{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

2 · 2016

8

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Matka hyvään kuntoon -kiertueella testattiin ennätyslukemat

12

Pienyritysten väki innolla liikkumassa Lahdessa

26

Esimiehellä tärkeä rooli työuupumuksen ennaltaehkäisyssä


Kipinät SISÄLLYS 2 · 2016

3

Pääkirjoitus: Fyysinen aktiivisuus on työelämän elinehto

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

6

Tutkittua tietoa

7

Kolumni: Työpaikkaliikunta strategisen hyvinvoinnin johtamisessa

8

Matkalla kohti hyvää kuntoa – Ennätyslukemat rikki syksyn kiertueella

12 Iloisia ja keskittyneitä ilmeitä kiireen keskellä

14 Kevät toi lisää liikettä Epec Oy:lle 16 Terveysliikuntamyönteisyys on juurtunut Satakunnan sairaanhoitopiiriin

18 Jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan

19 Porraspäivät 2016: Buildercomissa

25

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen tuloksissa on nähtävissä työkyvyn ja hyvän fyysisen kunnon yhteys.

otetaan askeleita terveyteen

20 KKI-Päivät 2017 22 Rakennusneuvoksen sydän sykkii arkiliikunnan olosuhteille

14

Monipuolinen tyky- ja liikuntatoiminta pitää yllä Epecin työntekijöiden vireyttä.

22

Rakennusneuvos Risto Järvelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä jää eläkkeelle.

28

Liikkujan Apteekeissa on tyytyväisiä asiakkaita.

25 Hyvä kunto tukee työkykyä 26 Työuupumus on monen tekijän summa 28 Terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

Liikuntaneuvontaan ohjautumisen polut ja reitit

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Materiaaliuutuudet 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Emma-Reetta Hämäläinen, Jyrki Komulainen , Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO Forssa Print Oy. 21. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

2


Fyysinen aktiivisuus on työelämän elinehto Liikunta ja hyvä kunto vähentävät työstressiä. Tämä oli johtopäätös vasta ilmestyneessä Tiina Föhrin väitöskirjatutkimuksessa. Ei välttämättä uutinen, koska liikunnan mieltä hivelevä vaikutus on ollut ikiaikoja tiedossa. Kuitenkin on hyvä kerrata, että päivittäinen fyysinen aktiivisuus on yksi stressinhallinnan kulmakivi. Tutkimus osoitti myös, että hyvä fyysinen kunto ja terveydelle edullinen kehonkoostumus olivat yhteydessä alempaan stressitasoon työpäivänä ja lisäksi hyvään yön aikaiseen palautumiseen. Kahdeksantuntinen työpäivä ja urakat voivat yllättää ammattiin opiskelevan nuoren. Näin uutisoi Yle äskettäin. Jos puhti loppuu kesken työpäivän, voi työpaikan saanti olla kiven alla. Tilanne vaikuttaa erittäin huolestuttavalta, jos työelämään tulevat ikäluokat ovat jo valmiiksi peruskunnoltaan niin heikkoja, etteivät kestä työelämän rasitusta. Tämä ikävä kyllä ei ole uhkakuva, vaan arkitodellisuutta.

Työelämän hektisyys on vahvasti jakautunut. Toisilla töitä on liikaakin ja toisilta ne puuttuvat tyystin. Työuupumuksesta on tullut varsin yleinen riesa työpaikoilla. Työntekijän kannalta motivaatio tehdä työtä ja työyhteisö sitouttavat, joko hennosti tai vahvasti, työntekijän työhönsä ja työpaikkaansa. Tämä on parhaimmillaan vahva tuki, kun työssä uupunut on menettämässä voimavaransa. Pelkällä liikunnan riemulla ei tätä tietä katkaista. Työuupumus on monen tekijän summa -juttu toisaalla tässä lehdessä tuo esiin nopean reagoinnin ja välttämättömän muutoksen merkityksen. Työikäisen väestön työkykyisyydestä huolehtiminen on kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnin edellytys. Työssä uupuminen johtaa lyhyt- ja edelleen pitkäaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä. Pysyvästi työkyvyttömiä on tällä hetkellä lähes 200 000 henkilöä. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyden uhan kokeminen linkittyy vahvimmin oman työn piirteiden kuormittavuuteen ja merkittävissä määrin myös työyhteisön toiminnan ja henkilöstökäytäntöjen laatuun. Viime vuosina on tuotu vahvasti esille organisaatioiden strategisen hyvinvoinnin johtaminen, millä on tärkeä merkitys työtekijöiden aktiivisuuteen ja osallistumiseen. Tämän lehden kolumnissa Ossi Aura myös kiteyttää, että työpaikkaliikunnan hyöty saavutettaneen ensisijaisesti ohjelmallisuuden (tapahtumat ja kampanjat) kautta, ei ihmisten liikunnan tukemisen kautta. Matka hyvään kuntoon -kampanjan syksyn 2016 rekkakiertue tavoitti lähes 15 000 mittauksiin osallistunutta. Ensimmäiset tulokset kertovat selkeästi, että työkyky on uhattuna fyysisesti huonokuntoisilla miehillä. Hälyttävää oli myös havainto, että itse arvioitua työpäivän jälkeistä uupumusta usein tai silloin tällöin esiintyi noin 50 prosentilla naisista ja 40 prosentilla miehistä. Olemme siis vakavan kysymyksen äärellä ja tekemistä riittää. Sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama hallituksen kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta on lähdössä liikkeelle. Hanke konkretisoituu kentälle Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -valtionavustuksina vuosille 2017–2018. Terveysliikunnan näkökulmasta on erinomaista, että yhtenä pääteemana on elintapaohjauksen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa keinoinaan liikunta, ravinto ja uni. Kärkihanke kohtaa konkreettisesti sote-uudistuksen haasteet. Näitä solmuja availlaan KKI-Päivillä maaliskuussa 2017 teemalla Sote ja rauha. Aika näyttää, kuinka hyviä käytäntöjä on. Joka tapauksessa keskinkertaisuuden aika on ohi.

PÄÄKIRJOITUS KUVA: JOUNI KALLIO

JYRKI KOMULAINEN

ohjelmajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p Hoi työpaikka, ota lähiliikuntaloikka! Pääosa meistä aikuisista suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Tarvitsemme lisää liikettä arkeemme! Yksi tapa lisätä liikettä on tuoda innostavia liikkumisen paikkoja ja välineitä lähelle käyttäjiä. Uudenlaista ajattelua ja toimenpiteitä liikkeen lisäämiseksi tarvitaan myös työpaikoilla työympäristöjen kehittämiseksi. Valo kumppaneineen haastaa kaikki mukaan tekemään lähiliikuntaloikkaa ja luomaan Suomesta maailman parhaan lähiliikuntamaan. Miten aloitan? Löydät vinkit ja innostavat esimerkit liikkeen lisäämiseksi osoitteesta: www.lahiliikuntaloikka.fi/

KUVA: JIRI HALT TUNEN KUVA: JOUNI KALLIO

Tule mukaan Kunnon Laivalle! Kunnon Laiva risteilee jälleen 18.–20. elokuuta 2017 tutulla reitillä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Kunnon Laivalle odotetaan laivan täydeltä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Ohjelma koostuu mielenkiintoisista asiantuntijaluennoista, monipuolisesta näyttelyosastosta ja liikuntamaistiaisista merellisissä tunnelmissa. Laiva on lauantaipäivän Tukholman satamassa, jolloin on mahdollisuus osallistua erilaisille retkille Tukholmassa tai nauttia liikuntatuokioista laivan kannella. Iltaohjelman vauhdista vastaa sekä

4

meno- että paluumatkalla Kunnon Laivan tähtiesiintyjä. Ohjelmassa onkin juuri sopivassa suhteessa asiaa ja hauskanpitoa. Kunnon Laivan Facebook-tapahtumassa kisaillaan erilaisista tapahtumaan liittyvistä aiheista. Tule mukaan seuraajiin, osallistu kilpailuihin ja voita hienoja palkintoja! Kunnon Laivan ohjelma täydentyy syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana.

Ilmoittaudu mukaan www.kunnonlaiva.fi


KKI-blogi on auki

KKI-BLOGI

KKI-ohjelman oma blogi tukemillemme hankkeille on nyt avattu. Blogin kautta haluamme tarjota uudenlaisen mahdollisuuden KKI-tukea saaneiden hankkeiden näkyvyydelle, kun ääneen pääsevät hankkeet itse. Kaikki KKI-ohjelman tukemat hankkeet ovat tervetulleita blogikirjoittajiksi. Blogissa voit lukea kuulumisia muun muassa työyhteisöjen, urheilu- ja terveysjärjestöjen sekä monien muiden toimijoiden hanketoiminnasta. Blogissa ajatuksiaan jakavat myös KKI-aihepiirejä käsittelevät asiantuntijat.

Inspiroidu ja haali ideoita muiden hankkeista: blogi.kkiohjelma.fi

Eurooppalaisia esimerkkejä aktiivisuuteen kannustavista arkiympäristöistä Osana kansainvälistä arkiliikunnan olosuhteita edistävää SPAcE-projektia on julkaistu uusi Environments for physical activity in Europe – a review of evidence and examples of practise -raportti. Raportti tiivistää yhteen tutkimusnäytön aktiivisuuteen kannustavan arkiympäristön tärkeydestä ja käytännön esimerkeistä eri puolilta Eurooppaa. Tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että aktiivisuuteen kannustava arkiympäristö yhdessä sitä tukevien linjausten ja käytännön kannustimien kanssa vaikuttaa kansalaisten fyysiseen aktiivisuuteen.

Raportin käytännön esimerkit valottavat mielenkiintoisia ratkaisuja ympäri Eurooppaa, mutta nostavat myös esille haasteita, joita aktiivisen kaupunkiympäristön luomisessa tulee vielä ratkaista. Raportti on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristömme vaikutuksista liikkumistavan valintaan.

Supporting Policy and Action for Active Environments

Lisätietoja www.kkiohjelma.fi/arkiliikunnan_ olosuhteet -> SPAcE

5


Liikunta ja hyvä Liikunnan lisäämisestä ja kunto vähentävät kevyemmästä ruuasta apua työstressiä miesten uniongelmiin Liikunta-aktiivisuudella on merkitystä stressinhallinnassa. Hyvä fyysinen kunto ja terveydelle edullinen kehonkoostumus ovat tärkeitä työpäivän jälkeiselle palautumiselle, käy ilmi Jyväskylän yliopistossa hiljattain valmistuneesta TtM Tiina Föhrin väitöstutkimuksesta. Föhr selvitti sykevälivaihteluun pohjautuvan menetelmän avulla, kuinka liikuntaaktiivisuus ja siihen kytkeytyvät fyysinen kunto ja kehonkoostumus ovat yhteydessä työpäivän stressiin ja seuraavan yön palautumiseen. Poikkileikkaustutkimusten tulokset osoittivat, että liikunta-aktiivisuus, hyvä fyysinen kunto ja terveydelle edullinen kehonkoostumus olivat yhteydessä pienempään stressin määrään työpäivänä. Lisäksi hyvä fyysinen kunto ja normaali paino olivat yhteydessä hyvään yön aikaiseen palautumiseen. Föhrin mukaan tutkimuksessa hyödynnetyn tavallisen elämän yhteyteen soveltuvan mittausmenetelmän käyttö voi auttaa stressitilan havaitsemisessa ja sen vakavuuden arvioinnissa. Mittauksesta saatava palaute kehon stressistä ja palautumisesta voi toimia kannustavana tekijänä elämäntapamuutoksiin.

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Tutkimus Föhr T. 2016. The relationship between leisure-time physical activity and stress on workdays with special reference to heart rate variability analyses.

6

Miesten unettomuuden oireet liittyvät usein ylipainoon, osoittaa Jyväskylän yliopistossa tehty TtM Xiao Tanin tuore liikuntalääketieteen väitöskirjatutkimus. Tanin tutkimus paljastaa, että elintapatekijät, kuten liikkumattomuus ja epätasapainoinen ruokavalio ovat yhteydessä unettomuuteen ja ylipainoon. Huono unen laatu on yleinen ongelma Suomessa – tutkimusten mukaan jopa 28 prosenttiin sairauspoissaoloista liittyy univaikeuksia. Unettomuuden nykyisten hoitokeinojen käyttöä rajoittavat kuitenkin lääkehoitojen sivuvaikutukset ja kognitiivisten käyttäytymishoitojen kalleus. Tarvitaankin vaihtoehtoisia hoitokeinoja. Tan tutki käyttäytymistekijöitä, jotka liittyvät krooniseen unettomuuteen ylipainoisilla ja liikalihavilla miehillä. Tulokset osoittavat, että vähäinen vapaa-ajan

liikunta sekä suuri tyydyttyneiden rasvahappojen määrä olivat yhteydessä kroonisiin unettomuusoireisiin. Tutkimuksessa testattiin myös puolen vuoden pituisen, yksilöllisen aerobisen harjoitusohjelman ja dieetin vaikutuksia uneen. Selvisi, että liikunnan lisääminen eli keskimäärin kolme kertaa aerobista liikuntaa viikossa, esimerkiksi sauvakävelyä, auttoi parantamaan unta. Samoin dieetin muutos, eli pienempi kokonaisenergiansaanti ja tyydyttyneiden rasvojen vähentäminen ruokavaliossa, johti samaan tulokseen.

Tutkimus Tan X, 2016, Effects of exercise and diet on sleep among overweight men with chronic insomnia symptoms.

Runsas istuminen kuormittaa korkeasti koulutettujen aikuisten terveyttä Koulutusaste on yhteydessä nuorten aikuisten liikunnan määrään ja tapoihin, osoittaa tuore tutkimus. Liikkumisen määrää mitattiin lantiolla pidettävällä liike­­mittarilla. Rasittavamman liikunnan osalta korkea­koulutetut liikkuvat enemmän. Tutkimus paljasti liikkumattoman ajan ja kevyen fyysisen aktiivisuuden suhteen terveysriskin korkeasti koulutetuilla nuorilla aikuisilla. Tutkimustulosten mukaan korkeasti koulutettujen terveyttä kuormittavat runsas paikallaanolo sekä kevy-

en liikunnan vähäinen määrä erityisesti arkipäivisin. Tulokset ovat seurausta siitä, että korkeasti koulutetut päätyvät usein istumatyöhön.

Tutkimus Kantomaa, M.T., Tikanmäki, M., Kankaanpää, A., Vääräsmäki, M., Sipola-Leppänen, M., Ekelund, U., Hakonen, H., Järvelin, M.-R., Kajantie, E. & Tammelin, T. 2016. Accelerometer-measured physical activity and sedentary time differ according to education level in young adults.


Työpaikkaliikunta strategisen

KOLUMNI

hyvinvoinnin johtamisessa

Olen tutkinut strategisen hyvinvoinnin johtamista (SHJ) vuodesta 2009 alkaen yhdessä Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa. Aineistomme kattaa seitsemän vuoden ajalta 2 300 organisaatiota. Määritelmämme mukaan strateginen hyvinvointi on se osa työhyvinvointia, joka tukee organisaation tuloksellisuutta. SHJ koostuu johdon päätöksistä ja toiminnoista, esimiesten ja henkilöstöhallinnon prosesseista sekä tukitoiminnoista, kuten työterveys, työsuojelu ja liikunta. Tämän kokonaisuuden taso määrittää pitkälti työpaikkaliikunnan tukea ja erityisesti ihmisten osallistumisaktiivisuutta.

KUVA: PIRJO UUSITALO-AURA

Tulokset ovat selkeät: mitä paremmin kokonaisuutta johdetaan, sitä aktiivisemmin ihmiset osallistuvat työpaikkaliikunnan eri toimintoihin. Analysoitaessa tarkemmin tämän aktiivisuuden syitä, löydetään tärkeimmiksi tekijöiksi työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä, esimiesten koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa. Näiden prosessien kautta koko hyvinvointi-ilmiö viedään läpi koko organisaation – ja sama siis toistuu myös työpaikkaliikunnassa. Sisäisen viestinnän rooli on tärkeä liikuntaan aktivoinnissa. Muistan hyvin ajan, jolloin internet ja yritysten sisäiset intranetit yleistyivät – niiden piti ratkaista liikuntaan aktivoinninkin ongelma. Vaan eipäs niin käynyt ja tutkimuksemme tulokset osoittavat laajan viestintä-mixin voiman. Analyysin mukaan liikunnan kannalta viestinnän neljä tärkeää toimintoa olivat sähköposti, intranet, julisteet ja hyvinvointi yksikköpalavereissa. Ja tärkein tulos oli se, että vasta kun kolme näistä oli käytössä, aktivoituivat ihmiset osallistumaan. Pelkkä sähköposti ei riitä, vaan se vaatii tuekseen visuaalisen muistutuksen (juliste) ja sanallisen vahvistuksen yksikköpalaverissa. Ihan selkeä tulos, joka muuten vaatii toteutuakseen hyvää SHJ:n kokonaistasoa – eivät ne liikunta-asiat yksikköpalaveriin ihan sattumalta tule!

”Mitä paremmin kokonaisuutta johdetaan, sitä aktiivisemmin ihmiset osallistuvat.”

OSSI AURA

Ossi Aura, FT, LitL, yrittäjä, tutkija, konsultti, tietokirjailija

Työpaikkaliikunnan hyötyjä perustellaan terveyden ja työkyvyn kehittymisellä. SHJ-tutkimussarjassa olemme kartoittaneet toiminnan tuloksellisuutta kahdeksan eri osa-alueen kautta. Tulokset vahvistavat näkemystä työpaikkaliikunnan kokonaisvaltaisuudesta – se ei ole pelkästään liikunnan biologisiin vaikutuksiin pureutuvaa, vaan laajemmin organisaation osaamispääomaa kehittävää. Mitä aktiivisemmin ihmiset osallistuvat tapahtumiin, sitä enemmän paranee työpaikan ilmapiiri ja mitä aktiivisemmin ihmiset osallistuvat kampanjoihin, sitä enemmän paranee yrityskuva. Taloudelliseen tuloksellisuuteen vaikuttavat tapahtumien ja kampanjoiden osallistumisaktiivisuus. Voisiko tämä tarkoittaa sitä, että työpaikkaliikunnan hyöty saavutetaan ensisijaisesti ohjelmallisuuden (tapahtumat, kampanjat) kautta, ei niinkään ihmisten fyysisen liikunnan tukemisen kautta? Näin se näyttäisi olevan, ja samaan päädyin muuten väitöskirjassani vuonna 2006.

7


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN JA KKI-OHJELMA

Matkalla kohti hyvää kuntoa – Ennätyslukemat rikki syksyn kiertueella Matka hyvään kuntoon -kiertueella testirekka kurvaili Suomen teitä alkusyksyn kannustamassa suomalaisia työyhteisöjä matkalle kohti hyvinvoivaa ja tuloksellista työpaikkaa. Rekka parkkeerasi kaikkiaan 25 paikkakunnalle ja kuntonsa testautti yli 14 700 osallistujaa.

8


Matka hyvään kuntoon -kampanja kannustaa suomalaisia työikäisiä liikkumiseen, arjen aktiivisuuteen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin hyväntuulisella otteella. Osana kampanjaa toteutetaan syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue, joka kiertää 60 paikkakunnalla ympäri Suomea.

MATKAEVÄITÄ OMAAN HYVINVOINTIIN KAIKILLE TYÖIKÄISILLE Aiemmilta vuosilta tuttu SuomiMies seikkailee -kiertue on yhdistetty osaksi Matka hyvään kuntoon -kampanjaa, ja nyt kuntoaan pääsevät testaamaan miesten lisäksi myös naiset. Suosituista SuomiMies-päivistä ei ole kuitenkaan luovuttu ja niitä onkin kiertueella kerran viikossa. Kiertueella osallistujat pääsevät testaamaan oman kuntonsa hikoilematta ja hengästymättä testirekan lämpimissä sisätiloissa sekä saavat matkaeväitä itsestä huolehtimiseen. Kiertueella työyhteisöillä ja yksittäisillä osallistujilla on mahdollisuus varata testiaika ennakkoon mahdollisen jonon välttämiseksi, mutta testattavaksi pääsee myös ilman ajanvarausta. Kuntoa mitataan Kehon kuntoindeksi -testeillä, jotka sisältävät kestävyyskunnon arvion, kehonkoostumusanalyysin sekä puristusvoimamittauksen. Testien jälkeen arvioidaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa, millaisilla pienillä valinnoilla omiin liikunta- ja ruokailutottumuksiin voi vaikuttaa. – Työyhteisöt ovat selkeästi löytäneet rekan ja hyödyntävät sitä henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa, iloitsee Matka hyvään kuntoon -kampanjasta vastaava KKI:n ohjelmakoordinaattori Miia Malvela. Mittauksia testirekassa toteuttavat pääasiassa paikalliset liikunta- ja terveysalan opiskelijat, jolloin kiertue tarjoaa heille oivan mahdollisuuden soveltaa osaamistaan käytäntöön jo opiskeluaikana. Kiertueilla paikallisina kumppaneina ja järjestelyvastaavina toimivat Liikunnan aluejärjestöt.

Testien jälkeen tuloksia käytiin läpi asiantuntijan antamassa testipalautteessa. Yhtenä palautteenantajana toimi LIKESin testauspäällikkö Heidi Lindfors.

KIERTUEHULINAA ETELÄ-SAVON SYDÄMESSÄ Syyskuun puolivälissä kiertueella suunnattiin Etelä-Savon sydämeen, kun testirekka parkkeerasi kolmeksi päiväksi Mikkeliin. Kävimme kuulostelemassa kiertueväen tunnelmia. Mikkelissä testeihin innostui yhteensä 1 352 osallistujaa ja kaupungissa kuroteltiinkin koko syksyn korkeimpia kävijämääriä. Yhteistyö Etelä-Savon Liikunnan kanssa oli tiivistä niin ennakkojärjestelyissä kuin itse kiertueviikolla. Testaajina rekassa toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat.

Jenny ja läskimyytinmurtajat -verkkoyhteisöä luotsaava, toimittaja Jenny Lehtinen ja hänen personal trainerinsa Timo Haikarainen vierailivat testirekassa Helsingissä.

9


Rejlers Oy:n työntekijöitä saapui runsain joukoin pitkin päivää kartoittamaan kuntoaan Mikkelissä.

– Erittäin hienoa, että tarjotaan tällainen mahdollisuus kartoittaa omaa kuntoa, vieläpä ilmaiseksi, Etelä-Savon Liikunnan Juho Liukkonen totesi. Kuntoaan oli saapunut kartoittamaan Tiia Miettinen Ahlstrom Oy:ltä yhdessä työkavereidensa kanssa. Miettinen kertoi, että heillä on aikaisemmin ollut myös töissä kuntoindeksin mittausta. Lisäksi yritys on ollut mukana Etelä-Savon Liikunta ry:n toteuttamassa Aktiivinen arki, iloinen ilta -hankkeessa. – Arki- ja terveysliikunnan merkitys on todella suuri. Kun liikkuu, pysyy fyysisesti kunnossa, mutta myös pääkoppa pysyy kunnossa, Miettinen toteaa. Testipaikalle oli saapunut myös joukko työntekijöitä Rejlers Oy:n Mikkelin toimipisteestä. Rejlers Oy on Pohjoismaissa toimiva asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa monipuolisia insinööripalveluja teollisuuden, energian, rakentamisen ja infran asiakaskunnille. Suomessa Rejlers Oy toimii 18 paikkakunnalla. Mikkelin toimipisteellä henkilöstön liikkumista tuetaan monin tavoin ja työntekijä Markku Viisanen kuvailikin työyhteisöään erittäin liikunnalliseksi. – Meillä Mikkelissä on erityistä se, että koko työporukka on tosi aktiivinen liikkumaan jo ennestään. Mikkelissä Rejlersilla on muun muassa oma jääkiekkoporukka sekä sähly- ja jumppavuoro. Lisäksi Rejlersilla on nykyisistä ja entisistä työntekijöistä koostuva lasketteluporukka, jonka voimin kierretään valloittamassa Euroopan rinteitä. – Tänä vuonna kohteena on Andorra, Viisanen paljasti.

10

Markku Viisanen (vas. edessä) kuunteli työkavereidensa kanssa tarkoin korvin asiantuntijan antamaa testipalautetta.

LIIKUNTA VOI OLLA KOKO ORGANISAATION YHTEINEN JUTTU Myös koko organisaation tasolla Rejlers haluaa kannustaa työntekijöitään terveellisiin elämäntapoihin, joista liikunta on yksi osa-alue. Tärkeää on luonnollisesti huomioida muut elämäntavat, kuten ravitsemus ja uni. – ”Terve” on yksi yrityksemme arvoista. Meillä Rejlersilla on ajatuksena, että sijoittaessamme euron terveyteen, saamme siitä kaksi euroa takaisin, kertoo Rejlers Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sorri työhyvinvoinnin merkityksistä yrityksessä. Rejlersilla on tavoitteena olla alansa tervein yritys vuonna 2020. Yritys haluaa tarjota henkilöstölleen tietoa kehittää ja ylläpitää terveyden eri osa-alueita. Sorri korostaa, että tärkeintä työntekijän terveyden edistämisessä on löytää hänen oma yksilöllinen, sen hetkinen tilansa ja edetä siitä eteenpäin. – Haluamme herätellä työntekijöitämme terveyttä edistäviin valintoihin, mutta jokainen toki tekee lopullisen valinnan itse. Rejlers Oy tosiaan kannustaa työntekijöitään liikkumisen iloon. Liikuntasetelit ovat yrityksessä käytössä ja yritys myöntää tukea erilaisiin liikunnan massatapahtumiin osallistumiseen. Rejlerslaisia on nähty muun muassa maratoneilla ja Helsinki City Run -tapahtumassa. Lisäksi toimipaikkakohtaisesti järjestetään vuosittaisia liikuntapäiviä ja jokaisella toimipisteellä on yksi henkilöstön käyttöön tarkoitettu maantiekilpapyörä. Pohjoismaiden tasolla järjestetään myös hiihtokilpailuja.


SYKSYN KIERTUEELLA TESTATTIIN YLI 14 700 SUOMALAISTA Syksyn kiertueella pistettiin testattujen ennätyslukemat uusiksi, kun testirekassa vieraili kaikkiaan 14 706 osallistujaa. Kevään kiertueella tavoitellaan siis vähintään samoja lukemia! – Määrä on todella vaikuttava ja ylitti ennakko-odotuksemme. Kiertueen toteutus ja järjestelyt yhteistyöverkostomme kanssa sujuivat erinomaisesti. Haluan erityisesti kiittää Liikunnan aluejärjestöjä vahvasta panoksesta paikallistasolla. Saimme tämän kaiken aikaan yhteistyöllä, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela kehuu. Matka hyvään kuntoon -kampanjaa järjestää KKI-ohjelma yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiöiden Elon, Eteran, Kevan, Melan sekä Työelämä 2020 -hankkeen, Suomen Yrittäjien ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Kiertue jatkuu siis keväällä 2017, kun testirekka kiertää Pohjois-Savossa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. Matka hyvään kuntoon -bussi puolestaan kiertää Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Matkaeväitä on tarjolla myös johdolle ja yrittäjille maksuttomissa Tulosta kohti -tilaisuuksissa, joita järjestetään syksyllä 2016 ja keväällä 2017 jokaisessa maakunnassa osana Matka hyvään kuntoon -kampanjaa.

LISÄTIETOJA www.matkahyvaankuntoon.fi

11


TEKSTI: KATRI KLINGA KUVAT: LAURI ROTKO

ILOISIA JA KESKITTYNEITÄ Maaliskuussa 2016 käynnistynyt hanke liikuttaa pienyritysten väkeä Lahden alueella. Idea sai alkunsa Liike elämään -hankkeesta ja Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n toiveista. Mukana on huikeat 77 yritystä ja 120 henkilöä. – Liikunnan lisäämisen toimenpiteet kohdistuvat usein isompiin yrityksiin. Paikallinen yrittäjäjärjestö vinkkasi, että myös pienet yritykset ja yksinyrittäjät tarvitsevat apua, kertoo hankkeen vetäjä, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:ssä työskentelevä Ahti Romo (kuvassa ylhäällä ensimmäinen vasemmalta). Romo keksi hakea uudelle hankkeelle rahoitusta Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta. Siellä hanketta pidettiin hyvänä ja rahoitus järjestyi. Hankkeen tavoitteena on tukea Lahden alueen mikroyritysten yrittäjien ja työntekijöiden liikunnan harrastamista ja yleistä jaksamista. Hanke liikuttaa mikroyrityksiä, joissa työskentelee 1–10 henkilöä. Pääosa osallistujista on yksinyrittäjiä. Suurimmassa mukana olevassa yrityksessä työskentelee seitsemän henkilöä. Hanke maksaa vain 50 euroa osallistujaa kohden eli kynnys lähteä mukaan on todella pieni. Osallistujamäärä onkin täynnä, eikä hankkeeseen enää voida ottaa lisää osallistujia. Romo kertoo, että mukana on vain vähän hyperliikkujia. Kokonaisuudessaan yrittäjien kuntotaso vaihtelee paljon ja he kamppailevat usein ajanhallinnan kanssa. He tarvitsevat tukea sopivan liikuntamuodon etsimisessä ja säännöllisen harrastamisen aloittamisessa. Hyvä kunto auttaa yrittäjiä jaksamaan paremmin.

LIIKUNTAKOKEILUJA, LUENTOJA JA LIIKUNTANEUVONTAA Hankkeen alussa osallistujat tekivät kuntotestin kehonkoostumusmittauksineen ja kävivät sen läpi liikuntaneuvojan kanssa. Testi uusitaan jakson lopussa. Osallistujat ovat päässeet tapaamaan liikuntaneuvojaa muulloinkin halutessaan ja häneltä on voinut saada henkilökohtaista tukea.

12

Hanke sisältää lisäksi paikallisten urheiluseurojen kanssa järjestettyjä liikuntakokeiluja sekä erilaisia luentoja ja työpajoja. Tähän mennessä on kuultu luento ravitsemuksesta ja tulossa ovat luennot ainakin palautumisesta ja arkiliikunnasta. Myös pilatesta, sauvakävelyä, melontaa, sulkapalloa, juoksua, uintia ja kuvissa näkyvää Lahden Sugatan ohjaamaa taidoa on kokeiltu. Lajikokeilut on toteutettu yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Osallistujat saavat tutustua useaan eri urheilulajiin ja urheiluseuraan ja voivat halutessaan jatkaa niissä hankkeen päätyttyä. Esimerkiksi juoksun liikuntakokeilussa oli kaksi ryhmää. Toinen ryhmä harjoitteli siirtymistä kävelystä juoksuun ja toinen ryhmä järjestettiin teemalla ”juokse oikein ja säännöllisesti”. Uinnissa harjoiteltiin rinta- ja vapaauinnin tekniikkaa. Yhteistyötä on tehty myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnan opiskelijoiden kanssa. He ovat tarjonneet halukkaille erilaisia tehoryhmiä ja intensiivivalmennusta.

HETI EI TARVITSE OSTAA SARJAKORTTIA Pirita Linnavuori-Hakanen (pikkukuvassa sivulla 13) pyörittää isännöinti- ja kirjanpitoyritystä Piritan koti ja tili. Hän on toiminut yksinyrittäjänä kolme vuotta. – Tämä kuulosti kivalle ja monipuoliselle. Voi lähteä liikkumaan porukassa, eikä tarvitse heti ostaa sarjakorttia. Nyt on paljon virkeämpi olo, kertoo jonkin verran kuntosalia ja pyöräilyä aiemmin harrastanut Linnavuori-Hakanen. Ruokavaliotietämys oli yrittäjällä hallussa jo aiemmin, mutta asiantuntijoilta on saanut tietoa erityisesti omaan liikkumiseen erilaisten rajoitteiden kanssa.


Liikettä Lahden alueen yrittäjille -hanke • Tavoitteena tukea mikroyritysten (1-10 henkilöä) yrittäjien ja työntekijöiden liikunnan harrastamista ja yleistä jaksamista. • Alkoi maaliskuussa 2016 ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. • Mukana 77 yritystä ja 120 henkilöä • Rahoittaja KKI-ohjelma

ILMEITÄ KIIREEN KESKELLÄ Kahvakuula, kuntonyrkkeily ja taido ovat innostaneet lajeina. Linnavuori-Hakanen toivoo, että jotakin jää pysyväksi osaksi arkea. Hän iloitsee siitä, että on tavannut hankkeen tapahtumissa entisiä opiskelukavereitaan ja muutenkin saanut uusia ja yllättäviä kontakteja. Urheiluseuroille hän lähettää terveisiä, että toimintaa voisi olla enemmän tavallisille liikkujille, nuorille ja vanhoille. Toimintaan pitää olla helppo tulla, ettei heti tarvitse ostaa useamman kerran sarjakorttia.

– Tällaisilla hankkeilla tehdään paljon kansantaloudellista ja henkilökohtaista hyvää. Usein rakenteet palvelevat palkkatöissä olevia ja yrittäjät jäävät oman onnensa nojaan. Koponenkin toivoo urheiluseuroilta panostusta huippu-urheilun lisäksi tavallisiin liikkujiin. – Varsinkin nuoret, jotka putoavat edustusjoukkueista, ovat suuri ongelma, kun heille ei löydy enää mitään tapaa jatkaa liikkumista tutun lajin parissa, Koponen hämmästelee.

ALTISTA ITSESI UUSILLE KOKEMUKSILLE

TOIMINTAMALLIN LEVITTÄMINEN JA HYVINVOINTIOPAS YRITTÄJILLE

Vuonna 2009 perustetun Hartak Oy:n Harri Koponen (kuvassa ylhäällä keskellä) työskentelee johdon konsulttina yhden hengen asiantuntijayrityksessään. Lisäksi hän on osakkaana parissa muussa yrityksessä. – Aina pitää lähteä mukaan, kun yrittäjät huomataan ja heille järjestetään jotain, sanoo Koponen. Hän haluaa altistaa itsensä uusille haasteille ja lajikokeilut sopivat siihen hyvin. Koponen kertoo olevansa tyypillinen tuuriliikkuja, jolla on taustalla kaikenlaisia vammoja, muun muassa moottoripyöräonnettomuus. – Liikkumiseni on usein liian rajua. Loukkaantumiset ja rasitusvammat estävät yleensä jatkamisen. Se on haastavaa, kun on poikasen mieli, mutta raihnainen kroppa, Koponen nauraa. Hän kehuu esimerkiksi sulkapallon lajikokeilua ja päivittelee, että olisipa saanut samanlaista tekniikkavalmennusta nuoruudessaan. Eikä näissä lajikokeiluissa tarvitse Koposen mielestä olla edes hyvä, vaan pienet onnistumisen elämykset riittävät nykyään mainiosti.

Liikettä Lahden alueen yrittäjille -hankkeen on suunniteltu jatkuvan vuoden 2017 loppuun asti. – Hankkeessa on poikkeuksellista se, että yrittäjille suunnattujen toimenpiteiden kirjo on todella laaja, Romo linjaa. Kaikesta tehdystä on kerätty palautetta ja se on ollut aidosti positiivista. Hankkeen toteutusmalli on kevyesti hallinnoitava. Jatkossa sen voi kopioida muillekin maantieteellisille alueille. Viimeinen puoli vuotta käytetään toimintamallin levittämiseen sekä yrittäjien nettipohjaisen hyvinvointioppaan suunnitteluun. – Tälle tuntuu olevan tarvetta. Toivottavasti hanke jatkuu Päijät-Hämeessä ja hankkeen toimintamallia onnistutaan levittämään muuallekin, Romo toivoo.

Lisätietoja: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry projektipäällikkö Ahti Romo puh. 040 5544647, ahti.romo@phlu.fi

13


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: EPEC OY:N KUVA-ARKISTO

KEVÄT TOI LISÄÄ LIIKETTÄ EPEC OY:LLE Seinäjokelainen 120 työntekijän teknologiayritys Epec Oy liikutti henkilöstöään KKI-ohjelman hanketuen avulla tammi–toukokuussa 2016. Lisää liikettä Epec! -hankkeen liikunta-aktiviteetit oli jaettu neljään eri lajikokonaisuuteen pitkin kevättä.

Epecillä idea KKI-hanketuen hakemiseen bongattiin Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun (PLU) tiedotteesta. Epecillä on aktiivinen kahdeksasta jäsenestä koostuva huvitoimikunta, joka osallistui yhdessä johdon kanssa hankkeen ideointiin ja toteutukseen. – Johto antoi hankkeelle täyden tuen ja osallistui aktiviteetteihin itsekin, iloitsee Epec Oy:n henkilöstöpäällikkö Riikka Rajala. Hankkeen tavoitteena oli kannustaa koko henkilöstöä monipuoliseen ja säännölliseen liikuntaan tarjoamalla mahdollisuus matalan kynnyksen liikuntalajikokeiluihin ohjatusti. Hankkeen avulla haluttiin myös aktivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat löytämään liikunnan riemu. Tavoitteena oli lisäksi kohentaa henkilöstön kuntoa huomioimalla istumatyön kuormittavuus. Kaiken taustalla oli ajatus oman toiminnan merkityksestä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisessä sekä liikunnan tiedostamissa osana sitä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa ja he pyrkivät osaltaan innostamaan henkilöstöä osallistumaan. Lisäksi osallistujille jaettiin terveyteen ja liikuntaan liittyvää materiaalia. Hankkeeseen saatiin aktivoitua lopulta yli puolet Epecin henkilöstöstä eli 60 työntekijää!

14

LIIKUNTAKOKONAISUUKSIIN SISÄLTÖÄ MAHDOLLISIMMAN MONELLE Hankkeen liikuntatarjonta jaettiin kevään aikana neljään muutaman viikon mittaiseen kokonaisuuteen. Lajit eri kokonaisuuksiin valittiin niin, että kokoontumiskerroille mahtuu kerralla mukaan paljon väkeä. Kokonaisuuksiin ilmoittauduttiin aina yksi kerrallaan. Hankkeessa pidettiin myös huoli siitä, että kaikki halukkaat mahtuvat kokonaisuuksiin mukaan, sillä tarpeen mukaan järjestettiin myös lisätunteja. – Inspiraatiota hankkeeseen ja sen sisältöihin haalittiin esimerkiksi muiden hankkeista, jotka ovat nähtävillä KKI:n sivuilla. Huvitoimikunta päätti lopulliset sisällöt ja niiden koordinointi yhteistyötahojen, esimerkiksi kuntosalin, kanssa jaettiin jäsenten kesken, henkilöstöpäällikkö Rajala kertoo.

MONIPUOLISIA LIIKUNTAKOKEILUJA NELJÄSSÄ ERI JAKSOSSA Ensimmäisen liikuntakokonaisuuden teemana oli kehon ja mielen huolto. Kokonaisuuteen sisältyivät luento terveellisistä elämäntavoista, venyttely, pilates, jooga sekä mindfulnessharjoitukset. Toinen kokonaisuus koostui kuntosaliharjoitte-


lusta ja ohjatusta ryhmäliikunnasta. Kuntosaliharjoitteluun oli tarjolla henkilökohtaista opastusta ja ryhmäliikunnassa sai kokeilla eri lajeja kahvakuulasta tanssillisiin jumppatunteihin. Kolmas kokonaisuus oli vesiliikunta, jossa harjoitettiin vesijumppaa, vesijuoksua ja uinnin tekniikkaa. Neljäs liikuntakokonaisuus oli ulkoilu ja se painottui keväälle hankkeen loppuun. Kokonaisuuteen kuului frisbeegolfia, juoksukoulua ja keppijumppaa. – Liikuntaryhmien aikataulusta tiedotettiin sähköpostissa, intrassa, infotelevisioissa sekä julisteilla, kertoo Rajala hankkeen viestinnästä yrityksessä. Koko hanke aloitettiin osallistujien yhteisellä avantouinnilla tammikuun pakkasilla. Hanke päättyi toukokuussa koko talon yhteiseen tyky-päivään Kuortaneen Urheiluopistolla ja osallistua saivat myös he, jotka eivät olleet mukana hankkeessa. Päivän aikana henkilöstö pääsi kokeilemaan erilaisia sisäja ulkolajeja urheiluopiston ympäristössä.

OMAN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ KISAAMALLA Liikuntahankkeen ohessa Epecillä polkaistiin käyntiin myös Epecin suurin pudottaja -painonpudotuskilpailu, johon osallistui 40 työntekijää. Kisan päämääränä oli selvittää, kuka osallistujista saa pudotettua omasta painostaan prosentuaalisesti eniten. Halutessaan osallistujat saivat kisan alussa apua painonhallintaan myös ravitsemusterapeutilta. Porkkanana kisaan houkuttelemisessa olivat työnantajan tarjoamat kehonkoostumusmittaukset tammi- ja toukokuussa sekä rahapalkinnot kolmelle eniten painoaan pudottaneelle. Myös osallistujat halusivat laittaa oman panoksensa kisaan ja tätä kautta voittajalle annettava potti kasvoi 1 000 euroon. – Kisassa painoa putosi yhteensä yli 350 kiloa ja tästä määrästä kärkikolmikko pudotti 95 kiloa. Kaksi eniten laihduttanutta työntekijää pudotti huimat yli 27 prosenttia painostaan, Rajala sanoo. Kilpailu sai henkilöstön keskuudessa innokkaan vastaanoton. Tämän vuoksi heti painonpudotushaasteen jälkeen aloitettiin uusi kilpailu, lihaskunnon kasvattaminen. Mukana kisassa on 30 työntekijää ja palkintona on urheiluvaatteita ja lahjakortteja hierojalle. – Kilpailu alkoi kesälomien alussa ja päättyy jouluna, jolloin järjestetään jälleen kehonkoostumusmittaus.

Keväällä yrityksen liikuntaohjelmaan sisältyi myös koko henkilöstölle tarkoitettu salibandyvuoro kerran viikossa. Toukokuussa Epec Oy osallistui valtakunnalliselle pyöräilyviikolle ja yrityksessä tuotiin esille muun muassa työmatkapyöräilyn merkityksiä terveydelle. Työntekijän kokemus omasta hyvinvoinnistaan muodostuu kokonaisuudesta ja tämä on huomioitu myös Epecillä. Vaikka yrityksessä yleisellä tyky-toiminnalla kannustetaan liikkumiseen ja aktiivisuuteen vapaa-ajalla, painotetaan henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä myös muita osa-alueita. – Käytössämme on vuosittain tietty summa virkistysrahaa, jonka kohteen huvitoimikunta päättää vuosittain. Joskus panostamme esimerkiksi kulttuuriin, sanoo Riikka Rajala. Epecillä kiinnitetään jatkuvasti huomiota työnteon tapoihin ja niiden kehittämiseen. Yrityksessä panostetaan myös esimies- ja johtamistyön kehittämiseen sekä työilmapiiristä huolehtimiseen. – Haluamme lisäksi tarjota työntekijöillemme mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen ja myös näin lisätä kokemuksia työn mielekkyydestä.

Lisätietoja: Epec Oy henkilöstöpäällikkö Riikka Rajala puh. 040 585 1211, riikka.rajala@epec.fi

TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI ON KOKONAISUUS Epecillä henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen liikunnan avulla liittyy hankkeen lisäksi Petra-taukoliikuntaohjelma. Vuosi sitten syksyllä ohjelma asennettiin kaikkien halukkaiden tietokoneille muistuttamaan ja ohjaamaan säännöllistä verryttelyä ja oikeaa istuma-asentoa työpäivän aikana.

15


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN

Terveysliikuntamyönteisyys on juurtunut Satakunnan sairaanhoitopiiriin Satakunnan sairaanhoitopiirissä on jo vuodesta 2009 toteutettu terveysliikuntatoimintaa henkilöstölle. Terveysliikuntatoiminta on osa organisaation laajempaa työhyvinvointiohjelman kokonaisuutta ja vuonna 2014 toiminta pääsi osaksi Työelämä 2020 -hanketta KKI-ohjelman kautta. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstöliikunnan kehittämishankkeen päämääränä on herätellä henkilöstöä kiinnostumaan fyysisestä itsehoidosta ja oman terveyden edistämisestä. Tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä lisäämään ja ylläpitämään arkiaktiivisuutta sekä herätellä heitä itsestä välittämiseen. Toiminnan keskiössä haluttiin olevan erilaisten terveysliikuntaryhmien järjestäminen työpaikoilla tai niiden läheisyydessä. Satakunnan sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 3 650 henkilöä. – Näiden vuosien aikana terveysliikuntatoiminta on vakiinnuttanut asemansa työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa, sanoo hankkeen projektipäällikkö ja terveysliikunnan suunnittelija Minna Stenius.

TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA KANNUSTAVA OTE ITSESTÄ VÄLITTÄMISEEN Projektipäällikkö Steniuksen mukaan sairaanhoitopiirin johto piti terveysliikunnan toteuttamista itsestään selvänä kehittämistoimintana. – Sairaanhoitopiirin silloinen yhteistoimintapäällikkö ehdotti johdolle, että tarvitsemme terveysliikunnan suunnittelijan ja johto suhtautui ideaan erittäin myötämielisesti. Aluksi minut palkattiin puoleksi vuodeksi osa-aikaisena ja sitten vakinaistettiin. Kehittämishanketta suunniteltiin tiiviisti vuoden 2013 aikana ja suunnittelussa haluttiin ottaa lähtökohdaksi uudenlainen ja kannustava ote itsestä välittämisen sanoman markkinointiin. Sparrausta tähän haettiin perusteellisesti viestintätoimistoa myöten. Markkinointimateriaalina käytettiin esimerkiksi hanketta varten tehtyjä kannustevideoita arki-

16

aktiivisuusmuodoista, jotka lähetettiin sähköpostitse kaikille työntekijöille. Sähköpostin lisäksi hankkeen viestinnässä ja tiedottamisessa on hyödynnetty säännöllisesti sairaanhoitopiirin intraa ja viikkotiedotetta. Viestinnän näkökulmasta suurin haaste oli markkinoida hanketta henkilöstölle myönteisenä, työntekijän omaa hyvinvointia edistävänä toimintana. Viestin sanoittaminen ja kohdentaminen olivatkin tilanteessa olennaisia taitoja, jotta liikuntaan passiivisesti suhtautuvat henkilöt saatiin aktivoitua mukaan. Esimerkiksi sanoja ”testaus” ja ”mittaus” pyrittiin välttämään.

HYVINVOINTIKYSELYSTÄ JA LIIKENNEVALOISTA SUUNTAA LIIKUTTAMISEEN Henkilöstön keskuudessa tehtiin hankkeen alussa kysely, jossa kartoitettiin toiveita aktiviteeteista, ja terveysliikuntaryhmät saivat suosiota. Ryhmiä oli järjestetty jo aikaisemmin työterveyshuollon kautta, mutta tarjonta oli satunnaista. Työntekijöille laadittiin lisäksi hyvinvointikysely, jonka avulla he saivat tarkastella muun muassa unen laatua ja määrää, ravitsemusta, työmatkaliikkumista, työn tauottamista sekä työstä palautumista. Kyselyyn vastattuaan jokainen työntekijä sai oman hyvinvointipalautteen. Henkilöstölle annettiin myös mahdollisuus osallistua kehon tilan perustutkimukseen eli kehon kuntoindeksimittaukseen. Terveysliikuntaryhmiä on ollut hankkeen aikana käynnissä parhaimmillaan 56 yhtäaikaisesti ja lajeja on ollut tarjolla kohdennetusti rapakuntoisten ryhmistä HIIT-treeniryhmiin ja koululiikuntatunneista Lavis-tunteihin.


Osa liikuntaryhmistä oli merkitty liikennevaloväreillä riippuen ryhmän haastavuustasosta – vihreät oli tarkoitettu entuudestaan vähän liikkuville ja liikuntaan tutustuville, kun taas punaiset vaativat jo hieman enemmän kuntoa. Valtaosa ryhmistä oli vihreällä merkittyjä, joissa liikunnan ilon ja hyvän fiiliksen katsottiin olevan tärkeintä. Näin varmistettiin, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat saatiin aktivoitua mahdollisimman laajasti. Keväällä 2015 sairaanhoitopiirissä koulutettiin 14 terveysliikunnan yhdyshenkilöä LiikU ry:n järjestämällä koulutusohjelmalla, jossa teemana oli ”Liikunta osana arkea”. Yhdyshenkilöt toimivat hankkeessa viestinviejinä ja -tuojina eri yksikköjen ja yhteistyöhenkilöiden välillä. Syksyn 2016 aikana sairaanhoitopiirissä panostettiin työmatkaliikkumiseen, kun tavoitteena oli saada työntekijät kulkemaan kävellen tai pyörällä töihin syys–lokakuun ajan.

LISÄTIETOJA Satakunnan sairaanhoitopiiri terveysliikunnan suunnittelija Minna Stenius puh. 044 707 9768 minna.stenius@satshp.fi

ELÄMÄNTAPAVALMENNUSTA JA TERVEYSLIIKUNTAMYÖNTEISTÄ ILMAPIIRIÄ Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishankkeen merkittävänä sisältönä on ollut elämäntapavalmennuksen järjestäminen henkilöstölle. Valmennusta on järjestetty sekä ryhmä- että yksilömuotoisena työntekijöiden omalla ajalla ja teemana on ollut ”Vähän enemmän – itsestä välittämistä”. Valmennuksessa jokainen lähti tekemään matkaa itsensä kanssa tarkastellen omaan hyvinvointiin vaikuttavia elämän osa-alueita. Tapaamiskerroilla tuotiin tutuksi unen, ravitsemuksen ja ateriarytmin, arkiaktiivisuuden sekä itsensä johtamisen taitojen merkitykset terveydelle. Sairaanhoitopiirissä oli käytössä esimerkiksi henkilöstön oma ”unipuu”, johon työntekijät saivat liimata post-it-lapuilla omia hyviksi koettuja uni- ja nukahtamisvinkkejään. – Elämäntapavalmennusta ei pystytä tällä hetkellä järjestämään niin paljon kuin olisi kysyntää, Stenius toteaa ja iloitsee valmennuksen suosiosta. Stenius on ammatiltaan psykoterapeutti ja työfysioterapeutti. Hän käyttää sekä elämäntapavalmennuksessa että liikuntaneuvonnassa ratkaisukeskeisen terapian muotoja. Ratkaisukeskeiselle terapialle ominaista on asiakaslähtöisyys, käytännöllisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Keskustelussa painopisteenä on asiakkaan omien, juuri sen hetkisten voimavarojen tarkastelu sekä miten niitä hyödyntämällä voidaan edistää omaa hyvinvointia. – Työntekijän omalla asenteella on suuri merkitys siihen, miten kokemus omasta hyvinvoinnista rakentuu. Työnantajan tulee toimia hyvinvointiin mahdollistajana ja herättelijänä, mutta yksilön itse tulee tarkastella, mitä juuri minä voisin ja haluan tehdä oman hyvinvointini eteen. Kehittämishanke on nyt loppusuoralla, mutta terveysliikuntatoiminta säilyttää roolinsa sairaanhoitopiirissä varmasti jatkossakin. Stenius sanoo, että hankkeen ehdottomasti suurin onnistuminen on ollut henkilöstön voimakas terveysliikuntamyönteisyys, joka organisaatiokulttuuriin on juurtunut. – Kyllä varmaan nousisi melkoinen meteli, jos toiminta vain yhtäkkiä päätettäisiin lopettaa!

17


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: JIRI HALTTUNEN

JOKAISEN EI TARVITSE KEKSIÄ PYÖRÄÄ UUDESTAAN Työyhteisöhankkeissa kokeillut toimintamallit kaikkien hyödynnettäviksi KKI-ohjelma on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut tukemilleen kehittämishankkeille sähköisen Laituri-alustan, johon hanketoimijat tallentavat tietoja hankkeissa kokeilluista toimintamalleista. Tavoitteena on ollut kerätä hankkeissa kertyneitä kokemuksia ja hyväksi havaittuja malleja yhteen paikkaan, josta niitä on mahdollista levittää myös muiden hankkeiden käyttöön ja hyödynnettäväksi. Nyt Laituriin kerättyä tietoa on julkaistu KKI-ohjelman verkkosivuilla, missä kuka tahansa aiheesta kiinnostunut pääsee tutustumaan hankkeissa kokeiltuihin hyviin malleihin ja toimintatapoihin ja voi hyödyntää niitä omissa toiminnoissaan. Ensimmäisenä verkkosivuille on koottu erilaisissa työyhteisöhankkeissa kokeiltuja toimintamalleja.

keinoja työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi voi löytyä niin henkilöstöliikunnasta kuin liikuntaneuvonnasta. Viestinnällä on merkittävä rooli työyhteisössä tehtävien kehittämistoimenpiteiden onnistumisessa. Sivuilta löytyykin vinkkejä siitä, millaisia viestinnällisiä ideoita hankkeissa on hyödynnetty. Lisäksi kerrotaan, miten hankkeissa mukana olleet työyhteisöt ovat osallistaneet työyhteisön jäseniä mukaan toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen. Käy tutustumassa KKI-kehittämishankkeissa kokeiltuihin ideoihin ja hyödynnä niitä oman työyhteisösi fyysisen aktiivisuuden kehittämisessä. Myöhemmin verkkosivuille kootaan tietoa myös muun muassa liikuntaneuvontahankkeissa kokeilluista toimintamalleista.

TIIVISTÄ TIETOA TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEN TUEKSI

Tutustu tarkemmin osoitteessa www.kkiohjelma.fi/toimintakykya_tyoelamaan

KKI-ohjelman verkkosivujen Toimintakykyä työelämään -osioon on kerätty tiivistettyä tietoa siitä, mitä seikkoja on syytä ottaa huomioon, kun ryhdytään kehittämään fyysistä aktiivisuutta työyhteisössä. Sivuille on koottu perustietoa fyysisen aktiivisuuden merkityksestä työelämässä. Työyhteisön fyysistä aktiivisuutta on mahdollista kehittää niin työpäivän aikaisiin kuin vapaa-ajalla tapahtuviin toimintoihin kohdentuvilla toimenpiteillä. Toisaalta kehittämiskohteena voivat olla myös työmatkat, joiden fyysistä aktiivisuutta voidaan pyrkiä lisäämään erilaisin keinoin. Sivuille on koottu myös tietoa työyhteisöille suunnatuista KKIohjelman tarjoamista tukimuodoista, kuten materiaaleista, hanke- ja koulutustuesta, kampanjoista ja asiantuntijapalveluista.

HYÖDYNNÄ IDEAPANKKIA Sivuilta löytyy esimerkkejä siitä, millä tavalla työyhteisön lähtötilannetta halutun kehittämisalueen osalta voidaan kartoittaa ennen kehittämistoimiin ryhtymistä. Ideapankkiin on koottu käytännönläheisiä ideoita aktiivisempaan työpäivään, työmatkaliikkumisen edistämiseen sekä omatoimisen liikkumisen tukemiseen. Sivuilla on tietoa myös testeistä, joita työyhteisössä voidaan toteuttaa fyysisen kunnon mittaamiseksi. Myös erilaiset tapahtumat, luennot, kampanjat ja tempaukset voivat toimia työyhteisön fyysisen aktiivisuuden lisäämisen keinoina. Käytännön

18


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN & BUILDERCOM OY:N KUVA-ARKISTO

PORRASPÄIVÄT 2016: BUILDERCOMISSA OTETAAN ASKELEITA TERVEYTEEN Valtakunnallisia Porraspäiviä vietettiin jälleen 7.–13.11.2016. Kampanjaan osallistui noin 470 työyhteisöä ja 300 yksityishenkilöä ympäri Suomen. Porraspäivien tavoitteena on herätellä pieniin arjen valintoihin oman terveyden edistämiseksi. Jyväskylässä toimiva, noin 35 työntekijän ohjelmistoalan yritys Buildercom Oy oli yksi Porraspäivissä mukana olleista työyhteisöistä ja kävimme kuulostelemassa yrityksen tunnelmia kampanjaviikosta.

Buildercom osallistui Porraspäiviin myös viime vuonna. Markkinointikoordinaattori Iina Puikkosen mukaan kampanja on erinomainen matalan kynnyksen lisä yrityksen muun liikuntatoiminnan oheen. Porraskannusteet tuottivat myönteisiä hymähdyksiä ja rappukäytävässä kohdatessa työkavereita tsempattiin aplodein ja papukaijamerkein. – Haluamme kannustaa henkilöstöämme käyttämään portaita, jotta aktiivisuus säilyy työpäivän aikana. Meillä iso osa tekee istumatyötä päätteen ääressä kahdeksan tuntia päivässä. Istumista pyritään vähentämään myös sähköpöytien avulla, sanoo Puikkonen.

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄ AKTIIVISUUTTA YMPÄRI VUODEN Työhyvinvointia edistävä liikuntatoiminta on vakiinnuttanut asemansa Buildercomissa. Yrityksessä on kerran viikossa sähly- ja sulkapallovuorot ja omalla sählyjoukkueella on osallistuttu useana vuonna Hirviliigaan, joka on työ- ja harrasteporukoille suunnattu puulaakisarja Jyväskylässä. Viime kevään hopeapokaali komeilee yrityksen kahvihuoneessa. – Kahvihuoneesta löytyy myös leuanvetotanko, puolapuut ja fustrakeppi. Lisäksi yhteisellä hedelmäkorilla kannustetaan valitsemaan terveellisiä välipaloja, Puikkonen kertoo. Buildercomissa henkilöstöä innostetaan työmatkapyöräilyyn ja yrityksellä on ollut jopa yhteinen pyöränhuoltopäivä. Alakerran naapuriyrityksen kanssa henkilöstöllä on tiistai- ja torstai-iltapäivisin taukojumppaa. Porukalla osallistutaan lähes vuosittain myös golfkisoihin sekä Jukolan viestiin. Käytössä ovat lisäksi liikunta- ja kulttuurisetelit sekä erityisen kysyttyä tavaraa olevat JYPin kausikortit, joiden avulla kannustetaan aktiivisuuteen työajan ulkopuolella. – Meillä on kesäpäivät kerran vuodessa sekä tiimipalavereita pitkin vuotta. Niiden yhteyteen on perinteisesti järjestetty liikuntaa. Tämän vuoden kesäpäivillä olimme Laajavuoren seikkailupuistossa ja seuraava tiimipalaverimme järjestetään tammikuussa Vierumäellä.

– Porraspäivien kaltaiset kannustavat kampanjat ovat yksilön työkyvyn kannalta tärkeitä, vaikka toki jokainen on itse vastuussa hyvinvoinnistaan. Työ vie ison osan päivästä, joten kyllähän arjen aktiivisuuteen ja liikkumiseen herättelevä työilmapiiri on merkittävä motivoija, Puikkonen toteaa.

Lisätietoja: www.porraspaivat.fi Buildercom Oy markkinointi­ koordinaattori Iina Puikkonen, puh. 040 922 0459 iina.puikkonen@buildercom.fi

PORRAS­PÄIVÄT 19


KKI-PÄIVÄT 2017 22.–23.3. Finlandia-talo, Helsinki KKI-Päivät on vuosittain järjestettävä koulutustapahtuma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin teemoihin terveysliikunnan eri osa-alueilta. Ohjelma tarjoaa tiukkaa faktaa, ratkaisuja polttaviin kysymyksiin, nostetta ja päivitystä terveydenedistämistyöhön sekä luontevan areenan verkostoitumiseen. KKI-PÄIVIEN TEEMAT •

Sote ja rauha

Liikunnan palveluketju – asiakirjoista asiakkaan aktiivisuuteen

Osallista ja osallistu

Ihminen kulttuurinsa tuotteena

OHJELMA KESKIVIIKKO 22.3.2017 Klo 8.30–10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi Klo 10.00–12.00 Sote ja rauha

Klo 13.00–14.30 Rinnakkaissessiot

Puheenjohtaja Esko Ranto, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Asiakirjoista asiakkaan aktiivisuuteen Puheenjohtaja Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto

10.00 Avaus 10.15

KKI-palkintojen jako

10.30

Miten sosiaali- ja terveysministeriön Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -kärkihanke on lähtenyt liikkeelle Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri, sosiaali- ja terveysministeriö

11.00

Sote-uudistus luomassa uusia toimintatapoja ja vaikuttavuutta ennaltaehkäisevään työhön Sinikka Bots, Terveyden edistämisen ylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

11.30

Liikunnan asema muuttuvassa toimintaympäristössä Tarja Loikkanen, osastopäällikkö, Helsingin kaupunki

Klo 12.00–13.00 Lounas

Hyte-kerroin – taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Marita Päivärinne, hyvinvointikoordinaattori, Salon kaupunki Aikaa sinulle – yhteistyö soljuu soten ja liikuntapalveluiden kesken Tiina Kuronen, hankekoordinaattori, Järvenpään kaupungin Liikuntapalvelut Kenellä on vastuu? Heli Norja, hyvinvoinnin edistämisen johtaja, Kuopion kaupunki


Tuotteet käyttäjien ehdoilla Puheenjohtaja Riitta Mettomäki, Behavior and Service Designer, Frankly Lisempää liikettä! – liikuttava suostuttelumuotoilu Riitta Mettomäki, Behavior and Service Designer, Frankly Aktiivista arkea lähiöistä – palvelumuotoiluesimerkki Helsingin kaupungin lähiöistä Hannele Haverinen, liikuntapäällikkö, Helsingin kaupunki Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä – sähköinen työkirja työn tukena Eerika Laalo-Häikiö, toiminnanjohtaja, Suomen Uimaliitto Liikunta kortilla – BMI-kortti aktivoi Lappeenrannassa Aija Rautio, liikuntasihteeri, Lappeenrannan liikuntatoimi Apteekkariliiton Tietotippa-tietokanta liikunnan puheeksiottamisen tukena Johanna Salimäki, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto Klo 14.30–15.00 Kahvi Klo 15.00–16.30 Osallista ja osallistu Puheenjohtaja Mika Pyykkö, avainalueen vetäjä, Sitra Asiakas keskiöön organisaatiorajat ylittävissä palveluketjuissa Jyrki Perttunen, Lean-päävalmentaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Vaakakapina – kun laittaa itsensä likoon Jenny Lehtinen, toimittaja, Yle, Anna-Leena Lappalainen, tuottaja, Yle ja Katri Siivonen, viestintäpäällikkö, KKI-ohjelma Keskinkertaisuuden aika on ohi Henkka Hyppönen, luova johtaja, yrittäjä, puhuja ja tietokirjailija Iltajuhla, Tenalji von Fersen, Suomenlinna

TORSTAI 23.3.2017

Klo 9.00–12.00 Ihminen kulttuurinsa tuotteena Puheenjohtaja Matti Alpola, työyhteisövalmentaja, Arvostava

Moraalinen ylemmyys ei edistä yhteenkuuluvuutta arkkipiispa Kari Mäkinen Ryhmät, yhteisöt ja hyvinvointi – terveys on sosiaalinen olento Antti Maunu, tutkijatohtori, Turun yliopisto Kaljaa ja karkkia myydään tehokkaasti – miksei liikuntaa Isa Merikallio, motiivitutkija, ForceForGrowth Session yhteenveto, haastattelut Matti Alpola Päätös

Klo 12.00–13.00 Lounas

#KKIPäivät

#KKIPäivät

facebook.com/kunnossakaikenikaa

KKI-Päivät on suunnattu kaikille, joiden päämääränä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tervetuloa mukaan kuntapäättäjät, kuntien liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen, työterveyshuollon sekä sairaanhoitopiirien ammattilaiset, henkilöstöstä ja työhyvinvoinnista vastaavat, työpaikkojen liikunnan vastuuhenkilöt, yksityiset liikunta- ja terveyspalveluiden tuottajat, hankkeiden, urheilu- ja liikuntaseurojen sekä terveys- ja liikuntajärjestöjen osaajat sekä terveydenedistämisen suunnittelusta ja tutkimuksesta vastaavat. Seminaarin järjestäjät Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Helsingin kaupunki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Hinnat 31.1.2017 mennessä 200 euroa/hlö 31.1.2017 jälkeen 220 euroa/hlö Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä iltajuhlan Suomenlinnassa. Keskiviikon seminaaripaketti A ja B • Seminaaripaketti A: 150 euroa/hlö. Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun sekä iltajuhlan Suomenlinnassa. • Seminaaripaketti B: 120 euroa/hlö. Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman sekä ruokailun seminaarin aikana. Ilmoittautumiset Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry www.eslu.fi/KKIPaivat2017 Majoitus KKI-Päivien osallistujille on varattu majoituspaikkoja hotelleista. Majoitusvaraukset tehdään suoraan hotelliin. Sopimushinnat ovat voimassa 8.3.2017 asti. Huonevarausten peruutusehdot suoraan hotellista. Scandic Park / varaustunnus KKI220317 Mannerheimintie 46, 00260 HELSINKI puh. 09 47 371 parkhelsinki@scandichotels.com 125 € / 1hh 135 € / 2hh Original Sokos Hotel Presidentti / varaustunnus KKI2017 Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki puh. 020 1234 608 sokos.hotels@sok.fi ja yksittäiset huonevaraukset 020 1234 600 128 € / 1hh standard 143 € / 2hh standard Lisätietoja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry kunto- ja terveysliikunnan kehittäjä Merja Palkama puh. 040 595 4195 merja.palkama@eslu.fi www.eslu.fi Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ohjelmakoordinaattori Miia Malvela puh. 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi www.kkiohjelma.fi Peruutusehdot 31.1.2017 mennessä peruutukset maksutta. 31.1.2017 jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta. Peruuttamatta jätetystä seminaari­paketista peritään koko varatun paketin hinta.


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT:

TEKSTI KATRI SIIVONEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN JA KATRI SIIVONEN

Rakennusneuvoksen sydän sykkii arkiliikunnan olosuhteille Rakennusneuvos Risto Järvelä on tehnyt yli 20-vuotisen uran opetus- ja kulttuuriministeriössä liikunnan olosuhteiden asiantuntijana ja kehittäjänä. Nyt työpäivät ovat käyneet vähiin ja ansaitut eläkevuodet kolkuttelevat ovella. Järvelän pitkä kokemus ja monipuolinen osaaminen jättävät suuret saappaat täytettäviksi.

22

Rakennusalan diplomi-insinööri Järvelä teki ensimmäisen puolikkaan työuraansa rakennushallituksessa ja opetteli sanojensa mukaan kunnolla rakennuttamaan. Sen jälkeen hän opetteli ylläpitämään rakennushallituksen kiinteistöjä kiinteistöpäällikkönä, minkä jälkeen tie vei parinkin eri rakennuspiirin johtajaksi. Rakentaminen, rakennuttaminen ja kiinteistöjen ylläpito tuli nähtyä ja koettua monelta kantilta. – Silloinen työni oli siirtymässä yrityspuolelle ja totesin, että jos olen ollut parikymmentä vuotta valtiolla, voi olla kevyet eväät bisnespuolelle. Opetusministeriössä oli vuonna 1994 auki paikka, joka sisälsi sekä rakennushallituksen kiinteistöjen ylläpitoa että urheilurakentamista. Tuntui luontevalta jatkaa keskusvirastotasolta ministeriötasolle, muistelee Järvelä.


KEHITTÄMISHANKKEITA, OLOSUHTEITA JA KANSAINVÄLISYYTTÄ – Työaikani jakautuu erilaisiin kehittämishankkeisiin, olosuhteiden edistämistyöhön ja kansainvälisiin suhteisiin, kertoo Järvelä. Kehittämishankkeet käsittävät erilaisia selvityksiä ja oppaita liikuntapaikkarakentamiseen liittyen. Näitä on ollut Järvelän uran aikana noin pari sataa. Hän on ohjannut näissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa kirjoittajia työn alusta loppuun. Selvitys voi käsitellä esimerkiksi uimahallien ulkoseinän suunnittelua. – Teknillisen korkeakoulun professori tuntee rakennusfysiikan erinomaisesti, mutta minun tehtäväni on varmistaa, että hankkeesta saadaan Rakennustiedon välityksellä myytävä laadukas opas, jonka myös kunnaninsinöörit ja suunnittelijat ymmärtävät, summaa Järvelä rooliaan.

MISSIONA ARKILIIKUNNAN EDISTÄMINEN – Olen aina ollut liikuntamiehiä ja urheilupaikkarakentamisesta on tullut elämäntehtäväni, missioni. Vuosien myötä kiinnostus on vain syventynyt ja siirtynyt entistä enemmän arkiliikunnan olosuhteiden edistämisen puolelle. Järvelä näyttää rintansa vasenta puolta, jossa sydän sykkii urheilurakentamiselle. Rakentamisesta saatu oppi tarjoaa lihakset tälle intohimolle. – Liikuntapaikkarakentamisen puolella pystyn toteuttamaan itseäni monin tavoin. Erityisen motivoivaa on ollut arkiliikunnan olosuhteiden edistäminen. On hyvä, että meillä on jäähalleja ja uimahalleja, mutta kävely- ja pyörätiet lisäävät fyysistä aktiivisuutta arjessa kansalaistasolla huomattavasti enemmän, Järvelä arvelee.

OLOSUHDERYHMÄSSÄ KAIKKI VALTAKUNNAN TASON TOIMIJAT Risto Järvelä tuli mukaan KKI-olosuhderyhmään 90-luvun lopussa, jolloin ryhmää veti opetusministeriössä kulttuuriasiainneuvos Seppo Paavola. Paavolan jäädessä eläkkeelle vuonna 2010 Järvelä on toiminut nykyisen TEHYLI-olosuhderyhmän puheenjohtajana. – KKI-olosuhderyhmä perustettiin Paavolan Sepon johdolla ja se perustui nimenomaan arkiliikuntaan ja sen olosuhteiden kehittämiseen. Valtioneuvoston tekemä terveyttä edistävän liikunnan periaatepäätös vuonna 2003 jäntevöitti olosuhdetyötä entisestään ja sai myös muut liikunnan olosuhteisiin vaikuttavat ministeriöt mukaan olosuhdetyöhön. TEHYLI-olosuhderyhmässä ovat nykyisin edustettuina ministeriöistä opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. Muita toimijoita ovat Liikennevirasto, Pyöräilykuntien verkosto, Suomen Latu, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto, Ikäinstituutti, Valo ja KKIohjelma.

– Minun näkökulmastani nykyisessä TEHYLI-olosuhderyhmässä ovat valtakunnan tasolla kaikki ne keskeiset toimijat, jotka tällä kentällä vaikuttavat. Se on oikein kattava ryhmä, arvioi Järvelä. Olosuhderyhmä kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa. Vaihtuvuus ryhmässä on ollut melko vähäistä ja keskinäinen synergia on hioutunut tehokkaaksi ja tuloksekkaaksi. – TEHYLI-olosuhderyhmän vetäminen on ollut minulle suuri ilo. Olimme KKI-ohjelman kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnusen kanssa hyvä työpari, sillä minä olin insinööri ja Lilli humanisti, hymyilee Järvelä.

ETEENPÄIN ON MENTY Olosuhderyhmä on Järvelän uran aikana kehittynyt KKI-olosuhdetyöstä laajasti ja aidosti poikkihallinnolliseksi terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan olosuhderyhmäksi, jossa ministeriöillä on vahva panos. – Näen, että koko ajan on menty eteenpäin, vaikka tietysti ohjaavan ministeriön edustajana olen hieman jäävi arvioitsija, virnistää Järvelä. – Vakavasti ottaen olemme saaneet koordinoitua ministeriöiden ja järjestöjen yhteistä työtä. Olemme tehneet jokaiselle hallituskaudelle TEHYLI-toimenpideohjelman. Kun jokaisen neljän vuoden jälkeen olemme saaneet parantaa ja hioa entisen pohjalta, niin olemme saavuttaneet nyt aika hyvän tuloksen. Järvelä kertoo toimenpideohjelman rakentuvan neljän pilarin varaan, joita ovat kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen, lähiliikunnan edistäminen, luonnon virkistyskäytön edistäminen sekä neljäntenä kaikki kolme ensimmäistä kokoava liikuntaa suosiva yhdyskuntasuunnittelu. – Kokoontuessamme saman pöydän ääreen kukin näkee oman osuutensa kokonaisuudessa, mikä on koettu hyvin motivoivaksi. Yksi arvo onkin ryhmän tuoma koordinaatio olosuhteiden edistämiseen. Ollaan tietoisia, mitä toiset tekevät, eikä tarvitse kaikkea tehdä itse tai yksin, arvioi Järvelä.

AJATUSMAAILMA ARKILIIKUNNAN PUOLESTA Järvelän omassa ministeriössä olosuhdeasioiden edistäminen ja niihin asennoituminen on muuttunut paljonkin parissakymmenessä vuodessa. – Aiemmin keskityimme hyvinkin vahvasti meidän niin sanottuihin omiin rakennuksiin ja liikuntapaikkoihin, kuten esimerkiksi jäähalleihin, uimahalleihin, liikuntasaleihin, urheilukenttiin ja lähiliikuntapaikkoihin, Järvelä muistelee. – Vuoden 2003 periaatepäätöksen jälkeen ryhdyimme näkemään ja kokemaan selkeästi, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on myös meidän asia. Vaikka kävely- ja pyöräteiden rahoitus tulee liikenne- ja viestintäministeriöstä ja kunnilta, on meillä mahdollisuus käyttää tutkimus- ja kehittämismäärärahoja asian edistämiseen toisella tapaa. – Aloimme paneutua tiukemmin myös liikuntaan suosivaan yhdyskuntasuunnitteluun sekä luonnon virkistyskäyttöön.

23


Kyllä se maailmankuva liikunnan olosuhteista on tässä vuosien aikana laajentunut meillä huomattavasti, Järvelä iloitsee. – Nyt vähän huvittaakin ne seminaarisaleissa taannoin käydyt keskustelut, onko luonnossa liikkuminen ylipäätään liikuntaa. On hienoa, että ajatusmaailma ministeriössä on nyt sen suuntainen, että pienempikin liikunta kuin raskas hikiliikunta on hyväksi.

JÄRJESTÖILLÄ MAHDOLLISUUS VAHVAAN ROOLI Suomen Latu on ollut aina vahva toimija järjestöpuolella liikunnan olosuhteiden edistämisessä. Latu on edistänyt kaikenikäisten ulkoilua laajalla rintamalla. Moni muukin järjestö tekee hyvää työtä omalla sektorillaan. Entinen Nuori Suomi teki myös vuosia vahvaa työtä lasten ja nuorten liikunnan olosuhteiden kehittämisessä. Järvelä onkin seurannut hieman huolissaan nykyisen Valon kaventunutta olosuhdesektoria. – Asiantuntijat ovat edelleen Valossa samat kuin Nuoren Suomen aikaan, mutta heidän tehtävänkuvansa ovat muuttuneet siinä määrin, ettei olosuhdetyöllä ole enää organisaatiossa niin suurta sijaa. Aikanaan säännöllisesti kokoontunut SLU-OKM-olosuhderyhmä kokoontuu nykyään vain tarvittaessa eikä ole niin toimiva elin, jollaisena Järvelä sen aiemmin koki. Tuolloin vuorovaikutus ministeriön ja lajiliittojen välillä oli tiiviimpää, kun kokoontumisia oli säännöllisesti laajemman lajiliittojen asiantuntijaryhmän kanssa. – Toivottavasti tulevaisuudessa Olympiakomitea näkisi liikunnan olosuhteiden kehittämisen tärkeänä ja lisäisi resursseja siihen organisaatiossaan, Järvelä toivoo.

LIIKUNTARAKENTAMISEN MONIOSAAJA Järvelän työhistoriaa ja kokemuksia kuunnellessa ymmärtää, kuinka monenlaisia näkökulmia ja olosuhteita tulee liikuntapaikkarakentamisessa ottaa huomioon ja kuinka monessa näistä Järvelä on asiantuntija. Hänenlaistaan tietotaitajaa ei synnytetä koulunpenkillä tai muutaman vuoden työkokemuksella, vaan pitkä moniulotteinen ura ja kiinnostus työhön ovat luoneet Järvelästä yhden Suomen kiistattomista liikunnan olosuhteiden ykkösasiantuntijoista. – Meillä on laskentavasta riippuen noin 80 erilaista liikuntapaikkatyyppiä. Niistä kaikista minun pitää ymmärtää. Toki esimerkiksi Suomen Jääkiekkoliitolla on oma jäähalliasiantuntijansa, joka tietää minua enemmän niistä, mutta minun pitää aina olla tietoinen, kenelle voin soittaa, kun oma tietämys loppuu. Järvelä painottaa työssään verkostojen roolia ja erilaisten asiantuntijoiden tuntemista. Kaikki tieto ei voi olla yhdessä päässä. Paavolan Sepon kanssa he aikoinaan vitsailivat, että tarpeen tullen voi käyttää lainapäätä. – Ministeriössä voi tulla ihan minkälaisia kysymyksiä vain, kun on kyse liikuntapaikkarakentamisesta. Minun pitää aina olla valmis etsimään kysymyksiin vastaukset.

24

TULEVAISUUDEN TOIVEET Järvelä toivoisi näkevänsä kaikki Suomen koulujen pihat monipuolisina lähiliikuntapaikkoina. Suomessa on noin 700–800 lähiliikuntapaikkaa, joista noin 500 on koulujen pihoja. – Suomessa on yli 2 000 koulua, joten noin neljännes on meillä nyt valmiina. Työ niiden suhteen on hidasta ja siinä pitää olla kärsivällinen. Järvelällä on tulevaisuudelle myös toinen unelma. Hän toivoo, että liikuntaa suosivaa yhdyskuntasuunnittelua tuetaan ja kannustetaan määrätietoisesti myös valtakunnallisella tasolla ja lisättäisiin näin suomalaisten hyvinvointia. Siinä työssä myös TEHYLI-olosuhderyhmä voi olla tärkeänä lenkkinä. – Siihen pitää ryhtyä nyt tai viimeistään eilen. On helppo uskoa, että taajamissa homma ymmärretään, mutta myös harvemmin asutuilla alueilla tulisi olla samanlaista yhdyskuntasuunnittelua, Järvelä peräänkuuluttaa. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa olisi liikuntaa suosivaan yhdyskuntasuunnitteluun kannustamiselle hyvin tilaa ja siellä Järvelä sen soisi näkevänsäkin. Järvelällä on positiivinen elämänasenne ja iloinen mieli. Työurastakin on jäänyt monia hauskoja tarinoita kerrottavaksi, eivätkä pettymykset kaivele mieltä. Eläkepäiviä Järvelä suunnittelee viettävänsä tekemättä mitään. – Konsulttihommiin en lähde, naurahtaa hän. Kesämökki Sysmässä saa varmasti nauttia Järvelän seurasta entistä useammin. Hän toivoo myös ehtivänsä liikkua hieman enemmän, kolmesti viikossa lenkkiä sauvakävellen ja kerran viikossa punttisalia. Hyvillä arkiliikuntaan kannustavilla reiteillä ja toimivilla lähiliikuntapaikoilla yhdessä lastenlastensa kanssa.


TEKSTI: MIIA MALVELA TILASTOT: HARTO HAKONEN JA HERMANNI OKSANEN

Hyvä kunto tukee työkykyä Oma kunto kiinnosti ja rekka täyttyi osallistujista syksyn Matka hyvään kuntoon -kiertueella. Matka hyvään kuntoon -rekka ja -bussi olivat liikkeellä kaikkiaan 62 matkapäivää. Oman kuntonsa kartoitti rekassa ennätykselliset 14 706 ja bussissa 1 192 osallistujaa. PUOLET NAISISTA KOKEE UUPUMUSTA Fyysisen kunnon testaus toteutettiin hikoilematta ja hengästymättä Kehon kuntoindeksi -testeillä, minkä ohella työssäkäyvät arvioivat oman työkykynsä sekä työpäivän jälkeisen uupumuksensa. Naiset kokivat työpäivän jälkeen itsensä uupuneeksi selvästi miehiä enemmän. Naisista 14 prosenttia koki itsensä vähintään melko usein uupuneeksi ja 37 prosenttia silloin tällöin. Miehissä vastaavat prosenttiosuudet olivat 8 prosenttia ja 32 prosenttia. Fyysisesti huonokuntoiset miehet ja naiset olivat selvästi uupuneempia kuin hyväkuntoiset.

TYÖKYKY UHATTUNA HUONOKUNTOISILLA MIEHILLÄ Fyysisesti huonokuntoisilla miehillä riski työkyvyn menettämiseen on nelinkertainen hyväkuntoisiin verrattuna. Huonokuntoisista miehistä 42 prosenttia arvioi työkykynsä huonoksi tai kohtalaiseksi, mikä ennustaa ennenaikaista eläköitymistä. Hyväkuntoisista miehistä vain 11 prosenttia arvioi työkykynsä huonoksi tai kohtalaiseksi. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisellä SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella 2013– 2014. Kuitenkin kaikista testirekassa tänä syksynä käyneistä naisista ja miehistä 78 prosenttia pitää työkykyään hyvänä tai erittäin hyvänä.

MAKSUTON KOKONAISUUS TYÖPAIKAN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Matka hyvään kuntoon -kampanja tarjoaa valmiin paketin hyvinvoinnin edistämiseen ja tavoitteelliseen johtamiseen: Tulosta kohti -tilaisuuksia hyvinvoinnin johtamisesta ja Matka hyvään kuntoon -rekan kuntotestit, joista saa tietoa omasta ja työyhteisön kunnosta. Lisäksi yli 15 hengen työyhteisöt voivat tilata rekassa tehdyistä kuntotesteistä työyhteisö­raportin, johon on koottu työkyvyn, palautumisen sekä fyysisen kunnon tulokset. Yksinyrittäjille on tulossa oma Yrittäjän raportti, joka kertoo yrittäjän omasta työkunnosta. Matka hyvään kuntoon -rekka on seuraavan kerran liikkeellä 24.4.–9.6.2017 Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, PohjoisSavossa ja Etelä-Suomessa. Matka hyvään kuntoon -bussi kulkee Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Syksyn 2016 Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen tulokset julkaistaan kampanjan verkkosivuilla, joilta löytyy lisätietoja kampanjasta ja tulevista tapahtumista.

Lisätietoja www.matkahyvaankuntoon.fi

Itse arvioitu työpäivän jälkeinen uupumus (työssäkäyvät 18–64-vuotiaat) Miehet (n=3 288)

8

32

41

19

Naiset (n= 5 381)

14

37

36

13

Yhteensä (n=8 669)

12

35

38

15

Usein

Silloin tällöin

Melko harvoin

Harvoin

Naiset kokivat itsensä työpäivän jälkeen uupuneimmiksi kuin miehet.

25


TEKSTI: NINA BRANDENBURG KUVA: JESADAPHORN

Työuupumus on monen tekijän summa Työuupumus on tänä päivänä valitettavan tuttu vieras monella työpaikalla. Sen saapuminen ei katso alaa tai paikkaa. On kuitenkin olemassa monia keinoja, joilla työuupumusta voi ennaltaehkäistä. Jos työuupumus iskee, siitä selvitään yhdessä esimiehen ja työnantajan tukemana.

VAIKUTA ENNALTAEHKÄISEVÄSTI Työntekijä itse pystyy vaikuttamaan työkyvyn perusteisiin, kuten fyysiseen ja henkiseen terveyteensä ja toimintakykyynsä. Myös oman osaamisen ylläpitäminen sekä omat arvot ja asenteet ovat vahvasti työntekijän omassa vaikutuspiirissä. Oma kokemus työn merkityksellisyydestä auttaa jaksamaan työssä, vaikka terveys asettaisikin rajoitteita tekemiselle. Omalla asenteella on mahdollista löytää merkitystä melkein jokaisesta työstä. Työnantajan vaikutuspiirissä ovat vahvasti työolosuhteet eli fyysinen työympäristö ja työn organisointi sekä henkinen työympäristö eli työyhteisö ja johtaminen. Nämä voivat merkittävästi tukea tai rasittaa työntekijän terveyttä, osaamista ja motivaatiota. Työnantajalla on keinot tukea tai tuhota työntekijöiden työkyky ja siksi iso vastuu toimia oikein. Koska työkyky on kokonaisuus yksilön ja työpaikan hallinnoimia asioita, on sitä ylläpidettävä yhteistyössä kaikki osa-alueet huomioiden. Työterveyshuolto voi olla mukana tukemassa työnantajaa työkyvyn ylläpito- ja tukitehtävässä. Motivaatio tehdä työtä ja työyhteisö vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten sitoutunut työntekijä on työhönsä ja työpaikkaansa. Ne tukevat hankalina hetkinä ja auttavat jaksamaan paremmin kuormittaviakin tilanteita. Ne eivät kuitenkaan yksinään riitä suojaamaan työuupumukselta silloin, kun kuormitus jatkuu liian pitkään. Toisaalta heikko motivaatio tai huono työilmapiiri voivat aiheuttaa työuupumusta silloinkin, kun muut työn tekemisen osa-alueet ovat kunnossa.

TYÖSSÄ UUPUNUT MENETTÄÄ VOIMAVARANSA Työuupumus on työhön liittyvä, asteittain kehittyvä krooninen stressitila. Se on pahoinvointitila, jossa ihminen pikkuhiljaa menettää voimavaransa tehdä työtä. Ihmiset oireilevat uupuneena eri tavoin. Työuupumukseen liittyy usein ahdistusta ja masennusta, toisaalta ahdistus ja masennus voivat näyttäytyä uupumuksena työssä.

26

Yleisiä työuupumuksen oireita: • Jatkuva väsymys, joka ei korjaannu levolla tai muulla virkistävällä toiminnalla. • Työhön lähteminen tuntuu vastenmieliseltä tai pelottavalta. • Asenne työtä tai koko elämää kohtaan muuttuu kielteiseksi ja kyyniseksi. • Näköalattomuus ja keinottomuus vaikuttaa omiin asioihin. • Usko omaan osaamiseen muuttuu epäileväksi. • Päätöksentekokyky ja lähimuisti heikkenevät.

Tärkeää olisi, että työntekijä tuntisi omat voimavaransa ja esimies tuntisi työntekijät. Kun työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri, asioita voidaan ottaa avoimesti esille heti, kun huolestuttavia merkkejä alkaa ilmaantua. Aina ei kuitenkaan ole näin. Työuupumus pääsee kehittymään juuri silloin, kun työntekijä ei tunne omia rajojaan ja työpaikalla ei ole mahdollista keskustella asioista avoimesti. Esimiehen tehtävä on huomata alkavat merkit ja tarjota tukeaan asian korjaamiseksi.

Esimiehen tulee tarjota tukeaan, kun: • työntekijä ei suoriudu tehtävistään, • työntekijä alkaa piilotella vaikeuksiaan suoriutua tehtävistään, • työntekijä kertoo itse, että ei selviydy kaikista tehtävistään, • työntekijä alkaa unohdella asioita, • työntekijä eristäytyy työyhteisöstä, • työntekijän asenne muuttuu kielteiseksi ja kyyniseksi tai • työntekijällä alkaa olla poissaoloja tai ylitöitä.


NOPEA REAGOINTI KANNATTAA Merkkien ilmaantuessa on tärkeää selvittää nopeasti, mistä pohjimmiltaan on kysymys. Kun esimiehenä tai kollegana huomaa epämääräisiä merkkejä tai muutoksen työntekijän käytöksessä tai suorituksessa, siihen on reagoitava heti. Työterveyshuolto voi auttaa selvittämään, mistä on kyse ja toimia välittäjänä silloin, kun työnantaja ei kykene työnjohdollisin keinoin selvittämään, mitä muuttuneen käytöksen taustalla on. Työterveyshuolto ei kuitenkaan voi ratkaista työn tekemiseen tai työjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Työuupumuksen hoitamiseen tarvitaan aina työnantajan aktiivista työtä, koska sen keskeiset tekijät liittyvät työhön ja työjärjestelyihin. Työuupumuksen aiheuttajia voivat olla työnkuvan epämääräisyys ja perustehtävän epäselvyys. Jatkuvat muutokset, joiden aikana ja jälkeen ei ole selkeytetty muutosten syitä sekä uusia tehtäviä ja tavoitteita. Huono työilmapiiri ja kiusaaminen uuvuttavat tutkitusti enemmän kuin muut työhön liittyvät tekijät. Esimiehen arvaamattomuus ja epätasa-arvoinen johtaminen kuluttavat koko työyhteisön voimia, mutta vaikuttavat vahvasti erityisesti sen kohteeksi joutuvien työntekijöiden jaksamiseen. Myös työntekijän omat toimintaja ajatustavat saattavat lisätä työuupumuksen riskiä. Tästä johtuen on tärkeää ensin selvittää, mistä tilanne on pohjimmiltaan saanut alkunsa.

KORJAAMISEEN TARVITAAN MUUTOS Työuupumuksesta selvitään työolojen ja työntekijän oman suhtautumisen muutoksella. Usein tilanteen korjaamiseksi on tehtävä työhön liittyviä pysyviä järjestelyjä ja työntekijän on saatava keskusteluapua työterveyshuollosta. Työuupumukseen vaikuttavista epäkohdista tai niiden muuttamisesta on äärimmäisen harvoin kukaan yksin vastuussa. Työuupumuksesta on mahdollista selvitä, kun työpaikalla toimitaan suunnitellusti yhdessä.

Työuupumuksen ennaltaehkäiseminen on useimmiten mahdollista. Työn organisoiminen selkeästi ja tehtävänkuvien ja työn tavoitteiden päivittäminen muutostilanteissa luovat turvalliset olosuhteet tehdä työtä. Aktiivinen esimies tuntee työntekijät ja antaa palautetta. Hän huomaa, jos työntekijän käytös muuttuu ja pitää yllä työn merkityksellisyyttä avoimella keskustelulla. Hyvä esimies toimii yhteisten sääntöjen ja arvojen mukaisesti, jolloin työyhteisöön on mahdollista kehittyä luottamuksellinen ilmapiiri, jossa epäkohdat uskalletaan ottaa ajoissa esille.

Esimiehen keinoja torjua työntekijöiden työuupumusta: • • • • • • • • • • •

Tunne omat vahvuutesi ja kehittymiskohteesi. Tunne työntekijöiden vahvuudet ja kehittymiskohteet. Osoita aitoa kiinnostusta työntekijöitä kohtaan. Anna ja pyydä aktiivisesti kiittävää ja korjaavaa palautetta. Ota huomaamasi muutokset puheeksi heti. Kuuntele ja reagoi työntekijän esittämiin asioihin. Keskustele työntekijöiden kanssa työn kuormittavista tekijöistä. Keskustele työtyytyväisyyttä ja työniloa lisäävistä tekijöistä. Etsi ratkaisuja kuormittaviin tilanteisiin yhdessä työtekijöiden kanssa. Älä ulkoista haastavaa tilannetta heti työterveyshuoltoon. Etsi itsellesi vertaistukea haastavien tilanteiden varalta.

Lisätietoja muun muassa: • Nurmi, Heli, 2016. Työuupumuksen itsehoito – Kuinka kierrän karikot. Helsinki: Duodecim. • www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ tk.koti?p_artikkeli=dlk00681 • www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyouupumus/sivut/default.aspx

27


TEKSTI: LAURA PAJUNEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna

Liikkujan Apteekkien määrä on lisääntynyt vähitellen ja syyskuussa 2016 Liikkujan Apteekkien määrä oli 151 eli lähes 20 prosenttia kaikista Suomen apteekeista. Juuri julkaistussa Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna -selvityksessä haluttiin tuoda esille apteekkien toimivia tapoja toteuttaa Liikkujan Apteekki -konseptia osana apteekin vilkasta arkea sekä kuulla apteekkien esittämiä kehitysehdotuksia konseptin toiminnan sujuvoittamiseksi.

Selvityksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä sekä tarkentavilla puhelinhaastatteluilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 apteekkia ympäri Suomen ja puhelinhaastatteluun valittiin 12 apteekkia. Selvityksen ovat laatineet Laura Pajunen, Sari Kivimäki ja Janne Haarala.

KONSEPTIN TOTEUTTAMINEN APTEEKEISSA Selvitykseen osallistuneiden apteekkien erilaiset tavat tuoda terveysliikuntaa esille apteekeissaan kuvastavat oivallisesti Liikkujan Apteekki -konseptin luonnetta. Tapoja lisätä terveysliikuntaa apteekin valikoimiin on siis yhtä monia kuin on Liikkujan Apteekkejakin, ja jokainen apteekki voi toteuttaa konseptia apteekin omien resurssien mahdollistamalla tavalla. Yleisimmin terveysliikunta näkyy apteekkien arjessa liikunnan puheeksiottamisena asiakastilanteissa, erilaisten liikunnallisten tempausten järjestämisenä sekä maksuttoman

28

terveysliikunta- ja ravitsemusmateriaalin jakamisena. Osassa apteekkeja palvelutarjontaan kuuluvat myös liikuntavälineet ja muut liikuntaan liittyvät maksulliset tuotteet. Vaikka kiire verottaakin apteekkien mukaan konseptin toteuttamista, apteekit kokevat liikunnan olevan tärkeä osa terveellistä arkea ja ne haluavat panostaa liikuntaan liittyvien palveluiden tarjoamiseen. Apteekin omien resurssien rajallisuuden myötä selvityksessä nousee esille mahdollisuus yhteistyöhön paikallistoimijoiden kanssa ja apteekit kokevatkin yhteistyön eri toimijoiden kanssa olevan pääsääntöisesti hyvin hedelmällistä. Apteekit kaipaisivat kuitenkin yhteistyökumppaneiltaan lisää aktiivisuutta yhteistyön käytännön asioiden sopimisessa sekä toiminnan toteuttamisessa. Tehostamalla yhteistyötä voisivat molemmat yhteistyön osapuolet hyötyä: apteekki saisi tarvittavia resursseja ja tukea, ja toisaalta yhteistyökumppani saisi apteekista väylän tavoittaa asiakkaita laajasti.


LISÄÄ TUKEA TOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN Päävastuu Liikkujan Apteekki -konseptin toteutuksesta on yleisimmin liikunnan yhdyshenkilöillä. Selvityksen mukaan tämä vastuunjako on koettu yleisesti toimivaksi, mutta liikunnan yhdyshenkilöt toivoisivat muilta apteekin työntekijöiltä tukea konseptin toteuttamiseen. Apteekkarin myönteisen suhtautumisen konseptiin koetaan olevan toiminnan lähtökohta. Koska konsepti ei tuota suoranaisia lisätuloja apteekille, osa vastaajista kokee, ettei apteekkari seiso täysin toiminnan tukena ja konseptin toteuttaminen on jäänyt vähemmälle. Toisaalta vastanneet apteekit kokevat, että vaikka konsepti ei tuotakaan suoria taloudellisia hyötyjä, voi se hyödyttää muilla keinoin: Liikkujan Apteekki -konsepti esimerkiksi luo apteekeille liikuntamyönteistä imagoa, mikä taas voi tuoda lisää aiheesta kiinnostuneita asiakkaita. Tukea Liikkujan Apteekki -konseptiin kaivataan paitsi oman apteekin työntekijöiltä myös toisilta Liikkujan Apteekeilta. Vertaistuen lisääminen apteekkien kesken nousikin yhdeksi oleellisimmaksi konseptin kehittämisehdotukseksi selvityksessä. Apteekit ehdottavat, että kokemuksia ja ajatuksia voitaisiin jakaa esimerkiksi erilaisissa yhteisissä koulutuksissa ja yhdyshenkilötapaamisissa, joissa olisi jätetty runsaasti aikaa kokemusten vaihtoon. Vertaistuen lisäksi apteekit kokevat, että ne saisivat tukea konseptin toteuttamiseen myös lisäkoulutuksen ja laajemman viestinnän kautta.

Liikkujan Apteekki -konseptin onnistumiset ja kehityskohteet Onnistumiset • • • • • • •

Tyytyväiset asiakkaat Hyvin asiakkaita erilaisissa liikunnallisissa tempauksissa Työntekijöiden oman liikuntainnon lisääntyminen Työpaikan taukoliikuntamahdollisuuksien lisääntyminen Työntekijöiden yhteisten liikuntakokeilujen lisääntyminen Hyvät materiaalit Onnistuneet koulutukset

APTEEKKIEN ROOLI LIIKUNNAN PALVELUKETJUSSA JA LIIKUNTALÄHETEKÄYTÄNNÖT Liikkujan Apteekki -konseptilla pyritään saamaan apteekista vahva terveyden edistämisen ja terveysliikunnan yhteistyökumppani osaksi kunnan liikunnan ja hyvinvoinnin palveluketjua. Selvityksessä kävi ilmi, että liikunnan palveluketjusekä liikuntalähetetoiminta ovat apteekeille kuitenkin vielä melko vieraita. Myös käytännöt ja roolit sekoittuvat – esimerkiksi osa apteekeista tiesi kunnassaan hyödynnettävän liikuntalähetettä, mutta eivät olleet varmoja, saako esimerkiksi apteekin työntekijä ohjeistaa asiakasta ottamaan yhteyttä kunnan liikuntaneuvontaan. Apteekit olisivat valmiita tuomaan apteekin roolia terveysliikunnan edistäjänä aiempaa enemmän esille. Uuden soteja maakuntauudistuksen myötä apteekkien rooli terveysliikunnan edistäjänä mahdollisesti vahvistuukin ja liikunnan puheeksiottaminen ja ohjaus palveluiden pariin tuo apteekit osaksi liikunnan ja hyvinvoinnin palveluketjua.

TYYTYVÄISET ASIAKKAAT – TYYTYVÄINEN APTEEKKI Kysyttäessä apteekeilta erityisiä onnistumisia konseptin toteuttamisessa, suurimmalle osalle isoimpia onnistumisen tunteita ovat tuoneet tyytyväiset asiakkaat. Moni apteekin työntekijä kokee saaneensa uutta puhtia omaan työhönsä ja osalla konsepti on herättänyt myös oman liikuntakipinän. Osassa apteekkeja liikuntainto on levinnyt koko työyhteisöön, minkä myötä liikuntaan on alettu panostaa enemmän osana työhyvinvointia. Kokonaisuudessaan apteekit ovat kokeneet konseptin positiivisena ja apteekin arkeen hyvin sopivana. Apteekit ovat osallistuneet innokkaasti kehittämistyöhön ja palautteenanto tätäkin selvitystä varten oli kiitettävää. Kiitos toimivasta konseptista kuuluu apteekeille ja heidän luoville keinoilleen toteuttaa konseptia apteekin arjessa. Selvityksessä esiinnousseisiin kehittämiskohteisiin ja -ideoihin pureudutaan seuraavien vuosien aikana.

Kehityskohteet

Lisätietoja

• Lisää ja monipuolista viestintää konseptista valtakunnallisesti • Lisää ajatusten vaihtoa apteekkien välillä • Apteekin työntekijöiden vahvempaa tukea konseptin toteuttamiseen • Liikuntahylly näkyvämmäksi ja isommaksi • Lisää materiaalia liikunnasta eri sairauksissa • Lisää yhteistyötä eri toimijoiden kesken • Lisää aktiivisuutta yhteistyökumppaneilta • Roolien selkiyttäminen yhteistyökumppaneiden kanssa • Lisää säännöllistä ja monipuolista koulutusta

Pajunen, L., Kivimäki, S. & Haarala, J. 2016. Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna: Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuksesta ja toimivuudesta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 321.

29


MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVA: SUNNY STUDIO

Liikunta­ neuvontaan ohjautumiset polut ja reitit Liikuntaneuvonta laajenee ja yleistyy. Jo nyt liikuntaneuvontapalvelua tarjotaan yli sadassa kunnassa. Liikuntaneuvonnan sisältöjä on kehitetty, mutta haasteita löytyy edelleen liikuntaneuvonnan linkittämisessä osaksi liikunnan palveluketjua ja erityisesti neuvontaan ohjautumisessa. Tässä jutussa esitellään muutamia toimivia esimerkkejä asiakkaan askeleista palveluketjussa. LIIKUNTANEUVONNAN KRITEERIT OHJAUTUMISEN TAUSTALLA Kunnat määrittelevät liikuntaneuvonnan kriteerit samoin kuin ohjautumisen käytännöt. Tämän hetken käytetyin ohjautumistapa on terveydenhuollon kautta tai omatoiminen hakeutuminen neuvonnan pariin. Kriteerit luonnollisesti vaikuttavat ohjautumiseen. Jos liikuntaneuvonta on suunnattu kuntalaisille, joilla on selkeä riski sairastua liikkumattomuudesta aiheutuviin pitkäaikaissairauksiin, kuten diabetekseen, ohjautuminen käynnistyy lääkärin tai diabeteshoitajan vastaanotolta. Jos neuvonta on kohdistettu työttömille, sinne ohjaudutaan TE-keskuksen kautta tai työterveystarkastuksesta. Jos taas neuvonta on suunnattu nuorille, polku käynnistyy esimerkiksi etsivän nuorisotyön ohjauksella. Viime vuosina kuntien liikuntatoimet ja Liikunnan aluejärjestöt ovat tehostaneet yhteistyötä myös Puolustusvoimien kutsunnoissa, joista ohjautuu liikuntaneuvontaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia nuoria miehiä.

LIIKUNTANEUVONTAAN OHJAUTUMISEN VÄLINEET Ohjautumisen lähetekäytäntöjen kirjo on laaja. Sähköiset toimintatavat ovat yleistyneet ja sähköisiä alustoja päivitetään vastaamaan paremmin lähetekäytäntöjen tarpeisiin. Tavoitteena on luoda saumaton palveluketju, joka käynnistyy terveydenhuollosta. Toimijatahot sopivat keskinäisestä tiedonsiir-

30


rosta ja työtavoista. Lähetteen seurauksena asiakas tavallisesti itse ottaa yhteyttä liikuntaneuvojaan tai vaihtoehtoisesti liikuntaneuvoja soittaa asiakkaalle. Joskus myös lähettävä henkilö voi suoraan varata neuvonta-ajan. Lähetteen kirjoittajina voivat olla lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai ravitsemusterapeutti. Asiakas voi päätyä neuvojan vastaanotolle useita eri reittejä. Lähetteelläkin on monta nimeä kuten Liikkumisresepti, Liikulähete, Liikuntalähete ja Liikkumislähete. Lähetteenä toimii esimerkiksi lääkärin rasti ruutuun -kirjaus tietojärjestelmässä tai yksityiskohtaisempi lähetelomake. Kunnat räätälöivät lähetekäytännön, joka palvelee niiden tarpeita, eikä yhtenäistä käytäntöä ole tällä hetkellä olemassa. Myös kirjaamiskäytännöt ovat vielä monin paikoin keskeneräisiä ja toimivaa tapaa etsitään. Lähetekäytäntö varmistaa toimijatahojen tiedonsiirron ja luo luotettavuutta liikuntaneuvontapalveluun. Terveytensä kannalta vähän liikkuvalle kuntalaiselle se mahdollistaa palvelun pariin kiinnittymisen. Toimijatahojen työnjako ja yhteiset tavoitteet selkeytyvät. Lähete voi jo itsessään herättää asiakkaan kiinnostuksen omaan hyvinvointiinsa.

LIIKKUMISRESEPTI AVUKSI LIIKUNTANEUVONTAAN UKK-instituutin Liikkumisresepti on yksi liikuntaneuvonnan työkalu terveydenhuollon vastaanotolle. Reseptin tavoitteena on yhtenäistää ja lisätä liikuntaneuvontaa terveydenhuollossa. Lisäksi terveydenhuollon ja liikunta-alan toimijoiden välistä yhteistyötä halutaan edistää etenkin terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien neuvonnassa. Liikkumisresepti helpottaa asiakastilanteessa liikunnan puheeksiottamista ja antaa jäsennyksen neuvonnan toteuttamiselle viiden A:n neuvontaperiaatteita hyödyntäen: arvioi, anna neuvoja, aseta tavoitteet, avusta toteuttamisessa ja aikatauluta seuranta. UKK-instituutin toteuttamassa tutkimuksessa selvisi, että Liikkumisreseptin käyttö lisäsi terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien aikuisten liikkumista lyhyellä aikavälillä ja oli kustannusvaikuttavaa. Asiakkaan liikuntakäyttäytymisen muutosta tukevat yhteisesti sovitut liikuntaneuvonnan käytännöt ja paikallinen terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten yhteistyö. Liikkumisresepti-lomakkeen voi täyttää verkossa ja tulostaa täytetyn reseptin asiakkaalle. Liikkumisreseptin käyttöönottoa, liikuntaneuvonnan kehittämistä ja terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten yhteistyötä vahvistaa Liikuntaneuvonta yhteiseksi asiaksi -työkirja. Liikkumisresepti on myös hyväksytty sähköiseen potilastietoarkistoon (KanTa).

OMATOIMINEN OHJAUTUMINEN LIIKUNTANEUVONTAAN Terveydenhuollon lähetteen ohella tunnusomaista ohjautumisessa on, että asiakkaalle annetaan kortti tai mainos ja kannustetaan ottamaan itse yhteyttä neuvojaan tai tahoon, joka voi kirjoittaa lähetteen. Informatiivisen, kannustavan

mainoksen voi saada esimerkiksi työterveyshuollosta, apteekista, terveyskioskilta tai järjestöistä. Mainoslehtisiä jaetaan myös tapahtumissa, kuten perheiden liikuntapäivissä ja maahanmuuttajien hyvinvointipäivissä. Liikuntaneuvonnan mainoksia näkyy muun muassa linja-autoissa, kirjastoissa, liikuntapaikoilla ja oppilaitoksissa. Liikuntaneuvontaan ohjautuu asiakkaita paljon myös lehtijuttujen sekä ”puskaradion” kautta. Onko parempaa mainosta kuin liikuntaneuvonnan asiakas, joka on neuvonnan kautta muokannut elintapojaan ja omaksunut liikunnallisen elämäntavan?

ETSIVÄ TYÖ LIIKUNTANEUVONNAN OHJAUTUMISEN TUKENA Muutamissa kunnissa terveydenhuollosta ohjautuminen on jo vakiintunut, mutta tänä syksynä Kuopiossa on käynnistetty ohjautuminen myös sosiaalitoimen kautta. Hallintokuntien kesken on sovittu, että sosiaalityöntekijä voi varata asiakkaalle ajan liikuntaneuvontaan. Helsingissä 18–29-vuotiaille työttömille tai ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille kohdennettuun liikuntaneuvontaan ohjaudutaan pääsääntöisesti kaupungin työllisyyden hoidon nuorten palveluiden kautta. Oulussa puolestaan on saatu hyviä kokemuksia kutsunnoista liikuntaneuvonnan pariin ohjautumisessa. Muutamista Liikkujan Apteekeista on sovittu kirjallinen ohjauskäytäntö kunnan liikuntaneuvontaan.

LAATUA JA SUJUVUUTTA POLUILLE Kehitettävää on vielä, ja yhtenä tärkeimmistä painopistealueista tulisi olla ohjautumisen laadullistaminen. Löytyvätkö niin kutsutusti oikeat asiakkaat ja ovatko ohjautumiskäytännöt sujuvia sekä kaikille osapuolille – asiakkaalle, lähettäjälle ja neuvojalle – selkeitä? Kulkeeko viesti myös toiseen suuntaan eli saako lähettäjä tiedot asiakkaan askeleista kohti aktiivisempaa elämäntapaa?

Lisätietoja Liikkumisresepti www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti Liikuntaneuvonta yhteiseksi asiaksi -työkirja www.ukkinstituutti.fi

Liikuntaneuvonta on vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, joka sisältää tarvittaessa useampia tapaamisia ja/ tai yhteydenottoja ammattilaisen ja asiakkaan kesken. Se on tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että asiakas motivoituu liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen.

31


motions gnistan TEXT: KATRI KLINGA

Glada och fokuserade miner i brådskan Projektet som inleddes i mars 2016 sätter folk vid små företag i rörelse i Lahtisregionen. Idén har sitt ursprung i projektet Liike elämään och önskemålen av företagarna i Päijänne-Tavastland. Svindlande 77 företag och 120 personer deltar i projektet. – Åtgärderna i syfte att öka motion riktas ofta till stora företag. Den lokala företagarorganisationen tipsade oss om att även små företag och ensamföretagare behöver hjälp, berättar ledaren av projektet Ahti Romo från idrottsorganisationen Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Målet med projektet som fått IFFLprojektstöd är att främja intresset för motion bland företagare och anställda vid mikroföretagen i Lahtisregionen och hjälpa dem orka bättre i vardagen. Projektet motionerar mikroföretag med 1–10 anställda. Majoriteten av deltagarna är ensamföretagare. Projektet kostar endast 50 euro per deltagare, vilket gör tröskeln att komma med väldigt låg. Romo säger att andelen hypermotionärer bland projektdeltagarna är få. Överlag varierar företagarnas konditionsnivå mycket och de kämpar ofta med problem med tidshantering. De behöver stöd med att hitta en lämplig motionsform och börja motionera regelbundet.

På väg mot god kondition – nya rekordsiffror under höstens turné TEXT: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN

Under konditionsturnén Matka hyvään kuntoon åkte en testlångtradare runt i Finland och uppmuntrade arbetsgemenskaper att arbeta för resultatrika ar-

32

MOTIONSFÖRSÖK, FÖRELÄSNINGAR OCH MOTIONSRÅDGIVNING I början av projektet genomgick deltagarna konditionstester med mätningar av kroppssammansättning. Resultaten gicks sedan igenom med en idrottsledare. Testerna upprepas i slutet av perioden. Deltagarna har haft möjlighet att träffa idrottsledaren för personligt stöd också vid andra tillfällen om de så har önskat. I projektet ingår även motionsförsök, som ordnats i samarbete med lokala idrottsföreningar, samt olika slags föreläsningar och verkstäder. Hittills har man fått lyssna på en föreläsning om näring och senare utlovas föreläsningar om åtminstone återhämtning och vardagsmotion. Deltagarna har fått testa pilates, stavgång, paddling, badminton, löpning, simning och taido. De har möjlighet att bekanta sig med flera olika grenar och idrottsföreningar och kan, om de så vill, fortsätta med dessa efter projektet. Till exempel vid löpningsförsöket bildade deltagarna två grupper, varav den ena testade att övergå från gång till löpning och den andra tränade under temat ”hitta rätt löpteknik och jogga regelbundet”. Vid simning övade deltagarna sig i rätt bröstoch frisimsteknik.

betsplatser som mår bra. Långtradaren parkerade på totalt 25 orter och över 14 700 finländare lät testa sin kondition. Konditionskampanjen uppmuntrar med positiv attityd personer i arbetsför ålder att motionera, vara aktiva i vardagen och tillägna sig hälsosamma matvanor.

VÄGKOST FÖR EGET VÄLBEFINNANDE FÖR ALLA I ARBETSFÖR ÅLDER Den från föregående år bekanta turnén Finska män på äventyr har införlivats i konditionskampanjen Matka hyvään kuntoon och nu är det inte bara män utan också kvinnor som kan testa sin

SPRIDNING AV VERKSAMHETSMODELLEN OCH HANDBOK I VÄLBEFINNANDE FÖR FÖRETAGARE Projektet Liikettä Lahden alueen yrittäjille är avsett att pågå till slutet av 2017. – Exceptionellt med projektet är mångfalden av åtgärder som riktas till företagare, konstaterar Romo. Projektets verksamhetsmodell är lätt att hantera. I fortsättningen kan den kopieras även till andra geografiska områden. Det sista halvåret används för att sprida modellen och för att planera en webbaserad handbok i välbefinnande för företagare. – Det tycks finnas behov av sådant. Förhoppningsvis fortsätter projektet i Päijänne-Tavastland och vi lyckas sprida verksamhetsmodellen vidare, önskar Romo.

Mer information: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Projektchef Ahti Romo tfn 040 554 4647 ahti.romo@phlu.fi

kondition. Man har dock inte avstått från de populära dagarna för finska män utan de ordnas en gång i veckan under hela turnén. I den varma långtradaren kan deltagarna testa sin kondition utan att svettas eller bli andfådda och få vägkost för att ta hand om sig själva. Under turnén har arbetsgemenskaper och enskilda deltagare möjlighet att boka en tid till testerna på förhand för att undvika eventuella köer. Testerna görs dock också utan tidsbokning. Konditionen mäts med hjälp av testerna för Kroppens konditionsindex som omfattar en bedömning av uthålligheten, en analys av kroppssammansätt-


ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: GRANO OY / MULTIDOC TEXT: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN FOTON: EPEC OYS BILDARKIV

Våren satte Epec Oy i rörelse vid sittarbetets belastning. Man lyckades engagera över hälften av Epecs personal, det vill säga 60 anställda, i projektet!

INNEHÅLL I MOTIONSHELHETER FÖR SÅ MÅNGA SOM MÖJLIGT

Teknologiföretaget Epec Oy från Seinäjoki med 120 anställda använde projektstödet från IFFL-programmet till att motionera sin personal i januari–maj 2016. Epec har en aktiv nöjeskommitté med åtta medlemmar som tillsammans med ledningen deltog i idékläckningen och genomförandet av projektet. – Ledningen stödde projektet till fullo och deltog även själv i aktiviteterna, ler Riikka Rajala, personalchefen vid Epec Oy. Målet med motionsprojektet Lisää liikettä Epec! var att uppmuntra hela personalen till mångsidig och regelbunden motion genom att erbjuda möjligheter till ledda försök av motionsgrenar med låg tröskel. Med hjälp av projektet ville man dessutom aktivera personer som rör på sig för lite med tanke på sin hälsa att hitta glädjen i att motionera. Därutöver var avsikten att höja personalens kondition genom att fästa uppmärksamhet

ningen samt en mätning av gripkraften. Efter testerna tänker man tillsammans med experter ut genom hurdana små val man kan påverka sina egna motions- och kostvanor. – Arbetsgemenskaper har hittat långtradaren och använder sig av den för att stödja personalens välbefinnande, konstaterar den ansvariga programkoordinatorn Miia Malvela från IFFL-programmet nöjt.

UNDER HÖSTENS TURNÉ TESTADES ÖVER 14 700 FINLÄNDARE Höstens turné nådde nya rekordsiffror när testlångtradaren besöktes av 14 706

Under våren delades motionsutbudet i projektet in i fyra helheter på några veckor. Grenarna till de olika helheterna valdes ut så att det fanns plats för så många personer som möjligt och vid behov ordnade man även extra pass. – Inspiration till projektet och dess innehåll hämtades till exempel från andras projekt som presenteras på IFFL:s webbplats. Nöjeskommittén fattade sedan beslut om de slutgiltiga innehållen, förklarar Rajala.

TÄVLINGAR FÖR EN BÄTTRE HÄLSA Vid sidan av motionsprojektet drog man vid Epec också igång förtagets egen Biggest Loser -tävling i vilken 40 anställda deltog. Målet med tävlingen var att ta reda på vem av deltagarna lyckas gå ned mest i vikt i procent. Om deltagarna ville fick de i början av tävlingen hjälp med viktkontrollen av en näringsterapeut.

personer. Under våren eftersträvas alltså minst likadana siffror! – Intresset för testerna var verkligen imponerande och översteg våra förväntningar. Turnén och arrangemangen lyckades utmärkt tack vare vårt samarbetsnätverk. Jag vill tacka i synnerhet distriktsorganisationerna inom idrott för deras insatser på lokal nivå. Vi åstadkom allt detta genom samarbete, berömmer Malvela. Konditionskampanjen Matka hyvään kuntoon genomförs av IFFL-programmet i samarbete med arbetspensionsförsäkringsbolagen Elo, Etera, Keva och Mela samt projektet Arbetslivet 2020, Företagarna i Finland och distriktsorganisationerna inom idrott.

Tävlingen möttes med entusiasm av personalen. Därför inledde man genast efter viktminskningsutmaningen en ny tävling, denna gång i syfte att förbättra muskelkonditionen.

ARBETSTAGARENS HÄLSA ÄR EN HELHET Arbetstagarens upplevelse av sin egen hälsa är en helhet, vilket också har beaktats vid Epec. Även om företaget genom allmänt hälsofrämjande arbete uppmuntrar sina anställda till att motionera och vara aktiva på fritiden betonas även andra delområden när det gäller att främja personalens välbefinnande. Personalen har varje år ett visst rekreationsbelopp till sitt förfogande och det är nöjeskommittén som beslutar hur pengarna används. Epec fäster hela tiden uppmärksamhet vid arbetsmetoderna och hur de kan utvecklas. Företaget satsar även på att utveckla chefs- och ledningsarbetet och se till arbetsklimatet.

Mer information: Epec Oy Personalchef Riikka Rajala tfn 040 585 1211, riikka.rajala@epec.fi

Turnén fortsätter alltså på våren 2017 när testlångtradaren vänder kursen mot Norra Savolax, Kymmenedalen, Södra Karelen, Mellersta Finland, Österbotten, Tavastland, Birkaland och Södra Finland. Kampanjbussen åker i sin tur runt i Norra Österbotten, Kajanaland och Lappland. Vägkost erbjuds även ledningen och företagare under de avgiftsfria evenemangen Tulosta kohti som ordnas i varje landskap under hösten 2016 och våren 2017 som en del av konditionskampanjen.

Mer information: www.matkahyvaankuntoon.fi

33


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Elina Ahokas, elina.ahokas@lapinliikunta.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Hämeentie 103 E, 00550 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 020 748 2603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, puh. 050 406 4789 Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi Puh. 0400 412 981 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi, puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Materiaaliuutuudet Tauko paikallaan! Kaipaatko virkeyttä työpäivääsi ja puhtia arkeesi? Onko sinulla vaikeuksia keskittyä työhösi? Kolottaako niskaa tai selkää? Asentoa muuttamalla ja istumista tauottamalla voit lisätä keskittymiskykyä, luovuutta ja työtehoa. Liikkeen lisääminen tukee ja vahvistaa myös aineenvaihdunnallista ja tuki- ja liikuntaelinten terveyttä. Hyvä olo rakentuu pienistä päivittäisistä teoista. Tauko paikallaan! on uusi maksuton opas istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen. Opas kannustaa pohtimaan omia arkisia valintojaan liikkeen lisäämiseksi. Istumisen haitallisuus ja arkiaktiivisuuden merkitys ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. KKI-ohjelman materiaaliuutuus tarjoaa tiiviissä paketissa tietoa liiallisen istumisen haitoista sekä käytännön vinkkejä ja neuvoja istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen. Oppaan ovat kirjoittaneet Harri Helajärvi ja Kaisa Koivuniemi. Materiaali on 12-sivuinen ja kooltaan 210 x 210 mm. Maksuttomia oppaita voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Tilaaja maksaa käsittely- ja postikulut. Opas on ladattavissa verkkosivuilla myös pdf-tiedostona.

36


Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna Tuoreessa Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna -raportissa kuvataan Liikkujan Apteekki -konseptissa mukana oleville apteekeille tehdyn selvityksen tuloksia. Selvityksen tarkoituksena oli pureutua Liikkujan Apteekkien tilanteeseen, apteekkien tapoihin toteuttaa Liikkujan Apteekki -konseptia arjessaan sekä apteekkien toiveisiin, onnistumisiin ja kehitysehdotuksiin. Selvityksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen sekä puhelinhaastatteluiden avulla. Kyselylomake lähetettiin 142 apteekille ja kyselyyn vastasi 60 apteekkia. Kyselyn tulosten perusteella valittiin vielä 12 apteekkia tarkentavaan puhelinhaastatteluun, jossa syvennettiin kyselylomakkeessa esiin nousseita seikkoja. Raportissa on esitelty selvityksen tulokset erikseen verkkokyselyn ja puhelinhaastatteluiden osalta. Raportin lopussa suunnataan katseet myös tulevaan ja pohditaan Liikkujan Apteekki -konseptin kehittämistä jatkossa. Raportin avulla halutaan jakaa Liikkujan Apteekkien kesken toimivia konseptin toteutustapoja ja käytäntöjä sekä toisaalta tuoda esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita. Raportti toimii oivallisena tutustumismateriaalina myös niille apteekeille, jotka harkitsevat Liikkujan Apteekki -konseptiin mukaan lähtemistä. 60-sivuisen raportin ovat kirjoittaneet Laura Pajunen, Sari Kivimäki ja Janne Haarala. Raportti on tilattavissa maksutta osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Tilaaja maksaa käsittely- ja postikulut. Raportin voi ladata myös maksuttomana pdf-tiedostona.

37


KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KUNTO-OPPAAT

KKI-kuntokortti

Matka hyvään kuntoon

oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti •

kortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Uutuus: Tauko paikallaan! • •

kannustaa pohtimaan omia arkisia valintojaan liikkeen lisäämiseksi sekä tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen 12 sivua, kuvitettu

Liikuntaneuvontaesite •

esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet • •

SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan • •

ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen. 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä • •

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä • •

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä • •

artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni. 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

38

työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla sisältää myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia

Resan till god kondition • •

motionshandboken ger dig praktiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskelstyrkan och uthålligheten innehåller också rörlighetsövningar som är lätt at förverkliga

Eläkevuodet edessä • •

sisältää 12 viikon nousujohteisen liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen lisäksi antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muullakin tavoin

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! • •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

SuomiMiehen treeniopas •

kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män •

sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

RAPORTIT

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Uutuus: Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuksesta ja toimivuudesta

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

esittelee Liikkujan Apteekeille tehdyn selvityksen tuloksia. Raportissa kuvataan tapoja, joilla apteekit ovat toteuttaneet Liikkujan Apteekki -konseptia sekä tuodaan esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita. 60 sivua

Laatua liikuntaneuvontaan •

esittelee neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja toteutukseen 108 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2014 – TEAviisari • •

nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2014 tietoja vuosina 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin 16 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti • •

kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä. • •

esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen 68 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti • •

tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä • •

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

Taukojumppaopas 10 e • •

antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e • • •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e • • •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 8 e • • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi tiedottaja Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi hankevalmistelija hanketuet Anna Puurunen 050 441 4025 anna.puurunen@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Matleena Livson, Valo ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Profile for Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kipinät 2/2016  

KKI-ohjelman lehti terveysliikunnasta kiinnostuneille.

Kipinät 2/2016  

KKI-ohjelman lehti terveysliikunnasta kiinnostuneille.

Advertisement