Kristillinen Lääkärilehti 1/2023

KrLL 1/2023

kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

1/2023

1

2

KrLL 1/2023

Kristillinen Lääkärilehti

1/2023

Puheenjohtajan palsta: Uudistukaa!

3

Hyvä johtajuus lähtee missiosta Suvi-Tuuli Simojoki vierailulla Iso-Britannian kristillisessä lääkäriseurassa CMF:ssä.

6

Aluevaltuustojen kristityt lääkärit esittelyssä Keitä he ovat ja mitä he pitävät tärkeänä? (jatkoa sarjalle)

8

INF – 70 vuotta lähetystyötä Nepalissa Kansainvälinen Nepal-lähetysjärjestö juhli marraskuussa 70-vuotista palvelutyötään Nepalissa.

Jukka Knuuttila käy läpi lähetystyön vaiheita.

14

”Access and Inclusion” - jatkoa vammaistyöllemme Nepalissa Uudessa seuran tukemassa hankkeessa tavoitteena on vahvistaa Nepalin Surkhetin alueella vammaisten kokonaisvaltaista kuntoutumista.

16

”Minä olen Herra, sinun Jumalasi” - SKLS:n opiskelijapäivät Karkussa ”Yhteys Jumalaan ja toisiin uskoviin opiskelijoihin, siinä on mielestäni SKLS:n opiskelijatyön ydin”, kirjoittaa Mikko-Oskari Rinkinen.

20

Parhaiden lahjojen äärellä – SKLS:n juoniorilääkärien päivät Karkussa Päällimmäisenä viikonlopusta jäi mieleen kiitollisuus Herran hyvistä lahjoista.

22

ajankohtaista: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Belgialle tuomion eutanasiasta

22

Kannen ja sisäkannen kuva: Antti Linkola

Kristillinen lääkärilehti Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti 1/2023, 11. vuosikerta kristillinenlaakarilehti(at)gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy

Toimituskunta Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura.

Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön.

Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

KrLL 1/2023

3

Puheenjohtajalta:

Uudistukaa!

Nyt se on tapahtunut! Elämme keskellä nykysukupolven yhtä suurimmista muutoksista. Hyvinvointialueet on saatu pitkän pihtisynnytyksen jälkeen päivän valoon, ja uuteen arkeen totuttelee yli 200 000 ammattilaista sekä suurin osa potilaista.

Pula osaajista haastaa ja näyttää pahenevan

Monin paikoin sanotaan, ettei hoidossa ole tapahtunut mitään muutosta. Tällä halutaan varmasti korostaa sitä, ettei mullistus heti näy tavallisen kansalaisen arjessa vielä merkittävästi ja rauhoitella heitä. Kuitenkin muutosta tarvitaan, sillä hyvinvointialueiden rahoitusvaje on todettu eri lähteistä valtaisaksi. Arvioitiin sitten asiaa millä mittarilla tahansa, niin rahoitustason riittävyyttä haastavat koronan tuoma hoitovelka, valtaisa vaje mielenterveys- ja päihdepalveluissa, nuorten huomattavan laajaksi kehittynyt pahoinvointi.

Ja kun lisätään tähän palkkaharmonisointi, kipuilu hoitajamitoituksen kanssa, sekä tuoreimpana uudistettu neuvottelukierros sote-alan työntekijäsektorilla, niin ei kyllä käy kateeksi hyvinvointialueiden johtoa.

Aiemmin vahvasti uutisvirtaa hallinnut lääkäripula on saanut rinnalleen hoitajapulan, joka näyttää olevan lähes yhtä vaikeaa, mitä lääkäripuolella on ollut. Juurisyyt näiden taustalla ovat osin erilaisia ja siten toimivat ratkaisut näiden hoidoksi eroavat. Todellisuutta ovat työntekijäpulan, erityisesti hoitajapulan, vuoksi suljetut osastot – muulloinkin kuin loma-aikoina. Kuluvalla viikolla uutisoitiin tehohoitopaikkojen supistetusta määrästä – tehohoitajien puutteen vuoksi. Julkisella puolella pahimmat vajeet lääkäripuolella taas lienevät perusterveydenhuollossa sekä psykiatrialla.

Näissä paikoitellen ollaan kriittisissä lukemissa. Tästä teemasta erinomainen katsaus on Sotealan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelman uunituoreessa tiekartassa, joka julkaistiin 15.2.23. (https://stm.fi/sotehenkilosto/ ohjelma). Ohjelma on käynnistetty 2021, ja nyt aletaan päästä toteutukseen, mikä herättää odotuksia. Ratkaisuja tarvitaan pian ja nopeasti!

Pelkkä rahan lapiointi ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, sitä kuuluisaa priorisointia, mutta peräänkuuluttaisin näiden kaikkien lisäksi vielä erityisesti toimintatapojen uudistamista. Tähän hyvinvointialueilla pitäisi olla nyt täysin uudenlainen mahdollisuus, sillä nyt pitäisi pystyä tarkkailemaan osista koostuvaa kokonaisuutta aiempaa selvemmin. Päästäisiin osaoptimoinnista eroon.

Kriittisiä ääniä on kuulunut kuitenkin siitä, onko hyvinvointialueilla riittävää kannustinta tehdä näitä uudistuksia. Helpolta ei näytä valtionkaan tilanne, sillä VM:stä on lueteltu tuoreimmat madonluvut yli 10 mrd. € sopeutustarpeista.

Tämä huomioiden lapioitava rahakasa näyttää aiempaa rajallisemmalta!

Hyvinvointialueilla on ollut havaittavissa jonkinlaista valtataistelua eri puolilla so- ja te-sektorien välillä. Osassa paikoista toimien ehdot on painettu sellaisiksi, ettei lääkäreitä olla niihin edes haluttu – esimerkkeinä sote-keskuksien johtajat. Johtavan lääkärin asemaa on nakerrettu ja yritetty supistaa asiantuntijakonsultiksi, ja vieläkään ei ole täysin itsestään selvää, että tämä pystyy tosiallisesti hoitamaan vastuunsa – johtavana ylilääkärinä. On tarvittu muun muassa Lääkäriliiton painokasta toimintaa, jotta tätä asiaa on saatu paremmaksi ja yleiseen tietoisuuteen. Tällaiset reviirikiistat on syytä saada nopeasti ratkottua, jotta päästään keskittymään itse asiaan. Lääkäreiden osaamista ei kannata sivuuttaa.

DEPOSITPHOTOS

4

Nyt tehdään keskeisiä valintoja siitä, mihin paukut tulevina vuosina laitetaan Nyt jos koskaan on vaikuttamisen paikka siinä, millaisia palvelustrategioita hyvinvointialueet tekevät ja hyväksyvät. Näissä ratkotaan pitkälti palvelujen suunta, laatu ja kattavuus sekä monet muut painotukset.

Seurallemme on ollut tärkeää erityisesti, että palliatiivinen hoito ja saattohoito on huomioitu rahoituksissa nykyistä laajemmin. On sanottukin, että yhteiskunnasta eniten kertoo se, miten se hoitaa kuolleensa. Itsemääräämisoikeutta penäävät yrittävät saada jatkuvasti tänne oikeuden päättää kuolemastaan. Tässä tärkeintä onkin elämän loppuvaiheen hyvän hoidon parantuminen ja näiden hoitomuotojen saavutettavuuden parantaminen laajasti koko Suomessa. Tällaista onkin viime vuosien aikana tapahtunut huomattavasti, mutta edelleen osalla alueista täällä on pahoja aukkoja erityisesti perustasolla ja vanhusten asumispalveluyksiköissä. Näissä teemoissa kannustaisin kutakin olemaan oman alueensa aluevaltuutettuihin ja muihin luottamushenkilöihin yhteydessä, ja tuoda esille tämän tarpeellisuutta.

Merkittävä on Ilta-Sanomien vaalikoneesta noussut havainto tulevien eduskuntavaalien ehdokkaiden kannasta kysymykseen: ”Eutanasia tulee laillistaa” (17.2. is.fi: https://www.is.fi/politiikka/art-2000009397839.html). Tässä nousee selvästi tiettyjen puolueiden ehdokkaiden ja puheenjohtajien kannatus asiaan. Toki eri puolueissa on varmasti eri mieltäkin asiasta, mutta eri ehdokkaiden laaja tuki on syytä panna merkille. Olisi erinomaisen tärkeää, että palliatiivisen hoidon edistysaskeleet tuotaisiin laajasti esille, sillä viimeisen 5 vuoden aikana on saatu todella paljon aikaan tässä. Näitä on koottu hyvin osoitteeseen: www.stm.fi/saattohoito. On ilo nähdä useita tuttuja kollegoja vaikuttajina.

Palataksemme vielä palvelustrategioihin on niissä paljon muitakin keskeisiä kohtia elämän lopun kysymysten lisäksi.

Ikääntyneiden hoidon taso kaiken kaikkiaan on yksi keskeisistä asioista, joissa ei saa epäonnistua. Nuorten ongelmatiikan kohtaaminen ja avun saaminen sekä mielenterveys-, päihde-, lastensuojelun kuin syrjäytymiskehityksen esto on myös erityisen merkittävä seikka, jolla on pitkät kerrannaisvaikutukset tulevaisuuteen. Ne kohdentuvat luonnollisesti yksilöön, mutta yhteiskunta ei ole niistä mitenkään irrallinen. Ja myöskään omaisia ja läheisiä ei saa unohtaa!

Myös monen pitkäaikaissairaan saama tuki omahoitoonsa on niitä kohtalonkysymyksiä, joissa ratkaistaan pitkälle tulevaisuuteen kantava preventiovaikutus.

KrLL 1/2023

Raamattuopetussarja järjestetään taas keväällä totuttuna kolmen kerran webinaarina Zoomilla. Ensimmäinen näistä pidetään heti lehden ilmestyttyä ti 7.3 klo 18, ja seuraavat ti 11.4. ja ti 9.5. Opettajana on tällä kertaa Jukka Mäntymäki, joka kysyy, mikä on vain kosmeettista kristillisyyttä ja mikä aitoa rakkautta Kristukseen? Näistä tarkemmin tapahtumakalenteristamme (www.skls.fi/tapahtumat).

Tässä vuoden ensimmäisessä Kristillisessä Lääkärilehdessä pääset lukemaan kristittyjen lääkärialuevaltuutettujen mietteitä, pääset viivähtämään terveyslähetysteemoissa sekä kuulet ennakkotietoja seuramme juhlavuoden lähestymisestä. Marraskuusta 2023 aina marraskuuhun 2024 vietämme 100-vuotisjuhlavuotta, ja sen suunnittelu ja valmistelut kiihtyvät.

Ja tässä tarvitsemme sinun panostasi esimerkiksi seuraaviin: tapahtumien järjestäjiä ja tässä avustavia, sekä näistä tiedottavia juttujen kirjoittajia historiikkiportaaliin mm. kuvaajia, haastattelijoita ja haastateltavia juhlatoimikuntalaisia esirukoilijoita lahjoittajia lähettäjiä ja myös lähtijöitä Olisi todella hienoa, jos pystyisimme seurana löytämään mahdollisimman monille juuri sopivan kokoisen ja mielekkään palvelupaikan erityisesti nyt juhlavuoden lähestyessä.

Ole siis rohkeasti yhteydessä!

Siunaavin terveisin, Markus Partanen seuran pj (pj(a)skls.fi)

Seuran aktiviteeteista Kaikkea edellä kuvattua yhdistää sana: Muutos. Se on samalla mahdollisuus että uhka. Muutos luo kiinnostavia ilmiöitä ympärilleen. On resilienssiä, innovaatioita, joissain tilanteissa jopa disruptiota, mutta myös muutosvastarintaa ja kaipuuta vanhaan hyvään. Kun tähän teemaan lisää vielä muutokset maamme hengellisessä tilassa, on sopassa enemmän kuin riittämiin aineksia. Onneksi kaiken keskellä Hän on kuitenkin muuttumaton – sama eilen, tänään ja iankaikkisesti!

Kuinka osuva onkaan kevätpäiviemme teema: Hyvä, paha muutos. Päivät pidetään 21.-23.4 Päivölän Opistolla, ja toivonkin mahdollisimman monen lähtevän paikan päälle mukaan! Katso tarkemmin ohjelma tästä lehdestä ja seuran sivuilta: www.skls.fi/kevatpaivat.

PS. ja mikäli muutos totutussa ympäristössä ja matkailu kiinnostaa, niin kesäkuun ICMDA:n maailmankongressiin Tansanian Arushaan on Suomestakin lähdössä porukkaa.

Yhdessä Ruotsalaisten kollegoiden kanssa käydään tutustumassa myös paikalliseen terveydenhuoltoon. Katso lisää lehden sivulla 19.

KrLL 1/2023

SKLS 100v. juhlavuosi lähestyy

Vastuunkantajien yhteystiedot

- aloitus 17.-19.11.2023!

YLEISET Seuran 100 v. -juhlavuoden aloitus on 17.-19.22.2023 syyspäivillä! Satavuotisjuhlavuosi on todellisuutta siis jo hyvin pian! Suurempi gaalajuhlatilaisuus, jossa julkaistaan myös seuran historiikki, huipentaa juhlavuoden syksyllä 2024.

Koko juhlavuoden ohjelman suunnittelu on aloitettu ja etsimme kiinnostuneita mukaan juhlavuoden suunnitteluun ja toteutukseen. Tarvitsemme tänne tekijöitä! Juhlavuoden aikana tulemme käsittelemään niin terveyspoliittisia, etiikan kuin terveyslähetyksen kysymyksiä, ja tilaisuuksia on tavoitteena järjestää mahdollisimman laajasti kaikille hyvinvointialueille.

Puheenjohtaja pj(a)skls.fi Markus Partanen Varapuheenjohtaja varapj(a)skls.fi Robert Paul Sihteeri sihteeri(a)skls.fi Reetta Saari

KrLL TOIMITUSKUNTA kristillinenlaakarilehti(a)skls.fi TERVEYSLÄHETYS terveyslahetys(a)skls.fi JUNIORILÄÄKÄRIT junioreiden vastaava juniorit(a)skls.fi Hanna Savioja

Toimisto toimisto.skls(a)gmail.com Sirpa Maijanen

Voit osallistua vain ideointiin ja suunnitteluun, olla mukana tiimissä järjestämässä yksittäistä iltaa, tai laajemmin koko sarjaa tai ihan juhlatoimikunnan jäsenenä. Löydämme varmasti juuri sopivan kokoisen tehtävän kaikille. Jos tämä kiinnostaa, niin ota yhteyttä joko pj(a)skls.fi tai toimisto. skls(a)mail.com. Tavoitteenamme on, että vähintään 50 seuran jäsentä on mukana juhlavuoden tapahtumien järjestelyissä!

ALUEYHDYSHENKILÖT

OPISKELIJATOIMIKUNTA

Aluevastaava aluevastaava(a)skls.fi Leena Uusitalo

Kätevästi mukaan tuleminen onnistuu myös tulemalla seuraavaan juhlavuoden suunnittelukokoukseen keskiviikkona 29.3.23 klo 18 alkaen Zoomilla.

Helsinki helsinki(a)skls.fi Hilkka Kiviluoto

Opiskelijavastaavat opiskelijavastaava(a)skls.fi Fia Rautavuori (Oulu) ja Rebekka-Emilia Santala (Turku)

Sinun panoksesi on todella tärkeä, siispä tule ja osallistu!

Hämeenlinna hameenlinna(a)skls.fi Tuulikki Rintakumpu Kajaani kajaani(a)skls.fi Maarit Erola ja Jenny Karjalainen Kotka kotka(a)skls.fi Pasi Pöllänen Kuopio kuopio(a)skls.fi Reetta Saari Lappeenranta lappeenranta(a)skls.fi Kaarina Pesonen Oulu oulu(a)skls.fi Maarit Valkealahti ja Tuula Pulska Seinäjoki seinajoki(a)skls.fi Leena Uusitalo Tampere tampere(a)skls.fi Eija-Anitta Kynsilehto Vaasa vaasa(a)skls.fi Anna-Liisa Punto-Luoma

Ristiside, Helsinki ristiside(a)skls.fi Einar Eidstø (pj) Luukas-klubi, Turku luukasklubi(a)skls.fi Ilona Suominen (pj) ja Matilda Suontama (pj) Arbor vitae, Tampere arborvitae(a)skls.fi Ida-Maria Tavast (pj), Lotta Salmi (pj), Sini Vasara (pj) Heräämö, Kuopio heraamo(a)skls.fi Hanna Erola (pj) ja Minna Särkkälä Henkireikä, Oulu henkireika(at)skls.fi Aarni Venetvaara (pj) ja Aaro Anttila (pj) Hallituksen opiskelijajäsenet: Onni Erkkilä (Tampere) ja Einar Eidstø (Helsinki)

5

6

KrLL 1/2023

Suvi-Tuuli Simojoki vierailulla CMF:ssä

Hyvä johtajuus lähtee missiosta

CMF eli Christian Medical Fellowship on Iso-Britannian kristillinen lääkäriseura. Sen tehtävänä on yhdistää ja varustaa kristittyjä lääkäreitä, hoitajia ja kätilöitä elämään Kristuksessa ja jakamaan evankeliumia.

Suvi-Tuuli Simojoki kävi viime syksynä tutustumassa siihen, miten CMF vastaa tähän haasteeseen.

”To proclaim the kingdom of God and to heal the sick” Artikkelissaan “The birth of modern medical mission”1, josta CMF:n toimitusjohtaja Mark Pickering myös toimistolla esitelmän, toteaa, että eri aikoina terveyslähetystyötä ovat muovanneet kunkin aikakauden mahdollisuudet ja haasteet: “God’s amazing providence is evident throughout chance meetings, difficult people, even wars- the Lord uses them all to accomplish his purposes!”

Englantilaiset terveyslähetystyöntekijät ovat toimineet 1500-luvulta lähtien. He ovat työskennelleet usein ulkomailla, mutta monet merkittävimmistä ja pitkävaikutteisimmista töistä tehtiin kotimaassa huolehtimalla oman maan

köyhien terveydenhuollosta ja hengellisistä tarpeista. Tältä pohjalta perustettiin CMF vuonna 1949 ohjenuoranaan Jeesuksen opetuslapsille antama ohje kertoa Jumalan valtakunnasta ja parantaa sairaita (Luuk. 9:2).

“Don’t recruit to the task, recruit to the mission” CMF:n jäseninä on 5000 lääkäriä, 300 sairaanhoitajaa ja kätilöä, 900 lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijaa Iso-Britanniassa ja Irlannissa - tällaisen joukon tukemiseen tarvitaan paljon tekijöitä.

Vapaaehtoisten rooli on tärkeä ja vapaaehtoisten luotsaamiseen on oma vastuuhenkilönsä. “Kun ihmisiä pyydetään mukaan vapaaehtoiseksi, heitä pyydetään ensisijaisesti toteuttamaan yhdistyksen perustehtävää, missiota, ei heti suoraan yksittäiseen tehtävään”, Suvi-Tuuli kertoo ja jatkaa: “Yhdistyksen harjoittelijaohjelmakin tarjoaa opiskelijajäsenille koulutus- ja palvelusmahdollisuuksia kutsumuksen mukaan.”

Hän kiinnitti vierailullaan huomiota myös siihen, että kuinka vapaaehtoisten jaksamiseen panostetaan: ”Ihmisiä pyydetään sitoutumaan pariksi vuodeksi kerrallaan tai sellaisiin jaksoihin, jotka heille sopivat. Heidän ja paikallistoimijoiden aktiivisena tukena ja apuna on myös CMF:n osin palkattu ja osin vapaaehtoisena toimiva 17 hengen ydintiimi.”

“CMF files” CMF on koonnut erilaista aineistoa2 kristittyjen lääkäreiden, hoitajien ja opiskelijoiden tueksi. Heillä on hyvää materiaalia, jota seurassammekin voitaisiin käyttää paikallistoiminnassa ja opiskelijatoiminnassa.

“Eri julkaisujen ja CMF filesien kautta löytyy hyödyllistä tietoa kristitylle lääkärille esimerkiksi eettisistä aiheista.

Nuoria tuetaan heidän valmistuessaan lääkäreiksi mm. järjestämällä heille seniori tueksi uudessa työpaikassa, antamalle heille “Foundations - a survival guide for junior doctors”-oppaan3 ja kutsumalla heitä mukaan tilaisuuksiin”, Suvi-Tuuli vinkkaa.

Vierailijoita oli myös Norjan kristillisestä lääkäriseurasta ja pääsimme illalliselle ICMDA:n pääjohtajan, Peter Saunders, ja CMF:n työntekijöiden kanssa.

KrLL 1/2023

CMF:llä on erilaisia koulutuksia4, osa on tarjolla etänä. Vuosittaisen “Developing Health Course” -kurssin tarkoituksena on varustaa ja innostaa kaikkia globaalista terveydestä kiinnostuneita tai alalla työskenteleviä.

Kurssilla perehdyttää mm. terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen, erityisten terveydenhuollon interventioiden soveltamiseen erilaisissa ympäristöissä sekä opitaan johtamaan, oppimaan ja opettamaan tällaisissa ympäristöissä. “Kävin kurssin 2021. Tällä kurssilla korostui nimenomaan kristillisestä lähtökohdasta kehitysmaissa tehtävän työn tai lähetystyön merkitys ja mielekkyys sekä myös haasteet“, Suvi-Tuuli kiittelee.

CMF tekee eri nykyään tilaisuuksista äänityksiä, joita jaetaan 1st Incision -podcastissa5: “Näissä tilaisuuksissa on paljon mielenkiintoisia näkökulmia Raamattuun”, sanoo Suvi-Tuuli innostuneesti ja nostaa esimerkiksi vierailunsa aikana “Junior Doctor Conferencessa” psykiatri Glynn Harrisonin herättelevät puheenvuorot liittyen ajankohtaiseen aiheeseen identiteetistä.

“Here’s how you can pray for us” Sekä jäsentensä varustamista että vaikuttamistyötä varten CMF:llä on työryhmiä työstämässä ohjeaineistoa. “Tällä hetkellä CMF.ssä mietitään esimerkiksi sitä, miten yhdistys voi vastata “dekolonisaatio”-haasteeseen. Siis siirtomaavalta-ajoista johtuneiden epätasa-arvoistavien rakenteiden ja käytäntöjen tarkastelua ja purkua. Tämä on noussut kehitysyhteistyössä keskeiselle sijalle ja olisi ehkä SKLS:ssakin keskustelun aihetta.”

CMF:n nettisivujen6 etusivulla on juttu ”I’m a Christian working in the NHS. The system is broken. Here’s how you can pray for us”. Nettisivuilla on paljon muitakin kantaaottavia kirjoituksia - haasteet ovat samanlaisia kuin Suomessa. ”CMF haluaa vaikuttaa monella tasolla: se tekee paljon aloitteita maan hallitukseen, tarvittaessa hyvinkin lyhyellä ajalla. CMF on panostanut viestintään ja on paljon esillä lehdistössä ja muussa mediassa”, Suvi-Tuuli kuvailee.

Yhteistyön paikka CMF:n resurssi-sivuilta (https://www.cmf.org.uk/resources/) löytyy erilaisia kaikille avoimia artikkeleita ja podcasteja esimerkiksi abortista, eutanasiasta ja ilmastonmuutoksesta. Suomalaisten voivat osallistua tuleviin koulutuksiin paikan päällä. CMF selvittää mahdollisuutta järjestää etäpilotti vuonna 2024 vastavalmistuneelle lääkärille kahden vuoden kehitys/lähetystyökoulutukseen. CMF järjestää näitä koulutuksia jatkuvasti ja niihin pääsee haun perusteella.

CMF:n puhujia voi kutsua myös opiskelija- ja juniorilääkäreiden päiville sekä kevät- ja syyspäiville. Esimerkiksi nyt kevätpäivillä kuullaan Mark Pickeringin puheenvuoro “Leading with Hope in Times of Change and Uncertainty”.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

CMF:n toimistolla, Lontoossa, meille oli järjestetty usean päivän ohjelma sisältäen CMF:n esittelyä laajasti.

www.cmf.org.uk/resources/publications/content/?context=article&id=27408 www.cmf.org.uk/resources/ www.cmf.org.uk/resources/bookstore/?context=book&id=222 www.cmf.org.uk/global/events www.cmf.org.uk/resources/1st-incision/ www.cmf.org.uk/

7

8

KrLL 1/2023

Aluevaltuustojen kristityt lääkärit esittäytyvät Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttävät hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Lähetimme haastattelupyynnön aluevaltuustojen kristityille lääkäreille. Keitä he ovat ja mitä he pitävät tärkeänä?

Aluevaltuustojen muita jäseniä on esitelty aiemmin numerossa 2/2022.

Kysymykset: 1. Esittelisitkö itsesi?

2. Miksi haluat olla mukana aluevaltuustossa?

3. Mikä on tällä hetkellä oman alueesi tilanne hyvinvointialueen käynnistymisessä?

4. Mitä haluat edistää (kristittynä) lääkärinä?

5. Vapaa sana.

Mikä aluevaltuusto?

Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut hyvinvointialueella toimitettavissa aluevaaleissa.

Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.

Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

Aluevaltuuston tehtävistä säädetään hyvinvointialueesta annettavassa laissa. Aluevaltuusto päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Lähde: https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueen-johtaminen

Ari Mönttinen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Olen 64-vuotias terveyskeskuslääkäri. Päivystän psykiatrista osastoa säännöllisesti ja olen SPR:n kansainvälisessä reservissä. Olen sote-lautakunnan varapuheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu.

Kun hyvinvointialueiden lainsäädännöstä vihdoin päätettiin, olin heti valmis pyrkimään mukaan vaikuttamaan uusien rakenteiden luomisessa. Ongelmat terveydenhoidon rakenteissa alkoivat näyttää kriittisiltä ja olen pitkään kokenut, että kuntakohtainen osa-optimointi ei kykene niitä ratkaisemaan. Pettymys oli suuri hyvinvointialueiden määrä, mutta uudistus on ilman muuta huomattava liikahdus parempaan suuntaan. Tarvitaan leveämpiä hartioita jo toiminnallisista syistä - taloudellisia haasteita ne eivät sinällään ratkaise.

Länsi-Uudellamaalla ei ollut oikeastaan mitään yhteisiä rakenteita olemassa eli olemme lähteneet aivan nollapisteestä. Hallintosääntö, strategia ja hypoteettinen talousarvio ovat valmiit. Seuraava vaihe eli palvelustrategia on aika kriittinen. Kaikki mitä nyt tehdään ovat niitä tärkeimpiä asioita.

Olen Kristillisdemokraattien valtuutettu. Olen kokenut, että meidän ryhmässämme käsitys tasa-arvoisesta ihmisyydestä, elämän absoluuttisesta kunnioittamisesta sekä siitä, että talous on väline eikä itseisarvo painottuu selvästi eri lailla kuin monen muun ryhmän tavoitteissa. Kuitenkin myös pelkästään lääkäriys tuo lisäosaamista hyvinvointialuetyöhön.

KrLL 1/2023

Päivi Räsänen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Robert Paul, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Työskentelin lääkärinä yli kymmenen vuoden ajan: terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityissektorilla. Olen toiminut kaupunginvaltuutettuna 30 vuoden ajan, kansanedustajana vuodesta 1995 lähtien ja vuosina 2011 -2015 sisäministerinä. Iloitsen puolisostani Niilosta, joka on teologian tohtori sekä viidestä aikuisesta lapsesta ja kymmenestä lapsenlapsesta.

Olen SKLS:n varapuheenjohtaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varhan) valtuutettu. Ikää on 69 vuotta, 5 lasta (1 heistä taivaassa), kotikaupunki Raisio.

Opiskellessani kohtasin iäkkään rouvan, joka kertoi halvaannuttuaan valittaneensa lääkärilleen: ”Mitä hyötyä meistä kuolevista vanhuksista on?” Hänelle vastattiin: ”Te suoritatte yhteiskunnan tärkeintä tehtävää, te opetatte meille, mitä on lähimmäisen rakkaus.”

Ymmärsin viestin. Huolenpitoa tarvitsevat nostavat yhteisöstämme esiin menestymisen avaimet. Jokaisen ihmisen elämä on arvokas! Kristillisestä maailmankuvasta perityt arvot luovat kestävän pohjan päätöksenteolle.

Aluevaltuutetut päättävät tärkeimmistä palveluista, niistäkin, joita ihminen tarvitsee hädän hetkellä. Aluevaltuutetut päättävät myös palveluista, joita tarvitsevat heikoimmassa asemassa olevat, kuten lapset, kehitysvammaiset ja päihdeongelmaiset. On ratkaisevaa, millaisen arvopohjan varassa päätöksiä tehdään.

Tavoitteenani ovat varhaisen vaikuttamisen palvelut, että apua ja hoitoa saataisiin ajoissa ja samalla vältyttäisiin kalliiden erikoispalveluiden kustannuksilta. Ajankohtaisina tavoitteinani ovat omaishoidon turvaaminen, seniorineuvolat, digisyrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisevät perhepalvelut sekä terveydenhoitohenkilöstön omantunnonvapaus.

Hieman epätodennäköisen sukunimeni takana on Saksasta 1800-luvun puolivälissä Suomeen muuttanut viulutaitelija ja lingvistikko Hermann Paul, mm. Kalevalan saksantaja. Äitini puolelta olen kolmannen sukupolven Inkerin siirtolainen.

Jo silloin, kun suunniteltiin omaa valtakunnallista päättäjätasoa sote-toimia varten ajattelin, että on aika ryhtyä asiantuntija-poliitikoksi. Kliinikkona voin toki auttaa yksittäisiä lähimmäisiä, mutta päättäjänä /päätöksiin vaikuttajana voin asettaa asiantuntemukseni laajempaan, tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Päätös osallistua vaaleihin ei ollut vaikea.

Poliittinen vaikuttaminen on monen ihmisen elämään vaikuttamista. Yksittäinen valtuutettu ei hevin massiivista sote-laivaa hetkauta, mutta – kuten kristillinen vaikuttaminen yleensä – asiat kyllä muuttuvat – hitaasti, esimerkin ja luottamuksen herättämisen kautta. Luotan siihen, että valtuusto kuuntelee eikä lankea helppoon populismiin. Terveydenhuolto ei ole helppoa.

Minulle tärkein asia on jonojen purku ja odottamisen vähentäminen. Kun kansalaisella on huoli terveydestään, ei ole mitenkään oikeutettua, että yhteyden saaminen terveysasiantuntijaan kestää päiviä. Terveydenhoitajaan tai lääkäriin on saatava yhteys arviointia varten samana päivänä kuin kansalaiselle ilmaantuu huoli terveydestään. Yhteydenoton on johdettava mielekkääseen ongelmanratkaisusuunnitelmaan.

Toki on lukuisia muita asioita, jatka kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Kaikkeen siihen liittyvään päätöksentekoon osallistun mahdollisimman hyvin valmistautuneena ja rakentavasti keskusteluun osallistuen.

9

10

KrLL 1/2023

Terveisiä Tansaniasta Ilembulan, Iteten ja Mchukwin sairaalat ovat laittaneet vuoden vaihteessa kuulumisiaan. Tässä niistä tiivistelmä.

Iteten sairaalalle vuonna 2017 seuran kautta lahjoitettu UÄ-laite on edelleen toiminnassa, sitä käytetään erityisesti raskausajan seurannassa. Sairaalan radiograaferi on aloittanut UÄ-koulutuksen Mbeyan sairaalassa nyt maaliskuun alussa. Tässä koulutuksessa perehdytään obstetriseen ultraääneen, Doppler-ultraääneen ja ECHO kardiografiaan.

Iteten sairaala on uusinut potilastietojärjestelmiänsä ja ne palvelevat paremmin myös radiologian osastoa ja toisaalta UÄ-tulokset ovat paremmin hoitavien lääkäreiden saatavilla. Seuran kautta on lähetetty tänä vuonna lahjoitusvaroja n. 3890 euroa sekä radiograaferin koulutukseen että potilastietojärjestelmän uudistamiseen radiologian osaston kohdalla (rahankeräyslupa 2018-2020) että muun sairaalan osalta (rahankeräyslupa 2021-).

Ilembulan sairaalan palliatiivisen hoidon koordinaattori Aida Mtega ja sosiaalityöntekijä Regina Joseph

Ilembulan palliatiivinen yksikkö jatkaa ansiokkaasti toimintaansa. Viime vuonna päiväklinikalla kävi 776 asiakasta ja lasten toiminta pyörii edelleen. Vapaaehtoiset ovat edelleen keskeisessä roolissa: heillä oli viime vuonna 15282 asiakaskontaktia.

Tiimin ammattilaiset saivat viime vuonna koulutusta koronasta ja lasten palliatiivisesta hoidosta. Ja kaksi ryhmää kävi opintomatkalla Ilembulassa tutustumassa heidän toimintaansa.

Ilembulan sairaala on antanut palliatiivista toimintaa varten lääkkeitä ja polttoainetta autoon. Seuran kautta kerättyjä lahjoitusvaroja lähetettiin viime vuonna 2000 euroa lääkkeiden hankintaan ja vapaaehtoisten koulutus- ja päivärahakuluihin.

Tänä vuonna suurin tuen tarve on lääkkeiden hankinnassa ja vapaaehtoisten kouluttamisessa. Voit tukea Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa viitteellä 1180.

Tällä hetkellä Iteten sairaala painii sähkön tasaisen saannin kanssa - ongelmana ovat usein toistuvat tunnista kahteen vuorokautta kestävät sähkökatkot. Yhteistyössä Tapio Pitkäsen kanssa sairaala on suunnitellut varavirtajärjestelmän ja aurinkopaneeleiden yhdistelmää. Voit tukea Iteten sairaalan toiminnan kannalta välttämätöntä sähköinvestointia lahjoittamalla viitteellä 1216.

Mchukwin sairaalan mielenterveyspotilaiden määrä on kasvussa: sen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan tämän vuoden alkuun mennessä. Tavallisimmat diagnoosit ovat epilepsia (40 %), neuroosit (28 %) ja psykoosit (27 %).

Potilasmäärän lisäännyttyä Mchukwin sairaalan asiantuntijat kaksinkertaistivat mentorointikäyntiensä määrän viime vuonna: jo ensimmäisen puolen vuoden aikana käytiin 15 eri yksikössä, kussakin 7 kertaa. Suurimpia haasteita ovat edelleen terveydenhuoltoyksiköiden henkilökunnan koulutus ja lääkkeiden saaminen vähävaraisten hoitoon. Voit tukea Mchukwin sairaalan mielenterveystyötä viitteellä 1025.

Pyydämme tänä keväänä tukeasi erityisesti Katastrofialueille: katastrofien parissa painivien alueiden ihmisiä voit auttaa lahjoittamalla Ukrainan terveydenhuollolle viitteellä 231219 ja muiden katastrofialueiden terveydenhuoltoon viitteellä 231222.

Tansenissa, Nepalissa. Paikallisten toimijoiden ryhmä aloitti toimintansa viime vuonna ja sillä on tavoitettu yli 120 päihdeongelmaista. Käytä viitettä 40031.

Lasten terveydenhuoltoon: jotta useammat lapset voisivat tulla Nepalissa turvallisesti maailmaan, keräämme varoja Tansenin sairaalan synnytysosaston laajentamiseen ja ultraäänilaitteen hankkimiseksi Okhaldhungan sairaalalle.

Käytä viitettä 9014

Vammaiskuntoutukseen: keräämme varoja Access ja Inclusion-hankkeen omarahoitusosuuteen. Tässä Surkhetin sairaalan (Nepal) hankkeessa rakennetaan selkäydinvammapotilaiden ja heidän perheidensä kuntoutusketjuja niin, että vammat eivät estä heitä toimimasta perheissään ja yhteisöissään. Käytä viitettä 9069.

Äiti-lapsityö: äiti-lapsityön tukeminen Afganistanissa keskittyy Lalin alueelle. Keräämme varoja sekä terveydenhuollon laitteisiin että tarvikkeisiin. Mikäli varoja jää yli, toissijainen keräyskohde on terveydenhuoltotyö Afganistanissa.

Käytä viitettä Viite 2503

Terveyslähetykseen tutustumiseen: keräämme varoja erityisesti seuramme opiskelijajäsenten ja nuorten lääkäreiden (valmistumisesta 2 vuotta) lähettämiseksi tutustumaan terveyslähetystyöhön Tansaniaan ja Nepaliin. Käytä viitettä 7003.

Päihdekuntoutukseen: Jotta perheillä olisi varaa ruokaan ja koulutukseen eikä kenenkään tarvitsisi pelätä väkivaltaa, keräämme varoja päihdekeskustoiminnan käynnistämiseen ja kristillisen päihdekuntoutuskoulutuksen järjestämiseen

Voit tehdä lahjoituksen Suomen Kristillisen Lääkäriseuran tilille FI57 8000 1100 6702 81. Lisää kohteita ja tietoa lahjoittamisesta osoitteessa https://www.skls.fi/terveyslahetys/tue-toimintaa/

Lisätietoja Terveyslähetyksen kuulumisia voi jatkossa seurata noin kerran kuukaudessa julkaistavilla uutisilla joko seuran sivuilla https://www.skls.fi/terveyslahetys/kuulumisia/ tai seuran intran keskustelupalstalla.

KrLL 1/2023

11

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 VIITE

KERÄYS 1.1.2023 ALKAEN

viite 1009 missä tarve on suurin

annamme tukea sinne, missä on eniten tarvetta, myös katastrofitilanteisiin

Katastrofiapu: viite 231219 Ukraina viite 231222 muu katastrofiapu

tuemme kehittyvien maiden katastrofi- ja epävakaiden alueiden terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden sekä lääkkeiden hankintaa. Keräämme varoja tukemaan terveydenhuoltoa niin Ukrainassa kuin äkillisissä kriiseissä muualla kehittyvissä maissa.

viite 9014 yhteistyösairaaloiden laite- ja välinehankinnat

tuemme yhteistyösairaaloiden tarvitsemia laite- ja välinehankintoja

viite 7003 koulutustuki kehitys- ja lähetystyöhön

tuemme seuran jäseniä heidän kouluttautuessaan lähetys- ja kehitysyhteistyöhön. Tukea voi saada paitsi matkustuskustannuksiin, myös etäkoulutukseen. Tältä viitteeltä tuetaan myös opiskelijoiden ja nuorien lääkäreiden pieniä projekteja kehittyvissä maissa.

Tansania viite 1180 yhteistyösairaaloiden palliatiivisen toiminnan tukeminen Tansaniassa

tuemme tansanialaisten yhteistyösairaaloidemme palliatiivista toimintaa. Pääkeräyskohde on Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen.

viite 1025 Psykiatriaa Tansaniassa

tuemme mielenterveyden edistämistä Tansaniassa.

viite 1216 Iteten sairaala, Tansania

tuemme Iteten sairaalan toimintaa ja sen kehittämistä.

Nepal viite 1960 Green Pastures sairaala, Nepal

tuemme Green Pastures –sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa ja sairaalaa sen hoitaessa vähävaraisia potilaita

viite 5267 Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa

tuemme Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 9069 Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan tukeminen, Nepal

tuemme Surkhetin sairaalan kuntoutustoiminnan kehittämistä. Ensisijainen keräyskohde on “Access and inclusion” -kuntoutushankkkeen omarahoitusosuus. Ylijäävät varat käytetään sairaalan fysioterapiatyöhön.

viite 40031 Päihdetyö Nepalissa

tuemme Nepalin päihdetyön kehittämistä. Työn ensisijainen kohde on päihdekeskustoiminnan käynnistäminen ja päihdekuntoutuskoulutuksen järjestäminen Tansenissa.

Ylimääräiset varat käytetään päihdekuntoutustoiminnan kehittämiseen laajemmin Nepalissa.

Afganistan viite 2503: Lalin äiti-lapsityö, Afganistan

tuemme Lalin alueen äiti-lapsi-työtä Afganistanissa.

Toissijaisena kohteena on terveydenhuoltotyö Afganistanissa.

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerättävillä varoilla on tarkoitus tukea ja edistää terveydenhuoltoa kehittyvissä maissa mm. tukemalla kehittyvien maiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä ja laite- ja asiantuntija-avun hankintaa sekä yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityshankkeita. Lisäksi tuetaan kehittyvien maiden vähäosaisten terveyspalveluita, kehittyvien maiden yhteistyökumppaneita katastrofitilanteissa ja muita terveyslähetys- ja kehitysyhteistyökohteita. Lahjoitusvaroja käytetään myös kehitysyhteistyö-hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen ja rahoituksen hakemiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, yhdistyksessä toimivien henkilöiden terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöhön tutustumisen ja kouluttautumisen kustannuksiin sekä terveyslähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Lisäksi lahjoitusvaroja käytetään seuran tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen eri medioissa.

Lupa RA/2020/832

12

KrLL 1/2023

HYVÄ PAHA

M U U T O S SKLS:N KEVÄTPÄIVÄT

PÄIVÖLÄN OPISTOLLA VALKEAKOSKELLA

21.-23.4.2023

Hinnat (sis. ohjelma ja ohjelmaan merkityt ruokailut) Osallistumismaksut, jotka kattavat ohjelman ja ohjelmaan merkityt ruokailut, ovat Osallistumismaksut

jäsen ja puolisonsa1 sekä kannatusjäsen

opiskelijajäsen ja puolisonsa1

nuori valmistunut2 ja puolisonsa1

ei SKLS:n jäsen +10 EUR hintaan, tässä esim. valmistunut

Päivölässä pe la su pe-la la-su pe-su

43 125 30 135 135 148

0 25 0 25 25 30

37 106 26 115 115 126

53 135 40 145 145 158

Etäosallistumismaksut perjantai lauantai

0 39

0 0

0 10

10 49

1.

2.

jäsenen puolison ei tarvitse olla jäsen vastavalmistuneella tarkoitetaan lääkäriä, jonka valmistumisesta on kulunut enintään kaksi vuotta

Osallistumismaksun maksaminen

Majoittuminen

Osallistumismaksu, maksetaan Suomen Kristillisen Lääkäriseuran tilille FI65 8000 1500 0837 39, viite 1038

Majoitus varataan Päivölän opistolta ja maksetaan sinne.

Päivölän opiston toimisto on avoinna arkisin klo 9-15. Varaukset ensisijaisesti sähköpostilla toimisto(a)paivola.fi tai tarvittaessa puhelimitse puh. 03 233 2200.

Lasten osallistuminen Lapset ovat tervetulleita mukaan Päivölään. Pyrimme järjestämään heille omaa ohjelmaa lauantaina klo 9-19.15.

Majoitustiloissa on lapsiperheille sopivia huoneita. Lasten majoittuminen maksaa saman verran kuin aikuisillakin eli 2-3 hengen huoneissa 30 euroa/hlö/yö.

Ruokailu on 0-3-vuotiaille ilmainen ja 4-11-vuotiaiden lasten ruokailut maksavat perjantaina 9 euroa, lauantaina 18 euroa ja sunnuntaina 8 euroa.

Ilmoittautuminen Päivölään tulija: ilmoittaudu viimeistään 10.4.2023. Maksuton peruutus 10.4.2023 klo 24 asti. Tämän jälkeen veloitamme 100 % osallistumismaksun arvosta.

Etäosallistuja: ilmoittaudu viimeistään 20.4.2023. Toimitamme etälinkit 20.-21.4.2023 ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen osoitteessa www.skls.fi

Majoitus järjestetään opiskelija-asuntoloissa, joissa wc ja suihku löytyvät pääosin käytävältä. Majoituksen hinnat niin aikuisille kuin lapsillekin 1 hh 50 €/hlö/vrk omilla liinavaatteilla (vain muutama) 2-3 hh huone 30 €/hlö/vrk omilla liinavaatteilla liinavaatteet ja pyyhkeet 10 €/hlö Huomioithan, että Päivölän opistolla on omat peruutusyms. sääntönsä majoituksien osalta.

Kuinka Päivölään Päivölän opiston osoite on Päivöläntie 52, 37770 Tarttila (Valkeakoski). Päivölän opisto sijaitsee 15 km päässä Valkeakosken keskustasta. Päivölään pääsee parhaiten matkustamalla junalla Toijalaan ja sieltä taksilla 9 km Päivölään.

Lähin linja-autopysäkki on 2 km päässä Uittamon tienhaarassa.

KrLL 1/2023

OHJELMA perjantai 21.4.

16.00-17.00 17.00-18.00 18.15-19.15

19.30-20.30 20.30-23.00

Majoittuminen Päivällinen ”Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne...”

Arto Antturi SKLS sääntömääräinen kevätkokous Iltapala ja saunat

lauantai 22.4.

07.45 08.00-09.00 09.00-09.30 09.30-10.45

Aamuhartaus Aamupala Tervetuloa! ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”

Arto Antturi 11.00-11.45 Leading with Hope in Times of Change and Uncertainty

videoluento CEO Mark Pickering, Christian Medical Fellowship (CMF) ja keskustelu 11.45-12.45 Lounas 12.45-14.15 ”Niinhän vainottiin profeettojakin” onko mikään muuttunut?

Miika Auvinen ja Parvez Gill 14.15 Ulos kevättä haistelemaan!

15.00-15.30 Päiväkahvi 15.30-17.00 Tahtoisin lähteä - löytyykö lähettäjää?

paneeli ja keskustelu 17.00-18.00 Päivällinen 18.15 - 19.15 Pää vaivoin pinnalla vai iloista surffailua aallon harjalla?

– Lääkärinä suomalaisen terveydenhuollon muutoksissa

nuoren lääkärin Jenny Annolan os. Kurttilan puheenvuoro ja keskustelua 19.30-20.30 Soiva kevätilta Päivölässä 20.30-23.00 Iltapala ja saunat

sunnuntai 23.4.

07.45 08.00-09.00 10.00-12.00 12.30-13.30 13.30-14.00

Aamuhartaus Aamupala Messu Sääksmäen kirkossa Lounas Päivien päätös - Hyvää kotimatkaa!

rovasti Arto Antturi on kolmen aikuisen tyttären isä ja kahden kouluikäisen isoisä. Hän toimi Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajana 2020– 2022 ja sitä ennen pappina Helsingissä. Hän on valmistunut teologian maisteriksi v. 1989 ja suorittanut sen jälkeen eksegeettisiä jatko-opintoja Helsingissä, Vanderbilt Universityssä Yhdysvalloissa sekä Dublinissa. Hänet vihittiin papiksi joulukuussa 1998, sen jälkeen, kun hän perheineen oli liittynyt ev.lut. kirkkoon tammikuussa. Hän on toiminut kirkolliskokousedustajana vuodesta 2016.

lääkäri Mark Pickering on Britannian kristittyjä lääkäreitä ja sairaanhoitajia yhdistävän Christian Medical Fellowshipin (CMF) toiminnanjohtaja. Hän asuu Lontoossa, jossa työskentelee myös yleislääkärinä vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa. Aikaisemmin hän johti CMF:n ja ICMDA:n (International Christian Medical and Dental Association) opiskelijatyötä. Hän loi silloin monipuolisen yhteistyöverkoston erilaisiin järjestöihin sekä kristillisessä opiskelijatyössä että myös lääketieteen etiikan, vaikuttamistyön, maailmanlähetyksen ja apologetiikan saroilla.

teologi Miika Auvinen on perheenisä, teologi, puhuja, muusikko ja kirjoittaja, joka palvelee vainottuja kristittyjä Open Doors -järjestön ulkosuhteista vastaavana johtajana.

Open Doors on vuonna 1955 perustettu kansainvälinen avustusjärjestö, joka toimii vainottujen kristittyjen auttamiseksi yli 70 kohdemaassa.

pastori Parvez Gill on nykyisin Suomessa asuva, pakistanilainen pastori, joka työskenteli aiemmin kotimaassaan Church of Pakistanin palveluksessa – kirkon, joka syntyi vuonna 1970 anglikaanien, metodistien, luterilaisten ja osan presbyteereistä liityttyä yhteen. Pastori Gill joutui pakenemaan maasta paikallisten viranomaisten varoitettua häntä siitä, että he eivät enää pystyisi takaamaan hänen turvallisuuttaan.

lääkäri Jenny Annola os. Kurttila on korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri ja suorittaa tällä hetkellä yliopistosairaalajaksoa Oulussa. Koronavuosina hänen aamunsa alkoivat aina Raamattu kannesta kanteen ohjelmaa kuunnellen, mutta nyt kaikki jaksot on kuunneltu ja haussa on uusi ohjelma. Vapaa-ajalla hän viihtyy parhaiten hiihtoladulla, tanssisalilla ja kotisohvalla neuloen. Hänen erityistaitoihinsa kuuluu kukkaseppeleen teko.

13

14

KrLL 1/2023

INF – 70 vuotta lähetystyötä Nepalissa INF, International Nepal Fellowship (Kansainvälinen Nepal-lähetysjärjestö), juhli v. 2022 marraskuussa 70-vuotista palvelutyötään Nepalissa. Juhlien teemana oli vapaasti käännettynä: 70-vuotta palvelua Nepalissa – muistellen mennyttä, juhlien nykyisyyttä, kehittäen tulevaisuutta.

Englantilaiset lähetystyöntekijät ja muutama kristityksi kääntynyt nepalilainen työskentelivät 1930-luvulta lähtien Nepalin eteläisen rajan pinnassa Intiassa. He pitivät klinikkaa, jossa hoidettiin Nepalista tulevia potilaita. Vuonna 1952 he saivat luvan tulla Nepaliin. Siihen asti Nepal oli ollut satoja vuosia suljettu ulkomaalaisilta ja kristityiltä. Myös kristityiksi kääntyneet nepalit oli karkotettu maasta.

Marraskuun 10. päivä 1952 naislähetystyöntekijöiden ja nepalikristittyjen ryhmä aloitti kävelymatkansa Pokharaan.

Marraskuun 17. he saapuivat Pokharaan. Siellä he asettuivat erään mukana olleen kristityn nepalin omistamalle maalle. Sinne perustettiin klinikka ja sairaala. Pian syntyi mukana tulleiden nepalien toimesta myös Nepalin ensimmäinen seurakunta Ram Ghat Church.

INF oli ensimmäinen lähetysjärjestö, joka pääsi Nepaliin, ja seuraavana vuonna Kathmandussa aloitti toiminnan Nepalin yhdistynyt lähetys (UMN). INF Nepal on myös Nepalin vanhin kansalaisjärjestö.

INF:n suunnitelmissa on kehittää Green Pastures-sairaalasta ja kuntoutuskeskuksesta 500-paikkainen kuntoutuksen ja kroonisten sairauksien hoidon osaamiskeskus. ollut esimerkiksi HIV/AIDS ohjelma ja hoitoyksikkö huumeidenkäyttäjille.

Pääsimme osallistumaan INF:n 70-vuotisjuhliin, pääjuhla oli 17. marraskuuta, Pokharaan saapumisen vuosipäivänä.

Juhlien teemana saimme kuulla Jumalan uskollisuudesta, huolenpidosta ja johdatuksesta 70-vuoden aikana. Juhlimme sitä missä nyt ollaan. Kuulimme myös niistä uusita suunnitelmista mitä on INF:n työn kehittämiseksi.

INF aloitti työn terveydenhuollon alalla. Ennen vuotta 1952 Nepalissa ei ollut lääkäreitä tai sairaaloita Kathmandun ul- Green Pastures-sairaalan tarina kopuolella ja Kathmandussakin ne oli tarkoitettu kuninkaallisille ja korkeille virkamiehille. Pokharassa INF aloitti sairaa- Hyvin pian INF:n aloitettua työnsä Pokharassa 1952 ilmeni lan, jonka tiloiksi tuotiin peltisiä brittiarmeijan kaarihalleja. tarve lepratyölle. Ensiksi alkoi pieni lepraklinikka, joka kePeltiset hallit loistivat auringonvalossa näkyen kauas. Niistä hittyi sairaalaksi. Green Pastures aloitti toimintansa 1957 sairaala sai nimensä Shining Hospital (loistava sairaala). Se leprasairaalana. Se oli suurimmillaan 100-paikkainen lepoli vuosien ajan ainoa sairaala läntisessä Nepalissa. Aivan rasairaala. Se oli toinen Nepalin lepranhoitoon erikoistulänsirajan tuntumaan tuli myöhemmin TEAM-lähetyksen neista sairaaloista. Tehokkaan lääkityksen ansiosta sairaasairaala, joka palveli kaukolänttä. Shining Hospital lopetti lahoitoa vaativien potilaiden määrä väheni, koska se saatiin toimintansa 1970-luvun lopulla, jolloin INF siirtyi tukemaan hoidettua ennen komplikaatioiden kehittymistä. uutta hallituksen perustamaa aluesairaalaa. Vuonna 1957 Green Pastures-sairaala aloitti leprasairaalaJuhlapaikalle oli pystytetty yksi Shining Hospital -sairaalan na. metallisista kaarihalleista museoksi.

INF laajensi toimintaansa vuosien varrella toteuttamaan Nepalin kansallisia lepra- ja tuberkuloosiohjelmia Länsi-Nepalissa. Lisäksi aloitettiin kyläkehitysohjelmia useilla paikkakunnilla läntisessä Nepalissa. Näissä on pyritty parantamaan ihmisten elinoloja, kehittämään toimeentulomahdollisuuksia, edistämään lukutaitoa ja parantamaan ruokaturvaa. Näitä on kohdistettu ennen kaikkea huonoimmassa asemassa oleville ja syrjäseuduille. Lisäksi on

KrLL 1/2023

Uusi palliatiivinen osasto

Työskennellessämme Green Pastures-sairaalassa (19932001) olimme yhdessä saksalaisen kuntoutuslääkärin kanssa kehittämässä sairaalaa kuntoutussairaalaksi, joka tarjosi kuntoutusta myös muille vaikeavammaisille kuin leprapotilaille. Tämän muutoksen toteuttamisessa auttoi huomattavasti Suomen Vapaakirkon kehitysyhteistyöhanke, johon rahoitusta saatiin Suomen Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Tällä saatiin uusia tiloja, esimerkiksi fysioterapialle ja saatiin tehtyä muutoksia sairaalan tiloihin niin, että ne soveltuivat pyörätuolin käyttäjille. Se myös mahdollisti henkilökunnan kouluttamisen ja kuntoutuksessa tarvittavien laitteiden ja apuvälineiden hankinnan. Sairaalan nimi muuttui näiden kehitysaskelien myötä muotoon Green Pastures-sairaala ja kuntoutuskeskus.

Sairaala kehittyy edelleen Suomen kristillinen lääkäriseura on tukenut Green Pastures-sairaalaa ja kuntoutuskeskusta usealla Ulkoministeriön rahoitusta saaneella hankkeella. Yhdessä näistä rakennettiin erityinen osasto selkäydinvammaisten kuntoutusta varten.

Sen toimintaa on kehitetty myös muualta tulleen rahoituksen avulla monin tavoin. Pyörätuolien valmistusta ja proteesipajaa on kehitetty. Se pystyy nyt tarjoamaan entistä korkealaatuisempia proteeseja. Myös pyörätuolit vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita ja niiden saatavuus on myös parantunut.

Alueelle on myös perustettu korvasairaala. Siellä pyritään ehkäisemään ja hoitamaan kuulovammaisuutta. Se tarjoaa koulutusta korvatautien hoidossa lääkäreille ja muillekin ammattiryhmille. Se tarjoaa myös modernit tilat korvan

GPHRC:n toimintoja

alueen leikkauksille. Puheterapia on keskeinen osa sen toimintaa.

Uutena kehitysaskeleena on palliatiivinen hoito. Sairaalaan on rakennettu uusi osastorakennus, joka on erityisesti suunniteltu palliatiiviseen hoitoon. Siihen liittyy myös kaunis huolella suunniteltu piha-alue. Palliatiivisen hoidon saatavuus Nepalissa on vähäistä. Tarkoitus onkin, että tämä osasto voisi olla esimerkkinä ja mallina muille ja voisi myös tarjota koulutusta palliatiivisessa hoidossa. Koska lepra ei vielä ole hävinnyt Nepalista, on myös leprapotilaiden hoitoa varten rakennettu uusi osasto.

INF:n suunnitelmissa on kehittää Green Pastures-sairaalasta ja kuntoutuskeskuksesta 500-paikkainen kuntoutuksen ja kroonisten sairauksien hoidon osaamiskeskus. Sen tehtävänä olisi myös tutkimustyö ja koulutus. Suunnitelmia on esimerkiksi fysioterapiakoulutuksen aloittamisesta. Samoin on selvitetty lääketieteen opetuksesta paikallisen yliopiston alaisuudessa.

Jukka Knuuttila Jukka ja Pirjo Knuuttila olivat työssä Green Pastures-sairaalassa 1993-2001 Suomen Vapaakirkon lähettäminä.

15

16

KrLL 1/2023

Pyörätuolikisa kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2022

”Access and Inclusion” - jatkoa vammaistyöllemme Nepalissa Muutamat ehkä vielä muistavat, miten ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin tuetussa hankkeessamme saimme vuosina 2013–2017 olla vahvistamassa Green Pastures -sairaalan selkäydinvammaisten kuntoutuspalveluiden kehittämistä Pokharan kaupungissa Nepalissa. Hankkeen aikana mm. rakennettiin selkäydinvammaisille tarkoitettu osasto, vahvistettiin henkilökunnan osaamista, palkattiin sairaalaan naispuolinen vertaistukihenkilö, koulutettiin maaseudun terveysasemien henkilökuntaa sekä toteutettiin esteettömyyttä parantaneita kodinmuutostöitä 135 selkäydinvammaisen kodissa.

Kolmesti yritimme hakea ulkoministeriöltä rahoitusta jatkohankkeille, mutta Suomen valtion varoja ei tähän enää herunut. Olemme pienimuotoisesti jatkaneet Green Pastures -sairaalan ja sen taustajärjestön International Nepal Fellowshipin (INF) tukemista omin keräysvaroin. Yhteys Pokharaan on säilynyt. (Ks. myös edellisen aukeaman juttu).

Itse olen viimeksi käynyt paikan päällä Kathmandusta käsin marraskuussa 2019. Tiedämme, että työ jatkuu ja myös kehittyy edelleen.

Pokharan lisäksi tukemme on parin viime vuoden aikana ulottunut myös Länsi-Nepalin Surkhetiin, jossa INF:llä on toinen sairaala (https://www.inf.org/shis/ ). Sielläkin Kristillisen lääkäriseuran tuki on kohdennettu vammaisten henkilöiden kuntoutuspalveluiden kehittämiseen.

Viimeisin, kevään 2020 ulkoministeriön hanketuen hakukierrokselle yhdessä INF:n kanssa työstämämme hankesuunnitelma sai onneksi uuden elämän, kun saksalainen TERRA TECH -järjestö (https://www.terratech-ngo.de/ ) tarttui siihen. Suunnitelmaa piti muokata ja laajentaa, koska Saksan valtio-omisteinen, kehitysyhteistyöavustuksia myöntävä GIZ (German Agency for International Cooperation/ Deutsche Gesellschaft für Internationale Zusammenar-

beit https://www.giz.de/en/html/index.html ) ei kuulemma lähde tukemaan alle puolen miljoonan euron hankkeita.

Hyväksytyssä ”Access and Inclusion”-hankkeessa tavoitteena on vahvistaa Surkhetin alueella vammaisten henkilöiden kokonaisvaltaista kuntoutumista työllistymiseen ja täyteen osallisuuteen saakka. Kristillinen lääkäriseura on sitoutunut osallistumaan 25 %:n omarahoitusosuuteen yhteensä 26000 eurolla vuosien 2022–2025 aikana. Sitoumuksemme kattaa vain vajaat 5 % suunnitelluista kokonaiskuluista, mutta on sellaisenakin merkittävä apu. Itse iloitsen siitä, että se työ, minkä teimme hanketta yhdessä suunnitellessamme ei mennyt hukkaan. Tekemämme taustakartoitukset ja suunnitelmat ovat pohjana niille toiminnoille, jotka nyt ovat lopulta päässeet käyntiin Surkhetissa.

Ensimmäinen puoli vuotta takana – mitä oli saatu aikaan?

Monien viivytysten jälkeen uudistettu hanke käynnistyi heinäkuun 2022 alussa. Joulukuun loppuun mennessä lähtötilanteen kartoitus oli saatu viimeisteltyä ja työ oli päässyt hyvään vauhtiin. Fysio- ja toimintaterapeutti olivat tehneet arvion 134 eri tavoin vammaisen henkilön kokonaistilanteesta neljän kunnan alueella; heistä 12 ohjattiin moniammatilliseen ja 36 lääketieteelliseen kuntoutukseen sekä 10 telemedisiinisen neuvonnan piiriin, 62 sai lähetteen apuvälinearvioon ja viiteen kotiin tehtiin suunnitelmat kodinmuutostöistä. Kahdessa muutostyöt ehdittiin aloittaa. Seitsemän henkeä oli vuoden 2022 loppuun mennessä jo saanut apuvälineensä; jaetuksi tuli neljä valkoista keppiä näkövammaisille, yhdet kainalo- tai kyynärsauvat, yksi kävelytuki ja yksi pyörätuoli. 111 henkeä oli kotiympäristössään saanut fysio- ja toimintaterapiaa selviytyäkseen entistä paremmin päivittäisistä perustoiminoista. Viittä vammaisetuuksiin oikeutettua henkilöä oli avustettu vammaiskortin hankki-

KrLL 1/2023 Vuonna 2015 voimaan tullut uusi perustuslaki jakoi Nepalin seitsemään provinssiin (vas. karttakuva). Päätöksenteko jakautuu nyt valtakunnallisen sekä provinssi- ja paikallishallinnon kesken. Surkhetin piirikunta sijaitsee Länsi-Nepalissa Karnalin provinssissa. Kaksi läntisintä provinssia, Karnali ja Sudur Pashchim (Kaukolänsi) ovat maan vähiten kehittyneitä alueita. Oikeanpuoleiseen karttaan on merkitty ne Surkhetin piirikunnan kunnat, joiden alueella Access and Inclusion -hanke toimii.

misessa. Kortti on edellytys etuuksien saamiselle, mutta sen hankkiminen on usein hankalaa eivätkä kaikki ole edes tietoisia siitä, että etuuksia on olemassa. Kaikki viisi perhettä ovat vähävaraisia, joten pienikin sosiaalietuus (4000 tai 2600 rupiaa eli vajaa 30 tai 20 euroa kuukaudessa vamman haitta-asteesta riippuen) on merkittävästi kohentunut heidän toimeentuloaan.

Vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä toimeentulon vahvistamiseksi on myös kartoitettu yksilöllisiä kouluttautumis- ja työharjoittelumahdollisuuksia sekä toisaalta työnantajia, jotka voisivat tarjota harjoittelu- ja/tai työpaikkoja. Yrittäjyyskurssille osallistui 62 henkeä. Heistä 10 valittiin jatkamaan ammatillisille kursseille ja 21 saamaan lisäoppia karjanhoidosta.

Vammaisille ja heidän perheenjäsenilleen on jaettu tietoa vammaisten oikeuksista ja rohkaistu hylkäämään kielteiset asenteet, joita vammaisuuteen Nepalissa yhä vahvasti liitetään. Monet ovat kertoneet itsetuntonsa kohentuneen; jo lyhyessä ajassa he kokevat tulleensa kykeneviksi tekemään päätöksiä omasta elämästään ja asettamaan tavoitteita, joista eivät ennen rohjenneet edes uneksia. Vanhemmat, jotka ovat usein joutuneet kuulemaan, että heidän vammaisten lastensa olisi ollut parempi kuolla kuin elää, ovat saaneet neuvonnan ja vertaistuen myötä voimaa puolustaa lastensa oikeuksia ja taistella yhteisön haitallisia asenteita vastaan.

Kokouksia on pidetty ja yhteistyötä tehty sekä paikallisten vammaisjärjestöjen ja itseapuryhmien että viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Myös tällä on jo saatu rohkaisevia tuloksia aikaan sekä ylätasolla että paikallisesti. Karnalin provinssin hallitus mm. sitoutui osoittamaan budjettivaroja alueen koulujen esteettömyyttä parantaviin muutostöihin. Kahdessa koulussa muutostöitä on tehty myös hankkeen puitteissa. Paikallistasolla 11 uutta vammaisten itseapu- ja vertaistukiryhmää on muodostettu isompien, kunnallisen tason vammaisyhdistysten ohjauksessa. Kansainvälistä vammaisten päivää 3. joulukuuta vietettiin kaikissa neljässä kohdekunnassa. Julkishallinto ja useat muut järjestöt osallistuivat kustannuksiin, ja osanottajia tapahtumissa oli useita satoja.

Yllä esimerkkejä siitä, millaisia toimintoja kohdekunnissa on jo ollut ja mitä jatkossa on odotettavissa.

Ennen ja jälkeen – kaksi muutostarinaa Kripa Sunar* (nimi muutettu) on 10-vuotias, syntymästään sokea tyttö. Kripan isä on kuollut ja äiti mennyt uusiin naimisiin. Perheeseen kuuluu äidin, sisaren ja isäpuolen lisäksi äidin veli. Perheen pääasiallinen toimeentulo muodostuu pienelle maapalalle istutettujen viiden sitruunapuun sadosta, äidin ja isäpuolen päivätöistä saamista epäsäännöllisistä ansioista sekä sedän korkean ikänsä perusteella nauttimasta sosiaalietuudesta.

Hankkeen lähtötilanteen kartoituksen yhteydessä Kripa löydettiin kotinsa karjasuojasta. Tyttö oli pesemätön, hänen vaatteensa olivat likaiset ja täit saivat vapaasti lisääntyä hänen hiuksissaan. Neuvonta ja tukitoimet aloitettiin välittömästi. Vanhemmille kerrottiin vammaisten henkilöiden oikeuksista. Huoltajina heidän vastuutaan tytön hyvinvoinnista ja huolenpidosta painotettiin. He saivat myös kuulla vammaisille kuuluvista sosiaalietuuksista. Kripa ohjattiin hankkimaan lääkärintodistus vammastaan ja täysin sokeana hän sai korkeimman haitta-asteen vammaiskortin. Kortin haltijana Kripa on nyt oikeutettu suurimpaan kuukausirahaan. Kaiken tämän myötä perheen asenne Kripaa kohtaan on muuttunut. Häntä ei enää piilotella karjasuojassa vaan hän saa nyt lähimpiensä huomion ja huolenpidon. Matkaa on varmasti vielä täyteen osallisuuteen, mutta ainakin ensimmäiset askeleet on otettu.

Vas. Kripa karjasuojan taakse hylättynä, oik. äidin kanssa kaupungissa vammaiskorttia hakemassa.

17

18

KrLL 1/2023

Vasemmalla masentunut, perheen tukea vaille jäänyt mies, oikealla tyytyväinen kauppias

Shyam Bahadur Gotame* (nimi muutettu) on 36-vuotias perheenisä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo, yksi poika ja kaksi tytärtä sekä hänen äitinsä ja sisarensa. Perheen elanto pieniltä pelloilta oli niukkaa ja niinpä Shyam Bahadur vuonna 2012 suuntasi tuhansien muiden tavoin siirtotöihin Intiaan.

Hän sai työpaikan vartijana.

Hän ansaitsi kohtuullisen hyvin ja perheen toimeentulon turvasivat hänen Intiasta lähettämänsä rahat. Sitten iski koronapandemia. Shyam Bahadur oli kotimaassaan vuosilomalla, kun pandemia alkoi. Raja suljettiin ja rajoitustoimet maan sisälläkin olivat tiukkoja. Shyam Bahadur menetti työnsä ja toimeentulonsa. Työttömyys ja kykenemättömyys huolehtia perheestään masensivat.

Verenpaine kipusi korkeuksiin ja vasen puoli halvaantui.

Hoidot kathmandulaisessa yliopistyosairaalassa, jonne hän hakeutui, tulivat maksamaan 1400000 rupiaa (noin 10000 euroa). Vammautuneena hän joutui kohtaamaan halveksun- Keräystavoitteemme 8000 euroa vuodessa (kaikkien muitaa ja huonoa kohtelua omalta perheeltäänkin. Hänestä, per- den keräystavoitteiden ohessa) on iso haaste. Palkkioksi haasteeseen vastaamisesta saamme varmasti jatkossakin heen elättäjästä, oli tullut heille taakka. lukea monia tarinoita siitä, kuinka jonkun yhden ihmisen ja Access and Inclusion -hankkeen puitteissa Shyam Bahadur hänen koko perheensä elämä on saanut uuden suunnan. sai sekä fysio- että toimintaterapiaa. Hän alkoi hitaasti toi- Toivo, itseluottamus, yhteisön tuki ja kokemus osallisuupua ja pystyy jo kävelemään ilman toisten tukea. Perhe sai desta ovat tulleet ankean näköalattomuuden, halveksunneuvontaa ja on oppinut suhtautumaan vammaisuuteen nan ja syrjäytyneisyyden tilalle. myönteisemmin. Shyam Bahadurille on myönnetty toiseksi korkeimman haitta-asteen mukainen vammaiskortti. Hän ei kuitenkaan jäänyt niukan sosiaaliturvan varaan vaan rohkaistui ystäviltä ja sukulaisilta lainaamillaan rahoilla perustamaan Elina Lind pienen päivittäistavarakaupan. Kaupallaan Shyam Bahadur ansaitsee riittävästi pystyäkseen jälleen elättämään perheensä.

Palkkioksi haasteeseen vastaamisesta saamme varmasti jatkossakin lukea monia tarinoita siitä, kuinka jonkun yhden ihmisen ja hänen koko perheensä elämä on saanut uuden suunnan.

Äidit kuuntelemassa opetusta vammaisten oikeuksista.

KrLL 1/2023

Tansenin lähetyssairaalaan Nepalissa on mahdollista tutustua 2.-18.5.2023.

International Christian Medical and Dental Association ICMDA järjestää 17. maailmankonferenssin 20.-25.6.2023 Tansaniassa Arushassa.

Suomesta on lähdössä 7 henkeä, pääosin opiskelijoita. Matka tehdään yhdessä ruotsalaisten kanssa 10-26.6. ja sille on vielä mahdollista lähteä mukaan. Tansaniassa tutustutaan ennen konferenssia lähetyssairaaloihin ja käydään safarilla. Kustannukset ovat n. 2200 € + konferenssimaksu.

Matkalla pääsee seuraamaan lähetyssairaalan arkea, tutustumaan Naya Suruwat (uusi alku) -yhdistyksen päihdetyöhön sekä osallistumaan Sininauhaliittojen Kansainvälisen Siniristin pääsihteerin Anne Babbin päihdetyökoulutukseen.

https://arusha2023.icmda.net/

Jos olet kiinnostunut jommasta kummasta matkasta, ota yhteyttä seuran lähetyssihteeriin (toimisto.skls(a)gmail.com)

19

20

KrLL 1/2023

”Minä olen Herra, sinun Jumalasi” - SKLS:n opiskelijapäivät Karkussa Vihdoin ja viimein koronavuosien jälkeen SKLS:n perinteiset opiskelijapäivät päästiin järjestämään tutussa paikassa tuttuun aikaan Karkun evankelisella opistolla tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tästä huolimatta paikalla oli tuttuun tapaan yli viisikymmentä medisiinaria ja denttaria kaikista Suomen lääkiksistä. Vipinää ja vilskettä viikonloppuna oli tätäkin enemmän, sillä samaan aikaan opistolla järjestettiin SKLS:n juniorilääkäreiden leiri, jonka kanssa jaoimme osan ohjelmasta – keskinäisestä yhteydestämme puhumattakaan.

Viikonlopun teemaksi oli valittu ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi”. Pääpuhuja Antti Laato tykitti lauantaina täyttä teologista opetusta Vanhan ja Uuden Testamentin pohjalta siitä, mitä tämä tarkoittaa. Opetus oli samaan aikaan ajatuksia herättävä ja mykistävä. Jotain saimme oppia siitä, kuinka Jumalamme luonne armollisuudessaan on ylen ihmeellinen ja kuinka vähän siitä kuitenkaan ymmärrämme.

Toinen viikonlopun pääpuhuja Säde Stenlund kertoi omakohtaisesti tiestään lääkisopiskelijana, lääkärinä sekä kutsumuksensa löytämisestä. Hänen inspiroivan ja inhimillisen tarinansa teemaa jatkoi hyvin yksi lauantain kanava, jossa pääsi pohtimaan omia vahvuuksiaan. Omien vahvuuksien ja arvojen löytäminen johtaa parempaan työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen sekä yleiseen hyvinvointiin. Muissa kanavissa saimme kuulla lähetystyöstä, pohtia yhdessä rahaa ja suhtautumistamme siihen sekä kysyä Antti Laadolta Raamatusta mitä vain taivaan ja maan väliltä. Ohjelma, teema ja puhujat olivat hyvin pidettyjä!

Puheiden ulkopuolella pelasimme hankijalkapalloa lähes ilman hankea, saunoimme, uimme avannossa ja nautimme tietysti Karkun hyvästä ruoasta. Perjantai- ja lauantai-iltoina oli iltahartaudet. Yhteisen rukouksen, laulun ja ylistyksen hetket koskettivat monia, ja saimme kokea jotain pientä siitä, mistä aiemmin oli opetettu. Yhteys Jumalaan ja toisiin uskoviin opiskelijoihin, siinä on mielestäni SKLS:n opiskelijatyön ydin. Jotkin pienemmät porukat jat-

Yhteys Jumalaan ja toisiin uskoviin opiskelijoihin, siinä on mielestäni SKLS:n opiskelijatyön ydin. koivat jokavuotisen ainutlaatuista yhteyden kokemista aina pikkutunneille saakka lautapelien ja jutteluiden lomassa.

Samalla opiskelijapäivät olivat itselleni viimeiset päivät SKLS:n opiskelijavastaavana ja opiskelijana ylipäänsä (toivottavasti ;). Päivien jälkeen pidimme opiskelijatoimikunnan ensimmäisen vuosikokouksen ja valitsimme siinä uusiksi opiskelijavastaaviksi Fia Rautavuoren Oulusta ja Rebekka-Emilia Santalan Turusta. Olen hyvin iloinen uudesta opiskelijavastaavakaksikosta ja olen varma, että he tulevat hoitamaan työnsä hyvin. Apunaan ja johdettavanaan heillä on mitä mainioin opiskelijatoimikunta jalkautuneena kaikkiin lääkiskaupunkeihin. Itse olen kiitollinen kuluneista vuosista, joiden aikana olen saanut antaa pienen panokseni seuran hyväksi yhdessä SKLS:n hallituksen, lähetyssihteerin, opiskelijatoimikunnan ja kaikkien teidän muiden kanssa. Helpottunein ja samalla haikein mielin luovutan kapulan eteenpäin.

Siunausta jokaisen kevääseen toivottaen, Mikko-Oskari Rinkinen SKLS:n väistyvä opiskelijavastaava

KrLL 1/2023

21

Lauantain iltahartauden bändi ylistystä ja laulua johtamassa.

Bändi oli panostanut iltaan ammattimaisesti eikä yleisö olisi halunnut huippuunsa viritetyn musiikin loppuvan.

Sunnuntai-aamuna Karkun legendaarinen avanto sai vuorostaan kylpeä, tällä kertaa auringossa.

Väistyvä ja uudet opiskelijavastaavat pitivät perehdytyksen opiskelijavastaavan työhön Tampereella lauantaina 25.2.2023. Uudet tuulet puhaltavat Turusta ja Oulusta. Toivotetaan uudet ja innokkaat opiskelijavastaavat lämpimästi tervetulleiksi mukaan työhön!

SKLS kiittää Mikko-Oskaria vuosista opiskelijavastaavan roolissa ja toivottaa siunausta uusille opiskelijavastaaville!

22

KrLL 1/2023

Parhaiden lahjojen äärellä

– SKLS:n juoniorilääkärien päivät Karkussa Tammikuun viimeisenä viikonloppuna kristityt nuoret (ja tätä nykyä jo vähän vanhemmatkin) lääkärit kokoontuivat tuttuun tapaan Karkun evankeliselle opistolle.

Teemamme oli tänä vuonna ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.”. Aiheeseen johdatti ansiokkaasti perjantain puhujana LT Säde Stenlund, ja seuraavana päivänä saimme tutkiskella erilaisia Jumalan antamia lahjoja, niin hengellisiä antimia kuin inhimillisiä resursseja usealta kannalta mm. professori Antti Laadon ja vahvuusvalmentaja Anne Saaren johdolla. Sellaistakaan Jumalan lahjaa kuin raha ei unohdettu, vaan halukkaat syventyivät tähän aiheeseen sille omistetussa kanavassa.

Vuodesta toiseen Karkun teemoina ovat kuitenkin myös sellaiset lahjat kuin saunominen, hyvän ruuan nauttiminen ja

Liity SKLS:n juniorilääkäreiden sähköpostilistalle!

Jos haluat jatkossa sähköpostitse tiedotusta SKLS:n juniorilääkärien tapahtumista, esim. ensi vuoden Karkusta, lähetä sähköposti SKLS:n lähetyssihteerille osoitteeseen toimisto.skls(a)gmail.com otsikolla "Valmistuneiden sähköpostilista".

Osoitteen lähettämällä hyväksyt, että SKLS:n sihteerillä on nimesi ja sähköpostiosoitteesi ja saat listan kautta muutaman kerran vuodessa juniorilääkäreille kohdennettua infoa tapahtumista, mm. ilmoittautumisohjeet ensi vuoden Karkkuun.

Kuva: Juhani Junnila

ennen kaikkea vuosien varrella tutuiksi tulleet ystävät, joiden kanssa Karkun myötä säännöllisesti kerran vuodessa saa jakaa kappaleen matkaa. Mukaan liittyy iloksemme vuosittain uusia tuoreita lääkäreitä, jotka toivoakseni osaamme toivottaa lämpimästi tervetulleiksi. Toisenlaistakin joukkoon liittymistä on hauska seurata: Karkkuun tullaan koko perheellä, ja joka vuosi saa ihmetellä, kuinka edellisen vuoden vauvat ovat jo taaperoita, ja joukkoon on taas liittynyt uusia aivan pieniä tulokkaita.

Tuttuun tapaan Karkussa samaan aikaan hengellisestä ja kollegiaalisesta yhteydestä nauttimassa olivat myös SKLS:n opiskelijat omassa tapahtumassaan. Kuten järkevää onkin, jaoimme osittain samoja ohjelmanumeroita. Halukkaat, kuten allekirjoittanutkin, jakoi opiskeijoille myös vapaamielisiä rohkaisun sanoja iltasaunomisen lomassa. Silti molemmat joukkiot saivat viettää riittävästi aikaa myös erillään, pureutuen juuri omassa elämäntilanteessaan polttaviin teemoihin.

Sunnuntaina kokoonnuttiin vielä yhteiseen messuun, sen kaikkein tärkeimmän, kaikkia ikäluokkia ja ammattikuntia yhdistävän lahjan äärelle. Karkusta kotiutuessa päällimmäisenä mielessä olikin kiitollisuus Herran hyvistä lahjoista ja niistä, jotka niitä tänä vuonna meille tarjoilivat. Kiitokset siis Karkun järjestäjille ja jokaiselle osallistujalle. Rukoillaan, että saisimme nähdä ensi vuonnakin!

Kaarina RImpeläinen

ajankohtaista:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Belgialle tuomion eutanasiasta Belgia on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan tuomion eutanasian toteuttamisesta. Belgian valtio on loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 2, jossa todetaan: ” Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti…”.

Godeliva de Troyer sai eutanasian lääkeinjektiolla v. 2012, perusteena oli ”parantumaton masennus”. Hänen poikansa Tom Mortier nosti tästä kanteen. Hänen äitiään hoitanutta psykiatria ei konsultoitu eikä liioin hänen läheisiään kuultu.

Tuomiossa todettiin, että Belgian valtiollinen eutanasioita tutkiva ja kontrolloiva toimielin ei ollut toiminut asian-

mukaisesti ja riippumattomasti. Tuomio toi esiin sen, että Belgian lainsäädäntö ei turvaa riittävällä tavalla kansalaisten perusoikeutta, oikeutta elämään. Belgiassa eutanasiat ilmoitetaan vasta jälkikäteen arviointielimelle.

Kalle Mäki LL, TM ADF International. 4.10.2022. Europe’s top human rights court rules: Belgium violated right to life in euthanasia case. https://adfinternational.org/tom-mortier-ruling

KrLL 1/2023

23

Onko elämässäsi muutoksia?

Menitkö naimisiin? Vaihdoitko työpaikkaa? Lähditkö ulkomaille kehitysyhteistyöhön? Täytitkö 75 vuotta?

Voit helpoiten ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai tehdä jäsemaksualennushakemuksen seuran intran lomakkeilla tai laittamalla sähköpostia SKLS:n toimistolle (toimisto.skls(at)gmail.com).

Lisätietoa jäsenmaksualennuksista kts. https://www.skls.fi/seura/jasenhakemus/

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran kokous 21.4.2022

KOKOUSKUTSU Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään pe 21.4.2023 klo 19.30 Päivölän opistolla (Päivöläntie 52, 37770 Tarttila) ja etänä Zoomilla.

Käsitellään sääntömääräiset asiat ja 1-5 varajäsenen valinta hallitukseen.

Mikäli osallistut kokoukseen etänä, ilmoita siitä toimistolle viimeistään to 20.4.2022, jotta saamme osallistumislinkin toimitettua.

Tervetuloa!

- Hallitus

"Kristitty pylvään päässä loimuava Herran liekki" - Kosmeettista kristillisyyttä vai aito rakkaus Kristukseen?

Tilaisuudet Zoomilla ke 7.3.2023 klo 18 ti 11.4.2023 klo 18 ti 9.5.2023 klo 18 lisätietoja seuran tapahtumakalenterista https://www.skls.fi/tapahtumat/ ikoni: Raija Savolainen

SKLS verkossa

SKLS:n nettisivut osoitteessa

SKLS:n intra osoitteessa

sivuilla mm. tapahtumatiedot ja Kristillinen Lääkärilehti

intrassa mm. keskustelupalsta, hengellinen huolto, arkisto ja erilaisia lomakkeita

www.skls.fi

intra.skls.fi

Seuraavaan numeroon (KrLL 1/2023) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 7.5.2023 mennessä

24

KrLL 1/2023

KrLL 1/2023