Page 1

1 · 2017

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Jyväskylän Pyöräilyseura edistää pyöräilyä laaja-alaisesti 14

8

Lahti nousi Suomen pyöräilykaupunkien kärkikastiin

12

Viisas liikkuminen kiinnostaa työmarkkinajärjestöjä


Kipinät SISÄLLYS 1 · 2017

3

Pääkirjoitus: Hyvinvointia tukemalla positiivinen kierre työpaikalle

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

6

Tutkittua tietoa

7

Kolumni: Liikenteestä lääkettä työhyvinvointiin

8

Lahti polki palkinnoille!

11

Tekemisen kuvitellut ja todelliset rajat

12

Viisaasti liikkumalla töihin!

14 Työtä yhteisen hyvän lisäämiseksi 18 Auton ylivoimainen suosio työmatkoilla ei hiivu

20 Kunnon Laiva 22 Kansan liike – tulevaisuus alkaa tänään

26

Aktivaattorit kannustavat aktiivisempaan työpäivään Talenomilla

26 Palkittu hanke tuo liikettä ja energiaa tilitoimistoon

29 Testaa kuntosi Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueella

18

Auto edelleen suosituin kulkuneuvo työmatkoilla

22

Kansan liike tuo liikennepolitiikan viihdyttävästi televisioon

29

Hyvä kunto suojaa työuupumukselta – Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue jatkuu

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Vaikuttavaa elintapaneuvontaa poikkihallinnollisesti

32 Gallup: Osallistujien mietteitä KKI-Päivillä 33 Motions Gnistan 36 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

37 KKI-ristikko 38 KKI-materiaalit 39 Materiaaliuutuus

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Emma-Reetta Hämäläinen, Jyrki Komulainen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Anna Puurunen, Anna Suutari, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi.

2

OSOITTEENMUUTOKSET Anna Suutari, puh. 0400 247 986, anna.suutari@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO Forssa Print Oy. 22. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).


Hyvinvointia tukemalla positiivinen kierre työpaikalle Oma työpiste, tietty työaika ja tuttu organisaatio? Vai sittenkin etätyö ulkomailla, mobiilit laitteet ja freelancer-keikkoja eri työnantajille? Työelämä muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Siinä missä työ on aiemmin ollut vahvasti kytkettynä rakenteisiin, uusi työkulttuuri ja työtavat tuulettavat vanhoja perinteitä. Miten ja mihin suuntaan työelämä muuttuu, sitä emme vielä varmuudella tiedä tai edes osaa ennustaa. Syynä tähän on muun muassa toimintaympäristömme muuttuminen yhä monimuotoisemmaksi. Työtä voidaan tehdä periaatteessa missä ja milloin vain. Teknologisilla ratkaisuilla on suuri merkitys työn uudelleen muotoutumisessa, mutta yksinään ne eivät riitä. Tarvitaan uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Viisas työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden kokonaisvaltainen ja tasapainoinen elämä edesauttaa myös työpaikan menestymistä. Emme ole robotteja, vaan fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä työelämän tekijöitä. Hyvinvointia tukevalla toiminnalla voidaan saada aikaan positiivinen kierre, jossa kaikki voittavat. Työntekijäkokemuksen vahvistumisen myötä vahvistuu myös hyvä työnantajakuva. Hyvinvoinnin parantuminen vaikuttaa tutkimusten mukaan myös työpaikan tuottavuuden kehittymiseen (Aura & Ahonen, Strategisen hyvinvoinnin johtaminen, 2016). Hyvään suoritukseen pääsemiseksi jokaisen on huolehdittava myös itsensä johtamisesta. Meiltä odotetaan yhä vahvempaa oman työn johtamista, mutta itsensä johtamiseen ei voida käskeä. Uskon vahvasti kunkin omaan oivaltamiseen ja sen kautta kumpuavaan innostukseen. Työnantaja voi vaikuttaa tähän prosessiin luomalla uusia mahdollisuuksia. Erinomaisena esimerkkinä on tässä lehdessä esitelty tilitoimisto Talenomissa toteutettu terveysliikuntahanke. Oulun Diakonissalaitoksen vetämän LIITY! Liikettä työpäivään – energiaa elämään -hankkeen tavoitteena oli päivittäisen istumisen vähentäminen, energiatason lisääminen, arkiaktiivisuutta edistävien toimintamallien kehittäminen sekä henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen aikana syntynyt uusi toimintamalli tullaan jatkossa kytkemään osaksi yrityksen hyvinvointijohtamista ja työsuojelutoimintaa. Hanke ansaitsi palkintonsa KKI-Päivillä maaliskuussa.

PÄÄKIRJOITUS KUVA: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

MARGITA KLEMETTI

hankejohtaja Työelämä 2020

”Uskon vahvasti

kunkin omaan oivaltamiseen ja sen kautta kumpuavaan innostukseen.”

Hyvinvoinnin ja terveysliikunnan saralla tarvitaan edelläkävijöitä. Tarvitaan työpaikkoja, jotka omalla esimerkillään näyttävät suuntaa muille. Moni työpaikan päättäjä pitää kestävän liikkumisen edistämistä tärkeänä omassa organisaatiossaan. Näkyykö tämä työpaikkojen toiminnassa? Vastauksia saamme Motivan päättäjille suunnatun kyselyn tuloksista. Tästä aiheesta kirjoittaa myös asiantuntija Sara Lukkarinen lehden kolumnissa. KKI-ohjelman Matka hyvään kuntoon -kampanjan avulla tehdään tärkeää työtä työyhteisöjen kannustamiseksi kohti hyvinvoivaa ja tuloksellista työpaikkaa. KKI on omalla laajalla ja ansiokkaalla toiminnallaan mukana rakentamassa suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020.

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p KUVA: TIINA HYVÖNEN

Terveysliikuntahankkeita ja liikkumisen olosuhteiden edistäjä palkittiin

KKI-ohjelma palkitsi vuoden 2016 ansioituneita terveysliikuntahankkeita ja liikkumisen olosuhteiden edistäjän KKI-Päivillä 22. maaliskuuta Finlandiatalossa Helsingissä. Palkinnot luovuttivat opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä palkittiin Naantalin kaupungin terveystoimen, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu

ry:n ja perusturvakuntayhtymä Akselin LiPaKe – liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua -hanke sekä Oulun Diakonissalaitoksen LIITY! Liikettä työpäivään – energiaa elämään -hanke. Lisäksi liikkumisen olosuhteiden edistäjänä palkittiin Lahden kaupungin liikennesuunnittelu kävelyn ja pyöräilyn merkittävästä ja monitahoisesta edistämisestä sekä niiden vetovoimaisuuden lisäämisestä kaupungissa.

Porrastellaan joka päivä – viimeistään marraskuussa Arkiliikunnan olosuhteita edistetään seminaareissa syksyllä Arkiliikunnan olosuhteita edistetään syksyllä kaksipäiväisen seminaarin voimin 31.10.–1.11.2017 Kuntatalolla Helsingissä. Ensimmäinen seminaaripäivä on TEHYLI-olosuhderyhmän järjestämä Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari ja toinen Suomen

4

Kuntaliiton Liikuntapaikkarakentamisen ajankohtaispäivä. Halutessasi voit osallistua jompaankumpaan tai molempiin päiviin. Merkitse päivät kalenteriin ja seuraa ilmoittelua!

Marraskuussa paistetellaan jälleen porrasvaloissa, kun suosittua työyhteisöjen Porraspäivät-kampanjaviikkoa vietetään 6.–12.11.2017. Porraspäiviin voit alkuverrytellä vaikka joka päivä, mutta viimeistään marraskuussa vaihda hissi portaisiin. Merkitse päivät kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua!

porraspaivat.fi facebook.com/porraspaivat


KUVAT: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

Vaakakapina – lopeta laihdutus, aloita elämä Ylen Vaakakapina-kampanja puhuu armollisen, hitaan ja pysyvän elämäntapamuutoksen puolesta. Tavoitteena ei ole vähempää kuin muuttaa painonhallintaan ja kehollisuuteen liittyvän yleisen puheen sävyä positiivisemmaksi ja hyväksyvämmäksi niin kohdeväestön kuin ammattilaisten keskuudessa. Vaakakapina näkyy ja kuuluu Ylen eri kanavissa hermokeskuksenaan verkko­sivusto, Facebook ja Instagram. Vaaka­kapinan johtajan, toimittaja Jenny Lehtisen johdolla käsitellään vuoden aikana joka kuukausi eri elämän­

tapamuutoksiin liittyviä teemoja sekä seurataan Leh­­t isen omaa muutos­­ prosessia. Syk­­syllä luvassa on myös televisio-ohjelma Jenny Plus. Mukana matkassa ovat ravitsemusasiantuntija Patrik Borg, liikuntafysiologi, personal trainer Timo Haikarainen sekä psykologi Satu Lähteenkorva, jotka laativat osallistujille pieniä tehtäviä ja pureutuvat kunkin teeman keskeisiin aiheisiin. Seuraa Vaakakapinaa verkossa ja some-kanavissa, tee oma alkukartoitus ja osal­listu keskusteluun.

Liikkuen

läpi elämän Varaa ohta ajank tasi! teris kalen

20.-21.3.2018

yle.fi/vaakakapina facebook.com/vaakakapina #vaakakapina

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien liikuntaohjelmien ensimmäinen yhteisseminaari Seminaarin teemoina • Arkiympäristöstä vetovoimaa • Aivot rakastavat liikuntaa • Mielellään liikkeelle

jyväskylä pavi ljo n ki

Seminaarin verkkosivut avataan keväällä 2017 osoitteessa www.liikkuenlapielaman.fi.

5


Liikunnan sosioekonomisille eroille useita selittäjiä Tutkijat ovat pitkään tienneet, että sosioekonominen asema on yhteydessä terveystottumuksiin: korkeammin koulutetut harrastavat keskimäärin enemmän liikuntaa, syövät terveellisemmin ja käyttävät vähemmän päihteitä. Suomalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä seikat selittävät koulutusryhmien välisiä eroja liikunnassa. Sosioekonomisille eroille liikunnassa löytyi tutkimuksessa neljä syytä: mielikuva itsestä liikkujana, käsitykset liikunnan kielteisistä seurauksista, liikunnan omaseuranta ja resurssit, kuten raha ja välineet, liikunnan harrastamiseen. Lukiolaisnuoret kokivat keskimäärin enemmän liikunnan sopivan minäkäsitykseensä ja he myös tarkkailivat liikuntatavoitteidensa toteutumista enemmän. Ammattiin opiskelevat raportoivat omaa-

vansa vapaa-ajan liikuntaan vähemmän resursseja, esimerkiksi rahaa tai liikuntavälineitä. Heidän joukossaan havainnot liikunnan kielteisistä vaikutuksista muuhun elämään korostuivat enemmän kuin lukiolaisten. Tutkimuskyselyyn vastasi 659 toisen asteen opiskelijaa, ja kyselyssä selvitettiin laajasti liikuntaan vaikuttavia tekijöitä: koettuja mahdollisuuksia, tietoja, motivaatiota ja taitoja.

Tutkimus Hankonen N., Heino M. T. J., Kujala E., Hynynen S-T., Absetz P., Araújo-Soares V., Borodulin K. & Haukkala A. 2016. What explains the socioeconomic status gap in activity? Educational differences in determinants of physical activity and screentime.

Digitaalisilla liikuntapeleillä voidaan vähentää istumisen haittoja ja lisätä sosiaalista hyvinvointia KTM Tuomas Karin tietojärjestelmätieteen väitöskirjatutkimuksen mukaan digitaalisten liikuntapelien pelaaminen voi edistää myös terveyttä. Digitaaliset liikuntapelit (exergames) yhdistävät pelaamisen ja liikunnan: pelien ohjaaminen tapahtuu omaa kehoa liikuttamalla ja pelin lopputulos määräytyy pelaajan fyysisten liikkeiden perusteella. Tuttuja esimerkkejä tällaisista ovat mm. tanssipelit sekä erilaiset liikunnalliset mobiilipelit, kuten Pokémon GO tai Zombies Run.

6

Perinteinen pelaaminen on lisännyt passiivisuudesta aiheutuvia terveyshaittoja. Liikunnalliset pelit sen sijaan vaativat fyysistä aktiivisuutta ja vähentävät näin istumisen haittoja. Pitkällä aikavälillä liikunnallisten pelien pelaaminen ei yksistään tarjoa riittäviä terveydellisiä hyötyjä. Jos fyysiseen kuntoon halutaan selkeitä parannuksia, tarvitaan pelaamisen yhteyteen myös muita liikuntamuotoja. Kari tutki käytön keskeisiä tekijöitä sen eri vaiheissa: käyttöaikomusta, omaksu-

mista, käyttötapoja, syitä käyttämättömyydelle, käytön jatkuvuutta sekä merkittäviä käyttöön liittyviä kokemuksia.

Tutkimus Kari, T. 2017. Exergaming Usage: Hedonic and Utilitarian Aspects.


LIIKENTEESTÄ LÄÄKETTÄ

KOLUMNI

TYÖHYVINVOINTIIN Me suomalaiset käytämme työmatkaan keskimäärin 45 minuuttia joka ikinen työpäivä. Osalle meistä se merkitsee aikaa ulkona liikkumiseen ja kunnon kohottamiseen, toisille se tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja töistä irrottautumiseen. Joillekin se on hetki, jolloin luetaan päivän lehti tai sukelletaan sosiaalisen median keskusteluihin. Silti yli puolet meistä kohottelee työmatkallaan lähinnä verenpainettaan auton ratissa istuen. Kevään aurinkoisina aamuina katson kadehtien bussin ikkunasta pyörällä kulkevia. Huomenna minäkin, mietin ensimmäisenä. Usein sanotaan, että isojen elämänmuutosten tekemisessä juuri pienillä päivittäin toistuvilla tavoilla on suurin merkitys. Työmatka voi tarjota mahdollisuuden parantaa elämänlaatua huomattavasti, jos tuon ajan pystyy käyttämään itselleen mieluisimmalla ja omaa hyvinvointiaan parhaiten edistävällä tavalla.

KUVA: NINA KAVERINEN

Aina työmatkan kulkutapaa ei ole mahdollista valita, mutta tottumus saattaa saada tarttumaan päivä toisensa jälkeen auton rattiin. Tutkimusten mukaan, metropolialuetta lukuun ottamatta, sisemmillä kaupunkialueilla yli puolella asukkaista on alle 5 kilometrin pituinen työmatka. Tämän pituinen matka on näppärä taittaa pyörällä tai kävellen. Sysäyksen muuttaa piintyneitä tapoja voi herättää esimerkiksi halu käyttää vapaa-aikaa tehokkaammin, toive viettää suurempi osa päivästä ulkona valoisan aikaan tai tahto edistää terveyttään. Joukkoliikenteen käyttäjäkin kerää päiväänsä tuhansia askelia autoilijaa enemmän. Kimmokkeen rentouttavampaan tai hyvinvointia lisäävään työmatkaliikkumiseen voi antaa myös työnantaja. Miksi sitten työnantajan kannattaa kiinnostua työmatkoista? Työntekijöiden liikkumattomuus tulee työnantajalle kalliiksi sairauspoissaolojen ja työn tuottavuuden heikkenemisen myötä. Viime keväänä tehdyn kyselyn perusteella työnantajat näkevät kestävän liikkumisen lisäämisen suurimpina hyötyinä juuri vaikutukset työhyvinvointiin ja terveyteen. Vaikka hyödyt tunnistetaan, kestävää liikkumista edistävien toimenpiteiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja jaksamiseen ei seurata. Tai sitten toimenpiteet ovat täysin tekemättä. Tarvitaan lisää tekoja.

”Satsaaminen työ- ja työasiamatkojen liikkumiseen on kokonaisvaltainen tapa edistää vastuullisuutta, huolehtia työntekijöistä ja vähentää sairauspoissaoloja.”

SARA LUKKARINEN Kestävän liikkumisen asiantuntija, Motiva Motiva Oy edistää työpaikkojen viisasta liikkumista Liikenne­viraston toimeksiannosta.

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen työpaikoilla ei ole rakettitiedettä eikä suuria investointeja vaativia tekoja. Esimerkiksi pyöräilyn tukeminen lähtee liikkeelle tarjoamalla mahdollisuus pyörän pysäköintiin sekä toimivat suihku- ja pukeutumistilat. Työasiamatkoja voidaan kannustaa hoitamaan vaikkapa firman nimikoiduilla yhteiskäyttöpyörillä. Yrityksen logoin tai värein varustetut pyörät ovat myös imagotekijä. Pienillä teoilla pääsee jo pitkälle. Satsaaminen työ- ja työasiamatkojen liikkumiseen on kokonaisvaltainen tapa edistää vastuullisuutta, huolehtia työntekijöistä ja vähentää sairauspoissaoloja. Keinoja ja tapoja on monia samalla kun uusia liikkumisen palveluita kehitetään. Tehdään työmatkaliikkumisesta työhyvinvoinnin ja kilpailukyvyn veturi sekä päivittäisistä 45-minuuttisista meille kaikille mahdollisimman antoisia. Liikunta on lääke, resepti tarvittaisiin myös työmatkoihin.

7


TEKSTI: KATRI KLINGA KUVAT: LAURI ROTKO

Lahti polki palkinnoille! Lahti on polkenut itsensä Suomen pyöräilykaupunkien kärkijoukkoon. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma myönsi KKI-Päivillä Lahden kaupungin liikennesuunnittelulle palkinnon kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä.

8


Lahtelainen kulkee matkansa yhä useammin kävellen tai pyöräillen. Lahdessa jopa neljännes kaikista matkoista tehdään kävellen, mikä on enemmän kuin keskimäärin muualla Suomessa. Yksityisautolla huristellaan puolestaan aiempaa harvemmin. Lahden liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors ja liikenneinsinööri Kristiina Kartimo ovat työskennelleet Lahdessa pari vuotta. He kiittelevät kaupungin strategiaa, liikennepoliittisia linjauksia ja yleiskaavatyötä. – Asenteet ovat kohdillaan. Meillä on vahva mandaatti tukea kävelyä ja pyöräilyä. Emme ole yksin ja asioita on tehty paljon jo ennen meitä. Tämä on yhteistyötä maankäytöstä kunnossapitoon asti, muistuttaa Lindfors. Kartimo sai aloittaessaan ensitöikseen eteensä Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman vuoteen 2025. – Se oli jäänyt hyllyyn pölyttymään. Lähdin jalkauttamaan sitä muun muassa kokoamalla poikkihallinnollisia ryhmiä ja yrityksiä yhteen. Innostunut ote edistämistyössä on tärkeää, kertoo Kartimo. Sekä Lindfors että Kartimo ovat sitä mieltä, että kuntalaisille pitää tarjota vaihtoehtoja liikkumiseen ja heitä pitää innostaa. Esimerkkimatkat eri kulkutavoilla herättelevät huomaamaan asioita.

ALEKSANTERINKATU UUDISTUI Mitä Lahdessa on käytännössä tehty? Lahdessa on saatu aikaan periaatepäätös, että pyöräily pyritään uusissa ratkaisuissa erottamaan jalankulusta. Lahden pääkatua, Aleksanterinkatua, onkin remontoitu 3,4 miljoonalla eurolla. Katu tarjoaa houkuttelevat omat väylänsä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoilijoille. – Pyörälaskuri kertoo, kuinka paljon pyöräilijöitä on liikkeellä päivittäin ja siitä näkee yhteenlasketut pyöräilijämäärät vuoden alusta lähtien, Lindfors sanoo. Lahden matkakeskus yllättää Suomen ensimmäisellä kaksikerroksisella julkisella pyörätelineellä, johon mahtuu kaksisataa pyörää. Tila on katettu ja siellä on kameravalvonta. Pyörän voi lukita rungostaan kiinni. Pyöräpumppu ja pienimuotoinen pyöränhuoltopiste pelastavat pulaan joutuneet pyöräilijät. Pyöräkatoksia on tarjolla paljon ja niitä löytyy liikenteen solmukohdista. Pyörän saa myös ottaa mukaan bussiin. Sähköpyörääkin on kokeiltu. Muutaman lahtelaisen yrityksen työntekijät testasivat sähköpyörää omassa arjessaan. Myös Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta nähtiin sähköpyörän selässä viikon ajan.

RAUTATIENKADULLE TUOLEJA JA KUKKARUUKKUJA Rautatienkadulla viime keväänä toteutetusta kokeilusta Lindfors ja Kartimo ovat saaneet paljon positiivista palautetta.

9


Yritykset ja keskustan kehittämisyhdistys Lahti City halusivat leventää kävelyalueita ja poistaa autojen pysäköintipaikkoja omien liikkeidensä edestä. Katu on nyt viihtyisä. Yrittäjien lisäksi uudistus on ollut mieluinen talojen asukkaille. – Tällaiset yhteiset päätökset taitavat olla melko harvinaisia. Nyt Rautatienkadun liikkeiden eteen mahtuu somistusta teemalla ”tuoli ja kukkaruukku”, kertoo Lindfors.

TULEVAISUUDESSA LISÄÄ VIIHTYISIÄ KATUJA JA BAANOJA Jatkossa selkeytetään ainakin Vesijärvenkatua, Hämeenkatua ja Vapaudenkatua Lahden keskustassa. – Tarkoituksena on tilan uudelleenjakaminen eri kulkumuodoille ja viihtyisyyden lisääminen, Kartimo kertoo. Lahden eri kaupunginosista luikertelee tulevaisuudessa pyöräilyn pääreittejä keskustaan. Pääreitit erottuvat laatutasoltaan, sillä esimerkiksi niiden talvihoitoa kehitetään jatkuvasti. Poikittaiset pyöräreitit tukevat pääreittejä. Matkakeskuksesta Niemen korkeakoulukampukselle on ideoitu ”Lahen baanaa”. Pyörämatka rautatieasemalta Mytäjäisten ja Ankkurin kaupunginosien läpi kampukselle kestäisi baanaa pitkin noin vartin. Myös Lahden eteläisellä sisääntulolla, Renkomäessä, tapahtuu. Uudenmaankatua levennetään ja pyöräyhteydet paranevat. Eteläinen kehätie tuo mukanaan lisää muutoksia. – Kaiken kaikkiaan pyöräilyreittien laatu paranee jatkossa koko kaupungissa, sillä pääreittien laatutaso yritetään siirtää yhä useammalle reitille, linjaa Kartimo.

10

LAHTI ON MAINETTAAN PAREMPI! Lahti on tiivis kaupunki. Tampereelta lähtöisin oleva Lindfors ja espoolainen Kartimo pitävät Lahtea paljon mainettaan parempana kaupunkina. Heidän mielestään lahtelaiset eivät aina huomaa iloita hienosta kaupungistaan. Joskus ihmiset pitävät haasteena Salpausselän mäkistä maastoa. Nuoret liikennesuunnittelijat muistuttavat, että mäet tuovat vaihtelua sekä tarjoavat upeita maisemia ja kivoja reittejä. – Mäkisestä maastosta huolimatta Lahdessa pyöräillään ja kävellään enemmän kuin muualla Suomessa. Eikä kannata missään tapauksessa urautua samoille reiteille, muistuttaa Lindfors. Hän pohtii, että on oikeastaan hassua, että kehittämistä on tehty Lahdessa enemmän ympäristöystävällisyyden ja viihtyisyyden näkökulmasta kuin liikunnan ja terveyden näkökulmasta. –Mutta eihän se haittaa. Jos kävely ja pyöräily on tehty näin vetovoimaisiksi, ei edes huomaa liikkuvansa, Lindfors pohtii.

Lisätietoja Lahden kaupunki liikenneinsinööri Kristiina Kartimo puh. 050 559 4100 kristiina.kartimo@lahti.fi


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVA: LAURA HIMANEN

Tekemisen kuvitellut ja todelliset rajat Luovana johtajana, tietokirjailijana ja mediapersoonanakin tunnettu Henkka Hyppönen vangitsi Finlandia-talon kuulijat puheenvuorossaan KKI-Päivillä. Puhujana Hyppönen on tunnettu taidokkaasta tarinankerronnan, tieteellisen tutkimuksen ja luovan ajattelun yhdistämisestä. Hän inspiroi yleisöä pureutumaan rohkeasti asioihin ja kyseenalaistamaan tekemisen tiellä olevat haasteet, jotka saattavat aluksi tuntua mahdottomilta.

Usein lukkiudumme vanhoihin toimintamalleihin, koska ne ovat energiatehokkaampia. Rutiinit eivät vie aivoilta paljon energiaa ja tästä syystä esimerkiksi työelämässä on helpompaa toteuttaa samoja työtehtäviä tai kuulua tuttuun tiimiin kuin haastaa itseään säännöllisesti, Henkka Hyppönen kertoi. – Ihminen on itseään toistava eläin. Silti voimme ottaa selvää, mihin meistä voisi olla. – En usko, että kukaan jaksaa katsoa itseään vanhana peilistä riemuiten, että ”hitsi, kun olinkin kunnollinen koko elämäni ajan enkä ottanut yhtäkään riskiä”.

MITEN ASIOITA SITTEN TEHDÄÄN TOISELLA TAVALLA? Muutoksen mekaniikkaan sukellettaessa Hyppönen pitää tärkeänä aloittelijan uteliasta mieltä. Kun halutaan tehdä asioita toisin, on tärkeää tutustua ja syventyä lähteisiin ja kehittää uudenlaisia menetelmiä. – Kun joku sanoo, ettei jotain voi tehdä, niin ei se ole absoluuttinen luonnonlaki. Joku tieteilijä kertoo aina, että nämä ovat totuudet, kunnes tulee joku, joka todistaa toisin ja sitten se onkin uusi totuus. Tekemisessä on siis sekä kuviteltuja että todellisia rajoja, joiden hahmottaminen on haastavaa. Hyppönen haastoi yleisöä suhtautumaan kriittisesti auktoriteetteihin ja kyseenalaistamaan totuttuja tapoja tehdä. Samalla hän kuitenkin korosti, että kriittisyys ei ole sama asia kuin negatiivinen ajattelu, vaikka se harmittavan usein kriittisyyteen yhdistetäänkin. – Kriittiseen ajatteluun ei tarvitse liittää yhtään negatiivista ajatusta. Negatiivisuus johtaa lopulta kyynisyyteen.

RATKAISUJEN KEHITTÄMISTÄ VAI ONGELMAAN KESKITTYMISTÄ? Muutosta ja ratkaisuja pohtiessaan ihminen toteaa helposti, että ”jos minulla olisi resursseja”. Hyppönen käänsi ajatuksen päinvastoin: miten saan vaikkapa sadan euron budjetin näyttämään siltä kuin se olisi 100 000 euroa? Hyppösen mukaan kysymys on lopputuloksesta ja siihen tähtäämisestä, eikä niinkään aina siitä, millä resursseilla ja mekaniikalla se saadaan aikaan. Tärkeintä on seistä ideansa takana ja saada muut uskomaan siihen. – Tällaisena murrosaikana ei ole parhaita käytäntöjä. Jos aikoo tehdä jotain uusiksi, kannattaa heti kyseenalaistaa ja hylätä vanhat metodit. Melko nopeasti sitten huomaa, ettei niitä tarvinnutkaan ja syntyy jotain huomattavasti virtaviivaisempaa tilalle, Hyppönen totesi. Hyppönen arveli, että ratkaisut esimerkiksi terveysliikuntakentän tulevaisuuden haasteisiin ovat jo olemassa, mutta itse ongelmat eivät tule ratkaistua tarpeeksi nopeasti. – Entä jos toimijat keskittyi­ sivätkin ratkai­ s u­j e n s i j a a n enem­­­m än siihen, mikä on itse ongel­ma ja miten se määritellään? Ehkä niin saataisiin avaimet ratkaisuihin.

11


TEKSTI: KATRI KLINGA KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Voiko joukkoliikenteen lippuedun tarjota, vaikka siitä ei ole yhtä suurta hyötyä kaikille?

Viisaasti liikkumalla töihin! Työmarkkinajärjestöt kiinnostuivat viisaasta liikkumisesta Työpaikoilla ollaan entistä kiinnostuneempia siitä, millä tavalla työntekijät työmatkansa kulkevat. Viisas liikkuminen on ollut esillä erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana. Mitä työntekijöiden etuja tai käytäntöjä voi muuttaa? Vastauksia haettiin työmarkkinajärjestöiltä.

12

Pitäisikö työmatkaliikkumisen etuja arvioida kaikki kulkutavat tasapuolisesti huomioiden?

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Liikennevirasto tilasivat viime vuonna työn, jossa selvitettiin työmarkkinajärjestöjen kantaa viisaaseen liikkumiseen. Tämän vuoden alussa julkaistun selvityksen toteutti konsulttitoimisto Mobinet Oy. – Jotkut puhuvat viisaan liikkumisen sijaan kestävästä liikkumisesta tai terveellisestä ja turvallisesta liikkumisesta. Termejä on useita. Joka tapauksessa tavoitteina ovat muun muassa yksityisautoilun vähentäminen, kustannusten vähentäminen, ympäristön suojeleminen ja ihmisten terveys, toimitusjohtaja Ville Voltti Mobinetilta kertoo.

HUOMIO YRITYKSEN OLOSUHTEISIIN JA ASENTEISIIN Ville Voltin mukaan suuret yritykset tarvitsevat usein apua viisaan liikkumisen toimenpiteiden toteuttamisessa. Ne haluavat olla houkuttelevia työnantajia, huolehtivat työntekijöidensä terveydestä ja haluavat ratkaista parkkipaikkaongelmia. Yrityksissä törmätään Voltin mukaan usein pohdintoihin, saako jotain tehdä tai saako asioita edes kysyä työntekijöiltä.


Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan ilmaisen pysäköintipaikan työntekijöilleen?

– Asiat eivät ole kovin arkoja, mutta esimerkiksi yksityisautoilun puolesta saattaa puhua hyvin äänekäs joukko. Eri paikkakuntien välillä on jonkin verran eroja liikkumisen infrastruktuurissa. Viisaan liikkumisen tausta-ajatuksena ei kuitenkaan ole varsinaisesti joukkoliikenteen, pyöräteiden tai muiden ulkoisten olosuhteiden parantaminen, sillä se vaatii paljon resursseja ja aikaa. – Viisaassa liikkumisessa lähdetään siitä, että olosuhteet ovat mitä ovat, ja ihmiset saadaan kannustamalla ja houkuttelemalla liikkumaan viisaasti, Voltti selventää. Yrityksillä on merkittävä rooli. Ne voivat laittaa kannustavat olosuhteet helposti kuntoon. Esimerkiksi mahdollisuus käydä suihkussa ennen työpäivän alkua voi olla ratkaiseva. Viisas liikkuminen ja siihen kannustaminen eivät välttämättä ole kalliita yritykselle, eikä suuria investointeja tai budjetteja tarvita. Viisaasta liikkumisesta voi syntyä jopa säästöjä, jos vaikkapa parkkitalosta voidaan luopua tai sairauspoissaolot vähenevät. Voltti kertoo, että usein koko aihe tulee hieman yllätyksenä yritysten edustajille, eikä sitä ole aina huomattu pohtia.

TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYS JA TASAPUOLINEN KOHTELU TÄRKEITÄ – Yritykset välttelevät hankalia tilanteita ja siksi kysyimme työmarkkinajärjestöjen linjauksia viisaaseen liikkumiseen kannustamisessa, vahvistaa asiantuntija Milla Talja Mobinetilta. – Halusimme myös herätellä järjestöjä aiheeseen. Usein asioita lähestytään lain tulkinnan näkökulmasta, eikä huomata vaikutusmahdollisuuksia. Selvitykseen osallistui 16 työmarkkinajärjestöä, joista kuusi oli keskusjärjestöjä, viisi työntekijöiden jäsenjärjestöjä ja viisi työnantajien jäsenjärjestöjä.

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 11/2017: KESTÄVÄ TYÖMATKALIIKENNE TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMASTA • Selvityksessä etsittiin työnantaja- ja työntekijäosapuolten yhteisesti hyväksymiä toimintatapoja kestävän ja turvallisen työmatkaliikenteen edistämiseksi • Mukana oli 16 työmarkkinajärjestöä • Selvityksen tilasivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Liikennevirasto • Selvityksen toteutti Mobinet Oy • www.liikennevirasto.fi -> Aineistot -> Julkaisut -> Tutkimukset ja selvitykset -> Vuonna 2017 ilmestyneet tutkimukset ja selvitykset

Selvityksessä tarkasteltiin työsuhdematkalippuetua, autoetua, pysäköintietua ja pysäköintiin liittyviä muita käytäntöjä. Tarkastelun kohteina olivat myös työmatkaliikunnan taloudelliset kannusteet, työajalla matkustamisen käytännöt, joustavat työkäytännöt ja työpaikkakiinteistön olosuhteet. Haastatteluissa paneuduttiin case-esimerkkien avulla erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan ilmaisen pysäköintipaikan työntekijöilleen? Voiko joukkoliikenteen lippuedun tarjota, vaikka siitä ei ole yhtä suurta hyötyä kaikille? Pitäisikö työmatkaliikkumisen etuja arvioida kaikki kulkutavat tasapuolisesti huomioiden?

TIETO JA KÄYTÄNNÖT LEVITYKSEEN Oikeiden vastauksien löytyminen ei ollut aivan helppoa. Useimmat järjestöt vastasivat kuitenkin asioiden kuuluvan heidän vaikuttamistoimintansa piiriin, mutta valtaosassa ei oltu tehty vaikuttamistyötä. Milla Talja kertoo, että työntekijöiden tasapuolinen kohtelu oli tärkeää kaikille järjestöille. Valtaosa vastaajista (10/16) oli kuitenkin sitä mieltä, että esimerkiksi joukkoliikenteen lippuedun voi tarjota, vaikka siitä ei olisi yhtä suurta hyötyä kaikille työntekijöille. Viisas työnantaja yrittää neuvotellen löytää ratkaisun, johon kaikki ovat tyytyväisiä ja miettii asiaa kokonaisuuden kannalta. Myös etujen verokohtelu mietitytti vastaajia. – Selvityksestä kävi ilmi, että työmarkkinajärjestöt ovat kiinnostuneita edistämään liikkumista nykyistä enemmän. Työmatkaliikkuminen voisi olla yksi keino. Kaikki haastatteluun osallistuneet järjestöt olivat valmiita levittämään tietoa ja hyviä käytäntöjä aiheesta, Talja kiteyttää.

13


Työtä yhteisen hyvän lisäämiseksi Jyväskylän Pyöräilyseura edistää pyöräilyä laaja-alaisesti

14


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:stä on kymmenen vuoden aikana kehittynyt Suomen aktiivisin ja laaja-alaisin pyöräilyyhdistys. JYPSissä paitsi harjoitetaan monipuolisesti pyöräilyn eri alalajeja myös edistetään ahkerasti pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyä liikennemuotona.

Jyväskylän Pyöräilyseuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen tunnetaan niin kotikaupungissaan Jyväskylässä kuin valtakunnallisestikin pyöräilyn väsymättömänä puolestapuhujana ja pyöräilyn edistämisen aktiivisena puuhamiehenä. Tenhusen päätyminen JYPSin puheenjohtajaksi kymmenkunta vuotta sitten on melko perinteinen tarina suomalaisessa seuratoiminnassa. – Muutin Jyväskylään opiskelemaan ja rupesin käymään seuran järjestämillä pyörälenkeillä. Pian alettiin kysellä mukaan seuran toimintaan, ja vuoden hallituksessa istumisen jälkeen päädyin puheenjohtajaksi, Tenhunen kertoo.

PYÖRÄILYN SUURSEURA JYPS on jäsenmäärältään Suomen toiseksi suurin pyöräilyseura Helsingin Polkupyöräilijöiden jälkeen. Tenhusen tullessa puheenjohtajaksi seura oli hyvin erilainen. Jäseniä oli tuolloin noin 60 ja toiminta oli melko pienimuotoista. Seuran jäsenmäärä lähti kuitenkin voimakkaaseen kasvuun, ja kolmena vuonna peräkkäin JYPS tuplasi jäsenmääränsä. Tällä hetkellä seuralla on yli tuhat jäsentä. – Keskeinen jäsenmäärän kasvuun vaikuttanut tekijä oli se, että lähdimme edistämään enemmän liikenne- ja arkipyöräilyä. Suurin osa jäsenistämme on ihan tavallisia pyöräilijöitä, jotka haluavat tukea sitä, että me edistämme pyöräilyn olosuhteita ja pyrimme parantamaan pyöräilyn asemaa. Tenhusella itsellään oli jo seuratoimintaan mukaan tullessaan kiinnostusta ja näkemyksiä liikenne- ja arkipyöräilyn edistämisestä. Kun seuran riveistä löytyi myös muita näistä asioista kiinnostuneita ja asioihin perehtyneitä, alkoi JYPSistä kehittyä vahvasti pyöräilyn edistämiseen keskittynyt seura. Oma vaikutuksensa oli myös Hollantiin, tuohon pyöräilyn luvattuun maahan, kohdistuneilla retkillä. – Pyöräretket Hollantiin avasivat silmiä. Olin itse ajatellut, että onhan meilläkin asiat pyöräilyn osalta ihan hyvin, mutta Hollannissa tajusin, että asiat voi tehdä vielä monin verroin paremmin. Sain ihan uuden ulottuvuuden pyöräilyn edistämiseen. Tutustuminen Hollannin pyöräilyolosuhteisiin on kyllä hyvin valaiseva kokemus, jota voin suositella kaikille, Tenhunen hehkuttaa.

KAIKKI HYÖTYVÄT Mikä sitten ajaa JYPSiläisiä tunteja laskematta ja usein täysin korvauksetta tekemään työtä pyöräilyn edistämiseksi? – Pyöräily on tietysti kivaa, hauskaa ja mukavaa, mutta vielä tärkeämpi juttu on se, että sillä saadaan hyötyjä ja etuja yhteiskunnalle kaiken kaikkiaan. Voidaan olla mukana rakentamassa viihtyisiä, kestäviä, menestyviä ja turvallisia kaupunkeja ja taajama-alueita. Tenhusen mukaan maailmalla on muutaman vuosikymmenen ajan ollut pyöräilyn ja kävelyn edistämisen buumi. On nähty ne edut, mitä pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä saadaan. Kaupungeissa, joissa on panostettu pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseen, liikenneturvallisuus on parantunut, melutaso on laskenut ja on saavutettu kansanterveydellisiä hyötyjä. Pyöräilyn lisääntyminen vaikuttaa paitsi ihmisten asenteisiin myös käyttäytymiseen. Mitä enemmän pyöräillään, sitä paremmin myös autoilijat oppivat ottamaan huomioon pyöräilijät. Toisaalta myös pyöräilijät oppivat käyttäytymään paremmin. Seurauksena on positiivinen kierre liikenneturvallisuudessa.

PITKÄJÄNTEINEN TYÖ TUOTTAA TULOSTA Helpolla ei JYPS ole saavuttanut asemaansa tahona, joka nykyään otetaan mukaan suunnittelutyöhön ja jonka mielipiteitä ja näkemyksiä halutaan kuulla päätöksiä tehtäessä. – Onhan se vaatinut paljon työtä. Vuosia on oltu mukana kaikissa mahdollisissa seminaareissa, työryhmissä ja kokoontumisissa, jätetty kannanottoja ja lausuntoja, järjestetty pyöräilytapahtumia ja -tempauksia, lähetetty tiedotteita ja oltu julkisuudessa. Tenhunen ei kiellä, etteikö työ välillä olisi ollut tuulimyllyjä vastaan taistelua – ja on sitä ajoittain edelleenkin. – Välillä on pitänyt aika kärjekkäästikin ottaa kantaa, jotta on otettu huomioon. Valitettavasti asiat eivät joskus mene eteenpäin, ellei ole riittävän tiukka ja tuo omia näkemyksiään esille voimakkaasti, Tenhunen pohtii. Hän antaa kuitenkin kiitosta siitä, että kehitystä on tapahtunut niin tietämyksessä kuin asenteissakin. Kuntaorganisaatiossa saattoi vielä kymmenen vuotta sitten olla täysin vas-

15


takkaisia mielipiteitä pyöräilyn edistämisestä. Nyt pyöräilyn edistämisen hyödyt nähdään selvemmin. – Erilaisia näkemyksiä on, eivätkä kaikki ole näissä asioissa ihan samoilla linjoilla, mutta kyllä kymmenen vuoden aikana asiat ovat kovasti muuttuneet positiiviseen suuntaan ja ollaan ihan toisenlaisessa maailmassa. Jotkut asiat ovat menneet viime vuosina jopa yllättävänkin nopeasti eteenpäin, Tenhunen kehuu. Erityisesti Tenhunen kiittää Jyväskylän liikenne- ja katuosaston väkeä hyvästä yhteistyöstä ja säännöllisestä yhteydenpidosta. Hänen mukaansa liikennesuunnittelussa osataan jo melko hyvin ottaa huomioon pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvät seikat. Kaavoitusratkaisuihin Tenhunen sen sijaan toivoisi pyöräilyn edistäjien pääsevän vaikuttamaan vahvemmin. – Kaavoihin pitäisi saada kävely ja pyöräily vahvemmin mukaan suunnittelun alusta asti. On hyvin vaikea jälkikäteen edistää pyöräilyä ja kävelyä, jos kaava asettaa sellaisia rajoituksia, ettei saada esimerkiksi linjauksia optimoitua. Siinä olisi vielä Suomessa parantamisen varaa.

ESIMERKIN VOIMA Tenhusen mukaan paras tapa vaikuttaa asenteisiin on tuoda pyöräilyä esille laaja-alaisesti ja näyttää itse pyöräilijänä hyvää esimerkkiä. – Pyöräilyviikon kaltaisten tapahtumien yhteydessä porukka näkee, kun pyöräilyasioita viedään positiivisella meiningillä eteenpäin. Myöskään päättäjät eivät voi sivuuttaa tapahtumaa, joka kerää niin paljon väkeä. Pyöräilyn imagoon voidaan vaikuttaa myös erilaisilla tempauksilla, joista Tenhunen mainitsee I Cycle -kampanjan. Kyseessä on JYPSin vuonna 2012 lanseeraama pyöräilynedistämiskampanja, jonka tunnukseksi suunnitellusta I Cycle -logosta tuli niin suosittu, että JYPS vapautti tunnuksen ilmaiseen yleishyödylliseen ja valtakunnalliseen käyttöön muutama vuosi sitten.

16

Tenhunen korostaa myös esimerkin voimaa. Hän myöntää, että pyöräilijöiden käyttäytymisessä on puutteita, vaikkapa käsimerkin käytössä, mutta esimerkillinen käyttäytyminen liikenteessä kantaa hedelmää. Mielikuvat pyöräilystä muuttuvat positiivisemmiksi, kun kokemukset pyöräilijöistä liikenteessä ovat hyviä. Myös pyöräilyyn liittyvän tutkimustiedon lisääminen ja koulutuksen kehittäminen ovat Tenhusen mielestä oleellisia pyöräilyn lisäämiseksi ja parempien pyöräilyolosuhteiden kehittämiseksi. – Tutkimustietoa tarvitaan, jotta voidaan perustella pyöräilyn etuja ja hyötyjä. Mutu-tiedon perusteella on vaikea edistää asioita. Tarvitaan faktatietoa: numeroita ja taloudellisia hyötyjä. Onneksi tutkimustietoa on koko ajan enemmän tarjolla. Tenhunen iloitsee myös liikenneinsinöörien koulutuksen kehittymisestä, vaikka kehitettävää silläkin puolella edelleen löytyy. – Takavuosina liikenneinsinöörien koulutuksessa ei ollut juuri ollenkaan kävelyä ja pyöräilyä. Tilanne on nyt parantunut niin Tampereen teknillisen yliopiston Vernen myötä kuin Aalto-yliopistossa. Tenhunen antaa kiitosta myös Helsingin kaupungille, joka järjestää pyöräliikennekoulutuksia muidenkin kaupunkien suunnittelijoille. Helsingin kaupunki on myös tehnyt pyöräväylien suunnitteluun ohjeet, jotka ovat vapaasti muunkin valtakunnan käytettävissä.

SÄHKÖPYÖRÄT TULEVAT Suurimpana pyöräilyn tulevaisuuden trendinä Tenhunen pitää sähköpyöräilyn yleistymistä. Sähköpyörien myynti lähti viime vuonna meilläkin selkeään nousuun. Suomi on silti vielä kaukana Keski-Euroopan maiden sähköpyörämääristä. Tenhunen ennustaa sähköpyörien myynnin kuitenkin kasvavan tulevina vuosina Suomessakin hintojen tippuessa ja akkuteknologian kehittyessä.


Tenhusta harmittaa sähköpyöristä muodostunut virheellinen imago: sähköpyörät mielletään Suomessa liikuntarajoitteisten ja vanhusten pyöriksi. – Vieläkin törmää välillä kysymykseen, onko sulla jotain ongelmia, kun sulla on sähköpyörä. Euroopassa sähköpyörät nähdään ennen kaikkea työmatkapyörinä, jotka soveltuvat pukumiesten ja jakkupukunaisten käyttöön, Tenhunen kertoo. Sähköpyörät helpottavat nimenomaan työmatkapyöräilyä. Ne pidentävät pyörällä kuljettuja matkoja ja helpottavat tavarankuljetusta. On todettu, että sähköpyörän myötä autoilijat saadaan helpommin valitsemaan pyörä työmatkoille. Vaikka sähköpyörien yleistyminen on positiivinen suuntaus, näkee Tenhunen kehityksessä myös haasteita. Sähkö- ja lastipyörät vaativat liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. – JYPS on yrittänyt jo useamman vuoden toitottaa, että sähkö- ja lastipyörien yleistyminen on pakko alkaa ottaa huomioon väylien suunnittelussa. Sähköpyörillä pääsee jopa 45 km/h. Nykyiset pyöräväylät hankaline alikulkuineen ja reunakiveyksineen ja toinen toistensa seassa kulkevine kävelijöineen ja pyöräilijöineen eivät sovellu sähköpyöräilyyn. Valitettavasti onnettomuuksilta ei tulla välttymään, Tenhunen ennustaa. – Henkilöt, jotka suunnittelevat väyliä ja päättävät näistä asioista, eivät itse välttämättä ole ajaneet tämän tyyppisillä pyörillä, joten asia ei konkretisoidu heille. Siksi JYPS järjestää päättäjäpyöräilyjä, joissa on myös sähkö- ja lastipyöriä mukana.

eli pääpyöräväylien verkoston sekä keskustan pyöräpysäköinnin kehittämisen. Vanhan junaradan pohjalle rakennettavan Seppälän baanan ensimmäinen osuus valmistuu tänä keväänä. JYPS ehdotti baanan rakentamista vuonna 2012. Junaratojen pohjat ovat valmiiksi suoria ja tasaisia, niiden routaeristykset ovat hyvät eikä väylillä ole juurikaan ylityksiä vaativia risteyksiä. Junaratojen pohjalle rakennettavat baanat mahdollistavat pyöräilijöille sujuvamman, nopeamman ja turvallisemman siirtymisen kaupungin laitamilta keskustaan. Baanoja voidaan rakentaa myös moottoriteiden varsille. Monin paikoin parannetaan myös jo olemassa olevaa pyörätieverkkoa. Tenhusen mukaan Helsingin baanaverkostohanke toimii hyvänä esikuvana pienemmillekin kaupungeille. – Me uskotaan ja toivotaan, että Jyväskylässä kävisi niin kuin Helsingissä, että kun ensimmäinen vaihe saadaan valmiiksi, niin huomataan, miten hyvin pyöräilyväyliä voidaan tehdä ja miten ne lisäävät pyöräilyä.

VANHAT JUNARADAT PYÖRÄVÄYLIKSI

wecyclefinland.fi Helsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohje: pyoraliikenne.fi

Omasta kotikaupungistaan pyöräilyn kannalta merkittävimmiksi kehityskohteiksi Tenhunen nimeää yhdeksän baanan

Lisätietoja

I JKL

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry puheenjohtaja Teemu Tenhunen puh. 041 544 2195, pj@jyps.fi www.jyps.fi

17


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: MACROVECTOR, MASCHA TACE

Auton ylivoimainen suosio työmatkoilla ei hiivu

Liikenneviraston tilaaman ja Aula Researchin sekä Motiva Oy:n kesällä 2016 toteuttaman päättäjäkyselyn mukaan terveyttä edistävä työmatka on edelleen haavekuva ja auto yhä suosituin kulkuväline työ- ja työasiamatkoilla. Auton suosio on suuri jopa lyhyillä työmatkoilla huolimatta siitä, että päättäjät kokevat kestävät ja terveyttä edistävät liikkumismuodot tärkeiksi. Suomalaiset suosivat edelleen autoa lyhyilläkin työmatkoilla. Kyselyssä selvitettiin päättäjien arvioita henkilöstön liikkumismuodoista eri organisaatioissa, asenteita kestävän liikkumisen edistämiseen sekä jo asiassa toteutettuja toimenpiteitä ja mahdollisia esteitä. Kyselyyn vastasi yhteensä 426 päättäjää, joista yritysjohtajia oli 402 (94 %) ja kunnanjohtajia 24 (6 %). Päättäjistä 78 prosenttia kertoi auton olevan henkilöstön suosituin kulkuväline työmatkoilla.

78 % ”78 % kertoi henkilöstön suosivan eniten autoa.”

18

KYSELYN AVULLA TUKEA TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUSTYÖHÖN Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia ja sujuvia sekä liikkujan terveyttä edistäviä. Kyselyssä työmatkalla tarkoitettiin kodin ja työpaikan välillä tapahtuvaa liikkumista. Työasiamatka taas käsitti työaikana, työnantajan asialla tapahtuvan liikkumisen esimerkiksi kokouksiin ja tapaamisiin. Markkinatutkimuksen tarkoituksena oli saada tukea työpaikkojen liikkumisen ohjaustyöhön. Markkinatutkimuksella haluttiin selvittää kestävän työmatkaliikkumisen nykytilannetta, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa yleistä asenneilmapiiriä kestävän liikkumisen edistämiseen sekä tuoda ajatuksia työpaikoille suunnattujen kärkiviestien muodostamiseen, kertoo Motivan asiantuntija Sara Lukkarinen kyselyn toteuttamisen taustoista. – Näitä vastauksia on hyödynnetty nyt erityisesti valtakunnallisen työpaikkojen liikkumisen ohjauksen työn käynnistämisessä. Tutkimuksen avulla saatiin lisätietoa siitä, mitä tietoa työnantajat tarvitsevat ja miten heille kannattaa asiasta viestiä, Lukkarinen sanoo.


68 %

”Kestävän liikkumisen hyödyt yhdistyvät vahvasti työhyvinvoinnin edistämiseen.”

”68 % pitää kestävän liikkumisen edistämistä tärkeänä”

ASENTEET KESTÄVÄN LIIKKUMISEN EDISTÄMISEEN OVAT MYÖNTEISIÄ

PÄÄTTÄJILLÄ HENKILÖSTÖN TERVEYS JA HYVINVOINTI MIELESSÄ

Kyselyn perusteella päättäjät suhtautuvat myönteisesti kestävän liikkumisen kehittämiseen. Vastaajista yhteensä 68 prosenttia piti asiaa joko erittäin tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä. Vain 8 prosenttia ei pitänyt asiaa tärkeänä. Erityisesti suuremmissa organisaatioissa kestävän liikkumisen kehittäminen kiinnostaa. Toimenpiteitäkin on jo tehty, mutta vain pienellä osalla (7 %) on esimerkiksi työntekijöiden liikkumiseen kannustava suunnitelma. Erilaisista kestävän liikkumisen keinoista eniten edistetään etäneuvotteluita (51 %) ja etätyötä (37 %). Alueelliset erot tulivat esiin liikkumisen muotoja tarkasteltaessa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa kaupungeissa julkista liikennettä hyödynnetään selkeästi enemmän, koska se on kattavaa ja sen käyttö on mahdollista. Myös organisaatioiden ja toimipaikkojen sijaintipäätöksiin on vaikuttanut niiden saavutettavuus. Siltikin auton suosio pääkaupunkiseudulla on korkea (58 %). Keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa auton suosiota (81–90 %) selittävät julkisen liikenteen vähyys tai puuttuminen kokonaan sekä pitkät välimatkat. Etätyötä tehdään myös pääkaupunkiseutua vähemmän. Julkisen liikenteen mahdollisuuksia ollaan kuitenkin kiinnostuneita kehittämään. Päättäjien mielestä kestävän liikkumisen muodoista sähköautoilla (46 %), polkupyörillä (45 %) ja kävelyllä (43 %) on eniten potentiaalia. Kyselyn mukaan päättäjiä kiinnostavat myös esimerkiksi kimppakyytien (36 %) ja sähköpyörien (29 %) hyödyntäminen. Kiinnostuksesta huolimatta sähköiset kulkumuodot ovat hyvin vähän käytettyjä.

Kyselyn myönteisesti yllättävä tulos oli, että päättäjät liittävät kestävän liikkumisen hyödyt ensisijaisesti ja vahvasti työhyvinvoinnin edistämiseen. Päättäjistä suuri osa oli sitä mieltä, että kestävällä liikkumisella voidaan tukea työntekijöiden työkykyä ja terveyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Vastauksissa esille nousivat myös työn tuottavuuden kasvaminen sekä työtyytyväisyyden ja sitoutumisen lisääntyminen. Kestävän liikkumisen hyödyt liitetään myös hiilidioksidipäästöjen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen sekä työasiamatkojen kustannusten alenemiseen. Kestävän ja terveyttä edistävän liikkumisen hyödyt siis tunnistetaan yrityksissä ja organisaatioissa laajalti, mutta toistaiseksi toimenpiteitä asian edistämiseksi ei juuri tehdä. – Liikenne ja liikkuminen ovat tällä hetkellä muutospaineiden alaisena, mikä osaltaan voi vaikuttaa työpaikkojen kiinnostukseen. Toisaalta asian moniulotteisuus myös työelämän murrokseen, työhyvinvoinnin kasvattamiseen ja vastuullisuuden merkitykseen tulee toivottavasti edistämään aihepiirin tunnettuutta ja toimenpiteiden määrää työpaikoilla, Lukkarinen sanoo. – Kyselyn tuloksia on jo hyödynnetty työpaikkojen liikkumisen ohjauksen brändin rakentamisessa sekä viestinnässä. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka asenteet aihepiiriä kohtaan tulevat kehittymään.

Lisätietoja: http://www.motiva.fi/etusivu_2010/ajankohtaista/ seminaariaineistot/liikenne/tyopaikkojen_kestava_ liikkuminen_-_paattajakyselyn_tuloksia_-webinaari_28.6.2016

19


18.–20.8.2017 www.kunnonlaiva.fi

Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja Serenade lähtö pe 18.8. klo 17.00, paluu su 20.8. klo 9.55

la l e e t n la l e e liiku tu t n tu liikuta Marko Keränen Luennot Atlantis Palacessa

PERJANTAINA 18.8.

Risteilyisäntänä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmastakin tuttu Marko Keränen

Satu Lähteenkorva, psykologi Tunne persoonasi – käsitys itsestä

Satu Lähteenkorva

Timo Renfors, terveyspsykologi Mielen hehku – tarinoita itsetunnosta

Timo Renfors

Kari Ketonen, näyttelijä, käsikirjoittaja Sisäinen läsnäolo – karismaa peliin!

Kari Ketonen

LAUANTAINA 19.8. Jenny Lehtinen, toimittaja Liikunta kuuluu kaikille

Jenny Lehtinen

Satu Lähteenkorva, psykologi Persoonalla tunnetta työhön Marko Keränen, tanssinopettaja, koreografi Innosta tunteella ja intohimolla

Liikuntaa kolmella kannella

Kunnon Laivan osallistujille on tarjolla luento maissa ennen laivan lähtöä: Anu Kangasniemi terveyspsykologian erikoispsykologi Kohti muutosta – motivaatiota elintapamuutokseen arvotyöskentelyn avulla Ilmoittaudu luennolle: www.kunnonlaiva.fi.

Lisätietoja ohjelmasta www.kunnonlaiva.fi

Tähtinä illassa loistavat

Lauri Tähkä Disco Inferno


LIIKUNTAMAISTIAISISSA MUUN MUASSA FasciaMethod Anne Puranen / Viivi Kettukangas HighRoller Jemina Laitinen Kahvakuula Tuomo Kilpeläinen Lavis Sirkku Pusa M.A.X.-steppitunti Sanna Kasurinen POUND Paula Kotilainen

Rythms-tanssitunti Ansku Bergström The Work of Booty by Casall Nora Ryytty Twerkkaus Monserrat Villarroel Lisäksi mm. joogaa ja kehonhuoltoa sekä monipuolinen tanssillinen liikuntakattaus.

Aikataulu 18.–19.8. Helsinki–Tukholma klo 17.00–9.30 19.–20.8. Tukholma–Helsinki 16.45–9.55

Matkustajahinnat

Monipuolinen näyttelyosasto

Matka euroa/ hlö

4 henkilöä hytissä

3 henkilöä hytissä

2 henkilöä hytissä

1 henkilö hytissä

C-luokka

90 e/hlö

103 e/hlö

131 e/hlö

213 e/hlö

B-luokka

97 e/hlö

113 e/hlö

145 e/hlö

242 e/hlö

Promenadeluokka

109 e/hlö

129 e/hlö

170 e/hlö

291 e/hlö

A-luokka

114 e/hlö

136 e/hlö

179 e/hlö

310 e/hlö

Family-hytti

152 e/hlö

177 e/hlö

225 e/hlö

428 e/hlö

DeLuxe-luokka Promenade

-

-

272 e/hlö

496 e/hlö

DeLuxe-luokka Seaside

-

-

303 e/hlö

558 e/hlö

Commodore ja Junior Suite

-

-

469 e/hlö

892 e/hlö

Hintaan sisältyy risteily valitussa hytti­luokassa, aamiainen meno- ja paluu­matkalla (DeLuxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen) sekä ohjelma laivalla.

Matkavaraukset ja tiedustelut www.matkapojat.fi/kunnonlaiva puh. 010 2323 117 kunnonlaiva@matkapojat.fi Lisätietoja ohjelmasta Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Sari Kivimäki puh. 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.

Lisätietoa Kunnon Laivan bussikuljetuksista, aterioista, Tukholman-retkistä ym. www.kunnonlaiva.fi.


ALKUKESÄN PUHUTUIN TELEVISIO-OHJELMA

Kansan liike – tulevaisuus alkaa tänään Liikenne ja liikkuminen paikasta toiseen kuuluvat jokaisen arkeen. Aihe ei monestakaan meistä ole välttämättä hauska tai innostava, pikemminkin hyvin arkinen. Liikenne herättää kyllä tunteita ja intohimoja, usein negatiivisia sellaisia. Miksi tuo ei käyttänyt vilkkua? Taaskaan ei ole hiekoitettu ajoissa! Ei noin saa ohittaa! Miten tämä pyörätie nyt tähän loppui? Ei taaskaan parkkipaikkaa tässä lähellä.

Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyy Suomen-kokoisessa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja kaupungit muun muassa joukkoliikenteen mahdollisuuksien osalta hyvin erilaisia, paljon poliittisia intressejä. Puhumattakaan maailmanlaajuisesti taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Toisaalta jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä jokaiselle kulkemallemme matkalle valinta – miten minä kuljen matkani tänään? Liikenneministeri Merja Kyllönen kutsui vuonna 2012 joukon asiantuntijoita pohtimaan liikennepolitiikan ja -järjestelmien muutostarpeita ja -tapoja. Perustetun uuden liikennepoliittisen klubin keskusteluissa heräsi myös ajatus siitä, miten televisio-ohjelmasarjan avulla voitaisiin edistää kestävää liikkumista kansalaistasolla. Monien vaiheiden jälkeen on edetty siihen pisteeseen, että 10-osainen televisiosarja Kansan liike saa ensiesityksensä 28. toukokuuta 2017 Yle tv1:llä.

VIIHDYTTÄVÄÄ ASIAA

TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: KANSAN LIIKE JA YLE/ARI OJANPERÄ

22

Yle Asia on Kansan liikkeen tilaaja ja suurin rahoittaja. Tuotantoyhtiönä on viihteen kokenut mestari Warner Bros. Finland. Kun televisiotuotannon ammattilaiset pääsivät aiheen pariin, jäi liikennepolitiikka ohjelmassa juuri sellaiseen rooliin, mihin se tämän tyyppisessä televisiosarjassa kuuluukin.


– Katsojista yli puolet ilmoittaa katsovansa televisiota viihtyäkseen. Siksi vallitseva metodi Yle Asian ulkopuolelta tilaamissa ohjelmissa on, että faktaa tuodaan esiin viihdyttävästi tunteiden kautta. Elämyksellisyys ja päähenkilöihin samaistuttavuus ovat avainaineksia, kertoo Yle Asian tilaaja Ari Ylä-Anttila. – Kansan liike edustaa useaa eri genreä: elämäntapaa, lifestylea, terveyttä ja politiikkaa. Sen kohderyhmäksi voisi ajatella 25+-katsojat. Nuoria kiinnostavat ohjelman aiheet, kuten liikkuminen, eettisyys, jakaminen ja kestävä kehitys – millaisen maailman jätämme heidän lapsilleen, Ylä-Anttila pohtii.

VAHVA USKO KUMPPANUUSPROJEKTEIHIN Idean takana olleet asiantuntijaorganisaatiot ovat mukana rahoittamassa ohjelmaa ja sen verkkoympäristöä sekä toimivat ohjelman ohjausryhmässä sisältöasiantuntijoina. Ohjelman kumppaneina toimivat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Tekes, Trafi, VTT, Sitra ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Yli 30-vuotisen uran Ylellä jo tehnyt Ylä-Anttila uskoo vahvasti kumppaniyhteistyöhön. Hän jopa toivoo, että siitä voisi tulla Ylelle tavaramerkki. – Ylessä kumppanuusprojektit ovat vielä melko pienessä roolissa tuotantojen määrässä, mutta toivoisin niitä lisää. – Olen lumoutunut siitä, millainen voima kumppanuudessa asiantuntijaorganisaatioiden kanssa voikaan parhaassa tapauksessa olla. Minulla on kokemusta muutamista erilaisista vastaavista yhteistyöprojekteista ja minun mielestäni ne kaikki ovat onnistuneet hyvin. Kansan liikkeessäkin oleva kombinaatio, valtiollinen mediayhtiö jakelijana, kaupallinen tuotantoyhtiö toteuttajana ja ei-kaupalliset asiantuntijaorganisaatiot rahoittajina ja sisällöntuottajina, voivat Ylä-Anttilan mukaan saada yhdessä paljon enemmän hyvää aikaan kuin kukaan yksin.

PÄÄHENKILÖITÄ JA MUUTOKSIA Kansan liike rakentuu kahdeksan päähenkilöperheen ympärille, jotka elävät erilaisissa perhe- ja elämäntilanteissa eri puolilla Suomea. Päähenkilöt saavat erilaisia viikkotehtäviä suoritettavakseen sekä erilaisia liikkumisen kulkuvälineitä tai sovelluksia kokeiltavakseen. Reality-tunnelmaa lisää päähenkilöiden itsensä kuvaama materiaali. Mukana päähenkilöitä tukemassa ja kannustamassa on ohjelman juontaja Sampo Marjomaa sekä ohjelman vakioasiantuntija, päähenkilöiden henkinen valmentaja Matti Alpola. – Päähenkilöiden casting on tässä ohjelmassa erittäin onnistunut, iloitsevat ohjelman tuottaja Samuli Sainio ja ohjaaja Lulu Salmi Warner Brosilta. – Heiltä on saatu todella paljon laadukasta materiaalia, he ovat kiinnostuneita aiheesta ja motivoituneita kokeilemaan uutta. He ovat todella laittaneet itsensä likoon, jatkaa Salmi. Sainio tietää, että reality-henkisissä ohjelmissa ratkaiseva merkitys on juuri castingilla.

– Tähänkin ohjelmaan haettiin päähenkilöitä avoimen haun kautta. Koskaan ei voi tietää, miten päähenkilöt lopulta kuvausten aikana käyttäytyvät. Se on aina tietynlainen riski, mutta tällä kertaa on osuttu täyskymppiin. Ylä-Anttilan mukaan kiinnostavan ohjelman reseptissä on aina mukana tarinallisuutta, elämyksiä ja kiinnostavia päähenkilöitä. – Vaikka päähenkilöt eivät ole julkisuuden henkilöitä, ovat he aina jollain tavalla persoonallisuuksia. Katsoja voi samaistua tavallisen päähenkilön kehittymiseen helpommin kuin julkisuuden henkilöön. Elämykset voivat olla monenlaisia, onnistumisia ja pettymyksiä. Tärkeää olisi, että lopulta mahdollisimman moni päähenkilö kokee onnistuvansa. Näin katsojallekin jää ohjelmasta positiivinen fiilis, tietää Ylä-Anttila. Kansan liikkeessä on luvassa myös niitä onnistumisia. – Enempää yksityiskohtia ohjelmasta paljastamatta voin kertoa, että muutoksia päähenkilöiden käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa tulee tapahtumaan, hymyilee Sainio arvoituksellisesti.

VAIHTUVIA, MONIPUOLISIA TEEMOJA Jokaisessa Kansan liikkeen jaksossa käsitellään kestävän liikkumisen eri teemaa. Aiheina ovat pyöräilyn lisääminen, viisas autoilu, hyötyliikunta, julkisen liikenteen käyttö työmatkoilla, jakamistalous, lasten liikkuminen, fiksu käyttäytyminen liikenteessä sekä tulevaisuuden liikkumismuodot. Sitovana teemana kaikissa jaksoissa on uusien toimintatapojen opettelu ja haltuunotto. Aiheita käsitellään päähenkilöiden lisäksi myös studioraadissa. Studiossa kokoontuu juontaja Marjomaan lisäksi kolmihenkinen raati, jonka vakiojäseniä ovat ajatushautomo Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen sekä toimittaja Tuomas Rajala. Kolmas raadin asiantuntijajäsen vaihtuu jakson teeman mukaan.

23


”Testaa, millainen liikkuja olet!” ”Miten minä kuljen matkani tänään?”

– Olemme todella tyytyväisiä ohjelman asiantuntijoihin. He ovat sanavalmiita ja rentoja, mutta samalla kivenkovia asiantuntijoita. Tapasimme ennen ohjelmaa useita kymmeniä asiantuntijoita ja pohdimme huolellisesti roolitusta. Itse ohjelmaan mahtui mukaan vain murto-osa, mutta monien muidenkin asiantuntemusta on ohjelman takana. On ilahduttavaa, kuinka monia mahtavia asiantuntijoita Suomesta löytyykään, Salmi kertoo. Teemojen käsittely jatkuu monipuolisesti ohjelman verkkosivuilla ja sosiaalisen median sisällöissä. Verkkosivuilla voi tehdä SEGMENT-testiin pohjautuvan alkukartoituksen, millainen liikkuja itse todellisuudessa onkaan. Televisio-ohjelman ja verkon sisältö tarjoaakin kimmokkeita ja eväitä omien asenteiden ja käyttäytymisen muutokseen.

MITEN MUUTOKSIA SAADAAN AIKAAN? Ylä-Anttila tietää, että mediaan ja sen aiheuttamiin muutoksiin kohdistuu välillä epärealistiset paineet. – Täytyy vakavasti aina pohtia, mikä on se muutos, jota realistisesti voimme yhdellä ohjelmalla saada aikaan. Ei pidä olla naiivi ja uskoa, että muutamme kaiken. Muutoksen taustalla on aina monen asian yhteisvaikutus. Media voi toki olla sysääjänä muutokseen ja lisäämässä keskustelua, pohtii Ylä-Anttila. Yhden televisio-ohjelman osalta muutoksia tai vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. – Emme tuijota vain katsojalukuja, sillä tässäkin tapauksessa tiedämme, että Yle tv1 on paljon katsottu kanava. Lisäksi on paljon television suurkuluttajia, jotka katselevat useita tunteja päivässä sisällöstä riippumatta. Sosiaalisen median keskuste-

24

lut, jakamiset ja muu ohjelman herättämä keskustelu on se, mikä kertoo enemmän vaikuttavuudesta. Aluksi lähdetään luonnollisesti siitä, että saadaan ohjelmalle katsojia. Tällöin ohjelman tulee herättää tunteita katsojassa, vaikkapa mielihyvää tai raivoa. – Jos ohjelma menee ohi suututtamatta ketään tai nostamatta yhtäkään aihetta keskusteluun, se on ollut aika yhdentekevä, mikä ei tietenkään ole hyvä juttu, kuittaa Ylä-Anttila. – Toinen muutoksen aste on jo se, jos katsoja siirtyy verkkoon keskustelemaan tai etsimään lisää tietoa aiheesta. Tällöin aihe jo kiinnostaa ja jotain muutostarvetta ehkä omalle käyttäytymiselle on havaittu. – Kolmas ja suurin juttu on sitten se, että jotain muutosta tapahtuu – joko yksilö- tai yhteiskuntatasolla. Vaikea tietysti on tässäkin sanoa, että muutos on tietyn tv-ohjelman ansiota. Toisaalta muutos on myös se, etteivät asiat mene huonompaan suuntaan, arvioi Ylä-Anttila.

HAASTEET KÄÄNNETTY VOITOKSI Jo lähtökohtaisesti Sainio ja Salmi tiesivät, että Kansan liikkeen tekemisessä tulee olemaan muutamia haasteita. – Kun ohjelmassa on paljon sisältöaiheita, joutuu käsikirjoitusvaiheessa pohtimaan tosissaan, miten kaikki aiheet saadaan kiinnostavasti käsiteltyä ja miten tuoda eri näkökulmia esiin, Lulu Salmi pohtii. – Vaikka ohjelman aiheet ovat ajankohtaisia ja arkipäiväisiä, osittain jopa poliittisia, oltiin kuitenkin kokoa ajan tekemässä ensisijaisesti viihdeohjelmaa. Siinä on myös aina omat niksinsä, miten saada asia ja viihde nivottua houkuttelevasti ja koukuttavasti yhteen, jatkaa Salmi.


Samuli Sainio kuitenkin muistuttaa, että vaikka sisältöaiheita on paljon, niiden pyörittely yleensä palkitsee. – Ohjelmasta tulee ehdottomasti parempi, kun se sisältää useita aiheita ja käsikirjoitukseen jaksetaan nähdä vaivaa, lisää Sainio. Positiivisena haasteena ohjelmanteossa vastaan tuli hieman yllättäenkin aineiston suuri määrä. – Päähenkilömme olivat niin innokkaita kuvaamaan, että meillä oli valtava määrä heidän aineistoa käsittelyssä. Myös studioraatien kuvauksista materiaalia tuli yllin kyllin. Edittipöydän ääressä saatiin viettää tunti jos toinenkin, Salmi muistelee. Aikataulut asettavat aina oman haasteensa. Kun kyseessä ei ole valmis formaatti, elää käsikirjoitus ohjelman ja materiaalin mukana. Tuotantotiimi halusi kuvata viimeisten jaksojen aineiston mahdollisimman myöhään eli vuoden 2017 alussa. Näin varmistettiin, että nopeatempoisesti elävässä liikkumiskulttuurissa ollaan ohjelman esitysaikana edelleen ajan hermolla. – Loppu hyvin, kaikki hyvin. Haasteet käännettiin voitoksi ja olemme todella tyytyväisiä ohjelman lopputulokseen, myhäilevät Sainio ja Salmi. Tilaajan edustaja Ylä-Anttila on enemmän kuin tyytyväinen. – Täytyy myöntää, että lähtökohdat olivat haastavia: kuivasävyinen ja poliittisesti värittynyt aihepiiri, josta pitäisi tehdä viihdyttävää televisiota. Olen kuitenkin positiivisesti vaikuttunut ja yllättynyt hyvästä lopputuotoksesta. Toisaalta, ohjelmaa ei tehdä minulle, vaan katsojille, joten sen vastaanotto vasta viime kädessä kertoo, miten onnistuimme, muistuttaa Ylä-Anttila.

Kansan liike 28.5.–30.7.2017, sunnuntaisin Yle tv1 klo 18.45. Kaikki jaksot katsottavissa 28.5. alkaen Yle Areenasta. www.kansanliike.tv Yhteistyössä Yle, Warner Bros. Finland, liikenneja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Tekes, Trafi, VTT, Sitra ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.

25


TEKSTI: TERHI KANNISTO / LUMINAR SOLAR KUVAT: MIKKO TÖRMÄNEN

Palkittu hanke tuo liikettä ja energiaa tilitoimistoon Työ tilitoimistossa on pääasiassa passiivista istumatyötä, joka voi ajoittain olla henkisesti kuormittavaa. Miten edistää työntekijöiden hyvinvointia ja ehkäistä istumatyön aiheuttamia terveyshaittoja? Tähän haasteeseen on vastannut ODL Liikuntaklinikan, Laturi Corporationin sekä oululaisen tilitoimisto Talenomin LIITY! Liikettä työpäivään – energiaa elämään -hanke. Hanke palkittiin maaliskuussa KKI-Päivillä terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä.

Liian vähäinen liikunta ja runsas istuminen lisäävät tutkitusti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja masennukseen. Vuonna 2015 käynnistyneen LIITY!-hankkeen tavoitteena on vähentää Talenomin työntekijöiden päivittäistä istumista, lisätä henkilöstön energiatasoa ja työhyvinvointia sekä edistää arkiaktiivisuutta. Hankkeessa on kehitetty itseohjautuva, yhteisöllinen ja jatkuva toimintatapa, jolla istumatyöntekijöitä kannustetaan liikunnallisempaan ja aktiivisempaan elämään. Talenomilla on noin 550 työntekijää, ja henkilöstömäärä kasvaa vauhdikkaasti. Tilitoimistossa työ on pitkälti istumatyötä, joten kohderyhmä on hankkeen tavoitteille otollinen. Varsinkin passiivista työtä tekevillä arkiaktiivisuuden lisääminen työssä ja vapaa-ajalla saa aikaan merkittäviä terveyshyötyjä ja työhyvinvoinnin kasvua. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti työyhteisön vähiten liikkuvat työntekijät. – On tärkeää kehittää menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa kaikista vähiten liikkuvat ja riskiryhmään kuuluvat henkilöt

26

sekä luoda työkaluja, jotka jäävät osaksi yrityksen jatkuvaa työhyvinvoinnin kehittämistä, ODL Liikuntaklinikan palvelujohtaja Kaisu Kaikkonen valaisee.

ENERGIATESTILLÄ TÄSMÄTIETOA Hankkeessa mukana olevan Laturi Corporationin kehittämällä Energiatestillä henkilöstölle on tehty lähtötilanteen kartoitus sekä seurantamittaukset. Testi on helppo tehdä hajautetusti myös isolle joukolle, eikä se vaadi suuria järjestelyjä. Kyseessä on matalan kynnyksen testi, johon jokaisen on helppo osallistua. Testin tulokseksi saadaan Energiaindeksi, joka kertoo, kauanko henkilö jaksaa energisesti tehdä töitä, harrastaa ja puuhailla vapaa-ajalla. Talenom toimii 24 toimipisteessä, joten mittaukset ja aktivointitoimenpiteet tulee voida toteuttaa tasapuolisesti kaikille. Isossa organisaatiossa kaikkien testaaminen testauslaboratoriossa ei ole kustannustehokasta eikä edes tarkoituksenmukais-


ta, joten vaaditaan riittävän luotettavalla tasolla itseohjautuvasti tehtävä testi. Tähän tarkoitukseen hankkeessa on kokeiltu Energiatestejä ilman valmentajaa toteutettavina etätesteinä. Niiden tulokset ovat osoittautuneet riittävän luotettaviksi. – Energiatestissä testataan 12 osa-aluetta. Testissä kysytään osallistujan taustatiedot, liikunta- ja ruokailutottumukset ja muut perustiedot elintavoista. Lisäksi mitataan verenpaine, vyötärönympärys, liikkuvuus ja tasapaino sekä tehdään kolme kevyttä lihaskuntotestiä. Koko testi vie aikaa vain parikymmentä minuuttia, ja se on helppo tehdä sekä kotona että työpaikalla, toteaa toimitusjohtaja Vesa Tornberg Laturista.

– Puhelinvalmennukseen osallistuneiden palautteet ovat olleet pääsääntöisesti erittäin positiivisia. Kaikista passiivisimpien joukossa Energiatestin tulokset myös paranivat merkittävästi etäohjauksen myötä, Kaisu Kaikkonen kertoo. – Lähtösysäyksen elintapojen muutokseen ei useinkaan tarvitse olla massiivinen toimenpiteiden kirjo, vaan lähtötason mittausten lisäksi kevyempi etäyhteydellä toteutettu ohjaus ja neuvonta voivat riittää hyvin. Se on kustannustehokasta ja nykypäivän ennaltaehkäisevään työsuojelutoimintaan sopivaa, Kaikkonen jatkaa.

ETÄOHJAUS MUUTOKSEN TUKENA

AKTIVAATTORI KANNUSTAA AKTIIVISEMPAAN TYÖPÄIVÄÄN

Yhtenä hankkeen tavoitteista oli testata, miten etäohjaus soveltuu elintapojen muutoksen tueksi. Talenomilla Energiatestien tulosten perusteella henkilöstön joukosta seulottiin ne, jotka saivat testistä matalimman Energiaindeksin. Heille tarjottiin henkilökohtaista etävalmennusta valintansa mukaan joko ravitsemuksesta tai liikunnasta. Lähes 80 prosenttia henkilöistä tarttui mahdollisuuteen. Valmennuksen sisältö vaihteli osallistujien tarpeiden mukaan, mutta usein asiantuntijan kanssa keskusteltiin puhelimitse muun muassa painonhallinnasta, ateriarytmistä tai laadittiin henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Kaikkiaan noin 50 henkilöä on tähän mennessä osallistunut puhelinvalmennukseen.

Työpaikalla aktivoinnin toimeenpanevina voimina ja työntekijöiden vertaistukena toimivat koulutuksen saaneet aktivaattorit. Aktivaattorit luovat liikunnallisuutta vahvistavaa ilmapiiriä ja kannustavat omalla esimerkillään työyhteisöä osallistumaan työhyvinvointia tukevaan ja työssä jaksamista edistävään toimintaan. Aktivaattoreiden ei tarvitse olla hyvinvointialan ammattilaisia, vaan heille riittää koulutuksissa annettu perustieto esimerkiksi istumisen riskeistä, ravitsemuksesta, arkiliikunnasta ja ihmisten motivoinnista. KLT-kirjanpitäjä Heidi Sassi Talenomin Oulun toimipisteestä innostui aktivaattoritoiminnasta heti siitä kuultuaan. Oma aktiviisuus ja liikunnallisuus antavat eväitä muidenkin kannustamiseen.

27


– Asiat voivat olla pieniä arjen tekoja, esimerkiksi muistuttaa työkavereita, että kannattaa käyttää portaita hissin sijasta tai jättää auto kauppareissulla vähän kauemmas kaupan ovesta, Heidi Sassi kertoo. Kevään aikana aktivaattoritoimintaan valmistuu käsikirja ja konkreettisia työkaluja. Käsikirja tukee aktivaattorin tehtävää, sillä siinä jokaiselle kuukaudelle on määritelty oma hyvinvointiin liittyvä teemansa. Teemakuukausiin on sisällytetty jo olemassa olevia hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ja -kampanjoita. Lisäksi sähköinen käsikirja sisältää linkkejä videoihin, lomakkeisiin ja tulostettaviin materiaaleihin. – Työkalujen avulla voimme esimerkiksi tiimipalavereissa ja viikkoinfoissa näyttää vaikkapa jonkin lyhyen videon ravitsemuksesta tai arkiliikunnasta. Lisäksi olemme ideoineet, että intranetistä löytyisi materiaalia ja vinkkejä, jotta nekin toimipisteet, joilla ei ole omaa aktivaattoria, voivat hyötyä toiminnasta. Aktivaattoreiden kesken voimme WhatsApp-ryhmässä ideoida ja vaihtaa kokemuksia, Sassi kuvailee. Heidi Sassi kokee saaneensa aktivaattorikoulutuksista ja Energiatesteistä innostusta ja vinkkejä myös omaan arkeensa. – Energiatestien yhteydessä on painotettu, että energistä aikaa pitäisi jäädä myös työpäivän jälkeen. On hyvä, että energiatestin tuloksia katsoessa täytyy pysähtyä miettimään omaa stressitasoaan, ruokailutottumuksiaan ja jaksamistaan. Sitä ei usein arjen keskellä tule muuten tehtyä, Sassi pohtii.

SITOUTUMINEN TUO TULOSTA Työhyvinvointiin liittyvissä hankkeissa kaiken lähtökohta on johdon sitoutuminen, jotta hanke ei jäisi vain yksittäisiksi toimenpiteiksi ilman minkäänlaista jatkuvuutta. Talenomilla johto on hankkeeseen hyvin sitoutunut, ja Energiatestejä sekä aktivaattoritoimintaa ollaan kytkemässä vahvasti osaksi pysyvää työhyvinvoinnin kehittämistä ja työsuojelua. On myös tärkeää osata ajoittaa erilaiset toimenpiteet oikeaan ajankohtaan, jotta henkilöstöllä on aidosti aikaa ja mahdollisuus osallistua.

28

– Selkeiden pelisääntöjen luominen on tärkeää, jotta kaikki tietävät, mitä hankkeeseen osallistuminen tarkoittaa niin aktivaattoreille kuin osallistujillekin. Kattavalla sisäisellä viestinnällä ja sitouttamisella luodaan toimenpiteille hyvä maaperä, sanoo Kaisu Kaikkonen. Talenomilla aktivaattorikoulutuksia on pidetty tähän mennessä neljä, ja Energiatestejä on tarjottu koko henkilöstölle kolme kertaa viimeisen vuoden aikana. Seuraava aktivaattorikoulutus pidetään toukokuussa. Hankkeessa on nyt alkamassa toimintojen todellinen juurruttaminen työyhteisön arkeen. – Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksia on jo nähtävillä, tarkempia tuloksia saadaan vasta juurruttamisvaiheen jälkeen. Kehityshankkeessa hyviksi havaitut menetelmät ja erilaiset tukimateriaalit alkavat olla valmiina, nyt on käytännön työn aika, Kaikkonen toteaa.

Lisätietoja Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka palvelujohtaja Kaisu Kaikkonen puh. 050 312 5611, kaisu.kaikkonen@odl.fi


TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVA: JIRI HALTTUNEN

Testaa kuntosi Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueella Viime syksynä startannut Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue saavutti suursuosion, kun testirekassa vieraili 14 700 osallistujaa. KKI-ohjelman työyhteisöille suunnattu kiertue jatkuu nyt huhti–kesäkuussa 34 tapahtuman voimin. Kevään kiertueella vieraillaan eri paikkakunnilla kuin syksyn 2016 kiertueella. Rekkaan rakennetulla kuntotestiasemalla työikäiset pääsevät maksutta testaamaan kuntonsa rennosti, helposti ja hikoilematta arkivaatteissa 20 minuutissa. Tutuilla Kehon kuntoindeksi -testeillä mitataan puristusvoimaa, kestävyyskuntoa ja kehonkoostumusta. Oma aika kuntotesteihin suositellaan varattavaksi etukäteen kampanjan verkkosivuilta.

HYVÄ KUNTO SUOJAA TYÖUUPUMUKSELTA Syksyllä 2016 testeissä käyneistä naisista 50 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia koki itsensä työpäivän jälkeen vähintään silloin tällöin kohtuuttoman uupuneeksi. Kohtuuttoman uupumuksen kokeminen edes silloin tällöin on huolestuttavaa ja sillä voi pitkällä aikavälillä olla seurannaisvaikutuksia niin työkykyyn, työntekoon kuin arjessa jaksamiseen. Fyysisesti huonokuntoiset kokevat uupumuksen suuremmaksi ja työkykynsä heikommaksi sekä miehissä että naisissa. Huonokuntoisilla miehillä on nelinkertainen ja huonokuntoisilla naisilla kolminkertainen riski työkyvyn ennenaikaiseen menettämiseen. Omasta fyysisestä kunnosta kannattaakin huolehtia. Se ei tarkoita urheilullisia urotekoja, vaan jo arkinen aktiivisuus ja pienissä osissa kerätty liikuntamäärä riittävät alkuun. Terveelliset ruokailutottumukset ja riittävä uni täydentävät fyysisen aktiivisuuden lisäksi elämäntavat sellaiseksi, että niillä jaksaa niin työelämässä kuin vapaa-ajan puuhissa.

LISÄTIETOJA www.matkahyvaankuntoon.fi

Matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 ma 24.4. klo 10–18 Hamina, tori ti 25.4. klo 10–18 Kotka, tori ke 26.4. klo 10–18 Karhula, K-rauta Jumalniemen piha to 27.4. klo 10–18 Kouvola, Autosalpa Oy:n piha pe 28.4. klo 10–17 Kouvola, Kauppakeskus Veturi* ti 2.5. klo 10–18 Imatra, Prisma ke 3.5. klo 10–18 Lappeenranta, Prisma to 4.5. klo 10–18 Lappeenranta, Satamatori pe 5.5. klo 10–17 Lappeenranta, Satamatori* ma 8.5. klo 10–18 Forssa, Viihdeuimala Vesihelmi ti 9.5. klo 10–18 Hämeenlinna, Kauppatori ke 10.5. klo 10–18 Tampere, Keskustori to 11.5. klo 10–18 Tampere, Kauppakeskus Duo, Hervanta pe 12.5. klo 10–17 Tampere, Lielahtikeskus* ma 15.5. klo 10–18 Äänekoski, tori ti 16.5. klo 10–18 Keuruu, tori ke 17.5. klo 10–18 Jyväskylä, jäähallin parkkialue to 18.5. klo 10–18 Jyväskylä, jäähallin parkkialue pe 19.5. klo 10–18 Jyväskylä, Paviljonki, Kuljetus 2017 -messut* la 20.5. klo 10–16 Jyväskylä, Paviljonki, Kuljetus 2017 -messut* ma 22.5. klo 10–18 Vaasa, kauppatori* ti 23.5. klo 10–18 Vaasa, Strömberg Park ke 24.5. klo 10–18 Seinäjoki, Teollisuusalue pe 26.5. klo 10–17 Seinäjoki, Kyrkösjärven uimaranta ma 29.5. klo 10–18 Iisalmi, tori ti 30.5. klo 10–18 Siilinjärvi, Kunnonpaikka ke 31.5. klo 10–18 Kuopio, Prisman parkkialue to 1.6. klo 10–18 Kuopio, Matkus pe 2.6. klo 10–17 Kuopio, Automuseon parkkialue* ma 5.6. klo 10–18 Porvoo, Aleksanterin aukio ti 6.6. klo 10–18 Järvenpää, Rantapuisto/Sirkuskenttä ke 7.6. klo 10–18 Hyvinkää, Willan tori to 8.6. klo 10–18 Raasepori, Tammisaari, Rantapuistikko pe 9.6. klo 10–18 Helsinki, Stadi Cup / Sonera Stadium *) Merkityt päivät ovat SuomiMies seikkailee -rekkakiertuepäiviä, jolloin testirekka on varattu ensisijaisesti miehille. Lue lisää SuomiMies seikkailee -kampanjasta www.suomimies.fi. Lisäksi Matka hyvään kuntoon -bussi kiertää PohjoisPohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa keväällä ja kesällä 2017.

29


MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI

VES  TE Vaikuttavaa elintapaneuvontaa poikkihallinnollisesti Terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan suoraan keskeisiin kansansairauksien syihin. Usein pelkkä elintapojen muutos riittää terveysriskien vähentämiseen. Säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ravinnolla sekä laadukkaalla ja riittävällä unella on vaikutusta väestön kokonaishyvinvointiin. Perusterveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn lisäksi myös sairauksien hoidossa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.

VESOTE-hankealue

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä tunnistaa muutokset asiakkaan toimintakyvyssä mahdollisimman aikaisin, jotta elämänhallintaa tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein. Oleellista on, että asiakas kiinnostuu elintapamuutoksesta, käynnistää elintapamuutoksen sekä sisällyttää sen omaan arkeensa eli henkilö ottaa vastuuta omasta terveydestään ja tietää, mistä saa tarvittaessa tukea.

HALLITUKSEN KÄRKIHANKE VESOTE Elintapaneuvonnan vahvistaminen on keskiössä Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti VESOTE -hankkeessa, joka on yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017−2018). VESOTE kuuluu Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektiin. UKK-instituutin hallinnoimassa hankkeessa ideana on vahvistaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa. Päämääränä on, että suomalaiset liikkuvat riittävästi, vähentävät istumista ja syövät entistä enemmän ravitsemussuositusten mukaisesti. Univaikeuksien hoitoon on lisäksi tarkoitus saada yleisemmin käyttöön lääkkeettömiä hoitokeinoja.

HANKEKUMPPANUUTTA LAAJASTI

Puolen Suomen sote-hanke. VESOTE-hankealueilla on yhteensä yli 3,9 miljoonaa asukasta ja 172 kuntaa.

30

UKK-instituutin lisäksi valtakunnallisina järjestö- ja asiantuntijatoimijoina hankkeessa ovat mukana Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma, Suomen Diabetesliitto ry ja Mielenterveyden keskusliitto. Helsingin Uniklinikka – VitalMed Tutkimuskeskus tuo hankkeeseen unettomuuden lääkkeettömän hoidon asiantuntijuutta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ravitsemuksen asiantuntemusta. Alueellisina VESOTEtoimijoina on kymmenen sairaanhoitopiiriä. Toimintaan osallistuvat myös kuntien sosiaali-ja terveydenhuollon toimijat, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä liikunta- ja sotejärjestöt.


ELINTAPANEUVONNAN TOIMINTATAVAT

VESOTEN LAADULLISET TAVOITTEET

Sairaanhoitopiireissä toteutuu hankkeen aikana monipuoliset toimenpiteet useilla eri tasoilla, kuten erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa sekä järjestöissä samanaikaisesti. Alueelliset toimijat määrittelevät omat elintapaneuvontansa kehittämistoimet ja kohderyhmät.

Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena hankkeessa on jo olemassa olevien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen valtakunnallisesti. VESOTEssa toimivat käytännöt nostetaan esille ja niitä jaetaan sairaanhoitopiirien kesken. Keinoina ovat muun muassa hankkeen yhteinen seurantajärjestelmä ja projektitoimijoiden kohtaamiset. Liikuntaneuvonnan ja ravitsemuksen osalta hyödynnetään jo olemassa olevia käytäntöjä ja palveluketjuja. Osaamista unen lääkkeettömästä hoidosta tuodaan osaksi elintapaneuvontaa. Elintapaneuvonnan poikkihallinnollisuutta ja moni­ ammatillisuutta halutaan hankkeen aikana syventää hyödyntämällä alueellisen verkoston osaamista ja kokemusta. Tärkeää onkin alueellisten yhteistyöverkostojen luominen. Tavoitteena on myös osaamisen kehittyminen erityisesti koulutuksen ja olemassa olevan tiedon jakamisen keinoin. Elintapa­neuvonnan vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa liikkumisen sekä unen objektiivisella seurannalla.

HANKKEESSA PANOSTETAAN ERITYISESTI • elintapojen puheeksiottamiseen, • elintapaohjauksen toteuttamiseen ja seuraamiseen, • hoito- ja palveluketjujen vahvistamiseen, • alueellisten yhteistyöverkostojen luomiseen, • liikkumisen ja unen objektiiviseen seurantaan ja tiedon hyödyntämiseen, • elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arviointiin sekä • virtuaalisen elintapapoliklinikan ja palvelutarjottimen rakentamiseen.

PÄÄMÄÄRÄNÄ ELINTAPANEUVONNAN PALVELUTARJOTIN

SAIRAANHOITOPIIRIEN VALITSEMAT KOHDERYHMÄT Sairaanhoitopiireissä kohderyhmänä ovat muun muassa sairastumisriskissä olevat paljon palveluita käyttävät ja diabetesriskissä olevat aikuiset. Painopistealueina ovat alueellisen toimintamallin ja palveluketjun rakentaminen muun muassa mielenterveys- ja päihdeasiakkaille, hengityselinsairaille ja työttömille, ryhmämuotoisen elintapaohjauksen kehittäminen valtimosairauksia sairastaville aikuisille ja ravitsemusohjauksen kehittäminen sosiaalipalveluja käyttäville. Liikuntaneuvontaa laadullistetaan ja laajennetaan eri kohderyhmille usealla eri paikkakunnalla.

Vaikuttavista ja laadukkaista elintapaohjauksen kehittämistoimenpiteistä muodostuu virtuaalinen elintapaohjauksen poliklinikka, josta ammattilainen löytää elintapaneuvonnan työkaluja ja menetelmiä. Poliklinikalle luodaan myös elintapaohjauksen palvelutarjotin, joka auttaa ammattilaista ohjaamaan asiakasta alueellisille elintapaohjauksen poluille.

Lisätietoja: www.ukkinstituutti.fi/vesote Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kenttäpäällikkö, VESOTEn projektipäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

31


GALLUP: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: TIINA HYVÖNEN

GALLUP

Osallistujien mietteitä KKI-Päivillä KKI-Päiviä vietettiin Helsingin Finlandia-talossa 22.–23.3.2017. Paikalla oli paljon uusia ja vanhoja terveysliikunnan teemoista kiinnostuneita kasvoja. Kysyimme, millaisissa tunnelmissa he olivat lähteneet viettämään KKI-Päiviä.

1. Miksi tulit KKI-Päiville? 2. Mitä olet odottanut KKI-Päiviltä eniten? 3. Mitkä ovat mielestäsi terveysliikunnan kentän suurimpia haasteita tulevaisuudessa?

SANNAMARI VÄRE

KALLE LUNDBERG

ANNUKKA ALAPAPPILA

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Vierumäen urheiluopisto

Suomen Sydänliitto

1. Meillä työpaikalla velvoitetaan osallistumaan koulutuksiin ja KKI-Päivät vaikutti oikein kiinnostavalta. En ole aikaisemmin osallistunut. Olen töissä oman yksikköni ergonomiavastaava, joten koen tänne osallistumisen myös velvollisuudekseni.

1. Koulu mahdollisti meille tämän. Minulla ja opiskelukavereilla, joiden kanssa tänne tulin, on myös tämän vuoden opinto-ohjelmassa suuntautumisena kunta- ja terveysliikunta. Tulimme sitten katsomaan, että millainen meininki täällä on.

2. Vähän avausta siitä, että mikä KKI on. Lisäksi näkökulmaa sotesta valtakunnan tasolla, mutta myös yksilötasolla, joka on oikeastaan se tärkein taso.

2. Ennakkoon kun katsoi ohjelmaa, niin kyllä Jenny Lehtinen nousi sieltä esille ja odotan häntä mielenkiinnolla. Olen katsonut sitä Marja Hintikan ohjelmaa, jossa Jenny esiintyy. Toinen, ketä odotan, on sitten tietty Hyppösen Henkka. Entuudestaan tuttuja molemmat henkilöt, niin ehkä siksi odottaa.

1. KKI-Päivillä näkee paljon tuttuja sekä tutustuu uusiinkin ihmisiin ja toimijoihin. Täällä kuulee hyviä ideoita sekä tutustuu niiden taustatahoihin. Sitten tietysti mietin aina meidän omiakin yhteistyökumppaneita, nykyisiä ja tulevia. Täällä on mukava aina huomata, ettei ole liikuntakentällä yksin, vaan toimijoita on paljon. Meillä on kuitenkin Sydänliitossa se ajatus, että haluamme tehdä paljon asioita yhteistyössä. KKI-Päivät ovat aina olleet mielestäni kivoja sekä teemat ajankohtaisia.

3. Näen haasteena väestön ikääntymisen sekä tämän, mistä ministeri Grahn-Laasonenkin puhui, eli polarisoitumisen ja ihmisten eriarvoisuuden. Kun on ihmisiä, ryhmiä ja perheitä, jotka harrastavat paljon ja pystyvät taloudellisestikin pitämään huolta siitä ja sitten taas on perheitä, joissa ei ole taloudellisesti mahdollista harrastaa esimerkiksi ohjattua liikuntaa. Näin kaikilla nuorilla ei ole samat mahdollisuudet. Sitten taas vanhemman väestön kohdalla haasteena on se usko itseen, että pystyykö vielä tekemään ja asumaan kotona. Sitä pitäisi pystyä yhteiskunnan tukemaan.

32

3. Lapset ja vanhukset. Suuret ikäluokat ikääntyvät, jolloin siihen pitää panostaa ja suunnata toimenpiteitä. Taas toisaalta kaikki lähtee sieltä lapsista ja nuorista, mitä me aikuiset heille opetamme ja millaiset liikuntamahdollisuudet heille tarjotaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

2. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen olen kyllä odottanut asiaa. Myös Timo Ståhlin puheenvuoro HYTE-kertoimesta maakunnille ja kunnille oli mielenkiintoinen, kun itsekin teen kuntavaltuutettuna lautakuntatyötä soten aihepiireissä. Oli kiva kuulla THL:n edustajaa, joka on rakentamassa näitä uudistuksia. KKIPäivien aiheita ja asioita on hyvä viedä sitten tiedoksi omaankin kuntaan. 3. Yksi haaste, mikä on noussut täälläkin esille keskusteluissa, on yhdessä tekeminen. Tiedän, että me valtakunnalliset liikuntatoimijat haluamme tehdä yhdessä, mutta silti sitä yhdessä tekemistä pitäisi vielä vähän enemmän viedä eteenpäin. On tärkeää, että tiedämme toistemme tekemisistä, emmekä esimerkiksi tee samoja asioita päällekkäin toisista tietämättämme. Omasta toiminnasta tiedottaminen ajoissa on äärimmäisen tärkeää, jotta parhaimmillaan löydämme samoista asioista kiinnostuneet heti suunnittelemaan yhdessä erilaista toimintaa.


motions gnistan TEXT: ANNA SUUTARI FOTOT: JIRI HALTTUNEN

Arbete för det gemensamma goda

Cykelföreningen Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry har på tio år utvecklats till den aktivaste och mångsidigaste cykelföreningen i Finland. Förutom att man inom JYPS aktivt utövar de olika undergrenarna av cykling främjar föreningen även flitigt cykelförhållandena och cykling som trafikform. Föreningens ordförande Teemu Tenhunen är känd både som en outtröttlig förespråkare för cykling och som en aktiv drivande kraft bakom främjandet av cykling såväl i sin hemstad Jyväskylä som i hela landet. Till sitt medlemsantal är JYPS den näst största cykelföreningen i Finland efter Helsingfors Cyklister. För närvarande har föreningen över ett tusen medlemmar. Största delen av medlemmarna är helt vanliga cyklister som vill stödja förhållandena för cykling och förbättra cyklingens ställning. Enligt Tenhunen har man under några decennier kunnat se ett uppsving när det gäller främjande av cykling och gång ute

i världen. Man har insett vilka förmåner främjande av cykling och gång för med sig. I de städer där man har satsat på att öka cykling och gång har trafiksäkerheten förbättrats, bullernivån sjunkit och dessutom har man åstadkommit vinster för folkhälsan. Ökning av cykling påverkar förutom människornas attityder även deras beteende. Ju mer man cyklar desto bättre lär sig även bilister att ta cyklister i beaktande. Å andra sidan lär sig även cyklisterna att bete sig bättre. Detta resulterar i en positiv spiral för trafiksäkerheten. Cyklingens image kan främjas även genom olika jippon, varav Tenhunen nämner kampanjen I Cycle. Det är fråga om en kampanj för främjande av cykling som JYPS lanserade 2012. Logotypen I Cycle som planerades för kampanjen blev så populär att JYPS för några år sedan släppte den loss för allmännyttigt och riksomfattande bruk. Den största framtidstrenden inom cykling är enligt Tenhunen elcykling som

blir allt vanligare. Försäljningen av elcyklar började öka tydligt även hos oss i fjol. Ännu ligger Finland dock långt efter antalen elcyklar i länderna i Mellersta Europa. Tenhunen förutspår att försäljningen av elcyklar dock ökar inom de kommande åren även i Finland i takt med att priserna sjunker och batteriteknologin utvecklas. Elcyklarna underlättar framför allt cykling till och från jobbet. De gör att man cyklar längre samt underlättar varutransporter. Det har dessutom konstaterats att elcykeln gör det lättare att uppmuntra bilister till att byta bilen mot cykeln för arbetsresor.

Mer information: Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry ordförande Teemu Tenhunen tfn 041 544 2195, pj@jyps.fi www.jyps.fi

I JKL 33


motions gnistan TEXT: KATRI SIIVONEN FOTON: KANSAN LIIKE OCH YLE/ARI OJANPERÄ

Kansan liike – framtiden börjar idag Trafikminister Merja Kyllönen bjöd år 2012 in en grupp experter för att utarbeta sätt på vilka trafikpolitiken och trafiksystemen kan ändras och hur. I den nya trafikpolitiska klubbens diskussioner väcktes även en tanke om hur man med hjälp av en TVserie skulle kunna främja hållbara färdsätt på medborgarnivån. Efter många skeden har man nu kommit så långt att TV-serien Kansan liike med 10 avsnitt får sin premiär på Yle TV1 den 28 maj. Serien beställs av Yle Asia som också är dess största finansiär. Produktionsbolaget är den erfarna underhållningsexperten Warner Bros. Finland. Expertorganisationerna bakom idén har varit med och finansierat programmet och dess nätmiljö samt verkat som innehållsexperter i programmets styrgrupp. Programmets partner är kommunikationsministeriet, miljöministeriet, Trafikverket, Tekes, Trafi, VTT, Sitra och programmet I form för livet.

HUVUDPERSONER, EXPERTER OCH FÖRÄNDRINGAR TV-serien Kansan liike är uppbyggd kring åtta familjer med olika familje- och lev-

nadsförhållanden på olika håll i Finland. Huvudpersonerna får varje vecka olika uppgifter att utföra och olika färdmedel eller motionsappar som de ska testa. Till reality-stämningen bidrar materialet som huvudpersonerna själva spelat in. Huvudpersonerna stöds och uppmuntras av programledaren Sampo Marjomaa och deras mentala tränare Matti Alpola som medverkar i varje avsnitt. Varje avsnitt av Kansan liike behandlar ett olikt tema för hållbara färdsätt. Temana är ökning av cykling, smart bilism, nyttomotion, anlitande av kollektivtrafik under arbetsresor, delningsekonomi, barns rörlighet, moget trafikbeteende och framtida färdsätt. Ett bindande tema för alla avsnitt är inlärning och tillägnande av nya verksamhetssätt. Utöver av huvudpersonerna behandlas temana även av en studiopanel. I studion samlas utöver programledaren Marjomaa även en panel med tre medlemmar. Stamgästerna är verksamhetsledaren för tankekuvösen Demos Helsinki Tuuli Kaskinen och redaktör Tuomas Rajala. Den tredje panelmedlemmen ändras alltefter avsnittets tema.

Temana behandlas mångsidigt även efter TV-sändningen på programmets webbplats och i sociala medier. På webbplatsen kan vem som helst besvara en enkät som grundar sig på SEGMENT-testet och använda den som en inledande kartläggning av de egna vanorna. TVprogrammets och webbplatsens innehåll fungerar också som knuffar att ändra på de egna attityderna och det egna beteendet samt tips på hur man kan göra det.

Kansan liike 28.5–30.7.2017,

söndagar på Yle TV1 kl. 18.45. Alla avsnitt kan ses på Yle Arenan från den 28 maj. www.kansanliike.tv

34


ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: GRANO OY / MULTIDOC TEXT: KATRI SIIVONEN

TEXT: KATRI KLINGA FOTOT: MIKKO KÄKELÄ

Projekt för hälsomotion och befrämjare av motionsförhållanden belönades

Motionera till jobbet!

IFFL-programmet belönade meriterade det i Nådendals stad, föreningen Lounaishälsomotionsprojekt och befrämjare av Suomen Liikunta ja Urheilu ry och ommotionsförhållanden 2016 under IFFL- sorgssamkommunen Akseli, samt prodagarna i Finlandiahuset i Helsingfors den jektet LIITY! Liikettä työpäivään – energi22 mars. Priserna överräcktes av under- aa elämään (aktivitet under arbetsdagen visnings- och kulturminister Sanni Grahn- – energi för livet), som genomfördes av Laasonen och familje- och omsorgsminis- Diakonissanstalten i Uleåborg. ter Juha Rehula. Dessutom belönade man som befrämFör exemplariskt arbete för främjan- jare av motionsförhållanden trafikplanede av hälsomotion belönades projektet ringen i Lahtis stad för dess betydande LiPaKe – liikuntaneuvonta osana liikun- och mångfacetterade arbete för främnan palveluketjua (motionsrådgivning jande av cykling och gång och för ökning som en del av servicekedjan för motion), av deras attraktionskraft i staden. som genomfördes av hälsovårdsväsen-

TEXT: KATRI SIIVONEN, FOTOT: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

TEXT: KATRI SIIVONEN FOTON: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

Vaakakapina – sluta banta, börja leva Rundradions kampanj Vaakakapina talar för en nådig, långsam och bestående ändring av levnadsvanor. Målet är inget mindre än att ändra tonen av det allmänna talet om viktkontroll och kroppslighet åt ett mer positivt och godkännande håll såväl bland målbefolkningen som bland experterna. Vaakakapina kan ses och höras i Rundradions olika kanaler. Dess nervcentrum är webbplatsen samt Facebook och Instagram. På hösten utlovas även TV-programmet Jenny Plus. Under ledaren av Vaakakapina, redaktör Jenny Lehtinens ledning behandlar man under 2017 varje månad ett olikt tema kring ändringar av

levnadssätt samt följer med Lehtinens egen förändringsprocess. Näringsexpert Patrik Borg, idrottsfysiolog, personal trainer Timo Haikarainen samt psykolog Satu Lähteenkorva följer med Lehtinen på vägen och gör upp små uppgifter för deltagarna samt borrar sig in i de viktigaste delområdena av respektive tema. Följ Vaakakapina på nätet och i sociala medier, gör en egen inledande kartläggning och delta i diskussionen. yle.fi/vaakakapina facebook.com/vaakakapina #vaakakapina

På arbetsplatser är man alltmer intresserad av hur de anställda tar sig till och från jobbet. Smarta färdsätt har varit på tapeten under de tre senaste åren. Vilka av de anställdas förmåner eller praxis kan ändras? Vi ställde frågan till arbetsmarknadsorganisationerna. Programmet I form för livet och Trafikverket beställde i fjol en utredning om arbetsmarknadsorganisationernas åsikter om smarta färdsätt. Utredningen som publicerades i början av detta år genomfördes av konsultbyrån Mobinet Oy. I utredningen deltog 16 arbetsmarknadsorganisationer varav sex var centralorganisationer, fem arbetstagarnas medlemsorganisationer och fem arbetsgivarnas medlemsorganisationer. I utredningen granskades resebiljettförmånen, bilförmånen, parkeringsförmånen och andra praxis kring parkering. Föremål för granskningen var även de ekonomiska incitamenten för motion på väg till och från jobbet, resepraxis under arbetstiden, flexibel arbetspraxis och förhållandena i arbetsplatsfastigheten. Utredningen visade att arbetsmarknadsorganisationerna är intresserade av att främja motion i en allt högre grad. Motion på väg till och från jobbet kunde vara ett sätt att göra det.

Mer information: Trafikverkets undersökningar och utredningar 11/2017: Kestävä työmatkaliikenne työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta www.liikennevirasto.fi -> Aineistot -> Julkaisut -> Tutkimukset ja selvitykset -> Vuonna 2017 ilmestyneet tutkimukset ja selvitykset

35


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Elina Ahokas, elina.ahokas@lapinliikunta.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Hämeentie 103 E, 00550 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 020 748 2603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, puh. 050 406 4789 Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi Puh. 0400 412 981 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

36


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

37


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI KKI-kuntokortti

• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti

• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti

• kortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Tauko paikallaan!

• kannustaa pohtimaan omia arkisia valintojaan liikkeen lisäämiseksi sekä tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen • 12 sivua, kuvitettu

Liikuntaneuvontaesite

• esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet

• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla • Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan

• ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen. • 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä

• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä • 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä

• artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni. • 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti • tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT Matka hyvään kuntoon

• työikäisille suunnattu opas, sisältää 12 viikon liikuntaohjelman,

38

jonka aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla • sisältää myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia

Resan till god kondition

• motionshandboken ger dig praktiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskelstyrkan och uthålligheten • innehåller också rörlighetsövningar som är lätt at förverkliga

Eläkevuodet edessä

• sisältää 12 viikon nousujohteisen liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen • lisäksi antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muullakin tavoin

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen • mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

SuomiMiehen treeniopas

• kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamiseksi sekä hyvän syömisen parantamiseksi

Träningsguide för Finska Män

Laatua liikuntaneuvontaan

• esittelee neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja toteutukseen • 108 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti

• kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista • 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä • esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen • 68 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti • tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset • 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä

• sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia • 64 sivua

RAPORTIT

• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan • 36 sivua

UUTUUS: Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari

• nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin. • 16 sivua

Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuksesta ja toimivuudesta

• esittelee Liikkujan Apteekeille tehdyn selvityksen tuloksia. Raportissa kuvataan tapoja, joilla apteekit ovat toteuttaneet Liikkujan Apteekki -konseptia sekä tuodaan esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita. • 60 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

Taukojumppaopas 10 e

• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla • 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e

• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla • 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e

• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia • 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista • 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e • seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet • 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista • 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e

• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla • valmiita venyttelyohjelmia • 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e

• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun • ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan • 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 8 e

• perusteita ja käytännön ohjeita • antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät • 44 sivua

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: JIRI HALTTUNEN

Materiaaliuutuus Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari Tuore TEAviisari-raportti julkaistiin alkuvuodesta 2017, ja raportti on tilattavissa KKI-ohjelmasta. Neljännen kerran tuotettu julkaisu nostaa aiempien vastaavien julkaisujen tavoin esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Raportissa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin. Tiedonkeruiden tavoitteena on selvittää vertailukelpoisella tavalla kuntien aktiivisuutta terveysliikunnan edistämisessä sekä kuvata tilanteen muuttumista. Tiedonkeruu lähetettiin keväällä 2016 kaikkien Manner-Suomen kuntien liikuntatoimien yhdyshenkilöille. Kaikkiaan 217 kuntaa, mikä tarkoittaa 91 prosenttia Suomen kunnista, toimitti tietonsa. Nämä kunnat kattoivat 97 prosenttia koko maan väestöstä. Näin ollen TEAviisari antaa hyvin kattavan kuvan terveyttä edistävän liikunnan tilasta ja viime vuosien kehityksestä Suomen kunnissa. 16-sivuisen TEAviisari-raportin on toimittanut Anna Puurunen. Julkaisu on maksuton. Tilaaja maksaa käsittely- ja postikulut. TEAviisari-julkaisuja voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai sähköisen tilauspalvelun kautta. Julkaisun voi ladata myös maksuttomana pdf-tiedostona KKI-ohjelman verkkosivuilta.

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi tiedottaja Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi hankevalmistelija hanketuet Anna Puurunen 050 441 4025 anna.puurunen@likes.fi hankekoordinaattori Katariina Tuunanen 040 635 1026 katariina.tuunanen@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu Matleena Livson, Suomen Olympiakomitea Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Kipinät 1/2017  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta