KAUPPA
S. 6 SHAKEDOWN PARK RALLIKULTTUURIN JA VIIHTEEN YHDISTÄVÄ
Kolmikulma kutsuu yrittämään
Kodikkaan kutsuva vapaa-ajan ja työnteon keskus
Uudistunut Jyväskylän Kolmikulma on vetovoimainen työnteon ja vapaa-ajan keskus. Se tarjoaa yrityksellesi yksilölliset toimisto- tai liiketilat, runsaat arjen palvelut ja helposti saavutettavan sijainnin. Tuo yrityksesi huippupaikalle, joka palvelee monipuolisesti työntekijöitäsi, asiakkaitasi ja tuottavaa liiketoimintaa. Kolmikulma.fi
Agore kehittää moderneja kaupunkikeskustojen kauppapaikkoja ja toimistotiloja. Tutustu tilavalikoimaamme!
Ota yhteyttä ja kerro tilatarpeesi! Janne Toikka | +358 50 587 0050 janne.toikka@trevian.fi
Elinvoima syntyy kuntien ja yritysten saumattomasta yhteistyöstä
Kuntavaalit ovat pian käsillä, ja nyt on aika varmistaa Keski-Suomen elinvoima. Yritykset ovat alueemme hyvinvoinnin edellytys, mutta kestävää kasvua ei synny ilman sujuvaa yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä.
Kauppakamarit ovat julkistaneet vaaliohjelmansa, jossa korostamme keskeisiä elinvoimatekijöitä. Yksi niistä on luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus. Yritysten tulee päästä mukaan kaavoituksen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa, jotta hankkeet voivat edetä tehokkaasti ja ennakoitavasti. Sujuva lupaprosessi vauhdittaa investointeja, tuo uusia työpaikkoja ja vahvistaa koko aluetta.
Monissa Keski-Suomen kunnissa asukasmäärä on laskussa, mikä tekee yritysten hyvinvoinnista entistä tärkeämpää. Kun yritykset menestyvät, ne maksavat veroja, työllistävät ihmisiä ja houkuttelevat perheitä muuttamaan alueelle. Tämä synnyttää myönteisen kierteen, jossa kunnat ja yritykset tukevat toisiaan kohti elinvoimaista tulevaisuutta.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on ollut yksi Keski-Suomen kauppakamarin kärkiteemoista jo vuosia. Toimimme linkkinä yritysten ja oppilaitosten välillä sekä tuomme keskisuomalaisten yritysten äänen kuuluviin. Kannustamme yrityksiä tarjoamaan harjoittelupaikkoja nuorille ja kansainvälisille osaajille, jotta he jäävät rakentamaan tulevaisuuttaan Keski-Suomeen.
Alueen saavutettavuus on toinen elinvoiman kulmakivi. Keski-Suomen on oltava helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Suurin osa elinkeinoelämän kuljetuksista tapahtuu kumipyörillä, joten Valtatie 4:n Vaajakosken kohdan parantamiseen on saatava rahoituspäätös tällä hallituskaudella. Myös Valtatie 9:n kehittäminen ja alempien teiden perusväylänpito vaativat riittävät resurssit. Lentoliikenteen ja raideliikenteen toimivuus ovat nekin olennaisia elinkeinoelämän ja alueen kehityksen kannalta.
Julkisten palveluiden uudistaminen on välttämätöntä, mutta sen ei tule tarkoittaa palveluiden heikentämistä. Sote-uudistuksen myötä korostettiin elinvoiman tukemista – tätä tavoitetta ei kuntavaaliehdokkaiden tule unohtaa.
Kuntavaaliteemat pähkinänkuoressa:
1. Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus
2. Verorahojen tehokas käyttö ja kestävä talous
3. Toimivat markkinat ja yhteistyö alueen yritysten kanssa
4. Alueen saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet
5. Kasvua edistävä kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit
6. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja puhtaan siirtymän edistäminen
Näiden konkreettisten toimien avulla rakennamme vahvaa ja elinvoimaista Keski-Suomea. Kun yritykset ja kunnat
tekevät tiivistä yhteistyötä, voimme luoda kestävää kasvua ja varmistaa paremman tulevaisuuden alueen asukkaille.
YRITYKSET OVAT ALUEEMME HYVINVOINNIN EDELLYTYS, MUTTA KESTÄVÄÄ KASVUA
EI SYNNY ILMAN SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ KUNTIEN JA YRITYSTEN VÄLILLÄ.
ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Viivi Sakkara
KONSEPTI JA ULKOASU
Punamusta Oyj
TAITTO
Viivi Sakkara
KANNESSA
Jenni Isopahkala
Kuva: Jiri Halttunen
PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi
ILMOITUSMYYNTI
Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi
JULKAISIJA
Keski-Suomen kauppakamari
Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti toukokuussa 2025.
PAINO
Siirtopaino Oy, Jyväskylä
JAKELU
Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1100 kpl
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti
ISSN 2342-0340
HELSINKI
IISALMI
JYVÄSKYLÄ
KUOPIO
LAHTI
PORVOO
SEINÄJOKI
toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250 www.sysaudit.fi
toimisto@sysaudit.fi | 010 420 2250
Erinomaisen osaava
Kattavat palvelut patentteihin, tavaramerkkeihin sekä mallioikeuksiin laajalti eri tekniikan aloilta yli 20 vuoden ammattikokemuksella.
Lue meistä lisää: www.genip.fi
YRITYSTARINAT
6
19
UUSI JÄSEN: SHAKEDOWN PARK
Rallikulttuurin ja viihteen yhdistävä elämyskeskus
SAUNA FROM FINLAND
sai ensimmäisen Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon
ALUEEN ELINVOIMA
8
12
16
20
PARHAAT PALAT LÖYTYVÄT KESKELTÄ
Keski-Suomen brändi lanseerattiin
ELINVOIMA ETUSIJALLE
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen
KEHITYSKATSE KESKUSTOIHIN
YIT:n Juha Kostiainen
KESKI-SUOMEN KASVU VAATII ROHKEUTTA
JA INVESTOINTEJA, Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan puheenjohtaja Jorma Paananen
24 muuttaa palveluita
VALTIONHALLINNON UUDISTUS
AJANKOHTAISTA
KUINKA HUOLEHTIA BRÄNDIN SUOJAAMISESTA
23 KOKO ELINKAAREN AJAN? Joel Ettanen, Berggren Oy
UUSI RAKENTAMISLAKI VOIMAAN
30 KAKSIVAIHEISESTI 1.1.2025 JA 1.1.2026, Elina Saari, Urtti Asianajotoimisto Oy
Shakedown Park – Rallikulttuurin ja viihteen yhdistävä elämyskeskus
JYVÄSKYLÄN KUOKKALAAN AVATTU SHAKEDOWN PARK TARJOAA AINUTLAATUISEN YHDISTELMÄN MOOTTORIURHEILUN JÄNNITYSTÄ JA KORKEATASOISIA VIIHDEPALVELUJA. MONIPUOLISEN ELÄMYSKESKUKSEN TAKANA ON JYVÄSKYLÄLÄINEN YRITTÄJÄ JOUKO
NEUVONEN, JONKA PITKÄAIKAINEN UNELMA MOOTTORIURHEILUSTA JA AUTOISTA ON NYT SAANUT KONKREETTISEN MUODON.
Jouko Neuvonen avasi Shakedown Parkin viime joulukuussa. Neuvonen, joka on yksi Sijoitusasunnot.comin kolmesta perustajasta, kertoo Shakedown Parkin olevan hänelle paitsi intohimoinen harrastus, myös tapa luoda elämyksiä muille.
”Halusimme rakentaa paikan, joka tarjoaa vauhtia ja mukavaa tekemistä jokaiselle. Panostamme laatuun ja elämyksiin, jotta jokainen vierailija saa jotain erityistä”, Neuvonen kertoo.
Shakedown Parkin lounge- ja saunatila tarjoaa tyylikkään ympäristön illanvietoille ja kokouksille. Yrityksille on räätälöity kokous- ja virkistyspäiväpaketteja, joissa voidaan yhdistää esimerkiksi snooker-opastusta, darts-kilpailuja tai moottoriurheiluun liittyviä elämyksiä.
Viihdekeskuksessa on neljä huipputason simulaattoria, joissa myös e-urheiluun ja digitaaliseen kilpa-ajoon tottuneet voivat haastaa taitojaan. Kevään aikana Shakedown Parkin nykyiset tilat laajenevat entisestään, kun eRALLY2-tilat saadaan käyttöön.
”Vaikka meillä käy paljon kokeneita ajajia, olemme halunneet tehdä tästä matalan kynnyksen paikan. Meille voi tulla kuka tahansa kokeilemaan, halutessaan myös omatoimisesti. Hankimme lisäsimulaattoreita juuri siksi, että pystymme järjestämään erilaisia tapahtumia ja palvelemaan suurta yleisöä”, Neuvonen kertoo.
Eri vuodenaikoina järjestetään monipuolisia ajotapahtumia, joissa asiakkailla on mahdollisuus ajaa turvallisissa olosuhteissa oikeilla ralliautoilla, kuten esimerkiksi Historic-luokan Ford Escort BDA:lla. Vierailijoilla on myös mahdollisuus päästä kokemaan vauhdin huumaa esimerkiksi Mika Nousiaisen tai Roope Korhosen kyydittämänä oikeilla ralliradoilla. Talvikaudella Shakedown Parkin jääradalla järjestetään asiakastapahtumia niin pitkään kuin säät sallivat.
Shakedown Parkin tiimiin kuuluu itseään ”yleismies Jantuseksi” kutsuvan Neuvosen lisäksi intohimoinen eRally-mies Samuli Koukkari, joka toimii ohjaajana ja kouluttajana eRally-tapahtumissa sekä Mika Nousiai-
nen, jolla on autourheilu dna:ssa ja vahva rallitausta. Hän toimii ajovalmentajana ja erilaisten tapahtumien isäntänä.
Shakedown Parkin autonäyttelyssä voi ihailla harvinaisia ralli- ja GT-luokan autoja, kuten Ford Escort RS 1600 BDA, Opel Kadett GT/E, Volvo 1800S (Pyhimys-Volvo), Ford Sierra Cosworth, MB 190 2.3-16, Volvo 240T ja Ferrari 296 GTS.
”Osa edellä mainituista autoista on aina ajotapahtumissamme mukana”, Neuvonen täsmentää.
Uusi elämyskeskus on saanut erittäin hyvän vastaanoton.
Shakedown Park on Neuvoselle myös tapa varmistaa, että tulevaisuudessa siintävät eläkepäivät eivät käy tylsiksi. 62-vuotias yrittäjä halusi luoda paikan, jossa hän voi yhdistää intohimonsa moottoriurheiluun ja ajanviettoon.
”Shakedown Park on minulle intohimoinen harrastus. Paras palkinto on nähdä tyytyväiset asiakkaat. Tervetuloa testaamaan palveluitamme”, Neuvonen kannustaa.
LUKUSUOSITUS
Talouskatsaus
Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa kotimaisen suhdanteen asteittaista paranemista. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kehitys on pääosin positiivista, mutta ristiriitaisuus varjostaa kokonaiskuvaa – mikä on tyypillistä suhdannekäänteille.
Tilauskantojen ja liikevaihdon odotukset ovat kohentuneet, mutta yritysten yleiset tunnelmat ovat synkentyneet. Pitkään jatkunut heikko suhdannejakso alkaa syödä osan yrityksistä uskoa paranemiseen, vaikka kyselyn tulokset antavat toivoa tulevasta.
Tammikuussa tilauskantansa kasvua odotti jo 33 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa osuus oli 27 prosenttia. Heikkenemistä odottavien osuus laski 22 prosentista 19 prosenttiin.
Yrityksissä löytyy siis uskoa siihen, että pitkään vaikeana jatkunut tilauskantatilanne on tulevaisuudessa helpottamassa. Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset olivat selvästi valoisampia suuremmissa yrityksissä. Erityisen vahvaa uskoa tilauskantojen paranemiseen löytyy teollisuudesta. Sen sijaan rakentamisessa on vielä jonkin verran enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa heikkenevän entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa.
Suurten yritysten painoarvo kokonaistuotannon suunnalle on ratkaiseva, joten edellytykset bruttokansantuotteen elpymiselle ovat vahvempia kuin tulosten pintapuolinen analyysi antaisi ymmärtää.
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
KAUPPAKAMARIKYSELY
Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä huhtikuussa uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 53,2 prosenttia vastaajista ja 40,2 prosenttia nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen merkityksen. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä osa-aluetta.
Juho Romakkaniemi toimitusjohtaja Keskuskauppakamari
KAUPPAKAMARITILASTOT
Yritysten vientikauppaa varten tarvitsemia alkuperätodistuksia haettiin kauppakamareilta viime vuonna 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka pudotusta oli edelleen, ei se ollut läheskään niin suuri kuin vuotta aiemmin, jolloin vienti supistui alkuperätodistusten määrällä mitattuna 14 prosenttia edellisvuodesta. Viime kevään lakkoilu näkyy vuoden 2024 tilastoissa isompana pudotuksena. Ilman lakkoa olisi tänä vuonna todennäköisesti päästy taantumasta huolimatta hyvin lähelle edellisvuoden määriä.
Hannele Visuri kansainvälisen kaupan asiantuntija Keskuskauppakamari
Parhaat palat löytyvät
keskeltä
–
Keski-Suomen
brändi lanseerattiin
UUSI BRÄNDI ILMENTÄÄ ENNAKKOLUULOTTOMASTI ETEENPÄIN MENEVÄÄ MAAKUN-
TAA, JONKA JUURET NOJAAVAT VAHVASTI KESKISUOMALAISEEN IDENTITEETTIIN JA PERINTEESEEN. BRÄNDIN POHJA ON LUOTU JA SEN RAKENNUSTYÖ JATKUU LAAJALLA KESKISUOMALAISELLA YHTEISTYÖLLÄ. KESKI-SUOMEN UUSI MAAKUNTABRÄNDI JULKISTETTIIN 8. TAMMIKUUTA 2025.
Keski-Suomen liitossa käynnistettiin viime vuonna maakuntabrändityö, jonka tavoitteena on kertoa entistä vaikuttavammin Keski-Suomen omaleimaisuudesta ja myönteisistä erottautumistekijöistä. Muista alueista erottautuminen on tärkeää, kun kilpailu osaajista ja asukkaista on kovaa.
– Keski-Suomen vahvuutena on monipuolisuus: olemme Suomi pienoiskoossa. Täällä voi aidosti katsoa maaseudulta maailmalle neljän vuodenajan kehystämänä ja nauttia yhtä aikaa sekä menestyksekkäästä urasta että tasapainoisesta ja turvallisesta arjesta, sanoo maakuntabrändityötä luotsannut viestintäpäällikkö Jenni Isopahkala Keski-Suomen liitosta.
Sivistys on yksi Keski-Suomelle tunnistettu ominaispiirre. Alueella on vahvat perinteet koulutuksessa ja tutkimuksessa, mutta sivistystä ajatellaan Keski-Suomessa paljon laajemminkin: se on myös ihmisten välillä tapahtuvaa huomioimista ja yhteistyökykyä.
– Meidät tunnetaan yhteistyön maakuntana. Yksi tekijä tälle voi olla se, että olemme sopivan kokoinen maakunta kohtaamisille, täällä keskellä myös kulttuurit kohtaavat, pohtii Isopahkala.
Keski-Suomen liiton koordinoimaa maakuntabrändin kehittämishanketta on rahoitettu Kansallisesta kehittämisrahastosta. Joulukuussa päättyneen hankkeen yhteistyökumppanina toimi konsulttitalo Miltton, joka
onnistui löytämään yhdessä keskisuomalaisten verkostojen kanssa maakunnan parhaat palat, joissa näkyy juureva historia ja innostava innovatiivisuus. Yhdeksi työn kantavaksi teemaksi nousikin ”Parhaat palat löytyvät keskeltä”. Sekä tarinassa että visuaalisessa ilmeessä perinteikkyys kohtaa jotain uutta ja raikasta.
Brändin pohja on luotu ja sen rakennustyö jatkuu laajalla keskisuomalaisella yhteistyöllä. Myös Keski-Suomen kauppakamari ja kauppakamarin luottamushenkilöt ovat osallistuneet brändityöhön. Se on sisältänyt alkukyselyn, työpajoja, brändikahvilan sekä brändin lanseeraustilaisuuden, jossa tulokset esiteltiin.
Työn tuotoksena on laadittu kaikkien keskisuomalaisten toimijoiden käyttöön tarkoitettu brändikäsikirja, johon on koottu Keski-Suomen ja keskisuomalaisuuden tarina, ydinviestit, äänensävy, visuaalinen konseptointi ja muut viestinnän ohjeet.
Alkukyselyn ja työpajojen pohjalta Keski-Suomen brändin ydinviestit kohdennetaan seuraaviin pääkohderyhmiin: osaajat, yritykset ja päättäjät. Osaajille Keski-Suomi tarjoaa lämpimän ja turvallisen elinympäristön, jossa yhteisöllisyys, avoimuus ja elämänmyönteisyys luovat pohjan tasapainoiselle elämälle.
Yrityksille viestimme, että Keski-Suomi on ulospäin katsova maakunta, jossa yritykset voivat menestyä kansainvälisesti, sopuisassa ilmapiirissä ja yhteen hiileen puhaltaen.
Päättäjille tuomme esille, että Keski-Suomi on yhdistelmä sivistystä, huippuosaamista ja yhteisöllisyyttä luoden alustan kestävälle kasvulle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.
Keski-Suomen bränditarina: Keski-Suomiparhaat palat löytyvät keskeltä
Emme tule idästä emmekä lännestä. Tulemme sieltä, missä kaikki osuu kohdilleen.
Siinä missä ylioppilaat saapuivat tänne sata vuotta sitten opettelemaan puhtainta suomen kieltä, tullaan Keski-Suomeen tänä päivänä etsimään inhimillistä ympäristöä, jonne rakentaa turvallista ja tasapainoista tulevaisuutta.
messa puhdas luonto ja eloisa maaseutu kohtaavat tulevaisuusteknologian ja korkeakoulutuksen. Osaamisemme on samaan aikaan sekä perinteistä että modernia – se ammentaa yhtäällä metsien kuiduista ja toisaalla digitaalisesta turvallisuudesta.
Missä juurevuus kohtaa sydämen sivistyksen
Meille kulttuuri merkitsee kirjaviisautta enemmän. Kaikki lähtee rakkaudesta lähimmäiseen. Se ei katso koulutustasoa, kansallisuutta tai puoluerajoja. Keski-Suomessa sydämen sivistys kuuluu kaikille ja näkyy arjen teoissa – oli kyseessä sitten talkoovetoiset festivaalit, korkeakoulujen vireä opiskelijakulttuuri tai paikallisten yritysten yhteen hiileen puhaltaminen.
Parhaat palat hyvään elämään löytyvät jostain merkityksellisen urapolun ja tasapainoisen arjen välistä. Täältä keskeltä.
Visuaalisuus on saanut inspiraationsa menneestä modernilla otteella
Yhteistyössä Milttonin kanssa luotu visuaalinen identiteetti perustuu jännitteeseen alueen historian ja modernin muotoilun välillä. Keski-Suomi-tunnus on saanut inspiraationsa Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksesta Keski-Suomen pataljoonan lipuksi (1918–1919). Sommitteluruudukon inspiraationa on toiminut käsityö Kinnulan kunnasta. Perinteisten elementtien yhdistäminen moderneihin sommitelmiin, värimaailmaan ja typografiaan luo ilmeen, joka katsoo rohkeasti tulevaan, mutta inspiroituu menneestä.
PARHAAT PALAT
HYVÄÄN ELÄMÄÄN
LÖYTYVÄT JOSTAIN
MERKITYKSELLISEN
URAPOLUN JA
TASAPAINOISEN ARJEN
VÄLISTÄ. TÄÄLTÄ KESKELTÄ.
Missä kansallisrunoilija kohtaa riimikuninkaan Vaikka ajat muuttuvat, rakkautemme sanojen voimaan säilyy. Perimämme virtaa kansallisromanttisissa säkeissä Keuruun korpimaisemissa ja Päijänteen vesissä jatkaen matkaansa Kortepohjasta ponnistaviin rap-riimeihin.
Missä maaseutu kohtaa maailman
Meiltä löytyy muutakin kuin kaunista järvimaisemaa. Keski-Suo-
Tunnus rakentuu K- ja S-kirjaimista muodostuvasta tyylitellystä merkistä sekä sen yhteyteen kirjoitetusta logotyypistä. Muotoilultaan perinteeseen pohjaava KS-merkki yhdistetään tunnuskäytössä selkeään ja moderniin Keski-Suomi -logotyyppiin. Logotyyppi tai sen kieliversiot esiintyvät aina KS-merkin yhteydessä.
Tunnusta voidaan hyödyntää sommitelmissa monin eri tavoin ja siitä on olemassa useampia eri kieliversioita. Brändikirjassa on määritelty eri tunnuksien käyttötarkoitukset ja -tavat. Brändikirjan lopussa on monia käytännön esimerkkejä siitä, miten tunnusta voidaan hyödyntää.
Suunnitteluruudukon hyödyntäminen mahdollistaa monia erilaisia tapoja rakentaa dynaamisia ja moderneja sommitelmia.
Moderni värimaailma ja typografia toimivat vastavoimana perinteeseen nojaaviin tunnuskirjaimiin luoden jännitteen menneen ja tulevan välille. Keski-Suomen väripa-
KESKI-SUOMEN BRÄNDI
letti on runsas ja monisävyinen, aivan kuten aluekin on. Värit on jaettu kolmen sävyn paletteihin.
Brändityö jatkuu
Tärkeimpänä viiteryhmänä on toiminut Keski-Suomen kauppakamarin viestintävaliokunta, jossa on noin 30 viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijaa keskisuomalaisista yrityksistä ja julkisista organisaatioista.
Ensimmäisen hankkeen ohjausryhmässä toimivat Viivi Sakkara, viestintäpäällikkö, Keski-Suomen kauppakamari (puheenjohtaja), Minna Jaakkola, aluekoordinaattori, Sydänsuomessa-hanke, Petri Lehtoranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen liikunta, Päivi Leminen, puheenjohtaja, Jyvässeudun Yrittäjät, Susanne Ras-
mus, matkailujohtaja, Visit Jyväskylä Region, Kati Rauhaniemi, yritysvalmentaja, strategi, Yritystehdas, Jorma Rihto, vapaa-aikatoimenjohtaja, Viitasaaren kaupunki ja Suvi Vuojolainen, markkinointipäällikkö, Jyväskylän kaupunki.
Nyt varsinainen brändityö vasta alkaa. Sen tueksi tarvitaan koko maakunnan vahvaa yhteistyötä ja viestintää, joiden avulla rakennetaan maakunnan yhteistä tarinaa ja tehdään Keski-Suomen vahvuudet näkyviksi. Tarkoituksena on, että Keski-Suomen yhteistä viestintää voi tehdä helposti toimijoiden omien brändien rinnalla.
Brändityö jatkuu Keski-Suomen brändi käyttöön! -hankkeella, joka on rahoitettu Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Brändin lanseeraus-
Brändihanketta on luotsannut Keski-Suomen liiton viestintäpäällikkö Jenni Isopahkala.
Keski-Suomen brändikäsikirja löytyy osoitteesta https://brandpad.io/keski-suomi/
tilaisuus 8.1.2025 toteutettiin osana tätä hanketta. Brändin käyttöönottoon keskittyvää hanketta koordinoi Keski-Suomen liitto ja osarahoittajina ovat Keski-Suomen kauppakamari, Keski-Suomen Yrittäjät, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Ohjausryhmän jäsenet ovat Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, Susanne Rasmus, matkailujohtaja, Visit Jyväskylä Region, Kati Rauhaniemi, yritysvalmentaja, strategi, Yritystehdas, Viivi Sakkara, viestintäpäällikkö, Keski-Suomen kauppakamari (puheenjohtaja), Anna-Kaisa Säkkinen, viestintäjohtaja, Jyväskylän yliopisto, Heli Toivola, viestintäjohtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Suvi Vuojolainen, markkinointipäällikkö, Jyväskylän kaupunki.
Parhaat palat löytyvät keskeltä -kuvahaaste käynnistyi
Mikä keskisuomalainen asia saa sydämesi sykkimään aivan erityisellä lämmöllä? Osallistu kuvahaasteeseen ja jaa kuva tai video Keski-Suomen parhaista paloista hashtageilla #KeskiSuomi, #ParhaatPalat sekä #Kunta, #Yritys tai #Yhteisö, jossa kuva on otettu.
Osallistuminen on helppoa
1. Jaa sosiaalisessa mediassa (Instagram, Facebook tai LinkedIn)
hyvällä maulla otettu kuva tai video, joka mielestäsi edustaa Keski-Suomen parhaita paloja.
2. Lisää julkaisuun aihetunnisteet: #KeskiSuomi, #ParhaatPalat sekä #Kunta, #Yritys tai #Yhteisö, jossa kuva on otettu.
3. Halutessasi voit käyttää kuvien päällä valmiita kuvakehyksiä (png), jotka voit ladata käyttöösi Keski-Suomen brändikäsikirjan lopusta.
4. Kuvia voi jakaa yhden tai useampia, ylärajaa jaettujen kuvien määrään ei ole.
5. Keski-Suomen liitto voi uudelleenjakaa #KeskiSuomi ja #ParhaatPalat -tunnisteilla jaettuja kuvia eteenpäin omissa viestintäkanavissaan osana haastekampanjan markkinointia ja viestintää.
Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Kuva:
KYSYMYS ON,
KENEN EHDOILLA
JA TEKNOLOGIOILLA
SEURAAVA LOIKKA
STANDARDEISSA
OTETAAN?
Kasvun rakentajat
Tulevaisuuden megatrendit
Yritykset eri puolilla maata rakentavat kasvun ja hyvinvoinnin. Kuntien ja kaupunkien on osaltaan varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. Sellainen, joka houkuttelee yrityksiä työllistämään ja investoimaan uuteen.
Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.
Kunnissa päätetään monista yritysten toimintaa ja alueen elinvoimaa mahdollistavista asioista kuten esimerkiksi kaavoituksesta ja luvituksesta sekä paikallisesta liikenneinfrasta.
Kunnilla on myös rooli siinä, että alueen yrityksille on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa. Kuntien vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten koulutuksesta varhaiskasvatuksesta aina lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Kuntien rooli osaavaan työvoimaan liittyen myös kasvoi, kun julkiset työvoimapalvelut siirtyivät kuntien järjestettäväksi vuoden alusta. Parhaimmillaan työllisyyspalvelut ovat yritysyhteistyötä, joka auttaa työnhakijoita työllistymään ja alueen yrityksiä löytämään tarvitsemiaan työntekijöitä.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.
Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.
Kuntien toimintaympäristö on myllerryksessä. Väestörakenteen muutokset haastavat kuntien taloutta. Toisissa kunnissa lasten määrä vähenee ja ikäihmisten määrä nousee, kun taas toisissa kunnissa otetaan vastaan voimakastakin muuttoliikettä ja tarvitaan esimerkiksi lisää palveluinfraa. Samalla Suomi kansainvälistyy, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa.
Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa
Kuntien on uudistettava rakenteitaan rohkeasti. Tarvitaan uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita niin, että kuntien toiminta tehostuu ja laatu paranee.
Uudistuksia tarvitaan nyt, jotta myös tulevaisuudessa on varaa investoinneille.
tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.
Kunnissa käytetään asukkaiden ja yritysten työstä ja toimeliaisuudesta syntyneitä ja maksamia verotuloja. Siksi verorahoja käytettäessä tulee tuottavuuden ja tehokkuuden toimia rahankäytön punaisena lankana. Tämä sama pätee myös hyvinvointialueille.
Yhteistyön kuntien ja yritysten välillä tulee olla tiivistä ja vuoropuhelun jatkuvaa. Kuntien tulee tarkastella palveluverkkojaan kokonaisuutena, mukaan lukien yritykset. Kuntien tulee edistää toimivia markkinoita alueellaan ja yritysvaikutukset tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.
Yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä esimerkiksi laajemmissa alueiden kehittämiseen ja investointeihin liittyvissä hankkeissa tulee myös lisätä. Yhteistyöllä ja erilaisilla allianssimalleilla voidaan varmistaa, että kuntien kehitys ei hidastu vaan että hankkeita saadaan edistettyä, elinvoimaa kasvatettua ja työllisyyttä parannettua.
Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.
Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.
Elinvoima rakentuu positiivisena kasvun kierteenä. Kasvava kunta rakentaa houkuttelevaa ilmapiiriä yrityksille, uusille osaajille, ideoille ja innovaatioille.
Johanna Sipola Johtaja, Keskuskauppakamari
Elinvoima etusijalle
MONELLA KUNTAPÄÄTTÄJÄLLÄ ON VAALIEN JÄLKEEN EDESSÄ YHTÄLÖ, JOSSA VÄESTÖ
IKÄÄNTYY, VEROTULOT KUTISTUVAT JA EUROJA ON ENTISTÄ NIUKEMMIN. MINNA KARHUNEN
KOROSTAA, ETTÄ TEHOKKAIN RATKAISU OLISI
PANOSTAA KUNNAN ELINVOIMAAN JA PAIKALLISEEN YRITYSTOIMINTAAN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT KUNTALIITTO
Sote-uudistus, väestön ikääntyminen ja kutistuvat verotulot, kasvava velkataakka ja talousvaikeudet, kaupungistuminen, muuttoliike ja hiipuva vetovoima, työttömyys ja työvoimapula, yleinen kustannusten nousu, koulu- ja palveluverkon kehitystarve, nuorten syrjäytymisuhka, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä.
Siinä työlistaa, joka ensi keväänä löytyy jossain muodossa jokaisen kuntapäättäjän pöydältä. Samalla kirkastuu konkreettisesti myös se, että jatkossa kuntien on keskityttävä entistä selkeämmin koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä huolehdittava kunnan yleisestä elinvoimasta ja houkuttavuudesta.
Samalla päätöksenteon on oltava entistä strategisempaa, pitkäjänteisempää – ja mieluusti myös yksituumaisempaa.
Yritykset mukaan työllisyystoimiin
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivookin, että tulevissa vaaleissa keskityttäisiin poliittisten irtopisteiden ja katteettomien palvelulupausten sijaan konkreettisiin keinoihin, joilla turvataan kunnan oma elinvoima.
Lisäksi sanoista olisi päästävä myös tekoihin. Työttömyystilanne näyttää edelleen synkistyvän, mikä tuo kunnille lisäkustannuksia ja nakertaa auttamatta myös tuloveropohjaa.
”Tilanne on hankala, mutta valtiota on enää turha huutaa avuksi. Sen sijaan on tehtävä päätöksiä, joilla tehostetaan kuntataloutta ja palvelutuotantoa. Samalla on satsattava työllisyyden ja elinvoiman kehittämiseen yhdessä paikallisten yritysten kanssa”, Karhunen evästää.
Samalla hän muistuttaa, ettei nykytilanne ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Väestö- ja palvelurakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksesta kuntien elinvoimaan on puhuttu vuosikaudet, mutta konkreettiset teot ovat jääneet monessa kohtaa puolitiehen. Myös sote-uudistuksen parissa on pähkäilty monta vuotta.
”Toki moni valtuutettu on voinut olla myös aidosti neuvoton ja pelätä vaikeita päätöksiä. Nyt ne ovat joka tapauksessa edessä”, Karhunen toteaa.
Kunnat talousvetureiksi?
Ekonomistien mukaan Suomessa ei ole nähty aitoa talouskasvua sitten Nokian viimeisten menestysvuosien - käytännössä aikaa on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä.
Kuntia on huudeltu talouskasvun hiipuessa harvakseltaan apuun. Fakta kuitenkin on, että elinvoimainen, yritysmyönteinen ja uusia asukkaita houkutteleva kunta on koko kansantalouden kivijalka.
Karhunen kannustaakin kuntapäättäjiä tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
”Sen myötä selviävät esimerkiksi kulloisetkin työvoima- ja koulutustarpeet sekä kunnan yleinen houkuttavuus asuin- ja toimipaikkana. Teollisuutta ja vähittäiskauppaa kiinnostaa myös kaavoitus- ja lupakäytäntöjen sujuvuus”, toimitusjohtaja listailee.
Joissakin kunnissa uusia tulokkaita on houkuteltu ilmaisilla tonteilla ja lapsiperhebonuksilla. Karhunen ei niistä kuitenkaan innostu.
”Niillä ei luoda kestävää kasvua, houkutella investointeja tai rakenneta aidosti dynaamista ja vetovoimaista kuntaa.”
Hyvä elämä on myös reuna-alueiden oikeus
Kaupungistumisen kiihtyessä keskustelu syrjäisempien kuntien tulevaisuudesta ja koko Suomen pitämisestä asuttuna on saanut selkeästi lisävirtaa. Itä-Suomen pelastajaksi on nousemassa Nato-jäsenyys, mutta mikä on kituvien kuntien kohtalo muualla Suomessa? Onko edessä uusi kuntaliitosten aalto?
Minna Karhusen mukaan kuntaliitokset eivät ratkaise peruspulmaa, sillä kuntien on tarjottava palvelut myös syrjemmässä asuville – tavalla tai toisella. Kuntaliitosten myötä nuo välimatkat kasvavat usein entisestään,
mikä käytännössä tarkoittaa sähköisten palvelujen ja etäyhteyksien hyödyntämistä.
”Kuntien on huolehdittava, että myös reuna-alueilla asuvilla ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään. Kaupungistuminen jatkuu, mutta kyllä kasvun eväitä löytyy muualtakin kuin Etelä-Suomesta. Siitä ovat viime vuosien tuuli- ja aurinkovoimalat sekä Googlen jätti-investointi Kajaaniin esimerkkejä”, hän toteaa.
Hetken hengähdys uudistusrumbaan
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on työurallaan istunut mm. kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa, kaupunginjohtajana ja aluehallintoviraston virkamiehenä. Samalla on kertynyt kokemusta ja ymmärrystä siitä, millaisiin pakkorakoihin poliitikot ja virkamiehet voivat ajoittain joutua.
Ikävät päätökset ovat osa tätä toimenkuvaa.
”Tulin kuntapäättäjäksi 1990-luvulla, jolloin alkoivat lamavuosien säästöohjelmat, eikä kunnissa ole ollut paljon jaettavaa sen jälkeenkään.
Useimmiten syynä on se, ettei asioihin reagoida ajoissa tai kustannusarviot ovat pielessä”, Karhunen toteaa.
Viime vuosina tuota reagointiaikaa on ollut kuntakentällä entistä vähemmän, sillä Arkadianmäeltä on tullut uusia laki- ja säädösmuutoksia lähes taukoamatta. Karhusen mielestä nyt kannattaisi painaa hetkeksi jarrua, sillä osa uudistuksista näyttää säästöjen sijaan vain lisäävän kustannuksia.
”Hengähdystauko olisi paikallaan, jotta vanhoista lakimuutoksista saataisiin riittävästi kokemusta. Nykyvauhdissa eivät kunnat enää pysy mukana.”
Kunnanjohtajat liian kovilla
Monessa kunnassa ja kaupungissa avoimena ollut kaupunginjohtajan paikka on saattanut kiinnostaa vain muutamia hakijoita. Joissakin tapauksissa haku on pitänyt laittaa sopivien kandidaattien puuttuessa kokonaan uusiksi.
Yksi ajankuva on myös se, että vastavalitut johtajat jättävät paikkansa yllättävän nopeasti joko omasta tahdostaan tai valtuuston irtisanomana – joskus jopa alle puolen vuoden päästä valinnasta.
”Kunnanjohtajien pestit ovat muuttuneet entistä työläämmiksi ja myös tuulisemmiksi. Eduskunnassa yleistynyt riitelykulttuuri näyttää rantautuvan myös kuntiin, vaikka niissä perinteisesti on vältytty oppositio-hallitus -asetelmalta”, Minna Karhunen harmittelee.
Samalla hän muistuttaa, että riitaisat eroprosessit tuovat auttamatta kolhun myös kunnan yleiseen imagoon. Sen myötä hyvien kandidaattien löytäminen voi olla entistä vaikeampaa muihinkin johtotehtäviin.
KUKA: Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen kansanedustaja 1991-1999.
KOULUTUS: Hallintotieteiden maisteri
PERHE: Naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta
HARRASTUKSET: Partio, moottoripyöräily ja golf
”Tilanne on huolestuttava, sillä kuntajohtajia eläköityy lähivuosina kiihtyvää vauhtia ja uusia tarvitaan kipeästi.”
Kehityskatse keskustoihin
MONEN KAUPUNKI- JA KUNTAKESKUKSEN KATUKUVAA HALLITSEVAT
TYHJÄT TOIMITILAT SEKÄ ASIAKAS- JA
ASUKASKATO. YIT:N JOHTAJAN
JUHA KOSTIAISEN MUKAAN VÄHITTÄISKAUPASTA EI OLE ENÄÄ
ENTISEEN TAPAAN KESKUSTOJEN PELASTAJAKSI JA
ELÄVÖITTÄJÄKSI.
SIKSI KEHITYSKATSE ON SIIRRETTÄVÄ
ASUNTORAKENTAMISEEN JA KULTTUURIPALVELUIHIN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT YIT
Missä on ihmisiä, siellä on myös elämää.
Tämän perustotuuden äärellä ollaan tulevien neljän vuoden aikana entistä useammalla paikkakunnalla. Perinteisten keskusta-alueiden vetovoima on hiipunut ja palvelut siirtyneet asteittain hieman sivummalle keskustakortteleista, muihin kaupunginosiin – tai mikä kaikkein pahinta – naapurikunnan puolelle.
Monet maakuntakeskukset ovat olleet viime vuosina myös ikääntyvän väestön, muuttotappioiden ja työpaikkakadon muodostamassa kierteessä, johon on vaikea löytää nopeaa viisastenkiveä. Tämän tunnustaa myös YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen, joka on työurallaan toiminut mm. entisen kotikaupunkinsa Tampereen elinkeinojohtajana.
Samaan hengenvetoon hallintotieteiden tohtori ja diplomi-insinööri painottaa, ettei kirvestä saa heittää synkkänäkään hetkenä kaivoon. Muuttuva toimintaympäristö voi joskus avata myös uusia ja jopa yllättäviä mahdollisuuksia, mutta ne on vain oivallettava ajoissa.
Samalla käsissä olevat kehityspanokset ja niiden pohjalle rakennettavat visiot on keskitettävä pitkäjänteisesti ja yksituumaisesti muutamaan elinkeinopoliittiseen keihäänkärkeen.
Monikärkiohjuksena tai haulikkoammunnalla eurot menevät todennäköisesti täysin hukkaan.
”Voin itsekin tunnustaa, että ajatus Kajaanista jättimäisten palvelinkeskus- ja supertietokoneinvestointien kotipaikkana tuntui vielä kymmenen vuotta sitten kaukaiselta ajatukselta”, Kostiainen naurahtaa.
”Kainuun elinvoimaa lisää matkailu- ja kulttuuritarjonta. Brittituristeille lienee lopulta yhdentekevää, viettävätkö he päivälomansa Sotkamossa vai Rovaniemellä. Molemmista löytyy joulupukki ja lunta”, hän lisää.
Tehokkaammin, mutta myös viihtyisämmin
Vuosikymmenen vaihteeseen ja pandemiakriisiin asti kaupunkikehittäjillä oli vahva usko kaupungistumisen ja entistä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen voimaan. Hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärelle tiivistyvä rakentaminen, sinne keskittyvät palvelut ja uljaat tornitalot nähtiin myös ilmastotekoina.
Tampereen yliopiston aluetieteen dosentin ja Aalto-yliopiston kunniatohtorin mukaan kyseisiä globaaleja trendejä vastaan on edelleen turha taistella, vaikka meillä Suomessa onkin vedetty suhdannesyistä hieman henkeä.
”Itse asiassa olemme Suomessa vasta kehitysvaiheessa, jossa hajaantuminen on saatu pysähtymään. On edelleenkin luotava tehokkaita, mutta myös aiempaa viihtyisämpiä asuin- ja työympäristöjä. Tässä meillä kaikilla on vielä parannettavaa”, Kostiainen tunnustaa.
Sijainti, liikenneyhteydet ja hyvä tavoitettavuus ovat asuin- ja työssäkäyntialueiden keskeisiä suunnittelukriteerejä myös tulevina vuosina.
Samalla tavoite 20 minuutin kestävästä kaupungista elää edelleen. Sen ideana on, että kaikki arjessa tarvittava on lähellä kotia tai kitkattomien yhteyksien päässä.
”Nyt tuo optimiaika on lyhentynyt jo varttiin”, Kostiainen toteaa.
Toimivan infrastruktuurin, hyvän palvelutason ja asuntokannan lisäksi on huolehdittava myös lähiluonnosta ja sen monimuotoisuudesta.
”Biodiversiteetin paikallinen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan”, Kostiainen toteaa.
Keskustoihin uutta elämää
Mutta entä ne kaupunkien perinteiset ydinkes-
kusta ja torien ympäristöt, jotka tuntuvat tänä päivänä kituvan jopa Helsinkiä myöten?
Viisastenkiveksi on vuosien saatossa tarjottu muun muassa autoliikenteeltä blokattuja kävelykatuja, keskustatunneleita sekä liiketilojen muuttamista asunnoiksi. Kaikkia niitä on myös kokeiltu – ja varsin vaihtelevin tuloksin. Se mikä onnistuu elävöittämään yhtä kaupunkikeskustaa, ei välttämättä toimi sellaisenaan jossain muualla.
Oman lisänsä tuovat myös poliittiset näkemyserot, joiden vuoksi lupaavatkin kehitysideat voivat jämähtää vuosikausiksi lähtökuoppiin ja ajautua veronmaksajien silmissä suorastaan loputtomalta tuntuvaan selvityskierteeseen.
Pulma on tullut vuosien saatossa tutuksi myös Kostiaiselle. Hän toteaa verkkokaupan muuttaneen ihmisten kulutus- ja liikkumistottumuksia peruuttamattomasti. Samalla on muuttunut myös kaupunkikeskustojen rooli. Nopean asioinnin sijaan ne ovat paikkoja, jonne tullaan viihtymään ja viettämään aikaa.
”Tästä syystä vähittäiskaupasta ei ole enää entiseen tapaan keskustojen elävöittäjäksi ja
pelastajaksi. Niiden sijaan keskustakortteleihin on houkuteltava lisää asukkaita ja muuta palvelutarjontaa, kuten kahviloita, ravintoloita, kulttuuria ja tapahtumia”, Helsingissä asuva Kostiainen listaa.
Kevennystä kaavoitusbyrokratiaan
Parhaiten keskusta-alueiden elävöittäminen onnistuu sujuvoittamalla ja keventämällä kaavoituskäytäntöjä. Sen myötä toimisto- ja liiketiloja voidaan muuttaa nopeasti ja joustavasti myös asuntokäyttöön.
”Keskustakortteleissa niiden hyödyntäminen on myös taloudellisesti järkevää, sillä ne ovat kaikkein arvokkaimpia rakennuspaikkoja.”
Sekin on toisaalta oivallettava, ettei vanhasta ja perinteisestä ydinkeskustasta kannata pitää loputtomiin kiinni. Jos palvelut ovat vuosien saatossa siirtyneet muutaman korttelin verran toisaalle ja ihmisten liikkumisen kannalta luontevampaan paikkaan, kannattaa kehityspanoksetkin suunnata sinne.
”Kuntien on joka tapauksessa otettava alueja kaupunkikehityksessä aiempaa enemmän omaa etunojaa ja panostettava uusiin kumppanuuksiin. Valtiota on enää turha huutaa avuksi”, Kostiainen muistuttaa.
ALUEIDEN ELINVOIMAISUUS
Kiskot ovat kasvun moottori
Monen kaupunkiseudun kasvun moottorina ovat olleet raideliikennehankkeet. Espoo on saanut metron myötä aivan uuden kasvuvaihteen, ratikka on puolestaan satanut mannaa Tampereelle.
Seuraavaksi ratikkakiskoja sovitellaan Vantaalle ja Aurajoen rantamilla Turussa odotellaan sielläkin rakentamispäätöksiä.
Vanhalle kotikaupungilleen Tampereelle Kostiainen jakaa kehuja siitä, että raiteet ja joukkoliikennehankkeet on osattu sitoa osaksi laajempaa kaupunkikehitystä ja isoja rakennushankkeita. Niiden myötä ydinkeskusta ja varsinkin rautatieaseman seutu ovat muokkautuneet aivan uuteen uskoon.
”Kaupunkirakenne on tiivistynyt, mutta samalla raiteiden varrelle ja varsinkin joukkoliikenteen risteyskohtiin on syntynyt valtavasti uutta toimeliaisuutta. Myös Turun Kupittaalle on rakentumassa todella mielenkiintoinen yritysten, tutkimuksen ja asumisen keskittymä”, Kostiainen kiittelee.
Monikulttuurisuus käännettävä vetovoimaksi
YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen tunnustaa, etteivät rakentajien ja suunnittelijoiden takavuosien visiot ole osuneet kaikilta osin kohdalleen. Perheasuntoja on rakennettu niukalti ja lisäksi valtaosa tuotannosta on ollut vuokra-asuntoja, mikä on muokannut asuinalueiden profiilia ja mainetta oletettua heikompaan suuntaan.
”Tästä on otettava jatkossa opiksi. Vuokra-asuntojen ohella meillä on oltava riittävästi myös kovan rahan rakentamista”, Kostiainen toteaa. Lisäksi on opittava ja totuttava monikulttuurisuuteen. Esimerkiksi Vantaalla vieraskielisten asukkaiden osuus nousee 2040-luvulle tultaessa jo 45 prosenttiin.
”Muutos tulee olemaan iso monella muullakin paikkakunnalla. Monikulttuurisuus, monipuolinen osaamispohja ja kansainvälinen liikkuvuus ovat kuitenkin tulevina vuosina meidän selkeitä vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä.”
Sauna from Finlandin toiminnanjohtaja
Carita Harju vastaanotti historian ensimmäisen
Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon. Kuva: Viivi Sakkara
Sauna from Finland sai ensimmäisen Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN VIESTINTÄVALIOKUNTA ON JAKANUT ENSIMMÄISTÄ KERTAA KESKI-SUOMEN VIESTINVIEJÄ -PALKINNON, JONKA TAVOITTEENA ON NOSTAA ESIIN VIESTINNÄN MERKITYSTÄ MAAKUNNAN TUNNETTUUDEN JA ARVOSTUKSEN EDISTÄMISESSÄ. ENSIMMÄINEN PALKINTO MYÖNNETTIIN SAUNA FROM FINLANDILLE 1. LOKAKUUTA 2024 KESKISUOMALAISEN TILOISSA.
Palkittu Sauna from Finland ry on Muuramesta käsin toimiva kansainvälinen verkosto, johon kuuluu yli 200 saunaelämyksiin liittyvää yritystä. Sen päämääränä on viedä suomalaista saunakulttuuria maailmalle sekä edistää alan yritysten näkyvyyttä ja vientiä. Verkoston viestintä on ollut erityisen vaikuttavaa: suomalainen sauna on saavuttanut vuosittain yli 1,5 miljoonaa mediatilanäyttöä ympäri maailmaa, ja aiheesta on julkaistu satoja artikkeleita muun muassa New York Timesissa, The Guardianissa ja National Geographicissa.
Keski-Suomen tunnettuutta kasvattaa myös verkoston järjestämä World Sauna Forum -tapahtuma, joka tuo Jyväskylään vuosittain satoja osallistujia eri puolilta maailmaa. Vuonna 2024 tapahtumaan osallistui lähes 400 henkilöä 27 eri maasta.
”Saimme runsaasti ehdotuksia ensimmäisen Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon saajaksi, mikä kertoo viestinnän ammattilaisten arvostuksesta maakunnassa. Sauna from Finlandin toiminta perustuu ammattimaiseen sekä strategiseen että taktiseen viestintään. Verkostojen johtaminen, brändien tunnetuksi tekeminen ja palveluiden kehittäminen vaativat monipuolista osaamista, ja tämän eteen Sauna from Finland on tehnyt esimerkillistä työtä sekä kotimaassa että kansainvälisesti”, kertoo Viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suvi Vuojolainen
Palkinnoksi Sauna from Finland sai Samuli Alosen suunnitteleman ”Sanansaattaja”-veistoksen, joka kuvastaa viestinnän merkitystä ja viestinviejän roolia. Palkinnon vastaanotti yhdistyksen toiminnanjohtaja Carita Harju
”Tämä tunnustus merkitsee meille paljon. Olemme pienillä resursseilla, mutta intohimolla ja sitoutumisella rakentaneet vaikuttavan ilmiön suomalaisen saunan ympärille. Viestintä ja markkinointi ovat maratonlajeja, ja niiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia ilman suuria investointeja. Tärkeintä on luovuus, yhteistyö ja yhteisön voima”, Harju toteaa.
Keski-Suomen Viestinviejä -palkinnon saajaa sai ehdottaa kaikille avoimen verkkolomakkeen kautta. Viestintävaliokunnan asiantuntijat kävivät ehdotukset läpi ja valitsivat voittajan kriteerien perusteella äänestämällä.
Viestintävaliokunta koostuu alueen yritysten ja organisaatioiden viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisista, ja sen tavoitteena on edistää Keski-Suomen menestystä viestinnän keinoin.
ja aluesuunnitteluvaliokunnan puheenjohtaja
Keski-Suomen kasvu vaatii rohkeutta ja investointeja
KESKI-SUOMEN KEHITYS EDELLYTTÄÄ VAHVOJA LIIKENNEINVESTOINTEJA, YRITYSTEN JA JULKISEN SEKTORIN TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ SEKÄ ROHKEAA VISIOINTIA KAAVOITUKSESSA. LIIKENNE- JA
ALUESUUNNITTELUVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JORMA PAANANEN PAINOTTAA, ETTÄ VALTATEIDEN JA RAIDEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN, KESKUSTAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA SUJUVA
KAAVOITUS OVAT AVAINASEMASSA ALUEEN ELINVOIMAISUUDEN KANNALTA. YLEISKAAVA 2050 LINJAA JYVÄSKYLÄN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVOJA, JA VALIOKUNTA HALUAA VARMISTAA, ETTÄ YRITYKSILLÄ ON MAHDOLLISUUS KASVUUN JA INVESTOINTEIHIN. SAMALLA KESKI-SUOMEN LOGISTISTA SIJAINTIA ON HYÖDYNNETTÄVÄ ROHKEAMMIN.
Keski-Suomen kauppakamarin Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan puheenjohtaja Jorma Paananen korostaa yhteistyön merkitystä ja muistuttaa, että Keski-Suomen kehittäminen vaatii sekä julkisen sektorin että yritysten aktiivista osallistumista. Hänen mukaansa yhteinen visio ja ennakoiva suunnittelu ovat avainasemassa, jotta alueelle saadaan elinvoimainen ja toimiva infrastruktuuri. Paananen korostaa, että Keski-Suomi toimii mahdollistajana kai-
ken keskellä.
”Liikenneinvestoinnit ovat välttämättömiä, jotta yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä. Näihin kehityshankkeisiin on tartuttava ennakoivasti ja rohkeasti”, sanoo Paananen.
Keski-Suomen liikenneinfraan kohdistuu merkittäviä kehitystarpeita, ja valiokunnan työskentelyssä korostuu erityisesti valtateiden ja raideyhteyksien kehittäminen. Jyväskylän ja Vaajakosken kohdan parannukset nelostiellä
ovat kriittisiä sekä liikenteen sujuvuuden että huoltovarmuuden kannalta. Myös valtatie 9:n Ruokosaaren ja Lievestuoreen sekä Keljonkankaan ja Korpilahden väliset osuudet kaipaavat kehittämistä. Raideyhteyksien osalta valiokunta painottaa kaksoisraiteen rakentamisen merkitystä Jyväskylän ja Tampereen välillä, mikä parantaisi alueen saavutettavuutta ja liikennekapasiteettia. Lisäksi maakuntalentojen tukemisella olisi suuri vaikutus yritys-
Liikenne-
Jorma Paananen. Kuva: Viivi Sakkara
ten toimintaedellytyksiin ja matkailuun.
Yleiskaava 2050 linjaa Jyväskylän kehittymisen suuntaa
Tuoreimpana valiokunnan agendalla on ollut Jyväskylän yleiskaava 2050. Yleiskaavassa määritellään alueiden kehityksen suuntaviivat pitkälle tulevaisuuteen.
Yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräisen mukaan kaavan merkinnöillä ohjataan rakentamista aiempaa selkeämmin ja samalla varmistetaan kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne.
Asuinalueita tarkasteltaessa kaava ottaa huomioon erilaiset asumisen tarpeet. Tiiviimpään kerrostalorakentamiseen soveltuvat alueet sijoittuvat ensisijaisesti joukkoliikenteen varrelle, kun taas rivitalo- ja omakotitalovaltaiset alueet levittäytyvät laajemmin ympäristöön.
Myös työpaikka-alueiden kehittämiseen panostetaan vahvasti. Valtatie 4:n varteen on kaavailtu uusia työpaikka-aluevarauksia, joiden tavoitteena on vastata yritysten ja teollisuuden kasvaviin tarpeisiin. Samalla kartoitetaan energiatuotannolle sopivia alueita, mikä mahdollistaisi uusiutuvan energian tuotannon kasvun.
Yritykset mukaan kaavoitukseen
Valiokunta painottaa, että toimiva kaavoitus on keskeinen edellytys kunnan elinvoimaisuudelle ja investoinneille. Kaavoituksen on oltava sujuvaa, jotta se mahdollistaa kestävän kasvun ja turvaa riittävän monipuolisen kaavavarannon.
Paananen muistuttaa, että liian yksityiskohtainen sääntely hidastaa kaavaprosessia, johtaa poikkeuslupiin ja aiheuttaa viivästyksiä sekä nostaa rakentamisen kustannuksia. Siksi kaavojen tulisi määritellä vain maankäytöllisiä tai kaupunkikuvallisia tavoitteita ilman tarpeetonta puuttumista tekniseen toteuttamiseen.
”Riittävän väljä kaava antaa tilaa
luovuudelle ja kestää aikaa paremmin. Lisäksi ennakoiva osallistaminen ja ympäristön huomioiminen voivat myös vähentää kaavavalituksia ja helpottaa hankkeiden etenemistä”, sanoo Paananen.
Kaavoitusprosessin sujuvoittamiseksi on tärkeää, että prosessin aikataulusta sovitaan alussa ja siihen sitoudutaan. Kaavoitukseen tulee varata riittävät resurssit, ja tarvittaessa voidaan hyödyntää myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kasvu vaatii rohkeaa visiointia ja investointeja
Keski-Suomen keskeinen logistinen sijainti on yksi alueen suurimmista vahvuuksista, ja liikenneinvestointien saaminen on tärkeää potentiaalin hyödyntämiseksi. Samalla valiokunta haluaa varmistaa, että Keski-Suomi ei jää aluehallinnollisesti epäselvään asemaan Itäja Länsi-Suomen välille. Tulevaisuuden kehitystä ajatellen valiokunta korostaa, että rohkeutta tarvitaan niin yritysten kuin julkisen sektorinkin taholta.
”Kasvu vaatii rohkeutta ja kunnianhimoa. Keski-Suomessa pitäisi ajatella isommin ja panostaa aktiiviseen yhteistyöhön esimerkiksi Tampereen kanssa, jotta alueen vetovoimaisuus ja työvoiman liikkuvuus saataisiin maksimoitua”, Paananen toteaa ja lisää:
”Keski-Suomen tulevaisuus rakentuu investoinneista, yhteistyöstä ja kestävästä liikenneinfrasta. Nyt on aika toimia ja visioida rohkeasti ja varmistaa, että alueella on edellytykset menestykseen myös tulevaisuudessa.”
Keski-Suomen kauppakamarin Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunta on merkittävä toimija alueen liikenteen ja aluerakenteen kehittämisessä. Valiokunnan tavoitteena on nostaa Keski-Suomen liikenneinfrastruktuuri ja aluerakenne Suomen parhaimmistoon. Tavoitetta edistetään laaja-alaisen yhteistyön, tiedottamisen, tilaisuuksien, lausuntojen ja tutkimusten kautta.
Liikenne- ja aluesuunnitteluvaliokunnan kärkiviestit:
1. Yritykset vahvemmin mukaan kaavoitusprosessiin Yritysten toiveiden parempi huomioiminen, riittävästi tarjolle tontteja, joihin voidaan rakentaa kysyntää vastaavia asuntoja
2. Sujuva luvitus ja kaavoitus, joka edistää kannattavaa rakentamista eikä lisää kustannuksia
3. Valitukset kuriin!
4. Kasvuun ja kehittymiseen tarvitaan rohkeutta! Uskalletaan ajatella isosti ja miten sinne päästään – yritysten ja kuntien ja kaupunkien hyvä yhteistyö investointihankkeiden toteuttamisessa
5. Rahoitus VT4 Vaajakosken kohdan parantamiseen vielä tällä hallituskaudella
6. Maakuntalennoille 100-prosenttinen valtiontuki
Hallitustyön kehittäminen vahvistaa yritysten
menestystä
YRITYSTEN MENESTYKSEN JA KILPAILUKYVYN KANNALTA LAADUKAS HALLITUSTYÖ ON KESKEINEN TEKIJÄ, JOKA
VAIKUTTAA NIIN STRATEGISEEN SUUNTAAN, RISKIENHALLINTAAN KUIN PITKÄN AIKAVÄLIN KASVUUN.
ANNIINA BRUSI PÄÄTTI SYVENTÄÄ OMAA HALLITUSTYÖOSAAMISTAAN OSALLISTUMALLA HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSILLE TAVOITTEENAAN TUKEA YRITYKSIÄ STRATEGISESSA JOHTAMISESSA JA HALLITUSTYÖN KEHITTÄMISESSÄ. SAMALLA HÄN
HALUAA EDISTÄÄ DIVERSITEETTIÄ SUOMALAISISSA HALLITUKSISSA JA KEHITTYÄ EDELLEEN JOHTAJANA.
HHJ-kurssi tarjosi Anniinalle kattavan koulutuksen hallitustyöskentelyn keskeisistä osa-alueista, kuten strategiasta, riskienhallinnasta ja hyvästä hallintotavasta. Kurssin hybridimalli mahdollisti osallistumisen niin etänä kuin paikan päällä Jyväskylässä, mikä teki oppimisesta joustavaa ja tehokasta.
”Kurssin myötä olen entistä kriittisempi analysoimaan yritysten tilanteita ja arvioimaan niiden strategisia päätöksiä. Opin paljon siitä, millainen on hyvä hallituksen toimintamalli ja kuinka riskienhallintaa sekä strategiatyötä tulisi kehittää. Suosittelen HHJ-kurssia kaikille, jotka haluavat syventää hal-
litustyön osaamistaan tai harkitsevat uutta urasuuntaa tällä saralla. Tämä koulutus antoi minulle arvokkaita työkaluja ja valmiuksia, joita hyödynnän nyt sekä johtamistyössäni että tulevaisuuden hallitustehtävissäni”, Anniina kertoo kurssin päätöstilaisuudessa.
Suomalaisten yritysten kilpailukyky on yhä riippuvaisempi hallitusten kyvystä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja rakentaa kestävää kasvua. Digitalisaatio, vastuullisuus ja kansainväliset markkinapaineet vaativat hallituksilta monipuolista osaamista ja kykyä ennakoida tulevaa. Tämän vuoksi asiantuntevat ja strategisesti ajattelevat hallitukset ovat avainase-
massa yritysten menestyksessä.
”Hallitustyön kehittäminen ei ole vain yksittäisen yrityksen etu, vaan se vaikuttaa laajasti koko elinkeinoelämään. Kun yrityksillä on osaavat hallitukset, ne pystyvät tekemään parempia strategisia valintoja, kasvattamaan markkinaosuuttaan ja varautumaan mahdollisiin riskeihin tehokkaammin. Tämän vuoksi koen, että hallitustyöhön panostaminen ja sen jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää suomalaisyritysten tulevaisuudelle”, Anniina summaa kokemuksiaan HHJ-kurssista ja hallitustyön merkityksestä.
Anniina Brusi on kokenut, että hallitustyön jatkuva kehittäminen on tärkeää suomalaisyritysten tulevaisuudelle.
Kuinka huolehtia brändin suojaamisesta koko
sen elinkaaren ajan?
HYVÄ BRÄNDI KIINNITTÄÄ KULUTTAJIEN JA SAMALLA MYÖS KILPAILIJOIDEN HUOMION, JONKA VUOKSI BRÄNDIN ARVON JA YKSINOIKEUKSIEN SÄILYMINEN EDELLYTTÄÄ, ETTÄ
BRÄNDIN ERI ELEMENTTIEN SUOJASTA HUOLEHDITAAN SEN ELINKAAREN ALUSTA LOPPUUN.
Rekisteröinnit suojaamisen ensiaskeleena
Rekisteröinnit ovat keskeisessä roolissa brändin IPR-suojauksessa. Erityisesti tavaramerkkien, verkkotunnusten ja mallioikeuksien rekisteröinnit tarjoavat tehokkaita työkaluja oman brändin eri elementtien suojaamiseen. Ennen rekisteröintihakemusten jättämistä on kuitenkin tärkeää tehdä tarvittavat ennakkotutkimukset mahdollisten rekisteröinnin esteiden selvittämiseksi. Ennakkotutkimuksilla voidaan välttää turhien resurssien käyttämistä sellaisen brändin kehittämiseen, johon liittyy esimerkiksi selvä riski aiempien oikeuksien loukkaamisesta. Omien oikeuksien rekisteröinti kannattaa jo brändin elinkaaren alussa, sillä saadun suojan lisäksi rekisteröinnit vahvistavat brändiä ja varmistavat oman käyttövapauden.
Tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä lähtökohtaisesti mikä tahansa merkki, jolla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavaroiden tai palvelujen alkuperä. Tavaramerkkirekisteröinti antaa kielto-oikeuden saman tai samankaltaisen tavaramerkin luvattomalle käytölle samojen tai samankaltaisten tavaroiden ja palveluiden yhteydessä liiketoiminnassa. Tavaramerkkien rekisteröintimahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään nimiin tai logoihin, vaan brändin kehityksessä on hyvä ottaa huomioon myös muiden tavaramerkkityyppien tarjoamat suojausmahdollisuudet. Radio- tai televisiomainoksen erottuva jingle voi esimerkiksi saada suojaa äänimerkkinä. Myös brändille ominainen väri voidaan rekisteröidä tavaramerkkinä, erityisesti jos kyseinen väri on ollut käytössä niin pitkään, että kuluttajat yhdistävät sen tiettyyn brändiin.
Tavaramerkkien kanssa tiiviisti käsi kädessä kulkevat verkkotunnusten eli domain-nimien rekisteröinnit, joiden osalta onkin hyvä varmistaa, että tavaramerkkejä vastaavat liiketoiminnan kannalta relevantit verkkotunnukset ovat rekisteröitynä omiin nimiin. Erityisesti nykyaikaisessa verkkoympäristössä domain-nimillä on ehdottoman tärkeä asema tavaramerkkien rinnalla oman brändin erottumisessa muiden markkinatoimijoiden brändeistä.
Tavaramerkkirekisteröinti on olennaisessa asemassa domain-nimien riitautuksessa, jos omaa tavaramerkkiä käytetään jonkin toisen toimesta verkkotunnuksessa. Tavaramerkkien ja verkkotunnusten lisäksi IPR-suojauksessa on hyvä ottaa huomioon myös luovan työn tulokset ja visuaalinen ilme. Mallioikeudella voidaan suojata tuotteen tai sen osan ulkomuoto, kuten tuotteen tai pakkauksen ulkoasu, erilaiset graafiset symbolit kuten logot ja muut visuaaliset elementit sekä käyttöliittymien ilme. Mallioikeusrekisteröinti antaa sen haltijalle yksinoikeuden estää muita käyttämästä ammattimaisesti kokonaisvaikutelmaltaan samankaltaista mallia. Jäljittelyyn on hyvin vaikea tai lähes mahdotonta puuttua, jos muotoilua ei ole suojattu. Tekijänoikeus ei useinkaan riitä suojaamaan teollista muotoilua.
Brändin ylläpito vaatii jatkuvaa huolenpitoa
Omien oikeuksien suojaaminen rekisteröimällä on tärkeä ensiaskel IPR-suojauksessa, mutta oikeuksien pysyminen voimassa ja mahdollisimman vahvana edellyttää brändinhaltijalta aktiivisia toimia koko brändin elinkaaren ajan. Brändiin liittyviä tavaramerkkejä on ensinnäkin tärkeää käyttää oikein. Tavaramerkin johdonmukainen käyttö sen rekisteröidyssä muodossa on tärkeää, tai muuten vaarana on, että merkki vesittyy ja muuttuu jopa yleissanaksi, jolloin oikeus rekisteröintiin voidaan menettää. Lisäksi tavaramerkin tosiasiallisesta käytöstä kannattaa kerätä näyttöä säännöllisesti. Tavaramerkkejä koskee käyttövaatimus, eli rekisteröinnin voi menettää, jos merkkiä ei ole rekisteröinnin jälkeen käytetty viiteen (joissain maissa kolmeen) vuoteen. Merkin haltijan on esimerkiksi väite- tai loukkaustilanteissa tarvittaessa nopealla aikataululla osoitettava, että merkkiä on käytetty siinä maassa tai alueella, jossa merkki on rekisteröity.
Myös oikeuksien valvominen ja puolustaminen on tärkeää yksinoikeuden ja brändin arvon säilymisen kannalta. Valvonta mahdollistaa puuttumisen mahdollisiin loukkauksiin ajoissa, jolloin puuttuminen on pääsääntöisesti edullisempaa ja sovinnol-
lisesta ratkaisusta neuvotteleminen helpompaa. Mikäli mahdollisiin loukkauksiin ei puututa, tämä heikentää yksinoikeuden vahvuutta ja siten mahdollisuuksia puolustaa omia oikeuksia tulevaisuudessa.
IPR-suojaukseen kiinnitettävä huomiota muutostilanteissa
Jo brändin alkutaipaleella IPR-suojauksessa on hyvä ottaa huomioon näköpiirissä olevat kehityssuunnitelmat. Ennakoinnista huolimatta mahdollinen toiminnan laajentuminen tai kansainvälistyminen aiheuttaa monesti muutostarpeita IPR-suojaukseen. Muutokset onkin tärkeää suunnitella hyvissä ajoin, jotta oma käyttövapaus on varmistettu ja suojaus on voimassa/vireillä ennen toiminnan aloittamista uusilla markkina-alueilla. Mallioikeuksien osalta uutuus on myös rekisteröinnin nimenomainen edellytys, jolloin suojaus kannattaa hoitaa ennen tuotteen julkistamista. Tavoitteena on, että brändin suojaus ja brändin kehitys kulkevat käsi kädessä siten, että IPR-suojausta laajennetaan tai muutetaan ennakoivasti brändin kehitystä tukien.
Liiketoiminnan muutostilanteissa IPR-suojauksen kannalta on tärkeää arvioida erityisesti:
• ollaanko liiketoimintaa laajentamassa uusille markkina-alueille?
• käytetäänkö brändiä uusien tuotteiden tai palvelujen yhteydessä?
• liittyykö brändiin uusia tavaramerkkejä tai yksilöllistä muotoilua tai onko logo muuttunut – onko tarvetta uusille tavaramerkki-, malli- tai domain-rekisteröinneille?
• onko brändin kehitys huomioitu asianmukaisesti mahdollisissa sopimuksissa kolmansien osapuolten kanssa?
Brändin arvo kasvaa, kun brändin suojauksesta huolehditaan koko sen elinkaaren ajan. Kun brändin suojaamiseen käytetään aikaa ja resursseja, välittyy vahva brändi myös todennäköisesti sen kohderyhmälle.
Joel Ettanen
Lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies, Berggren Oy
Valtionhallinnon uudistus muuttaa palveluita
– TE-palvelut siirtyivät kunnille, Lupa- ja val-
vontavirasto sekä elinvoimakeskukset valmistelussa
VUODEN ALUSSA TYÖVOIMAPALVELUT SIIRTYIVÄT KUNTIEN VASTUULLE, MIKÄ TOI MUKANAAN MERKITTÄVIÄ
MUUTOKSIA NIIN YRITYKSILLE KUIN KUNNILLE. SAMALLA VALMISTELLAAN VALTION ALUEHALLINNON UUDISTUSTA, JOSSA SUOMEEN PERUSTETAAN UUSI VALTAKUNNALLINEN LUPA- JA VALVONTAVIRASTO SEKÄ NYKYISTEN VIIDENTOISTA ELY-KESKUKSEN TILALLE KYMMENEN ELINVOIMAKESKUSTA VUONNA 2026. UUDISTUKSEN TAVOITTEENA ON SUJUVOITTAA PALVELUITA, VAHVISTAA ALUEIDEN KEHITTÄMISTÄ JA VARMISTAA KUNTIEN ELINVOIMA. KESKI-SUOMESSA MUUTOSPROSESSIA JOHDETAAN AKTIIVISESTI, JA SEN VAIKUTUKSET ULOTTUVAT NIIN TYÖLLISYYSPALVELUIHIN, YRITYSTOIMINTAAN KUIN KANSAINVÄLISEEN OSAAMISEEN.
Tämän vuoden alussa, 1.1.2025 työvoimapalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Uudistuksessa TE-toimistot lakkautettiin ja niiden tilalle muodostettiin kuntien muodostamia työllisyysalueita. Keski-Suomeen syntyi kolme työllisyysaluetta, yksi pohjoiseen, toinen etelään ja kolmas Jyväskylän ja Muuramen alueille. Työllisyysalueiden vastuukuntina toimivat Jyväskylä, Jämsä ja Äänekoski.
Yrityksille ja yrittäjille uudistus merkitsee sitä, että palvelut tulevat entistä lähemmäs paikallisesti.
Elinvoimakeskusten valmistelu etenee
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Uudistuksessa Valvira, AVIt ja ELY-keskusten ympäristölupa- ja valvontatehtävät yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi (LVV) ja alueellisten ELY-keskusten tehtävät siirtyvät perustettaville elinvoimakeskuksille (EVK). Maahamme perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta, jotka keskittyvät jatkossa alueiden kehittämiseen ja rahoitukseen. Tulevilla elinvoimakeskuksilla on toimipaikkoja jokaisessa maakunnassa.
Lupa- ja valvontavirasto vastaa jatkossa lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävistä sekä yleisen edun valvonnasta.
Tulevien elinvoimakeskusten tehtävänä on hoitaa muun muassa elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yritystoimintaan, työllisyyteen, maatalouteen, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, liikenteeseen, alueiden käytön edistämiseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan.
Uudistuksessa osa nykyisistä ELY-alueista yhdistetään suuremmiksi elinvoimakeskusalueiksi. Keski-Suomen ELY-keskuksen palvelualue säilyy ennallaan, Keski-Suomen maakunnan kattavana. Valtakunnallisessa vertailussa pienehkö Keski-Suomen elinvoimakeskus on kuitenkin kokoaan suurempi. Uudistuksessa säilyy Keski-Suomen ELY-keskuksen tärkeä rooli rakennerahastotehtävissä, joita operoidaan jatkossa Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta käsin koko Länsi-Suomen alueella. Lisäksi Keski-Suomi vastaa Itä-Suomen maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankinnoista sekä valtakunnallisesta ympäristökasvatuksesta.
Keski-Suomessa, kuten muillakin alueilla, on käynnistetty aktiivinen muutosprosessi. Elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueen johtaja Pirkko Melville Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että muutosta koko viraston johdon tukena koordinoi alueellinen muutoskoordinaattori, Keski-Suomen ELY-keskuksen strategiapäällikkö, joka toimii myös linkkinä valtakunnalliseen valmisteluun. Koko muutosprosessin veturina toimii viraston ylijohtaja. Elinvoimakeskuksen valmistelua tukemaan ELY-keskukseen on perustettu kolme alatyöryhmää. OLO-ryhmä suunnittelee organisaatiorakenteen niin, että palvelut toimivat sujuvasti. ELO-ryhmä tarkastelee palveluita asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta. ILO-ryhmä keskittyy organisaatiokulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin, jotta henkilöstö saadaan aidosti mukaan muutokseen.
”Organisaatiomme muutosprosessia johtaa muutosryhmä, johon kuuluvat kaikki kolme johtajaamme, muutoskoordinaattori, alatyöryhmien vetäjät sekä henkilöstön edustajia. Muutosta viedään eteenpäin eri näkökulmia huomioiden, jotta siirtymä olisi mahdollisimman sujuva ja lopputulos toimiva”, Melville kertoo.
Melville painottaa, että tavoitteena
on siirtyä toimialakohtaisesta ajattelusta kohti entistä sujuvampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja. ”Katsomme monipuolisesti, miten palvelut saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti asiakkaiden kannalta”, hän lisää.
Henkilöstö siirtyy perustettaviin elinvoimakeskuksiin liikkeenluovutusperiaattein, ns. vanhoina työntekijöinä. ”Olemme hyvin aikataulussa, ja vakaa usko on, että elinvoimakeskukset käynnistyvät suunnitellusti 1.1.2026”, sanoo Melville.
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on välttämätön
Keski-Suomen kunnat ovat huolissaan valtionosuuksien epätasaisesta jakautumisesta. Esimerkiksi Jyväskylässä valtionosuus asukasta kohti on vain 209 euroa, kun Oulussa ja Lahdessa vastaava summa on huomattavasti suurempi.
ätäävätsek.ikläjJ
N akiaädhetäkesäötsiräpmyätteisaatnimiotekiil h äivättydöyäivätsek.ajotnilavälläerhiVemmallanial r tatiohaatsutimroukötsiräpmyäivätnehäv i .ajetniotsevntioVaatnarapiseskytiryaamiovotevniin nediakkaisniuknedienappmuköytsiethy.atsamlukökäna
Yhteistyöllä kohti elinvoimaisempaa Keski-Suomea TE-palveluiden uudistus, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kuntatalouden vahvistaminen ovat ratkaisevia tekijöitä Keski-Suomen menestykselle. Keski-Suomen kauppakamarin Elinvoimavaliokunnassa on noussut kuitenkin huoli siitä, miten TE-uudistus vaikuttaa pk-yrityksiin.
estilaäerhivanialnesilluutsavnannimiotekiilV atO.neesimatnekaatnuusithok.attuusiavelutr
Samaan aikaan TE-palveluiden siirtyminen kunnille on lisännyt kuntien vastuuta palveluiden järjestämisessä, mikä tekee rahoituksen riittävyyden entistä kriittisemmäksi. Kuntien rooli alueen elinvoiman vahvistajina kasvaa, mutta ilman kestävää rahoitusmallia kehitystyö on vaikeaa.
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen vaatii rahoitusmallin uudistamista.
”Nykyinen valtionosuusmalli kaataa kuntia sattumanvaraisesti. Kunnilla pitäisi olla ennakoitava ja kannustava rahoituskehys, jotta ne voivat turvata palvelut ja investoida elinvoiman kehittämiseen”, sanoo Hiltunen.
”Nyt on tärkeää varmistaa, että uudistukset toteutetaan niin, että ne tukevat yrityksiä ja vahvistavat Keski-Suomen vetovoimaa”, sanoo Elinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Minna Lappalainen
utsutueahääerhiv:aanialT anialaerhiv/fi.po
Elinvoimavaliokunta nostaa esiin kansainvälisten osaajien merkityksen alueen kehitykselle. Kauppakamarin kyselyn mukaan 48 prosenttia yrityksistä on harkinnut kansainvälisten osaajien rekrytoimista, mutta moni kokee kielitaidon ja rekrytointiprosessin haasteelliseksi. Lappalainen korostaa tukitoimien tarvetta.
V näerhinanialäätnöym .ikknapsuuso
”Yritykset tarvitsevat konkreettista apua rekrytoinnissa ja kielikoulutuksessa. Haluamme edistää yhden luukun palvelumallia, joka helpottaisi kansainvälisten osaajien palkkaamista”, summaa Lappalainen.
Kansainvälisten osaajien tarve kasvaa Keski-Suomen väestökehityksen myötä, mutta yrityksiä ei tulisi kuormittaa liiallisella hallinnollisella työllä. Keski-Suomen kauppakamari ja Elinvoimavaliokunta peräänkuuluttavatkin sujuvampia rekrytointikäytäntöjä, jotka auttavat erityisesti pk-yrityksiä.
osaksi Keski-Suomen kasvukeskittymää ja tutustu uusiin yritysalueisiimme!
www.businessaanekoski.fi
HANKI TODISTUS HALLITUSTYÖOSAAMISESTASI!
Hyväksytty hallituksen
jäsen HHJ-kurssit
Jyväskylässä/etäyhteydellä
5.3.–2.4. ja 8.5.–5.6.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: kskauppakamari.fi/koulutukset
Tuula Rahikainen, puh. 050 473 1775 tuula.rahikainen@kskauppakamari.fi
Kehity johtajana, laajenna ajatteluasi ja kasvata ammatillista verkostoasi
Verkoston seuraavat tapaamiset: KESKI-SUOMEN JOHTAJAVERKOSTO
- Ke 26.3. klo 14–17
- Ke 14.5. klo 14–17
- Ke 17.9. klo 14–17
- Ke 26.11. klo 14–17
Liity mukaan silloin, kun se sinulle parhaiten sopii: KSKAUPPAKAMARI.FI/JOHTAJAVERKOSTO
KAUPPAKAMARIN MAAKUNTAKIERTUE
10.4. ÄÄNEKOSKI
13.5. JÄMSÄ-KEURUU
30.9. SAARIJÄRVI-VIITASAARI
18.11. MUURAME
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
Johtaminen & esihenkilötyö
5.3.–2.4.
Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi
6.3.
HHJ-info. Maksuton
26.3.
Keski-Suomen johtajaverkosto - Johtajien ja avainhenkilöiden vertaisverkosto
8.5.–5.6.
Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi
8.5.
Tulevaisuuden hyvä työelämä 2030. Maksuton
14.5.
Keski-Suomen johtajaverkosto - Johtajien ja avainhenkilöiden vertaisverkosto
20.5. Liikkeellä kohti menestystä –investoi ihmiseen! Maksuton
21.5.
HHJ-info. Maksuton
Työsuhde ja HR
18.3.–15.4.
HRA® Hyväksytty rekrytoinnin asiantuntija -verkkokoulutus
Myynti
3.10.–5.12.2025
Hyväksytty Myyntijohtaja
HMJ®-kurssi
Vastuullisuus
21.3., 25.4., 23.5. ja 13.6. YmpyräKS-etäaamukahvit
8.4. ja 6.5.
Vastuullisuudella kilpailuetua – pk-yrityksen vastuullisuusvalmennus
Maksuttomat tilaisuudet
4.3.
Webinaari: Talouden näkymät vuoden 2025 alussa
5.3.
Kauppakamarin Aamukahvit: Mistä lisää tehoja talouden johtamiseen?
14.3.
“Onks pakko tulla toimistolle?” - Oppivan työyhteisön johtaminen hybridiajassa
27.3.
Infoaamu: Keskeiset tietosuojavelvoitteet ja katsaus henkilötietojen käsittelyn prosesseihin
2.4.
Jäsenten Bisnestreffit
15.5.
Infoaamu: Tiimistymisen taito –hierarkiasta tiimioppivaksi yhteisöksi
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
4.4.
Vaikuttajafoorumi 2025
4.4.
Keski-Suomen kauppakamarin 95-vuotisjuhla
10.4.
Kauppakamarin maakuntakiertue: Äänekoski
13.5.
Kauppakamarin maakuntakiertue: Jämsä-Keuruu
30.9.
Kauppakamarin maakuntakiertue: Saarijärvi-Viitasaari
18.11.
Kauppakamarin maakuntakiertue: Muurame
Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.kskauppakamari.fi/koulutukset
Tee todellinen vastuullisuusteko ja tarjoa
TET-paikka nuorelle!
LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN TET.FI-VERKKOPALVELU VÄLITTÄÄ VALTAKUNNALLISESTI TET-PAIKKOJA TYÖNANTAJILTA NUORILLE. KAIKEN KOKOISET TYÖNANTAJAT JA ORGANISAATIOT KUTSUTAAN MUKAAN TARJOAMAAN TET-PAIKKOJA PALVELUN KAUTTA. TET-PAIKAN ILMOITTAMINEN ON TET.FI-PALVELUSSA MAKSUTONTA.
TET.fi tekee TET-paikan tarjoamisesta helppoa monella tapaa. Palvelusta työnantajat löytävät valmiit materiaalit, viikkoaikataulut ja projektitehtävät onnistuneen
TET-viikon järjestämiseen. TET-paikan tarjoaminen
TET.fi-palvelussa on todellinen vastuullisuusteko ja toimiva tapa edistää työnantajamielikuvaa.
Jokainen TET-paikka on tärkeä. TET-jaksojen merkitys on nuorille suuri: TET tarjoaa monelle nuorelle ensimmäiset kokemukset työelämästä ja mahdollisuuden tutustua itseä kiinnostavaan alaan. TET.fi-palvelu tekee työelämään tutustumisesta yhdenvertaisempaa ja monipuolisempaa. Nuoret tutustuvat palveluun osana opetusta.
Mitä seuraavaksi?
Nuoret etsivät TET-paikkoja juuri nyt – ilmoita siis TET-paikkasi maksutta TET.fi -verkkopalvelussa viipymättä. Vain näin varmistat, että alastasi ja yrityksestäsi kiinnostunut nuori löytää TET-paikan teiltä.
TET-paikkojen ilmoittaminen on helppoa: https://tet.fi/
Lisätietoja TET.fi-palveluun ja kumppanuuksiin liittyen: TET.fi/työnantajalle
TERVETULOA
uudet jäsenet!
Ammattiopisto Spesia Oy
A-Pipe Jyväskylä Oy
Creatido Oy
Delta Pavonis Oy
DigiProfIT Oy
Ferus Training
Hoitokoti Kangaskartano Oy
Hutunki Sports & Wellbeing Oy
Jyväs Car Oy
Jyväskylän Hyvän Olon Piste Oy
Kapeenkoski Travel Oy
Keski-Suomen Lattiapinnoite Ky
Kiinteistöhuolto Ronkainen Oy
Kinnus-Kuljetus Oy
Kokon puutarha
Kylmä- ja kodinkonehuolto J. Hokkanen Oy
Lookinno Oy/MEDICS24
Luotsaaja Oy
Luova toimisto Visual Friday Oy
Maanrakennus Huuskonen Oy
Maarakennus KaMi Oy
Metsys Oy
Oteran Oy
Oy Confoot Ltd
Palokan Autohuolto ky
Pematic Oy
Puuppolan Suksi Oy
SCI Composite Solutions and Innovations Oy
Sun Sauna Oy
Sähkö Via Oy
Taksiliikenne Tuomas Nieminen
Tilausliikenne Lampinen Oy
TiliSalomaa Oy
Tilitoimisto Kirsi Viitanen
Tilitoimisto Luotola Oy
Tintti-Sport Oy / Intersport Jyväskylä Tourula
Tmi Jenni Ruuth
Unlimited Consulting Oy Vaissi Oy
Vesikattoliike Mäkinen Oy
Visiiri Consulting Oy
VYK-Infra Oy
YIT Business Premises Oy
Viestinnän palvelumuotoilu
Elina Piskonen Salla Syrman
Miten viestit vaikuttavasti aikana, jolloin huomion tavoittaminen on vaikeampaa kuin koskaan? Viestitulva moninkertaistuu koko ajan, ja tekoälyn kaltaiset teknologiset innovaatiot tekevät kasvutahdin entistä hurjemmaksi. Infoähkystä kärsivien ihmisten keskittymiskyky on koetuksella. Luottamus viestintään rakoilee.
Jotta voimme onnistua viestinnässä, avainasia on ymmärtää, mitä ihmiset todella tarvitsevat ja tuntevat.
Viestinnän palvelumuotoilussa näemme viestinnän sananmukaisesti palveluna niille, jotka haluamme tavoittaa. Silloin emme viesti itsekeskeisesti tai organisaatiolähtöisesti vaan selvitämme, mikä kohderyhmille on hyödyllistä ja miten organisaatiomme viestintä voi tässä tukea. Muotoilun menetelmät tarjoavat toimivia työkaluja kehittää viestintää asiakaskeskeisesti ja käytännönläheisesti.
Viestinnän palvelumuotoilun avulla luot toimivaa viestintää, luottamuksellisia asiakassuhteita, tehokkaita kampanjoita, selkeitä verkkosivuja ja kiinnostavia brändejä. Kun viestintämme rakentuu aidon asiakasymmärryksen varaan, emme viesti turhaan ja pystymme priorisoimaan tekemistä. Näin saavutamme tuloksia, oli kyseessä sitten ulkoinen tai sisäinen viestintä. Kalleinta viestintää on sellainen, jota kukaan ei kuluta.
Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa palvelumuotoilun menetelmiä käsitellään viestinnän näkökulmasta. Se on suunnattu erityisesti viestinnän ammattilaisille tai sellaisiksi tähtääville − ja kenelle tahansa, joka suurten mullistusten aikakautena haluaa tehdä työelämässä viestinnästä vaikuttavampaa.
4 %
Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartta 2030 -julkaisu asettaa Suomelle tavoitteen TKI-menojen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (2021).
TKI-investoinnit ovat avain mm. elinkeinoelämän uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun, uuden tiedon ja osaamisen luomiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen.
3,09 %
Suomen T&K-menojen suhde BKT:hen 2023.
3,16 %
Vuoden 2024 T&K-menoiksi Tilastokeskuksessa arvioidaan 8,8 miljardia ja menojen BKT-osuudeksi 3,16 %.
Lähde: Tilastokeskus
Antti Innanen
Antti Innanen toimii Keski-Suomen kauppakamarin viestintäsuunnittelijana 13.1. - 4.4. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa 95-juhlavuosijulkaisun kirjoittaminen. Työltä kauppakamarilla Antti odottaa kiinnostavia kohtaamisia sekä monipuolisia juttuaiheita maakunnan yrityselämän parissa.
JURIDIIKKA
Rakentamisen sujuvoittamisen kautta
Rakentamislaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. Rakentamislain tullessa voimaan, maankäyttö- ja rakennuslaista kumottiin rakentamisen osuus ja lain nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi. Tämän alueidenkäyttölain uudistus on vielä kesken.
Rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tulee yksinkertaisempi, sillä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Rakentamislaissa lupaharkinta jakautuu sijoittamisen edellytysten tarkasteluun ja toteuttamisen edellytysten tarkasteluun. Lähtökohtana on yksivaiheisuus, mutta luvanhakijan pyynnöstä rakennusvalvonta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten täyttämisen erikseen.
Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.
Rakentamislupa edellytetään aina, kun korjataan tai muutetaan suojeltua tai historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle arvolle. Rakentamislupa edellytetään myös, kun rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa mer-
kittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen edellyttää aina rakentamislupaa.
Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Lupa tarvitaan myös, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen, toimenpidealueen kantavarakenne on vaurioitunut tai korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden taikka korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön.
Kaksivaiheinen voimaantulo
On huomioitava, että rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026 alkaen. Vuoden 2025 aikana rakentamislupahakemukseen sovelletaan alueidenkäyttölain 131 §:ää. Rakentamislupaa haetaan siis vuoden 2025 loppuun saakka MRL:n mukaisilla asiakirjoilla, sillä tänä väliaikana velvoite liittää rakentamislupahakemukseen rakennuksen rakennussuunnitelmien laadinnassa tehty pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa, ei ole vielä voimassa. 1.1.2026 alkaen lupaa on haettava ja rakennuksen korjaus- ja muutostyön
rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa.
Rakentamisluvan käsittelylle on säädetty määräaika. Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Suunnittelutehtävältään poikkeuksellisen vaativan tai erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.
Lupahakemuksen käsittelyn viivästymisestä on kunnan oma-aloitteisesti palautettava hakijalle rakentamislupamaksusta 20 % kultakin viivästyksen kuukaudelta, jollei viivästys ole aiheutunut hakijasta itsestään. Lupaprosessin viivästyksestä voi seurata kunnalle myös jopa vahingonkorvausvastuu.
Siirtymäaika tarjoaa kunnille yhdessä alueidenkäyttölain 131§:n väliaikaisen soveltamisen kanssa tarvittavaa joustoa rakentamislain vaateiden täyttämiseen ja rakennuttajille aikaa valmistautua uusiin toimintatapoihin.
Uuden rakentamislain tarkoitus on paitsi keventävää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttää valitusoikeutta ja sujuvoittaa rakentamislupien käsittelyä, niin myös sujuvoittaa rakentamista, edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta ja näin vaikuttaa myönteisesti alueiden käyttöön ja elinvoimaan.
Elina Saari asianajaja Urtti Asianajotoimisto Oy
Saisiko olla ideoita ja oivalluksia?
Opiskele joustavasti Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa, sinulle sopivassa rytmissä ja laajuudessa!
• Kiinnostaako johtaminen? Entä viestintä ja vastuullisuus? Ehkä informaatioteknologia?
JYU.FI/AVOIN Selkeitä
JYVÄSKYLÄN RAKENNUSMESSUT 21.-23.3.2025 PAVILJONGISSA
Jyväskylän Rakennusmessuilta löydät parhaat ratkaisut rakentamiseen ja remontointiin. Mukana yli 120 näytteilleasettajaa sekä monipuolista ohjelmaa. jklrakennusmessut.fi
