KAUPPA KAMARI
WAYOUT OY: JO KYMMENEN VUOTTA PAKOHUONEELÄMYKSIÄ
S. 6
Pitkä ura metsäteollisuudessa johdatti Kuura-koetehtaan vetäjäksi
HELI KUORIKOSKI, S. 8
Turvallinen syksy ja tulevaisuuus
Yrittäjä, turvaa terveytesi ja toimeentulosi.
LähiTapiolan yrittäjän vakuutukset mahdollistavat nopean hoidon sairastumisen tai tapaturman sattuessa.
Tutustu lisää: lahitapiola.fi/ yrittajanhenkiloturva
Osaajia tarvitaan jatkossakin
Olemme viime aikoina kuulleet useista käynnistyvistä investoinneista, jotka tuovat tervetullutta piristysruisketta Keski-Suomen talouteen. Nämä uutiset vahvistavat uskoa tulevaan ja antavat odottaa, että alueemme talous lähtee vähitellen elpymään.
Tuore osaajakyselymme kuitenkin kertoo, että yritysten arjessa tilanne ei vielä ole helppo. Työllisyys on maakunnassamme heikommalla tolalla kuin maassa keskimäärin, ja kysynnän hiipuminen näkyy monella toimialalla. Silti tulevaisuuden näkymät ovat toiveikkaat: keskisuomalaiset yritykset ennakoivat henkilöstömäärän kasvua 2–3 vuoden aikajänteellä.
Yritysten kilpailukykyä haastavat kyselymme mukaan seuraavien viiden vuoden aikana ennen kaikkea kolme asiaa: nuorten osaamistaso ja valmiudet työelämään, ammattiosaajien saatavuus sekä työvoiman työkyky ja jaksaminen. Koulutus on ratkaisevassa roolissa erityisesti kahden ensimmäisen haasteen kohdalla. Onkin huolestuttavaa, että merkittävä osa kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoo, ettei koulutusjärjestelmämme tuota riittävästi tulevaisuuden osaajia. Tulokset alleviivaavat tarvetta tiiviille yhteistyölle koulutuksen, työelämän ja päättäjien välillä.
Keskeinen elinvoimakysymys on,
miten saamme osaajat juurtumaan Keski-Suomeen. Yksi este on harjoittelupaikkojen vähyys: yhtä paikkaa kohden on pahimmillaan satoja hakijoita, ja opiskelijoiden valmistuminenkin on viivästynyt, kun sopivaa harjoittelupaikkaa ei ole löytynyt. Haluankin kannustaa jäseniämme tarjoamaan opiskelijoille väylän työelämään ja samalla saada apua sekä uusia näkökulmia. Jos et tiedä, kehen olla yhteydessä, me kauppakamarissa autamme mielellämme löytämään oikeat kontaktit.
Kysyimme yrityksiltä myös digitalisaation, automatisaation ja tekoälyn vaikutuksista henkilöstötarpeisiin. Mielenkiintoinen havainto on, että jopa 40 prosenttia ilmoitti, ettei kehityksellä ole ollut vaikutusta tai että se ei koske heidän yritystään. Toisaalta kolmannes kertoi hallinnollisen työn ja neljännes suorittavan työn määrän vähentyneen ja 23 prosenttia työn tuottavuuden parantuneen. Sellaisten yritysten, jotka eivät ole vielä hyödyntäneet tekoälyn mahdollisuuksia, kannattaakin pohtia, miten ne voivat hyötyä tästä kehityksestä.
Moni yritys etsii nyt aktiivisesti uusia asiakkuuksia ja mahdollisuuksia kasvattaa verkostojaan. Haluankin kannustaa, että kauppakamarin tilaisuudet ovat erinomainen väylä tutustua uusiin ihmisiin ja löytää uusia asiak-
kaita ja yhteistyökumppaneita. Katso siis itsellesi sopivimmat tilaisuudet tämän syksyn 49 vaihtoehdon joukosta. Tervetuloa mukaan!
KAUPPAKAMARIN
TILAISUUDET OVAT
ERINOMAINEN VÄYLÄ
TUTUSTUA UUSIIN
IHMISIIN JA LÖYTÄÄ
UUSIA ASIAKKAITA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA.
ARI HILTUNEN
TOIMITUSJOHTAJA
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Viivi Sakkara
KONSEPTI JA ULKOASU
Punamusta Oyj
TAITTO
Viivi Sakkara
KANNESSA
Heli Kuorikoski
PALAUTTEET: viivi.sakkara@kskauppakamari.fi
ILMOITUSMYYNTI
Novia Finland Oy ilmoitukset@noviafinland.fi
JULKAISIJA
Keski-Suomen kauppakamari
Kauppakatu 28 B 40100, Jyväskylä
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Seuraava lehti marraskuussa 2025.
PAINO
Siirtopaino Oy, Jyväskylä
ätäävätsek.ikläjJ
JAKELU
Jäsenille, sidosryhmille ja kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa 1100 kpl
N akiaädhetäkesäötsiräpmyätteisaatnimiotekiil h äivättydöyäivätsek.ajotnilavälläerhiVemmallanial r tatiohaatsutimroukötsiräpmyäivätnehäv i .ajetniotsevntioVaatnarapiseskytiryaamiovotevniin nediakkaisniuknedienappmuköytsiethy.atsamlukökäna
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO www.kskauppakamari.fi/lehti
estilaäerhivanialnesilluutsavnannimiotekiilV atO.neesimatnekaatnuusithok.attuusiavelutr
ISSN 2342-0340
utsutueahääerhiv:aanialT anialaerhiv/fi.po
toimisto@sysaudit.fi 010 420 2250 www.sysaudit.fi
toimisto@sysaudit.fi | 010 420 2250
V näerhinanialäätnöym .ikknapsuuso
YRITYSTARINAT
6 pakohuone-elämyksiä
WAYOUT OY - JO KYMMENEN VUOTTA
8
20
HELI KUORIKOSKI
Pitkä ura metsäteollisuudessa johdatti
Kuura-koetehtaan vetäjäksi
MODERNI TIETOTYÖ TARKOITTAA
fiksumpaa työtä - ei aina uutta teknologiaa, Heli Torstensson ja Kalle Salonen
GEOPOLITIIKKA JA TURVALLISUUS
12
UUTTA POTKUA PUOLUSTUSVIENTIIN
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko
16 Pekka Toveri
TAATTUA TURVALLISUUTTA
Tikkasec Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vepsäläinen SISÄLTÖ
24
DIGIVALIOKUNTA PITÄÄ ESILLÄ
TEKOÄLYÄ, PITOVOIMAA JA KYBERTURVAA
Digivaliokunnan puheenjohtaja Joni Borgström
30 - MIKÄ ON MUUTTUNUT?
KYBERTURVALLISUUSLAKI ON TÄÄLLÄ
UUSI JÄSEN
WayOut Oy – jo kymmenen vuotta pakohuone-elämyksiä
–Hyvää on se, että olemme saaneet viime vuodet nauttia suhteellisen normaalista liiketoiminnasta. Korona-aika oli palvelualoilla todella vaikeaa, vaikka varauduttiin ja suunniteltiin etukäteen. Linjaukset muuttuivat viikoittain, ja jos tilanne olisi jatkunut vielä vuoden, olisimme joutuneet lopettamaan. Onneksi vuodet 2023–2025 ovat tuoneet tasaista kasvua ja mielekkäämpää tekemistä, WayOutin yrittäjä Niko Eskelinen kertoo.
Haasteita alalle ovat tuoneet viime aikoina erityisesti äkilliset päätökset ja lyhyet siirtymäajat. Viime vuoden arvonlisäveron korotus sekä tänä vuonna pakohuoneiden poistuminen kulttuuriedun piiristä ovat herättäneet keskustelua.
– Olisi tärkeää, että päätöksissä olisi ennakoitavuutta ja yritysmyönteisyyttä. Kun joulukuun alussa tuli ilmoitus, että alv nousee vuodenvaihteessa, jäi vain kuukausi aikaa laskea ja budjetoida kaikki uusiksi sekä kertoa asiakkaille. Sama toistui, kun kulttuuriedusta poistuminen ilmoitettiin toukokuun viimeisenä päivänä ja muutokset piti tehdä heinäkuun alkuun mennessä.
Yhdessä noin 20 muun alan yrityksen kanssa on nyt selvitetty, voidaanko pakohuoneet tulkita osaksi kulttuurietua. Asia ratkennee syksyn aikana.
– Suomessa halutaan, että kaupungeissa on palveluita, mutta samalla päätökset vaikeuttavat niiden
PAKOHUONEPELEJÄ TARJOAVA WAYOUT OY JUHLII
TÄNÄ VUONNA 10-VUOTISTA TAIVALTAAN. MATKA
ON OLLUT VAUHDIKAS JA VAIHERIKAS – ALKAEN
OPISKELUAIKOJEN ROHKEASTA KOKEILUSTA JATKUEN
KORONA-AJAN KOETTELEMUSTEN LÄPI JA VIIME
VUOSINA VAKAAMPAAN KASVUUN.
tarjoamista. Erityisesti kulttuurietu on ollut tärkeä väylä uusille asiakkaille –monelle ensikertalaiselle se on ollut matalan kynnyksen tapa kokeilla pakohuonetta, Eskelinen toteaa.
Elämyksiä ja yhdessäoloa Yrityksellä on toimintaa kolmessa kaupungissa. WayOut tarjoaa elämyksiä yhteensä 13 pakohuoneella, joista neljä on Jyväskylässä. Lisäksi on toteutettu pop up -pelejä ja räätälöityjä ratkaisuja eri organisaatioille, kuten pelillistetty työturvallisuuskoulutus. Pakohuoneiden idea on yhdistää viihtyminen, oppiminen ja yhdessä tekeminen. Elämykselliset seikkailut haastavat päättelykykyä, ongelmanratkaisua ja tiimityöskentelytaitoja. – Pakohuone on aktiivinen ja sosiaalinen vaihtoehto verrattuna moniin muihin vapaa-ajanviettotapoihin. Se tuo ihmiset yhteen ja tarjoaa yhteisiä kokemuksia, joita ei synny puhelimen ruudun äärellä. Yrityksille pakohuone on loistava väline tiimiytymiseen –huoneessa unohtuu, mikä on kenenkin titteli, ja ihmisten vahvuudet tulevat esiin, Eskelinen kuvailee.
Alan pioneeri Suomessa WayOut oli yksi ensimmäisistä, jotka toivat pakohuoneet Suomeen vuonna 2015. Tuolloin yrittäjä oli vasta 22-vuotias ja viimeisteli opintojaan. Alkuvaiheessa huone rakennettiin viikoissa, nykyään suunnittelu ja toteutus kestää vähintään puoli vuotta. Kehitys on
ollut valtavaa, ja tavoitteena on aina ylittää asiakkaiden odotukset.
– Erotumme laadulla ja kokonaisvaltaisuudella. Asiakaspalvelu, lavastus ja tarina kulkevat käsi kädessä. Tavoitteemme on tarjota Suomen paras pakohuonekokemus, mitä tukee saamamme palautteet. Viime vuonna NPS-lukumme oli 91, mikä kertoo, että asiakkaamme suosittelevat meitä lämpimästi, Eskelinen iloitsee.
Katse tulevaisuuteen
Yrityksellä on tällä hetkellä 25 työntekijää, ja vuosien varrella se on työllistänyt yhteensä yli 80 henkilöä. Lokakuussa Tampereelle avautuu uusi huone.
– Yrittäminen on opettanut valtavasti. Kun kaikki sujuu hyvin, asiat tuntuvat helpoilta, mutta todellinen tahtotila ja taidot punnitaan vasta vaikeina aikoina. Olen ylpeä erityisesti siitä, että olemme selvinneet vaikeista vuosista ja edelleen kehitymme.
Yrittäjä näkee tulevaisuuden varovaisen positiivisesti.
– Haluamme jatkossakin innostaa ihmisiä kokeilemaan pakohuoneita ja kehittää uusia elämyksiä. Tulevaisuus näyttää aina pieneltä seikkailulta.
Keski-Suomen kauppakamarin jäseneksi yrittäjä lähti mielenkiinnosta. – Toiveena on, että jäsenyys tarjoaa verkostoja ja hyötyä molempiin suuntiin. Haluan itse tuoda jotain uutta mukaan, mutta myös saada tukea ja ajatuksia verkoston kautta.
LUKUSUOSITUS
Naisjohtajakatsaus
Heinäkuussa julkaistu naisjohtajakatsaus osoittaa, että naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut ennätykselliseen 40 prosenttiin. Kaikenkokoisissa pörssiyhtiöissä naisia on hallituksissa nyt keskimäärin 35 prosenttia, ja sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 70 prosentissa yhtiöistä.
Kasvu näkyy erityisesti suurissa ja keskisuurissa yhtiöissä, joissa naisten osuus nousi neljällä prosenttiyksiköllä edellisestä katsauksesta. Uusista hallitusnimityksistä lähes puolet kohdistui naisiin. Lisäksi naisten osuus hallituspaikoissa on kasvanut kaikissa muissa paitsi 71-vuotiaiden tai vanhempien ikäluokissa.
Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan kehitys heijastaa yhtiöiden valmistautumista ensi vuonna voimaan tuleviin hallinnointikoodin ja osakeyhtiölain muutoksiin, jotka edellyttävät sukupuolten tasapuolista edustusta.
Valiokuntien sukupuolijakaumat vaihtelevat edelleen, ja erityisesti nimitystoimikunnissa naisten osuus on selvästi pienempi.
2x
Tuoretta tietoa
MAINONNAN EETTISEN NEUVOSTON LAUSUNTOPYYNNÖT
Markkinoinnin tunnistettavuutta koskevien lausuntopyyntöjen määrä on kasvanut mainonnan eettisen neuvoston (MEN) työpöydällä. Lausuntoja se antoi yhteensä vuonna 2024 61, joista 60 prosenttia koski piilomainontaa, kun esimerkiksi vuonna 2021 vastaava osuus oli 34 prosenttia. Huomautuksia kaikista lausunnoista oli 51 eli 82 prosenttia kaikista lausuntopyynnöistä.
VIENTIYRITYSTEN KYSELYTUTKIMUS
Lue lisää kauppakamari.fi
Paula Paloranta pääsihteeri (markkinaoikeudelliset asiat), Keskuskauppakamari Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä. Elokuussa julkistettujen tutkimustulosten mukaan vain harva yritys hyödyntää luottovakuutuksia, vaikka 49 prosenttia vastaajista arvioi luottotappion vaarantavan liiketoiminnan pitkäksi aikaa. Maailmantalouden epävarmuus ja Suomen talouskasvun hidastuminen ovat heikentäneet vientihalukkuutta, mutta tästä huolimatta noin puolet yrityksistä suunnittelee laajentumista uusille markkinoille.
Päivi Pohjanheimo, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, ICC
Pitkä ura metsäteollisuudessa johdatti Kuura-koetehtaan vetäjäksi
ÄÄNEKOSKELLA TOIMIVA KUURA-KOETEHDAS KEHITTÄÄ PUUPOHJAISTA TEKSTIILIKUITUA, JOKA VOI TARJOTA UUDEN VAIHTOEHDON VAATETEOLLISUUDELLE JA KODINTEKSTIILIEN VALMISTUKSEEN. TEHDASTA JOHTAVA HELI KUORIKOSKI ON KOKENUT METSÄTEOLLISUUDEN AMMATTILAINEN, JOKA RAKENTAA JOHTAJUUTENSA
ARVOILLE, OSAAMISELLE JA ROHKEUDELLE TARTTUA UUSIIN HAASTEISIIN.
Metsä Groupin innovaatioyhtiöön Metsä Springiin kuuluvaa Kuura-koetehdasta Äänekoskella johtava Heli Kuorikoski on tehnyt pitkän uran perinteisesti miesvaltaisella alalla. Hän haluaa omalla esimerkillään rohkaista nuoria naisia hakeutumaan teknologian ja teollisuuden pariin.
– Tärkeintä on olla oma itsensä ja luottaa osaamiseensa. Kun on valmis ottamaan vastuuta, sitä myös saa, Kuorikoski sanoo.
Ura muovista kartonkiin ja tekstiilikuituun
Kuorikoski valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1999 materiaalitekniikan koulutusohjelmasta. Työura alkoi ensin muoviteollisuudessa, mutta pian tie vei Metsä Boardiin ja Äänekosken kartonkitehtaalle.
Vuosien aikana hän on työskennellyt tehtaalla, pääkonttorin alaisissa toiminnoissa sekä myyntiyhtiössä Yhdysvalloissa.
Johtaminen arvojen kautta
Pitkä ura Metsä Groupissa on vahvistanut Kuorikosken käsitystä johtamisesta.
– Metsän arvot – luotettavuus, yhteistyö, uudistuminen ja vastuullinen tuloksenteko – voisivat olla omia henkilökohtaisia arvojani. Johtamisessa ihmiset ja turvallisuus tulevat aina ensin. Sen jälkeen kaikki muu, hän tiivistää.
Hän kuvailee itseään tavoitteelliseksi ja suoraviivaiseksi johtajaksi, joka motivoi tiimiä parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.
”METSÄN ARVOT – LUOTETTAVUUS, YHTEISTYÖ, UUDISTUMINEN JA VASTUULLINEN TULOKSENTEKO –VOISIVAT OLLA OMIA HENKILÖKOHTAISIA ARVOJANI”
– Olen saanut nähdä koko arvoketjun kartongin valmistuksesta aina asiakkaalle asti. Se on ollut valtava oppimiskokemus, Kuorikoski kertoo.
Vuonna 2021 hän siirtyi johtamaan Kuura-koetehdasta, jossa kehitetään puupohjaista tekstiilikuitua vaihtoehdoksi puuvillalle, viskoosille ja fossiilipohjaisille materiaaleille.
– Johtamisessa ei ole koskaan valmis. Siksi kouluttaudun jatkuvasti ja hyödynnän verkostoja ja sparraajia, Kuorikoski kertoo.
Naisena miesvaltaisella alalla
Uran alkuvaiheessa naisinsinööri kohtasi toisinaan ennakkoluuloja.
– Asenteita on ollut, mutta olen aina pyrkinyt kääntämään ne mahdollisuuksiksi. Joskus on sanottu, että olen mukana sukupuoleni takia – ajattelen sen tilaisuutena näyttää osaamista, hän sanoo.
Tänään hän näkee tilanteen parantuneen merkittävästi.
– Nykyään ollaan enemmän kollegoita ja asiantuntijoita, ei niinkään miehiä ja naisia.
Kuorikoski rohkaisee nuoria naisia hakeutumaan rohkeasti teollisuuden ja teknologian aloille.
– Täällä tarvitaan monenlaisia osaajia ja tarjolla on myös kansainvälisiä urapolkuja.
Kuura on korkean jalostustusasteen tekstiilikuitua
Äänekoskella toimivassa Kuura-koetehtaassa työskentelee noin 20 hengen tiimi. Tehdas kehittää puupohjaista tekstiilikuitua, joka voi tarjota
uuden vaihtoehdon vaateteollisuudelle ja kodintekstiilien valmistukseen.
Merkittävä saavutus on yli 1600 tapaturmatonta päivää. Tänä vuonna Metsä Group aloitti myös ensimmäisen kaupallisen tehtaan esisuunnittelun.
– Se on meille iso virstanpylväs ja osoitus siitä, että olemme tehneet oikeita asioita, Kuorikoski sanoo.
Kuura tarjoaa ilmastoystävällisemmän vaihtoehdon: sen hiilidioksidi-
Kuura-koetehdas pähkinänkuoressa
• Sijainti: Äänekoski
• Tiimi: noin 20 henkilöä
• Perustettu: 2018, koetehtaan tuotanto käynnistynyt 2020
• Tuote: puupohjainen Kuura-tekstiilikuitu
• Kapasiteetti: 1 tonni tekstiilikuitua vuorokaudessa
• Seuraava askel: kaupallisen tehtaan esisuunnittelu jatkuu arvioilta kesään 2026 saakka, jonka jälkeen tehdään päätös mahdollisesta investoinnista
• Tavoite: ensimmäinen tehdas käynnistyy aikaisintaan 2029
• Kuuran ympäristövaikutus: ilmastoa lämmittävä vaikutus vain ¼ puuvillaan verrattuna, ei mikromuovipäästöjä
päästöt ovat vain neljännes puuvillaan verrattuna, ja se ei päästä mikromuoveja kuten polyesteri.
Rohkaisua tulevaisuuteen
Mitä Kuorikoski sanoisi naisille, jotka pohtivat johtotehtäviä?
– Ei kannata vähätellä omaa osaamista. Tuo rohkeasti esiin, mitä osaat ja mitä haluat. Vastuu tulee, kun olet valmis ottamaan sen. Think big, dream bigger.
KOLUMNI
Talous ja turvallisuus ovat toistensa edellytykset
Tulevaisuuden megatrendit
Megatrendit muovaavat globaalia poliittista ja taloudellista maisemaa. Nämä trendit haastavat yrityksiä, poliitikkoja ja hallintoja sopeutumaan ja integroimaan ne osaksi päätöksentekoa.
Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Kuva:
Päivi Pohjanheimo
Kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari
KYSYMYS ON,
Kuva: Jari Härkönen
KENEN EHDOILLA
JA TEKNOLOGIOILLA
SEURAAVA LOIKKA
STANDARDEISSA
OTETAAN?
Talouskasvu ja turvallisuus ovat Suomen kaksi eksistentiaalista kysymystä, ja ne ovat saman kolikon kääntöpuolet. Ei ole toista ilman toista. Kasvaakseen taloutemme tarvitsee turvallisuuden ylläpitämää luottamusta, eikä uskottavaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta ylläpidetä kestävällä tavalla ilman kasvua.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu kiristyy, mikä näkyy teknologioiden eriytymisenä ja kansainvälisen kaupan esteiden kasvuna. Esimerkki tästä on Huawein ja muiden kiinalaisten verkkotoimittajien käytön kieltäminen länsimaissa. Tämä johtaa erillisiin teknologisiin ekosysteemeihin, mikä vaikuttaa yhteentoimivuuteen ja innovointiin. Globaalit jännitteet kasvavat ja voivat johtaa jopa sotilaallisiin konflikteihin, mikä korostaa puolustusteknologioiden kehityksen merkitystä.
Kotimaisen puolustusteollisuuden kasvu ja vahvistuminen voi luoda kaipaamaamme dynamiikkaa talouskehitykselle. Yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta kiinnostavana kohteena, kun kestävyyskriteereitä on arvioitu uudelleen.
On sanottu, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Teknologisen innovaation vauhti jatkaa kasvuaan eksponentiaalisesti. Tämä voi johtaa nopeisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja jatkuvaan sopeutumistarpeeseen eri sektoreilla. Tekoälyn käytön kasvu tuo mukanaan tuottavuuden parannuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekoäly myös ravistelee perinteisiä markkinajohtajia ja luo tilaa uusille toimijoille.
Euroopassa puolustusteollisuuden kyvyssä vastata kasvavaan kysyntään on nähty haasteita. Puolustusteollisuuden nopea tuotannon lisääminen ei käy käden käänteessä, vaan tilauksesta toimitukseen voi kulua useita vuosia.
Suomessa on korkeatasoista, maailmanluokan puolustusteknologiaa, mutta sitä on kyettävä skaalaamaan
Tiedonsiirtostandardeissa 6G:n kehitys on jo käynnissä, vaikka investoinnit 5G -teknologiaan ja sen käyttöönottoon ovat vielä meneillään. Se lupaa entistä nopeampaa ja luotettavampaa
tiedonsiirtoa tulevaisuudessa. Kysymys on, kenen ehdoilla ja teknologioilla seuraava loikka standardeissa otetaan? Tämä vaikuttaa siihen, kuka teknologiaa hallitsee ja siihen, miten standardit ja käytännöt määritellään globaalisti.
kansainväliseen vientikauppaan. Kysynnästä huolimatta kilpailu puolustussektorilla on kovaa, joten yritysten ja julkishallinnon välisen yhteistyön tiivistäminen on hyvin tärkeää. Myöskään puolustushallinnon perinteinen suunnittelusykli hankinnoissa ei enää riitä. Kansainvälinen puolustusteollisuus on tunnetusti hyvin protektionistinen markkina. Puolustusvientiin ja siihen liittyvään varaosa- ja huoltopalveluun tarvitaan selkeän kansallisen strategian lisäksi yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
Suomen maine kokonaisturvallisuuden osaajana on huippuluokkaa. Yhteiskunnan luottamus ajantasaiseen tilannekuvatietoon ja kyvykkääseen varautumiseen kriittisen infrastruktuurimme haavoittuvuuksien osalta on osa puolustustamme. Suomen kokonaisvaltainen turvallisuusmalli toimii hyvin tämänhetkisessä monialaisten epävarmuuksien maailmassa, jopa vientituotteiksi asti.
Kvanttilaskenta tuo mukanaan valtavan potentiaalin laskentatehossa, mikä voi mullistaa monia aloja. Kvanttilaskennan kehittyminen asettaa esimerkiksi nykyiset salausmenetelmät uhan alle, mikä luo tarpeen kehittää uusia, kvanttiturvallisia salausmenetelmiä. Tekoälyn ja kvanttilaskennan yhteisvaikutuksella odotetaan myös syntyvän uusia innovaatioita useilla aloilla. Tämä voi sisältää läpimurtoja esimerkiksi energia-, terveys- ja ympäristöteknologiassa. Tämän päivän valinnoilla osin määritetään, mitä aloja uusi teknologia disruptoi.
Seuraavaksi vastuullisuuden megatrendiksi nousee yritysten sosiaalinen vastuu. Se, miten luot laajempaa hyvää työntekijöille, asiakkaillesi ja ympäröivälle yhteiskunnalle, voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi.
95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse. Siksi Suomen saavutettavuus ja logistiikan toimivuus ovat ratkaisevia kokonaisturvallisuudellemme ja huoltovarmuudellemme. Kriittisintä on kuitenkin palauttaa Suomen talous takaisin kasvu-uralle, ja vienti on siinä avainasemassa.
Megatrendit vaativat uusia strategioita ja skenaarioita sekä yrityksiltä että yhteiskunnilta. Sopeutuminen muutoksiin on avainasemassa tulevaisuuden menestykselle.
Uutta potkua puolustusvientiin
NATO-JÄSENYYDEN JA EUROOPAN VARUSTAUTUMISEN ODOTETAAN AVAAVAN SINIVALKOISELLE
PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSTEOLLISUUDELLE
UUSIA VIENTIMARKKINOITA. PUOLUSTUS- JA
ILMAILUTEOLLISUUS PIA RY:N PÄÄSIHTEERI
TUIJA KARANKO KUITENKIN MUISTUTTAA, ETTEIVÄT OVET AVAUDU ITSEKSEEN.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI
Suomen puolustustarvikevienti on ollut Ukrainan sodan myötä varsin hyvässä myötätuulessa. Viime vuonna luvanvaraisten puolustustarvikkeiden viennin loppusumma kiipesi jo noin 206 miljoonaan euroon.
Myös lähivuodet näyttävät lupaavilta. Myönnettyjen vienti- ja siirtolupien arvo nousi 1,4 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan puolustusministeriön alkukesällä julkistamat vientiluvut eivät sisällä kaksikäyttötuotteita, jotka nimensä mukaisesti soveltuvat sekä siviili- että sotilassektorille. Niistä puuttuvat myös tuotteet, joiden vientiin ei tarvita vientilupaa.
”Ne nostavat lukuja vielä selvästi ylöspäin. Sinällään nuo kasvuluvut eivät enää yllätä. Ne kertovat, että suomalaiselle osaamiselle on markkinoilla kysyntää. Samaa viestiä tulee myös yrityksiltä”, Karanko kertoo.
PIA:n jäsenyritysten yhteenlaskettu vienti oli vuonna 2024 runsaat miljardi euroa.
Liialliseen optimismiin ei kannata kuitenkaan pääsihteerin mukaan tuudittautua. Vaikka vientiluvat ovat ennätystasolla, se ei vielä tarkoita automaattista tulovirtaa.
KUKA: Tuija Karanko, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri vuodesta 2010 lähtien.
Sitä ennen neuvonantajana ja virkamiehenä puolustusministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä Puolustusvoimissa.
KOULUTUS: Yhteiskuntatieteiden maisteri
PERHE: Aviomies ja bostoninterrieri Pastis
HARRASTUKSET: Klassinen laulu, metsästys, puutarhatyöt
Vientiin kaivataan lisäresursseja
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi pari vuotta sitten Kauppakamarilehden haastattelussa, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Perusteena oli se, että perinteisen puolustusteollisuuden lisäksi Suomesta löytyy tietotaitoa etenkin huoltovarmuuden ja väestönsuojelun puolelta. Myös Nato-jäsenyyden on vakuuteltu avaavan suomalaisyrityksille uusia ovia vientimarkkinoille.
Karangon mukaan Suomelle löytyy markkinarakoa ja Naton jäsenyys on kiistatta iso mahdollisuus. Onnistuminen tarjouskilpailuissa vaatii kuitenkin riittävän hyvät kortit, oikeaa ajoitusta sekä huolellista pohjatyötä.
Aina ei sekään riitä.
”Puolustusteollisuus on hyvin protektionistinen markkina, joten päätöksenteossa on aina mukana politiikkaa, kotiinpäin vetoa ja lehmänkauppoja”, päivätyönsä ohella myös NIAG:n (Nato Industrial Advisory Group) varapuheenjohtajana toimiva Karanko muistuttaa.
Naton kumppani- ja jäsenmaiden teollisuusjohtajista koostuva ryhmä tukee Natoa materiaalisten suorituskykyjen ja teknologioiden ennakoinnissa.
Karangon mukaan puolustusvientiin kohdistuu puoluekannasta riippumatta isoja odotuksia ja tavoitteita. Politiikkojen puheet ja teot eivät kuitenkaan ole tässä kohtaa tasapainossa.
”Public to Government -kauppa on jotain aivan muuta kuin perinteinen b-to-b-kauppa. Puolustusministeriöön ja Puolustusvoimiin tarvittaisiin muutama lisähenkilö kolkuttelemaan ja avaamaan vientiovia sekä kehittämään puolustushallinnon ja teollisuuden yhteisprojekteja. Nyt tällaisia resursseja ei ole”, Karanko toteaa.
”Ensin on oltava nimet papereissa ja se on puolustusteollisuusbisneksessä usein monen mutkan takana”, Karanko muistuttaa.
Uusilla tulokkailla on opeteltavaa
Petrattavaa on myös vientihaaveita omaavilla yrityksillä. Potentiaalisen asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta on usein pitkä matka tarjousvaiheeseen – ja vielä pidempi varsinaisten kauppojen syntymiseen. Siksi asiakkaisiin, heidän tarpeisiinsa ja julkisiin kilpailutuksiin on perehdyttävä pintaa syvemmältä.
”Mitä sensitiivisempi tuote, sitä tiukemmat ovat vaatimukset. Lisäksi asiakkaat haluavat yksittäisten ratkaisujen sijaan kokonaisia järjestelmiä”, Karanko opastaa.
Perinteisten ammusten, aseiden ja ajoneuvojen lisäksi markkinarakoa on digitalisaatiossa. Vahvoja tuotesegmenttejä ovat avaruus-, tiedustelu- ja valvontateknologia sekä erilaiset johtamisjärjestelmät.
”Tärkeä voimavara ovat myös start up-yritykset, joiden bisnesideat voivat syntyä esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana. Ammattisotilaat ovat harvoin insinöörejä ja tuotekehittäjiä, mutta heitä löytyy varusmiesten riveistä”, Karanko huomauttaa.
Pitkäjänteisyyttä vientipolitiikkaan
Kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat tällä hetkellä hyvällä tasolla ja yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta tuottoisana ja jopa vastuullisena kohteena.
Alan edunvalvontaorganisaatiota pitkään luotsannut Karanko tunnustaa itsekin hämmästyneensä, kuinka nopeasti takavuosien miekat auroiksi -ajattelusta on hypätty lähes toiseen ääripäähän.
”Toisaalta on aika surullista, että kansalaisten ja poliittisten päättäjien turvallisuusherätykseen tarvittiin sota Ukrainassa”, Karanko sanoo.
Karangon toiveena onkin, että yleisen asennemuutoksen myötä päästäisiin eroon myös hallituspohjan mukaan muuttuvasta vientipolitiikasta. Tempoilun sijaan puolustusvientiin tarvitaan selkeää strategiaa ja yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
”Tässä olemme antaneet monille kilpailijamaille aivan liiaksi etumatkaa”, Karanko harmittelee.
Pitkäjänteinen politiikka toisi varmuutta myös huolto- ja ylläpitopalveluiden vientiin, sillä puolustusteollisuudessa tuotteiden elinkaaret ovat jopa 50–60 vuotta.
”Näin vältetään tilanne, jossa täältä myytyihin tuotteisiin ei voida vientirajoitusten vuoksi toimittaa varaosia tai huoltopalveluja”, Karanko toteaa.
Veri veti virkamieheksi
Tuija Karanko on tehnyt pitkän työuran puolustusasioiden parissa, sillä ennen nykyistä PIA-pestiään hän työskenteli vuosia muun muassa puolustusvoimien ja puolustusministeriön virkamiehenä.
Mikä sitten sai valtiotieteitä ja sosiologiaa opiskelleen maisterin suuntaamaan puolustushallintoon ja sittemmin koko toimialan edunvalvojaksi?
”Elämä vie. Tähtäsin jo lukioikäisenä virkamiesuralle, sillä halusin edistää yhteistä hyvää. Samalla ajattelin pelastavani myös Suomen ja koko maailman”, cheerleadingin suomalaispioneereihin kuuluva Karanko naurahtaa.
Vuodet puolustushallinnossa tekivät tutuiksi alan toimintatavat ja keskeiset toimijat. Kun Karangon edeltäjä Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:ssä eläköityi, vaihtui työpaikka Eteläranta 10:een. Vuosien saatossa pääsihteerille ovat tulleet tutuiksi niin pienet asepajat kuin ylelliset valtiosalit.
”Isommat sopimukset tehdään usein ylimmällä valtiotasolla, joten matkan varrella on päässyt kättelemään pääministereitä, presidenttejä ja kuninkaallisia. Tuore tähtihetki oli jäsenyritys Bevenicin tehdaslaajennuksen vihkiminen Kuopiossa.”
Taattua turvallisuutta
EUROOPASSA JA MAAILMALLA KUOHUU TAVALLA, JOLLAISTA
EI OLE KOETTU LÄHES SATAAN VUOTEEN. SAMALLA MONI ON ALKANUT MIETTIÄ, MITEN SUOMI TÄSTÄ MYLLERRYKSESTÄ SELVIÄÄ. PEKKA TOVERIN MUKAAN VAHVASTI LIITTOUTUNUT SUOMI ON NYT PAREMMASSA TURVASSA KUIN KERTAAKAAN ITSENÄISYYTENSÄ AIKANA.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MARTIN LAHOUSSE
Jos joku olisi vuosikymmenen vaihteessa ennustanut, että Euroopassa riehuu muutaman vuoden päästä hyökkäyssota, Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä, EU- ja Nato-maat tuplaavat puolustusbudjettejaan, Suomen itäraja on kiinni koko matkaltaan, Gazassa on käynnissä täystuho ja Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump pommittaa yhdessä Israelin kanssa Irania, hän olisi todennäköisesti jäänyt ajatuksineen varsin yksin.
Venäjän selvästi jyrkentynyt ja kylmän sodan linjoille kääntynyt ulkopolitiikka herätti toki hämmennystä jo vuonna 2020 eikä Trumpin paluutakaan pidetty täysin poissuljettuna. Silti tilanne, jossa Euroopassa käydään perinteistä maasotaa ja kriisipesäkkeitä on monella muullakin ilmansuunnalla, tuntui tuolloin lähes utopistiselta.
Myös europarlamentaarikko ja pitkän sotilasuran tehnyt Pekka Toveri (kok) tunnustaa, että globaali turvallisuustilanne on huonoin vuosikymmeniin. Globaali suurvaltakilpailu jyllää ja ”lusikat ovat nyt menossa uuteen jakoon”.
”Suurvallat ovat valmiita ottamaan omansa vaikka väkisin. Samaan aikaan kansainvälinen järjestys on rikki ja YK varsin hampaaton. Käynnissä on monia konflikteja ja uusia kytee koko ajan, kuten mm. Intian ja Pakistanin keväinen yhteenotto meille osoitti”, kenraalimajuri evp. listailee.
ei jää yksin
Euroopan ja Suomen suurin uhka on Venäjä, mutta taustalla häärii myös sen tukena pysyttelevä Kiina. Sekin käy kauppasotaa, mutta huomattavasti ovelammin kuin Donald Trumpin Yhdysvallat.
”Kiinan tavoitteena on luoda riippuvuussuhteita, joita voi tarvittaessa käyttää kiristämiseen”, Toveri muistuttaa.
Tähän riskiin on hiljalleen havahduttu myös Euroopassa muun muassa kiinalaisten vähin äänin hankkimien kiinteistö- ja satamaomistusten myötä. Varoittavat äänenpainot ovat lisääntyneet myös meillä Suomessa etenkin datakeskushankkeiden myötä.
Pitäisikö meidän suomalaisten olla huolissaan?
Toverin mielestä liialliseen synkistelyyn ei ole aihetta. Eurooppa on herännyt ja vahvistumassa niin taloudellisena kuin sotilaallisena toimijana. Se hyödyttää myös Suomea.
”Euroopan edellisen ison myllerryksen aikaan olimme yksin. Nyt olemme jäseninä maailman vahvimmissa sotilas- ja kauppaliitoissa. Hyvän kansallisen puolustuskyvyn, Nato-jäsenyyden ja alueellisen liittolaisyhteistyön ansiosta olemme paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Lisäksi EU-jäse-
Suomi
nyys tuo meille taloudellista turvaa mahdollisessa kauppasotatilanteessa”, Toveri toteaa.
Tummia pilviä karkotti myös kesäkuinen Natohuippukokous, jossa päätettiin puolustusbudjettien merkittävistä korotuksista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla saatiin varmistus, että Yhdysvallat seisoo edelleen Nato-liittolaistensa takana.
”Nato on nyt liikkeellä oikeaan suuntaan ja samalla luottamus artikla viitoseen on vahvistunut”, Toveri tiivistää.
Takaisin EU-keskiöön
Suomi oli EU-jäsenyytensä alkutaipaleella aktiivinen toimija, joka hakeutui tietoisesti veturimaiden kylkeen ja päätöksenteon keskiöön.
Hiljalleen vauhti hiipui ja EU-politiikassa tärkeät henkilökontaktit katkesivat vallanvaihdoksiin. Monien mielestä Suomi myös passivoitui ja ajautui suosiolla sivuraiteelle yhdessä monen muun pienemmän jäsenmaan kanssa.
Toverin mielestä Suomi on tällä hallituskaudella palannut EU-vaikuttamisen ytimeen mo-
nen lepsun vuoden jälkeen.
”Hallituksen EU-tavoiteohjelma antaa siihen hyvän pohjan. Turvallisuus, puolustus ja varautuminen ovat nyt EU:ssa valokeilassa, joten Suomi saa osaamisensa ja tunnetun kyvykkyytensä ansiosta paljon tilaa ja vaikutusvaltaa”, Toveri kehaisee.
Myös Henna Virkkusen (kok) painava komissaarisalkku ja kokoomusjohdon läheiset suhteet parlamentin suurimman ryhmän EPP:n johtoportaaseen tuovat vaikutusmahdollisuuksia.
”Suomen linjana on, että EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija ja meidän on vietävä kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää osaamista myös muualle Eurooppaan. Näin kestämme paremmin niin hybridisotaa kuin muitakin uhkia ja kriisejä”, Toveri listaa.
Tavoitteisiin on kirjattu myös EU:n puolustusteollisuuden ylösajoa, sotilaallisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden parantamista sekä muun muassa puolustustutkimuksen kehittämistä.
TURVALLISUUS JA GEOPOLITIIKKA
”Tähän kaikkeen on suunnattava varoja sekä kehitettävä lainsäädäntöä, jotta asiat saadaan etenemään nopeammin ja helpommin. Resursseja tarvitaan etenkin EU:n itäisille alueille, josta Eurooppaa myös puolustetaan”, Toveri tähdentää.
Sotilaan ääni on nyt arvossaan
Eduskunnasta europarlamenttiin lennähtäneellä Pekka Toverilla on nyt takana vuosi töitä Brysselissä ja Strasbourgissa.
Vielä viime vuosikymmenellä armeijataustainen euroedustaja oli parlamentin käytävillä liki kummajainen. Sotilaita on edelleen niukasti, mutta heidän äänensä kuuluu nyt selvästi aiempaa paremmin. Eurooppalaisten herääminen tilanteen vakavuuteen ja tarpeisiin on Toverin mukaan käsinkosketeltavaa.
”Tilannetta kuvaa aika hyvin se, että puolustusvaliokunnassa on jäsenenä kolme evp-kenraalia. Suomalaisena sotilaana täällä on erityisen hyvä olla, sillä meillä on kova maine oman puolustuksemme hoitavina ammattisina”, hän kertoo.
Tuleva syksy kuuluukin olevan kiireinen. Komissio on laatinut strategiat puolustuksesta, resilienssistä ja sisäisestä turvallisuudesta, ja niiden toimeenpano edellyttää seurantaa ja säädösmuutoksia. Hiontatyötä riittää myös säädös- ja regulaatiorintamalla, jotta puolustusteollisuuteen saataisiin lisäkierroksia ilman EU-pykälien jarrutusta.
”Sotilasliikkuvuuden kehittämisestä on tulossa käsittelyyn vastaava paketti ja omat kiireensä tuo myös Ukrainan tukeminen ja Ukraina-delegaation puheenjohtajuus”, Toveri listaa.
Suomalaistuotteille on nyt kysyntää
Euroopan varustautuminen on yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa avaamassa suomalaisyrityksille kosolti uusia vientimarkkinoita.
Pekka Toverin mukaan Suomen valttina ovat etenkin käytännönläheiset, monessa tapauksessa varusmiespalvelun aikana syntyneet ja sen pohjalta eteenpäin kehitetyt innovaatiot.
”Ne ovat usein myös verrattain halpoja ja helppokäyttöisiä, sillä ne on suunniteltu ammattilaisten sijaan Suomen kaltaisille kansanarmeijoille. Väestönsuojelupuolelta löytyy niin ikään osaamista, joka on monista maista rauhan aikana jo kadonnut”, Toveri toteaa.
Parempaankin olisi kuulemma mahdollisuuksia, jos vain kansallinen vientiluvitus ja EU-byrokratia saataisiin nykyistä sujuvammaksi.
Ruotsissa kansalaisia on jo varoitettu suoranaisesta sodanuhkasta ja kannustettu mm. kotiviljelyyn. Toverin mukaan palstanpito on kaikin puolin kannatettavaa, mutta sillä ei hoideta kansallista huoltovarmuutta.
”Meillä on Euroopan paras huoltovarmuusjärjestelmä, mutta silti oma varautuminen kannattaa. Viranomaisten kuorma on aina kevyempi, kun kansalaiset, yritykset, kunnat ja kaupungit pärjäävät kriisiaikana hetken aikaa myös omin avuin.”
Bisnes sujuu kuin tanssi kun
valitset fiksun patenttitoimiston kumppaniksesi
www.vais-ip.fi
mail@vais-ip.fi
045-77332100
Moderni tietotyö tarkoittaa
fiksumpaa työtä – ei aina uutta teknologiaa
KUN PK-YRITYKSISSÄ PUHUTAAN TIETOTURVASTA, DIGITALISAATIOSTA JA TEKOÄLYSTÄ, HUOMIO
KIINNITTYY HELPOSTI TEKNIIKKAAN. PROCEMEXIN TALOUSJOHTAJA HELI TORSTENSSON JA SOLITAN CLOUD PLATFORM -YKSIKÖN MYYNTIPÄÄLLIKKÖNÄ ALOITTAVA KALLE SALONEN PAINOTTAVAT, ETTÄ TÄRKEINTÄ EI OLE TEKNOLOGIA, VAAN SE, ETTÄ ASIAT TEHDÄÄN FIKSUMMIN.
Monessa yrityksessä on hypätty uuteen järjestelmään tai sovellukseen innolla, ja vasta myöhemmin huomattu, ettei se tuokaan arvoa liiketoimintaan. Liian usein hankkeet lähtevät liikkeelle teknologia edellä, kun ne tulisi olla peräisin ydinprosessien ymmärtämisestä: mitä yritys oikeasti tekee, missä syntyy arvoa asiakkaalle ja mitkä ovat ne pullonkaulat, jotka estävät tehokkuuden.
”On tärkeää ensin tehdä asiat järkevästi, ennen kuin niitä kannattaa automatisoida, saatikka ottaa tekoälyä
käyttöön”, sanoo Procemexin talousjohtaja Heli Torstensson. Torstensson on HHJ-tutkinnon suorittanut talousjohtaja, jolla on kokemusta hallitustyöstä. Hän on valmistunut Jamkista tradenomiksi (YAMK) ja tunnetaan erityisesti muutosjohtamisen, prosessiajattelun ja datan hyödyntämisen vahvana osaajana. Työura Innofactorilla syvensi hänen kiinnostustaan tietotyön kehittämiseen, ja siitä on sittemmin tullut yksi hänen intohimon kohteistaan myös nykyisessä työssään.
Data on modernin työn selkäranka
Datan hallinta on yksi keskeisimmistä asioista tietotyössä. Liian usein tieto on hajallaan työntekijöiden omilla koneilla, muistikirjoissa tai puhelimien muistiinpanoissa. Kun tieto saadaan yhteiseen, hallittuun järjestelmään ja määritetään sille selkeä metatieto, voidaan tehdä parempia päätöksiä, hyödyntää automaatiota ja lopulta myös tekoälyä.
”Hyvin hallittu data parantaa myös kilpailukykyä. Kahden samankokoisen
Procemexin talousjohtaja Heli Torstensson.
yrityksen välillä ero voi olla valtava: toinen tekee päätöksiä mutulla, toinen tiedolla. Pitkällä aikavälillä tiedolla johtava voittaa”, toteaa lokakuun alusta Solitan Cloud Platform -yksikön myyntipäällikkönä aloittava Kalle Salonen. Salonen on Jyväskylän yliopistosta valmistunut KTM sekä kokenut myynnin ja tietotyön asiantuntija. Hänellä on vahva tausta liiketoiminnan kehityksessä, digitalisaatiossa ja modernissa tietotyössä, niin pk-yritysten kuin suurten yritysten ja hyvinvointialueiden asiakkuuksissa.
Kehittämisen suurin este ei useinkaan ole teknologia, vaan aika. Asiakkaat pitävät kiireisenä, eikä henkilöstö aina ehdi miettiä prosessien parantamista. Siksi johdon pitää allokoida aikaa ja resursseja kehittämiseen – myös silloin, kun tuloksia ei näy heti. Samalla on huolehdittava, ettei muutos jää vain IT-osaston asiaksi. Kehittämisen omistajuus kuuluu koko organisaatiolle.
”Jos se siiloutuu IT:n harteille, lopputuloksena on helposti teknologiaprojekti ilman liiketoimintahyötyä”, Torstensson huomauttaa.
Ihminen keskiössä
Moderni tietotyö ei ole vain teknisiä ratkaisuja. Kyse on myös muutosjohtamisesta ja ihmisten osallistamisesta. Jos järjestelmä otetaan käyttöön ilman, että henkilöstö ymmärtää miksi, jää se helposti hyödyntämättä.
”Hyvä esimerkki muutosjohtamisesta on organisaatiopsykologi Anna Lohmanin vertaus: jos joku kiskaisee kadulla kädestä ja lähtee viemään eri suuntaan, ensimmäinen reaktio on vastustus. Mutta jos hän pysäyttää ja kertoo syyn, suunta vaihtuu vapaaehtoisesti. Sama pätee työelämässä”, Torstensson vertaa.
Pienin askelin kohti modernia työarkea
Pk-yrityksillä harvoin on mahdollisuutta kokonaisremontteihin. Kehittäminen onnistuu parhaiten tunnistamalla yksittäiset pullonkaulat ja aloittamalla niistä. Yhden prosessin parantaminen tuo oppia, joka voidaan skaalata eteenpäin, Torstensson ja Salonen kannustavat.
Moderni tietotyö tarkoittaa käytännössä:
• prosessien kirkastamista – mitä oikeasti tehdään ja miten
• datan hallintaa – tieto järjestykseen ja yhteiseen käyttöön
• automatisointia – turhat manuaaliset vaiheet pois
• tietoturvaa – perusasiat kuntoon
• ihmisten mukaan ottamista – kehitys ei ole IT-projekti vaan koko organisaation asia.
Solitan Cloud Platform -yksikön myyntipäällikkö Kalle Salonen.
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ
Suosittelen HHJ-kurssia erityisesti pk-yrittäjille
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-KURSSI TARJOAA MONIPUOLISEN KOKONAISUUDEN, JOSTA ON HYÖTYÄ MONENLAISILLE ORGANISAATIOILLEYRITYSTEN LISÄKSI MYÖS TALOYHTIÖISSÄ JA JÄRJESTÖISSÄ ON HALLITUSTYÖSKENTELYÄ. INTOTALON TOIMITUSJOHTAJA PÄIVI LUOMA OSALLISTUI
HHJ-KURSSILLE JA KERTOI, MIKSI TULI KURSSILLE, MITÄ KURSSI HÄNELLE ANTOI JA KENEN OLISI EHDOTTOMASTI HYVÄ ILMOITTAUTUA HHJ-KURSSILLE MUKAAN.
Mikä sinut sai ilmoittautumaan hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssille?
”Ilmoittauduin HHJ-kurssille ennen kaikkea uteliaisuudesta – halusin tietää, mitä kaikkea kokonaisuus pitää sisällään. Tavoitteenani oli oppia hallitustyöskentelystä kokonaisvaltaisesti uutta ja kehittää omaa osaamistani. Kurssin oppeja voisin hyödyntää sekä omassa yritystoiminnassani että asiakasyritysten kanssa työskennellessä.”
Mitä sait mukaasi HHJ-kurssilta?
”Ensimmäisenä mieleeni tulee verkostoituminen. Jyväskylässä kurssilla oli mielettömän hyvä osallistujaporukka ja opin heiltä paljon eri toimialojen liiketoiminnasta. Jokaisella luentojaksolla oli oma selkeä teemansa ja sisältö oli asiapitoista ja käytännönläheistä.
Päivi Luoma haluaa hyödyntää HHJ-kurssin oppeja sekä omassa yritystoiminnassa että asiakasyritysten kanssa työskennellessä.
Teoriaa ja perustietoa löytyy helposti verkosta, mutta elävän elämän esimerkit ja keskustelut syntyvät vain paikan päällä. Juuri nämä tarinat ja kohtaamiset tekivät kurssista ainutlaatuisen.”
Kenelle suosittelet HHJ-kurssia?
”Suosittelen HHJ-kurssia erityisesti pk-yritysten yrittäjille, jotka haluavat kehittää hallitustyöskentelyä ja saada uusia näkökulmia yrityksensä johtamiseen. Kurssi sopii myös yritysten avainhenkilöille ja asiantuntijoille, joita kiinnostaa hallitustyö omalla tai muilla toimialoilla.
PÄIVIN MIELESTÄ KURSSI
TARJOAA ARVOKASTA
SISÄLTÖÄ KAIKILLE, JOTKA HALUAVAT
KEHITTÄÄ JA SAADA
UUSIA NÄKÖKULMIA
OMAN YRITYKSEN
HALLITUSTYÖHÖN
Erityisen arvokkaita olivat case-esimerkit sekä luennoitsijoiden kertomat tarinat ja kokemukset.
Hallitustyöskentelyä tehdään nykyään monenlaisissa yhteisöissä – ei vain yrityksissä, vaan myös esimerkiksi taloyhtiöissä ja järjestöissä. HHJ-kurssi tarjoaa monipuolisen kokonaisuuden, josta on hyötyä monille, mutta erityisesti yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa liiketoimintaansa hallitustyön kautta.”
Millaista oli tehdä ryhmätyötä HHJ-kurssilla? ”Ryhmätyö oli yksi kurssin antoisimmista osioista. Sen kautta pääsimme soveltamaan opittua käytännössä todellisen asiakasyrityksen tilanteessa. Meillä oli erinomainen ryhmä ja yritysesittely tarjosi konkreettisen lähtökohdan haasteiden ratkomiseen.
Yhteistyö ja käytännönläheinen työskentely tekivät ryhmätyöstä erityisen mielenkiintoisen ja opettavaisen kokemuksen – se oli ehdottomasti kurssin parasta antia.”
SEURAAVAT HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN
HHJ-KURSSIT ALKAVAT
25.9.2025 JA 6.11.2025.
TUTUSTU LISÄÄ: KSKAUPPAKAMARI.FI/ KOULUTUKSET
Osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuu
Hallituksen jäsen voi joutua aiheuttamansa vahingon seurauksena korvausvastuuseen yhtiötä, osakkeenomistajaa ja/tai muuta henkilöä, kuten sopimuskumppania tai velkojaa, kohtaan. Tässä kirjoituksessa käsittelemme hallituksen jäsenen siviiliperusteista vastuuta osakeyhtiölain kannalta, mutta myös rikosperusteinen vastuu on mahdollinen.
Objektiivinen vastuu
Osakkeenomistajan vastuu rajoittuu osakeyhtiöön sijoittamaansa varallisuuteen.
Hallituksen jäsen vastaa taas vahingoista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan ja vahinko tulee lähtökohtaisesti korvattavaksi täysimääräisesti.
Hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
Hallituksen jäsenen vastuu on ns. objektiivista vastuuta. Huolellisuusvelvoitteen täyttymisessä verrataan hallituksen jäsenen toimea taikka tekemättä jättämistä siihen, mitä vastaavassa asemassa olevalta henkilöltä voidaan objektiivisesti arvostellen kyseisessä tilanteessa vaatia, kun edellytetään toimittavan yhtiön edun mukaisesti.
OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN JÄSENYYS ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA JA OSALLISTUA YRITYKSEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA STRATEGIAN SUUNNITTELUUN. MONI MEISTÄ TOIMII ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TAIKKA PERHEYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA, JA HALLITUSAMMATTILAISET VOIVAT TOIMIA SAMANAIKAISESTI LUKUISTEN YHTIÖIDEN HALLITUKSISSA, KASVUYRITYKSISTÄ PÖRSSIYHTIÖIHIN. HALLITUKSEN JÄSENYYTEEN LIITTYY KUITENKIN VASTUUKYSYMYKSIÄ, JOTKA ON HYVÄ TIETÄÄ HALLITUKSEN JÄSENENÄ TOIMITTAESSA.
Mitä suurempia taloudellisia riskejä toiminta sisältää, sitä enemmän huolellisuusvaatimus korostuu. Liiketoimintaan liittyy kuitenkin aina jonkinasteisia riskejä, jotka voivat realisoitua, vaikka hallitus olisi toiminut huolellisesti.
Lainsäädännön noudattaminen hallitustyöskentelyssä
Hallituksen jäsenen on noudatettava tehtävässään osakeyhtiölakia ja muuta voimassa olevaa lainsäädäntöä. Korvattavaksi tulee vahinko, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Hallituksen jäsenen tehtävät edellyttävät siis lainsäädännön tuntemista, esimerkkinä työsopimuslain sääntely työnantajayrityksissä ja tietosuojalainsäädäntö, eikä niistä tietämättömyys toimi vastuuvapausperusteena.
Käännetty todistustaakka
Pääsääntöisesti sillä, joka esittää vahingonkorvausvaatimuksen, on näyttötaakka siitä, että toinen on toiminut huolimattomasti. Osakeyhtiölain 22:1.3 noudatetaan kuitenkin ns. käännettyä todistustaakkaa seuraavissa tilanteissa:
1) osakeyhtiölakia on noudatettu muulla tavoin kuin pelkästään rikkomalla OYL 1 luvun yleisiä periaatteita;
2) rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä; tai
3) vahinko on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan henkilön eduksi tehdyllä toimella. Käännetty todistustaakka tarkoittaa, että hallituksen jäsenen on pystyttävä näyttämään toimineensa huolellisesti välttääkseen korvausvastuun.
Muistilistaa hallituksen jäsenelle
Hyvässä hallitustyöskentelyssä huomioitavaa on:
-pöytäkirjaa ja dokumentoi huolellisesti tehdyt päätökset ja niiden perustelut. -käytä tarvittaessa asiantuntijoita päätöksenteon tukena (tilintarkastaja, juristi ym.) ja tarvittaessa pyydä ulkopuolisen lausunto esimerkiksi suunnitellun toimen taloudellisista riskeistä tai oikeudellisesta kysymyksestä.
-kirjauta eriävä mielipiteesi, mikäli vastustat hallituksen päätöstä.
Toimiva hallitus on yritykselle tärkeä voimavara. Vastuukysymysten ja lainsäädännön tunteminen lisää hallitustyöskentelyn tehokkuutta yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä ja strategian suunnittelussa.
Johanna Toiviainen asianajaja, varatuomari, HHJ Asianajotoimisto Toiviainen Oy
Digivaliokunnan puheenjohtaja Joni Borgström.
Digivaliokunta pitää esillä tekoälyä, pitovoimaa ja kyberturvaa
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN DIGIVALIOKUNTA ON VIIME VUOSINA NOSTANUT KESKUSTELUUN TEEMOJA, JOTKA KOSKETTAVAT NIIN YRITYKSIÄ KUIN KOKO ALUETTAKIN. VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA JONI BORGSTRÖM KERTOO, ETTÄ AGENDALLA OVAT VAHVASTI TEKOÄLY, OSAAJIEN PITOVOIMA JA KYBERTURVALLISUUS.
– Valiokunta on ennen kaikkea keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Meidän tehtävämme on tuoda esiin asioita, joita ei voida ratkaista yksin, mutta joita ei saa myöskään unohtaa, Digivaliokunnan puheenjohtaja Joni Borgström sanoo.
Digivaliokunnan tavoitteena on lisätä Keski-Suomen osaamista ja vetovoimaisuutta ICT-alan toimintaympäristönä koulutuksessa, tutkimuksessa ja yritystoiminnassa niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin.
Vuoden digiteko palkittiin
Valiokunta myöntää vuosittain Vuoden
digitalisaatioteko -palkinnon yritykselle tai taholle, joka on menestynyt digitalisaation saralla. Tänä vuonna palkinto luovutettiin Peliosuuskunta Expalle, joka on nimetty Suomen ensimmäiseksi ja samalla maailman pohjoisimmaksi Unreal Authorized Training Centeriksi. Tunnustuksen myötä Digi & Game Center voi tarjota virallista ja laadukasta koulutusta huipputeknologian hyödyntämiseen eri aloilla peliteollisuudesta arkkitehtuuriin ja koulutuksesta mainontaan. Unreal Engine on kansainvälisesti käytetty pelimoottori, jonka taustalla on yhdysvaltalainen teknologiayhtiö Epic Games – tunnettu muun muas-
sa Fortnite-pelistä. Expalle myönnetty status merkitsee, että Jyväskylässä voidaan nyt tarjota samaa sertifioitua koulutusta, jota maailmalla arvostetaan korkealle. Palkinnon vastaanotti asian takana ollut Tuomas Roininen – On ollut hienoa nähdä, että mahdollisuus tällaiseen statukseen on ylipäänsä tunnistettu ja että määrätietoisen työn avulla se on saavutettu. Statuksen myötä meillä on erinomainen tilaisuus nostaa koko ekosysteemin näkyvyyttä ja vauhdittaa kehitystä entisestään, Borgström toteaa.
Tekoälystä puhutaan työelämän näkökulmasta
Tekoäly on viime aikoina noussut keskusteluun kaikkialla, mutta Digivaliokunta on halunnut tarkastella sen merkitystä nimenomaan työelämän näkökulmasta. Digivaliokunta, Osaamis- ja työelämävaliokunta sekä Viestintävaliokunta järjestävät yhdessä 8.10. tilaisuuden ”Työn johtamisen tulevaisuus: tekoälyä ja pehmeitä arvoja?”. Tilaisuudessa käydään läpi tutkimustulosten valossa, miten tekoäly muuttaa työnantajuutta, millaisia odotuksia nuorilla on työyhteisöiltä sekä miltä näyttää Keski-Suomen tulevaisuus työelämän ja työvoiman saatavuuden veto- ja pitovoiman kannalta. Tilaisuuteen ovat tervetulleita yritysten ja organisaatioiden edustajat laajalti.
– Emme halua vain seurata, mitä maailmalla tapahtuu, vaan miettiä, miten tekoäly aidosti muuttaa työelämää ja johtamista. Siinä on paljon mahdollisuuksia, mutta myös kysymyksiä, Borgström sanoo.
Harjoittelupaikat ratkaisevat pitovoiman
Toinen keskeinen valiokunnan teema on osaajien pitovoima. Keskisuomalaisten opiskelijoiden on entistä vaikeampaa löytää harjoittelupaikkoja, mikä voi vaikuttaa heidän tulevaisuuden sijoittumiseensa.
– Tiedämme, ettei meidän valiokuntamme yksin pysty ratkaisemaan ongelmaa, mutta voimme pitää asiaa esillä. Jos opiskelijoilla ei ole harjoittelupaikkoja, he myös todennäköisemmin lähtevät muualle, Borgström toteaa.
Kyberturvaosaamista ja kansainvälisiä verkostoja
Keski-Suomi tunnetaan yhä vahvemmin kyberturvallisuuden keskuksena. Digivaliokunta tukee kehitystä muun muassa LIKRE-hankkeen (Liiketoimintaa kyberturvallisuudesta ja resilienssistä) ja Suomen kyberosaamiskeskus FICEC-yhteistyön (Finnish Center of Expertise for Cybersecurity) kautta. Borgström pitää hyvänä, että alueen osaaminen kasvaa ja uudet koulutusavaukset, kuten Jyväskylän yliopiston laajentunut diplomi-insinöörikoulutusvastuu, vahvistavat asemaa entisestään.
– Kyberturvallisuus on asia, jossa emme voi jäädä paikalleen. Meillä on onneksi alueella toimijoita ja hankkeita, jotka ovat edelläkävijöitä kehityksessä, Borgström sanoo.
Monessa verkostossa mukana
Borgström itse vaikuttaa laajasti myös valiokunnan ulkopuolella, muun muassa KasvuKSja YrityskaupaKS-hankkeiden ohjausryhmissä.
– On tärkeää, että Digivaliokunta on monessa mukana. Näin pystymme linkittämään eri verkostojen keskusteluja ja varmistamaan, että yritysten ääni kuuluu, Borgström summaa.
LAADUKASTA
APTEEKKIPALVELUA MATKASI VARRELLA
Kurssi I: 25.9.–23.10. Kurssi II: 6.11.–4.12.
Lisätietoja
Keski-Suomen johtajaverkosto 17.9. ja 26.11. klo 14-17
TEKOÄLY & JOHTAMINEN
Liity mukaan:
Hyväksytty
Myyntijohtaja HMJ® -kurssi
3.10.-5.12.2025
Rakenna yrityksellesi toimiva myyntistrategia kokeneiden asiantuntijoiden opastuksella!
Johtaminen & esihenkilötyö
17.9. Keski-Suomen johtajaverkosto - Miten johtaminen muuttuu tekoälyaikakaudella
23.9. HHJ-info. Maksuton.
25.9.–23.10. Hyväksytty hallituksen jäsen
HHJ-kurssi
6.11.–4.12. Hyväksytty hallituksen jäsen
HHJ-kurssi
7.11. Miten johtaa sekä itseään että yritystä kestävään kasvuun -lounasseminaari
26.11. Keski-Suomen johtajaverkostoTekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä
Myynti
3.10.–5.12. Hyväksytty Myyntijohtaja
HMJ®-kurssi
Digitaidot
16.9. Canvan perusteet haltuun
7.10., 21.10., 4.11. ja 18.11. Excel-webinaareja
8.12. Talouslukujen kerääminen, analysointi ja esittäminen tekoälyn avulla
Vastuullisuus
18.9. Tukea yritysten vastuullisuustyöhön
23.9. Kestävyysraportointi hallitukselle ja yritysjohdolle
26.9. YmpyräKS-etäaamukahvit: vastuullisuustyön käynnistäminen
24.10. YmpyräKS-etäaamukahvit: vastuullisuuden merkityksen kasvu?
30.10. Keski-Suomen kiertotalousmessut 2025
12.11. Vastuullisuus käytännössä –puheenvuoroja ESG:stä arjessa
Maksuttomat tilaisuudet
18.9. GDPR ja tietoturva - pakollinen paha vai sittenkin mahdollisuus?
1.10. Aamukahvit: Yritysturvalllisuus
2.10. Moninaisuuden johtaminen tarvitsee uudenlaista osaamista
7.10. Maailmantalous geopolitiikan myrskyissä
8.10. Työn johtamisen tulevaisuus: tekoälyä ja pehmeitä arvoja?
23.10. ja 6.11. Huoltovarmuuden huomioiminen hankinnoissa 1/2 ja 2/2
5.11. Aamukahvit: Sairaala Novan säätiön vieraana
3.12. Bisnestreffit
Kansainvälistyminen
11.9. Täsmäosuma - Tietoa rekrytointikynnysten madaltamiseksi
17.9. EU:n vientivalvonnan ja sanktiojärjestelmän perusteet vientiyrityksille
29.10. Varma tulliselvitys ammattitaidolla
Verotus ja HR
30.10. Henkilöstötyön vuosikello HR-ammattilaisille
25.11. Vero- ja tilinpäätöspäivä
KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI
23.9. Maakuntakiertue: Saarijärvi
21.10. Maakuntakiertue: Viitasaari
18.11. Maakuntakiertue: Muurame
Lisätiedot koulutuksista ja tapahtumista www.kskauppakamari.fi/koulutukset
Erinomaisen osaava
Kattavat palvelut patentteihin, tavaramerkkeihin sekä mallioikeuksiin laajalti eri tekniikan aloilta yli 20 vuoden ammattikokemuksella.
Lue meistä lisää: www.genip.fi
TERVETULOA
uudet jäsenet!
Aalto2-museokeskus Oy
Arena Interactive Oy
Arja Koriseva Oy
Cefmof
Codefox Oy
Contrans Oy
Design Pauliina Kanninen
E. Vuorimies Oy
FUTUAI Oy
Hokkasen Betonituote Oy
JSE Partners Oy
Jyväskylän Kenttäurheilijat r.y.
Jämsän Konetyö Oy
Katutekno Oy
Keski-Suomen Takuuremontit Oy
Keurustarvike Oy
Kil-yhtiöt Oy
Konehonka Oy
Konetyö ja kuljetus Kaasalainen Oy
Korpisälli Oy
KS-MURSKETEAM OY
Kuljetus Antti Lahti Oy
Kuljetus Hietanen Oy
Kuljetusliike Ala-Ilomäki Ky
Lasi Saarinen Oy
Laukaan Eläinklinikka Oy
Loistoisännöinti Oy
Matin Marjat Oy
Mattilan Hoivapalvelut Oy
Media Road Service MRS Oy
Metawork & Life ltd / Metatyö ja Elämä Oy
Metropolis Oy / P-K Hius, Sokos Hyvä Olo
Metsätyö Pylvänäinen Oy
Muutoslinnut Oy
Neuwo Oy
NorjaWire
Oksatech Oy
OnSeason
Oppiko Oy
Papinaho Oy
Parkour Akatemia Oy
Puistokissa Oy / Ravintola Kissanviikset
Puustikki Oy
Rähinä & Ranttilä Oy
Sairaala Novan säätiö sr
Sisä-Suomen Turvapalvelut Oy
SplineTech Oy
Suomen Katalysaattorikierrätys Oy
Tilipalvelu Korhonen Ky
TimCo Steel Oy
Time To Stay Oy / Time Hostel & Apartments
Tmi Saija Lahtinen
Varis Forest Oy
Uudet kestävyysraportointivaatimukset – mitä ne tarkoittavat käytännössä?
Mikael Niskala ja Sirkku Palmuaro. AlmaTalent. 2023.
Suuret pörssiyritykset ovat joutuneet raportoimaan toimintansa ympäristö- ja muista ulkoisvaikutuksista vuoden 2024 alusta lähtien. Nyt Euroopan komissio vaatii yhä useammilta yrityksiltä yhä pidemmälle vietyä kestävyysraportointia ja sen varmentamista. Koska suuret yritykset ovat velvoitettuja keräämään tietoja myös liikekumppaneiltaan ja arvoketjustaan, ulottuvat tiedonkeräykseen liittyvät vaatimukset varsinaisia suuria yrityksiä laajemmalle.
Kirja auttaa lukijaa hahmottamaan ’iso kuvan’ ja ’pitkän linjan’ lisäksi myös sitä, kuinka yksityiskohtaisuudessaan pitkälle menevistä vaatimuksista on kyse. Esimerkit ja taulukot auttavat hahmottamaan raportointiin valmistautumisen työmäärää, vaativuutta ja liiketoimintamerkitystä. Suosittelen ottamaan toiseen käteen kirjan esimerkkeihin lukeutuvien Olvin tai Valmetin raportin.
Nykyiset ESRS-raportointistandardit sisältävät ratkaisuja moniin tiedon luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden ongelmiin, jotka ovat alusta saakka rajoittaneet vastuullisuusraporttien hyödyntämistä erityisesti rahoittajan näkökulmasta. EY:n uuden sääntelyn on kuitenkin todettu sisältävän käytännössä hankalia vaatimuksia, kuten kaksoisolennaisuus, ja lisäävän yritysten hallinnollista taakkaa kohtuuttomasti. Ilmeisesti raportointivelvoitteiden laajennettu voimaantulo onkin lykkääntymässä kahdella vuodella.
Kirjoittaja: Jukka Pellinen, professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
205,6 milj.€
Suomesta vietiin 205,6 milj. € arvosta puolustustarvikkeita 52 maahan vuonna 2024.
95 %
Puolustustarvikkeiden vienneistä arvossa mitattuna lähes 95 % olivat Euroopan alueelle. Eniten puolustustarvikkeita vietiin Ruotsiin (25 %) ja Latviaan (20 %).
40 %
Arvossa mitattuna reilu 40 % vienneistä olivat maakulkuneuvoja ja niiden komponentteja. Toiseksi eniten vietiin pienaseita (13 %) ja kolmanneksi eniten räjähteitä ja panoksia (11 %).
Lähde: Puolustusministeriö
JURIDIIKKA
Kyberturvallisuuslaki on täällä, mikä on muuttunut?
SUOMEN UUSI KYBERTURVALLISUUSLAKI, JOKA TOIMEENPANEE EU:N NIS2-DIREKTIIVIN, ON OLLUT VOIMASSA NYT PUOLISEN VUOTTA JA ON JO MUUTTANUT TOIMINTATAPOJA ERITYISESTI SUURISSA ORGANISAATIOISSA JA NIIDEN TOIMITUSKETJUISSA. LAIN TARKOITUKSENA ON VAHVISTAA KRIITTISTEN TOIMIALOJEN KYBERTURVALLISUUTTA JA VARMISTAA, ETTÄ ORGANISAATIOILLA ON KÄYTÖSSÄÄN RIITTÄVÄT RISKIENHALLINTA- JA TIETOTURVAKÄYTÄNNÖT. LAIN MYÖTÄ KYBERTURVALLISUUS EI OLE ENÄÄ VAIN TIETOHALLINNON ASIA, VAAN YLIMMÄN JOHDON VASTUULLA OLEVA TÄRKEÄ OSA RISKIENHALLINTAA. JOHDON ON PYSTYTTÄVÄ OSOITTAMAAN, ETTÄ KYBERTURVALLISUUS ON HUOMIOITU STRATEGISESTI JA SIIHEN ON VARATTU RIITTÄVÄT RESURSSIT.
Ensimmäiset vaikutukset näkyvät jo: suuremmat toimijat ovat kiristäneet vaatimuksiaan myös toimitusketjussaan. Tämä on havaintojeni mukaan tuonut auditointeja ja tietoturvallisuuteen liittyviä kyselyjä pienemmillekin toimittajille. Jopa startup-yritykset ovat olleet suuremman asiakkaan auditoinnin kohteena, kun niiden ratkaisut tai palvelut liittyvät ohjelmistoihin, dataan tai tietojärjestelmiin. Käytännössä laki koskettaa siis moninkertaisesti suurempaa yritysjoukkoa kuin pelkät suoraan lain piiriin kuuluvat organisaatiot.
Viranomaiset vielä ohjaavassa roolissa
Moni organisaatio ei ole täysin valmis lain vaatimuksiin, mutta onneksi viranomaisetkaan eivät ole ottaneet heti tiukinta tulkintalinjaa. Tähän mennessä linja on ollut enemmän ohjaava kuin sanktioiva: viranomaiset neuvovat ilmoittautumaan toimijarekisteriin ja tukevat vaatimusten käytännön jalkauttamisessa. Lain määräajat kuitenkin pysyvät. Esimerkiksi riskienhallinnan toimintamallit on laadittava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun organisaation NIS2-toimijan kriteerit ovat täyttyneet.
Kehittämiseen on myös rahoitustukea tarjolla
Uuden lain toimeenpano ei tarkoita pelkästään kustannuksia, vaan se tarjoaa myös tilaisuuden hakea julkista tukea kyberturvallisuuden kehittämiseen. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on avannut rahoitustuen, josta mikro-, pienet ja keskisuuret organisaatiot (NIS2-toimijat ilmoittautuneena toimijaluetteloon) voivat hakea enintään 100 000 € tukea, joka kattaa puolet kehittämishankkeen kustannuksista. Haku on auki 16.10.2025 asti, ja tukikelpoisia toimia ovat lain vaatimat kyberturvallisuuden arviointi- ja kehittämistoimenpiteet. Tämä on loistava mahdollisuus vahvistaa yrityksen resilienssiä ja saada konkreettista tukea kyberriskien hallintaan.
Mihin yritysten kannattaa panostaa nyt?
Kyberturvallisuuslain ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet, että suurimmat haasteet liittyvät käytännön toimintamallien rakentamiseen. Moni yritys on vielä lähtökuopissa, ja siksi on tärkeää keskittyä perusasioihin, joilla lain velvoitteet voidaan täyttää ja samalla vahvistaa koko liiketoiminnan resilienssiä.
Ensimmäinen askel on riskienhallinnan perustan laittaminen kuntoon.
Organisaatiolla on oltava systemaattinen malli, jossa kyberriskit tunnistetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan. Tämä ei voi olla vain IT-osaston tehtävä, vaan osa johdon vastuullista päätöksentekoa.
Toinen painopiste liittyy toimitusketjuun. Yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että sen kumppanit ja alihankkijat noudattavat samoja turvallisuusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa sopimuksiin kirjattuja velvoitteita, auditointeja ja säännöllistä seurantaa.
Arjen käytännöt muodostavat kolmannen kokonaisuuden. Käytännössä kyse on muun muassa siitä, että pääsynhallinta on kunnossa, tieto kulkee salattuna, varmuuskopiot ovat ajantasaisia ja palautumissuunnitelmat testattuja. Yhtä tärkeää on johdon ja henkilöstön kouluttaminen, sillä ihminen on usein tietoturvan heikoin lenkki. Neljäs keskeinen asia on raportointivalmius. Yrityksellä on oltava selkeä prosessi poikkeamien havaitsemiseen ja niiden ilmoittamiseen viranomaisille 24 tunnin kuluessa. Tämä edellyttää nimettyjä vastuuhenkilöitä ja valmiiksi harjoiteltuja toimintamalleja.
Viimeisenä, mutta ehkä tärkeimpänä, on johdon sitoutuminen. Kyberturvallisuus on noussut strategiseksi kysymykseksi, joka vaatii resursointia ja jatkuvaa seurantaa. Vain näin voidaan varmistaa, että kyberturvallisuus on aidosti osa yrityksen johtamisjär-
jestelmää eikä irrallinen ”tekninen lisäosa”.
Velvoite vai mahdollisuus?
Kyberturvallisuuslaki on ennen kaikkea velvoittava sääntelykehys, mutta se tarjoaa myös yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Kyky osoittaa tietoturvallisuuden taso vahvistaa asiakkaiden ja kumppaneiden luottamusta, ja voi ratkaista kilpailutilanteessa toimittajavalinnan. Systemaattinen riskienhallinta pienentää häiriöiden kustannuksia ja parantaa liiketoiminnan jatkuvuutta.
Vaatimukset eivät tule keventymään, vaan todennäköisesti vain laajenemaan erityisesti toimitusketjuihin liittyvien vaatimusten vuoksi. Siksi nyt tehty työ on sijoitus tulevaisuuteen.
Yhteenveto
Kyberturvallisuuslaki on jo muut-
tanut pelikenttää. Toimitusketjujen vaatimukset kiristyvät, ja yritysten on nostettava oma kyberturvallisuutensa uudelle tasolle. Viranomaiset suhtautuvat alkuvaiheessa ohjaavasti, mutta vastuu lain velvoitteiden täyttämisestä on organisaatioilla itsellään. Ne yritykset, jotka tarttuvat toimeen nyt, eivät ainoastaan täytä lain velvoitteita, vaan myös rakentavat luottamusta, turvaavat jatkuvuutta ja luovat itselleen kilpailuetua.
Pekka Vepsäläinen
Toimitusjohtaja
Tikkasec Oy
Kirjoittaja on jyväskyläläinen yrittäjä, joka auttaa yrityksiä ja julkisia organisaatioita niin tietoturvan ja tietosuojan hallintamallien kehittämisessä kuin johdon ja henkilöstön koulutuksessakin.
5 askelta kyberturvallisuuslain vaatimusten täyttämiseen
1. Sitouta johto
Varmista, että ylin johto hyväksyy kyberturvallisuusstrategian ja osoittaa resurssit sen toteuttamiseen.
2. Tunnista riskit
Laadi systemaattinen malli kyberriskien arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi.
3. Vahvista arjen käytännöt
Huolehdi mm. pääsynhallinnasta, salauksesta, varmuuskopioista ja henkilöstön koulutuksesta.
4. Turvaa toimitusketju
Sisällytä kumppaneille sopimuksissa kyberturvallisuusvaatimukset ja seuraa niiden toteutumista.
5. Valmistaudu raportointiin
Rakenna selkeä prosessi poikkeamien havaitsemiseen ja ensi-ilmoituksen antamiseen viranomaisille 24 tunnin sisällä.
6. Bonusaskel: Hae rahoitustukea
Traficom tarjoaa rahoitusta (max. 100 000 €, 50 % kustannuksista) kyberturvallisuuden arviointi- ja kehittämishankkeisiin. Haku on auki 16.10.2025 asti.
yliopisto-opintojen pariin, Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon!
Tietoa tähän hetkeen ja tulevaisuuteen, mm. taloustieteen, digimarkkinoinnin tai projektiosaamisen opinnoista!
