Kummit-lehti 1/2016

kummit L AS T E N KL I N I K OI D E N KUMMI T RY : N LEHTI

Unikoulusta on useimmille apua

1/2016 www.kummit.fi

Iso kehitysaskel lasten syd채nkirurgiassa

t i m m u k a on j i e l a Nuoret kult

Jesse i v r 채 j u j Pul

JULISTEESSA Patrik Laine

n a i t s a Seb Aho

12–17 Suomen nuorista jääkiekkoleijonista tuli vuodenvaihteessa MM-kullan myötä lähes koko kansan sankareita. Lastenklinikoiden Kummit kutsui kummeiksi koko U20maailmanmestarijoukkueen, ja muutama heistä komeilee lähikuvissa myös tämän lehden palstoilla.

Sankari on myös tämänkertaisen selviytymistarinamme päätähti, rovaniemeläinen Eemil Sarajärvi (kuvassa). Eemil sairastui loppuvuodesta 2011, viiden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäisenä, akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan. Koko kolmilapsisen perheen elämä meni kerralla uusiksi. Kahden ja puolen vuoden hoitojaksolla oli paljon ylimääräisiäkin ylämäkiä. Mutta nyt Eemil on reipas 10-vuotias, muun muassa jääkiekkoa ja jalkapalloa täysillä harrastava energiapakkaus.

Eemilin ja koko Sarajärven perheen selviytymistarinan voit lukea tästä lehdestä.

2

www.kummit.fi • sisältö

kummit

IT KUMM SA: S O K R E V it.fi kumm lle.fi se p la elama a!

Lahjoit

lastenKliniKoiden Kummit ry:n lehti

henKilÖt: 8

TOMMI PÄTILÄ Merkittävän sydänläppä-hankkeen primus motor

12

EEMIL SARAJÄRVI Selviytymistarinamme sankari

20

SEBASTIAN AHO JA JESSE PULJUJÄRVI Nuorten kultaleijonien kärppäsankarit

24

PATRIK LAINE Nuoren kiekkoilijan henkinen jättiharppaus

28

48

CLICK HENKILÖSTÖPALVELUT Kymppitonni nyt Helsinkiin

58

VUOHELAN HERKKU Kummit saa gluteenittoman kumppanin

taPahtumat: MINISTERI MÄNTYLÄ KLINIKALLA Lasten mielenterveys ykkösaiheena

26

CHEEK Suosikkiartisti vieraili yliopistoklinikoilla

AMERICAN CAR SHOW Jenkkiraudat taas näytillä Messukeskuksessa

42

30

VEERA DEGERHOLM Pikku Kakkosen täti juontaa lastenkonsertin

GAALA KALASTAJATORPALLA Tauluhuutokauppatuotto Kummien hyväksi

53

31

REELI KARIMÄKI Vantaa on lastenkulttuurin kärkikaupunki

LASTEN TEKSTIILITYÖPAJAT Uuden lastensairaalan vaatteita suunnittelemassa

39

LENA NILSSON Raaseporista apua lapsen uniongelmiin

46

KALLE MÄKELÄ Mäkihypyllä rahaa Kummeille

50

ALEKSI SOINI Aivokasvainoperaatiosta toipuva Aleksi kävi Amerikassa

51

AKI LINNANAHDE ”Radiokasvo” juontajana Elämä Lapselle -konsertissa

52

EVELINA Ensi syksynä ensikertalaisena ”Ellissä”

11

LAAKKONEN Ratkaiseva apu sydänläppä-hankkeeseen

32

STAPLES Toimistotarvikeyritykseltä taas iso potti

37

DOCUMENT HOUSE Rumpusetti psykiatriakeskukselle

44

3 STEP IT Pitkän linjan hyväntekijä

numero 1/16 • 20. vuosikerta www.kummit.fi

8–9

18

KumPPanit:

tässä lehdessä

SYDÄNKIRURGIASSA ISO KEHITYSASKEL Kirurgi Tommi Pätilä kertoo bioteknisistä läpistä.

28 –29

vaKioPalstat: 3

TÄSSÄ LEHDESSÄ Se on tämä sivu!

5

PÄÄKIRJOITUS: ANNE KNASTER Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7

NÄIN TOIMII KUMMIT RY Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

34

KESKIAUKEAMAJULISTE Jääkiekkoilija Patrik Laine

61

KUMMIVIERASKYNÄ Museolehtori Hanna Kapanen

63

ROJALTITUOTTEET Näistä tuotteista tuloja Kummeille

64

PÅ SVENSKA Artikkeleita toisella kotimaisella

66

TAPAHTUMAOPAS Pikaesittelyssä ensi vuoden tapahtumat

66

YHTEYSTIEDOT Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

CHEEK KLINIKKAKIERTUEELLA

Supersuosittu räppäri yhdisti lastenklinikkavierailut jäähallikiertueeseensa.

39 –41

KANNEN KUVA: MATTI HANNULA

UNIKOULUSTA ISO APU

Osallistumalla autat

Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden.

Puhelu maksaa 20,11 € + pvm.

Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16499.

Tekstiviestin hinta on 10 €.

Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi

Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

Muun muassa espoolaisen pikku-Eevin perhe sai nopeasti tehoavaa apua unikoulusta.

53 –55

LAPSET VAATESUUNNITTELIJOINA Tekstiilityöpajoista upeita ideoita uuteen lastensairaalaan.

tässä lehdessä • www.kummit.fi

3

Tallink Silja Oy on Kummien yhteistyökumppani

UUTUUS! SKIDIT RISTEILY Skidit Risteilyllä laivat on lastattu kuplilla, kivoilla teemoilla, kuperkeikoilla, sähinällä ja pöhinällä. Nyt ei tylsytellä vaan hassutellaan! Laiva on kuin suuri seikkailu; värikäs lastenohjelma vie koko perheen minilomalle.

Ota kädestä kiinni – nyt mennään!

18.4. Baltic Princess Turusta klo 20.15 9.5. Silja Serenade Helsingistä klo 17.00

Tutustu ja varaa: silja.fi

PÄÄTOIMITTAJALTA Anne Knaster, toiminnanjohtaja anne.knaster@kummit.fi

Taas hieno potti jaettavaksi

Åter igen en ståtlig summa att dela ut

Kummien uusi vuosi on käynnistynyt mukavissa merkeissä, sillä ensimmäisenä isompana tehtävänämme olemme käynnistäneet ’Lapset mukana suunnittelussa’ -projektin, jossa lapset yhdessä huippuammattilaisten kanssa suunnittelevat kokonaan uudet tekstiilien ilmeet uuteen lastensairaalaan. Projektin taiteellisena johtajana on Paola Suhonen, ja tässä lehdessä (s.

53-55) kerromme enemmän tästä hienosta ja tarpeellisesta vaatteiden uudistamisesta.

Faddrarnas nya år har inletts i trevliga tecken då vår första stora uppgift har varit att slå igång projektet ’Lapset mukana suunnittelussa’ (’Barnen med i designandet’). I projektet designar barn och professionella designers tillsammans helt nya textiler till det nya barnsjukhuset. Konstnärlig ledare för projektet är Paola Suhonen och i det här numret (s. 53-55) berättar vi mera om denna fina och nödvändiga förnyelse av sjukhuskläderna.

Viime vuosi oli Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Kummeille erinomainen, ja iloisina ilmoitamme voivamme lahjoittaa hienon potin – 2 104 406 euroa – jaettavaksi Lastentautien tutkimussäätiölle, viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle sekä kohdistetusti muutaman keskussairaalan lastenosastolle. Iso lahjoitus tehtiin teidän kaikkien antamilla lahjoituksilla, pienillä ja suurilla – yksityisten ja yritysten. Kiitos kaikille lahjoittajille!

Trots det svaga ekonomiska läget i Finland var förra året ett utmärkt år för Faddrarna och vi är glada att kunna meddela att vi kan donera en fin summa – 2 104 406 euro – som delas mellan Stiftelsen för pediatrisk forskning, de fem universitetsbarnklinikerna samt riktas specifikt till barnavdelningarna på några centralsjukhus. En stor donation gjordes tack vare alla era gåvor, små och stora – från privatpersoner och företag. Tack till alla gåvogivare!

Toimintamme jatkuu tänä vuonna vähintäänkin yhtä aktiivisena kaikilla klinikkapaikkakunnilla. Suurin osa tapahtumista on jo suunnitteluastetta pidemmällä. Niinpä mm. artisteja on valittu konsertteihin ja uusia tapahtumia suunnitellaan. Kokonaan uusista tapahtumista haluan mainita Espoon Golf -tapahtuman elokuussa sekä Kummien Joulu -kirkkokonsertin Kuopiossa.

Vår verksamhet fortsätter i år minst lika aktivt på alla klinikorter. Största delen av evenemangen har redan kommit längre än planeringsstadiet. Således har bl.a. artister valts ut till konserterna och nya evenemang planeras.

Av de helt nya evenemangen vill jag nämna Esbo Golf-evenemanget i augusti samt kyrkokonserten Faddrarnas Jul i Kuopio.

Anne Knaster Vårens första evenemang, vars intäkter via Kevään ensimmäinen tapahtuma, jonka tuotto Faddrarna riktades till barnens trivsel på varje toiminnanjohtaja ohjattiin Kummien kautta lasten viihtyvyybarnavdelning över hela landet, var en fin galaverksamhetsledare teen jokaiselle lastenosastolle kautta Suomen, kväll som ordnades av Bretelle Oy på Fiskaroli Bretelle Oy:n järjestämä hieno gaala-ilta torpet i Helsingfors. På uppslaget 42-43 finns Kalastajatorpalla Helsingissä. Tästä huikean hienosta tilaisuuett bildkollage från denna oerhört fina tillställning. Faddrarna desta on kuvakavalkadia aukeamalla 42-43. Kummit kiittää tackar alla som deltog i arrangemangen av evenemanget samt kaikkia tapahtuman järjestelyihin osallistuneita henkilöitä naturligtvis de konstnärer och offentliga personer som donesekä tietysti taiteilijoita ja julkisuuden henkilöitä, jotka lahrade sin arbetsinsats för den viktiga sakens skull. Tack till joittivat oman työpanoksensa tärkeän asian puolesta. Kiitos sponsorerna, speciellt till Tesla Motors Finland, och till Leena myös sponsoreille, erityisesti Tesla Motors Suomelle, ja Leena Meslew för de fantastiska aftonklänningarna samt till kvällens Meslewille kauniista iltapuvuista sekä illan upealle emännälle fantastiska värdinna, Tua Backman!

Tua Backmanille!

Det är lätt att delta i våra evenemang. På sid 66 i detta numMukaan tapahtumiimme pääsee helposti. Tapahtumakalentemer hittar du evenemangskalendern med alla tillställningar rissa tämän lehden sivulla 66 ovat kaikki tällä hetkellä tiedossa som vi nu vet att kommer att gå av stapeln. Biljettförsäljningen olevat tilaisuutemme. Lipunmyynti mm. Elämä Lapselle -kontill Livet för Barn-konserten på Metro Arenan i Esbo 14.9. serttiin 14.9. Espoon Metro Areenalla on jo käynnissä. Jos et har redan börjat. Om du inte kan vara med på ort och ställe kan du ändå hjälpa de små patienterna genom att delta i telepääse paikan päälle, niin ottamalla osaa puhelinlahjoituksiin fondonationerna eller genom att klicka in dig på ”det virtuella tai klikkaamalla sivuillamme www.kummit.fi pian avautuvaa uutta ”virtuaalilipasta” pääset helposti tekemään hyvää pienkassaskrinet” som snart öppnas på våra sidor www.kummit.fi. ten potilaiden hyväksi.

Du kommer väl ihåg att det i Kummit-tidningen alltid också Mukavaa kevättä! finns artiklar på svenska. Denna gång hittar du dem på uppslaget 64-65.

Trevlig vår!

Päätoimittajalta • www.kummit.fi

5

SUOMEN UPEIN KAUPPAKESKUS MUKANA AUTTAMASSA Kiitos Suomen upeimmille asiakkaille, teimme sen yhdessä! Olemme juuri luovuttaneet Lastenklinikoiden Kummit Ry:lle shekin, jolla he voivat hankkia keskoskaapin Jorvin sairaalan lastenosastolle. Passilla pikkuauto -keräilykampanjassa oli mukana tuhansia ja taas tuhansia asiakkaitamme, jotka halusivat tehdä yhdessä hyvää pikkupotilaiden hyväksi.

Jatkamme yhteistyötä Kummien kanssa ja yhdessä tuomme hyvää mieltä ja iloa lapsille, heidän vanhemmilleen sekä muille lapsenmielisille kauppakeskuksemme tapahtumissa. Elokuussa Suomen upein kauppakeskus toivottaa Suomen upeimmat asiakkaat juhlimaan Ison Omenan laajennuksen avajaisia – tervetuloa mukaan!

@IsoOmppu isoomena isoomena.fi

Piispansilta 11, 02230 Espoo. Avoinna ma–pe 8–21, la 8–18, su 12–18.

/IsoOmena

Lastenklinikoiden Kummit ry - yhdessä teemme ihmeitä.

Lahjoitukset

KuukausiKummiksi

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niin verkossa kummit.fi kuin puhelimitse 0600 1 6000 (20,11 € + pvm). Lahjoitusten avulla parannetaan monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

KuukausiKummit ovat suoraveloitussopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotka lahjoittavat kuukausittain rahaa lapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaita perheineen hoitojaksoihin ja virkistystapahtumiin. Pistelahjoitukset: www.kummit.fi

Miten osallistua Kummien toimintaan?

KummiKaveriksi KummiKaverit ovat säännöllisesti Kummeille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään 4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetys sisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoista lahjoitusta varten.

Vapaaehtoiseksi Vapaaehtoisia tarvitaan erityisesti Kummien järjestämissä tapahtumissa tarjolla on hyvän mielen hanttihommia, kuten lahjoitussoittojen vastaanottamista ja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummien toimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle Tapahtumasponsorointi Tapahtumien osalta yhteistyö Kummien kanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuudet. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyy aina Elämä Lapselle -konsertista Kummit Golf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudet erikseen räätälöityyn projektiin ovat niin ikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyväntekeväisyyteen välitettävään osuuteen perustuvat rojaltisopimukset ovat Kummeille todella tärkeitä. Yrityksen kannalta rojaltisopimusten avulla voidaan mukavoittaa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksilla on suuri merkitys esimerkiksi Kummien konserttikeräyksiin. Yrityslahjoitusten sesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminen kannattaa ja tulee todella tarpeeseen myös muina vuodenaikoina. Yli 1000 €:n lahjoituksella saa tervehdyksen Kummien televisiokonserttiin.

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksin taisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 30 miljoonan euron edestä.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

ASIANTUNTIJA KERTOO

Yksinkertainen menetelmä, ainutlaatuinen tekniikka

Biotekniset läpät iso kehitysaskel lasten sydänkirurgiassa

Teksti ja kuvaT Matti Hannula

Kun sydämiä korjataan, joudutaan käyttämään varaosia. Tavallisimpia varaosia lasten sydänleikkauksissa ovat läpät ja erilaiset laajennuspaikat. Huhtikuussa Helsingin Lastenklinikalla käyttöönotettavassa uudessa menetelmässä aivokuolleilta luovuttajilta saadut sydänläpät käsitellään bioteknisin menetelmin täysin soluttomiksi. Samalla saadaan solutonta keuhkovaltimon seinämää, jota voidaan käyttää materiaalina sydämestä lähtevien suurten suonien laajentamiseen.

Paremmista pitkäaikaistuloksista läppien osalta on lupaavaa näyttöä.

Menetelmää kutsutaan desellularisaatioksi.

L

asten sydänkirurgiassa iso osa-alue on oikean kammion ulosvirtauksen synnynnäinen läppävika. Parhaina mahdollisina varaosina on käytetty sellaisten kuolleiden aikuisluovuttajien läppiä, joiden sydän ei kokonaisena kelpaa siirrettäväksi. Ihmisperäisiä läppiä ja kudoksia kutsutaan homografteiksi. Näitä varaosia säilötään ns. homograftipankissa, joka on Helsingin Lastenklinikan oma biopankki. Siellä luovuttajien läpät säilytetään syväjäässä.

– Aikuisluovuttajien läpät ovat hyvää materiaalia, ja niitä pystyy tarpeen mukaan pienentämään, kertoo Helsingin Lastenklinikalla sydänkirurgina työskentelevä Tommi Pätilä.

– Kuitenkin jos läpät käytetään perinteisellä tavalla sellaisenaan, jäävät niihin kaikki vieraan luovuttajan solut ja kudokset. Kun läppä sitten laitetaan vastaanottajalle, tunnistaa saajan elimistö vieraan kudoksen ja alkaa hidas hyljintäprosessi, joka johtaa läpän arpeutumiseen ja kalkkiutumiseen. Se lyhentää läpän toimintaikää. Tämä hyljintä on selvästi voimakkaampaa lapsilla ja nuorilla kuin aikuisilla.

– Käsittelemättömien läppien toimintaikä on keskimäärin noin 15-20 vuotta. Jos esimerkiksi 16-vuotiaalle siirretään aikuisluovuttajalta saatu läppä, on selvää, että se on vaihdettava elämän aikana vähintään kerran tai kaksi, lastensydänkirurgi Pätilä tietää.

– Uudessa menetelmässä läpät käsitellään bioteknisin menetelmin täysin soluttomiksi. Jäljelle jää vain tyhjä kudosmatriisi eli aiempaa vähemmän vierasta materiaalia, jonka elimistö voi tunnistaa häi8

www.kummit.fi • Asiantuntija kertoo

riötekijänä. Tutkimusten perusteella hyljintää ei ole, ja matriisiin hakeutuvat elimistön omat rakenteelliset solut. Elimistö ottaa uuden läpän omakseen. Keksintö on sinänsä vanha, mutta tällainen sovellus sinänsä suhteellisen uusi.

Hinta hirvitti Kudosten soluttomaksi käsittely on julkaistu ensimmäisen kerran amerikkalaisessa patenttihakemuksessa vuonna 1984. Tiedon lisääntymisen myötä menetelmä on hiljakseen leviämässä laajempaan käyttöön. Potilasryhmät, jotka hyötyvät, ovat kuitenkin pieniä, eikä taloudellista etua ole odotettavissa.

– Toisaalta: jos käytetään aivokuolleiden luovuttajien kudoksia, ei siihen saakaan liittyä minkäänlaista taloudellista eduntavoittelua, Pätilä painottaa.

Kudoskäsittelyä sydänläpissä on tutkittu pääosin Saksassa kahden eri ryhmän toimesta. Ensi alkuun Berliinissä tutkittiin ihmiskudosten käsittelyä, mutta kudosten saatavuuden vuoksi he siirtyivät käsittelemään eläinperäisiä läppiä. Hannoverissa sen sijaan on painotettu ihmiskudosten käyttöä läppämateriaalina, ja Hannoverin ryhmä on tehnyt menetelmän sydänkirurgien piirissä tunnetuksi.

– Näillä ryhmillä on ollut pitkään kisaa, Tommi Pätilä kertoo.

æ Lastensydänkirurgi Tommi Pätilä on ollut primus motorina Helsingin Lastenklinikan desellularisaatiohankkeessa.

– Kun Saksan liittopäivien puhemies vuonna 2008 julkisti sydänkirurgi Axel Haverichille kuuluisan Future-tiedepalkinnon, jonka presidentti myöhemmin luovuttaisi, sisuuntui Berliinin tutkimusryhmän johtaja Wolfgang Konertz. Kissanhännän vedon jälkeen palkinto jouduttiin luovuttamaan toisaalle.

Pätilä on ollut jo vuosia sitten tutustumassa Hannoverin ryhmän toimintaan. Hannoverilaisten tutkijalääkäreiden omistama yhtiö Corlife GmbH käsittelee ostopalveluna homografteja. Pätilä kutsui Corlife GmbH:n toimitusjohtajan Helsinkiin.

– Selvitimme mahdollisuutta saada meidän homograftimme Saksaan käsittelyyn. Mutta pelkkä pesun hinta olisi ollut varsin huima per läppä. Ei se olisi ollut mielekäs vaihtoehto, varsinkaan kun siihen päälle olisivat tulleet kuljetuskustannukset, huomauttaa Pätilä, joka ei vielä silloin ollut Lastenklinikalla töissä, mutta ”jalka jo oven välissä”.

Huomattavasti halvempi – Homma oli jonkin aikaa jäissä. Yritin saada ulkopuolista rahaa tutkimusprojektiin, missä olisi suoritettu homograftien pesua tutkimusperusteisesti.

Rahoitusta ei kuitenkaan löytynyt.

Pienen sattuman seurauksena menetelmät ajautuivat kuitenkin aivan ulottuville. Berliinin ryhmän johtaja oli myynyt Auto Tissue -yhtiönsä. Ü

Asiantuntija kertoo • www.kummit.fi

9

”

Käsittelemättömien läppien toimintaikä on keskimäärin noin 15-20 vuotta.

Jos esimerkiksi 16-vuotiaalle siirretään aikuisluovuttajalta saatu läppä, on selvää, että se on vaihdettava elämän aikana vähintään kerran tai kaksi.

– Kun Auto Tissuen miehet tulivat toimitusjohtajansa johdolla tänne kauppaamaan läppiään, ajattelin, että turhaan me heiltä läppiä ostamme, kun meillä on parempia läppiä omasta takaa, Pätilä jatkaa.

– Ehdotin, että he myisivät meille vain osaamisen. Supisivat siinä vähän aikaa keskenään, kunnes innostuivat itsekin ajatuksesta. Tämä on kaikkien osapuolten kannalta hyvä vaihtoehto, ja käsitellylle läpälle tulee hintaa huomattavasti vähemmän kuin ensin esillä olleessa vaihtoehdossa. Auto Tissuen alkuperäinen osaaminen on kuitenkin ollut ihmiskudosten käsittely.

Laakkonen tuli apuun Palaset siis loksahtelivat kohdalleen. Läppien käsittelyä varten Helsinkiin tarvitaan tietynlaiset laboratoriovarusteet ja -tarvikkeet sekä laboranttien koulutus. Desellularisaationesteet tulevat Saksasta. Veloitus perustuu käytettyjen läppien määrään.

– Rahat ovat kuitenkin tällaisessa suuressa laitoksessa niin tiukassa, että tarvitsemme tämän tuotekehitysprojektin loppuunsaattamiseksi ulkopuolisen lahjoituksen, Pätilä toteaa. Onneksi Laakkonen, Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani, on ilmoittanut auttavansa huomattavalla lahjoitussummalla hankkeen toteuttamisessa.

Fimea eli Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt toiminnan. Käytännössä prosessi käynnistyy torstaina 7. huhtikuuta. Silloin saksalaisyrityksen tutkimus- ja kehitysjohtaja tulee käymään Helsingissä varmistamassa, että kaikki toimii kuten pitääkin.

– Sitä ennen ”kylmäharjoittelemme”, kertoi Pätilä, kun h-hetkeen oli aikaa puolisentoista kuukautta. Desellularisoidut läpät säilyvät jääkaappilämpötilassa käyttökelpoisina 18 kuukautta. Niitä ei saa pakastaa, koska laatu kärsii.

– Tämä on ainutlaatuista tekniikkaa. Sen käyttöönotto on uutinen. Ainakin sen pitäisi olla, Pätilä korostaa.

– Menetelmä on yksinkertainen, mutta se vaikuttaa olennaisesti sydänläppien kestävyyteen ja sitä kautta hoitotuloksiin. Ja käsittääkseni olemme maailmassa vasta toinen klinikka, missä nämä desellularisoidut läpät tulevat ns. hyllytavaraksi, hankkeen primus motor jatkaa.

”

Tohtoriksi Pätilä väitteli vuonna 2009 geeni- ja kantasolusiiroista sydänvioissa (Myoblast transplantation and adenoviral VEGF-C transfer in porcine model of coronary artery disease).

Lastenklinikalla on neljä sydänkirurgia. Avosydänleikkauksia tulee kullekin heistä vuositasolla 50 -70.

– Meidän hoitotuloksemme ovat Euroopan – ja koko maailmankin – mittakaavassa huippuluokkaa.

Mutta ne eivät silti ole niin hyviä, etteikö niitä voisi vielä parantaa, Pätilä painottaa.

– Vuosikymmenten saatossa kuolleisuus on lasParannettavaa piisaa kenut merkittävästi. Mutta useat potilaat joudutaan Tommi Pätilä, 45, on syntyisin Oulusta, ja hän opisvielä leikkaamaan uudelleen. Esimerkiksi siinä on keli lääkäriksi synnyinkauparannettavaa, hän sanoo.

Lisäksi sydänoperaatioihin punkinsa yliopistossa. Kirurliittyvä sairastuvuus pitäisi gikoulutuksessa Pätilä oli Lapin keskussairaalassa Rovasaada pienemmäksi.

Mistä lasten lääketieteen niemellä, missä hän valmistut– Tämä uusi läppämeneaiheesta haluat lukea tuaan työskenteli verisuonikitelmä on taas yksi askel oikerurgina. Rovaniemeltä Pätilä aan suuntaan. Näin ainakin Kummit-lehdestä siirtyi vuonna 2002 Helsinvakaasti uskomme. Mutta asiantuntija-artikkelin? omasta potilasmateriaalista gin yliopistolliseen keskusKerro se osoitteessa sairaalaan ensin aikuispuolen aikaisintaan parinkymmenen kummit@kummit.fi sydänkirurgiksi ja sitten sykvuoden päästä saamme asiasta syllä 2013 Lastenklinikalle. tilastollisen varmuuden. ● 10

www.kummit.fi • asiantuntija kertoo

á – Sydänläppien käsittely soluttomiksi bioteknisin menetelmin on ainutlaatuista tekniikkaa. Sen käyttöönotto on uutinen.

Ainakin sen pitäisi olla, Tommi Pätilä herättelee mediaa.

LAHJOITUS

Laakkonen jo viidettä vuotta Kummien merkittävänä kumppanina

Nyt mittava panostus Lastenklinikan sydänläppä-hankkeeseen Helsingin Lastenklinikalla huhtikuussa käyttöönotettavassa uudessa desellularisaatio-menetelmässä aivokuolleilta luovuttajilta saadut sydänläpät käsitellään bioteknisin menetelmin soluttomiksi. Ilman ulkopuolista rahoitusta hanketta ei olisi voitu viedä eteenpäin. Laakkosen autokonserni, Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikainen kumppani, tuli apuun ja auttaa huomattavalla lahjoitussummalla hankkeen toteuttamisessa.

L

aakkonen on jo viidettä vuotta tukemassa Kummien toimintaa. Se on lahjoittanut lasten syöpätautien tutkimukseen kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.

– Nyt päätimme lähteä tukemaan desellularisaatio-menetelmän käyttöönottoon keskittyvää tutkimusryhmää, kertoo markkinointijohtaja Tea Koivisto.

– On hienoa, että Suomi on edelläkävijämaa tällaisessa teknisessä innovaatiossa ja että me pystymme olemaan siinä konkreettisena apuna.

Koivisto valottaa, että yhteistyö Kummien kanssa käynnistyi vuonna 2011 rationaalisin perustein.

– Olemme iso konserni, meillä on paljon omaa verkostoa. Aikaisemmin rahavirta, joka on nyt kokonaisuudessaan ohjattu Kummeille, jakaantui useammalle taholle, kun jokainen Laakkonen-liike oli joko paikallisesti tai puolivaltakunnallisesti tukemassa jotakin hyvää asiaa, Koivisto kertoo.

– Siinä hyväntekeväisyysmallissa rahojen käyttö oli liian hajaantunut. Päätimme, että haluamme yhden näkyvän yhteistyökumppanin. Tällaisella keskitetyllä mallilla lahjoitussummastakin tulee merkittävä ja sitä myöten paljon konkreettisempi.

Koivisto toteaa Laakkosen ja Kummien yhteistyön sujuneen alusta asti erittäin hyvin.

– Olemme sitoneet kumppanuuden jälkimarkkinointiin, jossa asioi vuositasolla automyyntiä enemmän asiakkaita. Tuloutamme huoltokäynneistä tietyn prosenttiosuuden Kummeille. Käytännössä lahjoitussumma on ollut vuositasolla noin 50 000 euroa.

Se on koko ajan hieman kasvanut yhteistyövuosien saatossa.

– Perhe on edelleen näkyvästi Laakkosen toiminnassa mukana. Perheyritykselle Kummit sopii hyvin kumppaniksi. Perheet ovat Kummienkin työssä keskiössä, ja lapsissa on tulevaisuus, markkinointijohtaja Koivisto sanoo.

– Kummit on hyvin organisoitunut ja joustava kumppani. Lahjoittajalle annetaan paljon erilaisia mahdollisuuksia toimia, eikä tekeminen ole yksisuuntaista, hän toteaa.

– Yhteistyökumppanikartoituksessa viisi vuotta sitten Kummit oli ylivoimainen. On paljon organisaatioita, jotka ottavat mielellään rahaa vastaan, mutta toimivia yhteistyömalleja ei välttämättä ole.

Kummien kanssa yhteistyö on ollut vastavuoroista, ja olemme päässeet tukemaan merkityksellisiä hankkeita lapsipotilaiden hyväksi. ●

æ – On hienoa, että Suomi on edelläkävijämaa tällaisessa teknisessä innovaatiossa ja että me pystymme olemaan hankkeessa konkreettisena apuna, sanoo Laakkosen markkinointijohtaja Tea Koivisto.

15 paikkakuntaa, 19 automerkkiä Joensuusta 1960-luvun alussa alkunsa saaneeseen perheyritykseen, Laakkonen Yhtiöihin, kuuluva perinteikäs Laakkosen autokonserni on Suomen suurin autoalan vähittäismyyntiketju, jolla on toimipisteitä 15 paikkakunnalla kaikkiaan 23 kappaletta. Pohjoisin on tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa, Lieksassa. Laakkosella on edustettavanaan kaikkiaan 19 automerkkiä. Konserni työllistää yhteensä 1200 henkilöä, ja vuonna 2015 se myi noin 33 000 autoa.

Lahjoitus • www.kummit.fi

11

selviytymistarina

12

www.kummit.fi • selviytymistarina

TeksTi matti hannula

kuvaT matti hannula Ja saraJärvien PerhealBumi

sarajärvillä eletään nyt leukemian jälkeistä elämää – täysillä!

Eemil selviytyi vakavasta verisairaudesta voittajana rovaniemeläisessä sarajärven perheessä arjen pyörittäminen ja elämänarvot menivät täysin uusiksi joulukuussa 2011. Perheen kolmesta pojasta keskimmäinen, tuolloin viiden vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen eemil, sai karun diagnoosin: akuutti lymfaattinen leukemia. à Maaliskuussa 2012 Sarajärvet jännittivät rankkojen alkuhoitojen päätteeksi tehdyn luuydinpunktion tuloksia. ”Tauti remissiossa” luki lääkärin papereissa. Lääkkeet olivat tehonneet.

Eemil askarteli itselleen kuninkaan kruunun ja teippasi sen kiinni kaljuun päähänsä.

ß Vaikeuksien kautta voittoon.

Eemilin kahden ja puolen vuoden mittaiseen hoitojaksoon mahtui paljon ylimääräisiäkin ylämäkiä.

Maaliskuussa 10 vuotta täyttänyt Sarajärvien keskimmäinen on nyt reipas ja sopivan vilkas nuorimies.

I

tsenäisyysPäivän aattona runsaat neljä vuotta sitten Eemil matkusti Oulun yliopistolliseen sairaalaan yhdessä Jani-isänsä ja Henna-äitinsä kanssa. Jo kaksi päivää myöhemmin, 7. joulukuuta, tuli diagnoosi.

– Olin keskustellut neuvolan terveydenhoitajan kanssa 1. joulukuuta, kun Eemilillä oli ollut sahaavaa kuumetta, väsymystä ja kalpeutta. Oli pieni epäilys myyräkuumeesta. Terveydenhoitaja sanoi, että tutkitaan poika kunnolla, Henna Sarajärvi kertoo.

Joulukuun 5. päivän aamuna seitsemältä Eemil oli sitten Lapin keskussairaalassa verikokeessa. Kolme tuntia myöhemmin oli jo selvillä, että hänellä on vakava verisairaus.

– Epäilyhän se virallisesti siinä vaiheessa vasta oli, mutta kun neljästä verisolulinjasta kolmessa oli jotakin häikkää, niin olihan se selvä peli. ”elämäni kovin päivä” Jani Sarajärvi on ala-asteen luokanopettajana Rovaniemellä Alakorkalon koulussa, ja hänellä oli tuolloin vapaapäivä. Kunnallisena liikunnanohjaajana työskentelevällä Henna-vaimolla oli puoleenpäivään asti kestänyt kokous.

– Puhelimien piti olla pois päältä. Jani sai kymmenen aikaan tiedon verikokeiden tuloksista, mutta ei saanut välitettyä minulle niitä eikä sitä, että jo samana päivänä on lähtö OYSiin syöpäosastolle. Sen sijaan Jani oli hätääntyneenä soittanut läpi kaikki ystävät ja sukulaiset ja jopa naapuritkin. Minun vanhempani ajoivat sadan kilometrin päästä Kemijärveltä Nikolasta ja Anttonia hoitamaan.

Kun Henna lopulta sai tiedon tilanteesta, häneltä menivät jalat alta.

– Eemilin isoveli Anttoni oli silloin ensimmäisellä luokalla koulussa, pikkuveli Nikolas kahden vuoden ikäinen. Tulihan siinä hätä käteen, miten saamme asiat järjestettyä, kun pitää Eemilin kanssa Ouluun lähteä, Jani muistelee.

– Se oli elämäni kovin päivä.

– Meidän tapauksemme suhteen asialla ei enää ole merkitystä, mutta olisi syytä pohtia, kannattaako sellaisessa henkisessä tilassa oleville vanhemmille antaa lupa itse kuskata lastaan sairaalaan jopa pitkienkin matkojen päähän, Henna huomauttaa.

– Me jouduimme räntäpyryssä ajamaan yli 200 kilometriä. En muista siitä matkasta muuta kuin sen, kuinka kalpea Eemil takapenkillä rauhallisena kyseli, minne olemme menossa ja miksi, sekä sen, kuinka auto kerran kävi huolestuttavasti pientareen puolella.

– Minä en muista matkasta senkään vertaa, Jani myöntää.

Haaveet haihtuivat Mielessään Henna ja Jani tietysti toivoivat, että kyseessä on väärä hälytys: Oulussa Eemililtä otettaisiin verikokeet ja todettaisiin kaiken olevan ok, ja sitten he pääsevät takaisin kotiin.

Niin ei valitettavasti käynyt.

– Kun OYSin lasten ja nuorten päivystyksessä menin vuoronumeron kanssa luukulle, kysyi hoitaja heti paperit nähtyään, missä lapsi on. Eemil ei olisi saanut olla hetkeäkään samoissa tiloissa muiden lasten kanssa, Henna kertoo.

Eemilistä otettiin verikokeet. Sitten Janille ja Hennalle sanottiin, että he voivat heittää haaveet siitä, että sairaus olisi nopeasti ohimenevää. selviytymistarina • www.kummit.fi

13

”

Se oli todella raskasta. Välillä tuntui – ja jouduin Janillekin sen sanomaan – etten yhtenään jaksa raportoida tilanteesta.

– Kun sitten astuimme sisään syöpäosaston ovesta, minulle tuli jonkinlainen pakoreaktio, Henna myöntää.

– Kaljupäisiä lapsia! Eihän se voinut olla oikea paikka meidän Eemilillemme, jolla oli pitkät, vaaleat hiukset!

Sytostaattihoidot tekivät kuitenkin nopeasti tehtävänsä, ja jo parin viikon päästä Eemil sulautui ulkonäkönsäkin puolesta osaston muiden lasten joukkoon.

Sarajärvet olivat tulleet itsenäisyyspäivän aattoiltana OYSiin niin myöhään, että Eemilille päästiin tekemään luuydinpunktio vasta seuraavana arkipäivänä, vaikka tautiluokitus oli alusta asti ’ärhäkkä’.

Pyhän yli hänellä oli munuaisten tukinesteytys. Kun luuydinpunktio sitten tehtiin, oli leukemiadiagnoosi jo saman päivän iltana varmistunut. Saman tien aloitettiin lääkehoidot.

– Kun viikko ennen verikokeita vein lapset mummolaan Kemijärvelle, sanoi isäni heti Eemilin nähtyään, että nyt pappa syöttää hänelle ruokaa, jotta väri palaa kasvoille, Henna Sarajärvi muistaa.

– Kun osastolla juttelin muiden leukemiapotilaiden vanhempien kanssa, kävi ilmi, että aika moni on syyttänyt itseään, ettei ollut huomannut lapsensa kalpeutta tai mustia silmänalusia. Mutta lääkärit ja hoitajat ovat lohduttaneet, että kun hemoglobiini alkaa laskea pikku hiljaa, on inhimillistä, ettei mitään ulkoisia muutoksia huomaa tapahtuvan.

Onneksi ”pukki jätti lahjat” Kun yksi lapsista sairastuu vakavasti, sisarukset jäävät väkisinkin sivurooliin.

– Minun sukulaisistani ja Janin siskosta oli iso apu varsinkin Eemilin sairausajan alkuvaiheissa.

Nikolas ja Anttoni olivat jonkin aikaa vanhempieni luona Kemijärvellä hoidossa. Ilmoitimme päiväkotiin ja kouluun, ettei ole tietoa, koska pojat palaavat, Henna kertaa käänteitä. Ensimmäisen puolen vuoden ajan hän oli lähes koko ajan Oulussa, Jani kahden lapsen ”yksinhuoltajana” Rovaniemellä. Yhteydet hoidettiin muun muassa Skypen avulla.

– Eemilin tilanne saattoi samankin päivän aikana vaihdella laidasta laitaan, Henna muistaa.

– Se oli todella raskasta. Välillä tuntui – ja jouduin Janillekin sen sanomaan – etten yhtenään jaksa raportoida tilanteesta, vaikka hänellekin tietysti oli tärkeää pysyä sen tasalla.

Eemil oli onneksi hyväkuntoinen siinä vaiheessa, kun leukemia diagnosoitiin.

– Hänellä ei esimerkiksi ollut infektioita hoitojen alkaessa. Eemil pääsikin mukanamme sairaalasta kotiin jo jouluaatonaattona, Henna Sarajärvi kertoo.

– Harmi vain, että juuri ennen joulua Anttonille puhkesi ensimmäistä kertaa elämässään märkärupi.

Niinpä Nikolaksen ja Anttonin oli mentävä jouluksi mummolaan, että Eemil pystyi käymään kotona.

Melkoinen uhraus isoveljeltä!

Hennan, Janin ja Eemilin oli tarkoitus viettää koko jouluaatto kotona, mutta kun Eemilille nousi korkea kuume, he joutuivat jo jouluaattoaamuna kymmenen aikoihin lähtemään takaisin Ouluun.

– Joulupukki oli ehtinyt käydä sairaalassa ennen 14

www.kummit.fi • Selviytymistarina

”

kuin me sinne ehdimme. Onneksi Eemilille oli jätetty sinne iso kasa lahjoja, Henna hymyilee silmää iskien yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa tehtyä ”huijausta”.

– Ei Eemil ole koskaan saanutkaan yhtä paljon lahjoja kuin silloin.

Valkoisia valheita Vuodenvaihteen Sarajärven perhe sai olla kokonaisuudessaan koolla kotona. Jani oli ollut sairauslomalla joululoman alkuun asti eikä ehtinyt koulun joululoman päätyttyä montaa päivää töissä olla, kunnes joutui tammikuun 2012 alkupuolella jäämään joksikin aikaa uudelleen sairauslomalle.

– Olimme koko perhe muuttaneet heti tammikuun alussa Ouluun vuokra-asuntoon. En halunnut asua Pohjois-Suomen syöpälapsiperheiden osaston ylläpitämissä yhteisasumuksissa. Toki hyvä, että sellainenkin vaihtoehto on, mutta minulle se ei sopinut, Henna toteaa.

Muutama päivä myöhemmin Jani palasi muiden poikien kanssa Rovaniemelle. Lähes saman tien Eemiliä alkoivat vaivata vatsakivut, ja tuota pikaa hänen oli jäätävä osastolle.

– Sitten Eemilin tila alkoi mennä todella huonoksi. Vatsakivut vain pahenivat, eikä hän enää ottanut edes katsekontaktia eikä reagoinut juuri mihinkään. Eemil ei enää halunnut edes pelata tietokonepelejä! Henna-äiti hämmästeli.

– Aloin itse epäillä aivoilla olevan jotakin tekemistä asian kanssa ja puhuin siitä lääkärille. Koska en enää uskaltanut jättää Eemiliä yöksi yksin osastolle, pyysin äitiäni tulemaan Ouluun avukseni, Henna jatkaa.

– Heti ensimmäisenä yönä, 9. tammikuuta, kun äitini oli Eemilin luona sairaalassa, Eemil sai epilepsia-tyyppisen kohtauksen. Hänet siirrettiin teholle.

Puhelimeni soi kello 4.26. Tuskin olen koskaan juossut kilometrin matkaa yhtä nopeasti kuin silloin.

á Eemil on kova poika laulamaan. ”Kotistudiossa” rumpuja soittelee isoveli Anttoni.

à Todisteita täydellisestä toipumisesta.

Eemil osaa paitsi seistä käsillään myös kävellä niillä.

Mutta tilanne oli niin vakava, ettei minua päästetty Eemilin luo. Vähän myöhemmin pääsin häntä katsomaan. Sitten hänet oli nukutettava, koska kohtaus ei mennyt ohi, Henna-äiti muistelee kyyneliä nieleskellen.

– Janille oli ilmoitettava, mutta en uskaltanut kertoa hänelle, kuinka paha tilanne todellisuudessa oli, jotta hän pystyisi ajamaan levollisemmin mielin Ouluun. Oli turvauduttava valkoisiin valheisiin.

– Henna sai minut uskomaan, että minun on lähdettävä Ouluun, vaikka ensin käytännön syistä vastustelinkin, Jani kertoo.

Kun Jani ehti Ouluun ja näki Eemilin tilanteen, oli Janilta mennä jalat alta.

Henkisiä heijastumia Loppujen lopuksi kävi ilmi, että Eemilillä oli erittäin harvinainen PRES-oireyhtymä. Lääkärikin oli joutunut tosissaan etsimään tietoa eri lähteistä, jotta osaisi kertoa Janille ja Hennalle, mistä on kyse.

Syndrooman seurauksena Eemilin aivopaineet olivat nousseet niin korkeiksi, että toinen puoli kasvoista meni tunnottomaksi ja kaikki aistit olivat turtana.

– Havahduin, kun Eemilin suupielestä valui verta hänen purtuaan poskensa rikki. Hän ei itse tajunnut koko tilannetta, Henna kertoo.

PRES-alttiuden lisäksi oireyhtymän laukaisee lääkkeiden aiheuttama ylikuormitus kehossa. Oireyhtymään kuuluvat myös suolen toimimattomuus ja korkea verenpaine. Kun selvisi, mikä Eemiliä vaivaa, aloitettiin oikea hoito, joka tepsi melko nopeasti. Parin vuorokauden päästä Eemil pääsi jo pyörätuoliin. Kova verenpainelääkitys oli päällä pitkään.

Jani-isä palasi taas Rovaniemelle ja oppilaidensa eteen.

– Työssäolo oli terapeuttista, kun oli muutakin ajateltavaa. Huonompi vaihtoehto olisi ollut, jos olisin nekin päivät yksikseni kotona pyöritellyt asioita, kun Nikolas oli päiväkodissa ja Anttoni koulussa.

Molempiin velipoikiin Eemilin tilanne heijastui selkeästi.

– Anttonille tuli pelkotiloja. Hän näki painajaisia ja kyseli, mitä tapahtuu, jos Eemil kuolee, Jani kertoo.

– Nikolakselle taas tuli hylkimisreaktio äitiä kohtaan. Isästä tuli tärkeä, kun saattoi mennä kaksikin viikkoa, ettei hän nähnyt äitiään lainkaan.

– Niin, ei kaksivuotiaalle voi selittää, että minä tulen sitten takaisin, kun Eemil on paremmassa kunnossa, Henna-äiti jatkaa.

– Pahimmillaan olin Eemilin kanssa osastolla kuukauden putkeen käymättä kertaakaan kotona.

Sen jälkeen en kelvannut Nikolakselle sen kummemmin peittelijäksi kuin maidonkaatajaksikaan.

Kesti puolisentoista vuotta, ennen kuin hän alkoi taas luottaa, ettei äiti häivykään johonkin päiväkausiksi.

Taksimatkatkin Rovaniemen ja Oulun välillä tulivat tutuiksi.

– Esimerkiksi huhtikuussa 2012, kun Eemilillä oli tehostettu hoitovaihe menossa, istuin hänen kanssaan yhteensä 42 tuntia taksissa. Onneksi KELA korvaa taksimatkat pienehköä omavastuuta lukuun ottamatta.

Lisää oheisongelmia Eemiliä OYS:ssa hoitanut omalääkäri ei alunperinkään halunnut puhua leukemiasta selviämisen todennäköisyysprosenteista.

Selviytymistarina • www.kummit.fi

15

– Hän sanoi vain, että pyrimme siihen, että tällä hoitokaaviolla Eemil parantuu sataprosenttisesti.

Jos lapsi selviää, se on sata prosenttia, jos ei, se on nolla. Se on juuri niin totta siinä tilanteessa, Henna korostaa.

– Toki katselimme itse netistä selviytymisprosentteja. Tietysti ne kiinnostivat, Jani sanoo.

Eemilin toipumista seurattiin melko tiheään toistuneilla luuydinpunktioilla. Onneksi syöpävalkosolut eli blastit koko ajan vähenivät, ja jossakin vaiheessa punktiosta tuli sitten tulos, että tauti on remissiossa eli oireettomassa tilassa. Se oli merkki siitä, että kun samalla kaaviolla jatketaan, niin tauti paranee ja sen pitäisi pysyä poissa.

PRES-oireyhtymän lisäksi Eemilillä ilmeni toinenkin harvinaisuus: sappikivet.

– Oulun yliopistollisen sairaalan historian ensimmäiset lapsen sappikivet, Henna Sarajärvi hymähtää.

– Osastonylilääkäri sanoi, ettei voi olla totta. Minä sanoin, että se on niin totta kuin olla voi, ja vaadin Eemilille liuotuslääkkeet.

Sappikivioireet katosivat, mutta kesäkuussa tuli seuraava takapakki: Eemilillä oli niin kovat kivut lonkissa, polvissa ja jalkaterissä, ettei hän pystynyt enää kävelemään. Ensin syynä siihen sanottiin olevan vain vinkristiini eli sytostaateissa oleva ainesosa.

– Kuukausi myöhemmin kävi ilmi, että fysioterapeutti oli antanut tutkimuksessa Eemilille luvan ottaa käsillä sängynreunasta tukea varpaille noustessaan.

Kotonamme käynyt toinen fysioterapeutti huomasi heti, ettei Eemil pysty nousemaan varpailleen ilman tukea. Eemilillä oli alkavat luukuoliot. Niitä ei pystytä parantamaan, jos tilanne pääsee liian pitkälle.

Onneksi ei ollut päässyt, Henna huokaa.

16

www.kummit.fi • Selviytymistarina

– Mutta magneettikuviin Eemil pääsi vasta elokuussa käveltyään ensin koko kesän kyynärsauvoilla, Jani-isä kertoo.

Eemilin lääkeohjelmasta poistettiin yksi kortisoni, ja kuolioiden kehittyminen pysähtyi. Sittemmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki luut ja nivelet ovat palautuneet ennalleen.

– Erehtyminen on inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta sen olen oppinut, että välillä on nyrkkiä lyötävä pöytään, Henna Sarajärvi sanoo.

á – Onhan elämä kivempaa, kun voi liikkua vapaasti ja paljon ja tehdä kaikenlaista kivaa kavereiden kanssa, Eemil toteaa.

”

Osastonylilääkäri sanoi, ettei voi olla totta.

Minä sanoin, että se on niin totta kuin olla voi.

ß Koko Sarajärven perhe koolla kotikuistin sohvalla: vas.

Henna-äiti, Nikolas, Eemil, Anttoni ja Jani-isä.

à Eemil on jo runsaan vuoden pystynyt olemaan täysillä rakkaan harrastuksensa, jalkapallon, parissa. Hän pelaa RoPSin nollakutosten kilparyhmässä.

– Vertaistukihenkilönä toimiessanikin olen korostanut muille vanhemmille, etteivät antaisi periksi tai jättäisi mainitsematta havainnoistaan, koska he ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita.

Melkoinen rumba Viimeisen sytostaattitablettinsa Eemil otti 6.6.2014 eli pian kaksi vuotta sitten.

– Hoidonlopettamista juhlittiin Pommacilla, aikuiset saivat vähän kuohariakin, Henna-äiti hymyilee.

– Olihan sitä lääkerumbaa aika pitkään pyöritettykin, Jani-isä sanoo.

– Oli todella haastavaa muistaa aina antaa hoitokaavion mukainen lääke täsmälleen ajallaan. Eikä verinäytteiden otto kotona keskuslaskimokatetrin kautta myöskään ollut mikään yksinkertainen eikä riskitön toimenpide.

– Sitä tehtiin kolme kertaa viikossa, Henna täsmentää.

– Täältä Rovaniemeltä ei aina löydy edes koulutettua sairaanhoitohenkilökuntaa, joka osaisi ottaa verinäytteen CVK:n kautta, hän huomauttaa.

”

kestävä kohtaus tulee keskimäärin kerran päivässä, Henna kertoo.

– Eemil itse sanoo niitä ”pökkyräkohtauksiksi”.

Eivät ne arkea haittaa, mutta oli tärkeää saada siitäkin täysi selvyys, Henna-äiti korostaa.

– Hyvin vähillä vaurioilla siitä leukemiasta joka tapauksessa selvittiin, Jani-isä huomauttaa. ●

Täysillä pallon perässä Jo ennen sairastumistaan Eemil oli pelannut jalkapalloa Rovaniemen Palloseuran nappulaliigassa. Lähes heti hoitojen päätyttyä hän liittyi RoPSin ”nollakutosiin”. Mutta nivelet kipeytyivät ja väsymys oli kova.

Jalkapalloharrastusta ei kannattanut siinä vaiheessa jatkaa, mutta jo saman vuoden joulukuussa tilanne oli muuttunut niin paljon paremmaksi, että Eemil pystyi pelaamaan.

– Nyt Eemil pelaa ns. kilparyhmässä ja on joukkueensa nopein pelaaja, Jani-isä kertoo.

– Kehitys on ollut käsittämättömän nopeaa.

Eemil nauttii nyt täysillä niin jalkapallosta kuin muistakin rakkaista harrastuksistaan, ja elämästään muutenkin.

– Onhan tämä paljon mukavampaa, kun ei tarvitse olla yksinään sairaalahuoneessa, hän sanoo.

– Siihenkin ehti tottua, mutta onhan se kivempaa, kun voi liikkua paljon ja tehdä kaikenlaista kivaa kavereiden kanssa, kertoo kolmasluokkalainen Eemil, jonka mieliaineet ovat liikunta ja tekninen käsityö.

Kun Eemil aloitti peruskoulun, tilanne oli kaikkea muuta kuin valoisa. Sytostaattihoidot olivat vielä meneillään, ja kun Eemil sitten sai hengitystieinfektioita, hän suoritti ensimmäisen luokan syyslukukauden lähes kokonaan kotiopetuksessa.

– Onneksi Eemil oli oppinut lukemaan jo viisivuotiaana ja matematiikan perusteetkin olivat hänellä jossain määrin valmiiksi hallussa, Hennaäiti huokaa.

– Se ensimmäisen luokan syyslukukausi oli hänen kohdallaan ”ihan huihai”. Varsinaisesti Eemilin koulunkäynti alkoikin vasta sen kevätlukukauden alusta.

Vähillä vaurioilla Täysin ilman jälkiseuraamuksia Eemil ei leukemiasta selvinnyt. Sytostaatit ovat aiheuttaneet epilepsian.

– Lievä, korkeintaan parikymmentä sekuntia Selviytymistarina • www.kummit.fi

17

KliniKKavierailu

sosiaali- ja terveysministeri mäntylä vieraili lastenklinikalla

Lasten mielenterveys agendalla päällimmäisenä sosiaali- ja terveysministeri hanna mäntylän (ps) maaliskuisella vierailulla helsingin lastenklinikalla pääaiheena oli lasten mielenterveys.

H

yKsin lastenPsyKiatrian linJaJohtaJa Leena Repokari tarjosi ministerille kattavan tietoiskun lastenpsykiatrian tilanteesta. Repokari kertoi mielenterveysongelmien aiheuttavan peräti puolet lapsuusiän terveysongelmista ja että 75 prosenttia aikuisten mielenterveysongelmista alkaa ennen 25 vuoden ikää. Jopa 15-20 prosenttia lapsista tarvitsee apua mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

18

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

– Se ei suinkaan tarkoita niin suurelle osalle lastenpsykiatrista apua, vaan esimerkiksi koulusta saatava ns. arjen tukikin voi riittää, Repokari täsmensi. avohoidon suuntaan Lasten mielenterveystoimijoita on monella eri toimialalla, ja palvelut on hajanaisesti järjestetty.

– Hyks lastenpsykiatria pyrkii yhteistyössä kuntien toimijoiden kanssa purkamaan päällekkäisyyksiä ja organisoimaan toimintaa siten, että osaami-

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä vieraili vastasyntyneiden teho-osastolla. Siellä hän näki mm. kuukausi aiemmin vain 470 gramman painoisena syntyneen pikkukeskosen. Nyt vauvalla oli painoa jo lähes tuplat. Oikealla sairaanhoitaja Meri Majuri.

nen ja resurssit olisivat oikeissa paikoissa ja apua voisi saada nopeasti ja matalalla kynnyksellä, Repokari korosti.

– Lastenpsykiatriassa hoidon painopistettä on viime vuosina siirretty voimakkaasti avohoidon suuntaan ja osastopaikat vähennetty alle puoleen, hän kertoi.

– Samalla resurssilla voidaan avohoidon keinoin hoitaa huomattavasti useampia lapsia.

Osastojaksoja käytetään nykyisin avohoidon tukena, ja niiden kesto on muutaman päivän akuuttijaksoista noin kahdeksan viikon mittaisiin kuntouttaviin jaksoihin.

– Vanhemmat ovat hoidossa keskeisesti mukana, ja koulun ja päivähoidon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, linjajohtaja Repokari täsmensi.

Moniammatillista toimintaa Tämänkertaisen klinikkavierailunsa päätteeksi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä tutustui osastonylilääkäri Marjo Metsärannan opastuksella HUSin vastasyntyneiden teho-osaston toimintaan.

– Meillä on osastolla vuodessa noin 500 potilasta, joista pikkukeskosia, eli syntyessään alle 1500 grammaa painaneita, on 120 -150, Metsäranta kertoi.

– Aiemmin ”alaraja” on ollut 24. viikossa, mutta nykyään pystymme tuloksellisesti hoitamaan 23. raskausviikolla syntyneitäkin.

– Osastomme toiminta on varsin moniammatillista, Metsäranta sanoi.

– Hoitajien ja lääkärien lisäksi täällä työskentelee muun muassa lastenpsykiatreja, sosiaalityöntekijöitä sekä pappi, joka toimii perheterapeuttina. Meillä on myös ohjattua vertaistukitoimintaa vanhemmille.

Sosiaali- ja terveysministeri Mäntylää isännöi Lastenklinikalla myös HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toimialajohtaja Jari Petäjä, joka painotti yleisesti ottaen lasten ja nuorten erityistarpeita palvelujärjestelmissä. Ministeri Mäntylä lupasi pikapuoliin tehdä klinikalle uuden visiitin perehtyäkseen projektipäällikkö Pekka Lahdenteen opastuksella Uusi Lastensairaala -projektiin. ●

à ”Virallisessa” ministerivierailukuvassa vasemmalta vastasyntyneiden tehoosaston osastonhoitaja Elisabet Mäntysalo, osastonylilääkäri Marjo Metsäranta, toimialajohtaja Jari Petäjä, ministeri Hanna Mäntylä, uuden lastensairaalan projektipäällikkö Pekka Lahdenne ja lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari.

Klinikkavierailu • www.kummit.fi

19

KUMMIUUTISIA

Teksti Matti Hannula kuvat MATTI HANNULA JA JÄÄKIEKKOLIITTO / PASI MENNANDER

Tuplasti hyvää

Aho ja Puljujärvi ovat nyt kummeista kuumimmat Nuorten Leijonien tehopelaajina 20-vuotiaiden MM-kisoissa vuodenvaihteessa häärineet Sebastian Aho ja Jesse Puljujärvi ovat koko kauden pelanneet Lastenklinikoiden Kummien pussiin. Lahjoittaahan Neste jokaisesta Ahon ja Puljujärven seurajoukkueen, Oulun Kärppien, kotipelin maalista 100 euroa Kummeille.

20

www.kummit.fi • Kummiuutisia

K

un kotikisat olivat päättyneet hienon draaman kaaren kautta isäntien riemukkaaseen maailmanmestaruuteen, kutsui Lastenklinikoiden Kummit kaikki kultajoukkueen pelaajat kummeiksi.

Teemu-nallet ja kunniakirjat on jo alkuvuodesta toimitettu kaikille sankareille.

– Kummien juttuja on tullut seurattua. Hieno homma tämmöinen, Puljujärvi toteaa.

– Hyvin voisin kuvitella käyväni OYS:ssa lastenosastolla potilaiden päivää piristämässä, jos pyydetään.

á Kärppähyökkääjät ja tuoreet maailmanmestarit Sebastian Aho (vas.) ja Jesse Puljujärvi ovat myös tuoreita kummeja.

den ja nimettiin sekä kisojen parhaaksi että arvokkaimmaksi pelaajaksi.

– Olihan se mestaruus iso juttu. Faneja on tullut, ja on kiva asia, että ihmiset tykkäävät. Mutta ei elämä ole periaatteessa mitenkään muuttunut, samalla tavalla treenataan, lupsakka Puljujärvi sanaili Kummit-lehden haastattelussa Helsingissä HIFK:ta vastaan maaliskuun alussa pelatun liigaottelun aattopäivänä.

Vamma pahaan vaiheeseen Tuossa pelissä Puljujärvi sitten loukkasi hieman polveaan ja joutui olemaan kolmisen viikkoa pois tositoimista. Hän ehti puolivälierävaiheessa mukaan pudotuspeleihin, joihin Kärpät lähti runkosarjakakkosena jahtaamaan jo kolmatta peräkkäistä Suomen mestaruuttaan.

Puljujärvi pelasi kaudella 2014–15 liigassa vain 21 peliä eikä yhtään pudotuspeliä. Hänestä tuli kuitenkin syyskuussa 2014 Kärppien liigahistorian nuorin ja koko Liigan historian neljänneksi nuorin maalintekijä 16 vuoden, neljän kuukauden ja kymmenen päivän ikäisenä.

Osan kaudesta 2014–15 Puljujärvi pelasi Mestistä Kajaanin Hokissa.

– Mestiksen kärkijoukkueiden keskinäiset pelit ovat melkein Liigan tasoa, vertaa Puljujärvi, joka menneellä runkosarjakaudella pelasi 50 liigaottelua ja iski Kärpille 13 maalia, joista osasta Kummitkin siis pääsi hyötymään.

– Hieno kunnianosoitus, toteaa Sebastian Aho puolestaan kummiudesta.

Nuorten MM-kisoissa Aho oli Suomen ykkösketjun keskushyökkääjä, laidoillaan seurakaveri Puljujärvi ja Tapparan Patrik Laine. Kolmikko miehitti pistepörssin kärjen.

– Minulla oli ennen kisoja vähän vaikea vaihe liigassa. Niinpä en olisi uskonut, että kisat sujuvat niin hyvin, Puljujärvi sanoo.

– Mutta kun pelasin ketjussa, jolla peli rullasi, niin nautin joka hetkestä.

Puljujärvi voitti kisojen piste- ja syöttökuninkuu-

Nuorena pesästä Ruotsissa vajaat 18 vuotta sitten syntynyt Puljujärvi muutti 4-vuotiaana länsinaapurista vanhempiensa mukana Tornioon. Paikallisen Pallo-Veikkojen riveissä hän pelasi nuorempana juniorina monta vuotta jääpalloakin. ”Pulju” on voittanut lajissa SMkultaakin. Hän voitti lopputurnauksen pistepörssin, mestarijoukkueen maalivahti oli pistepörssin kakkonen annettuaan aina oman maalin edustalla pallon Puljulle, joka kuskasi sen vastustajan maaliin.

– Oltiin silloin hädin tuskin 10-vuotiaita, muistelee Puljujärvi, joka aloitti Torniossa jääkiekkoilunkin. Kärppiin hän siirtyi C-juniori-iässä, 13-vuotiaana. Samalla Jesse muutti yksin Ouluun asumaan.

– Samaan kerrostaloon muutti pari muutakin nuorta kiekkojunnua, mutta jokainen asuttiin omassa kämpässämme. Ihan hyvin meni, vaikka myöntää pitää, että aika pieni silloin olin. Mutta ei kaduta yhtään, että lähdin silloin Torniosta. Ainakin opin itsenäiseksi.

Puljujärven koulunkäynti stoppasi käytännössä peruskoulun päättötodistukseen.

– Kun pääsin Kärppien liigajoukkueen mukaan, ei koulunkäynnille enää ollut aikaa. Ajattelin, että tämä on minun juttuni. En minä muuta osaa.

Jessen vanhemmat asuvat edelleen Torniossa.

– Käyvät silti katsomassa melkein kaikki Kärppien kotipelit, Jesse kertoo.

– Puolitoista tuntia suuntaansa. Ei sen pidempi matka, mutta minä en ole silti ehtinyt aikoihin Torniossa käymään.

Koko kansan juttu Vajaan vuoden Puljujärveä vanhempi Sebastian Aho oli MM-kisojen pistepörssissä Puljujärven jälkeen kakkosena. Keskushyökkääjä Aho jäi kisahumun keskellä hieman laitahyökkääjiensä Puljujärven ja Patrik Laineen varjoon, vaikka oli tarkemmalla silmällä katsottuna ketjun aivot.

Kummiuutisia • www.kummit.fi

21

Viime keväänä Aho ratkaisi Kärpille Suomen mestaruuden seitsemännen finaalipelin jatkoajalla.

Se oli hänen sen kauden kaiken kaikkiaan viides maalinsa ja pudotuspelien ensimmäinen. Moni kysyi tuolloin, kuka Sebastian Aho. Nyt monet pitävät häntä jopa Liigan parhaana pelaajana. Maaleja Aho teki tämän kauden runkosarjassa 20.

– Silloin keväällä tuli jonkinmoinen mediabuumi, Aho sanoo.

– Kärpät on iso juttu Oulussa ja oikeastaan koko Pohjois-Suomessa. Se voittomaali varmasti jäi varsinkin oululaisten mieliin, hän tuumii.

– Mutta Nuorten Leijonien mestaruus oli koko kansan juttu. Jo kisojen aikana oli päällä suomalaisittain poikkeuksellisen kova mediahypetys, ja aikamoinen valtakunnallinen hässäkkä mestaruudesta seurasi, mutta se kuuluu tähän.

Helmikuun alussa Aho pääsi jo kokeilemaan siipiään miestenkin maajoukkueessa, kuten myös Patrik Laine.

– Oli hieno homma. A-maajoukkuekin on pienestä pitäen ollut itselleni iso unelma.

Ahoa, Puljujärveä ja Lainetta kohkataan jo kevään MM-kisaleijoniinkin. Aika näyttää. kohti Carolinaa Sebastianin isä Harri Aho on pelannut Kärpissä liigatasollakin ja on nyt oululaisylpeyden urheilutoimenjohtaja.

– Pääsin jo pikkupoikana haistelemaan jääkiekkoilijan elämää ja koppiin usein pelin jälkeen. On ollut kauan itsestään selvää, että haluan pelata Kärpissä Liigaa. Nyt kun se taso on saavutettu, on pyrittävä yhä ylemmäs ja katsottava, mihin rahkeet riittävät, Sebastian Aho sanoo. NHL-seura Carolina Hurricanes varasi hänet viime kesän draftissa jo toisella 22

www.kummit.fi • Kummiuutisia

kierroksella. Pelit Kärpissä päättynevät ainakin toistaiseksi tähän kevääseen.

– Minulla on Kärppien kanssa sopimus myös ensi kaudesta, enkä tykkää hirveästi miettiä tulevaa, Aho torppaa spekulaatiot rapakon taakse siirtymisestä.

– On pyrittävä elämään tässä hetkessä, tehtävä paljon hommia ja pelattava niin hyvin kuin pystyy. Uskon, että se tuo minulle hyviä asioita tulevaisuudessa. kantti kesti Suomi oli 20-vuotiaiden MM-kisoissa tappiolla jokaisessa pudotuspelissään, mutta käänsi pelin toisensa jälkeen edukseen. Draaman kaaren huipentuma koettiin finaalissa, kun Venäjä tasoitti pelin seitsemän sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä.

Kasperi Kapanen teki sitten jatkoerässä Suomelle mestaruusmaalin.

– Ei olisi tuntunut yhtään niin makealta, jos olisimme voittaneet finaalin 6–1, Puljujärvi sanoo. Alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus oli Suomelle kaikkien aikojen neljäs.

Sekä Puljujärven että Suomen ykkösnyrkin kolmannen lenkin, Patrik Laineen, odotetaan tulevan varatuiksi ensi kesän NHL-draftissa heti ensimmäisten joukossa. Niinpä Puljujärvenkin pelit Kärpissä taitavat pian olla ainakin toistaiseksi ohi.

– En ole vielä sitä asiaa miettinyt, Puljujärvi väittää.

– NHL-scouttien kanssa olen toki jutellut, niitä perusjuttuja.

Puljujärvellä ei ole NHL:ssä suosikkiseuraa eikä esikuvia siellä sen kummemmin kuin missään muuallakaan. Nyt hän on itse yhtäkkiä monen pikkujunnun esikuva.

– Luulekko, että oon? Puljujärvi kysyy itselleen harvinaisen vakavalla naamalla. ●

ã Valtakunnallinen riemu repesi, kun Kasperi Kapanen 20-vuotiaiden MMkisojen finaalissa 5. tammikuuta teki Suomelle voittomaalin, kun jatkoerää oli pelattu 1.33. Maalintekijän lisäksi rykelmässä on mukana muun muassa tehoketju Jesse Puljujärvi – Sebastian Aho – Patrik Laine sekä Joni Tuulola ja Miro Keskitalo.

Vasemmalta mukaan ovat rientämässä Roope Hintz ja Antti Kalapudas, keskemmältä Mikko Rantanen ja Julius Nättinen.

MENESTYSTARINA

Ongelmapelaajasta maalikuninkaaksi

Patrik Laine otti onkeensa TEKSTI JA KUVA Matti Hannula

Nuoren miehen elämässä voi puolessatoista vuodessa tapahtua paljon.

Joskus asiat voivat mennä nopeastikin väärään suuntaan. Patrik Laineen kohdalla on onneksi tapahtunut nimenomaan päinvastoin.

E

lokuun 12. päivä 2014 Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue pelasi turnausta Tšekissä. Ottelussa isäntiä vastaan Suomi oli loppuhetkillä maalin tappiolla. Vasta 16-vuotias superlupaus Patrik Laine näytti tuolloin päävalmentaja Mika Marttilalle kes-

kisormea ja huusi tappouhkauksia, kun ei päässyt kentälle Suomen hakiessa tasoitusta. Laine passitettiin kotiin kesken turnauksen.

Tammikuun 5. päivä 2016 Suomi juhli Hartwall Arenassa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta. Laine voitti kisojen maalikuninkuuden.

– Tapahtunut, mikä tapahtunut, ja olen ottanut siitä opiksi, vakuuttaa Patrik Laine puolentoista vuoden takaiseen toilailuunsa viitaten.

Tuore kummius on tuoreelle maailmanmestarille kunniaasia.

24

www.kummit.fi • Menestystarina

Seitsemän maalia seitsemässä ottelussa iski tosin myös USA:n Auston Matthews.

– Oli unohtumaton kokemus voittaa kultaa kotikisoissa. Ei joukkueen menestys täytenä yllätyksenä tullut. Tiesimme, että meillä on niin kova hyökkäysarsenaali, ettei Suomella ole vähään aikaan ollut, Laine sanoo.

– Mutta peli kerrallaan mentiin.

Ensimmäisen pudotuspelin jälkeen rupesin ajattelemaan, että tästähän voi tulla vielä jotakin. Finaaliin lähdettäessä tiesimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet, ja niinhän siinä pääsi käymään.

Maailmanmestaruutta seurannut valtakunnallinen kohu oli Laineelle paljon isompi yllätys.

– Vuosi sitten voitimme alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa hopeaa. Siitä ei kukaan tuntunut täällä tietävän, karrikoi Laine, joka oli Sveitsissä pelatuissa kisoissa Suomen paras pistemies. ”Vaikea käsittää” Tulevana kesänä Laine tullaan varaamaan NHL:n draft-tilaisuudessa ensimmäisenä tai toisena, viimeistään kolmantena.

– Viimeisen parin kauden aikana on tosiaankin tapahtunut kaikennäköistä. On ollut vähän huonompia juttuja ja sitten tosi hienoja kokemuksia, Laine toteaa.

– Kun nyt jälkeenpäin mietin, mitä siellä Tšekissä elokuussa 2014 tapahtui, minun on itsekin sitä aika vaikea käsittää. Mutta tapahtunut, mikä tapahtunut, ja olen ottanut siitä opiksi, hän vakuuttaa.

– Negatiivistakin julkisuutta on nuoreen ikääni nähden ollut melkoisesti. Kun olen ne jutut kestänyt, tunnen, että olen samalla kasvanut.

Tšekissä tapahtunut episodi ei ole ainoa, mistä Lainetta on varsinkin nettikeskusteluissa ”nostettu seinälle”. Oletko todella ollut niin hankala tapaus?

– En niin hankala, Laine vastaa.

– Mutta olen aina pyrkinyt olemaan oma itseni ja sanomaan suoraan, mitä olen asioista mieltä. Toiset puhuvat selän takana, mutta pitävät suunsa kiinni sitten, kun pitäisi jotakin sanoa. Luonnetta pitää olla mukana tässä touhussa. Jos kaukaloonkin menee anteeksi pyytelemään tai itkemään, ei varmasti pärjää.

Hyvällä tiellä Patrik Laineen henkisen kasvun oleellisena arkkitehtina on ollut urheilupsykologi Niilo Konttinen. Hän toimii Tapparan liigajoukkueen henkisenä valmentajana ja oli Suomen A-maajoukkueenkin mukana helmikuun alussa Ruotsissa, missä Laine pelasi ensimmäiset miesten maaottelunsa.

– Olin Konttisen ”sohvalla” ensimmäisen kerran silloin heti 2014 syksyllä. Aloimme käydä yhdessä asioita läpi, ja prosessi on sen jälkeenkin jatkunut.

Nykyisin tosin tapaamme niissä merkeissä vähän harvemmin, Laine hymyilee. ”Pate” täyttää 19. huhtikuuta 18 vuotta.

– Hyvällä tiellä ollaan, hän kuvailee tämän hetken tilannettaan.

– Ja pelillisellä puolella olen näyttänyt, että pystyn pelaamaan Liigassa hyvin.

Kauden jälkeen on otettava isompaa steppiä, jos meinaa isompiin sarjoihin päästä.

Uskon, että se on jo lähivuosina mahdollista.

Isoja steppejä on jo takanakinpäin.

Laine pelasi vielä 2014–15 lähes koko kauden Lempäälän Kisan Mestis-joukkueessa eli toiseksi korkeimmalla miesten sarjatasolla.

– Olin loukannut polveni A-nuorten pudotuspeleissä keväällä 2014. Koko kesä meni sitä kuntouttaessa, ja sen myötä koko seuraava kausi oli aika vaikea, kun en ollut pystynyt täysipainoisesti harjoittelemaan, Laine kertoo.

– Valmennuksen kanssa silloin toissa syksynä pohdimme tarkasti, missä minun olisi parasta siinä vaiheessa pelata. Sain kuitenkin koko ajan harjoitella Tapparan liigajoukkueen mukana.

Liigaotteluita hänelle kirjattiin tuolla kaudella vain kuusi. Sen vuoksi hänet luokitellaan yhä liigatulokkaaksi, ja pian päättyvän SM-liigakauden jälkeen Laine tullaan mitä todennäköisimmin palkitsemaan parhaana tulokkaana.

Ytimekästä evästystä Laineelle on siis joka tapauksessa tulossa NHL-varaus tulevana kesänä.

– Kahden ensimmäisen joukossa, Laine veikkaa varausnumerokseen.

Rapakon taakse siirtyminenkin voi periaatteessa tapahtua jo ensi syksynä.

– Mutta ensin on keskityttävä kauden tärkeimpiin peleihin Tapparan paidassa.

Muiden ajatusten ei saa antaa nyt häiritä päivittäistä tekemistä.

Washington Capitals on jo pitkään ollut Laineen suosikkijoukkue ja Aleksandr Ovetshkin suosikkipelaaja. Heikosti tällä kaudella pärjänneet seurat pääsevät kuitenkin lähtökohtaisesti varaamaan draftissa ensin, ja Capitals on tällä hetkellä ”liian hyvä” saadakseen Laineen.

– Olisi tietysti hienoa päästä joskus Capitalsiin. Nyt olisi tärkeintä päästä sellaiseen joukkueeseen, missä pääsee pelaamaan.

Varsinaista kotimaista esikuvaa Laineella ei ole.

– Teemu Selännettä olen tietysti jonkin verran seurannut, kuten kaikki muutkin.

Selänne, eräs Lastenklinikoiden Kummien perustajajäsenistä ja Teemu-nallen ”kummi”, oli nuorten MM-kisojen virallinen suojelija. Hänkin oli ihastellut Patrikin tavaramerkkiä, ’onetimeria’ eli laukausta suoraan syötöstä, ja evästänyt ytimekkäästi: ”Tuota kannattaa käyttää.”

– Kaikkia asioita olen tietysti pyrkinyt hiomaan aina vain paremmiksi, Laine sanoo.

– Suora laukaus on minulla aina ollut hyvä, ja ehkä sitä on kenties muiden asioiden kustannuksella tullut enemmän kehitettyäkin. Sitä on helppo omallakin ajalla harjoitella, eikä siihen välttämättä tarvitse jäätäkään. Aika hyvällä prosentilla laukaus onnistuu, mutta vielä parempaan on pyrkimys.

Sairaalaelämä tuttua Laine olisi päässyt peruskoulun jälkeen urheilulukioon, mutta menemättä jäi.

– Jääkiekko vaatii liigatasolla niin paljon. Jaksamisen kanssa olisi varmasti tullut ongelmia.

Englannin kieli on joka tapauksessa Patrikilla riittävän hyvin hallussa NHLkuvioita ajatellen.

– Haastattelut kyllä hoituvat englanniksikin. Kielet ovat aina olleet minulle helppoja. Tapparassakin pystyy joka päivä puhumaan englantia, jos haluaa. Eikä silloin kannata tuppisuuna olla.

Lastenklinikoiden Kummit kutsui koko nuorten maailmanmestarijoukkueen ”virallisiksi kummeiksi”. Laineen mielestä kummius on kunnia-asia.

– Nämä ovat pienille lapsipotilaille tärkeitä juttuja. On hienoa päästä mukaan tällaiseen toimintaan.

Tampereen yliopistollinen sairaala on Laineelle varsin tuttu paikka.

– On siellä tullut aikaa vietettyä. On ollut astmajuttuja, keuhkokuumetta ja joitakin leikkauksiakin. Astma on ollut aikoinaan isompikin riesa, mutta nykyään on niin hyvät lääkitykset, ettei se enää menoa haittaa. ● Menestystarina • www.kummit.fi

25

taPahtuma

american Car show jo 39. kerran

Mika Kautiaisen omistama Willys Pickup Truck vuosimallia 1949 sopi pääsiäiseen kuin tipu rairuohoon.

Pääsiäinen pelmahti pintaan paikoin Messukeskuksessakin Finnish hot rod associationin (Fhra) jo 39. kerran järjestämä american Car show toi taas helsingin messukeskuksen täyteen enemmän tai vähemmän tuunattuja jenkkirautoja. Perinteiseen tapaan Fhra oli yhdessä lastenklinikoiden Kummien kanssa järjestänyt potilasperheille mahdollisuuden pitkäperjantaina aamupäivällä, ennen näyttelyn virallista aukeamista, tutustua väljemmillä käytävillä dollarihymyihin.

ß Lohjalta Messukeskukseen oli saapunut Sonja Heinäsmäki mukanaan kuusivuotias Eetu-poikansa ja neljävuotias Elsatyttärensä. Tausta-auto, Taito Sinkkosen omistama Nash Rambler American vuosimallia 1959, on ainoa laatuaan Suomessa.

26

www.kummit.fi • tapahtuma

á Espoolaisen Miia Pamilon (vas.) 8-vuotias Nooa-poika sairastui vuosi sitten leukemiaan. Hoito-ohjelmaa on vielä puolitoista vuotta jäljellä. Miian ja Nooan mukana Messukeskuksessa oli Monika Metsälinna Oona-tyttärensä kanssa.

Laulava hevoskouluttaja Kari Vepsä poseerasi Jarno Partasen omistaman, vuosimalli 1976:n Chevrolet Camaron kyljessä.

Hevosia ja hevosvoimia

K

ummien Kautta PotilasPerheitä lapsineen oli American Car Show -tapahtumaan ilmoittautunut runsaat 350 henkilöä. Messukeskuksessa oli pitkäperjantaina ennen puolta päivää myös muutama Lastenklinikoiden kummi.

Eräs jenkkirautojen paikalle houkuttelema oli muusikko-laulaja-hevoskouluttaja Kari Vepsä, joka kiirehti Messukeskukseen suoraan laivakeikalta.

– Laivoilla on aina paljon tanssihaluisia, Vepsä sanoi.

– Lapin-keikkojakin piisaa sekä kirkkokonsertteja. Nykyään artisti menee sinne, missä ihmisiä on, välillä vanhainkoteihinkin.

Hienot amerikkalaiset autot ja niiden hevosvoimat kiinnostivat Kari Vepsää, jonka ajasta suurin osa menee oikeiden hevosten parissa. Hän pitää hevostenkäsittelykursseja ja on itse menestynyt lännenratsastuksessa SM-tasoa myöten.

– Hevoset on elämäntapa, mutta huono bisnes.

Sen vuoksi pitää aina välillä käydä laulamassa heinärahoja hevosille, totesi Vepsä, jonka tallissa Karkkilassa on 15 nelijalkaista.

Kari Vepsällä riittää silti jonkin verran aikaa myös golfille.

– Harmittavasti viime kesänä menivät molemmat Kummit Golfit työreissujen vuoksi sivu suun.

Toivottavasti tänä vuonna osuvat kalenteriin paremmin, Vepsä sanoi.

– Huhtikuussa menen viideksi päiväksi Espanjaan lomailemaan vaimoni kanssa. Sinne pitää ottaa bägi mukaan. Yleensä teen siellä laulukeikkaakin.

Mutta nyt vaimo ilmoitti, että tällä kertaa lomaillaan.

Eli nyt vain lomaillaan. Pitää kerätä vähän pisteitä. ●

á Teurolaisen Tabellin perheen tyttäret Jade-Juulia, 6 (vas.), Iida-Maria, 11, ja OonaSofia, 8, olivat pukeutuneet yhteneväisesti ja pääsiäisteemaan sopivasti, eikä nelivuotiaan Vilho-Valtterinkaan asuvalinnassa ollut moittimista. Mukana olivat myös sekä Jonna-äiti että Toni-isä. Kuvassa taustalla Ossi Kumpulan omistama V8 Thunder -luokan Ford Mustang vuosimallia 2011.

â Tanja Koponen Nurmijärven Perttulasta oli viisivuotiaan Niilopoikansa kanssa ihastelemassa Amerikan-autoja. Heidän taustallaan Timo Parviaisen omistama vuosimallin 1971 Chevrolet Camaro.

á Leena Länne sekä lapset Akseli, 12, Elias, 11, Aino, 7, ja Elina Mustalahti, 5, olivat tulleet Heinäsmäkien tavoin Lohjalta hienoja amerikkalaisautoja katselemaan.

Helsinkiläisillä Janne Malmstedtilla (vas.) sekä Minna, Ville ja Santeri Varhalalla oli lyhyt matka tapahtumapaikalle.

á Tammelalaiset Taisto ja Anu Niemi lastensa Niilon (3 v.) ja Sannin (5 v.) kanssa, taustalla Heikki Salmelan omistama Lincoln Club Coupe vm. 1947. tapahtuma • www.kummit.fi

27

KliniKKavierailu

hyväntekijänä alpha omegan ohessa

Cheek teki klinikkakiertueenkin supersuosittu hiphop-artisti Cheek teki tammi-helmikuussa mittavan, 15 paikkakuntaa sisältäneen alpha omega -jäähallikiertueen. välipaloina hän vieraili kiertueohjelman mukaisesti turun, Kuopion, tampereen ja oulun yliopistosairaaloiden lastenosastoilla.

C

heeK varasi Kiireisen kiertueaikataulun keskeltä aina yliopistosairaalapaikkakunnalla ekstra-aikaa, jotta klinikkavierailut saatiin sujuvasti sopimaan konserttipäiville.

– Lähdimme aina sen verran ajoissa ajamaan näille paikkakunnille, että ehdin käydä klinikoilla, Cheek kertoo.

â Turussa vuoden ja neljän kuukauden ikäinen Miisa tuskin kovin paljon ymmärsi Cheekin klinikkavierailun päälle, mutta Miisan äiti kaiketi sitäkin enemmän.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa Cheek tapasi muun muassa neljävuotiaan Sohvin ja tämän äidin.

Juho, 12, ja Cheek, 34, OYS:ssa.

á TYKS:ssä kipsijalkainen Daniel, 11, sai Cheekin toviksi juttukumppanikseen.

28

www.kummit.fi • Klinikkavierailu

á Cheek ehti puuhastelemaankin lasten kanssa. Tässä hän on Johanna Korhosen kanssa palapelin kimpussa Kuopiossa.

– Olen monena vuonna ollut Elämä Lapselle -konsertissa esiintymässä ja käynyt sen yhteydessä moikkaamassa lapsipotilaita. On tullut palautetta, että miksi aina vain Helsingissä. Ajattelin, että kun ollaan kiertueella, niin voin samalla käydä muuallakin, kunhan vain saadaan klinikkavierailut istumaan aikatauluun.

Cheek sai vierailuista itselleen hyvän fiiliksen iltakonsertteihin.

– Se oli palkitsevaa. Viime vuosien aikana on ajatuksekseni muutenkin noussut, että kun ihmiset ovat tukeneet minun tekemisiäni ja tehneet minulle hyvää, niin yritän omasta puolestani mahdollisimman paljon jakaa itse sitä hyvää, jota minä pystyn antamaan.

Cheek näki klinikoilla monista lapsista, että he olivat kovasti odottaneet suurta suosikkiaan.

ä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Cheek vieraili ystävänpäivän aatonaattona.

Cheek oli otettu Isabelin askartelemasta ystävänpäiväkortista.

Kuvassa myös Isabelin äiti Tiina.

â Samaan kuvaan Cheekin kanssa halusi kaikilla klinikoilla tietysti henkilökuntakin.

Tässä Tampereen yliopistollisen sairaalan edustus.

– Mutta en käy siellä pelkästään lasten takia, vaan koko perhe tarvitsee piristystä vaikeisiin hetkiin ja sairaalassa muutenkin usein tylsään yksitoikkoisuuteen, Cheek korostaa.

– Vastaanotto olikin joka paikassa hieno, myös henkilökunnan puolelta, hän kiittelee.

Hyvällä tuulella Alpha Omega -kiertue alkoi Helsingin jäähallista 8. tammikuuta ja päättyi niin ikään Helsinkiin, Hartwall Arenaan 26. helmikuuta. Helsingin lastenklinikalle Cheekin klinikkakiertue ei kuitenkaan yltänyt.

– Tarkoitus on käydä siellä erikseen nyt kevään aikana, Cheek lupailee.

Konserttikiertueeseensakin hän oli todella tyytyväinen.

– Ei olisi voinut paremmin mennä, Cheek sanoo.

– Kaikki sujui erinomaisesti, vaikka liikkuvia osia oli paljon ja kiertueorganisaatiossa suuri määrä porukkaa töissä. Kaikki hoitivat hommansa hienosti. Muutenkin tuntui kuin olisin ollut maailmankiertueella, ja tosi hyvä fiilis jäi joka mestasta. Olen ollut koko kiertueen jälkeisen kuukauden tosi hyvällä tuulella.

Nyt Cheek ja hänen joukkonsa vetävät vielä hetken henkeä, ennen kuin alkaa valmistautuminen kesän festarikierrokseen. Cheek esiintyy kesällä peräti 20:llä festarilla.

– Meillä on jokaisella festarilla headliner-paikka.

Sen mukaisella meiningillä satsataan, Cheek korostaa.

– Mediassa on ihmetelty, miksi olen mukana jokaisella festarilla. Olen yrittänyt toitottaa, että 20 on meille tosi vähän. Esimerkiksi kesällä 2013 teimme 50 festarikeikkaa, supertähti kuittaa kummastelut. ● Klinikkavierailu • www.kummit.fi

29

lastenKonsertti

ß Näyttelijä Veera Degerholm juontaa Teemu-nallen lastenkonsertin Vantaalla huhtikuun 17. päivänä.

jotka tullaan lähettämään, jotta tiedän sorvata puheitani niihin sopiviksi. Kaiken kaikkiaan meillä on useamman henkilön toimitus, joka kokonaisuuden aina ideoi ja siitä päättää. Pikku Kakkosen tekemisessä on kaiken kaikkiaan yllättävänkin paljon liikkuvia osia.

tuttu tv-kasvo tampereelta

Pikku Kakkosen Veera livenä lastenkonsertissa Pikku Kakkosesta tuttu veera degerholm nähdään juontohommissa teemu-nallen lastenkonsertissa vantaan energia areenassa.

T

amPerelainen FreelanCenäytteliJä Veera Degerholm on ollut Yle TV2:n Pikku Kakkosen viikonloppukasvo vuoden 2006 alusta eli jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Pikku Kakkoseen hän päätyi oman aktiivisuutensa myötä.

– Minulla oli 2- ja 5-vuotiaat lapset – he ovat siis nyt 12 ja 15 –, ja mietin, olisiko silloisten teatteritöiden rinnalle saatavissa jotakin lapsiystävällisempää hommaa, kun lasten maailma on muutenkin minulle tärkeä.

– Tein itsestäni esittelyvideon Pikku 30

www.kummit.fi • lastenkonsertti

Kakkosen porukalle. Siitä se lähti, Veera jatkaa.

– Mutta sehän oli vasta ihan alku, kun ei ole olemassa mitään ”Pikku Kakkos -koulua”.

Veera Degerholm käsikirjoittaa itse kaikki Pikku Kakkonen -tekstinsä.

– Kirjoittamisesta minä siinä työssä kaikkein eniten tykkään.

Näin aikuisten kesken kerrottakoon, ettei Veera siellä Tohlopin studiossa oikeasti viikonloppuaamuisin ole.

– Olen niin aamu-uninen. Ruutu olisi varmaankin tyhjä tai minulla vatsahaava, ellei niitä pätkiä tehtäisi hyvissä ajoin etukäteen, Veera nauraa.

– Eikä niissä nauhoituksissa muuta ”yleisöä” ole kuin yksi tai kaksi kameraa ja tietysti kuvaajat niiden takana.

Degerholm laittaa aina kerralla purkkiin kolmen viikonlopun eli kuuden aamun tavarat.

– Minä katson etukäteen ohjelmat,

Ottaa sydämestä Vuosi sitten Teemu-nallen lastenkonsertti veti Vantaan Energia Areenaan runsaasti pikkuväkeä perheineen.

Tämän kerran tähdet Ti-Ti Nalle, Hattiwatit, PelleKaija Pum, SteUp School Dancers ja Aarne Alligaattori takaavat, että Vantaalla juontaja Veerallakin tulee varmasti olemaan live-yleisöä – ja runsaasti.

– En ole omien lasteni kanssa joutunut kokemaan mitään tosi vakavia sairauksia, mutta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on tullut silti rampattua ihan riittävästi, Degerholm sanoo.

– Ja tiedän, että se hetki, kun omalla lapsella on terveydellistä ongelmaa, on se kamalin hetki elämässä. Se ottaa niin sanotusti sydämestä. Lastenklinikoiden Kummit tekee paljon hyvää pikkupotilaiden eteen, ja mielelläni olen mukana tällaisessa tapahtumassa.

Pikku kakkosen täti elävänä!

Turussa syntynyt, mutta jo pitkään Tampereen Pispalassa asunut Veera Degerholm valmistui teatteritaiteen maisteriksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 1995. Hän on tehnyt teatteritöitä muun muassa Vaasan kaupunginteatterissa, Pyynikin Kesäteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa sekä näytellyt elokuvissa Kymmenen riivinrautaa (2002) ja Ajomies (2013). Degerholm on piipahtanut myös YLEn TV2-kanavalla jo kuudetta vuotta pyörivässä Uusi päivä -draamasarjassa.

– Teen edelleenkin myös näyttelijäntöitä ja mielelläni tekisin enemmänkin, Degerholm vinkkaa.

– Freelancerina olen toki tottunut epävarmuuteen ja itseni työllistämiseen. Se on yksi osa ammattitaitoa.

Tulevana kesänä hän näyttelee Räminää ja räystäskouruja -musiikkifarssissa, jota esitetään Taaborinvuoren kesäteatterissa Nurmijärvellä, Ellivuoren kesäteatterissa Sastamalassa ja Ypäjän kesäteatterissa.

Viime kesänä Degerholm näytteli Turussa Vartiovuoren kesäteatterissa Aarresaari-lastennäytelmässä äiti Hawkinsia ja merirosvo Morgania.

– Siellä eräs tuttuni kertoi hänen edessään istuneen lapsen sanoneen äidilleen: ”Katso, tuolla on Pikku Kakkosen täti. Ja se on elävä!” ●

energia areena veloituksetta Kummien käyttöön

lastenKonsertti

Vantaa on aktiivinen lastenkulttuurikaupunki vantaan kaupunki, tarkemmin ottaen sen liikuntapalvelut, tarjoaa lastenklinikoiden Kummeille huhtikuun 17. päivä vantaan energia areenan käyttöön teemu-nallen lastenkonserttia varten.

V

antaa on muutenKin erittäin aktiivinen lastenkulttuurikaupunki.

– Vantaalla on kaksi kunnallista lasten taidetaloa: Toteemi Myyrmäessä ja Pessi Tikkurilassa, kertoo Vantaan lastenkulttuurin ja kulttuurituotannon päällikkö Reeli Karimäki.

– Lisäksi järjestämme paljon toimintaa muihin kulttuuritiloihin sekä suoraan päiväkoteihin ja kouluihin. Sitä kautta yhdenvertaisuusperiaate parhaiten toteutuu. Meillä on runsas tarjonta myös erityisryhmille.

Lasten taidetaloissa käy 12 000–15 000 lasta vuodessa.

– Kaikkiaan tavoitamme vuositasolla yli 80 000 lasta, Karimäki sanoo.

– Lapset, nuoret ja vanhukset ovat Vantaan kaupungin kohderyhmäpriorisointi kulttuuripalveluissa.

Pursuava tapahtumakalenteri Vantaalla oli juuri maaliskuussa kansainvälinen koko viikon mittainen lasten- ja nuortenteatterifestivaali Bravo!

Vajaa viikko Teemu-nallen lastenkonsertin jälkeen (23.4.) Vantaan Energia Areenassa tapahtuu taas: Tanssin Päivän Gaalassa voi nähdä sekä koti- että ulkomaisia eri lajien tanssiesityksiä ja päästä sitten illalla itsekin tanssilattialle Vantaan Viihdeorkesteri Ensemblen säestäessä ja Anne Mattilan laulaessa. Viime syksynä Myyrmäessä järjestettiin Vantaan oma Taiteiden yö, ja jatkoa siihen seuraa ensi syksynä.

– Olemme monissa isoissa tapahtumissa mukana joko mahdollistajana tai yhtenä järjestäjänä, Karimäki kiteyttää.

– Kaiken kaikkiaan järjestämme vuodessa lähes 2000 kulttuuritapahtumaa tai -kurssia.

Vantaan kaupungilla on tavoitteena käyttää Energia Areenaa kulttuuritapahtumiinsa yhä enenevässä määrin.

– Ensi vuonna Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut voisi hyvinkin olla aktiivisemmin ja näkyvämminkin mukana Kummien lastenkonsertissa, sanoo lastenkulttuurin ja kulttuurituotannon päällikkö Reeli Karimäki. Taustalla Salla Ikosen graffiti taidetalo Toteemissa Myyrmäessä.

– Suuriakin konsertteja on tulossa, Karimäki vihjaa.

– Ensi vuonna kaupungin kulttuuripalvelut voisi hyvinkin olla aktiivisemmin ja näkyvämminkin mukana Kummien lastenkonsertissa, kun me muutenkin olemme liikuntapalveluiden kanssa paljon yhteistyössä.

Merkittävä hanke Vantaan kaupungilla on myös meneillään taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa (TAIKAVA) -hanke.

Siinä varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään kulttuuripalveluiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä siten, että päiväkotien ryhmäkohtaisten avustajien työsuhteita on muutettu taidekasvattajien työsuhteiksi.

– Käytännössä tämä on toteutettu siten, että päiväkodit, jotka olisivat saaneet resurssiavustajan, ovat arvioineet, olisiko näissä lapsiryhmissä enemmän hyötyä taidekasvattajasta kuin avustajasta. Päiväkodilla on ollut mahdollisuus vaihtaa avustajan työsuhde taidepedago-

gin työsuhteeksi, Karimäki kertoo.

Loistava konsepti Hankkeessa mukana olevat päiväkodit ovat valikoituneet lasten tuen tarpeiden sekä henkilöstön kiinnostuksen perusteella. Tällä hetkellä Vantaalla päiväkodeissa työskentelee kymmenen taidepedagogia. Näin Vantaalla taidekasvatus yhdistetään lasten kasvuun ja oppimiseen osana varhaiskasvatuksen jokapäiväistä arkea.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tutkimuksen. Uskomme toimintamallin herättävän kiinnostusta valtakunnallisesti, Karimäki sanoo. Hankkeen tutkimuksellisesta osuudesta vastaa Helsingin yliopiston kuvataiteen didaktiikan lehtori, taiteen tohtori Sinikka Rusanen. Tutkimusraportti julkaistaan Valtakunnallisessa lastenkulttuurifoorumissa 23.–24.11.2016 Heurekassa.

– Kaikki alustavat tulokset kertovat, että konsepti on loistava, Karimäki kertoo.

– Se on sitä paitsi mainiota ennaltaehkäisevää työtä. ● lastenkonsertti • www.kummit.fi

31

Työvaatteet ovat tulleet mukaan Staplesin tuotevalikoimaan. Torolf Rönnberg esittelee Ruoholahden myymälässä turvatakkia.

lahJoitus

”lapsissa on tulevaisuus”

Kummeille taas pääpotti Staplesilta maailman suurimman toimistotarviketoimittajan staplesin suomen yksikkö, staples Finland oy, teki jo viidentenä peräkkäisenä vuonna lahjoituksen lastenklinikoiden Kummeille. tällä kertaa summa oli 17 500 dollaria eli noin 15 500 euroa. yhteensä staples Finland on viiden vuoden aikana lahjoittanut Kummeille 99 000 dollaria, joka on euroissa noin 87 500.

S

uomen lahJoitusPotti tuli perinteiseen tapaan Staples Foundation -hyväntekeväisyyssäätiöltä ja on osa sen ’2 Million & Change’ -ohjelmaa, jonka kautta tehdään lahjoituksia hyväntekeväisyysjärjestöille kaikkiaan 37 maassa, joissa Staples on edustettuna.

Suomen Staplesin henkilöstö saa 32

www.kummit.fi • lahjoitus

äänestää viidestä vaihtoehdosta, mille kolmelle hyväntekeväisyysjärjestölle potista jaetaan. Jo viidentenä vuonna peräkkäin pääpotti meni äänestyksen ykköstilan myötä Lastenklinikoiden Kummeille.

– Tällä kertaa kolmen kärki oli kokonaisuudessaan kotimainen, vaikka ehdokkaina oli kansainvälisiäkin järjestöjä, toteaa HR Advisor Kirsi Utti Staples Finland Oy:stä.

– Olemme jo parina vuonna lahjoittaneet myös toimistotarvikkeita lastenklinikoille potilaiden askartelutarpeisiin, kertoo Marketing Specialist Seela Sorvari.

Utti ja Sorvari muodostavat yhdessä Quality and Project Manager Eleonora Kaipaisen kanssa Staples Finlandin CSRtiimin (Corporate Social Responsibility), joka ideoi, miten Staples Finland Oy toteuttaa yhteiskuntavastuutaan. sataprosenttista demokratiaa Staples Finland Oy:llä on pääkonttori Helsingin Lauttasaaressa ja logistiikkakeskus Tuusulassa sekä yhteensä seitsemän myymälää, joista Helsingissä kaksi. Lisäksi

Staplesilla on kymmenkunta alueellista myyntitoimistoa.

– Suurin osa bisneksestämme on suora-asiakasmyyntiä, eli viemme toimistotarvikkeita asiakkaille, Kirsi Utti kertoo.

Työntekijöitä on Suomessa yhteensä noin 130. Jo kolmantena vuonna peräkkäin henkilökunnan äänestysprosentti hyväntekeväisyyskyselyssä oli sata. Myyjä Torolf Rönnberg Staplesin Ruoholahden myymälästä kiittelee työnantajaansa vaikutusmahdollisuudesta.

– On loistavaa, ettei pelkästään yrityksen johto päätä, vaan koko henkilökunta saa osallistua päätöksentekoon. Sitä kutsutaan demokratiaksi, Rönnberg toteaa.

– Ja kun puhutaan lapsista, puhutaan maailman tärkeimmästä asiasta, sillä lapsissa on tulevaisuus.

– On varsin merkittävää, että työntekijät äänestävät aina sataprosenttisesti heti ensimmäisenä äänestyspäivänä, Kirsi Utti kertoo.

– Porkkanana on, että Staples Foundation palkitsee aktiivisimmat ja nopeimmat maaorganisaatiot lisäpotilla.

Takkeja ja pakastepulliakin Staplesin mittavaan toimistotuotevalikoimaan ovat vastikään tulleet työvaatteet.

– Ja elintarvikevalikoimamme on laajentunut pakasteleivonnaisiin esimerkiksi kokoustarjoiluja ajatellen, Seela Sorvari kertoo.

– Staplesin visiohan on ’Everything your business needs’ eli ’Kaikkea, mitä yrityksesi tarvitsee’. Viemme asiakkaalle mitä ikinä hän tarvitseekaan, jotta hän voi keskittyä pelkästään omaan työhönsä, eikä aikaa kulu vähemmän olennaiseen. ●

ETU 40%

VÄLIPALAKASSI

Saarioinen Eväs Muna-kinkkuruisleipä 160 g (17,50 €/kg), Granini-täysmehu 2,5 dl (3,20 €/l), Elovena-välipalakeksi 30 g (13,33 €/kg) ja kahvi 2,5 dl (4,00 €/l). Voimassa vuoden 2016.

Kummit

kuva MATTI HANNULA

Patrik Laine

Hopeisessa pitsissä pienen jalokiven tuike kuin yötaivaan kirkkain tähti auringon säde pilvien lomasta jäätynyt pisara puun oksalla valon leikki toivon liekki

Document House nuorten mielenterveyden asialla

LAHJOITUS

Rumpusetti lahjoituksena psykiatriakeskukselle Asiakirja- ja tulostushallintaan erikoistunut Document House Oy lahjoitti Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatriakeskuksen nuorisopsykiatrialle rumpusetin, jotta nuorille saadaan siellä tarjottua lisää mielekästä toimintaa.

H

elsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatriakeskuksen nuorisopsykiatriassa on kaksi osastohoidon klinikkaa eli suljettua osastoa sekä kaksi tutkimus- ja hoito-osastoa eli avo-osastoa, erikseen 13–15- (B3) sekä 15–17-vuotiaille (B2).

– Lahjoitus tulee osastojen B2 ja B3 vintillä sijaitsevaan bändihuoneeseen, kertoi B3:n apulaisosastonhoitaja Jani Kjäll.

– Vuositasolla tässä liikkuu nelisensataa monista erilaisista psykiatrisista häiriöistä kärsivää nuorta. Keskimääräinen

hoitoaika tutkimus- ja hoito-osastoilla on nelisen viikkoa. Osa nuorista tulee hoitojaksolle useammankin kerran.

– Onneksi heitä on selvä vähemmistö, Kjäll totesi ja jatkoi: – Meidät tekee tästä lahjoituksesta erityisen iloisiksi se, että pyrimme järjestämään täällä sellaista toimintaa, joka olisi juuri kyseiseen ikään koulun ohella kuuluvaa tekemistä. Siinä musiikki on eräs tärkeimmistä jutuista, joiden yhteydessä voimme samalla arvioida nuoren toimintakykyä. Toki pääosa arvioinnista tapahtuu nuoren kahdenkeskisissä tapaamisissa lääkärin kanssa sekä diagnostisissa arvioinneissa. Käytettävissä ovat myös psykologi, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti.

liiketoimintaprosessejaan, kertoo markkinointijohtaja Kaj Seeste, joka oli luovuttamassa lahjoitusta nuorisopsykiatrialla yhdessä golffari Minea Blomqvist-Kakon kanssa. Document House tukee Mineaa ja Minea puolestaan Document Housea muun muassa opettamalla heidän asiakkailleen golfsvingiä yritystapahtumissa. Minea on myös Lastenklinikoiden Kummi. Hän on jo 12 vuotta pelannut ammattilaisena.

– Haluaisin tehdä golfin kautta enemmänkin lasten kanssa. Jos vanhemmat eivät pelaa, lapsi ei kovin helposti tule ajautuneeksi lajin pariin. Golf on kuitenkin kiva laji lapsellekin: siinä oppii arvomaailmaa, toisen kunnioittamista ja reiluutta.

Eikä golf ole edes kovin kallis harrastus.

Sähköiseen suuntaan Document House Oy on perustettu vuonna 1991, ja yhtiössä on 70 työntekijää.

– Kivijalkanamme on aiemmin ollut tulostavien laitteiden myynti ja niihin liittyvät ohjelmistot sekä palvelut. Nykypäivänä painopiste on kovaa vauhtia suuntautumassa enemmän sähköisten asiakirjojen hallintaan päin ja nimenomaan, miten yritykset pystyvät digitalisoimaan

Tähtäimessä olympiaviheriöt Golf on 112 vuoden tauon jälkeen virallisena olympialajina tulevana kesänä Riossa.

Suomella on kaksi paikkaa miesten ja kaksi naisten sarjassa. Edustajat määräytyvät ns. olympiarankingin mukaan vasta kuukausi ennen kisoja.

Myös ”Minnin” aviomies Roope Kakko on ammattigolffari. Pariskunta edusti lajiaan myös Linnan juhlissa viime itsenäisyyspäivänä. Heillä on viisivuotias poika.

– Pitkälti isovanhempien tuella olemme selvinneet, Minea kiittelee.

– Sen myötä hänellä on paljon rakkaita ihmisiä ympärillään, mikä ei ole ollenkaan huono asia. ●

Hyksin psykiatriakeskuksen nuorisopsykiatrian puolesta Document Housen lahjoitusta olivat vastaanottamassa muun muassa nuoriso-ohjaaja Joni Haavisto (vas.), nuorisopsykiatrian ylilääkäri Pekka Närhi ja yksi bändiryhmän vetäjistä, mielenterveyshoitaja Mikko Luotola.

Oikealla kummi Minea Blomqvist-Kakko ja hänen vieressään Document Housen markkinointijohtaja Kaj Seeste.

Lahjoitus• www.kummit.fi

37

Vantaalainen Heidi Hurmerinta oli tullut kymmenkuukautisen Lenni-poikansa kanssa unikouluun maaliskuun puolivälissä.

Lastenhoitaja Lena Nilsson ja Heidi puivat tilannetta kahden kouluyön jälkeen.

UnIkOULU

kun lapsi ei nuku, ovat hyvät neuvot kalliit

Apu löytyy Raaseporista TEKSTi ja KuvaT Matti HannuLa

pienet lapset ovat suloisia, varsinkin silloin kun he nukkuvat. Joskus he vain ovat harmillisen huonounisia.

Lapsen huonounisuus on iso ja varsin yleinenkin ongelma.

Joskus tilanne pääsee niin pahaksi, että on turvauduttava todellisten asiantuntijoiden apuun. sellaisia löytyy raaseporin sairaalasta tammisaaresta.

R

aaseporin sairaaLassa on unikoulu ja siellä kuusi kolmessa vuorossa työskentelevää unihoitajaa.

– Jos lapsi ei nuku, se ei ole pelkästään äidin ja lapsen, vaan koko perheen ongelma, korostaa Raaseporin sairaalan lastenhoitaja Lena Nilsson. Nilsson on työskennellyt oman, päiväkirurgisella osastolla sijaitsevan toimensa ohessa viikonloppuisin samoissa tiloissa toimivassa unikoulussa syksystä 2015. Sitä ennen Nilsson ehti olla Tammisaaren sairaalan synnytysosastolla 26 vuotta, kunnes se kuutisen vuotta sitten lakkautettiin.

Unikoulu-tyyppistä toimintaa on Suo-

messa toki muuallakin kuin Raaseporissa, muttei samalla periaatteella toimivaa.

– Unikoulu on toiminut sairaalassa ainakin parikymmentä vuotta ja alusta asti periaatteessa samoin metodein, Nilsson kertoo.

– Vanhempien osallistuminen on tosin aiemmista vuosista lisääntynyt ja vahvistunut. Pitäähän vanhemman saada samalla opastusta, jotta tietää, mitä kotona pitää muuttaa. Muutenhan perhe on nopeasti uudelleen lähtöpisteessä.

Lähetteet lisääntyneet Unikoulun asiakkaat tulevat lastenlääkärin lähetteellä, avuntarvitsijoita hoidetaan puhelinneuvonnalla.

– Ilman lähetettä tänne ei pääse, Nilsson huomauttaa.

– Unikouluun tullessaan lapsen pitää olla terve, eikä hänellä saa olla allergioita, jotka haittaavat nukkumista. Lähetteen perusteella sairaalan lastenlääkäri päättää, otetaanko lapsi unikouluun vai ei, Nilsson kertoo käytännöstä.

– Valitettavasti jonotusajat unikouluun ovat joskus aika pitkät. Aina on raskasta odottaa unikouluun pääsyä, jos lapsi ei ole unikoulu • www.kummit.fi

39

Espoossa nukutaan nyt

E

spoolainen Laura Seppälä oli vajaan vuoden ikäisen Eevi-tyttärensä kanssa Tammisaaressa unikoulussa maaliskuun alussa. Laura sai lääkäriltä lähetteen, kun Eevi oli nukkunut edellisen kerran kunnon yön tapaninpäivänä.

– Olimme jo pitkään puhuneet univaikeuksista neuvolassa. Ongelmaa yritettiin ensin ratkaista perhetyöntekijän avulla. Hän kävi kotikäynnilläkin, mutta ei osannut auttaa, kun meillä jo oli kaikki rutiinit kuin oppikirjasta, Laura kertoo. Esikoisen, nyt 3,5-vuotiaan Aivi-tyttären kanssa, ei ollut nukkumisongelmia.

– Silloin pidimme kotona ”unikoulun”, ja Aivi alkoi saman tien nukkua hyviä öitä. Eeviin samat konstit eivät tepsineetkään. Pahimpina öinä Eevi heräsi kymmenen kertaa huutamaan, ja päiväunia hän veteli jatkuvasti kolmessa 15 minuutin pätkässä.

Tilanne alkoi olla aika katastrofaalinen. Minä olin kuin kävelevä zombie, mutta Eevi jatkuvasti iloi-

esimerkiksi kolmeen kuukauteen nukkunut yhtään yötä kunnolla.

Lääkärien kirjoittamat lähetteet unikouluun ovat vuosien mittaan jatkuvasti lisääntyneet. Nykyään niitä on keskimäärin 7-10 kappaletta kuukaudessa.

– Unikouluun tulevien lasten tulisi mieluiten olla vähintään puolen vuoden ja enintään vuoden ja kuuden kuukauden ikäisiä. Sitä isompien lasten vanhempia pyrimme neuvomaan puhelimitse.

Kolme yötä Unikoulussa ollaan pääsääntöisesti perjantaista maanantaiaamuun eli kolme yötä. Lapsi tulee unikouluun jommankumman vanhempansa – käytännössä useimmiten äidin – kanssa. Sairaalan lastenlääkäri tutkii vielä varmuuden vuoksi lapsen terveystilan tämän tullessa unikouluun. Lapsi nukkuu siellä omassa huoneessaan ja äiti omassaan.

– Näin äiti saa itse levättyä, ja ongelman hoitamisessa on etua siitä, että lapsella on uusi ympäristö ja uusi hoitaja, Lena Nilsson perustelee.

– Ensiksi käymme läpi lapsen normaalin päivärutiinin. On tärkeää, että lap– Unikouluun tulevien lasten tulisi mieluiten olla vähintään puolen vuoden ja enintään puolentoista vuoden ikäisiä, sanoo unihoitajana oman toimensa ohessa työskentelevä lastenhoitaja Lena Nilsson.

40

www.kummit.fi • Unikoulu

sella päällä. Ei hänellä tuntunut olevan mitään hätää, mutta koko muulla perheellä oli.

Käsittämätön muutos Eevinkin kanssa ensimmäiset kolme kuukautta olivat menneet suhteellisen hyvin, eikä koliikkikaan isommin vaivannut.

– Sitten tuli dramaattinen muutos ilman mitään sen kummempaa syytä, Laura kertoo.

– Huutokonsertit kestivät välillä aika pitkäänkin. Raskastahan se oli. Silmät ristissä joutui aina aamulla lähtemään töihin, muistelee Olli Pärssinen, Aivin ja Eevin isä.

Nyt, unikoulun jälkeen, Laura ja Olli voivat jo vähän huumorillakin muistella niitä aikoja. Eevi nukEevi Pärssinen, 11 kk, nukkuu nyt yönsä melkein kuin pieni tukki. Se on suuri helpotus paitsi Laura-äidille ja Olli-isälle niin myös isosisko Aiville.

kuu yöt läpeensä ja lisäksi yhdet puolentoista ja yhdet puolen tunnin päiväunet.

– Muutos on ollut aivan käsittämättömän suuri, Laura sanoo.

– En oikein itsekään ymmärrä, mitä siellä Tammisaaressa tapahtui. Olimme siellä kolme yötä.

Ensimmäisenä yönä Eevi oli herännyt vain kerran, toisena viisi, mutta niistä neljänä hän oli nopeasti nukuttanut itsensä uudelleen. Unikoulussa viimeinen yö oli huonoin, mutta heti kotiin tultuamme homma alkoi saman tien toimia.

Kuin uusia ihmisiä Laura kummastelee Facebook-ryhmässä saamiaan negatiivisia kommentteja siitä, että hän vei huonosti nukkuvan lapsen sairaalaan. Kysymyksessähän oli kuitenkin vain sairaalan tiloissa toimiva unikoulu.

– Vaikka olisimme saaneet hyvät ohjeet, tämä ei olisi kotona onnistunut, sillä unikoulu vaatii vieraan paikan ja vieraat hoitajat, Laura korostaa.

– Silmänaluset ovat varmaan mustat vielä pitkään, mutta muuten me olemme nyt Ollin kanssa kuin uusia ihmisiä, hän nauraa. ●

sella on säännölliset nukkumis- ja ruokailuajat. Jos on uniongelmia, on usein myös syömisongelmia, Nilsson tietää.

– Periaate on se, että vanhempi laittaa lapsen nukkumaan, kuten kotonakin tapahtuu. Mutta me hoidamme nukkuvat lapset. Jos lapsi herää meidän mielestämme liian aikaisin, menemme rauhoittamaan häntä ja laitamme uudelleen nukkumaan, jos hän ei meidän mielestämme ole vielä valmis sängystä nostettavaksi.

Kun lapsi on herännyt yö- tai päiväunilta, äiti ottaa hänet pois sängystä.

Kolme plus yksi konstia Unikoulussa on käytössä kolmen konstin periaate: 1) Lapsi laitetaan nukkumaan siinä vaiheessa, kun hän on riittävän väsynyt. 2) Jos lapsi herää ja itkee, odotetaan viisi minuuttia, ennen kuin hänen luoksensa mennään. 3) Jos lapsi laitetaan sänkyyn nukkumaan, häntä ei mielellään enää nosteta pois.

– Suurin osa vanhemmista tekee virheen siinä, että he laittavat lapsensa liian aikaisin nukkumaan, koska he ovat itse niin väsyneitä, Nilsson avaa ykköskohtaa.

– Jos lapsi ei ole väsynyt, hän alkaa protestoida. Siitä se sirkus sitten alkaa.

Laiskuuttaan sai-

raalan unihoitajat eivät lapsen itkua tuota viittä minuuttia kuuntele.

– Vaan siksi, että lapsi, joka on päivällä aktiivinen, on sitä myös yöllä. Useimmiten itku loppuu parin minuutin sisällä. On tietysti olemassa fiksuja ”draamakuningattaria ja -kuninkaita”, jotka tietävät, että pienellä marinalla ei kukaan tule, vaan että pitää vetää täysillä. Ei uskoisi, että yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi on ”fiksumpi” kuin vanhempansa, mutta niin se vain joskus on, Nilsson nauraa.

– Jos lapsi, joka on jo laitettu sänkyyn, otetaan sieltä pois, hän otaksuu, että nyt tapahtuu taas jotakin kivaa, Nilsson jatkaa.

– Oikeastaan meillä on vielä neljäskin tärkeä periaate käytössä, varsinkin jos lapsi on jo lähempänä yhden vuoden ikää: yöllä ei syödä. Jos maitopullo on lapselle syy herätä, niin tietysti hän yrittää sitä yölläkin saada.

Heräämiset kirjataan Unikoulussa lapsen nukkumahuone on aina täysin pimeä ja äänetön, sillä lapset tarvitsevat rauhan nukkuakseen hyvin.

– Missään nimessä lapsia ei unikoulussa itketetä läpi yön, Lena Nilsson painottaa.

– Lapsilla on itkuhälyttimet, ja kaikki yöllä tapahtuneet heräämiset kirjataan ylös ja raportoidaan aamulla lapsen vanhemmalle.

Raaseporin sairaalan unikoulu on yleensä ”auki” vain yhtenä viikonloppuna

kuukaudessa, ja sinne otetaan kerralla kolme lapsi-vanhempi -paria.

– Kuulostaa tietysti pieneltä määrältä, mutta näin pystymme antamaan unikoulun asiakkaille parhaan mahdollisen tuen, Lena Nilsson korostaa.

– Pyrimme parhaamme mukaan siihen, että tänne pääsevät kaikki ne, jotka unikoulua todella tarvitsevat.

Ei suinkaan viimeinen mahdollisuus Unikouluun tullaan yleensä silloin, kun kaikki ”kotikonstit” on käytetty.

– Mutta ei unikoulu suinkaan ole se viimeinen mahdollisuus, Lena Nilsson sanoo.

On vanhempia, jotka ovat olleet Raaseporin sairaalan unikoulussa useamman kerran.

– Mutta kukaan ei ole tietääkseni ollut täällä saman lapsen kanssa kahdesti, Nilsson toteaa.

– Huonounisuus ei suinkaan ole pelkästään ensimmäisen lapsen ongelma. Toinenkin lapsi voi nukkua huonosti. Tai sitten voi olla niin, että ensimmäinen ja toinen lapsi nukkuvat hyvin, mutta kolmas ei.

– Ensimmäinen, toinen tai kolmas lapsi. Lähes kaikille tästä on joka tapauksessa ollut paljon apua, lastenhoitaja Nilsson sanoo.

– Pari viikkoa unikoulun jälkeen soitamme kotiin ja kysymme, miten siellä on sujunut. Vanhempien mukaan useimmiten hyvin. ● Unikoulu • www.kummit.fi

41

gaaLa-iLta

tauluhuutokaupan tuotto kummeille

Bretellen gaala-ilta keräsi hyväntekijöitä Torpan täyteen Miesten asusteliike Bretelle oy:n omistaja tua Backman yhdessä henkilökuntansa ja lukuisten kumppaniensa kanssa järjesti 4. maaliskuuta Charity Dinner gaalan helsinkiläishotelli Hilton kalastajatorpalla. gaala-illan tauluhuutokauppatuotto, lähes 20 000 euroa, jaetaan kaikkiin yliopistosairaaloihin lasten viihtymisen lisäämiseksi. taidetta huutokaupattavaksi olivat loihtineet muun muassa Janina Fry, Martina aitolehti, renny Harlin, Jukka rintala, Jone nikula, isac elliot ja koko kimi räikkösen perhe. Vakavammin otettavista taiteilijoista – muun muassa Juhani palmusta – puhumattakaan.

á Tästä Netta Tiitisen maalaamasta upeasta Teemu-nalle -taulusta maksettiin huutokaupassa 1100 euroa.

á Myös mosaiikkitaiteilija Pia Lönnqvist oli kantanut kortensa kekoon. ß Illan emäntä Tua Backman (vas.) ja Mira Kasslin. à Jethro Rostedt oli huutokauppameklarina mies paikallaan.

42

www.kummit.fi • gaala-ilta

æ Ida Paul (kuvassa) ja Antti Railio vastasivat gaalan laulullisesta annista.

Juhani Palmu edusti todellisten ammattitaidemaalarien osastoa.

Myös hän oli lahjoittanut teoksensa huutokaupattavaksi.

â Martina Aitolehtikin oli maalannut taulun huutokaupattavaksi.

Martina kunnostautui myös aktiivisena huutajana tauluhuutokaupassa.

á Lorenz ja Niina Backman juonsivat gaala-illan. â Kimi Räikkösen perheen kädenjäljetkin tekivät hyvin kauppansa.

á Jälkiruokakakku oli sekä visuaalinen että kulinaristinen nautinto.

gaala-ilta • www.kummit.fi

43

3 Step IT:n Suomen pääkallonpaikka on Helsingissä Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä.

kuMppani

Pitkä yhteistyö jatkuu ja monipuolistuu 3 step it on tänä vuonna kummien kumppanina myös konserteissa

TEKSTi ja KuvaT Matti HannuLa

Lastenklinikoiden kummien pitkäaikainen kumppani 3 step it on vahvasti mukana tukemassa sekä huhtikuussa Vantaan energia areenassa järjestettävää teemu-nallen lastenkonserttia että Joulu Mielelle -konserttia marraskuun lopulla espoon Metro areenassa.

H

aLLituksen puHeenJoHtaJana 3 Step IT Groupissa toimiva Jarkko Veijalainen perusti yrityksen vuonna 1997 yhdessä kollegansa Marko Sjömanin kanssa. Liikeidea pulpahti kysymyksestä: Mihin vanhat tietokoneet päätyvät?

– 3 Step IT on osa kiertotaloutta. Se tarjoaa kustannustehokasta, täysin läpinäkyvää toimintamallia IT-laitteiden han44

www.kummit.fi • kumppani

kintaan, hallintaan ja uusimiseen, Veijalainen kiteyttää.

– Tyypillisiä asiakkaitamme ovat yritykset ja yhteisöt, joilla on vähintään sata tietoteknistä laitetta: pöytäkoneita, kannettavia, tabletteja ja älypuhelimia.

Helppo valinta Aluksi yritys toimi nimellä Computer Rental CR. – Jo niihin aikoihin, taisi olla vuonna 1998, aloitimme yhteistyön Kummien kanssa. Marko ja minä hommasimme itsellemme Teemu-nalle -paidat. Siitä se lähti, Veijalainen kertoo.

– Halusimme leimautua johonkin hyvään ja olla sitä kautta osana yhteiskuntaa. Meillä molemmilla oli silloin pieniä lapsia, ja Kummit oli helppo valinta.

Itse olin tyytyväinen terveiden pienten lasten isä, mutta tietoisuus siitä, että joidenkin elämä on paljon haasteellisempaa, oli hyvänä pontimena, Veijalainen jatkaa.

– Opiskeluaikoina 1980-luvun lopussa tein töitä sairaankuljetuksessa. Pienet potilaat ottivat kaikkein kovimmille.

Onnistunut golf-konsepti 3 Step IT on siis tänä vuonna kahdessa Kummit-konsertissa yhteistyökumppanina.

– Ja tietysti olemme elokuussa mukana Hirsalassa Kummit Golfissa, Veijalainen muistuttaa.

– Se tapahtuma ei ole minulta jäänyt vielä kertaakaan väliin.

3 Step IT:llä on poikkeuksetta ollut joka vuosi vähintään yksi joukkue Hirsalassa.

– Tykkäämme urheilusta, ja Kummit Golf on todella kiva tapahtuma. Usein poden huonoa omaatuntoa, jos olen keskellä työpäivää pelaamassa golfia. Kummit Golf on eri juttu, koska siellä koen olevani todella hyvällä asialla, Veijalainen sanoo.

– Tapahtuman konsepti on varsinkin viime vuosina ollut todella onnistunut. Potilasperheiden puheenvuorot ja lii-

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

kuttavat tarinat tapahtuman aluksi konkretisoivat sopivalla tavalla, mitä olemme siellä tekemässä. uuden Lastensairaalankin tukena 3 Step IT Group toimii 11 maassa, ja sillä on henkilökuntaa kaiken kaikkiaan 360.

Vuotuinen liikevaihto on noin 500 miljoonaa.

– Ensimmäisenä toimintavuonna se oli vajaa miljoona. Pientä kasvua on ollut, Veijalainen myhäilee.

3 Step IT:n Suomen pääkallonpaikka on runsaan vuoden ollut Helsingissä Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä. Suomessa toimintaa on lisäksi Tampereella ja Vantaalla.

– Logistiikkakeskuksia on viidessä maassa, ja niistä lähti viime vuonna lähes 250 000 laitetta uusille ”isännille”.

3 Step IT jatkaa Kummien kumppanina ja on tavalla tai toisella mukana myös, kun toiminta Uudessa Lastensairaalassa alkaa runsaan puolentoista vuoden kuluttua käynnistyä.

– Näin olemme sopineet. Yksityiskohdat tarkentuvat tuonnempana, Jarkko Veijalainen sanoo.

– Kysyjiä on paljon. Hyväntekeväisyyttä tarvitaan tietysti monella taholla ja moneen erilaiseen asiaan. Kun hyväntekeväisyystoiminta_1_2016.pdf kohdistuu pieniin lapLohdunkantaja_ilm_KL 1 3.3.2016

siin, siitä ei voi kellään koskaan olla mitään pahaa sanottavana.

Hienoja huutoja Viime elokuussa Hirsalassa, Kummit Golf -tapahtuman jälkeisessä huutokaupassa, Jarkko Veijalainen huusi 10 000 eurolla Kimi Räikkösen paidan ja lippalakin nimikirjoituksilla varustettuna.

– Itselleni on jäänyt hyvin mieleen, kun vastaavanlaisessa Kummien tilaisuudessa viime vuosikymmenen puolella vastikään nielusyövästä toipunut Riki Sorsa ilmoitti laulavansa ensimmäistä kertaa sairastumisensa jälkeen laulun, mikäli riittävän antelias hyväntekijä löytyy maksajaksi, Veijalainen kertoo.

– Ilmoitin Rikille saman tien, että se laulu on maksettu. ● – Kun hyväntekeväisyystoiminta kohdistuu pieniin lapsiin, siitä ei voi kellään koskaan olla mitään pahaa sanottavana, toteaa 3 Step IT Groupin hallituksen puheenjohtaja Jarkko Veijalainen.

10.06

Tule mukaan Lohdunkantajien joukkoon

Lohdunkantaja on pienten lasten äitien, Katja Snällin ja Piia Hoffstenin, suunnittelema hyväntekeväisyyskorusarja, jonka tuotto ohjataan lyhentämättömänä Uuden Lastensairaalan hyväksi.

Koordinaatit Lohdunkantaja-hopeakoruissa kuvaavat Uuden Lastensairaalan osoitetta kartalla.

Samalla tavoin kuin ULS on hyvin konkreettinen projekti, niin myös koru on pysyvä muisto siitä, että sen kantaja on omalta osaltaan ollut mukana rakentamassa maailman parasta lastensairaalaa. Lohdunkantaja-korusarjaan kuuluu miehille ja naisille suunnattu laattariipus, miesten kalvosinnapit, naisten kaulariipus sekä rannekoru. www.lohdunkantaja.fi Oman korusi löydät Timanttiset-myymälöistä ja verkkokaupasta www.timanttiset.fi.

”Se oli tavallinen päivä keikkabussissa, kunnes puhelin soi. Vaimoni kertoi, että puolitoistavuotias poikamme oli sairastunut verenmyrkytykseen. Menin sokkiin ja jäin pois bussista Kouvolan kohdalla. Suunnistin rautatieasemalle odottamaan uutisia poikani voinnista.

Nämä olivat elämäni pisimmät tunnit. Vihdoin puhelin soi ja vaimoni ilmoitti, että poika oli lastenklinikalla ja tilanne vakaa. Tiesin hänen olevan hyvissä käsissä ja saatoin hypätä seuraavaan junaan suunnistaakseni illan keikkapaikalle. Poika parani ja kaikki päättyi onnellisesti. Klinikan tilat ovat ahtaat ja luokattomassa kunnossa. Tarvitsemme uuden, tehkäämme se!”

Lohdunkantaja Ilkka Alanko – muusikko Ps. ”En olisi tätä kirjoittamassa ilman kirurgi Koskelaa, joka sähköveitsellään pelasti henkeni ollessani pikkuvauva.”

SYNTYMÄPÄIVÄTEMPAUS

Hyväntekeväisyysmäkikotka Kalle Mäkelä piipahtelee Lahden suurmäen hyppytornin ylätasanteella aistimassa fiilistä ja hakemassa harjoittelumotivaatiota ensi maaliskuun juhlahyppyä varten.

Mäkikotka Mäkelällä huima suunnitelma

Syntymäpäivähypyllä rahaa Kummeille

Teksti ja kuvaT Matti Hannula

Peruslahtelainen – tosin tarkemmin ottaen orimattilalainen – Kalle Mäkelä täyttää ensi maaliskuussa 60 vuotta.

Monenlaisia tempauksia kuuluu tasavuosia täyttävien repertuaariin nykyään.

Kovin moni tuskin kuitenkaan aikoo hypätä synttärihypyn Lahden suurmäestä.

Kalle Mäkelä aikoo ja kerää tempauksellaan hyväntekeväisyyspottia Lastenklinikoiden Kummien hyväksi.

46

www.kummit.fi • Syntymäpäivätempaus

T

oki Mäkelällä on mäkihyppytaustaa – tosin 45 vuoden takaa.

– Useamman vuoden hyppäsin, suunnilleen 5–12-vuotiaana. Pärjäsinkin, voitin kerran Jari Puikkosenkin, vaikka annoin muille tasoitusta, kun jouduin aina tulemaan linja-autolla varusteiden kanssa Orimattilasta Lahteen harjoittelemaan enkä sen vuoksi hypännyt läheskään yhtä paljon kuin muut, Kalle Mäkelä kertoo.

– Oli meillä ns. kotimäkikin puolen kilometrin päässä kotoa, mutta se kävi nopeasti pieneksi. Hyppyinnostus sittemmin hiipui, kun ei minulla oikein ollut ketään neuvonantajaa ja tuli ”muita juttuja” tilalle.

”

Tämä on sekä kropalle että mielelle ihan älyttömän hyvä juttu.

Sekä motoriikkani että kuntoni on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi

vuosi sitten. Mäkihypyn kautta olen sitä paitsi oppinut tuntemaan suuren joukon mielenkiintoisia ihmisiä.

â Pirjo Nuotio, Kummien hallituksen jäsen, on Kalle Mäkelän hyväntekeväisyystempauksen ”virallinen suojelija”.

Valioluokkaa vaijerilla Jo parikymppisenä Mäkelä oli lähellä hypätä seuraavan kerran.

– Kaverit keräsivät kolehdin. Olisin saanut tuhat markkaa, jos olisin hypännyt HS70:stä. Mutta he eivät saaneet minulle varusteita järjestettyä, ja homma kuivui kasaan.

Niinpä Kallen comeback siirtyi lähes 40 vuotta myöhemmäksi.

– Paluu mäkeen oli pitkään mielessä. Nelikymppisenä ajattelin, että on jo liian myöhäistä. Mutta kun Matti Nykänen osallistui muutama vuosi sitten veteraanikisoihin, innostus heräsi uudelleen, Mäkelä kertoo.

– Liityin veteraanihyppääjiin. Mutta painoa oli vielä siinä vaiheessa liikaa ja selkäkin jatkuvasta istumisesta huonossa kunnossa. Tasan kaksi vuotta sitten päätin, että laitan itseni hyppykuntoon ja että hyppään 60-vuotispäivieni kunniaksi Lahden suurmäestä.

Sopivat, käytetyt varusteet löytyivät sattumalta nopeasti. Suomen mäkihyppymaajoukkueessa tälläkin kaudella hypänneen Ville Larinnon isä Jari teki Mäkelälle ”lähtötestit” muun muassa rullamäessä ja totesi, että tavoite on realistinen.

– Jari esitteli minulle myös suurmäen kupeessa olevan vaijeriradan, missä hyppääjät harjoittelevat.

Minulle iski sellainen harjoitteluhimo, että rakensin kotipihalleni ensin viisimetrisen ja vuosi sitten parikymmenmetrisen vaijeriradan. Viime syk-

”

synä kävelin vaijeriradallani 400 metriä putoamatta, Mäkelä kehaisee.

– Janne Ahonenkaan tuskin pystyisi samaan.

Päteviä neuvojia Kalle Mäkelää valmentaa Teemu Kykkänen, Suomen parhaan naismäkihyppääjän Julia Kykkäsen setä.

– Teemu on valmentanut monet mäkihyppääjät K6-mäestä alkaen aina suurmäkeen asti. Arvostan häntä suuresti, Mäkelä sanoo.

Noin vuosi sitten kilpahyppäämisen jättäneen Anssi Koivurannan vinkistä Mäkelä osasi hakeutua Jang Su -menetelmän pariin selän vahvistamiseksi.

– Nyt on selkä kunnossa ja painoa pudonnut jo parikymmentä kiloa. Viitisen kiloa olisi hyvä vielä pudottaa.

Lahden Hiihtoseura on ottanut Mäkelän hienosti huomaansa.

– Ennakkoluulottomasti ovat suhtautuneet tällaiseen hörhöön, joka on viimeksi hypännyt 45 vuotta sitten, hän naureskelee.

Myös Toni Nieminen, olympiavoittaja 24 vuoden takaa, on luvannut olla täysillä mukana juonessa.

Mäkelän 60-vuotispäivä on 9.3.2017.

– Minimitavoite on hypätä silloin HS70:stä, mutta päätavoite on hypätä betonimäestä eli HS130:stä hiihdon MM-kisojen yhteydessä. Kisajärjestäjiin en ole vielä ollut yhteydessä, ja FIS (Kansainvälinen hiihtoliitto) kaiketi sanoo asiasta viimeisen sanan. Koehyppääjäkiintiöön on ymmärtääkseni mahdollisuus päästä, jos pystyn osoittamaan, että taidot riittävät.

Olisihan Mäkelän juhlahyppy myös melkoinen vetonaula, varsinkin kun suomalaisista edustushyppääjistä ei tällä erää ole yleisömagneeteiksi.

– Olen varma, että todella paljon kavereitani tulisi iltamäkeen katsomaan hyppyäni.

Kisailut sikseen Viiden lapsen isä Kalle Mäkelä omistaa kolmannessa polvessa lahtelaisen laattayrityksen, Virenoja Oy:n.

Hän on ahkera mies myös sosiaalisessa mediassa.

Somea hän aikoo käyttää hyväkseen myös mäkihyppytempauksessaan ja kerätäkseen sillä hyvän potin sairaiden lasten hyväksi. Lastenklinikoiden Kummien myötävaikutuksella Mäkelä saa käyttöönsä digilipaspalvelun, virtuaalisen ”lippaan”, joka mahdollistaa lahjoittajien omien varainkeruukampanjoiden perustamisen ja jakamisen eri verkkopalveluissa.

Jos tässä projektissa kaikki menee hyvin, Mäkelä aikoo jatkaa mäkihyppyharrastustaan sen jälkeenkin.

– Tämä on sekä kropalle että mielelle ihan älyttömän hyvä juttu. Sekä motoriikkani että kuntoni on aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi vuosi sitten.

Mäkihypyn kautta olen sitä paitsi oppinut tuntemaan suuren joukon mielenkiintoisia ihmisiä, Mäkelä toteaa.

– Kisoihin en näillä näkymin ole osallistumassa.

Kilpailen vain itseni kanssa. ● Kalle Mäkelän tempauksen edistymistä voit seurata hänen blogistaan https://kbusaman.wordpress.com Syntymäpäivätempaus • www.kummit.fi

47

à Pienten lasten kirurgiselle osastolle saadaan Clickin lahjoituksella hankittua lapsipotilaan hengitystä helpottava Optiflow-laite.

LAHJOITUS

Click Henkilöstöpalvelut oy:ltä jo kolmas kymppitonnin lahjoitus

Helsingin klinikan vuoro paikata laitevajettaan yrittäjäpariskunta kirsti ja Jani tuiskun omistama Click Henkilöstöpalvelut oy on jo kolmena peräkkäisenä vuonna lahjoittanut Lastenklinikoiden kummeille 10 000 euroa. ensin kohteena oli tampereen, sitten turun ja nyt Helsingin lastenklinikka.

H

eLsingissä LaHJoitus laitetaan puoliksi osastojen K6 ja K8 kesken. Pienten lasten kirurginen osasto (K6 ) saa sillä lapsipotilaan hengitystä helpottavan Optiflowlaitteen, joka sisältää myös hengitysilman kostuttimen. Lasten ortopedian osastolle (K8) hankitaan kipsisaha varusteineen.

– Optiflow-laitteita tarvitaan vastasyntyneiden hoidossa erittäin usein, ja hoitajille ne ovat erittäin helppokäyttöisiä, kun happipitoisuus on laitteesta koko ajan tarkalleen luettavissa, sanoi K6:n osastonhoitaja Satu Kiesvaara.

– Meidän vanha kipsisahamme alkoi olla jo museotavaraa. Meille oli saman tien

à Jani ja Kirsti Tuiskun lisäksi Helsingin lastenklinikalla lahjoitusvierailulla oli Click Henkilöstöpalvelut Oy:n puolesta yrityksen Helsingin aluejohtaja Laura Willberg (shekki kädessään). K8:n vt. osastonhoitaja Tarja Hakkarainen (kolmas vas.) ja K6:n osastonhoitaja Satu Kiesvaara loistivat tyytyväisyyttään lahjoituksesta. Oikealla Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster.

48

www.kummit.fi • Lahjoitus

selvää, mihin tämä lahjoitussumma käytetään. Olemme tosi onnellisia tästä. Uusi saha tulee todelliseen, jokapäiväiseen tarpeeseen, kiitteli K8:n puolesta vt. osastonhoitaja Tarja Hakkarainen.

Hyvän mielen asia Tampereella pääkonttoriaan pitävä Click Henkilöstöpalvelut Oy on aloittanut toimintansa kahdeksan vuotta sitten. Lastenklinikoiden Kummien kumppani se on ollut syksystä 2013, jolloin yrityksen Helsingin-konttori avattiin. Turussa toiminta on käynnistynyt keväällä 2009.

– Olimme aiemmin lahjoittaneet pieniä summia hyväntekeväisyyteen eri kohteisiin. Kasvettuamme yrityksenä ajattelimme, että meillä on mahdollisuus lahjoittaa hieman suurempi summa hyvään kohteeseen. Kesän 2013 lopulla otimme yhteyttä Kummeihin, jonka hyvää työtä sairaiden lasten auttamiseksi olimme jo pitkään seuranneet, Kirsti Tuisku kertoo.

– Koko henkilökuntamme on ollut innoissaan tästä yhteistyöstä. Myös toimeksiantajamme pitävät sitä positiivisena asiana. Käyttämällä palveluitamme

he samalla auttavat pieniä potilaita. Meille se on ennen kaikkea hyvän mielen asia.

Click Henkilöstöpalvelut Oy:llä on useita satoja vuokratyöntekijöitä. Suurimmalla osalla on pitkiä vuokratyösuhteita.

– Meillä on ilo palvella satoja asiakasyrityksiä lukuisilta eri toimialoilta, Kirsti Tuisku kertoo.

– Suurin osa asiakasyrityksistämme on pieniä tai keskisuuria perheyrityksiä.

Suuri osa vuokratyöntekijöistämme siirtyy vuokra-ajan jälkeen toimeksiantajayritysten palkkalistoille vakituisiksi työntekijöiksi. Niinpä moni nuori saa meidän kauttamme ensimmäisen varsinaisen työpaikkansa.

Tehdään kuten sovitaan – Luotettavalle ja asiantuntevalle toiminnalle on tilausta, Jani Tuisku korostaa.

– Työntekijöiden tyytyväisyys on meille ja asiakasyrityksillemme erittäin tärkeä asia. Tahdomme panostaa siihen, että työntekijöitämme kohdellaan hyvin.

Asiat hoidetaan oikein ja ajallaan, ja sovituista asioista pidetään kiinni. Tutkimusten mukaan tyytyväiset työntekijät tuottavat enemmän. ●

Sirkus- ja tivolihuveja jo vuodesta 1888

tivolisariola.fi

/TivoliSariola Osallistu kilpailuun!

On The Road 2016

LAHJOITAMME KIERTUEEN 2016 jokaisesta myydystä päivärannekkeesta 0,10 € Yliopistollisten Lastenklinikoiden viihtyvyyteen.

Kampanja 2015 tuotti 2500 €.

Kiitos!

Teemme yhteistyötä Lastenklinikoiden kummien kanssa!

KUMMITIVOLI VIERAILEE ENSI KESÄNÄ Turun, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Helsingin Lastenklinikoilla tuoden iloa lasten arkeen.

LAHTI 9.-18.4.

Kummipäivä 10.4.

TURKU 22.4.-8.5.

Kummipäivä 23.4.

KUOPIO 13.-23.5.

KAJAANI 26.-29.5.

IISALMI 1.-7.6.

JOENSUU 11.-26.6.

TUURI 1.7.-7.8.

HELSINKI INTERNATIONAL AIRSHOW 13.-14.8.

HYVINKÄÄ 18.-21.8.

KIRKKONUMMI 25.-29.8.

Kummipäivä 27.8.

LOHJA 1.-4.9.

TAPANILA 8.-11.9.

Kummipäivä 10.9.

TAMMISAARI 21.-23.9.

Kummipäivä 23.9.

SALO 29.9.-1.10.

kUMMIUUTISIA

Florida Panthersin suomalaishyökkääjät Aleksander Barkov (vas.) ja Jussi Jokinen kutsuivat Aleksin pelin jälkeen joukkueen pukuhuoneeseen. ”Sasha” Barkov operoi muutenkin Aleksin vierailua suurella sydämellä.

kummi kallio junaili lennot, nHL-tähti Barkov hyväsydämisenä Floridassa

Aleksi Soini koki Jari-isänsä kanssa unelmamatkan syystalvella 2013 pahanlaatuiseen aivokasvaimeen, medulloblastoomaan, sairastunut ruskolainen aleksi soini pääsi omaishoitajaisänsä Jarin kanssa tammikuussa unelmien matkalle. kaksikko vietti vajaat kolme viikkoa usa:ssa, lähinnä Floridan maisemissa. iso rooli matkan järjestelyissä oli MtV sport uutisten ankkurilla Mervi kalliolla. Mervi on aktiivinen Lastenklinikoiden kummi, joka työskentelee myös Finnairilla lentoemäntänä.

A

Leksi Ja Jarikin oVat oLLeet paljon mukana Kummien toiminnassa. Toissasyksynä Jari Soini oli Helsingissä Kummien järjestämässä, potilaslasten isien hemmottelupäivässä.

Viime syksynä Aleksi, 13, oli yhtenä

50

www.kummit.fi • kummiuutisia

”inserttitähdistä” Elämä Lapselle -konsertissa. Insertissä Aleksin suosikkiyhtye JVG muun muassa teki Aleksille privaattikeikan Lastenklinikalle.

Joulukuun alussa 2013 tehdyn leikkauksen seurauksena Aleksin oikea puoli halvaantui lähes täysin. Hän istuu yhä pyörätuolissa, ei pysty osallistumaan normaaliin opetukseen ja on täysin muiden avun varassa.

– Toipuminen on hidasta, mutta koko ajan eteenpäin mennään, Jari-isä kertoo. ”urani unelmalentoja” ”Haluan kiittää sydämeni pohjasta teitä, että pääsimme lähtemään Aleksin unelmamatkalle. Aleksi sai voimaa kestää kovat hoidot ja vastoinkäymiset, kun oli jotain, mitä odottaa”, kuului Jari Soinin Finnairille osoittama kiitos Pohjois-Amerikan -matkan jälkeen.

– Mikään muu ei lämmitä niin paljon kuin vilpitön ja spontaani positiivinen asiakaspalaute, sanoo Mervi Kallio, joka nähdään tällä F1-kaudella MTV:n lähetyksissä myös varikkotoimittajana.

– Yksi Finnairin arvoista on: välitämme asiakkaistamme ja toisistamme.

Otamme vastuuta ja toimimme vastuullisesti, Mervi jatkaa.

á Teemu-nallekin oli Aleksin mukana matkalla. Vasemmalla Aleksin Jari-isä.

– Kun elää niin kuin opettaa, saa ihmeitä aikaan. Olin työvuorossa Aleksi ja Jari Soinin Pohjois-Amerikan -lennoilla molempiin suuntiin. Ne olivat urani unelmalentoja. ”voi sitä onnenpäivää” Ennen sairastumistaan Aleksi Soini pelasi TuTon junioreissa jääkiekkoa kovin tavoittein. Vaikka elämä antoi poikittaista mailaa, Aleksi ja Jari-isä eivät suostuneet antamaan periksi.

– Se oli hirveätä aikaa niin lapselle kuin minulle, mutta jo aika alkuvaiheessa Aleksi alkoi puhua unelmastaan päästä Amerikkaan, Jari Soini muistelee.

Matkakassaa kartuttaakseen Aleksi alkoi tehdä ja myydä puuhelmistä askartelemiaan käsikoruja omien Facebooksivujensa kautta.

– Luin Aleksin koskettavan tarinan lehdestä ja päätin kantaa oman korteni kekoon ja ostaa koruja, Mervi Kallio kertoo.

– Tutustuimme ja tapasimme muutamia kertoja Kummien tilaisuuksissa.

Puhuimme monesti Amerikan-matkasta, ja mietin, voisinko jotenkin auttaa, jotta unelmasta tulisi totta.

Mervi otti yhteyttä Finnairin viestintäjohtajaan Arja Suomiseen ja kestävän kehityksen johtajaan Kati Ihamäkeen ja kysyi, haluaisiko Finnair Lastenklinikoiden Kummien pitkäaikaisena yhteistyökumppanina olla mukana tukemassa Aleksi ja Jari Soinin matkaa. Kyllä halusi. ”Voi sitä onnenpäivää, kun Mervi soitti ja sanoi, että Finnair olisi mukana meidän matkan toteuttamisessa”, Jari Soini kirjoitti kiitospalautteessaan.

Otollinen ohjelma Kaikkien järjestelyjen jälkeen koitti tammikuun 11. päivä. Lento Helsingistä Miamiin oli ikimuistoinen paitsi Aleksille myös koko lennon miehistölle.

– Olimme etuoikeutettuja, kun saimme olla mukana toteuttamassa pitkäaikaista unelmaa, Mervi Kallio sanoo sekä omasta että työtovereidensa puolesta.

Soinit vierailivat muun muassa Floridan Disney Worldissa, Universal-studioilla, Gator-suoseikkailulla, Miamin eläintarhassa, USA:n eteläisimmässä kaupungissa Key Westissä, Florida Panthersin NHLotteluissa sekä Miami Heatin koripalloottelussa.

NHL:n otteluohjelma oli Soineille suosiollinen: Florida Panthers pelasi yhdek-

ä Urheilutoimittajan askareidensa ohella Finnairilla lentoemäntänä työskentelevä kummi Mervi Kallio oli Soinien lennolla mukana molempiin suuntiin.

sän päivän sisään neljä kotipeliä. BB&T Centerissä vierailivat Edmonton Oilers, Chicago Blackhawks, Tampa Bay ja Toronto Maple Leafs, joten Soinit näkivät reissullaan muun muassa Aleksander Barkovin ja Jussi Jokisen (Florida), Teuvo Teräväisen (Chicago), Valtteri Filppulan (Tampa Bay) ja Leo Komarovin (Toronto) NHL-kaukalossa livenä.

Barkov ja Jokinen kutsuivat Aleksin ja Jarin Edmonton-pelin jälkeen joukkueen pukuhuoneeseen.

– Lauri Korpikoski (Edmonton) oli sairaslistalla eikä pelannut, mutta hän oli mukana Floridassa ja tapasimme hänet pelin jälkeen, Jari Soini kertoo.

– Leo Komarovia pääsimme myös moikkaamaan Toronto-pelin yhteydessä.

Kaksi kertaa pääsimme katsomaan Panthersin harjoituksia. Ensimmäisen kerran

á – Olimme etuoikeutettuja, kun saimme olla mukana toteuttamassa pitkäaikaista unelmaa, Mervi Kallio totesi sekä omasta että koko koneen miehistön puolesta.

yhteydessä paikallinen lehti teki Aleksista ja Barkovista jutun.

Nuorella Barkovilla sydän paikallaan Tämän hetken kenties suurin suomalainen NHL-tähti Barkov, 20, oli suurella sydämellä muutenkin mukana Aleksi ja Jari Soinin unelmaretkellä: hän jopa kuittasi kaksikon hotellimaksut.

– Ja hyvän koripallokaverinsa kautta ”Sasha” oli järjestänyt Aleksille monenlaista erikoista, huippuna saattamaan ottelussa Miami Heatin pelaajia kentälle paikallisten juniorien kanssa, Jari Soini hehkuttaa.

– Uskon ja toivon, että moni ikimuistoinen kokemus auttaa vielä pitkään Aleksia ja Jaria jaksamaan arjen haasteissa ja että Floridan aurinko valaisee jatkossa mielen niinä synkimpinäkin päivinä, kummi Kallio sanoo.

Paluu Suomeen tapahtui 30. tammikuuta.

– Nyt Aleksilla on tietysti hirveä himo päästä sinne uudelleen. Myöntää täytyy, että niin on itsellänikin. Niin upea kokemus se oli, Jari Soini toteaa.

– Meidän matkamme oli hyvä osoitus siitä, että jos on unelmia, niitä kannattaa ruveta toteuttamaan eikä siirtää aina vain eteenpäin, hän korostaa.

– Meistä jokainen voi auttaa näiden unelmien toteuttamisessa, Mervi Kallio korostaa.

– Finnair ja Lastenklinikoiden Kummit tekevät tiivistä yhteistyötä. Lahjoittamalla Finnair Plus -pisteitä Kummeille (https://pointshop.finnair.com/partner. php?cPath=95_102) kuka tahansa meistä voi olla mukana mahdollistamassa sairaiden lasten ja heidän vanhempiensa matkoja muun muassa kotiseudulta yliopistollisille lastenklinikoille, Mervi muistuttaa. ● kummiuutisia • www.kummit.fi

51

Kummit vuonna 2015 Lastenklinikoiden Kummit ry teki toimintavuoden aikana aktiivista varainkeruu- ja vaikutustyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi eri puolilla Suomea. Kummit-vuoden sisältö jäsentyi useiden tapahtumien ympärille, joista keskeisimmät olivat syyskuussa järjestetty 21:s Elämä Lapselle -konsertti sekä joulumusiikkia ja koskettavia potilastarinoita yhdistellyt Joulu Mielelle. Kummien joulukampanjaa vauhditettiin myös soitetuimpien joulukappaleiden joukkoon kivunneella, uudella Joulumielelle-laululla. Lasten ja nuorten henkisen hyvinvoinnin nykytila oli vuoden aikana keskeisenä sisältöteemana lastenklinikoiden ja lastentautien tutkimustyön tueksi tehtävän työn rinnalla.

Kummien toiminnalle ominainen potilasviihtyvyyden parantaminen oli niin ikään tärkeässä asemassa. Potilasviihtyvyys käsittää esimerkiksi sairaala-arkea helpottavien laitteiden ja palvelujen hankinnan sekä potilaiden ja potilasperheiden iloksi järjestettävät Kummivierailut ja pääsyliput erilaisiin tapahtumiin.

Kokonaisvaltaiseen viihtyvyyden kehittämiseen kuuluvat myös Finnair Plus -yhteistyön mahdollistamat lentomatkat kotipaikkakunnan ja sairaalan välillä sekä Scandic-yhteistyön suomat edulliset majoitusvaihtoehdot pitkämatkalaisille potilasperheille.

Menestyksekkään Uusi Lastensairaala 2017 -kansalaiskeräyksen päättyessä virallisesti heinäkuussa 2015 siirtyi sisältöihin liittyvä keräystoiminta Kummien alaisuuteen. Tähän liittyen Kummit käynnisti uusia projekteja – kuten lasten näkökulmasta ja inspiraatiosta kumpuava sairaalavaatteiden uudistaminen – ja sisältötyötä uuden lastensairaalan hyväksi jatketaan entistä laajemmin vuoden 2016 aikana.

Valtakunnallinen yritysyhteistyö mm. sponsori- ja rojaltikumppanien kanssa sekä useiden pk-yritysten lahjoitustoiminta on henkilölahjoittajien ohessa Kummien varainkeruun ytimessä.

2015 keväällä kansainvälisen vaateketju Bestsellerin järjestämä Give A Day -hyväntekeväisyyspäivä oli myös Suomessa erinomaisesti onnistunut kampanja – sen avulla tuettiin lastenklinikoiden akuutteja teho-osastotarpeita yli 200 000 eurolla.

Yhteistyö Kummien kanssa on tarkoituksenmukainen tekijä monen yrityksen mainetyössä, ja valtaosa Kummien tärkeimmistä yhteistyökumppaneista jatkaa pienten potilaiden auttamista myös 2016. Yritysyhteistyötä kehitetään ja monipuolistetaan mm. kumppanien kanssa käytävän vuoropuhelun pohjalta.

Yhä useammat suomalaiset pohtivat tänä päivänä testamentin tekemistä ja sitä myöten tukensa osoittamista tärkeäksi kokemalleen kohteelle. Yleishyödyllisille järjestöille verovapaat testamenttilahjoitukset muodostavat nykyisin hyvin tärkeän osan myös Kummien välittämästä avusta. Vuoden 2015 aikana Kummit sai useita merkittäviä testamenttilahjoituksia, jotka on listattu vuosikertomuksessa.

Kummien missiona on lapsipotilaiden auttaminen Suomessa tukemalla parhaiden mahdollisten edellytysten luomista erinomaisten hoitotulosten tuottamiseksi. Lastenklinikoiden Kummit ry kerää sääntöjensä mukaisesti varoja viidelle yliopistolliselle lastenklinikalle sekä Lastentautien tutkimussäätiölle.

Lahjoitusten ja Kummitoiminnan avulla autetaan lukuisia lapsipotilasperheitä ympäri Suomen.

Vuoden 2015 lahjoitussummaksi tuli 2 104 406 euroa.

Lahjoitukset jaetaan valtakunnallisesti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion lastenklinikoiden sekä Lastentautien tutkimussäätiön kesken.

Lue vuosikertomus www.kummit.fi

Vaatesuunnittelija Paola Suhonen (oik.) ja assistentti Piia Honkanen ohjaamassa Mandin suunnittelutyötä Designmuseossa.

Nyt toteutuneet työpajat ovat jatkumoa pidemmälle työpajojen sarjalle.

suunnittelutyöhön satuhahmojen kautta

Lapset innolla mukana ideoimassa uuden sairaalan tekstiilejä TEKSTi ja KuvaT Matti HannuLa

potilaskeskeísyys ja hyvä käyttäjäkokemus on otettu uuden lastensairaalan toiminnallista suunnittelua ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Lapset ovat työpajoissa Designmuseossa Helsingissä päässeet ideoimaan ja suunnittelemaan sairaalavaatteita ja -tekstiilejä. kansainvälisestikin menestynyt vaatesuunnittelija paola suhonen jatkokehittelee lasten ideat valmiiksi vaatteiksi.

Suhteellisen vapaat kädet Kaksi erillistä lapsiryhmää oli kahtena peräkkäisenä helmikuisena lauantaina Designmuseossa kolmisen tuntia kerrallaan. Ryhmissä oli eri-ikäisiä lapsia hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Osa heistä on ollut pitkiäkin aikoja sairaalassa, osalla ei ole ollenkaan samanlaista kosketuspintaa.

O

saLListaVien MeneteLMien ohjaajina ja asiantuntijoina toimivat muotoilija Aino Kiviranta ja Designmuseon museolehtori Hanna Kapanen. Paola Suhosen suunnittelija-assistenttina toimii Piia Honkanen, joka toissa vuonna voitti Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun.

Lastenklinikoiden Kummit on ollut mahdollistamassa projektia. Työpajojen tavoitteena on ollut tehdä lasten ajattelu näkyväksi sekä saada lasten ääni kuuluviin ja että suunnittelija kehittää lasten ideoita vuoropuhelussa lasten kanssa. Samalla lapsi pääsee tutustumaan suunnittelijan työhön ja oppii suunnitteluprosessista.

à Bethe ja Edit työstävät ideoitaan eteenpäin erilaisilla menetelmillä. uusi Lastensairaala • www.kummit.fi

53

Aino Kiviranta testaa Ellan ja Raisan kanssa sairaalavaatesuunnitelmia pahvisessa testisairaalassa.

Lähtökohtana ja innoituksena oli saaristo ja meri -teema. Menetelmänä käytettiin tarinankerrontaa, jossa lapset kirjoittivat omia meriaiheisia tarinoita siitä, kuka meressä voisi asustaa. Tarinoiden pohjalta lapset piirsivät tarinansa hahmon, joka siirtyy seikkailemaan potilasvaatteeseen.

– Ensimmäisessä ”workshopissa” käytiin lasten kanssa läpi ideointiprosessia ja tarinaa. Sitten jokainen lapsi lähti itse kehittelemään hahmon ja sille ympäristön sekä tarinan hahmon ympärille, Paola Suhonen kertoo.

– Suunnittelussa normaalistikin inspiraatio tulee aina jostakin. Lapsen on helpompi lähteä liikkeelle esimerkiksi jonkun satuhahmon kautta.

Lasten kirjoittamat tarinat ja niihin pohjautuvat hahmot muodostavat potilashuoneiden kehyskertomukset. Valmiit vaatteet ja tekstiilit tukevat lapsen itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta, kun lapsi saa itse valita oman tilansa tarinan ja hahmon.

– Ikään kuin inspiraatiomateriaaliksi kävimme toisen työpajapäivän aluksi lasten kanssa myös läpi sairaalaympäristöä sekä sitä, minkälaisia tekstiilejä ja vaatteita siellä ylipäätään on. ”Kuljimme” myös polkua, jonka potilas käy läpi sairaalaan tullessaan, Paola Suhonen jatkaa.

– Hahmojen piirtämisessä käytimme erilaisia tekniikoita. Annoimme lapsille kuitenkin suhteellisen vapaat kädet.

Vuoropuhelu jatkuu Seuraavassa vaiheessa lapset vierailevat Paola Suhosen työhuoneella kommentoimassa jatkokehiteltyjä luonnoksia ja suunnitelmia. Käynnin tavoitteena on, että suunnittelija kehittää lasten ideoita vuoropuhelussa lasten kanssa. Lapsilla on samalla mahdollisuus syvempään suunnittelijan työhön tutustumiseen.

– Ideana oli saada ideoita, ja me saimme niitä paljon, assistentti Piia Honkanen myhäilee.

54

www.kummit.fi • Uusi Lastensairaala

– Sain itsekin lasten ideoista inspiraatioita. Olemme tietysti palaveroineet sairaalahenkilökunnan kanssa, jotta muun muassa materiaaliin ja tiettyihin käytännön asioihin liittyvät parametrit ovat selvillä, Paola Suhonen jatkaa.

Lasten ideoimissa hahmoissa on hänen mukaansa hauskalla tavalla nähtävissä kubismia ja abstraktisuutta.

– Ne eivät ole liian tyyliteltyjä, vaan niissä näkyy sopivan hullunkurisella tavalla lapsen maailma ja rehellisyys.

â Amanda kokeilee ylleen oikeaan kokoon toteuttamaansa t-paitamallia.

Rajaton mielikuvitus Taiteilijana joutuu helposti tulilinjalle, kuten tulevan lastensairaalan sisustustaiteen tiimoillakin on jo nähty.

– Me voimme onneksi mennä sen taakse, että lapset ovat itse ideoineet, Pro Finlandia -mitalilla pari vuotta sitten palkittu Paola Suhonen nauraa.

– Tämä on sitä paitsi todella laaja otanta, kun lapset vielä näiden työpajarupeamien lisäksi tulevat työhuoneellemme tutustumaan ja osallistumaan jatkoprosessiin käytännössäkin. En ole ainakaan kuullut, että lapset olisivat missään olleet vastaavalla tavalla mukana suunnittelussa.

Lasten ideoimia kuvioita käytetään paitsi sairaalavaatteissa niin myös vuodevaatteissa ja joinakin pieninä yksityiskohtina lääkärien ja hoitajien asusteissa, esimerkiksi leikkauslakeissa ja huiveissa.

– Hoitohenkilökunnallehan työasut on jo suunniteltu, mutta tutun kuvion näkeminen heidän asusteissaan voi olla lapsipotilaalle piristävä asia, Paola Suhonen toteaa.

– Sisustuksessa voisin näitä ideoita kuvitella käytettävän muun muassa joissakin jättityynyissä.

Värit laitetaan sointumaan sairaalan muuhun sisustusvärimaailmaan, joka on Tove Janssonilta peräisin.

– Kun lapselle annetaan teema, he lähtevät miettimään asiaa aivan eri tavalla kuin aikuiset, Paola Suhonen toteaa.

– Lapsilla on rajaton mielikuvitus. ●

Anne Berner kävi ihastelemassa ideointia

U

uden lastensairaalan ”äiti” Anne Berner kävi jälkimmäisenä työpajapäivänä, 13. helmikuuta, Designmuseossa tutustumassa lasten sairaala-asuideointiin. Berner on ollut alusta asti Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja sittemmin Uuden lastensairaalan tuki -säätiön hallituksen puheenjohtajana.

– Lapset ovat olleet hankkeen alusta saakka ideoimassa uutta lastensairaalaa, Anne Berner kertoi.

– Sekä lapsipotilailta että heidän vanhemmiltaan kysyttiin, mitkä asiat heitä eniten Lastenklinikalla häiritsevät. Niitä ovat tyypillisesti olleet odottaminen ja tietämättömyys, mutta myös virikkeettömyys. Se on alun alkaen ohjannut suunnittelua.

Valmistajia tarvitaan Ensimmäinen uutta lastensairaalaa koskeva lasten workshop oli jo muutama vuosi sitten Habitare-messujen yhteydessä. Silloin lapsilta kysyttiin, miltä lastensairaala voisi näyttää ulkoapäin.

– Jo silloin kävi ilmi, että julkisivun pitää olla värikäs. Näin tulee myös olemaan, Anne Berner lupasi.

– Sen jälkeen olemme monien tahojen kanssa miettineet, miten lapset voisivat olla mukana ideoimassa sitä, miltä sairaala näyttää sisältäpäin. Onkin ihanaa, että olemme sellaisen hankkeen parissa nyt täällä Designmuseossa, hän jatkoi.

– Toisilla näistä lapsista on lyhyt- ja toisilla pidempiaikaista kokemusta sairaalassa potilaana olosta, jollakin on sisar ollut potilaana. Mutta kaikilla on hyvin vahvoja mielipiteitä siitä, miltä lastensairaalan pitää näyttää ja mikä siellä on lapsille tärkeää, Berner totesi.

– Pitää olla iloisuutta, pelonpoistamista ja tunnistettavia elementtejä, kuten tähtiä, taivasta ja merta.

Kaikkia näitä asioita on otettu huomioon sairaalan suunnittelussa: tarinoita merestä, merenalaisesta elämästä, luonnosta, saarista ja viidakosta. On hauska

á Anne Berner istahti toviksi tutustumaan tarkemmin Saran ja Amandan työhön.

æ – On hienoa, että meillä on tässä käytössämme vapaaehtoisia ammattilaisia, Berner kiitteli Paola Suhosen ja muiden asiantuntijoiden panosta.

nähdä, että nämä samat elementit toistuvat myös lasten omissa kuvissa.

– On hienoa, että meillä on käytössämme vapaaehtoisia ammattilaisia, jotka katsovat, miten väritykset parhaiten toistuvat ja miten ne voidaan aidosti toteuttaa, Anne Berner kiitteli.

– Meillä on tietysti vielä tarve saada eri valmistajia mukaan tekemään tästä kaikesta totta.

Intensiivisesti mukana Anne Berner asettui ehdolle vuosi sitten pidettyihin eduskuntavaaleihin keskustan listoilta mutta sitoutumattomana. Hän tuli valituksi lähes 10 000 äänellä. Berner on nyt pääministeri Juha Sipilän hallituksessa liikenne- ja viestintäministerinä. Kiirettä siis piisaa, mutta silti Berner on koko ajan tiiviisti mukana lastensairaalan rakentumisprosesseissa.

– Lastensairaalan kokoukset ovat varhain maanantaiaamuisin. Siellä käydään viikoittain läpi, miten työmaa etenee ja mitä haasteita, ilonaiheita tai murheita on tullut esiin, Berner kertoi.

– Olen todella intensiivisesti mukana ja aion olla loppuun saakka. Mahdollisuus tähän oli yksi ehdoistani ministerin tehtävän vastaanottaessani.

Uuden lastensairaalan sisustustaide on saanut julkisuudessa paljonkin kritiikkiä.

– Meidän on oltava hurjan kiitollisia siitä, että me saamme lahjoituksina taidetta ja että taide saa olla osa lastensairaalaa ja että sillä luodaan kokemusta, joka on taiteen edessä jokaisella erilainen, Anne Berner sanoo.

– Kenelläkään ei ole mahdollisuutta arvioida taidetta toisen puolesta, etenkään sen puolesta, miten lapset taiteen aikanaan siellä kokevat, hän huomauttaa. ●

Uusi Lastensairaala • www.kummit.fi

55

å Aki Linnanahde on palannut pienen paussin jälkeen tutun sorvin ääreen, Radio Novan aamuihin.

Moniosaajan uusi aluevaltaus

”Radiokasvo” Linnanahde on yksi ensi syksyn Elli-juontajista ensi syksyn elämä Lapselle -konsertissa on useita loistavia juontajia, yhtenä heistä elliensikertalainen, mutta monelle sekä radiosta että televisiosta tuttu aki Linnanahde.

A

ki LinnanaHDe, 37, on nelilapsisen perheen isä. Lastenklinikkakin on tullut tutuksi.

– Nyt 11-vuotiaalla tyttärelläni on sairaus, joka on vaatinut jatkuvaa tarkkailua.

Linnanahde on mielissään Kummien kutsusta.

– Olen usein katsonut Elämä Lapselle -konsertin tv:stä ja usein ollut paikan päälläkin. Olen muutenkin seurannut Kummien toimintaa. Arvostan ja pidän sitä todella tärkeänä. Mielelläni teen itsekin hyväntekeväisyyttä – nimenomaan lapsiin ja nuoriin kohdistuen – siinä määrin kuin kalenteri antaa myöten.

56

www.kummit.fi • elämä Lapselle

– Suora tv-lähetys isolle live-yleisölle on ehkä haastavin mahdollinen juontotehtävä, Linnanahde toteaa.

– Muutama vuosi sitten olin juontamassa Venla-gaalaa. Siihen toi lisähaasteen, että paikalla oli kriittinen alan yleisö.

Elämä Lapselle -konsertissahan yleisönä ovat pääosin nuoret, innokkaat fanit, joiden kautta tilaisuuden tunnelma syntyy.

Linnanahteen viimeisin ”iso juttu” oli Uusi Lastensairaala -konsertti viime kesäkuussa Olympiastadionilla.

– Työnantajani Radio Nova oli siinä alusta asti vahvasti mukana, ja Tuomas Enbusken kanssa isännöin suorassa tvlähetyksessä haastattelupaikkaa, missä viihteellisen tarjonnan vastapainoksi puhuttiin enimmäkseen asiaa Uudesta Lastensairaalasta.

Startti Hjalliksen kanavalla Radiotyöt Aki Linnanahde aloitti aikoinaan Sport FM -kanavalla, jonka Hjallis Harkimo, yksi Lastenklinikoiden Kummit ry:nkin perustajista, laittoi pyörimään vuonna 2001.

– Minulla kävi tuuri. Olen koko ikäni sekä harrastanut että seurannut tiiviisti urheilua ja pääsin suoraan koulunpenkiltä Sport FM:ään. Se oli riemun päivä, kun siitä kuulin.

– Ammattitaidolla, lahjakkuudella ja ahkeruudella on tietysti näissä hommissa iso merkitys. Mutta sattumallakin on aina sijansa, Linnanahde sanoo.

Sport FM:n toiminta päättyi taloudellisiin ongelmiin jo pari vuotta myöhemmin.

– Hjallis Harkimolta olen saanut elämäni ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat potkut, Linnanahde toteaa. Sport FM:n toimittajista ovat hänen lisäkseen yhä radio/tv-töissä muun muassa Jani Rajalin, Oskari Saari, Jussi Suvanto, Tuomas Virkkunen ja Sammy Väisänen.

– Meillä oli nuori, samanhenkinen porukka, joka uskalsi tehdä ja mennä pelottomasti ja ennakkoluulottomasti, Linnanahde luonnehtii. Hän on nyt huhtikuun alussa aloittanut vakiojuontajana Radio Novan, Suomen vahvimman radiobrändin aamussa, joten on tästedes ”eetterissä” yhdessä Minna Kuukan kanssa viitenä aamuna viikossa kuudesta kymmeneen.

– Olin ollut vuoden verran pois radiotöistä, kunnes Radio Novan tuore omistaja Bauer Media kyseli, voisinko tehdä muutaman aamun, Linnanahde kertoo.

– Ajattelin, että voisinhan samalla fiilistellä, vieläkö löytyy tarvittavaa intohimoa, mitä varsinkin aamujuontajan työ ehdottomasti vaatii. Heti ensimmäisen lähetyksen jälkeen tajusin, kuinka paljon minulla on ollut ikävä suorien aamujen fiilistä. On ollut myös mahtava huomata, kuinka paljon kuuntelijat olivat kaivanneet minua takaisin taajuudelle.

Framilla jo 15 vuotta Sport FM:n jälkeen Linnanahde oli töissä Radio Cityssä ja palkittiin 2006 Vuoden radiojuontajana yhdessä kollegansa Jussi Heikelän kanssa. Kaksikko jatkoi Radio Rockissa yhteistä aamushowtaan, HeikeläLinnanahde Korporaatiota, joka vuonna 2009 palkittiin Radio Gaalassa Vuoden radio-ohjelmana. Syksyllä 2012 Radio Novalla alkoi Enbuske & Linnanahde Crew -aamushow, jossa mukana oli myös Minna Kuukka. Enbuske & Linnanahde Crew siirtyi sittemmin televisioon, missä Linnanahdetta on nähty myös muun muassa Subkanavan Tuulitunnelissa, Maikkarin Totuuden torvissa sekä useissa urheiluohjelmissa. Linnanahde on myös ollut tuottajana monissa tv-produktioissa sekä osatuottajana Selänne-elokuvassa.

– Pikku hiljaa alkaa tuntua siltä, että ”less is more”. Minulla on kuitenkin edelleen hirveä halu kehittyä, Linnanahde sanoo.

– Sekä radio- että tv-töissä on puolensa. Radiotyö on interaktiivisempana kiinnostavaa, mutta olen päässyt tekemään hienoja ja haastavia juttuja telkkarissakin. Ehkä minulla kuitenkin on enemmän ”radionaama”. ●

Jo neljä vuotta sitten Voice of Finland -tähtenä

Evelina ensikertalaisena Ellissä Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syksynä 22. kertaa mutta nyt ensimmäisen kerran Espoon Metro Areenassa.

Konserttiin tehdään koko ajan lisää artistikiinnityksiä. Lista on jo laadukas: Elastinen, Robin, Mikael Gabriel, JVG, Evelina, TCT…

E

velina on ”Ellin” ensikertalainen, kuten myös pop-rap-yhtye TCT. Evelina täyttää toukokuussa 21 vuotta. Hän on siis syntynyt 1995 eli samana vuonna, jolloin Elämä Lapselle -konsertti (alussa Puhdas Elämä Lapselle) järjestettiin ensimmäisen kerran.

– Ihan mieletön kunnia päästä nyt mukaan, hehkuttaa Evelina. Hän osallistui Voice of Finlandiin sen ensimmäisellä à Evelina on kovassa nosteessa.

tuotantokaudella, keväällä 2012, ja pääsi 12 parhaan joukkoon. Evelina oli silloin vasta 16-vuotias. Ääni ratkaisee -vaiheessa hän pääsi Elastisen joukkueeseen James Brownin kappaleella Men’s World ja eteni sitten live-lähetyksiin asti. Evelina putosi jatkosta vasta semifinaaleja edeltäneessä vaiheessa.

Evelina kävi sitten kiltisti lukion loppuun ja kirjoitti kotikaupungissaan Turussa ylioppilaaksi Juhana Herttuan lukiosta.

– Tein Voice of Finlandin jälkeen jonkin verran cover-keikkoja. Olivathan ne myös sellaisia itsensä hakemisen vuosia.

Tein monenlaista työtäkin. Jossakin vaiheessa minulla oli samaan aikaan kolmekin työpaikkaa.

Läpimurto Vuonna 2014 Evelina alkoi tehdä musaa tuottaja MGI:n eli Henri Lanzin kanssa.

– Aloimme etsiä minulle sopivaa pakettia.

Helmikuussa 2015 Evelina sai sopimuksen Universal Recordsin alaisen M-Eazy Musicin kanssa. Viime toukokuussa ilmestyi ensimmäinen tuplasinkku Vuoristorataa/Rakkaudesta Lajiin.

– Se ei lähtenyt menemään mitenkään räjähdysmäisesti. Tein sitten syksymmällä joitakin fiittauksia, mm. Robinin Yhdessäalbumilla.

Evelina on vieraillut myös räppäri Asteen Himalaja -singlellä sekä JVG:n Takajeejee-singlellä.

Viime joulukuussa julkaistusta Honeysinglestä, jolla fiittaa Mikael Gabriel, tuli Evelinan läpimurtokappale. Kaksikko esitti sen yhdessä myös Suomen Urheilugaalassa tammikuussa Hartwall Arenalla.

– Lähinnä Suomi R&B, vastaa Evelina genre-kysymykseen.

– Sitä ei ole paljon ollut. Sen vuoksi tätä genreä ei helposti tunnisteta.

Evelinan ”kappalemallit” tulevat USA:sta.

– Oma ykkösidolini on Rihanna. Tosi makee mimmi.

Evelinan toinen esikuva on Nicki Minaj, jonka hän näki livenä viime kesänä Summer Up -festareilla Lahdessa.

– Itkin koko sen puolentoista tunnin ajan. Meni niin tunteisiin.

Hyvissä käsissä Syyskuun 14. päivä Evelina siis esiintyy Kummien tämän vuoden päätapahtumassa, Elämä Lapselle -konsertissa Espoon Metro Areenassa. Maaliskuun lopulla häneltä tuli ulos uusi single.

– Katsotaan, tulisiko jo jossakin vaiheessa syksyä pitkäsoittoa, vinkkaa Evelina, joka oli ottamassa Metro Areenaan jo vähän tuntumaa 11. maaliskuuta Emma Gaalassa.

– Kivaa oli, ja moni ystäväni sai palkintoja. Ehkä ensi vuonna olisi jo vähintään omia ehdokkuuksiakin. Se olisi superiso etappi.

MGI palkittiin Emma Gaalassa vuoden tuottajana, joten Evelina on hyvissä käsissä.

– Tuottajahan tässä on kaiken tekemisen taustalla, Evelina korostaa.

– Nyt mennään päivä kerrallaan. Minulla ei rehellisesti sanoen ole mitään hajua siitä, missä olen viiden vuoden päästä. Tiedän vain, että haluan tehdä musaa, kehittyä ja olla onnellinen hyvien ihmisten lähellä. Ja kun tekee sitä, mitä rakastaa, ei edes kaipaa lomaa. ● Elämä Lapselle • www.kummit.fi

57

KUMPPANI

Pirkko Hämäläisen omistaman Vuohelan Herkun ylläpitämä kahvila-ravintola La Kar de Mumma on todella suosittu tauko- ja lounaspaikka Hartolassa. Siellä on tietysti laaja gluteenittomien tuotteiden tarjonta, mutta paljon ”tavallistakin” on tarjolla.

Kummit saa Hartolasta gluteenittoman kumppanin

Vuohelan Herkku kerää pottia lasten gastroenterologian tutkimukseen Teksti ja kuvaT Matti Hannula

Keliakiaa sairastaa noin puolitoista prosenttia Suomen lapsista.

Lastenklinikoiden Kummit pystyy pian kohdentamaan varoja myös gastroenterologian tutkimukseen, kun se saa kumppanikseen Vuohelan Herkku Oy:n.

H

artolalaisyritys valmistaa leipomossaan vain gluteenittomia tuotteita ja on päättänyt lahjoittaa Kummeille 10 000 euroa kerättyään ensin pottia riisipiirakoiden myynnillä.

– Yrityksen kasvaessa vuosien mittaan meille on tullut paljon erilaisia pyyntöjä.

Olemme miettineet jo jonkin aikaa, minkälaiseen hyväntekeväisyyteen lähtisimme mukaan. Eri vaihtoehtoja on kartoitettu ja päädyimme valitsemaan kohteeksi Lastenklinikoiden Kummit, kertoo Vuohelan 58

www.kummit.fi • Kumppani

Herkku Oy:n perustaja, yrityksen toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen.

– Käytännössä me toteutamme lahjoituksen niin, että ohjaamme osan pakastettujen riisipiirakoiden myyntituotosta Kummeille. Kertyvän potin suuruudesta riippumatta lahjoitamme joka tapauksessa tämän vuoden lopussa 10 000 euroa Kummeille käytettäväksi lasten gastroenterologian tutkimukseen.

Kampanja alkaa toukokuun alussa ja kestää 12 kuukautta. Kampanjatuotteen pakkauksiin tulee Kummien Teemu-nalle -logo.

Kunnalta rukkaset Vuohelan Herkku toimi Joutsassa vuoteen 2007.

– Suvullamme on jo neljännessä sukupolvessa maatila Joutsassa, josta Vuohelan Herkun leipomotoiminta sai alkunsa ja nimensä. Nykyään tilalla asuu nuorin poikani, Pirkko Hämäläinen kertoo.

– Aloitin jo vuonna 1989 pienimuotoisen leipomotoiminnan maatilan sivuelinkeinona. Leipomo muutti suurempiin, vajaan 500 neliön tiloihin Joutsaan vuonna 2003. Seuraavana vuonna tuli ensimmäinen työntekijä ja saman vuoden päättyessä työntekijöitä oli viisi, siitä pari vuotta myöhemmin jo parikymmentä.

Vuonna 2010 Keliakialiitto valitsi Vuohelan Herkkupuodin Vuoden gluteenittomaksi yritykseksi. Vuosi sen jälkeen yrityksestä tuli osakeyhtiö ja sen nimeksi Vuohelan Herkku Oy.

Kun tilat Joutsassa kävivät pieniksi, Hämäläinen neuvotteli kunnan kanssa, josko se rakentaisi isomman tehdashallin yrityksen tarpeisiin.

– Aikansa kunta asiaa veivasi, kunnes teki kielteisen päätöksen.

Niinpä Vuohelan Herkkupuoti muutti Hartolaan nelostien varrelle. vaiettu sairaus Pirkko Hämäläisellä todettiin keliakia vuonna 2001.

– Se oli henkisesti todella kova paikka, koska leipomotoiminta toi osan maatilan tuloista. Työkuntoni romahti.

Hämäläinen ei aluksi tiennyt, voiko hän enää olla edes tekemisissä vehnäjauhojen kanssa. Mutta kun selvisi, että kyseessä on suolisto- eikä ihokeliakia, diagnoosi sai Hämäläisen yrityksen toimintaidean suuntautumaan gluteenittomiin tuotteisiin.

– En ensin osannut edes ajatella asiaa siltä kantilta. Mutta jotakin piti tehdä.

Minulla ei ollut tietoa keliakiasta. Olinko koskaan aiemmin edes kuullutkaan moisesta? Hämäläinen aprikoi.

Keliakiaa sairastaa noin kaksi prosenttia Suomen väestöstä.

– Keliakia on osittain periytyvää, ja suvussani on keliakiaa sekä äidin että isän puolelta. Mutta ei siitä koskaan puhuttu, Hämäläinen hymähtää.

Pirkko Hämäläinen sai limpustaan tunnustusta jo vuonna 2003.

Keliakialiitto valitsi sen silloin Vuoden gluteenittomaksi tuotteeksi. Limpun suosio on säilynyt.

– Itselläni oli ollut vatsa kipeänä pienestä asti, mutta syytä siihen ei koskaan tutkittu. Ilmeisesti minulla on ollut keliakia iät ajat, koska liitännäissairauksiakin ennätti tulla. Niitä minulla ensin todettiin.

Onnenpotku Kamera kiertää -niminen tv-ohjelma muodostui Pirkko Hämäläiselle onnenpotkuksi. Se halusi 2000-luvun alussa tehdä juttua karjalanpiirakoiden teosta.

Hämäläinen oli voittanut siinä Suomen mestaruuden.

– Ilmoitin, ettei onnistu, koska olen sairaslomalla.

Toimittaja otti myöhemmin uudelleen yhteyttä, ja tammikuussa 2003 juttu lopulta tehtiin.

– Tällä välin piirakat olivat muuttuneet gluteenittomiksi, Hämäläinen kertoo.

– Ohjelmassa pääasiaksi nousikin hieman yllättäen tattarilimppuni. Kun ohjelma tuli ulos, alkoi puhelin soida välittömästi.

Kyselyjä tuli ympäri Suomen, ja rumba jatkui pitkään.

Hämäläinen alkoi lähetellä limppupaketteja linja-autolla, ensin yksityisille kuluttajille.

– Kuluttajat veivät niitä kauppoihin näytille ja sanoivat kauppiaille, että tällaisia tuotteita pitäisi saada valikoimiin. Sen jälkeen alkoivat kaupat ja lopulta keskusliikkeet ottaa yhteyttä.

Keliakialiitto valitsi Hämäläisen limpun vuoden 2003 gluteenittomaksi tuotteeksi.

Reseptien kehittelyä Hämäläiselle oli onnenpotku sekin, että vuoden 2002 alussa alkoi Hankasalmella vuoden mittainen erikoisruokavaliohanke.

– Menin sinne ja opin paljon gluteenittomien tuotteiden valmistuksesta. Ensi alkuun tuotteet tuntuivat vaikeilta valmistaa eivätkä ne maistuneet hyviltä. Aloin sitten itse kehittelemään reseptejä. Tavoitteeni on aina ollut, että saisin gluteenittoman tuotteen mahdollisimman lähelle ”normaalia” tuotetta. Myös se on tärkeää, että raaka-aineet ovat suomalaisia, aina kun se on mahdollista.

Keliaakikot ovatkin lämpimästi kiitelleet Vuohelan Herkun tuotteita.

– Moni on sanonut minulle, että oli hyvä, kun sairastuin keliakiaan, Pirkko Hämäläinen naurahtaa.

– Sairauden myötä minulla on ollut mahdollisuus viedä gluteenittomien tuotteiden kehitystä eteenpäin ja samalla vaikuttaa koko alan kehitykseen.

– Jos gluteenittomia tuotteita leivotaan samoissa tiloissa kuin tavallisia viljatuotteita, siinä on omat riskinsä, Hämäläinen muistuttaa.

– Koska meidän tiloissamme ei käsitellä vehnää missään muodossa, voimme taata tuotteidemme turvallisuuden.

Kovaa työtä Vuohelan Herkun leipomotuotteet matkaavat nyt moniin kohteisiin ympäri Suomea jakeluautojen kyydissä.

– Toimitamme tuoreet leipomotuotteet suoraan kauppoihin, jotta ne saadaan mahdollisimman tuoreina kuluttajille.

Meillä on oma kuljetusyhteistyökumppani, jolla on koko maan kattava verkosto.

– Erilaisia kuljetusmahdollisuuksia on mietitty ja tutkittu, mutta nykyinen malli on tällä hetkellä paras mahdollinen vaihtoehto.

Vuohelan Herkun leipomossa on kuutisenkymmentä työntekijää, jotka työskentelevät kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Leipien ja muiden leivonnaisten lisäksi Vuohela myy Farina-jauhoja ja -jauhoseoksia kotileipureille.

Hartolassa, vain kilometrin päässä leipomosta, sijaitsee Vuohelan Herkun ylläpitämä kahvila-ravintola La Kar de Mumma, missä työntekijöitä on alun toistakymmentä. Vuohelan Herkun liikevaihto oli viime vuonna runsaat seitsemän miljoonaa euroa. Tälle vuodelle on budjetoitu yli kahdeksan.

Tänä päivänä Vuohelan Herkku on suurin pelkästään gluteenittomia tuotteita valmistava leipomo Suomessa.

– Yritys on kasvanut vuosien varrella, mutta se on vaatinut kovaa työtä, Pirkko Hämäläinen huomauttaa. ● kumppani • www.kummit.fi

59

Kaarina, Teemu-nalle ja Olli ovat pienten potilaiden asialla.

Perinnöksi parempi huominen TesTamenTTi on varsin yksinkertainen tapa päättää oman perintönsä kohtalosta.

Kun testamentin tekee ajoissa, voi varmistaa, että halutessaan osa perinnöstä suuntautuu itselle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen.

estamentti on asia , jota usein lykätään tai jolle ei vain tunnu löytyvän sopivaa hetkeä.

– Kun testamentin tekee ajoissa, voi varmistaa, että jälkeen jäävä omaisuus tai osa siitä suuntautuu itselle tärkeään hyväntekeväisyyteen. Testamentti kannattaa laatia ajoissa, sillä se on tahdonilmaisu, jolla henkilö määrää, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu poismenon jälkeen. Testamentin tekijän tulee myös olla testamenttia laadittaessa sellaisessa tilassa, että hän on kykenevä itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja ymmärtää testamentin merkityksen. Tästä syystä testamentin laatimista ei kannata lykätä liian pitkälle, varatuomari Olli Puntila Lastenklinikoiden Kummeista muistuttaa.

– Testamentti on toki aiheena sellainen, jonka käsittely voi tuntua vaikealta. Mutta siitä huolimatta se kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon, sillä poismeno voi tapahtua myös hyvin äkillisesti, Lastenklinikoiden kummina pitkään toiminut kamarineuvos Kaarina Suonperä lisää.

testamentin laatiminen ei ole vaikeaa Testamentin laatiminen voi tuntua monimutkaiselta toimenpiteeltä.

– Testamentin voi laatia hyvin itse, sillä verkosta löytyy siihen malleja. Toki jos kokee itsensä epävarmaksi, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. Tarvittaessa lakiapua testamentin laatimiseen saa veloituksetta kohteeksi valitun hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Pääsääntö on, että testamentin on täytettävä sille asetetut muotovaatimukset ja sisällön on oltava riittävän yksiselitteinen, jotta viimeinen tahto toteutuu, Puntila toteaa.

Puntilan mukaan testamentin sisältö on vapaasti tekijänsä päätettävissä, mutta siitä on käytävä ilmi, kuka tai ketkä ovat testamentin saajia. Lisäksi siirtyvä omaisuus tulee yksilöidä tarkkaan.

– Henkilö voi testamentata koko omaisuutensa tai osan omaisuudestaan, jolloin on tärkeätä yksilöidä testamentattava omaisuus kohtuullisen tarkasti, Puntila ohjeistaa.

Kummien paremmat elämän edellytykset Testamentin voi laatia yksityishenkilön ja yhteisön hyväksi.

– Kannustaisin ihmisiä suhtautumaan testamentin sisältöön hieman avarakatseisemmin, eli voisiko vaikkapa osan perinnöstä ohjata

oman perheen lisäksi hyväntekeväisyyskohteeseen. Useille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Kummeille, testamenttilahjoitus on myös perintöverosta vapaa. Näin avautuu mahdollisuus tukea kolmannen sektorin kautta ympäröivää yhteiskuntaa ja tulevia sukupolvia, Suonperä muistuttaa.

Lastenklinikoiden Kummien kautta viimeinen toive auttaa lapsipotilaiden elämän edellytyksiä.

– Testamenttilahjoitus Lastenklinikoiden Kummeille tukee lapsipotilaita eri puolilla Suomea. Kummit auttavat viittä yliopistollista lastenklinikkaa ja tukevat uusia mullistuksia mahdollistavaa lastentautien tutkimustyötä. Testamenttilahjoituksella on näin mahdollisuus jättää perinnöksi parempi huominen, Puntila toteaa. ● Lastenklinikoiden Kummit ry tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana.

Viime vuosina yhdistys on tukenut merkittävin panoksin lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Varoja kerätään erilaisin tavoin ympäri vuoden.

Koko toimiaikanaan Kummit ry on tehnyt lahjoituksia n. 30 miljoonan euron edestä.

www.kummit.fi puh. 09 682 2520

kuMMiVieraskynä Hanna Kapanen toimii museolehtorina Designmuseossa Helsingissä. Hän toimi ohjaajana lasten osallistavissa työpajoissa yhdessä muotoilija Aino Kivirannan kanssa.

Uranuurtajina lasten elinympäristön suunnittelussa

D

esignMuseoLLa oLi aLkuVuoDesta suuri kunnia toimia tapahtuma-areenana työpajoille, jotka liittyvät lasten ja nuorten uuteen lastensairaalaan.

Museo haluaa tehdä muotoilua ja sen mahdollisuuksia tunnetuksi kaikenikäisille.

Oma työni liittyy puheeseen muotoilusta – siihen, miten tätä aluetta avataan keskustellen ja itse tekemällä pienten lasten tai vaikkapa ikäihmisten kanssa. Puhumme tässä yhteydessä muotoilukasvatuksesta.

pöytään aikuisten kanssa ja sai muitakin omankokoisiaan kalusteita.

Tapoja ottaa lapsi huomioon elinympäristömme suunnittelussa voidaan edelleen kehittää. Osallistava suunnittelu ja lapsikäyttäjän tarpeiden aito sisäistäminen empatian keinoin ovat periaatteita, joita noudattamalla lasta ei nähdä ainoasHanna Kapanen taan suunnittelun kohteena, vaan pyritään aidosti ymmärtämään hänen näkökulmiaan ja käyttämään niitä apuna suunnittelussa. On upeaa, että Uutta lastensairaaLasten ja muotoilun suhde on ollut vastikään käsiteltälaa valmisteltaessa lasten ajattelu on haluttu nostaa erivänä Designmuseon näyttelyssä Lapsen vuosisata – Pohtyiseen valokeilaan. Tarvittiin uskallusta ja tahtoa tehdä joismainen muotoilu ja lapset 1900–2014. Näyttely kertoisin, kun päätettiin hyödyntää osallistavaa suunnittelua toi siitä, miten lapsille suunnitellut tuotteet ja ympäristöt sairaalatekstiilien toteutuksessa. ovat liittyneet yhteiskunnan kehitykseen. Kelan äitiyspakkaus, Plaston Kuueläin, Baby Björnin rintareppu, Tripp Trapp -lastenistuin, Muumit, Marimekon lastenvaatteet, Reiman kurapuku ja Lappsetin kiipeilyteline ovat kaikki Törmäsin hiljattain kivaan juttuun taidoista, joissa lapsi on hienoja esimerkkejä siitä, miten Pohjoismaat ovat olleet tutkitusti aikuista parempi. Listalta löytyi sellaisia asioita uranuurtajia lasten elinympäristön suunnittelussa. Edelkuin luova ajattelu, oppimisen nopeus ja muistin tarkkuus. leen olemme kärjessä, ja tästä esimerkkinä näyttelyssä Viime vuonna julkaistu italialaistutkimus arvioi satoja nähtiin myös valmisteilla oleva Uusi lastensairaala.

7–12-vuotiaiden lasten ja 17–50-vuotiaiden aikuisten tuottamia ideoita uusiksi mobiilipalveluiksi. Lasten tuottamat ideat olivat omaperäisempiä ja uudistavampia, mutta tutkimuksen mukaan myös toteutettavampia ja olennaiLapset on nähty erityisenä kohderyhmänä suunnittesempia kuin aikuisten tuottamat. lussa vasta lyhyen aikaa. Alvar Aalto ja hänen vaimonsa ja työtoverinsa Aino Marsio-Aalto vaikuttivat voimakkaasti modernin arkkitehtuurin ja muotoilun kehitykseen 1920-luvulta alkaen. Lapset kohderyhmänä kiinnostivat Samanlaisia huomioita teimme työskennellessämme lasAinoa, ja hän suunnittelikin arkkitehdin opintojen lopten ja nuorten kanssa sairaalatekstiilien suunnittelutyöputyönä lastentarhan. Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt pajassa. Lasten rajaton luovuus ja mutkaton tapa lähestyä Artek sisusti Aino Marsio-Aallon johdolla sairaaloita, lassuunnitteluongelmaa on häikäisevä. Lapsi lähtee työstätenneuvoloita ja lastentarhoja, joiden suunnittelu on vaamään asioita nopeasti, ja syventyminen käy kuin luonnostinut aivan erityistä asiantuntemusta. taan. Työpajoissa suunnittelu käynnistyi empatian avulla kuvitteellisten Saaran ja Oton tarinoiden äärellä. Heitä ilahduttamaan, lohduttamaan ja voimauttamaan syntyi monia tarinoita. Lasten ajattelu ja mielikuvitus kuljeteSuunnittelijat ovat nähneet lapsen eri aikoina eri tavoin. taan nyt taitavien suunnittelijoiden käsissä osaksi sairaaRuotsalaisen Ellen Keyn vuonna 1900 julkaisema kirja lan tarinaa, jossa ne luovat hyvinvointia ja tuottavat iloa. ”Barnets århundrade” nimesi 1900-luvun lapsen vuosisadaksi, joka tunnustaa lapsuuden merkityksen ihmisen Miten hienoa onkaan, että aikuisilla on aikaa ja halua elämässä. Key ymmärsi lapsuuden erityisenä ajanjaksona, kuulla, mitä lapsi ajattelee! Vuosi ei olisi voinut alkaa joka ei ole ainoastaan odotushuone aikuisuuteen. Tämä tämän upeammin. ajattelu innosti myös suunnittelijoita. Lapsi siirtyi erillisestä ruokailupaikastaan istumaan syöttötuolissa samaan

Hanna

kummivieraskynä • www.kummit.fi

61

kuMppaneita

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Aurinkomatkat Aurinkomatkat lahjoittaa matkamyynneistä osuuden pienten potilaiden hyväksi.

Aqua Lapland /Aavasaksan Vesi

Click Henkilöstöpalvelut

Aqua Lapland / Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummitlähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille.

Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan Kummien tapahtumiin.

Click Henkilöstöpalvelut lahjoittaa palveluistaan kerätyillä varoilla merkittävän summan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle.

Laakkonen

Laatukoru

Laakkonen on Kummien pitkäaikainen kumppani, ja tänä vuonna yhteistyön avulla tuetaan lasten sydänkirurgiaa Suomessa.

Laakkonen on myös yksi Elämä Lapselle -konsertin pääyhteistyökumppaneista.

Laatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 % vuoden 2016 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummilahjoista sekä nomination-korupalasta.

Tallink Silja Oriola Oriola lahjoittaa 1.1.2016-31.12.2016 myydyistä Gefilustuotteista 3 senttiä/tuote Kummeille. Oriola jatkaa niin ikään yhteistyötään Kummien Joulu Mielelle -konsertissa.

Tallink Silja lahjoitti viime vuonna 55 600 euroa lasten ja nuorten kirurgiaan. Monivuotinen Kummien kumppani tukee myös potilasperheiden viihtyvyyttä Kummit-risteilyjen avulla.

Silja Line on yksi Elämä Lapselle -konsertin ja Hirsalan Kummit Golfin pääyhteistyökumppaneista.

Vuohelan Herkku Vileda

Vuohelan Herkku

Vileda lahjoittaa jokaisesta Wettex Soft&Fresh Kummit-kampanjarullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden Kummeille lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen.

Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut Vuohelan Herkku lahjoittaa jokaisesta 1.5.2016–30.4.2017 myydystä Riisipiirakkapakkauksesta 5 senttiä Kummeille.

rojaltituotteet • www.kummit.fi

63

PÅ SVENSKA Svensk översättning: Larissa Krook

Biotekniska klaffar ett stort steg i utvecklingen av hjärtkirurgi för barn När ett hjärta skall repareras är man tvungen att använda reservdelar. De vanligaste reservdelarna vid hjärtoperationer på barn är klaffar och olika patchar. I den nya metoden som skall tas i bruk på Barnkliniken i Helsingfors skall de hjärtklaffar som fåtts från hjärndöda donatorer behandlas med biotekniska metoder så att de blir helt cellösa. Metoden kallas för decellularisering.

– Behandlingen för att göra hjärtklaffar cellösa med biotekniska metoder är unik som teknik. Införandet av tekniken är en nyhet. Åtminstone borde det vara det, säger barnhjärtkirurg Tommi Pätilä.

Foto: Matti Hannula

64

www.kummit.fi • På svenska

I

nom hjärtkirurgi för barn utgörs ett stort delområde av ett medfött klaffel vid utflödet från den högra kammaren. Som bästa möjliga reservdelar har man använt klaffar från avlidna vuxna donatorer vars hjärta inte lämpar sig för att transplanteras i sin helhet.

Klaffar och vävnad från människor kallas homografter. Dessa reservdelar förvaras i en s.k. homograftbank, som är Barnklinikens egen biobank i Helsingfors. Där förvaras klaffarna djupkylda.

– Klaffar från vuxna donatorer kan förminskas vid behov, berättar Tommi Pätilä som arbetar som hjärtkirurg vid Barnkliniken i Helsingfors.

– Men om klaffarna används på traditionellt sätt som sådana blir den främmande donatorns alla celler och all vävnad kvar i dem. När klaffen sedan opereras in i mottagaren registrerar dennes kropp den främmande vävnaden. Då börjar en långsam avstötningsprocess som leder till att klaffen ärras och förkalkas. Detta förkortar klaffens livslängd. Avstötningen är klart starkare hos barn och unga än hos vuxna.

– Livslängden för obehandlade klaffar är i medeltal ca 15-20 år.

Om en klaff från en vuxen donator transplante-

ras till en 16-åring måste den bytas ut åtminstone en eller två gånger under mottagarens liv, vet barnhjärtkirurg Pätilä.

– Med den nya metoden återstår endast en tom vävnadsmatris, dvs. färre främmande material som kroppen kan registrera som en störande faktor.

Slumpen också med Först utreddes möjligheten att föra homografter från Helsingfors till Tyskland för behandling.

– Men bara priset på tvättningen skulle redan ha blivit rätt hisnande per klaff, berättar Pätilä.

– Det skulle inte ha varit ett bra alternativ, i synnerhet med tanke på att transportkostnaderna ännu hade tillkommit.

Som av en liten slump började bitarna ändå att falla på plats.

– När representanter för det tyska bolaget Auto Tissue tillsammans med sin vd kom för att sälja sina klaffar föreslog jag att de skulle sälja oss enbart sitt kunnande. Det här är ett bra alternativ för alla parter och en behandlad klaff kostar märkbart mindre än det första alternativet.

Laakkonen kom till hjälp För behandlingen av klaffarna behövs det speciell laboratorieutrustning i Helsingfors samt utbildning för laboranterna. Vätskorna som används vid decellulariseringen kommer från Tyskland. Faktureringen görs enligt antal använda klaffar.

– För att slutföra detta produktutvecklingsprojekt behöver vi dock en extern penningdonation, konstaterar Pätilä. Till all lycka har Laakkonen, som är Barnklinikernas Faddrars långvariga partner, meddelat att de hjälper med en stor donationssumma för förverkligandet av projektet.

Fimea, dvs. Finska säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet, har godkänt verksamheten. Processen inleds i praktiken torsdagen den 7 april.

– Metoden är enkel men den inverkar märkbart på hjärtklaffarnas hållbarhet och därmed också på vårdresultaten, betonar Pätilä som är projektets primus motor.

– I europeiska mått mätt är våra vårdresultat av toppklass. Men de kan ändå förbättras. Denna nya klaffmetod är ännu ett steg i rätt riktning. Det är vi övertygade om. ●

Heidi Hurmerinta från Vanda kom till sömnskolan med sin tio månader gamla son Lenni i mitten av mars.

Barnskötare Lena Nilsson och Heidi går igenom situationen efter två skolnätter.

Foto: Matti Hannula

I Raseborg finns hjälp för barn med sömnproblem sömnsvårigheter hos barn är ett stort och rätt så vanligt problem. ibland blir problemen så svåra att man behöver ta till experthjälp. sådan fi nns att tillgå vid raseborgs sjukhus i ekenäs.

R

aseBorgs sJukHus Har en söMnskoLa och sex sömnskötare som jobbar i tre skift.

– Om ett barn inte sover är det inte ett problem enbart för mamman och barnet utan för hela familjen, betonar Lena Nilsson, barnskötare vid Raseborgs sjukhus.

– Sömnskolan har fungerat vid sjukhuset i åtminstone tjugo år och i princip med samma metoder ända sedan början, berättar Nilsson.

– Föräldrarnas deltagande har dock ökat och blivit starkare med åren. Föräldrarna måste ju samtidigt få vägledning så att de vet vad de måste ändra på hemma.

I annat fall befinner sig familjen snabbt tillbaka i utgångsläget.

Tre nätter Klienterna kommer till sömnskolan med remiss från en barnläkare. Remisserna har

fortsatt att öka längs med åren. Numera skrivs det ut 7-10 remisser per månad.

– Tyvärr är köerna till sömnskolan ibland ganska långa. Det är alltid tungt att vänta på att få en plats i sömnskolan om barnet inte sovit en enda natt ordentligt på, säg, tre månader, konstaterar Nilsson.

– De barn som kommer till sömnskolan ska helst vara mellan ett halvt år och ett och ett halvt år gamla. Föräldrar med äldre barn försöker vi instruera per telefon.

Barnet kommer oftast till sömnskolan för tre nätter tillsammans med den ena föräldern – i praktiken oftast med mamman. Barnet sover i ett eget rum och mamman i ett eget rum.

– På så sätt får mamman vila och när man skall lösa problemet är det en fördel att barnet är i en ny miljö med en ny skötare, motiverar Lena Nilsson.

– Principen är att föräldern lägger barnet men vi sköter det sovande barnet. När barnet har vaknat från natt- eller dagsömnen tar mamman upp barnet ur sängen.

Tre plus ett knep I sömnskolan används treknepsprincipen: 1) Barnet läggs när det är tillräckligt sömnigt. 2) Om barnet vaknar och gråter väntar man fem minuter innan man går

in till barnet. 3) Om barnet läggs i sängen för att sova lyfter man ogärna bort barnet ur sängen.

– Största delen av föräldrarna gör misstaget att de lägger sitt barn för tidigt eftersom de själva är så trötta, förklarar Nilsson punkt ett.

– Om barnet inte är sömnigt börjar det protestera. Och sedan är cirkusen igång.

– Egentligen har vi ännu en fjärde viktig princip i användning, i synnerhet om barnet närmar sig ett års ålder: på natten äts det inte. Om mjölkflaskan är en orsak för barnet att vakna försöker barnet naturligtvis få flaskan också på natten. vaknandet bokförs I sömnskolan har barnen gråtlarm och varje gång barnet vaknar på natten skrivs det upp och rapporteras på morgonen till föräldern. Sömnskolan är vanligen ”öppen” endast ett veckoslut i månaden och tar emot tre barn-förälder-par åt gången.

– Det låter naturligtvis som väldigt lite men på det här sättet kan vi ge sömnskolans klienter det bästa möjliga stödet, betonar Lena Nilsson.

– Vi gör alltid vårt bästa för att de som verkligen behöver sömnskolan skall få komma hit. Ett par veckor efter sömnskolan ringer vi hem och frågar hur det har gått. För det mesta har det gått bra. ● på svenska • www.kummit.fi

65

tapaHtuMaopas

Tapahtumia riittää läpi vuoden Lastenklinikoiden kummeilla on kuluvan vuoden aikana muun muassa seuraavia tapahtumia:

Kummit KUMMIT-LEHTI:

17.4.2016 Teemu-nallen lastenkonsertti, Vantaan Energia Areena Perheen pienimmille kohdistettavassa Kummit-tapahtumassa kerätään varoja lastenosastojen potilaiden viihtyvyyteen.

Päätoimittaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus

Primastory Ky Matti Hannula 0400 845 590

26.5.2016 Kummit Golf, Vanajanlinna Kummit Golf -sesonki käynnistyy yhdellä Suomen komeimmista golfkentistä, Vanajanlinnan Linna Golfissa Hämeenlinnassa. Tämän tapahtuman tuotto käytetään Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenosastolle tehtäviin hankintoihin.

Ulkoasu

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite

Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Ilmoitukset

Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, ilmoitukset@kummit-lehti.com

Kustantaja

Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos

10 000 kpl

Painopaikka

Forssan Print Oy

Paperi

MY Brite gloss 80 g/m2

10.8.2016 Kummit Golf, Hirsala Hirsalassa järjestettävän Kummit Golfin joukkuepaikat täyttyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä Hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuutokaupan sekä maukkaan illallisen.

24.8.2016 Kummit Golf, Tapiola Tänä vuonna Kummit järjestää kolme golf-tapahtumaa, kun kahden perinteisen kisan lisäksi pelataan elokuussa myös Tapiolassa Espoossa.

14.9.2016 Elämä Lapselle -konsertti, Metro Areena, Espoo Suomen tunnetuimpiin hyväntekeväisyystapahtumiin lukeutuva Elämä Lapselle -konsertti järjestetään ensi syyskuussa ensimmäisen kerran Espoossa, Metro Areenassa. Tämän vuoden tapahtuma on kaikkiaan jo 22:s Elämä Lapselle -konsertti.

27.10.2016 Kummit Bowling, Ruusula, Helsinki Kummien keilatapahtumat keräävät yritysjoukkueet kisailemaan pikkupotilaiden hyväksi. Ensi syksyn Kummit Bowling järjestetään viime vuosien tapaan Ruusulankadun keilahallissa Helsingissä.

23.11.2016 Joulu Mielelle -konsertti, Metro Areena, Espoo Joulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaan Kummitvuoden loppuhuipennukseksi ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Espoossa, Metro Areenassa. Konsertti esitetään perinteisesti ennen joulua MTV3-kanavalla.

8., 13. ja 17.12.2016 Kummien joulu -kirkkokonsertti, Oulu, Kuopio ja Helsinki Kummien joulunajan tapahtumavalikoimaan tulivat viime vuonna uutuutena mukaan kirkkokonsertit. Tänä vuonna sellainen järjestetään Oulussa (8.12.), Kuopiossa (13.12.) ja Helsingissä (17.12.).

Joidenkin tapahtumien tarkemmat päivämäärät varmistuvat myöhemmin. Löydät ne seuraavasta Kummit-lehdestä tai heti alkuvuodesta osoitteesta Kummit.fi.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä löydät tarkempaa tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä Facebookista.

66

www.kummit.fi • tapahtumaopas

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY: Lastenklinikoiden Kummit ry Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki Puh. (09) 6824 520, kummit@kummit.fi Toiminnanjohtaja

Anne Knaster Puh. 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Matti Valli Puh. 050 356 3336 matti@kummit.fi

Projektipäällikkö (Tampere, Oulu)

Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna@kummit.fi

Projektivastaava (Turku, Kuopio)

Jaana Roos Puh. 050 563 4463 jaana@kummit.fi

Hallinto- ja talous- Kaisa Heinonsalmi assistentti Puh. 040 582 4759 kaisa@kummit.fi Graafinen suunnittelija

Marja-Leena Palomäki Puh. 050 4646 371 marja@kummit.fi

Projektikoordinaattori

Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi info Kummit verkossa

www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili

Nordea FI29 1470 3000 2040 01

Rahankeräyslupa

Poliisihallitus, Arpajaishallinto POL-2015-9097 – 29.10.2015 voimassa 1.1.2016-31.12.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIEN JÄRJESTÄMÄ HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI 2016

LaStenK nSerTTi

TEEMU-NALLEN

VANTAAN ENERGIA AREENALLA SU 17.4. KLO 14-17

ool

Sch epUp

St

m ja Pu

ai

k Pelle

Kivaa oheispuuhaa! *Tapaa Angry Birds -elokuvan Red *Ilmapallotaikuutta *Onnenpyörä *Pomppulinna *Teemu-nalle *Taaperoiden touhupiste *Arpajaiset jne...

tori & t a a g i u e All ump Aar niidakkor V

LIPUT 11,50€

ontaaera u j n i n Ve er t KonsKakkose ikku

www.ticketmaster.fi HINTA SIS. TOIM.KULUT ALLE 2 V. ILMAISEKSI!

P

atit Hattiw

alle

N Ti-Ti

OVET AVATAAN KLO 14! www.kummit.fi

EL2016_ilmo_KL_takakansi.pdf

1

23.3.2016

11.33

-KONSERTTI

ESPOO METRO AREENA 14.9.2016

MUKANA MM. ROBIN # MIKAEL GABRIEL # EVELINA # TCT # ELASTINEN #JVG # VESALA

LIPUT alk. 29,50/19,50€ TICKETMASTER.FI HINTA SIS. TOIM.KULUT

OSTA VIP-PAKETTI!

KUMMIT.FI

myynti.metroareena@restel.fi/040 450 6642