{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

1 · 2018

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Valmet Rautpohja toteutti palkitun liikkumissuunnitelman 20

8 23

Tulevaisuus haastaa kehittämään uusia liikkumistapoja

Tiivis ja vihreä elinympäristö tukee arkiaktiivisuutta


Kipinät SISÄLLYS 1 · 2018

3 4 6 7 8 11

Pääkirjoitus: Takaisin teille Terveysliikunnassa tapahtuu Tutkittua tietoa Kolumni: Olosuhderiippuvaiset Paikasta toiseen eri lailla kuin ennen Liikkuminen osaksi ihmisten arkea jokaisessa elämänvaiheessa

14 Viksusti liikkuen töihin 16 SPAcE-projekti loi aktiivisia

kaupunkiympäristöjä eri puolille Eurooppaa

18 Fiksuun työmatkaliikkumiseen kannattaa investoida

20 Valmet Rautpohja on työmatkaliikkumisen edelläkulkija

26

Luonto tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia liikkumiseen

23 Ihmislähtöistä yhdyskuntasuunnittelua 26 Luonto on Suomen suurin liikuntapaikka ja avoinna ympäri vuoden

28 Tunnustusta ansioituneille

terveysliikuntahankkeille ja liikkumisen olosuhteiden edistäjälle

11

Liikkuen läpi elämän -seminaarissa tehtiin historiaa

14

Viksu-työkalu avuksi työpaikan viisaan liikkumisen edistämisessä

18

Työmatkoissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

Liikuntaneuvonta nyt ja tulevaisuudessa

32

Liikunta puheeksi ja osaksi elintapaohjausta

33 Motions Gnistan 36 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

37 KKI-ristikko 38 KKI-materiaalit 39 SuomiMies.fi on uudistunut!

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Anna Suutari, Emma-Reetta Hämäläinen, Jyrki Komulainen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Laura Pajunen ja Katariina Tuunanen. VASTAAVA TOIMITTAJA Anna Suutari, puh. 0400 247 986, anna.suutari@likes.fi. OSOITTEENMUUTOKSET: Emma-Reetta Hämäläinen, puh. 040 162 9095, emma-reetta.hamalainen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO Forssa Print Oy. 23. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242864X (verkkojulkaisu).

KUVA: JIRI HALT TUNEN

2

KKI-toimisto talvisissa tunnelmissa. Vasemmalta Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Miia Malvela, Laura Pajunen, Emma-Reetta Hämäläinen ja Katariina Tuunanen.


Takaisin teille

PÄÄKIRJOITUS

Samaan aikaan Grönlannissa ilmastotutkijat tarkistavat laitteitaan, koska lämpötilan nousun nopeus hämmentää. Kesäiset lämpötilat ja vesisade saavat aikaan jo varhain keväällä jäätikön sulamista ja merenpinnan kohoamista. Ennusteena on, että merenpinnan nousu toisaalla ja äärimmäinen kuivuus toisaalla aiheuttavat tulevina vuosikymmeninä massiivista ilmastopakolaisuutta. Mitä yhteistä sitten on kansanterveyden heikkenemisellä ja ilmastonmuutoksen etenemisellä? Vastaus: molemmat uhkaavat ihmisten hyvinvointia ja molemmat vaativat toimenpiteitä.

KUVA: JUKKA SAASTAMOINEN

Uutisissa kerrottiin muutama kuukausi sitten hätkähdyttäviä tietoja ammattioppilaitosten oppilaiden kunnosta. Eri koulutusaloilla yhä useampi nuori joutuu lopettamaan opintonsa, koska kunto ei kestä valittua opinalaa. Työharjoittelu esimerkiksi talonrakennustyömaalla voi katketa siihen, että lankku on liian painava.

SAARA JÄÄSKELÄINEN liikenneneuvos liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriössä toimeen on tartuttu uuden kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman muodossa. Ohjelmassa on yksilöity 32 kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpidettä, joita valtio yhdessä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa voi tulevina vuosina toteuttaa. Tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn määriä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma edistää toteutuessaan sekä kansanterveyden parantumiseen että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Usein sanotaan, että pitkien etäisyyksien Suomessa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on mahdotonta ja että henkilöauto on ihmisille välttämätön. Äskettäin julkistetun henkilöliikennetutkimuksen (www.hlt.fi) mukaan henkilöauton osuus kaikista matkoista kasvaa kuitenkin huomattavan suureksi jo aivan lyhyillä matkoilla. Alle kilometrin matkoista noin kolmannes tehdään henkilöautolla. Kahden kilometrin matkoista henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 50 % ja kolmen kilometrin matkoista jo yli 60 %. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle näyttäisi siis olevan paljonkin potentiaalia.

”Mitä yhteistä on kansanterveyden heikkenemisellä ja ilmastonmuutoksen etenemisellä? Molemmat uhkaavat ihmisten hyvinvointia ja vaativat toimenpiteitä.”

Edistämisohjelman keskeisimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, valtion rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen kuntien katuverkolla, asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen, taloudellisen ohjauksen ja lainsäädännön kehittäminen, yhteistyö eri toimijoiden välillä, kävelyn ja pyöräilyn vastuutahojen määrittäminen ja seurannan kehittäminen.

Vuosikymmenten ajan Suomessa kuten muissakin länsimaissa liikennepolitiikalla on edistetty vahvasti henkilöautojen varaan rakentuvaa yhteiskuntaa. On korkea aika miettiä painotuksia uudelleen ja reivata kurssia tarpeellisilta osin. On aika palata takaisin teille – nimittäin kävely- ja pyöräteille!

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

KKI-ohjelman tulevia tapahtumia Valtakunnallisia Porraspäiviä vietetään taas tuttuun tapaan marraskuun alussa. Työyhteisölle suunnattu kampanja järjestetään 5.–11.11.2018. Merkitse päivät kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua: www.porraspaivat.fi ja facebook.com/ porraspaivat. KKI-Päivät 2019 järjestetään Sibeliustalossa, Lahdessa 20.–21.3.2019. Päivien teemana on Onnelliset asukkaat

luovat elinvoimaisen kunnan ja maakunnan. Lisätietoa KKI-Päivistä luvassa syksyllä osoitteessa www.phlu.fi. Kunnon Laiva seilaa jälleen vuonna 2019. Helsinki–Tukholma–Helsinki-reitillä risteillään 23.–25.8.2019. Varaus- ja ohjelmatietoja päivitetään myöhemmin tänä vuonna osoitteeseen www.kunnonlaiva.fi.

KKI-PÄIVÄT 2019 TEEMANA

Onnelliset asukkaat luovat elinvoimaisen kunnan ja maakunnan

20.–21.3.2019 Sibeliustalo, Lahti

Save the date! Maaliskuussa 2018 julkistetulla kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalla ja Valtio­neuvoston periaatepäätöksellä pureudutaan liikenteen päästövähennyksiin, parannetaan ilmanlaatua ja kohennetaan kansanterveyttä. Edistämisohjelmassa on kymmenen toimenpidekokonaisuutta, joilla kävelyä ja pyöräilyä lisätään vuoteen 2030 mennessä. Mutta mistä on kyse ja mitä se tarkoittaa eri toimijoiden näkökulmasta maakunnissa? 3.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa järjestetään tilaisuus, jossa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia. Seuraa ilmoittelua tilaisuudesta KKI-ohjelman verkko­sivuilta!

4

Motivoivat elintapa­ohjaus­ aineistot maksutta työn tueksi Sydänliiton ammattilaisnetti on maksuton, avoin sivusto, johon on koottu elintapaohjausainestoa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi. Ammattilaisnetistä löytyy monipuolinen valikoima liikuntaohjeita sydänja verisuonisairauksista toipuville, ruoka- ja ravitsemustietoa sekä aineistoa motivoivaan elintapaohjaukseen.

sydanliitto.fi/ammattilaisnetti

Lisätietoja: Sydänliitto, liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila, puh. 040 502 9091, annukka.alapappila@sydanliitto.fi


VESOTEssa tapahtuu VESOTE-hankkeessa on edetty alueellisten hyvien käytäntöjen pilotointiin ja elintapaohjauksen palvelutarjottimen rakentamiseen. Poikkihallinnollisia palveluketjuja on muodostunut sote-, liikunta- ja järjestötoimijoiden kesken. Alueellinen sote- ja maakuntauudistusyhteistyö on tiivistynyt ja VESOTE-toimijat ovat mukana alueellisissa hytetyöryhmissä. Syntyneitä hyviä käytäntöjä ovat muun muassa elintapa- ja uniryhmät, diabetesasiakkaan liikuntaneuvontapolku, sopimus liikuntaneuvonnan

kirjaamisesta, palveluketju kutsunnoista liikuntaneuvonnan pariin sekä diabetesyhdistyksen ja sairaanhoitopiirin yhteinen elintapapilotti. Koulutuspolut jatkuvat kaikilla alueilla. Jo nyt verkko-opiskelijoita on yli tuhat. Opintokokonaisuuteen kuuluvat myös monipuoliset alueelliset elintapaohjauksen lähikoulutussisällöt. Kuluvan vuoden konkreettisia toimia ovat palvelutarjottimen toteutus, elintapaohjaamisen kirjaaminen ja vaikuttavuuden arviointi liikunnan ja unen osalta elintapaohjauksen pilottiryhmissä.

VES  TE UKK-instituutin Terveysliikuntapäivät järjestetään 24.–25.10.2018 Seinäjoella. Seminaarin aiheena on VESOTEkärkihankkeen vaikuttaviksi todetut toimintamallit elintapaohjauksen edistämiseen.

!

Työmatkaliikkumisen hyviä käytäntöjä Haluatko pienentää organisaatiosi ympäristökuormaa, vähentää sairauspoissaoloja ja edistää työntekijöiden hyvinvointia? Työmatkan taittaminen kävellen tai pyöräillen vaikuttaa kaikkiin näihin ja työpaikka voikin kannustaa työntekijöitä liikkumaan töihin lihasvoimalla. Mutta miten tukea työntekijöiden työmatkaliikkumista käytännössä? KKI-ohjelman verkkosivuille on koottu KKI:n tukemissa hankkeissa toteutet-

tuja toimintamalleja. Ideapankin avulla jokainen voi löytää omalle organisaatiolleen sopivimmat tavat edistää työmatkaliikkumista kävellen ja pyöräillen.

Lisätietoja: www.kkiohjelma.fi –> Toimintakykyä työelämään –> Työyhteisöhankkeissa kokeiltuja toimintamalleja –> Työmatkaliikkuminen

Unelmien liikuntapäivä tulee taas! Helatorstaina 10.5.2018 vietetään koko Suomen yhteistä liikuntapäivää. Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua. Päivä täyttyy iloisista liikkumisen tapahtumista. Vuonna 2018 erityisteemana on luonto. Unelmien liikuntapäivänä voi liikkua monin eri tavoin. Ideoikaa, miten juuri te voisitte olla mukana päivässä ja il-

moittakaa tapahtumanne Unelmien liikuntapäivän verkkosivuilta löytyvään tapahtumakarttaan. Kaikkien tapahtumansa ilmoittaneiden kesken arvotaan upeita palkintoja!

Lisätiedot ja tapahtuman ilmoittaminen: www.unelmienliikuntapäivä.fi #unelmienliikuntapäivä

10.5. 5


Lapsuuden Terveyshyötyjä liikunnalla kansallispuistokäynneistä yhteys koulutusterveyden näkökulmasta myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus. Vuosina ja työurilla 2015–2017 toteutettujen kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden menestymiseen kävijöistä 87 % kokee vierailulla olleen melLiikunta lapsena on yhteydessä vuosien päähän koulutus- ja työurien kehitykseen. Tämä käy ilmi tammikuussa Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta KTM Jaana Karin väitöstutkimuksesta, jonka mukaan liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päättyessä parempi koulumenestys ja aikuisena korkeampi koulutustaso ja korkeammat ansiotulot. Lisäksi he kiinnittyivät paremmin työmarkkinoille kuin lapsena vähän liikkuneet eli heillä oli keskimäärin vähemmän työttömyyskuukausia ja enemmän työllisyyskuukausia vuodessa. Liikunnallisesti aktiivisten lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin puoli arvosanaa korkeampi verrattuna vähän liikkuneisiin. Koulutuspolun pituudessa ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi. Työurien osalta liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli aikuisena korkeammat ansiotulot. Tutkimustuloksissa on huomioitu monia tekijöitä, kuten syntymäkuukausi, lapsen terveys, vanhempien koulutustaso ja perheen tulot. Nämä tekijät eivät poista lapsuuden liikunta-aktiivisuuden yhteyttä myöhempiin koulutus- ja työuriin. Liikunnan yhteydet koulutus- ja työuriin ovat taloustieteen näkökulmasta kiinnostavia, koska Suomessa kuten muissakin länsimaissa väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä mahdollisimman pitkään. Osaava, tuottava ja hyvinvoiva työväestö on yksi talouskasvun perusta. Taloustieteellisestä näkökulmasta kyse voikin olla siitä, että liikuntaan panostaminen toimii investointina, jonka tulokset näkyvät niin koulumenestyksessä, koulutustasossa kuin työurilla. Tutkimus Kari J. 2018. Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes.

6

Metsähallitus selvittää säännöllisesti kävijöiden kokemuksia kansallispuistokäynneistä sekä luonnossa liikkumisen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Vuoden 2017 kävijätutkimuksista käy ilmi, että kansallispuistot ovat merkittävä liikuntapaikka suomalaisille ja niissä liikutaan pääosin omin voimin. Kansallispuistoretkillä patikoidaan, pyöräillään, melotaan ja hiihdetään pitkiä matkoja. Esimerkiksi Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa liikuttiin omin voimin yhteensä noin 10,2 miljoonaa kilometriä vuonna 2017. Luonnossa kulkeminen ja eräharrastukset ovat terveydenhuollon ja kansan-

ko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten keskiarvo oli 4,36 asteikolla 1–5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Kävijät arvioivat saamansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 100 euron (mediaani) arvoiseksi käyntiä kohti. Kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella voidaan suunta-antavasti arvioida esimerkiksi kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2017 vierailleiden henkilöiden kokemiksi terveysvaikutuksiksi noin 310 miljoonaa euroa.

Lisätietoa vuoden 2017 kävijätutkimusten tuloksista Metsähallituksen verkkosivuilla www.metsa. fi/kansallispuistojen-terveyshyotyja

Liikkumattomuudesta vähintään 3 miljardin lasku vuodessa Suomelle UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun laskelmissa huomioidaan terveydenja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset. Selvityksessä arvioitiin liikunta-, terveys- ja taloustieteellisen yhteistyön avulla, että liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain seuraavia kustannuksia: sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon (terveyspalveluiden käyttö, lääkkeet) ja tuottavuuden kustannukset menetettyjen työ-

panosten osalta 1,5–4,4 miljardia euroa, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset 150 miljoonaa euroa, tuloverojen menetys 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa sekä syrjäytymisen kustannukset vähintään 70 miljoonaa euroa. Yhteensä nämä vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa.

Tutkimus Vasankari T., Kolu P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset.


OLOSUHDERIIPPUVAISET KOLUMNI Tiedetään, että suomalaiset eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Mitä perusteellisemmin kansalaisten fyysistä aktiivisuutta on pystytty mittaamaan, sitä selvemmäksi on käynyt, että suositusten mukainen määrä saavutetaan yhä harvemmin kaikissa ikäryhmissä. Tiedetään myös, että paraskaan seuratoiminta tai liikunnan harrastamisen mahdollisuudet eivät riitä ratkaisemaan liikkumattomuusongelmaa. Sekin tiedetään, että ongelma voidaan ratkaista vain lisäämällä omin lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista osana arjen matkoja. Käytännössä se tarkoittaa ennen muuta kävelyä ja pyöräilyä. KUVA: MINNA ALA-KYYNY

Miksi sitten suurinta osaa kansasta ei ole vielä saatu pyöräilemään tai kävelemään esimerkiksi matkaansa työpaikalle, kauppaan tai muihin arjen kohteisiin? Pääosin siksi, että pyöräily ja kävely ovat korostuneesti olosuhderiippuvaisia kulutapoja. Suurin osa ihmisistä valitsee polkupyörän kulkutavakseen vasta silloin, kun se on kätevää, mukavaa ja suhteellisen nopeaa. Nopeudestakin voidaan vähän tinkiä, jos reitti on erityisen viihtyisä ja turvallisen tuntuinen. Tuoreen henkilöliikennetutkimuksen mukaan hälyttävän suuri osa yksityisautomatkoista on edelleen naurettavan lyhyitä (noin 60 % alle 3 kilometriä) ja ne soveltuisivat mitä mainioimmin omin lihasvoimin taitettavaksi. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, jos pyöräilyn väylät, risteysjärjestelyt, pysäköinti ja muut oleelliset liikenneratkaisut eivät ole houkutteleva vaihtoehto suhteessa autoiluun. Valo tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä. Kaikissa kunnissa, jotka ovat viime vuosina lähteneet kehittämään pyöräilyn olosuhteita ja niiden ympärivuotista ylläpitoa, ovat pyöräilymäärät ilahduttavassa kasvussa. Myös kansalaisten tuki pyöräilylle on vahvaa. Esimerkiksi Espoon, Vantaan, Helsingin ja Turun asukkaista 95–96 prosenttia suhtautuu myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Laadukkaammat olosuhteet ovat asukkaiden toivelistan kärjessä.

MATTI HIRVONEN

toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto

Myös valtiolta on nyt luvassa vetoapua. Valtioneuvoston 22.3. antama periaatepäätös kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Periaatepäätös ja sen tueksi julkaistu uusi edistämisohjelma tarjoavat historiallisen hyvät lähtökohdat pyöräilyn lisäämiselle. Viimeiset 10 vuotta kunnat ovat olleet valtiota kunnianhimoisempia pyöräilyn kehittäjiä, mutta nyt tapahtui kauan odotettu valtion ryhtiliike. Ensimmäistä kertaa meillä on kunnolla budjettivaikutteinen pyöräilyn toimenpideohjelma, jonka avulla investointeja saadaan suunnattua kaikkein tärkeimpiin pyöräliikennekohteisiin. Pyöräilyn ja kävelyn investoinneissa on tunnetusti paras hyöty-kustannus-suhde kaikista liikennehankkeista. Ohjelman tärkein toimenpide onkin valtion ja kuntien yhteinen uusi investointiohjelma, jolla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kuntien katuverkolla. Tämä ei ole aikaisemmin ollut mahdollista. Investointiohjelma käynnistyy jo tänä vuonna ja jatkossa sen rahoitustasoksi on määritelty 60 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion osuus on 50 prosenttia ja kuntien 50 prosenttia.

”Suurin osa ihmisistä valitsee polkupyörän kulkutavakseen vasta silloin, kun se on kätevää, mukavaa ja suhteellisen nopeaa.”

Ohjelma tavoittelee 30 prosenttia lisää kävely- ja pyöräilymatkoja vuoteen 2030 mennessä. Kansanterveyden osalta on laskettu, että kävelyn ja pyöräilyn lisääminen Suomessa jo 20 prosentilla tuottaisi yhteensä noin 4 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä. Lukua voi verrata vaikka soteuudistuksen perusteena oleviin noin 3 miljardin luvattuihin säästöihin.

7


TEKSTI: KATRI KLINGA KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Paikasta toiseen eri lailla kuin ennen 8

Tulevaisuudessa on ehkä mahdollista käyttää henkilöautoa, julkista liikennettä ja pyörää yhdellä kuukausimaksulla, ilman omistamista. Sopivan vaihtoehdon tai vaihtoehtojen yhdistelmän voi valita tilanteen, tunnelman tai sään mukaan. Tai mitä jos kaikki tuodaankin luoksesi?


Liikkuminen muuttuu. Liikenneviraston kestävän liikkumisen asiantuntijat Tytti Viinikainen ja Maija Rekola toivovat, että ihmiset tekevät viisaita valintoja tulevaisuudessa. Asiantuntijat tähyilevät eteenpäin 10–15 vuoden päähän tai jopa vuoteen 2050. Millaisia sitten ovat viisaat valinnat? − Ne ovat esimerkiksi ympäristön, ihmisten terveyden ja yhteiskunnan taloudellisuuden kannalta hyviä vaihtoehtoja. Viisaat valinnat eivät aiheuta saasteita tai liikenneruuhkia ja liikennejärjestelmä toimii, toteavat asiantuntijat. Liikennevirasto haluaa vaikuttaa ihmisten asenteisiin, jotta liikkumisen muutos etenee kohti viisaita valintoja. Liikennevirasto rahoittaa kuntien kampanjoita ja erilaisia pilotteja. Virasto jalkautuu myös messuille kohtaamaan ihmisiä.

INFRALLA ISO MERKITYS Asumispaikkakunnan infrastruktuuri vaikuttaa suuresti ihmisten valintoihin. Liikkumisen helppous, nopeus ja sujuvuus ratkaisevat. Toisaalta joskus syytetään infrastruktuuria ja olosuhteita, vaikka tilanne olisi hyväkin esimerkiksi kävelyyn, pyöräilyyn tai julkisilla kulkuvälineillä liikkumiseen. Ajattelevatko ihmiset ympäristöystävällisyyttä tai omaa terveyttään? Tytti Viinikainen arvelee, että vaikka ilmastonmuutos tavallaan pakottaa ihmisiä muutokseen, todellisuudessa muut tekijät vaikuttavat enemmän. − Liikkumisen helppous, reittien houkuttelevuus ja kutsuvuus, katkeamattomat matkaketjut, kunnossapito ja jopa äänet ratkaisevat. Valintoja ohjaa se, miten koko kaupunki tai paikkakunta kutsuu liikkumaan. Terveys on trendi ja kaikki tietävät istumisen haitat, mutta teoiksi asti tieto ei aina muutu. Terveys ohjaa ihmisiä silti hieman enemmän kuin huoli ympäristöstä. Viinikainen toivoo, että alle kilometrin matkoilla ei käytettäisi henkilöautoa. Usein nämä lyhyetkin matkat tehdään kuitenkin edelleen virta-avainta kääntäen. − Kävely ja pyöräily yhdistettynä joukkoliikenteeseen muuttaa tilan tarvetta. Jos yksin ajaminen henkilöautolla vähenee, katutilaa voidaan hyödyntää paremmin kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Silloin myös pysäköintipaikkojen tarve vähenee, muistuttaa kävelyyn ja pyöräilyyn erikoistunut Maija Rekola. Edelläkävijämaita pyöräilyssä ovat Ruotsi, Tanska ja Hollanti. Erilaisia liikkumispalveluita, kuten eri kulkuvälineiden yhteiskäyttömahdollisuuksia, tarjoavat erityisesti Saksa, Hollanti ja Ranska. Kaiken kaikkiaan Euroopan suuret kaupungit tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja ovat kehityksen edelläkävijöitä. Aasiassakin tapahtuu. Asemattomat kaupunkipyörät ovat mullistaneet liikkumista Kiinassa. Suomeenkin on tulossa täl-

laisia operaattoreita, asiantuntijat tietävät. Pyörät eivät tarvitse erillisiä asemia, joten järjestelmän aloituskustannukset ovat pienemmät kuin telineistä noudettavilla pyörillä. Kunnille tämä palvelu ei välttämättä maksa mitään. Pyörät voi jättää mihin vain ja polkaista liikkeelle sieltä, mihin ne on jätetty. Tekniikka ja digitalisaatio mahdollistavat toiminnan.

LAINATTUJA JA SÄHKÖAVUSTEISIA PYÖRIÄ Helsingissä on pyöräilty parin kesän ajan ympäri kaupunkia eri asemapaikoilta löytyvillä lainattavilla kaupunkipyörillä. Viinikainen ja Rekola sanovat, että myös Espoo, Turku ja Kuopio suunnittelevat vastaavaa. Turussa palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön ympärivuotisena. Tämä kaupunkipyörätrendi on selvästi kasvussa, vahvistavat asiantuntijat. Pyörien kuljetuskokeilu lähijunissa myös ruuhka-aikoina on helpottanut pyöräilyä, kun osan matkasta voi tehdä junalla ja osan pyörällä. Eri tahot tekevät yhteistyötä, jotta matkaketjut saadaan toimiviksi ja siirtyminen kulkuvälineestä toiseen sujuu kuntien rajoista välittämättä. Sähköavusteiset pyörät tekevät tuloaan. Ne ovat ennen kaikkea pidentäneet pyöräiltävää matkaa. − Moni haluaa välttää hikoilun ja suihkun työpaikalla, Viinikainen toteaa. Asiantuntijat kertovat, että tutkimusten mukaan pyöräily kaupungeissa on turvallisempaa, kun pyöräilijöitä on enemmän. Kun pyöräilijät ovat erottamaton osa katukuvaa, autoilijat osaavat huomioida heidät paremmin. Toki turvallisuus on kiinni liikennesääntöjen noudattamisesta. Myös infrastruktuuri ohjaa turvalliseen liikkumiseen. Jos ihminen kokee, että pyöräily ei ole turvallista, hän ei ehkä valitse tätä vaihtoehtoa. Pyöräilyreittien pitää ylipäätään jatkua sujuvasti, niihin ei saa tulla katkoja. Kunnossapito vaikuttaa. Esimerkiksi lumenauraus ei saa katketa kuntien rajalla. Tietyöt häiritsevät erityisesti silloin, jos pyöräilijät joutuvat vaihtamaan kadun puolta liian usein. Erilaiset pidemmät reitit ja baanat ovat nyt tavoitteena. Niissä pitää pystyä liikkumaan sujuvasti vauvasta vaariin. Sekin vaikuttaa valintoihin, kuinka lähellä autoliikennettä tällainen baana kulkee ja millaisia ääniä kuuluu. − Pienemmissäkin kunnissa on tehty paljon töitä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Esimerkiksi Vesilahti on tehnyt strategian, johon eri hallintokunnat ja poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet, Rekola kertoo. Myös vuorovaikutteisuus yhdistysten ja yritysten kanssa onnistuu Rekolan mukaan mainiosti. Etuna pienemmillä paikkakunnilla on se, että suurin osa väestöstä asuu ehkä vain muutaman kilometrin säteellä. Hyvinkää on tästä hyvä esimerkki.

9


LIIKKUMISEN TRENDEJÄ • kaupunkipyörät • katkeamattomat matkaketjut • eri kulkuvälineiden yhteiskäyttö • liikkumiseen yksi kuukausimaksu • ei omistamista, jakamistalous • digitalisaatio

REITIT, AIKATAULUT JA MAKSAMINEN AINA MUKANA Älypuhelin tekee ihmeitä. Pokemon Go on mullistanut kävelyn. Erilaiset puhelimiin ladattavat reittiopastukset helpottavat liikkumista. Myös sovellukset, jotka keräävät vaikkapa pyöräilydataa, innostavat. Ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa ja liikkumisesta tulee sosiaalista. Myös mittaaminen erilaisilla rannekkeilla ja muilla tavoin viehättää ihmisiä. Digitalisaatio on jo täällä ja mahdollistaa paljon uutta. Rekola ja Viinikainen uskovat, että kulkuvälineiden yhteiskäyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Enää ei tarvitse omistaa, vaan asioita jaetaan. Ihmiset maksavat kuukausimaksun ja käyttävät sillä busseja ja takseja. − Vaikea sanoa, milloin tämä toteutuu ja miten, mutta tällaista kehitystä kohti mennään, toteavat kestävän liikkumisen asiantuntijat. Robotisaatio mietityttää. Itse ajavia kokeiluautoja on jo olemassa, mutta sitä on vaikea sanoa, missä vaiheessa ne leviävät laajemmin. Avustaako auto vain pysäköinnissä vai ajaako se itse itsensä toivottuun osoitteeseen. Asunto-osakeyhtiöissä saattaa olla tulevaisuudessa yhä enemmän yhteiskäyttöautoja. Parkkipaikkoja ei ehkä tarvita yhtä paljon kuin aiemmin. Sen sijaan saatetaan tarvita nykyistä isommat säilytystilat pyörille. Mitä tapahtuu liikkumiselle kehittyvissä maissa? Viinikainen kertoo, että kehittyvissä maissa liikutaan yleensä paljon ulkona. Ulkoilmassa työskentelee parturi ja siellä sijaitsevat ruokakojut. Liikenteessä viiletetään riksoilla ja mopoilla. Näyttää kuitenkin siltä, että vaurastumisen myötä siirrytään autoiluun. Viisas valinta olisi siirtyä suoraan kestävämpiin ratkaisuihin. Rekola muistuttaa, että voihan käydä niinkin, että tulevaisuudessa emme juuri liiku, vaan esimerkiksi tilattu ruoka tuo-

10

daan luukkuihin taloyhtiön alakertaan. Hän kertoo, että uusien alueiden suunnittelussa voidaan heti alusta asti huomioida paikat yhteiskäyttöautoille ja pakettien noutopisteille. Etätyöt vähentävät myös liikkumisen tarvetta. Pidemmillä matkoilla kansainväliset ilmastosopimukset saattavat vaikuttaa lentämiseen. Pitkille linja-automatkoille on tullut halpayhtiöitä. Junaliikenteenkin hinnat ovat laskeneet. Kimppakyydit henkilöautoilla ovat ehkä suositumpia kuin ennen. Vanhatkin ratkaisut kiinnostavat edelleen, sillä Suomessa ainakin Tampereelle suunnitellaan raitiovaunuja. Turku miettii vielä vaihtoehtoja. Uudet raitioyhteydet ovat pääosin pikaraitiovaunuja, jotka ovat nopeita runkoyhteyksiä eri kaupunginosien välillä. Asiantuntijat Viinikainen ja Rekola kannustavat liikunnan, kaavoituksen ja liikennesuunnittelun asiantuntijoita yhteistyöhön. Myös asukkaat, yritykset ja yhdistykset, kuten liikuntajärjestöt, pitää saada mukaan. Ylipäätään on mielenkiintoista nähdä, millaista yritystoimintaa liikkumisen ympärille syntyy. Nyt on paljon uutta yritystoimintaa, joka ideoi ja luo uusia sovelluksia. Mitä kaikkea muuta voisi syntyä?

Lisätietoja Liikennevirasto, kestävän liikkumisen asiantuntijat Tytti Viinikainen, puh. 029 534 3920, tytti.viinikainen@liikennevirasto.fi Maija Rekola, puh. 029 534 3058, maija.rekola@liikennevirasto.fi


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN JA ANNA SUUTARI KUVAT: JOUNI KALLIO JA MIIA MALVELA

Liikkuminen osaksi ihmisten arkea jokaisessa elämänvaiheessa

Talvisen kaunis sää suosi ulkona toteutettuja työpajoja, joissa osallistujat pääsivät kokeilemaan erilaisia tapoja koulupäivän aktivointiin. Mikseipä oppeja voisi soveltaa työelämäänkin!

liikkuen läpi elämän -seminaari kokosi valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntaohjelmat yhteen Miten liikuntatottumukset rakentuvat lapsesta nuoreksi aikuiseksi? Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää ja mitä se meiltä vaatii? Mikä on fyysisen kunnon merkitys työssä jaksamisessa? Voiko uupumusta enää tarkastella erikseen työssä ja vapaa-ajalla? Miten liikkuminen tukee muistia ja ennaltaehkäisee muistisairauksien syntymistä? Millainen arkiympäristö rohkaisee eri-ikäisiä liikkumaan? Mikä on liikunnan rooli tulevaisuuden muuttuvissa kunnissa ja maakunnissa? Miten liikkuminen saataisiin kytkettyä osaksi ihmisten arkea jokaisessa elämänvaiheessa? Muun muassa näitä kysymyksiä ratkottiin, kun valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntaohjelmat (Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Kunnossa kaiken ikää ja Voimaa vanhuuteen) kokoontuivat ensimmäistä kertaa historiassa yhteiseen seminaariin.

Jyväskylän Paviljongissa järjestettyyn Liikkuen läpi elämän -seminaariin osallistui 1 300 terveysliikunnan edistämisestä kiinnostunutta eri alojen ammattilaista monilta yhteiskunnan sektoreilta – seminaari kokosi yhteen juuri ne henkilöt, jotka ovat läsnä ihmisten arjessa elämän eri vaiheissa. Mukana oli esimerkiksi varhaiskasvatuksen, opetusalan ja vanhustyön ammattilaisia, kuntien henkilöstöä, työhyvinvointi- ja järjestötoimijoita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Seminaariohjelma tarjosi maan huippuasiantuntijoiden johdolla kattavan läpileikkauksen koko elämänkaaresta fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Ohjelma koostui luennoista ja toiminnallisista työpajoista, joista osallistujat pystyivät valitsemaan itselleen mieluisimmat sisällöt. Seminaari oli osallistujille ainutlaatuinen mahdollisuus inspiroitua, oppia, verkostoitua sekä tutustua erilaisiin liikkumiseen kytkeytyviin teemoihin myös yli omien ammattirajojen. Seminaarin avaussanat lausuivat opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sekä Jyväskylän kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

11


LIIKUNTA EDISTÄÄ AIVOJEN HYVINVOINTIA JA PARANTAA MUISTIA Yksi seminaarin pääpuhujista oli urheilulääkäri Pippa Laukka, joka on viime aikoina tuonut näkyvästi esille näkökulmia kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Laukka käsitteli puheenvuoroissaan liikunnan vaikutuksia muistiin ja aivoterveyteen sekä työuupumusta. – Vaikka aivot ovat monimutkainen rakenne, asia on hyvin yksinkertainen. Liikunta parantaa aivojen hyvinvointia ja kasvattaa niitä samalla tavalla kuin punttitreeni lihaksia kuntosalilla, Laukka totesi. Aivot pitävät erityisesti liikunnasta, jossa yhdistyy fyysinen, älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus. Laukan mukaan kyse on siitä, että liikunta parantaa aivojen eri osien välisiä yhteyksiä ja verenkiertoa. Samalla muistia säätelevä hippokampus kasvaa ja kuona-aineiden poistuminen aivoista tehostuu, jolloin muisti paranee ja muistisairauksien riski pienenee. Työelämässä erityisen hyvänä aivoterveyden kannalta Laukka pitää yhdistelmää, jossa työpäivää tauotetaan liikkeellä, esimerkiksi happihyppelyllä ulkona kollegojen kanssa, ja sitten palataan taas työpisteelle ajatustyön ja oppimisen ääreen. – Miltä kuulostaisivat aikuisten välitunnit? Työpäivät ovat pitkä putki ja ihmisten pahoinvointi johtuu paljolti työstä ja työn kuormittavuudesta. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten käytämme voimavarojamme työpäivän aikana, Laukka painotti.

LEPO, PALAUTUMINEN JA UNI EDISTÄVÄT HYVÄÄ ELÄMÄÄ Pippa Laukan mukaan työuupumus on usein kokonaisvaltaista elämänuupumusta. Huonot elintavat, liikkumattomuus tai

Pippa Laukka

päinvastoin treenaaminen yli omien voimavarojen, liian korkealle asetetut tavoitteet ja odotukset, multitasking ja jatkuva informaatiotulva, piippaavat digilaitteet sekä työajan puutteellinen hallinta ovat omiaan aiheuttamaan kuormitusta vuorokauden ympäri. – Aikuisten olisikin tärkeää opetella itsesäätelyä ja tunnistaa omat toimintatapansa arjessa, Laukka haastoi. Ihminen onkin kokonaisuus. Hyvä syöminen sekä riittävä lepo ja uni ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan hyvinvoinnista. Neurologi ja unitutkija Markku Partinen totesi puheenvuorossaan, että uni on välttämätön asia elämälle ja vaikuttaa merkittävästi koettuun toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Aktiivisen unen aikana aivojen energiavarastot täyttyvät ja päivän tapahtumat tallentuvat pitkäaikaiseen muistiin. – Unettomuus vaikuttaa haitallisemmin fyysiseen toimintakykyyn kuin esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, Partinen vertasi. Partisen mukaan hyvää unta edistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi liikunta, säännöllinen unirytmi, aivojen käyttö päivällä, töiden pitäminen pois vuoteesta, iltarutiinit, huolihetket ja muistilaput sekä sinisen valon välttely illalla. Nukahtamista ei myöskään tule yrittää väkisin.

TULEVAISUUDESSA NÄKYY UUDENLAISTA TEKEMISTÄ Harva meistä on rautaa – toimintakykyä työelämään -session päätteeksi Ilkka Halava (vas.), Pippa Laukka ja Juha Siltala kokoontuivat strategisen hyvinvoinnin johtamisen asiantuntijan Ossi Auran johdolla keskustelemaan työhyvinvoinnista tärkeänä osana henkilöstötuottavuutta. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että pelkän työpahoinvoinnin seurausten parantamisen sijaan meidän tulisi keskittää enemmän resursseja pahoinvointia aiheuttavien tekijöiden poistamiseen.

12

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava ja työmarkkinoita tutkinut professori Juha Siltala pureutuivat puheenvuoroissaan työn tekemisen uusiin malleihin ja työelämän tulevaisuuteen. Halavan mukaan seuraavat 20 vuotta tulevat olemaan työelämän tähän asti suurin murrosjakso, kun menemme kohti itseohjautuvaa yhteiskuntaa, jossa koneet tekevät automaatiota vaativat, niin kutsutut ikävämmät työt ja ihmisen työ sen sijaan muuttuu mielekkäämmäksi.


– Ihmisten tehtävä on ajatella, luoda ja kehittää, kun taas koneet tekevät likaiset, tylsät ja raskaat työt, Halava maalasi tulevaisuutta. Huolissaan Halava on siitä, että suomalaisessa työkulttuurissa myydään jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. Hänen mielestään esimerkiksi työhyvinvointi on seurausta jostain, ei itsenäinen tavoite. – Tulevaisuudessa meidän ei tarvitse tehdä töitä, joissa tarvitaan samankaltaisuutta. Ihmisen tehtävänä on olla kokonainen, yksilöllinen oma itsensä. Vapaa-ajalla ihminen puuhaa automaattisesti niitä asioita, joiden parissa hän on onnellinen. Tämä tulee toteutumaan myös tulevaisuuden työelämässä, kun ihmiset tekevät mielekkäitä töitä. Samalla lomankin käsite muuttaa merkitystään, kun loman kontrasti työpäivään verrattuna pienenee, Halava ennusti myönteisenä. – Ihmisellä on jatkuva pyrkimys autonomiaan, eli halu lisätä omassa kontrollissaan olevia asioita. Toisaalta ihminen kaipaa turvaa, liittymistä toisiin ja pelkää laumasta ulosäänestämistä.

Marco Steinberg

Seminaarin iltajuhlassa nautittiin hyvästä ruuasta, yhdessäolosta ja verkostoitumisesta. Hyvää musiikkia ja tanssimista tietenkään unohtamatta!

Seminaarin laajan ja monipuolisen näyttelyosaston pisteet olivat hyvin toiminnallisia ja näyttelyvieraat pääsivät itse kokeilemaan lajeja ja testaamaan tuotteita.

Työelämässä ei välttämättä stressaa eniten työ, vaan vertailu kilpailijoihin, esimerkiksi työkavereihin. Ihmisen tavoitteena on siis kuulua joukkoon, jossa voi tulla koko ajan enemmän itsekseen, Siltala täydensi. Julkishallinnon konsultti Marco Steinberg pohti vanhojen tapojen vaikutusvaltaa uusien ratkaisujen luomisessa ja oli huolissaan uudesta suomettumisen aikakaudesta. Steinbergin mielestä esimerkiksi hallintojärjestelmämme on rakennettu niin, että maailma on ennustettavissa, vaikka pääosin emme voi tietää maailman muutoksia etukäteen. – Käymme usein myös keskustelua tekemisen riskeistä, mutta emme koskaan tekemättömyyden riskeistä, Steinberg sanoi. Steinbergin mukaan kuvittelemme myös, että maailman pitää sopeutua meidän järjestelmäämme eikä päinvastoin. Vertauksena hän käytti ilmastonmuutosta, joka ei pysty sopeutumaan ihmisen toimintaan. – Lähtiessämme uudistamaan maailmaa ajattelemme, että meille on annettu tietyt laatikot, joiden sisällä tulee toimia ja peritty logiikka peittää uudistuksen. Ongelmamme on, että yritämme ratkaista uuden maailman kysymykset vanhan maailman ehdoilla. Steinberg arvioi, että vuorovaikutteinen toimintatapa ja epävarmuuden hyväksyminen muutosprosesseissa tulevat olemaan tulevaisuuden tie moneen onnistuneeseen uudistukseen. Osa Liikkuen läpi elämän -seminaarin esitysmateriaaleista on ladattavissa osoitteessa www.liikkuenlapielaman.fi.

13


TEKSTI: KATRI PURANEN KUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Viksusti liikkuen töihin Kuinka tehdään työmatkoista hyötyliikuntaa? Tai miten vähennetään liikenteen tuomia ongelmia? UKK-instituutti ja Tampereen kaupunki avasivat marraskuussa internet-työkalu Viksun helpottamaan viisaan liikkumisen suunnittelua ja arviointia.

Työmatka reippaillen tuntuisi hyvältä ajatukselta, mutta voi tyssätä siihen, että työpaikalla ei ole kunnollista paikkaa käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteita. Jokapäiväinen huristelu autolla jatkuu. Yksin, vaikka samalla suunnalla asuu samaa työaikaa tekevä kollega. Kannattaisiko tehdä jotain? Vaikka työpaikoilla olisi halua viisaan työmatkaliikkumisen edistämiseen, liikkeelle lähtö voi olla vaikeaa. Tampereella kehitetty internet-työkalu Viksu auttaa alkuun pääsemisessä. – Viksu ehdottaa erilaisia toimenpiteitä, joita voi valita sen mukaan, halutaanko edistää esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöä, järjestellä kimppakyytejä tai lisätä etätyötä, sanoo erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista. Tarve suunnittelutyökalulle huomattiin työmatkakävelyä ja -pyöräilyä edistäneessä KÄPY-tutkimuksessa. –Työmatkaliikkumiseen liittyvät asiat eivät yleensä ole ensimmäisenä minkään yrityksen listalla, joten varsinkin pienissä yrityksissä niille voi olla haastava löytää aikaa, eikä liikkumisen edistämisen keinoista olla tietoisia. Viksun tarkoitus on, että suunnitteleminen olisi kohtuullisen helppoa ja nopeaa.

14

KÄPY-tutkimuksessa kehitettiin keinovalikko kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Viksu-työkalussa tarjottimelta löytyy niiden lisäksi keinoja liikkumisen tarpeen vähentämiseen ja kaikki kestävän liikkumisen muodot. – Työpaikat ovat hyvin erilaisia, joten toimenpidevalikoimasta on tehty kattava, Aittasalo kuvailee.

VUOSIKELLO MUISTUTTAA Työhön voi tarttua vaikkapa muodostamalla Viksu-tiimin muutamasta ihmisestä, joille sopii suunnittelu ja toteutuksen organisointi. UKK-instituutin omassa Viksu-työryhmässä on edustus hallinnosta, työsuojelusta ja virkistystoimikunnasta sekä talonmies. Aittasalo kannustaa aloittamaan työkaluun tutustumisesta ja olemaan realistinen tavoitteiden kanssa. –Edistämistoimia kannattaa valita sen verran, että ne tulevat varmasti toteutettua. Lähtötilanne olisi hyvä selvittää, jotta vaikutuksia pystyy arvioimaan. Varsinkin isommat yritykset haluavat varmasti tietää, mitä panostuksella on saatu aikaan.


Kun tiedetään mitä halutaan tehdä, Viksu ohjaa konkretisoimaan suunnitelman toteutuksen. – Lomakkeeseen nimetään kullekin toimelle vastuuhenkilö, kirjataan tarvittavat järjestelyt ja mahdolliset kustannukset, Aittasalo näyttää. Tulostettava vuosikello muistuttaa, milloin pitikään olla työpaikan oma viisaan liikkumisen päivä, kenen vastuulla on hankkia lisää pyyhekoukkuja pesutiloihin, kuinka paljon asiointipyörään on tarkoitus budjetoida tai miten etätyömahdollisuuksia järjestetään. Samalla se auttaa hahmottamaan, miten edistämistoimet jakautuvat vuoden ajalle ja sisältyykö suunnitelmaan tasapainoisesti yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotason edistämistoimia.

MUISTUTA MUUTOKSISTA! Jotta toimintakulttuuri todella muuttuisi, tarvitaan hyvien suunnitelmien lisäksi vahvaa viestintää. Hienotkaan puku- ja suihkutilat tai pyöräkatokset eivät lisää liikkumista, ellei kukaan tiedä niistä. – Uusia ihmisiä saadaan mukaan vain kertomalla muutoksista ja perehdyttämällä uusiin käytänteisiin. Uuteen asiointipyörään kannattaa esimerkiksi tutustua yhdessä ja sen olemassaolosta pitää muistuttaa ihmisiä. Esimiesten ja ylimmän johdon vastuulla on osoittaa, että he ovat sitoutuneet samoihin tavoitteisiin kuin alaisetkin. Työntekijöitä sitouttaa suunnittelutyöhön osallistuminen. – Mikäli se ei ole mahdollista, työntekijöiltä voi kysyä vaikkapa Viksusta löytyvän alkukyselyn yhteydessä, miten he haluaisivat viisasta liikkumista edistettävän. Yleispätevää esimerkkiä parhaasta motivointikeinosta tuskin löytyy, mutta Aittasalo voisi kuvitella, että pienellä, miesvaltaisella työpaikalla esimerkiksi kuntotestit tai työmatkoille tarjottavat aktiivisuusrannekkeet saattaisivat innostaa liikkeelle. – Naisvaltaisessa toimistotyöpaikassa kannustimena voisi puolestaan toimia esimerkiksi vähän paremmilla kävelyvarusteilla palkitseminen, kun työmatkoista on kävelty tietty määrä vuodessa, hän arvelee. Työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn voi houkutella myös se, että se on ilmaista ja tehokasta liikuntaa, koska salille lähteminen töiden jälkeen voi olla monelle liian työlästä. Jos matka tuntuu pitkältä, koko kakkua ei tarvitse nielaista kävellen, vaan osan voi kulkea vaikkapa bussilla.

Omalle työpaikalle sopivien porkkanoiden löytymistä helpottaa hiljainen tieto. – Jos työpaikalla on hyvinvointityöryhmä, sen jäsenet todennäköisesti tietävät, mikä saa porukan liikkeelle ja mikä taas ei toimi, Aittasalo vinkkaa.

OSVIITTAA UUSILLE URILLE Suunnitelma tehdään vuodeksi kerrallaan. Toteutumisen ja vaikutusten arvioinnille sekä raportoinnille on oma osionsa. UKK-instituutissa luetaan Viksuun tehtyjä kirjauksia ja vedetään lankoja yhteen vuoden 2018 loppupuolella. – Silloin saamme osviittaa siitä, mitä työpaikoilla ollaan valmiita tekemään viisaan liikkumisen edistämiseksi, kuinka suunnitelmat toteutuivat ja millaisilla kustannuksilla. Tutkijaa kiinnostaa, millaisia edistämistoimia yrityksissä on valittu ja miten ne ovat jakautuneet työntekijä-, työyhteisö ja organisaatiotasojen välillä. Sanaa uudesta työkalusta ja sen mahdollisuuksista ovat UKK-instituutin lisäksi levittäneet rahoittajat eli Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Trafi. – Myös valtionyhtiö Motiva Oy on ollut tärkeä. Heillä on hyvät verkostot kestävän kehityksen ja kestävän liikkumisen toimijoihin. Vuoden 2017 loppuun mennessä Viksun käyttäjäksi oli rekisteröitynyt 50 työpaikkaa, joista puolet isoja, puolet pieniä ja keskisuuria yrityksiä. – Ilahduttavaa on, että yrityksiä on joka puolelta Suomea! Työkalu elää jo omaa elämäänsä. Ensimmäiset käyttäjät ovat juuri pääsemässä vauhtiin suunnitelmiensa kanssa. Minna Aittasalon ajatuksissa siintävät seuraavat etapit: voisiko Viksu kannustaa myös henkilöstön vapaa-ajan liikkumista?

Lisätietoja UKK-instituutti dosentti, erikoistutkija Minna Aittasalo puh. 03 282 9267 minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi/viksu

15


TEKSTI: ANNA SUUTARI JA TANJA ONATSU KUVAT: VASILENA MITSIADI

SPAcE-projekti loi aktiivisia kaupunkiympäristöjä eri puolille Eurooppaa KKI-ohjelmalla asiantuntijarooli yhteiseurooppalaisessa hankkeessa KKI-ohjelma oli mukana kolmevuotisessa (2015–2017) EU-rahoitteisessa Supporting Policy and Action for Active Environments (SPAcE) -projektissa, jossa haettiin hyviä käytäntöjä ja malleja arjen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista kaupunkiympäristöistä. Hankkeen aikana viittä eurooppalaista kaupunkia opastettiin laatimaan oma aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelmansa.

16

Yhteiseurooppalaisessa projektissa oli mukana kymmenen hankekumppania kahdeksasta eri EU-maasta. Kohdekaupunkeja olivat Brasov Romaniassa, Toledo Espanjassa, Palermo Italiassa, Tukums Latviassa ja Trikala Kreikassa. Kohdekaupunkien apuna ja mentorina toimivat Oxfordin yliopisto Englannista, Zürichin yliopisto Sveitsistä, Thessalyn yliopisto Kreikasta, kansallinen CESIE-järjestö Italiasta sekä KKI-ohjelma. Hanketta koordinoi Gloucestershiren yliopisto Englannista. KKI-ohjelmalla oli hankkeessa asiantuntijarooli. KKI opasti kohdekaupunkeja aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelman luomisessa sekä antoi käytännön neuvoja poikkihallinnollisen yhteistyön toteutukseen. KKI-asiantuntijana hankkeessa toimi ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu. Osallistuminen hankkeeseen oli Onatsulle itselleenkin opettavainen kokemus. – Hankkeessa mukana oleminen opetti valtavasti poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Myös monikansallisessa tiimissä toimisesta sai arvokasta kokemusta: kulttuurienväliset erot ovat rikkaus, mutta niistä muodostuu myös haasteita, kun on totuttu tekemään asioita niin eri tavalla, Onatsu toteaa.

AKTIIVINEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KANNUSTAA LIIKKUMAAN SPAcE-projektin tavoitteena oli tukea terveellisten liikkumisvalintojen tekemistä luomalla aktiivisia kaupunkiympäristöjä projektissa mukana olleisiin viiteen kohdekaupunkiin. –Aktiivinen kaupunkiympäristö on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka kannustaa kaikkia väestöryhmiä liikkumaan omin voimin paikasta toiseen kävellen ja pyöräillen sekä houkuttelee käyttämään puisto- ja viheralueita virkistäytymiseen, Onatsu kuvaa. Tanja Onatsu auttoi kohdekaupunkeja Aktiivisen kaupunkiympäristön (UActivE:n) toimenpidesuunnitelman laatimisessa. – Ohjasin kohdekaupunkeja toimenpidesuunnitelman laatimista tukevan tiedon lähteille, annoin vinkkejä hyvistä käytännöissä ja ryhmätyömetodeista, autoin tavoitteiden konkretisoinnissa. Pyrin ylipäätään tsemppaamaan ja sparraamaan heitä aina tarpeen mukaan, Onatsu kertoo roolistaan hankkeessa. Aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelma on yhdessä eri toimijatahojen kanssa laadittu ja kattava suunnitelma, jossa kartoitetaan tulevaisuuden näkymiä ja kerrotaan yksityiskohtaisesti toimenpiteistä ja tavoitteista, jotka liittyvät kyseisten näkymien toteutumiseen. Tavoitteiden keskipisteessä voivat olla esimerkiksi tietyt väestöryhmät, rakennettu ympäristö tai niin kutsuttu sosiaalinen ympäristö. Kehitystoimien kohderyhmäksi voidaan suunnitelmassa valita vaikkapa lapset, jolloin pyritään kehittämään esimerkiksi koulujen pihoja ja lasten koulumatkaympäristöä. Toisaalta kehitettävä ympäristö voi olla kaupungin keskusta, jossa rajoitetaan


autoilua ja kehitetään pyöräily- ja jalankulkuinfrastruktuuria. Kehityskohteena voivat olla myös kävely- ja pyöräilyreitistöt tai puisto- ja viheralueet. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan erilaisia tukitoimia ja kampanjoita, joilla väestön liikkumisvalintoihin pyritään vaikuttamaan.

Yllätyksenä kaikille toteuttajille tuli, että seurantatietoa kävelystä ja pyöräilystä kohdekaupungeissa oli saatavilla yllättävän vähän. – Kuitenkin yleisesti tiedetään, että se mitä seurataan, sitä myös kehitetään, Onatsu muistuttaa.

SUUNNITELMA SYNTYY MONIPORTAISEN PROSESSIN TULOKSENA SPAcE-projektissa valmistui viisi yksilöllistä aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelmaa. Työskentely aloitettiin selvittämällä kohdekaupunkien olemassa olevat strategiat ja linjaukset, jotka kytkeytyvät toimenpidesuunnitelmaan. Lisäksi profiloitiin kohderyhmää ja heidän liikkumistaan. Toisessa vaiheessa kaupunkeihin luotiin poikkihallinnolliset työryhmät, joiden yhteistyönä toimenpidesuunnitelma laadittiin. Kaikki kohdekaupungit hyödynsivät KKI-ohjelman SPAcEprojektille tuottamaa mallia vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden kirjaamisessa. Ensimmäisen version valmistuttua suunnitelmat lähetettiin vertaisarvioitaviksi niin ulkopuoliselle asiantuntijalle, sidosryhmälle kuin kohderyhmällekin. Heidän kommenttiensa perusteella suunnitelmat viimeisteltiin työryhmissä ja niille haettiin poliittinen hyväksyntä. Tämän jälkeen toimenpidesuunnitelmia ryhdyttiin toteuttamaan käytännössä. Kaikki hankkeessa luodut toimenpidesuunnitelmat on luotu paikallisiin tarpeisiin ja ne poikkeavatkin toisistaan. Niiden tavoitteena on edistää infrastruktuuria, kuten pyöräkaistoja, kävelyreittejä tai pyöräteitä, mutta niissä toteutetaan myös liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä.

OSALLISTAMINEN JA POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ KESKIÖSSÄ – Toimenpidesuunnitelmien laatimisprosessissa korostettiin poikkihallinnollista yhteistyötä ja kansalaisten sekä sidosryhmien osallistamista, Onatsu kertoo. Sidosryhmien osallistaminen olikin monelle kohdekaupungille tuttu työskentelymuoto. Poikkihallinnollisten työryhmien perustaminen koettiin tärkeäksi ja helpoksikin toteuttaa. – Monissa kaupungeissa oli helppo löytää aiheesta kiinnostuneita osapuolia, mutta vaikutusvaltaisten poliitikkojen ja päättäjien mukaan saaminen osoittautui haasteelliseksi, Onatsu jatkaa. Käytännössä toimenpidesuunnitelman laatiminen yhdessä on haastava ja aikaa vievä prosessi. Eri tahojen yhteistyö on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää toiminnan kehittämisen ja käytännön toteuttamisen kannalta. Pyöräily vaikutti saavan toimenpidesuunnitelmissa enemmän näkyvyyttä kuin kävely. – Tämä voi johtua siitä, että pyöräilyn infrastruktuuri on näkyvämpää sekä siitä, että pyöräilyn edistäjät ovat enemmän esillä, Onatsu pohtii. Taloudelliset resurssit muodostivat useassa tapauksessa olennaisen, joskaan ei kovin yllättävän esteen: osalla kohdekaupungeista oli kunnianhimoisia suunnitelmia, joiden toteuttamisen rahoituksen puute kuitenkin esti.

Tuotoksena kolme julkaisua SPAcE-projektissa tuotettiin kolme julkaisua, jotka tarjoavat lisätietoa ja käytännön toimintamalleja kaikille aktiivisten kaupunkiympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneille: 1.

Environments for physical activity in Europe – a review of evidence and examples of practice -raportti tiivistää yhteen tutkimusnäytön aktiivisuuteen kannustavan arkiympäristön tärkeydestä ja käytännön esimerkeistä eri puolilta Eurooppaa. 2. How to create an Urban Active Environment (UActivE) Action Plan -julkaisu tarjoaa käytännön neuvoja aktiivisen kaupunkiympäristön toimintasuunnitelman kehittämiseen. 3. Measuring the value of an Urban Active Environment, using the WHO Health Economic Assessment Tool (HEAT) -opas antaa neuvoja kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisten hyötyjen arvioimiseen Maailman terveysjärjestön HEAT-työkalun avulla. Kaikki julkaisut löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta sekä SPAcE-projektin verkkosivuilta activeenvironments.eu. Kaksi jälkimmäistä julkaisua on saatavilla suomenkielisinä, ensimmäinen julkaisu ainoastaan englanniksi. Lisäksi SPAcEprojektin verkkosivuilta löytyy käytännön vinkkejä aktiivisen kaupunkiympäristö toimenpidesuunnitelman laatimiseen: activeenvironments.eu/download.

Lisätietoja KKI-ohjelma ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu puh. 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

17


TEKSTI: SINI MARTTINEN, MOTIVA OY KUVAT: MOTIVA OY / JARI AALTO, NINA KAVERINEN

Fiksuun työmatka­ liikkumiseen kannattaa investoida Suomalaiset tekevät vuosittain noin tuhat kotimaanmatkaa. Näistä joka neljäs on työmatka. Työnantaja voisi investoida näihin matkoihin ja nauttia saavutetusta tuotosta.

Yhden pysäköintipaikan arvo on rakentamistavasta ja sijainnista riippuen jopa useita kymmeniä tuhansia euroja. Työnantajan investoidessa esimerkiksi työpaikan sosiaalitiloihin tai pyöräpysäköintiin voi autopaikkojen tarve vähentyä innokkaiden työmatkapyöräilijöiden määrän kasvaessa. – Todellinen pysäköintitarve kannattaa kartoittaa ja luopua turhista pysäköintipaikoista. Pysäköinnin lisäksi olisi hyvä tukea esimerkiksi pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, viisaan liikkumisen asiantuntija Helena Suomela Motivasta vinkkaa.

Investointi työmatkaan voi olla panostamista esimerkiksi kävelyyn, pyöräilyyn, joukkoliikenteen käyttöön tai järkevään autoiluun. Fiksuun työmatkaliikkumiHelena Suomela seen sijoittaminen ja kannustaminen tuovat työnantajalle kustannussäästöjä sekä edistävät ympäristö-, ilmasto- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Kestävä liikkuminen vahvistaa organisaation PISTETÄÄN PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN imagoa paitsi vastuullisena myös tiedostavana ja tulevaisuuteen orientoituneena toimijana. Toimivaan ja turvalliseen pyöräpysäköintiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ihannetilanteessa työnantaja tarjoaa pyöräpysäköintipaikkoja läheltä ulko-ovia sekä esimerkiksi parkAKTIIVISUUTTA ARKEEN kihallista. Työnantajan kannattaa panostaa aktiiviseen työmatkaliikku– Turvallisten pyöräpysäköintipaikkojen tarve korostuu akmiseen, kuten kävelyyn ja pyöräilyyn. Aktiivinen liikkuminen tiivisilla pyöräilijöillä ja sähköpyöräilijöillä, jotka ovat inveslisää työntekijöiden hyvinvointia. Terveyshyödyt näkyvät vätoineet pyöräänsä. Arvokkaat pyörät halutaan säilyttää sisähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. tiloissa, Suomela muistuttaa. Yhden sairauspoissaolopäivän kustannukset ovat keskiLähellä sisäänkäyntiä olevat pyöräpaikat palvelevat puolesmäärin 300–350 euroa. Ihmisillä, jotka liikkuvat 2–3 kertaa taan vieraita ja niitä työntekijöitä, jotka käyvät pyörällä asioiviikossa, on noin 4,5 päivää vähemmän sairauspäiviä vuotta massa kesken työpäivän. Työnantaja voi mahdollistaa fiksun kohden verrattuna kerran viikossa liikkuviin. liikkumisen esimerkiksi kokouksiin ja muille työasiamatkoille Tutkimukset osoittavat, että pyöräilijät ovat onnellisempia tarjoamalla henkilöstön käyttöön asiointipyöriä. ja heillä esiintyy vähemmän stressiä kuin autoilijoilla. – Pyörä on erityisen näppärä liikkumisväline, kun siirtymä on lyhyt eli noin 1–5 kilometriä, Suomela toteaa. Pyöräilijät ja kävelijät arvostavat myös toimivia sosiaalitiMUUTOKSIA PYSÄKÖINTIKÄYTÄNTÖIHIN loja. Suihku ennen työhön ryhtymistä ja mahdollisuus vaatTyöntekijöiden kannustaminen kestävään liikkumiseen väteiden kuivatukseen ovat perusasioita, jotka ilahduttavat sekä hentää myös autojen pysäköinnistä syntyviä kustannuksia. kannustavat pyöräilyyn.

18


TYÖSUHDEMATKALIPPU ON VAIVATON KANNUSTE Työsuhdematkalippu on helppo ja edullinen tapa kannustaa työntekijöitä kulkemaan työmatkoja joukkoliikenteellä. Työntekijöiden siirtyminen joukkoliikenteen käyttäjiksi voi tuoda säästöjä pysäköintipaikkatarpeen vähentyessä, ja se mahdollistaa matka-ajan käytön hyödyllisesti. – Työnantaja voi monella tapaa tukea joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla. Mahdollisuuksina ovat esimerkiksi aulatilojen aikataulunäytöt, työsuhdematkaliput ja räätälöinnit paikallisen joukkoliikennetoimijan kanssa, kertoo Suomela vaihtoehdoista. Työsuhdematkalippu on helppo ja verotuksellisesti edullinen tapa tukea viisaita työmatkoja. Työsuhdematkaliput, kuten muutkin viisaan liikkumisen ratkaisut toimivat myös rekrytointivaltteina. – Erityisesti nuoremmat sukupolvet arvostavat ekologisuutta ja heille ympäristöasiat ovat tärkeitä, Suomela toteaa.

JOKAISELLE SOPIVA VAIHTOEHTO Joukkoliikenne, kävely tai pyöräily eivät kuitenkaan sovi kaikille. Joskus auto on ainoa vaihtoehto kulkea töihin tai työmatkoille. Työantajan kannattaa suosia vähän kuluttavia ajoneuvoja ja panostaa ajotapakoulutukseen. – Kimppakyydit ja yhteiskäyttöautot ovat kustannustehokkaita vaihtoehtoja, eikä pääomaa ole sidottuna ajoneuvoihin, Suomela pohtii. Matkojen ketjutus on yksi keino vähentää ruuhkia ja päästöjä sekä lisätä aktiivista liikkumista päivän aikana. Auton tai pyörän voi jättää liityntäpysäköintiin ja jatkaa loppumatkan joukkoliikenteellä. Pienetkin muutokset kulkutavoissa lisäävät liikuntaa ja hyvinvointia sekä vähentävät päästöjä.

ETÄTYÖ ON SIISTI JUTTU Joustavat työntekotavat, kuten etäneuvottelut ja etätyö, ovat hyviä keinoja vähentää turhaa matkustamista. Suomalaiset ovatkin innokkaita etätyön tekijöitä. Etätöitä tekevät erityisesti työntekijät, joiden työmatka on pitkä. – Kannustamalla etätöihin voidaan vähentää fyysisten työpisteiden tarvetta ja saavuttaa säästöjä toimitilakustannuksissa. Etätyö lisää myös työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää ruuhkia lähiympäristöstä. Samalla työmatkojen päästöt vähenevät, Suomela kertoo. – Valitettavasti vieläkin törmää työpaikkoihin, joissa etätyöllä on huono maine, tai työnantaja kokee sen ongelmalliseksi. Tästä ajattelumallista on päästävä. Etätyö on loistava juttu niille työntekijöille, joiden toimenkuvaan se sopii. Työantajan kannattaa perehtyä erilaisiin etätyömenettelyihin ja tehdä pelisäännöt selväksi työntekijöille, Suomela neuvoo. Etätyön lisäksi myös liukuva työaika on erinomainen ratkaisu. Se mahdollistaa päivän aikataulutuksen siten, ettei tarvitse olla liikkeellä pahimpaan ruuhka-aikaan. Tämä helpottaa työja perhe-elämän yhteensovittamista.

Fiksusti töihin Työnantajille suunnattu Fiksusti töihin -verkkoaineisto auttaa viisaan työmatkaliikkumisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Aineistossa oleva lyhyt kysely kertoo, mitä työmatkaliikkumisen toimenpiteitä työpaikallanne on jo tehty ja mitä kannattaisi tehdä. www.fiksustitoihin.fi Lisätietoja Motiva Oy kestävän liikkumisen asiantuntija Helena Suomela puh. 040 724 6437 helena.suomela@motiva.fi Motiva Oy edistää työpaikkojen viisaasta liikkumista Liikenneviraston toimeksiannosta.

19


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Valmet Rautpohja on työmatkaliikkumisen edelläkulkija Työpaikkojen liikkumisen ohjaus on toimintaa, jossa työntekijöitä kannustetaan tekemään resurssiviisaita liikkumisvalintoja. Viisaan liikkumisen tavoiteltavia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenteen hyödyntäminen. Valmet Rautpohjan toimipisteessä on toteutettu onnistunut ja menestyksekäs liikkumissuunnitelma, joka palkittiin myös Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -palkinnolla loppuvuodesta 2017. Tunnustuksia myönnetään työnantajille, jotka ovat esimerkillisellä tavalla ottaneet kestävän ja hyvinvointia lisäävän työmatka- ja työasiamatkaliikkumisen omakseen. Jyväskylän Rautpohjan kaupunginosassa sijaitsevalla Valmetin toimipisteellä työskentelee noin 1 300 työntekijää ja 300 alihankkijaa. Tuleva toimintaympäristön muutos toimi alkusysäyksenä siihen, että Valmet on halunnut tarkastella työmatkaliikkumiseen liittyviä toimintatapojaan, etsiä ratkaisuja ja ideoida uutta. Haluna on ollut myös näyttää viisaan liikkumisen mallia alueen muille toimijoille. Valmetin läheisyydessä tulevina vuosina toteutuva iso liikuntapaikkojen rakennushanke Hippos2020 tulee merkittävästi vähentämään paikoitustilaa Rautpohjassa. Hankkeen myötä käytöstä poistuu suuri hiekkakenttä, jota valtaosa valmetlaisista on käyttänyt parkkipaikkanaan työpäivien aikana. – Lähdimme miettimään, mikä meidän suunnitelmamme voisi olla, jotta mahtuisimme autoinemme tulevaisuuden kuvaan, sanoo Valmet Rautpohjan paikallisjohtaja Timo Pirinen.

KAUPUNGIN JA HENKILÖSTÖKYSELYN TUELLA ALKUUN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMISESSA Valmetin liikkumissuunnitelman tavoitteena on ollut kehittää yrityksen toimintatapoja sujuvammiksi, turvallisemmiksi ja taloudellisemmiksi huomioiden ympäristöystävällisyys ja kestävät arvot. Näin on voitu edistää kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä, mutta samalla myös työntekijöiden hyvinvointia. Jyväskylän kaupungin rooli ja tuki on ollut olennainen liikkumissuunnitelman toteuttamisessa. Liikkumissuunnitelmaa tehtiin kaupungin kanssa tiiviissä yhteistyössä ja suunnitelmalle myönnettiin myös liikkumisen ohjauksen valtionavustusta.

20

– Jyväskylän kaupunki oli hyvin aktiivinen ja juonessa mukana koko ajan. Kaupunki kantaa huolta yritysten hyvinvoinnista ja sieltä tuli aloite, että mitäs voisimme tehdä yhdessä, kun nuo parkkipaikat tuossa vähenevät. Kaupunki tarjosi yhteistyötä Mobinetin kanssa vaihtoehdoksi ja yhdessä aloimme sitten asiaa edistää, Pirinen kehuu. Valmet Rautpohjan työmatkaliikkumista suunniteltiin työryhmässä, jossa oli parhaimmillaan mukana parisenkymmentä henkilöä. Edustajia oli paikallisjohdosta, työterveydestä, työsuojelusta, luottamushenkilöistä, henkilöstöpuolelta, kiinteistöhuollosta ja työntekijöistä. Työryhmän tukena toimivat Mobinet Oy:n asiantuntijat, jotka myös toteuttivat Valmetin henkilöstölle kyselyn työmatkaliikenteen alkutilanteesta. Kyselystä saatiin runsaasti tietoa sekä paljon ideoita ja mielipiteitä liikkumissuunnitelman tueksi. Kyselyn tulosten mukaan Valmetilla työmatkojen keskipituus on noin 15 kilometriä ja työntekijöistä yli puolella työmatka on alle 10 kilometriä. Työntekijöistä 70 prosenttia asuu Jyväskylässä, 22 prosenttia Jyväskylän seudulla ja 7 prosenttia seudun ulkopuolella. Pääosa valmetlaisten työmatkoista taittui omalla autolla ja kävellen tai pyöräillen noin neljännes. Joukkoliikenteen osuus työmatkaliikkumisesta oli hyvin pieni huolimatta siitä, että 80 prosenttia paikallisliikenteen busseista kulkee Rautpohjan kautta tai läheisyydestä. Lisäksi enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että työnantajan tulisi tukea viisasta liikkumista. Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen hyödyntämisen edistämiseen oli siis paljon potentiaalia.


Johanna Ronkainen on aina toteuttanut kestävän kehityksen arvoja arjessaan, mutta uusi liikkumissuunnitelma on saanut pohtimaan omia valintoja yhä enemmän.

SUURIN HAASTE PYSÄKÖINNIN TEHOTTOMUUS JA EPÄTASA-ARVOISUUS Selkeästi suurimpana haasteena Rautpohjassa koettiin, että pysäköintikäytännöt olivat tehottomia ja epätasa-arvoisia. Henkilökunnan pysäköintimahdollisuudet olivat vaihtelevia, sillä lämpötolpalliset pysäköintipaikat olivat pääosin tietyille työntekijöille henkilökohtaisesti varattuja ja Valmetin omille paikoille mahtui vain kolmasosa kaikista työntekijöistä. Enemmistö joutui siis hyödyntämään Hippoksen usein ruuhkaista, kauempana sijaitsevaa hiekkakenttää, jossa ei ollut lämpötolppia. Lisäksi henkilökohtaisista pysäköintipaikoista noin sata oli jatkuvasti tyhjillään. Työmatkakyselyn perusteella jopa 100–200 paikkaa oli mahdollista korvata kannustamalla kävelyyn ja pyöräilyyn sekä joukkoliikenteen ja kimppakyytien hyödyntämiseen. Työmatkojen päästövähennyspotentiaali oli lähes 30 prosenttia. Liikkumissuunnitelman myötä toimipisteen pysäköinti muuttui maksulliseksi käyttöä vastaan ja henkilökohtaiset paikat jaettiin arvonnalla. Vahvaa linjausta ei otettu vastaan täysin yksimielisesti ja työntekijät protestoivat päätöstä muun muassa lakolla. Erityisesti kauempana asuvat työntekijät kokivat, ettei oikeudenmukaisuus heitä kohtaan toteudu, sillä pitkästä matkasta kulkevalle auto on lähes välttämättömyys. – Kritiikki siinä kohtaa oli ymmärrettävää, ja parkkipaikat taitavatkin olla yksi herkimmistä aiheista työpaikoilla. Totesimme kuitenkin, että kaikkia tyydyttävien kriteerien ja sääntöjen luominen on melko mahdotonta, koska kilometrien määrä ei ole ainoa peruste autopaikalle. Elämäntilanteita on monenlaisia. Pyrimme ensisijaisesti siihen, että meillä parkkipaikat riittävät ja saamme muutoksia aikaan liikkumistottumuksissa. Tilaa löytyy varmasti kaukaakin tuleville, Pirinen perustelee päätöstä. Valmetilla ei missään nimessä haluta syyllistää autoilijoita. Autoilevia työntekijöitä halutaan ottaa aktiivisesti mukaan ideointiin ja suunnitteluun, jotta toimenpiteitä voidaan tehdä myös heitä varten. Valmetlaisille on järjestetty esimerkiksi ennakoivan ajon ja liukkaan kelin kursseja. – Liikkumissuunnitelman toteuttaminen ei ole autoilijoiden jahtaamista, Pirinen korostaa.

VIREYSTASO YLÖS TYÖMATKAN AVULLA Työntekijöitä on kannustettu kävelyyn ja pyöräilyyn muun muassa parantamalla pukeutumis- ja suihkutiloja – työmatkan voi siis ottaa myös hikiliikunnan kannalta. Pyöräily on Valmetilla selkeästi lisääntynyt ja lähitulevaisuudessa pihaan on suunnitteilla myös uusi, näyttävä pyöräkatos. Lyhyempiin työasiamatkoihin on käytössä yrityksen omia Valmet-pyöriä. Lisäksi Valmet on vuoden alusta ottanut käyttöön edun työsuhdematkalippuun, joka on 25 euroa kuussa ja työntekijän omavastuu on 25 euroa. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan muun muassa kyselyiden ja pysäköintitilastojen avulla ja seurannan perusteella tehdään tarvittavia muutoksia.

21


Arto Hytönen pyöräilee lähes päivittäin töihin. Työmatka on noin 10 kilometriä suuntaansa.

Valmet Rautpohjan paikallisjohtaja Timo Pirinen kannustaa yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan liikkumissuunnitelmien toteuttamiseen.

Päivi Karvonen ja Arto Katajamäki kokevat työmatkaliikkumisen vaikuttavan olennaisesti heidän vireyteensä työpäivän aikana.

Työmatkapyöräily on työntekijä Arto Hytöselle jo arkeen juurtunut tapa pitkältä ajalta, mutta paikallisliikennettä hän kertoo hyödyntäneensä liikkumissuunnitelman myötä enemmän. – Koen 10 kilometrin työmatkani hyötyliikuntana sekä mukavana ulkoiluhetkenä. Ei tarvitse työpäivän päätteeksi enää juuri lähteä lenkille. Talvipakkasilla lämmin bussikyyti tosin on ilahduttanut, kertoo Hytönen. Päivittäin muutaman kilometrin kävellen töihin kulkevat työntekijät Arto Katajamäki ja Päivi Karvonen kokevat työmatkaliikkumisen vaikuttavan heidän fyysiseen kuntoonsa, mutta myös vireyteen töissä. – Tulen töihin 6–7 välillä aamulla ja jos jostakin syystä tulen autolla, olen väsynyt. Mutta jos tulen kävellen, vireystilani on parempi. Nälkä saattaa olla vähän kovempi, Katajamäki pohtii. – Minä olen kyllä samaa mieltä. Sen kerran, kun on jostakin syystä pakko tulla autolla töihin, niin olen koko päivän hirveän väsynyt. Kyllä liikkuminen nostaa vireyttä tosi paljon. Kun teen vielä istumatyötä, niin onhan se hyvä, että liikkuu aamulla ja illalla, Karvonen jatkaa. Yhteisiä aktiviteetteja Valmetilla toteutetaan niin paljon kuin vain mielikuvitusta ja ideoita riittää. Valmetlaiset ovat osallistuneet yhdessä sekä Finlandia-maratonille että -kävelyyn, ja maratonia varten järjestettiin oma juoksukoulukin. Työntekijöille on järjestetty myös kaatumiskoulua, lounaskävelyitä työterveyden pitämänä, erilaisia luentoja ja infotilaisuuksia sekä pyörähuoltoa keväisin ja syksyisin Jyväskylän Pyöräilyseura JYPSin vetämänä. Osa aktiviteeteista on toistuvia, esimerkiksi juoksukoulu on jälleen käynnissä maratonia varten ja pyörähuolto toteutuu taas keväällä.

– Tämä liikkumissuunnitelma on mullistanut ajatteluani melkoisesti. Nyt sitä miettii asioita aika moneltakin kantilta, kun on saanut lisää informaatiota tämän myötä. Olen aina nostanut kestävän kehityksen arvomaailmassani korkealle, mutta nyt arvostus on lisääntynyt entisestään, toteaa työntekijä ja liikkumissuunnitelman työryhmän jäsen Johanna Ronkainen. Paikallisjohtaja Timo Pirisen mukaan suurin motivaatiotekijä liikkumissuunnitelman läpiviemiseen on ollut aktiivinen ja innostunut työryhmä. Pirinen kiitteleekin vuolaasti työryhmän jäseniä, joilla on päivätyönsä ohessa ollut intoa viedä liikkumissuunnitelmaa eteenpäin ja tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. – Meillä on ollut iso tiimi ja se on koko ajan nähnyt, että tämä on hyvä juttu. Sen porukan vahvana pysyminen on antanut uskoa, että tässä ollaan tekemässä oikeaa asiaa. Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat ovat vielä suhteellisen uusi toimintamuoto ja monille yrityksille vieras asia. Pirinen kannustaakin yrityksiä lähtemään rohkeasti ja avoimin mielin toteuttamaan suunnitelmia. – Jokaisella yrityksellä on toki erilaiset lähtökohdat ja meillä se liikkeelle laittanut voima oli parkkipaikkojen häviäminen. Mutta vaikka parkkipaikkojakin olisi, niin kyllähän se päivittäinen liikkuminen auttaa jaksamaan paremmin sekä työssä että vapaa-ajalla ja samalla sairauspoissaolot vähenevät. Ei muuta kuin ydinporukka kasaan ja ideoimaan, Pirinen rohkaisee. – Kävely, pyöräily ja julkinen liikenne ovat kaikki myös niitä kestäviä valintoja, joilla säästämme arvokasta luontoamme.

OMIEN LIIKKUMISTOTTUMUSTEN JA KESTÄVIEN VALINTOJEN POHDINTAA

Lisätietoja

Uusi liikkumissuunnitelma on herättänyt valmetlaiset pohtimaan yhä enemmän omia liikkumistottumuksiaan ja kestäviä valintoja sekä lisännyt työntekijöiden tietoutta aiheesta.

22

Tekstin tukena on käytetty Valmetin Rautpohjan liikkumissuunnitelmaa (Valmet Rautpohja & Mobinet Oy 2016).

Valmet Jyväskylä henkilöstöpäällikkö Satu Pennanen puh. 040 546 3588 satu.pennanen@valmet.com


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: JOUNI KALLIO JA MIKKO KÄKELÄ

Ihmis­ lähtöistä yhdyskunta­ suunnittelua Riittävän tiivis, mutta samalla vihreä elinympäristö tukee aktiivista elintapaa

Professori Marketta Kyttä korostaa laajaalaisen ja tutkitun tiedon merkitystä yhdyskuntasuunnittelua koskevan päätöksenteon tukena. Laadukas tieto rakennetusta ja luonnonympäristöstä yhdistettynä ihmisten mielipiteitä, käyttäytymistä ja kokemuksia koskevaan tietoon auttaa päättäjiä tekemään toimivia ja aikaa kestäviä ratkaisuja elinympäristöä kehitettäessä.

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen maankäytön professori Marketta Kyttä piti puheenvuoron maaliskuussa Liikkuen läpi elämän -seminaarissa. Kytän luennon otsikko ”Arkiliikuntaa ja terveyttä tukeva ympäristö” kertoo hänen

kiinnostuksensa ja asiantuntemuksensa kohteen. Kyttä on tutkijaryhmineen jo parinkymmenen vuoden ajan perehtynyt elinympäristösuunnittelun inhimillisiin näkökulmiin. Kyttä ei ole yksin kiinnostuksensa kanssa. Maailmalla on parinkymmenen viimeisen vuoden aikana kiinnostuttu elinympäristön positiivisista, hyvinvointia edistävistä piirteistä. Tällöin myös yhdyskuntasuunnittelun ja terveyden yhteys on tunnistettu. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Pitkään oltiin kiinnostuneita vain ympäristön suorista, sairastuvuutta aiheuttavista vaikutuksista, kuten ilmansaasteista ja meluhaitoista. 1990-luvulla tapahtui paradigman muutos: alettiin kiinnostua myös ympäristön epäsuorista hyvinvointivaikutuksista. Muutokseen omalta osaltaan vaikuttivat uudet kansanterveydelliset haasteet, kuten ylipainon ja liikkumattomuuden yleistyminen sekä viime aikoina myös stressiperäisten ongelmien yleistyminen. Alettiin nähdä arkiliikkumisen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Terveysnäkökulmat tulivat osaksi yhdyskuntasuunnittelua.

23


RISTIRIITAISIA TUTKIMUSTULOKSIA Terveyttä edistävän elinympäristön tutkimuksessa on kaksi erilaista tutkimushaaraa. Toisessa selvitetään, millaiset elinympäristöt tukevat aktiivista elämäntapaa ja edistävät fyysistä terveyttä, kun taas toisessa pohditaan, millaisia ovat elvyttävät ympäristöt ja mikä vaikutus niillä on henkiseen hyvinvointiin. Kyttä tutkimusryhmineen on tutkinut enemmän juuri aktiivisuuteen houkuttelevan yhdyskuntarakenteen piirteitä. Ensiksi mainitulla tutkimuskentällä on tultu siihen tulokseen, että arkiliikuntaa ja fyysistä terveyttä edistävien tavoitteiden saavuttamista tukee suhteellisen tiivis rakentaminen. Jälkimmäinen puolestaan korostaa näkemystä viherympäristöjen elvyttävästä vaikutuksesta. – Suunnittelijat ja päätöksentekijät ovat ymmällään, koska näiden kahden eri tutkimuskentän tulokset ovat hieman ristiriitaisia, osin jopa päinvastaisia. Ristiriita on harmillinen ja onkin pyrittävä löytämään ratkaisuja, kuinka yhdistää tiiviys ja vihreys, koska tutkimustulosten perusteella tehdään hyvin kauaskantoisiakin päätöksiä, Kyttä toteaa.

PEHMEÄÄ TIETOA UUSILLA SOVELLUKSILLA Kyttä haaveili jo 90-luvulla, että voitaisiin tuottaa niin sanottua pehmeämpää paikkatietoa perinteisen kovan paikkatiedon tueksi ja tätä kautta saataisiin entistä käyttökelpoisempaa tietoa yhdyskuntasuunnittelun tueksi. Kovalla paikkatiedolla Kyttä viittaa rakennettua ympäristöä ja luontoympäristöä koskevaan tietoon, jota on ollut mahdollista kerätä jo muutaman

24

vuosikymmenen ajan niin sanotuilla paikkatietojärjestelmillä. Nykypäivänä Kytän haaveileman pehmeän tiedon kerääminen onnistuu uusien sovellusten, kuten suomalaisen Maptionnaire-palvelun avulla. Pehmeä paikkatieto, ”tiedon uusi kerros” koostuu paikkaan kiinnitetyistä kokemuksista, mielipiteistä ja ympäristön käyttötavoista. Kytän mukaan pehmeän paikkatiedon kerääminen on tarpeellista kahdesta syystä; toisaalta, jotta osallisilta kerättävistä mielipiteistä ja kokemuksista saatavaa tietoa voidaan analysoida suhteessa kovaan paikkatietoon ja toisaalta, jotta osallisilta saatava tieto aidosti kiinnittyy tehtäviin suunnitteluratkaisuihin.

LAADUKAS ASUKASTIETO TOIMII KÄYTÄNNÖN SUUNNITTELUN TUKENA Kyttä peräänkuuluttaa laadukasta ja laaja-alaista tietoa yhdyskuntasuunnittelun tueksi. Laadukkaalla hän tarkoittaa tieteellistä, tutkimusten kautta hankittua tietoa. Laaja-alaisuudella hän puolestaan viittaa siihen, ettei tieto saa esimerkiksi perustua vain tiettyä kantaa ajavien aktivistien näkemyksiin. – On kuitenkin oltava realistinen siinä, että pelkkä tieteellinen tieto ei riitä, vaan päätöksentekoon vaikuttavat myös vallitsevat realiteetit. Asukkailta kerättävää tietoa Kyttä pitää ensiarvoisen tärkeänä, vaikka myöntääkin osallistamiseen liittyvän tiettyjä ongelmia ja haasteita, kuten osallistujakunnan rajallisuus ja tiedon hyödynnettävyyden vaikeus. Asukkaat saattavat joskus pitää osallistumista vaikeana, ja sen vaikuttavuus saatetaan kyseen-


alaistaa, mistä syystä ihmisiä on vaikea saada osallistumaan. – Vuorovaikutteinen suunnittelu on kuitenkin tärkeää, jotta saadaan tietoa asukkaiden kokemuksista ja odotuksista. Toisaalta on myös tärkeää ymmärtää, etteivät osallistujat ole yksimielisiä. Osallisten mielipiteitä voidaan verrata esimerkiksi kaavaluonnokseen ja näin voidaan nähdä mahdolliset ristiriidat asukkaiden kokemusten ja suunniteltujen ratkaisujen välillä. – Paikannetussa tiedossa on se hienous, että päästään asian ytimeen ja saadaan todella spesifiä tietoa. Tiedetään tasan tarkkaan, missä vaikkapa on vaarallinen risteys.

JULKINEN KESKUSTELU VINOUTUNUTTA Kyttä on kuitenkin hieman huolissaan julkisuudessa käytävän keskustelun vaikutuksesta päätöksentekoon. Esimerkkinä tästä hän mainitsee Helsinkiin suunnitellut kaupunkibulevardit. – Kaupunkibulevardien osalta on puhuttu vain suorista terveysvaikutuksista eli melusta ja ilmanlaadusta. En ole juurikaan nähnyt käytävän keskustelua epäsuorista vaikutuksista eli miten bulevardit vaikuttavat arkiliikkumiseen tai viheralueiden saavutettavuuteen ja tätä kautta asukkaiden elämänlaatuun. Tästä syystä tutkittua paikkatietoa tarvitaan ja se pitää viedä päättäjien tietoisuuteen. – Moniulotteisten terveysvaikutusten yhteisvaikutuksia tutkittaessa on huomattu, että aktiivisen liikkumisen edut peittoavat moninkertaisesti melusta ja saasteista aiheutuvat haitat.

KÄVELLEN JA PYÖRÄILLEN LIIKKUMISEN SUJUVUUTTA ARVOSTETAAN Suomessa on tarvetta yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle. Tämä on kuitenkin Kytän mukaan erityinen haaste juuri Suomessa, missä perinteisesti on rakennettu hyvin väljästi – nykytiedon perusteella voidaan sanoa, että jopa tuhlailevasti. Pohdittaessa rakennetun ympäristön tiiviyttä suhteessa asukkaiden kokemaan laatuun oletuksena helposti on, että mitä tiiviimpää rakentaminen on, sitä heikompi on ympäristön koettu laatu. Kytän tutkimusryhmän tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, ettei yhdyskunnan tiiviyden ja koetun laadun yhteys ole lineaarinen. – On olemassa tietty tiiviyden aste, joka on jopa suhteellisen korkea, mikä koetaan laadukkaimmaksi. Väljä yhdyskuntarakenne ei siis automaattisesti tarkoita korkeaa koettua laatua eikä tiivis huonoa laatua. Tutkittaessa asiaa tarkemmin, on huomattu, että keskustaalueilla tiiviys nostaa elinympäristön koettua laatua, jos se tuo palveluja lähemmäksi. Myös viheralueet ovat koetun laadun kannalta äärimmäisen tärkeitä asukkaille. Perinteisesti on ajateltu, että turvallisuus, rauhallisuus ja luonnonläheisyys ovat asukkaille tärkeimpiä arvoja. Tutkimuksissa nämä tekijät nousevat toki usein kärkipäähän, mutta hieman yllättäen Kytän tutkimusryhmä on huomannut, että ympäristön kauneus voi mennä näidenkin arvojen edelle.

– Ympäristön kauneuden ajatellaan helposti olevan tärkeää vain esimerkiksi turisteille, jotka ihastelevat kaupunkiympäristöä matkoillaan. Sillä on kuitenkin suuri merkitys myös ihan tavallisille kansalaisille – kaupunkien asukkaille, Kyttä kertoo. Siitä Kyttä kuitenkin iloitsee erityisesti, että myös kävellen ja pyöräillen liikkumisen sujuvuutta arvostetaan. Tämä osoittaa sen, että arkiliikkumista tukevan elinympäristön kehittämiseen kannattaa panostaa.

ELINPIIRI VAIKUTTAA VALINTOIHIN Uusimpana tutkimussuuntauksena on, että halutaan määritellä tarkemmin elinpiirien vaikutusta ihmisten kokemuksiin. Elinpiirit ovat hyvin yksilöllisiä. Kytän ryhmän tutkimuksissa on todettu, että ihmisten elinpiirit jakautuvat monosentrisiin eli yksinapaisiin, bisentrisiin eli kaksinapaisiin ja polysentrisiin eli moninapaisiin. Suurin osa esimerkiksi ikääntyvistä asukkaista, noin 70 prosenttia, elää monosentrisissä elinpiireissä, mikä tarkoittaa sitä, että heidän elinpiirinsä keskittyvät kodin lähellä oleviin paikkoihin. Noin neljännes heistä puolestaan elää polysentrisissä elinpiireissä, joissa henkilön elinpiiri muodostuu useista, toisistaan erillään sijaitsevista paikoista. Polysentrisyys on yleisintä korkeamman tuloluokan omaavilla ja kaupunkien reuna-alueilla asuvilla. Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena on ollut näiden elinpiirityyppien vaikutus aktiiviseen liikkumiseen sekä toisaalta koettuun elämänlaatuun ja terveyteen. Alustavien tutkimustulosten mukaan on nähtävissä, että monosentrisissä elinpiireissä elävät ovat kaikkein taipuvaisimpia valitsemaan fyysisesti aktiivisen kulkumuodon. Elämänlaatunsa parhaimmaksi taas kokevat polysentrisissä elinpiireissä elävät. Toisaalta mitä monosentrisempi elinpiiri, sen parempi on koettu terveys. Kytän mukaan tätä selittää se, että ne, joiden elinpiiri on hyvin pieni, ovat luonnostaan aktiivisia arjessaan. Päivittäiset liikkumisratkaisut tukevat arjen aktiivisuutta. – Koska päivittäin tapahtuvilla arjen teoilla eli sillä, kuinka fyysisesti aktiivisia olemme päivän aikana, on eniten vaikutusta terveyteemme, nämä ihmiset myös kokevat terveytensä parhaaksi, Kyttä tarkentaa. Polysentrinen elinpiiri puolestaan tukee autoilua, koska elinpiiri on hyvin hajaantunut. – Siirtymisiin menee aikaa, mikä on kaikki pois arjen aktiivisuudesta. Elämänlaatua heidän kohdallaan todennäköisesti nostaa se, että valinnanvaraa on enemmän, Kyttä jatkaa.

TIIVISTÄ JA VIHREÄÄ Eri tutkimuksista saatujen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että aktiivista arkiliikkumista tukevat muun muassa yhdyskuntarakenteen käveltävyys, asunto- ja asukastiheys, kävelyreittien määrä, risteystiheys, julkisen liikenteen pysäkkitiheys sekä puistojen ja urheilupaikkojen määrä. – Yhteenvetona tutkimuksista voidaan todeta, että riittävän tiivis ja samalla vihreä elinympäristö tukee aktiivisuutta ja terveyttä, Kyttä tiivistää.

25


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN JA TANJA ONATSU KUVA: JIRI HALTTUNEN

Luonto on Suomen suurin liikuntapaikka ja avoinna ympäri vuoden Elinympäristön kehittämisellä päivittäiseen liikuntaan kannustavaksi madalletaan kynnystä aktiiviseen liikkumiseen arjen valintana. Samalla edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia. Terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden keskeisiä kehittämiskohteita ovat yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, lähiliikunta- sekä lähivirkistys- ja luontoalueiden olosuhteiden ja saavutettavuuden parantaminen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) -olosuhderyhmä edistää poikkihallinnollisesti valtionhallinnon eri sektoreiden ja olosuhteiden asiantuntijatahojen kesken arkiympäristön kehittämistä kansalaisten terveysliikuntaan kannustavaksi. Olosuhderyhmän verkostoon kuuluvat KKI-ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus, Pyöräilykuntien verkosto, Suomen Latu, Olympiakomitea, Ikäinstituutti, Liikennevirasto sekä Suomen Kuntaliitto. TEHYLI-olosuhderyhmän toimintaperiaatteena on aktiivinen tiedon jakaminen ja hyvien käytäntöjen esille tuominen, toimenpiteiden koordinointi sekä olosuhdetahojen synergiaetujen ja yhteistyön hyödyntäminen. Eri toimijoiden tavoitteet ja toimenpiteet on koottu yhteiseksi valtakunnalliseksi terveyttä edistävän liikunnan, TEHYLI-olosuhderyhmän toimenpideohjelmaksi vuosille 2016–2019.

LUONTO ON KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINNIN LÄHDE Suomalaiset pitävät ulkoilusta ja usein taustalla on juuri halu liikkua ja rentoutua luonnossa sekä kokea luonto lähellä. Lähivirkistysalueet ja kansallispuistot ovat merkittä-

26

viä ja monipuolisia liikuntapaikkoja suomalaisille. Retkillä patikoidaan, melotaan, pyöräillään, hiihdetään, lumikenkäillään, marjastetaan – ja tässä vain muutamia vaihtoehtoja. Vaihtuvien vuodenaikojen mahdollistamana luontoliikunnan lajivalikoima on laaja. Vuodesta 2017 TEHYLI-olosuhderyhmän toimenpiteitä on suunnattu vahvasti luonnon virkistyskäytön ja luontoliikunnan edistämiseen. Yhteinen toimenpideohjelma sisälsi jo ennestään yhdeksän toimenpidettä teemaan liittyen, mutta ryhmä päätti tehostaa yhteistyötä asian ympärillä ja lisäsi ohjelmaan 19 täysin uutta toteutettavaa toimenpidettä. Hyvin edennyt toimenpiteiden toteuttaminen ei hidastanut TEHYLI-olosuhderyhmän kunnianhimoa – lisää on tulossa. Luontoon pääsyn helppouden edistäminen koetaan olosuhderyhmässä tärkeäksi, sillä luonnossa liikkumisen on todettu lisäävän ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Luonnossa liikkuminen tukee fyysistä kuntoa, laskee verenpainetta, elvyttää ja rentouttaa mieltä sekä vähentää stressiä ja alakuloisuutta. Luonnossa liikkumisella on myös myönteisiä sosiaalisia ulottuvuuksia, kun retkelle lähdetään usein porukalla.

TOIMENPIDEOHJELMA KOKOAA YHTEEN MONIPUOLISIA TOIMINTOJA TEHYLI-olosuhderyhmän luonnon virkistyskäytön edistämiseen liittyvissä toimenpiteissä tavoitteina ovat jokamiehenoikeuksien vaaliminen, liikkumisen esteettömyyden parantaminen sekä luontoliikunnan näkyvyyden lisääminen. Näkyvyyttä nostetaankin muun muassa Nuku yö ulkona, Luonnon päivä sekä Vie vanhus ulos -kampanjoiden avulla. Kampanjat haastavat Suomen kansaa viettämään aikaa luonnossa ja ihastelemaan sen kauneutta. Strategioilla, ohjelmilla, ohjeistuksilla ja paikallisella päätöksenteolla vaikutetaan luonnossa liikkumisen olosuhteisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Eräpal-


Luonnon virkistyskäytön lisäksi toimenpideohjelman teemoja vuosille 2016–2019 ovat kävelyn ja pyöräilyn, lähiliikuntaolosuhteiden ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistäminen sekä arki- ja lähiliikunnan olosuhteisiin liittyvien koulutuksien toteuttaminen ja tutkimuksen seuraaminen.

veluiden strategiseen kehittämisohjelmaan on integroitu Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen -terveysohjelma, jonka kautta kannustetaan luonnossa liikkumiseen ja tuodaan esiin luonnon terveyshyötyjä. Samaan aikaan Suomen Ladun ulkoiluolosuhteiden asiantuntijaverkosto seuraa ulkoiluolosuhteiden kehittymistä paikallistasolla sekä tarvittaessa ottaa kantaa alueelliseen päätöksentekoon ja kaavoitukseen. Luontoliikunnan olosuhteiden kehittämisen avuksi on luotu retkeilyrakenteiden piirustuskokoelma, joka tarjoaa hyviksi havaittuja retkeilyrakenteiden ratkaisuja kaikkien käyttöön. Toimenpideohjelmaan on myös kirjattu tuki hyvinvointipuistojen rakentamiseen, suunnitteluun ja käyttöönottoon sekä sairaaloiden viherympäristöjen kehittämiseen. Virkistyskäytön infrastruktuuria ylläpidetään, kehitetään ja peruskorjataan ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön maaseutuohjelman EU-rahoituksella. Myös muiden eri hallinnonalojen rahoituskanavien avulla on mahdollista kehittää luontoliikunnan olosuhteita ja luonnossa toteutettavia toimintamalleja. Taloudellista tukea myönnetäänkin niin kuntien virkistysalueyhdistysten toimintaan kuin luontoliikuntahankkeiden toteuttamiseen. Esimerkiksi vuodelle 2018 KKI-ohjelma on kannustanut KKI-hanketukea hakevia järjestämään liikuntahankkeita, joissa luontoliikunta on osana hankkeen toteutusta. Hakukierroksella 1/2018 luontoliikuntaan liittyviä hakemuksia tuli yhteensä 79 ja tukea myönnettiin 33 hankkeelle. Luontoliikuntateemaisia hankkeita on käynnissä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön maaseuturahoituksella sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) hankkeina.

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA LUONNOSSA LIIKKUMISEEN Maastopyöräilyn suosio on viime vuosina kasvanut kovasti ja se tarjoaakin lisämahdollisuuden luonnossa liikkumiseen. Tavoitteena on edistää maastopyöräilyreittien määrää, saatavuutta, laatua ja turvallisuutta sekä ehkäistä maastopyöräilyn aiheuttamaa tarpeetonta maaston kulumista. Uusien hoito- ja käyttösuunnitelmien myötä maastopyöräily tullaan sallimaan aikaisempaa huomattavasti kattavammin kansallispuistoissa. Uusien reittien tavoitteena on pyöräilyn edistämisen lisäksi tuoda kansallispuistoihin uusia kävijöitä. Kehitteillä olevat pyörämatkailun viitoitukset tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan myös maastopyöräilyyn. Luonnossa liikkumisen olosuhteita kehitetään juuri luonnossa liikkujia varten ja myös asiakkailta saatu palaute on keskeinen kehittämisen työväline. Kansallispuistojen sekä muiden suojelu- ja erityisalueiden virkistyskäytön kysyntää ja vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvalla käyntimäärien laskennalla sekä tekemällä säännöllisin väliajoin kävijätutkimuksia. Verkkopalveluita kehitetään avaamalla Metsähallituksen retkikartta kuntien kohteille, mikä parantaa luontoreittejä koskevan tiedon saatavuutta. Tasaarvoisen luontoliikkumisen mahdollisuuksia parannetaan kiinnittämällä huomiota esteettömyyteen ja parantamalla siitä viestimistä.

Lisätietoja KKI-ohjelma ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu puh. 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) -olosuhderyhmän toiminta-ajatuksena on edistää liikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja elinympäristöjen syntyä, kehittämistä sekä saavutettavuutta ja näin edistää kansalaisten tasaarvoisuutta ja lisätä fyysisesti aktiivista arjen liikkumista. Tavoitteena on luoda edellytyksiä kansalaisten koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle kattaen lasten ja nuorten turvallisten liikuntamahdollisuuksien edistämisen, työikäisten työssä jaksamisen sekä ikääntyneiden mahdollisuuden hyödyntää lähiympäristöä ja sen palveluja kävellen.

27


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: KKI-OHJELMA

Tunnustusta ansioituneille terveysliikuntahankkeille ja liikkumisen olosuhteiden edistäjälle KKI-Vuosipäivää vietettiin 16.2.2018 Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa. Tilaisuudessa palkittiin vuoden 2017 ansioituneita KKI-hankkeita sekä liikkumisen olosuhteiden edistäjä. Joukko terveysliikuntaväkeä saapui Smolnan upeisiin puitteisiin juhlistamaan sitä hienoa työtä, mitä eri puolilla Suomea tehdään liian vähän liikkuvan aikuisväestön aktivoimiseksi.

KKI-ohjelma palkitsi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla -hankkeen, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju -hankkeen sekä Keskiviikon Kuntofutis ry:n Kuntofutis M30+ -hankkeen terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä vuonna 2017. Lisäksi liikkumisen olosuhteiden edistäjänä palkittiin Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry laaja-alaisesta toiminnasta pyöräilyn olosuhteiden edistämiseksi koko Keski-Suomen alueella. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee luovuttivat palkinnot ja toivat ministeriöiden tervehdykset tilaisuuteen.

Yhteiskuvassa palkitut ja ministeriöiden sekä KKI-ohjelman edustajat. Vasemmalta KKI-ohjelman puheenjohtaja Sari Virta, OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, JYPS ry:n varapuheenjohtaja Kaisa Peltonen, JYPS ry:n puheenjohtaja Teemu Tenhunen, PLU:n aluejohtaja Aino-Maija Siren, Suupohjan terveyspalvelujohtaja Kirsti Kähärä, PLU:n liikuntaneuvoja Anne Heino, Keskiviikon Kuntofutis ry:n puheenjohtaja Juha Mäkelä, Heidi Mäkelä, PPSHP:n OYS-erva-koordinaattori Sari Hirsikangas, PPSHP:n työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala ja KKI-ohjelman johtaja Jyrki Komulainen.

28


MÄÄRÄTIETOISESTI TYÖHYVINVOINNIN ASIALLA Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla -hankkeen nimen mukaisesti työhyvinvointi ulottuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön itsensä vastuullisesta johtamisesta aina koko sairaanhoitopiirin johtamistyöhön. Henkilöstön terveyden edistäminen on osa strategista työhyvinvoinnin johtamista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä toteutettu kehittämishanke kohdentui sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen 1 500 työntekijälle, jotka työskentelevät erilaisissa tehtävissä tekniikan, sairaalaja välinehuollon, potilashoidon sekä diagnostiikan palveluissa. Hankkeessa selvitettiin, miten työn kuormittavuus, yksilöiden voimavarat sekä elintavat vaikuttavat työssä jaksamiseen. Tavoitteena oli riittävän fyysisen aktiivisuuden avulla edistää henkilöstön työkykyä ja erityisesti tuki- ja liikuntaelinterveyttä. Yksilöllisten tarpeiden mukaisesti henkilöstöä ohjattiin liikuntaneuvontaan, työterveyshuoltoon sekä monipuoliseen ryhmätoimintaan. Sairaanhoidollisten palvelujen sairauspoissaolot vähentyivät hankkeen aikana merkittävästi. Sähköisten terveystarkastusten perusteella liikunnan harrastaminen lisääntyi ja henkilöstön painoindeksi laski. Hankkeen toimenpiteet olivat tarkasti suunniteltuja, innovatiivisia ja henkilöstön tarpeista lähteviä. Jatkuvuus huomioitiin kytkemällä toiminta osaksi työhyvinvoinnin johtamista ja organisaatiokulttuuria.

VAHVAA SITOUTUMISTA JA POIKKIHALLINNOLLISTA YHTEISTYÖTÄ Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju -hankkeen päämääränä on ollut kehittää hankekuntien liikuntaneuvonnan palveluketjua ja liikuntaneuvontaa. Hanketta on tehty yhdessä kuntien terveydenhuollon, vapaa-aikapalvelun sekä liikuntaja urheiluseurojen ja kyläyhdistysten kanssa Suupohjan alueella Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnissa. Toimijat ovat olleet vahvasti sitoutuneita hankkeeseen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on ollut erityisen tuloksellista. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina on ollut löytää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt, toteuttaa liikunta- ja ravitsemusinterventio sekä saada aikaan pysyviä elintapamuutoksia. Kohderyhmänä ovat olleet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat 30–60-vuotiaat henkilöt, joilla on kasvanut riski sairastua liikkumattomuudesta aiheutuviin pitkäaikaissairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin tai joiden painoindeksi on suurempi kuin 28. Suupohjan liikuntaneuvonnan palveluketju -hankkeesta on kerrottu tarkemmin Kipinät-lehden numerossa 2/2017 (s. 8–9).

JOKAMIESFUTISTA ILMAN KILPAILUA Kuntofutis M30+ -hankkeen tavoitteena on ollut innostaa Vesilahdella ja Vesilahden lähistöllä asuvia keski-ikäisiä miehiä huolehtimaan kunnostaan kuntojalkapallon parissa. Toimintaa on järjestetty onnistuneesti usean kauden ajan. Ringissä on ollut noin 50–60 pelaajaa ja keskimääräinen osallistujamää-

rä kokoontumiskerroilla on ollut 22 miestä. Uusia liikkujia on tavoitettu joka kaudella. Keskiviikon Kuntofutis ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää aikuisten vapaamuotoista jalkapalloilu- ja liikuntaharrastusta. Toiminnan kulmakivenä on kesäaikaan järjestettävä jalkapallotoiminta yli 30-vuotiaille miehille. Toiminnasta huokuu rentous ja iloinen yhteinen tekeminen ilman kilpailua. Vuonna 2012 talkootoimintana aloitettu jalkapalloharjoittelu on vakiintunut jokavuotiseksi ja säännölliseksi liikuntatoiminnaksi, johon on helppo lähteä mukaan. Hankkeen myötä osallistujat ovat oma-aloitteisesti alkaneet huolehtia kunnostaan esimerkiksi lenkkeilemällä säännöllisesti. Myös lihashuollon merkitystä korostetaan harjoitusten yhteydessä. Hankkeessa järjestettävä toiminta on todellista matalan kynnyksen liikuntaa.

LAAJA-ALAISTA TYÖTÄ PYÖRÄILYOLOSUHTEIDEN EDISTÄMISEKSI Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry on ainoa keskisuomalainen pyöräilijöiden edunvalvontayhdistys, joka aktiivisella toiminnallaan edistää pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyä liikennemuotona. Pyöräilyn edistämisen lisäksi seura järjestää pyörälenkkejä ja -retkiä sekä pyöräilyyn liittyviä kokoontumisia, koulutuksia, kampanjoita, kilpailuja ja muita tapahtumia. Erityisen huomion ansaitsee Jyväskylän Pyöräilyseuran tekemä työ pyöräilyn edistämiseksi. Seuran päämääränä on, että entistä useammat fillaroisivat töihin, kouluun, kauppaan ja muille asioille. Konkreettisesti työ näkyy muun muassa osallistumisena pyöräilyyn liittyvien työryhmien toimintaan, aiheeseen liittyvissä tilaisuuksissa pidettyinä luentoina sekä ehdotusten, lausuntojen ja kannanottojen laatimisena turvallisen, jouhevan ja miellyttävän pyöräilyn puolesta. Jyväskylän Pyöräilyseura tekee esimerkillistä yhteistyötä Jyväskylän kaupungin kanssa eri kampanjoissa ja strategiatyössä. Seura onkin ollut mukana muun muassa Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelman laadinnassa, liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämisessä, virkistysreittiselvityksessä sekä liikennefoorumissa. Uusimpana ponnistuksena on työn alla oleva Suomen ensimmäinen maakunnallinen pyöräilynedistämisohjelma yhdessä muun toteuttajaverkoston kanssa. Lue lisää Jyväskylän Pyöräilyseuran toiminnasta Kipinätlehden numerosta 1/2017 (s. 14–17).

Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala, puh. 040 358 5999, oili.ojala@ppshp.fi ja terveysliikunnan suunnittelija, Minna Keskitalo, puh. 040 769 4038, minna. keskitalo@ppshp.fi Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, aluejohtaja Aino-Maija Siren, puh. 0400 268 761, aino-maija.siren@plu.fi ja liikuntaneuvoja Anne Heino, puh. 040 350 9385, anne.heino@plu.fi Keskiviikon Kuntofutis ry, puheenjohtaja, Juha Mäkelä, puh. 044 203 2770, juha.m.makela@uta.fi Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry, puheenjohtaja Teemu Tenhunen, puh. 041 544 2195, pj@jyps.fi

29


MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI

Liikuntaneuvonta nyt ja tulevaisuudessa Terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan suoraan keskeisiin kansansairauksien syihin. Usein pelkkä elintapojen muutos riittää terveysriskien vähentämiseen. Säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ravinnolla sekä laadukkaalla ja riittävällä unella on vaikutusta väestön kokonaishyvinvointiin. Perusterveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn lisäksi myös sairauksien hoidossa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Liikuntaneuvonta puhututtaa ja pohdituttaa. Liikuntaneuvonta on löytänyt paikkansa terveyden edistämisen kentällä ja se toimii vakiintuneena palveluna jo yli 70 kunnan alueella. Lisäksi liikuntaneuvonnan kehittämishankkeita on meneillään suunnilleen yhtä monta. Eli yhteensä liikuntaneuvonta toteutuu noin 140 kunnassa. Maakunnallisesti toimintaa on eri puolella Suomea painottuen kuitenkin eteläisempään Suomeen, joten voidaan sanoa, että liikuntaneuvonta palveluna kattaa reilusti yli puolet Suomen asukasmäärästä.

POIKKIHALLINNOLLINEN LIIKUNTANEUVONTA Ilahduttavaa on se, että ministeriöiden linjausten mukainen poikkihallinnollinen ja prosessinomainen liikuntaneuvontapalvelu on voimistunut. Yhteistyö sote-, liikunta- ja järjestötoimijoiden kanssa tehdään näkyväksi rakentamalla liikuntaneuvonnan palveluketjuja, joissa huomioidaan asiakkaan tunnistaminen, liikunnan puheeksiotto, ohjautuminen palvelujen pariin, liikunta- ja elintapaneuvontaprosessi sekä matalan kynnyksen terveysliikuntaryhmät. Palveluketjun ylläpitäminen edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteisiä pelisääntöjä, mutta myös eri toimijoiden toimintakulttuurin tietämystä ja ymmärtämistä. Viimeisten vuosien aikana liikunnallisuuden lisäämiseksi on syntynyt moniammattillisia ja poikkihallinnollisia ketjuja, ja ne ovat vakiintuneet osaksi kuntalaisen palvelutarjotinta.

30

Työikäisten liikuntaneuvonnan tila kunnittain vuonna 2017 Vakiintunut toiminta

Hanke


TYÖIKÄISILLE SUUNNATUN LIIKUNTANEUVONNAN ASEMA 2017

LIIKUNTANEUVONNAN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET

KKI-ohjelma toteutti vuoden 2017 liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen, josta käy ilmi edellisten vuosien tapaan työikäisille tarkoitetun yksilöllisen liikuntaneuvonnan asema kunnan palvelutarjottimessa. Kunnat on eroteltu kolmeen osaan: 1. kunnat, joissa liikuntaneuvonta on vakiintunutta toimintaa, 2. kunnat, joissa liikuntaneuvonta toteutuu osin hanketuella, 3. kunnat, joissa liikuntaneuvontatarjontaa ei ole. Kartoituksen taustalla on käytetty Muutosta liikkeellä! -linjauksia ja TEHYLI-ohjausryhmän hyväksymää määritelmää, jonka mukaan liikuntaneuvonta on yksilöön kohdistuvaa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaneuvonta toteutuu poikkihallinnollisena yhteistyönä saumattomassa palveluketjussa ja se on yksilöllinen prosessi, joka sisältää tarvittaessa useita tapaamisia ja yhteydenottoja liikuntaneuvojan kanssa. Samansuuntaista määritelmää käytetään myös kuntien liikuntatoimille osoitetussa TEAviisari-kyselylomakkeessa.

KKI-ohjelma toteuttaa tänä keväänä Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset kunnissa -kyselyn yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kysely on osa KKI-ohjelman käytännön toimenpiteitä Muutosta liikkeellä! -linjausten liikuntaneuvonnan käynnistämisja juurruttamistoimissa. Kysely lähetettiin kunnille, joissa yksilöllinen, poikkihallinnollinen liikuntaneuvonta on vakiintunut osaksi kuntalaisten palvelutarjotinta ja kuntien terveyden edistämisen palvelua. Kyselyn tavoitteena on selvittää liikuntaneuvonnan palveluketjun toteutumista kunnassa tai kuntayhtymässä. Tarkoituksena on selvittää ne keinot ja onnistuneet toimintatavat, joilla neuvonnan vakiinnuttaminen on onnistunut. Onnistumisen edellytykset -kyselyn tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa kehittämistyössä liikuntaneuvonnan edistämiseksi ja erityisesti liikuntaneuvontaa käynnistävien kuntien tueksi. KKI-ohjelma kokoaa edelleen myös kuntien onnistuneita liikuntaneuvonnan palveluketjumalleja ja liikuntaneuvonnan prosesseja sekä neuvonnan mittaritietoa. Sosiaali- ja terveysministeriön tukemassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen VESOTE-kärkihankkeessa kehitetään liikuntaneuvontaa osana elintapaohjausta 11 sairaanhoitopiirin alueella.

LIIKUNTANEUVONTA MONIPUOLISTUU Verrattuna edelliseen vuoteen 2016 uusia liikuntaneuvontaa käynnistäviä kuntia on 35. Tässä on mukana erikokoisia kuntia useasta maakunnasta. Työikäisten neuvonnan lisäksi ovat startanneet muun muassa lasten, ikäihmisten, raskausdiabeetikoiden ja mielenterveysasiakkaiden prosessit. Liikuntaneuvonta on yhä useimmin kirjattu hyvinvointikertomuksiin ja muihin kunnan asiakirjoihin. Kartoituksen mukaan liikuntaneuvontahankkeet juurtuvat todella hyvin. KKI:n saaman tiedon mukaan kaikki vuosina 2015–2016 päättyneet hankkeet ovat juurtuneet osaksi kunnan terveydenedistämispalveluja vähintäänkin osittain. Joissakin kunnissa liikuntaneuvonnan tarjontaa on jopa lisätty hanketuen päättymisen jälkeen. Tämä on vaatinut esimerkiksi liikuntatoimen ohjauspalvelujen siirtämistä kolmannen sektorin koordinoimaksi tai sotessa fysioterapeutin vastaanottoaikojen vaihtamista neuvontatyöhön. Toisin sanoen osittaista työn uudelleen organisointia. Säännöllisesti yhä uudet kunnat käynnistävät liikuntaneuvontaa, ja jo nyt alkuvuonna on tullut mukaan uusia hankekuntia, jotka näkyvät vasta vuonna 2019 tehtävässä kartassa.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry julkaisi vuodenvaihteessa KKI-ohjelman tuella videon Mitä on liikuntaneuvonta? Entä mitä tarkoitetaan liikunnan palveluketjulla. Video löytyy YouTubesta ja se on vapaasti hyödynnettävissä liikuntaneuvonnan esittelyyn.

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OSANA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnilla on edelleen vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja liikunnan edistämisessä päävastuu säilyy kunnilla. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa tulisi varmistaa liikuntaneuvonnan saumattoman palveluketjun syntyminen sekä luoda selkeä tehtäväjako maakunnan ja kunnan väliseen yhdyspintaan. Tästä esimerkkinä palveluketju, jossa asiakkaat tavoitetaan ja ohjataan eteenpäin sote-palveluista, sote-palvelut tai kunnan liikuntatoimi järjestää liikuntaneuvontapalvelun, ja kunta ja paikallisyhdistykset järjestävät liikuntapalvelut. Jatkossa kunnat ja maakunnat neuvottelevat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöstä, yhteisistä tavoitteista ja työnjaosta. Nyt ajatuksena on, että parhaimmillaan liikuntaneuvonnan palveluketju toimii, kun sekä kunnassa että maakunnassa palvelulla on yhdyspinnassa ”vastinpari”. Iso kysymys kuuluu, onko meillä jatkossa maakunnan koordinoima vaativan tason elintapaliikuntaneuvonta ja niin kutsuttu kevyemmän tason neuvonta, josta liikuntatoimi vastaa. Jos tähän päädytään, niin sitä tärkeämpää on poikkihallinnollisuus, näkyvyys ja yhteiset pelisäännöt. Miten tahansa liikuntaneuvonnan tulevaisuus ratkeaa, tulisi kirjaamiskäytännöt saada kaikkien toimijoiden osalta toimimaan. Sillä mikä ei ole näkyvää, sitä ei ole olemassa.

31


TEKSTI: SARI KIVIMÄKI JA LAURA PAJUNEN KUVA: SARI KIVIMÄKI

Liikunta puheeksi ja osaksi elintapaohjausta Terveydenhoitajille suunnattu Liikunta osana elintapaohjausta -koulutuskiertue on saatu päätökseen. Vuosien 2015–2017 aikana toteutettiin terveydenhoitajille 18 paikkakunnan koulutuskiertue liikunnan ja aktiivisen arjen puheeksi ottamisesta, liikunnan palveluketjusta ja liikunnasta osana elintapaohjausta. Koulutuksen järjestivät yhdessä Suomen Terveydenhoitajaliitto, Terveydenhoitajaliiton paikallisyhdistykset, Liikunnan aluejärjestöt ja KKIohjelma.

KOULUTUSKIERTUE JALKAUTUI JOKA MAAKUNTAAN Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli terveyden edistämisessä. Terveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten tunnistamisessa, liikunnan puheeksi ottamisessa sekä ohjaamisessa liikuntaneuvontaan ja omaehtoisen tai organisoidun liikunnan pariin. Ajatus koulutuskiertueen järjestämisestä syntyi edellä mainittujen seikkojen perusteella. Liikunta osana elintapaohjausta -koulutuksia järjestettiin jokaisessa maakunnassa ja niihin osallistui yhteensä 1 220 terveydenhoitajaa eri toimialoilta. Eniten koulutuksiin osallistui terveydenhoitajia koulu- tai opiskelijaterveydenhuollosta sekä äitiys-, perhe- tai lastenneuvolasta. Neljännes osallistujista oli terveydenhoitajaopiskelijoita.

YHTEISTYÖSSÄ SUUNNITELTU SISÄLTÖ Koulutustilaisuuksien sisältö muotoutui järjestäjien yhteisen pohdinnan ja paikallisten tarpeiden tuloksena. Alustajina toimivat sekä valtakunnalliset että paikalliset asiantuntijat. Koulutuksen teemoina olivat motivoiva vuorovaikutus, terveysneuvontatyön menetelmät, liikunta terveyden edistäjänä ja liikkumattomuuden haitat sekä terveydenhoitajan rooli paikallisessa liikunnan palveluketjussa. Tavoitteena oli sisällyttää liikunta ja liikunnallinen arki osaksi terveydenhoitajan antamaa elintapaohjausta.

32

KOULUTUS KOETTIIN HYÖDYLLISEKSI Palautetta koulutuksista kerättiin verkkolomakkeen kautta. Yleisesti koulutuskokonaisuuksiin oltiin hyvin tyytyväisiä. Osallistujat kokivat liikunnan puheeksi ottamisen haastavana, mutta tärkeänä osana terveydenhoitajan työtä. He kokivat saaneensa tietoa liikunnan vaikutuksista sekä työkaluja puheeksi ottamisen tueksi. Erityistä kiitosta osallistujat antoivat konkreettisista keinoista asiakastyössä: esimerkiksi motivoiva vuorovaikutusteema sekä hyväksymis- ja arvopohjaisen mallin harjoitukset tarjosivat osallistujille neuvoja kysymysten asetteluun ja keinoja asiakkaan sisäisen motivaation herättämiseen. Uutta näkökulmaa liikunnan puheeksi ottamiseen tarjosivat myös erilaiset työkalut, kuten Liikuntaa lääkkeeksi -verkkosivut, liikuntamateriaalit sekä aktiivisuusmittarit, joita koulutuksissa esiteltiin. Tärkeäksi osallistujat kokivat myös oivalluksen siitä, että omaa työtä kohtaan tulee olla armollinen. Liikunnan puheeksi ottaminen ei aina tunnu asiakastilanteissa luonnolliselta eikä asiakkaan liikuntakipinä välttämättä roihahda saman tien. Asiakkaan yksilöllisen muutosprosessin huomioiminen on oleellista ja joskus myös hidasta. Toisaalta koulutus sai osan vastaajista pohtimaan myös omia liikuntatottumuksiaan ja moni koki oman liikuntainnostuksen olevankin merkittävä tekijä siinä, kuinka innokkaasti ottaa työssään liikunnan puheeksi. Terveydenhoitajat kaipaavat jatkossa asiakasneuvonnan tueksi niin tietoa kuin konkreettisia puheeksioton keinoja. Erilaiset poikkihallinnolliset kehittämistoimet nähdään mahdollisuutena oppia ja omaksua toimivia käytäntöjä.


motions gnistan TEXT: KATRI KLINGA FOTO: MIKKO KÄKELÄ

Från en plats till en annan på ett nytt sätt

Färdsätten förändras. Tytti Viinikainen och Maija Rekola, sakkunniga inom hållbar mobilitet vid Trafikverket, önskar att människor gör kloka val i framtiden. De spanar 10–15 år framåt eller till och med till år 2050. Hurdana är då kloka val? − De är till exempel alternativ som är gynnsamma för miljön, människornas hälsa och samhällsekonomin. Kloka val ger varken upphov till utsläpp eller orsakar trafikstockningar utan trafiksystemet fungerar, konstaterar de sakkunniga.

INFRASTRUKTUREN SPELAR EN STOR ROLL Boendeortens infrastruktur har en stor inverkan på människornas val. Avgörande är hur lätt, snabbt och smidigt det är att ta sig från en plats till en annan. Å andra sidan skyller man ibland på infrastrukturen och förhållandena även om situationen är bra till exempel med tanke på cykling, gång eller anlitande av kollektivtrafik. Tänker människorna på miljövänlighet eller på sin egen hälsa? Tytti Viinikainen tror att även om klimatförändringen på sätt och vis tvingar människorna till förändring är det i verkligheten andra faktorer som har en större inverkan. − Avgörande är hur lätt det är att ta sig från en plats till en annan, hur lockande rutterna är, huruvida resekedjan är en-

hetlig, hur bra trafiklederna underhålls och också vilka ljud man kan höra under vägen. Valen styrs av hur hela staden eller orten uppmuntrar en att röra på sig. Hälsan är en trend och alla är medvetna om nackdelarna med stillasittandet men kunskapen omvandlas inte alltid till gärningar. Trots det styr hälsan människorna lite mer än oron över miljön. Viinikainen önskar att man inte skulle välja personbil för sträckor på under en kilometer. Ofta vänder man emellertid fortfarande startnyckeln även för korta resor. − Cykling och gång kombinerade med kollektivtrafiken ändrar utrymmesbehoven. Om ensamkörning med personbil minskar kan gatuutrymmet bättre utnyttjas för gång, cykling och kollektivtrafik. Då minskar även behovet av parkeringsplatser, påminner Maija Rekola som specialiserar sig på cykling och gång.

ELCYKLAR OCH CYKLAR MAN KAN LÅNA Trenden med stadscyklar som man kan låna är klart stigande, bekräftar de sakkunniga. Å andra sidan har även försöket med att transportera cyklar i närtåg under rusningstider underlättat cyklingen när man kan företa en del av resan med tåg och en del med cykel. Olika aktörer samarbetar för fungerande resekedjor och för att det går smidigt att byta från ett trafikme-

del till ett annat oavsett kommungränser. Elcyklar är också på kommande. De har framför allt förlängt sträckan som man cyklar. − Det är många som inte vill svettas och duscha sig på jobbet, konstaterar Viinikainen. Cykelrutterna ska vara smidiga och utan avbrott. Underhållet påverkar. Till exempel får det inte finnas avbrott i snöplogningen vid kommungränser. Vägarbeten stör cyklisterna, i synnerhet om de för ofta måste byta till andra sidan av gatan. Nu eftersträvas olika slags längre rutter och banor som ska vara tillgängliga för cyklister i alla åldrar.

SAMANVÄNDNING ALLT VANLIGARE Rekola och Viinikainen tror att samanvändning av olika färdmedel blir allt vanligare i framtiden. Man behöver inte längre äga utan man kan dela. Människorna betalar en månadsavgift för att åka buss och taxi. − Det är svårt att säga när och hur detta blir verklighet, men en sådan utveckling finns i sikte, konstaterar de sakkunniga inom hållbar mobilitet. Bostadsaktiebolagen kan i framtiden ha allt flera bilar för gemensamt bruk. Det behövs eventuellt inte lika många parkeringsplatser som förr. I stället kan man behöva större förvaringsutrymmen för cyklar. Sakkunniga Viinikainen och Rekola uppmuntrar experter på motion, planläggning och trafikplanering till samarbete. Även invånare, företag och föreningar, såsom idrottsföreningar, ska inkluderas i arbetet.

Mer information: Trafikverket, sakkunniga inom hållbar mobilitet Tytti Viinikainen, tfn 029 534 3920, tytti.viinikainen@liikennevirasto.fi Maija Rekola, tfn 029 534 3058, maija.rekola@liikennevirasto.fi

33


motions gnistan TEXT: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN FOTO: JIRI HALTTUNEN

Valmet Rautpohja är föregångare när det gäller färdsätt till och från jobbet Motionshandledning på arbetsplatser är verksamhet där de anställda uppmuntras till att fatta resurssmarta val när det gäl­ ler trafik och motion. Eftersträvansvärda färdsätt för smart mobilitet är gång, cyk­ ling och att anlita kollektivtrafik. Vid Val­ mets enhet i Rautpohja har genomförts en lyckad och framgångsrik mobilitetsplan som också belönades med priset för före­ gångare när det gäller färdsätt till och från jobbet i slutet av 2017. Priset beviljas de arbetsgivare som på ett exceptionellt sätt främjar sådana hållbara färdsätt till och från jobbet och under arbetsresor som ökar välbefinnande.

ÄNDRINGEN I VERKSAMHETSMILJÖN UPPMUNTRADE TILL FÖRÄNDRINGEN Vid Valmets enhet i stadsdelen Raut­ pohja i Jyväskylä arbetar cirka 1 300 an­ ställda och 300 underleverantörer. Den kommande ändringen i verksamhetsmil­ jön har varit den första impulsen till att Valmet har velat granska sina verksam­ hetssätt när det gäller färdsätt till och från jobbet, söka lösningar och komma med nya idéer. Dessutom har man velat vara en förebild för andra aktörer i om­ rådet när det gäller smart mobilitet. Det omfattande byggprojektet Hippos2020 kommer att minska antalet parkerings­ platser i närheten av Valmet i Rautpohja i betydlig mån och i takt med projektet tas även den stora sandplanen ur bruk där de flesta Valmetanställda har brukat parkera sina bilar under arbetsdagar. – Vi började tänka på hur vi kan förbe­ reda oss för ändringen så att vi och våra bilar ryms med i bilden även i framtiden, säger lokalchefen för Valmet Rautpohja Timo Pirinen. Målet för Valmets mobilitetsplan har varit att utveckla företagets verksam­

34

ser genom att uppmuntra de anställda till cykling och gång samt till att anlita kollektivtrafik och använda sig av sam­ åkning. Potentialen för utsläppsminsk­ ning under resorna till och från jobbet var nästan 30 procent. I takt med mobilitetsplanen blev par­ keringen vid enheten avgiftsbelagd mot användning och de personliga parkerings­ platserna delades ut genom utlottning.

RESONEMANG KRING EGNA MOTIONSVANOR OCH HÅLLBARA VAL

hetssätt så att de är smidigare, tryggare och mer ekonomiska med beaktande av miljövänlighet och hållbara värden. På så sätt har man kunnat främja cykling, gång och anlitande av kollektivtrafik men sam­ tidigt även bidra till de anställdas välbe­ finnande. Färdsätten till och från jobbet plane­ rades i en arbetsgrupp med upp till ett tjugotal medlemmar vid Valmet Raut­ pohja. Både den lokala ledningen, fö­ retagshälsovården, arbetarskyddet, de förtroendevalda, personalförvaltningen, fastighetsförvaltningen och personalen var representerade. Arbetsgruppen stöd­ des av experter vid Mobinet Oy som ock­ så genomförde en enkät om utgångslä­ get avseende färdsätt bland personalen.

De anställda har uppmuntrats till cyk­ ling och gång bland annat genom att förbättra omklädnings- och duschrum­ men – det gör alltså inget om man blir svettig under resan till jobbet. Cykling har ökat tydligt vid Valmet och inom den närmaste framtiden planeras även ett nytt, imponerande skyddstak för cyklar på gården. För kortare arbetsresor finns företagets egna Valmet-cyklar tillgäng­ liga och dessutom tog Valmet i början av året i bruk förmånen till en personalbiljett som uppgår till 25 euro i månaden med en egenriskandel på 25 euro. Effekten av samtliga åtgärder mäts bland annat med hjälp av enkäter och parkeringsstatistik och utifrån uppföljningen görs nödvän­ diga ändringar. Den nya rörlighetsplanen har fått Val­ metanställda att i en allt större utsträck­ ning resonera kring sina egna motions­ vanor och hållbara val samt ökat deras kunskaper om ämnet.

PARKERING ÄR DEN STÖRSTA UTMANINGEN Den klart största utmaningen i Raut­ pohja var parkeringspraxis som upplev­ des som ineffektiv och ojämlik. Enkäten visade att det var möjligt att ersätta upp till 100–200 parkeringsplat­

Mer information: Valmet Jyväskylä personalchef Satu Pennanen tfn 040 546 3588 satu.pennanen@valmet.com


ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: GRANO OY / MULTIDOC TEXT: ANNA SUUTARI FOTO: JOUNI KALLIO

Människonära samhällsplanering

Marketta Kyttä, professor i planering av markanvändning i bebyggda miljöer vid Aalto-universitetet, betonar betydelsen av vittomfattande forskningsinformation som stöd för beslutsfattande i frågor som gäller samhällsplanering. Högklassig information om den bebyggda miljön och naturmiljön kombinerad med information om människors åsikter, beteende och erfarenheter hjälper beslutsfattare att göra fungerande och hållbara lösningar vid utvecklingen av livsmiljön.

MOTSTRIDIGA FORSKNINGSRESULTAT Det finns två olika forskningsgrenar inom forskningen av hälsofrämjande livsmiljöer. I den ena tar man reda på hurdana livsmiljöer stödjer en aktiv livsstil och främjar den fysiska hälsan medan den andra fokuserar på återupplivande miljöer och hurdan inverkan de har på det psykiska välbefinnandet. Kyttä har med sin forskningsgrupp fokuserat främst på

särdragen hos en sådan samhällsstruktur som lockar till aktivitet. Inom det förstnämnda forskningsfältet har man kommit fram till att relativt tätt byggande stödjer uppnåendet av sådana mål som främjar vardagsmotion och den fysiska hälsan. Det sistnämnda betonar i sin tur uppfattningen om gröna miljöers återupplivande verkan. – Planerare och beslutsfattare är förvirrade eftersom resultaten från dessa två forskningsfält är lite motstridiga, delvis till och med motsatta. Motstridigheten är harmfull och därför ska man försöka hitta lösningar på hur tätheten och grönskan kan kombineras, eftersom forskningsresultaten används som underlag för till och med mycket vittgående beslut, konstaterar Kyttä.

HÖGKLASSIG INVÅNARINFORMATION STÖDJER DEN PRAKTISKA PLANERINGEN Kyttä efterlyser högklassig och vittomfattande information som stöd för samhällsplaneringen. Med högklassig avser hon vetenskaplig forskningsinformation. Med vittomfattande syftar hon på att informationen till exempel inte enbart får bygga på sådana aktivisters åsikter som endast driver ett visst tankesätt. Informationen som samlas in från invånare är enligt Kyttä av största värde, även om hon medger att delaktiggörande innebär vissa problem och utmaningar, såsom att deltagarkåren är begränsad och informationen svår att utnyttja. Ibland kan invånarna anse att det är svårt att delta och delaktighetens betydelse kan ifrågasättas, vilket gör att det ibland är svårt att få människor att delta. – Det är emellertid viktigt med interak-

tiv planering för att få information om invånarnas upplevelser och förväntningar. De delaktigas åsikter kan jämföras till exempel med ett planutkast. På så sätt kan man se eventuella motstridigheter mellan invånarnas upplevelser och de planerade lösningarna.

SMIDIG CYKLING OCH GÅNG VÄRDESÄTTS När man funderar på den bebyggda miljöns täthet i relation till den upplevda kvaliteten hos invånarna antar man lätt att ju tätare man bygger, desto sämre är miljöns upplevda kvalitet. Resultaten av Kyttäs forskningsgrupps arbete visade dock att kopplingen mellan samhällets täthet och den upplevda kvaliteten inte är lineär. – Det finns en viss, till och med relativ hög grad av täthet som upplevs som det mest kvalitativ. En gles samhällsstruktur innebär alltså inte automatiskt en hög upplevd kvalitet eller vice versa. Kyttä gläder sig i synnerhet över att smidiga möjligheter till cykling och gång värdesätts. Det visar att det lönar sig att satsa på utvecklingen av sådana livsmiljöer som stödjer vardagsmotion.

TÄTT OCH GRÖNT Resultaten av olika forskningar visar att faktorer som stödjer aktiv vardagsmotion är bland annat samhällsstrukturens promenadvänlighet, bostads- och invånartäthet, antalet promenadvägar, korsningstäthet, hållplatstätheten inom kollektivtrafiken samt antalet parker och motions- och idrottsplatser. – Sammanfattningsvis kan man konstatera att en tillräcklig tät och samtidigt grön livsmiljö stödjer aktivitet och hälsa, summerar Kyttä.

35


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Iida Kallo, iida.kallo@lapinliikunta.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 900 0846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Hämeentie 103 E, 00550 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 536 0334 Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 044 774 8827 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, puh. 050 406 4789 Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi Puh. 0400 412 981 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Tommi Lehtinen, tommi.lehtinen@kymli.fi Puh. 040 582 6706 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8, 15110 Lahti www.phlu.fi

36


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

37


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KUNTO-OPPAAT

KKI-kuntokortti

Matka hyvään kuntoon

• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti

• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti

• kortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Tauko paikallaan!

• kannustaa pohtimaan omia arkisia valintojaan liikkeen lisäämiseksi sekä tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen • 12 sivua, kuvitettu

Liikuntaneuvontaesite

• esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

• työikäisille suunnattu opas, sisältää 12 viikon liikuntaohjelman, jonka aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla • sisältää myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia

Resan till god kondition

• motionshandboken ger dig praktiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskelstyrkan och uthålligheten • innehåller också rörlighetsövningar som är lätt at förverkliga

Eläkevuodet edessä

• sisältää 12 viikon nousujohteisen liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen • lisäksi antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muullakin tavoin

SuomiMiehen treeniopas

• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla • Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

• kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamiseksi sekä hyvän syömisen parantamiseksi

Pysyvästi paino hallintaan

Träningsguide för Finska Män

Julisteet

• ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen. • 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä

• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä • 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä

• artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni. • 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti • tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

38

• sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

Laatua liikuntaneuvontaan

• esittelee neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja toteutukseen • 108 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti

• kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista • 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä • esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen • 68 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti

• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla • 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e

• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla • 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e

• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia • 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista • 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e • seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet • 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista • 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

• esittelee Liikkujan Apteekeille tehdyn selvityksen tuloksia. Raportissa kuvataan tapoja, joilla apteekit ovat toteuttaneet Liikkujan Apteekki -konseptia sekä tuodaan esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita. • 60 sivua

Taukojumppaopas 10 e

• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla • valmiita venyttelyohjelmia • 40 sivua

• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia • 64 sivua

Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuksesta ja toimivuudesta

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

• tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset • 48 sivua

RAPORTIT

• nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin. • 16 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun • ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan • 32 sivua

• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan • 36 sivua

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN

SuomiMies.fi on uudistunut! Verkkosivusto kokoaa yhteen miehisen hyvinvoinnin perusteet – hyvä syöminen, fiksu liikkuminen ja riittävä lepo luovat vankan perustan miehen kuin miehen arjelle. Sivustolla julkaistaan säännöllisesti asiantuntija-artikkeleita, jotka käsittelevät monipuolisesti näitä aihepiirejä. Sivuston pikaoppaassa esitellään keskeisimmät asiat kunnon kohottamisen ja arkisen jaksamisen tueksi. Sivustolle on koottu myös monipuolisia treenivinkkejä sekä tietoa liikunnan terveyshyödyistä, arkiliikunnasta ja hyvästä syömisestä. Eri aihetunnisteiden avulla löydät helposti samaa aihepiiriä käsittelevät artikkelit. Uudet sivut toimivat ketterästi mobiilissa, joten voit ottaa treenivinkit mukaasi vaikkapa salille! Verkkosivun sisältöjä kannattaa käyttää myös elintapaohjauksen tukena. Käy tutustumassa sivustoon ja liity mukaan seikkailuun! www.suomimies.fi

SuomiMies seikkailee on KKI-ohjelman vuonna 2007 alkanut, fyysisesti huonokuntoisille työikäisille miehille suunnattu liikunnanedistämiskampanja, joka kannustaa miehiä terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Tavoitteena on herättää miesten kiinnostus liikkumista ja omaa hyvinvointia kohtaan sekä tarjota työkaluja terveellisten elämäntapojen tueksi. Kampanjan kantavana ideologiana on rento ja rehti ote sekä arvostava ja rehellinen lähestyminen – huumoria unohtamatta.

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedottaja Emma-Reetta Hämäläinen 040 162 9095 emma-reetta.hamalainen@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

hankevalmistelija hanketuet Laura Pajunen 050 441 4025 laura.pajunen@likes.fi

kehittämispäällikkö Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

hankekoordinaattori Katariina Tuunanen 040 635 1026 katariina.tuunanen@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu Matleena Livson, Suomen Olympiakomitea Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Asiantuntijana Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Profile for Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kipinät 1/2018  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kipinät 1/2018  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Advertisement