KAUPPA
S. 6
Menestyksen mahdollistaja
Kasvata yritystäsi luottavaisin mielin – Finnvera on tukenasi, kun tarvitset rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen. Olemme rahoituksen ratkaiseva palanen. Yhdessä rakennamme vahvempaa taloutta Suomeen.
finnvera.fi
Osaava työvoima on kriittistä talouden elpymiselle
Vaikka olemme lukeneet ikäviä uutisia Keski-Suomen yritysten henkilöstövähennyksistä, kuitenkin kauppakamareiden talouskyselyn mukaan talouden pohjakosketus on nähty. Yritykset ovat varovaisen optimistisia tulevaisuuden suhteen, ja monessa yrityksessä henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän vakaana tai jopa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana.
Vaikka Keski-Suomessa tilauskannat ja investointinäkymät ovat kohentuneet, talouden epävarmuus heijastuu edelleen yritysten liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Alueen yritysten kasvua hidastavat riittämätön kysyntä ja ammattitaitoisen työvoiman puute. Nämä haasteet eivät kosketa ainoastaan Keski-Suomea, vaan kohtaanto- ja työntekijöiden saatavuusongelmat ovat valtakunnallisia ja vaativat huomiota erityisesti koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikassa.
Kauppakamarien osaajakyselyssä yritykset antavat hallitukselle keskinkertaisen arvosanan näihin aiheisiin liittyen. Tärkeänä huolenaiheena yrityksille ovat osaamisperusteisen maahanmuuton haasteet ja Suomeen asettautumiseen liittyvä byrokratia. Yritykset tarvitsevat työvoimaa ja ovat halukkaita työllistämään kansainvälisiä osaajia, mutta nykyinen järjestelmä jarruttaa tätä tahtotilaa.
On selvää, että kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on kehitettävä toimintatapoja, jotka helpottavat työllistämistä ja irtisanomista sekä varmistavat, että osaajapula ei estä yrityksiä
kasvamasta. Koulutuksen leikkaukset herättävät huolta yrityksissä, sillä ammatillinen koulutus ja oppilaitosyhteistyö ovat elintärkeitä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Olemme saaneet viestiä yrityksiltä, että nuoret valmistuvat työelämään puutteellisin taidoin.
Leikkauksista huolimatta hallituksen toimissa on nähtävissä myös positiivista kehitystä: kannusteiden lisääminen työn tekemiseen ja vastaanottamiseen saa kiitosta yrityksiltä. Samoin työllistämisen esteiden purkaminen nähdään oikeansuuntaisena toimenpiteenä.
Yritykset tarvitsevat tuekseen myös konkreettisia ratkaisuja, jotka helpottavat osaajien maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen on yksi keskeinen keino, joka auttaisi yrityksiä työllistämään kansainvälisiä osaajia ilman turhia viivästyksiä. Työluvan käsittely on Suomessa nopeutunut, mutta perheiden oleskelulupaprosessi on yhä pitkä ja voi kestää puoli vuotta. Tämä lisää epävarmuutta ja estää osaajia asettumasta Suomeen pitkäaikaisesti.
Vaikka heikko suhdanne haastaa, on kuitenkin tärkeää muistaa, että Keski-Suomen yritykset ovat ennenkin osoittaneet kykyä sopeutua haastaviin tilanteisiin. Yritykset, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuvaan markkinaan joustavasti ja nopeasti, menestyvät talouden vaisusta yleiskuvasta huolimatta. Tämä korostaa työvoiman saatavuuden ja oikeanlaisen osaamisen merkitystä talouden elpymisen
tukipilareina. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että hallitus luo elinkeinoelämälle vakaan toimintaympäristön.
Yritysten viesti on selvä: osaavan työvoiman saatavuus on kriittistä Suomen elinkeinoelämän ja talouden toipumiselle. Ammattitaitoinen ja riittävä työvoima auttaa yrityksiä kasvamaan ja luo pohjaa koko maan talouden elpymiselle.
AMMATTITAITOINEN JA RIITTÄVÄ TYÖVOIMA AUTTAA YRITYKSIÄ KASVAMAAN JA LUO POHJAA KOKO MAAN TALOUDEN ELPYMISELLE.
ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Viivi Sakkara
KONSEPTI JA ULKOASU
Punamusta Oyj
TAITTO
Viivi Sakkara
atioji,itsaasiivS atuvaanämmenes
Y ässedhemmiovaattavsakiseskytiry.attuusillarav
KANNESSA
Veli-Pekka Niemistö
Kuva: Jiri Halttunen
A emmajitnutnaistavoisanupaaptiloajakla-atsaviat tuneko.ajattiojisk ostaiselleskytiryaviposapat:aattiojisK o nenimattiojis-atiola/fi.p
PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi
ILMOITUSMYYNTI
Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi
JULKAISIJA
Keski-Suomen kauppakamari
Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä
ILMESTYMINEN
S nesimattiojitulevlapaaojrat .ikknapsuuso
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti helmikuussa 2025.
PAINO
Siirtopaino Oy, Jyväskylä
JAKELU
Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä
tapahtumissa 1100 kpl
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti
ISSN 2342-0340
Kohota tiimihenki huippuunsa räätälöidyllä ryhmämatkalla!
myynti@helinmatkat.fi | +358207 466 720
YRITYSTARINAT
6
8
UUSI JÄSEN: FINALEAN
tukee yrittäjiä sydämellä ja asiantuntemuksella
VELI-PEKKA NIEMISTÖ:
Yritysostolla yrittäjäksi
20 kansainvälisistä osaajista
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA
KANSAINVÄLISYYS JA OSAAMINEN
12
16
TUUMASTA TOIMEEN
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen
LAAJAN SKAALAN ULKOMAALAISOSAAMISTA
Skaalan myynti- ja markkinointijohtaja Antti Hautapakka
30 ja kyberturvallisuuslaista uusia velvoitteita yritysjohdolle, Asianajotoimisto Pro Juridica SISÄLTÖ 8
AJANKOHTAISTA
KANSAINVÄLISTYMINEN
23 ja teollisuusoikeusosaaaminen, Genip
NIS2-DIREKTIIVISTÄ
Kuvassa vasemmalta: Taira Matilainen,
Paula Timonen ja Titta Viskari. Kuva:
Studio Varjo / Pasi Hakala
Finalean tukee yrittäjiä sydämellä ja asiantuntemuksella
FINALEAN OY ON KOLMEN NAISEN PERUSTAMA YRITYS, JOKA SYNTYI SYYSKUUSSA 2023
TAVOITTEENAAN TUODA INHIMILLISYYTTÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ TALOUSHALLINNON
KENTÄLLE. AJATUS YRITTÄJYYDESTÄ OLI KYTENYT YHTIÖN PERUSTAJIEN MIELESSÄ. VAIKKA
HEILLÄ OLI VAKAA TYÖPAIKKA JA VARMA TOIMEENTULO, ROHKEUS TEHDÄ TOISIN VETI
PUOLEENSA – NYT FINALEAN AUTTAA YRITYKSIÄ YMPÄRI SUOMEN.
Yrittäjyys oli kypsynyt Paula Timosen mielessä aiempien työtehtävien inspiroimana. Asia nytkähti eteenpäin, kun Paula kutsui entiset kollegansa Titta Viskarin ja Taira Matilaisen yhteiseen saunailtaan. Päätös yrityksen perustamisesta sinetöitiin saunan lauteilla.
”Ajatus yrittäjyydestä oli ollut ilmassa jo pitkään. Lopulta kokoonnuimme saunailtaan, ja siinä hetkessä päätimme perustaa yrityksen”, Paula Timonen kertoo.
”Olin aiemmin sanonut, etten koskaan lähde yrittäjäksi yksin, mutta tähän sanoin heti kyllä. Olen ollut yrittäjien kanssa tekemisissä koko työurani ja kasvanut yrittäjäperheessä, joten yrittäjyys oli minulle tuttua”, kertoo Titta Viskari.
”En uskaltanut jäädä ulkopuolelle, sillä näin, että tästä tulee jotain mahtavaa”, Taira Matilainen kertoo.
Ja niin siitä tulikin. Finaleanin matka on alkanut vauhdikkaasti, ja kysyntä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Ensimmäinen vakituinen työntekijä on jo aloittanut, ja seuraava vakituisen rekrytointi on meneillään.
Kolmikolla oli selkeä visio alusta alkaen: halu rakentaa liiketoimintaa omien arvojen pohjalta ja olla lähellä
asiakkaita. Perustajilla on vahva tausta taloushallinnosta ja HR-palveluista, sillä he ovat tehneet uransa monen kokoisissa organisaatioissa ja nähneet läheltä niin suurempien yritysten kuin pienyrittäjienkin haasteet.
”Meille on tärkeää tarjota tukea, joka on aidosti asiakkaan puolella arjen tarpeisiin vastaavaa,” kertoo Titta.
Pitkä työ taloushallinnon ja HR-asioiden parissa on jättänyt jälkensä verkostoihin, ja asiakkaiden suosittelut ovat avanneet uusia ovia. Inhimillinen lähestymistapa on saanut positiivista palautetta asiakkailta, jotka kokevat Finaleanin palvelut henkilökohtaisiksi ja aidosti heidän liiketoimintansa kasvua tukeviksi.
”Monet puhuvat asiakaslähtöisyydestä, mutta meille se tarkoittaa aidosti sitä, että teemme kaikkemme asiakkaan parhaaksi – kuin kyseessä olisi oma yrityksemme,” Paula kertoo.
Finaleanin palvelutarjonta on kattava: tilitoimistopalveluiden lisäksi yritys tarjoaa talousjohdon palveluita sekä monipuolisesti HR-ratkaisuja, jotka ulottuvat rekrytoinneista soveltuvuusarviointeihin ja henkilöstöhallinnon tukipalveluihin. Palvelut hyödyntävät viimeisimpiä ohjelmistoratkaisuja ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia, mikä tekee prosesseista sekä kustannustehokkaita että asiakkaille sujuvia. Asiakkaita löytyy laajasti eri toimialoilta ja startup-yrityksistä aina pitkän linjan yrityksiin. Finaleanin oleminen kasvuvaiheessa asettaa uudenlaisia vaatimuksia johtamiselle ja vastuulle. Tulevaisuudenkin rekrytoinneissa Finalean
aikoo etsiä työntekijöitä, jotka jakavat yrityksen arvot ja ovat valmiita toimimaan asiakaslähtöisesti. Taloushallinnon ammattilaisista on Keski-Suomen alueella pulaa, ja Finalean haluaakin tukea alan kehitystä tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia myös alalle siirtyville.
”Tiedämme, että taloushallinnon kentällä tarvitaan uusia osaajia, ja haluamme osaltamme edistää alan tulevaisuutta,” Taira kertoo.
Yrityksen tulevaisuudensuunnitelmat ovat kunnianhimoisia mutta vastuullisesti harkittuja. Koska kasvuvauhti on ollut nopeaa, keskittyy yritys seuraavaksi strategian kirkastamiseen ja tavoitteiden hiomiseen.
”Olemme kirkastamassa strategiaamme, sillä vaikka kasvamme, emme tingi arvoistamme,” Paula painottaa.
Vaikka tavoitteet ovat korkealla, perustajat ovat tottuneet pitämään jalat maassa ja päämäärät kirkkaana.
”Tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta kasvu vaatii kovaa työtä ja jatkuvaa panostusta. Positiivisin ja avoimin mielin katsomme horisonttiin”, Titta toteaa.
Finalean liittyi Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi saadakseen tukea verkostoitumiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Kaikki kolme ovat hyödyntäneet kauppakamarin palveluita aiemmissa työtehtävissään ja tietävät sen arvon liiketoiminnan tukemisessa.
”Kauppakamari tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen, ja olemme mielellämme mukana myös valiokuntatoiminnassa. Haluamme olla mukana alueellisessa kehittämisessä ja vaihtaa ajatuksia muiden paikallisten toimijoiden kanssa”, Paula toteaa.
LUKUSUOSITUS
Talouskatsaus
Kauppakamarien lokakuun talouskyselyn mukaan yritysten näkemykset suhdannetilanteesta ovat kohentuneet. Yhä on matkaa huippulukemiin, mutta arviot ovat parantuneet kaikilla kyselyn osa-alueilla. Yritysten odotukset ovat aiempaa korkeammalla niin liikevaihdon, tilauskantojen kuin henkilöstömäärien osalta. Myös toteutunut liikevaihto on kehittynyt viime kuukausina paremmin kuin alkuvuodesta.
”Kuluvan vuoden mittaan on kotimaisessa talouskeskustelussa toisteltu analyysiä, jonka mukaan Suomen talous on suhdannekuopan pohjalla, mutta kasvu käynnistyy pian. Toistaiseksi myönteisestä kehityksestä silti on ollut niukasti merkkejä, ja usko on ollut koetuksella. Kauppakamarien suhdannekysely tukee tulkintaa siitä, että nousu kuopan pohjalta on vihdoin alkanut”, toteaa Appelqvist.
Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli syksyn kauppakamarikyselyssä kasvanut 35 prosentilla vastaajista. Vastaava osuus oli toukokuussa alle 29 prosenttia, eli kesä ja syksy näyttäisivät sujuneen paremmin kuin alkuvuosi. Silti edelleen oli likimain yhtä paljon vastaajia, eli 34,4 prosenttia, joilla kuluvan vuoden kumulatiivinen liikevaihto on edellisvuotta alempana. Vain 22,6 prosenttia vastaajista kuitenkin odottaa liikevaihtonsa laskevan seuraavan kuuden kuukauden aikana.
2x
Tuoretta tietoa
KAUPPAKAMARIKYSELY
Kauppakamarikyselyn mukaan valtaosa eli 84 prosenttia yritysvastaajista luottaa siihen, että sähkö riittää tulevana talvena. 11 prosenttia vastaajista oli huolissaan sähkön riittävyydestä.
Sähkön hinta talvella huolestuttaa 27 prosenttia vastaajista. Enemmistö, 71 prosenttia yrityksistä ei ole huolissaan sähkön hinnasta. Kuten kuluttajat, myös yritykset voivat suojata sähkön hinnan kiinteillä sopimuksilla tai hankkia pörssisähkösopimuksia sekä näiden välimalleja.
Teppo Säkkinen, johtava asiantuntija Keskuskauppakamari
OSAAJAKYSELY
Jukka Appelqvist
Pääekonomisti, Keskuskauppakamari
Lue lisää kauppakamari.fi
Kauppakamarien kyselyn mukaan 45 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 59 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. Kyselyn vastausten perusteella on nähtävissä, että suhdannetilanteesta huolimatta yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden ne ovat hetkellisesti hieman hellittäneet.
Suvi Pulkkinen, johtava asiantuntija Keskuskauppakamari
Yritysostolla yrittäjäksi
YRITYKSEN KASVUTARINA SAI ALKUNSA, KUN HEINÄKUUSSA 2019 VELI-PEKKA
NIEMISTÖ PÄÄTTI SIIRTYÄ YRITYSOSTON KAUTTA YRITTÄJÄKSI. JAKEMAN OY JA MECAMAN OY (ENTINEN MECAMIEHET OY) SUUNNITTELEE, VALMISTAA JA ASENTAA TERÄSRAKENTEET RAKENNUSTEOLLISUUTEEN JA TEOLLISUUSLAITOKSIIN.
LISÄKSI SE VALMISTAA MUUN MUASSA BETONIASEMIEN RUNKOJA JA BETONIELEMENTTIEN VALUMUOTTEJA SEKÄ KUNNOSTAA SUURIA RISTIKKONOSTUREITA.
VUONNA 2019 JA 2020 TOTEUTUNEILLA YRITYSOSTOILLA LIKI 40 VUOTTA VANHAT YRITYKSET OVAT YHDESSÄ KASVANEET MAAKUNNAN MERKITTÄVIMMÄKSI KESKIRASKAIDEN TERÄSRAKENTEIDEN VALMISTAJAKSI.
Pitkä tausta vaativasta valmistavasta kansainvälisestä alihankintateollisuudesta ja ajatus siitä, että perinteisiä konepajoja voisi kehittää kaupallisesti ja prosessien osalta kohti maailmanluokan toimintaa oli ollut Veli-Pekka Niemistöllä pitkään mielessä.
”Kun sopiva yritys tuli kohdalle, pistimme hanskat käsiin ja aloitimme systemaattisen liiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen”, kertoo Niemistö.
Sittemmin yrityksiä on tullut lisää. NameH-konserniin kuuluu kaksi teräsrakenteita valmistavaa konepajaa Jakeman ja Mecaman, teollisuuden asennusliiketoiminta Maintman sekä merikonttien jalkarakenteita valmistava yhtiö Confoot.
Aluksi liikevaihtoa oli reilu miljoona euroa ja henkilöstöä alle kymmenen. Niemistön ajatuksena oli heti alussa prosessien merkittävä parantaminen myynnistä hankintaan asti.
minnat tukevat strategian mukaisesti toisiaan ja tuovat tukijalkaa markkinoiden heilahteluihin.
Kasvun taustalla on ollut koko ajan kova usko omaan tekemiseen ja osaamiseen. Konsernin liikevaihto on yli viisinkertainen vuonna 2024, noin 7,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä on yli nelinkertainen: yritys työllistää yli 50 henkilöä Keski-Suomessa.
Kasvua haastavista ajoista huolimatta
TARINALLAAN
NIEMISTÖ HALUAA
KANNUSTAA, ETTÄ
YRITYSOSTO ON OIVA
VÄYLÄ YRITTÄJÄKSI.
”Asiakaspalvelun parantaminen, hankintojen haltuunotto ja yleinen toiminnan kehittämiseen panostaminen johti nopeasti kasvuun. Heti vuoden päästä ostimme kilpailevan yrityksen ja tuplasimme liikevaihdon ja henkilöstömäärän, ja samalla molemmat liiketoiminnat lähtivät orgaaniseen kasvuun asiakasponnisteluiden myötä. Seuraavana vuonna perustimme asennusyrityksen asiakastarpeeseen tukemaan konepajaliiketoimintaa”, Niemistö kuvailee.
Strategiaa on muovattu vuosien varrella, mutta perusajatus on kuitenkin pysynyt samana: parantaa prosesseja ja kasvaa kannattavasti. Kaikki liiketoi-
Yrityksen kasvumatka ehti alkaa vuonna 2019 juuri ennen kuin korona yllätti. Kun 2020 keväällä korona tuli syliin, markkina ylikuumentui ja raaka-aineiden hinnat tuplaantuivat. 2023 markkina alkoi hyytymään ja tänä vuonna yleiset talousnäkymät ovat olleet aika heikkoja. Siitä huolimatta yritys on pystynyt kasvamaan jatkuvasti.
”Strategiaa on pitänyt päivittää useamman kerran. Olemme pystyneet reagoimaan jokaiseen markkinamuutokseen erittäin hyvin, tässä voimme sanoa onnistuneemme. Tärkeä oivallus on ollut se, että luottamalla osaamiseen ja tekemällä ahkerasti työtä sekä reagoimalla nopeasti muutoksiin pärjää kyllä hienosti”, Niemistö avaa.
Suurimpina haasteina kasvun alkuvaiheessa oli henkilöstömäärän kasvattaminen. Osaavaa työvoimaa ei ollut saatavilla ja prosessit eivät olleet vielä riittäviä uusien ihmisten nopeaan osaamisen lisäämiseen.
”Prosessit ja henkilöstö ovatkin olleet kasvussa koetuksella. Myyntiä olisi koko ajan ollut tarjolla enemmän kuin omaa kapasiteettia”, Niemistö lisää.
Keski-Suomessa on hyvä kasvaa
Niemistö kertoo, että Keski-Suomi on ollut hyvä sijainti yritystoiminnalle.
Pääkaupunkiseudulle ei ole ollut halua tai tarvetta mennä ja Keski-Suomesta on kohtuullisen järkevää toimia ympäri Suomea.
Toiminta vaatii korkeaa osaamistasoa ja henkilöstön pysyvyys on yhtiölle tärkeää. Niemistön mukaan
vaikka työvoiman saatavuus voi olla haasteellisempaa täällä niin toisaalta työvoima on pysyvämpää.
”Mielestäni kasvun ja menestyksen takana on ollut selkeä tahtotila ja strategia, jota on päivitetty ja toteutettu jatkuvasti tilanteiden mukaisesti. Lopulta ihmiset kuitenkin ovat omilla päivittäisillä teoillaan saaneet aikaan sen mitä olemme tehneet. Yrityksissämme on joka tasolla vahva tekemisen kulttuuri. Tämä kulttuuri johtaa väistämättä siihen että asioita tapahtuu. Ja kun tapahtuu oikeita asioita niin tavoitteet toteutuvat”, Niemistö kiteyttää.
Perinteisiä kumppaneita on ol-
NameH-konsernin yhtiöt
Jakeman Oy ja Mecaman Oy suunnittelee, valmistaa ja asentaa teräsrakenteet rakennusteollisuuteen ja teollisuuslaitoksiin. Lisäksi se valmistaa muun muassa betoniasemien runkoja ja betonielementtien valumuotteja sekä kunnostaa suuria ristikkonostureita.
Maintman Oy perustettiin vuonna 2021 asiakastarpeeseen ja se on kasvanut myös alueen merkittäväksi teollisuusasennuksia tarjoavaksi
yritykseksi. Maintmanin kasvuharppaus tehtiin vuonna 2022 toteutuneella liiketoimintakaupalla. 2024 kesäkuussa yritys osti merikonttien jalkarakenteita myyvän vientiyrityksen Oy Confoot Ltd:n ja samalla osan sen valmistavasta Virolaisesta tytäryhtiöstä. Maintman Oy asentaa teollisuuden putkistoja, valmistaa ja asentaa vaativia laitteistoja sekä tekee pieniä ja suurempia teollisuusasennuksia ympäri Suomea ja myös
Kuvassa vasemmalta tuotantotyöntekijät Joona Vääränen ja Mika Pienmäki, toimitusjohtaja Veli-Pekka Niemistö sekä Jakemanin tuotantopäällikkö Erkki Kurkipuro.
lut paljon markkinointitoimistoista TE-keskukseen ja raaka-ainetoimittajiin. Asiakkaat tietysti tärkeimpinä.
”Yrittäjänä kuitenkin nostaisin korkeimmalle oman ja kaikkien työntekijöidemme perheet ja muut läheiset, jotka ovat tukena työn tekemisen rinnalla. Ehkä vinkkinä antaisinkin erityisesti avainhenkilöille oman sparraavan ja motivoivan verkoston luomisen. Omasta suorituskyvystä huolehtiminen on tärkeä osa kasvua”, Niemistö kertoo.
Tarinallaan Niemistö haluaa kannustaa, että yritysosto on oiva väylä yrittäjäksi.
ulkomailla. Yritys työllistää yhdeksän henkilöä.
Oy Confoot Ltd valmistaa ja myy merikonttien jalkarakenteita. Suurlujuusteräksestä valmistetut käsin käsiteltävät merikontin jalat ratkaisevat kustannustehokkaasti konttien jättämisen raskaan kuljetuskaluston kyydistä. Confootin tuotteita myydään pääasiassa Suomen ulkopuolelle. Yhtiö työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä.
Kasvuvaraa kansainvälisyydestä?
Tulevaisuuden megatrendit
Juho Romakkaniemi
Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
Kuva:
KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA
JA TEKNOLOGIOILLA
SEURAAVA LOIKKA
STANDARDEISSA
OTETAAN?
Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.
Suomen väestö muuttuu jatkuvasti monikulttuurisemmaksi. Suomen väestö harmaantuu ja haikara eksyy yhä harvemman kotiovelle. Maamme tulevaisuus aina vanhusten hoivaamisesta uusien kasvuyritysten perustamiseen on yhä vahvemmin ulkomailta Suomeen muuttavien, osaavien ja ahkerien ihmisten käsissä.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.
Yritysten kilpailuedellytysten näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että näiden ihmisten osaaminen saadaan mahdollisimman tuottavasti hyödynnettyä. Moni yritys kuitenkin vielä arkailee. Voisiko meidän yrityksessämme työskennellä, jos ei osaa täydellistä suomea? Noin 40 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut henkilöstöä, joilla on jonkun muun maan kuin Suomen kansalaisuus.
Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.
tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.
Moni yritys kärsii osaajapulasta. Kuitenkin niillä yrityksillä, jotka ovat höllänneet kielitaitovaatimuksiaan tai rekrytoineet englanniksi, tilanne on tyystin toinen. Monimuotoisuuden huomiointi henkilöstöpolitiikassa ei nimittäin houkuttele vain ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan vetoaa myös nuoriin kantasuomalaisiin: 39 prosenttia vaihtaisi yritystä inklusiivisempaan ja joka kolmas on jo vaihtanut.
Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.
Business Finlandin selvityksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten liiketoiminnassa on havaittu huomattavasti useammin merkittävää kasvua muihin yrityksiin verrattuna. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yritykset, joiden johtoryhmät ovat monimuotoisempia, ovat muita innovatiivisempia. Kansainvälinen henkilöstö on myös voimavara, kun tavoitteena on kohdentaa liiketoimintaa uusille asiakasryhmille tai kohdemaihin. Kun maamme talouden madonlukuja on katsellut yli 15 vuoden ajan tulee väistämättä miettineeksi, onko tässä kortti, joka olisi kannattanut pelata paremmin?
Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.
Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa
Positiivista on, että valtaosa niistä yrityksistä, jotka ovat kansainvälisen rekrytoinnin tielle lähteneet, eivät sitä kadu. Itse asiassa myönteiseksi tai vähintään neutraaliksi kokemukseksi kv-rekrytointia kuvaa 95 prosenttia kauppakamareiden osaajakyselyyn vastanneista. Yrityksissä vieraillessani olen kysynyt usein kokemuksia kv-osaajien perehdyttämisestä suomalaisilta työntekijöitä, ja kohtaamisissa on toistunut tärkeä viesti: ”Samanlaisia ihmisiähän me kaikki ollaan”.
Oli nimittäin kyse sitten monimuotoisuudesta, kansainvälisyydestä tai kilpailukyvystä, niin yhteistä näille on, että syntyy haaskuuta, jos ihmistä ei nähdä hänen osaamisensa, vaan esimerkiksi ihonvärinsä tai kulttuuritaustansa kautta.
Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.
Suvi Pulkkinen
Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto Keskuskauppakamari
Tuumasta toimeen
KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA MATIAS MARTTINEN
PERII ENSI KEVÄÄNÄ
TYÖMINISTERIN SALKUN ARTO SATOSELTA.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT HENRI KORPI
Työministerin salkku on vuosikymmenten saatossa osoittautunut monelle poliitikolle pestiksi, jossa joutuu olemaan jatkuvasti parrasvaloissa ja usein hyvinkin armottoman arvostelun kohteena.
Tässä grillissä on saanut kesästä 2023 lähtien olla työministeri Arto Satonen (kok), joka on puolustanut ja vienyt urhoollisesti eteenpäin hallitusohjelmaan kirjattuja työelämän uudistuksia massiivista lakkoaalloista sekä palkansaajajärjestöjen ja opposition ryöpytyksestä huolimatta.
Ensi keväänä Satosen salkun perii kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen. Hän on samalla on ensimmäinen raumalaisministeri sitten vuosituhannen vaihteen, jolloin Olli-Pekka Heinonen (kok) oli liikenne- ja viestintäministeri.
Maltilliseksi ja kompromissikykyiseksi kehuttu Marttinen on valiokuntatyön ohella ehtinyt vetää kevään 2023 hallitusneuvottelujen ”talouspöytää”, johtaa puhetta Ylen roolia ja rahoitusta pohtineessa työryhmässä sekä rakentaa hallituksen alkusyksyllä julkistamaa lisäsäästölistaa.
Eikä miestä siis hirvitä tarttua pestiin, joka voi käydä poliittisesti todella raskaaksi?
”Ei todellakaan. Nyt pääsen tekemään konkreettisesti työtä työllisyyden, vapaamman kilpailun, yritysten toimintaympäristön ja koko Suomen hyväksi”, Marttinen vakuuttaa.
”Helpotuksia en kuitenkaan lupaa. Teen kaikkeni, jotta hallitusohjelman uudistukset saadaan toteutettua”, hän lisää.
KUKA: Toisen kauden kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja tuleva työministeri. Pankkivaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja. Rauman kaupunginvaltuuston jäsen, Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen ja Satakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtaja.
KOULUTUS: Reservin luutnantti ja valtiotieteiden maisteri
HARRASTUKSET: Rullaluistelu, sulkapallo, kuntosali, pyöräily ja hiihto
Hallitukselle kehuja myös kentältä
Tulevan ministerin puhe kääntyykin tämän tästä istuvan hallituksen ohjelmaan ja sen työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkaan. Sitä on viety eteenpäin täysin hallitusohjelman mukaisesti.
Myös Arto Satosen urakointi saa Marttiselta kosolti tunnustusta, vaikka julkinen kritiikki on ollut ajoittain armotonta.
”Hän on tehnyt loistavaa työtä. Toki myös eduskunta on hoitanut sille kuuluvaa tehtävää tekemällä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.”
Marttisen mukaan linjauksista noussut meteli on vain mitalin toinen puoli. Kansan syvissä riveissä riittää kuulemma tukea ja ymmärrystä hallituksen ajamalle suunnanmuutokselle.
”Kun kiertää maakunnissa, niin kyllä sieltä tulee näille linjauksille kiitosta. Monien mielestä nyt laitetaan pelkän puhumisen sijaan lopultakin toimeksi”, Marttinen toteaa.
Kun sinnikkäänä ja sitkeänä työjuhtana tunnettu Satonen siivoaa keväällä oman työpöytänsä, ovat hallitusohjelman kivuliaimmat uudistukset saatu todennäköisesti jo maaliin. Moni saattaakin miettiä, josko Marttinen selviää helpommalla, kun raskaimmat työt on jo tehty.
Marttisen mukaan työministerillä on riittämiin haasteita myös hallituskauden jälkipuoliskolla.
”Hallitusohjelmassa on vielä kosolti kasvutoimia, joiden kimppuun on käytävä heti keväällä”, hän toteaa.
Työtä riittää myös tulevina vuosina
Tulevan työministerin erityishuomio on pk-yrityksissä, joissa on paljon kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Myös teollisuuden toimintaedellytyksiä ja investointihalukkuutta on vahvistettava.
”Suhdannekäänne parempaan on jo nurkan takana ja se vain vahvistuu, kun hallitusohjelmaan kirjatut ja jo päätetyt toimet alkavat purra. Nyt on vain valettava yrityksiin kasvu-uskoa”, Marttinen muotoilee.
Työlistan kärkipäässä on myös hankintalain uudistus. Sillä parannetaan etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia julkisissa kilpailutuksissa, kun kaupunkien ja kuntien omistamat inhouse-yhtiöt laitetaan samalle viivalle.
”Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 45 miljardilla eurolla, joten kyse on paikallisten pk-yritysten kannalta valtavasta potista”, Marttinen muistuttaa.
Tuleva työministeri tulee seuraamaan tarkasti myös Varman toimitusjohtaja Risto Murron kipparoiman kasvutyöryhmän työskentelyä. Tavoitetason hän on asettanut jo etukäteen korkealle.
”Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen yritysten toimintaedellytysten ja investointiympäristön vahvistamiseksi”, Marttinen toteaa.
Suhteet kunnossa kaikkiin suuntiin
Vielä varsin lyhyestä ammattipoliitikon urastaan huolimatta Matias Marttinen on saanut kollegoiltaan kiitosta pitkäjänteisyydestä ja kompromissihakuisuudestaan. Niille voi ennustaa olevan käyttöä myös jatkossa, kun tuore työministeri käy neuvonpitoon etujärjestöjyrien kanssa.
Hallituksen alkutaipaleella nähtyjen myrskyisten yhteenottojen jäljiltä tunnelman voisi arvella olevan vähintäänkin jännittynyt, mutta Marttinen on toista mieltä.
”Olen ollut näissä kuvioissa jo kymmenkunta vuotta. Suhteet ovat kunnossa ja tiiviit myös palkansaajapuolelle”, hän vakuuttaa.
Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa eri osapuolten rakentavaa yhteistyötä.
”Vaikeitakin asioita saa vietyä läpi, kun vain jaksaa hakea niihin ratkaisua ja sopua. Tätä kautta syntyy myös tuloksia ja samaa periaatetta aion noudattaa myös ministerinä.”
Maahanmuuttokeskustelu väärillä raiteilla
Kuluvaa syksyä on värittänyt ulkomaiseen työvoimaan liittyvä maahanmuuttokeskustelu, jonka seassa on kuultu myös rasismisyytöksiä. Matias Marttisen mukaan hallitusohjelman selkeänä tavoitteena on saada Suomeen lisää ulkomaisia osaajia, eikä vaikeuttaa heidän tuloaan.
”Julkinen keskustelu antaa asiasta kuitenkin väärän kuvan”, Marttinen sanoo.
Esimerkkejä helpotuksista tulee kuin apteekin hyllyltä. Hakemusprosessit ovat nopeutuneet selvästi, nykyisellä työluvalla voi jatkossa hakea töitä myös muilta työvoimapulan aloilta ja avainosaajien verohuojennusta on pidennetty kolmella vuodella. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija voi jatkossa saada pysyvän työluvan, kunhan suomen kielen taito on riittävä.
”Minusta on valitettavaa, että maahanmuutosta on käyty negatiivista keskustelua jopa ylimpien päättäjien piirissä. Se ei paranna Suomi-kuvaa ja meidän houkuttavuutta”, Marttinen harmittelee.
Laajan skaalan ulkomaalaisosaamista
POHJANMAALLA TOIMIVAN IKKUNA- JA OVIVALMISTAJA SKAALAN HENKILÖSTÖSTÄ LIKI KOLMANNES ON JO MAAHANMUUTTAJIA.
ILMAN HEITÄ YRITYS OLISI VOINUT HEITTÄÄ HYVÄSTIT KASVUHAAVEILLEEN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT JYRI LAITINEN KANSAINVÄLISTYMINEN
Kun yrityksellä on tehtaat Kauhavan Yli- ja Alihärmässä sekä Vetelissä, voisi myös työvoiman olettaa löytyvän lähiympäristöstä.
Totuus on kuitenkin toisenlainen. Moni kasvava pk-yritys on kärsinyt viime vuosina alati pahenevasta työvoimapulasta, mutta vain harva on heittänyt rekryverkkojaan Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ikkunoita ja ovia valmistavassa Skaalassa on kuitenkin toimittu toisin. Yritys alkoi pestata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä aktiivisesti jo vuosituhannen vaihteessa ja viimeisten kymmenen vuoden aikana tahti on vain kiihtynyt.
Tällä hetkellä Skaalan runsaasta 300 työntekijästä lähes kolmasosa on maahanmuuttajia.
”Itsekin aina yllätyn, kun palkitsemme henkilöstöä pitkistä työurista tai kokoonnumme yhteisiin juhliin. Esimerkiksi 10–20 vuotta talossa olleiden joukossa on vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Se kertoo, että olemme tehneet asioita oikein. Meille töihin tulleet ovat viihtyneet ja myös kotoutuneet”, myynti- ja markkinointijohtaja Antti Hautapakka toteaa.
Opintopolku myös yritykselle
Skaalan työvoimatilanne oli haastava koko rakennusalan huippusuhdanteen ajan – käytän-
nössä viime vuosikymmenen puolivälistä koronakriisiin ja Ukrainan sodan alkuun asti.
Viimeiset pari vuotta ovat olleet rakennusalalla jo selvästi hiljaisempia, mikä on Hautapakan mukaan helpottanut myös pahinta työvoimapulaa.
”Rakennuspuolelta on tullut jonkin verran työntekijöitä, mutta uusille käsipareille on edelleen kysyntää. Vaikka hakuharavaa on jatkuvasti laajennettu ympäri Suomea, ei hakijoita löydy riittävästi. Siksi heitä on etsittävä myös ulkomailta”, hän toteaa.
Valtaosa ulkomaisista osaajista on tullut Skaalan tehtaille Itä-Euroopasta, lähinnä Virosta, Venäjältä, Romaniasta ja Ukrainasta. Joukkoon mahtuu toki muitakin kansallisuuksia.
”Tämä ollut myös yritykselle iso opintopolku, jossa on pitänyt panostaa kielitaitoon ja tulijoiden kotoutumiseen. Pelkän palkanmaksun lisäksi on huolehdittava, että uudet tulokkaat saavat pankkitilit auki, paperi- ja asuntoasiat kuntoon ja arki lähtee pyörimään”, Hautapakka listailee.
Samalla hän tunnustaa, että pientä asennekasvatusta on vuosien varrella tarvittu myös oman väen keskuudessa. Vaikka ajat ovat muuttuneet, voi Pohjanmaa tuntua edelleen haastavalta asuinympäristöltä täysin toisenlaisesta kulttuurista tulevalle.
Usein ylitettävänä on myös kielimuuri. Varsinkaan Itä-Euroopasta tulevat työntekijät eivät välttämättä osaa riittävästi englantia, jotta tulisivat ymmärretyksi työpaikalla ja sen ulkopuolella. Suomen kieltä voi Skaalassa opiskella yrityksen järjestämillä kielikursseilla kerran viikossa.
”Meidän onnemme ovat jo aiemmin tulleet venäjänkieliset osaajat, jotka ovat toimineet ajoittain tulkkeina. Nykyisin ulkomaiset työntekijät ovat meillä jo arkinen asia, mutta kyllä yrityskulttuurin muuttaminen otti meilläkin oman aikansa”, markkinointi- ja myyntijohtaja tunnustaa.
Sanat ja teot tasapainoon
Uusien tulokkaiden kotoutuminen ja viihtyminen on tärkeää myös yrityksen maineen ja houkuttavuuden kannalta. Tämäkin on Hautapakan mukaan asia, joka on oivallettava heti alkumetreillä.
Brändin ja maineen pitkäjänteinen rakentaminen kannattaa aina, mutta sen on oltava aidolla ja rehellisellä pohjalla. Sanojen ja tekojen on vastattava toisiaan.
”Oma henkilöstö on meille äärimmäisen tärkeä rekrykanava, sillä heidän mielipiteillään on muita enemmän painoarvoa. Ulkomailta tulevien työntekijöiden kohdalla tämä seikka vain korostuu. Jos he pettyvät ja lähtevät takaisin, on uusia tulokkaita entistä vaikeampi löytää”, Hautapakka muistuttaa.
Pohjimmiltaan työnantajamaineessa on kyse varsin arkisista työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Hautapakan listalle kuuluvat muun muassa hyvä johtaminen ja esihenkilötyö, henkilöstön kuunteleminen sekä sieltä nousseiden kehitysideoiden vieminen myös käytännöiksi.
”Näin uudetkin työntekijät kokevat, että heistä välitetään ja heidän antamallaan palautteella on merkitystä. Kouluun tai päiväkotiin menevät lapset ovat parasta kotiutusta koko perheelle.”
Duunareitakin tarvitaan
Skaalassa ulkomailta tulleita työntekijöitä on ollut jo parikymmentä vuotta. Itsekin lähes yhtä kauan talossa viihtynyt myynti- ja markkinointijohtaja sanookin suoraan, ettei yhtiö olisi pystynyt kasvamaan ja menestymään ilman
maahanmuuttajia.
”Yllättävän monet yritykset vierastavat edelleen ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia peläten byrokratiaa ja työmäärää. Tätä nykyä on kuitenkin kovempi työ etsiä työntekijöitä täältä kotiseudulta”, Hautapakka sanoo.
Perinteinen valmistava teollisuus alkaa hänen mielestään olla muutenkin tilanteessa, jossa vaihtoehdot käyvät vähiin. Tehdastyössäkin isot ikäluokat eläköityvät, mutta nuoret suuntaavat muille aloille, opiskelevat ja muuttavat kaupunkeihin.
”Kaikki eivät silti voi olla yritysjohtajia, juristeja tai lääkäreitä. Myös duunareita tarvitaan.”
Vinkkipalkkioita ja bussikyytejä
Skaala IFN Oy:n juuret ovat vuodessa 1956, jolloin ylihärmäläinen Otto Hautanen perusti puusepäntuotteita valmistavan yrityksen. Uuden yrittäjän silloiseen tuotevalikoimaan kuuluivat muun muassa puutarhakalusteet ja silityslaudat.
Sittemmin repertuaari laajeni ikkunoihin ja oviin, joille kaupungistuvassa ja uutta rakentavassa Suomessa riitti kysyntää. Vuosituhannen vaihteessa yhtiö oli jo noussut toimialansa kotimaiseen kärkikastiin.
Vuonna 2017 Skaala siirtyi itävaltalaisen perhekonserni IFN Holdingin omistukseen ja samalla keskityttiin Suomen ja Ruotsin markkinoille. Kuluvan vuoden liikevaihtoarvio liikkuu viime vuoden tasolla eli 57 miljoonassa eurossa.
Itävaltalaisomistus on tuonut mukanaan toimintamallin, jossa Skaalalla ei ole varsinaista toimitusjohtajaa. Sen
sijaan johtovastuu on jaettu kolmen avainhenkilön kesken. Yksi tästä kolmikosta on markkinointi- ja myyntijohtaja Antti Hautapakka.
”Omistajayhtiöllä on meitä pidemmät perinteet ulkomailta tulevan työvoiman rekrytoinnissa. Olemme saaneet sieltä tärkeää oppia ja opastusta etenkin työhyvinvointiin liittyvissä asioissa”, Hautapakka kertoo.
Uusia osaajia on haettu myös kotikonstein, muun muassa henkilöstön vinkkipalkkioiden avulla.
”Parhaillaan mietimme bussikuljetuksia naapurikunnista tehtaille, josko se madaltaisi työnhakukynnystä. Ennen muutetiin työn perässä Amerikkaan tai Ruotsiin. Nyt jo muutto naapurimaakuntaan tuntuu monesta ylivoimaiselta”, Hautapakka huokaa.
Byrokratiaa purettava myös perusosaajilta
Suomessa poliittiset päättäjät ovat heränneet nopeasti pahenevaan osaajapulaan. Samalla on pyritty sujuvoittamaan ja keventämään etenkin pidemmälle koulutettujen avainosaajien maahanmuuttokäytäntöjä.
Antti Hautapakan mukaan linjaus on oikea, mutta se voisi olla nykyistä oikeudenmukaisempi. Nyt maahantulon niin sanottua pikakaistaa ja pidempää oleskelulupaa voivat hyödyntää asiantuntijat ja pitkälle koulutetut asiantuntijat.
Sen sijaan valmistavan teollisuuden työntekijät joutuvat Suomeen tullessaan käymään läpi perinteisen ja edelleen varsin raskaan byrokratiamyllyn, joka työllistää myös työnantajia.
”Kyllä pelisääntöjen pitäisi minun mielestäni olla samat, olipa työtakin kauluksen väri mikä tahansa. Ilman ulkomaisia osaajia me emme enää pärjää”, Hautapakka toteaa.
YRITYSTEHTAAN JA JYVÄSKYLÄN EKOSYSTEEMIN TUKI KRIITTISEN TÄRKEÄÄ ALOITTAVALLE STARTUPILLE
“Olisimme varmaan ainakin vuoden jälkijunassa kehityksessä ilman Yritystehtaan apua.”
Matti Jalasvuori, Precision Phage
LUE PRECISION PHAGEN TARINA MAAILMAA
MUUTTAVAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ
Haluatko tavoittaa tuhansia rakentamisesta ja remontoinnista kiinnostuneita asiakkaita yhden viikonlopun aikana?
Tule näytteilleasettajaksi Jyväskylän Rakennusmessuille ja varmista yrityksesi näkyvyys Keski-Suomen suurimmassa rakennusalan tapahtumassa!
Katso lisää: jklrakennusmessut.fi
KESKI-SUOMEN
YRITTÄJÄJUHLA
25.1.2025 | PAVILJONKI
Uusia mahdollisuuksia kansainvälisistä osaajista
KANSAINVÄLISET TYÖNTEKIJÄT OVAT TUONEET YRITYKSIIN PALJON ENEMMÄN KUIN
VAIN TYÖVOIMAA – HEIDÄN MYÖTÄÄN ON AVAUTUNUT UUSIA MARKKINOITA, KEHITTYNYT MONIKULTTUURINEN TYÖYMPÄRISTÖ JA JOPA YRITYKSEN KIELITAITO ON VAHVISTUNUT. MONET SUOMALAISET YRITYKSET, KUTEN SUOMEN KORTTIPISTE, TIKKA SPIKES JA LANDIS+GYR, OVAT NÄHNEET KONKREETTISIA HYÖTYJÄ JA ROHKAISEVAT MUITA HYÖDYNTÄMÄÄN KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTA. MONET MAKSUTTOMAT PALVELUT TARJOAVAT APUA KANSAINVÄLISTEN OSAAJIEN REKRYTOINTIIN JA KIELITAITOON, KUTEN WORK IN FINLAND JA KOHTAUTUS-HANKE.
Suomen Korttipiste löysi motivoituneita työntekijöitä ukrainalaisista
Suomen Korttipisteellä sysäys ukrainalaisten työllistämiseen tuli TE-toimiston järjestämän tapahtuman kautta. Aluksi monikielisyys tuntui haastavalta, mutta kun ensimmäinen askel uskallettiin ottaa ja työllistää ukrainalaisia, osoittautuivat he ahkeriksi ja motivoituneiksi työntekijöiksi. Nyt yrityksessä työskentelee seitsemän ukrainalaista. Toimitusjohtaja Kalevi Koistinen suosittelee kokemuksensa perusteella kansainvälisten osaajien rekrytoimista. ”Olemme olleet erittäin tyytyväi-
siä meillä työskenteleviin ukrainalaisiin. Suosittelen ja haluan rohkaista muitakin työllistämään ukrainalaisia. Kieli ei ole ollut ongelma, vaan kaikki lähtee motivaatiosta. He ovat ahkeria ja motivoituneita työntekijöitä”, sanoo Koistinen.
Aluksi Suomen Korttipiste auttoi ukrainalaisia työntekijöitään esimerkiksi tilien avaamisessa. Kielimuurin taklaamiseksi hyödynnettiin Google Lensiä ja -kääntäjää. Yrityksessä on selvitetty työtyytyväisyyskyselyn avulla, mitä kaikkea tarvitaan kaksikielisenä.
Varastolla on töissä ukrainalaisia ekonomeja ja juristeja. Koistinen toi-
vookin, että jatkossa heidän osaamistaan voitaisiin hyödyntää paremmin, esimerkiksi verkkokaupassa.
Ukrainalainen Anna Kanarska on ollut hyvin tyytyväinen työskentelyynsä Suomen Korttipisteellä. Hän työskenteli sitä ennen kotimaassaan 12 vuotta pankissa.
”Halusin kovasti tehdä töitä Suomessa ja nyt olen ollut Suomen korttipisteellä kaksi vuotta. Kokemukseni on ollut hyvä. Suomi on auttanut meitä todella”, sanoo Anna.
Ensimmäinen työpäivä jännitti kovasti, mutta kollegat auttoivat ja tukivat. Nyt Anna haluaakin rohkaista muitakin
Kasvua kansainvälisistä kyvyistä -tilaisuus järjestettiin 4.10. Crazy Townilla.
työnantajia työllistämään ukrainalaisia.
”Älä pelkää ukrainalaisten tai muiden kansainvälisten osaajien palkkaamista. Google-kääntäjä auttaa”, Anna rohkaisee.
Karto ja Paletti yhdistyivät vuonna 2023 Suomen Korttipiste Oy:ksi, joka on osa Lehtipiste-konsernia. Yhtiö työllistää noin 65 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 21,5 miljoonaa euroa.
Parempaa palvelua kansainvälisen tiimin avulla
Jyväskylässä sijaitsee maailman johtava nastavalmistaja Tikka Spikes Oy, jolla on kansainvälinen tiimi: avainhenkilöitä on muun muassa Meksikosta, Englannista, Kiinasta ja Suomesta.
Kansainvälisen tiimin avulla Tikka Spikes Oy pystyy vastaamaan paremmin kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin.
”Esimerkiksi kommunikointi kiinaksi on meille huikea etu viennissä”, talousja HR-johtaja Anne Mustamäki kertoo.
Muutamia vuosia sitten kansainvälisten osaajien löytäminen oli Tikka Spikesille haastavaa, mutta nykyään yrityksen kasvaneen tunnettuuden ansiosta osaajia on entistä helpompi löytää.
Tuotannossa on lisäksi ollut työntekijöitä muun muassa Romaniasta, Intiasta ja Ukrainasta. Aluksi Tikka Spikesilla oli tilanne, jossa yrityskulttuurin kehittäminen kielen osalta vaati sopeutumista, mutta nykyään muutos on edennyt positiivisempaan suuntaan ja kielellinen ilmapiiri on huomattavasti myönteisempi.
Landis+Gyrillä työskentelee monikulttuurisia tiimejä
Landis+Gyrille kansainvälisten osaajien työllistäminen on luontevaa, sillä yrityksessä työskentelee 6500 työntekijää ympäri maailmaa, ja tiimit ovat luonnostaan monikulttuurisia ja englanninkielisiä.
”Olemme kasvaneet orgaanisesti, ja eteen tulleet haasteet olemme saaneet ratkaistua”, kertoo Landis+Gyrin Petri
Marttinen
Marttisen mukaan haasteet eivät ole olleet merkittäviä, eikä niiden kanssa ole tarvinnut kamppailla. Esimerkiksi kulttuurierot ovat tuoneet mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia oppia ja sopeutua. Eroavaisuuksia eri kulttuureissa on esimerkiksi hierarkiassa ja päätöksenteossa.
”Joissain kulttuureissa odotetaan, että esimies käskee, mitä tehdään, kun taas Suomessa luotetaan, että tiimiläiset tietävät, mitä tehdä. Suomessa päätökset halutaan tehdä nopeasti, mutta niitä ollaan myös valmiita muuttamaan”, Marttinen sanoo.
Ratkaisuina haasteiden taklaamiseen Marttinen esittää useita keinoja.
”Johtajana on oltava tietoinen kulttuurieroista. Toisaalta liian stereotyyppisesti ei voi suhtautua, sillä ihmiset ovat yksilöitä. Organisaatiokulttuuri on se, mikä yhdistää ja mahdollistaa onnistumisia. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti”, Marttinen sanoo.
Marttisen mukaan vaikutus tehdään pienillä asioilla.
”Olemme kiinnostuneita eri kulttuurien juhlista ja kunnioitamme niitä sekä juhlimme yhdessä.”
Marttinen kertoo, että moni heille työllistynyt on kiitollinen työpaikasta ja Suomen yhteiskunnasta. Hienoa on esimerkiksi neljän viikon kesäloma tai se, että viikonloppuisin ei tarvitse tehdä töitä. Lisäksi Marttinen kertoo, että tänne saapuneiden kansainvälisten osaajien kesken on syntynyt oma yhteisönsä, joka tapaa myös vapaa-ajalla.
Yritysten tarinat kuultiin Kasvua kansainvälisistä kyvyistä -tilaisuudessa, jonka järjestämisestä vastasivat Keski-Suomen kauppakamarin Elinvoima-, Kasvu- ja kansainvälistymis- sekä Osaamis- ja työelämävaliokunnat Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tapahtuma oli osa Talent Boost -toimenpideohjelmaa, jolla tuetaan yritysten ja kansainvälisten osaajien kohtaamista.
Maksutonta apua kansainvälisen osaajan löytämiseen, työllistämiseen tai kielitaitoon liittyvissä kysymyksissä
Jos kansainvälisen osaajan työllistäminen mietityttää, on useita tahoja, joiden puoleen voi kääntyä.
Work in Finland tarjoaa monipuolisia palveluita työnantajille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisten osaajien rekrytoinnista. Se antaa työnantajille neuvoja ja opastusta kansainvälisen rekrytoinnin prosesseissa, kuten lupakäytännöissä, verotuksessa ja työnantajavelvoitteissa. Se myös tukee yrityksiä kansainvälisen työvoiman houkuttelemisessa ja pitämisessä Suomessa.
International House Jyväskylä tarjoaa apua vieraskielisen työntekijän perehdyttämiseen, jalkautuvaa Suomen kielen valmennusta sekä tukea työyhteisön kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen.
Kohtautus-hanke auttaa yrityksiä ja täällä olevia kansainvälisiä osaajia kohtaamaan. Hankkeen avulla voi lisätä työyhteisön kulttuurista monimuotoisuutta, jatkaa kansainvälistä rekrytointia tai parantaa kansainvälisten osaajien sitoutumista. Osallistuminen yrityksille on täysin maksutonta.
Eures (European Employment Services) auttaa työnantajia tavoittamaan kansainvälistä työvoimaa, tekemään rekrytointiprosessista sujuvampaa ja tukee työntekijöiden sopeutumista uuteen työpaikkaan ja maahan. Työpaikkojen ilmoittaminen EURES-portaalissa mahdollistaa avoimien työpaikkojen näkymisen laajalle työnhakijajoukolle eri maista.
HHJ-yhteisössä on huikea määrä näkemystä, kokemusta, osaamista ja uskallusta
- hyvässä hallituksessa tarvitaan niitä kaikkia
JOHTORYHMIEN TAI HALLITUSTEN JÄSENEKSI EI TULLA TUOSTA VAIN. MENESTYÄKSEEN JA PÄRJÄTÄKSEEN ON TEHTÄVÄ TYÖTÄ. TAVOITTELIPA JOHTAJUUTTA TAI HALLITUSAMMATTILAISUUTTA, NIIN OPPIMISEN PITÄÄ OLLA JATKUVAA.
Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja Hanna Kivelä tekee mielellään puhujavierailuja HHJ-koulutuksiin, sillä hän nauttii keskusteluista taustoiltaan erilaisten ihmisten kanssa.
Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja
Hanna Kivelä tekee mielellään puhujavierailuja HHJ-koulutuksiin, sillä hän nau ii keskusteluista taustoiltaan erilaisten ihmisten kanssa.
”HHJ-yhteisössä on huikea määrä näkemystä, kokemusta, osaamista ja uskallusta. Hyvässä hallituksessa tarvitaan näitä kaikkia, jotta se voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja ohjata toimitusjohtajaa.”
mää on Kivelän kaudella uudistettu siten, että kokoonpanosta puolet on naisia.
”Se on nyt balanssissa”, hän sanoo, mutta lisää, että sukupuolijakauma on edelleen vain kolikon toinen puoli. Yhtä tärkeää on, että johtoryhmässä on ajattelun ja kokemusten moninaisuutta.
– HHJ-yhteisössä on huikea määrä näkemystä, kokemusta, osaamista ja uskallusta. Hyvässä hallituksessa tarvitaan näitä kaikkia, jo a se voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja ohjata toimitusjohtajaa.
Kivelä suuntaisi huomiota myös hallitusten ja johtoryhmien sukupuolijakaumaan. Fujitsu Finlandin johtoryh-
Kivelä suuntaisi huomiota myös hallitusten ja johtoryhmien sukupuolijakaumaan. Fujitsu Finlandin johtoryhmää on Kivelän kaudella uudiste u siten, e ä kokoonpanosta puolet on naisia.
”Moninaisuuden kasvattamisessa on mentävä niinkin pitkälle kuin rekrytointiin. Mietimme joka kerta rekrytoidessamme, onko kandidaattien joukko rittävän monipuolinen, jotta paras tulisi valituksi.”
HHJ on koulutuskokonaisuus
– Moninaisuuden kasva amisessa on mentävä niinkin pitkälle kuin rekrytointiin. Mietimme joka kerta rekrytoidessamme, onko kandidaa ien joukko rii ävän monipuolinen, jo a paras tulisi valituksi.
Hallituspaikkaa tai johtoryhmän jäsenyyttä miettiville Hanna Kivelällä on erityinen viesti.
Hyväksy y hallituksen jäsen
HHJ järjestää hallitustyön koulutusta, joka innostaa aloi amaan ja kehi ämään hallitustyöskentelyä.
Hallituspaikkaa tai johtoryhmän jäsenyy ä mie iville naisille Hanna Kivelällä on erityinen viesti.
– Marimekon edesmenny ä omistajaa Kirsti Paakkasta lainatakseni sanon: minkä teet, tee hyvin.
”Marimekon edesmennyttä omistajaa Kirsti Paakkasta lainatakseni sanon: minkä teet, tee hyvin! Olkaa valmiit tekemään lujasti työtä. Se tuottaa tulosta. Ja kun teillä on osaamista ja asiantuntemusta, avatkaa suunne ja tuokaa osaamisenne rohkeasti pöytään ja yrityksen käyttöön. Kukaan muu ei tee sitä puolestanne.”
HHJ-koulutukset täydentävät toisiaan ja niissä edetään koulutuspolun tapaan yhä syvemmälle hallitustyöhön. Koulutuksissa on tarjontaa hallitustyötä tekeville ja sitä vasta harkitseville.
– Se on nyt balanssissa, hän sanoo, mu a lisää, e ä sukupuolijakauma on edelleen vain kolikon toinen puoli. Yhtä tärkeää on, e ä johtoryhmässä on aja elun ja kokemusten moninaisuu a.
HHJ®-kurssi
Seuraavat alkaa
5.3. ja 8.5.2025
Jyväskylä/ etäyhteydellä
HHJKURSSI
HHJ-tutkinto
Järjestetään
3 krt / vuodessa. Ennakkotehtävä + tutkintopäivä etäyhteydellä
HHJTUTKINTO
HHJ-puheenjohtajakurssi
Seuraava kurssi 21.–22.11.2024 Jyväskylä
– Olkaa valmiit tekemään lujasti työtä. Se tuo aa tulosta. Ja kun teillä on osaamista ja asiantuntemusta, avatkaa suunne ja tuokaa osaamisenne rohkeasti pöytään ja yrityksen käy öön. Kukaan muu ei tee sitä puolestanne.
HHJ -nimike
Miten Hanna Kivelästä kasvoi johtaja ja minkälainen johtaja hän on?
Lue koko tarina hhj.fi
Olet oikeutettu käyttämään arvostettua nimikettä
HHJPUHEENJOHTAJAKURSSI
HHJ-tutkinto
Järjestetään 3 krt / vuodessa. Ennakkotehtävä + tutkintopäivä etäyhteydellä
HHJ PRO
HHJ PJ -nimike
Olet oikeutettu käyttämään arvostettua nimikettä
Hanna Kivelä elää kuten ope aa.
Työntekoon kasvaneena hän on to unut ase amaan itselleen tavoi eita.
Kansainvälistyminen ja teollisoikeusosaaminen
YRITYSTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN KOROSTAA KOLMEA MERKITYKSELLISTÄ SEIKKAA YRITYKSEN TEOLLISOIKEUDELLISEN TILANTEEN KANNALTA. NÄISSÄ KAIKISSA TILANTEISSA APUA JA NEUVOJA ON TARJOLLA OSAAVALTA PATENTTITOIMISTOLTASI JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄLTÄÄN ULKOMAISELTA LAKIMIESVERKOSTOLTA.
2. Ole tarkkana teknisen informaation maastaviennin kanssa
1. Varmista oikeus ulkomailla käytettävän työvoiman tekemiin keksintöihin
Oikeus työntekijän tekemiin keksintöihin kuuluu joissain maissa lähtökohtaisesti keksijälle itselleen.
Työnantajan on tällöin erikseen sovittava työntekijän kanssa oikeuksien siirtymisestä tai vaadittava oikeuksia keksintöön itselleen.
Mahdollisten alihankkijoiden kanssa toimiessa voi olla tarpeen sopia paitsi alihankkijan kanssa, myös varmistaa, että alihankkija on varmistanut itselleen mahdollisuudet saada oikeudet mahdollisesti syntyviin keksintöihin.
Tilanne vaihtelee maittain. Toimialasta riippuen myös tekijänoikeus (erityisesti insinööritoimistojen ja ohjelmistonkehitystä tekevien yritysten kannalta relevantti) ja teollisen muotoilun suojaaminen pitää ottaa huomioon.
Kansalliset erityispiirteet on hyvä ottaa kussakin maassa huomioon, esimerkiksi velvollisuus maksaa korvauksia keksinnön hyödyntämisestä keksijälle.
Paikallisen lainsäädännön tunteminen on hyvästä. Yllätyksiä voi löytyä ihan tuttujenkin ja myös Euroopassa sijaitsevien maiden kohdalta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa edellytetään, ettei keksinnölle saa hakea patenttia ilman lupaa. Ulkomaisen patentin hakeminen Yhdysvalloissa tehtyyn keksintöön ilman lupaa voi paitsi johtaa yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen käsittelyn päättymiseen, myös sakkoihin ja enintään kahden vuoden vankeustuomioon.
Teknisen informaation luvattoman maastaviennin osalta seuraukset voivat olla paljon kovemmat. International Traffic in Arms Regulations (ITAR) ja eri viranomaisten Export Administration Regulations (EAR) rajoitukset koskevat sovellusalallaan erityisesti myös teknistä informaatiota (kuten teknisiä keksintöjä) ja rangaistuksena sääntöjen rikkomisesta tarjotaan enimmillään 20 vuoden vankeutta ja miljoonaluokan sakkoja.
Myös Kiinaan liittyy omia omalaatuisuuksiaan. Jos patenttia Kiinassa tehdylle keksinnölle ei ensin haeta Kiinassa, patentista ei voi esittää kotimaassa vaatimuksia.
Myös Ranskassa ja Intiassa tehdyille keksinnöille pitää hakea patenttia ensin kyseisessä maassa.
Nämä rajoitukset eivät kohdistu pelkästään aseisiin liittyvään teknologiaan. Myös Suomessa laki 1967/551 maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä mahdollistaa patenttihakemusten pakkolunastamisen valtiolle.
Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä on esimerkiksi ollut havaittavissa, että paitsi puolijohteiden valmistusteknologia, myös tietyt teknisen laskennan algoritmit, joita tar-
vitaan vaikkapa kuvantunnistukseen, tekoälyyn ja viestintäteknologiaan, olisivat yhdysvaltalaisessa tarkastelussa kriittisiä länsimaailman teknologisen etumatkan säilyttämisessä kilpailijoihin nähden. Periaatteessa lähes minkä tahansa tekniikan alan keksintö saattaa osoittautua merkitykselliseksi maanpuolustukselle. Tilanteen kiristymisen huomaa siitä, että USA:n asettamat vientirajoitukset Kiinan osalta koskevat jo suorituskykyisiä yleisesti kaupan olevia näytönohjaimia.
3. Messuilla edellytetään nopeaa toimintaa
Ulkomailla ollaan totuttu siihen, että asioita pitää joskus edistää ripeästi. Siksi jos messuilla kilpailijan lakimies esittää vaatimuksia vaikkapa kilpailijan tavaramerkin tai mallioikeuden loukkaamisesta, käytettävissä oleva reaktioaika voi lyhimmillään olla joitain tunteja. Tämän jälkeen kustannukset nousevat ja seuraamusten vakavuus lisääntyy. Seuraava havaittavissa tapahtuma voikin olla, että ulosottomies tulee panemaan täytäntöön oikeuden ilman vastapuolen kuulemista antamaa takavarikkomääräystä eli poistaa esillä olevia koneita tai laitteita messuosastolta. Joskus jäljelle jää pelkkä tyhjä osasto.
Ensivalmistelut on hyvä tehdä kotona. Siitä huolimatta mahdollisesti yllättävässäkin riitatilanteessa huolta helpottaa, jos taskusta löytyy asiantuntevan paikallisen lakimiehen puhelinnumero, joka jo tietää yrityksesi ja mitä laitteita ja koneita myytte.
Jaakko Väisänen
Auktorisoitu patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies ja mallioikeusasiamies
Genip Oy
ASUUKO YRITYKSESI
TULEVAISUUS
TÄÄLLÄ?
Tutustu Myllyrinteen ja Kotakennään tarjoustontteihin osoitteessa www.aanekoski.fi/yritystontit
Osoitteesta löydät myös muut alueen houkuttelevat yritystontit sekä yritysalueet. Sitoudu
Osaaminen on ratkaisu. Avoimesta yliopistosta saat tutkittua tietoa tekojen taustaksi.
Opiskele joustavasti JYU avoimessa!
Tutustu meihin ja tilaa uutiskirje osoitteessa www.businessaanekoski.fi
Kauppakamarikysely: Yhä useampi keskisuomalaisyritys turvautuu kansainvälisiin osaajiin – kokemukset myönteisiä
KESKISUOMALAISET YRITYKSET LUOTTAVAT ENTISTÄ VAHVEMMIN KANSAINVÄLISIIN OSAAJIIN, JA KOKEMUKSET HEIDÄN PANOKSESTAAN OVAT PÄÄOSIN ERITTÄIN MYÖNTEISIÄ, SELVIÄÄ KAUPPAKAMARIKYSELYSTÄ. HEIKOSTA SUHDANNETILANTEESTA HUOLIMATTA OSAAJAPULA VAIVAA YRITYKSIÄ. TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON JA SUOMEEN JO ASETTUNEIDEN MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN NÄHDÄÄN YRITYKSISSÄ KESKEISINÄ RATKAISUINA TYÖVOIMAPULAN HELPOTTAMISEKSI.
Kauppakamarikyselystä selviää, että 23 prosenttia keskisuomalaisista vastaajista on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Määrä on laskenut hienoisesti vuoden takaisesta, mihin osaltaan vaikuttanee heikko suhdannetilanne ja rekrytointien väheneminen yleensäkin.
Niillä yrityksillä, jotka ovat rekrytoineet kansainvälistä työvoimaa, on kyselyn mukaan pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia. Erittäin myönteisiä tai myönteisiä kokemuksia on 63 prosentilla keskisuomalaisista yrityksistä. Yksikään vastaajista ei raportoinut kielteisiä kokemuksia.
”On ilahduttavaa, että yhä useampi keskisuomalainen yritys turvautuu kansainvälisiin osaajiin ja kokemukset ovat pääosin hyvin myönteisiä. Tämä vahvistaa sen, että kansainväliset osaajat ovat merkittävä resurssi, jonka hyödyntäminen tukee yritysten kilpailukykyä. Vaikka heikko suhdannetilanne näkyy hienoisena rekrytointien vähentymisenä, kohtaanto-ongelmaa on edelleen”, sanoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kohtaanto-ongelmalla Hiltunen tarkoittaa tilannetta työmarkkinoilla, jossa avoimia työpaikkoja on tarjolla, mutta työnhakijat eivät joko löydä tai
sovellu niihin.
Kyselyn mukaan tarve osata suomen kieltä on suurin syy olla rekrytoimatta tai vuokraamatta kansainvälisiä osaajia. Näin vastaa 44 prosenttia niistä keskisuomalaisista yrityksistä, jotka eivät ole viimeisen viiden vuoden aika rekrytoineet kansainvälisiä osaajia. Keskisuomalaisista yrityksistä vain viidennes arvioi, että heillä olisi mahdollisuus tukea kansainvälisen osaajan suomen kielen oppimista. Siksi kotoutumisessa tulisi panostaa enemmän työn ohessa tapahtuvaan kotoutumiseen kurssien sijasta.
Yrityksillä on tällä hetkellä hyvät valmiudet englannin kielellä rekrytointiin ja monikieliseen kommunikointiin, kun taas haasteellisimpia osa-alueita ovat suomen kielen oppimisen tukeminen sekä auttaminen Suomeen asettautumisessa, selviää kyselystä.
”On tärkeää, että kansainvälisten osaajien kotoutumista tuettaisiin entistä enemmän työn ohessa tapahtuvalla kieliopetuksella ja arjen tuella. Palkkatuen käyttömahdollisuuden laajentaminen suomen kielen opiskeluun voisi olla konkreettinen askel kohti parempaa integroitumista, mikä hyödyttäisi niin työnantajia kuin työntekijöitä”, sanoo Hiltunen.
Suhdannetilanteesta huolimatta yrityksillä pulaa osaavasta työvoi-
masta
Suhdannetilanteesta huolimatta 43 prosenttia keskisuomalaisista vastanneista yrityksistä arvioi, että heillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan eri keinojen tärkeyttä osaavan työvoiman turvaamiseksi.
Yritykset pitävät työperäisen maahanmuuton lisäämistä keskeisenä keinona työvoimapulan taklaamiseksi. 48 prosenttia keskisuomalaisvastaajista arvioi tämän keinon tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. 57 prosenttia penää toimia Suomessa jo olevien maahan muuttaneiden työllistymiseksi.
Hiltusen mukaan tulokset antavat selvän viestin siitä, että kansainvälisten osaajien potentiaaliin tulee panostaa – erityisesti tilanteessa, jossa työvoimapula rajoittaa alueen kasvua ja yritysten kehittymistä.
”Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotimaassa olevien maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ovat molemmat ratkaisevia keinoja osaajapulan selättämiseksi”, sanoo Hiltunen.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.
KURSSIT JYVÄSKYLÄSSÄ
Puheenjohtajakurssi 21.–22.11.2024
Hyväksytty hallituksen
jäsen HHJ
Kurssi I: 5.3.2025 alkaen
Kurssi II: 8.5.2025 alkaen
kskauppakamari.fi/koulutukset
UUSIA KONTAKTEJA JA JOHTAMISEN VERTAISOPPIMISTA
Tervetuloa mukaan KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTOON!
Verkoston tapaamisissa pääset hengähtämään arjesta muiden yritysten johtajien ja esihenkilöiden seuraan. Samalla luot uusia tärkeitä kontakteja, opit asiantuntijoilta ajankohtaisista aiheista ja kuulet miten toiset johtajat toimivat erilaisissa johtamisen tilanteissa.
Lisätietoja Merja Honkanen, 050 439 3005 merja.honkanen@kskauppakamari.fi
TAPAAMISIA 5 KERTAA VUODESSA. SEURAAVAT
Ilmoittaudu: KSKAUPPAKAMARI.FI/JOHTAJAVERKOSTO
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: kskauppakamari.fi/koulutukset
– ensimmäisistä askelista valmiiseen vientistrategiaan asti!
27.11.2024 ja 12.2.2025 klo 14–17 7.3.-6.6.2025
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: kskauppakamari.fi/koulutukset
Johtaminen & esihenkilötyö
21.–22.11. HHJ-puheenjohtajakurssi
21.11. HHJ-info, maksuton
27.11. Keski-Suomen johtajaverkosto - Teemana: Työkykyjohtaminen
12.2.2025 Keski-Suomen johtajaverkosto - johtajaverkostolaiset päättävät tapaamisen teeman edellisellä tapaamisella
5.3.2025 alkaen Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi
8.5.2025 alkaen Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi
Talous & verotus
28.11. Kauppakamarin Vero- ja tilinpäätöspäivä
12.12. Ennakkoperintä 2025
Vastuullisuus
13.11. Suuri yritysvastuupäivä 2024
26.11. Hiilijalanjäljen laskentakoulutus
8.4.+6.5.2025 Pk-yrityksen vastuullisuusvalmennus
Maksuttomat tilaisuudet
4.12. Kauppakamarin Aamukahvit: Työhyvinvoinnin tukeminen
5.2.2025 Kauppakamarin Aamukahvit: Hyödynnätkö organisaation koko potentiaalin?
11.2.2025 Liike-elämän riidanratkaisu: välitysmenettely ja sovittelu
Katso myös sivultamme jäsentemme yrityksille järjestämät maksuttomat tilaisuudet.
Digi
12.11. Power BI -raportoinnin perusteet
26.11. Controllerin Excel-raportointi
Kansainvälistyminen
9.1.2025 Vientiasiakirjavastaavien aamiaistilaisuus
20.2.2025 Vientikaupan ajankohtaispäivä
7.3.–6.6.2025 Hyväksytty vientijohtaja -kurssi
Kurssi sisältää kattavan tietopaketin viennin kaikista osa-alueista sekä siellä tuetaan yrityksen vientipolun rakentamista aina ensimmäisestä askelista valmiiseen vientistrategiaan asti.
Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.kskauppakamari.fi/koulutukset
Vaimea suhdannetilanne Keski-Suomessa jatkuu
KESKI-SUOMEN SUHDANNETILANNE JATKUI VAIKEANA LOPPUKESÄN JA ALKUSYKSYN 2024 AIKANA, ILMENEE TUOREIMMASTA EK:N SUHDANNEBAROMETRISTA. TUOTANTO JA MYYNTI OVAT HIENOISESSA LASKUSSA, KYSYNTÄ ON VAIMEAA KAHDELLA KOLMASOSALLA VASTAAJISTA. SUHDANNENÄKYMÄT OVAT HARMAAT, SALDOLUKU -22.
Keski-Suomen yritykset arvioivat suhdannetilanteen lokakuussa 2024 selvästi normaalia vaisummaksi, saldoluku -47. Heinäkuussa tehdyssä tiedustelussa suhdannetilannetta kuvaava saldoluku oli -33.
Lähikuukausien suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku -22 (heinäkuussa -3). Suhdanteiden paranemista ennakoi lokakuussa 6 prosenttia alueen vastaajista ja heikkenemistä odotti 28 prosenttia vastaajista. Keski-Suomen suhdanneodotukset ovat koko maan keskiarvoa vaimeammat.
Tuotanto- ja myyntimäärät vähenivät aavistuksen verran kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotannon arvioidaan supistuvan hienoisesti lähikuukausien kuluessa. Henkilökunnan määrä pieneni hieman heinä-syyskuun aikana. Henkilökunnan määrän arvioidaan pienenevän myös lähikuukausina.
Heikko kysyntä oli lokakuussa yleisin tuotannon kasvun este 67 prosentin osuudella. Ammattityövoiman puute oli ongelmana 11 prosentilla vastaajista. Kannattavuus huonontui hieman verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen.
Peab Jyväskylän yksikönjohtaja Samuli Heinon mukaan vuosi 2024 näyttää rakentamisen kysynnän suhteen melko vaisulta, erityisesti vapaarahoitteisen asuntorakentamisen osalta.
”Kysyntä on ollut todella heikkoa uudisasuntojen suhteen koko markkinassa, ei vain Jyväskylässä. Odotin,
että korkojen lasku vaikuttaisi kysynnän lisääntymiseen nopeammin, mutta näin ei ole tapahtunut. Asuntorakentamisen osuus on meille merkittävä, ja kun se on käytännössä pois markkinasta, kokonaisvolyymi pysyy alhaisena niin kauan kuin asuntorakentaminen elpyy”, Heino kuvailee.
Lisäksi valtion tukeman asuntotuotannon väheneminen painaa alaa entisestään. Heino kuitenkin uskoo, että asuntorakentamisen kysynnän suhteen pohja on ohitettu.
”Uskon, että vuosi 2025 on hitaan toipumisen aikaa; suunta on oikea, mutta en odota voimakasta muutosta. Vuosi 2026 voi olla kasvun aikaa. Luulen, että ensi talvi on alan työllisyyden suhteen vaikea, sillä talvi on yleensäkin rakentamisen osalta hiljaisempaa”, Heino sanoo.
Tabox Services Oy:n toimitusjohtaja Jyri Kankaanpää kertoo, että teollisuuden kunnossapitoalalla näkymät ovat erittäin hyvät, erityisesti heidän yritykselleen.
”Olemme pystyneet tuplaamaan liikevaihtomme tälle tilikaudelle, ja ensi vuodellekin odotamme samanlaista kasvua. Näemme, että ketterälle ja nopealle toiminnalle, jota myös suuret yritykset arvostavat, on nyt erityistä kysyntää. Joustavuus nykyisessä maailmantilanteessa on arvostettua”, sanoo Kankaanpää.
Yritys on kasvanut merkittävästi myös henkilöstön osalta. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 40 henkilöä.
”Olemme tuplanneet henkilöstömäärämme kuluvan vuoden aikana. Ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen on ollut haastavaa, mutta olemme panostaneet hyviin koulutussuunnitelmiin ja nuorten tulevaisuuden lupausten löytämiseen.
Tarvitsemme monipuolisesti sekä nuoria että kokeneita työntekijöitä, ja koulutamme jatkuvasti uusia kasvavia kykyjä”, Kankaanpää sanoo.
Ruthin Leipomon toimitusjohtaja Joonas Mäkinen kertoo, että yrityksellä menee hyvin ja kysyntätilanne on suotuisa. Lähitulevaisuuden näkymät ovat valoisat.
”Olemme juuri laajentaneet jakelua merkittävästi. Avattuamme Tampereelle oman myymälän ja kahvilan sekä toimittamisen alueen kauppoihin olemme nyt hyvässä kasvuvauhdissa. Lisäksi olemme aloittaneet toimitukset Itä-Suomeen Kuopioon ja Mikkeliin”, Mäkinen kertoo.
Mäkisen mukaan maailmantilanteen vaikutukset ovat iskeneet kovaa, ja inflaatio on vaikuttanut rajusti.
”Inflaatio vaikutti koko markkinaan niin, että moni yritys joutui pysähtymään hetkeksi miettimään, mitä tapahtuu ja miten selviämme. Nyt olemme päässeet eteenpäin. Alallamme kilpailu näyttää kiristyvän, ja moni leipomo laajentaakin nyt jakelualueitaan nopeasti. Kilpailu on kovaa, erityisesti hintojen suhteen. Olemme itsekin lähteneet laajentamaan, kun hinnat ovat tasoittuneet”, Mäkinen kuvailee.
Identiteetti — Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka
Fukuyaman jo vuonna 2020 julkaistu teos tarjoaa oivaltavan selityksen populismin nousulle ja politiikan äärilaitaistumiselle identiteetin käsitteen kautta. Liberaalin demokratian perusta on yksilöille annetuissa oikeuksissa ja arvostuksessa. Fukuyaman mukaan demokratian vakiintuessa yksilön oikeuksiin ja vapauksiin aletaan suhtautua itsestäänselvyyksinä, mikä johtaa uusien identiteettien hakemiseen. Nyky-yhteiskunnissa, joissa tietoverkot tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia eri ryhmiin identifioitumiselle, ihmiset jakautuvat yhä pienempiin ryhmittymiin, jotka kaikki tavoittelevat tunnustusta ja arvostusta. Tämä yksilöllisten identiteettien vaatimus määrittelee merkittävällä tavalla nykyistä poliittista keskustelua. Fukuyama esittää, että yhteisen identiteetin luominen voisi toimia siltana erilaisten ryhmien välillä ja olla tehokkain vastalääke populistiselle politiikalle. Esimerkiksi EU:n yhtenäisyyden tukemiseksi tulisi luoda yhteinen eurooppalainen identiteetti, joka pohjautuisi liberaalin demokratian perusperiaatteisiin.
Tämä ajankohtainen ja syvällinen kirja antaa lukijalle erinomaisia työkaluja ymmärtää nykypäivän poliittisia ilmiöitä ja erilaisten identiteettien merkitystä yhteiskunnassa.
6,5 miljoonaa
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, mikäli nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla.
40 000
Väkiluku pysyisi kasvussa 40 000 henkilön nettomaahanmuutolla.
62 %
Työikäisten osuus väestöstä tällä hetkellä noin 62 %.
58 %
Vuonna 2070 työikäisten osuus olisi noin 58 % väestöstä.
TERVETULOA
Lähde: Tilastokeskus
uudet jäsenet!
A Sähköistys Oy
Aino Järvenpää palvelut
AK-Isännöinti Oy
Alsemet Oy
APH-Varustepalvelu Oy
Beyond Oy
Forest-Linna Oy
GasPoint Oy
Hannikaisen Ravintolat Oy
Hinauspalvelu Hinaus-Team Oy
HM Trans Oy
Humm Services Oy
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy
Karjalaisen Rahti Oy
Laukaan Talopalvelu Oy
Mavapro Services Oy
Padre & Sorelle Oy / Ravintola Cielo
Raskashuolto Servisepät Oy
Ravintola Mirka OY
Sähkötyö J. Kangas Kommandiittiyhtiö
Tabox Services Oy
Francis Fukuyama
NIS2-DIREKTIIVISTÄ JA KYBERTURVALLISUUSLAISTA UUSIA
VELVOITTEITA YRITYSJOHDOLLE
NIS2-direktiivi tulee voimaan Suomessa säätämällä uusi kyberturvallisuuslaki. Lain eduskuntakäsittely ja voimaantulo on viivästynyt ennakoidusta, mutta vaikutukset yritysjohdon rooliin voidaan päätellä NIS2-direktiivin ja lainvalmisteluaineiston pohjalta. Vaikka direktiivit täytäntöönpannaan EU:n asetuksista poiketen kansallisella lailla, suomalaisen lainsäätäjän kädet ovat sidottuja NIS2-direktiivin minimivaatimuksiin.
Yritysjohdon näkökulmasta kyberturvallisuuslaki jatkaa viime aikojen digitaalisen liiketoiminnan EU-sääntelyä siinä mielessä, että säädösten voimaantuloaika suhteessa säädöksen valmistumiseen on erittäin lyhyt. Lisäksi viranomaisohjeistukset eivät hyvin toimennäköisesti valmistu siirtymäaikana ja yritykset joutuvat omaksumaan tulkintoja puutteellisella viranomaisohjeistuksella
Arvioisin monen yritysjohtajan lukevan kyberturvallisuuslain alkusäädöksiä tyytyväisenä siinä mielessä, että kyberturvallisuuden riskienhallinnan toimintamalli eri osa-alueineen antaa suuntaviivoja yrityksen toimintojen ja datan suojaamiseen. Johdon tulee järjestää riskienhallinta ja sen valvonta sekä osoittaa riittävä perehtyneisyys yrityksen turvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskienhallinnan toimintamalli ja sen noudattaminen konkretisoi sitä mitä huolellinen yritysjoh-
taja on jo tähän mennessä yrittänyt toteuttaa täyttääkseen yritysjohdon huolellisuusvelvoitteen.
Uutena lainsäädäntötasoisena asiana on toimitusketjun toimittajien tuotteiden ja palveluntarjoajien hallinnointia koskeva vaatimus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiöllä on oltava dokumentoituna ajantasainen tieto kaikista välittömistä toimittajista
NEUVONTAPALVELUMME
AUTTAA JÄSENIÄ
MAKSUTTA. LÄHETÄ
KYSYMYKSESI:
NEUVONTA@
KSKAUPPAKAMARI.FI
ja palveluntarjoajista. Edelleen toimitusketjujen häirintään on kiinnitettävä huomiota kohtuullisen monimutkaisesti kirjoitetuilla säädöksillä.
Sopimuskäytännössä tämä tulee näkymään esimerkiksi niin, että tilaajat tulevat edellyttämään toimittajiltaan moniportaisia ja erittäin lyhyisiin vasteaikoihin perustuvia informointivelvollisuuksia tietyissä ongelmatilanteissa, lainsäädäntökielellä ”ilmoitusvelvollisuus merkittävästä
poikkeamasta”. Taustalla on NIS2-direktiivin mukainen jopa 24 tunnin vasteaikaan perustuva velvollisuus antaa toimivaltaiselle viranomaiselle ensi-ilmoitus merkittävän poikkeaman havaitsemisesta.
Lukiessaan säädöstä pidemmälle, yritysjohtajan kauhuksi kyberturvallisuuslaissa keskitytään monelta osin asettamaan velvollisuuksia ja sanktioita yritysjohdolle. Tarkoitus on sitouttaa yritysjohto antamaan varoja, tekemään päätöksiä ja kouluttautumaan, mutta viime aikojen EU-sääntelylle tyypillisin tavoin: paljon paperia ja paljon sanktiouhkaa.
Kokonaan uutena pelotteena on valvovan viranomaisen oikeus yrityksen johdon toiminnan rajoittamiseen. Valvova viranomainen voi kieltää esimerkiksi hallituksen jäsentä tai toimitusjohtajaa toimimasta lainsäädännön tarkoittaman ”keskeisen toimijan” vastuuasemassa. Lain 32 §:n mukaisen prosessin jälkeen tehtävä päätös on käytännössä viimesijainen, mutta vaikutukset yritykselle ja yritysjohdolle olisivat ennalta-arvaamattoman vaikeat. Toivoa sopii, että kuulemiset hoidetaan tarkasti ja yritysten eri sidosryhmien oikeusturva toteutuu.
Rajoittamismääräys olisi voimassa, kunnes keskeisen toimijan laiminlyönti tai puute on korjattu. Lain esitöiden perusteella jää epävarmaksi, millaiset
300-paikkainen uudistettu ravintola
Jopa 500 auton maksuton pysäköintitila
Tunnelmallinen järvimaisema
