Kauppakamari-lehti 4/2025 marraskuu

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NUMERO 04 MARRASKUU 2025

PUUSTIKIN JARKKO PILVINEN PUUSEPPÄ, JOKA VEISTÄÄ TARINOITA JA MYYTTEJÄ TODEKSI

S. 6

KASVU SYNTYY USKALLUKSESTA JA LUOTTAMUKSESTA 30-VUOTIAS SAMI SAARILAMPI KASVOI HARJOITTELIJASTA FENNON TOIMITUSJOHTAJAKSI, S. 8

KESKI-SUOMEN

YRITTÄJÄJUHLA 24.1.2026 | PAVILJONKI MAIJU JOKINEN | EGE ZULU | ILONTILAAJA me.yrittajat.fi/ksyrittajajuhla

We renew the everyday

Vanhat viisaudet eivät kasvata suomalaisia yrityksiä. Kasvu tarvitsee uskoa, toivoa ja rahoitusta. Ota Finnvera kumppaniksi, niin rahoitus ei ole suurin haasteesi. Löydetään yhdessä kasvutarinasi puuttuva palanen.

finnvera.fi

PÄÄKIRJOITUS

Odotuksia kasvulle on, toteutuvatko ne?

Tuoreiden taloustutkimusten mukaan suhdannetilanne on vielä pahasti pakkasen puolella. Tuoreet Tilastokeskuksen luvut samoin kuin työllisyysluvut näyttävät heikoilta. Vaikka nykytilanne on vaikea, ovat Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät kääntyneet pitkästä aikaa plussan puolelle.

Yrityksissä näkyy jälleen varovaista optimismia.

Kasvua on odotettu monta vuotta.

Nyt toiveet kohdistuvat siihen, että suhdannenäkymät konkretisoituvat vihdoinkin tulevana vuonna. Käynnistyvät ja jo käynnistyneet investoinnit ovat toivottu piristysruiske Keski-Suomen taloudelle. Ilahduttavaa on myös se, että monta vuotta jäissä olleita hankkeita on lähtenyt uudelle tarjouskierrokselle. Hyviä uutisia odotetaan siis lisää.

Kauppakamarin talouskyselyn mukaan lähes 30 prosenttia keskisuomalaisista yrityksistä aikoo lisätä investointejaan seuraavan vuoden aikana ja 40 prosenttia pitää ne nykyisellä tasolla. Parannusta odotetaan niin liikevaihdon, henkilöstömäärän ja kannattavuuden osalta, mikä antaa positiivisia signaaleja vihdoinkin koittavasta käänteestä.

Keskisuomalaisen elinkeinoelämän suurin haaste on tällä hetkellä liian vähäinen kysyntä. Kun kysyntä on heikkoa, kasvua ja uusia työpaikkoja syntyy liian vähän. Valitettavasti se näkyy runsaana työttömyytenä ja pulana harjoittelupaikoista.

Kasvu syntyy käytännön toimista. Olen pysähtyneen talouden aikana korostanut, että yritysten kannattaa olla valmiina, kun nousu alkaa. Niiden yritysten, joiden talous antaa myö-

ten, kannattaa jatkaa investointeja, prosessien kehittämistä ja panostuksia markkinointiin. On ollut ilo nähdä, että moni yritys on näin tehnyt. Nyt nämä yritykset ovat valmiina kasvamaan, kun talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä. Myynti- ja markkinointiosaamisen puute on yksi yleisimmistä kasvun esteistä pk-yrityksissä.

Hyvä esimerkki kasvun tukemisesta on Kasvu Open, jossa kasvuhaluiset yrittäjät saavat sparrausta kokeneilta kasvun tekijöiltä. Ohjelmaan osallistuneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 240 miljoonaa euroa, ja niiden tavoitteena on kasvattaa se 645 miljoonaan euroon kolmen vuoden aikana. Pelkästään näiden yritysten kasvu tarkoittaa yli 2 700 uutta työpaikkaa. Kun ynnätään kaikkien kasvuhaluisten yritysten tavoitteet yhteen, puhutaan merkittävästä määrästä työpaikkoja. Kasvuhalua siis löytyy.

Kasvun mahdollistamiseen tarvitaan yritysmyönteistä ilmapiiriä, ja samaan aikaan yritykset toivovat käytännön keinoja sen vahvistamiseksi.

Kasvuhalua ei saa tukahduttaa byrokratian rattaisiin ja liian kauan kestävään valitusrumbaan. Nykyinen maailmantilanne haastaa riittävästi, emme tarvitse yhtään ylimääräisiä esteitä.

Meidän on yhdessä vahvistettava päätöksenteossa, koulutuksessa ja arjen puheissa asennetta, joka kannustaa yrittämään. Ei sovi unohtaa, että jokainen yrittäjä kantaa suuren vastuun ja harteillaan osan yhteistä työllisyyttä ja hyvinvointia.

Samalla on huolehdittava, että kasvulle on tilaa myös konkreettisesti. Yrityksille tulee olla tarjolla sopivia

tontteja ja toimitiloja ja perheillä mahdollisuus löytää koti seudulta, johon halutaan jäädä. Ilman kasvua mahdollistavaa ympäristöä ja asiakaslähtöistä ajattelua näin ei tapahdu.

Kasvu ei ole sattumaa. Se on uskoa, tahtoa, tekoja ja hallittua riskinottoa. Nyt tarvitsemme niitä kaikkia.

Kun yritykset kasvavat, sen heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle. Ja kun työtä syntyy, kasvaa hyvinvointi koko Keski-Suomessa.

Kasvua ei voi jäädä odottamaan, vaan se on rakennettava. Yhdessä.

KASVUN MAHDOLLISTAMISEEN TARVITAAN YRITYSMYÖNTEISTÄ ILMAPIIRIÄ: PÄÄTÖKSENTEOSSA, KOULUTUKSESSA JA ARJEN PUHEISSA. ARI HILTUNEN TOIMITUSJOHTAJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI

3

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA Viivi Sakkara KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj TAITTO Viivi Sakkara KANNESSA Sami Saarilampi

PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi

Palveleva tilitoimisto

Jyväskylä, Lievestuore www.tasantili.fi P. +358449775841

ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi JULKAISIJA Keski-Suomen kauppakamari Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

Seuraava lehti tammikuussa 2026.

PAINO Siirtopaino Oy, Jyväskylä JAKELU Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1200 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti ISSN 2342-0340

4

KAUPPAKAMARI

Kun kaipaat lisää ymmärrystä juridiikkaan.

SISÄLTÖ

8

YRITYSTARINAT

6 8 23

PUUSTIKIN JARKKO PILVINEN – puuseppä, joka veistää myyttejä ja tari- noita todeksi

FENNON SAMI SAARILAMPI: Kasvu syntyy uskalluksesta ja luottamuk- sesta TIMCO STEEL – Teräksistä ammattitaitoa keskellä Suo- mea

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

12 16 20 24

LIIKUNTA-, URHEILU- JA NUORISOMINISTERI MIKA POUTALA Tulevaisuuden toivo

S-RYHMÄ: Monien mahdollisuuksien muutospolku

OSAAMIS- JA TYÖELÄMÄVALIOKUNTA siltana yritysten ja oppilaitosten välille

TEOLLISUUSVALIOKUNTA: Yhteistyöllä osaajia ja vetovoimaa teollisuuteen

AJANKOHTAISTA

6

28 30

PROSPECTUM JULKAISI UUDEN JA ENTISTÄ PAREMMAN TAVOITTAJAN

’

LECKLÉN SIMO KAHELIN: Työlainsäädännön muutokset

KAUPPAKAMARI

5

UUSI JÄSEN

Puustikin Jarkko Pilvinen – puuseppä, joka veistää myyttejä ja tarinoita todeksi KUN AJAA TIKKAKOSKEN YRITYSALUEEN PERUKOILLE, EI HETI ARVAISI, ETTÄ SIELLÄ SYNTYY KÄSITYÖNÄ VIIKINKITYYLISIÄ HUONEKALUJA, FANTASIAHENKISIÄ SISUSTUSELEMENTTEJÄ JA MYTOLOGISIA KORUJA. PUUSTIKIN VERSTAALLA PUU TAIPUU TARINOIKSI, JOISSA KAIKUU POHJOLAN MYTOLOGIA JA PELIMAAILMOJEN ESTETIIKKA.

Puustikin perustaja, puuseppä Jarkko Pilvinen, on rakentanut yritystään pala kerrallaan jo yli vuosikymmenen ajan. Yhdessä koruseppä Juho Mannisen kanssa hän luo uniikkeja esineitä, joissa yhdistyvät käsityö, historia ja mielikuvitus. ”Meidän työmme on pohjimmiltaan tarinankerrontaa. Asiakas tuo idean tai tunteen, ja me toteutamme sen puun ja metallin keinoin”, Pilvinen kuvailee.

Puustikin tarina sai alkunsa harrastuksesta, joka kasvoi yritykseksi maaliskuussa 2013.

6

KAUPPAKAMARI

”Ajattelin, että jos en nyt kokeile, kadun sitä vanhempana. Päätin kokeilla, voiko intohimosta tulla ammatti”, Pilvinen muistelee.

Tuolloin hän työskenteli vielä Hong Kong -tavaratalossa. Myymäläpäällikkö, itsekin yrittäjähenkinen, rohkaisi ottamaan ensimmäisen askeleen. ”Sain lupauksen, että jos yritys ei lähde lentoon, saan vuoden sisällä palata vanhaan työhöni. Se oli iso turvaverkko ja valtava kannustus. Olen yhä kiitollinen siitä, että joku uskoi minuun”, hän kertoo.

Pilvinen aloitti yksin pienessä vers-

taassa Tikkakoskella, jossa toiminnot ovat vuosien varrella laajentuneet sitä mukaa, kun tilaa vapautui. Ensimmäinen työntekijä tuli mukaan työkokeilun kautta vuonna 2014. ”Työkokeilu on ollut loistava tapa löytää oikeat ihmiset oikeille paikoille. Se on win–win–win: työnhakija saa kokemusta, yrittäjä apua ja yhteiskunta uusia veronmaksajia.

Luovuus koetuksella Matkan varrella on nähty sekä menestystä että vaikeita vuosia. Talouden heikentyminen, tappiollinen liiketulos

UUSI JÄSEN

ja jatkuva kuormitus johtivat lopulta lähes loppuunpalamiseen. ”Olin ollut uupunut jo pitkään, mutta viime vuonna tuli seinä vastaan. Kun luovuus katoaa, on kuin oma sielu häviäisi”, Pilvinen kuvaa rehellisesti.

Hän joutui tekemään raskaita päätöksiä ja irtisanomaan työntekijät. ”Se oli kipeää, mutta samalla välttämätöntä. Nyt ajattelen, että kaikki on mennyt niin kuin on pitänyt. Olen saanut valtavasti vertaistukea muilta yrittäjiltä. Vain toinen samassa tilanteessa ollut ymmärtää, miltä se tuntuu.”

Kokemus muutti myös suhdetta yrittäjyyteen. ”Ymmärsin, etten ole johtaja vaan taiteilija. En halua kasvattaa yritystä miljoonabisnekseksi, vaan keskittyä siihen, missä olen hyvä.

Henkinen tasapaino ja onnellisuus on tärkeämpää kuin kasvu.”

soa, oli siihen sopiva vaihtoehto juurikin tuo malli, joka sittemmin on lukittu vakiovalikoimaan.

Osa tuotteista taas toteutetaan vaikkei varmaa myyntiä vielä olisikaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on hiljattain julkaistu Taikaliemi -tuotesarja, joka oli välitön hitti julkaisusta lähtien. ”Tuotekehitys on jatkuvaa oppimista. Joskus idea floppaa, mutta sitten kokeillaan uudelleen. Luovuus ei pysähdy.”

Puustikin filosofia perustuu inhimillisyyteen ja aitouteen. ”Olen nähnyt, että hyvällä johtamisella ja ihmisten kunnioittamisella on valtava merkitys. Kohtelen työntekijöitäni ja asiakkaitani kuten kavereitani.

Ei voi tietää, mitä kukin käy läpi,

mutta ei ainakaan pidä olla se, joka pahentaa toisen päivää”, Pilvinen sanoo.

Vaikka tie on ollut kivinen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Joulun lähestyessä pientuotemyynti vetää taas, ja mieli on luottavaisempi kuin pitkään aikaan. ”Tämä on ollut uudestisyntymisen vuosi. Kun tekee sydämestään ja omalla tavalla, kaikki kyllä löytää paikkansa”, Pilvinen hymyilee.

Uusi alku on tuonut mukanaan uusia ideoita Puustikki on uudistunut monella tavalla. Pilvinen on löytänyt uuden intohimon orgaanisesta 3D-mallintamisesta ja -tulostamisesta, jota hän opetteli itse YouTuben avulla. ”Aluksi se oli hankalaa, mutta teknisen mallintamisen osaaminen huonekalujen puolelta auttoi myös orgaanisessa, eli ”elävien olentojen” mallintamisessa. Nyt pystyn tuomaan monimutkaisemmatkin ideat näkyviksi ja tekemään kevyempiä, helpommin toimitettavia sisustuselementtejä puisten huonekalujen lisäksi”, hän kertoo.

Uudet tuotteet syntyvät useimmiten omien visioiden pohjalta, joita pystyy tuomaan todeksi sopivien asiakastilausten kautta, kuten suosittu Viikinki-TV-taso. Viikinki-TV-tason tarina alkoi ideasta paperilla ja sitä kautta 3D-mallinnuksena. Kun sopivasti eräs asiakas tiedusteli hänelle sopivaa ja erilaista tv-ta-

KAUPPAKAMARI

7

8

KAUPPAKAMARI

URATARINA

Kasvu syntyy uskalluksesta ja luottamuksesta – 30-vuotias Sami Saarilampi kasvoi harjoittelijasta toimitusjohtajaksi KUN SAMI SAARILAMPI ASTUI ENSIMMÄISTÄ KERTAA FENNON JYVÄSKYLÄN TOIMISTOON KEVÄÄLLÄ 2019, HÄN TULI PAIKALLE OIKEUSTIETEEN OPISKELIJANA JA INSOLVENSSITIIMIN TUOREENA HARJOITTELIJANA. KUUSI VUOTTA MYÖHEMMIN SAMA MIES JOHTAA KOKO YHTIÖTÄ.

Kun Sami Saarilampi aloitti asianajotoimisto Fennon haramaan pelastusrengas avuksi, jos omat taidot eivät vielä joittelijana vuonna 2019, ei hän osannut arvata, että vain pidä pinnalla, Saarilampi kertoo. kuusi vuotta myöhemmin hän johtaisi koko yhtiötä. Har– Kun palkkaamme opiskelijoita ja näemme potentijoittelupaikkaa hakiessa Fenno erottui jo silloin edukaalia, haluamme tarjota mahdollisuuden jatkaa. Yrityksen seen: paikallisesti vahva, mutta samalla valtakunnallinen kasvu tapahtuu ihmisten kasvun kautta. toimija.

Yrityksen kasvun taustalla Saarilampi näkee ennen – Aloitin harjoittelun huhtikuussa 2019, ja sillä tiellä kaikkea rohkeuden. olen edelleen. Juristiksi valmistuin 2021, sitten vedin in– Fenno on aina uskaltanut tehdä asiat vähän eri tasolvenssitiimiä, ja kesäkuun alussa 2025 aloitin toimitusvalla kuin muut. Emme ole perinteinen asianajotoimisto, johtajana. Kaikki on mennyt aika luontejossa kravatit kiristävät. Haluamme olla vasti, Saarilampi kertoo. helposti lähestyttäviä ja puhua juridiiKun Fennon edellinen toimitusjohtaja kasta niin, että se helpottaa asiakkaiJussi Laakkonen ilmoitti siirtyvänsä uudemme arkea, Saarilampi kuvailee. ”YRITYKSEN siin tehtäviin, alkoi yhtiössä keskustelu Fenno työllistää tänä päivänä kymseuraajasta. menellä paikkakunnalla jo 53 asiantunKASVU TAPAHTUU – Osakkaat pohtivat, löytyykö seutijaa, joista 12 Keski-Suomessa. Yhtiön IHMISTEN KASVUN raaja talon sisältä vai ulkopuolelta. Kun liikevaihto oli viime vuonna noin seitKAUTTA.” kysyttiin, olisinko käytettävissä, pohdin semän miljoonaa euroa, ja tänä vuonna asiaa hetken, ja vastasin myöntävästi. kasvu jatkuu.

Siirtymä hoidettiin rauhallisesti ja suunnitelmallisesti, ja kapula vaihdettiin hyPaikallisuus ja luottamus avainasevissä ajoin, Saarilampi kertoo. massa Saarilammen nousu on osoitus Fennon tavasta katsoa potentiaalia iän ja tittelien ohi.

Paikallisuus on Saarilammelle tärkeä arvo.

– Jos haluaa vastuuta, sitä myös saa. Meillä moni osa– Halusimme vaimoni kanssa jäädä Keski-Suomeen, ja kas on aloittanut harjoittelijana ja kasvanut asiantuntijakFenno tarjosi siihen täydellisen mahdollisuuden. Samalsi ja omistajaksi asti. Se kertoo kulttuurista, jossa luotela olemme valtakunnallinen, keskisuuri asianajotoimisto taan ihmisiin ja heidän kykyynsä kasvaa. kymmenellä paikkakunnalla, hän sanoo.

Fenno on kasvanut määrätietoisesti orgaanisesti, ihLuottamus ja osaaminen ovat avainasemassa. misten kehityksen kautta.

– Asiantuntijatyö on luottamusbisnestä. Asiakkaat pa–Työn kautta oppii parhaiten. Tässä työssä ei ole muulaavat, jos lupausten mukainen laatu toteutuu. ta vaihtoehtoa kuin hypätä syvään päähän ja opetella Saarilampi puhuu mielellään juridiikan muuttuvasta uimaan, vaikka työnantajan pitää tietysti olla valmis tarjoluonteesta.

KAUPPAKAMARI

9

– Asiantuntijatyö ei ole enää yksityiskohtien ulkoa opettelua: siinä tekoäly on ihmistä parempi. Mutta kokonaisuuksien ymmärrystä, oivaltamista ja strategista ajattelua tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Juridiikka on lopulta liiketoimintaa palvelevaa toimintaa, Saarilampi toteaa.

Johtaminen on kuuntelemista ja rohkaisua Omassa johtamisessaan Saarilampi korostaa ihmisläheisyyttä.

– Tykkään kuunnella enemmän kuin puhua. Haluan, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi. Pyrin rohkaisemaan muita samalla tavalla kuin minua on rohkaistu, hän kuvaa.

Hänen mukaansa hyvän johtamisen ydin on vastuun jakamisessa.

– On tärkeää antaa vastuuta ihmisille, jotka ovat joissain asioissa itseä parempia. Silloin organisaatio kasvaa ja kehittyy yhdessä.

Kun Saarilampi pohtii omaa polkuaan, hän haluaa kannustaa nuoria tekijöitä avoimeen asenteeseen.

– Pitää uskoa itseensä ja olla valmis tekemään töitä tavoitteidensa eteen. Mikään ei tule ilmaiseksi.

Hän ei ole koskaan tehnyt tarkkaa urasuunnitelmaa.

– En ole piirtänyt elämääni paperille. Kun tilaisuus on tullut, olen tarttunut siihen ja tehnyt kaikkeni, että onnistun. Näin syntyy ne mahdollisuudet, joita ei voi ennustaa.

Keski-Suomi tarvitsee rohkeutta kasvaa

anajotoimisto. Keski-Suomessa on yrityksiä, investointeja ja korkeakoulutettua väkeä, mikä Saarilammen mukaan kertoo alueen mahdollisuuksista.

– Kaikki edellytykset kasvaa asiantuntijabisneksessä ovat olemassa. Meillä on vahva paikallinen identiteetti, ja yritykset haluavat asioida paikallisten asiantuntijoiden kanssa, Saarilampi sanoo.

Hänen mielestään tulevaisuuden kasvua varten tarvitaan lisää rohkeutta.

– Yritysten pitää uskaltaa kasvaa ja rekrytoida. Jokainen työpaikka on investointi, ja työnantajan pitää uskaltaa panostaa ihmisiin. Samaan aikaan työntekijöiltä tarvitaan halua kasvaa ja kehittyä. Parhaat tulokset syntyvät, kun nämä kaksi kohtaavat.

Fenno on Keski-Suomen suurin asi-

Asianajotoimisto Fenno Fenno on kasvanut monipuoliseksi asiantuntijaorganisaatioksi, jonka erityisosaaminen kattaa niin yritys- kuin yksityissektorin tarpeet. Yhtiön vahvimpia osaamisalueita ovat rakentamisen ja asumisen juridiikka, yrityssaneeraukset ja konkurssit, yhtiö- ja sopimusoikeus, oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt, työoikeus sekä ympäristöoikeus.

10

KAUPPAKAMARi

TAMMIKUU 2021

Fenno palvelee asiakkaitaan valtakunnallisesti kymmenellä paikkakunnalla: Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella, Helsingissä, Järvenpäässä, Lahdessa, Salossa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.

KOLUMNI KOLUMNI

Aika osaamisen Tulevaisuuden ryhtiliikkeelle megatrendit Erityisesti pienissä yrityksissä tämä Megatrendit globaalia näkyy arjessa.muovaavat Yhä useammin kuupoliittista taloudellista maisemaa. lee tarinoitajatyöntekijöistä, joiden Nämä trendit haastavat yrityksiä, pomuodollinen pätevyys ei vastaa työn liitikkoja ja hallintoja vaatimuksia, tai joidensopeutumaan työkykyyn ja ja integroimaan ne liittyvät osaksi päätöksenelämänhallintaan haasteet tekoa. ovat syöneet koko yrityksen kannatta-

Juho Romakkaniemi Suvi Pulkkinen Johtava asiantuntija, Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari osaaminen ja maahanmuutto Kuva: Keskuskauppakamari

KYSYMYS ON, KENEN EHDOILLA Työttömyyslukemat ovat korkealla ja JA TEKNOLOGIOILLA kasvu kangertelee.

Siinä SEURAAVA LOIKKAmissä vielä pari vuotta sitten yritykset eivät saaSTANDARDEISSA neet tarvitsemiaan työntekijöitä, on OTETAAN?

nyt useimmilla aloilla hakijoita tarjolla runsaasti. Loistavia, motivoituneita, ahkeria. Silti moni työ on tekijäänsä vailla.

Kauppakamareiden tuoreen osaajakyselyn mukaan neljännes yrityksistä kärsii yhä osaajapulasta. Työvoimapula on muuttunut määrällisestä laadulliseksi. Työntekijöitä kyllä on, mutta oikeanlaista osaamista ei.

vuuden. Moni työnantaja pohtii, miksi Yhdysvaltojen koulutuksessa ja Kiinan välinen ammatillisessa ei kilpaienää lu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden opeteta perusasioita – kuten ajallaan eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan tulemista ja keskittymistä.

Useampi esteidenlisää kasvuna. tästä palkkaisi väkeä,Esimerkki jos rekrytointirismuiden kiinalaisten kion ei Huawein olisi näin ja suuri. verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa.

Tämä johtaanostaerillisiin Kyselyyn vastanneet yritykset teknologisiin mikä vatkin nuorten ekosysteemeihin, osaamistason, työkyvaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovyn ja ammattiosaamisen tulevaisuuvointiin.

Globaalitsuuriksi jännitteet kasvavat den kilpailukyvyn haasteiksi. ja voivatodotukset johtaa jopa konNuorten ja sotilaallisiin asenteet työflikteihin, mikä korostaa puolustuselämää kohtaan ovat muuttuneet: teknologioiden kehityksen merkitystä. työn merkityksellisyys, osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi korostuTeknologisen innovaation jatkaa vat.

Samaan aikaan julkinenvauhti keskuskasvuaan eksponentiaalisesti. telu suomalaisesta työelämästäTämä on voi johtaa nopeisiin usein synkkää – ja seyhteiskunnallisiin karkottaa nuoria muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumisentisestään. tarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottaTyö on kuitenkin parhaimmillaan vuuden parannuksia uusia liiketoihyvinvoinnin lähde. Sejaylläpitää toimintamahdollisuuksia.

Tekoäly myös mintakykyä, lisää yhteenkuuluvuuden ravistelee perinteisiä markkinajohtajia tunnetta ja antaa elämälle merkija luo tilaa uusille toimijoille. ja avaa tyksen.

Työ tuo toimeentuloa mahdollisuuksia. Siksi meidän olisi Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehipuhuttava työelämästä paljon nykyison jo käynnissä, tätys myönteisemmin – vaikka etenkininvestoinnuorille. nit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönPitkittyvä työttömyys sen sijaan heiottoonnopeasti ovat vielä meneillään.

Se lupaa kentää ihmisen toimintakyentistä nopeampaa ja luotettavampaa kyä ja henkistä hyvinvointia.

Kun talous kääntyy kasvuun, monen tiedonsiirtoa tulevaisuudessa.

Kysyilman työtä jääneen tilanne helpottaa. mys on, kenen ehdoilla jaeiteknoloMutta rakennetyöttömyys katoa itgioilla seuraava loikka standardeissa sestään.

Työn tarjonnan ja kysynnän otetaan?

Tämä vaikuttaa siihen, kuka välinen kohtaanto-ongelma on yhä teknologiaa hallitsee siihen, miten suurin pullonkaula.

Senjaratkaisemistandardit ja käytännöt määritellään seksi tarvitaan nopeita täsmätoimia, globaalisti. jotka tukevat työkykyä, jatkuvaa oppimista ja alanvaihtoa uran eri vaiheissa.

Kvanttilaskenta valNyt näyttää siltä, tuo ettämukanaan yhä harvempi tavan potentiaalin laskentatehossa, työnhakija pääsee kehittämään osaamikä voi– mullistaa moniaesimerkiksi aloja. Kvantmistaan vaikka tarvetta tilaskennan kehittyminen asettaa esiuuden teknologian pika- ja täsmäkoumerkiksiolisi nykyiset lutuksille lähessalausmenetelmät kaikilla aloilla. uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmeneTyöja elinkeinoministeriössä onkin telmiä. Tekoälyn ja miten kvanttilaskennan vastikään selvitetty, työmarkyhteisvaikutuksella odotetaan myös kinoiden joustoturvamallia voitaisiin syntyvän uusia innovaatioita soveltaa Suomeen.

Malli toimiiuseilla Tansaloilla.jossa Tämä voi sisältää läpimurtoja kassa, työvoimapolitiikka on akesimerkiksi energia-, terveysja ymtiivista ja etuustaso korkea.

Meidänkin päristöteknologiassa.

Tämän malli, päivän olisi aika kehittää oma versio: valinnoilla osin joustava määritetään, mitä alojossa yhdistyvät työnhaku, ja uusi teknologia disruptoi. kannustava sosiaaliturva ja yritysten todelliset tarpeet.

Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi ei nousee sosiaaliYritysten pitäisi yritysten joutua kahlaamaan nen vastuu.

Se, miten luot laajempaa satoja hakemuksia vain todetakseen, hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ettei yksikään hakija ole aidosti kiinympäröivälle yhteiskunnalle, voi muonostunut työstä – tai ilmesty edes dostua tulevaisuuden haastatteluun.

Tarvitaankilpailueduksi. ryhtiliike osaamiseen, työkykyyn ja asenteisiin.

Megatrendit vaativat uusia strategioita Se on edellytys sekä yritysten kilpaija skenaarioita sekä yrityksiltä lukyvylle että Suomen taloudenettä uu- yhteiskunnilta. delle nousulle.Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.

KAUPPAKAMARI Kolumni_1-2024.indd 11 Kolumni_04-2025.indd

11

8.2.202411.31.30 10.59.36 16.10.2025

Tulevaisuuden toivo LIIKUNTA-, URHEILU- JA NUORISOMINISTERI MIKA POUTALAN (KD.) MUKAAN HÄNEN KESKEISIN TAVOITTEENSA ON PALAUTTAA NUORIIN TULEVAISUUDENUSKO. URAKASSA TARVITAAN PERHEIDEN, KOULUJEN JA URHEILUSEUROJEN LISÄKSI MYÖS YRITYSTEN APUA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA Yksi kuluvan vuoden puheenaiheista on ollut alati paheneva nuorisotyöttömyys, joka on levinnyt kulovalkean tavoin myös akateemisen tutkinnon omaavien joukossa.

Palstatilaa on saanut myös ammattikoulutus, joka on jäänyt kauaksi taannoisessa uudistuksessa asetetuista tavoitteista. Lähiopetuksen määrä on pudonnut leikkausten myötä roimasti ja vastavalmistuneille on pitänyt työpaikoilla opettaa työhön liittyvien perustaitojen lisäksi myös työelämän perussääntöjä ja yleisiä käytöstapoja.

Kesäkuussa kaksivuotisen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pestinsä aloittanut Mika Poutala tunnustaa, että koulutus- ja työttömyysuutiset ovat olleet viime aikoina murheellista luettavaa. ”Toki on huolestuttavaa, jos ammattikoulusta ei enää saa niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Pitkässä juoksussa opiskelu on kuitenkin aina hyödyksi”, ministeri toteaa.

Hän ei silti sysää ammattikoulutuksen synkältä näyttävää saldoa pelkästään oppilaitosten kontolle. Kyse on pidemmän aikavälin haasteesta, jonka ratkaisemisessa nuoret tarvitsevat myös omien vanhempien ja lähipiirin tukea. ”Valitettavasti siihen ei ole kaikissa perheissä riittävästi valmiuksia”, Poutala tunnustaa. >>

KAUPPAKAMARI

13

Poutalan mukaan koulumaailmassa on saatu aikaan myös positiivisia muutoksia. ”Esimerkiksi kännykkäkiellot ja somen käyttörajoitukset näyttävät tuottavan jo nyt tulosta”, Poutala sanoo.

Alamäki alkoi koronapandemiasta Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten tulevaisuudenusko on ennätyksellisen matalalla.

Entistä useampi nuori tuntee masentuneisuutta ja kokee, että monet oman elämän peruselementit – kuten vakituinen työpaikka, oma asunto tai perheen perustaminen – ovat heidän ulottumattomissaan.

Näkymää ovat synkistäneet entisestään opinto- ja asumistuen leikkaukset sekä istuvan hallituksen säästölistat.

Poutala ei tätä kiistä. Samalla hän kuitenkin painottaa, että ilman valtiontalouden säästöjä nuorten tulevaisuus olisi vieläkin synkempi. Nuorilla on silti murheita riittämiin. ”Ensin oli koronapandemia, sitten tulivat Ukrainan ja Gazan sodat, talouskriisi sekä jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos. Aikuinen pystyy jo elämänkokemuksellaan ajattelemaan, että elämä jatkuu kriiseistä huolimatta. Nuorille se on huomattavasti vaikeampaa”, Poutala toteaa.

Vaikka ministeri vierastaa jälkiviisastelua, löytyy yksi juurisyy nykytilanteeseen koronapandemian hoidosta. Sen suhteen päättäjillä olisi kuulemma peiliin katsomisen paikka, sillä nuorten tärkeimmät tarpeet jätettiin tuolloin terveysturvallisuuden nimissä huomioimatta. ”Koulujen sulkemisen ja etäopetuksen myötä sosiaaliset kontaktit kaveri-, koulu- ja harrastepiireihin katkesivat. Nyt voidaan varmasti jo tunnustaa, ettei Teamsista ja sosiaalisesta mediasta ollut niiden korvaajaksi”, Poutala toteaa.

KUKA: Mika Poutala, Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. Toiminut urheilijauransa jälkeen mm. ammattipuhujana, koulutusyrittäjänä ja mentorina.

KOULUTUS: Yo-merkonomi PERHE: Vaimo ja kolme lasta HARRASTUKSET: Juoksu, työmatkapyöräily sekä puu- ja nahkatyöt

14

KAUPPAKAMARI

Yrittäjätili valmisteluun Poutala tiedostaa, että monet opiskelijat ovat nykyisin todella tiukoilla ja tähän herättiin myös syksyn budjettineuvotteluissa. Niissä nuoret säästyivät uusilta säästöpäätöksiltä. ”Tilanne paranee myös valmisteilla olevan opintotuen kokonaisuudistukseen myötä. Se mahdollistaa kokoaikaisen opiskelun ja samalla opinnotkin etenevät paremmin. Pientä helpotusta tuo myös vuoden vaihteessa voimaantuleva ateriatuen korotus”, Poutala listaa.

Samaan hengenvetoon hän toki tunnustaa, että työ- ja harjoittelupaikat ovat jatkossakin tiukassa, sillä nopeaa suhdannekäännettä ei ole näköpiirissä. Se taas jarruttaa yritysten rekrytointi-intoa.

Työministeri Matias Marttisen (kok) hiljattain lanseeraama 1 500 euron työllistämisseteli helpottaa hieman koulutettujen tilannetta. Sen arvioidaan tuovan puolen vuoden pestin 3 000–4 000 nuorelle.

Poutala puolestaan paimentaa eteenpäin virolaismallista yrittäjätiliä. Siinä pieniä keikkatöitä voisi tehdä eräänlaisella kevytyrittäjämallilla, kiinteällä veroprosentilla, henkilötunnuksella ja tilinumerolla. Samalla käteen jäisi enemmän tuloja kuin kevytyrittäjien perinteisten laskutuspalvelujen kautta. ”Tämä malli helpottaisi töiden ja opiskelujen tasapainottamista sekä madaltaisi myös yritysten työllistämiskynnystä. Tarkoitus on selvittää myös kesätyöseteliä. Sen avulla esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurat voisivat palkata lisää ohjaajia kesätöihin. Samalla ehkäistäisiin myös nuorten syrjäytymistä, kun heille on tarjolla mielekästä tekemistä”, Poutala sanoo.

Vastuuta myös yrityksille Vastuupallo lähtee myös yritysten suuntaan. Nuoria kannattaisi pestata kesä- ja keikkatöihin sekä tet-harjoitteluun, vaikka tarvetta olisikin juuri sillä hetkellä niukasti. ”Jos kokoaikaisen työtekijän palkkaaminen tuntuu liian isolta riskiltä, niin voisiko sen sijaan miettiä osa-aikaista? Ja olisiko yrityksessä jokin määräaikainen projekti, jonka voisi hoitaa tätä kautta? Jotain tekemistä löytyy aina, kun vain vähän mietitään oman boksin ulkopuolelta”, Poutala kannustaa.

Pitkäjänteisyyttä ja opastustakin tarvitaan, sillä työelämän taitoja oppii parhaiten vain tekemällä. Eikä ole pelkästään nuoren syy, jos kyseisiä taitoja ei ole ehtinyt täysi-ikäisyyden kynnyksellä vielä hankkia. ”Nuoret ovat fiksuja ja nopeita oppimaan, mutta heitä on myös arvostettava. Tätä kautta he oppivat itsekin arvostamaan omaa työtään ja myös työnantajaa.”

Mitalivauhdilla ministerin pestiin Mika Poutalan (kd) poliittinen ura on ollut vähintään yhtä vauhdikas kuin miehen pikaluistelukierrokset arvokisoissa.

Poutala voitti vuonna 2018 EM-hopeaa 500 metrillä ja joukkuesprintissä. Hän ehti urheilijaurallaan kisata myös neljät talviolympialaiset, joissa paras saavutus oli neljäs sija Pyeongchangissa 2018.

Poutala nousi Espoon kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2021 ja sama tahti jatkui eduskuntavaaleissa 2023. Samana vuonna Poutalasta tuli kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kesäkuussa hän nousi sovitusti ministeriksi Sandra Bergqvistin (r.) tilalle.

Ministerin pestistä on hoidettavana enää vajaa puolikas, mutta Poutalan mukaan pöydällä on silti painavia asiakokonaisuuksia. ”Opintotuen kokonaisuudistus on ehdottomasti suurin valmistelussa oleva lainsäädäntöhanke, jonka aion viedä maaliin.

Odotan malttamattomana myös asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksia, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuudenuskoa”, Poutala listaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asiantuntijaryhmä aloitti työnsä viime keväänä ja sen on määrä julkaista toimenpidesuositukset helmikuussa 2026. ”Pidän myös kiinni tavoitteestani tavata 50 000 nuorta ja kuulla heidän näkemyksiään.”

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Monien mahdollisuuksien muutospolku SUOMI PESTAA KIIHTYVÄÄN TAHTIIN ULKOMAISIA OSAAJIA JA SAMALLA TYÖPAIKAT MUUTTUVAT MONIMUOTOISEMMIKSI. S-RYHMÄSSÄ SE ON JATKUVA OPINTOPOLKU PAITSI UUSILLE TULOKKAILLE MYÖS TYÖYHTEISÖILLE. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Viime vuosien väestötilastot ovat nostaneet esiin faktan, jonka mukaan Suomi ei jatkossa pärjää ilman maahanmuuttajia ja heidän alati kasvavaa työpanosta.

Tämä on havaittu myös S-ryhmässä, jonka henkilöstö koostuu jo yli 80 eri kansallisuudesta. S-ryhmään kuuluvat työnantajayritykset ja alueosuuskaupat ovatkin viime vuosina kehittäneet toimintamalleja maahanmuuttajien työllistämiseen. Kansainvälistä rekrytointia tehdään huolellisesti, kokeneiden kumppaneiden kanssa, ja perehdytykseen sekä työn ohjaukseen satsataan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan työtä suunnitellaan ja muokataan yksilölliset tarpeet huomioiden. Positiivinen ja oppimismyönteinen asenne ratkaisevat.

S-ryhmän suurimman alueosuuskaupan HOK-Elannon HR-koordinaattorin Sini Kullaan mukaan tässä yhteydessä ollut hyvä linjata muun muassa kielivalintoja. ”Yrityksen virallinen kieli on edelleen suomi.

Henkilöstön tuki- ja kommunikaatiokielenä on kuitenkin englanti, jota suurin osa ymmärtää ja osaa”, Kullaa selvittää.

HOK-Elannon HR-asiantuntija Jukka-Pekka Kantalan mukaan matkan varrella on muuttunut moni muukin asia. Aiemmin hyviksi miellettyjä toimintatapoja ja käytäntöjä on pitänyt tutkailla entistä tarkemmin myös maahan-

16

KAUPPAKAMARI

muuttajien näkökulmasta. ”Käytännössä tämä on uusille työntekijöille, esihenkilöille, työyhteisöille ja koko organisaatiolle jatkuva, mutta samalla antoisa oppimisprosessi”, Kantala toteaa.

Kieli on avain myös työyhteisöön S-ryhmän rekrytoinneissa maahanmuuttajat ovat aina samalla viivalla kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Pääosa ulkomaisista työntekijöistä on tullut Suomeen lähialueilta, ja sodan myötä etenkin Ukrainasta. Monilla kotimaa on kuitenkin Euroopan ulkopuolella.

Esimerkiksi HOK-Elannossa viikoittain järjestettävissä uusien työntekijöiden perehdytyksissä on käytössä materiaali, jossa suomen- ja englanninkielinen sisältö ovat rinnakkain. ”Lisäksi aloimme järjestää suomen kielen lähiopetusta, jossa keskitytään arkisissa työtehtävissä tarvittavaan suulliseen kielitaitoon. Oma työpaikka on useimmiten paras paikka oppia uutta kieltä. Sitä kautta pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja yhteinen kieli helpottaa myös kotoutumista”, Kullaa muistuttaa.

Koulutuspanoksia laitetaan myös esihenkilöiden koulutukseen, sillä useimmiten he ovat uusien työntekijöiden tärkeimpiä tukihenkilöitä.

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

”Koulutukset ja valmennukset antavat työkaluja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen.

Kaikessa lähtökohtana on henkilöstön oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Jokainen työtehtävä ja työntekijä on meille yhtä tärkeä”, Kullaa muistuttaa.

Osaajakisa kiristyy S-ryhmälle vieraskielisen työvoiman työllistämisen kehittäminen on tärkeää ja viime vuosina siitä on tullut myös kilpailutekijä. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus esimerkiksi pk-seudun väestöstä on noussut jo 20 prosenttiin, ja kasvaa lähivuosina edelleen.

huolellista perehdytystä, Kantala ja Kullaa painottavat.

Esihenkilöt ovat tässä kohtaa paljon vartijoina. ”Täkäläiset käytännöt ja työkulttuuri voivat olla ulkomailta tuleville täysin vieraita. Heidän voi olla vaikea esimerkiksi käsittää, miksi he eivät voi tehdä 12-tuntista työpäivää. Sekin saattaa kummastuttaa, että työnjohdon kanssa pystyy keskustelemaan täysin tasavertaisesti”, Kullaa listaa.

Onko jossain kohtaa vielä kaipuuta entiseen? ”Ei todellakaan, sillä monikulttuurisuus on tuonut työyhteisöihin paljon positiivista ja uutta ajattelua. On ihan hyvä huomata, ettei meidän suomalaisten tapa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea”, hr-kaksikko painottaa.

”Meidän on pystyttävä palvelemaan tätä asiakaskuntaa entistä paremmin joko englanniksi tai heidän omalla äidinkielellään. Myös osaajakilpailu tulee kiristymään. Valmiiksi monikulttuurinen työyhteisö on vieraskieliselle hakijalle todennäköisesti kiinnostavampi ja helpompi vaihtoehto”, Kantala toteaa.

Entä mikä on viesti niille yrityksille, jotka edelleen pohtivat ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia?

Mikään työyhteisö ei muutu monikulttuurisemmaksi ja viihtyisämmäksi pelkillä rekrytoinneilla ja kieltenopiskelulla. Sen lisäksi tarvitaan avointa keskustelua ja viestintää, yhteisten pelisääntöjen kirkastamista sekä

”Rohkeasti vain liikkeelle, vaikka kaikki ei olisikaan valmista. Tärkeintä on varata aikaa sekä panostaa avoimeen viestintään, perehdytykseen ja esihenkilötyöhön”, Kantala ja Kullaa evästävät.

KAUPPAKAMARI

17

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Kulttuurien kirjo kasvaa Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa runsaat 610 000 äidinkieleltään vieraskielistä asukasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta liki 52 000:lla.

Koko väestöstä vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa noin 11 prosenttia. Samaan aikaan äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni lähes 20 000 henkilöllä.

Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana yli 32 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin lisäys 60 vuoden kuluessa. Yli kolmannes kasvusta selittyy Ukrainan kansalaisilla. Heistä runsaat 13 000 sai viime vuonna kotikunnan Suomesta.

Lähes puolet kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna heitä on eniten Vantaalla (29 %), Espoossa (25 %) ja Närpiössä (23 %).

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkielenään venäjää puhuvat (noin 102 500), viroa ⁠puhuvat (lähes 50 000) ja arabiaa puhuvat (runsaat 43 500).

Kulinaaritaiteilija mielii uralla eteenpäin Helsinkiläisen ravintola Casa Largon vuoromestari Raymond Matola on hyvä esimerkki Suomeen kotiutuneesta ulkomaisesta osaajasta.

Matola saapui Filippiineiltä seitsemän vuotta sitten. Sitä ennen hän oli suorittanut kotimaassaan hotelli-, ravintola- ja laitosjohtamisen tutkinnon, jonka pääaineena oli kulinaarinen taide.

Casa Largossa työkavereina on monia muitakin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. ”Tämä on ehdottomasti paras tiimi, joka minulla on Suomessa ollut. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta paikkaamme toistemme puutteita ja pelaamme hyvin yhteen”, Matola kertoo.

Samalla hän tunnustaa, että alkuajat Suomessa olivat vaikeita ja hän teki pitkään kahta työtä. Kulttuurieroista huolimatta Matola kokee, että on saanut välitettyä ajatuksiaan ja ideoitaan esihenkilöille ja työkavereille. ”Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, mutta minulla on edelleen myös opittavaa. Tavoitteena on päästä uralla eteenpäin.”

18

KAUPPAKAMARI

Bisnes sujuu kuin tanssi kun valitset fiksun patenttitoimiston kumppaniksesi www.vais-ip.fi mail@vais-ip.fi 045-77332100

Osaamista sinulle, ole hyvä!

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opinnot ovat ulottuvillasi etäyhteyksin, ympäri vuoden.

• Valitse opintosi ja opiskele vaikkapa markkinointia, henkilöstöjohtamista tai liikunta- ja hyvinvointiosaamista!

JYU.FI/AVOIN

YRITYSTEHTAAN STARTING A STARTUP -PODCAST Rehellisiä tarinoita kasvusta

Rehellinen podcast kasvusta, startupyrittäjyydestä, onnistumisista ja epäonnistumisista startup-yrittäjien kertomana.

Nappaa kuunteluun Spotifyssa ja YouTubessa!

KUUNTELE NYT: yritystehdas.fi/podcast

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Silta oppilaitosten ja työelämän välille KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN OSAAMIS- JA TYÖELÄMÄVALIOKUNTA HALUAA OLLA ENEMMÄN KUIN KESKUSTELUFOORUMI: SE HALUAA TUODA KOULUTUKSEN JA YRITYKSET ENTISTÄ TIIVIIMPÄÄN VUOROPUHELUUN. VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA VELI-MATTI HOKKANEN JA VARAPUHEENJOHTAJA JARI PYLVÄS KOROSTAVAT, ETTÄ ALUEEN MENESTYS SYNTYY YHTEISTYÖSTÄ, JOSSA KAIKKI OSAPUOLET KUUNTELEVAT JA KEHITTÄVÄT YHDESSÄ.

Osaamis- ja työelämävaliokuntalaisia kokousti Keski-Suomen kauppakamarilla. Kuvassa vasemmalta alkaen Jussi Junikka, Julius Iso-Eskeli (opiskelijavierailija), Satu Freyberg, Kai Hyttinen, Pia Naukkarinen, Sanna Väisänen, Taira Matilainen, Jari Pylväs, Peitsa Rautio, Mira Autio, Anu Laasanen, Veli-Matti Hokkanen ja Niina Petosalmi.

Osaamis- ja työelämävaliokunnan yksi keskeisistä tavoitteista on edistää sitä, että koulutus ja työelämä kehittyvät rinnakkain.

– Oppilaitokset tekevät tärkeää työtä, ja esimerkiksi ammattikorkeakoululla ja yliopistolla on hienoja hankkeita ja yhteistyömahdollisuuksia, kuten Future Factory -toiminta. Toivoisimme kuitenkin, että yritysten tarpeet tavoittaisivat koulutuksen suunnittelijat vielä nykyistä suoremmin ja nopeammin. Työelämän muutostahti on nopea, ja siksi tarvitaan joustavampia rakenteita ja avointa vuoropuhelua, Osaamis- ja työelämävaliokunnan puheenjohtaja Veli-Matti Hokkanen kuvaa.

Yritykset aktiivisemmin mukaan yhteistyöhön Valiokunta toivoo, että myös yritykset ottavat aktiivisemman roolin oppilaitosyhteistyössä.

– Usein kuulemme, että harjoittelijoiden tai opinnäytetyöntekijöiden löytäminen on haastavaa, vaikka halukkaita opiskelijoita kyllä on. Tarvitsemme parempia kanavia ja yhteistä näkyvyyttä, Hokkanen sanoo.

20

KAUPPAKAMARI

– Meillä on maakunnassa valtavasti osaamista ja halua kehittää, mutta joskus eri toimijat eivät vain löydä toisiaan.

Myös hankkeiden valmistelussa valiokunta toivoo yritysten ja oppilaitosten tiiviimpää yhteissuunnittelua.

– Kun yritykset ovat mukana jo alkuvaiheessa, hankkeista tulee aidosti yrityslähtöisiä ja hyödyllisiä kaikille, Hokkanen toteaa.

Vaikuttavaa työtä maakunnan hyväksi Tänä vuonna Osaamis- ja työelämävaliokunta on järjestänyt tapahtumia hyvän työelämän teemoista ja toteuttanut kyselytutkimuksen alueen yrityksille.

Ensi vuonna painopiste on yhteistyön syventämisessä oppilaitosten kanssa.

– Haluamme lisätä tietoisuutta valiokunnasta ja siitä, mitä kaikkea yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa, varapuheenjohtaja Jari Pylväs kertoo.

Lisäksi valiokunta lähtee ensi vuonna kuntakierrokselle, jossa tavataan kuntajohtajia ja yrityksiä eri puolilla maakuntaa.

– Tavoitteena on löytää ne ihmiset ja tahot, joiden kanssa voimme viedä

asioita eteenpäin käytännössä, Hokkanen sanoo.

Verkostoja, oivalluksia ja yhteistä hyvää Valiokunnan jäsenistö on laaja ja monipuolinen: mukana on oppilaitosedustajia, henkilöstöhallinnon asiantuntijoita, yrittäjiä ja yksinyrittäjiä.

– Valiokuntatyössä pääsee kuulemaan eri näkökulmia ja verkostoitumaan. Olen tykännyt valiokuntatyöstä, sillä hyvän työelämän kehittäminen on itselleni tärkeä teema. Kauppakamarilla on todella hyviä tilaisuuksia, ja suosittelen osallistumista lämpimästi. Tämä on vapaaehtoista luottamustyötä yhteisen hyvän eteen, Pylväs kertoo.

Hokkanen kiteyttää valiokuntatyön arvon osuvasti.

– Ajan käyttäminen valiokuntatyöhön on arvovalinta. Se on aina sen arvoista, sillä olemme tärkeän asian äärellä. Jokainen toteaa kokouksen jälkeen, että onneksi tuli mukaan – vaikka aluksi tuntuisi, ettei olisi aikaa. Kaikki mukaan!

KATSAUS KATSAUS

LUKULUKUSUOSITUS SUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa Tuoretta tietoa AUKTORISOITUJEN KIINTEISTÖAUKTORISOITUJEN KIINTEISTÖARVIOITSIJOIDEN KYSELY ARVIOITSIJOIDEN KYSELY

Talouskatsaus Talouskatsaus Kauppamarien talouskyselyssä yritysten arviot suhdanKauppamarien talouskyselyssä arviot suhdannetilanteesta ottivat takapakkia yritysten verrattuna kevääseen. netilanteesta ottivat takapakkia verrattuna kevääseen.

Heikkeneminen ei ole suuruudeltaan valtavaa, mutta se Heikkeneminen ei ole vastauksia suuruudeltaan valtavaa, mutta se koskee laaja-alaisesti niin liikevaihdon, tilauskoskee laaja-alaisesti vastauksia niin liikevaihdon, tilauskantojen, viennin kuin henkilöstömäärienkin suhteen. kantojen, viennin kuin henkilöstömäärienkin suhteen.

Omalla toimialalla vallitsevia yleistunnelmia luonnehdiOmalla toimialalla vallitsevia yleistunnelmia luonnehditaan pessimistisesti. Keskuskauppakamarin pääekonotaan pessimistisesti.

Keskuskauppakamarin mistin Jukka Appelqvistin mukaan yrityksissäpääekonoriittää silti mistin Jukka Appelqvistin yrityksissä riittää silti edelleen uskoa kasvuun jamukaan erityisesti siihen, että pidemedelleen uskoa kasvuun ja erityisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdanne on kirkastumassa. mällä aikavälillä suhdanne on kirkastumassa.

Tilauskantojen osalta tilanne oli heikentynyt jonkin verran Tilauskantojen osalta tilanne oli heikentynyt jonkin verran keväästä. Edellisvuotta paremmaksi tilauskantansa arvioi keväästä.

Edellisvuotta paremmaksi tilauskantansa arvioi 26 prosenttia vastaajista ja huonommaksi 35 prosenttia.

26 prosenttia vastaajista ja huonommaksi 35 prosenttia.

Odotukset tilauskantojen kehityksestä olivat yhä kohtalaiOdotukset tilauskantojen kehityksestä olivat yhä kohtalaisen myönteisiä, vaikka nekin notkahtivat suhteessa edelsen myönteisiä, vaikka nekin notkahtivat suhteessa edelliseen kyselyyn. liseen kyselyyn.

Yritysten vastaukset eivät tue tulkintaa siitä, että tilauskirYritysten eivät tue tulkintaa siitä,tavalla. että tilauskirjat olisivatvastaukset toistaiseksi täyttyneet toivotulla Edeljat olisivat toistaiseksi täyttyneet toivotulla tavalla.

Edelleen löytyy silti kohtalaisen vahvaa uskoa siihen, että laileen löytyy silti kohtalaisen vahvaa uskoa siihen, että laihat tilauskannat tulevat kyllä jatkossa elpymään. hat tilauskannat tulevat kyllä jatkossa elpymään.

Erityisen vahvasti uskotaan kotimaisen kysynnän pirisErityisen uskotaan kotimaisen kysynnän piristymiseen:vahvasti 46 prosenttia vastaajista ennakoi kotimaisen tymiseen: 46 prosenttia vastaajista ennakoi kotimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna, kun supistumista liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna, kun supistumista odotti vain 16 prosenttia.

Myyntiodotukset ovat myönteiodotti vain 16 prosenttia.

Myyntiodotukset ovat myönteisiä kaikilla toimialoilla, mutta vahvimmat lukemat löytyvät siä kaikilla toimialoilla, mutta vahvimmat lukemat löytyvät kaupasta, jossa peräti 57 prosenttia vastaajista arvioi kokaupasta, jossa peräti 57 prosenttia vastaajista arvioi kotimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna. Ilahduttatimaisen liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna.

Ilahduttavasti myös pitkäkestoisten haasteiden kanssa painivalla vasti myös pitkäkestoisten haasteidenkasvua kanssaennakoi painivalla rakentamisen toimialalla liikevaihdon jopa rakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvua ennakoi 45 prosenttia vastaajista ja laskua vain 18 prosenttia. jopa 45 prosenttia vastaajista ja laskua vain 18 prosenttia.

Keskuskauppakamarin syksyllä toteutKeskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkitama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei noiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Vastanneista kiinteistötapahtunut. kiinteistöarvioitsijoistaVastanneista 46 prosenttia raportoi arvioitsijoista 46 prosenttia markkinoiden vilkastuneen raportoi ja 21 promarkkinoiden vilkastuneenhiljentyneen. ja 21 prosenttia koki markkinoiden senttia koki markkinoiden hiljentyneen.

Vuonna 2024 hiljentymisestä raportoi Vuonna 2024 vastaajista. hiljentymisestä raportoi 23 prosenttia Tämä viittaa 23 prosenttia vastaajista.

Tämä viittaa siihen, että pahin epävarmuus on siihen, että pahin epävarmuus on jäämässä taakse. jäämässä taakse.

Raisa Harju, pääsihteeri Raisa Harju, pääsihteeri Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY Kauppakamarien osaajakyselyssä 22 Kauppakamarien osaajakyselyssä 22 prosenttia vastaajista totesi, että tekoprosenttia vastaajista totesi, että tekoäly on vähentänyt suorittavaa työtä, ja äly on vähentänyt suorittavaa työtä, ja kymmenen prosenttia puolestaan kymmenen prosenttia puolestaan kertoi asiantuntijatyön vähentyneen kertoi asiantuntijatyön vähentyneen organisaatiossaan.

Näiden osalta muuorganisaatiossaan.

Näiden osalta muutos on merkittävä vuodentakaiseen tos on merkittävä vuodentakaiseen verrattuna, jolloin vain 15 prosenttia verrattuna, jolloin työn vain 15 prosenttia arvioi suorittavan ja viisi prosenttia arvioi suorittavan työn ja viisi asiantuntijatyön vähentyneen.prosenttia Samalla asiantuntijatyön vähentyneen.

54 prosentin mukaan nykyinenSamalla koulu54 prosentin mukaan tusjärjestelmä ei tuotanykyinen riittävästikoulutuletusjärjestelmä ei tuota riittävästi tulevaisuuden osaajia. vaisuuden osaajia.

Suvi Pulkkinen, Suvi Pulkkinen, Johtava asiantuntija, Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto osaaminen ja maahanmuutto Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari

Lue lisää kauppakamari.fi Lue lisää kauppakamari.fi

KAUPPAKAMARI Tilastojuttu_4-2025.indd 1 Tilastojuttu_4-2025.indd 1

21

21.10.2025 14.47.13 21.10.2025 14.47.13

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ

“Pelkästään jo ryhmätyökin teki HHJ-kurssille osallistumisesta kannattavaa!”

HHJ-KURSSI EI OLE PELKKÄÄ TEORIAA – SE TARJOAA KONKREETTISIA TYÖKALUJA JA ARVOKASTA SPARRAUSTA HALLITUSTYÖHÖN. BUSINESS COACH -TEHTÄVÄSSÄ TYÖSKENTELEVÄ TIMO KAUTTO KERTOO, MITEN KURSSI AVASI HÄNELLE UUSIA NÄKÖKULMIA JOHTAMISEEN JA TOI YRITYKSELLE KÄYTÄNNÖN KEHITYSEHDOTUKSIA RYHMÄTYÖN KAUTTA. Olet tullut Pirkanmaalta Keski-Suomen HHJ-kurssille. Mikä sai sinut osallistumaan juuri tänne? ”Tampereen HHJ-kurssit olivat täynnä, mutta halusin suorittaa kurssin mahdollisimman pian. Siksi valitsin Keski-Suomen kurssin. Etäosallistuminen olisi ollut vaihtoehto, mutta on ollut todella mukavaa olla täällä livenä ja tavata ihmisiä kasvokkain.”

Business coachina toimiva Timo Kautto tuli HHJ-kurssille, jotta ymmärtäisi paremmin koko johtoketjun – omistajuudesta yhtiökokoukseen ja hallitukseen.

Yrityksenne oli mukana HHJ-kurssin ryhmätyön kohdeyrityksenä. Mitä hyötyä siitä oli? ”Kurssin ryhmätyö oli ehdottomasti paras anti. Yritys, jonka hallituksessa toimin, valittiin ryhmätyön kohdeyritykseksi ja sen hallitustyön kehittäminen nousi keskiöön. Heittäydyin itse aktiivisesti mukaan ja yhteistyö ryhmän kanssa oli todella antoisaa.

Lopputulos oli erinomainen; sain Mitä HHJ-kurssi on antanut sinulle? konkreettisia vinkkejä hallituksen mo”Toimin työssäni nimuotoisuuden lisääSUOSITTELEN KURSSIA miseen, rekrytointiin, business coachina ja KAIKILLE, JOTKA lähdin kurssille, jotta rahoitukseen, asiakasymmärtäisin paremviestintään ja arvoihin.

TYÖSKENTELEVÄT min koko johtoketjun Käytännössä saimme YRITYSTEN JOHDOSSA – omistajuudesta yhilmaista konsultointia TAI JOHTORYHMISSÄ. tiökokoukseen ja halliryhmän asiantuntijoilta.

KURSSI TARJOAA tukseen. Kurssi on ollut Pelkästään ryhmätyö ARVOKASTA OSAAMISTA tekee kurssille osalpositiivinen yllätys; JA NÄKÖKULMIA. olen oppinut valtavasti listumisesta kannatuutta johtamisesta ja tavaa!”

VAHVA SUOSITUS! saanut uusia näkökulmia hallitustyöhön. Lisäksi olen saanut Kenelle suosittelisit Hyväksytty halpaljon konkreettisia työkaluja omaan lituksen jäsen -kurssia? hallitustyöhöni.” ”Ehdottomasti niille, jotka jo toimi-

22

vat hallituksissa; erityisesti pk-yrityksissä ja perheyrityksissä, joissa hallitus usein koostuu omistajista ilman syvempää koulutusta. Lisäksi suosittelen kurssia kaikille, jotka työskentelevät yritysten johdossa tai johtoryhmissä.

Kurssi tarjoaa arvokasta osaamista ja näkökulmia. Vahva suositus!”

KEVÄÄN 2026 HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSIT JYVÄSKYLÄSSÄ 3.-31.3. JA 5.5.-2.6.

TUTUSTU LISÄÄ JA VARAA PAIKKASI: KSKAUPPAKAMARI.FI/ KOULUTUKSET

ALUEELTA

Timco Steel näkee jääkiekon Mestistä pelaavan KeuPa HT:n tärkeänä alueellisena yhteisönä. Se on osa hyvin laajaa valtakunnallista verkostoa. Kuvassa toimitusjohtaja Anders Pekkanen (vasemmalla) ja hallituksen puheenjohtaja Tommi Nieminen. Kuva: Viivi Sakkara

Timco Steel – Teräksistä ammattitaitoa keskellä Suomea KEURUULAINEN TIMCO STEEL ON KASVANUT MIEHESTÄ JA HITSAUSKONEESTA MODERNIKSI KONEPAJAKSI, JOKA USKOO OSAAMISEEN, YHTEISTYÖHÖN JA JOHDONMUKAISEEN KASVUUN. YRITYKSEN TARINA ON OSOITUS KESKISUOMALAISESTA SITKEYDESTÄ.

Keuruun Yliaholla toimiva Timco Steel on toiminut jo lähes 50 vuotta keskisuomalaisen teollisuusosaamisen ytimessä. Yritys hitsaa, plasmaleikkaa ja tekee koneistustöitä joustavasti ja asiakkaan lähtökohdista.

Toimitusjohtaja ja pääomistaja Anders Pekkanen kertoo, että kaikki alkoi hyvin konkreettisesti.

– Mietin mitä haluaisin tehdä. Olin yli kolmekymppinen ja kokeillut kaikenlaista, kunnes tartuin hitsauskoneeseen. Siinä se oli, oma lajini, Pekkanen muistelee.

Timco Steelin juuret ulottuvat 1970-luvulle, kun Pekkasen isä teki hitsaustöitä maatilojen alihankkijana Keuruun Lankkualla. Toiminta siis käynnistyi kotihallista, kirjaimellisesti miehen ja hitsauskoneen voimin. Vuonna 2006 yritys muutti nykyiselle paikalleen Keuruun Yliahon teollisuusalueelle.

– Kasvu on tapahtunut tekemällä. Meillä ei ole ollut rahoittajia tai sijoittajia, vaan olemme kasvaneet työn kautta. Kun tekee hyvää työtä, tekemistä riittää ja kasvu tulee luonnostaan, Pekkanen kuvaa.

– Yritys on yhteinen asia. Tämä on joukkuepeliä, jossa jokaisen tulee tietää strategia ja päämäärä, Pekkanen jatkaa.

Joustavuutta ja ratkaisuja Timco Steelin kilpailuetu perustuu joustavuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja tekemisen taitoon. Yritys on osa Keuruun ja Keski-Suomen metalliteollisuuden keskittymää, jossa yhteistyöllä pystytään lähes mihin tahansa.

– Täällä osataan ja pystytään. Se pitää tuoda näkyväksi, korostaa hallituksen puheenjohtaja Tommi Nieminen.

Yhteistyö ja yhteishenki ovat keskeisiä myös yrityksen sisällä.

Katse tulevaisuudessa Tulevaisuudessa Timco Steel tähtää johdonmukaiseen kasvuun ja tuotannon kehittämiseen.

– Luotamme osaamiseemme ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Haluamme kasvaa yhdessä, Pekkanen sanoo.

Yritys näkee Keuruun sijainnin vahvuutena: keskellä Suomea, lähellä asiakkaita ja osaavaa verkostoa. Samalla yritys haluaa tehdä yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa.

Kovien vuosien koulimana vahvemmaksi Matkaan on mahtunut myös vaikeita vuosia. Vuonna 2017 Pekkanen sai vakavan aivoverenvuodon, jonka jälkeen toipuminen kesti lähes kaksi vuotta. Pian sen jälkeen tärkeä asiakas teki konkurssin ja jätti ison aukon tilauskirjaan. Myös koronapandemia toi oman epävarmuutensa toimintaan.

– On ollut rankkoja vuosia. Mutta aina on riittänyt uskoa tulevaisuuteen. Jos on tehty vääriä asioita, on niistä otettu opiksi. Asiat on tehty uudestaan ja paremmin, Pekkanen sanoo.

Sitkeyden tulokset näkyvät nyt. Vuonna 2022 yritys osti tien toiselta puolelta lisää hallitilaa koneistusta varten ja investoi uuteen koneistuskeskukseen. Timcolla on haluttu olla valmiina, kun nousukausi koittaa.

– Olemme valmistautuneet olemassa olevien resurssien puitteissa, Pekkanen toteaa.

– Nuorissa on tulevaisuus, mutta he tarvitsevat oikean opin ja tuen. Haluamme olla mukana rakentamassa koulujen kanssa konkreettista yhteistyötä, Nieminen painottaa.

Viestintäosaaja toi hallitukseen uutta näkemystä Kun Timco Steelissa huomattiin tarve vahvistaa myynti- ja markkinointiosaamista, hallituksen puheenjohtajaksi kutsuttiin viestinnän ja median ammattilainen Tommi Nieminen, joka toimii myös Mediayhtiö Kvaakin toisena yrittäjänä.

– Minulla on pitkä tausta teollisuuden parista, mutta konepajapuoli oli melko uusi alue. Lähdin mukaan, koska näin tutussa yrityksessä valtavasti mahdollisuuksia.

Haluan tuoda viestinnällistä ja strategista näkökulmaa mukaan tekemiseen, Nieminen kertoo.

Tänä vuonna yritys on panostanut myös hallitustyön kehittämiseen. Suunnitelmat, tavoitteet ja varautuminen poikkeustilanteisiin käydään läpi, jotta toiminta pysyy vakaana myös muutosten keskellä. Nieminen hankki lisää hartioita hallitustyön johtamiseen kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssilta.

Kauppakamarin jäsenyys on Timco Steelille luonnollinen osa verkostoitumista ja yhteistä tekemistä.

– Me saamme jäsenyydeltä verkostoa, osaamista ja tietotaitoa. Sitä haluamme tarjota osaltamme jäsenyhteisölle. Yhdessä olemme enemmän, Pekkanen ja Nieminen tiivistävät.

KAUPPAKAMARI

23

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Teollisuusvaliokuntalaisia kokousti Tanalla. Kuvassa vasemmalta taakse: Timo Harju, Mari Horttonen, Heikki Savolainen, Saku Nevanperä, Marjaana Nissilä-Ryytty. Takarivi vasemmalta: Tero Rautiainen, Antti Rovasalo, Pasi Rönn, Kari Piltonen, Harri Salminen. Edestä vasemmalta: Jari Elonen, Uljas Valkeinen, Ville Nykänen. Edestä oikealta: Ville Ettala, Laura Tuominen, Kirsi Kemell ja Marjo Salovaara.

Teollisuusvaliokunta vahvistaa Keski-Suomen elinvoimaa – yhteistyöllä osaajia ja vetovoimaa teollisuuteen KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN TEOLLISUUSVALIOKUNTA TEKEE PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ ALUEEN VALMISTUS- JA TUOTANTOALAN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISEKSI. VALIOKUNTA TOIMII ERI TEOLLISUUDENALOJEN AVAINHENKILÖIDEN YHTEISTYÖFOORUMINA, JOSSA JAETAAN AJANKOHTAISTA TIETOA, NOSTETAAN ESIIN ALAN HAASTEITA JA ETSITÄÄN NIIHIN RATKAISUJA YHDESSÄ YRITYSTEN, OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN KANSSA. Puheenjohtaja Laura Tuominen Ommelliselta korostaa, että valiokunnan työ tähtää sekä teollisuuden vetovoiman että pitovoiman kasvattamiseen.

– Keski-Suomi elää teollisuudesta. On tärkeää, että nuoret ja heidän ohjaajansa näkevät teollisuuden modernina, vastuullisena ja monipuolisena alana, jossa voi rakentaa pitkän ja merkityksellisen uran, Tuominen sanoo.

Teknologiateollisuuden tilastojen mukaan ala vastaa lähes puoles-

24

KAUPPAKAMARI

ta Keski-Suomen tavaraviennistä ja 61 prosentista yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Suoraan teollisuusyrityksissä työskentelee noin 15 800 ihmistä, ja kerrannaisvaikutukset ulottuvat jopa 33 000 työpaikkaan – neljännekseen kaikista maakunnan työllisistä. Jokainen teollisuuteen syntyvä työpaikka luo lisäksi vähintään yhden uuden työpaikan alueelle.

Näistä luvuista puuttuvat vielä muut teollisuuden alat, kuten metsä-, kemian-, elintarvike-, rakennus-, energia ja

ympäristö- sekä vaateteollisuus.

Siksi se, miten teollisuudesta puhutaan, merkitsee paljon. Teollisuusvaliokunnan tavoitteena on vahvistaa alan myönteistä mielikuvaa ja lisätä tietoisuutta sen tarjoamista uramahdollisuuksista.

Painopisteinä osaaminen, johtajuus ja vastuullisuus Valiokunta on määritellyt toiminnalleen neljä keskeistä painopistettä.

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Ensinnäkin se haluaa lisätä tietoisuutta Keski-Suomen valmistus- ja tuotantoalan työtehtävistä esimerkiksi TekijäKS-viikon avulla. Samalla pyritään vahvistamaan teollisuuden profiilia ja mielikuvaa – tuomaan esiin, että ala on tänä päivänä teknologisesti kehittyvä, kansainvälinen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattava.

Kolmanneksi valiokunta painottaa vastuullisuutta ja kestävyyttä, sillä juuri ne muodostavat yritysten kilpailukyvyn ja tulevaisuuden toimintaedellytysten perustan.

Neljäntenä teemana on johtajuuden kehittäminen: hyvä johtaminen tukee niin tuottavuutta, innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden hyvinvointia kuin koko alueen vetovoimaa. Näistä teemoista viestimällä valiokunta pyrkii houkuttelemaan alalle uusia osaajia ja vahvistamaan teollisuuden arvostusta yhteiskunnassa.

Opoilta kiitosta yhteistyöstä Yksi konkreettinen esimerkki valiokunnan työstä on opinto-ohjaajille suunnattu tilaisuus, jossa 60 Keski-Suomen opinto- ja uraohjaajaa sai ajantasaista tietoa teollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden osaamistarpeista.

Päivän aikana kuultiin monipuolisesti eri toimialojen yrityksiä, kuten Black Bruin, Metsä-Multia, Elonen, YIT, Alva ja Valtra. Yritysten yhteinen viesti oli selvä: työ muuttuu, osaaminen ratkaisee.

Automaatio ja data ovat arkea lähes kaikissa tehtävissä,

mutta ne eivät korvaa ihmistä: ne muuttavat työn luonnetta ja nostavat oppimiskyvyn ja yhteistyötaitojen merkitystä.

Palaute opinto-ohjaajilta oli poikkeuksetta innostunutta: “Aivan huikeaa, että järjestätte näitä meille opoille. Arvokasta tietoa vietäväksi suoraan nuorille.”

“Kiitos onnistuneesta tapahtumasta. Kokeneellekin opolle tuli paljon uutta opittavaa.”

HELSINKI IISALMI JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORVOO SEINÄJOKI

TekijäKS-viikko tekee teollisuuden näkyväksi Valiokunnan toinen näkyvä ponnistus on marraskuussa järjestettävä TekijäKS-viikko (3.–7.11.2025), jolloin teollisuusyritykset ja oppilaitokset avaavat ovensa oppilaille ja opettajille. Viikon aikana toteutetaan yritysvierailuja, oppilaitostapaamisia, somekampanjoita ja avoimien ovien tapahtumia.

Mukana ovat muun muassa Elonen Oy Leipomo, YIT Rakennus Oy, Orkla Suomi Finland Oy Ab, Black Bruin Oy, Lh Lift Oy, Finn-Savotta Oy, Saurus Oy, Tikka Spikes Oy, Fimpec Engineering Oy, Ommellinen Oy, JR-Tools Oy, Componenta Manufacturing Oy ja Valtra.

Viikon tavoitteena on tehdä näkyväksi teollisuuden monipuoliset urapolut ja lisätä ymmärrystä alan merkityksestä alueen elinvoimalle.

– TekijäKS-viikko on konkreettinen tapa tuoda yhteen nuoret, oppilaitokset ja yritykset, Tuominen tiivistää.

toimisto@sysaudit.fi | toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250

010 420 2250

www.sysaudit.fi

Yhdessä Äkillistä kasvua kohti.

Tule osaksi Keski-Suomen kasvukeskittymää ja tutustu uusiin yritysalueisiimme!

www.businessaanekoski.fi

KEVÄÄN 2026 HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSIEN AJANKOHDAT ON JULKAISTU:

Kurssi I: 3.-31.3.2026 Kurssi II: 5.5.-2.6.2026 Kurssin kesto 4 iltapäivää + ryhmätyö

Lisätietoja HHJ-kurssista

KAUPPAKAMARIN

VERO- JA TILINPÄÄTÖSPÄIVÄ 25.11. klo 9-15 Tutustu lisää ja ilmoittaudu

Keski-Suomen johtajaverkosto 26.11. klo 14-17

TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

Katso tulevat tapaamiset ja liity mukaan Johtajaverkostoon: Asiantuntija Pekka Abrahamsson professori Tampereen yliopisto

KOULUTUKSET JA TILAISUUDET 2025

Johtaminen & esihenkilötyö 18.11. HHJ-info. Maksuton.

26.11. Keski-Suomen johtajaverkosto Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä

Maksuttomat tilaisuudet 19.11. Yrittäjät & kaupunki Samassa veneessä 2025 26.11. Kasvun Restart – Jyväskylän ja Keski-Suomen eväät nousukauteen 2.12. M&A 360° Jyväskylä

11.2.2026 Keski-Suomen johtajaverkosto

3.12. Kauppakamarin Aamukahvit: Bisnestreffit

3.–31.3.2026 Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

4.12. Brändinkehityksen startti

5.5.–2.6.2026 Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi

Talous ja verotus 25.11. Vero- ja tilinpäätöspäivä

Digitaidot

Kansainvälistyminen 11.11. Kansainvälisty kaiken keskeltä!

Maksuton.

20.11. Elinvoimaa lahden takaa Puolustusyhteistyö ja kasvua Ruotsin markkinoilta. Maksuton.

KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI

18.11. Controllerin Excel-raportointi 8.12. Talouslukujen kerääminen, analysointi ja esittäminen tekoälyn avulla

Vastuullisuus 12.11. Vastuullisuus käytännössä – puheenvuoroja ESG:stä arjessa.

Maksuton.

18.11. Maakuntakiertue: Muurame.

Maksuton.

Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www.kskauppakamari.fi/koulutukset

21.11. YmpyräKS-etäaamukahvit: alihankintaketjun vastuullisuus.

Maksuton.

9.12. Tukea yritysten vastuullisuustyöhön. Maksuton.

3.6.2026 Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset – hallituksen ja johdon rooli ja vastuut

KAUPPAKAMARI

27

ILMOITUSTAULU

Prospectum julkaisi uuden ja entistä paremman Tavoittajan

Tavoittaja on edullinen, turvallinen ja täysin suomalainen palvelu – maksat vain lähettämistäsi viesteistä ilman avaus- tai kuukausimaksuja.

Käyttö onnistuu suoraan selaimessa, ja yhteystietojen tuonti onnistuu Excel- tai CSV-tiedostoista.

Palvelu soveltuu erinomaisesti tiedottamiseen, mobiilimarkkinointiin, sisäiseen viestintään ja varausviesteihin.

Tavoittaja on osa Prospectumin kokonaisuutta, johon kuuluvat myös tapahtumanhallintatyökalu Eventos, Viestiseinä ja KivaGamesin pelilliset ratkaisut tapahtumiin ja henkilöstöviestintään.

Erinomaisen osaava

patenttitoimisto palveluksessanne Kattavat palvelut patentteihin, tavaramerkkeihin sekä mallioikeuksiin laajalti eri tekniikan aloilta yli 20 vuoden ammattikokemuksella.

Kuva: Elina Jutila

Prospectumin uusin julkaisu, Tavoittaja, on moderni ja helppokäyttöinen työkalu tehokkaaseen viestintään ja palautteen keruuseen. Uudistettu versio yhdistää edeltäjänsä luotettavuuden nykyaikaiseen teknologiaan ja tuo mukanaan uusia ominaisuuksia, kuten tekstiviestikyselyt, joiden avulla tavoitat kohderyhmäsi hetkessä.

Viivi Sakkara valittiin vuoden kauppakamarilaiseksi Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara on valittu Vuoden kauppakamarilaiseksi. Tunnustus ja siihen liittyvä Vuoden työntekijä -ansiomerkki ojennettiin hänelle Kauppakamaripäivillä 10. syyskuuta Rovaniemellä.

Perusteluissa korostettiin Sakkaran pitkäjänteistä ja ansioitunutta työtä, aktiivisuutta viestintäpoolissa ja -yhteisössä sekä halua jakaa osaamista muiden hyväksi. Hän on tuonut rohkeasti esiin uusia toimintatapoja, kehittänyt itseään jatkuvasti ja jakanut tietämystään muiden kauppakamarilaisten käyttöön.

– Viivi on tehnyt mahtavaa työtä Keski-Suomen kauppakamarissa. Hän kehittää aktiivisesti itseään ja jakaa osaamistaan myös muille kauppakamarilaisille, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Sakkaran työura Keski-Suomen kauppakamarilla alkoi vuonna 2014 työharjoittelun kautta. Samana vuonna hän eteni siitä markkinointisuunnittelijaksi ja myyntineuvottelijaksi ja vuonna 2017 viestintäpäälliköksi.

Lue meistä lisää: www.genip.fi

ILMOITUSTAULU

67 % 15–34-vuotiaista nuorista kaksi kolmesta (67 %) kokee koulutustasonsa sopivaksi nykyisen tai viimeisimmän työnsä vaatimuksiin nähden.

Tyhmä työelämä – Miten pelastaa ajatustyöläisen aivot Mona Moisala Kustantaja: Otava, 2024.

Nykyinen työelämä tekee ihmisestä koneen, jonka tulee olla “tuottava” 08–16 häiriöiden ja keskeytysten keskellä. Aivotutkimuksesta väitellyt Moisala osoittaa, miten ajatustyö ylikuormittaa aivoja ja miten hyvinvointi, tuottavuus ja kilpailukyky voisivat kasvaa, kun työyhteisö oppii työskentelemään aivoystävällisemmin.

Kirjassa haastetaan neljä “teesiä”, jotka rakentavat tyhmää työelämää: 1) aivojen kohtelu kuin koneena, 2) vaatimus heinäsirkkamielestä (multitaskauksesta), 3) tunteiden sivuuttaminen ja 4) oletus, että kaikkien aivot toimivat samalla kaavalla.

1,4 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1 422 000 vuonna 2024. Opiskelijamäärä kasvoi lukiokoulutuksessa 2 %, ammatillisessa koulutuksessa 2 %, ammattikorkeakoulutuksessa 3 % ja yliopistokoulutuksessa 3 % vuoden takaiseen verrattuna.

54 % Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä aikuiskoulutuksesta (18–64-vuotiaat) on työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan tällaista koulutusta sai palkansaajista 54 %, yhteensä yli miljoona palkansaajaa.

Lähde: Tilastokeskus

Moisala ei jää ongelmien korostamiseen, vaan tarjoaa käytännön ratkaisuja: palautuminen työpäivän aikana, yksilöllisten aivoprofiilien huomioiminen sekä keskittynyt, rauhallinen työskentely osana työkulttuuria.

Kirja on tärkeä meille aivotyöntekijöille, koska emme tuota parastamme, jos aivot uupuvat ennen kuin potentiaali pääsee kukoistamaan. Kilpailukyky syntyy oppimisesta, palautumisesta ja luovuudesta — ei automaattisesti.

Erityisen arvokasta on, että teema nähdään keskeisenä liiketoiminta- ja tuottavuuskysymyksenä. Kun työyhteisö oppii toimimaan niin, että ihmiset voivat olla parhaimmillaan, eikä jatkuvasti keskeytettyinä, on se win– win tilanne niin työntekijälle kuin organisaatiollekin.

TERVETULOA

uudet jäsenet!

Aidia Oy ILO Facilitation Oy IntelliNord Oy Kannonkosken Osuuspankki Kinnulan Rakennus- ja Sisustus Oy Lanneveden Osuuspankki Liitura Ky Männikkömetsä Oy Oy Petäjäveden Metalli Ab Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen Piiri Tilituki Oy Tumastec Oy Vesiosuuskuntien huoltopalvelut Oy Viitasaaren kaupunki

JÄS ENIÄ JO Y LI 95 0!

KAUPPAKAMARI

29

JURIDIIKKA

Työlainsäädännön muutokset eivät murenna työsuhteiden tasapainoa – ne avaavat uusia väyliä kilpailukyvyn kehittämiseen ELÄMME AINUTLAATUISTA AIKAA, JOSSA SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ KÄY LÄPI SUURINTA MUUTOSVAIHETTA VUOSIKYMMENIIN, ENKÄ TÄLLÄ KERTAA PUHU TEKOÄLYSTÄ. ORPON HALLITUKSEN TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUSTEN KESKEISINÄ TAVOITTEINA ON OLLUT LISÄTÄ KILPAILUKYKYÄ JA TYÖLLISYYTTÄ, JA TÄMÄN MYÖTÄ ON HAVAITTAVISSA, ETTÄ MYÖS RAJAT TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN ROOLIEN VÄLILLÄ TULEVAT ELÄMÄÄN KOHTI JOUSTAVAMPIA RAKENTEITA. ALUSTATYÖN JA UUSIEN TYÖNTEON MUOTOJEN MYÖTÄ RAJA PERINTEISEN PALKKATYÖN JA AMMATINHARJOITTAMISEN VÄLILLÄ HÄMÄRTYY JA VÄITÄN, ETTÄ SAMALLA AVAUTUU UUSIA TAPOJA NÄHDÄ JA RAKENTAA SELLAISTA TYÖELÄMÄÄ, JOISSA JOKIN MUU KUIN PERINTEINEN TUNTIPALKKAAN PERUSTUVA ANSIOTYÖ KORVAA MERKITTÄVÄN OSAN VANHOISTA MUODOISTA.

Siinä missä ennen työn tekeminen ja sen ehdot määriteltiin tiukasti yleissitovissa työehtosopimuksissa sekä pakottavassa lainsäädännössä, yrityksillä ja työntekijöillä on nykyään yhä enemmän mahdollisuuksia sopia asioista keskenään. Paljon huomiota herättäneet nykyhallituksen kaavailemat kevyemmät irtisanomisperusteet, joustavammat määräaikaisuudet ja yrityskohtaisen paikallisen sopimisen vapauttaminen vievät väistämättä kohti tulevaisuuden työelämää, joka rakentuu yhä enemmän luottamuksen, osaamisen ja neuvotteluvallan varaan. Lisäksi eräs verrattain vähän huomiota saanut, mutta kuitenkin

30

KAUPPAKAMARI

keskeinen muutos on jo muutama vuosi sitten kaikessa hiljaisuudessa voimaan tullut työsopimuslain soveltamisalan täsmennys, jonka myötä työsuhteen olomassaoloa arvioitaessa voidaan ottaa huomioon muun muassa myös ”osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta”. Tämä ei tietysti tarkoita, että työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä voitaisi edelleenkään sopia vapaasti, mutta nähdäkseni kirjaus kuvaa yhtenä esimerkkinä siitä, että pakottavan lainsäädännön ja sopimusvapauden painopiste on ollut hiljalleen siirtymässä kohti joustavampaa mallia jo pidemmän aikaa.

Joku voi katsoa, että muutoksen suunta horjuttaa työntekijöiden oikeusturvaa, mutta uskon että jatkossakin työvoiman keskeisin valttikortti – osaaminen – tulee pitämään työelämän neuvottelupöydän tasapäisenä, sillä osaamisen tarve ei tule yrityksistä häviämään tiukempienkaan lakimuutosten myötä.

Edellä mainitut muutokset on otettu yrityskentässä vastaan pääosin hyvällä. Vastapainona ”normienpurkamiselle” on kuitenkin tulossa myös uusia velvoitteita. Palkka-avoimuusdi-

rektiivi täsmentää tasa-arvoista palkkausta koskevia velvollisuuksia, jotka ohjaavat työnantajia muodostamaan palkkaukselle selkeät rakenteet ja antamaan työntekijöille tietoa mahdollisista palkkaeroista. Lisäksi ns. hallintoedustuksen soveltamisalarajaa suunnitellaan madallettavan, mikä lisäisi henkilöstön osallistumismahdollisuuksia päätöksiin myös pienemmissä yrityksissä.

Isossa kuvassa muutoksen suuntaukseen liittyvät kysymykset eivät ole vain juridisia. Ne ovat inhimillisiä ja yhteiskunnallisia. Optimistina ajattelen, että uudet joustavammat rakenteet mahdollistavat kiehtovan kehityssuunnan, jossa perinteinen “työntekijä vs. työnantaja” -asetelma voi muuttua kohti molempien etuja edistävää yhteistyön mallia ja osaamisen hyödyntämistä kuhunkin tilanteeseen sopivin keinoin. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä ovat joustavampaan sopimiseen perustuvat palkitsemismallit, joissa kannustava palkitseminen johtaa työn tehokkuuden ja kilpailukyvyn paranemiseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Paikallisen sopimisen lisäksi on jo nähtävissä, että myös yrityskohtaisten

JURIDIIKKA

työehtosopimusten kiinnostavuus on lisääntymässä. Yhä useammin osataan tunnistaa niitä tilanteita, joissa yrityskohtainen sopiminen aidosti mahdollistaa kyseisen työyhteisön tarpeiden palvelemisen parhaalla tavalla. Ja edellä vain muutamia esimerkkejä sellaisista moderneista keinoista, jotka eivät olisi olleet ajateltavissa takavuosien jäykemmän lainsäädännön puitteissa.

Itselläni päällimmäisenä ajatuksena on kuitenkin aito innostus työjuridiikan kentän muuttumisesta dynaamisemmaksi: muutos on samaan aikaan oikeudellisesti haastava ja uusia mahdollisuuksia avaava. On kiehtovaa seurata, miten muutokset alkavat konkretisoitua ja sitä miten joustavammat rakenteet tulevat vaikuttamaan päivittäiseen työarkeen ja suomalaisen kilpailukyvyn

kehittymiseen. Käytetään tämä mahdollisuus hyödyksi!

Kirjoittaja: Simo Kahelin Lecklé Oy Simo Kahelin toimii työjuridiikan palvelualueesta vastaavana työjuristina lakija konsulttitoimisto Lecklé Oy:ssä.