__MAIN_TEXT__

Page 1

2 · 2018

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kankaanpäässä yhdessä liikkumisesta tuli osa työpajan arkea 11

8 14

Sote liikuttaa! -hanke pureutuu terveydenhuollon rakenteisiin

Valtio haluaa tukea aikuisten liikuntaa jatkossakin


Kipinät SISÄLLYS 2 · 2018

3

Pääkirjoitus: Hankemaailma – pirstaleisuutta vai strategisuutta?

4 6 7 8

Terveysliikunnassa tapahtuu

11

Tutkittua tietoa Kolumni: Hyvän hankkeen resepti Liikunta osaksi terveydenhuollon rakenteita Vertaisohjaajat ovat työpajaliikunnan valtti

14 Liikunnan valtionavustukset 16 Apteekki liikkuu ja liikuttaa 18 Terveysliikunnan sparraaja 20 KKI-Päivät 2019 22 Kuntien pyöräilyn olosuhteet tuoreissa kansissa

16

Aulangon Apteekissa omasta liikuntainnostuksesta ammennetaan myös asiakastyöhön

24 Liikuntaneuvonta osana elintapaohjausta – VESOTE liikuttaa

26 Kevassa työhyvinvointi on todellisia tekoja 28 Sote panostaa henkilöstön terveyteen ja työkykyyn

18

KKI-ohjelma tukee hanketoimijaa hankkeen kaikissa vaiheissa

22

Tuore selvitys osoittaa: innostus pyöräilyn edistämiseen kasvussa, käytännön toteutus ontuu edelleen

26

Kevassa työhyvinvoinnin osaaminen on valjastettu oman henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Liikuntaneuvonta osaksi kunnan hyvinvointipalvelua – millä keinoin?

32

KKI-ohjelman ulkopuolinen arviointi on julkaistu

33 Motions Gnistan 36 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

37 KKI-ristikko 38 KKI-materiaalit 39 Materiaaliuutuudet

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Anna Suutari, Emma-Reetta Hämäläinen, Jyrki Komulainen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Laura Pajunen, Anna Puurunen, Katri Siivonen ja Katariina Tuunanen. VASTAAVA TOIMITTAJA Anna Suutari, puh. 0400 247 986, anna.suutari@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Ari Korkala / Studio Valoisa Nauris. PAINO Forssa Print Oy. 23. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA: JIRI HALT TUNEN

2

KKI-toimisto talvisissa tunnelmissa. Vasemmalta Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Miia Malvela, Laura Pajunen, Emma-Reetta Hämäläinen ja Katariina Tuunanen. Kuvasta puuttuvat toimiston nykyiseen vahvuuteen kuuluvat Katri Siivonen ja Anna Puurunen.


PÄÄKIRJOITUS

Viime aikoina valtionavustamisessa on ollut esillä vaikuttavuuden mittaaminen, vaikutusten ja tulosten osoittaminen tai näiden puutteellinen osoittaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön eri avustusmuotoja ja -kokonaisuuksia on arvioitu useammassa selvityksessä. Jos kärjistetään ja oiotaan, niin hyväksyttävintä ja parasta avustamista olisi suurten kokonaisuuksien avustaminen, jolloin hankkeet olisivat vaikuttavia. Virkamiesten ja muiden toimijoiden työ olisi tehokkaampaa ja tuloksellisempaa, ja byrokratiaa olisi vähemmän. Onko näin, että suuruus ratkaisee hankkeiden vaikuttavuuden ja tuloksellisen toiminnan? Valtion liikuntabudjetista rahoitetaan erilaisia avustuskokonaisuuksia. Tämä on keino ohjata liikuntapoliittisia tavoitteita maaliin tai toteuttaa hallitusohjelmaa. Suomi on monessa suhteessa hyvin monimuotoinen maa. Meillä on erikokoisia kuntia, toisistaan poikkeavia alueita, ja näissä hyvin erikokoisia ja erilaisia toimijoita ja tarpeita. Valtion liikuntabudjetin avustuksia jaetaan ministeriöstä, aluehallintovirastojen kautta sekä KKI-ohjelmalle delegoituna. Hankkeiden kautta liikunnan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijakenttä tulee tutuksi ja tarpeet näkyväksi. Euromääriltään suurissa hankkeissa on yleensä ohjausryhmä, joka raportoi rahoittajalle hankkeen kulusta. Olennaisinta ei ole vain lopputulos (vaikutukset), vaan myös matka ja tekeminen, hankkeessa oppiminen. KKI-ohjelmaan on rakennettu oma palaute- ja sparraussysteeminsä, jonka avulla hakijoita tai avustuksen saaneita ohjataan parempiin tuloksiin ja onnistumisiin. Vuorovaikutuksellinen yhteistyö auttaa kehittämään avustuskokonaisuuksia, huomioimaan erilaisia tarpeita ja joustamaan tai muuttamaan käytänteitä saadun palautteen mukaan. Luonnollisesti pienissä hankkeissa on enemmän työtä, kun kohdattavia hankkeita on määrällisesti enemmän kuin avustettaessa suuria kokonaisuuksia. Suuruus liitetään helposti strategisuuden kanssa yhteen. Toisin sanoen pieniä hankkeita avustettaessa ei ikään kuin toimittaisi niin strategisesti kuin pitäisi. Jos strateginen tavoite on saada liian vähän liikkuvat työikäiset liikkumaan ja huolehtimaan (työ)kunnostaan, ja tätä kautta vähentää sairauspoissaoloja tai ehkäistä ennenaikaista työkyvyttömyyttä, miten hankkeen koko vaikuttaa siihen, ettei toimittaisi strategian suuntaisesti? Meillä on käytännön kokemusta ja esimerkkejä siitä, miten pienelläkin avustussummalla on saatu suurta aikaan. Esimerkiksi sairaanhoitopiiritasolla 3 500 euron avustuksella on käynnistetty tuloksellinen työhyvinvointitoiminta, jonka piirissä on satoja työntekijöitä.

KUVA: KATARINA KOCH, OKM

Hankemaailma – pirstaleisuutta vai strategisuutta?

SARI VIRTA

ylitarkastaja opetus- ja kulttuuriministeriö KKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja

”Olennaisinta ei ole vain lopputulos, vaan myös matka ja tekeminen, hankkeessa oppiminen.”

Keräämällä hanketulokset yhteen, saamme kokonaistuloksen siitä, miten hyvin olemme koko Suomen väestötasolla onnistuneet strategian toteutuksessa. Luonnollisesti seurannan ja arvioinnin välineitä on kehitettävä sekä lisättävä viestintää hyvistä käytänteistä ja samalla vähennettävä hankkeiden ja avustamisen hallinnointiin liittyviä kustannuksia.

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

KUVA: JIRI HALT TUNEN

Kunnon Laiva risteilee taas! Järjestyksessään 12. Kunnon Laiva järjestetään Silja Symphonylla 23.–25.8.2019 tutulla Helsinki–Tukholma–Helsinki-reitillä. Kunnon Laivalle odotetaan jälleen runsaslukuista joukkoa terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia sekä muita aiheesta kiinnostuneita kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Ohjelma koostuu mielenkiintoisista asiantuntijaluennoista, monipuolisesta näyttelyosastosta sekä liikuntamaistiaisista, jotka tarjoavat katsauksen ryhmäliikunnan

uusimpiin trendeihin sekä tuovat uutta maustetta vanhoihin tuttuihin lajeihin. Laiva on lauantaipäivän Tukholman satamassa, jolloin on mahdollisuus osallistua erilaisille retkille Tukholmassa tai nauttia liikuntatuokioista laivan kansilla. Molempina iltoina tanssilattialle vauhtia tuovat ja risteilykansaa viihdyttävät Kunnon Laivan tähtiesiintyjät. Luvassa on siis tuttuun tapaan mukavaa yhdessäoloa niin asian kuin hauskanpidon merkeissä.

SPAcE-hanke valittiin EU-komission menestystarinaksi EU-komission asiantuntijapaneeli valitsi Supporting Policy and Action for Active Environments (SPAcE) -projektin ”menestystarinakseen”(success story). Menestystarinat ovat päättyneitä hankkeita, jotka ovat erottautuneet vaikuttavuudellaan, myötävaikuttaneet paikalliseen päätöksentekoon, saaneet aikaan innovatiivisia tuloksia ja/tai toimivat inspiraationa muille. Päätös perustuu tiukkoihin valintakriteereihin hankkeen laadun, merkityksellisyyden ja tulosten osalta.

4

SPAcE oli kolmevuotinen (2015–2017) EU-rahoitteinen hanke, jossa viiteen kaupunkiin eri puolilla Eurooppaa tehtiin aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelmat. KKI-ohjelma toimi hankkeessa asiantuntijana opastaen kaupunkeja toimenpidesuunnitelmien luomisessa sekä tarjoten käytännön neuvoja poikkihallinnollisen yhteistyön toteutukseen.

Lisätietoja: activeenvironments.eu

Kunnon Laivan ohjelma täydentyy loppuvuoden 2018 ja kevään 2019 aikana ja siitä päivitetään lisätietoja tapahtuman verkkosivuille. Seuraa Kunnon Laiva -tapahtumasivua myös Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla, pääset vaikuttamaan risteilyn ohjelmaan ja voit osallistua arvontoihin!

Lisätietoja: kunnonlaiva.fi


Teemalehti elintapaohjauksen hyvistä käytännöistä UKK-instituutin vuoden 2018 Terveysliikuntauutiset-teemalehden aiheena on elintapaohjauksen hyvät käytännöt. Lehden sisältö liittyy kiinteästi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -kärkihankkeeseen (2017–2018). Teemalehden kirjoituksissa käsitellään VESOTE-hankkeessa mukana olleiden sairaanhoitopiirien sekä järjestö-, kunta- ja asiantuntijakumppaneiden kokemuksia elintapaohjauksen edistämisestä ja hyvistä käytännöistä.

Painettuja lehtiä voi tilata UKKinstituutista. Painetun lehden yksittäiset numerot ovat ilmaisia. Yli 5 kappaleen tilauksisista veloitetaan 1 €/ kpl + postimaksut. Lehti on luettavissa myös verkko­julkaisuna UKK-instituutin verkko­sivuilla.

Lisätietoja: ukkinstituutti.fi

Liikuntapoliittinen selonteko on valmistunut Valtioneuvosto on hyväksynyt eduskunnalle annettavan liikuntapoliittisen selonteon. Suomessa ei ole koskaan aiemmin laadittu liikuntapoliittista selontekoa. Nyt laadittu selonteko kattaa muun muassa linjaukset liikunnan lisäämisestä elämänkulun eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippuurheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta kaikissa ikäluokissa. Selonteossa todetaan, että liikunnalla on nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi kansanterveydellinen ja kasvatuksellinen merkitys. Selonteon tavoitteena on olla strateginen ja yhteiskuntapoliittinen asiakirja, jossa liikuntaa käsitellään poikkihallinnollisena ilmiönä. Selonteko tuo esille liikunnan yhä laajemman ja monipuolisemman merkityksen yhteiskunnassa ja toisaalta luo pohjaa 2020-luvun liikuntapolitiikalle. Liikuntapoliittinen selonteko on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on tuottanut selonteon tausta-aineistoksi kattavan tutkimuskatsauksen. Tutkimuskatsaus on julkaistu valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6) ja se löytyy myös sähköisenä versiona valtion liikuntaneuvoston verkkosivuilta.

Lisätietoja: minedu.fi liikuntaneuvosto.fi

KUVA: JIRI HALT TUNEN

5


Liikunta ja raskas työ suojaavat miehiä useilta eri syöviltä Syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Jorma Sormunen tutki lääketieteen väitöstutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksia syöpäilmaantuvuuteen. Erityisesti tutkittiin miesten paksu- ja peräsuolen ja eturauhasen syöpien ilmaantuvuutta. Sormunen kävi väitöskirjaansa varten läpi tiedot yli 30 000 suomalaisesta vuonna 1958 syntyneestä miehestä ja yli 2 000 suomalaisesta huippu-urheilijasta. Lisäksi aineistona oli suuri pohjoismainen työperäistä syöpää selvittänyt aineisto. Tutkimuksen tulos osoitti selvästi, että liikunta ja fyysisesti rankka työ suojaavat miehiä useilta syöviltä. Suojavaikutus oli Sormusen väitöskirjan mukaan enimmillään jopa 40–60 prosenttia. Huippu-urheilijoilla oli etenkin keuhkosyöpää, mutta lähes kaikkia syöpiä melanoomaa lukuun ottamatta vähemmän kuin muilla. Huippu-urheilijoilla oli 11 prosenttia alhaisempi riski saada syöpä kuin muulla väestöllä. Alhaisempi riski voi joh-

tua terveistä elämäntavoista, erityisesti huippu-urheilijoiden vähäisemmästä tupakoinnista sekä hyvästä fyysisestä kunnosta. Vuonna 1958 syntyneiden miesten osalta kerättiin tietoja heidän varusmiespalvelunsa ajalta ja tutkittiin, ovatko he sairastuneet syöpään vuoteen 2014 mennessä. Hyvässä tai erinomaisessa kunnossa varusmiespalveluksen aikana olleilla miehillä oli selvästi alentunut riski sairastua syöpään myöhemmällä iällä. Riski oli 18 prosenttia pienempi. Kahdessa pohjoismaisessa tutkimuksessa tutkittiin lisäksi yhteyttä työn fyysisen rasittavuuden ja paksu- ja peräsuolen sekä eturauhassyövän ilmaantuvuuden välillä. Erityisen suuri suojavaikutus todettiin olevan laskevan paksusuolen alueella esiintyvissä syövissä, joita työn rasittavuudessa ylimpään kymmenykseen kuuluvilla todettiin liki 40 prosenttia vähemmän kuin verrokkiryhmällä. Miehillä, joilla oli työhön kuuluvaa fyysistä rasitus-

ta, oli merkitsevästi pienempi riski sairastua myös eturauhassyöpään kuin miehillä, joilla rasitusta ei ollut työssä ollenkaan.

Tutkimus Sormunen J. 2018. Physical Activity and Incidence of Cancer with Special Emphasis on Colorectal and Prostate Cancers in Men.

Luonnosta virtaa työpäiviin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin luontoympäristön elvyttäviä ja terveyttä tukevia vaikutuksia työvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luonnossa liikkuminen edistää työhyvinvointia. Tutkimus perustuu laajaan kysely- ja interventioaineistoon, jossa kartoitettiin lähes 800 suomalaisen työntekijän luonnossa ulkoilua, työolosuhteita, työhyvinvointia ja työssä suoriutumista. Kyselyyn vastasi työntekijöitä useista eri julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioista. Tutkimuksessa havaittiin lähes päivittäin luonnossa ulkoilevien työnteki-

6

jöiden kokevan työssään enemmän tarmokkuutta ja omistautumista kuin muut. Erityisesti ne työntekijät, jotka ulkoilevat myös työaikaan, raportoivat työhyvinvointinsa korkeaksi. Sekä luonnossa ulkoilun määrällä että säännöllisyydellä niin vapaa-ajalla kuin työaikana näyttäisi olevan merkitystä työssäjaksamiseen. – Tutkimuksen tulosten perusteella luonnonympäristössä ulkoilemista myös työaikana voidaan suositella lämpimästi, toteaa hankkeen tutkija Kirsi Salonen. Suomessa luontoympäristö on useisiin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen hyvin saavutettavissa ja se on ilmainen resurssi niin työntekijöille kuin

työnantajillekin. Sitä on osattava kuitenkin hyödyntää. Työnantajien suositellaankin lisäävän luontoympäristöön liittyvien resurssien tavoitteellista hyödyntämistä työhyvinvoinnin voimavarana.

Tutkimus Salonen K., Hyvönen K., Määttä K., Feldt T., Mauno S., Muotka J. 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia


HYVÄN HANKKEEN RESEPTI KOLUMNI Hankerahoitusta on tarjolla eri kanavista ja houkutus lähteä hakemaan rahoitusta on suuri. Suomessa pyörii valtaisa määrä hankkeita, joista suurin osa häviää näkymättömiin rahoituksen päätyttyä, osa jo hankkeen aikana. Jokaisella toteuttajalla on haaveena hanke, joka niittää mainetta ja kunniaa ja jää elämään rahoituksen päätyttyä. Mutta millä reseptillä tällainen ”hankekakku” saataisiin leivottua? Reseptin tärkein ainesosa on todellinen, havaittu ja tunnistettu tarve. Yhtään ainoaa hanketta ei kannata lähteä leipomaan ilman oikeaa tarvetta pelkästä keksimisen ja liikevaihtotavoitteen ilosta. Kun olet saanut ahaa-elämyksen, selvitäpä kuitenkin vielä, mitä ratkaisuja on jo kokeiltu ja mahtaako joku jo saman asian tiimoilta asiaa olla tekemässä ja aloittelemassa. Tämä vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta maksaa kyllä vaivan. Niukkojen resurssien aikana päällekkäisyyksiä ei kannata tehdä, vaan lyöttäydy yhteen muiden toimijoiden kanssa. Keskity siihen, mitä osaat ja hae kumppanit sille, mikä ei ole ydintoimintaasi. Porukalla leipomalla syntyy parempi kakku.

KUVA: PASI KAIKKONEN

Lue huolella rahoitushakuilmoitus, tutustu tarkasti asiaan liittyviin ohjelmiin ja ohjeisiin. Jos teet hankehakemusta yhdessä muiden toteuttajien kanssa, varmista, että aito yhteistyö toteutuu; kaikkien osallistuminen ja osaaminen hyödynnetään. Kuvaa konkreettisesti, mikä on ratkaisusi havaittuun ongelmaan. Miten se eroaa jo olemassa olevista ratkaisuista? Mikä muuttuu, kun ratkaisusi toimii? Hankkeessa on lupa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Ei ole epäonnistumista, jos joku ratkaisu ei toimi. Se on tulos siinä missä se onnistunutkin ratkaisu. Tiedätpä, miten ainakaan ei kannata kenenkään tehdä. Valmista kakkua ei kannata kenellekään tyrkyttää, jos et tiedä minkälaista leivonnaista kohderyhmä haluaa ja tarvitsee. Tätä et voi tietää, jos et osallista kohderyhmää suunnitteluun. Hyväkin idea, jonka saunan lauteilla keksit, voi olla sellaisenaan täysin kohderyhmän tarpeisiin vastaamaton. Yhdessä tuunaamalla siitä kuitenkin voi muotoutua erinomainen, kohderyhmän näköinen ja toimiva resepti. Jos ja kun hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen, noudata ehdottomasti rahoittajan ohjeita. Ota kaikki ilo irti aloituspalaverista. Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, mutta huonoja maksatushakemuksia ja tiliselvityksiä kyllä! Varmista riittävä osaaminen onnistuneilla rekrytoinneilla ja todellakin – jälleen keskittymällä ydinosaamiseen ja verkottumalla. Kun pääset osalliseksi, kuulluksi ja toteuttajaksi kehitystyöhön, otat myös mitä ilmeisemmin kehitetyn asian käyttöösi. Malta kuunnella, toimi kokoajana ja potkurina kehitysprosessien eteenpäin viennissä. Monitieteisyys ja -ammatillisuus tuo rikkautta, mutta myös haasteita kehittämistyöhön. Kuunnelkaa, keskustelkaa ja sopikaa yhteisistä käytännöistä. Moniammatillisessa ja -tieteisessä ryhmässä on uskallettava tunnustaa, mikäli ei ymmärrä, mitä eri alan edustaja sanoo. Kun olet lopulta saanut hienon reseptin ja kakun aikaiseksi, älä piilottele sitä muilta. Tuo rohkeasti paitsi lopulliset tuotokset myös jo leipomisen aikaiset kokemukset muiden tietoon. Kun hankeprosessi sujuu, on helppo hymyillä. Olo on kuin vuorenvalloittajalla – pää pilvissä, mutta kuitenkin jalat maassa. Ja huipulla tuulee aina sen verran ja ilma on ohutta, joten alas on tultava ja käytävä taas uusien haasteiden (ja reseptien) kimppuun.

KAISU KAIKKONEN palvelujohtaja Oulun Diakonissalaitos ODL Liikuntaklinikka

”Keskity siihen, mitä osaat ja hae kumppanit sille, mikä ei ole ydintoimintaasi. Porukalla leipomalla syntyy parempi kakku.”

7


TEKSTI: KATRI PURANEN VALOKUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Liikunta osaksi terveydenhuollon rakenteita Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry tekee pitkäjänteistä työtä, jotta liikunnan asema terveydenhuollossa vahvistuisi samalle tasolle lääkehoidon kanssa. Tällä hetkellä työn alla on sote- ja maakuntauudistus.

8


Varsinais-Suomen maakunnassa on valtava potentiaali liikkumattomuuden vähentämiseen. Nimittäin 19 600 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. – Jokainen heistä voisi tarpeen tullen ottaa asiakkaan kanssa puheeksi liikunta- ja elintapa-asiat, visioi terveysliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu. Tanttu työskentelee Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) ry:n hallinnoimassa ja KKI-ohjelman rahoittamassa Sote liikuttaa! -hankkeessa, jossa vaikutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin. – Jotta liikunta saisi terveydenhuollossa yhtä vahvan aseman kuin lääkehoito, se pitää konkretisoida ja kirjata terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ja hyvinvointikertomuksiin, Tanttu lataa. – Lisäksi liikunta- ja elintapaohjauksen eri tasojen pitää olla mukana terveydenhuollon toimenpideluokituksissa. Tätä kaikkea LiikU edistää Varsinais-Suomen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa, jonka sisällä Tanttu johtaa Liikunnan palveluketjut -työryhmää. Ryhmässä on edustus perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, kuntien liikuntatoimesta ja kolmannelta sektorilta. – Valmistelemme liikunta- ja elintapaohjauksen järjestämistä maakunnan ja sote-keskusten sekä kuntien välillä, hän kertoo.

OHJAUSTA ASIAKASLÄHTÖISESTI Syksyn mittaan työn alla on ollut liikunta- ja elintapaohjauksen toimintokuvaus. Siinä määritellään, miten liikunta- ja elintapaohjaus ymmärretään, mikä on sen kohderyhmä ja toimintamalli sekä miten ohjausta käytännössä toteutetaan. Toimintokuvaus kirjataan maakunnan ja sote-keskusten väliseen sopimukseen. Käytännössä sote-keskuksilla on velvollisuus tuottaa sopimuksen mukaisia palveluja. Liikunta- ja elintapaohjaus on jaettu toimintokuvauksessa kolmeen vaativuustasoon. Suurin osa hyötyy liikunnan puheeksi ottamisesta. Osan kohdalla tarvitaan enemmän ohjausta kunnan liikunta- ja hyvinvointipalvelujen pariin. Kolmannen ryhmän muodostaa se joukko, joka tarvitsee vaativaa, henkilökohtaista ja prosessinomaista liikunta-elintapaneuvontaa sekä mahdollisesti myös muuta apua. Sitä varten toimintokuvaukseen on kirjattu LEO-tiimi, johon liikuntaneuvoja kuuluu. – Asiakas, jolla on heikentynyt sokerinsieto, painoindeksi koholla, ja joka liikkuu liian vähän, voidaan ohjata suoraan liikuntaneuvojalle, Tanttu kuvailee. – LEO-tiimi tulee mukaan kuvaan, jos asiakkaalla on edellisten ongelmien lisäksi vaikkapa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja tai mielenterveyden ongelmia. Moniammatillinen tiimi katsoo henkilön kokonaistilannetta ja arvioi, saako potilas avun parhaiten liikuntaneuvojalta vai pitäisikö ensisijaisen hoitosuhteen olla esimerkiksi depressiohoitajalle.

– LEO-tiimin toimintaa on tarkoitus pilotoida ensi vuonna kahdessa pienemmässä terveyskeskuksessa, yhdessä isommassa terveyskeskuksessa ja yhdellä yksityisellä terveys­ asemalla, Tanttu paljastaa.

YHTEISTYÖN ASIALLA Yksi Sote liikuttaa! -hankkeen toimenpiteistä on tuoda liikunnan ja terveydenhuollon toimijat saman pöydän ääreen. Pysyviä muutoksia liikkumattomuuteen saadaan vasta, kun koko ketju on kunnossa. – Pienessäkään kunnassa liikunnan ja terveydenhuollon ihmiset eivät välttämättä tunne toisiaan. Tavoitteet ovat kuitenkin yhteisiä, Tanttu kertoo. Vastaanotto vaihtelee. Erään kunnan johtava lääkäri totesi yhteistyöpalaverin alussa, ettei usko mihinkään hankkeisiin ja temppuihin. Puolen tunnin alustuksen jälkeen innostunut lääkäri oli valmis lähtemään mukaan liikuntaneuvonnan kehittämiseen ulkopuolisesta rahoituksesta riippumatta. – Keskinäinen ymmärrys ja arvostus sekä yhteistyö terveydenhuollon ja liikuntatoimijoiden välillä on selkeästi lisääntynyt, Tanttu myhäilee. Sote-uudistuksessa korostetaan yhteistyötä maakunnan sote-keskusten ja kunnallisten palvelujen välillä. VarsinaisSuomessa siihen etsitään kannustimia lakiluonnoksissa olevista hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreista eli palveluista, joiden tarjoamisesta kunnat ja maakunnat saavat rahaa. – Maakunnalle maksetaan esimerkiksi siitä, että se toteuttaa elintapaohjausta riskiryhmille. Kokonaisuus saadaan toimimaan, kun kuntia kannustetaan järjestämään matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, Tanttu konkretisoi. – Valmistelutyössä tunnistamme ja kirjoitamme auki vastinpareja maakunnan ja kunnan hyte-indikaattoreille.

LIPAKE EDELLÄKÄVIJÄNÄ Perusterveydenhuollon yksiköihin on jo olemassa pätevä liikuntaneuvonnan toimintamalli. Sitä kehitettiin ja pilotoitiin KKI-ohjelman rahoittamassa ja ohjaamassa Liikunta ja elintapaneuvonta osana palveluketjua -hankkeessa (LiPaKe) 2013– 2016. Hankkeen puitteissa Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kuntiin palkattiin omat liikuntaneuvojat. – LiPaKe-mallissa asiakas ohjataan lääkärin vastaanotolta liikuntaneuvojalle, sieltä kunnan matalan kynnyksen starttiryhmiin ja lopulta kohti muuta ohjattua tai omaehtoista liikkumista, Tanttu avaa. Ennen hanketta yhdessäkään Lounais-Suomen 47 kunnasta ei ollut vakiintunutta liikuntaneuvonnan toimintamallia. Sen aikana LiikU:ssa syntyi VISIO 2020 eli tavoite saada sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten mukaista, prosessinomaista liikunta-elintapaneuvontaa tarjolle kaikkiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntiin.

9


on tehnyt alustavia tunnusteluja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tähän mennessä koulutusta on järjestetty yhteistyössä VESOTE-kärkihankkeen kanssa sekä maakunnallisen liikuntaneuvonnan ammattilaisten foorumin puitteissa. – Yksi hyödyllinen työkalu on ollut esimerkiksi terveys­ psykologian erikoispsykologi Anu Kangasniemen arvo- ja hyväksymispohjainen lähestymistapa.

SITKEYS PALKITAAN

– Nyt liikkumattomuuden ja ylipainon vähentäminen on kirjattu Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan, jonka kunnat ovat hyväksyneet, Tanttu toteaa tyytyväisenä.

KOULUTUSTA LIIKUNTANEUVOJILLE Liikuntaneuvonnan toteutus vaihtelee. Paraisilla sitä varten palkattiin uusi fysioterapeutti, toisaalla on kohdennettu uudelleen olemassa olevia resursseja. – Jos kunnassa on viisi fysioterapeuttia, he tekevät viikossa 25 työpäivää. Silloin kysyn, olisiko fysioterapia toteutettavissa 23 päivällä, jolloin liikunta-elintapaneuvontaan kohdistetaan kaksi päivää viikossa. Useimmiten on, Tanttu kertoo. Jotta hoitotapahtumat voidaan kirjata, liikuntaneuvojalla täytyy olla pääsy potilastietorekisteriin. Rekisterin käyttäjät määrittelee rekisterin pitäjä, eivätkä tietosuoja-asiat maakuntatasolla ainakaan loivene. – Olemme pyrkineet ennakoimaan tulevaa sillä, että liikuntaneuvojan pitää olla Valviran hyväksymä ammattilainen. Sen lisäksi tulevien sote-keskusten liikuntaneuvojana toimiminen edellyttää täydennyskoulutusta. – Liikuntaneuvojan tärkein ominaisuus ovat psykologiset taidot, kyky kohdata ihminen. Tarpeen lisäkoulutukseen ovat havainneet ammattilaiset itse, Tanttu mainitsee. Viidentoista opintopisteen täydennyskoulutuksesta Tanttu

10

Jotta eri vaativuustasojen liikunta- ja elintapaohjaus voidaan ottaa osaksi sote-keskusten hoitotyötä, sille on tehty omat terveydenhuollon toimenpideluokitukset eli OAB-koodit. Niiden avulla tilastoidaan neuvonnan ja ohjauksen toteutumista. – Uudet OAB-koodit luotiin Sote liikuttaa -hankkeen ja KKI-ohjelman aloitteesta yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Ne astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Vaativan tason liikunta- ja elintapaohjauksen vaikuttavuutta seurataan kirjaamalla potilasrekisteriin esimerkiksi painoindeksi, vyötärönympärys, lipidit ja sokerit. – Terveydenhuollossa kaiken pitää olla mitattua ja tilastoitua. Jos asioita ei ole kirjattu, niitä ei ole olemassa, Tanttu painottaa. – Näyttö lisää uskottavuutta. Tämä on syytä ymmärtää ja siihen on syytä panostaa, mikäli haluaa edistää liikunnan asemaa terveydenhuollon rakenteissa. LiPaKe-hankkeessa saatiin näyttöä siitä, että liikunta-elintapaneuvonnalla on merkittävää tilastollista vaikuttavuutta pitkäaikaissokerin osalta. Joillakin sokeriarvot olivat pudonneet kokonaisen luokan eli periaatteessa diabetes oli vältetty. Ilman näyttöä ja sitkeää yrittämistä moni Tantun kolkuttelema ovi olisi vielä kiinni. Lisäksi on tarvittu helposti ymmärrettäviä ehdotuksia ratkaisumalleiksi. – Pyysin pari kertaa päästä Varsinais-Suomen johtavien lääkärien tapaamiseen. Kolmannella kerralla heltisi läsnäolo-, muttei puheoikeutta. Sen jälkeen, kun kommenttiani oli kysytty kerran, sitä kysyttiin toisenkin kerran, Tanttu muistelee. Tämänhetkisen työn suurin haaste lienee maakunta- ja soteuudistuksen heilahteleva tilanne. – Mikäli lakiesitykset kaatuvat eduskunnassa, pyrimme vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kautta, Tino-Taneli Tanttu toteaa. – Molemmat ladut on mahdollista kulkea, kun vain tiedämme kumpaa alamme hiihtää, hän naurahtaa.

Lisätietoja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu LiikU ry terveysliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu puh. 040 900 0846 tino-taneli.tanttu@liiku.fi


TEKSTI: KATRI PURANEN KUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Vertaisohjaajat ovat työpajaliikunnan valtti Kankaanpäässä juurrutettiin liikkuminen osaksi Valttityöpajan arkea. Työttömille nuorille ja aikuisille suunnatussa toiminnassa kynnys pidetään matalalla. Siinä auttavat vertaisohjaajat.

”Aloitetaan tunti elvyttämällä selkää. Laita polvet vatsan päälle ja kädet polvien päälle. Etsi leukaa kääntämällä hyvä asento niskalle ja lähde pyörittämään polvia lempeästi.” Minna Tervalahden varma ääni ohjaa kohti joogan alkurentoutusta. Kolmetoista ihmistä, Valtti-työpajan työntekijöitä ja asiakkaita, kuulostelee itselleen sopivaa asentoa. ”Käännä katse sisälle päin. Tarkastele mitä sinulle kuuluu tässä ja nyt. Kuuntele hengitystä, anna sen tapahtua. Mieli vaeltaa menneessä ja tulevassa.” Tervalahti on yksi Valtin liikuntaryhmien vertaisohjaajista. Vuosia tauolla olleet joogaohjaajan taidot kaivettiin esiin kuntouttavassa työtoiminnassa. – Olen vetänyt joogaa kymmenkunta vuotta. Niina Veko kysyi, miksi en vetäisi täälläkin. Tarkoitus on jatkaa koko kuntouttavan työtoiminnan ajan, Tervalahti kertoo. – Itse olen saanut joogasta apua fyysisiin vaivoihin, mutta myös levollisuutta ja luottamusta – elämä kantaa aaltoliikkeistä huolimatta.

Valtin toiminnanjohtaja Niina Veko (takana), Jari Laihokari ja Ella Manninen nauttivat liikunnan hyvinvointivaikutuksista.

11


LIIKKEELLE VAPAAEHTOISESTI

VIISAAT VERTAISOHJAAJAT

Työpajalla tuetaan työttömiä nuoria Vertaisohjaajat ovat tuttuja kasvoja ja aikuisia heidän omassa työnja osaavat arvioida, millainen ohjelhaussaan – sen hahmottamisesma osallistujille sopii. Vaikka talon sa, mitä kukin elämältään haluulkopuolelta ostetut jumpat ovat aa. Liikuntatoimintaa lähdettiin olleet hyviä, osa on kokenut ne kehittämään kesällä 2016 KKIliian rajuiksi. ohjelman rahoittaman Liikku– Ihminen on sen verran lauva työpaja – Lippa -hankkeen masielu, että se tekee kovankin siivittämänä. harjoituksen muiden perässä. – Liikunta tukee työpajan taSeurauksena keho saattaa tulla voitteita. Kun ihminen on aktiiniin kipeäksi, että kynnys liikkua vinen ja kiinnostunut omasta hynousee entisestään. Liikunta tukee Valtin työllistämisvinvoinnistaan, hän on valmiimpi Vastavuoroisesti vertaisohjaaja tavoitteita, toiminnanjohtaja Niina ottamaan vastaan uusia haasteita, saa itse onnistumisen ja osallisuuden Veko sanoo. toiminnanjohtaja Niina Veko sanoo. kokemuksia. Ennen hanketta jokaisella asiakkaalla – Kun joltakulta löytyy osaamisalue, pyyoli pakollista liikuntaa enintään tunti viikossa. dämme häntä ohjaajaksi. Joogan lisäksi meillä Nyt vaihtoehtoja on lisätty, ja osallistuminen perustuu on ollut esimerkiksi kahvakuulaa ja keppijumppaa, Veko vapaaehtoisuuteen. kertoo. Erilaisia liikuntamahdollisuuksia tarjotaan yhdestä kolVertaisohjaajana jumppia vetävän Marja Askolan kultainen meen kertaan viikossa. Karvian toimipisteessä liikuntaa on lanka ovat olleet venytys- ja rentoutusharjoitukset sekä mutarjolla kerran viikossa. Suunnitelmat joustavat tarvittaessa, siikki. Välillä liikutaan vauhdikkaammin, mutta kohtuudella. sillä tärkeintä on saada ihmiset mukaan. – Jumpat eivät saa olla liian raskaita, jotta osallistuminen – Jos sataa kaatamalla, menemme kävelylenkille myöhemjaksaa innostaa. Meillä on paljon ihmisiä, joilla alkaa jo iän min, tai jos ketään ei innosta juuri tänään, vaihdamme jumppuolesta olla liikuntarajoitteita, Askola toteaa. pahetken toiselle päivälle, Veko kuvailee. Askola pitää ryhmien vetämisestä, ja liikkujilta saatu paVälillä aikataulua muuttavat myös työpajan alihankintalaute kannustaa. työt. – Osallistujat ovat kertoneet saaneensa apua vaivoihinsa ja huomanneensa eron, jos ovat viikon tekemättä mitään, hän iloitsee.

MIELUISAT MUSTIKKARETKET

Suunnittelussa kuunnellaan asiakkaiden toiveita, mutta jos liikuntaa ei ole aiemmin harrastanut, niitä ei välttämättä ole. Suurin työ onkin saada ihmiset mukaan. Pajalla on pyritty luomaan positiivisen liikkumisen mallia, joka karistaisi esimerkiksi koululiikunnasta jääneet negatiiviset kokemukset. – Liikkeelle lähdettiin hyvin matalalla kynnyksellä. Mölkkyä, saappaanheittoa ja muuta pelailua tai kisailua pihalla... Mitä tahansa, mikä saa ihmisen vähänkin osallistumaan, Veko kertaa. Varma konsti saada väki liikkeelle on lähteä luontoon. Pilkkireissuja ja mustikkaretkiä on järjestetty ennenkin, mutta vasta hankkeen myötä työpajalla on tiedostettu niissä piilevä hyötyliikunta. – Retkelle lähtee yleensä 30–40 ihmistä. Niillä kävellään huomaamattakin pitkiä matkoja. Myös frisbeegolf ja sähly ovat kestosuosikkeja. Ne pyörivät lähes aina. Muut lajit vaihtelevat. Tänä syksynä on haluttu kuntosaliharjoittelua. Kun tarjonta on monipuolinen, mutta porukka tuttu, tulee testattua myös vieraampia liikuntamuotoja. – Aika monelle tämä on ensimmäinen kerta minkäänlaisessa liikuntaryhmässä. Tuttuus ja luottamus helpottavat kokeilemista, Veko sanoo.

12

RAHA RATKAISEE? Vertaisohjaajien toiminnasta on löytynyt paljon hyviä puolia, vaikka lähtökohta heidän käyttämiselleen oli rahanpuute. Yleishyödyllisen säätiön tiukassa taloudessa vertaisohjaajat turvaavat toiminnan jatkumisen. – Ensimmäisenä vuonna hanketta koordinoi Valtin oma liikunnan ammattilainen. Silloin ostimme liikuntapalveluja myös talon ulkopuolelta, Veko kertoo. – Nyt olemme pyrkineet rakentamaan liikuntatoiminnan siten, että pystymme jatkamaan ilman ulkopuolista rahoitusta. Valtin ohjaajat suunnittelevat kokonaisuuden, ja vertaisohjaajat vetävät omatoimijumppia. Henkilökunta vetää myös mindfulness-ryhmiä. Hanketuella on maksettu tilojen, esimerkiksi sählyhallin, vuokra, ostettu halukkaille liput syksyisin järjestettävään kaupunkiseikkailuun sekä hankittu kahvakuulia, joogamattoja ja jumppakeppejä. – Tilavuokria saatamme joutua rajoittamaan, jos talous menee oikein tiukalle, Veko pahoittelee. Edellisellä kaudella hankittiin muutama aktiivisuusranneke, joita sekä asiakkaat että työntekijät saavat lainata viikoksi kerrallaan. Kädessä kulkeva mittari koukuttaa seuraamaan


oman aktiivisuuden muutoksia. Se kertoo myös, saako pituuteensa ja painoonsa nähden riittävästi rasitusta. – Rannekkeet toimivat hyvinvointiohjauksen välineenä. Olemme päässeet keskustelemaan ihmisten kanssa heidän aktiivisuutensa tasosta, Veko toteaa.

SÄHLY VETÄÄ Liikuntaryhmiin on vakiintunut oma ydinporukkansa, ja ne pidetään liikkeessä osallistujamääristä riippumatta. Tavallisesti mukana on viidestä kymmeneen reippailijaa. Osallistujat ovat ensisijaisesti työttömiä, joista moni on ollut ilman työtä jo pitempään. Mukana on myös vammaispalvelun asiakkaita, opiskelijoita ja työllistettyjä. Osa jatkaa tutussa liikuntaryhmässä vielä työllistymisen jälkeenkin. Esimerkiksi sählyssä käy pajalta matkaa jatkaneita nuoria miehiä, jotka eivät ole seuraliikunnan piirissä. Sählyporukasta huolehtivat puutyö- ja mediapajan työvalmentajat. Mediapajan työvalmentaja Esa Viitanen sanoo, että liikkuessa pääsevät esiin erilaiset vahvuudet kuin sorvin ääressä. – Tärkein juttu on se, että liikunta yhdistää. Jokainen tulee mukaan omana persoonanaan ja omilla taidoillaan, hän painottaa. Valtin puupajalla kokoonpanotöitä tekevälle Juha Nurmiselle ja mediapuolella palkkatuella työskentelevälle Veli­ pekka Manniselle sähly on työviikon huipennus. – Valtin sählyporukassa on hyvä meininki. Siellä tutustuu helposti ihmisiin, kommentoi vapaa-ajallaan aktiivisesti liikuntaa harrastava Manninen. – Pidämme yhdessä hauskaa liikkuen, Nurminen sanoo. Vuosi sitten Valtti järjesti Satakunnan työpajojen välisen sählyturnauksen. Keväällä käytiin Raumalla ottamassa muista pajoista mittaa. – Turnaukset ovat hauskoja tapahtumia. Porukkaa yhdistää yhteinen tavoite: kaikki haluavat voittaa, Manninen heittää.

PUSKARADIO HOUKUTTELIJANA Hankerahoitus on auttanut vahvistamaan liikunnan osuutta ja parantanut valttilaisten hyvinvointia. Kolmen vuoden aikana toiminta on saatu vakiinnutettua. Liikuntaryhmistä hyötyvät niin asiakkaat kuin työntekijätkin. – Rahoitus on lisännyt tavoitteellisuutta ja sitouttanut meidät järjestämään

Velipekka Manninen (vas.), Juha Nurminen ja mediapajan työvalmentaja Esa Viitanen valmiina voittamaan seuraavan työpajojen välisen sählyturnauksen.

liikuntaa, vaikka ihmisten osallistaminen olisi haasteellistakin, Veko kiittelee. Yksi tehokkaimmista konsteista liikkumaan kutsumisessa on puskaradio. Jari Laihokari lähti kokeilemaan joogaa työtoverin houkuttelemana. Laihokari liikkuu paljon myös vapaa-ajallaan. Pajalla hän kokoaa ja pakkaa perhoja. – Liikkuminen tuo tervetulleen tauon istumiseen. Joogan, kuten muunkin liikunnan jälkeen, olo on rentoutunut ja tasaisempi, Laihokari toteaa. Joogaan osallistunut Ella Manninen on samoilla linjoilla. – Venyttelyhetki tekee hyvää, ja joogassa hiljentyy mietiskelemään, hän sanoo. Työpajalla käy viikottain 120–150 ihmistä, joten potentiaalisia liikkujia riittää. Lisäksi Valtin työntekijät ovat käyneet puhumassa liikuntatoiminnasta työttömien toimipisteellä ja tarjonneet myös kierrätyskeskuksen porukalle mahdollisuutta osallistua. Niina Veko pohtii, että ilman kunnollista kontaktia työttömiä on kuitenkin vaikea saada mukaan. Kenties seuraava askel löytyy valssista tai tangosta. – Satakunnan työpajojen yhteisessä tapahtumassa tuli idea lavatansseista. Ehkä siis järjestämme tanssikurssin ja tanssit sen päätteeksi, Niina Veko haaveilee.

Lisätietoja Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö / Valtti-työpaja toiminnanjohtaja Niina Veko puh. 044 577 2119 niina.veko@valtti.fi

13


TEKSTI: KATRI KLINGA KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen uskoo, että laadukkaille aikuisten liikuntahankkeille löytyy rahoitusta jatkossakin.

Liikunnan valtionavustukset Lapsia, luontoa, digitalisaatiota ja vähän aikuisiakin

Kuluvalla hallituskaudella on panostettu vahvasti koulu- ja opiskelupäivän liikunnallistamiseen. Jatkossa painopiste laajenee yhä nuorempiin, kohti varhaiskasvatusta. Toki aikuisiakin muistetaan. − Seuraavaan hallitusohjelmaan tavoittelemme erityisesti varhaiskasvatuksen liikunnallistamiseen kohdistuvia kirjauksia ja taloudellisia panostuksia, sanoo kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tutkimusten mukaan liikunnallinen elämäntapa alkaa muodostua jo varhaislapsuudessa. Perheillä on suuri vaikutus lasten liikkumiseen. Varhaiskasvatuksella tavoitetaan kohtuullisen hyvin myös lasten vanhemmat ja koko perhe. Koululaiset ja opiskelijat ovat myös keskiössä. − Liikkuva koulu -ohjelman tuki laajennetaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi, joka kattaa pääasiassa toisen asteen oppilaitokset. Hankkeeseen esitetään ensi vuodelle 2,8 miljoonaa euroa, toteaa Aalto-Nevalainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö eli OKM rahoittaa liikuntaa ja huippu-urheilua pääosin Veikkauksen tuotoista myönnettävillä valtionavustuksilla. Lisäksi ministeriön jaettavana on pieni määrä valtion budjettivaroja. Vuoden 2019 valtion talousarvioesityksessä liikuntaan ja huippu-urheiluun esitetään 155 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan tuotoista. Karkeasti ottaen suurimmat kokonaisuudet ovat liikuntapaikkarakentaminen, liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset ja kuntien liikunnan edistäminen.

14


AIKUISIA EI UNOHDETA Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan luonnollisesti edelleen kaikkiin elämänkulun vaiheisiin. Ja aikuisuus on yksi elämänkulun vaiheista. − Aikuisuudessa korostuu kuitenkin muihin ikäryhmiin nähden yksilön vastuu omasta liikkumisesta ja sen rahoittamisesta, kulttuuriasiainneuvos muistuttaa. Valtion ensi vuoden liikuntabudjetissa on 8,7 miljoonan euron määräraha liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Tästä osa kohdistuu työikäiseen aikuisväestöön. Aiempien vuosien tapaan määrärahalle on kolme hakua. KKI-ohjelman kautta haetaan Kunnossa kaiken ikää -avustuksia. Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisia kehittämisavustuksia haetaan OKM:n kautta ja paikallisia kehittämisavustuksia aluehallintovirastojen kautta. Hakuajat vaihtelevat, mutta valtaosa hauista ajoittuu syyskaudelle. Vuonna 2019 sekä KKI-hanketuessa että KKI-kehittämishanketuessa kannustetaan luontoliikunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet voivat kohdistua yksittäisiin kohderyhmiin tai ne voivat yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä esimerkiksi luontoliikuntaan tai perheliikuntaan.

LIIKUNNAN VALTIONAVUSTUSTEN KOHTEET Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea valtion liikuntamäärärahoista muun muassa • liikunta- ja urheilujärjestöille ja -seuroille, • liikuntapaikkarakentamiseen, • kuntien liikuntatoimintaan, • liikunnan koulutuskeskuksille (urheiluopistot), • liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, • huippu-urheilun edistämiseen, • liikunnan tietopohjan kehittämiseen, liikuntatieteelliseen tutkimukseen, liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaan, • yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen sekä • muihin liikunnan toimintoihin.

TAUSTATYÖTÄ MINISTERIÖSSÄ Opetus- ja kulttuuriministeriössä kehitetään jatkuvasti ministeriön yhteisiä valtionavustuskäytäntöjä. Tälle työlle on asetettu oma valtionavustuskäytänteiden yhteistyöryhmä, joka on esimerkiksi tänä vuonna päivittänyt oppaan ja asiakirjoja sekä kouluttanut niin ministeriön henkilökuntaa kuin avustusten hakijoita ja saajiakin. − Koko valtionhallinnon tasolla on meneillään työ valtionavustusten digitalisoimiseksi. Lähtökohtana on noudattaa digitalisoinnin periaatteita kaikkialla julkishallinnossa. Muun muassa tietoja tulisi kysyä asiakkailta vain kerran, toteaa Aalto-Nevalainen. Myös ministeriön liikunnan vastuualueella on oma valtionavustusten uudistamistyö käynnissä. Uudistaminen on aloitettu liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustuskokonaisuudesta. Tavoitteena on, että tämä uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alusta lähtien. − Jos taas tarkastellaan yksittäisten valtionavustusten kehittämistä, ja tässä tapauksessa liikunnalliseen elämäntapaan kohdistuvia avustuksia ja niiden hakuja, niin niitä on jo vuosia kehitetty yhteistyössä OKM:n, aluehallintovirastojen, KKIohjelman ja muiden liikunnan edistämisohjelmien kanssa. Erityistä huomiota viime vuosina on kiinnitetty avustusten seurannan ja arvioinnin kehittämiseen.

kärkihankerahoitus budjettivaroista koulupäivän liikunnallistamiseen eli Liikkuva koulu -toimintaan. − Yksi liikunnallisen elämäntavan rahoitusjärjestelmän osa kun muuttuu, niin se vaikuttaa koko järjestelmäkokonaisuuteen. Aikuisten liikunnan rahoituksen kannalta on siis ollut myönteistä, että lisärahoitusta on saatu koululaisten ja opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseen, koska se on osaltaan tehnyt enemmän tilaa aikuisiin kohdistuvien liikuntahankkeiden rahoittamiselle veikkausvoittovaroista. − Uskon, että tulevaisuudessa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistäminen on yhä vahvemmin koko yhteiskuntamme yhteinen missio. Liikuntapoliittinen selonteko ollaan antamassa nyt ensimmäistä kertaa kautta aikojen eduskunnalle, ja siinä tullaan vahvasti ottamaan kantaa tähän asiaan. Uskon, että keskustelu eduskunnassa vie asiaa myönteisesti eteenpäin. Aalto-Nevalainen on vakuuttunut, että laadukkaille, hyvin valmistelluille, hakukriteerien mukaisille aikuisten liikuntahankkeille on löytynyt ja löytyy jatkossakin rahoitusta.

HYVILLE HANKKEILLE LÖYTYY RAHOITUSTA Aalto-Nevalaisen mukaan työikäiseen aikuisväestöön kohdistuvien avustusten osalta on pitkään menty suhteellisen pysyvällä toimintatavalla, mutta koko liikunnallisen elämäntavan kokonaisuuteen on vaikuttanut suuresti hallituksen osoittama

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, KTT, LitM, ft paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi

15


TEKSTI: KATRI PURANEN KUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Elina Jouppi (vas.) on kiinnittänyt kurssin ansiosta huomiota ryhtiin. Treeni sujui yhdessä Johanna Ylitalon kanssa.

Apteekki liikkuu ja liikuttaa Aulangon apteekin väki kaipasi mukavaa yhdessä tekemistä muutosmyllerrysten jälkeen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman hanketuella porukalle saatiin yhteinen liikuntakurssi.

Iltahämärä on tiivistynyt pimeydeksi Aulangon kylpylän pihamaalle, kun yhdeksän naista sytyttää otsalamput ja venyttää jumppakuminauhat ranteisiin. – Jos on vahvempi päivä, ota punainen. Vihreät ovat keveimpiä ja keltaiset siltä väliltä, neuvoo liikunnanohjaaja Sirja Hannula. Hannulan ohjaama liikuntahetki on osa Aulangon apteekin henkilökunnalle sorvattua Hyvinvoinnin avaimet -kurssipakettia. – Porukka toivoi hauskaa yhdessä tekemistä, peruskunnon kohotusta, aerobista liikuntaa ja lihaskuntoa. Lisäksi kuulostelin työntekijöiden niska-hartiaseudun ongelmia, Hannula kuvailee.

MUKAVAA YHDESSÄ TEKEMISTÄ Liikuntakurssi tulee tarpeeseen, sillä henkilökunta on ollut pitkään isojen muutosprosessien pyörteissä. Muutaman vuoden sisällä vaihtui apteekkari, työt vähenivät kaupungin kilpailutettua lääkejakelun, apteekki muutti uusiin tiloihin ja sähköinen apteekkijärjestelmä vaihtui toiseksi. – Muutokset aiheuttivat kovaa stressiä ja jännitystä. Ketään ei onneksi tarvinnut irtisanoa. Nyt tilanne on rauhoittunut, ja oli aika tehdä jotain kivaa yhdessä, proviisori Satu Harju kertoo. Pontimen yhdessä liikkumiseen antoi Kunnossa kaiken ikää

16

-ohjelman hanketuki, joka mahdollisti yhteisen kurssin hankkimisen. – Lähtökohtana oli luontoliikunta. Toivomme myös saavamme ideoita omaehtoiseen liikkumiseen, Harju sanoo. Liikkeelle lähdetään puoli kahdeksalta, jotta iltavuorolaisetkin ehtivät mukaan. Tänään ohjelmassa on lihaskuntoharjoittelua sekä kuminauhoilla että kylpylän ulkorakenteisiin kiinnitetyillä TRX-hihnojen kaltaisilla nauhoilla. – Laitamme kaikki kehonosat töihin, joten kerro, jos kaipaat vaihtoehtoja. Kukin saa tehdä oman kunnon mukaan, Hannula ohjeistaa. Edellisellä kerralla tehtiin porrastreeniä. Satu Harju huikkaa, että porrastekniikoita tuli testattua kotosalla 10-vuotiaan tyttären kanssa. – Viime kerralla polvi oli kipeä, enkä voinut silloin tehdä kaikkia liikkeitä, hän kertoo.

KANNUSTUS KANNATTELEE Sade vihmoo nurmikkoa, kun apteekkilaiset heittäytyvät kulmasoutuihin ja ankkakävelyihin. Hyvässä porukassa kukaan ei jännitä toisten edessä punnertamista, ja huhkiessa työminä unohtuu. Farmaseutti Elina Jouppi arvelee liikkumisen tiivistävän työyhteisöä entisestään.


– Valkoiset työtakit päällä olemme virallisempia. Eihän meistä kukaan ollut aiemmin nähnyt vaikkapa apteekkaria tuulipuvussa, hän naurahtaa. Taivaalta tihkuvat pisarat eivät haittaa vaan päinvastoin virkistävät. Kaupanpäällisinä mieleen jää kokemus, että pimeällä ja sateellakin voi ulkoilla. – Sehän on lopulta vain varustautumiskysymys. Ei lapsillekaan sanota, ettei sateella voi mennä ulos, Jouppi miettii. Kurssin ansiosta huomio on alkanut kiinnittyä ryhtiin. Työ on pitkälti päätteellä istumista, ja siinä tulee helposti röhnötettyä olkapäät edessä. – Toinen hyvä neuvo on ollut, ettei liikuntaa kannata aloittaa kovilla sykkeillä, vaan ensin kohotetaan peruskestävyyttä. Pienikin liike on hyväksi. Jouppi urheili lapsena, mutta nykyään työ ja omat lapset täyttävät arjen. Töiden jälkeen ei aina ole helppoa lähteä liikkeelle, mutta porukasta on vaikea olla poiskaan. Lähteminen palkitsee energisenä olona. – Nelivuotias jumppakerholainenkin jäi tyytyväisenä iltapalalle, kun äiti kertoi menevänsä omaan jumppakerhoon, Jouppi heläyttää iloisesti. Kannustava ohjaaja tekee liikkumisesta entistä palkitsevampaa. – Tuntuu hyvältä, kun Sirja kehuu meitä. Aikuiset tarvitsevat positiivista palautetta yhtä lailla kuin lapset, Jouppi pohtii.

Satu Harjun tehtävänä on muistutella henkilökuntaa ottamaan liikkuminen puheeksi asiakkaiden kanssa. Henkilökunnan ohjaamiseen hän haki eväitä suorittamalla hyvinvointiohjaajan tutkinnon. – Liikkujan Apteekin pitäisi olla osa lääke- ja terveysneuvontaa. Apteekin työntekijöitä pidetään asiantuntijoina ja heihin luotetaan. Pienetkin muistutukset voivat lisätä motivaatiota, Harju kannustaa. Kynnystä ei kannata nostaa liian korkeaksi. Leikkauksesta toipuvalle kipupotilaalle pienikin liike on parempi kuin ei lainkaan liikettä. – Aloittaa voi vaikka siitä, että nousee makuulta ylös tai keinuu keinutuolissa. Kaikenkattava liikuntapiirakka heti aluksi voi olla jollekulle lamaannuttava, Harju muistuttaa. Kun liikkumisen on kerran ottanut puheeksi, seuraavalla apteekkikäynnillä voi kysäistä, onko asiakas lähtenyt liikkeelle. Samalla tulee ehkä viestineeksi, että hänestä välitetään ja huolehditaan. Liikkujan Apteekin puitteissa on järjestetty asiakkaille myös sauvakävelylenkkejä, mutta ne eivät oikein saavuttaneet

SYKÄYS KOKEILUUN Apteekkari Kristiina Bäckman-Vatanen kannustaa muitakin kiinnostuneita ottamaan selvää KKI-ohjelman avustuksista. – Suurten investointien vuoksi apteekilla on nyt pari vuotta taloudellisesti tiukempaa, joten KKI:n tuki oli positiivinen lisä, hän kehuu. – Meillä on tänä syksynä otettu käyttöön liikuntasetelit, mutta tämä antoi sykäyksen kokeilla työpaikkaliikuntaa vähän isomminkin. Omasta puolestaan apteekkari haaveilee, että yhdessä liikkuminen innostaisi kävelemään työmatkat. Pari kertaa työmatka on jo taittunutkin jalan. – Liikuntahetkessä saa valtavan happiannoksen. Työmatkakävely tekisi hyvää, kun kotona ei ole koiraakaan vaatimassa päivittäistä lenkkiä, Bäckman-Vatanen sanoo.

Aulangon apteekki on yksi Suomen 194 Liikkujan Apteekista, Kristiina Bäckman-Vatanen (vas.) ja Satu Harju kertovat.

suosiota. Syksyn mittaan toiminnalle haetaan uutta suuntaa. – Yhteistyö kaupungin kanssa kiinnostaisi, sillä asiakkaiden voisi olla helppo lähteä mukaan kaupungin liikuntaryhmiin, Satu Harju visioi.

LIIKUNTA LÄÄKITSEE Treenin jälkeen elimistö rauhoitellaan hitailla, palauttavilla liikkeillä. Joku toteaa, että jumppakuminauhoista on moneksi. Ja ne voi napata taskuun vaikkapa lenkille. Kuminauhoja löytyy myös apteekin kipulääkehyllystä, sillä Aulangon apteekki on yksi Suomen 194 Liikkujan Apteekista.

Lisätietoja Aulangon apteekki proviisori Satu Harju puh. 03 622 900 aulangon.apteekki@apteekit.net

17


TEKSTI: TEKSTI: LAURA TEKSTI: PAJUNEN LAURA PAJUNEN KUVAT:

Terveysliikunn KKI-ohjelma jakaa vuosittain valtionavustusta hankkeille, jotka edistävät työikäisten terveysliikuntaa. Taloudellisten avustusten lisäksi KKI-toimisto tarjoaa neuvoja hankkeiden toteuttamisen ja kehittämisen tueksi sekä levittää hyväksi havaittuja terveys­ liikuntaa edistäviä malleja. KKI-ohjelma edelleenjakaa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksia, joita voidaan myöntää työikäisten terveysliikuntaa ja hyvinvointia edistäville hankkeille. Edelleenjaettavan avustuksen määrä on vuosittain 930 000 euroa, josta jaetaan KKI-hanketuen ja KKI-kehittämishanketuen lisäksi KKI-koulutustukea sekä Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikunnan kehittäjien palkkatukea. KKI-hankeavustusten avulla on muun muassa käynnistetty liikuntaryhmiä seuroissa, edistetty työpaikka- ja työmatkaliikunnan käytäntöjä sekä kehitetty liikuntaneuvonnan palveluketjuja eri puolilla Suomea. Rahallisen avustuksen myöntämisen lisäksi KKI-ohjelma tukee hanketoimijoita jakamalla hankkeista kertyvää kokemustietoa. Tavoitteena on, ettei hyviä käytäntöjä ja työkaluja tarvitse keksiä aina uudelleen, vaan hankkeet ja muut terveysliikuntaa edistävät toimijat voivat hyödyntää KKI-ohjelman tukemissa ja seuraamissa hankkeissa kokeiltuja toimintamalleja.

KKI-OHJELMA HAKIJAN TUKENA HANKKEEN SUUNNITTELUSSA Monipuolinen työ hankkeiden parissa on kerryttänyt KKI-ohjelman henkilöstölle merkittävän määrän tietoa, jota hanketta suunnitteleva voi hyödyntää. Hanketukea hakevia kannustetaankin olemaan yhteydessä KKI-ohjelman hanketyöntekijöihin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Erityisesti kehittämishanketukea hakevien kannattaa keskustella suunnitellusta toimintamallista KKI-ohjelman hanketyöntekijöiden kanssa ennen hakemuksen jättämistä, jolloin voidaan varmistaa idean soveltuvuus kehittämishankkeeksi. KKI-toimiston lisäksi hakijoiden tukena ovat myös Liikunnan aluejärjestöt ja niissä työskentelevät terveysliikunnan kehittäjät, joilla on vahva alueellinen näkemys paikallisesta toiminnasta. KKI-ohjelma haluaa olla hakijoiden tukena, vaikka hanke olisi saanut kielteisen tukipäätöksen. Kielteisen tukipäätöksen jälkeen hakija voi tiedustella KKI-ohjelman hanke-

18

työntekijöiltä päätöksen tarkempia perusteita. Erityisesti, jos hanke on ohjattu jatkokehittelyyn, hakijaa kannustetaan keskustelemaan KKI-ohjelman hanketyöntekijöiden kanssa ja kehittämään hankettaan vastaamaan paremmin KKI-tuen myöntämisen kriteerejä. Mikäli tukea hakenut hanke ei istu KKI-ohjelman tukemien hankkeiden kriteereihin, ohjataan hakija tutustumaan muihin mahdollisiin rahoituskanaviin.

SEURANTAA USEALLA ERI TASOLLA KKI-ohjelman toteuttaman hankeseurannan tavoitteena on tukea mentori- ja ohjausryhmätoiminnalla hankkeita toimintakauden aikana, levittää hankkeissa syntyneitä hyviä toimintamalleja ja tarjota tukien myöntäjille laadukasta tietoa päätöksenteon tueksi. KKI-hanketuen ja KKI-kehittämishanketuen seurannan lisäksi KKI-ohjelma toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta liikunnallisen elämäntavan alueellisten ja valtakunnallisten sekä aluehallintovirastojen myöntämien paikallisten kehittämisavustusten seurantaa. Seurannan taso vaihtelee hankkeen laajuudesta, toimintamallista ja myönnetyn summan suuruudesta riippuen. Kevyimmillään hankkeen seuranta sisältää sähköisen seurantalomakkeen hankkeen päätyttyä ja laajimmillaan seurantaa toteutetaan koko hankkeen toimintakauden ajan. Hankkeen aikainen seuranta korostuu niissä hankkeissa, jotka sisältävät valtakunnallisesti uutta, merkittävää ja poikkihallinnollista toimintaa. Näille hankkeille nimetään KKI-yhteyshenkilö ja hankkeet tallentavat KKI-ohjelman seurantajärjestelmään tietoja läpi hankekauden. KKI-yhteyshenkilö on mukana hankkeen ohjausryhmässä, jakaa hankkeelle omaa tietotaitoaan sekä välittää tietoa muista hankkeista ja kansallisista linjauksista. Samalla yhteyshenkilö on tärkeä linkki KKI-ohjelman hanketyöntekijöiden ja hankkeen toteuttajien välillä.


nan sparraaja KKI-yhteyshenkilö • Tietoa paikallisesta toiminnasta

• Näkemyksiä muista hankkeista

• Oppia uusista toimintamalleista

• Toiminnan yhtenäistäminen

• Verkostoja

• Verkostoja • Tietoa tapahtumista ja kansallisesti ajankohtaisista aiheista • Viestijä ministeriön ja hankkeiden välillä

Hanketoimija

HANKKEIDEN KOKEMUKSET TÄRKEITÄ KKI-TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ KKI-ohjelma pyrkii jatkuvasti kehittämään hanketoimintaansa. Myös hankkeista koottujen mallien ja työkalujen levittämiseen pohditaan jatkuvasti uusia nykyaikaisia keinoja. Hanketoimijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu ja tiedon jakaminen ovat tärkeä osa KKI-ohjelman toimintaa. Hanketoimijoiden kokemukset ovatkin erityisen arvokkaita hanketyön kehittämisessä. Vuosien 2018–2020 aikana kehitettävällä uudella KKI-ohjelman hankejärjestelmällä pyritään tekemään hakemusten käsittely ja tukien myöntöprosessi entistä avoimemmaksi sekä helpottamaan hyvien toimintamallien jakamista hankkeille ja muille toimijoille. Uuden järjestelmän kehittämisestä ja tuen myöntämisen periaatteista tiedotetaan tuen hakijoita toiminnan edetessä. KKI-ohjelma haluaa olla nyt ja jatkossakin helposti lähestyttävä toimija, jolta voi kysyä neuvoa monipuolisesti hankkeisiin ja KKI-ohjelman muuhun toimintaan liittyen.

HANKESEURANTA TERVEYSLIIKUNTAKÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMISESSÄ Hankeseurannasta nousevista toimintamalleista pyritään jatkojalostamaan vinkkejä kaikkien hanketoimijoiden hyödynnettäväksi. Tuettujen hankkeiden toimintamallit ja yhteystiedot kootaan KKI-ohjelman verkkosivuille, jotta hanketta suunnitteleva voi napata ideoita omaan hankkeeseensa tai ottaa yhteyttä muihin hanketoimijoihin. Hanketiedon levittämisen kanavana toimii myös KKI-blogi, jonne hankkeet kirjoittavat ajatuksiaan hankkeen toteutuksesta, onnistumisista ja haasteista. Sekä blogin että verkkosivujen sisältöä jaetaan aktiivisesti KKI-ohjelman sosiaalisen median kanavissa. Hankkeista saatujen terveysliikuntaa edistävien mallien jakaminen ei kuitenkaan ulotu ainoastaan hankkeiden neuvontaan, vaan KKI-ohjelmalle luonteenomaista on hyvien käytäntöjen levittäminen myös muille terveysliikuntaa edistäville toimijoille. Hankkeissa kehitetyt konkreettiset työkalut, kuten erilaiset lomakkeet ja oppaat sekä hankkeista syntyvät toimijaverkostot voivat tuoda apua kysymyksiin, kuten mistä kannattaa aloittaa ja miten saa yhteyden eri toimijoihin. KKIohjelma levittää hyväksi havaittuja käytäntöjä yli toimijarajojen. KKI-ohjelman työntekijöiltä kannattaakin kysyä rohkeasti neuvoja ja vinkkejä oman toiminnan kehittämiseksi.

Lisätietoja KKI-ohjelma hankekoordinaattori Laura Pajunen puh. 0400 968 646 laura.pajunen@likes.fi

• KKI-hanketukihaku on avoinna kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. • KKI-kehittämishanketukihaku on avoinna syyskuusta maaliskuuhun. • Tutustu hakemusten käsittelyprosessiin KKI-ohjelman blogissa (blogi.kkiohjelma.fi). • Tutustu tuen myöntämisen kriteereihin KKI-ohjelman verkkosivuilla (kkiohjelma.fi –> Hanketuki).

19


KKI-PÄIVÄT 2019 20.–21.3.2019

KKI-Päivät on vuosittain järjestettävä koulutustapahtuma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin teemoihin terveysliikunnan eri osaalueilta. Ohjelma tarjoaa tiukkaa faktaa, ratkaisuja polttaviin kysymyksiin, nostetta ja päivitystä terveydenedistämistyöhön sekä luontevan areenan verkostoitumiseen.

Sibeliustalo, Lahti

#KKIPäivät

TEEMANA

OHJELMA

Onnelliset asukkaat luovat elinvoimaisen kunnan ja maakunnan

KESKIVIIKKO 20.3. 2019

KKI-Päivät on suunnattu kaikille, joiden päämääränä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tervetuloa mukaan kuntapäättäjät, kuntien liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen, työterveyshuollon sekä sairaanhoitopiirien ammattilaiset, henkilöstöstä ja työhyvinvoinnista vastaavat, työpaikkojen liikunnan vastuuhenkilöt, yksityiset liikunta- ja terveyspalveluiden tuottajat, hankkeiden, urheilu- ja liikuntaseurojen sekä terveys- ja liikuntajärjestöjen osaajat sekä terveyden edistämisen suunnittelusta sekä tutkimuksesta vastaavat.

Klo 9.00–10.00

Ilmoittautuminen ja kahvi

Klo 10.00–12.00 pj. Milla Bruneau, valtuuston puheenjohtaja, Lahden kaupunki Lahden kaupungin tervehdys Pekka Timonen, kaupunginjohtaja   Terveysliikunta liikuntapoliittisessa selonteossa Tiina Kivisaari, liikunnan vastuualueen johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Onnelliset asukkaat luovat elinvoimaisen kunnan ja maakunnan Ville Skinnari, kansanedustaja Juha Rehula, kansanedustaja Klo 12.00–13.00

Lounas

Klo 13.00–14.30

Rinnakkaissessiot

Kaupunkiin kun masentuu, sitä tahtoo tuuliin raikkaisiin... pj. Sari Virta, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Monimuotoisesta luonnosta terveyttä ja hyvinvointia Johanna Palomäki, yleiskaava-arkkitehti, Lahden kaupunki Metsästä terveyshyötyä kuntalaisten arkeen Airi Matila, metsäasiantuntija, Tapio

Frank Martela

Kintterön terveysmetsä – hyvinvointia tukeva suunnitelma PäijätHämeen keskussairaalan ympäristöön Ina Westerlund, maisema-arkkitehti


Elinvoimainen kunta rakentuu yhteisellä luottamuksella oman edun sijaan Jari Parkkonen, kaupunginjohtaja, Heinolan kaupunki

SEMINAARIN JÄRJESTÄJÄT Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Missä kunnassa on tuottavimmat kuntalaiset? Eero Laesterä, HT, Perlacon Oy

YHTEISTYÖSSÄ Lahden kaupunki Päijät-Hämeen Liitto Suomen Urheiluopisto Liikuntakeskus Pajulahti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Näitä palvelupolkuja tallaan pj. Martti Talja, kansanedustaja

Asiakas ja arvot elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi, terveyspsykologian erikoispsykologi, Liikunta- ja hyvinvointiakatemia Oy Asiakas moniammatillisella hyvinvointipolulla Mari Jalava, fysioterapeutti, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Maakunnan parhaaksi Risto Kuronen, Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön johtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Kuntoutus- ja liikuntapalvelut tulevaisuudessa Susanna Antikainen, kehitysjohtaja, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry Klo 14.30–15.00 Kahvi Klo 15.00–16.30 Elämä on ihmisen parasta aikaa pj. Vihtori Koskinen, toimittaja, Yle Järkkymättömät, hemmotellut, innostettavat ja toiveikkaat – kaupunkilaisprofiilit asiakasymmärryksen välineenä Kaisa Laine, liikunnan suunnittelija, Helsingin kaupunki Anne Euramaa, vuorovaikutusasiantuntija, Helsingin kaupunki Voiko Suomen liikkuvin kunta olla myös hyvinvoivin kunta? Matti Kettunen, hyvinvointijohtaja, Asikkalan kunta Juri Nieminen, yrittäjä, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Asikkalan kunta Reissumiehen terve elämä Brädi Klo 19:00 Iltajuhla

TORSTAI 21.3.2019 Klo 9.00–12.00 Siirtymäaikojen Suomi pj. Ismo Rautiainen, hankejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Ei pitkistä lomista pidä luopua Frank Martela, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Kahvi Elintapaohjaus on strateginen valinta Maarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri HYTE-kerroin kunnan taloudellisen tuen kannustimena Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Uudistukset puntarissa Hyvää kotimatkaa! Klo 12:00 Lounas

HINNAT 31.1.2019 mennessä 200 euroa/hlö 31.1.2019 jälkeen 220 euroa/hlö Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä iltajuhlan. Seminaaripaketti A ja B Seminaaripaketti A: 150 euroa/hlö. Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun sekä iltajuhlan. Seminaaripaketti B: 120 euroa/hlö. Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman sekä ruokailun seminaarin aikana. ILMOITTAUTUMISET Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry www.phlu.fi/tapahtumat/kki-paivat/ MAJOITUS KKI-Päivien osallistujille on varattu majoituspaikkoja Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta. Seurahuone sijaitsee Lahden keskustassa. Käyntiosoite on Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti. Osallistujat varaavat ja maksavat majoituksensa itse. MAJOITUSHINNAT Yhden hengen standard-huone 133 euroa/huone/yö Kahden hengen standard-huone 153 euroa/huone/yö MAJOITUSVARAUKSET Sähköpostilla seurahuone.lahti@sokoshotels.fi tai hotellin vastaanotosta puh. 020 123 4655. Huonevaraukset tunnuksella ”KKI-PÄIVÄT”. Majoituskiintiö on voimassa 1.2.2019 saakka, jonka jälkeen varaamatta jääneet huoneet vapautuvat automaattisesti hotellin yleiseen myyntiin. LISÄTIETOJA Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry aikuisliikunnan kehittäjä Keijo Kylänpää puh. 040 552 9233 keijo.kylanpaa@phlu.fi www.phlu.fi Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kehittämispäällikkö Miia Malvela puh. 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi www.kkiohjelma.fi PERUUTUSEHDOT 31.1.2019 mennessä tehdyt peruutukset maksutta. 31.1.2019 jälkeen peruutetuista osallistumista peritään 50 % varatun paketin hinnasta. Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta. Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.

www.kkiohjelma.fi www.phlu.fi

#KKIPäivät


TEKSTI: MARIANNE TURUNEN KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Kuntien pyöräilyn olosuhteet tuoreissa kansissa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteutti yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston ja Kuntaliiton kanssa Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen keväällä 2018. Kyselytutkimus tehtiin nyt toista kertaa ja siihen vastasi yhteensä 150 kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavaa henkilöä tai työryhmää (51 % Suomen kunnista). Tuoreessa selvitysraportissa kerättyä dataa verrattiin vuonna 2010 toteutetun vastaavan selvityksen tuloksiin ja näin selvitys pystyy nykytilakartoituksen lisäksi valottamaan myös vajaan vuosikymmenen aikana tapahtunutta kehitystä pyöräily-Suomessa.

Kyselyn tulosten perusteella pyöräilyolosuhteisiin halutaan Suomen kunnissa panostaa yhä enemmän ja kuntien laatustandardit pyöräilyn osalta ovat nyt korkeammat kuin aikaisemmin. Kuitenkaan samanaikaisesti pyöräilyolosuhteiden ja -määrien seuranta sekä tyytyväisyyskartoitukset eivät monessakaan kunnassa ole vielä arkipäivää, jolloin pyöräilyn edistämistoimenpiteiden perusta jää puuttumaan.

PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN VAHVASSA MYÖTÄTUULESSA Maaliskuussa 2018, kun Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitystä oltiin paraikaa valmistelemassa, liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, joka laadittiin tukemaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä. Edistämisohjelman päätarkoitus on lisätä kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toiveena on, että vähintään puolet uusista kävely- ja pyörämatkoista toteutuisi siirtymänä henkilöautojen ratista näihin kulkumuotoihin.

22

25 %

25 prosentissa kunnista on pyöräilyn edistämisohjelma. Vuoden 2010 jälkeen, jolloin osuus oli 11 %, edistämisohjelmat ovat yli tuplasti yleisempiä!

Vaikka kävely ja pyöräily kulkevat edistämisohjelmassa käsi kädessä, on niitä tarpeen tarkastella myös kahtena erillisenä kulku- ja liikuntamuotona. Tämän vuoksi olikin tärkeää uusia pyöräilyn olosuhteita kartoittava selvitys. Sen tarkoituksena on edistää valtion ja kuntien pyöräilyväylien olosuhteisiin liittyvää tiedonkeruuta. Selvityksen tekeminen on myös yksi valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpidelinjauksista.

PYÖRÄILYN EDISTÄMISTAHTO VOIMISTUNUT – KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESSA PUUTTEITA Jos pyöräilymääriä halutaan merkittävästi lisätä, on pyöräilyolosuhteita parannettava. Kun väestöltä kysytään, mikä saisi heidät pyöräilemään enemmän, nousee vastauksista poikkeuksetta toive paremmista pyöräilyn olosuhteista. Edelleen kuitenkin huomattava osa suomalaisista käyttää aivan lyhyilläkin arkimatkoilla autoa. Tuoreimman Henkilöliikennetutkimuksen* mukaan pyöräilyn kulkumuoto-osuus on koko Suomessa vain 8 prosenttia.


Kyselystä selvisi, tai pyöräpysäköinnin olosuhteista. Pyöettä kuntien omat tai räpysäköinnin käyttöastetta seurattiin seudulliset pyöräilyn vastausten mukaan vain 7 prosentissa edistämisohjelmat kunnista ja laatua 11 prosentissa. olivat yleistyneet kosPyöräilykuntien verkoston toiminkettamaan 11 prosennanjohtaja Matti Hirvonen valottaa seltista 25 prosenttia kunvityksen pohdinnassa, että nykytilanne tia. Poliittiset päätökset on suuresti ristiriidassa pyöräilyn edisVain 7 % kunnista seuraa pyöräpyöräilyn edistämiseksi tämistavoitteiden ja asukkaiden mielipysäköinnin käyttöastetta ja 11 % viimeisten viiden vuoden aipiteiden kanssa. Kuntakohtaisissa selpyöräpysäköinnin laatua. Paremmat kana olivat myös yli tuplaanvityksissä paremmat pyöräpysäköinnin pyöräpysäköinnin olosuhteet ovat tuneet 22 prosentista 48 prosentolosuhteet ovat usein olleet asukkaille tiin kuntia. Samoin kyselyaineisto se kaikista tärkein kehittämiskohde. kuitenkin olleet kuntakohtaisissa näytti, että pyöräilyasioita käsitteVanha toteamus siitä, että mitä ei seuselvityksissä asukkaille usein se leviä työryhmiä oli nyt 22 prosentissa rata ja tilastoida, sitä ei poliittisesti ole tärkein kehittämiskohde. kunnista, kun vuonna 2010 niitä löytyi olemassa, pitää tässäkin paikkansa. Usvain alle kymmenesosasta. kottavaa pyöräilypolitiikkaa on lähes Selvityksessä tehty kuntien jako nelmahdotonta tehdä ilman seurantatiejään eri kuntakokoluokkaan näytti odotetustikin, että pyöräitoa. On kuitenkin rohkaisevaa, että monissa seurantaa suoritlyn olosuhteisiin panostaminen yleistyy melko lineaarisesti tavissa kunnissa pyöräilymäärät olivat lisääntyneet viimeisen kuntakoon kasvaessa. Toisaalta selvitys näytti myös hyvin sen, kymmenen vuoden aikana. Samoin pyöräilyn seurantaan liitkuinka pyöräilyn edistämisohjelmien olemassaolo kunnissa tyvät kehittämishankkeet olivat selvitysvuosien välillä yleistykorreloi pyöräilyn eteen tehtyjen toimenpiteiden kanssa. Se neet 9 prosentista 28 prosenttiin. neljäsosa kunnista, joissa oli pyöräilyn edistämisohjelma, raKunnissa oli selvityksen mukaan keskimäärin 126 pyöräportoi useammin myös muita pyöräilyn olosuhteisiin vaikutväyläkilometriä, mikä tarkoittaa 2,8 pyöräväylämetriä asukasta tavia toimenpiteitä. Vaikka suuret ja keskisuuret kaupungit kohden. Asukasmäärä huomioon otettuna pyöräväylien pituuerottuivat usein selvityksessä edukseen, myönteinen kehitys det eivät juuri vaihdelleet eri kokoluokan kunnissa. Valtaosa vajaan vuosikymmenen aikana koski kaikenkokoisia kuntia. pyöräväylistä oli pyöräteitä, mutta pienissä kunnissa pyöräkaistojen osuus oli kasvanut kahdeksan vuoden takaisesta. Selkein tulos oli mopoilun sallivien pyöräväylien vähenemiMITÄ EI SEURATA JA TILASTOIDA, nen lähes kaikissa kuntaluokissa. Pyöräilyyn investoitiin ja sitä SITÄ EI OLE POLIITTISESTI OLEMASSA markkinoitiin kunnissa vuositasolla yleisimmin 1–10 eurolla Selvityksessä kerätystä aineistosta nousi esiin myös joitakin asukasta kohden. Pyöräväylien kunnossapitoon käytettiin kespuutteita pyöräilyn olosuhteiden seurannassa. Kunnilla ei kimäärin 4,4 euroa asukasta kohden vuosien 2009–2017 aikana. useinkaan ollut tietoa kunnan pyöräliikennemääristä, asukUseat kuntien vastaukset näyttivät, että pyöräilyn edistäkaiden tyytyväisyydestä pyöräilyn olosuhteisiin, kulkutamiseen on herätty, mutta toteutus on osin vielä keskeneräistä. paosuuksista, kunnan pyöräväylien pituuksista ja tyypeistä Vastauksista on myös pääteltävissä, että kuntien pyöräilyolosuhteista vastaavien näkemykset siitä, mikä on laadukasta, ovat menneet kriittisempään suuntaan. Aikaisemmin on saatettu olla tyytyväisempiä, mutta tiedot kuntien pyöräväylien Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksessä laadusta nyt ja silloin kertovat omaa kieltään siitä, että joskus käytetty kuntakokoluokittelu ja osallistujajakauma tyytymättömyys voi olla avain kehitykseen.

Kuntakokoluokat

n

Vastausprosentti perusjoukosta

Suuret kaupungit: yli 150 000 asukasta

6

100 %

Keskisuuret kaupungit: 50 000–150 000 asukasta

15

100 %

Pienet kaupungit: 10 000–50 000 asukasta

40

52 %

Pienet kunnat: alle 10 000 asukasta

89

45 %

Kaikki vastaajat

150

51 %

Lisätietoja Raportti Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksestä valmistuu loppuvuodesta 2018 ja on sen jälkeen maksutta tilattavissa KKI-ohjelmasta tai ladattavissa pdf-tiedostona KKIohjelman verkkosivuilta.

* Henkilöliikennetutkimus 2018. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. Helsinki: Liikennevirasto.

23


TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Liikuntaneuvonta osana elintapaohjausta – VESOTE liikuttaa

VES  TE

Liikunta lääkkeeksi -teema on puhututtanut toimijoita jo vuosikausia. Se tunnistetaan tavoiteltavaksi asiaksi, jota terveydenhuollon ja liikuntatoimijoiden tulisi yhdessä kehittää, mutta yhteisten keinojen löytäminen ei ole aina ollut helppoa.

Liikuntaneuvonnan palveluketju on todettu toimivaksi keinoksi poikkihallinnollisen toiminnan voimistumiseen. Tavoitteena on ollut liikuntaneuvonnan vahvistuminen osaksi elintapaohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa eri ammattiryhmien moniammatillisena työnä. Liikuntaneuvonta on vähitellen muokkautunut kohti tavoitteellisempaa toimintatapaa, jossa asiakas nähdään kokonaisvaltaisesti eli liikkumattomuuden lisäksi otetaan huomioon myös muut elintavat. Voidaankin sanoa, että elintapaohjaus sisältää liikuntaneuvontaa ja liikuntaneuvonta sisältää elintapaohjausta.

VESOTE LIIKUNTANEUVONNAN EDISTÄJÄNÄ VESOTE-kärkihanki on mahdollistanut sairaanhoitopiireissä elintapaohjauksen kiinnittymisen vahvemmin osaksi laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Tästä ovat esimerkkinä hankkeessa syntyneet palvelupolut ja elintapaohjauksen palvelutarjottimet sekä elintapaohjaamisen ja liikuntaneuvonnan kirjaamisen tehostuminen. Liikuntaa on hyödynnetty ennaltaehkäisevänä ja korjaavana keinona terveyden edistämistyössä. Valtakunnallisesti sosiaalija terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen on kehittynyt laadukkaan koulutuksen myötä ja ammattilaiset ovat saaneet työmenetelmiä ja -välineitä arkityöhönsä. Liikuntaneuvonnan käytänteitä on vahvistettu ja toimivien mallien näkyvyyttä on kyetty lisäämään. Vähäisempänä tuloksena ei voida pitää alueellisen elintapaohjauksen verkostojen syntymistä. VESOTE-hankkeen aikana vahvistuneet hyvät käytännöt ovat kokonaan tai ainakin osittain juurtumassa osaksi terveyden edistämistoimenpiteitä.

24

LIIKUNTANEUVONNAN ALUEELLISIA ONNISTUMISIA – HYVÄT KÄYTÄNNÖT ESILLE! Etelä-Karjalassa on vahvistettu ja tehty näkyväksi terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien liikuntaneuvontapalvelua. Jo aiemmin juurtuneen liikuntaneuvonnan erityisenä kehittämiskohteena on ollut neuvontaprosessin jälkeinen ryhmätoiminta, kuten liikunta-, painonhallinta- ja vertaisryhmät sekä liikuntakurssit. Etelä-Pohjanmaalla VESOTE-hanketoimijoita ovat EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjanmaan Liikunta ry. Hankkeeseen on palkattu elintapaohjaaja, joka toimii useamman kunnan alueella yhteensä kuudella terveysasemal-


la. Muutama alueen kunnista on juurruttamassa neuvontapalvelua osaksi kunnan omaa toimintaa. Elintapaohjauksen kohderyhmät vaihtelevat kuntakohtaisesti. Etelä-Savon alueella elintapaohjausta ovat toteuttaneet VESOTE-verkkokoulutuksen suorittaneet liikunta- ja sotetyöntekijät. Elintapaohjaus painottuu tarpeen mukaan liikunta-, uni- ja ravitsemusneuvontaan. Kohderyhmänä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, työttömät ja mielenterveysasiakkaat. Kainuussa on kehitetty kutsuntaikäisten poikien liikuntaneuvonnan palvelupolku. Pojat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveydenhuollon ennakkotarkastuksesta tai kutsuntalääkärin tarkastuksesta ja sieltä takaisin kutsuntatilaisuuteen sekä edelleen armeijaan. Pohjois-Pohjanmaalla on vahvistettu liikuntaneuvonnan lähetekäytäntöjä kehittämällä potilastietojärjestelmän kirjausta sekä laajentamalla neuvonnan kohderyhmää myös korjaavaan liikuntaneuvontaan valtimopotilaan osalta. Satakunnassa elintapaohjaus pitää sisällään liikunta-, ravitsemus- ja uniohjausta, josta ohjaudutaan monipuolisen ryhmätoiminnan pariin. Soten ja liikuntatoimen yhteistä tekemistä on vahvistettu nimeämällä sotetoimeen hyte-valmentaja, joka toimii yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Elintapaohjauksen kohderyhmät vaihtelevat kuntakohtaisesti. Pohjois-Karjalassa on kehitetty liikuntaneuvonnan palveluketju tyypin 2 diabeetikoille ja diabetesriskissä oleville. Liikuntaneuvojat työskentelevät kuudella terveysasemalla osana diabeteksen hoidon moniammatillista tiimiä. Tämän lisäksi kahden terveysaseman lähipisteellä on kokeiltu liikuntaneuvonnan etäpalvelua. Varsinais-Suomen liikuntaneuvonnan palveluketjuja on vahvistettu yhteistyössä KKI:n tukeman ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toteuttaman Sote liikuttaa -hankkeen (lue lisää hankkeesta s. 8–10) kanssa. Alueen kuntiin on syntynyt uusia liikunta-elintapaohjauksen palveluketjuja. Hankkeen aikana on rakennettu diabetesasiakkaan elintapaohjauspolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

MITÄ VESOTE-HANKKEEN JÄLKEEN – ALUEELLISET JUURRUTTAMISTOIMET Kaikki hanketoimijat ovat laatineet juurruttamis- ja vakiinnuttamissuunnitelmat tuleville vuosille. Tärkeänä pidetään, että elintapaohjaus kirjataan jatkossa maakunnan hyvinvointikertomukseen, josta se linkittyy maakunnan strategiavalmisteluun. Yhtenä mallina on laatia Maakunnallisen elintapaohjauksen toimintaohjelma osaksi alueellista HYTE-ohjelmaa.

Elintapaohjauksen palveluketjuja laajennetaan vahvistamalla terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntien liikuntatoimien yhteistyötä ja tuottamalla kuntien liikuntaneuvojille työpari sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tavoitteena on luoda saumaton palvelu ennaltaehkäisevän ja korjaavan neuvonnan välille. Lisäksi sote-ammattilaisten toimenkuvia tullaan muokkaamaan aikaisempaa enemmän elintapaohjauksen suuntaan. Kuntien osalta siirretään palveluja vähitellen ennaltaehkäisevään suuntaan sekä osallistetaan kansalaista ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Hankkeen päättyessä alueet kokoavat elintapaohjauksen palvelutarjottimen, josta niin ammattilainen kuin kuntalainen löytävät elintapaohjauksen tarjonnan. Liikunnan osalta tämä pitää sisällään muun muassa liikuntaneuvontaprosessit ja neuvonnan asiakkaille soveltuvat liikuntaryhmät. Usealla alueella on suunniteltu jatkotoimenpiteitä elintapojen puheeksioton vahvistumiseen sekä siihen, miten asiakkaat ohjataan tarvittavien palvelujen pariin.

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ON MAAKUNTIEN JA KUNTIEN YHTEINEN TEHTÄVÄ Liikuntaneuvonnan kehittämisen taustalla on ollut Muutosta liikkeellä! -linjaukset, joiden rinnalle on tänä syksynä julkaistu Liikuntapoliittinen selonteko (OKM). Julkaisussa esitetään, että tulevien maakuntien ja kuntien tulee yhdessä huolehtia siitä, että riittäviä liikuntaneuvontapalveluja on saatavilla. Jokaisessa kunnassa tulisi olla tarjolla liikuntaneuvontaa. Kaikissa maakunnissa liikunnan tulee olla mukana myös terveydenhuollon hoitovalikoimassa. Ne sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, joilla on liikkumattomuudesta tai terveyden kannalta liian vähäisestä liikunnasta johtuvia oireita tai sairauksia, tulee aktiivisesti ohjata liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonta on tärkeä osa tulevan maakunnan ja kunnan yhteistä yhdyspintapalvelua. Palvelujen toimivuus edellyttää kaikkien toimijoiden sitoutumista ja alueellisen verkostojen hyödyntämistä. VESOTE-alueilla on syntynyt yhteinen näkemys verkostojen voimasta elintapaohjauksen edistämisessä.

Lisätietoja VESOTE-kärkihanke projektipäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

25


TEKSTI: KATRI KLINGA KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Kevassa työhyvinvointi on todellisia tekoja

Julkisen alan työeläkeosaaja Keva on myös työhyvinvoinnin osaaja. Yksi tärkeä osa työhyvinvointia on liikunta.

Kevassa on henkilökuntaneuvosto, joka koordinoi liikuntaa ja muuta virkistystä. Neuvostolla on oma budjetti, jonka puitteissa toimia. Se kokoaa vuosittaiset ohjelmat saamiensa hakemusten ja ehdotusten perusteella. Noin kymmenhenkinen aktiivinen joukko kokoontuu nelisen kertaa vuodessa. Marraskuun alun kokouksessa jaetaan seuraavan vuoden budjetin varat hyviin kohteisiin. Ideoista ja toiveista on voinut kertoa intranetin kautta. Tosin neuvoston jäsenet ovat helposti lähestyttäviä ja toiveista voi huikata muutenkin ohimennen. − Vahvoilla ovat liikuntamuodot, joihin mahdollisimman moni osallistuu ja jotka lisäävät yhteisöllisyyttä, kertoo henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Katriina Valve. Valve toimii varsinaisessa työssään Kevassa lakiyksikössä erityisasiantuntijana. Henkilökuntaneuvoston jäsenyys kestää kaksi vuotta, mutta siinä voi jatkaa pidempäänkin. Vuosittain puolet jäsenistä on erovuorossa. − Meillä on oikein hyvä ja aktiivinen ryhmä, johon otetaan mielellään uusia jäseniä. Uutta, mukavampaa nimeäkin ryhmälle on mietitty, Valve toteaa.

26

OMAT LIIKUNTA- JA SOSIAALITILAT INNOSTAVAT Kevan omissa tiloissa on kuntosali ja liikuntasali, joissa järjestetään ohjattua liikuntaa joka arkipäivä aamuisin ja iltapäivisin. Talosta löytyy sosiaalitilat saunoineen. Työmatkaliikkujille on lisäksi omat sosiaalitilat. Polkupyörille löytyy säilytystilat. Henkilökunnalla on liukuva työaika ja he voivat liikkua ennen tai jälkeen työpäivän tai jopa lounastauolla. Tällä hetkellä kalenterissa on 12 liikuntaryhmää. Lisäksi sählyporukka kokoontuu säännöllisesti. Jokaisella ryhmällä on vastuuhenkilö, joka huolehtii käytännön asioista, kuten sopimisista ryhmän ohjaajan kanssa. Mukana on joogaa, pilatesta, tanssia, venyttelyä, ohjattua kuntosalia ja paljon muuta. Tarjolla on myös erilaisia kokeilutunteja sekä talon ulkopuolella esimerkiksi melontakurssia, golfia, uintia tai ratsastusta. Kuntosali on auki viikonloppuisinkin. Ryhmäliikunnat ja kaikki talon seinien sisällä tapahtuva liikunta on maksutonta ja avointa kaikille. Talon ulkopuolisiin tapahtumiin osallistuville jää yleensä maksettavaksi pieni omavastuuosuus. − Kaikki toiveet yleensä onnistuvat. Lisäämme tarvittaessa omavastuuosuuksia. Pian valmistuva liikuntaryhmäkysely


Kevan henkilöstöpäällikkö Sonja Helin (oik.) osallistuu mielellään voimapilatekseen. Henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Katriina Valve viihtyy kuntosalilla. kertoo lisää tilanteesta. Palautetta voi kyllä antaa suoraan ja helposti muutenkin, sanoo jo 14 vuotta talossa viihtynyt Valve.

UUDET UPEAT AVOTILAT JA KANNUSTUSTA Kevan noin 540 työntekijää työskentelevät toistaiseksi kolmessa eri kiinteistössä Helsingin keskustassa. Noin 400 henkilöä työskentelee jo nyt päätalossa Unioninkadulla ja loputkin muuttavat ensi kesän lopulla remontin alta valmistuvaan upeaan yhteiseen toimitilaan. − Meillä on menossa toimintakulttuurinmuutoshanke. Toimintakulttuuria muutetaan esimerkiksi etätyötä ja joustavia työaikoja kehittämällä sekä henkilöstöjohtamista uudistamalla, toteaa henkilöstöpäällikkö Sonja Helin. Keva välittää työntekijöistään. Henkilökunnalla on käytössään liikunta- ja kulttuurisetelit. Ruokalassa on tarjolla hyviä lounaita ja terveellisiä välipaloja. Koulutuksiinkin kannustetaan. − Tarjoamme paljon sisäistä koulutusta ja kannustamme henkilöstöämme oppimaan uutta, Helin sanoo. Talossa on tiivis yhteishenki ja työsuhteet ovat todella pitkiä. − Täällä on syntynyt paljon ystävyyssuhteita myös vapaaajalle, Helin tietää. Henkilöstön keski-ikä on 50 vuotta. Noin neljännes henkilöstöstä on miehiä. Siis melko iäkkäästä ja naisvaltaisesta työyhteisöstä on kysymys.

hin voi olla ruuhkavuosien haasteissa elävälle ainoa mahdollisuus saada järjestettyä omaa aikaa liikkumiselleen.

OSAAMISTA TARJOTAAN MYÖS ASIAKKAILLE Kevassa on meneillään myös työkykyjohtamisen projekti. Työkykyä tukevia asioita kootaan yhden mallin alle, jotta esimiehet osaavat johtaa paremmin. Tavoitteena on ennakoida eikä vain reagoida mahdollisesti jo heikentyneeseen työkykyyn. − Meillä on Kevassa Työelämäpalvelut-yksikkö, joka tukee, konsultoi ja neuvoo myös asiakasorganisaatioitamme strategisen työkykyjohtamisen kehittämisessä, Helin kertoo.

Lisätietoja Keva henkilöstöpäällikkö Sonja Helin sonja.helin@keva.fi henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Katriina Valve katriina.valve@keva.fi

PALJON YHTEISTÄ TEKEMISTÄ Kevassa järjestetään liikuntapäivä joka toinen vuosi. Tiimeillä on lisäksi omia virkistyspäiviä, jotka saatetaan viettää liikunnan parissa. Mutta yhtä hyvin voidaan lähteä sieniretkelle Sipoon korpeen ilman liikunnallisia tavoitteita. Keva osallistuu erilaisiin suuriin liikuntatapahtumiin, kuten juoksutapahtumiin ja melontoihin. Elokuussa Keva osallistui KKI-ohjelman rekkakiertueelle. Kehon kuntoindeksi -testeissä kävi päivän aikana noin 120 kevalaista. Työnantaja tukee myös henkilökunnan omia osallistumisia liikuntatapahtumiin. Helin muistuttaa, että liukuva työaika ja etätyö helpottavat usein liikkumista. − Tuemme vahvasti henkilökunnan jaksamista ja käytämme siihen keskimääräistä enemmän resursseja. Meillä on työsuhdematkalippuetu sekä toisaalta myös parkkipaikat autoille. Otamme huomioon henkilöstön elämäntilanteen. Osa-aikainen työ tai osittainen vanhuuseläke ovat mahdollisia. Työtehtävät mukautetaan luonnollisesti työaikaan. Ja vaikka Kevassa kannustetaan liikkumaan, siellä ymmärretään myös, että esimerkiksi oman auton käyttö työmatkoi-

Porraspäivät aktivoi taas arjen askelmiin Keva on osallistunut jo useana vuonna KKI-ohjelman Porraspäivät-kampanjaan. Tänä vuonna 5.–11.11. järjestettyyn kampanjaan ilmoittautui 380 työyhteisöä. Porraspäivät on maksuton, työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka aikana kannustetaan käyttämään portaita hissin sijaan sekä herätellään muutenkin pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tarkoituksena on esimerkiksi kiinnittää huomiota pitkäkestoisen istumisen säännölliseen tauottamiseen. Ensi vuonna kampanjaa vietetään 4.–10.11.

27


TEKSTI: MIIA MALVELA KUVA: KKI-OHJELMA

Sote panostaa henkilöstön terveyteen ja työkykyyn KKI-ohjelma suuntaa fyysisen kunnon edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä hoitoalan työntekijöille Mitä parempi fyysinen kunto, sitä parempi työkyky ja sitä vähemmän koettua uupumusta. Fyysinen aktiivisuus, liikkuminen ja terveelliset elintavat luovat perustan riittävälle terveydelle ja työkyvylle. Myös työnantaja tietää tämän. Oikein sijoitettu euro hyvinvointiin tuo jopa kuusi euroa takaisin. KKI-ohjelma toteutti vuoden 2018 aikana terveys- ja sosiaalialan sekä logistiikka- ja metallialan työyhteisöjen kanssa toimenpiteitä henkilöstön fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten ruokailutottumusten lisäämiseksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana Liikunnan aluejärjestöt, sairaanhoitopiirejä ja sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymiä, VESOTE-kärkihanke, Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT, Kesko, Keva sekä Duodecim. Tässä jutussa keskitytään sote-alan työyhteisöissä tehtyihin toimenpiteisiin.

28

SOTE LIIKKEELLÄ KKI-ohjelma ja Liikunnan aluejärjestöt keskustelivat muutamien suurten sote-alan työyhteisöjen kanssa fyysisen kunnon ja työkyvyn edistämisestä sekä Matka hyvään kuntoon -päivän toteutuksesta osana työyhteisöille suunnattua toimenpidekokonaisuutta. Sairaanhoitopiireistä mukana olivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymistä Kainuun sote, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Osassa näistä on käynnissä Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -kärkihanke. Henkilöstölle suunnatut elintapoihin kohdentuvat toimet sopivatkin hyvin VESOTEn yhteyteen. KKI-ohjelman Matka hyvään kuntoon -rekka tarjosi Kehon kuntoindeksi -testit työyhteisöille sekä yhteenvedot testituloksista. Testipäivänä toteutetut fyysisen kunnon mittaukset ovat yksi työsuojelun tai työhyvinvoinnin toimenpide. Ideana on,


ESIMERKKEJÄ TOIMINTAMALLEISTA ESSOTE • Elintapa-asiat toiminnan keskiössä: uni, liikunta ja ravitsemus • Mittauksilla selville lähtötaso • Mukana kehittämistyössä työhyvinvointipäällikkö, henkilöstön kehittämispäällikkö, hyvinvointikoordinaattori sekä kuntayhtymän johtaja • Henkilöstölle tiedotetaan elintapaohjauksesta sekä VESOTEn toiminnasta ESSOTEn intrassa • Kaikki testissä käyneet (415) saivat tietoa VESOTEn elintapaohjauksesta • 48 heikon tai hälyttävän tuloksen saanutta hakeutui itsenäisesti kahden vuorokauden sisällä testauksesta työnantajan järjestämään elintapaohjaukseen • Tulossa henkilöstön hyvinvoinnin kehittämishanke

Kainuun sote ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä • Testitapahtumassa suostumus omien tietojen luovuttamiseen työterveyshuoltoon • Kehon kuntoindeksi -testien jälkeinen seuranta ja ohjaus työterveyshuollon toimesta - yksilölliseen elintapaohjaukseen - liikunnalliseen ryhmätoimintaan - painonhallintaan - työsuojelu- ja työhyvinvointitoimenpiteisiin

Testirekan pysähdystä markkinoitiin muun muassa työterveyshuollon, työsuojelun, työhyvinvoinnin, sähköpostin ja intran välityksellä.

FYYSINEN KUNTO, TYÖKYKY JA UUPUMUS Seitsemän sote-pysähdyksen aikana oman kuntonsa testautti kaikkiaan 2 689 työntekijää, joista 89 prosenttia oli naisia. Vilkkain päivä oli Lahdessa, missä testirekassa sairaalan pihassa kävi kaikkiaan 735 osallistujaa. »» Kaikista osallistujista 6 prosentilla on heikko ja 34 prosentilla huolestuttava fyysinen kunto (Kehon kuntoindeksi). »» Mitä huonompi fyysinen kunto, sitä heikompi työkyky ja enemmän koettua uupumusta ja sama toisinpäin. »» Oma-arvio työkyvystä oli pääsääntöisesti positiivinen: 68 prosenttia arvioi työkykynsä hyväksi ja 13 prosenttia erinomaiseksi. »» Naiset kokevat selvästi enemmän uupumusta kuin miehet. Usein työpäivän jälkeen kohtuuttoman uupuneeksi itsensä koki 17 prosenttia ja silloin tällöin 38 prosenttia naisista. »» Uupumuksen kokeminen oli yhteydessä heikkoon fyysiseen kuntoon, mutta myös vuorotyöhön. Yhdessä sairaanhoitopiirissä tulokset koottiin erityisesti vuorotyön näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että päivätyötä tekevät ovat fyysisesti huonokuntoisempia kuin vuorotyöntekijät, mutta vuorotyöntekijät kokevat selvästi enemmän uupumusta kuin päivätyöntekijät.

TULOKSET ALKUKARTOITUKSENA JATKOLLE että testipäivän jälkeen työyhteisö ja työterveyshuolto jatkavat edelleen työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi tehtävää työtä. Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät sitoutuivat mukaan siten, että mukana oli muun muassa johto, työterveyshuolto sekä työhyvinvoinnista vastaavat henkilöt sekä VESOTEhankkeen vastuuhenkilöitä. »» Johto mahdollisti toimenpiteet ja testipäivän, johon se itsekin osallistui. »» Työhyvinvointi/henkilöstöhallinto toimi vastuutahona sekä esitteli yhtymässä työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja toimintasuunnitelmaa. »» Työterveyshuolto esitteli tapahtumapäivänä ryhmätoimintaa ja omia palvelujaan. Lisäksi kuntotestitulosten pohjalta työterveyshoitaja ja työntekijä miettivät yhdessä jatkoa. Työterveyshuollolla oli myös valmiina jatkosuunnitelmia. »» VESOTE-yhdyshenkilö muun muassa osallistui koko prosessiin, rekrytoi yhteistyökumppaneita testipäiväksi esittelypisteille, jakoi elintapaohjaukseen liittyvää materiaalia henkilökunnalle ja keskusteli kuntotestien tuloksista henkilökunnan kanssa. »» Liikunnan aluejärjestö toimi yhteistyökumppanina ja toiminnan koordinoijana niin KKI-ohjelman kuin sairaanhoitopiirin/kuntayhtymän kanssa.

Sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien yhteyshenkilöt kiittelivät yhteistä operaatiota. ”Saimme tietoa, miten osa yhtymän henkilöstöstä voi. Tulosten pohjalta mietimme, miten saisimme henkilöstön voimaan paremmin ja esimerkiksi sairauslomat vähenemään. Tulemme esittelemään saatuja testituloksia johtoryhmissä ja toimikunnissa.” Lisäksi jatkon osalta syntyi jo konkreettisia suunnitelmia: ”Prosessin aikana havaittujen tarpeiden perusteella on muotoutumassa hankeidea, johon haetaan rahoitusta.” Muutamissa sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä osallistujilta kysyttiin suostumus Kehon kuntoindeksi -tulosten luovuttamiseen työterveyshuollolle, jolla oli jo valmiiksi suunniteltuna jatkotoimenpiteitä työntekijän tukemiseksi. KKI-ohjelma jatkaa yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja terveydenhuollon kuntayhtymien kanssa fyysisen kunnon ja työkyvyn edistämiseksi myös vuonna 2019. Sairaanhoitopiirien tuloksista, hankkeista ja kokemuksista saatavia toimintamalleja voidaan hyödyntää laajemminkin.

Lisätietoja KKI-ohjelma kehittämispäällikkö Miia Malvela puh. 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

29


MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVA: JIRI HALTTUNEN

Liikuntaneuvonta osaksi kunnan hyvinvointipalvelua – millä keinoin? Terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan suoraan keskeisiin kansansairauksien syihin. Usein pelkkä elintapojen muutos riittää terveysriskien vähentämiseen. Säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ravinnolla sekä laadukkaalla ja riittävällä unella on vaikutusta väestön kokonaishyvinvointiin. Perusterveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn lisäksi myös sairauksien hoidossa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Poikkihallinnollisesti toteutettu liikuntaneuvonnan palveluketju on löytämässä paikkansa osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Yksilöllistä prosessinomaista liikuntaneuvontaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuville tarjoaa tällä hetkellä 150 kuntaa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt ja liikuntaneuvonnan palveluketjut ovat moniammatillistuneet. Toisaalta liikuntaneuvonnan yhtenäistäminen on haasteellista erityisesti, koska kohderyhmät, neuvontaan ohjautuminen ja prosessien sisältö vaihtelevat. Potilastietojärjestelmien hyödyntämisessä on kunta- ja aluekohtaisia eroja, mikä johtaa epäyhtenäisiin kirjaamiskäytäntöihin. Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytyksiä selvitettiin keväällä 2018 KKI-ohjelman toteuttamalla kyselyllä. Kysely lähetettiin 75 kunnalle, joissa työikäisten liikuntaneuvonta on saatu juurrutettua osaksi kunnan terveyden edistämisen palveluja. Kyselyssä selvitettiin 1) liikuntaneuvonnan palveluketjun toteutusta kunnissa/kuntayhtymissä, 2) miten palveluketju on organisoitu ja 3) millä keinoin liikuntaneuvonta on saatu juurtumaan. Kysely laadittiin yhteistyössä opetus- ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Siihen vastasi 54 asukasluvultaan erikokoista kuntaa eri puolilta Suomea. Tässä jutussa esitellään kyselyn tulokset tiivistetysti.

VAHVA PALVELUKETJU SYNTYY YHTEISTYÖLLÄ Liikuntaneuvonnan palveluketjun toimijajoukko on monipuolinen. Mukana on liikunta- ja vapaa-aikatoimi, terveystoimi, työterveyshuolto, sosiaalitoimi, sairaanhoitopiiri, yhdistyksiä,

30

yksityisiä liikuntayrittäjiä sekä apteekkeja. Joissakin kaupungeissa mukana ovat oppilaitokset, puolustusvoimat, työllisyyspalvelut ja aikuispsykiatria. Palveluketju muodostuu kaikissa kunnissa asiakkaan tavoittamisesta, liikunnan puheeksiotosta, ohjautumisesta liikuntaneuvontaan ja sieltä edelleen matalan kynnyksen liikuntatoimintaan. Liikuntaneuvontaprosessin vastuutaho on yleisimmin liikuntatoimi (80 %), joskin sosiaalija terveydenhuollon rooli tässä on vahvistumassa (13 %). Muita vastuutahoja ovat Liikunnan aluejärjestöt (4 %) sekä työväenja kansalaisopistot (3 %). Kyselyn mukaan liikuntaneuvonnan palveluketju on kirjattu kunnan hyvinvointisuunnitelmaan noin puolessa kunnista. Huomioitavaa on, että 24 prosenttia ei tiedä, onko kirjausta tehty. Liikuntaneuvojan koulutustausta on tavallisimmin liikunnanohjaaja (AMK) tai fysioterapeutti. Joissakin kunnissa on useampi eri koulutustaustan omaava liikuntaneuvoja. Muutamissa kunnissa neuvojana työskentelee sairaanhoitaja, liikuntaneuvoja tai kuntohoitaja. Liikuntaneuvonnan vastaanottoja on yhtä lailla terveysasemilla kuin liikuntatoimen tiloissa. Tämän lisäksi liikuntaneuvontaa annetaan kunnantalolla, kansalaisopistolla, työllisyyspalveluiden tiloissa ja terveyden edistämisen yksikössä.

ASIAKAS LIIKUNTANEUVONNAN POLULLA Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa asiakas ohjautuu liikuntaneuvontaan terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolta joko liikuntalähetteellä tai ammattilaisen kannustamana. Seuraavaksi eniten neuvontaan ohjaudutaan


LIIKUNTANEUVONNAN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET 1. Verkostoituminen poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti 2. Riittävät henkilöstöresurssit 3. Yhteiset tavoitteet ja yhdessä sovitut käytännöt eri toimijoiden välillä 4. Kunnan taloudelliset resurssit 5. Johdon tuki ja sitoutuminen liikuntaneuvonnan kehittämiseen 6. Toimijaverkoston yhteinen tahtotila 7. Toimiva tiedonsiirtojärjestelmä 8. Selkeä vastuutaho 9. Matalan kynnyksen liikuntatarjonta 10. Liikuntaneuvonnan markkinointi 11. Hanketuki 12. Valtakunnalliset lait ja linjaukset

omatoimisesti. Monessa kunnassa molemmat edellä mainitut vaihtoehdot ovat käytössä. Tavallista kuitenkin on, että heräte liikuntaneuvontaan saadaan sotehenkilöstön puheeksiotosta. Kannustus neuvontaan voi lähteä myös sosiaalitoimesta, aikuispsykiatrialta, Liikkujan Apteekista, työllistämispalveluista, kouluterveydenhuollosta, työnantajalta tai liikunnanohjaajalta. Käytetyimmät liikuntaneuvontaan ohjautumisen kriteerit ovat liikkumattomuus, ylipaino, tyypin 2 diabetes tai sen riski, oma kiinnostus elintapojen muutosta kohtaan sekä tuki- ja liikuntaelinoireet. Myös työttömille sekä mielenterveys- ja äitiyshuollon asiakkaille tarjotaan liikuntaneuvonnan palveluja. Käytännössä ohjautuminen toteutuu niin, että terveydenhuollon henkilöstö varaa ajan liikuntaneuvojalta tai liikuntaneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen saatuaan viestin terveydenhuollosta. Asiakas voi myös varata ajan omatoimisesti. Kyselyn vastanneista kunnista noin 60 prosenttia käyttää yhteisenä tiedonsiirtokanavana potilastietojärjestelmää sovituin periaattein. Kyselyn kunnissa on käytössä kuusi erilaista potilastietojärjestelmää. 40 prosenttia käyttää muita kirjaamistapoja, kuten käsin kirjaamista, SBM-sovellusta, kaupungin tai liikuntatoimen omaa tiedonkeruujärjestelmää sekä paperisia lomakkeita. Noin 5 prosenttia liikuntaneuvontaa tarjoavista kunnista ei tee liikuntaneuvonnan kirjauksia. Yleisimpiä liikuntaneuvonnan markkinointikeinoja ovat kunnan nettisivut, ilmoitustaulut, sosiaalinen media, paikallislehdet, erilaiset liikuntatapahtumat sekä liikuntaneuvonnan flyerit ja esitteet. Muita keinoja ovat poikkihallinnolliset verkostotapaamiset, kunnan liikuntatarjotin, tiedotteet, julisteet ja säännölliset sähköposti-ilmoitukset. Liikuntalähetteitä kirjoittavat sotetoimijat koetaan erityisen hyviksi tiedonvälit-

täjiksi, koska he tavoittavat oikean kohderyhmän parhaiten. Tehokkaina markkinointipaikkoina pidetään terveysasemia, terveyskioskeja, apteekkeja sekä liikuntapaikkoja.

VERKOSTOITUMINEN JA RIITTÄVÄT HENKILÖ­ RESURSSIT JUURTUMISEN EDELLYTYKSENÄ Kyselyn tärkeimpänä päämääränä oli selvittää edellytyksiä, jotka ovat mahdollistaneet liikuntaneuvonnan palveluketjun ja neuvontaprosessin juurtumisen. Kyselyssä onnistumisen edellytykset oli jaettu taustatekijöihin, taloudellisiin tekijöihin, yhteistyöhön sekä käytännön toimenpiteisiin. Vastauksista kävi ilmi, että tärkeimpänä edellytyksenä pidetään toimijoiden yhteistyötä ja riittävää henkilöresursointia. Vakiintuneen liikuntaneuvontapalvelun taustalla on ollut hanke yli puolessa vastanneista kunnista (56 %). Hanketukea kehittämistyöhön on saatu erityisesti aluehallintovirastoilta ja KKI-ohjelmalta. Kunnat toivovat valtakunnallisilta liikuntaneuvonnan toimijoilta liikuntaneuvonnan käytäntöjen levittämistä, materiaaleja, hankerahoitusta, koulutusta, kirjaamisen kehittämistä, säännöllisiä valtakunnallisia verkostotapaamisia ja vaikuttavuustietoa. Lisäksi toivotaan toimintamallien yhtenäistämistä kirjaamisen, mittareiden, liikuntaneuvonnan palveluketjun toimivuuden ja liikuntaneuvontaprosessin osalta. Valtakunnalliset toimivat mallit ja käytännöt halutaan näkyvästi esille.

Lisätietoja Kyselyn tulokset on luettavissa KKI-ohjelman verkkosivuilta.

31


TEKSTI: ANNA SUUTARI

KKI-ohjelman ulkopuolinen arviointi on julkaistu Valtion liikuntaneuvosto ja opetus- ja kulttuuri­ministeriö julkaisivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ulkoisen arvioinnin perjantaina 14.9.2018 opetus- ja kulttuuriministeriön tiloissa pidetyssä tilaisuudessa. KKI-ohjelman ulkoisen arvioinnin toteutti valtion liikuntaneuvoston toimeksiannosta Nordic Healthcare Groupin (NHG) muodostama konsortio, jonka tehtävänä oli arvioida KKI-ohjelman tuloksia ja vaikutuksia suhteessa ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin ja resursseihin. Tarkastelun kohteena oli niin ikään KKI-ohjelman verkostotoiminnan toimivuus ja tuloksellisuus. Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin KKI-ohjelman hankeavustuskäytäntöjen sekä rahoituksen valintakriteerien ja -prosessien toimivuutta ja onnistumista. Ohjelmaan liittyen arvioitiin myös valtionohjauskäytäntöjen soveltuvuutta liikuntahankkeiden tavoitteelliseen ohjaamiseen. KKI-ohjelman arviointi toteutettiin kevätkesällä 2018. KKIohjelma on arvioitu aiemmin kolme kertaa. NHG:n toteuttama arviointi on näin ollen kokonaisuudessaan neljäs ja ensimmäinen kilpailutettu ulkopuolisen tahon toteuttama ohjelman arviointi.

MONIPUOLISEEN AINEISTOON POHJAUTUVA ARVIOINTI Nyt toteutetun arvioinnin kohteena oli koko ohjelma ja sen eri kaudet, mutta erityisesti tarkasteltiin kolmea toimintakautta 1995–1999, 2005–2009 ja 2015–. Näiltä kausilta yksityiskohtaisemmin keskityttiin vuosiin 1996, 2006 ja 2016. Keskeisinä aineistoina olivat ohjelman omat seuranta- ja raportointitiedot, asiakirjamateriaali, teemahaastattelut, hanketason kysely sekä sidosryhmäsuhteita kuvaava verkostoaineisto. Valtion liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointijaosto toimi arviointityön ohjausryhmänä. Lisäksi konsortio kokosi arvioinnin tueksi erillisen asiantuntijaraadin, joka koostui liikuntasektorin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä arvioinnin asiantuntijoista.

TUNNUSTUSTA URAAUURTAVASTA TYÖSTÄ TERVEYSLIIKUNNASSA JA POIKKIHALLINNOLLISUUDESSA KKI-ohjelma syntyi aikanaan yhteiskunnalliseen tilaukseen, kun ymmärrys liikunnasta terveyden edistämisen välineenä oli vahvistunut. Nyt tehdyssä arvioinnissa tunnistetaankin

32

ohjelman tehneen uraauurtavaa työtä kasvattamalla omalla toiminnallaan suomalaisten tietoisuutta arki- ja terveysliikunnan roolista terveyden edistämisessä. KKI-ohjelman katsotaan aktiivisesti verkostoitumalla myötävaikuttaneen terveyttä edistävän liikunnan puheeksi ottamiseen sekä kansallisella tasolla että yksittäisissä kansalaiskohtaamisissa. Ohjelman nähdään toimineen katalyyttina uuden liikuntatoiminnan käynnistämisessä. Arvioinnissa todetaan ohjelman myös lisänneen poikkihallinnollisen näkökulman huomioimista terveysliikunnan edistämistyössä. KKI-ohjelma on ollut ensimmäisiä ohjelmia, jossa on tietoisesti pyritty rakentamaan hallintorajat ylittävää yhteistyötä.

KEHITETTÄVÄÄ VAIKUTTAVUUDEN OSOITTAMISESSA Arviointiraportti peräänkuuluttaa KKI-ohjelmalta vahvempaa näyttöä toimintansa vaikuttavuudesta. Ohjelman ei katsota tarjonneen riittävästi näyttöä sen puolesta, että se olisi tavoittanut tai saanut aikaan merkittävää käyttäytymisen muutosta terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien keskuudessa. Myös KKI-ohjelman hankeavustusprosessi sai kritiikkiä toisaalta prosessin raskauden ja toisaalta sen läpinäkymättömyyden osalta. KKI-ohjelma olikin jo ennen arviointiraportin julkaisua ryhtynyt toimiin hankeavustusprosessin selkeyttämiseksi sekä avoimuuden lisäämiseksi ja tätä työtä on jatkettu arviointiraportin julkistuksen jälkeen. Arviointiraportti on julkaistu Valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa ja se on luettavissa VLN:n verkkosivuilla www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut.

Lisätietoja KKI-ohjelma ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen puh. 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi


motions gnistan TEXT: KATRI KLINGA FOTO: MIKKO KÄKELÄ

Statsbidrag för motion valtningsverken. Ansökningstiderna varierar men de flesta ansökningar ordnas på hösten.

GODA PROJEKT FINANSIERAS ALLTID

Under den innevarande regeringsperioden har man satsat mycket på att göra skol- och studiedagen aktivare. I fortsättningen flyttas tyngdpunkten mot allt yngre barn, mot småbarnspedagogiken, men man glömmer förstås inte heller de vuxna. − I det följande regeringsprogrammet vill vi gärna se att man, också ekonomiskt, satsar på att öka den fysiska aktiviteten i synnerhet inom småbarnspedagogiken, säger kulturrådet Päivi Aalto-Nevalainen från undervisnings- och kulturministeriet. Undersökningar visar att en fysiskt aktiv livsstil börjar ta form redan i tidig barndom. Familjen har en stor inverkan på hur aktiva barnen är. Småbarnspedagogiken når relativt bra ut till även barnens föräldrar och hela familjer. Man fokuserar också på skolelever och studerande. − Stödet till programmet Skolan i rörelse utvidgas till programmet Studier i rörelse, som huvudsakligen omfattar läroanstalterna på andra stadiet. Projektet föreslås få 2,8 miljoner euro i bidrag för nästa år, konstaterar Aalto-Nevalainen. Undervisnings- och kulturministeriet, UKM, finansierar motion och elitidrott huvudsakligen med de statsbidrag som beviljas ur Veikkaus vinstmedel. Där­

utöver får ministeriet dela ut ett litet belopp av statens budgetmedel. I statens budgetförslag för 2019 föreslås 155 miljoner euro ur penningspelsverksamhetens vinstmedel för motion och elitidrott. Grovt taget är de största helheterna uppförande av idrottsanläggningar, allmänna understöd till organisationer som främjar motion och idrott samt främjande av motion och idrott i kommuner.

VUXNA HAR INTE GLÖMTS Åtgärder i syfte att främja motion riktas naturligtvis fortfarande till alla skeden i livet. Ett av dessa är vuxenhet. − När det gäller vuxna betonas dock individens ansvar för den egna aktiviteten och för finansiering av den mer än hos andra grupper, påminner kulturrådet. I statens idrottsbudget för nästa år reserveras ett anslag på 8,7 miljoner euro för främjande av en motionsinriktad livsstil. En del av beloppet allokeras till den vuxna befolkningen i arbetsför ålder. I likhet med tidigare år ordnas det tre ansökningsomgångar för anslaget. Via IFFL-programmet söks bidragen I form för livet. Nationella utvecklingsstöd för en motionsinriktad livsstil söks via UKM och lokala utvecklingsstöd via regionför-

Enligt Aalto-Nevalainen har man i fråga om understöd som allokeras till den vuxna befolkningen i arbetsför ålder länge följt en relativt bestående modell, men helheten av en motionsinriktad livsstil har i hög grad påverkats av regeringens spetsprojektfinansiering ur budgetmedlen till att göra skoldagen mer aktiv, det vill säga verksamheten Skolan i rörelse. − Det påverkar hela systemhelheten när en del av finansieringssystemet för en motionsinriktad livsstil ändras. Med tanke på finansiering av de vuxnas motion har det alltså varit positivt att man har fått mer finansiering och därmed kunnat öka fysisk aktivitet bland skolelever och studerande, eftersom det för egen del har gjort det möjligt att i allt större utsträckning finansiera motionsprojekt för vuxna med tippningsvinstmedel. − Jag tror på att det i framtiden är en allt starkare mission för hela vårt samhälle att främja fysisk aktivitet och motion. Man ska nu för första gången någonsin lämna en idrottspolitisk redogörelse till riksdagen. I redogörelsen tar man starkt ställning till just denna fråga. Jag tror på att diskussionen i riksdagen för saken framåt i en positiv anda. Aalto-Nevalainen är intygad om att det även i fortsättningen, i likhet med idag, alltid finns finansiering för högklassiga, väl förberedda motionsprojekt för vuxna som uppfyller ansökningskriterierna.

Mer information: undervisnings- och kulturministeriet kulturrådet Päivi Aalto-Nevalainen, ekon.dr, GIM, FD paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi

33


motions gnistan TEXT: KATRI PURANEN FOTO: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Motion som en del av hälsovårdens strukturer Föreningen Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry i sydvästra Finland gör ett långsiktigt arbete i syfte att stärka motionens ställning inom hälsovården och få den till samma nivå med läkemedelsbehandlingen. För närvarande arbetar man med vård- och landskapsreformen. Potentialen för att minska stillasittandet är enorm i landskapet Egentliga Finland – det står de 19 600 yrkesutbildade inom social- och hälsovården för. – Alla de kunde vid behov ta upp motions- och levnadsvanorna med klienten, försäkrar Tino-Taneli Tanttu som utvecklar hälsomotion. Tanttu arbetar inom projektet Sote liikuttaa! (Social- och hälsovården sätter i rörelse!) där man påverkar social- och hälsovårdens strukturer. Projektet administreras av föreningen Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu (LiikU) ry och finansieras av IFFL-programmet. – För att motion ska få en lika stark ställning inom hälsovården som läkemedelsbehandling ska den konkretiseras och antecknas i planen för ordnande av hälso- och sjukvård samt i välfärdsberättelserna, hävdar Tanttu. – Dessutom ska de olika nivåerna av motions- och livstilshandledningen ingå i hälsovårdens åtgärdsklassificeringar. Allt detta främjar föreningen LiikU vid beredningen av landskaps- och vårdreformen i Egentliga Finland, inom vilken Tanttu leder arbetsgruppen för motionens servicekedjor. Såväl primärvården som specialsjukvården, kommunernas idrottsväsenden och den tredje sektorn finns representerade i gruppen.

KLIENTINRIKTAD HANDLEDNING Under höstens lopp har man arbetat med en verksamhetsbeskrivning för motions-

34

och livstilshandledningen. Där definieras hur man förstår motions- och livstilshandledningen, vilken som är dess målgrupp och verksamhetsmodell samt hur handledningen i praktiken går till. Beskrivningen tas med i avtalet mellan landskapet och social- och hälso­ centralerna. I praktiken är social- och hälso­centralerna skyldiga att producera service enligt avtalet. I verksamhetsbeskrivningen delas motions- och livstilshandledningen in i tre kravnivåer. De flesta klienter gagnas av att motionen tas upp till diskussion. Några behöver intensivare handledning till de kommunala motions- och välbefinnandetjänsterna. En tredje grupp består av de som behöver krävande, personlig och processliknande motions- och livstilshandledning samt eventuellt även annan hjälp. Därför ingår LEO-teamet med motions- och livstilsrådgivare i verksamhetsbeskrivningen. Det mångprofessionella teamet granskar personens situation som helhet och bedömer om patienten får den bästa hjälpen från en motionsrådgivare eller om hen i första hand ska remitteras till exempel till en depressionsskötare.

FÖR SAMARBETE En av åtgärderna i projektet Sote liikuttaa! är att få aktörerna inom motion och hälsovård att sätta sig vid samma bord. Bestående förändringar i stillasittandet åstadkoms först när hela kedjan är i ordning. – Motions- och hälsovårdsfolket känner inte nödvändigtvis varandra ens i små kommuner. De delar dock samma mål, säger Tanttu. Inställningarna varierar. I en kommun inledde den ledande läkaren ett samar-

betsmöte med att konstatera att hen inte tror på några projekt eller trick. Efter en halv timmes inledning var läkaren både intresserad och beredd att vara med och utveckla motionsrådgivningen oavsett om den får utomstående finansiering eller inte. – Inbördes förståelse och respekt samt samarbete mellan hälsovårds- och motionsfolket har helt klart ökat, konstaterar Tanttu nöjt.

Mer information: Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu LiikU ry utvecklare av hälsomotion Tino-Taneli Tanttu tfn 040 900 0846 tino-taneli.tanttu@liiku.fi


ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: GRANO OY / MULTIDOC TEXT: KATRI PURANEN FOTO: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Kamrathandledarna är verkstadsmotionens trumfkort I Kankaanpää etablerades motionen som en del av Valtti-verkstadens vardag. Valtti är tillgänglig verksamhet med kamrathandledare för arbetslösa unga och vuxna. Verkstaden stödjer arbetslösa unga och vuxna med arbetssökningen så att alla ska få en uppfattning om vad de vill göra i livet. Motionsverksamheten började utvecklas sommaren 2016 med verkstadsprojektet Liikkuva työpaja – Lippa som finansierades av IFFL-programmet. – Motion stödjer verkstadens mål. När människor är aktiva och intresserade av sitt eget välbefinnande, är de också mera beredda att tackla nya utmaningar, säger verksamhetsledaren Niina Veko. Olika motionsmöjligheter erbjuds från en till tre gånger i veckan. Planerna är flexibla vid behov, för det viktigaste är att engagera människor i verksamheten. – Om det ösregnar flyttar vi promenaden till en senare tidpunkt och om ingen är intresserad av att gympa just idag gör vi det någon annan dag, beskriver Veko.

POPULÄR BÄRPLOCKNING Planeringen utgår från klienternas önskemål, men om man tidigare inte har sysslat med motion, har man inte nödvändigtvis några önskemål. Därför ligger det största arbetet i att lyckas engagera människor. Verkstaden har försökt ta fram en modell för positiv motion, som till exempel kunde få deltagarna att glömma bort sina negativa erfarenheter från skolans gymnastiklektioner. – Vi började med en väldigt låg tröskel: kubb, stövelkastning och andra utespel... Vad som helst som får en att bli det minsta intresserad av motion, upprepar Veko. Ett garanterat trick att få folk i rörelse är att ordna naturutflykter. Utflykter med pimpelfiske och blåbärsplockning har ordnats även förut men först med

– När vi märker att någon är bra på något, frågar vi om hen skulle vilja bli ledare. Utöver yoga har vi sysslat med till exempel kettlebell och käppgympa, berättar Veko.

PRISET AVGÖR?

projektet har man vid verkstaden insett deras dolda potential avseende nyttomotion. – Utflykter lockar i regel 30–40 deltagare. Under utflykten går man till och med långa sträckor utan att lägga märke till det. Också discgolf och innebandy står alltid högt upp på listan och ordnas så gott som året runt. Andra grenar varierar. I höst har deltagarna önskat gymträning. När utbudet är mångsidigt och gänget bekant händer det lätt att man också testar lite mera främmande motionsformer. – Det är många för vilka det här är den första gången de deltar i en motionsgrupp. Bekanta människor och förtroende sänker tröskeln för att testa, säger Veko.

KLOKA KAMRATHANDLEDARE Kamrathandledarna är bekanta ansikten i verksamheten och kan bedöma hurdant program kunde lämpa sig för deltagarna. Även om gympapassen som man köpt utifrån har varit omtyckta, har en del upplevt dem som för intensiva. – Människan är så pass mycket en flockvarelse att man slutför även hårda träningar eftersom alla andra också gör det. Det kan leda till att man blir så öm i hela kroppen att tröskeln till att motionera blir bara högre och högre. Också kamrathandledarna får positiva erfarenheter och får uppleva delaktighet i verksamheten.

Att anlita kamrathandledare har visat sig vara ett bra val på många sätt, även om man till en början anlitade dem på grund av resursbrist. I en allmännyttig stiftelses strikta ekonomi är det kamrathandledarna som tryggar verksamhetens kontinuitet. – Under det första året var det ett motionsproffs från Valtti som samordnade projektet. Då köpte vi motionstjänster även utanför, berättar Veko. – Nu har vi försökt bygga upp motionsverksamheten så att vi kan fortsätta utan utomstående finansiering. Valttis ledare planerar helheten och kamrathandledarna leder husets egna gympapass. Personalen leder också mindfulnessgrupper. Med projektstödet har man bland annat betalat lokalhyror, till exempel hyran för innebandyhallen, köpt biljetter till ett årligt stadsäventyr för intresserade samt köpt kettlebells, yogamattor och gympakäpp. Motionsgrupperna har redan sina stammisar och möten ordnas oavsett antalet deltagare. I regel finns det från fem till tio aktiva motionärer i gruppen per gång. Deltagarna är i första hand arbetslösa, många har varit utan arbete redan länge. Även klienter hos servicen för funktionsnedsatta, studerande och sysselsatta deltar i verksamheten.

Mer information: Vuxenutbildningsstiftelsen Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö/Valtti-verkstaden verksamhetsledare Niina Veko tfn 044 577 2119 niina.veko@valtti.fi

35


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Iida Kallo, iida.kallo@lapinliikunta.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 900 0846 Humalistonkatu 6, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Hämeentie 103 E, 00550 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 536 0334 Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi, puh. 044 774 8827 Sampsa Kivistö, sampsa.kivisto@hlu.fi, puh. 040 7108 459 Kuntokatu 17, 33520 Tampere www.hlu.fi

Turo Shemeikka, turo.shemeikka@plu.fi Puh. 0400 412 981 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 30, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Sanna Saarinen-Tokko, sanna.saarinen-tokko@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8, 15110 Lahti www.phlu.fi

36


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

37


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KUNTO-OPPAAT

KKI-kuntokortti

Matka hyvään kuntoon

• oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti

• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti

• kortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Tauko paikallaan!

• kannustaa pohtimaan omia arkisia valintojaan liikkeen lisäämiseksi sekä tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen • 12 sivua, kuvitettu

• työikäisille suunnattu opas, sisältää 12 viikon liikuntaohjelman, jonka aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla • sisältää myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia

Resan till god kondition

• motionshandboken ger dig praktiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskelstyrkan och uthålligheten • innehåller också rörlighetsövningar som är lätt at förverkliga

Eläkevuodet edessä

• sisältää 12 viikon nousujohteisen liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen • lisäksi antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muullakin tavoin

SuomiMiehen treeniopas

• kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamiseksi sekä hyvän syömisen parantamiseksi

Träningsguide för Finska Män

Liikuntaneuvontaesite

• esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet

• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla • Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan

• ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen. • 32 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä

• artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni. • 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti • tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

38

• sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

Laatua liikuntaneuvontaan

• esittelee neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja toteutukseen • 108 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti

• kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista • 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä • esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen • 68 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti

• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla • 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e

• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla • 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e

• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia • 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista • 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e • seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet • 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista • 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

• esittelee Liikkujan Apteekeille tehdyn selvityksen tuloksia. Raportissa kuvataan tapoja, joilla apteekit ovat toteuttaneet Liikkujan Apteekki -konseptia sekä tuodaan esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita. • 60 sivua

Taukojumppaopas 10 e

• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla • valmiita venyttelyohjelmia • 40 sivua

• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia • 64 sivua

Liikuntaa lääkkeeksi – terveysliikunta apteekkien neuvontapalveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuksesta ja toimivuudesta

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

• tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset • 48 sivua

RAPORTIT

• nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin. • 16 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun • ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan • 32 sivua

• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan • 36 sivua

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.


TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINEN KUVA: DONALD TONG

Materiaaliuutuudet SuomiMiehen tarina yksissä kansissa SuomiMies seikkailee on KKI-ohjelman vuonna 2007 alkanut, fyysisesti huonokuntoisille miehille suunnattu liikunnanedistämiskampanja. Kampanjan ytimessä ovat olleet useana vuonna ympäri Suomea kiertäneet rekkakiertueet, joilla on kartoitettu miesten kuntoa maksuttomien, matalan kynnyksen testien avulla sekä jaettu tietoa liikunnasta ja terveellisestä ravinnosta. Matkan varrella kampanjaan on sisältynyt myös erilaisia materiaaleja, liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisille suunnattu seminaarikiertue sekä monenlaista miehille suunnattua hanke- ja kurssitoimintaa. SuomiMiehen tarina on nyt koottu yksiin kansiin. Suomalainen mies vastasi seikkailukutsuun – SuomiMies seikkailee -kampanja miesten hyvinvoinnin edistäjänä vuosina 2007–2014 -raportissa kootaan yhteen kampanjan taustaa, historiaa, rakennusaineita ja toimenpiteitä. Raportissa arvioidaan myös kampanjan onnistumista, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallisia perusteita. Raportissa on 70 sivua ja sen on toimittanut Emma-Reetta Hämäläinen. Maksuttoman raportin voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKIohjelman verkkosivujen kautta. Tilaaja maksaa postitus- ja käsittelykulut.

Uutta materiaalia esimiestyön tueksi Työpaikan tärkein pääoma on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön voimavarojen tukeminen vaikuttaa merkittävästi työyhteisön menestymiseen motivaation, sitoutumisen, terveyden ja työkyvyn kautta. Fyysinen aktiivisuus ja elintavat ovat keskeisiä tekijöitä terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Hyväkuntoisella työntekijällä on vähemmän uupumusta, hän kestää stressitilanteita paremmin ja on lähes aina tyytyväisempi työhönsä. KKI-ohjelma on yhteistyössä Afectar Oy:n kanssa tuottanut kaksi uutta materiaalia esimiestyön tueksi. Materiaalien tarkoituksena on antaa tietoa esimiehille siitä, kuinka he voivat omalla toiminnallaan lähteä vaikuttamaan työntekijöiden fyysiseen kuntoon ja liikkumiseen. Toinen materiaali antaa kokonaisvaltaisen kuvan liikkumisen edistämisen mahdollisuuksista työpaikoilla ja toisessa materiaalissa pureudutaan syvemmin työmatkaliikkumista edistäviin toimenpiteisiin. Kummassakin A5-kokoisessa materiaalissa on neljä sivua ja ne ovat ladattavissa KKI-ohjelman verkkosivuilta.

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedottaja Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

hankekoordinaattori Laura Pajunen 0400 968 646 laura.pajunen@likes.fi

kehittämispäällikkö Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelija Anna Puurunen 050 441 4025 anna.puurunen@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

hankekoordinaattori Katariina Tuunanen 040 635 1026 katariina.tuunanen@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu Matleena Livson, Suomen Olympiakomitea Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Asiantuntijana Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Profile for Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kipinät 2/2018  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kipinät 2/2018  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Advertisement