



Terveisiä vujujännän keskeltä, täällä kirjoittelee viimeistä kertaa tänä vuonna Silja! Vuosijuhlat ovat olleet minulle syksyn kohokohta ja olen odottanut niitä aina kovasti. Tänään pääsemme vihdoin juhlimaan ja viikko huipentuukin sillikseen. Vuosijuhla on monelle opiskelijalle varmasti osaltaan lompakolle raskas, mutta onneksi vuosijuhlat ovat vain kerran vuodessa. Kannustan kaikkia osallistumaan vuosijuhlille vähintään kerran opiskeluaikanaan, se tuo kivaa vaihtelua arkeen ja puurtamiseen opiskelujen tai töidenkin lomassa.
sekä muita tekijöitä antamastaan panoksestaan tähän lehteen.
Lämpimät onnittelut 25 vuotiaalle Legiolle! Juhlatunnelmissa,
Silja Laaksonen päätoimittaja
Kuluva hallituskausi on ollut minulle henkilökohtaisesti opettava ja antoisa. Olen oppinut esimerkiksi taittamaan lehteä, mikä ei osoittautunut minulle kovinkaan helpoksi. Olen myös oppinut itsestäni uusia asioita ja mennyt välillä epämukavuusalueelle, joka on kuitenkin palkinnut. Kannustankin jokaista ainakin välillä menemään omassa arjessakin epämukavuusalueelleen, sillä se saattaa tuoda yllättäviä tuloksia ja varmasti palkitsee.
Lopuksi haluan kiittää yhteistyökumppaneita artikkeleista ja materiaaleista
Vuosi 2022 alkaa kallistumaan loppupuolelleen, ja alkaa olla taas aika miettiä mitä vuosi toi tullessaan. Otetaan nyt se korona pois alta heti alkuun, eli tammikuussa saimme nauttia koronasulusta, mutta sen jälkeen Legion toiminta on normalisoitunut. Koronasta on tullut asia jonka kanssa pitää pärjätä, ja jatkossa saamme varmaan kärsiä syksyisin fuksiflunssan lisäksi fuksikoronasta. Se siitä aiheesta. Legion toiminta on suorastaan paisunut vuoden aikana viime vuosiin verrattuna. Oli kevään toogabileitä ja sitsejä, tapahtumantäytteiset vappuviikot ja koko vuosi tasaiseen tahtiin kaikkia muitakin tapahtumia. Suurimpana uutena tapahtumana Susiraja-approt, joita päästiin vihdoin järjestämään. Harmillisesti tammikuun poikkarisitsit jäivät välistä, mutta ehkäpä ensi tammikuussa ne onnistuvat taas? Useammassa hallituksessa mukana olleena voin sanoa, että Legion toiminta ei näin suurta ollut koko sinä aikana, kun olen täällä opiskellut. Suurimpana syynä ovat uudet poikkiteteelliset tapahtumat, mutta myös jäsenmäärän kasvu, sekä aktiivisten jäsenten määrä. Toivottavasti suunta jatkuu myös jatkossa samana.
Eipä se kaikki aina aivan putkeen mene ainejärjestötoiminnassa tänä-
kään vuonna. Fukseja oletettavasti hieman harmittaa haalareiden toimituksen venähtäminen vuodenvaihteen yli (kuinka haalarivalmistajalle voi olla yllätys, että tilaamme tänäkin vuonna haalarit, ja vieläpä samalla kankaalla kuin ennenkin?). Mutta on niitä haalarikastajaisia ennenkin vietetty talvella, viimevuosina se on melkeinpä ollut sääntö kuin poikkeus.
Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut kotiin syyskokouksesta. Onnistuin hillitsemään itseni enkä hakenut jälleen hallitukseen mukaan, saavutus sekin. Ehkäpä se 4 kautta hallituksessa ja yksi toimikunnassa riittää. Ellen sitten tylsyyksissäni hae johonkin toimikuntaan ensi vuonna. Joka tapauksessa onnea uudelle hallitukselle!
Mutta nyt on aika keskittyä loppuvuoteen ja vuosijuhlien viettoon. Vuosijuhlia vietetään tänä vuonna Sokos Hotel Kimmelissä ja sekä osallistujamäärän että tilan puolesta kyseessä on isoimmat Legionvuosijuhlat tähän mennessä. Tätä lausetta tosin toistellaan lähes joka vuosi, mutta ainakin nyt se pitää paikkansa. Nautitaan siis vuosijuhlasta ja silliksestä, missä se ikinä sijaitseekaan tänä vuonna.
Onnea 25 vuotias Legio!
Valtteri Halonen Puheenjohtaja
Lainsäädäntötutkimus ei ole kovin yleinen pääainevalinta legiolaisten keskuudessa. Päätoimittaja haastatteli lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinästä ja yliopistonlehtori Niko Vartiaista lainsäädäntötutkimuksesta.
käsitteen alle ja tulin siihen tulokseen, että pääaineen nimi aika hyvin kuvastaa sisältöä, pohtii Vartiainen.
Mistä pääaine saa nimensä ja miksi pääainetta ei ole nimetty esimerkiksi lainsäädäntötieteeksi?
-Voidaan sanoa, että se tulee Jyrki Talalta, joka on Suomessa nostanut aikoinaan lainsäädäntötutkimusta esille. Lainsäädäntötutkimus viittaa meidän puolelta empiiriseen tekemiseen, sillä haluamme tutkia miten asiat käytännössä etenevät. Emme ole koskaan aikaisemmin oikeastaan miettineet toista vaihtoehtoa, vaikka tämä onkin tiedettä, sillä taustalla on teorioita ja tutkimuskirjallisuutta, kertoo Keinänen.
Tässä sattumalta itse mietin lähipäivinä, voisiko jollain toisella sanalla kuvata tätä oppiainetta. Olen itse jaotellut karkeasti tämän kiinnostuksenkohteet kolmeen osaan: lainvalmistelu ja sen laatu, vaikutusarviointi sekä täytäntöönpano. Ehkä ne kaikki kolme menevät enemmän tai vähemmän sen yhden
Tämä menee vitsin puolelle, mutta aikoinaan kun Tapio Määttä oli laitosjohtajana, ehdotin monta kertaa, että Oikeustieteiden laitoksen nimi pitäisi muuttaa Lainsäädäntötutkimuksen laitokseksi, sillä kaikki me tutkimme tietyllä tavalla lainsäädäntöä. Määttä ei kuitenkaan ollut kovin innokas tähän ehdotukseen, sanoo Keinänen.
Mitä lainsäädäntötutkimuksessa opiskellaan ja millaisia kursseja lainsäädäntötutkimuksessa on?
Pääaine keskittyy aika paljon sääntelyyn ja sen valmisteluun, tässä tapauksessa korostuu lainvalmisteluun liittyvät kysymykset, esimerkiksi toteutuvatko hyvän lainvalmistelun perusteet. Toisaalta on myös jälkikäteinen puoli, miten käytännössä lainsäädäntö vaikuttaa ja miten sitä sovelletaan, kertoo Keinänen.
Tässä tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta oikeustieteellisiä kysymyksiä, mitkä perusteet ovat oikeudelliselle sääntelylle,
jotta yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman korkealla tasolla. Samoin empiirisen oikeustutkimuksen ymmärtäminen on tärkeää sen kannalta, että ymmärretään miten lait todellisuudessa vaikuttavat, kertoo Vartiainen.
-Lainsäädäntötutkimuksessa käsitellään sellaisia kysymyksiä, joita ei muissa oppiaineissa tarkastella kuten se, että mikä on hyvää valvontaa, lisää Keinänen.
-Kursseista sen verran, että täällä Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa tarjotaan sellaisia kursseja joita ei ole tarjolla muualla yliopistoissa oikeustieteen alalla, esimerkiksi sääntelyteoriaa, lainvalmistelua ja empiiristä oikeustutkimusta. Koemme, että nämä ovat työelämävalmiuksia vahvistavia kursseja ja tällä voidaan tuottaa lisäarvoa opiskelijoillemme suhteessa muihin oikiksiin, sanoo Keinänen.
Tutkimus –sana saattaa herättää muissa ihmisissä uskomuksia, että on kyse jostain tylsästä. Voisiko tällä väitteellä olla jotain perää ja vaikutusta mahdollisesti siihen, miksi tätä pääainetta ei valitse kovin moni? Entä muita mahdollisia syitä miksi tämä pääaine ei ole kovin suosittu? -Varmasti vaikuttaa osaltaan se, ettei tätä tunneta kovin hyvin. Tietyllä tavalla ei herätä sellaista
-ajatusta, että tuonne minä haluan. Kuitenkin kun opiskelijat lukevat pakollisen kurssin lainsäädäntötutkimuksen perusteet kurssin niin tällöin syntyy kiinnostus oppiaineeseen. Olen huomannut, että monesti nuorilla on tietynlaisia ajatuksia työurastaan. Opiskelu orientoituu siten hyvin perinteiseen oikeustieteeseen eikä siinä vaiheessa tämäntyyppinen oppiaine sytytä. Toisaalta meillä on paljon aikuisopiskelijoita, jotka ovat tulleet työelämän kautta ja he ovat olleet sellaisissa työtehtävissä, mitä oppiaineemme tarjoaa. Esimerkiksi meille tulee monista järjestöistä toimijoita, joiden työtehtävänä on vaikuttaa esimerkiksi lainvalmisteluun ja he kokevat, että he saavat niitä valmiuksia mitä ovat työpaikassaan tarvinneet. Koen kuitenkin, että pystymme tuomaan hyvin oppiaineen esille pakollisella kurssilla, mutta monesti varsinkin nuorilla orientaatio on esimerkiksi lakitoimistoon, mutta ei tämäkään oppiaine niitä sulje. On meillä kuitenkin selkeästi tehtävää tietoisuuden suhteen mitä meidän oppiaine on, kertoo Keinänen.
vau
-Kieltämättä se saattaa olla tylsän kuuloinen nimi monen korvaan, mutta toisaalta se on vakiintunut käsite tälle kokonaisuudelle, kuten Anssi aiemmin toi ilmi, pohtii Vartiainen.
-Ehkä meidän pitäisi osata paremmin kertoa, mitä kaikkea oppiaineessamme tehdään tutkimuksen puolella. Tutkimme tällä hetkellä esimerkiksi lainvalmistelun laatua lainvalmistelijoiden näkökulmasta, eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista. Olemme myös tutkineet opintolainan hyvityskokeilua ja olemme siinä olleet mukana tekemässä perusanalyysiä, nostaa esille Keinänen.
-Olemme kuitenkin huomanneet, että meidän opiskelijoilla on kysyntää työmarkkinoilla. Monesti opiskelijat ovat töissä jo ennen graduvaihetta. Esimerkiksi yhden opiskelijan kanssa, joka on valtioneuvoston kansliassa töissä teemme yhteistä tutkimusta tällä hetkellä. Toisaalta olemme kokeneet, että pienen opiskelijaporukan hyvä puoli on se, että pystymme tekemään yhdessäkin aika paljon, pohtii Keinänen.
Opiskelijan näkökulmasta mielestäni on hyvä, että pystyy räätälöimään itselleen mieleisen tutkinnon. Esimerkiksi jos lainsäädäntötutkimusta ei valita pääaineeksi niin sen voi valita sivuaineeksikin. Toisaalta osaamisen näkökulmasta ei ole väliä, mistä oppiaineesta valmistuu, pohtii Keinänen.
aineella on ja minne työllistytään, esimerkkejä näistä?
-Olen siinä uskossa, että meidän pääaineesta työllistyy oman alan tehtäviin. Varmasti on etuna, että on näin vähän tämän alan osaajia koko Suomessa ja sillä pystyy erottautumaan. Ministeriöihin, täytäntöönpanovirastoihin esimerkiksi valtion talouden tarkastusvirastoon ja kilpailu ja kuluttajavirastoon on työllistytty. Tutkijan ura on myös vaihtoehtona, kertoo Vartiainen.
-Myös yrityspuolelle on työllistytty, esimerkiksi etujärjestöihin, joissa pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä ministeriöihin on muihin asiantuntijatehtäviin kuin lainvalmistelussa työllistytty, lisää Keinänen.
-Oma ajattelumme on se, että pyrimme kouluttamaan asiantuntijoita. Tietyllä tavalla asiantuntijavalmiuksia ja työelämässä opitaan substanssia enemmän, kertoo Keinänen.
Kyllähän se kertoo aika paljon myös, kun meillä on paljon aikuisopiskelijoita, jotka ovat työelämässä jo ja ovat kokeneet siellä sen, että tätä kannattaa lähteä opiskelemaan enemmän, pohtii Vartiainen.
Millaiset uranäkymät tällä pää-
Toisaalta opiskelijoilta ei edellytetä sitä, että jo opiskeluaikana pitäisi päästä johonkin kiinni, kertoo Vartiainen.
Entä esimerkiksi suoraan lukiosta tulleille, millaiset mahdollisuudet on päästä oman alan tehtäviin?
-Harjoittelulla on iso rooli, mutta kyllä esimerkiksi ministeriöihinkin pääsee kesätöihin. Hyville tekijöille on kysyntää tänä päivänä. Hyvä tutkielma saattaa myös herättää kiinnostusta joissain työnantajissa. Monta polkua on siis uralle, sanoo Keinänen.
Miksi lainsäädäntötutkimus kannattaa valita pääaineeksi?
-Asiantuntijavalmiudet, mitä pyrimme täällä antamaan ovat sellaisia, mitä muualla ei opeteta. Sivuaineena kuitenkin substanssia tulee luettua niin tässä on erilainen näkökulma oikeuteen ja yhteiskuntaan ilman sitä, että opiskelija sulkee perinteisiä paikkoja pois. Tehtävät työelämässä ovat mielenkiintoisia ja vaikuttamistehtäviä eli virkamiehellä tai viranomaisella on aina valtaa myös päästä vaikuttamaan asioihin ja tehdä yhteiskunnallista hyvää. On parempi maailma, koska siihen on mahdollista vaikuttaa, sanoo Keinänen.
Kaikki menevät omien kiinnostuk-
senkohteiden mukaan, mutta jos on kiinnostunut toimimaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa niin en keksi parempaa oppiainetta miltään tieteenalalta. Itsessään tämä antaa valmiuksia ajatella asioita laajemmassa kontekstissa. Jokainen pystyy omilla sivuaineillaan luomaan osaamista tämän pääaineen ympärille, pohtii Vartiainen.
On paljon sellaisia kysymyksiä, joita pyörii yhteiskunnassa ja tietyllä tavalla puuttuu niitä alan osaajia, jotka osaisivat viedä näitä eteenpäin. Väitän, että meidän puolelta opiskelijan on mahdollista saada tietoa ja luoda asiantuntijuutta tietynlaisiin tehtäviin.
Lopuksi keskustelimme myös tutkintonimikkeiden vaikutuksesta työelämässä. Keinänen ja Vartiainen olivat sitä mieltä, että tutkintonimikkeellä ei ole väliä työelämässä vaan omalla osaamisellaan ja kannustivat tuomaan sitä esille.
Haastateltavina olivat lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen ja yliopistonlehtori Niko Vartiainen. Haastattelijana toimi Manipuluksen päätoimittaja Silja Laaksonen.
Kuten kaikki varmasti tietävät, oikeustieteiden opinnot vaativat pitkäjänteisyyttä ja isojen kokonaisuuksien hallintaa, eikä kursseista yleensä selviä vain edellisen illan kiirepänttäyksellä tenttiä varten. Kaikille ei kuitenkaan ole aina niin helppoa aloittaa tenttiin valmistautuminen tai esseen kirjoittaminen hyvissä ajoin ennen deadlinea, mutta itse olen 3 vuoden yliopistoopintojeni aikana huomannut, että ajanhallinnassa olen onnistunut löytämään hyvän tasapainon eri osa-alueiden kanssa.
Olen käynyt töissä osa-aikaisesti koko opintojeni ajan, ja kesät ollut täysipäiväisesti töissä, kun opinnot ovat olleet tauolla. Sanonta ”opiskelija ei lomaa nää”, pitää siis kohdallani hyvinkin paikkaansa. Siitä huolimatta koen, että töiden ja opintojen yhdistäminen ei ole käynyt liian raskaaksi, kun niihin suhtautuu oikealla asenteella ja aikatauluttaa viikon ohjelman hyvissä ajoin. Kuluneen vuoden aikana olen ollut myös mukana ainejärjestömme hallituksessa, joka vaatii luonnollisesti myös oman aikansa
viikon tunneista. Vapaa ajastakaan kokonaan luopuminen ei tee hyvää hyvinvoinnille, ja muiden velvollisuuksien jälkeen on jäätävä aikaa myös rentoutumiselle urheilua unohtamatta. Tässä 3 vinkkiä, kuinka yhdistää välillä mahdottomaltakin tuntuvat työmäärät niin opintojen, töiden kuin muidenkin menojen osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että osa tarvitsee enemmän aikaa palautua, ja osalla riittää intoa ja energiaa höyrytä paikasta toiseen ilman suurempia hengähdystaukoja. Opiskeluajasta kannattaa myös muistaa nauttia, ja liian suuren työtaakan haaliminen ei palvele kenenkään etua.
Ajanhallinnan ABC – Kuinka yhdistää opinnot, työt, ainejärjestötoiminta ja vapaa-aika
A) Suunnittele opiskelupäivän sisältö etukäteen, että aamu ei mene ”hukkaan” miettiessä, mitähän sitä alkaisi opiskella, vaan voit heti käydä itse asian kimppuun.
B) Keskity yhteen asiaan kerralla kunnolla. Pyhitän itse 2-3 päivää viikossa pelkälle työnteolle, ja loput 2-3 päivää pelkälle opiskelulle. Näin ajatus on helpompi pitää mukana esim. tenttiin lukiessa, kun kesken päivän ei tarvitse vaihtaa lennosta työ ja opiskelumoodin välillä. Vähintään yksi täysi vapaapäivä viikossa pitää mielen virkeänä.
C) Aseta itsellesi deadline viikkoa ennen todellista deadlinea. Tämä ei toki aina ole mahdollista, mutta se antaa sinulle pelivaraa yllättävien menojen suhteen, ja todennäköisesti silloin otat itseäsi tehokkaammin niskasta kiinni, kun asettamasi oma deadline lähestyy nopeammin.
Elli Penttilä (Yritys ja yhteistyövastaava)
Legion railakkaat sitsit ovat varmasti tutut monille Manipuluksen lukijoille. Oletko koskaan pohtinut, mistä sitsiperinne on lähtöisin tai miten perinne on muovautunut nykyiseen muotoonsa? Legion tapahtumavastaavat Siiri ja Vivian tuovat esiin hauskoja faktoja sitsiperinteestä.
Yksi opiskelijoiden rakkaimmista tapahtumista on tietenkin sitsit eli pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla. Ei ole täyttä varmuutta, mistä sitsiperinne on lähtöisin, mutta yhden käsityksen mukaan brittiläiset ratsuväkiosastot olisivat raskaiden työpäivien jälkeen syöneet ja juoneet hyvin. Tästä on muodostunut perinne, joka on siirtynyt Ruotsiin ja tätä kautta Suomeen. Myös muissa Euroopan maissa on sitsien kaltaisia pöytäjuhlia, kuten Keski- ja Itä-Euroopan yliopistojen tableround.
kin päättyä tappeluihin kadulla. Sitsikulttuuri on rauhoittunut ja kehittynyt hitaasti. Kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa ruotsalaiset rapujuhlat ja monia rapujuhlien lauluja lauletaan edelleen tänäkin päivänä. Toiset ovat sitä mieltä, että sitsit olisivat yhdistelmä juuri rapujuhlia ja vuosijuhlia. Kulttuuriin on vaikuttanut myös se, että naisopiskelijat ovat yleistyneet yliopistoissa.
Ensimmäiset laulukirjat Suomessa painatettiin vuosina 1910 1930, jolloin sitsikulttuuri kehittyi merkittävästi musiikillisesti. Huippuunsa sitsit pääsivät 90 luvulla, jolloin sitsit ovat käytännössä päässeet nykyiseen muotoonsa. Tänä päivänä sitsilaulut vaihtelevat kansanlauluista pop-musiikkiin eikä pukeutuminen ole välttämättä enää kovin muodollista, vaan sitseillä voidaan pukeutua esimerkiksi jonkin teeman mukaisesti.
Suomalainen sitsikulttuuri on saanut alkunsa 1600-luvulta Suomen silloisessa pääkaupungissa Turussa. Pöytäjuhlat olivat tuolloin hyvin riehakkaita ja juhlat saattoivat-
Vaikka Legion sitseillä sääntöjen noudattaminen on hyvin tärkeää, ovat ne kuitenkin muodoltaan melko rennot. Esimerkiksi Ruotsissa pöytäjuhlien jälkeen on perinteenä pitää tanssit, joissa miesosallistuja tanssittaa ensiksi oikealla puolella istunutta naista, sitten vasemmalla puolella istunutta naista ja viimeiseksi edessä istunutta naista, kutakin kahden tassin ajan. Toisaalta Ruotsissa sitseillä ei anneta rangaistuksia holtittomasta käytöksestä, kun taas Suomessa sitseillä toastmasterit ovat tunnetusti yleensä ankaria puuttumaan sääntörikkomuksiin.
Nimi: Silja Laaksonen
Pesti: Manipulus- ja fuksivastaava
Lempisitsilaulu: Ievan polkka
Lempisitsijuoma: Cosmopolitan mocktail
Toteemieläin: Porukoiden Pimu kissa
Montako kertaa käynyt sitseillä: 13
Nimi: Vivian Lahti
Hallituspesti: Tapahtumavastaava Lempisitsilaulu: Testamentti
Lempisitsijuoma: Kupari
Toteemieläin: Kotka
Muutaman hallituslaisen sitsisuosikit
Nimi: Valtteri Halonen
Hallituspesti: PJ Lempisitsilaulu: Täällä jallutähden alla
Lempisitsijuoma: Lonkero
Toteemieläin: Ukrainan YKsuurlähettiläs Sergiy Kyslytsya Monille sitseille olet osallistunut? 50-60, laskut heittävät hieman.
Monille sitseille olet osallistunut? 11 Nimi: Siiri Huotari
Hallituspesti: Tapahtumavastaava Lempisitsilaulu: Paratiisi
Lempisitsijuoma: Ilimanen Toteemieläin: GOAT
Monille sitseille olet osallistunut? 24 Siiri Huotari & Vivian Lahti (Tapahtumavastaavat)
Pärjäänkö vaihdossa, jos en puhu hyvää englantia? Takuulla pärjäät! Kenenkään englanti ei ole täydellistä, joten ei sinunkaan englantisi tule olla. Vaihdossa nimenomaan saat rohkeutta käyttää kieltä ja opit omista virheistäsi. Yksin lähteminen pelottaa. Mitä jos en löydä kavereita?
On luonnollista jännittää vaihtoon lähtöä ja koti ikävän tunne saattaa yllättää jossain vaiheessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa. Rohkeasti vain juttelemaan uusille ihmisille ja mennä avoimin mielin tapahtumiin. Miten pärjään taloudellisesti? Mitä teen asuntoni suhteen?
Joensuun Ellin asunnon voi jälleenvuokrata vaihdon ajaksi, joten Suomeen jäävästä asunnosta ei tule ylimääräisiä kuluja. Itse löysin oman alivuokralaisen helposti Facebookin Vuokra asuntoja ryhmästä. Lompakolle vaihtoon lähtö voi olla pieni haaste, sillä asumis ja ruokailukustannukset, lentoliput ja kaikki muut ylimää-
räiset menot on yleensä kustannettava itse. Näitä kuluja osaksi kattamaan Itä-Suomen yliopisto myöntää apurahan kaikille vaihtoon valituille opiskelijoille. Tämän lisäksi Kela voi myöntää opintotukea ulkomailla suoritettuihin opintoihin.
Vaihtoprosessi on pitkä ja vaikea
Vaihtoprosessi voi tuntua pitkältä ja vaikealta, sillä vaihtoajankohdan suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin ja hakuprosessi on kaksivaiheinen. Kuitenkin laitoksemme kv koordinaattori sekä amanuenssit auttavat mielellään vaihdon ajoittamisessa opintoihin. Ensimmäinen hakuvaihe alkaa useimmiten marras- tai helmikuussa riippuen vaihto-ohjelmasta. Tällöin opiskelija hakee Itä-Suomen yliopiston ehdokkaaksi. Toisen hakuvaiheen ajankohdasta tiedotetaan lähempänä ja se vaihtelee kohdeyliopiston mukaan. Tärkeintä hakuprosessin aikana on muistaa ajoissa selvittää, mitä todistuksia kohdeyliopisto haluaa ja pitää kiinni määräajoista.
Vaihtoon lähteminen oli itselle unohtumaton kokemus. Olin aluksi hieman skeptinen soluasumisen suhteen, mutta kämppikseni paljastuivatkin mahtaviksi tyypeiksi ja vietin heidän kanssaan paljon aikaa. Vaikka vaihdossa ollaan tietenkin suorittamassa opintoja, pidän tärkeänä myös astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tavata uusia ihmisiä, käydä opiskelijatapahtumissa ja kokea paikallinen elämä. Itselle vaihtojakso eniten opetti, miten oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen voikin olla palkitsevaa. Vaihdon aikana iskevä koti ikävä ja alun kulttuurishokki on luonnollista, mutta tästä huolimatta suosittelen silti vaihtoon lähtemistä kaikille.
Nea Hakulinen (tiedotusvastaava)Tämä Mani Pulun esi isä oli toisen jääkauden jälkeen kehittynyt metsästäjä keräilijä. Maniliittisten Manien kausi loppui, kun Mani oppi maanviljelyn salat.
TutkimusMani lensi ympäri maapalloa, ollen ensimmäinen laji, jonka tiedetään kiertäneen maapallon ympäri vain 83 päivässä. TutkimusMani inspiroi ranskalaista kirjailijaa Jules Verneä kirjoittamaan tunnetun teoksen ”Maailman ympäri 80 päivässä”. Verne otti kateudesta merkittäviä taiteellisia vapauksia TutkimusManin tarinasta.
Mani Mani Mani Pululla taitaa olla hauskaa rikkaan miehen maailmassa. Hänen ei tarvitse työskennellä lainkaan, vaan hän hölmöilisi vain ja hänellä olisi pallo.
Mani Kesykyyhky eli Mani Pulu on opiskelijaelämään sopeutunut kalliokyyhkystä polveutuva alalaji. Mani Pulu koristelee itseään hienolla kaulakorulla ja käyttää lähes aina rakkaita haalareitaan. Mani Puluja on vain yksi, ainoa ja alkuperäinen Legion Mani.
Kirjoittanut: ManiFani5
1. Mani Kesykyyhky (Mani Pulu, tai Columba livia domestica)
Kellertävien lehtien havinaa, sadepisaroiden ropinaa ja varhain pimeneviä iltoja.
Puhelimen kalenteri muistuttaa piipaten läsnäolostaan tasaisin väliajoin, että kolmen eri kurssin dedikset lähenevät ja yksi dedis ehtikin mennä jo. Herätyskello pirisee taas aamukuudelta. On lähdettävä töihin, jotta saisin fyrkkaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että olisi vielä yö. Töistä palatessa kotiin, tuntuu siltä kuin aurinko olisi mennyt talviunille. Voisinpa minäkin vain nukkua talven yli.
uusi kotiosoite ole pian Suvantosillan alla. Sitten olisi vielä ne yhdet haalaribileet, mihin pitäisi mennä, jotta kaverit ja sosiaaliset suhteet säilyvät hyvinä. AH, kuulostaa aivan kuin eletään loppusyksyä ja kaamoskin tulee pian kylään se tästä vielä puuttuukin!
Ai niin! To do listalla on vielä CV:n sisällön päivittäminen, Pepin syövereistä kurssivalintojen tekeminen keväälle ja Linkkarissa pöhiseminen. On muistettava elää aallonharjalla tai muuten sitä tipahtaa työelämästä, ja jotenkin pitäisi muistaa se verkostoituminenkin. Töissä on pakko käydä, jotta inflaation vaikutuksista selvitään yksinäisen opiskelijan taloudessa eikä säästöjäkään ole, mitä käyttää. Töistä on saatava jatkosopimus tai uusi työpaikka löydettävä, jottei
Kahdella edellisellä kappaleella halusin kuvata sitä, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia eräällä opiskelijalla on ollut aikaisemmin elämässään, kun puhutaan siitä, että opiskelijaelämä on ihmisen parasta ja huoletonta aikaa. Eikä ole kiistämistä, etteikö sitä myös olekin. Syksyn aika on varmastikin monelle opiskelijalle monista eri syistä haastava: kaamos, kiihtyvä opiskelutahti, rahahuolet opintotuen ja lainan kuluessa pakollisiin kustannuksiin sekä ulkoiset paineet, jotka yhteiskunta asettaa opiskelijoille. Haluan tässä vaiheessa toivottaa tsemppiä kaikille!
Olen välillä pohdiskellut, miksi ihminen ajautuu yhteiskunnan oravanpyörään suorittamaan omaa elämää juuri niin kuin poliittiset päättäjät toivovat. Ensin suoritetaan erinomaisin arvosanoin toinen aste, josta opiskelupaikka aukeaa hyvillä arvosanoilla unelmien korkeakoulusta. Tämän jälkeen tavoitellaan tutkinnon suorittamista mahdollisimman nuorena ja mahdollisimman nopeasti, jopa alle tavoiteajan. Opintojen ohella on ehdottomasti työllistyttävä oman alansa työtehtäviin, joka ei ainakaan toistaiseksi tuo taloudellista lisäarvoa, vaan viimeisetkin Kelan etuudet viedään opiskelijalta pois ja syynätään jokaiset tulojen lähteet ja rippeet. Ahkeruus ja suorittaminen siis kannattaa. Valmistumisen jälkeen siirrytään työputkeen, jossa minun ikäryhmälleni ei ole edes määritetty tulevaa eläkeikää. Siellä sitä sitten eletään tukka putkella yhteiskunnan oravanpyörässä; suljettuna häkkiin.
tiedän, että töiden päätteeksi poistun hetkeksi omasta oravanpyörästäni, johon minua ei voi sulkea! Haluan kannustaa jokaista opiskelijaa haastamaan itseään ja pohtimaan sitä, milloin viimeksi on tietoisesti poistunut omasta suorituskeskeisestä elämästä ja oravanpyörästä. Syysterveisin ja vujujännää toivottaen
Niko Aronen Hallituksen jäsen (yritys ja yhteistyö)
Välillä kysyn itseltäni, olenko todella valinnut alan, jossa haluan olla sitten loppuelämäni. Vastaukseni tähän on, että en välttämättä. Mistäpä sitä tietää, jos yhtenä päivänä haluan olla vihersuunnittelija tai toisena päivänä perustaa oman baarin. Se on kuulkaas elämää! Sen
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin on myös opiskelijoiden suosimalla makaronimössöllä. Eli pääkallopadalla. Eli nistipadalla. Eli Pasta al studentella. Tämä yksinkertaistakin yksinkertaisempi klassikkoruoka on suosittu opiskelijoiden keskuudesta sen halvan hinnan ja muokattavuuden myötä. Nykyisen maailmantilanteen aiheuttaman hintojen nousun myötä ajattelin jakaa käytetyimmät pääkallopatareseptini inspiroimaan niin uusia kuin vanhoja opiskelijoita.
4. Sekoita ja syö ketsupin kanssa.
Nyt kun kaikilla on makaronimössön perusteet hallussa, voimme soveltaa reseptiä.
Klassikko:
Muistutuksena lähtökohdat eli perinteinen makaronimössö. Kun tämä on hallussa, voidaan soveltaa osaamista!
1 pkt jauhelihaa
1 pss makaronia
2 sipulia
1 valkosipulin kynsi.
1. Hienonna sipulit ja valkosipuli.
2. Kuullota sipulit ja valkosipuli.
3. Keitä makaronit ja lisää sipulien joukkoon jauheliha. Ruskista jauhelihat.
Itse tykkään tuunata mössöni lisäämällä sekoitusvaiheessa joukkoon noin 200 300 g sulatejuustoa. Tällöin lopputulos on lähempänä makaronilaatikkoa kuin pääkallopataa, mutta huomattavasti pienemmällä vaivalla. Lisäksi joukkoon voi laittaa hieman juustoraastetta. Vaihtoehtoisesti sulatejuuston voi korvata tuorejuustolla.
Kaupan hyllyiltä löytyy useita eri makuisia sulate ja tuorejuustoja. Eri makuja kokeilemalla voi saada aikaan ihan eri makumaailmoja, jolloin mössöön ei pääse kyllästymään niin helposti.
Makaroni:
Makaroniin saa lisää makua lisäämällä sen joukkoon liha tai kasvisliemikuution.
Pannulle voi lisätä sipulien ja lihan kanssa herne maissi paprikaseoksen, jolloin mössöön saa hieman väriä ja suojaravintoaineita. Myös pieniksi paloiksi pilkotut kirsikkatomaatit ovat kiva lisä mössön joukossa. Mössön joukkoon voi myös lisätä purkin ruokakermaa tai tomaattimurskaa, jolloin lopputulos on lähempänä jauhelihakastiketta kuin mössöä.
Jauhelihan voi maustaa usealla eri tavalla, jolloin makumaailmaa voi tuunata sen mukaan, mitä haluaa kunakin päivänä syödä. Jauhelihan voi myös korvata esimerkiksi soijarouheella, lenkkimakkaralla tai nakeilla taikka kananjauhelihalla. Proteiinipuolen tuunauksessa on vain oma mielikuvitus on rajana.
Jos on oikein juhlatuulella, voi annoksen päälle lisätä auramurua tuomaan lisämakua.
Thomas Timonen (Talousvastaava)Moikka! Olen Hanna Kiiskinen ja työskentelen Linnunmaa Lexillä EHS lakiasiantuntijana. Palvelemme Lexissä eri kokoisia ja toiminnaltaan erilaisia yrityksiä. EHSlainsäädäntö (Environment, Health, Safety), jonka parissa itse työskentelen, on hyvin laaja alainen kokonaisuus. Kerron tässä jutussa omasta työstäni ja siitä, millaisesta osaamista on työn arjessa ollut hyötyä. Ehkäpä saat tästä uusia ajatuksia ja näkökulmia oman urasi hahmotteluun! Terkuin, Hanna Teemme sääntelyn vaatimukset ymmärrettäviksi
Me tarjoamme yrityksille legal complience -palvelua, jonka avulla yritys tunnistaa omaa toimintaansa koskevan lainsäädännön vaatimukset, arvioi vaatimusten täyttymistä ja seuraa sääntelyssä tapahtuvia muutoksia. Toimintamme sisältää EHS () ja HR & Talous kokonaisuudet. Legal compliancepalvelun ytimessä toimii jokaisen yrityksen oma, digitaalinen, lakikirjasto, joka sisältää heidän toimintaansa koskevan sääntelyn, sen muutokset sekä asiantuntijoidemme tuottaman sisällön.
EHS lakiasiantuntijana pääsen työskentelemään erilaisilla toimialoilla toimivien ja eri kokoisten yritysten ja heidän vastuuhenkilöidensä kanssa: asiakkainamme on isoja teollisuusyrityksiä useilta eri toimialoilta, mutta myös esimerkiksi pienempiä konepajoja. Asiakkaidemme tulee omassa toiminnassaan seurata laajaa EHS lainsäädännön alaa, joka elää jatkuvasti. Lähes poikkeuksetta toiminnassa on otettava huomioon muun muassa ympäristöä, kemikaaleja, työturvallisuutta ja terveyttä sekä tuoteturvallisuutta koskeva sääntely. Energiatehokkuus, kiertotalous, hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja moni muu ajankohtainen aihe vaativat yrityksiltä - ja meiltäjatkuvaa seurantaa.
Työskentelen usein esimerkiksi yritysten HSEQ päälliköiden kanssa. Autan heitä hahmottamaan lainsäädännön vaatimuksia, niiden muutoksia ja merkitystä heidän toiminnassaan. Heillä itsellään on valtava kokemuksen, koulutuksen ja käytännön tuoma osaaminen omassa roolissaan. Niinpä saan työssäni jatkuvasti oppia uutta, pysyä alallamme ajan hermoilla ja nähdä, millaisia yritysvaikutuksia sääntelyn vaatimuksilla todellisuudessa on.
Aktiivisia taukoja asiantuntijatyön intensiivisyyttä tasapainottamaan
Omassa työssäni EHS lakiasian tuntijana vastaan palvelun käyttöönotosta, kouluttamisesta ja asiakaspalvelusta.
si muun muassa, vaatiiko heidän toimintansa ympäristöluvan, miten laajaa kemikaalien käyttö on ja millaisia asioita heidän tulee huomioida työturvallisuuden kannalta. Käyttöönottovaiheessa koulutan asiakkaat palvelun käyttöön, ja autan kaikin tavoin, jotta palvelun käyttöönotto ja käyttö sujuu asiakkaan vastuuhenkilöillä jouhevasti.
Työskentelen Lexin Kuopion toimipisteellä sekä paljon myös kotona etänä. Työskentelypaikan joustavuus tuo mukavaa vaihtelua työpäiviin. Asiantuntijatyö on itsenäistä ja se vaatii keskittymistä, itseohjautuvuutta sekä hyvää aikataulutusta. Työ kuluttaa aivojen lisäksi istumalihaksia, joten happihyppely metsässä etätyöpäivän lomassa tuo kaivattua virkistystä niin aivoille kuin lihaksillekin. Pyrinkin sisällyttämään kaikkiin työpäiviin aktiivisia taukoja, jotta keskittyminen onnistuu läpi työpäivän.
Kun EHS-palvelumme käyttäjäksi tulee uusi yritysasiakas, räätälöin juuri kyseiselle asiakkaalle sopivan lakikirjaston yrityksen vastuuhenkilön antamien lähtötietojen pohjalta heidän toimintaansa vastaavaksi. Tämä on mielenkiintoinen vaihe: täytyy pohtia oikeat säädökset, niin kotimaiset lait ja asetukset kuin EU-asetukset, asiakkaan lakikirjastoon. Työssäni tutustun lukuisiin EHS alan säädöksiin, ja yhdistän niitä asiakkaan käytännön toimintaan. Asiakkailta kysymme lähtötiedoik-
Asiakaspalvelu onkin iso osa työtäni, ja asiakkaiden kanssa toimiminen on mielestäni työn parasta antia. Asiakaspalaverien ja koulutusten ohella päivystän palvelustamme löytyvää chattia ja vastailen asiakkaiden sähköposteihin. Lainsäädännöstä ei aina löydy suoraa vastausta kysymyksiin, joten pohdimme välillä työporukan kesken tulkintaa vaativia asioita ja jaamme osaamistamme.
Tärkeintä on oppia, mistä tietoa löytyy ja miten sitä sovelletaan
Olen koulutukseltani oikeustieteiden maisteri ja graduni olen tehnyt rikosoikeudesta. Tutkintoon sisältyvän tiedon määrä on valtava eri oikeudenaloittain. Kaikkea ei voi hallita, mutta tärkeintä on mielestäni oppia, mistä tietoa löytyy ja miten sitä sovelletaan.
EHS lainsäädäntö oli minulle kovin vierasta, kun aloitin Lexillä
oikeustieteiden maisterin tutkinnossa ei opiskeltu vaikkapa painelaitelakia tai kemikaaliturvallisuuslakia. Tässä astuivatkin kuvaan kaikki muut valmiudet, joita opinnoistani ja aiemmasta työkokemuksestani oli jo tarttunut mukaan. Halu oppia ja tutkia uusia asioita, yleinen lainsäädännön tuntemus, kirjoitus ja viestintätaidot, asiakaspalvelutaidot, työyhteisötaidot lista on pitkä, mutta ei tyhjentävä.
aiemmin kaupan alalla asiakaspalvelu ja esimiestehtävissä, ja vaikka ala on kovin erilainen nykyiseen työhöni verrattuna, koen aikaisemman työkokemuksen pelkästään rikkaudeksi myös nykyisen työni kannalta. Samaa palautetta olen saanut omassa työyhteisössäni.
Mielestäni kaikesta työkokemuksesta on hyötyä tulevissa työtehtävissä. Siksi työkokemuksia kannattaa pyrkiä kartuttamana jo opiskeluaikana vaikkapa kesätöissä, harjoittelussa tai lyhyemmissä projekteissa. Itse olen työskennellyt
Kannustan siis sinuakin avoimeen ja uteliaaseen asenteeseen lakipykälien pänttäämisen rinnalla! Samalla muistutan, että koko elämä ei ole vain opiskeluja ja työtä. Omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta, ja sisällyttää arkeen itselle tärkeitä asioita alan ulkopuolelta. Toivotan sinulle antoisia hetkiä opintojen parissa ja mukavaa syksyn jatkoa!
Olen Siiri. Opiskelen oikeustieteitä Itä Suomen yliopistossa ja aloitin Legal Traineenä Lexillä syyskuun alussa osa aikaisena opintojeni ohella. Harjoitteluni on pyrähtänyt hyvin käyntiin.
Linnunmaa Lexin työyhteisö on innostava ja opintoni on otettu hyvin huomioon. Odotukseni harjoittelusta ovat täyttyneet, joten voin vahvasti suositella Legal Traineen -tehtävää Linnunmaa Lexillä!
Lexin palvelut koskettavat laaja alaisesti eri oikeudenaloja, joten Legal Traineeksi voi hakea erilaisten kiinnostuksenkohteiden myötä. Harjoittelussa olen päässyt soveltamaan juridista osaamistani monipuolisesti ja molemmista sivuaineistani, siviili- ja ympäristöoikeudesta, on ollut hyötyä.
Legal Traineen tehtäviini kuuluu muun muassa päivittää Lexin legal compliance -palveluihin (HR & Talous ja EHS) uutta sisältöä, kuten uutta ja muuttunutta lainsäädäntöä. Lisäksi olen päässyt kirjoittamaan Linnunmaa Lexille ensimmäisen artikkelini, seuraamaan valmisteilla olevaa lainsäädäntöä, tekemään uusille yritysasiakkaille tunnuksia työpaikalla nähtävänä pidettävien lakien palveluun sekä järjestämään firman tulevia pikkujouluja.
Avaamme Legal Trainee tehtävän jälleen haettavaksi kevätkaudelle 2023. Tehtävä on suunnattu oikeustieteellisen opintotaustan omaaville. Harjoittelun aikana tulet mm. avustamaan legal compliance verkkopalveluidemme sisällöntuotannossa ja lakimuutosten seurannassa, tekemään juridisia taustaselvityksiä, kirjoittamaan uutisartikkeleita sekä avustamaan asiantuntijoitamme erilaisissa projekteissa. Harjoittelun kesto on 5 kuukautta välillä 16.1. 16.6.2023. Työtä on noin 1 2 päivänä viikossa ja työpäivän pituus on 5 7,5 tuntia. Voit joustavasti sovittaa työskentelyn opintojesi oheen haluamme varmistaa, että myös opintosi edistyvät tavoitteidesi mukaisesti. Harjoittelu on palkallinen. Hakuaika on 28.11. 4.12.2022. Huomioithan, että emme ota vastaan trainee hakemuksia hakuajan ulkopuolella. Käsittelemme hakemukset joulukuun ensimmäisellä viikolla. Katso lisää: www.linnunmaalex.fi > Ajankohtaista > Avoin työpaikka > Legal Trainee kevät 2023 Toimita hakemuksesi sähköpostitse: tarja,anunti@linnunmaalex.fi Mahdolliset tiedustelut puhelimitse 040 809 8664.
Madam Pùlú on pian kahden vuoden ajan ennustanut legiolaisten tulevaisuutta tähtien asennoista ja universumin värähtelyistä kevät , kesä ja vuosihoroskooppien muodossa. Nyt arvoisa meedio on viimein kaivanut tarot pakkansa esiin ja valinnut huolella yhden kortin edustamaan jokaista pääainemerkkiä. Eurooppaoikeus Tähti (The Star) on toivon ja uuden rakentamisen kortti. Toisaalta ylösalaisin ollessaan sen merkitys kääntyy epätoivoksi ja ylimielisyydeksi. Mikä paremmin kuvailisi eurooppaoikeutta?
Finanssioikeus Pakko ei ole kuin kuolla… ja maksaa veroja. Kuolema (Death) on ilmiselvä valinta finanssioikeudelle ja sen opiskelijoille, eikä vain vitsin takia. Kuolema on yhteydessä rahan menettämiseen, mutta ei vain negatiivisessa merkityksessä. Kuolema ja finanssioikeus tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia.
Hallinto-oikeus Hallitsija (Emperor) on auktoriteetin, vakauden, rakenteen, järjestyksen ja suunnitelmallisuuden kortti. Hallitsijan valtaistuimen edessä voi pelko pakottaa kuolevaisen polvilleen, aivan kuin yleishallinto oikeuden tentti voi pakottaa polvilleen ne, joita ei ole tarkoitettu hallinto oikeuden opiskelijoiksi.
Hyvinvointioikeus Narri (The Fool) on täynnä elämäniloa ja idealismia. Hän on vasta matkansa alussa. Hyvinvointioikeuden opiskelijoiden kannattaa pitää kiinni tuosta uuden alun tuomasta ilosta ja jatkaa lentämistä, vaikka pudotus ihmisoikeuksien toteutumisen todellisuuteen olisikin hurja.
Lainsäädäntötutkimus Ylipappi (The Hierophant) on tiedon etsijä ja jakaja. Hän tutkii hierarkioita kuten lainsäädäntötutkimus tutkii oikeusjärjestelmämme rakenteita.
Rikos- ja prosessioikeus Tuomio (Judgement) on korttina melkein liiankin itsestään selvä valinta rikos- ja prosessioikeudelle ja sen opiskelijoille. Tuomion merkitys on muutakin kuin tuomio tai rangaistus; se on uusi aikakausi, uusiutuminen, anteeksianto.
Siviilioikeus Toinen melkein liian selvä valinta. Oikeus (Justice) on kuitenkin kortti, jonka saa tulkita myös hyvin kirjaimellisesti. Se on oikeudenmukaisuuden, lakiasioiden ja oikeuden kortti. Pääainemerkeistä juuri siviilioikeus ansaitsee tämän hyvin klassisen kuvauksen.
Ympäristöoikeus Hallitsijatar (The Empress) on Suuren Arkanan korteista lähimmin yhteydessä luontoon. Usein hallitsijatar on nähty itse Luonto Äitinä ja Elämänä. Ympäristöoikeuden opiskelija on juuri hänen auktoriteettinsa alla tulkitessaan luonnonvarojamme suojelevia pykäliä. Teksti ja kuvitus: Roosa Ikimeri