Issuu on Google+

1 · 2013

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Onnistumiset kannustavat Liikkujan Apteekkeja 12–13

4, 14–15

SuomiMiehet seikkailevat blogissa ja kiertueella

26–29 Valo ry pohjaa kumppanuuteen


Kipinät sisällys 1 · 2013

3

Pääkirjoitus: Hallinnosta toimintaan

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

6

KKI-hankkeita juhlistettiin vuosipäivänä

8

Tutkittua tietoa

9

Kolumni: Viestinnän murrosaikana viestintää pitää kehittää

10 Asikkalassa liikuntaneuvonta otetaan henkilökohtaisesti

12 Karhu Apteekki liikuttaa 14 Aloittamista vaille valmis urakka 16 Hoitopolkua, huolestumista,

henkilöstöliikuntaa ja hallintoa

18 Onko liikunnalla liikettä valtionhallinnossa?

20 Kunnon Laiva 2013

30

Luonnossa liikkuminen saa ajatukset pois työstä ja sielu lepää.

22 Kotipesä kuntoon 24 Laatua työuriin – tiiviyttä yhteistyöhön 26 Jäsenistä kumppaneiksi 28 Liikunnallista elämäntapaa edistämässä

18

Ministeri Lauri Tarastin teesit liikuntapolitiikkaan

20

Elämyksiä ja tunnetaitoja Kunnon Laivalta

22

Kannattaako liikuntaa brändätä?

30 Ympäristö liikuttaa: Luonnosta

hyvinvointia, terveyttä ja elämyksiä

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Harri Joensuu. PAINO PunaMusta Oy. 18. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 12391689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

Kuva: Sohvi Seppälä

2

KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Noora Moilanen, Jyrki Komulainen, Katri Väisänen ja Katariina Tuunanen. Alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen, Tanja Onatsu ja Sari Kivimäki.


Hallinnosta toimintaan Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuus on luonut vuosikymmenten saatossa puitteet aktiiviselle harrastustoiminnalle ja huippu-urheilumenestykselle. Paikallisten yhteisöjen näkökulmasta liikunnan kansalaistoiminnan merkitystä ei voi liioin ylikorostaa. Liikuntapoliittinen keskustelu on ymmärrettävistä syistä välinearvoistunut. Tilanteessa, jossa väestö lihoo ja fyysisen kunnon romahdus uhkaavat kansantaloutta, liikunnasta on tullut keskeinen terveys- ja hyvinvointipoliittinen väline muun muassa työurien pidentämiseen ja terveydenhuollon massiivisten kustannusten taltuttamiseen. Liikkumattomuus maksaa. Suomessa arviot kustannuksista vaihtelevat sadoista miljoonista miljardiin euroon vuositasolla. Liikkumattomuuden taltuttamiseen perätäänkin voimallisempaa yhteiskunnallista reaktiota. Valtiovarainvaliokunta ja valtion liikuntaneuvosto ovat korostaneet, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten neuvola- ja päiväkotijärjestelmän, koulun, puolustusvoimien, työelämän, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon, tulee huomioida liikkumisen tärkeys omissa ratkaisuissaan. Muutosta arjen fyysisen passiivisuuden purussa ei saavuteta pelkästään liikuntahallinnon voimin. Valtion veikkausvoittovaroista jaettava liikuntabudjetti on noin 150 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella on jatkossakin taattava liikuntakulttuurin ydinosa-alueiden, kuten liikunnan kansalaistoiminnan elinvoima. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 1.2.2013 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida, miltä osin voimassa oleva liikuntalaki edellyttää uudistamista. Ministeriö järjesti huhtikuussa lakiuudistukseen liittyvän kuulemisen, johon osallistui liki 160 sidosryhmään kuuluvaa. Ennakkopalautteessa lain muutostarpeita koskien korostuivat kysymykset liikunta-käsitteen määrittelystä, eri tahojen vastuista koko elämänkulun mittaisen liikunnan edistämisessä sekä muiden hallinnonalojen sitouttamisesta liikunnan edistämiseen: mitä eri sektorit voivat läpäisyperiaatteella tehdä ihmisten liikuttamiseksi. Valtion liikuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu koko elämänkulun aikana. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, on monen asian muututtava. Yhteiskunnan eri sektoreiden sitouttamisen lisäksi tarvitaan toimijakentän, niin kuntien liikuntatoimen, järjestöjen kuin seurojen selkeää työnjakoa ja keskittymistä olennaiseen. Liikuntakulttuuri onkin monin tavoin murrosvaiheessa ja urheiluliikkeen toimintamallit on asetettu kriittiseen tarkasteluun myös valtionavustuspolitiikan näkökulmasta. Urheilujärjestöjen tuet ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kriittiset havainnot osoittavat, että voimavarat ovat turvottaneet nimenomaan kattotason organisaatioita. Huoli ruohonjuuritason seuratoiminnasta on kasvanut. Liikunnan kattojärjestöuudistuksessa ja huippu-urheilun muutostyössä on keskusteltu pitkälti samoista asioista: miten eri toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä päästäisiin nykyistä tuloksellisempiin ratkaisuihin. Ministeriön tahtotila on selvä: hallinnosta on siirrettävä resursseja itse toimintaan. Järjestörakenneuudistus on lähtökohtaisesti urheilujärjestöjen autonomiaan kuuluva asia. Edistysaskeleita järjestöbyrokratian purkamisessa saavutettiin Valon perustamisen myötä, mutta todellinen läpilyönti urheiluliikkeen kokoamisessa yhden katon alle koko elämänkulkua mukaillen jäi näkemättä, kun sekä Olympiakomitea että Paralympiakomitea eivät uuteen kattojärjestöön liittyneet. Olennaisessa osassa liikunnan edistämisessä ovat kunnat. Kuntakohtaiset erot liikunnan edistämisessä ovat kuitenkin suuret. Huomionarvoista on, että kunnissa, joissa liikunta on vahvasti integroitu osaksi kunnan strategista suunnittelua, liikunta myös näkyy läpäisevästi kunnan toiminnassa. Liikuntalain uudistamisen yhteydessä on tarpeellista selvittää, miten liikunnan peruspalveluluonnetta voidaan vahvistaa ja voidaanko paikallista kansalaistoimintaa selkeämmin tukea valtionosuutta kohdentamalla.

pääkirjoitus

Harri Syväsalmi

liikuntayksikön johtaja opetus- ja kulttuuriministeriö

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

SuomiMies seikkailee -rekka jälleen liikenteessä

Kuva: studio juha sorri

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiertää huhti–kesäkuussa 36 paikkakunnalla herättelemässä suomalaisia miehiä pohtimaan elintapojaan. Tapahtumien pääosassa on testirekka, jossa miehet pääsevät maksutta testaamaan kuntoaan helposti ja hikoilematta SuomiMiehen kuntotesteillä. Arkivaatteissa tehtävillä kolmella kuntotestillä mitataan kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa sekä analysoidaan kokonaisvaltaisesti kehonkoostumusta. Tapahtumista ei tarvitse lähteä kotiin pelkät tulospaperit kainalossa, vaan evääksi saa asiantuntijoiden antaman testipalautteen sekä vinkkejä fiksun liikkumisen ja hyvän syömisen alkuun. Testirekan lisäksi tapahtumissa on tarjolla monipuolista liikunnallista oheisohjelmaa sekä erilaisia mittauksia ja testejä. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, mutta testirekka on varattu ensisijaisesti miehille. SuomiMies seikkailee -rekkakiertue on osa valtakunnal­ lista SuomiMies seikkailee -kampanjaa. Edellisellä rekkakiertueella vuonna 2011 testattiin 30 paikkakunnalla yhteensä reilut 10 000 miestä. Rekkakiertue jatkuu jälleen syksyllä 2014. Vuosien 2013–2014 kiertueella suurimmalla osalla paikkakunnista testirekka vierailee ensimmäisen kerran. Rekkakiertueen järjestää valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen ja tapahtumapaikkakuntien kanssa. Rekkakiertueella edistetään myös kuntien terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan kehittämistä. Lisätietoja www.suomimies.fi

Koko rekkakiertueen aikataulu 2013 Huhtikuu 2013 Ke 10.4. Hamina, kauppatori To 11.4. Kouvola, kauppa­ keskus Veturi Pe 12.4. Kotka, kauppatori Ma 15.4. Helsinki, Senaatintori Ti 16.4. Helsinki, Malmi, Ylä-Malmin tori Ke 17.4. Vihti, Nummelan Prisma To 18.4. Espoo, kauppakeskus Sello, Viaporintori Ma 22.4. Nurmijärvi, Klaukkalan Citymarket Ti 23.4. Porvoo, Lundin aukio

4

Ke 24.4. Vantaa, Tikkurila, Lauri Lairalan aukio To 25.4. Hyvinkää, tori Pe 26.4. Savonlinna, kauppatori Ma 29.4. Pieksämäki, tori Toukokuu 2013 To 2.5. Mikkeli, tori Pe 3.5. Mikkeli, tori Ma 6.5. Luumäki, tori Ti 7.5. Lappeenranta, satamatori Ke 8.5. Imatra, Citymarket Pe 10.5. Parikkala, tori Ma 13.5. Forssa, Vesihelmi

Ti 14.5. Hattula, K-market Ke 15.5. Lempäälä, Ideapark To 16.5. Nokia, K-supermarket Löytis Pe 17.5. Virrat, Kisapirtti Ma 20.5. Asikkala, Kustaantori Ti 21.5. Heinola, tori Ke 22.5. Nastola, tori To 23.5. Hollola, tori Pe 24.5. Loviisa, tori Ma 27.5. Kuhmo, Kuhmo-talo Ti 28.5. Vaala, tori; Paltamo, Koulukankaan koulu Ke 29.5. Kajaani,

Raatihuoneen tori To 30.5. Sotkamo, tori Pe 31.5. Puolanka, tori; Suomussalmi, tori Kesäkuu 2013 Ma 3.6. Rovaniemi, keskusurheilukenttä Ti 4.6. Oulu, tori Pienempi testiauto kiertää Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kesällä ja syksyllä 2013.


Liikuntaneuvontakiertue 2013–2014 Liikunnan Käypä hoito -suositusten tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kehittää valtakunnallisesti liikuntaneuvontaa ja liikunnan puheeksi ottamista osana kuntien matalan kynnyksen liikuntapalveluketjua. Liikuntaneuvonnalla pyritään vahvistamaan liikkumattomuuden hoitopolkua ja liikunnan asemaa terveydenhuollossa. KKI-ohjelma järjestää yhdessä Liikunnan aluejärjestöjen ja UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua. Lisäksi koulutuskiertueella pureudutaan terveysliikunnan puheeksi ottamiseen, joka on tärkeä osa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuutta. Liikunnan puheeksi ottaminen lisää terveysliikunnan näkyvyyttä ihmisten arjessa ja pitää mielessä sen merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle. Koulutuspäivässä kuullaan asiantuntijaluentoja, kokemuksia onnistuneista liikuntaneuvontakäytännöistä sekä keskustellaan paikallisista jatkotoimenpiteistä. Ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu Liikunnan aluejärjestöjen kautta viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää.

thKansainvälinen terveysliikuntaverkoston kongressi Helsingissä syksyllä 2013

9 Annual Meeting and 4th of HEPA Europe Kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe 21–24 October 2013, Helsinki, Finland Networkin kongressi ja vuosikokous 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe järjestetään 21.–24. lokakuuta 2013 Helsingissä Kalastajatorpalla. Kongressin teemoina ovat liikkumattomuuden mittaaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Kongressin järjestävät Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja UKK-instituutti. Lisätietoja, ilmoittautumiset ja abstraktien jättö tapahtuman verkkosivuilta www.hepaeurope2013.fi.

Measuring physical inactivity

Counteracting sedentary lifestyle

Physical activity in childhood and adolescence Developing new ways in HEPA promotion Promoting cycling - Promoting walking

Syksy 2013 Ti 3.9. Rovaniemi Ke 4.9. Oulu To 5.9. Kajaani Ti 10.9. Kouvola Ke 11.9. Lappeenranta To 12.9. Helsinki Pe 13.9. Tampere

Kevät 2014 Ke 26.3. Joensuu Ma 31.3. Turku Ti 1.4. Pori Ke 2.4. Seinäjoki To 3.4. Kokkola Ke 9.4. Kuopio To 10.4. Jyväskylä

Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, sari.kivimaki@likes.fi, puh. 0400 247 444.

Liikettä niveliin conference venue

Hilton Helsinki Kalastajatorppa Työterveyslaitoksen julkaiseman Työ Terveys Turvallisuus -lehden Liikettä niveliin -palshosts ta tarjoaa hyviä vinkkejä työFit for Life Program and the UK päivän tauottamiseen. Vinkit ovat luettavissa myös sähköicontact information sen TTT-Digin verkkosivuilta maksutta. Muista tauottaa Liisamaria Kinnunen, liisamaria. työpäivääsi!

Lisätietoja www.tttdigi.fi

5


Teksti: Katri Väisänen Kuvat: Miia Malvela

KKI-hankkeita juhlistettiin vuosipAivAnA KKI-ohjelman vuosipäivää juhlittiin 15. helmikuuta Helsingin Säätytalolla. Perinteiden mukaan vuosi­ päivässä palkittiin ansioituneina terveysliikuntahankkeina Asikkalan kunnan Yhteistyöllä tuloksiin -hanke sekä Helsingin kaupungin liikuntaviraston Stadin kundi kondikseen -hanke. Liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Metsähallituksen luontopalvelut luonnossa liikkumisen laaja-alaisesta edistämisestä. Tänä vuonna palkinto myönnettiin myös KKI-innovaatiolle, jonka sai Porin Karhu Apteekki Liikkujan Apteekki -konseptin esimerkillisestä toteuttamisesta. Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti vuosipäiväpuheessaan vähäisen liikkumisen ongelmista, jotka koskettavat koko yhteiskuntaa. – On tärkeää kohdentaa tukea liikkumattomille ryhmille. Esimerkiksi koventuneesta työelämästä ja työttömyydestä kärsivien tukeminen liikunnan ja terveellisten elämäntapojen keinoin on yksi käytännön toimenpide myös nuorisotakuun toteuttamiseksi.

6

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kannusti nostamaan liikuntaneuvontaa entistä voimakkaammin sosiaali- ja terveydenhuollon työkaluksi. – On myös hyvä pitää meillä ter­ veyden­huollossa mielessä, että liikuntaneuvonta ei ole yksin terveydenhuollon asia, vaan liikuntaan pitää kannustaa vauvasta vaariin, ja tämä työ on tehtävä niin kouluissa kuin työelämän eri vaiheissa eläkejärjestöjen toimintaa unohtamatta.

Ismo Leikola ilahdutti juhlavieraita omilla liikunnallisilla kokemuksillaan.


Vuoden 2012 ansioituneet hankkeet toteuttavat KKI-toimintaa monella tärkeällä tavalla. Helsingin liikuntavirasto edustaa suurta kaupunkia ja liikuttaa suuria massoja. Asikkalassa työtä tehdään paitsi pitkäjänteisesti omassa kunnassa myös tiiviissä maakunnallisessa yhteistyössä. Karhu Apteekin työ terveysliikunnan edistämiseksi on täysin uudenlaista, ennakkoluulotonta ja muita apteekkeja kannustavaa. Metsähallituksen luontopalvelut tarjoavat luonnossa liikkumisen elämyksiä kaikille suomalaisille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Risto Järvelä (toinen vas.), Lounais-Suomeen Liikunnan ja Urheilun harrasteliikuntapäällikkö Jukka Läärä sekä aluejohtaja Jari Haapanen vaihtoivat kuulumisia tilaisuuden päätteeksi kahvikupin äärellä.

7


Työiän stressillä haitallisia vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn

Liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita

Jopa kolmannes työikäisistä kärsii työs- ten puhelimen käyttöön, raha-asioiden hoitamiseen ja kotiaskareista suoriututä johtuvasta stressistä. Tutkimus, jossa seurattiin yli 5000 henkilöä useita vuosi- miseen. Stressiä kokeneilla oli vanhuukymmeniä, osoittaa, että työiässä koe- dessa myös enemmän kävelyvaikeuksia tulla stressillä on pitkäaikaisia vaikutuk- kuin henkilöillä, jotka eivät olleet stressia vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn. sistä kärsineet. Tutkittavat henkilöt osallistuivat Work, Stressiä työssään kokeneilla on vanhuudessa merkittävästi huonompi toimin- Retirement and Active Aging (WRACA) takyky ja enemmän liikkumisvaikeuksia -tutkimukseen, joka toteutetaan Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisen kuin henkilöillä, jotka eivät ole kokeneet Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Työtyöiässä stressiä. Työperäinen stressi oireilee pääsään- terveyslaitoksen yhteistyönä. töisesti neljällä eri tavalla. Stressi voi ilmetä työhön liittyvinä välttämisreaktioina sekä masennusoireina, muistihäiriöinä, univaikeuksina tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä tai vatsakipuina. Artikkeli Jo lyhytaikainen stressi oli yhteydessä Kulmala J, von Bonsdorff MB, Stenholm S, Törmävanhuuden heikompaan toimintakykyyn. kangas T, von Bonsdorff ME, Nygård CH, Klockars M, Pitkäaikaista työperäistä stressiä koke- Seitsamo J, Ilmarinen J, Rantanen T. Perceived stress symptoms in midlife predict disability in old age. A neet selviytyivät vanhuudessa huonom28-year prospective cohort study. The Journals of min peseytymisestä ja pukeutumises- Gerontology Series A: Biological Sciences and Medita. Stressin kokemuksella oli vaikutusta cal Sciences 2013; doi: 10.1093/gerona/gls339.pdf/ myös mutkikkaampiin toimintoihin, ku- SLL352012-2364.pdf)

Vuosi synnytyksen jälkeen 15 prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita, joita eniten oli yli 34-vuotiailla liikuntaa harrastatamattomilla ensisynnyttäjillä. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa oli mukana lähes 500 pirkan­maalaista äitiä. Riittävän liikunnan tiedetään olevan yhteydessä hyvinvointiin niin raskauden aikana kuin muulloinkin. Tutkimuksessa mukana olleista äideistä riittävästi liikkui puolet – heillä oli selvästi vähemmän masennusoireita (10 %) kuin riittämättömästi liikkuvilla (20 %). Julkaisu Luoto R, Raitanen J, Tuisku K. Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemuksiin perhevapaasta. Teoksessa: Luoto R, Kauppinen K, Luotonen A, toim. Perhevapaalta takaisin työelämään. Hki: Työterveyslaitos, 2012: 127–143

Selkäkivun aiheuttamat varusmiesten poissaolot palveluksesta puolittuivat lihaskunto- ja neuvontaohjelmalla 356 panssarintorjunta- ja pioneerikomppanian varusmiestä teki kuuden kuukauden ajan vartalon lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa harjoittelua ja saivat neuvontaa, jossa jaettiin kuvallinen selänhuolto-opas ja pidettiin kaksi luentoa. Tavoitteena oli lannerangan täydellisen pyöristymisen välttäminen varusmiestehtävissä, kuten nostamisessa, lapioinnissa ja sängyn petaamisessa. Vertailuryhmän komppanioissa (kranaatinheitin, viesti) yli 300 miestä suoritti normaalin varusmiespalveluksen.

8

Selkäkivun ilmaantumisessa tai terveysasemalla käyntien lukumäärässä ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja, mutta selkäkivun aiheuttamat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät 58 prosenttia. UKK-instituutin ja Puolustusvoimien yhteinen tutkijaryhmä arveli tämän johtuvan siitä, että interventioryhmän varusmiesten selkävammat olivat lievempiä (biologiset syyt) tai he kokivat ne eri tavoilla (psykososiaaliset syyt) suhteessa vertailuryhmän varusmiehiin.

Hanke oli alallaan ensimmäinen ns. primääripreventiotutkimus maailmassa, toisin sanoen se kohdistui selästään aiemmin terveiden henkilöiden selkävaivojen ehkäisyyn.

Julkaisu Suni JH, Taanila H, Mattila VM, Ohrankämmen O, Vuorinen P, Pihlajamäki H, Parkkari J. Neuromuscular exercise and counseling decrease absenteeism due to low back pain in young conscripts-a randomized, population-based primary prevention study. Spine 2012 (in press), doi:10.1097/BRS.0b013e318270a12d


Viestinnän murrosaikana

Kolumni

viestintää pitää kehittää YouTube-videossa yksivuotias lapsi käsittelee iPadia täysin sujuvasti, mutta hermostuu, kun aikakauslehden sivuilla ei tapahdu mitään, vaikka sivua kuinka painaisi sormellaan. Teinitytöt tapaavat toisiaan, mutta samalla kun juoruavat pojista, lähettävät toisilleen Robinin kuvia älypuhelimellaan. Parikymppinen opiskelija viestii etätyönä tekemässään harjoittelupaikassaan pomolleen mieluummin salaisen Facebook-ryhmän ja pilvipalvelu Dropboxin kautta, kuin sähköpostilla. Tulevaisuuden työntekijät elävät nyt täysin erilaista viestinnällistä todellisuutta kuin mihin olemme tottuneet. Tietoa jaetaan avoimesti, nopeasti, paljon ja koko ajan. Verkko on osa 90 prosentin suomalaisen 16–74-vuotiaan elämää ja sosiaalista mediaa käyttää Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan jo puolet suomalaisista. Suurin osa myydyistä kännyköistä Suomessa on älypuhelimia ja netin mobiilikäyttö lisääntyy jatkuvasti. Viestintämaailma elää murrosta ja muutoksen aikaa, joka on väistämätön. Uudet tavat viestiä yleistyvät myös organisaatioissa, samanaikaisesti kun me ihmiset opimme käyttämään erilaisia palveluita yhä uusilla tavoilla. Sekä erilaisten yleistyneiden Facebookin kaltaisten viestintäkanavien kehittymisen että meidän ihmisten viestintätapojen muutoksen vuoksi niin järjestöjen, hankkeiden kuin muiden organisaatioiden on syytä valmistautua uudenlaiseen viestinnälliseen tulevaisuuteen.

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä Organisaatioviestinnän sopivin kombinaatio löytyy kartoittamalla viestinnän nykytilaa, analysoimalla viestien perille menoa ja tehokkuutta sekä suunnittelemalla, mitä uusia viestintätapoja organisaation kannattaisi ottaa mukaan osaksi viestintäkokonaisuuttaan. Tänä päivänä puhutaan paljon sosiaalisesta mediasta ja sen ottamisesta aktiiviseksi osaksi organisaatioiden viestintää, markkinointia ja toimintaa. Erityisesti näiden uusien palvelujen kohdalla on tärkeää miettiä, miten sosiaalinen media voisi täydentää ja uudistaa organisaation viestintää ja linkittyä organisaation kaikkeen tekemiseen suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Nykypäivän viestintä ja sen suunnittelu vaatii tarkastelua ja kehittämistä jatkuvasti. Uusia viestintäkanavia ja -tapoja voidaan ottaa käyttöön organisaatioissa, mutta samalla on hyvä pitää mielessä, että viestinnän muutokset ovat nykyään todella nopeita. Viime vuonna hyvin toiminut verkkokampanja voi tänä vuonna epäonnistua täysin, koska me ihmiset viestijöinä olemme kehittyneet vuoden aikana taas askeleen eteenpäin, emmekä kiinnitä huomiota enää samoihin asioihin kuin vuosi sitten. Hyvään viestinnälliseen tulokseen organisaatiot voivat päästä ottamalla mallia morsiamilta. Perinteisistä viestintätavoista jätetään käyttöön edelleen ne menetelmät, jotka tällä hetkellä toimivat ja joiden avulla kohderyhmä tavoitetaan yhä hyvin (jotain vanhaa). Uusia viestintävälineitä ja -tapoja on hyvä punnita organisaation tavoitteiden ja viestintästrategian myötä sekä edetä eteenpäin askel kerrallaan (jotain uutta). Oman viestintätoiminnan kehittämistä edesauttaa, kun ottaa muilta oppia onnistuneista tavoista viestiä (jotain lainattua). Lopuksi sitten hieman sitä jotain sinistä: Facebookiin on Suomessa kirjautunut lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Siitä syystä palvelun kautta tavoittaa ainakin eniten ihmisiä, kun vain muistaa tehdä Facebook-viestinnän suunnitelmallisesti, pitää kohderyhmä pääasiana mielessä ja analysoida viestinnän onnistumista koko ajan.

Piritta Seppälä

Kirjoittaja on verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kouluttaja, jonka vuodesta 2010 toiminut yritys Viestintä-Piritta kouluttaa ja konsultoi järjestöjä ja julkishallinnon organisaatioita.

9


Teksti: Noora Moilanen Kuvat: Jiri Halttunen ja Miia Malvela

Asikkalassa liikuntaneuvonta otetaan henkilökohtaisesti Vuosien suunnitelmallinen työ liikuntaneuvonnan edistämiseksi ja liikunnan palveluketjun luomiseksi on synnyttänyt Asikkalaan toimivan mallin, joka on laajentunut maakunnalliseksi. Asikkalan liikuntapalvelut palkittiin KKI-Vuosipäivässä ansiokkaasti liikuntaneuvontaa kehittäneestä ja kohderyhmää esimerkillisesti tavoittaneesta Yhteistyöllä tuloksiin -hankkeesta.

Asikkalan kunnan Yhteistyöllä tuloksiin -hankkeessa on terveydenhuollon liikkumislähetteen kautta ohjattu kuntalaisia liikuntaneuvontaan ja sitä kautta monipuolisiin liikuntaryhmiin tai omaehtoisen liikuntaharrastuksen pariin. – Vuosina 2005–2008 mietin paljon, millä tavalla kunta pystyisi vaikuttamaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin kuntalaisiin. Silloin tuli jo mieleen, että liikuntapalvelut ei tähän yksin pysty vaan siihen tarvitaan hyvin paljon apuja, ja kaikkein tärkein apuri on sosiaali- ja terveyspuoli, Asikkalan kunnan vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen pohjustaa.

Perusasioista liikkeelle Hanketta aloitettaessa Asikkalassa käytössä ollut liikuntaneuvontajärjestelmä koettiin vaivalloiseksi terveydenhuollon kannalta. – Lääkärillä ei ole vastaanotolla aikaa liikuntaneuvonnan antamiseen, tai toisaalta koulutusta siihen. Ajattelin, että muokataan Asikkalaan niin yksinkertainen ja helppo järjestelmä, että sen on pakko lähteä toimimaan, Kettunen kertoo. Liikkeelle lähdettiin yksinkertaisesta mallista, jossa terveydenhuollon henkilöstö ohjasi tietyt kriteerit täyttäviä asiakkaita liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnasta reitti kulki kunnan omiin matalankynnyksen liikuntaryhmiin. Alkuun liikuntaneuvontaan hakeutui Asikkalassa melko iäkkäitä kuntalaisia, mikä laittoi pohtimaan, tavoitetaanko toiminnalla oikeaa kohderyhmää.

10

– Todettiin, että jos me pystytään kotona asumista siirtämään muutamalla vuodella – ettei tarvita laitospaikkaa – niin ollaan onnistuttu, Kettunen vastaa. Liikkumattomien työikäisten tavoittaminen on tulevaisuudessa keskeinen haaste, johon vastaamisessa työterveyshuolto on äärimmäisen tärkeä yhteistyökumppani. – Työssäkäyvä henkilö, jolla ei ole isompia sairauksia, ei käy kovin usein lääkärin vastaanotolla tai muutenkaan terveyskeskuksessa, Kettunen pohtii.

Pitkä matka potilastietoihin Uusi liikkumislähete otettiin sosiaali- ja terveyspuolella hyvin vastaan. Hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä viiden kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottavan peruspalvelukeskus Oivan kanssa. – Siellä on ollut koko ajan hyvin positiivinen suhtautuminen. He ovat meille pääyhteistyökumppani, ja on tärkeää, että se alkupää palveluketjussa toimii, Kettunen kertoo tyytyväisenä. Yksi merkittävä edistysaskel hankkeessa otettiin, kun liikuntaneuvonnalle saatiin oma välilehti potilastietojärjestelmä Efficaan. Vaikka yhteistyö sosiaali- ja terveyspuolen kanssa on ollut sujuvaa, oli potilastietojärjestelmään pääseminen pitkällinen prosessi. Välilehden avulla lääkäri, työterveydenhoitaja tai fysio­ terapeutti voi varata asiakkaalle suoraan ajan lii­kunta­­­neuvontaan. Välilehdeltä perusterveyden­­huollon ammat­ tilaiset näkevät myös, miten asiakas etenee lii­kunta­­neuvonta­prosessissa.


Asikkalan liikuntapalveluketju

• Terveydenhuollon ammattilainen ohjaa asiakkaan liikuntaneuvontaan potilastietojärjestelmän kautta tai asiakas varaa itse ajan neuvojalle. • Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan lähtötilanne sekä tehdään alkumittaukset ja liikuntasuunnitelma. • 1–3 viikkoa myöhemmin tutustutaan yhdessä liikuntaan, esimerkiksi kuntosaliin, ja päivitetään tarvittaessa liikuntasuunnitelmaa. • Kolmas tapaaminen pidetään asiakkaan tarpeen mukaan esimerkiksi ravitsemuksesta. • Liikuntaneuvoja on asiakkaaseen yhteydessä muutaman kuukauden välein joko puhelimitse tai sähköpostitse. • Vuoden jälkeen on lopputapaaminen, jossa tehdään loppumittaukset ja palautekysely sekä jatkosuunnitelmia liikunnan suhteen.

Persoonaa peliin – Nyt me ollaan huomattu, että liikuntapalveluilla on kädet ja suut täynnä asiakkaita. Meidän on pakko päästä meidän hyväkuntoisista niin sanotusti eroon. Hyväkuntoisten liikuttamisessa tärkeäksi yhteistyökumppaniksi on muodostunut Wellamo-opisto, joka on järjestänyt kolme uutta liikuntaryhmää Vääksyn alueella. Tarkoituksena on lähteä viemään ketjua eteenpäin myös urheiluseurojen ja yksityisten palveluntuottajien suuntaan. Jotta asioita voidaan viedä kunnassa eteenpäin, on Kettusen mukaan ”oikeiden henkilöiden oltava oikeassa paikassa”. – Tämä saattaa olla osittain persoonakysymyskin, kun tämän kokoisella paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa. Se, että viedään omalla persoonalla eteenpäin: keskustellaan, mietitään ja kehitetään yhdessä. – On todella merkittävää, että päättäjät ovat huomanneet, että tämä on asia, johon kannattaa sijoittaa. Haluan korostaa kuntajohdon ja päättäjien sitoutumisen merkitystä. Se on kuitenkin se, mikä mahdollistaa, Kettunen muistuttaa.

Henkilökohtaisella otteella Liikunnan palveluketju on elänyt paljon hankkeen alkuaikojen yksinkertaisesta mallista. – Nyt käytössä on henkilökohtainen liikuntaneuvontaprosessi. Ydinprosessi on ynnätty kuuteen tapaamiskertaan ja se kestää yhden vuoden, Kettunen kertoo. Asiakkaiden palvelemisen lisäksi muutosten taustalla on halu tuottaa tietoa liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. – Että tulevaisuudessa meillä olisi selkeää faktaa näyttää kunnille, että liikunnalla on tällaiset hyödyt kunnalle ja asiakkaalle ja tämän verran se säästää. Se on ollut se pointti, miksi ollaan lähdetty tähän hieman raskaampaan malliin, Kettunen kertoo.

Yhteistyöllä tuloksiin -hankkeen ansiot huomioitiin myös KKI-Vuosipäivässä. Palkinnon vastaanottivat Aku Laaksonen (vas.), Elise Kettunen, Heli Lehtovaara ja Matti Kettunen.

Tulosten mittaamisen ja tilastoinnin kannalta henkilökohtaisempi malli on ollut välttämättömyys. Palveluketjun kehittäminen ja henkilökohtainen ote liikuntaneuvonnassa vaativat luonnollisesti myös resursseja liikuntapalveluilta. – Iso haaste on, ettei tehdä liian raskasta tästä prosessista. Että meillä on aikaa liikuntaneuvonnalle ja kaikille muille töille, mitä meillä on. Että me pystytään vaatimaan tehtävänkuvan muutosta liikunnanohjaajille, että heillä on oikeasti aikaa tehdä henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Muutokselle kannattaa Kettusen mukaan antaa aikaa, ja prosessi on tärkeä myös liikunnan ammattilaisten kannalta. – Tämä on yksi tapa näyttää, että kunta tarvitsee liikunnan ammattilaisen itselleen töihin.

Paikallisesta maakunnalliseksi Yhteistyöllä tuloksiin -hankkeella on myös vahva maakunnallinen leima: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu on ollut alusta saakka mukana Asikkalan hankkeessa, jota on pidetty maakunnallisena pilottina liikunnan palveluketjun kehittämisessä. – Peruspalvelukeskus Oivassa koettiin asia niin tärkeäksi ja meidän malli hyväksi, että sama käytäntö haluttiin saada muihinkin kuntiin, Kettunen kertoo. – Nyt ollaan siinä tilanteessa, että PHLU palkkasi kolme liikuntaneuvojaa, ja pikku paikkakunnat voivat ostaa sieltä liikuntaneuvontapalveluita. Nyt se on Päijät-Hämeen laajuinen juttu: ajatus on siinä, että tehtäisiin yhteistyötä ja kehitettäisiin toimintaa niin, että liikuntaneuvonta tarkoittaisi joka kunnassa samaa asiaa.

Lisätietoja Asikkalan kunta, vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen Puh. 044 778 0247, matti.kettunen@asikkala.fi

11


Teksti: Katariina Tuunanen Kuvat: Harri Joensuu

KARHU APTEEKKI LIIKUTTAA

Vuonna 2010 Porin Karhu Apteekin apteekkari Markku Larjomaa sai yhteydenoton paikalliselta Liikunnan aluejärjestöltä. Häneltä kysyttiin, lähtisikö apteekki mukaan Liikkujan Apteekki -pilottihankkeeseen. Idea asiakkaan terveyden kokonaisvaltaisesta huomioinnista ja terveysliikunnan edistämisestä apteekissa upposi apteekkarin ajatusmaailmaan kertaheitolla.

– Konsepti kuulosti mielenkiintoiselta ja tuo henkilöstölle vaihtelua perustyöhön. Terveysliikunta sopii apteekin rooliin ja avaa toivottavasti ihmisten silmät näkemään, että apteekki tekee muutakin kuin myy lääkkeitä, kertoo apteekkari Larjomaa. Liikkujan Apteekki -toiminnasta pidettiin infotilaisuus apteekin henkilöstölle ja idea otettiin hyvin vastaan. Lääketeknikko Kirsi Katila-Hannukainen näki toiminnan mahdollisuudet ja ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi, kun apteekkiin nimettiin liikunnan yhdyshenkilö. – Terveysliikunta sopii apteekin rooliin. Mikään muu paikka ei välttämättä tavoita asiakkaita, joilla on riski sairastua tai on jo jokin sairaus, kertoo Katila-Hannukainen.

Lisämaustetta perustyöhön Katila-Hannukainen on kokenut Liikkujan Apteekki -toiminnan tuovan mukavaa lisämaustetta perustyöhönsä. – Tämä on parasta antia työelämään. Olen tykännyt hirveästi ja tämä antaa uutta sisältöä työhön. Liikunnan yhdyshenkilönä Katila-Hannukainen kehittää toimintaa apteekissa ja muistuttaa henkilökuntaa ottamaan terveysliikunnan puheeksi asiakkaiden kanssa. Lisäksi hän tekee yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa terveysliikunnan edistämiseksi, kuten Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun, kunnan liikuntatoimen ja liikuntaseurojen.

12

Pilottihankkeen aikana apteekissa alkoi tapahtua, ja ensimmäisenä konkreettisena toimena apteekissa järjestettiin liikuntateemapäivä. Teemapäivänä asiakkaille tarjottiin kehonkoostumusmittausta ja esiteltiin kaupungin liikuntamahdollisuuksia. – Toiminta oli uutta ja jouduimme tekemään paljon työtä osallistujien saamiseksi. Tapahtuma oli onnistunut ja seuraavana teemapäivänä kaikki olikin paljon helpompaa.

Karhu Apteekissa liikunnan puheeksi ottaminen sujuu farmaseutti Katja Grönmanilta.


Valmiuksia puheeksi ottamiseen Liikkujan Apteekki -toiminta on antanut Karhu Apteekin henkilökunnalle valmiuksia keskustella liikunnan merkityksestä lääkehoidon tukena ja elintapasairauksien hoidossa. – Vielä liikunnan puheeksi ottaminen ei tule aivan luonnostaan. Tavoitteena on kertoa liikunnan merkityksestä aina, kun asiakas tulee hakemaan lääkettä sairauteen, jonka hoidossa liikunnasta on hyötyä. Henkilökunta pitää tukkimiehen kirjanpitoa siitä, monestiko liikkuminen on otettu puheeksi, sillä kyselen sitä aina välillä. Liikunnan puheeksi ottamisen helpottamiseksi Karhu Apteekissa kehitettiin liikuntakansio, josta löytyvät tiedot kunnan liikuntapalveluista sekä erilaisia liikuntavinkkejä pohjautuen Käypä hoito -suosituksiin. Liikuntakansio koettiin niin toimivaksi, että nykyisin apteekit voivat tilata sellaisen KKI-ohjelmalta. Apteekista löytyy myös liikuntaesitteitä ja terveysliikuntamateriaalia. Terveysliikunnan näkyvyys apteekissa on tärkeää, jotta asiakkaat osaavat kysyä liikunnasta ja tietävät, että apteekista saa neuvoja myös liikkumiseen. – Farmaseuttien on helppo ottaa liikkuminen puheeksi suoratoimituspisteessä näiden esitteiden avulla. Jos asiakkaalla ei ole aikaa keskustella, niin liikuntakansiosta voi antaa ohjeet mukaan, selventää Katila-Hannukainen.

Koulutuksista liikuntatietoutta apteekkeihin Entisen Suomen Kuntoliikuntaliiton Liikuttaja-koulutuksesta on Liikkujan Apteekki -konseptissa räätälöity apteekkihenkilökunnalle sopiva kokonaisuus. Katila-Hannukainen on myös osallistunut koulutukseen. – Koin koulutuksen hyödyllisenä. Sieltä sai käytännön vinkkejä ja tietoutta terveysliikuntaan ja ravitsemukseen liittyen. Koulutuksessa painotettiin arkiliikunnan merkitystä ja ettei liikunnan tarvitse olla hikijumppaa. Liikkujan Apteekki -toiminta on aktivoinut myös apteekkihenkilökunnan liikkumaan lisää, mikä samalla helpottaa liikkumisesta keskustelemista asiakkaiden kanssa. Lisäksi Karhu Apteekki on osallistunut valtakunnalliseen Askeleet-kampanjaan, jossa työyhteisöt keräävät kuukauden ajan askelia. – Olemme hyvin siinäkin menestyneet. Olimme toiseksi paras työyhteisö vuosi sitten.

”Onnistumiset kannustavat ja antavat lisäpotkua” Asiakkailta on tullut hyvää palautetta terveysliikunnan esille tuomisesta. Liikkujan Apteekki -toiminta on myös tuonut apteekille näkyvyyttä. Karhu Apteekille myönnettiin KKI-innovaatio-palkinto KKI-Vuosipäivässä. Karhu Apteekki palkittiin aktiivisesta, innovatiivisesta, asiantuntevasta, ennakkoluulottomasta

ja toisia apteekkeja rohkaisevasta Liikkujan Apteekki -konseptin toteuttamisesta. – Ei sitä silloin ajateltu, kun tätä ruvettiin tekemään, että tästä tulee näin paljon iloista julkisuutta ja asiaa. Onnistumiset kannustavat ja antavat lisäpotkua, iloitsee Katila-Hannukainen. Terveysliikunta tulee jatkossakin näkymään Karhu Apteekissa. – Ideoita löytyy kyllä kaikenlaisia ja onneksi on innostunut apteekkari, joka ei jarruttele. Tulevaisuudessa Karhu Apteekin asiakkaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja palvelua askelmittarien käyttöön apteekin oman askelkampanjan kautta. – Mittarit asennetaan apteekissa käyttövalmiiksi ja asiakkaan kanssa keskustellaan sopivasta liikuntamäärästä. Näin vanhempienkin ihmisten on helppo osallistua. Lisäksi Karhu Apteekista voi varata jatkossa ajan henkilökohtaiseen terveysneuvontaan, kun apteekissa otetaan käyttöön Apteekkariliiton suunnittelema terveyskontrolli-palvelu. Karhu Apteekki osallistuu myös KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen Porin tapahtumaan omalla pisteellään. Katila-Hannukainen kannustaa muitakin apteekkeja lähtemään mukaan Liikkujan Apteekki -toimintaan. – Toiminta tuo kivaa vaihtelua normaaliin työhön. Työllä on myös hyvä tarkoitus. Mitä enemmän apteekkeja on toiminnassa mukana, sitä paremmat mahdollisuudet tässä koko hommassa on edetä.

Lisätietoja Lääketeknikko Kirsi Katila-Hannukainen Puh. 02 631 2800, info@karhuapteekki.fi

Liikkujan Apteekki -konsepti on KKIohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Liikunnan aluejärjestöjen yhteistyössä toteuttama toimintamalli. Konseptin päämääränä on sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia sekä tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita.

13


Teksti: Katri Väisänen Kuvat: Jiri Halttunen ja Miia Malvela

Aloittamista vaille valmis

urakka

”Onko keskikentän hallinta päässyt repsahtamaan? Haluatko parempaan kuntoon? Kukkiiko huumori ja kirjoitusintoakin löytyy? Haluatko yksinkertaisesti päästä elämäsi kuntoon?” Näillä sanoilla SuomiMies seikkailee -kampanjassa etsittiin marraskuussa 2012 tavallista miestä haastamaan itseään elämäntapamuutokseen ja kertomaan kokemuksistaan myös muille. Yhteensä 42 rohkeaa miestä lähetti hakemuksensa mukaan tähän erilaiseen Seikkailuun.

37-vuotias turkulainen perheenisä Saska Lintunen havahtui syksyllä 2011 työterveyshuollon tarkastuksessa hälyttäviin uutisiin. Hän tunsi itsensä kyllä väsyneeksi ja tiesi olevansa hieman ylipainoinen, mutta testitulosten mukaan häntä vaani nurkan takana niin metabolinen oireyhtymä kuin kakkostyypin diabeteskin. – Se pelästytti todella. Minähän olen vielä nuori, lapset pieniä ja elämä edessä. Ajattelin, että kyllä tälle pitää jotain tehdä. Saska kävikin työterveyshuollon ravitsemusterapeutilla ja aloitti ohjeiden mukaisen ruokavalion. Paino tippui ja arvot kohenivat, mutta koko ajan tuntui siltä, että jostain hyvästä pitää luopua. Juhannuksenakin piti tyytyä yhteen nakkiin ja olueen muiden herkutellessa. Kun sitten työterveyshuolto vaihtoi kaupan jälkeen omistajaa, Saskan ohjaus ja seuranta jäivät sen siliän tien. Paino alkoi taas nousta ja ruokailukin palata entiselleen. – Kun sitten näin blogihaasteen ilmoituksen, tiesin, että tuo on minua varten. Minulla ei ole tavoitteena erityisen lihaksikas vartalo, vaan ennen kaikkea terveys. Haluan olla paremmassa kunnossa ja tuntea itseni energiseksi ja hyvävointiseksi. Ja haluan sellaisen pysyvän ja hyvänoloisen elämäntavan, joka tuntuu omalta, Saska kertoo tavoitteistaan.

Yhdestä ryhmäksi SuomiMiehen blogihaaste on erilainen tapa kannustaa miehiä matkalle kohti parempaa kuntoa ja terveellisempää elämää. Tavoitteena on kertoa realistisesti tavallisen miehen elämäntapamuutoksesta. Toisen ryhtiliikettä

14

seuraamalla voi saada vinkkejä ja kannustusta omaankin muutokseen. Toisaalta taas miesten tarinoista välittyy, ettei kaikki aina ole niin helppoa ja ruusuista. Vastoinkäymisiäkin tulee, mutta jos suuret linjat ovat kunnossa, ei pieni aallokko venettä keikuta. Käytössä on pääosin sähköisiä kanavia blogista sosiaaliseen mediaan. Miesten tarinoita jaetaan myös KKI-ohjelman yhteistyökumppaneiden ja medioiden käyttöön. Blogihaastetta varten haastateltiin viittä hakemuksen jättänyttä miestä. Heistä turkulainen Saska valittiin bloggariksi, mutta KKI-ohjelman väkeä jäi mietityttämään motivoitunut ja hyvähenkinen miesporukka. Saskalle tarjottiin vuoden ajaksi henkilökohtaista ohjausta niin fiksussa liikkumisessa kuin hyvässä syömisessäkin, mutta muitakaan miehiä ei haluttu jättää vain oman onnensa nojaan. Miehille ehdotettiinkin ryhmämuotoista ohjausta, jossa he saavat muutaman kuukauden välein ohjelman liikkumiseen ja syömiseen. Ehdotus sai lämpimän vastaanoton ja ensimmäinen yhteistapaaminen pidettiinkin helmikuun pakkasissa Jyväskylässä. SuomiMies-emäntänä toimiva KKI-ohjelman hankevalmistelija, fysioterapeutti Tanja Onatsu kyselee muutaman kerran kuukaudessa miesten kuulumisia. Kokemuksia jaetaan yhteisessä Facebook-ryhmässä sekä muutamissa yhteistapaamisissa. SuomiMies-koutsit Timo Haikarainen ja Patrik Borg ovat mukana Facebook-ryhmässä ja ohjaavat miehiä niin ryhmänä kuin yksilöllisestikin. Tarkoituksena on opetella pikkuhiljaa uusia elämäntapoja, harrastaa itselle mieluisia liikuntamuotoja ja syödä sellaista ruokaa, joka maistuu hyvältä.


Juha Puurula (vas.), Timo Dönsberg, Saska Lintunen, Hans Österholm ja Jari Suomalainen tsemppaavat toinen toisiaan matkalla kohti parempaa kuntoa.

Kirjoittaminen motivoi Helsinkiläisen Timo Dönsbergin silmiin osui marraskuussa tulostettu lappu blogihaasteesta työpaikan ruokalassa. Monenlaisia kuureja, filosofioita ja kikkoja painonpudotuksessa kokeillut Timo oli kyllästynyt painon ainaiseen jojoiluun. Hän oli lueskellut hyviä blogeja ja kirjoituksia pysyvistä elämäntapamuutoksista ja kaipasi sellaista itselleenkin. Kirjoittaminen on hänelle mieluisaa ja luontevaa, joten hän päätti täyttää haasteen hakemuksen. Oman tarinansa avaaminen julkiseksi tuntui hänestä hyvältä motivointikeinolta omaan muutokseen. – Minulla on paljon ystäviä, jotka ovat samassa elämäntilanteessa ja jopa samassa työssä kuin minä. He ovat kuitenkin hyvässä kunnossa ja normaalipainoisia. Jotain kummaa siinä on, että minä kerään kiloja, mutta he eivät. Timo valittiin mukaan ryhmäohjaukseen. Koska ajatus omasta blogista oli jo kytenyt pidempään, hän innostui myös mahdollisuudesta kirjoittaa kokemuksistaan SuomiMies-blogissa. Näin ollen blogihaaste sai myös toisen bloggarin. Timon tavoitteena seikkailussa on erityisesti pirteämpi olo, parempi jaksaminen ja stressittömämpi arki.

Tosissaan, mutta huumorilla Ensimmäisessä yhteistapaamisessa miesten kunto kartoitettiin SuomiMiehen kuntotesteillä. Kuntokoutsi-Timo avasi fiksun liikkumisen perusteita ja KKI-ohjelman Miia Malvela välitti Patrikin terveiset hyvästä syömisestä. Porukassa juttu lensi ja huumori kukki. – Tämä hommahan on ihan aloittamista vaille valmis urakka, veisteli eräs. – Visualisoi itsellesi tavoitteet päivittäin, kehotti kuntokoutsi-Timo. – Joo, hommataan oma podium himaan, kuului vastaukseksi.

Miehet ovat tällä hetkellä hyvässä vauhdissa elämäntapamuutosten opettelussa. Jo se, että alkaa kiinnittää huomiota omiin tapoihinsa ja kyseenalaistaa niitä, on hyvä alku. – Arki on kaikilla usein kiireistä ja sitä on hankala lähteä muuttamaan. Saman haasteen ovat kohdanneet myös nämä SuomiMiehet, kommentoi miesten muutosmatkaa emännöivä Tanja. Kaikilla on kuitenkin motivaatio kunnossa ja miehet ovatkin jo lisänneet liikkumistaan. Seuraava haaste on löytää lisää säännöllisyyttä syömiseen. Ruokarytmin pitäminen tasaisena on monelle ryhmän miehistä haastavaa. – Muutosten opettelua ovat hidastaneet myös perinteiset kevättalven flunssat. Silloin on tärkeää levätä sairaudet pois ja lähteä vasta sitten taas liikkeelle, muistuttaa Tanja. SuomiMiehen blogihaaste jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Loppuvuodesta nähdään, millaisia eväitä tämä miesporukka on saanut blogihaasteesta ja mihin se on kantanut. Sekä Saskalla että Timolla on yksi selkeä toive blogivuodelle. – Jos edes yksi mies saisi virtaa minun esimerkistäni ja innostuisi muuttamaan elämäntapojaan, niin olen onnistunut, summaa Saska. Tietysti on se toinenkin tavoite – oma elämäntapamuutos. Siinä miehet ovat tällä hetkellä täysin oikealla tiellä.

Lisätietoja Saskan ja Timon blogit www.suomimies.fisivustolla. Samassa osoitteessa myös koutsien Timon ja Patrikin blogit.

15


Teksti: Noora Moilanen ja Katri Väisänen Kuvat: Miia Malvela

Hoitopolkua, huolestumista, henkilöstöliikuntaa ja hallintoa KKI-Päiviä vietettiin Turun Logomossa 14.–15. maaliskuuta. Turku helli terveysliikuntaväkeä paitsi auringonpaisteella myös vilkasta keskustelua herättäneellä ohjelmalla. Puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa liikunnan roolia kuntauudistuksessa, henkilöstöliikunnan onnistuneita esimerkkejä sekä työterveyshuollon roolia liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä.

Lihomiskehitys saatava laskuun Suomessa on ollut suurin sydäntautikuolleisuuden pudotus maailmassa, tupakointi on vähentynyt ja verenpaine- ja kolesterolitasot laskeneet. Professori Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli FINRISKI-tutkimuksen tuloksia. Valitettavasti positiivinen kehityskulku vaikuttaa monella osa-alueella pysähtyneen. – Verenpaine on edelleen keskeinen riskitekijä, koska kokonaisriskiä ja riskitekijöitä ei ole pystytty väes-

tötasolla laskemaan. Viimeisen 5–10 vuoden aikana verenpainetasojen lasku on taittunut ja diastolisessa verenpaineessa on ollut viime vuosina jopa nousua. Kolesteroliarvoissa suomalaiset olivat vielä 80-luvulla maailman kärjessä. Lasku on ollut huimaa, mutta 2000-luvulla sekä ravinnon kokonaisrasva että dietaarinen kolesteroli ovat lähteneet uuteen nousuun. Noin 20 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia ja kolmanneksen vyö-

tärönympärys ylittää huomattavan terveyshaitan rajapyykin. Erityisen huolestuttavaa on diabeteksen räjähdysmäinen kasvu, 72 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Yksi selkeä tekijä ylipainon, kasvaneiden vyötärönympärysten ja metabolian taustalla on vähentynyt liikunta. – Energiankulutus ja liikkuminen arjessa ovat vähentyneet, ja erityisesti nuoret raportoivat tekevänsä pääasiassa istumatyötä.

Liikunta muuttuvassa kuntakentässä Professori Aimo Ryynänen pitää kuntalain ja liikuntalain uudistusta liikunnan kannalta olennaisina. Liikunta tulisi hänen mielestään määritellä uudessa liikuntalaissa peruspalveluksi. – Kuntahallinnon uudistamiselle on tarvetta, mutta vielä ei ole saatu juuri mitään aikaiseksi. Suuri muutos on vielä edessä, Ryynänen toteaa. Kuntakentässä on Ryynäsen mukaan ollut niin paljon kehittämishankkeita ja muutoksia, että kriittiset äänenpainot ovat ymmärrettäviä.

16

Ryynänen pitää kunnallista itsehallintoa arvokkaana ja merkittävänä muun muassa osallisuuden ja kiinnittymisen sekä läheisyyden periaatteen kannalta. Keskusteltaessa kuntien koosta tulisi ottaa huomioon kokonaisnäkemys ja huomioida sekä kunnalle asetetut vaatimukset että resurssit niiden täyttämiseksi. – Riittävät taloudelliset resurssit ovat edellytyksenä myös liikunnan asemalle kuntauudistuksessa. Suuret kunnat pystyvät tuottamaan moni-

puolisempia palveluita, mutta asiassa on toinenkin puoli, Ryynänen pohtii. – Yhteen kaavaan mahduttaminen ei ole paras ratkaisu. Kaksiportainen järjestelmä voisi olla yksi ratkaisu: o s a p a l ve l u i s t a tuotettaisiin lähellä, mutta esimerkiksi sairaanhoito alueellisesti.


Muppet Show Oman lisänsä puheenvuoroihin ja keskusteluun toivat tapahtuman parveltahuutelijat, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen ja aurinkokuningas, jääkiekkovalmentaja Juhani Tamminen. Muppet Show’ksi ristitty kaksikko haastoi puhujia ja yleisöä asiantuntevilla ja väliin kärkkäilläkin kommenteilla.

Liikunta työkyvyn hoitajana

Ansioituneita terveysliikunta­ toimijoita palkittiin KKI-Päivien iltajuhlassa jaettiin tunnustusta kahdelle vaikuttajalle, jotka ovat tehneet pitkän uran terveysliikunnan edistämiseksi. Vantaalainen Eteri Sarre Kvenetadze innostaa aktiivisuudellaan ja omalla esimerkillään liikkeelle maahanmuuttajia, joille liikunnan harrastaminen merkitsee muutakin kuin kunnon kohotusta. Hän käyttää liikuntaa kotouttamisen keinona, tasa-arvon lisäämiseksi sekä terveyden ylläpitämiseksi. Toinen tunnustus myönnettiin Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholmille, jolla on ollut vahvoja esiintuloja terveysliikunnan puolesta vuodesta toiseen. Sjöholm oli sairauden vuoksi estynyt pääsemään paikalle.

– Työkyky ja työhyvinvointi eivät vaan tapahdu vaan niitä pitää huomioida, tukea ja johtaa. Tulokset ovat vaisuja, jos johdon sitoutuminen puuttuu, Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk painottaa. Lääkärin vastaanotolla on vaikeaa huomioida työkyvyn kannalta olennaiset työn hallinta ja motivaatio. – Sosiaalivakuutusjärjestelmä vaatii sairauden diagnosointia, mutta taustalla on paljon muitakin tekijöitä, Schugk muistuttaa. Puhtaasti työnantajan kannalta ajateltuna vain investoinnit, jotka johtavat työn tuottavuuden kasvuun, ovat perusteltuja. Utilita­ristinen hyö­t y­­a jat­t elu kuulostaa karulta, mutta hyötyjiä ovat samalla myös työn­tekijät.

– On oltava mittarit, joilla voidaan mitata konkreettisia tuloksia, mutta myös työn edellytysten paranemista. Erityisen tärkeänä Schugk pitää liikuntaa tieto- ja vuorovaikutustyössä, jossa inhimillisten tekijöiden merkitys korostuu. Miksi liikuntaan sitten pitäisi työpaikalla ohjata? – Ilman tukitoimia hyvin pieni joukko sekä tietää että tekee. Suuri joukko tietää, mutta ei toimi tiedon mukaan. Vain hyvin pieni osa ihmisistä ei tiedä. Työnantajan tehtävänä on asettaa tavoitteet sekä luoda keinot ja mittarit. Konkreettisia kehityskohtia ovat esimerkiksi pienet arjen liikuntaa edistävät valinnat, työterveyshuollon tuen hyödyntäminen sekä johdon esimerkki ja työpaikan liikuntamyönteinen ilmapiiri.

Liikkumattomuutta mittaamaan – Katinvillat asiat ole hyvin! täräyttää UKK-insituutin johtaja Tommi Vasankari avaussanoinaan. – Vain 11,4 prosenttia suomalaisista hoitaa kaiken liikunnan hyvin. Ei siihen voi olla millään tavoin tyytyväinen. Neljäsosa 40–60-vuotiaista ei liiku lainkaan. Vasankari muistuttaa, että tässä on terveysliikuntaväen huikea mahdollisuus. Liikkumattomuuden

mittaamisessa on tällä hetkellä haasteita, kun esimerkiksi työterveyshuolloissa ei ole sille hoitopolkua. – On ehdottoman tärkeää huomioida liian vähäinen liikunta ja liikkumattomuus erikseen. – Sattuu se minuakin liikuntaihmisenä sydämeen, mutta tosi asia on, ettei se tossujen laittaminen jalkaan 2,5 tunniksi viikossa pelasta ketään istumiselta.

17


Teksti: Noora Moilanen Kuva: Miia Malvela

Onko liikunnalla liikettä valtionhallinnossa? Ministeri Lauri Tarastin puheenvuoro KKI-Päivillä sekä hiljensi kuulemaan kokemuksen mukanaan tuomaa viisautta että herätti keskustelua. Yhteiskunnan muutokset näkyvät vahvasti liikuntakentällä, mutta keskeisin huolenaihe ovat edelleen liikkumattomat.

Lähes kaikissa mahdollisissa tehtävissä liikunnan saralla toiminut ministeri Lauri Tarasti on ollut mukana monessa, mutta lausunut omia näkemyksiään liikuntapolitiikasta ani harvoin. Tarasti aloitti puheenvuoronsa lukemalla katkelman 80-luvulla Liikuntatieteellisen seuran puheenjohtajana pitämästään puheesta. Tuolloin Tarasti painotti kuntoliikunnan merkitystä urheilun rinnalla, ja esitti huolensa penkkiurheilun arvojen siirtymisestä urheiluun. – Kilpaurheilu on eriytymässä muusta liikunnasta ja arvot hajaantumassa pluralistisessa yhteiskunnassa. Myös liikunnan arvot hajaantuvat, ja syntyy erilaisia arvoja, Tarasti pohti yli 30 vuotta sitten. Tarastin mukaan hänen 80-luvulla esittämänsä huolenaiheet ovat olemassa osin edelleen.

Kohti terveyden edistämistä KKI-Päivien puheenvuoronsa Tarasti pohjasi Jouko Kokkosen Liikunta ja tiede -lehdessä esittämiin teeseihin. Ensimmäisenä kohtana Tarastin listalla oli liikuntapoliittisten tavoitteiden siirtyminen yleisestä hyvinvoinnista kohti terveyden edistämistä. – Vasta 60-luvulla alettiin kiinnittää ylipäätään huomiota muuhun kuin kilpaurheiluun. Sosiaali- ja terveysministeriössä fokus terveysliikuntaan syntyi vasta 90-luvulla, mistä yhtenä merkkinä oli KKI-ohjelman perustaminen. Hallitusohjelmaan liikunta pääsi mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 1999. – Liikunta nähtiin koko yhteiskunnan asiana – ei ainoastaan niiden jotka urheilevat, mikä oli merkittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen muutos, Tarasti pohti. Liikunta on Tarastin mukaan siirtynyt yhä enemmän myös sosiaali- ja terveysministeriön alle, ja yhteistyö ministeriöiden välillä on mennyt eteenpäin. Myös liikuntapolitiikka on muodostunut yhä laajemmaksi. – Liikuntapoliittisten tavoitteiden siirtyminen yleisestä

18

hyvinvoinnista kohti terveyden edistämistä on valtion liikuntapolitiikan positiivisin muutos, Tarasti summaa.

Liikuntakulttuuri heijastaa yhteiskunnan muutosta Liikunta- ja urheilukulttuurin monimuotoistuminen pitää sisällään muun muassa naisten liikunnassa saavuttaman tasa-arvon. Tarasti näkee väestön ikääntymisen pakottavan huomioimaan myös ikääntyneet aiempaa paremmin. Paralympialaisten katsojamäärät antavat positiivisia viitteitä vammaisurheilun arvostuksen lisääntymisestä, ja yhtenä monimuotoistumisen ulottuvuutena Tarasti pitää nuorten elämäntapaliikuntamuotoja, kuten skeittausta ja lumilautailua. – Liikuntakulttuurin monimuotoistuminen kuvastaa yhteiskunnan arvomaailman hajaantumista, ja valtion liikuntapolitiikalla on siinä yleensä merkittävä rooli. Arvioni mukaan liikuntapolitiikka on onnistunut tässä kohtaa hyvin, Tarasti totesi.

Huoli kansalaistoiminnan jatkuvuudesta Seuratoiminta on ollut ennen vuonna 2009 ensimmäistä kertaa jaettua seuratukea lähes täysin valtion liikuntapolitiikan ulkopuolella. – Tällä hetkellä kehityssuuntana on markkinaehtoisten liikuntapalveluiden kasvu yhdistystoiminnan sijaan. Tulevaisuuden haasteena on, mistä löydetään aktiivitoimijoita, kun seuroja ja jäseniä on paljon ja kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan vähenee, esitti Tarasti huolensa. Tarastin arvion mukaan yhteiskunnan kaupallistuminen näkyy ja tuntuu seuratoiminnassa, mutta valtion osuus sen tukemisessa ei tule merkittävästi muuttumaan. – Seuratoiminta on, ja sen tulee jatkossakin olla, vapaaehtoisuuteen perustuvaa, eikä valtion panos siinä voi olla huomattava.


Liikuntakenttä murroksessa Yksityisten liikuntapalveluiden ja liikuntaan liittyvän kulutuksen kasvu on yksi selkeä kehityskulku liikuntakentällä. Maksullisten lajien kuten laskettelun, golfin ja tenniksen suosio sekä liikuntasetelit ja -matkailu ovat olennainen osa liikunnan kaupallistumista. – Markkinat säätelevät maksullisten liikuntapalvelujen tarjontaa, ja valtion osuus tässä kohdassa tulee olemaan myös jatkossa minimaalinen, Tarasti tiivisti. Kilpa- ja huippu-urheilussa on tapahtunut painopisteen muutos. Suomessa on esimerkiksi siirrytty yhä enemmän yksilölajeista joukkuelajeihin. Joukkueurheilun suosion taustalla Tarasti näkee muun muassa väestörakenteelliset tekijät sekä harjoittelun sosiaalisten piirteiden korostumisen. Muutosta on tapahtunut myös lajikirjon suhteen: valtionapua saa noin 70 lajiliittoa, joiden alla on yhteensä yli 200 urheilumuotoa. Tarasti epäilee, että huippu-urheilun moraalinen pohja jatkaa laskemistaan dopingin, korruption ja väkivallan myötä. Huippu-urheilun valtionrahoitus sen sijaan ei tule olennaisesti muuttumaan, vaan lisärahoituksen tulee tulla urheilun sisältä. Tarasti pitää tärkeänä, että liikunnan edistämisessä on mukana mahdollisimman paljon toimijoita mahdollisimman monella sektorilla. – Mitä laajemmalla rintamalla liikunnassa toimitaan, sen parempi. Keskitettäessä painopiste muuttuu enemmistön painopisteeksi, joka on huippu-urheilun näkökulma. Tällöin huolena on, jääkö pienempien ääni suurten varjoon. Keskittäminen ei ole mielestäni yhteiskunnallisesti järkevä ratkaisu.

Koko kansan liikuttamista Kuntoliikunta on muuttunut vuosien varrella väestötason harrastukseksi. Massaliikuntatapahtumat ovat kasvattaneet suosiotaan ja koulujen liikuntatilat on vapautettu harrastuskäyttöön, mikä on Tarastin mukaan positiivinen kehityssuunta. – Liikuntapolitiikassa koulutus ja oppilaitosten kautta vaikuttaminen on tärkeä tekijä. Myös puolustusvoimilla on tärkeä rooli: liikuntakoulutus ja nuorten miesten huonontunut kunto on jo huomioitu varusmiespalveluksessa. Työpaikkaliikunta ei ole valtion liikuntapolitiikassa erityisesti esillä, mutta Tarasti toivoo, että kehitystä silläkin alueella tapahtuu. Hänen arvionsa mukaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten liikuttaminen on nyt ja tulevaisuudessa liikuntapolitiikan keskiössä ja tärkeä osa yhteiskuntapolitiikkaa laajemminkin. – Lisääntyvä ylipaino, elintapaongelmat ja ikääntyminen korostavat terveysliikunnan merkitystä. Liikunta on keskeistä myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Liikkumattomat ovat ja pysyvät liikuntapolitiikan ongelmana.

Tarastin teesit - Liikunnan arvojen hajaantuminen - Liikuntapolitiikan laajentuminen poikkihallinnolliseksi - Arvomaailman ja liikuntakulttuurin monimuotoistuminen - Seuratoiminnan vapaaehtoisuus säilyy - Huippu-urheilun lisärahoitus urheilun sisältä - Liikuntaa edistettävä laajalla rintamalla - Työikäisten liikuttaminen liikuntapolitiikan keskiössä

19


in ä p en ete

illä s k my ä l E ssa i n uu d eile

23.–25.8.2013

Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja Serenade Lähtö perjantaina klo 17.00, paluu sunnuntaina klo 9.55

Ohjelma

Atlantis Palace

t Tun

Perjantai 23.8. 17.00 Tervetuloa Kunnon Laivalle 17.15 Jokamiehen tunnetaidot työyhteisöissä psykologi, tunneälytutkija Mikael Saarinen

18.15 Liikunta tunnetyöläisten työkaluna

psykologian tohtori, liikuntatieteiden maisteri Marja Kokkonen

Mikael Saarinen

19.15– Näkökulman vaihtamisen taito 20.00 lääkäri Antti S. Mattila

Lauantai 24.8. 15.00- Laatua liikuntaneuvontaan 16.30 Avoin tilaisuus kaikille liikunnan palveluketjun ja

liikuntaneuvonnan kehittämisestä kiinnostuneille

17.00 Liikettä ilmaisuun – improvisaatiopohjainen vuorovaikutuskoulutus Elina Stirkkinen ja Micke Rejström, Stella Polaris

Jaakko Heinimäki

18.30– Työ, totuus ja elämä 19.30 pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki

Monipuolinen näyttelyosasto – mukana 30 näytteilleasettajaa 20

Iltojen tähtinä loistavat

pe 23.8.

Irina

la 24.8.

Aki Louhela


Liikuntamaistiaisissa Katia Enbuske

Body & Mind

Petra Nyman, Suomen voimisteluliitto

Gymstick FitnessBag, Gymstic Muscle

Sanna ja Risto Kasurinen, Gymstick International

Flamenco Fiesta, Kinesthetic Dance Training, 9 to 5 tanssillinen niskahartiajumppa Katia Enbuske Tuomo Kilpeläinen

Kahvakuula

Tuomo Kilpeläinen, Trainer4You

Piloxing

Mari Stenman

Prana Beats, Into Yoga Mia Jokiniva Mia Jokiniva

PhysioFit, PhysioPilates

Marianne Kyrklund, Suomen Terveysliikuntainstituutti

Sauvakävely

Hanna Okkonen, Suomen Latu

Soft jumppa

Teija Reini-Niemi, Suomen Voimisteluliitto Marianne Kyrklund

Sweat & Dance, Tunnarijumppa Pekka Katainen

Muista myös Kunnon Laivan bussikuljetukset ja Tukholman retket!

Matkustajahinnat Matka euroa/hlö

4 henkilöä hytissä

3 henkilöä hytissä

2 henkilöä hytissä

1 henkilö hytissä

C-luokka 84 97 125 207 B-luokka 91 107 139 236 Promenade-luokka

103

123

164

285

Hintaan sisältyy risteily valitussa hytti­ luokassa, aamiainen meno-paluumatkalla (DeLuxe ja Commodore -luokassa erikoisaamiainen) sekä ohjelma laivalla. Palvelumaksu 15 €/lasku. Ryhmävaraukset yli 10 hlö sähköpostitse kki@vetikkotravel.com

A-luokka 108 130 173 304 DeLuxe-luokka - - 226 430 Commodore-luokka - - 398 774 Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin. Kuvat: KKI-ohjelma, Studio Juha Sorri, Jiri Halttunen, Mikko Harma

Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fi

21


Teksti: Katri Väisänen Kuva: Miia Malvela

Kotipesä kuntoon

Liikunnan brändäämisessä vielä paljon työtä

“Pitääkö sitä brändiä nyt tähänkin sotkea?” oli markkinoinnin dosentin Pirjo Vuokon ensimmäinen ajatus hänen lähtiessä pohtimaan liikuntaa yritysmaailmasta tutun brändiajattelun näkökulmasta. KKI-Päivillä Vuokko oli kuitenkin jo selvästi eri mieltä. Liikunnalla on mahdollisuutensa brändäämisessä, mutta sitä ennen on kotipesä saatava kuntoon. Työ alkaa sisältä Kaikki meistä osaavat helposti luetella joukon vahvoja brändejä, kuten esimerkiksi Google ja Fazer tai olympialaiset ja Naisten Kymppi. Vahva brändi tarjoaa käyttäjälleen lisäarvoa ja siihen liitetään tiettyjä ominaisuuksia. Onhan aivan eri asia haukata Fazerin leipää kuin kauppojen private label -merkkien, kuten Pirkan tai Rainbow’n tuotteita. Tai juosta Naisten Kymppi kuin käydä muuten vaan kaveriporukalla hölkkäilemässä kymmenen kilometriä lenkkipolulla. – Lisäarvon lisäksi brändäys tuo joustavuutta hinnoittelulle, helppoutta myymiseen, tehokkuutta viestintään, vastustuskykyä kilpailijoille, pitkäikäisyyttä ja yhteisen tavoitteen kaikille osapuolille, luettelee Vuokko vahvan brändin ominaisuuksia. Vuokko herättelee liikuntaväkeä vakavasti pohtimaan liikunnan mielikuvia. – Mitä liikunta voisi antaa brändinä? Mikä on se tavoite, joka halutaan saada aikaiseksi? Eikö vain riitä, että liikunnalla on positiivinen ja vahva mielikuva? Vai onko se edes sellainen? – Aluksi tulee selvittää, mikä on juuri se lisäarvo, jota ihmiset liikunnasta saavat. Sen tulee olla jotain sellaista, jonka vuoksi ihmiset ovat valmiita uhraamaan jotain.

22

Etymologisesti sana brändi pohjautuu karjan polttomerkitsemiseen. Brändin käyttäjä on siis jollain tavoin merkitty: olet se, mitä tuote tai palvelu on. Monilla liikuntalajeilla onkin jo tämä merkityn arvo: golfarit, laskettelijat ja seinäkiipeilijät Tarkoitushan ei ovat oman lajinsa merkitsemiä ja ole vain toimia, edustavat lajia muiden silmissä. vaan myös – Kun tulee se hetki, että puhutaan liikunnan merkitsemisvaikuttaa. tä, ollaan brändäyksessä hyvässä vaiheessa. Brändin rakentaminen lähtee vahvasti sisäisestä työstä. Siinä liikuntakentällä on vielä paljon tehtävää. – Tulee olla yhteinen näkemys siitä, mitä liikunnalla tarkoitetaan ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Ydinsanoman pitää olla kaikilla toimijoilla sama, muuten tuhlataan brändäämisen osalta resursseja. Yhteistyö ja kaikkien tahojen sitoutuminen yhteiseen näkemykseen ovat yhtä tärkeitä. – Jokaisella voi olla soolo-osuuksia, mutta sävelen pitää olla yhteinen. Tätä teidän tulisi liikunnan osalta miettiä. Minulla on tällä hetkellä hieman sellainen olo, ettei sitä yhteistä säveltä ole vielä löydetty, Vuokko arvelee.


kommentti

Ole tarkka, ota Pirkka!

Johtaminen avainasemassa Vuokko tietää, että vahvoja brändejä yhdistää yksi yhteinen tekijä: vahva ihmisten johtaminen. Erityisesti korostuvat johdon viestintätaidot ja avoin, yhteistyömallinen johtaminen. Omia käsityksiä ja tietoa tulee osata jakaa ja välittää koko tiimille. – Virheitä ei tule pelätä. Hyvän organisaation merkki on se, että niistä opitaan. Tämä pätee myös vahvoihin brändeihin, kannustaa Vuokko. – Johtamisen avainsanoja ovat myös arviointi ja arvostaminen, niin tiimin sisällä kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Samalla korostuu konfliktien hoitotaito ja yksiköiden välisten rakenteiden purkaminen. Vuokko kannustaa selvittämään rohkeasti vaikuttavuutta ja kiinnittämään huomiota pitkän aikavälin tulosmittareihin. – Tarkoitushan ei ole vain toimia, vaan myös vaikuttaa. Tällöin ei pitäisikään tehdä esimerkiksi toimintakertomuksia, vaan vaikuttavuuskertomuksia. Tällä hetkellä liikunta on Vuokon mukaan vielä private label -kamaa. Vuokko heittääkin liikuntaväelle seuraavan tavoitteen. – Tulisi ilman muuta päästä Fazer-luokkaan. ”Sanokaa liikunta, kun haluatte hyvää”, Vuokko maalailee tulevaisuutta.

”Pitääkö sitä brändiä tähänkin sotkea,” on ajatus paikallaan, kun pohditaan liikuntaa. Lähtökohdat eivät ole helppoja. Tuotteen brändäämisellä on selkeitä tavoitteita, joista myynti on vain yksi. Kun kotipesän tulee olla kunnossa, on tuoteorganisaation kohtalaisen selkeää määritellä, mikä se sen kotipesä onkaan. Liikunnan osalta organisaatio on hyvin hajanainen. Toimijoita on paljon niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, eikä tuotekaan ole kaikilla heistä sama. Tavoitekin voi näillä kaikilla on aivan eri, kuten lisätä terveyttä, lisätä asiakasmääriä tai lisätä työkykyä. Kuten Pirjo Vuokko totesi, paljon on tehtävää edessä, jotta liikunnan brändityöhön päästään todella käsiksi. Jos kuitenkin oletetaan, että nämä kysymykset saadaan ratkottua, ollaan mielestäni sen Suuren Kysymyksen edessä: miksi. Miksi liikuntaa pitäisi brändätä? Vahva brändi tuo käyttäjälleen lisäarvoa. Täytyykö liikunnan tuoda lisäarvoa elämään? Vahva brändi tuo arvostusta liikunnalle ja sen arvon vuoksi ihmiset ovat valmiita uhraamaan jotain. Haluammeko, että liikunnan vuoksi uhrataan jotain? Sii o soo, sanoisin. Liikunnan arvostus tuo arvostusta yhteiskunnassa ja se näkyy usein rahana. Hyvä. Liikkuminen ja liikkeelle lähteminen ovat tänä passiivisuuden yltäkylläisyysaikana valinta, jonka vuoksi jotain pitää aina uhrata: sohvannurkka, auto tai ylityöt. Mutta silti jokin tässä ajattelussa vähän tökkii. Matalan kynnyksen liikuntaa edistettäessä tavoitteena on saada liikunta osaksi kaikkien arkea. Tavoitteet ja motiivit voivat kullekin olla hyvin erilaisia ja se on enemmän kuin hyvä. Pääasia, että liikutaan. Liikunta ei ole mikään big thing , vaan samanlainen osa tavallista maanantaipäivää kuin herääminen, aamupalan syöminen tai hampaiden pesu. Siitä ei tarvitse tehdä juttua tai brändiä, vaan sen pitäisi nimenomaan olla jokaisen oma henkilökohtainen tapa elää jokapäiväistä arkea. Enemmänkin pitäisi tehdä kaikille tutuksi kaava: kun syö, jaksaa, kun nukkuu, jaksaa ja kun liikkuu, jaksaa. Toinen valitsee trendilajin, toinen käy kävelylenkillä. Molempi parempi. Ehkä siis liikuntaa pitäisikin ajatella Fazeria enemmän juuri private label -tuotteena: tasaisena, varmana, turvallisena ja fiksuna valintana, kuten kaikille tuttu Pirkka.

Katri Väisänen

23


Teksti: Katariina Tuunanen Kuva: Miia Malvela

Laatua työuriin – tiiviyttä yhteistyöhön Työurien pidentäminen, työssä jaksamisen tukeminen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen ovat näkyviä tavoitteita nykyisessä hallitusohjelmassa. Työurien pidentämiseksi hallitus painottaa työkyvyttömyyden ehkäisyä. Yhdeksi tärkeäksi vaikuttajaksi työurien pidentämisessä on nostettu työterveyshuolto. Työurien pidentäminen edellyttää laadukkaan työterveyshuollon saatavuutta ja työterveyshuollon uudelleensuuntaamista.

KKI-Päivillä puhuneen professori Kaj Husmanin mukaan työterveyshuollolla on merkittävä rooli yleisten työelämän tavoitteiden saavuttamisessa. Husman totesi, että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin yhteistyötä. – Työurien pidentämiseksi on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla: työpaikka-, kunta- ja valtiotasolla. Työurat pitenevät, jos työ on mielekästä ja siitä saa arvostusta. Meidän on vaikutettava yhteiskuntaan, työnantajiin, työntekijöihin ja politiikkoihin joka tasolla.

Etsinnässä urkuri Yhteisiä tulostavoitteita tarvitaan myös eri terveydenhuollon toimijoiden välillä. – Ortopedille riittää luutunut luu, kun taas asiakkaalle tavoitteena on toimiva raaja. Tavoitteet ovat työelämän osalta erilaisia. Pelkkä akuutin vaivan korjaaminen ei riitä, vaan tulee nähdä työntekijä kokonaisvaltaisesti.

24

Husman esittikin mahdolliseksi yhteiseksi tavoitteeksi toimintakykyistä ihmistä tai työkykyistä työntekijää. Nämä tavoitteet palvelisivat myös työurien pidentämistavoitteita. Saumattoman yhteistyön saavuttamiseksi Husman korosti työterveyshuollon yhdistävää roolia. – Työterveyshuolto voi toimia entistä enemmän yhdistävänä toimijana kuntoutuksen, terveydenhuollon ja työpaikan välillä. Työterveyshuollon suurin asiantuntemus kuitenkin liittyy työpaikkaan. Työkyvyttömyyden syiden ollessa monimuotoisia tarvitaan terveydenhuollon toimijoiden kesken yhteistyötä. Husman vertasi nykyistä terveydenhuoltoa Sibe­lius­­monumenttiin. – Kaikki putket on hitsattu yhteen, mutta tarvittaisiin urkuria, joka saisi ne soimaan. Työterveyshuolto voisi olla juuri se, joka ratkoisi yksittäisen työntekijän ongelmia tarpeenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Kaikki toimivat yksin hyvin, mutta yhteistyö ei onnistu.


Liikkumalla työhyvinvointia ja työkykyä Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen perusteet ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Husman muistutti liikuntauskovaisuuteen taipuvaa kuulijakuntaa, että yksin liikunta ei tuo ratkaisua työurien pidentämiseksi, sillä syyt ennenaikaiseen eläköitymiseen eivät ole yksiselitteisiä. – Työurien pidentämiseksi myös työn laadulliseen parantamiseen on panostettava. Laadullisella parantamisella tuetaan sitä, että ihminen saa olla työssä, haluaa työhön ja voi pysyä työssä sekä pystyy tekemään työtä. Työurien pidentäminen ja kehittäminen vaatii voimavarakeskeisen näkökulman vahvistamista kuormitus- ja riskitekijöiden esiin nostamisen rinnalla. – Tarvitaan asennemuutosta kaikilla tasoilla, peräänkuulutti Husman.

”Laadullisella parantamisella tuetaan sitä, että ihminen saa olla työssä, haluaa työhön ja voi pysyä työssä sekä pystyy tekemään työtä.”

Työterveyshuolto liikuttaa? Työterveyshuollolla on vuosittain lähes kaksi miljoonaa asiakasta ja noin kuusi miljoonaa henkilökohtaista asiakaskontaktia, terveystarkastusta ja sairaanhoitokäyntiä. Työterveyshuollon kautta on siis mahdollista tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä, joilla on riski työkyvyn heikentymiseen ja erilaisiin elintapasairauksiin. Työterveyshuollon tehtäviä määrittää työterveyshuoltolaki, jonka tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä työyhteisön toimintaa. Husman muistutti, että liikuttaminen ei ole työterveyshuollon päätehtävä. Liikkumisen edistämisen kannalta etenkin työnantajan ja koko työpaikan sitoutuminen on tärkeää. – Terveyttä edistävillä työpaikoilla otetaan turvallisuusja työterveysasenteet vakavasti. Hyvät työolot ja kohtuulliset elintavat ovat kaikkien yhteinen asia työpaikoilla, ja

työterveyshuolto voi omalta osaltaan hyvin tukea rakenteillaan terveysliikkumista ja istumisen vähentämistä. Husmanin mukaan osan työterveyshuollon sairaanhoidosta voisi korvata liikuntatoimilla ja muilla ennaltaehkäisevillä toimilla. Terveysliikunta siis hakee vielä paikkaansa työ­terveys­huollossa. – Kyllä me tämä homma osataan, mutta liian vähän liikkuvia on silti paljon. Monesti nykyään jo työuria aloittavat ovat rapakunnossa, sanoo Husman.

Medikalisoinnista ja hoitopolusta Ennen professori Husmania puhunut UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitti tutkimustuloksia liikunnasta työkyvyn edistäjänä. Vasankari huomautti, että vaikka Maailman terveysjärjestö WHO on todennut liian vähäisen liikunnan olevan maailman neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan – jopa yleisempi kuin ylipaino, korkea kolesteroli ja alkoholi – liikkumattomuuteen ei silti kiinnitetä tarpeeksi huomiota työterveyshuollossa. Vasankari esitti seuraaville puhujille kysymykset: voiko työterveyshuolto tunnistaa ja aktivoida liian vähän liikkuvia ja tulisiko liikkumattomuus medikalisoida ja luoda sille oma hoitopolku terveydenhuoltoon? Husmanin mukaan työterveyshuolto voi tunnistaa liian vähän liikkuvat henkilöt ja aktivoida heitä, mutta liikkumattomuuden medikalisointia hän ei hyväksy. Liikkumattomuutta tai istumisen määrää ei tällä hetkellä ole työterveydenhuollon kyselyissä korostettu. Kyselyissä on käytössä muun muassa työkykyindeksi, joka mittaa eläkeriskiä. – Vastustan liikkumattomuuden medikalisointia, kuten yleensä kaikkea muutakin medikalisointia. Hoitopolku on kuitenkin tehtävissä, joten ajatus on ostettavissa. Ja liikuntaresepti on otettava kaikkien työterveyslääkärien käytännön työkaluksi. Liikunta-alan toimijoille Husmanilla oli selkeä viesti. – Työnantaja satsaa siihen, minkä näkee olevan järkevää.

25


Teksti: Katri Väisänen Kuva: Valo ry

Jäsenistä Valon viestinnässä viedään teemoja yhdessä eteenpäin

Suomalainen liikuntakulttuuri elää vahvaa muutoskautta. Vanhojen rakenteiden olemassaoloa pohditaan vakavasti. Huippu-urheilun rahoitus ja tulokset herättävät kiivasta keskustelua. Samaan aikaan suomalaisten yhä vähenevä arkiaktiivisuus ja lisääntyvä liikkumattomuus kaikissa ikäluokissa huolestuttavat. Kaiken tämän murroksen polttopisteessä on uusi liikuntajärjestö Valo ry. Suomen Liikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen ja Suomen Kuntoliikuntaliiton yhdistyminen Valtakunnalliseksi liikunta- ja urheiluorganisaatio Valoksi on tänä päivänä täyttä konkretiaa. Valon säännöt on vahvistettu, strategiset valinnat hiottu ja henkilöstö määritelty. Tästä alkaa järjestön työ suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävänä voimana. Yksi Valon keskeisistä toiminta-ajatuksista on kumppanuuksien rakentaminen. Luonnollinen rakennusaine on vahva viestintä, jota Valossa johtaa laajan mediataustan omaava, entinen Nuoren Suomen pääsihteeri Jyrki Kemppainen. Kemppainen tiesi jo 2,5 vuotta sitten tulleessaan Nuoreen Suomeen, että näköpiirissä on kentän uudistuksia. Nyt hän siirtynyt pääsihteerin paikalta Valon viestinnästä vastaavaksi johtajaksi ja tarttuu tähän haasteeseen luottavaisena, mutta avoimen uudistusmielisenä. – Suuria muutoksia tulee tapahtumaan. Se ei tarkoita, että asioita olisi tehty huonosti tai väärin. Vanhojen järjestöjen olemassaolon aikana urheilussa on tapahtunut paljon muutoksia. Valolla on nyt mahdollisuus ottaa täysin uudenlaista roolia ja nousta esiin. Siihen mahdollisuuteen totta kai tartumme. – Rakenne on muutoksessa, eikä isojenkaan kysymysten nostaminen pöydälle ole vaikeaa. Fiksuja ajatuksia kyllä

26

on, mutta tähän rakennemuutokseen pitää olla energiaa ja jaksamista. Kemppainen on varma, että muutosvaihe jatkuu vielä pitkään. Siihen on varauduttu Valossakin ja kaikki halutaan pohtia huolellisesti ja avoimesti. Valoa seurataan tarkasti niin kentällä kuin mediassa. Kemppainen näkee sen vain positiivisena asiana. – Pääasia on, että puhutaan. Negatiivisenkin puheen kanssa pitää vain jaksaa tehdä töitä. Tylsäähän se olisi, jos mitään keskustelua ei syntyisi, eikä kukaan puhuisi mitään.

Etsinnässä tone of voice Valon viestinnän strategiatyö on aluillaan. Samalla määrittyy järjestön tapa viestiä, visuaalinen ilme ja brändi. Uuden luominen on kokeneelle Kemppaiselle mieleistä ja äärettömän mielenkiintoista työtä. – Mahdollisuudet ovat valtavan hienot. Mikään ei lähtökohtaisesti rajoita toimintaa, mutta haaste on löytääkin se fiksu tapa toimia ja viestiä juuri tässä ajassa, jossa asioita, kohderyhmiä ja eri kanavia on enemmän kuin koskaan ennen. – Kolme entistä järjestöä puhuivat eri kieltä. Nyt meidän tulee Valona määritellä, miten puhutaan, mitä puhutaan ja kenelle puhutaan. Halutaanko olla SLU:n tapainen lausuja vai Nuoren Suomen kaltainen arvolähtöinen opettaja? – Tässä vaiheessa määritellään tone of voice, se, miten kommunikoidaan. Valitaan se slangi, joka viesteihin otetaan. Kumpi on Valon valinta: istuminen on pahasta vai istuminen tappaa? kiteyttää Kemppainen. Huomiota pitäisi Kemppaisen mukaan kiinnittää myös terminologiaan. Järjestöjen käyttämä kieli on muodostunut turhan vaikeaselkoiseksi. Pururadalla ei puhuta fyysises-


kumppaneiksi tä aktiivisuudesta tai liikunnasta syrjäytymisestä, vaan hiihtämisestä ja juoksemisesta. Tulee puhua sillä kielellä, jota kohderyhmäkin käyttää. Yksi on kuitenkin selvää. – Vaikka järjestön toiminta itsessään läpäisee kaikki ikäluokat, lajiliitot, seurat, yhteistyökumppanit ja edunvalvonnan, ei viestinnällä voida puhutella näitä kaikkia. Muuten ollaan samassa suossa. Viestinnän kohderyhmät määrittyvät strategiatyön aikana.

Asiat organisaation edelle Jo tässä vaiheessa Kemppainen pitää selvänä sitä, ettei Valolla järjestönä ole merkitystä pelkästään sillä, että logo tai nimi näkyy. Itse asiat ja sisältö ovat tärkeämpiä ja niitä viedään eteenpäin yhdessä kumppaneiden kanssa. – Tärkein työ tulee olemaan ne viestinnälliset valinnat. Valo tulee järjestämään resursseja teemojen ympärille ja kokoamaan sopivia kumppaneita viemään viestiä eteenpäin. Sillä ei ole merkitystä, näkyykö jossain Valon logo tai lukeeko jutussa, että Valo tekee tai sanoo sitä. Asiapää edellä mennään. Valossa edetäänkin jäsenajattelusta kumppanuusajatteluun. On kaikkien toimijoiden yhteinen asia viedä liikuntasanomaa kentälle. Yksi järjestö ei voi eikä sen pidäkään ottaa kaikesta viestintävastuuta. – Tällä hetkellä kaikki miettivät samoja asioita vähän itsekseen. Kaikilla on hyviä käytäntöjä ja hyviä keksintöjä, mutta ne eivät oikein liiku. Meillä on vähän liikaa omistamista.

Yhdessä tekemistä Kemppainen on oikea mies rakentamaan uutta, johtamaan liikuntaorganisaation viestintää ja kehittämään kumppanuuksia. Poliittista historiaa ja valtio-oppia opiskellut Kemppainen teki jo pro gradunsa tilaustyönä SLU:n synnystä otsikolla ”Yhteinen suunta, totta vai tarua.” Entisellä Yleisradion urheilutoimittajalla, tuottajalla ja urheiluoikeuksista ja tapahtumista vastaavalla päälliköllä on kokemusta parin vuoden ajan myös Euroopan Yleisradioliitto EBUsta. – EBUssa on paljon samaa analogiaa kuin Valossa. Eri toimijat ovat EBUn jäseniä, joka sitten kokoaa niitä yhteen, kerää resursseja ja jakaa yhteistä mediasisältöä ja kokemuksia muille. Parhaimmillaan tämä vie toimintaa todella paljon eteenpäin. – Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, mutta yhdessä tekeminen vie pitkälle, Kemppainen summaa. Kemppainen tietää, ettei yhteistyö synny väkisin. Pahimmillaan yhteistyö vie kaikkien aikaa turhaan, on vaikeaa, eikä mitään saada aikaiseksi. Valon kumppaniverkoston tavoitteena onkin olla jouheva, luonteva ja keskusteleva. – Hyvä yhteistyö on parhaimmillaan tasavertaista yhdessä tekemistä, josta molemmat hyötyvät. Koordinoidaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Yhteistyö ei jatku, mikäli molemmat osapuolet eivät sitä tue, eivätkä oikeasti saa uusia asioita aikaiseksi. Käytännössä tämä kumppanuus tulee näkymään jo viestintästrategian laadinnassa. – Strategiaa ei tehdä niin, että Valon ihmiset tekevät Valolle, vaan esimerkiksi parhaat sähköisen viestinnän käytännöt suunnitellaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Tämä on se kumppanuusstrategian sielu. Urheilua monelta eri kantilta työnsä puolesta nähnyt Kemppainen tietää kyllä käytännössä sen, miten urheilun viestejä viedään maailmalle. – Tarinoistahan tässä on kysymys, ei mistään muusta.

27


Teksti: Niina Valkama Kuvat: Valo ry

Matleena Livson on innokas työmatkaliikkuja. Vapaa-ajalla veri vetää nuoruuden harrastuksen pariin - Livson toimii aktiivisesti Helsingin KisaVeikkojen aikuisliikkujissa.

Liikunnallista elämäntapaa edistämässä Uusi liikuntajärjestö Valo ry haluaa liikunnan ja urheilun kentälle enemmän yhteistyötä ja vaikuttavuutta, joiden tuloksena paikalliselle tasolle syntyy lisää liikettä. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on yksi Valon ja sen kumppaneiden kärkiteemoja. Tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman liikkuvin urheilukansa vuoteen 2020 mennessä.

Valo ry:n toiminta käynnistyi 1.1.2013. Valon toiminnassa yhdistyvät yhteiskunnallisesti tärkeät kokonaisuudet, kuten lasten ja nuorten liikunta, seuratoiminta, kilpaurheilu, liikunnan olosuhteet sekä järjestökentän kehittäminen ja edunvalvonta. Lähivuosina tarkoituksena on toteuttaa yhdessä kumppaneiden kanssa valittuja tehtäviä, joita ovat arvostus ja resurssit, menestyvä urheilu, liikunnallinen elämäntapa ja yhdistävät palvelut. – Valon tehtävänä on edistää fyysistä aktiivisuutta, liikuntaa ja urheilua ihmisen koko elämänkulussa aina vauvasta vaariin ja muksusta mummoon, kertoo Valon liikunnallisen elämäntavan edistämisestä vastaava johtaja Matleena Livson.

28

– Liikkeen lisääminen koko ihmisen elämänkulussa, on se sitten arjen aktiivisuutta, liikuntaa tai urheilua, kaikki liike vie eteenpäin. Valo on suomalaisen liikunnan ja urheilun asialla. Emme katso asioita joko tai, vaan sekä että. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on pitkä jatkumo fyysisestä aktiivisuudesta liikuntaan ja urheilun terävimpään kärkeen. Ennen Valon pestiä Livson toimi Suomen Kuntoliikuntaliitossa henkilöstöliikunnan päällikkönä ja on viimeisen vuoden aikana päässyt seuraamaan läheltä uuden järjestön syntyä. Erityisesti Livson painottaa yhteistä tekemistä, toisten työn arvostamista ja yhteistyön paikkojen tunnistamista.


Vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämistä – Valossa kumppanuutta haetaan enemmän kuin koskaan. Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä on monia tasoja ja reittejä, ja erilaisia toimijoita tarvitaan. – Meidän tulisi tunnistaa nykyistä paremmin toinen toistemme vahvuudet ja osaaminen ja niiden hyödyntäminen. Tulisi nähdä, mitä kukin voisi tuoda yhteisiin projekteihin, miten eri toimijat voisivat liittyä mukaan toisten jo toiminnassa oleviin hankkeisiin, jolloin tekemiseen saataisiin enemmän mittakaavaa ja vaikuttavuutta. Valon strategiassa kausille 2013–2015 liikunnallisen elämäntavan edistämisen osalta keskeisiksi toimijatahoiksi on valittu päiväkodit, koulut ja työyhteisöt. Konkreettisen liikkeen lisäämisen ohella tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekoon, lainsäädäntöön, asenteisiin sekä keskeisten tahojen toimintakulttuuriin. Unohtamatta myöskään yksittäisten ihmisten pieniä päivittäisiä valintoja, jotka vievät kohti maalia. Lasten ja nuorten kohdalla Livson puhuu lähiaikuisten merkityksestä. Vanhemmista ja niistä aikuisista, jotka viettävät arkisin aikaa lasten ja nuorten kanssa päiväkodeissa ja kouluissa. – Aikuisten asenne ja toimintaympäristön liikuntamyönteisyys ovat merkittävässä asemassa. Tiedämme, että varhainen lapsuus on tärkeä vaihe liikunnallisen elämäntavan synnyttämisessä. Sitä vahvistetaan nuoruudessa ja ylläpidetään ja uudistetaan aikuisena.

Fyysinen aktiivisuus osaksi työpaikan arkea Aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan edistämisessä keskeisenä toimijatahona ovat työyhteisöt. – Tavoitteena on, että yhä useammassa työpaikassa liikunta miellettäisiin tärkeäksi osaksi työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn edistämistä ja ettei liikuntaa pidetä vain irrallisena henkilöstöetuna. Liikunnan ja arjen aktiivisuuden tulisi löytää vielä laajemmin paikkansa luontevana osana johtamista ja työpaikan toimintakulttuuria. – Tämä vaatii aiempaa kiinteämpää yhteistyötä koko ketjussa. Henkilöstön, johdon, HR:n, työterveyshuollon ja liikuntapalveluiden tuottajien tulisi yhdessä tarttua asioihin. – Oikeasti mietitään, millaista työ on ja millä eri tavoin fyysinen aktiivisuus ja liikunta voi tukea työssäjaksamista, työhyvinvointia ja työpaikan yhteisöllisyyttä, tiivistää Livson.

Hyviä toimintamalleja pk-sektorille Työyhteisöihin suuntautuva konkreettinen toimenpide on Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen -hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa toimintamalleja ja levittää hyviä käytäntöjä pienille ja keskisuurille työyhteisöille. – Tavoitteena on löytää onnistuneita esimerkkejä siitä, miten pk-yrityksissä voidaan organisaation omaan kulttuuriin sopivalla tavalla lisätä liikettä päivään ja tuoda henkilöstöliikunta osaksi arjen toimintaa ja työhyvinvoinnin edistämistä.

Livson korostaa yhdessä tekemistä sekä yksilön ja työhyvinvoinnin ymmärtämistä kokonaisuutena. Fyysisesti passiivisten työntekijöiden kohdalla liikunta ei välttämättä ole ensimmäinen askel, vaan lähtökohtana voi olla arjen aktiivisuus ja vaikkapa istumisen vähentäminen työpäivän aikana. Raskasta fyysistä työtä tekevän kohdalla tavoitteena voi olla oikeanlaisen palauttavan liikkeen tuominen osaksi työpäivää. Eikä hyötyliikkujankaan tarvitse edetä lenkkipolulle, vaan tärkeintä on, että liikkuminen on omaan arkeen sopivaa. – Johto ei voi yksin määritellä toimintatapoja vaan täytyy aidosti kuunnella eri työntekijäryhmiä ja yhdessä suunnitella, miten muutetaan yhteisiä toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi päivään. Yhdessä ne muutokset tehdään. Eri henkilöstöryhmillä on yleensä jo tietoa liikunnan myönteisistä vaikutuksista. Haasteena onkin saada tieto muuttumaan jokapäiväisiksi pieniksi teoiksi. Tarjolla täytyy olla helppoja tapoja päästä alkuun ja saada onnistumisen elämyksiä.

Tietoinen valinta Työssään Livson pohtii samoja asioita kuin moni muukin liikunta-alan ammattilainen. Miten innostaa ja motivoida niitä ihmisiä liikkeelle, joiden arjen täyttää runsas istuminen ja joille liikkuminen on vierasta. Mikä puhuttelee tavallista suomalaista? Mikä on vaikuttavin tapa? Kiireinen elämäntapa, runsas istuminen ja elämää helpottavat tekniset ratkaisut eivät puhu liikkeen puolesta. – Liikunnallinen elämäntapa ja fyysinen aktiivisuus ovat tietoisia valintoja. Ihmisten täytyy oikeasti ajatella asioita toisin ja kyseenalaistaa päivittäisiä rutiineja, Livson pohtii. Livson uskoo myös tarinoiden voimaan. Liikunta-alan ammattilaisten tulisi aidosti kuulla niitä tarinoita, joissa ihminen on tehnyt valintoja ja onnistunut tekemään muutoksia. Ja kunnioittaa niitä. – Merkitykset ja kokemukset, se mitä onnistumisten taustalla on ollut, voi olla kiinnostavampi ja koskettavampi kuin tieto, jolla perustellaan, miksi pitäisi liikkua.

Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen -hanke Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, toteuttaa vuosina 2012–2015 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman henkilöstöliikunnan valtakunnallistamishankkeen yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen ja muiden työyhteisöliikuntaa kehittävien tahojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti. Hanke on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisätietoja projektipäällikkö Ahti Romo, Henkilöstöliikuntaohjelman valtakunnallistaminen -hanke, puh. 040 554 4647, ahti.romo@phlu.fi

29


Luonnosta hyvinvointia, terveyttä ja elämyksiä Teksti: Liisamaria Kinnunen Kuvat: Liisamaria Kinnunen, Metsähallitus/Minna Koramo

Suomessa on valtava määrä upeita luontokohteita, joiden kokeminen on mahdollista ilman erämiehen taitoja. Maamme 37 kansallispuistoa, seitsemää valtion retkeilyaluetta sekä lukuisaa joukkoa muita valtion virkistyskohteita hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut. – Luonnon kauneus, puhtaus, hiljaisuus, liikkuminen hyvässä seurassa, selkeät reitit ja ylipäänsä liikkuminen luonnossa vetävät patikkapoluille kansallispuistoon. Iso sija on luonnolla itsellään, mutta hyvin merkityt reitit tekevät liikkumisesta helppoa, luettelee ahkera Nuuksiossa kävijä, espoolainen Martti Sajama kansallispuiston vetovoimatekijöitä.

Palveluja luonnossa liikkujille Luonnonsuojelu, eräpalvelut sekä maksuttomat retkeilypalvelut ovat keskeisiä Metsähallituksen luontopalvelujen tehtäviä. – Perinteisiä töitämme ovat hoidossamme olevien alueiden luontokartoitukset sekä luonnossa virkistäytymisen palvelut, jotka ulottuvat luontopoluista ja retkeilyreiteistä luontokeskuksiin ja verkkopalveluihin. Luontopalvelut vastaa myös sekä metsästyksen ja kalastuksen lupa-asioista että kestävien riista- ja kalakantojen hoidosta valtion alueilla. Tämä perustyö tuottaa juuri niitä virkistyskäytön ja retkeilyn palveluita, joista suomalaiset saavat terveyttä

30

ja hyvinvointia, valottaa Metsähallituksen luontopalveluiden päällikkö Anneli Leivo. Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa eri puolilla Suomea on reilut 7 000 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä ja luontopolkuja, noin 3 000 ylläpidettävää taukopaikkarakennelmaa sekä yli 2 000 huollettua kuivakäymälää ja jätehuoltorakennusta. Asiakaslähtöiset palvelut sekä kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden saavutettavuus julkisin kulkuneuvoin madaltavat kynnystä päästä luontoon.

Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla kulkijoille on tarjolla hoidettuja taukopaikkoja.


Tämän päivän haasteet huomioon Kaupungistumisen ja vapaa-ajan harrastusten muuttumisen myötä ihmisten luontosuhteen ylläpito nousee yhä tärkeämmäksi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Monet kaupunkien asukkaat, ja siellä erityisesti nuoret, ovat vieraantuneet luonnosta. – On tärkeää, että kykenemme madaltamaan kynnystä luontoon lähtemiseen. Retkelle voi lähteä vaikka farkuissa, ilman viikon muonia sisältävää rinkkaa. Viime syksynä huomasimme, miten trendikästä sienestäminen on. Nuoret kaupunkilaiset kaipasivat siihen kuitenkin apuja. Me voimme tarjota upeat maastot, maisemat, reitit, ja yhteistyökumppanimme voivat tarjota kynnystä alentavat palvelut, täsmentää Leivo.

Yhteistyötä eri tahojen kanssa Luontopalvelujen yhteistyö eri tahojen kanssa parantaa kansalaisille tarjolla olevaa luonnossa virkistymisen kokonaispalvelua. Parhaimmista retkeilyrakenteista luontopalvelut tarjoaa rakentajille, vaikkapa kuntien käyttöön, verkkosivuillaan piirustukset maksutta. – Olemme entistä paremmin verkottuneita muuhun yhteiskuntaan ja eri toimijoihin niin, että valtion maista saadaan ihmisille hyvinvointia ja kestävälle luontomatkailulle kannattavuutta. Teemme vahvaa valtakunnallista ja paikallista yhteistyötä matkailusektorin kanssa, jotta hoidossamme olevat alueet tuottavat työpaikkoja paikallistalouteen sekä palveluita, jotka innostavat ihmisiä lähtemään luontoon, avaa Leivo laajaa yhteistyökenttää. Pääkaupunkiseudulla kesän kynnyksellä avataan Suomen luontokeskus Haltia luontokasvatuksen keskukseksi ja matalan kynnyksen luontoretken alkupisteeksi. Kävijät saavat huipputeknologian avulla kosketuksen Suomen luontoon. Koululaisten luonto-opetus on myös otettu huomioon. Mahdollisuus lasten luontosuhteen kehittymiseen ja sen turvaaminen on tärkeässä osassa luonnon virkistyskäytön edistämistä. Paikan toteuttamisessa on mukana myös iso joukko pääkaupunkiseudun kuntia.

Espoolainen Martti Sajama tunnistaa luonnon monet hyvinvointivaikutukset.

– Koko ajan saamme lisää tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että luonnossa liikkuminen kohottaa merkittävällä tavalla suomalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Luonnossa liikkumisen terveyshyötyjen tunnistamiseksi ja lisäämiseksi olemme käynnistäneet yhteistyötä myös terveyssektorin kanssa, kertoo Leivo. Luontopalvelut on mukana Luonto liikkumaan -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa luontokohteiden terveyden edistämisen tuotepalveluja. Luonnon hyvinvointivaikutukset yhdistettynä luontoliikuntaan edistävät myös kansanterveyttämme. Myös Sajama tunnistaa luonnon hyvinvointivaikutukset. – Ihmettelen, mihin ihmeeseen tarvitaan valtavat määrät mielialalääkkeitä. Jo pelkkä nuotion teko, tuoksut ja nuotion ääni saavat ajatukset pois työstä ja sielu lepää. Nuotiopaikat ja valmiit puut ovat luksusta. Patikoinnin jälkeen on ihana istahtaa nuotion lämpöön, popsia eväitä ja vain olla.

Lisätietoja Metsähallituksen luontopalvelut, päällikkö Anneli Leivo Puh. 0400 459 970, anneli.leivo@metsa.fi

Hyvinvoinnin edistäminen Metsähallituksen luontopalvelujen yhtenä tärkeänä tavoitteena on parantaa suomalaisten hyvinvointia. Viime vuosina luontopalvelujen hoitoon on tullut lisää merkittäviä kaupunkien läheisiä alueita ja niiden myötä palveluiden merkitys ihmisten lähivirkistyksessä ja arjen hyvinvoinnissa on kasvanut. Tutkimukset ovat osoittaneet jo lyhytaikaisenkin luonnossa olemisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän vaikutuksen.

Eväiden syöminen nuotiotulen äärellä on osa luontokokemusta.

31


motions gnistan Bild: Miia Malvela

Översättning till svenska Kitty Seppälä

Hälsofrämjandet som mål

Bild: Liisamaria Kinnunen, Forststyrelsen/Minna Koramo

Välmående, hälsa och naturupplevelser I Finland har vi otaliga fina naturområden att besöka utan att behöva vara vildmarkskunniga. Forststyrelsens naturtjänst sköter vårt lands 37 nationalparker, sju vandringsområden samt otaliga andra statliga områden för förfriskning och vandring. – Traditionellt sköter vi om att områdena kartläggs samt att naturtjänsterna fungerar ss. allt från naturstigar och vandringsstråk till informationscentraler och tjänster på nätet. Naturtjänsten ansvarar också för beviljandet av tillstånd inom fiske och jakt samt vården av hållbara vilt- och fiskstammar inom de statliga områdena. Detta grundarbete producerar uttryckligen vandrings- och förfriskningstjänster som ger finländarna hälsa och välmående, belyser Anneli Leivo, chef för Forststyrelsens naturtjänser. Forststyrelsens naturtjänst sköter runt omkring i Finland över 7 000 kilometer utmärkta vandringsstråk och naturtstigar, sköter om försörjningen av ungefär 3 000 rastplatsbyggnader samt över 2 000 torrdass och avstjälpningsbyggnader. Tjänster som baserar sig på kundernas önskemål samt möjligheten att med allmänna färdmedel nå nationalparkerna och naturstigarna sänker tröskeln att nå naturen.

32

Befrämja välmående Befrämjandet av finländarnas välmående är en viktig målsättning för Forststyrelsens naturtjänst. Naturtjänsten har de senaste åren fått flera nya betydande områden att sköta i närheten av städer. Tack vare dem har betydelsen av tjänsterna ökat, människorna har ännu bättre möjligheter till välmående i vardagen samt förfriskning i närområden. Forskning påvisar att redan en kortvarig vistelse i naturen främjar hälsa och välmående. – Vi får hela tiden mera forskningsresultat som påvisar hur naturupplevelser på ett betydelsefullt sätt höjer finländarnas psykiska och fysiska välmående. Vi har påbörjat samarbete också med hälsosektorn som möjligen kunde öka utnyttjandet av aktiviteter i naturen, berättar Leivo.

Tilläggsuppgifter Forststyrelsens naturtjänser, chef Anneli Leivo tel. 0400 459 970, anneli.leivo@metsa.fi

Minister Lauri Tarasti som verkat inom de flesta omr åden inom idrott och motion har mycket sällan sagt sin egen åsikt om vår idrottspolitik. Med sitt tal under IFFL-Dagarna fick han fram en tystand inför sin livsvisdom baserad på erfarenheter, och dessutom väckte han en ivrig diskussion. De samhälleliga förändringarna syns tydligt inom idrottsbranchen men största orsaken till oro ger ändå de som rör på sig för lite eller inte alls. Tarasti baserade sitt tal på de teser Jouko Kokkonen framfört i tidningen Liikunta ja tiede. Som första punkt på sin lista framförde Tarasti det faktum att de idrottspolitiska målen har förflyttats från att främja allmänt välbefinnande till att främja hälsa. – Först på 60-talet började man överhuvudtaget ge betydelse åt något annat än tävlingsidrott. Inom social- och hälsovårdministeriet föddes hälsomotionsaspekten först på 90-talet. Då grundades också IFFL-programmet (KKIohjelma). År 1999 kom motionen med i regeringsprogrammet, för första gången. – Idrott och motion sågs som en samhällelig sak – inte bara som en sak för dem som idrottar. Detta var en betydelsefull politisk och samhällelig förändring, reflekterar Tarasti. Idrotten har enligt Tarasti, flyttats allt mera också under social- och hälsovårdsministeriet och samarbetet mellan ministerierna har utvecklats och gått framåt. Också idrottspolitiken har blivit allt bredare. – Att de idrottspolitiska målen flyttats från det allmänna välmåendet till främjandet av hälsa är den positivaste förändringen inom statens idrottspolitik, summerar Tarasti.


Bild: Harri Joensuu

KARHU APOTEKET SÄTTER OSS I RÖRELSE År 2010 fick apotekare Markku Larjomaa från Björneborgs Karhu Apotek ett samtal från den lokala distriktsorganisationen inom idrott. Frågan gällde ifall apotekaren var intresserad av att komma med i Motionärens Apotek -pilotprojektet. Idén föll i god grund med en gång. Tanken att sköta om kundens helhetshälsa samt främjandet av hälsomotion passade direkt in i apotekarens tankevärld. – Konceptet verkade intressant och ger personalen nytt att tänka på samt omväxling vid sidan om basarbetet. Hälsomotion passar in i apotekets roll och öppnar förhoppningsfullt människornas ögon att se att apoteket gör också annat än säljer medicin, berättar apotekare Larjomaa. Medecintekniker Kirsi Katila-Hannukainen såg genast möjligheterna och anmälde sig genast som frivillig när apoteket skulle utnämna en kontaktperson för hälsomotion. – Hälsomotionen passar bra in i apotekets roll. Ingen annan plats når nödvändigtvis kunderna som redan har en sjukdom eller som har stor risk att injukna, berättar Katila-Hannukainen. Katila-Hannukainen som är motionsansvarig och kontaktpersonen för hälsomotion utvecklar verksamheten i apote-

ket och påminner personalen om att ta upp hälsomotionsfrågan med kunderna. Dessutom samarbetar hon med flera olika aktörer inom främjandet av hälsomotion, ss.med Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, kommunens idrottsväsen samt med idrottsföreningarna. Under pilotprojektet började det redan hända i apoteket och som första konkreta åtgärd ordnades en temadag för motion. Under temadagen erbjöds kunderna mätning av kroppssammansättningen och information om motionsmöjligheterna i staden.

Beredskapen att ta upp till diskussion För att underlätta beredskapen att ta upp motionsfrågan till diskussion utvecklades i Karhu Apoteket en motionspärm var man hittar information om kommunens motionstjänster samt olika motionstips, som baserar sig på Gängse-vård-rekommendationerna. Motionspärmen fungerade så bra att apoteken nuförtiden kan beställa den från IFFL-programmet. Motionsbroschyrer och hälsomotionsmaterial finns också på apoteket. Det är viktigt att hälsomotionen syns i apoteket så att kunderna kan fråga om hälsomotion och vet att man också kan få råd gällande fysisk aktivitet på apoteket. – Med hjälp av dessa broschyrer kan farmaceuterna vid direktdisken lätt ta upp också hälsomotionsfrågor. Om kunden inte har tid att diskutera kan man ur motionspärmen ge anvisningarna med åt kunden, klargör Katila-Hannukainen.

Tilläggsinformation Medecintekniker Kirsi Katila-Hannukainen Tel. 02 631 2800, info@karhuapteekki.fi

33


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R k

K

I

Ristikon laatija Harto Hakonen

S T I K k O

34


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134, fax. (05) 4369 604 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. 0400 463 790, fax. (02) 515 1919 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846, Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kauppakatu 21, 87100 Kajaani, www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fi Puh. 050 434 4142, fax. (08) 311 2471 Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Sammonkatu 6, 90570 Oulu, www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233, fax. (03) 816 8753 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35


Teksti: Katri Väisänen Kuvat: Bjarke Strøm, Studio Juha Sorri, Laura Vesa, Vesa-Matti Väärä

Virikkeitä vertaisohjaajille

SuomiMiehen treeniopas SuomiMies seikkailee -kampanjan vanha kunto-opas on saanut täysin uuden ilmeen ja sisällön. SuomiMiehen kuntokoutsi Timo Haikarainen on rakentanut miehille sopivat ohjelmat niin kestävyyskunnon, lihasvoiman kuin liikkuvuudenkin lisäämiseksi. Patrik Borg puolestaan on koonnut oppaaseen keskeiset eväät fiksuun ruokailuun. Oppaasta löydät käytännön ohjeet siihen, kuinka • aloitat liikkumisen ja jatkat treenaamista, • kohennat kestävyyskuntoasi, • syöt monipuolista ruokaa, joka tukee treeniäsi ja helpottaa painonhallintaa, • lisäät notkeutta yksinkertaisin ja helposti toteutettavin liikkein sekä • kasvatat lihasmassaasi nopeammin, kuin uskoit sen olevan mahdollista. Viiden kilometrin juokseminen, 20 punnerrusta, 20 kilon karistaminen, verenpaineen laskeminen liikunnan avulla, lihasmassan lisääminen jopa kilon kuukausivauhtia – ne ovat kaikki mahdollisia tavoitteita. Aseta siis omasi ja lähde mukaan! Oppaassa on 24 sivua ja se on maksuton. Tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut.

36


Kohti tasaPainoa Kohti tasaPainoa -opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan tueksi asiakas­ohjaustilanteisiin. Se sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit punainen, keltainen ja vihreä viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä. Elämäntavoissa ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä. Pienikin painonpudotus tuo terveyshyötyjä ja auttaa jaksamaan paremmin. Oppaassa on 8 sivua ja se on maksuton. Tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja Opas on käsikirja jokaiselle liikuntavastaavalla, erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville. Lisäksi sisällöstä hyötyvät kaikki muut yhdistysliikunnan kanssa tekemisissä olevat: esimerkiksi liikuntaryhmien ohjaajat sekä kuntien liikunnan viranhaltijat ja päättäjät. Opas kertoo liikuntavastaavan eri rooleista. Asioita käsitellään perusteista alkaen ja edetään yhä syvemmälle liikuntavastaavan monipuoliseen ja antoisaan tehtävään. Julkaisun sisältö on syntynyt pitkälti kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavien omien kokemusten pohjalta. Tämän ansioista käsikirja on käytännönläheinen ja hyödyttää jokaista liikuntavastaavaa – niin aloittavaa kuin konkariakin. Käsikirjaa täydentää sähköinen lisämateriaali. Sen löydät osoitteesta www.liikkeelle.fi. Oppaassa on 36 sivua ja se maksaa 10 euroa (+ toimitus- ja postituskulut). Opas on tuotettu yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa.

tilaukset SuomiMiehen treeniopas ja Kohti tasaPainoa ovat maksuttomia, mutta tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut. Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja maksaa 10 euroa + toimitus- ja postituskulut. Materiaalien tilaukset osoitteesta tilaukset@likes.fi tai tilauspalvelun kautta www.kki.likes.fi -> Materiaalit. Liikkeelle-käsikirjaa on tilattavissa myös Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kautta.

37


KKI-materiaalit •

Maksuton KKI-materiaali/ Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite 2. IFFL-broschyr med allmän information • •

sisältää hanketuen hakuohjeet

4. Koulutustukiesite •

sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

5. KKI-kuntokortti •

yhden vuoden seurantakortti

6. KKI-istumiskortti •

• “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm • ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla

8. Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

9. SuomiMiehen säätöjä •

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

10. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

Kunto-oppaat 11. KKI-kunto-opas • •

työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle ja jatko-ohjelma edistyneelle vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

12. IFFL-motionshandbok •

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. tips för god ergonomi samt gott sinnelag

13. KKI-kunto-opas 60+ • •

sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

14. IFFL-motionshandbok 60+ • •

innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

15. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! •

38

• •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”fi lis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

17. SuomiMiehen treeniopas •

SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat 24 sivua

18. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon • •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

7. Julisteet

16. Ta chansen, låt det bli en vana!

innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

3. Hanketukiesite

mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

Raportit 19. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä • •

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

20. Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

21. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari •

nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi 16 sivua

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 22. Taukojumppaopas 10 e •

taukojumppaopas antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

23. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e • • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

24. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e • • •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

25. Venyttelyn liikekuvasto 10 e •

• •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

26. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 e •

perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen 32 sivua

27. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 e •

• •

vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet 28 sivua

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

• •

kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua

30. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

31. Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

• •

liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti kansanterveys ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville kertoo liikuntavastaavan erilaisista rooleista

33. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 e •

sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita

Videot, DVD:t ja CD:t

29. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e •

32. Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e

34. Hyvinvoinnin lähteillä 5 e

28. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • •

Muut julkaisut

35. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 e • •

tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

36. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 e • • •

DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

SuomiMiehen säätöjä, maksuton KKI-materiaali nro 9.

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja nro 32.

Taukojumppaopas, Virikkeitä vertaisohjaajille nro 22.

Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa www.likes.fi/kauppa/orders.asp. Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

39


KKI-toimisto

Viitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

www.kki.likes.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

hankekoordinaattori, ma. Katariina Tuunanen 040 588 0263 katariina.tuunanen@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

hankevalmistelija, vs. hanketuet Tanja Onatsu 050 441 4025 tanja.onatsu@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen 050 441 3692 katri.vaisanen@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen tilaukset@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

tiedotussihteeri, vs. Noora Moilanen 0400 247 986 noora.moilanen@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Matleena Livson, Valo ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES


Kipinät 1/2013