Kauppakamari-lehti 4/2025 marraskuu by Keski-Suomen kauppakamari

KAUPPA KAMARI

PUUSTIKIN JARKKO PILVINENPUUSEPPÄ, JOKA VEISTÄÄ TARINOITA

JA MYYTTEJÄ TODEKSI

KASVU SYNTYY USKALLUKSESTA JA

S. 6

YRITTÄJÄJUHLA

24.1.2026 | PAVILJONKI

MAIJU JOKINEN | EGE ZULU | ILONTILAAJA

me.yrittajat.fi/ksyrittajajuhla

We renew the everyday

Vanhat viisaudet eivät kasvata suomalaisia yrityksiä. Kasvu tarvitsee uskoa, toivoa ja rahoitusta. Ota Finnvera kumppaniksi, niin rahoitus ei ole suurin haasteesi. Löydetään yhdessä kasvutarinasi puuttuva palanen.

finnvera.fi

Odotuksia kasvulle on, toteutuvatko ne?

Tuoreiden taloustutkimusten mukaan suhdannetilanne on vielä pahasti pakkasen puolella. Tuoreet Tilastokeskuksen luvut samoin kuin työllisyysluvut näyttävät heikoilta. Vaikka nykytilanne on vaikea, ovat Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät kääntyneet pitkästä aikaa plussan puolelle. Yrityksissä näkyy jälleen varovaista optimismia.

Kasvua on odotettu monta vuotta. Nyt toiveet kohdistuvat siihen, että suhdannenäkymät konkretisoituvat vihdoinkin tulevana vuonna. Käynnistyvät ja jo käynnistyneet investoinnit ovat toivottu piristysruiske Keski-Suomen taloudelle. Ilahduttavaa on myös se, että monta vuotta jäissä olleita hankkeita on lähtenyt uudelle tarjouskierrokselle. Hyviä uutisia odotetaan siis lisää.

Kauppakamarin talouskyselyn mukaan lähes 30 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä aikoo lisätä investointejaan seuraavan vuoden aikana ja 40 prosenttia pitää ne nykyisellä tasolla. Parannusta odotetaan niin liikevaihdon, henkilöstömäärän ja kannattavuuden osalta, mikä antaa positiivisia signaaleja vihdoinkin koittavasta käänteestä.

Keskisuomalaisen elinkeinoelämän suurin haaste on tällä hetkellä liian vähäinen kysyntä. Kun kysyntä on heikkoa, kasvua ja uusia työpaikkoja syntyy liian vähän. Valitettavasti se näkyy runsaana työttömyytenä ja pulana harjoittelupaikoista.

Kasvu syntyy käytännön toimista. Olen pysähtyneen talouden aikana korostanut, että yritysten kannattaa olla valmiina, kun nousu alkaa. Niiden yritysten, joiden talous antaa myö-

ten, kannattaa jatkaa investointeja, prosessien kehittämistä ja panostuksia markkinointiin. On ollut ilo nähdä, että moni yritys on näin tehnyt. Nyt nämä yritykset ovat valmiina kasvamaan, kun talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä. Myynti- ja markkinointiosaamisen puute on yksi yleisimmistä kasvun esteistä pk-yrityksissä.

Hyvä esimerkki kasvun tukemisesta on Kasvu Open, jossa kasvuhaluiset yrittäjät saavat sparrausta kokeneilta kasvun tekijöiltä. Ohjelmaan osallistuneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 240 miljoonaa euroa, ja niiden tavoitteena on kasvattaa se 645 miljoonaan euroon kolmen vuoden aikana. Pelkästään näiden yritysten kasvu tarkoittaa yli 2 700 uutta työpaikkaa. Kun ynnätään kaikkien kasvuhaluisten yritysten tavoitteet yhteen, puhutaan merkittävästä määrästä työpaikkoja. Kasvuhalua siis löytyy.

Kasvun mahdollistamiseen tarvitaan yritysmyönteistä ilmapiiriä, ja samaan aikaan yritykset toivovat käytännön keinoja sen vahvistamiseksi. Kasvuhalua ei saa tukahduttaa byrokratian rattaisiin ja liian kauan kestävään valitusrumbaan. Nykyinen maailmantilanne haastaa riittävästi, emme tarvitse yhtään ylimääräisiä esteitä. Meidän on yhdessä vahvistettava päätöksenteossa, koulutuksessa ja arjen puheissa asennetta, joka kannustaa yrittämään. Ei sovi unohtaa, että jokainen yrittäjä kantaa suuren vastuun ja harteillaan osan yhteistä työllisyyttä ja hyvinvointia.

Samalla on huolehdittava, että kasvulle on tilaa myös konkreettisesti. Yrityksille tulee olla tarjolla sopivia

tontteja ja toimitiloja ja perheillä mahdollisuus löytää koti seudulta, johon halutaan jäädä. Ilman kasvua mahdollistavaa ympäristöä ja asiakaslähtöistä ajattelua näin ei tapahdu.

Kasvu ei ole sattumaa. Se on uskoa, tahtoa, tekoja ja hallittua riskinottoa. Nyt tarvitsemme niitä kaikkia. Kun yritykset kasvavat, sen heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle. Ja kun työtä syntyy, kasvaa hyvinvointi koko Keski-Suomessa.

Kasvua ei voi jäädä odottamaan, vaan se on rakennettava. Yhdessä.

KASVUN

MAHDOLLISTAMISEEN TARVITAAN

YRITYSMYÖNTEISTÄ ILMAPIIRIÄ: PÄÄTÖKSENTEOSSA, KOULUTUKSESSA JA ARJEN PUHEISSA.

ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Viivi Sakkara

KONSEPTI JA ULKOASU

Punamusta Oyj

TAITTO

Viivi Sakkara

KANNESSA

Sami Saarilampi

PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi

ILMOITUSMYYNTI

Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi

JULKAISIJA

Keski-Suomen kauppakamari

Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti tammikuussa 2026.

PAINO

Siirtopaino Oy, Jyväskylä

JAKELU

Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1200 kpl

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti

ISSN 2342-0340

Palveleva tilitoimisto

Jyväskylä, Lievestuore www.tasantili.fi

P. +358449775841

Kun kaipaat lisää ymmärrystä juridiikkaan.

SISÄLTÖ

YRITYSTARINAT

PUUSTIKIN JARKKO PILVINEN

6 – puuseppä, joka veistää myyttejä ja tarinoita todeksi

FENNON SAMI SAARILAMPI:

Kasvu syntyy uskalluksesta ja luottamuksesta

TIMCO STEEL

23 – Teräksistä ammattitaitoa keskellä Suomea

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

LIIKUNTA-, URHEILU- JA NUORISO- 12 MINISTERI MIKA POUTALA Tulevaisuuden toivo

S-RYHMÄ:

Monien mahdollisuuksien muutospolku

20 siltana yritysten ja oppilaitosten välille

8 6

OSAAMIS- JA TYÖELÄMÄVALIOKUNTA

TEOLLISUUSVALIOKUNTA:

Yhteistyöllä osaajia ja vetovoimaa teollisuuteen

PROSPECTUM JULKAISI UUDEN JA ENTISTÄ 28 PAREMMAN TAVOITTAJAN

LECKLÉN SIMO KAHELIN:

30 Työlainsäädännön muutokset

Puustikin Jarkko Pilvinen – puuseppä, joka veistää myyttejä ja tarinoita todeksi

KUN AJAA TIKKAKOSKEN YRITYSALUEEN PERUKOILLE, EI HETI ARVAISI, ETTÄ SIELLÄ SYNTYY

KÄSITYÖNÄ VIIKINKITYYLISIÄ HUONEKALUJA, FANTASIAHENKISIÄ SISUSTUSELEMENTTEJÄ

JA MYTOLOGISIA KORUJA. PUUSTIKIN VERSTAALLA PUU TAIPUU TARINOIKSI, JOISSA KAIKUU

POHJOLAN MYTOLOGIA JA PELIMAAILMOJEN ESTETIIKKA.

Puustikin perustaja, puuseppä Jarkko Pilvinen, on rakentanut yritystään pala kerrallaan jo yli vuosikymmenen ajan. Yhdessä koruseppä Juho Mannisen kanssa hän luo uniikkeja esineitä, joissa yhdistyvät käsityö, historia ja mielikuvitus.

”Meidän työmme on pohjimmiltaan tarinankerrontaa. Asiakas tuo idean tai tunteen, ja me toteutamme sen puun ja metallin keinoin”, Pilvinen kuvailee.

Puustikin tarina sai alkunsa harrastuksesta, joka kasvoi yritykseksi maaliskuussa 2013.

”Ajattelin, että jos en nyt kokeile, kadun sitä vanhempana. Päätin kokeilla, voiko intohimosta tulla ammatti”, Pilvinen muistelee.

Tuolloin hän työskenteli vielä Hong Kong -tavaratalossa. Myymäläpäällikkö, itsekin yrittäjähenkinen, rohkaisi ottamaan ensimmäisen askeleen.

”Sain lupauksen, että jos yritys ei lähde lentoon, saan vuoden sisällä palata vanhaan työhöni. Se oli iso turvaverkko ja valtava kannustus. Olen yhä kiitollinen siitä, että joku uskoi minuun”, hän kertoo.

Pilvinen aloitti yksin pienessä vers-

taassa Tikkakoskella, jossa toiminnot ovat vuosien varrella laajentuneet sitä mukaa, kun tilaa vapautui. Ensimmäinen työntekijä tuli mukaan työkokeilun kautta vuonna 2014.

”Työkokeilu on ollut loistava tapa löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. Se on win–win–win: työnhakija saa kokemusta, yrittäjä apua ja yhteiskunta uusia veronmaksajia.

Luovuus koetuksella

Matkan varrella on nähty sekä menestystä että vaikeita vuosia. Talouden heikentyminen, tappiollinen liiketulos

ja jatkuva kuormitus johtivat lopulta lähes loppuunpalamiseen.

”Olin ollut uupunut jo pitkään, mutta viime vuonna tuli seinä vastaan. Kun luovuus katoaa, on kuin oma sielu häviäisi”, Pilvinen kuvaa rehellisesti.

Hän joutui tekemään raskaita päätöksiä ja irtisanomaan työntekijät.

”Se oli kipeää, mutta samalla välttämätöntä. Nyt ajattelen, että kaikki on mennyt niin kuin on pitänyt. Olen saanut valtavasti vertaistukea muilta yrittäjiltä. Vain toinen samassa tilanteessa ollut ymmärtää, miltä se tuntuu.”

Kokemus muutti myös suhdetta yrittäjyyteen.

”Ymmärsin, etten ole johtaja vaan taiteilija. En halua kasvattaa yritystä miljoonabisnekseksi, vaan keskittyä siihen, missä olen hyvä. Henkinen tasapaino ja onnellisuus on tärkeämpää kuin kasvu.”

Uusi alku on tuonut mukanaan uusia ideoita

Puustikki on uudistunut monella tavalla. Pilvinen on löytänyt uuden intohimon orgaanisesta 3D-mallintamisesta ja -tulostamisesta, jota hän opetteli itse YouTuben avulla.

”Aluksi se oli hankalaa, mutta teknisen mallintamisen osaaminen huonekalujen puolelta auttoi myös orgaanisessa, eli ”elävien olentojen” mallintamisessa. Nyt pystyn tuomaan monimutkaisemmatkin ideat näkyviksi ja tekemään kevyempiä, helpommin toimitettavia sisustuselementtejä puisten huonekalujen lisäksi”, hän kertoo.

Uudet tuotteet syntyvät useimmiten omien visioiden pohjalta, joita pystyy tuomaan todeksi sopivien asiakastilausten kautta, kuten suosittu Viikinki-TV-taso. Viikinki-TV-tason tarina alkoi ideasta paperilla ja sitä kautta 3D-mallinnuksena. Kun sopivasti eräs asiakas tiedusteli hänelle sopivaa ja erilaista tv-ta-

soa, oli siihen sopiva vaihtoehto juurikin tuo malli, joka sittemmin on lukittu vakiovalikoimaan.

Osa tuotteista taas toteutetaan vaikkei varmaa myyntiä vielä olisikaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on hiljattain julkaistu Taikaliemi -tuotesarja, joka oli välitön hitti julkaisusta lähtien.

”Tuotekehitys on jatkuvaa oppimista. Joskus idea floppaa, mutta sitten kokeillaan uudelleen. Luovuus ei pysähdy.”

Puustikin filosofia perustuu inhimillisyyteen ja aitouteen.

”Olen nähnyt, että hyvällä johtamisella ja ihmisten kunnioittamisella on valtava merkitys. Kohtelen työntekijöitäni ja asiakkaitani kuten kavereitani. Ei voi tietää, mitä kukin käy läpi,

mutta ei ainakaan pidä olla se, joka pahentaa toisen päivää”, Pilvinen sanoo.

Vaikka tie on ollut kivinen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Joulun lähestyessä pientuotemyynti vetää taas, ja mieli on luottavaisempi kuin pitkään aikaan.

”Tämä on ollut uudestisyntymisen vuosi. Kun tekee sydämestään ja omalla tavalla, kaikki kyllä löytää paikkansa”, Pilvinen hymyilee.

Kasvu syntyy uskalluksesta ja luottamuksesta – 30-vuotias

Sami Saarilampi kasvoi harjoittelijasta toimitusjohtajaksi

KUN SAMI SAARILAMPI ASTUI ENSIMMÄISTÄ KERTAA FENNON JYVÄSKYLÄN TOI-

MISTOON KEVÄÄLLÄ 2019, HÄN TULI PAIKALLE OIKEUSTIETEEN OPISKELIJANA JA

INSOLVENSSITIIMIN TUOREENA HARJOITTELIJANA. KUUSI VUOTTA MYÖHEMMIN

SAMA MIES JOHTAA KOKO YHTIÖTÄ.

Kun Sami Saarilampi aloitti asianajotoimisto Fennon harjoittelijana vuonna 2019, ei hän osannut arvata, että vain kuusi vuotta myöhemmin hän johtaisi koko yhtiötä. Harjoittelupaikkaa hakiessa Fenno erottui jo silloin edukseen: paikallisesti vahva, mutta samalla valtakunnallinen toimija.

– Aloitin harjoittelun huhtikuussa 2019, ja sillä tiellä olen edelleen. Juristiksi valmistuin 2021, sitten vedin insolvenssitiimiä, ja kesäkuun alussa 2025 aloitin toimitusjohtajana. Kaikki on mennyt aika luontevasti, Saarilampi kertoo.

Kun Fennon edellinen toimitusjohtaja Jussi Laakkonen ilmoitti siirtyvänsä uusiin tehtäviin, alkoi yhtiössä keskustelu seuraajasta.

– Osakkaat pohtivat, löytyykö seuraaja talon sisältä vai ulkopuolelta. Kun kysyttiin, olisinko käytettävissä, pohdin asiaa hetken, ja vastasin myöntävästi. Siirtymä hoidettiin rauhallisesti ja suunnitelmallisesti, ja kapula vaihdettiin hyvissä ajoin, Saarilampi kertoo.

amaan pelastusrengas avuksi, jos omat taidot eivät vielä pidä pinnalla, Saarilampi kertoo.

– Kun palkkaamme opiskelijoita ja näemme potentiaalia, haluamme tarjota mahdollisuuden jatkaa. Yrityksen kasvu tapahtuu ihmisten kasvun kautta.

Yrityksen kasvun taustalla Saarilampi näkee ennen kaikkea rohkeuden.

– Fenno on aina uskaltanut tehdä asiat vähän eri tavalla kuin muut. Emme ole perinteinen asianajotoimisto, jossa kravatit kiristävät. Haluamme olla helposti lähestyttäviä ja puhua juridiikasta niin, että se helpottaa asiakkaidemme arkea, Saarilampi kuvailee.

”YRITYKSEN

KASVU TAPAHTUU

IHMISTEN KASVUN KAUTTA.”

Saarilammen nousu on osoitus Fennon tavasta katsoa potentiaalia iän ja tittelien ohi.

– Jos haluaa vastuuta, sitä myös saa. Meillä moni osakas on aloittanut harjoittelijana ja kasvanut asiantuntijaksi ja omistajaksi asti. Se kertoo kulttuurista, jossa luotetaan ihmisiin ja heidän kykyynsä kasvaa.

Fenno on kasvanut määrätietoisesti orgaanisesti, ihmisten kehityksen kautta.

–Työn kautta oppii parhaiten. Tässä työssä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä syvään päähän ja opetella uimaan, vaikka työnantajan pitää tietysti olla valmis tarjo-

Fenno työllistää tänä päivänä kymmenellä paikkakunnalla jo 53 asiantuntijaa, joista 12 Keski-Suomessa. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin seitsemän miljoonaa euroa, ja tänä vuonna kasvu jatkuu.

Paikallisuus ja luottamus avainasemassa

Paikallisuus on Saarilammelle tärkeä arvo.

– Halusimme vaimoni kanssa jäädä Keski-Suomeen, ja Fenno tarjosi siihen täydellisen mahdollisuuden. Samalla olemme valtakunnallinen, keskisuuri asianajotoimisto kymmenellä paikkakunnalla, hän sanoo.

Luottamus ja osaaminen ovat avainasemassa.

– Asiantuntijatyö on luottamusbisnestä. Asiakkaat palaavat, jos lupausten mukainen laatu toteutuu.

Saarilampi puhuu mielellään juridiikan muuttuvasta luonteesta.

– Asiantuntijatyö ei ole enää yksityiskohtien ulkoa opettelua: siinä tekoäly on ihmistä parempi. Mutta kokonaisuuksien ymmärrystä, oivaltamista ja strategista ajattelua tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Juridiikka on lopulta liiketoimintaa palvelevaa toimintaa, Saarilampi toteaa.

Johtaminen on kuuntelemista ja rohkaisua

Omassa johtamisessaan Saarilampi korostaa ihmisläheisyyttä.

– Tykkään kuunnella enemmän kuin puhua. Haluan, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi. Pyrin rohkaisemaan muita samalla tavalla kuin minua on rohkaistu, hän kuvaa.

Hänen mukaansa hyvän johtamisen ydin on vastuun jakamisessa.

– On tärkeää antaa vastuuta ihmisille, jotka ovat joissain asioissa itseä parempia. Silloin organisaatio kasvaa ja kehittyy yhdessä.

Kun Saarilampi pohtii omaa polkuaan, hän haluaa kannustaa nuoria tekijöitä avoimeen asenteeseen.

– Pitää uskoa itseensä ja olla valmis tekemään töitä tavoitteidensa eteen. Mikään ei tule ilmaiseksi.

Hän ei ole koskaan tehnyt tarkkaa urasuunnitelmaa.

– En ole piirtänyt elämääni paperille. Kun tilaisuus on tullut, olen tarttunut siihen ja tehnyt kaikkeni, että onnistun. Näin syntyy ne mahdollisuudet, joita ei voi ennustaa.

Keski-Suomi tarvitsee rohkeutta kasvaa

Fenno on Keski-Suomen suurin asi-

anajotoimisto. Keski-Suomessa on yrityksiä, investointeja ja korkeakoulutettua väkeä, mikä Saarilammen mukaan kertoo alueen mahdollisuuksista.

– Kaikki edellytykset kasvaa asiantuntijabisneksessä ovat olemassa. Meillä on vahva paikallinen identiteetti, ja yritykset haluavat asioida paikallisten asiantuntijoiden kanssa, Saarilampi sanoo.

Hänen mielestään tulevaisuuden kasvua varten tarvitaan lisää rohkeutta.

– Yritysten pitää uskaltaa kasvaa ja rekrytoida. Jokainen työpaikka on investointi, ja työnantajan pitää uskaltaa panostaa ihmisiin. Samaan aikaan työntekijöiltä tarvitaan halua kasvaa ja kehittyä. Parhaat tulokset syntyvät, kun nämä kaksi kohtaavat.

Asianajotoimisto Fenno

Fenno on kasvanut monipuoliseksi asiantuntijaorganisaatioksi, jonka erityisosaaminen kattaa niin yritys- kuin yksityissektorin tarpeet. Yhtiön vahvimpia osaamisalueita ovat rakentamisen ja asumisen juridiikka, yrityssaneeraukset ja konkurssit, yhtiö- ja sopimusoikeus, oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt, työoikeus sekä ympäristöoikeus.

Fenno palvelee asiakkaitaan valtakunnallisesti kymmenellä paikkakunnalla: Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella, Helsingissä, Järvenpäässä, Lahdessa, Salossa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.

Juho Romakkaniemi

Suvi Pulkkinen

Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto Keskuskauppakamari

Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Kuva:

KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA

JA TEKNOLOGIOILLA

SEURAAVA LOIKKA

STANDARDEISSA

OTETAAN?

Työttömyyslukemat ovat korkealla ja kasvu kangertelee. Siinä missä vielä pari vuotta sitten yritykset eivät saaneet tarvitsemiaan työntekijöitä, on nyt useimmilla aloilla hakijoita tarjolla runsaasti. Loistavia, motivoituneita, ahkeria. Silti moni työ on tekijäänsä vailla.

Kauppakamareiden tuoreen osaajakyselyn mukaan neljännes yrityksistä kärsii yhä osaajapulasta. Työvoimapula on muuttunut määrällisestä laadulliseksi. Työntekijöitä kyllä on, mutta oikeanlaista osaamista ei.

Aika osaamisen ryhtiliikkeelle

Tulevaisuuden megatrendit

Erityisesti pienissä yrityksissä tämä näkyy arjessa. Yhä useammin kuulee tarinoita työntekijöistä, joiden muodollinen pätevyys ei vastaa työn vaatimuksia, tai joiden työkykyyn ja elämänhallintaan liittyvät haasteet ovat syöneet koko yrityksen kannattavuuden. Moni työnantaja pohtii, miksi ammatillisessa koulutuksessa ei enää opeteta perusasioita – kuten ajallaan tulemista ja keskittymistä. Useampi palkkaisi lisää väkeä, jos rekrytointiriski ei olisi näin suuri.

Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.

Kyselyyn vastanneet yritykset nostavatkin nuorten osaamistason, työkyvyn ja ammattiosaamisen tulevaisuuden kilpailukyvyn suuriksi haasteiksi. Nuorten odotukset ja asenteet työelämää kohtaan ovat muuttuneet: työn merkityksellisyys, osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi korostuvat. Samaan aikaan julkinen keskustelu suomalaisesta työelämästä on usein synkkää – ja se karkottaa nuoria entisestään.

Työ on kuitenkin parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde. Se ylläpitää toimintakykyä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa elämälle merkityksen. Työ tuo toimeentuloa ja avaa mahdollisuuksia. Siksi meidän olisi puhuttava työelämästä paljon nykyistä myönteisemmin – etenkin nuorille. Pitkittyvä työttömyys sen sijaan heikentää nopeasti ihmisen toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia.

Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.

Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa

Kun talous kääntyy kasvuun, monen ilman työtä jääneen tilanne helpottaa. Mutta rakennetyöttömyys ei katoa itsestään. Työn tarjonnan ja kysynnän välinen kohtaanto-ongelma on yhä suurin pullonkaula. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita täsmätoimia, jotka tukevat työkykyä, jatkuvaa oppimista ja alanvaihtoa uran eri vaiheissa. Nyt näyttää siltä, että yhä harvempi työnhakija pääsee kehittämään osaamistaan – vaikka tarvetta esimerkiksi uuden teknologian pika- ja täsmäkoulutuksille olisi lähes kaikilla aloilla.

tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin vastikään selvitetty, miten työmarkkinoiden joustoturvamallia voitaisiin soveltaa Suomeen. Malli toimii Tanskassa, jossa työvoimapolitiikka on aktiivista ja etuustaso korkea. Meidänkin olisi aika kehittää oma versio: malli, jossa yhdistyvät joustava työnhaku, kannustava sosiaaliturva ja yritysten todelliset tarpeet.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.

Yritysten ei pitäisi joutua kahlaamaan satoja hakemuksia vain todetakseen, ettei yksikään hakija ole aidosti kiinnostunut työstä – tai ilmesty edes haastatteluun. Tarvitaan ryhtiliike osaamiseen, työkykyyn ja asenteisiin. Se on edellytys sekä yritysten kilpailukyvylle että Suomen talouden uudelle nousulle.

Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

Tulevaisuuden toivo

LIIKUNTA-, URHEILU- JA NUORISOMINISTERI

MIKA POUTALAN (KD.) MUKAAN HÄNEN KESKEISIN

TAVOITTEENSA ON PALAUTTAA NUORIIN TULEVAISUUDENUSKO. URAKASSA TARVITAAN PERHEIDEN, KOULUJEN JA URHEILUSEUROJEN LISÄKSI MYÖS YRITYSTEN APUA.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Yksi kuluvan vuoden puheenaiheista on ollut alati paheneva nuorisotyöttömyys, joka on levinnyt kulovalkean tavoin myös akateemisen tutkinnon omaavien joukossa.

Palstatilaa on saanut myös ammattikoulutus, joka on jäänyt kauaksi taannoisessa uudistuksessa asetetuista tavoitteista. Lähiopetuksen määrä on pudonnut leikkausten myötä roimasti ja vastavalmistuneille on pitänyt työpaikoilla opettaa työhön liittyvien perustaitojen lisäksi myös työelämän perussääntöjä ja yleisiä käytöstapoja.

Kesäkuussa kaksivuotisen liikunta-, urheiluja nuorisoministerin pestinsä aloittanut Mika Poutala tunnustaa, että koulutus- ja työttömyysuutiset ovat olleet viime aikoina murheellista luettavaa.

”Toki on huolestuttavaa, jos ammattikoulusta ei enää saa niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Pitkässä juoksussa opiskelu on kuitenkin aina hyödyksi”, ministeri toteaa.

Hän ei silti sysää ammattikoulutuksen synkältä näyttävää saldoa pelkästään oppilaitosten kontolle. Kyse on pidemmän aikavälin haasteesta, jonka ratkaisemisessa nuoret tarvitsevat myös omien vanhempien ja lähipiirin tukea.

”Valitettavasti siihen ei ole kaikissa perheissä riittävästi valmiuksia”, Poutala tunnustaa.

KUKA: Mika Poutala, Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. Toiminut urheilijauransa jälkeen mm. ammattipuhujana, koulutusyrittäjänä ja mentorina.

KOULUTUS: Yo-merkonomi

PERHE: Vaimo ja kolme lasta

HARRASTUKSET: Juoksu, työmatkapyöräily sekä puu- ja nahkatyöt

Poutalan mukaan koulumaailmassa on saatu aikaan myös positiivisia muutoksia.

”Esimerkiksi kännykkäkiellot ja somen käyttörajoitukset näyttävät tuottavan jo nyt tulosta”, Poutala sanoo.

Alamäki alkoi koronapandemiasta

Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten tulevaisuudenusko on ennätyksellisen matalalla.

Entistä useampi nuori tuntee masentuneisuutta ja kokee, että monet oman elämän peruselementit – kuten vakituinen työpaikka, oma asunto tai perheen perustaminen – ovat heidän ulottumattomissaan.

Näkymää ovat synkistäneet entisestään opinto- ja asumistuen leikkaukset sekä istuvan hallituksen säästölistat.

Poutala ei tätä kiistä. Samalla hän kuitenkin painottaa, että ilman valtiontalouden säästöjä nuorten tulevaisuus olisi vieläkin synkempi. Nuorilla on silti murheita riittämiin.

”Ensin oli koronapandemia, sitten tulivat Ukrainan ja Gazan sodat, talouskriisi sekä jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos. Aikuinen pystyy jo elämänkokemuksellaan ajattelemaan, että elämä jatkuu kriiseistä huolimatta. Nuorille se on huomattavasti vaikeampaa”, Poutala toteaa.

Vaikka ministeri vierastaa jälkiviisastelua, löytyy yksi juurisyy nykytilanteeseen koronapandemian hoidosta. Sen suhteen päättäjillä olisi kuulemma peiliin katsomisen paikka, sillä nuorten tärkeimmät tarpeet jätettiin tuolloin terveysturvallisuuden nimissä huomioimatta.

”Koulujen sulkemisen ja etäopetuksen myötä sosiaaliset kontaktit kaveri-, koulu- ja harrastepiireihin katkesivat. Nyt voidaan varmasti jo tunnustaa, ettei Teamsista ja sosiaalisesta mediasta ollut niiden korvaajaksi”, Poutala toteaa.

Yrittäjätili valmisteluun

Poutala tiedostaa, että monet opiskelijat ovat nykyisin todella tiukoilla ja tähän herättiin myös syksyn budjettineuvotteluissa. Niissä nuoret säästyivät uusilta säästöpäätöksiltä.

”Tilanne paranee myös valmisteilla olevan opintotuen kokonaisuudistukseen myötä. Se mahdollistaa kokoaikaisen opiskelun ja samalla opinnotkin etenevät paremmin. Pientä helpotusta tuo myös vuoden vaihteessa voimaantuleva ateriatuen korotus”, Poutala listaa.

Samaan hengenvetoon hän toki tunnustaa, että työ- ja harjoittelupaikat ovat jatkossakin tiukassa, sillä nopeaa suhdannekäännettä ei ole näköpiirissä. Se taas jarruttaa yritysten rekrytointi-intoa.

Työministeri Matias Marttisen (kok) hiljattain lanseeraama 1 500 euron työllistämisseteli helpottaa hieman koulutettujen tilannetta. Sen arvioidaan tuovan puolen vuoden pestin 3 000–4 000 nuorelle.

Poutala puolestaan paimentaa eteenpäin virolaismallista yrittäjätiliä. Siinä pieniä keikkatöitä voisi tehdä eräänlaisella kevytyrittäjämallilla, kiinteällä veroprosentilla, henkilötunnuksella ja tilinumerolla. Samalla käteen jäisi enemmän tuloja kuin kevytyrittäjien perinteisten laskutuspalvelujen kautta.

”Tämä malli helpottaisi töiden ja opiskelujen tasapainottamista sekä madaltaisi myös yritysten työllistämiskynnystä. Tarkoitus on selvittää myös kesätyöseteliä. Sen avulla esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurat voisivat palkata lisää ohjaajia kesätöihin. Samalla ehkäistäisiin myös nuorten syrjäytymistä, kun heille on tarjolla mielekästä tekemistä”, Poutala sanoo.

Vastuuta myös yrityksille

Vastuupallo lähtee myös yritysten suuntaan. Nuoria kannattaisi pestata kesä- ja keikkatöihin sekä tet-harjoitteluun, vaikka tarvetta olisikin juuri sillä hetkellä niukasti.

”Jos kokoaikaisen työtekijän palkkaaminen tuntuu liian isolta riskiltä, niin voisiko sen sijaan miettiä osa-aikaista? Ja olisiko yrityksessä jokin määräaikainen projekti, jonka voisi hoitaa tätä kautta? Jotain tekemistä löytyy aina, kun vain vähän mietitään oman boksin ulkopuolelta”, Poutala kannustaa.

Pitkäjänteisyyttä ja opastustakin tarvitaan, sillä työelämän taitoja oppii parhaiten vain tekemällä. Eikä ole pelkästään nuoren syy, jos kyseisiä taitoja ei ole ehtinyt täysi-ikäisyyden kynnyksellä vielä hankkia.

”Nuoret ovat fiksuja ja nopeita oppimaan, mutta heitä on myös arvostettava. Tätä kautta he oppivat itsekin arvostamaan omaa työtään ja myös työnantajaa.”

Mitalivauhdilla ministerin pestiin

Mika Poutalan (kd) poliittinen ura on ollut vähintään yhtä vauhdikas kuin miehen pikaluistelukierrokset arvokisoissa.

Poutala voitti vuonna 2018 EM-hopeaa 500 metrillä ja joukkuesprintissä. Hän ehti urheilijaurallaan kisata myös neljät talviolympialaiset, joissa paras saavutus oli neljäs sija Pyeongchangissa 2018.

Poutala nousi Espoon kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2021 ja sama tahti jatkui eduskuntavaaleissa 2023. Samana vuonna Poutalasta tuli kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kesäkuussa hän nousi sovitusti ministeriksi Sandra Bergqvistin (r.) tilalle.

Ministerin pestistä on hoidettavana enää vajaa puolikas, mutta Poutalan mukaan pöydällä on silti painavia asiakokonaisuuksia.

”Opintotuen kokonaisuudistus on ehdottomasti suurin valmistelussa oleva lainsäädäntöhanke, jonka aion viedä maaliin. Odotan malttamattomana myös asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksia, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuudenuskoa”, Poutala listaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asiantuntijaryhmä aloitti työnsä viime keväänä ja sen on määrä julkaista toimenpidesuositukset helmikuussa 2026.

”Pidän myös kiinni tavoitteestani tavata 50 000 nuorta ja kuulla heidän näkemyksiään.”

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Monien mahdollisuuksien muutospolku

SUOMI PESTAA KIIHTYVÄÄN TAHTIIN ULKOMAISIA OSAAJIA JA

SAMALLA TYÖPAIKAT MUUTTUVAT MONIMUOTOISEMMIKSI.

S-RYHMÄSSÄ SE ON JATKUVA OPINTOPOLKU PAITSI UUSILLE

TULOKKAILLE MYÖS TYÖYHTEISÖILLE.

Viime vuosien väestötilastot ovat nostaneet esiin faktan, jonka mukaan Suomi ei jatkossa pärjää ilman maahanmuuttajia ja heidän alati kasvavaa työpanosta.

Tämä on havaittu myös S-ryhmässä, jonka henkilöstö koostuu jo yli 80 eri kansallisuudesta. S-ryhmään kuuluvat työnantajayritykset ja alueosuuskaupat ovatkin viime vuosina kehittäneet toimintamalleja maahanmuuttajien työllistämiseen. Kansainvälistä rekrytointia tehdään huolellisesti, kokeneiden kumppaneiden kanssa, ja perehdytykseen sekä työn ohjaukseen satsataan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan työtä suunnitellaan ja muokataan yksilölliset tarpeet huomioiden. Positiivinen ja oppimismyönteinen asenne ratkaisevat.

S-ryhmän suurimman alueosuuskaupan

HOK-Elannon HR-koordinaattorin Sini Kullaan mukaan tässä yhteydessä ollut hyvä linjata muun muassa kielivalintoja.

”Yrityksen virallinen kieli on edelleen suomi. Henkilöstön tuki- ja kommunikaatiokielenä on kuitenkin englanti, jota suurin osa ymmärtää ja osaa”, Kullaa selvittää.

HOK-Elannon HR-asiantuntija Jukka-Pekka Kantalan mukaan matkan varrella on muuttunut moni muukin asia. Aiemmin hyviksi miellettyjä toimintatapoja ja käytäntöjä on pitänyt tutkailla entistä tarkemmin myös maahan-

muuttajien näkökulmasta.

”Käytännössä tämä on uusille työntekijöille, esihenkilöille, työyhteisöille ja koko organisaatiolle jatkuva, mutta samalla antoisa oppimisprosessi”, Kantala toteaa.

Kieli on avain myös työyhteisöön

S-ryhmän rekrytoinneissa maahanmuuttajat ovat aina samalla viivalla kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Pääosa ulkomaisista työntekijöistä on tullut Suomeen lähialueilta, ja sodan myötä etenkin Ukrainasta. Monilla kotimaa on kuitenkin Euroopan ulkopuolella.

Esimerkiksi HOK-Elannossa viikoittain järjestettävissä uusien työntekijöiden perehdytyksissä on käytössä materiaali, jossa suomen- ja englanninkielinen sisältö ovat rinnakkain.

”Lisäksi aloimme järjestää suomen kielen lähiopetusta, jossa keskitytään arkisissa työtehtävissä tarvittavaan suulliseen kielitaitoon. Oma työpaikka on useimmiten paras paikka oppia uutta kieltä. Sitä kautta pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja yhteinen kieli helpottaa myös kotoutumista”, Kullaa muistuttaa.

Koulutuspanoksia laitetaan myös esihenkilöiden koulutukseen, sillä useimmiten he ovat uusien työntekijöiden tärkeimpiä tukihenkilöitä.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

”Koulutukset ja valmennukset antavat työkaluja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen. Kaikessa lähtökohtana on henkilöstön oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Jokainen työtehtävä ja työntekijä on meille yhtä tärkeä”, Kullaa muistuttaa.

Osaajakisa kiristyy

S-ryhmälle vieraskielisen työvoiman työllistämisen kehittäminen on tärkeää ja viime vuosina siitä on tullut myös kilpailutekijä. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus esimerkiksi pk-seudun väestöstä on noussut jo 20 prosenttiin, ja kasvaa lähivuosina edelleen.

”Meidän on pystyttävä palvelemaan tätä asiakaskuntaa entistä paremmin joko englanniksi tai heidän omalla äidinkielellään. Myös osaajakilpailu tulee kiristymään. Valmiiksi monikulttuurinen työyhteisö on vieraskieliselle hakijalle todennäköisesti kiinnostavampi ja helpompi vaihtoehto”, Kantala toteaa.

Mikään työyhteisö ei muutu monikulttuurisemmaksi ja viihtyisämmäksi pelkillä rekrytoinneilla ja kieltenopiskelulla. Sen lisäksi tarvitaan avointa keskustelua ja viestintää, yhteisten pelisääntöjen kirkastamista sekä

huolellista perehdytystä, Kantala ja Kullaa painottavat.

Esihenkilöt ovat tässä kohtaa paljon vartijoina. ”Täkäläiset käytännöt ja työkulttuuri voivat olla ulkomailta tuleville täysin vieraita. Heidän voi olla vaikea esimerkiksi käsittää, miksi he eivät voi tehdä 12-tuntista työpäivää. Sekin saattaa kummastuttaa, että työnjohdon kanssa pystyy keskustelemaan täysin tasavertaisesti”, Kullaa listaa.

Onko jossain kohtaa vielä kaipuuta entiseen?

”Ei todellakaan, sillä monikulttuurisuus on tuonut työyhteisöihin paljon positiivista ja uutta ajattelua. On ihan hyvä huomata, ettei meidän suomalaisten tapa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea”, hr-kaksikko painottaa.

Entä mikä on viesti niille yrityksille, jotka edelleen pohtivat ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia?

”Rohkeasti vain liikkeelle, vaikka kaikki ei olisikaan valmista. Tärkeintä on varata aikaa sekä panostaa avoimeen viestintään, perehdytykseen ja esihenkilötyöhön”, Kantala ja Kullaa evästävät.

Kulttuurien kirjo kasvaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa runsaat 610 000 äidinkieleltään vieraskielistä asukasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta liki 52 000:lla.

Koko väestöstä vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa noin 11 prosenttia. Samaan aikaan äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni lähes 20 000 henkilöllä.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkielenään venäjää puhuvat (noin 102 500), viroa ⁠puhuvat (lähes 50 000) ja arabiaa puhuvat (runsaat 43 500).

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana yli 32 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin lisäys 60 vuoden kuluessa. Yli kolmannes kasvusta selittyy Ukrainan kansalaisilla. Heistä runsaat 13 000 sai viime vuonna kotikunnan Suomesta.

Lähes puolet kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna heitä on eniten Vantaalla (29 %), Espoossa (25 %) ja Närpiössä (23 %).

Kulinaaritaiteilija mielii uralla eteenpäin

Helsinkiläisen ravintola Casa Largon vuoromestari Raymond Matola on hyvä esimerkki Suomeen kotiutuneesta ulkomaisesta osaajasta.

Matola saapui Filippiineiltä seitsemän vuotta sitten. Sitä ennen hän oli suorittanut kotimaassaan hotelli-, ravintola- ja laitosjohtamisen tutkinnon, jonka pääaineena oli kulinaarinen taide.

Casa Largossa työkavereina on monia muitakin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

”Tämä on ehdottomasti paras tiimi, joka minulla on Suomessa ollut. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta paikkaamme toistemme puutteita ja pelaamme hyvin yhteen”, Matola kertoo.

Samalla hän tunnustaa, että alkuajat Suomessa olivat vaikeita ja hän teki pitkään kahta työtä. Kulttuurieroista huolimatta Matola kokee, että on saanut välitettyä ajatuksiaan ja ideoitaan esihenkilöille ja työkavereille.

”Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, mutta minulla on edelleen myös opittavaa. Tavoitteena on päästä uralla eteenpäin.”

Bisnes sujuu kuin tanssi kun

valitset ﬁksun patenttitoimiston kumppaniksesi

www.vais-ip.ﬁ

mail@vais-ip.ﬁ

045-77332100

Osaamista sinulle, ole hyvä!

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opinnot ovat ulottuvillasi etäyhteyksin, ympäri vuoden.

• Valitse opintosi ja opiskele vaikkapa markkinointia, henkilöstöjohtamista tai liikunta- ja hyvinvointiosaamista!

JYU.FI/AVOIN

YRITYSTEHTAAN STARTING A STARTUP -PODCAST

Rehellisiä tarinoita kasvusta

Rehellinen podcast kasvusta, startupyrittäjyydestä, onnistumisista ja epäonnistumisista startup-yrittäjien kertomana.

Nappaa kuunteluun Spotifyssa ja YouTubessa!

KUUNTELE NYT: yritystehdas.fi/podcast

Silta oppilaitosten ja työelämän välille

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN OSAAMIS- JA TYÖELÄMÄVALIOKUNTA HALUAA OLLA ENEMMÄN KUIN KESKUSTELUFOORUMI: SE HALUAA TUODA KOULUTUKSEN JA YRITYKSET ENTISTÄ

TIIVIIMPÄÄN VUOROPUHELUUN. VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA VELI-MATTI HOKKANEN JA VARAPUHEENJOHTAJA JARI PYLVÄS KOROSTAVAT, ETTÄ ALUEEN MENESTYS SYNTYY YHTEIS-

TYÖSTÄ, JOSSA KAIKKI OSAPUOLET KUUNTELEVAT JA KEHITTÄVÄT YHDESSÄ.

Osaamis- ja työelämävaliokunnan yksi keskeisistä tavoitteista on edistää sitä, että koulutus ja työelämä kehittyvät rinnakkain.

– Oppilaitokset tekevät tärkeää työtä, ja esimerkiksi ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on hienoja hankkeita ja yhteistyömahdollisuuksia, kuten Future Factory -toiminta. Toivoisimme kuitenkin, että yritysten tarpeet tavoittaisivat koulutuksen suunnittelijat vielä nykyistä suoremmin ja nopeammin. Työelämän muutostahti on nopea, ja siksi tarvitaan joustavampia rakenteita ja avointa vuoropuhelua, Osaamis- ja työelämävaliokunnan puheenjohtaja Veli-Matti Hokkanen kuvaa.

Yritykset aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön

Valiokunta toivoo, että myös yritykset ottavat aktiivisemman roolin oppilaitosyhteistyössä.

– Usein kuulemme, että harjoittelijoiden tai opinnäytetyöntekijöiden löytäminen on haastavaa, vaikka halukkaita opiskelijoita kyllä on. Tarvitsemme parempia kanavia ja yhteistä näkyvyyttä, Hokkanen sanoo.

Osaamis- ja työelämävaliokuntalaisia kokousti Keski-Suomen kauppakamarilla. Kuvassa vasemmalta alkaen Jussi Junikka, Julius Iso-Eskeli (opiskelijavierailija), Satu Freyberg, Kai Hyttinen, Pia Naukkarinen, Sanna Väisänen, Taira Matilainen, Jari Pylväs, Peitsa Rautio, Mira Autio, Anu Laasanen, Veli-Matti Hokkanen ja Niina Petosalmi.

– Meillä on maakunnassa valtavasti osaamista ja halua kehittää, mutta joskus eri toimijat eivät vain löydä toisiaan. Myös hankkeiden valmistelussa valiokunta toivoo yritysten ja oppilaitosten tiiviimpää yhteissuunnittelua.

– Kun yritykset ovat mukana jo alkuvaiheessa, hankkeista tulee aidosti yrityslähtöisiä ja hyödyllisiä kaikille, Hokkanen toteaa.

Vaikuttavaa työtä maakunnan hyväksi

Tänä vuonna Osaamis- ja työelämävaliokunta on järjestänyt tapahtumia hyvän työelämän teemoista ja toteuttanut kyselytutkimuksen alueen yrityksille. Ensi vuonna painopiste on yhteistyön syventämisessä oppilaitosten kanssa.

– Haluamme lisätä tietoisuutta valiokunnasta ja siitä, mitä kaikkea yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa, varapuheenjohtaja Jari Pylväs kertoo.

Lisäksi valiokunta lähtee ensi vuonna kuntakierrokselle, jossa tavataan kuntajohtajia ja yrityksiä eri puolilla maakuntaa.

– Tavoitteena on löytää ne ihmiset ja tahot, joiden kanssa voimme viedä

asioita eteenpäin käytännössä, Hokkanen sanoo.

Verkostoja, oivalluksia ja yhteistä hyvää

Valiokunnan jäsenistö on laaja ja monipuolinen: mukana on oppilaitosedustajia, henkilöstöhallinnon asiantuntijoita, yrittäjiä ja yksinyrittäjiä.

– Valiokuntatyössä pääsee kuulemaan eri näkökulmia ja verkostoitumaan. Olen tykännyt valiokuntatyöstä, sillä hyvän työelämän kehittäminen on itselleni tärkeä teema. Kauppakamarilla on todella hyviä tilaisuuksia, ja suosittelen osallistumista lämpimästi. Tämä on vapaaehtoista luottamustyötä yhteisen hyvän eteen, Pylväs kertoo.

Hokkanen kiteyttää valiokuntatyön arvon osuvasti.

– Ajan käyttäminen valiokuntatyöhön on arvovalinta. Se on aina sen arvoista, sillä olemme tärkeän asian äärellä. Jokainen toteaa kokouksen jälkeen, että onneksi tuli mukaan – vaikka aluksi tuntuisi, ettei olisi aikaa. Kaikki mukaan!

LUKUSUOSITUS

Talouskatsaus

Kauppamarien talouskyselyssä yritysten arviot suhdannetilanteesta ottivat takapakkia verrattuna kevääseen. Heikkeneminen ei ole suuruudeltaan valtavaa, mutta se koskee laaja-alaisesti vastauksia niin liikevaihdon, tilauskantojen, viennin kuin henkilöstömäärienkin suhteen. Omalla toimialalla vallitsevia yleistunnelmia luonnehditaan pessimistisesti. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan yrityksissä riittää silti edelleen uskoa kasvuun ja erityisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdanne on kirkastumassa.

Tilauskantojen osalta tilanne oli heikentynyt jonkin verran keväästä. Edellisvuotta paremmaksi tilauskantansa arvioi 26 prosenttia vastaajista ja huonommaksi 35 prosenttia. Odotukset tilauskantojen kehityksestä olivat yhä kohtalaisen myönteisiä, vaikka nekin notkahtivat suhteessa edelliseen kyselyyn.

Yritysten vastaukset eivät tue tulkintaa siitä, että tilauskirjat olisivat toistaiseksi täyttyneet toivotulla tavalla. Edelleen löytyy silti kohtalaisen vahvaa uskoa siihen, että laihat tilauskannat tulevat kyllä jatkossa elpymään.

Erityisen vahvasti uskotaan kotimaisen kysynnän piristymiseen: 46 prosenttia vastaajista ennakoi kotimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna, kun supistumista odotti vain 16 prosenttia. Myyntiodotukset ovat myönteisiä kaikilla toimialoilla, mutta vahvimmat lukemat löytyvät kaupasta, jossa peräti 57 prosenttia vastaajista arvioi kotimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna. Ilahduttavasti myös pitkäkestoisten haasteiden kanssa painivalla rakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvua ennakoi jopa 45 prosenttia vastaajista ja laskua vain 18 prosenttia.

Lue lisää kauppakamari.fi

2x

Tuoretta tietoa

AUKTORISOITUJEN KIINTEISTÖARVIOITSIJOIDEN KYSELY

Keskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Vastanneista kiinteistöarvioitsijoista 46 prosenttia raportoi markkinoiden vilkastuneen ja 21 prosenttia koki markkinoiden hiljentyneen. Vuonna 2024 hiljentymisestä raportoi 23 prosenttia vastaajista. Tämä viittaa siihen, että pahin epävarmuus on jäämässä taakse.

Raisa Harju, pääsihteeri Keskuskauppakamari

Raisa Harju, pääsihteeri

Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY

Kauppakamarien osaajakyselyssä 22 prosenttia vastaajista totesi, että tekoäly on vähentänyt suorittavaa työtä, ja kymmenen prosenttia puolestaan kertoi asiantuntijatyön vähentyneen organisaatiossaan. Näiden osalta muutos on merkittävä vuodentakaiseen verrattuna, jolloin vain 15 prosenttia arvioi suorittavan työn ja viisi prosenttia asiantuntijatyön vähentyneen. Samalla 54 prosentin mukaan nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävästi tulevaisuuden osaajia.

Suvi Pulkkinen, Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto Keskuskauppakamari

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN

“Pelkästään

jo ryhmätyökin teki

HHJ-kurssille osallistumisesta kannattavaa!”

HHJ-KURSSI EI OLE PELKKÄÄ TEORIAA – SE TARJOAA KONKREETTISIA TYÖKALUJA JA ARVOKASTA SPARRAUSTA HALLITUSTYÖHÖN. BUSINESS COACH -TEHTÄVÄSSÄ TYÖSKENTELEVÄ TIMO KAUTTO KERTOO, MITEN KURSSI AVASI HÄNELLE UUSIA NÄKÖKULMIA JOHTAMISEEN JA TOI YRITYKSELLE KÄYTÄNNÖN KEHITYSEHDOTUKSIA RYHMÄTYÖN KAUTTA.

Olet tullut Pirkanmaalta Keski-Suomen HHJ-kurssille. Mikä sai sinut osallistumaan juuri tänne?

”Tampereen HHJ-kurssit olivat täynnä, mutta halusin suorittaa kurssin mahdollisimman pian. Siksi valitsin Keski-Suomen kurssin. Etäosallistuminen olisi ollut vaihtoehto, mutta on ollut todella mukavaa olla täällä livenä ja tavata ihmisiä kasvokkain.”

Mitä HHJ-kurssi on antanut sinulle?

”Toimin työssäni business coachina ja lähdin kurssille, jotta ymmärtäisin paremmin koko johtoketjun – omistajuudesta yhtiökokoukseen ja hallitukseen. Kurssi on ollut positiivinen yllätys; olen oppinut valtavasti uutta johtamisesta ja saanut uusia näkökulmia hallitustyöhön. Lisäksi olen saanut paljon konkreettisia työkaluja omaan hallitustyöhöni.”

Business coachina toimiva Timo Kautto tuli HHJ-kurssille, jotta ymmärtäisi paremmin koko johtoketjun – omistajuudesta yhtiökokoukseen ja hallitukseen.

Yrityksenne oli mukana HHJ-kurssin ryhmätyön kohdeyrityksenä. Mitä hyötyä siitä oli?

SUOSITTELEN KURSSIA

KAIKILLE, JOTKA TYÖSKENTELEVÄT

YRITYSTEN JOHDOSSA TAI JOHTORYHMISSÄ.

KURSSI TARJOAA

ARVOKASTA OSAAMISTA JA NÄKÖKULMIA. VAHVA SUOSITUS!

”Kurssin ryhmätyö oli ehdottomasti paras anti. Yritys, jonka hallituksessa toimin, valittiin ryhmätyön kohdeyritykseksi ja sen hallitustyön kehittäminen nousi keskiöön. Heittäydyin itse aktiivisesti mukaan ja yhteistyö ryhmän kanssa oli todella antoisaa. Lopputulos oli erinomainen; sain konkreettisia vinkkejä hallituksen monimuotoisuuden lisäämiseen, rekrytointiin, rahoitukseen, asiakasviestintään ja arvoihin. Käytännössä saimme ilmaista konsultointia ryhmän asiantuntijoilta. Pelkästään ryhmätyö tekee kurssille osallistumisesta kannattavaa!”

Kenelle suosittelisit Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssia?

”Ehdottomasti niille, jotka jo toimi-

vat hallituksissa; erityisesti pk-yrityksissä ja perheyrityksissä, joissa hallitus usein koostuu omistajista ilman syvempää koulutusta. Lisäksi suosittelen kurssia kaikille, jotka työskentelevät yritysten johdossa tai johtoryhmissä. Kurssi tarjoaa arvokasta osaamista ja näkökulmia. Vahva suositus!”

KEVÄÄN 2026 HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSIT JYVÄSKYLÄSSÄ 3.-31.3. JA 5.5.-2.6.

TUTUSTU LISÄÄ JA VARAA PAIKKASI: KSKAUPPAKAMARI.FI/ KOULUTUKSET

Timco Steel näkee jääkiekon

Mestistä pelaavan KeuPa

HT:n tärkeänä alueellisena yhteisönä. Se on osa hyvin laajaa valtakunnallista verkostoa. Kuvassa toimitusjohtaja Anders Pekkanen (vasemmalla) ja hallituksen puheenjohtaja Tommi Nieminen. Kuva: Viivi Sakkara

– Teräksistä ammattitaitoa keskellä Suomea

KEURUULAINEN

TIMCO STEEL ON KASVANUT MIEHESTÄ JA HITSAUSKONEESTA MODERNIKSI KONEPAJAKSI, JOKA USKOO OSAAMISEEN, YHTEISTYÖHÖN JA JOHDONMUKAISEEN KASVUUN. YRITYKSEN TARINA ON OSOITUS KESKISUOMALAISESTA SITKEYDESTÄ.

Keuruun Yliaholla toimiva Timco Steel on toiminut jo lähes 50 vuotta keskisuomalaisen teollisuusosaamisen ytimessä. Yritys hitsaa, plasmaleikkaa ja tekee koneistustöitä joustavasti ja asiakkaan lähtökohdista. Toimitusjohtaja ja pääomistaja Anders Pekkanen kertoo, että kaikki alkoi hyvin konkreettisesti.

– Mietin mitä haluaisin tehdä. Olin yli kolmekymppinen ja kokeillut kaikenlaista, kunnes tartuin hitsauskoneeseen. Siinä se oli, oma lajini, Pekkanen muistelee.

Timco Steelin juuret ulottuvat 1970-luvulle, kun Pekkasen isä teki hitsaustöitä maatilojen alihankkijana Keuruun Lankkualla. Toiminta siis käynnistyi kotihallista, kirjaimellisesti miehen ja hitsauskoneen voimin. Vuonna 2006 yritys muutti nykyiselle paikalleen Keuruun Yliahon teollisuusalueelle.

– Kasvu on tapahtunut tekemällä. Meillä ei ole ollut rahoittajia tai sijoittajia, vaan olemme kasvaneet työn kautta. Kun tekee hyvää työtä, tekemistä riittää ja kasvu tulee luonnostaan, Pekkanen kuvaa.

Joustavuutta ja ratkaisuja

Timco Steelin kilpailuetu perustuu joustavuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja tekemisen taitoon. Yritys on osa Keuruun ja Keski-Suomen metalliteollisuuden keskittymää, jossa yhteistyöllä pystytään lähes mihin tahansa.

– Täällä osataan ja pystytään. Se pitää tuoda näkyväksi, korostaa hallituksen puheenjohtaja Tommi Nieminen

Yhteistyö ja yhteishenki ovat keskeisiä myös yrityksen sisällä.

– Yritys on yhteinen asia. Tämä on joukkuepeliä, jossa jokaisen tulee tietää strategia ja päämäärä, Pekkanen jatkaa.

Kovien vuosien koulimana vahvemmaksi Matkaan on mahtunut myös vaikeita vuosia. Vuonna 2017 Pekkanen sai vakavan aivoverenvuodon, jonka jälkeen toipuminen kesti lähes kaksi vuotta. Pian sen jälkeen tärkeä asiakas teki konkurssin ja jätti ison aukon tilauskirjaan. Myös koronapandemia toi oman epävarmuutensa toimintaan.

– On ollut rankkoja vuosia. Mutta aina on riittänyt uskoa tulevaisuuteen. Jos on tehty vääriä asioita, on niistä otettu opiksi. Asiat on tehty uudestaan ja paremmin, Pekkanen sanoo.

Sitkeyden tulokset näkyvät nyt. Vuonna 2022 yritys osti tien toiselta puolelta lisää hallitilaa koneistusta varten ja investoi uuteen koneistuskeskukseen. Timcolla on haluttu olla valmiina, kun nousukausi koittaa.

– Olemme valmistautuneet olemassa olevien resurssien puitteissa, Pekkanen toteaa.

Katse tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa Timco Steel tähtää johdonmukaiseen kasvuun ja tuotannon kehittämiseen.

– Luotamme osaamiseemme ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Haluamme kasvaa yhdessä, Pekkanen sanoo.

Yritys näkee Keuruun sijainnin vahvuutena: keskellä Suomea, lähellä asiakkaita ja osaavaa verkostoa. Samalla yritys haluaa tehdä yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa.

– Nuorissa on tulevaisuus, mutta he tarvitsevat oikean opin ja tuen. Haluamme olla mukana rakentamassa koulujen kanssa konkreettista yhteistyötä, Nieminen painottaa.

Viestintäosaaja toi hallitukseen uutta näkemystä

Kun Timco Steelissa huomattiin tarve vahvistaa myynti- ja markkinointiosaamista, hallituksen puheenjohtajaksi kutsuttiin viestinnän ja median ammattilainen Tommi Nieminen, joka toimii myös Mediayhtiö Kvaakin toisena yrittäjänä.

– Minulla on pitkä tausta teollisuuden parista, mutta konepajapuoli oli melko uusi alue. Lähdin mukaan, koska näin tutussa yrityksessä valtavasti mahdollisuuksia. Haluan tuoda viestinnällistä ja strategista näkökulmaa mukaan tekemiseen, Nieminen kertoo.

Tänä vuonna yritys on panostanut myös hallitustyön kehittämiseen. Suunnitelmat, tavoitteet ja varautuminen poikkeustilanteisiin käydään läpi, jotta toiminta pysyy vakaana myös muutosten keskellä. Nieminen hankki lisää hartioita hallitustyön johtamiseen kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssilta.

Kauppakamarin jäsenyys on Timco Steelille luonnollinen osa verkostoitumista ja yhteistä tekemistä.

– Me saamme jäsenyydeltä verkostoa, osaamista ja tietotaitoa. Sitä haluamme tarjota osaltamme jäsenyhteisölle. Yhdessä olemme enemmän, Pekkanen ja Nieminen tiivistävät.

ALUEELTA

Saku Nevanperä, Marjaana Nissilä-Ryytty. Takarivi vasemmalta: Tero Rautiainen, Antti Rovasalo, Pasi Rönn, Kari Piltonen, Harri Salminen. Edestä vasemmalta: Jari Elonen, Uljas Valkeinen, Ville Nykänen. Edestä oikealta: Ville Ettala, Laura Tuominen, Kirsi Kemell ja Marjo Salovaara.

Teollisuusvaliokunta vahvistaa Keski-Suomen elinvoimaa – yhteistyöllä osaajia ja vetovoimaa teollisuuteen

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN TEOLLISUUSVALIOKUNTA TEKEE PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ ALUEEN VALMISTUS- JA TUOTANTOALAN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISEKSI. VALIOKUNTA TOIMII ERI TEOLLISUUDENALOJEN AVAINHENKILÖIDEN YHTEISTYÖFOORUMINA, JOSSA JAETAAN AJANKOHTAISTA TIETOA, NOSTETAAN ESIIN ALAN HAASTEITA JA ETSITÄÄN NIIHIN RATKAISUJA YHDESSÄ YRITYSTEN, OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN KANSSA.

Puheenjohtaja Laura Tuominen Ommelliselta korostaa, että valiokunnan työ tähtää sekä teollisuuden vetovoiman että pitovoiman kasvattamiseen. – Keski-Suomi elää teollisuudesta. On tärkeää, että nuoret ja heidän ohjaajansa näkevät teollisuuden modernina, vastuullisena ja monipuolisena alana, jossa voi rakentaa pitkän ja merkityksellisen uran, Tuominen sanoo.

Teknologiateollisuuden tilastojen mukaan ala vastaa lähes puoles-

ta Keski-Suomen tavaraviennistä ja 61 prosentista yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Suoraan teollisuusyrityksissä työskentelee noin 15 800 ihmistä, ja kerrannaisvaikutukset ulottuvat jopa 33 000 työpaikkaan – neljännekseen kaikista maakunnan työllisistä. Jokainen teollisuuteen syntyvä työpaikka luo lisäksi vähintään yhden uuden työpaikan alueelle. Näistä luvuista puuttuvat vielä muut teollisuuden alat, kuten metsä-, kemian-, elintarvike-, rakennus-, energia ja ympäristö- sekä vaateteollisuus. Siksi se, miten teollisuudesta puhutaan, merkitsee paljon. Teollisuusvaliokunnan tavoitteena on vahvistaa alan myönteistä mielikuvaa ja lisätä tietoisuutta sen tarjoamista uramahdollisuuksista.

Painopisteinä osaaminen, johtajuus ja vastuullisuus

Valiokunta on määritellyt toiminnalleen neljä keskeistä painopistettä.

Teollisuusvaliokuntalaisia kokousti Tanalla. Kuvassa vasemmalta taakse: Timo Harju, Mari Horttonen, Heikki Savolainen,

Ensinnäkin se haluaa lisätä tietoisuutta Keski-Suomen valmistus- ja tuotantoalan työtehtävistä esimerkiksi TekijäKS-viikon avulla. Samalla pyritään vahvistamaan teollisuuden profiilia ja mielikuvaa – tuomaan esiin, että ala on tänä päivänä teknologisesti kehittyvä, kansainvälinen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattava.

Kolmanneksi valiokunta painottaa vastuullisuutta ja kestävyyttä, sillä juuri ne muodostavat yritysten kilpailukyvyn ja tulevaisuuden toimintaedellytysten perustan.

Neljäntenä teemana on johtajuuden kehittäminen: hyvä johtaminen tukee niin tuottavuutta, innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden hyvinvointia kuin koko alueen vetovoimaa. Näistä teemoista viestimällä valiokunta pyrkii houkuttelemaan alalle uusia osaajia ja vahvistamaan teollisuuden arvostusta yhteiskunnassa.

Opoilta kiitosta yhteistyöstä

Yksi konkreettinen esimerkki valiokunnan työstä on opinto-ohjaajille suunnattu tilaisuus, jossa 60 Keski-Suomen opinto- ja uraohjaajaa sai ajantasaista tietoa teollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden osaamistarpeista.

Päivän aikana kuultiin monipuolisesti eri toimialojen yrityksiä, kuten Black Bruin, Metsä-Multia, Elonen, YIT, Alva ja Valtra. Yritysten yhteinen viesti oli selvä: työ muuttuu, osaaminen ratkaisee.

Automaatio ja data ovat arkea lähes kaikissa tehtävissä,

mutta ne eivät korvaa ihmistä: ne muuttavat työn luonnetta ja nostavat oppimiskyvyn ja yhteistyötaitojen merkitystä.

Palaute opinto-ohjaajilta oli poikkeuksetta innostunutta: “Aivan huikeaa, että järjestätte näitä meille opoille. Arvokasta tietoa vietäväksi suoraan nuorille.”

“Kiitos onnistuneesta tapahtumasta. Kokeneellekin opolle tuli paljon uutta opittavaa.”

TekijäKS-viikko tekee teollisuuden näkyväksi

Valiokunnan toinen näkyvä ponnistus on marraskuussa järjestettävä TekijäKS-viikko (3.–7.11.2025), jolloin teollisuusyritykset ja oppilaitokset avaavat ovensa oppilaille ja opettajille. Viikon aikana toteutetaan yritysvierailuja, oppilaitostapaamisia, somekampanjoita ja avoimien ovien tapahtumia.

Mukana ovat muun muassa Elonen Oy Leipomo, YIT Rakennus Oy, Orkla Suomi Finland Oy Ab, Black Bruin Oy, Lh Lift Oy, Finn-Savotta Oy, Saurus Oy, Tikka Spikes Oy, Fimpec Engineering Oy, Ommellinen Oy, JR-Tools Oy, Componenta Manufacturing Oy ja Valtra.

Viikon tavoitteena on tehdä näkyväksi teollisuuden monipuoliset urapolut ja lisätä ymmärrystä alan merkityksestä alueen elinvoimalle.

– TekijäKS-viikko on konkreettinen tapa tuoda yhteen nuoret, oppilaitokset ja yritykset, Tuominen tiivistää.

toimisto@sysaudit.fi | 010 420 2250

25.11. klo 9-15

Tutustu lisää ja ilmoittaudu KEVÄÄN 2026

HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSIEN AJANKOHDAT ON JULKAISTU:

Kurssi I: 3.-31.3.2026

Kurssi II: 5.5.-2.6.2026

Kurssin kesto 4 iltapäivää + ryhmätyö

Lisätietoja HHJ-kurssista

Keski-Suomen johtajaverkosto 26.11. klo 14-17

TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

Katso tulevat tapaamiset ja liity mukaan Johtajaverkostoon:

Asiantuntija Pekka Abrahamsson professori Tampereen yliopisto

Johtaminen & esihenkilötyö

18.11. HHJ-info. Maksuton.

26.11. Keski-Suomen johtajaverkostoTekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä

11.2.2026 Keski-Suomen johtajaverkosto

3.–31.3.2026 Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

5.5.–2.6.2026 Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

Talous ja verotus

25.11. Vero- ja tilinpäätöspäivä

Digitaidot

18.11. Controllerin Excel-raportointi

8.12. Talouslukujen kerääminen, analysointi ja esittäminen tekoälyn avulla

Vastuullisuus

12.11. Vastuullisuus käytännössä –puheenvuoroja ESG:stä arjessa. Maksuton.

21.11. YmpyräKS-etäaamukahvit: alihankintaketjun vastuullisuus. Maksuton.

9.12. Tukea yritysten vastuullisuustyöhön. Maksuton.

3.6.2026 Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset – hallituksen ja johdon rooli ja vastuut

Maksuttomat tilaisuudet

19.11. Yrittäjät & kaupunki Samassa veneessä 2025

26.11. Kasvun Restart – Jyväskylän ja Keski-Suomen eväät nousukauteen

2.12. M&A 360° Jyväskylä

3.12. Kauppakamarin Aamukahvit: Bisnestreffit

4.12. Brändinkehityksen startti

Kansainvälistyminen

11.11. Kansainvälisty kaiken keskeltä! Maksuton.

20.11. Elinvoimaa lahden takaaPuolustusyhteistyö ja kasvua Ruotsin markkinoilta. Maksuton.

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

18.11. Maakuntakiertue: Muurame. Maksuton.

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www.kskauppakamari.fi/koulutukset

Prospectum julkaisi uuden ja entistä paremman

Tavoittajan

Prospectumin uusin julkaisu, Tavoittaja, on moderni ja helppokäyttöinen työkalu tehokkaaseen viestintään ja palautteen keruuseen. Uudistettu versio yhdistää edeltäjänsä luotettavuuden nykyaikaiseen teknologiaan ja tuo mukanaan uusia ominaisuuksia, kuten tekstiviestikyselyt, joiden avulla tavoitat kohderyhmäsi hetkessä.

Tavoittaja on edullinen, turvallinen ja täysin suomalainen palvelu – maksat vain lähettämistäsi viesteistä ilman avaus- tai kuukausimaksuja. Käyttö onnistuu suoraan selaimessa, ja yhteystietojen tuonti onnistuu Excel- tai CSV-tiedostoista. Palvelu soveltuu erinomaisesti tiedottamiseen, mobiilimarkkinointiin, sisäiseen viestintään ja varausviesteihin.

Tavoittaja on osa Prospectumin kokonaisuutta, johon kuuluvat myös tapahtumanhallintatyökalu Eventos, Viestiseinä ja KivaGamesin pelilliset ratkaisut tapahtumiin ja henkilöstöviestintään.

Viivi Sakkara valittiin vuoden kauppakamarilaiseksi

Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara on valittu Vuoden kauppakamarilaiseksi. Tunnustus ja siihen liittyvä Vuoden työntekijä -ansiomerkki ojennettiin hänelle Kauppakamaripäivillä 10. syyskuuta Rovaniemellä.

Erinomaisen osaava

patenttitoimisto palveluksessanne

Kattavat palvelut patentteihin, tavaramerkkeihin sekä mallioikeuksiin laajalti eri tekniikan aloilta yli 20 vuoden ammattikokemuksella.

Perusteluissa korostettiin Sakkaran pitkäjänteistä ja ansioitunutta työtä, aktiivisuutta viestintäpoolissa ja -yhteisössä sekä halua jakaa osaamista muiden hyväksi. Hän on tuonut rohkeasti esiin uusia toimintatapoja, kehittänyt itseään jatkuvasti ja jakanut tietämystään muiden kauppakamarilaisten käyttöön.

– Viivi on tehnyt mahtavaa työtä Keski-Suomen kauppakamarissa. Hän kehittää aktiivisesti itseään ja jakaa osaamistaan myös muille kauppakamarilaisille, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi

Sakkaran työura Keski-Suomen kauppakamarilla alkoi vuonna 2014 työharjoittelun kautta. Samana vuonna hän eteni siitä markkinointisuunnittelijaksi ja myyntineuvottelijaksi ja vuonna 2017 viestintäpäälliköksi.

Kuva: Elina Jutila

Tyhmä työelämä – Miten pelastaa ajatustyöläisen aivot

Mona Moisala

Kustantaja: Otava, 2024.

Nykyinen työelämä tekee ihmisestä koneen, jonka tulee olla “tuottava” 08–16 häiriöiden ja keskeytysten keskellä. Aivotutkimuksesta väitellyt Moisala osoittaa, miten ajatustyö ylikuormittaa aivoja ja miten hyvinvointi, tuottavuus ja kilpailukyky voisivat kasvaa, kun työyhteisö oppii työskentelemään aivoystävällisemmin.

Kirjassa haastetaan neljä “teesiä”, jotka rakentavat tyhmää työelämää: 1) aivojen kohtelu kuin koneena, 2) vaatimus heinäsirkkamielestä (multitaskauksesta), 3) tunteiden sivuuttaminen ja 4) oletus, että kaikkien aivot toimivat samalla kaavalla.

Moisala ei jää ongelmien korostamiseen, vaan tarjoaa käytännön ratkaisuja: palautuminen työpäivän aikana, yksilöllisten aivoprofiilien huomioiminen sekä keskittynyt, rauhallinen työskentely osana työkulttuuria.

Kirja on tärkeä meille aivotyöntekijöille, koska emme tuota parastamme, jos aivot uupuvat ennen kuin potentiaali pääsee kukoistamaan. Kilpailukyky syntyy oppimisesta, palautumisesta ja luovuudesta — ei automaattisesti.

Erityisen arvokasta on, että teema nähdään keskeisenä liiketoiminta- ja tuottavuuskysymyksenä. Kun työyhteisö oppii toimimaan niin, että ihmiset voivat olla parhaimmillaan, eikä jatkuvasti keskeytettyinä, on se win–win tilanne niin työntekijälle kuin organisaatiollekin.

67 %

15–34-vuotiaista nuorista kaksi kolmesta (67 %) kokee koulutustasonsa sopivaksi nykyisen tai viimeisimmän työnsä vaatimuksiin nähden.

1,4 miljoonaa

Tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1 422 000 vuonna 2024. Opiskelijamäärä kasvoi lukiokoulutuksessa 2 %, ammatillisessa koulutuksessa 2 %, ammattikorkeakoulutuksessa 3 % ja yliopistokoulutuksessa 3 % vuoden takaiseen verrattuna.

54 %

Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä aikuiskoulutuksesta (18–64-vuotiaat) on työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan tällaista koulutusta sai palkansaajista 54 %, yhteensä yli miljoona palkansaajaa.

Lähde: Tilastokeskus

uudet jäsenet!

Aidia Oy ILO Facilitation Oy IntelliNord Oy Kannonkosken Osuuspankki Kinnulan Rakennus- ja Sisustus Oy Lanneveden Osuuspankki Liitura Ky

Männikkömetsä Oy Oy Petäjäveden Metalli Ab Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen Piiri

Tilituki Oy Tumastec Oy

Vesiosuuskuntien huoltopalvelut Oy Viitasaaren kaupunki

TERVETULOA

JURIDIIKKA

Työlainsäädännön muutokset eivät murenna työsuhteiden tasapainoa – ne avaavat

uusia väyliä kilpailukyvyn kehittämiseen

ELÄMME AINUTLAATUISTA AIKAA, JOSSA SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ KÄY LÄPI SUURINTA MUUTOSVAIHETTA VUOSIKYMMENIIN, ENKÄ TÄLLÄ KERTAA PUHU TEKOÄLYSTÄ. ORPON HALLITUKSEN TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUSTEN KESKEISINÄ TAVOITTEINA ON OLLUT LISÄTÄ KILPAILUKYKYÄ JA TYÖLLISYYTTÄ, JA TÄMÄN MYÖTÄ ON HAVAITTAVISSA, ETTÄ MYÖS RAJAT TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN ROOLIEN VÄLILLÄ TULEVAT ELÄMÄÄN KOHTI JOUSTAVAMPIA RAKENTEITA. ALUSTATYÖN JA UUSIEN TYÖNTEON MUOTOJEN MYÖTÄ RAJA PERINTEISEN PALKKATYÖN JA AMMATINHARJOITTAMISEN VÄLILLÄ HÄMÄRTYY JA VÄITÄN, ETTÄ SAMALLA AVAUTUU UUSIA TAPOJA NÄHDÄ JA RAKENTAA SELLAISTA TYÖELÄMÄÄ, JOISSA JOKIN MUU KUIN PERINTEINEN TUNTIPALKKAAN PERUSTUVA ANSIOTYÖ KORVAA MERKITTÄVÄN OSAN VANHOISTA MUODOISTA.

Siinä missä ennen työn tekeminen ja sen ehdot määriteltiin tiukasti yleissitovissa työehtosopimuksissa sekä pakottavassa lainsäädännössä, yrityksillä ja työntekijöillä on nykyään yhä enemmän mahdollisuuksia sopia asioista keskenään. Paljon huomiota herättäneet nykyhallituksen kaavailemat kevyemmät irtisanomisperusteet, joustavammat määräaikaisuudet ja yrityskohtaisen paikallisen sopimisen vapauttaminen vievät väistämättä kohti tulevaisuuden työelämää, joka rakentuu yhä enemmän luottamuksen, osaamisen ja neuvotteluvallan varaan. Lisäksi eräs verrattain vähän huomiota saanut, mutta kuitenkin

keskeinen muutos on jo muutama vuosi sitten kaikessa hiljaisuudessa voimaan tullut työsopimuslain soveltamisalan täsmennys, jonka myötä työsuhteen olomassaoloa arvioitaessa voidaan ottaa huomioon muun muassa myös ”osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta”. Tämä ei tietysti tarkoita, että työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä voitaisi edelleenkään sopia vapaasti, mutta nähdäkseni kirjaus kuvaa yhtenä esimerkkinä siitä, että pakottavan lainsäädännön ja sopimusvapauden painopiste on ollut hiljalleen siirtymässä kohti joustavampaa mallia jo pidemmän aikaa.

Joku voi katsoa, että muutoksen suunta horjuttaa työntekijöiden oikeusturvaa, mutta uskon että jatkossakin työvoiman keskeisin valttikortti – osaaminen – tulee pitämään työelämän neuvottelupöydän tasapäisenä, sillä osaamisen tarve ei tule yrityksistä häviämään tiukempienkaan lakimuutosten myötä.

Edellä mainitut muutokset on otettu yrityskentässä vastaan pääosin hyvällä. Vastapainona ”normienpurkamiselle” on kuitenkin tulossa myös uusia velvoitteita. Palkka-avoimuusdi-

rektiivi täsmentää tasa-arvoista palkkausta koskevia velvollisuuksia, jotka ohjaavat työnantajia muodostamaan palkkaukselle selkeät rakenteet ja antamaan työntekijöille tietoa mahdollisista palkkaeroista. Lisäksi ns. hallintoedustuksen soveltamisalarajaa suunnitellaan madallettavan, mikä lisäisi henkilöstön osallistumismahdollisuuksia päätöksiin myös pienemmissä yrityksissä.

Isossa kuvassa muutoksen suuntaukseen liittyvät kysymykset eivät ole vain juridisia. Ne ovat inhimillisiä ja yhteiskunnallisia. Optimistina ajattelen, että uudet joustavammat rakenteet mahdollistavat kiehtovan kehityssuunnan, jossa perinteinen “työntekijä vs. työnantaja” -asetelma voi muuttua kohti molempien etuja edistävää yhteistyön mallia ja osaamisen hyödyntämistä kuhunkin tilanteeseen sopivin keinoin. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä ovat joustavampaan sopimiseen perustuvat palkitsemismallit, joissa kannustava palkitseminen johtaa työn tehokkuuden ja kilpailukyvyn paranemiseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Paikallisen sopimisen lisäksi on jo nähtävissä, että myös yrityskohtaisten

työehtosopimusten kiinnostavuus on lisääntymässä. Yhä useammin osataan tunnistaa niitä tilanteita, joissa yrityskohtainen sopiminen aidosti mahdollistaa kyseisen työyhteisön tarpeiden palvelemisen parhaalla tavalla. Ja edellä vain muutamia esimerkkejä sellaisista moderneista keinoista, jotka eivät olisi olleet ajateltavissa takavuosien jäykemmän lainsäädännön puitteissa.

JURIDIIKKA

Itselläni päällimmäisenä ajatuksena on kuitenkin aito innostus työjuridiikan kentän muuttumisesta dynaamisemmaksi: muutos on samaan aikaan oikeudellisesti haastava ja uusia mahdollisuuksia avaava. On kiehtovaa seurata, miten muutokset alkavat konkretisoitua ja sitä miten joustavammat rakenteet tulevat vaikuttamaan päivittäiseen työarkeen ja suomalaisen kilpailukyvyn

kehittymiseen. Käytetään tämä mahdollisuus hyödyksi!

Kirjoittaja: Simo Kahelin Lecklé Oy

Simo Kahelin toimii työjuridiikan palvelualueesta vastaavana työjuristina lakija konsulttitoimisto Lecklé Oy:ssä.