”
Käsittelemättömien läppien toimintaikä on keskimäärin noin 15-20 vuotta. Jos esimerkiksi 16-vuotiaalle siirretään aikuisluovuttajalta saatu läppä, on selvää, että se on vaihdettava elämän aikana vähintään kerran tai kaksi. – Kun Auto Tissuen miehet tulivat toimitusjohtajansa johdolla tänne kauppaamaan läppiään, ajattelin, että turhaan me heiltä läppiä ostamme, kun meillä on parempia läppiä omasta takaa, Pätilä jatkaa. – Ehdotin, että he myisivät meille vain osaamisen. Supisivat siinä vähän aikaa keskenään, kunnes innostuivat itsekin ajatuksesta. Tämä on kaikkien osapuolten kannalta hyvä vaihtoehto, ja käsitellylle läpälle tulee hintaa huomattavasti vähemmän kuin ensin esillä olleessa vaihtoehdossa. Auto Tissuen alkuperäinen osaaminen on kuitenkin ollut ihmiskudosten käsittely. Laakkonen tuli apuun Palaset siis loksahtelivat kohdalleen. Läppien käsittelyä varten Helsinkiin tarvitaan tietynlaiset laboratoriovarusteet ja -tarvikkeet sekä laboranttien koulutus. Desellularisaationesteet tulevat Saksasta. Veloitus perustuu käytettyjen läppien määrään. – Rahat ovat kuitenkin tällaisessa suuressa laitoksessa niin tiukassa, että tarvitsemme tämän tuotekehitysprojektin loppuunsaattamiseksi ulkopuolisen lahjoituksen, Pätilä toteaa. Onneksi Laakkonen, Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani, on ilmoittanut auttavansa huomattavalla lahjoitussummalla hankkeen toteuttamisessa. Fimea eli Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt toiminnan. Käytännössä prosessi käynnistyy torstaina 7. huhtikuuta. Silloin saksalaisyrityksen tutkimus- ja kehitysjohtaja tulee käymään Helsingissä varmistamassa, että kaikki toimii kuten pitääkin. – Sitä ennen ”kylmäharjoittelemme”, kertoi Pätilä, kun h-hetkeen oli aikaa puolisentoista kuukautta. Desellularisoidut läpät säilyvät jääkaappilämpötilassa käyttökelpoisina 18 kuukautta. Niitä ei saa pakastaa, koska laatu kärsii. – Tämä on ainutlaatuista tekniikkaa. Sen käyttöönotto on uutinen. Ainakin sen pitäisi olla, Pätilä korostaa. – Menetelmä on yksinkertainen, mutta se vaikuttaa olennaisesti sydänläppien kestävyyteen ja sitä kautta hoitotuloksiin. Ja käsittääkseni olemme maailmassa vasta toinen klinikka, missä nämä desellularisoidut läpät tulevat ns. hyllytavaraksi, hankkeen primus motor jatkaa.
”
Tohtoriksi Pätilä väitteli vuonna 2009 geeni- ja kantasolusiiroista sydänvioissa (Myoblast transplantation and adenoviral VEGF-C transfer in porcine model of coronary artery disease). Lastenklinikalla on neljä sydänkirurgia. Avosydänleikkauksia tulee kullekin heistä vuositasolla 50 -70. – Meidän hoitotuloksemme ovat Euroopan – ja koko maailmankin – mittakaavassa huippuluokkaa. Mutta ne eivät silti ole niin hyviä, etteikö niitä voisi vielä parantaa, Pätilä painottaa. – Vuosikymmenten saatossa kuolleisuus on lasParannettavaa piisaa kenut merkittävästi. Mutta useat potilaat joudutaan Tommi Pätilä, 45, on syntyisin Oulusta, ja hän opisvielä leikkaamaan uudelleen. Esimerkiksi siinä on keli lääkäriksi synnyinkauparannettavaa, hän sanoo. Lisäksi sydänoperaatioihin punkinsa yliopistossa. Kirurliittyvä sairastuvuus pitäisi gikoulutuksessa Pätilä oli Lapin keskussairaalassa Rovasaada pienemmäksi. Mistä lasten lääketieteen niemellä, missä hän valmistut– Tämä uusi läppämeneaiheesta haluat lukea tuaan työskenteli verisuonikitelmä on taas yksi askel oikerurgina. Rovaniemeltä Pätilä aan suuntaan. Näin ainakin Kummit-lehdestä siirtyi vuonna 2002 Helsinvakaasti uskomme. Mutta asiantuntija-artikkelin? omasta potilasmateriaalista gin yliopistolliseen keskusKerro se osoitteessa sairaalaan ensin aikuispuolen aikaisintaan parinkymmenen kummit@kummit.fi sydänkirurgiksi ja sitten sykvuoden päästä saamme asiasta syllä 2013 Lastenklinikalle. tilastollisen varmuuden. ● 10
www.kummit.fi • asiantuntija kertoo
á – Sydänläppien käsittely soluttomiksi bioteknisin menetelmin on ainutlaatuista tekniikkaa. Sen käyttöönotto on uutinen. Ainakin sen pitäisi olla, Tommi Pätilä herättelee mediaa.