KAUPPA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUS: – VOIMAVARA ELINKEINOELÄMÄN TULEVAISUUDEN KILPAILUKYVYLLE
S. 20
Bisnes sujuu kuin tanssi kun
valitset fiksun patenttitoimiston kumppaniksesi
www.vais-ip.fi
mail@vais-ip.fi
045-77332100
Vauhtia kasvuun ja investointeihin
Suomen talouden suuntaviivat vuosille 2026–2029 alkavat olla selvillä, ja katson hallituksen puoliväliriihen päätöksiä tyytyväisenä. Puoliväliriihessä linjatut toimet tukevat Suomen talouden kasvua ja kilpailukykyä, ja ennen kaikkea ne näkyvät positiivisesti myös Keski-Suomessa. Päättäjät ovat kuulleet yrityskentän viestin: tarvitsemme kannusteita työntekoon ja yrittämiseen, investointeja tulevaisuuteen sekä vahvaa infraa, joka tukee maakuntamme elinvoimaa.
Erityisen tervetullut päätös on lentoliikenteen turvaaminen maakuntakentiltä alkuvuoteen 2028 asti. Jyväskylän lentoliikenteen jatkuvuus on alueemme yritysten ja kansainvälisen vetovoimaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Lentoyhteydet ovat elinehto niin investoinneille kuin liiketoiminnan sujuvuudelle.
Samoin Pieksämäki–Jyväskylä-raideyhteyden kunnostamiseen kohdennettu investointi parantaa maakunnan saavutettavuutta ja mahdollistaa sekä henkilö- että tavaraliikenteen kasvun.
Toimiva ja tehokas infrastruktuuri on keskeinen kilpailuetu, ja tämä päätös tukee Keski-Suomen elinvoimaisuutta.
Veroratkaisut puolestaan luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle. Ansiotuloverotuksen kevennykset yli miljardin euron edestä ja erityisesti pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat helpotukset vahvistavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia. Myös tehdyt palkkaratkaisut vahvistavat ostovoimaa. Yrityksille tärkeä yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin on
merkittävä signaali siitä, että Suomi haluaa olla houkutteleva investointikohde. Päätös tukee myös pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä – aivan kuten tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen 25 vuoteen. Keski-Suomessa tutkimus, kehitys ja innovaatiot (TKI) ovat jo nyt vahva kasvun moottori. Hallituksen päättämä TKI-panostusten lisäys antaa meille lisävauhtia. Pk-yrityksille suunnatut TKI-rahoitusmekanismit avaavat uusia mahdollisuuksia. Tämä on erinomainen uutinen osaamisintensiiviselle Keski-Suomelle. Haluankin kannustaa yrityksiä tutustumaan rahoitusinstrumentteihin ja hyödyntämään niitä.
Erityisen ilahduttavaa on myös se, että hallitus kuuli elinkeinoelämän huolen investointien esteistä. Valitusten käsittelyaikojen lyhentäminen ja sääntelyn selkeyttäminen on askel kohti investointiystävällisempää Suomea. Ympäristö- ja kaavoitusprosessien sujuvuus vaikuttaa suoraan uusien hankkeiden syntyyn ja alueelliseen kehitykseen.
Hallituksen linjaukset puolustusteollisuuteen ovat heijastuneet ja heijastuvat jatkossakin Keski-Suomeen. Investoinnit puolustukseen ovat ennen kaikkea tärkeitä turvallisuuteen. Samalla ne tuovat alueelle positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja rakentamiseen, ja näistä tulemme hyötymään jatkossakin.
Kaiken kaikkiaan hallituksen linjaukset luovat vakautta ja uskoa tulevaan. Vaikka talouden epävarmuus ja
geopoliittinen tilanne asettavat haasteita, nyt tehdyt päätökset ovat oikea suunta: investointeja, infraa, veronkevennyksiä ja TKI-panostuksia. Näiden avulla Keski-Suomi ja koko Suomi voivat kasvaa, uudistua ja menestyä.
PUOLIVÄLIRIIHESSÄ
LINJATUT TOIMET TUKEVAT SUOMEN TALOUDEN KASVUA JA KILPAILUKYKYÄ.
ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Viivi Sakkara
KONSEPTI JA ULKOASU
Punamusta Oyj
TAITTO
Viivi Sakkara
KANNESSA
Niko Haapamäki
Kuva: Jiri Halttunen
PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi
ILMOITUSMYYNTI
Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi
JULKAISIJA
Keski-Suomen kauppakamari
Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti syyskuussa 2025.
PAINO
Siirtopaino Oy, Jyväskylä
JAKELU
Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1100 kpl
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti
ISSN 2342-0340
Kaikki patentointiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvät palvelut paikallisesti Jyväskylästä.
www.berggren.eu
VIRPI NOPONEN
Eurooppapatenttiasiamies +358 50 308 6106 virpi.noponen@berggren.fi
Berggren Oy, Jyväskylä Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä
Tarkka... Tarkempi...
Lapinmäentie 7, 42700 Keuruu www.linjalaser.fi info@linjalaser.fi
OTA YHTEYTTÄ
6
8
SISÄLTÖ 8
ÄÄNEKOSKEN MAAKUNTAKIERTUEELLA
suunnattiin katseet tulevaan
MIDARE
teköälyn ja tietoturvan edelläkävijä
Keski-Suomesta
12
16
20
24
LONKERON JA LÖYLYN LIITTO
The Finnish Longdrink Company
UUSI VAIHE ELINTARVIKEVIENTIIN
Valtiosihteeri Päivi Nerg
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUS
voimavara elinkeinoelämän tulevaisuuden kilpailukyvylle
KESKI-SUOMEEN TARVITAAN KASVUN MINDSET
Keski-Suomen kauppakamarin Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta
10 KILPAILUKYKYYN
EU-HANKKEISTA TUKEA KASVUUN JA
23 ENGLANNIKSI VAI SUOMEKSI?
TEHDÄÄNKÖ PATENTTIHAKEMUS
30 JA YRITYSTEN SOPIMUKSET
AJANKOHTAISET SÄÄDÖSMUUTOKSET
Äänekosken maakuntakiertueella suunnattiin katseet tulevaisuuteen
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN 95-JUHLAVUODEN MAAKUNTAKIERTUE PYSÄHTYI
ÄÄNEKOSKELLE HUHTIKUUSSA, JA KESKUSTELUISSA KOROSTUIVAT NIIN ALUEEN VAHVUUDET KUIN KEHITTÄMISKOHTEETKIN. TILAISUUTEEN OSALLISTUI ALUEEN ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPUNGIN EDUSTAJIA SEKÄ KAUPPAKAMARIN JÄSENIÄ.
Avauspuheessaan Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen kuvaili Äänekoskea vireäksi kaupungiksi, joka teki viime vuonna yli kolmen miljoonan euron ylijäämän. Kumulatiivinen ylijäämä on jo 10 miljoonaa euroa. Vaikka taloudellinen tilanne on hyvä, väestökehitys huolestuttaa: syntyvyys jää kuolleisuutta matalammaksi. Tuonosen mukaan työllisyysalueen käynnistyminen tuo uusia mahdollisuuksia, vaikka vuoden vaihteessa työttömyysaste oli vielä 17,4 %. Yksi merkittävä muutos on Suolahden vaneritehtaiden sulkeminen. Koivuvanerin tuotanto tehtailla päättyi maaliskuussa 2025, ja havuvanerin tuotanto päättyy vuoden 2026 loppuun mennessä. Toisaalta Metsä Group rakentaa parhaillaan Äänekoskelle uutta Kerto LVL -tehdasta, jonka on määrä aloittaa tuotanto loppuvuonna 2026. Suolahden tehtaiden vakituiselle henkilöstölle Metsä Group on sitoutunut tarjoamaan työtä konsernin muissa tuotantolaitoksissa.
Kaupungin näkökulmasta erityinen haaste on houkutella uusia asukkaita, mikä vaatisi parempaa asuntotarjon-
taa. Elinvoimapäällikkö Sari Åkerlund totesi, että vaikka väestöennusteet ovat haastavia, kaupungissa uskotaan tulevaisuuden työpaikkojen syntyyn.
Kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen painotti tilaisuudessa saavutettavuuden ja yhteistyön merkitystä. ”Keski-Suomi puhaltaa yhteen hiileen. On tärkeää, että viestimme valtiovallalle ovat yhtenäiset, jotta asioita saadaan edistettyä”, Hiltunen totesi.
Kauppakamari on ollut äänessä saavutettavuusasioissa jo perustamisestaan lähtien. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti: Nyt jäseniä on jo 906, mikä ylittää Kuopion alueen kauppakamarin jäsenmäärän.
Tilaisuudessa esiteltiin myös kauppakamarin uutta stipendikäytäntöä: jokainen Keski-Suomen yläkoulu saa vuosittain stipendin jaettavaksi talous- ja yhteiskunta-asioissa ansioituneelle nuorelle. Lisäksi katsottiin 95-vuotisjuhlavuoden kunniaksi laadittu historiavideo Keski-Suomen elinkeinoelämän kehityksestä.
Tilaisuudessa nostettiin esiin myös Jamkin VAHVA-hanke, jonka tavoitteena on edistää yritysten vastuullisuutta
ja kestävää kasvua.
Hiltunen korosti vastuullisuuden merkitystä yritysten kilpailukyvylle ja rahoituksen saannille.
”Vastuullisuus ei ole pelkkä velvollisuus, vaan se tuo myös liiketoimintahyötyjä”, Hiltunen painotti.
Kestävyysraportointi tulee tulevaisuudessa koskemaan laajasti yrityksiä, ja nyt on aika kartoittaa oma tilanne.
Sari Åkerlund kertoi, että myös Äänekosken kaupunki on tarttunut vastuullisuustyöhön, esimerkiksi järjestämällä hiilijalanjäljen laskentakoulutuksia.
Yhteistyö Jamkin kanssa tarjoaa mahdollisuuksia klinikoihin ja opinnäytetöihin, joiden teemat liittyvät vastuullisuuteen ja tekoälyyn.
Tilaisuuden lopuksi Viivi Sakkara iloitsi osallistujien aktiivisuudesta ja muistutti, että kauppakamarin tärkeimpiä tehtäviä on kuunnella jäseniään. Yhdessä haasteet on helpompi kohdata.
LUKUSUOSITUS
Maahanmuuton yhteiskuntasopimus
Maahanmuutto on kaikille länsimaille, niin myös Suomelle, sekä yhteiskunnallinen ongelma että täysin välttämätön ratkaisu.
Suomi on ison haasteen edessä. Miten luoda maahanmuuttopolitiikkaan riittävä konsensus oloissa, jossa pakolaisten määrä maailmalla todennäköisesti kasvaa ja kilpailu osaajista kiristyy?
Yrityselämälle maahanmuutto on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida ylläpitää ilman maahanmuuttoa. Suomen julkisella taloudella ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että työllisten määrä vähenee Suomessa, kuten väistämättä kävisi Suomessa.
Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin Osmo Soininvaaralta ja Jussi Pyykköseltä tilaama julkaisu Maahanmuuton yhteiskuntasopimus pureutuu aiheeseen ratkaisukeskeisesti: tarvitaan sopimus, parlamentaarinen konsensus maahanmuuttopolitiikasta.
Soininvaara ja Pyykkönen esittävät raportissa maahanmuuton yhteiskuntasopimusta, joka koostuu kolmesta kohdasta:
• Pisteytysmalli ja työnhakuviisumi: Korkean työllistymistodennäköisyyden omaavien maahanmuuttajien määrää tulee kasvattaa.
• Humanitaarisen maahanmuuton painopisteet: Turvapaikanhakijoiden määrää pitää vähentää ja kiintiöpakolaisten määrää lisätä.
• Kotoutumisen kannusteet. Kotoutumisen pitää perustua työllistymiseen tai työllistymistodennäköisyyksien kasvattamiseen. Segregaatiota pitää torjua kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
VIENTIJOHTAJAKYSELY
Kauppakamarien vientijohtajakyselyn mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimiin liittyvät epävarmuudet heikentävät nyt merkittävästi suomalaisten vientiyritysten näkymiä kuluvalle vuodelle. Maaliskuun alussa tehtyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 80 prosenttia kertoi Trumpin politiikan heikentävän vientinäkymiä. 28 prosenttia yrityksistä kertoi Yhdysvaltain markkinoiden merkityksen kasvavan, kun vielä joulukuun kyselyssä kasvua markkinassa näki 45 prosenttia. Yhdysvaltain merkityksen koki hiipuvan nyt 16 prosenttia vastaajista, kun joulukuussa vastaava luku oli kolme prosenttia.
NAISJOHTAJAKATSAUS
Päivi Pohjanheimo kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, ICC Suomen sijoitus naisten osuudessa hallitusten jäsenistä on kansainvälisessä vertailussa pudonnut hiljalleen ja tänä vuonna Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle, selviää Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta. Johtoryhmävertailussa Suomen sijoitus on vielä kärkikymmenikössä, mutta silläkin puolella kärkisijoista kamppailemaan on tullut uusia maita.
Ville Kajala johtava asiantuntija Keskuskauppakamari
Midare – tekoälyn ja tietoturvan edelläkävijä Keski-Suomesta
KUN NATO-JÄSENYYS VAHVISTUI, MIDAREN PUHELIN ALKOI SOIMAAN, JA KYSYNTÄ ASIANTUNTIJARATKAISUILLE NOUSI UUDELLE TASOLLE. JYVÄSKYLÄLÄINEN MIDARE ON JO 40 VUODEN AJAN OLLUT LUOTETTU KUMPPANI IT- JA TIETOTURVAPALVELUISSA, JA NYT YRITYS PONNISTAA VAHVASTI TEKOÄLYRATKAISUJEN EDELLÄKÄVIJÄNÄ.
Midaren menestysresepti on yhdistelmä pitkäaikaista kokemusta ja rohkeutta uudistua. Yritys on aina ollut edelläkävijä uusien teknologioiden hyödyntämisessä, ja viime vuosina panostukset tekoälyn kehitykseen ovat tuottaneet tulosta.
”Pystymme yhdistämään IT-kokemuksen ja prosessikehityksen asiakkaidemme hyödyksi tavalla, joka vie heidät uudelle tasolle ilman, että yrityksen tarvitsee opetella tekoälyä”, Midaren toimitusjohtaja Niko Haapamäki kertoo.
Midaren vahvuus näkyy erityisesti pk-yrityksille tarjottavissa palveluissa. Perinteisesti suuryritysten käytössä olleet prosessien automaatioratkaisut ovat nyt Midaren ansiosta myös pienempien toimijoiden ulottuvilla. Tämä mahdollistaa tehokkaamman ajankäytön ja tuo kilpailuetua ilman massiivisia investointeja.
eniten tarvitaan.
”Luottamuksella nämä asiat tehdään, ja silloin saadaan parhaat tulokset”, Haapamäki kiteyttää Midaren filosofian.
Midare kannustaa harjoittelijoiden ottamiseen
Jyväskylästä, Tampereelta ja Seinäjoelta käsin toimiva Midare työllistää tällä hetkellä 16 asiantuntijaa ja tavoittelee henkilöstön kasvattamista kolmella uudella rekrytoinnilla vuoden 2025 aikana.
”Olemme kasvaneet Keski-Suomessa ja olemme ylpeitä siitä, että voimme tuoda uusia työpaikkoja Jyväskylään”, Haapamäki iloitsee.
PERINTEISESTI
SUURYRITYSTEN KÄYTÖSSÄ
OLLEET PROSESSIEN
”Tekoälyn avulla pk-yritykset voivat nyt kilpailla isojen kanssa”, Haapamäki tiivistää. Yrityksen kasvu perustuu paitsi teknologiaosaamiseen myös syvään asiakasyhteistyöhön. Yrityksen tarjoamat ratkaisut lähtevät aina asiakkaan tarpeista ja kehitetään yhdessä eteenpäin. Matalan kynnyksen toimintamalli on osoittautunut toimivaksi erityisesti teollisuudessa, rakentamisessa ja suunnittelussa, joissa manuaalisia prosesseja voidaan tehokkaasti automatisoida.
AUTOMAATIORATKAISUT
OVAT NYT MIDAREN ANSIOSTA MYÖS
PIENEMPIEN TOIMIJOIDEN ULOTTUVILLA
Tekoälyn rinnalla Midare panostaa voimakkaasti tietoturvaan. Lisäksi Midarella on käytössään ketterä valtakunnallinen huoltoverkosto G30 IT -ketjun kautta, mikä mahdollistaa laajan palvelun myös fyysisissä IT-toimenpiteissä.
Yrityksellä on selkeä visio: vahvistaa Keski-Suomen yritysten tuottavuutta ja tuoda osaamista sinne, missä sitä
Midarella on erityinen vetovoima paluumuuttajien ja suurista yrityksistä siirtyvien asiantuntijoiden keskuudessa. Pienemmässä organisaatiossa työn sisältöön ja kehitykseen voi vaikuttaa suoremmin, ja ketteryys houkuttelee tekijöitä, jotka haluavat kokea merkityksellisyyttä työpanoksestaan.
”Teemme tätä siksi, että meillä olisi mukavaa töissä. Se, että saamme tehdä töitä hyvässä porukassa, on meille tärkeää”, Haapamäki korostaa.
Yksi Midaren arvoista on paikallisen osaamisen kehittäminen. Yrityksessä on tällä hetkellä kolme opiskelijaa harjoittelussa, ja Haapamäki korostaa oppilaitosyhteistyön merkitystä.
”Kaikkien yritysten tulisi osallistua opiskelijoiden kouluttamiseen, jotta voimme varmistaa alan tulevaisuuden osaamisen”, Haapamäki toteaa.
EU-hankkeista tukea kasvu- ja
EU:N RAHOITUSINSTRUMENTTIEN TEHOKKAAMPI HYÖDYNTÄMINEN ON NOUSSUT USEIDEN VAIKUTTAJIEN PUHEISSA YHDEKSI RATKAISUKSI SUOMEN TUOTTAVUUS- JA KASVUHAASTEISIIN. SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA ON TAVOITE KAKSINKERTAISTAA EU:N TK-RAHOITUS KULUVAN RAHOITUSKAUDEN AIKANA. NÄMÄ OVAT OSALTAAN AIKAANSAANEET TUEN KASVUA, POSITIIVISTA KIINNOSTUSTA JA AKTIVOITUMISTA. MONET ALALLA TOIMIVAT ORGANISAATIOT JA YRITYKSET TARJOAVATKIN ARVOKASTA APUA ESIMERKIKSI EU-RAHOITUKSEN HAKEMISEEN.
TKI-juristien vinkkejä vaikuttavuuden lisäämiseen
Jotta suomalaiset yritykset hyötyisivät EU-rahoituksesta paremmin ja EU-hankkeiden vaikuttavuus lisääntyisi, rahoituksen haun ohella yritysten tulisi ottaa huomioon muitakin asioita. Ennen kaikkea yritysten on tärkeää miettiä, miten hanke tulisi toteuttaa niin, että yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet toteutuvat ja yritys saa hankkeesta parhaat hyödyt. Yrityksen oman tavoiteasetannan merkitys on suuri. Seuraavassa käytännön neuvoja, miten yritykset voivat varmistaa sen, että hankkeet tuottavat todellista lisäarvoa ja edesauttavat yrityksen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä seuraavalle tasolle.
1. Panosta TKI-kumppanuuksiin
EU-hankkeet, erityisesti TKI-hankkeet, perustuvat vahvaan kansainväliseen yhteistyöhön. Menestykselliset hankkeet erottuvat usein kyvystään valita oikeat kumppanit ja rakentaa toimivat konsortiot. Hyvin valitut kumppanit voivat tuoda hankkeeseen, uusia ideoita, ratkaista haastavia ongelmia, jakaa riskejä ja lisätä projektin tulosten hyödyntämismahdollisuuksia.
Kumppanuuksien valinnassa ei ole kyse pelkästään asiantuntemuksesta – myös juridisten ja liiketoiminnallisten ehtojen määrittäminen on keskeistä. Selkeästi määritellyt roolit, sopimukset ja IPR:n hallinta varmistavat, että kaikki osapuolet ymmärtävät omat vastuunsa, mahdollisuutensa ja hyödyt niin hankkeen aikana kuin myöhemmässä tulosten kaupallisessa hyödyntämisessä.
Vinkki: Suositamme, että yritykset panostavat pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin ja valitsevat kumppanit, jotka eivät vain täytä projektin tarpeita, vaan voivat myös tuoda strategista lisäarvoa liiketoimintaan pidemmällä aikavälillä. Kumppanit kannattaa valita huolellisesti heidän ongelmaratkaisun kykynsä, innovatiivisuutensa ja kaupallistamisen mahdollisuuksiensa perusteella.
2. Rakenna itsellesi sopivat työpaketit ja neuvottele järkevät sopimukset
Työpakettien (work packages) rakenne on keskeinen osa EU-hankkeiden suunnittelua ja toteutusta ja tulosten käyttöönoton aloitusta. Työpaketit määrittävät, kuinka tehtävät ja vastuut jaetaan projektin osapuolille. Hyvin suunnitellut työpaketit helpottavat hankkeen hallintaa ja varmistavat, että tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja ajallaan ja hankkeen tuloksilla voidaan luoda arvoa. Sopimuksissa on tärkeä määritellä vastuut, aikarajat ja budjetit. Oikein neuvotellut sopimukset varmistavat, että projektin osapuolet saavat täyden hyödyn kehitystyön tuloksista ja että omat liiketoiminta- ja muut intressit otetaan huomioon.
Vinkki: Suunnittele työpaketit huolellisesti ja varmista, että ne tukevat sekä hankkeen vaatimuksia että yrityksen tarpeita ja tavoitteita tulosten tehokkaalle kaupalliselle hyödyntämiselle. Neuvotteluvaiheessa on tärkeää tarkistaa, millaisia taustamateriaaleja eri osapuolet tuovat projektiin ja mitä oma yritys on valmis jakamaan. Olennaista on ottaa huomioon sopimuksissa näiden materiaalien käyttölisenssien ajallinen kesto ja laajuus suhteessa yrityksen omaan TKI-strategiaan.
3. Käytä aikaa markkinaymmärryksen rakentamiseen
EU-hankkeiden tutkimus- ja kehitystuen avulla voidaan tuottaa merkittäviä innovaatioita, silti niiden kaupallistaminen jää usein aivan liian vähälle huomiolle. Vaikka EU-rahoitus mahdollistaa uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisen, niiden markkinoille vieminen vaatii suunnitelmallista panostusta ja osaamista jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, puhumattakaan toteutuksesta ja hankkeen jälkeisestä hyödyntämisestä.
Kaupallistamisen prosessiin kuuluu muun muassa markkinaymmärryksen kasvattaminen, oikeanlaisten yhteistyökumppaneiden valinta, liiketoimintamallien luo-
minen ja arvon luominen.
Vinkki: Panostamalla pilotointiin ja kaupallistamiseen varmistat, että EU-hankkeiden tuottamat innovaatiot eivät jää pelkästään tutkimuspapereiksi, vaan niistä syntyy uusia tuotteita ja palveluja sekä yrityksen päämarkkinoille integroitumisen edellytykset kasvavat. On tärkeää miettiä, millaista lisäosaamista tarvitaan markkinaymmärryksen kasvattamiseksi, millaisia lisäarvoa tuottavia tukipalveluja tulisi hyödyntää ja kuinka kaupallistaminen tulisi vaiheistaa.
Yhteenveto
EU:n rahoittamat hankkeet tarjoavat yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia, mutta parhaiden hyötyjen esiin saaminen vaatii yleensä huolellista suunnittelua, strategista lähestymistapaa ja ammattimaisia tukipalveluita. Panostukset TKI-kumppanuuksiin, työpakettien huolelliseen rakentamiseen, sopimusten neuvottelemiseen ja markkinaymmärryksen kasvattamiseen ovat keskeisiä elementtejä, joiden avulla yritykset voivat maksimoida EU-hankkeista saatavat hyödyt.
Hanna Listenmaa
Legal Counsel
KPMG Law
Aapo Kiviniemi
Legal Counsel
KPMG Law
Kirjoittajat työskentelevät juristeina KPMG:n TKI-palveluissa. Heillä on pitkä käytännön kokemus yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeista, uusien tutkimukseen pohjautuvien ratkaisujen ja teknologioiden kaupallistamisesta ja tukipalveluiden tuottamisesta tutkijaryhmille. Ennen siirtymistään KPMG:lle he työskentelivät Tampereen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluissa.
KOLUMNI
Vientiä ja kauppaa epävarmassa ajassa
Tulevaisuuden megatrendit
Geopoliittinen murros on kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina syventänyt ja jyrkentänyt vauhtiaan. Olemassa olleita ja ennakoitavuutta ylläpitäneitä rakenteita heilutetaan jyrkästi juuri nyt kolmen eri ajurin tai muutostekijän toimesta.
Päivi Pohjanheimo
Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Kuva:
Kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari
KYSYMYS ON,
KENEN EHDOILLA
JA TEKNOLOGIOILLA
SEURAAVA LOIKKA
STANDARDEISSA
OTETAAN?
Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.
Ensimmäinen ajuri liittyy geopolitiikkaan, kun Yhdysvaltain presidentti Trumpin hallinto arvioi, ettei toisen maailmansodan jälkeen maan johdolla luotu liittolaisuusrakenne ja monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä enää palvele sen etuja. Samalla on käynnistynyt vapaakaupan ja maailman kauppajärjestelmän haastaminen tullipolitiikan keinoin. Kolmas voimakkaasti vahvistunut muutostekijä on tekoälyvetoinen kehitys.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.
Liittolaisten välinen luottamus, ennustettavuus ja vakaus ovat kansainvälisten suhteiden ja siten myös kansainvälisen kaupan perusta. Trumpin tullit ovat todellinen shokki kumppanimaille ja kauppajärjestelmälle. Systeeminen kauppasota ja kaikkien tappioon johtava kriisi on vältettävissä, jos vastatoimet säilyvät maltillisina. Jokaisella valtiolla on oikeus varmistaa tasapuoliset kaupankäynnin toimintaedellytykset, mutta siihen ei ylletä korkeilla tariffeilla, vaan neuvottelemalla ratkaisuja.
Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.
Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa
Presidentti Trumpin aloitteet ovat kiihdyttäneet entisestään historiallista geopoliittista muutosta. Kun kaikki on liikkeessä, ei vielä voida tietää, mihin heiluri pysähtyy. Euroopassa olemme
uuden edessä monessakin mielessä, mutta entisen maailmanjärjestyksen turbulenssimainen muutos voi olla mahdollisuus. On Euroopan hetki ja Suomenkin on oltava siihen valmis.
tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.
Suomalaisyritykset ovat jo vuosien ajan sopeutuneet kansainvälisen toimintaympäristön ennakoimattomuuteen. Ne ovat harjaantuneet riskinhallinnassa monin tavoin. Tekoälypainotteinen teknologinen murros voi vahvistaa kasvumahdollisuuksia innovaatioissa ja puhtaassa siirtymässä. Saksan käynnistämät investoinnit luovat kysyntää ratkaisuillemme. Puolustusteollisuuden kasvu on vääjäämätöntä.
Kansainvälisessä kilpailussa Suomi on aina kokoaan pienempi tai suurempi sen mukaan, miten se kotimaassa kykenee keskinäiseen yhteistyöhön ja kuinka aktiivisesti se osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön. Epävarmuus ja jännitteet haastavat perinteisiä vientistrategioita ja samalla globaali kilpailu sekä riskinhallinta edellyttävät yrityksiltä entistä vahvempaa geopoliittista lukutaitoa.
Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.
Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.
Talous on turvallisuuden rinnalla Suomelle eksistentiaalinen kysymys. Kun kansainvälinen arvaamattomuus ja volatiliteetti jatkuvat, on viennin edistäminen ja yritysten kansainvälistämisen tukeminen kauppakamariverkoston tärkeimpiä tehtäviä, hyvässä yhteistyössä muiden Team Finland-toimijoiden kanssa.
Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.
Lonkeron ja löylyn liitto
AMERIKKALAINEN UNELMA, JOSSA AUTOTALLIINNOVAATIOSTA KASVATETAAN MILJOONABISNES, ON ONNISTUNUT SIKÄLÄISILLÄ MARKKINOILLA
VAIN
HARVALTA SUOMALAISYRITTÄJÄLTÄ.
THE FINNISH LONG DRINK COMPANYN OMISTAJATRIO ON TUON TEMPUN TEHNYT.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Armottoman kovaa jalkatyötä, oikeaa ajoitusta, sopivat yhteistyökumppanit ja niiden päälle vielä aimo annos hyvää tuuria.
Näin tiivistää The Long Drink Companyn perustajakolmikkoon kuuluva Mikael Taipale yhtiön tähänastisen taivalluksen Yhdysvaltain jättimäisille, mutta lopulta varsin konservatiivisille juomamarkkinoille.
Suomalais-amerikkalaisen yhtiön tämän vuoden tavoitteena on rikkoa lonkeron myynnissä sadan miljoonan dollarin raja. Potti voi kuulostaa suomalaiskorvissa isolta, mutta on sikäläisillä markkinoilla vasta marginaalia.
Tämän tunnustaa Taipale itsekin. Alueelliset erot ovat suuria ja monessa osavaltiossa suomalaislonkero on edelleen täysin tuntematon tuote.
Matkan varrella lonkerolle ovat tuoneet näkyvyyttä muun muassa Kim Kardashianin ja Miles Tellerin kaltaiset julkimot. Viimeksi mainittu on rap-tähti Jay Z:n tavoin myös yksi yhtiön omistajista.
Taipaleen mukaan supertähtien somepostaukset herättävät toki huomioita ja avaavat uusia ovia. Ne eivät kuitenkaan korvaa perinteistä jalkatyötä ja face-to-face -tapaamisia.
”Lonkeron kaltaisen juomasekoituksen myyminen aivan toisenlaisiin juomiin tottuneille amerikkalaisille on kova haaste, mutta kulutustottumukset muuttuvat täälläkin. Vahvimpia myyntialueita ovat tällä hetkellä
Michigan, Pohjois-Kalifornia ja New Englandin alue. Jos tahti olisi sama muuallakin, olisi myynti jo miljardiluokassa”, Taipale ynnäilee.
Ajoitus kohdallaan
Mikael Taipaleen, Sakari Mannisen ja Ere Mannerin yrittäjätaival sai alkukipinänsä kymmenen vuotta sitten, kun kolmikko maistatti saunaillassa lonkeroa opiskelijavaihdossa tutuksi tulleille amerikkalaisille ystävilleen.
Juoma maistui sen verran hyvin, että mielessä alkoi muhia idea lonkeronviennistä rapakon taakse. Kolmikko kävi asian tiimoilta keskusteluja alan suomalaisyritysten kanssa, mutta päätyivät omaan tuotteeseen
”Tölkitetyn ja lopulta varsin painavan tuotteen kuljettaminen Suomesta Yhdysvaltoihin tiedettiin liian kalliiksi”, Taipale toteaa.
Ratkaisuksi rakentui malli, jossa sikäläiset pienpanimot hoitavat tuotteiden tölkittämisen. Suomalais-amerikkalainen Finnish Long Drink Company näki päivänvalon vuonna 2017 ja ensimmäisten tuotelanseerausten jälkeen yhtiön osakkaaksi lähti Hollywood-tähti Miles Teller.
”Sikäläinen alkoholimarkkina oli muuttumassa haluamaamme suuntaan eli eräänlaisiin limuviinoihin eli ajoitus oli kohdallaan. Tellerin mukaantulo kuitenkin käynnisti todellisen lumipalloefektin”, Taipale muistelee.
”Yhteisyritys on vuosien saatossa osoittautunut onnistuneeksi ja järkeväksi ratkaisuksi. Trumpin asettamien hurjien tullien jälkeen perinteinen vientikauppa olisi nyt muutenkin mahdotonta”, hän lisää.
Suomi on hyvässä nosteessa
Yhtiön menestystarinalla on ollut perisuomalaiseen tapaan myös kadehtijoita. Osa on pohtinut, voiko sen kohdalla edes puhua varsinaisesta vientituotteesta, kun tuote valmistetaan ulkomailla ja yhtiökin toimii Yhdysvalloissa.
Taipale on kritiikkiin jo tottunut ja muistuttaa, että juomatuotteissa riittävään isoon volyymiin olisi käytännössä mahdotonta päästä perinteisellä viennillä.
”Lopputuotteiden kuljettaminen Euroopasta olisi taloudellisesti kannattamatonta, mutta myös ekologisesti kestämätöntä”, hän huomauttaa.
Vientiä miettiville elintarvikeyrityksille tämä on yhdessä uuden tullimuurin kanssa hankalasti ylitettävä haaste. Suomalaisille elintarvikkeille olisi lonkeroyrittäjän mukaan kuitenkin kosolti kysyntää.
”Suomi on positiivisessa nosteessa. Lisäksi kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota ruuan laatuun ja puhtauteen. Molemmat ovat Suomen selkeitä vahvuuksia”, Taipale muistuttaa.
KUKA: Mikael Taipale, Finnish Long Drink Companyn perustajaosakas.
KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri, Aalto Yliopisto
PERHE: Avoliitossa
HARRASTUKSET: Saunominen, jääkiekko, golf, tennis ja squash
Tarina ratkaisee
Long Drink Company on tehnyt Mikael Taipaleesta ja hänen yhtiökumppaneistaan vauraita yrittäjiä. Samalla se on osoittanut, että amerikkalainen unelma on edelleen mahdollista toteuttaa.
”Alkuperäiset suunnitelmat ja unelmat ovat täyttyneet moninkertaisesti. Silloin ajatuksena oli kokeilla pari vuotta, mitä tästä tulee ja palata sitten oikeisiin töihin”, Taipale naurahtaa.
Yrittäjä korostaa haastattelun aikana moneen otteeseen kovan myyntityön ja makuhermoon iskevän tuotteen merkitystä. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin kestävä tarina, jolla vakuutetaan alkuvaiheen rahoittajat.
”Meillä nuo ensimmäiset rahoittajat olivat teksasilaisia öljymiehiä, jotka maistoivat lonkeroa ensimmäistä kertaa elämässään golfkentällä.”
Entä milloin suomalais-amerikkalaista lonkeroa saadaan kauppoihin Suomessa tai muualla Euroopassa?
”Eurooppa olisi kiistatta potentiaalinen markkina. Toistaiseksi teidän on tyytyminen matkamiehen mukana kulkeviin maistiaisiin.”
Helppoa rantautuminen ei silti ole.
”Useimmissa tapauksissa uudelle tuotteelle on luotava ensin markkinat ja tarvittava kysyntä.”
Sivutuotteena saunakulttuuria
Finnish Long Drink Companyn idea syntyi aikanaan saunaillassa, eivätkä nämä juuret ole Mikael Taipaleen mukaan mihinkään kadonneet. Myös suomalaisuus on vahvasti esillä.
Yhtiö maistattaa ja tarjoaa tuotteitaan edelleen saunomisen ohessa ja puhuu aidon suomalaisen saunakulttuurin puolesta. ”Yhdysvalloissa on kova saunabuumi ja kaikille saunomiseen liittyville tuotteille ja palveluille riittää kysyntää”, Taipale kertoo.
Amerikkalaisissa saunoissa ja saunomistavoissa olisi sen sijaan petrattavaa. Esimerkiksi hotelleissa joutuu totuttelemaan infrapunasaunoihin, puolikylmiin kiukaisiin tai löylynheittokieltoihin. ”Tässä kohtaa olisi kulttuuriviennin paikkaa ja myös markkinarakoa, onhan sauna vakiintunut termi monessa muussakin kielessä”, Taipale vinkkaa.
KASVU JA KANSAINVÄLISYYS
Uusi vaihde
elintarvikevientiin
PETTERI ORPON HALLITUSOHJELMAAN ON KIRJATTU TAVOITE, JONKA MUKAAN SUOMI TUPLAA ELINTARVIKEVIENTINSÄ VUOTEEN 2031 MENNESSÄ. TAVOITE ON KOVA JA SE EDELLYTTÄÄ, ETTÄ ALAN TOIMIJAT JA KOKO VIENTIKONEISTO PUHALTAVAT
ENTISTÄ VAHVEMMIN YHTEEN HIILEEN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT JUHA MUSTONEN
Suomi kaipaa kipeästi uusia vientituloja ja yhdeksi potentiaaliseksi kasvualaksi on nousemassa elintarviketeollisuus.
Idea ei suinkaan ole uusi. Sinivalkoisen ruokaviennin ja laadukkaan suomalaisruoan kansainvälisestä läpimurrosta on puhuttu vuosikymmeniä. Lisälöylyä ovat lyöneet ulkomaiset julkkiskokit ja kulinaristituristit, jotka ovat ylistäneet täkäläisiä raaka-aineita maasta taivaisiin.
Tulokset ovat kuitenkin jääneet odotuksia laihemmiksi.
Takavuosina viennin valopilkkuna oli Venäjä, jonka siivu elintarvikeviennin koko kakusta parhaimmillaan noin kolmannes. Itäviennin alamäki alkoi kymmenen vuotta sitten Krimin valtauksen ja EU:n vientirajoitusten jälkeen.
Lopullinen niitti tuli vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Myös lupaavasti käynnistynyt Kiinan-vienti on kärsinyt Ukrainan kriisistä ja rajasulusta, kun suora junayhteys itärajalta Venäjän halki sulkeutui.
Isoilla ruokataloilla ja pienemmillä pk-yrityksillä on ollut jo pitkään suoria vientikontakteja eri puolille Eurooppaa. Elintarvikeviennin kokonaisvolyymi on kuitenkin kasvanut hitaasti ja kauppatase jäänyt roimasti alijäämäiseksi.
Viennin arvo on ollut viime vuosina noin 2,2 miljardia euroa, mutta tuonti lähestynyt jo kuuden miljardin euron rajaa.
Vienti tuplaksi muutamassa vuodessa
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kuitenkin päätetty tarttua härkää sarvista. Tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalainen elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteeri Päivi Nerg sanoo, että tavoite on kova, mutta realistinen. Toisaalta myös vaihtoehdot ovat nyt vähissä. Elintarvike- ja ruokateollisuuden kasvu on jatkossa haettava vientimarkkinoilta.
”Kyse on pitkälti siitä, että elintarvikealan yritykset, ministeriöt ja vientiä edistävät organisaatiot saadaan puhaltamaan aidosti yhteen
hiileen. Tähän saakka on toimittu liikaa yksittäisten projektien tai yritysten omien vientiavausten varassa. Toki myös Ukrainan kriisi on ollut herättäjänä. Venäjän tilalle on nyt pakko hakea muita markkinoita”, Nerg toteaa.
Pari vuotta sitten päättyneen ja Business Finlandin pyörittämän Food from Finland-vientiohjelman tilalle rakennetaankin nyt uutta toimintamallia, jossa päävastuu on ulkoministeriöllä. Business Finlandin ja eri maiden lähetystöjen lisäksi yritysten apuna ovat ely-keskukset sekä Ruokavirasto. Ruokaviennin rahoitus pysyy silti maa- ja metsätalousministeriössä.
Uudistuksen taustalla ovat viennin kasvattamistavoitteen lisäksi myös valtiontalouden säästöt ja hallituksen tehostusohjelma. Niukentuvien resurssien myötä palveluja on keskitettävä entistä enemmän yhden luukun taakse.
”Tämä on yksi hallituksen kärkihankkeista, jolle on korvamerkitty kymmenen miljoonan euron rahoitus vuosittain. Tulevina vuosina oli saatava aikaan selkeää kasvua”, Nerg kertoo.
Paljon potentiaalia
Sinivalkoisen elintarvikeviennin pääartikkeleita ovat maitotuotteet, kala sekä alkoholi- ja virvoitusjuomat. Kolme neljännestä viennistä suuntautuu EU-alueelle, pääasiassa Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Puolaan.
Luonnonvarakeskus Luken kartoituksen mukaan suomalaisella ruoalla olisi kosolti vientipotentiaalia myös EU:n ulkopuolella. Ensin on kuitenkin selvitettävä ne sektorit, joihin rajalliset panokset kannattaa kohdistaa.
”Massamarkkinoiden sijaan on keskityttävä tuotteisiin, joissa meillä on aidosti kilpailuetua. Puhtaista raaka-aineista vastuullisesti valmistetulle ruualle on kysyntää, kun vain löydämme yritysten kannalta parhaat kohdemaat ja markkinat”, Nerg muistuttaa.
Luken kartoituksen ohella on tehty muutakin pohjatyötä. Valtiosihteeri on kiertänyt joukkueensa kanssa eri puolilla Suomea ja tutustunut alan yrityksiin ja yrittäjiin. Kiertueella kumppanina ovat olleet myös kauppakamarit.
”Palaute on ollut positiivinen ja näkemykset
kasvustrategioista sekä huoltovarmuudesta ovat varsin yhteneväisiä. Se on hyvä merkki, sillä yritykset ovat tässä lopulta vetureina”, Nerg muistuttaa.
Kiitosta tulee myös Hyvää Suomesta -merkistä tunnetulle Ruokatiedolle sekä Suomen elintarvikevientiyhdistykselle (Suvi ry). Alan isojen toimijoiden Ruokatieto on perustanut vientivaliokunnan ja nimittänyt vientijohtajan, Suvi puolestaan lisännyt neuvontapanoksia kasvuhakuisiin pk-yrityksiin.
”Yritykset ovat ottaneet vientihaasteesta kiitettävästi koppia”, Nerg kehuu.
Työ vasta alussa
Vientiorganisaatioiden uudelleenjärjestelystä ja eri toimijoiden tiiviimmästä yhteistyöstä huolimatta haasteena on tuotteiden myynti ja markkinointi.
Meille suomalaisille kotimaisen ruuan puhtaus, laatu ja turvallisuus ovat selkeitä ja jo perinteisiä ostokriteerejä. Amerikkalaisten, japanilaisten, saksalaisten tai brasilialaisten vakuuttaminen tuotteidemme paremmuudesta on sen sijaan haastavaa.
”Kuluttajatuotteiden, mutta myös b-to-bpuolen myynti- ja markkinointiosaamisessa on edelleen kehittämistä. Meidän on opittava kertomaan, mikä on suomalaisten elintarvikkeiden tarjoama aito lisäarvo kilpailijoihin nähden. Koulutusta tarvitsevat paitsi alan nuoret osaajat myös yritysten operatiivinen johto”, Nerg toteaa.
Aiemmista onnistumisista ja läpimurroista kannattaa niistäkin ottaa opiksi.
”Esimerkiksi monet proteiinituotteiden valmistajat ja pienpanimot ovat löytäneet itselleen kapeita, mutta varsin kannattavia markkinoita. Aloittaa voi muualtakin kuin jo valmiiksi kovasti kilpaillusta Keski-Euroopasta.”
Kaikki lähtee alkutuotannosta
Ketju on tunnetusti niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Täkäläisessä elintarviketuotannossa se on monenlaisten kannattavuushaasteiden kanssa painiskeleva alkutuotanto.
Maatalousyrittäjien tuotteistaan saama siivu on kaventunut vuosi vuodelta. Talousahdingossa olevien ja valmiiksi velkaantuneiden tilojen olisi samaan aikaan pystyttävä investoimaan oman tuotannon kehittämiseen.
Lisähaasteena ovat tilojen sukupolvenvaihdokset, jotka monella tilalla jäävät jatkajan puuttuessa pelkäksi haaveeksi. Synkimpien ennusteiden mukaan jopa kolmasosa tiloista ripustaa
kuluvalla vuosikymmenellä rukkaset naulaan.
Yhtälö tiedostetaan myös maa- ja metsätalousministeriössä, valtiosihteeri Päivi Nerg vakuuttaa.
”Elintarviketjun oikeudenmukaisen tulonjaon on ulotuttava alkutuotantoon ja myös niille tiloille, jotka eivät ole sopimustuottajia. Isoimmat sopimustilat ovat paremmassa tilanteessa kuin itsenäiset lähiruuan tuottajat”, Nerg toteaa.
Rahoituspuoleen toivotaan helpotusta EU:n käynnissä olevasta maataloustukiremontista, mutta myös kotimaisista vaihtoehdoista.
”Parhaillaan työstetään lainsäädäntöä ja haetaan mallia, jossa Finnvera voisi toimia myös alkutuotannon rahoitusorganisaationa”, Nerg kertoo.
Kiinassa on kaksi puolta
Kiina on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomen elintarvikeviennin tärkeimpien kohdemaiden joukkoon. Pääosa viennistä koostuu maitotuotteista, sianlihasta ja sianlihavalmisteista kuten lihapullista, nugeteista, makkaroista ja leikkeleistä.
Presidentti Alexander Stubbin taannoisen Kiinan-matkan myötä vientiovet avautuivat myös siipikarjanlihalle.
”Kiinassa on elintarviketeollisuudelle iso vientipotentiaali, mutta myös omat maailmanpolitiikkaan liittyvät riskinsä. Toisaalta – uudet markkinat ovat tähänkin asti löytyneet usein kriisien kautta”, valtiosihteeri Päivi Nergin toteaa.
Kiinan ja Aasian lisäksi potentiaalia on muun muassa Lähi-Idässä ja monissa muslimimaissa. EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) joulukuussa solmima sopimus voi sekin avata uusia vientimahdollisuuksia.
Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutus – voimavara
elinkeinoelämän tulevaisuuden
kilpailukyvylle
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO RAKENTAA TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ YRITYSTEN KANSSA, JOTTA TUTKIJOIDEN OSAAMISTA VOITAISIIN HYÖDYNTÄÄ YHTEISKUNNASSA MAHDOLLISIMMAN LAAJASTI. TOHTORIKOULUTETTAVIEN HUIPPUOSAAMINEN ON MERKITTÄVÄ MAHDOLLISUUS YRITYSTEN KASVULLE JA KANSAINVÄLISTYMISELLE.
JYU:n tavoite on olla yhteiskunnallisesti vaikuttava yliopisto, ja yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseen on tohtorikoulutuksen kehittäminen. JYU osallistuu OKM:n rahoittamaan tohtorikoulutuspilottiin, joka toteutetaan vuosina 2024–2027. Pilotin tavoitteena on lisätä tohtorien määrää, kehittää koulutuksesta joustavampaa, edistää tutkijoiden liikkumista oppilaitosten ja yritysten välillä sekä kannustaa tohtoreita monipuolisille työurille. JYU:sta
pilottiin osallistuu 85 väitöskirjatutkijaa eri aloilta. Kaiken kaikkiaan JYU:ssa on noin 2000 tohtorikoulutettavaa.
”Uudistamme tohtorikoulutustamme muillakin tavoin. Olemme kiinnostuneita keskustelusta monipuolisen työelämärelevanssin lisäämiseksi, ja tahdomme tuoda väitöskirjatutkijoiden tietoon eri urapolkuja akateemisen uran lisäksi”, kertoo JYU:n vararehtori Kaisa Miettinen
Matemaattis¬luonnontieteellisessä tiedekunnassa pilotoidaan kumppanuusmallia, jossa tohtorikoulutus toteutetaan yrityksen tai tutkimuslaitoksen kanssa. Kumppani rahoittaa puolet opiskelijan palkka- ja tutkimuskuluista, ja koulutettavat ohjelmaan valitaan kesän aikana.
”Yhteistyössä tehtävässä tohtorikoulutuksessa saadaan hyödynnettyä molempien organisaatioiden erityisosaa-
Ari Väisänen ja Anni Taponen. Kuva ja teksti: Antti Innanen
minen. Muutamia vastaavia kokeiluja on tehty aiemmin vuosien saatossa, ja kumppaneiksi on saatu esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Tulokset puhuvat puolestaan – opiskelijoistamme on kehittynyt huipputekijöitä, ja yhteistyölle on kasvava kysyntä. Kokeiluista saatujen hyvien kokemusten pohjalta on avattu uusia paikkoja haettavaksi kumppanuusohjelmaan”, kertoo JYU:n yrityspalvelupäällikkö Anni Taponen
Kiertotalouden osaajat ovat haluttuja työntekijöitä
Kiertotalouden osaamiskeskittymä (Center of Expertise for Circular Economy, CECE) on tutkimusorganisaatioiden ja yritysten verkosto, jota koordinoi JYU:n kemian laitos. Sen tutkimuksen painopisteitä ovat kriittiset raaka-aineet, biomassat ja puhtaan veden riittävyys.
”Kiertotalous on laaja-alainen kokonaisuus, johon linkittyy luonnontieteiden lisäksi muun muassa taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Tohtorikoulutus antaa valmiuksia, joita ei voi hankkia muualta. Oman alan substanssiosaamisen lisäksi tohtorit kerryttävät viestinnällisiä taitoja ja ongelmanratkaisukykyä, joita arvostetaan yrityksissä koko ajan enemmän. Moniosaajat ovat työmarkkinoilla todella haluttuja”, kertoo JYU:n kiertotalouden professori Ari Väisänen
Kiertotalouden ja analyyttisen kemian alalla tutkijat työllistyvät erittäin hyvin: ”Tohtorit työllistyvät teollisuusaloille usein jo opintojensa aikana. Metallinjalostus on Suomessa korkeatasoista, ja osaajia tarvitaan esimerkiksi arvoaineiden ja -metallien etsimiseen ja jatkojalostukseen”, Väisänen jatkaa.
Yleensäkin tohtorikoulutettujen työttömyys on vähäistä. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietojen mukaan vuonna 2022 valmistuneista Suomessa asuvista tohtoreista oli vuoden 2023 lopussa työttömänä 3,9 %.
Tutkijat ja yritykset kohtaavat
Kiertotalouden osaamiskeskus on välittäjänä osaajien ja yritysten välillä. ”Tutkimus on hyvin soveltavaa, mikä tekee yhteydenpidon yrityksiin luontevaksi. Mukana on paljon yrityskumppaneita esimerkiksi sellu-, paperi- ja metalliteollisuuden aloilta, analytiikkaa tekeviä laboratorioita ja niin edelleen. Harjoitamme myös palveluliiketoimintaa”, Taponen kuvailee.
JYU:n yrityspalvelut hoitavat asiakkuuksia ja neuvovat yrityksiä. ”Autamme tutkijoita ja yrityksiä kohtaamaan, ja kerromme yrityksille, mitä konkreettista hyötyä tutkimuksestamme heille olisi”, toteaa Taponen.
JYU:n tohtorikoulutuksessa on siis yrityksille suuri potentiaali. Väisänen kannustaa lähtemään mukaan yhteistyöhön:
”Yritykset haluavat tutkittua tietoa liiketoiminnan ja päätöksenteon tueksi. Yhteistyöstä kanssamme hyötyy monin tavoin – saatavilla on tutkittua ja ajankohtaista tietoa, ja kauttamme pääsee mukaan moniin kansainvälisiin verkostoihin. Laadukkaat teknologiat ja tuotteet vaativat tutkimusta ja osaavaa tuotekehitystä alasta riippumatta.”
Yritysten ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö
JYU kehittää tohtorikoulutusta yhteistyössä yritysten kanssa lisätäkseen tutkijoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
85 väitöskirjatutkijaa osallistuu tohtorikoulutuspilottiin, jossa painotetaan joustavuutta ja työelämärelevanssia.
Yrityskumppanuusmalli tarjoaa yhteisrahoitteista tohtorikoulutusta, jossa hyödynnetään molempien osapuolten osaamista.
Kiertotalouden osaajille on vahvaa kysyntää, ja tohtorit työllistyvät alalle usein jo opintojen aikana.
JYU toimii sillanrakentajana tutkijoiden ja yritysten välillä, mahdollistaen tutkimuksen hyödyntämisen liiketoiminnassa.
HHJ-kurssi on tärkeä lisä jokaiselle johtajalle
omaan oppimisportfolioon
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSI ON LAAJA OPPIMISKOKONAISUUS PK-YRITYKSEN TOIMINNAN JOHTAMISESTA. JYVÄSKYLÄSSÄ HHJ-KURSSIT
JÄRJESTETÄÄN NELJÄ KERTAA VUODESSA HYBRIDITOTEUTUKSELLA, JOLLOIN OSALLISTUJA VOI VALITA SAAPUUKO KURSSILLE PAIKAN PÄÄLLE VAI ONKO MUKANA
ETÄYHTEYDELLÄ. TEA KYKKÄNEN OSALLISTUI KURSSILLE ETÄYHTEYDELLÄ VÄLIMATKAN VUOKSI JA KOKI, ETTÄ KURSSI ONNISTUI OIKEIN HYVIN MYÖS HYBRIDINÄ.
Tea Kykkänen osallistui Keski-Suomen kauppakamarin järjestämälle Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssille etätoteutuksella. Tämä oli hänelle erinomainen vaihtoehto, sillä kaikki Etelä-Suomen kurssit olivat täynnä yli puoleksi vuodeksi.
”Pääsin heti haluamalleni HHJ-kurssille Jyväskylään. Hybriditoteutus oli hyvin järjestetty, etäosallistujia pidettiin ajan tasalla järjestelyistä
Tea Kykkänen on kiinnostunut hallitustyöskentelystä ja halusi siksi todistetun pätevyyden hallitustyöosaamisesta.
ja kurssi sujui erinomaisesti”, kertoo Tea Kykkänen kurssin päätyttyä.
Vaikka etäosallistuminen ei mahdollistanut kasvokkain kohtaamista, Howspace- ja Teams-alustat olivat toimiva paikka keskusteluille. Myös ryhmätyöt tarjosivat lisää verkostoitumismahdollisuuksia.
”Suosittelen etäopiskelua niille, joille aikataulut ovat kriittisiä tai välimatka pitkä. Tämä onnistuu hyvin! HHJ-kurs-
si on tärkeä lisä jokaisen johtajan oppimisportfolioon, tarjoten laajan kokonaisuuden pk-yrityksen toiminnan johtamisesta. Kurssikavereiden erilaiset taustat ja ryhmätyöt rikastuttavat kokonaisuutta”, kertoo Tea ja jatkaa: ”Olen todella tyytyväinen, että satsasin tähän. Seuraavaksi aion suorittaa HHJ-tutkinnon.”
Tehdäänkö patenttihakemus englanniksi vai
suomeksi?
Kokemuksen perusteella keksinnön kuvaus tulee usein paljon tarkemmin kirjoitettua kun sen tekee niin, että keksijä pystyy käyttämään äidinkieltään. Saksassa monet kollegat kieltäytyivät luonnostelemasta hakemuksia englanniksi sillä perusteella, että äidinkielellä tehtynä hakemuksista tulee parempia ja pystytään paremmin varmistamaan se, että juuri keksijän tarkoittama keksintö saadaan suojattua. Mietin tätä vuonna 2002 kun aloitin Saksassa Siemensillä ja ihmettelin, kun Suomessa muutaman vuoden ammattiin opetellessani minua oli opetettu kirjoittamaan hakemuksia englanniksi. Nämä saksalaiset kollegat olivat paljon kokeneempia kuin minä ja heillä oli yleisesti ottaen loistava englannin taito verrattuna silloisiin suomalaisiin kollegoihin.
Keksijöiden puolella oli vähän saman tapainen tilanne: eräs oli ollut diplomi-insinööri-opintojensa aikana vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja tunsi osaavansa englantia niin hyvin, että pystyisi kommentoimaan hakemusluonnoksen, joten sovimme, että kirjoittaisin sen englanniksi saksan sijaan. Kun sain hakemusluonnoksen valmiiksi, hänen ajatuksensa muuttui, ja hän toivoi minulta saksankielistä käännöstä tekstin läpikäymisen helpottamiseksi.
Suomalaiset isot yhtiöt kirjoituttavat hakemuksia paljon englanniksi, mutta silloin yksittäisen hakemuksen osalta ei ehkä välttämättä ole enää liiketoiminnallisesti aivan niin tarpeen, että keksinnön kuvaus olisi tarkka ja täsmällinen. Toimintatavan sai aloitettua eräs matkapuhelinfirmassa työskennellyt henkilö perustelemalla sitä
PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS KÄSITTELEE PATENTTIHAKEMUKSIA MOLEMMILLA KIELILLÄ. EUROOPAN PATENTTIVIRASTON KÄSITTELYKIELET OVAT ENGLANTI, SAKSA JA RANSKA. KANSAINVÄLISTÄ PATENTTIHAKEMUSTA LAATIESSA SUOMALAISEN HAKIJAN ON KÄYTÄNNÖSSÄ KÄYTETTÄVÄ JOTAIN NÄISTÄ KIELISTÄ.
kustannussäästöillä kansainvälisen patentoinnin osalta, mutta hänen laskelmansa perustuivat väärään oletukseen siitä, että etuoikeustodistus pitäisi aina kääntää suomi-kunkin maan kieli jokaisessa maassa ja sitä kautta kustannukset lisääntyisivät vauhdikkaasti, ja sitten siitä tehtyihin laskelmiin. Pohdiskeluissa ei ollut mukana teemoja suojapiirin tarkkuus ja täsmällisyys ja niistä aiheutuvat mahdolliset kustannukset.
Englanniksi kirjoittaminen on tuosta lähtien levinnyt Suomessa vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana moneen muuhunkin yritykseen. Minä olen seurannut tätä vuodesta 1998 lähtien kun tuolloin aloitin Nokialla patentointitehtävissä. Tänä aikana hoitamieni hakemusten osalta ei ole kuitenkaan kertaakaan käynyt niin, että suomenkieliselle etuoikeushakemukselle annettua etuoikeustodistusta ja siitä teetettyä englanninkielistä käännöstä olisi tarvinnut käännättää uusiksi niin, että käännös tehdään suomesta kohdekielelle. Tästä siis kommenttini väärästä oletuksesta.
Jossain kohtaa voi käydä niin, että huomataan, että on käytetty väärää sanaa, jonka merkitys ei välttämättä olekaan ihan juuri se (tai ainoastaan se), mitä ajateltiin, kun hakemusta kirjoitettiin. Minulle kävi kerran näin sanan litteä/tasainen kanssa. Englanniksi molemmat olisivat flat, mutta silloin kyseessä oli saksankielinen hakemus, jossa olin käyttänyt sanaa flach kun oikea sana olisi ollut eben. Saksan viraston tutkija havaitsi että olen käyttänyt hakemuksessa väärää sanaa, kun neuvotte-
lin hänen kanssaan patenttivaatimuksiin tarvittavista muutoksista. Tätä virhettä en pystynyt myöntökäsittelyn puitteissa enää korjaamaan. Patentti siitäkin tuli, mutta vähän eri suojapiirille kuin mitä olin suunnitellut. Siinä olisi voinut käydä niinkin, että juuri tuon sanavalinnan takia patenttia ei olisi myönnetty.
Suomeksi tehdyn hakemuksen englanninkielistä käännöstä pystyy korjaamaan Euroopan patenttivirastossa (ja monessa muussakin virastossa) myöntökäsittelyn aikana, mutta englanniksi jätetyn hakemuksen mahdollisesti sisältämien epätäsmällisyyksien tai virheiden kanssa on yleensä pystyttävä elämään.
Toisaalta patentille tuleva ei-toivottu suojapiiri tai sanojen merkityksen täsmentäminen myöntökäsittelyn aikana on lähtökohtaisesti vain hakijan eikä patenttitoimiston ongelma, ja mahdollisesti tarvittavasta virheiden oikomiseen pyrkimisestä aiheutuvat kustannukset maksaa hakija.
Jaakko Väisänen
European Patent Attorney European Trademark and Design Attorney Patentassessor (Germany)
Auktorisoitu patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies ja mallioikeusasiamies
Väisänen IP Oy
Kuvassa vasemmalla Kasvutahto-projektin projektipäällikkö Jaana Saarisilta. Oikealla kuvassa edestä alkaen Vilma Mutka, Anu Laasanen, Tiina Järvelin ja Heikki Elomaa.
Keski-Suomeen tarvitaan Kasvun mindset –”se on
tahtoa,
rohkeutta ja osaamista”
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN KASVU- JA KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA ON TARTTUNUT TÄNÄ VUONNA KUNNIANHIMOISEEN TEEMAAN ”KASVUN MINDSET – UUDISTU JA KANSAINVÄLISTY”. VALIOKUNNAN MISSIO ON SELKEÄ – EDISTÄÄ KESKISUOMALAISTEN YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ, JA SEN TÖRKEÄ LUPAUS VIELÄ KUNNIANHIMOISEMPI: VUOTEEN 2030 MENNESSÄ KESKI-SUOMEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO KASVAA SUOMEN KESKIARVOA NOPEAMMIN.
Valiokunnassa uskotaan vahvasti, että kasvun aikaansaaminen nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa vaatii uudenlaista ajattelua – kasvun mindsetiä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yrityksissä johdetaan kasvua tietoisesti, henkilöstöä osallistetaan kehittämiseen ja omaa toimintaa uskalletaan jatkuvasti uudistaa. Kasvun mindsetissä keskeistä on myös rohkeus kokeilla ja sietää epäonnistumisia.
– Kasvun mindset ei voi jäädä vain yrittäjän omaan päähän tai johtoryhmän tasolle. Se pitää tartuttaa koko organisaatioon osaamisen, asenteen ja oppimiskulttuurin tasolla, painottaa Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Katja Asikainen
Valiokunta korostaa, että keskisuomalaisilla pk-yrityksillä on valtava
potentiaali kasvuun ja kansainvälistymiseen. Se ei kuitenkaan tapahdu vanhoja toimintamalleja suojelemalla, vaan synnyttämällä uutta: innovaatioita, tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat muuttuvan maailman tarpeisiin. Kestävä kasvu rakennetaan panostamalla jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja uudistumiskykyyn.
Valiokunta nostaa keskusteluun myös tuoreita näkökulmia Kasvuryhmän julkaisemasta Seitsemän kasvun teesiä -raportista. Raportti kutsuu tekemään kasvusta uutta kansalaistaitoa, ajattelemaan rohkeasti uudelleen Suomen talouden tulevaisuutta. Kasvuryhmän teesit antavat eväitä siihen, mistä kasvun mindset syttyy: uudistumiskyvystä, oppimisen johtamisesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta.
– Keski-Suomessa haluamme
rakentaa omaa kasvun polkuamme ja rohkaista ja haastaa yrityksiä kehittämään johtamisosaamistaan, satsaamaan henkilöstön kasvuun ja uskaltamaan tähdätä kansainvälisille markkinoille, sanoo Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnan varapuheenjohtaja Vilma Mutka Keski-Suomen työllisyystilanne edellyttää molempia: uusia yrityksiä ja jo toimivien pk-yritysten kasvua. Kasvava, uudistuva yrityskenttä houkuttelee sijoittuvia yrityksiä ja rakentaa vahvempaa aluetaloutta. Tämä onnistuu vain, jos pystytään luomaan kasvumyönteinen ilmapiiri, jossa uskalletaan oppia, kokeilla ja kansainvälistyä. Tähän valiokunta haluaa erityisesti toiminnallaan vaikuttaa.
Kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunta peräänkuuluttaa myös vertai-
soppimisen ja onnistuneiden kasvutarinoiden jakamista. Hiljaisen tiedon siirtäminen ko keneilta kasvuyrittäjiltä uusille tekijöille voi sytyttää seuraavan menestystarinan. Konkreetti siksi keinoiksi ehdotetaan avoi mempaa kasvukeskustelua ja vahvempaa yhteistyötä etenkin kansainvälisen kaupan saralla niin saman toimialan sisällä kuin yli toimialarajojen.
– Ei ole kyse vain kasvuyrityksistä, vaan pitkäikäisistä ja kestävästi menestyvistä yrityksistä. Samalla kansainvälinen liiketoiminta on yhä luontevampi kasvun suunta monille yrityksille, ja yhä useampi yritys syntyy kansainväliset asiakkaat mielessä heti alusta asti, Mutka jatkaa.
Kasvutahto-mentorointiohjelmasta tukea kasvutavoitteisiin
Valiokunta on pyörittänyt
Kasvutahto-mentorointiohjelmaa, jonka avulla valiokunnan jäsenet haluavat rohkaista kasvuhaluisia yrityksiä tavoitteelliseen kasvuun sekä tukea tavoitteissa onnistumista. Käynnissä oleva mentorointiohjelma on jo valiokunnan kolmas.
Ohjelmassa on ollut mukana rohkeita, kehittymishaluisia ja avarakatseisia kasvu- ja kansainvälistymisprosessien avainhenkilöitä yrityksistä, joista löytyy tahto ja tiimi kasvun ja kansainvälistymisen tekemiseen. Lisäksi yrityksistä voi löytyä tunnistettu kasvumahdollisuus markkinassa, markkinoilla testattu tuote tai palvelu tai olemassa olevat resurssit toteuttaa kasvuprojekti. Vertaistukea on jaettu luottamuksellisissa mentorointitapaamisissa.
kokeneet virkistäväksi myös sen, että omaa tekemistä on saanut katsoa hieman uudesta kulmasta. Ohjelman lämmin, avoin ja ymmärtävä ilmapiiri on saanut paljon kiitosta. Emme ole lähteneet ajamaan tiukkaa agendaa tai liiketoimintalähtöisiä tavoitteita, vaan olemme keskittyneet ihmiseen yrittäjänä ja johtajana sekä siihen, miten kasvaa siinä roolissa, kuvailee valiokunnasta Kasvutahdon projektipäällikkö Jaana Saarisilta
– Kasvutahto-ohjelman ryhmäsparraus on ollut aivan ihana kokemus. On voimaannuttavaa olla samanhenkisten ihmisten kanssa. Kukaan ei ole asettunut opettajan rooliin, vaan tietoa ja kokemuksia jaetaan aidosti ja tasavertaisesti. Ilmapiiri on ollut avoin ja luottamuksellinen, ja jokaisen ääni on tullut kuuluviin. Toimitusjohtajana voi olla aika yksin aja tustensa kanssa, ja siksi tuntuu erityisen merkitykselliseltä päästä puhumaan ääneen ja pohtimaan yhdessä. Tällaisessa ympäristössä oppii myös itses tään, ja vaikka vaikutukset eivät näy heti, jää reppuun paljon hyviä ajatuksia, kuvailee Suomen henkilöstöasiantuntijoiden toimitusjohtaja Anu Laasanen
- Perustahylsyt ja erikoisratkaisut - Esijännitettyjen teräsbetonivalujen suojaputket - Panssariletkut
LAADUKASTA APTEEKKIPALVELUA MATKASI VARRELLA
Yhteystiedot
Spiralo Putki Oy Köysitie 130 19650 Joutsa 0500 344 890
luhanka
Ilmoittautuminen: kskauppakamari.fi/koulutukset
Lisätiedot: Tuula
kasvata
Johtaminen & esihenkilötyö
14.5. Keski-Suomen johtajaverkosto - Johtajien ja avainhenkilöiden vertaisfoorumi
21.5. HHJ-info. Maksuton.
17.9. Keski-Suomen johtajaverkosto - Johtajien ja avainhenkilöiden vertaisfoorumi
25.9.–23.10. Hyväksytty hallituksen jäsen
HHJ-kurssi
26.11. Keski-Suomen johtajaverkosto - Johtajien ja avainhenkilöiden vertaisfoorumi
6.11.–5.12 Hyväksytty hallituksen jäsen
HHJ-kurssi
Myynti
20.5. Näin vältät sudenkuopat koneja laitetoimitussopimuksissa!
4.6. Hyväksytty myyntijohtaja
HMJ-info
13.8. Hyväksytty myyntijohtaja
HMJ-info
3.10.–5.12. Hyväksytty Myyntijohtaja
HMJ®-kurssi
Vastuullisuus
23.5. YmpyräKS-etäaamukahvit: Kestävyystiedon keruu ja hallinta
13.6. YmpyräKS-etäaamukahvit: vastuullisuus yrityksen strategiassa ja hallitustyöskentelyssä
23.9. Kestävyysraportointi hallitukselle ja yritysjohdolle
30.10. Keski-Suomen kiertotalousmessut 2025
Maksuttomat tilaisuudet
15.5. Infoaamu: Tiimistymisen taito –hierarkiasta tiimioppivaksi yhteisöksi
15.5. Tietoisku tavarantarkastuksesta
20.5. Liikkeellä kohti menestystä –investoi ihmiseen!
20.5. Tietoisku kauppakamarien vientiasiakirjat.fi-palvelun käyttäjille
21.5. Perheyrityksen jatkuvuus ja uusiutuminen – 3 näkökulmaa ja 5 käytännön vinkkiä toisen polven omistajille
22.5. Infoaamu: Sosiaalinen media myynnin moottorina
28.5. Kevätkokous 2025
4.6. Kauppakamarin Aamukahvit Tikka Spikes Oy:n vieraana
Työsuhde ja HR
30.10. Henkilöstötyön vuosikello HR-ammattilaisille
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
13.5. Kauppakamarin maakuntakiertue: Keuruu
13.5. Kauppakamarin maakuntakiertue: Jämsä
30.9. Kauppakamarin maakuntakiertue: Saarijärvi-Viitasaari
18.11. Kauppakamarin maakuntakiertue: Muurame
Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.kskauppakamari.fi/koulutukset
Harjoittelupaikka on sijoitus tulevaisuuteen –
myös sinun yrityksesi!
NYT ON KÄSILLÄ TILANNE, JOSSA OPISKELIJAT ETSIVÄT KUUMEISESTI HARJOITTELUPAIKKAA – ENSIMMÄISTÄ ASKELTAAN TYÖELÄMÄÄN. YRITYKSELLÄSI ON MAHDOLLISUUS OLLA RATKAISEVASSA ROOLISSA TÄMÄN KETJUN ALKUPÄÄSSÄ.
Harjoittelijan ottaminen ei ole vain opiskelijan auttamista – se on myös arvokas tilaisuus kehittää omaa organisaatiotasi. Harjoittelijat tuovat mukanaan tuoreita näkökulmia, motivaatiota ja halua oppia. Samalla yrityksesi voi löytää tulevaisuuden tekijöitä ja näyttää esimerkkiä vastuullisena työnantajana.
Yhteiskuntavastuu ei ole vain suurten sanojen tasolla – se näkyy teoissa. Tarjoamalla harjoittelupaikan rakennat siltaa koulutuksen ja työelämän välille, lisäät yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja tuet nuorten uskoa tulevaisuuteen.
Nyt on aika tarttua tilaisuuteen. Anna nuorelle mahdollisuus – ota harjoittelija.
Pidetään nuoret maakunnassamme!
TERVETULOA
uudet jäsenet!
A-Pipe Jyväskylä Oy
Autokoulu Menox Oy
Brand Team Finland Oy
CSI Composite Solutions and Innovations Oy
GENEROI Development Oy
Hammaslääkäri Tapio Sakki Oy
Jyväskylän Kenttäurheilijat r.y.
Keski-Suomen Takuuremontit Oy
Koneurakointi Hirvi
K-S Mestarityö Oy
Kuljetusliike Ala-Ilomäki Ky
Lahtinen Forest Oy
Lievestuoreen Apteekki
Lievestuoreen Lämpö Oy
Luftman Oy
LVI-Treline Oy
Maanrakennus Huuskonen Oy
Maanrakennus Viren Oy
Mainostoimisto JJI Poikkeus Oy
Markkinointitoimisto TEKO Oy
Menoa Oy
Midare Oy
Mikan & Anssin Autohuolto Oy
Miriam’s Oy
NorjaWire
Oppiko Oy
Optikko Räihä Oy/Instrumentarium Jyväskylä
Oteran Oy
Palokan Puutuote Oy
Panimoyhtiö X Oy
Papinaho Oy
PKP Infra Oy
Puistokissa Oy / Ravintola Kissanviikset
Puuppolan Suksi Oy
Päijänne-Risteilyt Hildén Oy
QPM Kuljetus
R2 Siivous Oy
Rengasliike Paussi
RHS-Palvelut Oy
Ränssin Kievari Ky
Sijaishoitajat Suomi Oy
SR-Hammas Oy
StarCruise Oy
Sun Sauna Oy
Säiliö- ja Teräsrakenne A. Luoto Oy
Sähkö Via Oy
Tilausliikenne Lampinen Oy
Tintti-Sport Oy / Intersport Jyväskylä Tourula
Vesikattoliike Mäkinen Oy
VYK-Infra Oy
Väisänen IP Oy
WayOut Oy
Tiimistymisen taito
Heikki Toivanen
Tiimistymisen taito tarjoaa käytännönläheisen ja inspiroivan matkan kohti tiimioppivien yhteisöjen rakentamista. Kirja kyseenalaistaa perinteisen hierarkkisen johtamisen ja avaa ovia uudenlaiseen kulttuuriin, jossa tiimit ovat oppimisen ja päätöksenteon ytimessä.
Kenelle kirja sopii?
-Tiimivalmentajille ja johtajille, jotka haluavat vahvistaa valmentavan johtamisen taitojaan.
-Organisaatioiden kehittäjille ja oppivien yhteisöjen rakentajille.
-Jokaiselle, joka etsii uusia keinoja luoda merkityksellisiä ja osallistavia työympäristöjä.
Heikki Toivanen, kokenut tiimivalmentaja ja Tiimiakatemia Globalin toimitusjohtaja, yhdistää teoksessaan vuosikymmenten kokemukset, inspiroivat tarinat ja syvälliset teoriat. Toivanen kutsuu lukijaa haastamaan omia mielenmallejaan ja rohkaisee siirtymään kohti kulttuuria, jossa oppiminen, dialogi ja jaettu visio ovat keskiössä.
Tiimistymisen taito sisältää:
-Tiimioppimisen periaatteet ja käytännöt.
-Työkaluja ja malleja tiimien kehittämiseen.
-Tarinoita onnistumisista ja oppimisen haasteista tiimiympäristöissä.
-Johdatuksen valmentavan johtamisen ytimeen.
Tämä kirja on enemmän kuin lukukokemus. Se on kutsu osallistua muutosmatkaan, joka vapauttaa tiimien todellisen potentiaalin.
Lyhyesti lukuina
15
Keski-Suomesta Kasvu Openin sparraukseen ja kasvuyrityskilpailuun valittiin 15 yritystä Keski-Suomesta.
80%
Näistä 80 % tavoittelee voimakasta kasvua.
4,5M
Yritysten liikevaihtotavoitteet 3 vuoden kuluttua.
380,8K
Suunnitellun rahoituksen tarve kilpailuun valituilla keskisuomalaisilla yrityksillä.
Lähde: Kasvu Open
JURIDIIKKA
Ajankohtaiset säädösmuutokset ja yritysten sopimukset
SUOMESSA YRITYSTEN VÄLISIÄ SOPIMUKSIA KOSKEE LAAJA SOPIMUSVAPAUS. LAINSÄÄTÄJÄ JA TUOMIOISTUIMET OVAT JÄTTÄNEET ESIMERKIKSI YRITYKSEN OSAKKAIDEN VÄLISEN OSAKASSOPIMUKSEN JA TIETOTEKNIIKKAA KOSKEVAT IT-SOPIMUKSET VARSIN VAPAASTI SOVITTAVAKSI MUODON JA SISÄLLÖN OSALTA. SOVELTUVA
LAINSÄÄDÄNTÖ ON ASETTANUT REUNAEHTOJA, KUTEN OSAKEYHTIÖLAKI OSAKASSOPIMUSTEN SISÄLLÖLLE
TAI TEKIJÄNOIKEUSLAKI IT-SOPIMUKSILLE. LISÄKSI LAAJASTA SOPIMUSVAPAUDESTA HUOLIMATTA SOPIMUSOIKEUDELLISIA PERIAATTEITA ON TOKI NOUDATETTAVA, ESIMERKIKSI TAHALLAAN SOPIMUSTA RIKKOVA EI VOI VEDOTA EDUKSEEN VASTUUNRAJAUSEHTOIHIN.
Vähitellen EU-lähtöinen ja kotimainen sääntely ovat kuitenkin alkaneet rajoittaa sopimusvapautta. Viime vuosina välittömästi sopimusvapautta rajoittavia ja siten sopimusmuutoksia edellyttäneitä teemoja ovat olleet muun muassa tietosuoja-asetus (GDPR) ja sen vuoksi laadittavat henkilötietojen käsittelysopimukset, ja työsopimuslainsäädännön kilpailukieltosäädösten korvausvelvollisuuksia koskevien muutosten vuoksi tehdyt työsopimusten kilpailukieltoehtojen katselmoinnit ja muutokset.
Lähikuukausina voimaan tulleet akuutit säädösmuutokset lisäävät tarvetta arvioida ja muuttaa sopimuksia.
Työsopimuslain muutoksen yllättävä heijastusvaikutus osakassopimuksiin
Hallituksen kiistanalaisimpia ja puhutuimpia uudistuksia on valmistelussa oleva työsopimuslain muutos, jolla työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste eli 7 luvun 2 §:n ”asiallinen ja painava syy” on tarkoitus korvata ”asiallisella syyllä”. Mikäli lainmuutos toteutuu hallituksen suunnittelemalla tavalla, sen on arvioitu madaltavan jossakin määrin työsuhteen irtisanomiskynnystä 1.1.2026 lukien. Yksittäisen työntekijän työsuhteen päättymisen lisäksi muutoksella voi
olla vaikutusta myös yritysten osakassopimuksiin ja erityisesti työsuhteeseen liittyvään osakeomistukseen. Osakassopimukset sisältävät usein niin sanottuja lähtijä/leaver-ehtoja. Työntekijän oikeus omistaa yrityksen osakkeita voi olla riippuvainen työsuhteen voimassaolosta, johon lähtijä/leaver-ehdot vaikuttavat. Mikäli säädös muuttuu ja irtisanomiskynnys työnantajan puolelta madaltuu, voi olla vaarana, että alhaisella hinnalla toteutettava osakkeiden lunastaminen on jatkossa toteutettavissa alhaisemmalla kynnyksellä kuin sopimusta laadittaessa on tarkoitettu. Muutoksella voi siten olla tarkoituksettomia vaikutuksia osakassopimuksen tulkintaan. Suosittelemme yrityksiä tarkastamaan tämän skenaarion omasta osakassopimuksestaan ja arvioimaan, onko sopimusta tarpeen muuttaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.
EU:n datasäädös ja ”datakäsittelypalveluiden” sopimukset
EU:n datasäädöksen (Data Act) VI luvun soveltaminen datakäsittelypalveluiden eli pelkistetysti useimpien pilvipalveluiden osalta alkaa 12.9.2025. Toisin kuin eräissä muissa datasäädöksen kohdissa, VI luvussa ei ole pieniä yrityksiä suojaavaa liikevaihtorajaa. Moni pilvipalveluita tarjoava
yritys alueellamme joutuu tekemään muutoksia sopimuksiinsa. Datasäädöksen seurauksena valtaosaan pilvipalvelusopimuksista tulee ottaa aiemmin kuluttajasopimuksista tutulla tavalla asiakkaan eduksi olevia, palveluntarjoajan sopimusvapautta rajoittavia ehtoja. Käytäntö on tätä artikkelia kirjoitettaessa vasta muodostumassa, ja GDPR:n tapaan EU:n täsmällisempi ohjeistus on tälläkin kertaa keskeneräinen huomioiden säädöksen voimaantulo.
Sinänsä ymmärrettävästä tavoitteesta poistaa esteitä datakäsittelypalvelusta toiseen siirtymiselle aiheutuu merkittävä määrä pakottavaan lakiin perustuvia muutostarpeita palveluntarjoajan tiedonantovelvoitteeseen, irtisanomisehtoihin ja -aikoihin, sopimuksen päättymiseen liittyviin vaihtomaksuihin sekä teknisiin toimenpiteisiin.
Kyberturvallisuuslain ja NIS2-direktiivin myötä tiukentuneet sopimusehdot
NIS2-direktiiviin perustuva kansallinen kyberturvallisuuslaki tuli voimaan 8.4.2025 ja tätä kirjoitettaessa sen soveltamisalaan kuuluvat toimijat ovat velvoitettuna ilmoittautumassa toimivaltaisille viranomaisille. NIS2-direktiivin myötä säädöksen piiriin kuuluvat
toimijat joutuvat katselmoimaan myös sopimuksiaan, sillä sääntely sisältää EU:lle tyypillisiä dokumentointi- ja raportointivelvoitteita.
Ensihavaintojemme mukaan osa uudenlaisista ehdoista perustuu uuteen sääntelyyn, mutta osin markkinatoimijat myös kiristävät otettaan sopimuskumppaneista enemmän kuin säädösmuutokset edellyttäisivät. Tiukentuneita sopimusehtoja ovat esimerkiksi nollatoleranssi virheisiin, sopimussakkotyyppisiä sanktioita, tiukkoja vasteaikoja, rikkomusten määrittely olennaisena virheenä sekä poikkeuksia vastuunrajoitusehtoihin. Turvallisuutta koskevia sopimusehtoja ja -vaatimuksia on laajennettu erilaisiin sopimuksiin. Moni yritys tulee käyttämään edellä tarkoitettuja osana strategista muutosta parantaakseen sopimuksellista asetelmaa. Suosittelemmekin tutustumaan sääntelyn sisältöön ja soveltamisalaa koskevien toimijoiden velvoitteisiin, jotta sopimuskumppanin esittäessä tietoturvaan liittyviä muutoksia yritykselläsi on niistä riittävä tietoisuus.
Asianajaja Juuso Tuppurainen ja asianajaja Aino-Kaisu Renko
Asianajotoimisto Pro Juridica Oy
Vaikuttajafoorumi
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI JÄRJESTI 4.4. VAIKUTTAJAFOORUMIN JO KOLMATTA KERTAA. VAIKUTTAJAFOORUMI KOKOAA YRITYSTEN EDUSTAJAT JA PÄÄTTÄJÄT
AJANKOHTAISEN TIEDON ÄÄRELLE. TEEMANA OLI TÄNÄ VUONNA KILPAILUKYKY, JOHON PUREUDUTTIIN HUIPPUASIANTUNTIJOIDEN JOHDOLLA. TILAISUUDEN
JUONSI ARTO NYBERG.
Vaikuttajafoorumin avasi Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Puheenvuoronsa piti myös Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto aiheena Kasvun eväitä etsimässä – Kasvuriihi-hankkeen kasvuehdotukset. Oikealla tilaisuuden juontaja Arto Nyberg.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle piti puheenvuoron aiheesta teknologiavienti, resilienssi ja uudistuminen – menestyksen avaimet muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kävi läpi muutoksia, joita paikallisen sopimisen laajentuminen tuo työmarkkinoille. ”Työmarkkinoiden toimivuus on turvattava, jotta ennustettavuus säilyy.”
oli rento tunnelma, ja kokonaisarvosana tilaisuudesta oli
Päivä huipentui paneelikeskusteluun.
Kauppakamarin tilaisuudet ovat oiva mahdollisuus verkostoitua uusien ja vanhojen tuttujen kanssa.
Paikalla oli yli 150 osallistujaa.
Keski-Suomen kauppakamarin kolmas Vaikuttajafoorumi kokosi ennätysmäärän osallistujia ja huippupalautteet. Kiitos osallistujille ja nähdään Vaikuttajafoorumissa taas ensi vuonna!
Harvia Oyj:n toimitusjohtaja Matias Järnefelt kertoi Harvian kasvutarinan.
Tilaisuudessa
4,9 palautekyselyssä.
95-vuotisjuhla
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI TÄYTTI HUHTIKUUSSA 95 VUOTTA. KESKI-SUOMEN
KAUPPAKAMARI ON KASVANUT VUOSIKYMMENTEN AIKANA MERKITTÄVÄKSI YRITTÄJIEN JA PÄÄTTÄJIEN YHTEISTYÖVERKOSTOKSI. 95-VUOTISTA TAIVALTA JUHLITTIIN
YHDESSÄ JÄSENTEN JA PÄÄTTÄJIEN KANSSA 4.4. 95-VUOTISJUHLASSA PRIIMUKSESSA 150 HENKILÖN VOIMIN.
Kuvausseinällä kuvattavana arvoisa valtiovarainministeri Riikka Purra ja Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.
Valtiovallan tervehdyksen Keski-Suomen kauppakamarille toi valtiovarainministeri Riikka Purra. Hän peräänkuulutti juhlapuheessaan kasvun tärkeyttä, jottei Suomi joutuisi pysyvään leikkauskierteeseen.
Keski-Suomen kauppakamari myönsi kolmelle työntekijälleen Keskuskauppakamarin ansiomerkit korvaamattomasta työpanoksestaan kauppakamarin toiminnan ja Keski-Suomen elinkeinoelämän hyväksi. Keski-Suomen kauppakamari palkitsi ansiomerkein viestintäpäällikkö Viivi Sakkaran (oikealla), markkinointisuunnittelija Merja Honkasen ja palvelupäällikkö Pia Naukkarisen. Ansiomerkkien myöntämisperusteena on työurien kesto: Sakkara ja Honkanen ovat työskennelleet Keski-Suomen kauppakamarissa kymmenen vuotta ja Naukkarinen viisi vuotta.
95-vuotisjuhlien tunnelma kohosi kattoon.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kannusti puheessaan ottamaan kantaa ja uudistumaan rohkeasti: ”Välillä rapatessa roiskuu.”.
Olemme otettuja, että saimme näin runsaan joukon arvovaltaisia vieraita juhlimaan kanssamme.
Arvovaltaisten puhujien saattelemana juhlijat nauttivat hyvästä ruoasta, musiikista ja tanssista.
Kuvassa Keski-Suomen kauppakamarin henkilöstö vasemmalta alkaen palvelupäällikkö Pia Naukkarinen, koulutuspäällikkö Tuula Rahikainen, toimitusjohtaja Ari Hiltunen, markkinointisuunnittelija Merja Honkanen, viestintäpäällikkö Viivi Sakkara ja viestintäsuunnittelijana 30.4. asti toiminut Antti Innanen.
Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kertoi juhlapuheessaan Keski-Suomen kauppakamarin historiasta ja merkityksestä.
Juhlakansaa tanssitti Susanna Borgenström Ensemble, ja Tuomiojärven rantamaisemassa juhlinta jatkui lähelle keskiyötä. Näin upeiden 95-vuotisjuhlien jälkeen on hyvä jatkaa väsymätöntä työtä Keski-Suomen elinkeinoelämän hyväksi. Kiitos vielä kaikille osallistujille ja onnittelijoille!
TILAA UUTISKIRJE!
Siis täältä näin.
