Kipinät 2/2015

2 · 2015

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

18

Työnantajastaan ylpeä eläkeläinen

10

Liikuntaneuvonnalla laatua viimeisiin työvuosiin

16

Pori Energian ikäohjelmassa huomioidaan eri ikäryhmät

Kipinät SISÄLLYS 2 · 2015

3

Pääkirjoitus: Fyysisesti aktiivisempi kansalainen – meidän kaikkien yhteinen tavoite

4 6 7 8

Terveysliikunnassa tapahtuu Tutkittua tietoa Kolumni: Ikä ei ole yksinkertainen asia Voimistelun ilo ei vaadi vuosien kokemusta!

10 Kaunialassa haetaan liikuntaneuvonnalla laatua viimeisiin työvuosiin

12 Ympäristö liikuttaa: Sähköpyörällä lystiä liikettä arkeen

15 Uusi kampanja työyhteisöille 16 Porissa virtaa Energiaa kaiken ikää 18 Eläkkeellä voi olla ylpeä työnantajastaan 20 KKI-Päivät 2016 22 Ilon ja liikutuksen kyyneleitä tärkeiden

22

Iloa, liikutusta, arvostamista ja kunnioitusta koettiin tänä vuonna Kunnon Laivalla

asioiden äärellä

26 Lujasti lempeä – itselle 28 Arvojen mukainen elämä on hyvä elämä 30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

8

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa voimistelu.

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen

12

Sähköpyöräilystä saatiin kannustavia kokemuksia Kangasalta.

36 Materiaaliuutuudet 38 KKI-materiaalit

26

”Elä hyvä, tavallinen elämä.”

Liikuntaneuvojan saappaissa

terveysliikuntaverkosto

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Mikko Törmänen. PAINO Forssa Print Oy. 20. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu).

ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA: JOUNI KALLIO

2

KKI-toimisto Kunnon Laivan 10-vuotisjuhlaristeilyllä. Vasemmalta Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Sari Kivimäki, Elina Tarkiainen, Katri Siivonen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Niina Valkama ja Liisamaria Kinnunen.

Fyysisesti aktiivisempi kansalainen – meidän kaikkien yhteinen tavoite Olemme eläneet puoli vuotta uuden liikuntalain hengessä. Mikään laki ei toki voi ihmistä liikuttaa, mutta ainakin liikunnan eri toimijoille liikuntalaki antaa vahvan signaalin siitä, että tavoitteena on lainsäädännön keinoin vaikuttaa ihmisten liikkumiseen terveytensä kannalta riittävästi. Lain tavoitteena on edistää muun muassa eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista, vain osan tavoitteista mainitakseni. Liikuntalain avulla luodaan edellytyksiä tavoitteen saavuttamiseksi.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on aikuisväestön osalta toteuttamassa liikuntalain tehtävää myös siten, että KKI on poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma. Poikkihallinnollisuutta, eri toimialojen yhteistyötä, monialaisuutta ja liikunnan läpäisyperiaatetta löytyy uudesta liikuntalaista useammasta pykälästä. Lain ydinajatuksiin kuuluukin arkiliikunnan lisäämisen ohella erilaiset sektori- ja toimijarajat ylittävä yhteistyö. Liikunnan tulee kuulua terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhtenä tärkeimmistä keinoista. Keinovalikoima on laaja yksistään valtionhallinnon tasolla ja samassa suhteessa kuntatasolla: esimerkiksi olosuhteita voidaan kehittää liikkumista luomuvoimalla suosivaksi tai fyysistä aktiivisuutta lisääväksi monen eri sektorin toimesta.

Työelämä on nykyisin kiireistä. Työtä tehdään tauotta ja monilla aloilla lisätunteja laskematta iltaisin ja viikonloppuisin kotona, koska tekniikka sen mahdollistaa. Vastikään raportoitiin siitä, kuinka paljon pienten lasten vanhemmat tekevät ylitöitä. Työelämän kuormittavuutta ehkäistään myös liikunnan avulla. KKI-ohjelman oma kokonaisuus ”Toimintakykyä työelämään” on mitä ajankohtaisin tilanteessa, jossa työntekijältä vaaditaan jatkuvaa tehostamista, muutoksen toteuttamista, epävarmuuden sietokykyä, istumista ja osalla aloista ruudun tuijottamista. Ihminen on aina psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jolloin terve, riittävästi liikkuva on toimintakykyinen ja aktiivinen yleensä useilla elämänaloilla.

Aikuisväestössämme on valitettavasti liian vähän liikkuvia koko Euroopan tasolla. Viimeisin fyysisen aktiivisuuden eurobarometritulos on hätkähdyttävä: ei koskaan liikuntaa (never) tai harvoin (seldom) liikuntaa harrastaa 59 prosenttia eurooppalaisista. Työssäkäyvien aikuisten osalta meillä on keinoja vaikuttaa ihmisten aktiivisuuden lisääntymiseen työpaikoilla, koska työssä vietetään suuri osa hereilläoloajasta. Onnistumisen kannalta on olennaista saada ne työssäkäyvät, joka eivät liiku riittävästi, muuttamaan toimintamallejaan.

Työelämän jälkeen meillä on aktiivisia eläke- ja elinvuosia edessä. Fyysinen aktiivisuus kantaa hedelmää työelämän jälkeisiin vuosiin: eläkkeelläkin voi olla monin tavoin aktiivinen kansalainen ja hyvinvoiva ikäihminen. Yksikään ohjelmapaperi ei liikuta, mutta hyvin arjen toimintaan jalkautettu toiminta ja oikein viestitty tieto saa väen liikkeelle.

”Fyysinen aktiivisuus kantaa hedelmää työelämän jälkeisiin vuosiin.”

PÄÄKIRJOITUS

SARI VIRTA

ylitarkastaja opetus- ja kulttuuriministeriö KKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja

3

s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

Voimaa vanhuuteen -ohjelma juhlii pyöreitä vuosia Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelma on tänä vuonna juhlinut pyöreitä vuosia. Vuonna 2005 aloittanut ohjelma on löytänyt kymmenen toimintavuotensa aikana uusia työtapoja tukea itsenäistä kotona asumista liikunnan keinoin. Liikunnan järjestäjät tunnistavat paremmin toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset, liikuntaosaajia on koulutettu lisää ja hyviä liikuntaneuvonnan, voima- ja tasapainoharjoittelun sekä ulkoilun toimintatapoja on otettu käyttöön.

Tulokset on saatu aikaan tiivistämällä yhteistyötä järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa ja toiminta on tavoittanut jo toistasataa kuntaa.

Ohjelmaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisellä kaudella (2005–2009) 35 järjestöhanketta kehitti Ikäinstituutin mentoroinnin tuella ja yhteistyössä julkisen sektorin kanssa toi-

mintatapoja heikkokuntoisten ikäihmisten tunnistamiseen, liikuntaneuvontaan, voima- ja tasapainoharjoittelun järjestämiseen sekä ulkoiluun. Noin tuhat kouluttajaa koulutettiin järjestämään paikalliskoulutusta ja kertomaan uusista terveysliikunnan toteuttamistavoista eri puolilla Suomea.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman toiselle kaudelle (2010–2015) haki sata harmaantuvaa kuntaa, jotka halusivat ottaa käyttöönsä ohjelmassa aikaisemmin kehitettyjä terveysliikunnan toimintamalleja. Ohjelmaan valittiin 38 kuntaa. Kunnissa on kaksinkertaistettu ohjattujen voima- ja tasapainoryhmien sekä liikuntatoimintaan osallistuvien iäkkäiden määrä ja monin­kertaistettu mahdollisuudet ulkoilla ryhmässä tai ystävän kanssa. Mittaamattoman arvokasta on ollut iäkkäiden uudet ihmissuhteet, ilo ja virkistyminen.

Lisätietoja www.voimaavanhuuteen.fi

Kansainvälisiä malleja fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista kaupunkiympäristöistä KKI-ohjelma toimii asiantuntijana kolmivuotisessa kansainvälisessä SPAcE (Supporting Policy and Action for Active Environments) -projektissa. Projektissa haetaan hyviä käytäntöjä ja malleja arjen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista kaupunkiympäristöistä sekä tuotetaan ohjeistukset aktiivisen kaupunkiympäristön kehittämiseksi. Julkaisut tulevat tarjoamaan lähestymistavan paikallisille ja kansallisille päätöksentekijöille kehittää fyysiseen aktiivisuuteen kannustavia elinympäristöjä.

Projektin etenemistä voit seurata KKI-ohjelman verkkosivuilta ja koko projektin verkkosivuilla www.activeenvironments.eu sekä sosiaalisessa mediassa Facebookissa www.facebook.com/ ActiveEnvironments ja Twitterissä @SPAcE_UActivE.

4

Supporting Policy and Action for Active Environments

KUVA: JIRI HALT TUNEN

Työkalu henkilöstöliikunnan suunnitteluun ja toteutukseen Valo ry on julkaissut Henkilöstöliikunnan sähköisen työkirjan. Kirja on työkalu työpaikoille henkilöstöliikunnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Työkirjasta löytyy suunnittelupohjia, malleja sekä esimerkkejä liikunnan ja arjen liikkeen lisäämisestä. Mukana on myös videoita ja juttuja työpaikoista, joissa henkilöstöliikunta on hoidettu hyvin.

Lisätietoja http://www.sport.fi/tyokirja/

Fiksusti töihin – viisaan liikkumisen etuja työnantajille

Porraspäivät kannusti tuhansia ihmisiä portaisiin

Uusi työnantajille suunnattu Fiksusti töihin -verkkoaineisto esittelee viisaan liikkumisen etuja ja toimenpiteitä. Fiksu työmatka- ja työasiointiliikkuminen on ympäristölle ystävällistä, virkistävää ja hyvinvointia edistävää sekä kustannustehokasta.

Autoilun vähentäminen edistämällä joukkoliikenteen käyttöä, pyöräilyä ja kävelyä on työnantajalle tehokas tapa saavuttaa vastuullisuuteen, energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Yksinkertaisimmillaan kysymys on mahdollistamisesta: työntekijöille tarjotaan tietoa vaihtoehdoista, tehdään vähäpäästöisiä ajoneuvohankintoja ja opastetaan taloudelliseen ajotapaan.

Fiksusti töihin -verkkoaineisto on nopea startti työyhteisöille, jotka haluavat edistää viisasta työmatkaliikkumista.

Oman lähtötilanteensa voi selvittää kevyellä kyselyllä, ja lisätietolinkkien takaa saa syventävää tietoa jatkotoimenpiteiden suunnitteluun.

Verkkoaineisto on tuotettu Motiva Oy:n vetämässä Työpaikat viisaan liikkumisen edistäjinä -hankkeessa. Hankkeessa ovat mukana Liikennevirasto, Liikenneturva, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Helsingin seudun liikenne HSL ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Porraspäiviä vietettiin taas marraskuun ensimmäisellä viikolla 2.–8.11. KKI-ohjelma toteutti kampanjan yhteistyössä Pfizerin Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen kanssa.

Kampanjaan osallistui tänä vuonna noin 430 työyhteisöä ympäri Suomea. Mukana olleiden työyhteisöjen joukossa oli sekä pieniä yrityksiä että tuhansia henkilöitä työllistäviä suuryrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita. Lisäksi noin 300 henkilöä ilmoittautui mukaan kampanjaan yksityishenkilönä.

Porraspäivät innoitti työyhteisöjä innovatiivisiin ideoihin ja toteutuksiin. Kampanja sai runsaasti huomiota myös sosiaalisen median kanavissa, missä jaettiin kokemuksia, ideoita ja kuvia Porraspäivien toteutuksesta.

Porraspäiviä vietetään taas ensi vuonna marraskuun alussa. Tarkempi kampanja-ajankohta julkaistaan alkuvuodesta.

Kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille ja tervetuloa mukaan porrastelemaan taas ensi vuonna!

Lisätietoja www.porraspaivat.fi www.facebook.com/porraspaivat #porraspaivat

Lisätietoja www.fiksustitoihin.fi

5

Runsas television katselu lisää maksan rasvoittumisen riskiä jotka ilmoittivat katsovansa TV:tä korkeintaan yhden tunnin päivässä.

Tutkijat selvittivät television ääressä vietetyn ajan vaikutusta maksan rasvoittumiseen kymmenen vuoden seurannan aikana vuosina 2001–2011. Tutkimuksessa seurattiin 1 367 henkilön päivittäin television ääressä viettämää aikaa kyselyn avulla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt, 748 naista ja 619 miestä, olivat 34–49-vuotiaita.

KUVA: DVARG

Tuore kansallinen tutkimus osoittaa, että runsas television ääressä istuminen altistaa rasvamaksalle. Runsaasti televisiota katsovilla maksaentsyymitasot sekä maksan rasvoittumista kuvaava rasvamaksaindeksi nousivat ja ultraäänikuvauksella todennettu rasvan määrä maksakudoksessa lisääntyi. Turun yliopiston tutkimustulos antaa viitteitä siitä, että terveysriskit, joita on todettu runsaasti istuvilla, voivat ainakin osittain selittyä maksan toimintahäiriöillä.

Tutkimuksen mukaan runsas TV:n ääressä vietetty aika on yhteydessä maksan rasvoittumiseen iästä, sukupuolesta, vapaa-ajan liikunnasta, työn rasittavuudesta, yöunesta, sosioekonomisesta tasosta, tupakoinnista, alkoholista ja ravitsemuksesta riippumatta.

Henkilöillä, jotka katsoivat TV:tä vähintään kolme tuntia, rasvamaksan riski oli yli kaksinkertainen verrattuna niihin,

Tutkimus Helajärvi H, Pahkala K, Heinonen O. J, Juonala M, Oikonen M, Tammelin T, Hutri-Kähönen N, Kähönen M, Lehtimäki T, Mikkilä V, Viikari J & Raitakari O. T, 2015. Television viewing and fatty liver in early midlife. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. http://www.tandfonline.com/doi/full/ 10.3109/07853890.2015.1077989 ViewAbstract.aspx?pid=29949

Kestävämpään elämäntapamuutokseen uuden menetelmän avulla Psykologi, tutkija Anu Kangasniemi sovelsi väitöskirjatutkimuksessaan ensimmäistä kertaa arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa vähän liikkuvien aikuisten liikkumisen lisäämiseksi. Menetelmä perustuu oppimispsykologiaan pohjautuvaan ihmisen käyttäytymisen muutosmalliin. Elämäntapamuutoksissa usein juuri psykologiset tekijät, kuten psykologinen joustavuus, motivaatio ja kyky säädellä omaa käyttäytymistä ratkaisevat elämäntapamuutoksen onnistumisen.

Kangasniemi tarkasteli vähän liikkuvien ja aktiivisten liikkujien tietoisuustaitoja, psykologista joustavuutta ja psykologisia

6

oireita. Lisäksi hän tutki arvo- ja hyväksyntäpohjaisen menetelmän vaikuttavuutta fyysisesti aktiivisemmassa elämäntapamuutoksessa vähän liikkuvilla aikuisilla. Väitöstutkimuksessa oli mukana 138 suomalaista vähän liikkuvaa ja 50 aktiivisesti liikkuvaa aikuista.

Tulokset osoittavat, että aktiivisilla liikkujilla oli paremmat tietoisuustaidot ja vähemmän psykologisia oireita verrattuna vähän liikkuviin aikuisiin. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisella menetelmällä pystyttiin lisäämään fyysisesti aktiivisempaan elämäntapamuutokseen liittyvää ajattelutapaa, erityisesti minäpystyvyyden tun-

netta, liikuntaan liittyvää suunnittelua ja liikkumiseen liittyvien epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja fyysisten tuntemusten hyväksyntää.

Tutkimus Kangasniemi A, 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. Jyväskylä: LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences. http://www.likes.fi/julkaisut/470/the_mindfulness_acceptance_and_commitment_approach_to_ encouraging_a_physically_more_active_lifestyle

Ikä ei ole yksinkertainen asia Aikuiset kysyvät usein lapselta ”Kuinkas vanha Sinä olet?”. Myöhemmin iästä ei enää puhuta eikä kysytä yhtä avoimesti. Eipä juuri ole tapana kysyä small talkina vierailta työpalaverissa ikää. 50- ja 60-vuotispäivät noteerataan, mutta tarkemmalla tasolla iästä puhuminen ei ole mukavuusalueellamme työelämässä.

Kiintoisaa on se, että ikä nousee sallituksi puheenaiheeksi taas vanhempana. Vanhusten ikä on hyväksytympi puheenaihe samalla tavalla kuin lasten. Korkeaa ikää kunnioitetaan.

Yleisimmin ihmisen ikää mitataan kronologisesti, eli ajan kulumisena suhteessa syntymään. Hyvinvointivaltio institutionalisoi ikää.

Esimerkiksi eläkkeelle pääsee eläkelainsäädännön määrittämässä iässä.

Ikä on myös subjektiivista. ”Silloin tunsin itseni vanhaksi” saatamme sanoa, kun olemme saaneet nuoremmilta muistutuksen siitä, että emme ole ajan hermolla esimerkiksi muodista tai uusista teknisistä vempaimista.

Ikä on myös katsojan silmässä eli sosiaalista.

Saatamme kuulla henkilön ikää arvioitavan tyyliin ”hän vaikuttaa vanhemmalta/nuoremmalta kuin mitä on”.

Biologinen ikä kertoo kehomme suorituskyvystä. Urheilussa iän myötä tapahtuvaa suorituskyvyn laskua huomioidaan kronologiseen ikään perustuvilla ikäsarjoilla. Työelämässä työkyvyn laskua tulisi kompensoida tarvittaessa työtä muuttamalla.

Kronologinen ikä ja biologinen ikä eivät välttämättä kulje rinta rinnan. Monet vaikkapa Pirkan Hiihtoon osallistuneet ovat kokeneet, kuinka ”pappa” iskeytyy kantaasi kiinni ja katoaa kohta potku potkulta horisonttiin. Pappa on ”ikäistään paremmassa kunnossa”. Ja saattaapa se mummokin olla.

Haasteellista työurien pidentämisessä on juuri se, että kronologinen ikä ei välttämättä kulje yhdessä muiden ikäkäsitysten kanssa. Oma harkintamme eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan liittyen ratkeaa institutionalisoituneen iän (eläkeikä), biologisen iän (työkykymme karkeasti) sekä myös sosiaalisen iän (miten muut meihin suhtautuvat) puitteissa.

Biologiseen ikään voimme itse vaikuttaa valinnoillamme. Fyysinen työkyky eri mittareilla arvioituna alkaa laskea keskimäärin noin 45 vuoden iässä. Professori Juhani Ilmarisen tutkimukset kertovat, että hajonta työkyvyssä kasvaa iän myötä. Osalla työntekijöistä työkyky laskee, toisilla ei.

Osalla 60-vuotiaista työntekijöistä työkyky on samalla tasolla kuin 30-vuotiailla. Toisaalta monilla 30-vuotiailla työkyky vastaa huomattavasti vanhemman työntekijän työkykyä.

Sosiaalinen ikä liittyy työpaikkojen kulttuuriin ja ikäpolitiikkaan. Työpaikat eroavat siinä, miten niissä suhtaudutaan eri-ikäisiin työntekijöihin ja ikäasioihin yleensä.

Tähän ilmiöön liittyy se, että tutkimusten mukaan monissa organisaatioissa on vaikeuksia ottaa puheeksi sitä, milloin työntekijä on aikeissa siirtyä eläkkeelle.

Nykyinen joustava eläkeikä on oivallinen juuri siksi, että sen puitteissa on mahdollista sovittaa yhteen kronologista, subjektiivista sekä biologista ikää. Lisäksi kiinnostava uusi elementti vuoden 2017 eläkeuudistuksessa on se, että eläkeikä nousee asteittain eliniän odotteen kehityksen myötä. Tulevaisuudessa eläkkeelle siis siirrytään kronologisesti vanhempana.

Tämä ei ole ongelma, jos muut ikäkäsitykset kulkevat samaan suuntaan.

”Kronologinen ikä ei välttämättä kulje yhdessä muiden ikäkäsitysten kanssa.”

KOLUMNI

KUVA: PAULA OSENIUS

PAULI FORMA

Työelämäpalvelujen johtaja Keva

7

TEKSTI JA KUVAT: ANNIINA MIKKOLA

Voimistelun ilo ei vaadi vuosien kokemusta!

Ryhmää pyörittävät hyvällä yhteistyöllä Hämeen Naisvoimistelijat ja Tampereen Jumppatiimi, jotka valittiin pilottiseuroiksi Ikiliikkeen ensimmäisessä haussa. Tunti on tämän kevään viimeinen, ja sen kunniaksi liikunnan ohella tarjolla on kahvia ja hyvää seuraa.

Ikiliike-hankkeen myötä Hämeen Naisvoimistelijoilla ja Tampereen Jumppatiimillä on ensimmäistä kertaa juuri ikääntyville suunnattuja jumppia. Ryhmän toiminta saa myös KKI-hanketukea. Lisäksi Tampereen kaupunki tukee toimintaa salivuokrien osalta, joten kustannukset jumppaajille jäävät vähäisiksi.

Jumpista onkin tullut todella suosittuja ja ne ovat houkutelleet paikalle lukuisia ensimmäistä kertaa voimistelun maailmaan tutustuvia ikäihmisiä.

YHTEINEN HARRASTUS ELÄKEPÄIVILLE Risto Mätäsjärvi on 68-vuotias entinen kirvesmies, joka innostui mukaan Kekkeisiin viime syksyn alussa, ja nyt takana on siis yli vuosi Ikiliike-voimistelua. Ennen kekkeeksi ryhtymistä Ristolla oli 15 vuoden mittaiseksi venähtänyt tauko liikunnasta jalalle sattuneen työtapaturman vuoksi.

Tätä ennenkään ei kirvesmiestä kylläkään jumppasaleilla nähty, joten uusi harrastus aloitettiin puhtaalta pöydältä eläkeiässä ja pitkän liikuntatauon jälkeen. Yhdessä jumppaamaan Riston kanssa lähti vaimo Maija Mätäsjärvi, joka eläkkeelle jäätyään toivoi yhteistä liikuntaharrastusta. Vastaalkajat ovat pysyneet hienosti mukana ryhmän tahdissa.

8

Huhtikuisena torstaiaamupäivänä chiball-pallot liikkuvat musiikin tahtiin Ratinan stadionin salissa Tampereella. Palloja liikuttamassa on lähemmäs 30 ikäihmistä, jotka mahtuvat juuri levittämään kätensä ja kurottamaan kohti kattoa ohjaajan esimerkin mukana. Kyseessä on edellisen vuoden keväänä perustetun Kekkeet-ryhmän jumppatunti, joka on yksi ensimmäisistä Voimisteluliiton Ikiliike-hankkeen myötä perustetuista ikääntyvien liikuntaryhmistä.

– Kekkeissä otetaan hyvin jokaisen rajoitteet huomioon ja liikkeille annetaan vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tunneilla ei tarvitse juosta, hyppiä tai nousta laudalle, mutta liikkeessä ollaan koko ajan, ja hikihän siinä aina tulee!

– Lisäksi kaikki ohjaajat ovat äärettömän ihania, positiivisia ja kannustavia, ja näyttävätkin niin hyvältä, että heitä katselee ja kuuntelee mielellään.

Kun on neljä eri ohjaajaa, tunnit ovat myös vaihtelevia, ja jokaisen tunnin aikana tehdään monipuolisesti niin perusjumppaa, lihaskuntoa kuin venyttelyäkin, Maija innostaa.

KUNTO NOUSEE KOHISTEN Myös loukkaantunut jal­ ka, joka aiemmin esti muun muassa Riston nuoruuden harrastukset hiihdon ja juoksun, on pysynyt menossa mukana voimistelutunneilla. Mätäsjärvet ovat innostuneet jumpasta niin paljon, että käyvät nykyisin torstaina kahdella tunnilla peräkkäin. Näiden lisäksi heidät nähdään myös Kekkeiden kolmannella viikkotunnilla tiistaiaamuisin.

– Ensimmäisen jumppatunnin jälkeen viime syksynä taisimme olla molemmat aivan poikki. Syksyn aikana kunto kuitenkin kehittyi aivan valtavasti käytyämme tunneilla tiistaisin ja torstaisin, ja kun tänä keväänä torstaille tuli yhden tunnin lisäksi vielä toinenkin, halusimme käydä molemmissa. Nykyään jumppaa ei jätetä välistä muiden menojen takia, Risto kertoo.

SÄÄNNÖLLISYYTTÄ ARKEEN Mätäsjärvistä paistaa liikunnan mukanaan tuoma energia ja hyvä olo, ja heidän mukaansa olisi tärkeää, ettei liikunta jäisi missään vaiheessa elämää siten kuin heillä jäi. Jumppatunnit kehystävät viikkoa ja niiden myötä ruokavaliokin on muuttunut aiempaa terveellisemmäksi. Nykyään joka-aamuisiin tapoihin kuuluu kaurapuuron keitto yhdessä.

Muitakin hyötyjä arkeen on hiipinyt jopa aivan huomaamatta. Risto naureskelee huudahtaneensa ääneen auton ratissa yllättyneenä siitä, kuinka kevyesti pää yhtäkkiä kääntyi risteyksessä taakse katsoessa. Myös kengät sujahtavat jalkaan luistavammin kuin aiemmin, ja kaikessa tekemisessä on mukana aiempaa enemmän elastisuutta.

Jumppaamisen lopettamisesta ei siis ole puhettakaan. Kesätauon aikana Mätäsjärvet käyvät vesijuoksemassa, mutta Kekkeiden tulevat aikataulut tarkistetaan ja laitetaan kalenteriin hyvissä ajoin!

Molempien mielestä voimistelu Kekkeissä on aivan äärettömän hauskaa eikä aiheuta minkäänlaisia paineita edes ensimmäistä kertaa jumppaavalle, sillä kaikki tekevät osaamisensa mukaan. Jumppailu on jäänyt pysyväksi osaksi arkea – välillä sitä harrastellaan lastenlasten kanssa kotonakin.

TERVE IKÄIHMINEN Marjo Kanerva, yksi Kekkeiden ohjaajista, kehuu ryhmäläisten kehitystä kuluneiden puolentoista vuoden ajalta.

– Voimistelu on tässä ryhmässä suurimmalle osalle uusi juttu, vaikka muunlaista liikuntataustaa voi löytyäkin. Minkäänlainen aiempi voimistelu- tai aktiiviliikuntatausta ei ole vaatimuksena, sillä kyllä ikäihminenkin oppii uutta!

– Kekkeet-nimi on Tampereen murretta ja tarkoittaa viriiliä ja ikäisekseen tervettä ihmistä, Marjo kertoo.

Ei ollenkaan huono nimivalinta, kun ryhmäläisiä kuuntelee!

UUDENLAISIA TERVEYSHYÖTYJÄ Pekka Salo ja Iiris Hirvonen taas innostuivat ensimmäistä kertaa jumppasalille nähtyään viime vuoden lopulla MTV:n Studio55ohjelman, jossa Risto oli mukana kertomassa Kekkeistä. Voimistelunoviisit koukuttuivat kerrasta ja kuluneen puolen vuoden aikana on voimisteltu aiempien vuosien edestäkin.

Tälläkin pariskunnalla voimistelutunnit merkitään kalenteriin ensimmäisenä, eikä tunteja jätetä välistä niin kauan kuin jalat ovat Suomen maan kamaralla. Vaikka kaksikko on muutoin todellinen superliikkujapariskunta, on voimistelu silti avannut aivan uudenlaisia liikunnan hyötyjä.

– Lyönnit sujuivat golfissa yhtäkkiä kevään ensimmäisellä kierroksella aiempaa jouhevammin, eikä syyksi voi keksiä muuta kuin alkuvuoden aikana parantuneen selän kiertoliikkeen, joka on taatusti voimistelutuntien ansiota, pohtii Iiris.

LIIKKUVUUTTA JA TASAPAINOA Liikkuvuuden lisäksi tasapaino on parantunut melkein huomaamatta.

– Tavoitteenani oli ensimmäiselle jumppatunnille suunnatessa saada lopulta housut jalkaan nojaamatta seinään, muistelee Pekka.

Nyt tavoite on täyttynyt ja vaihtunut uuteen: seuraavaksi sukat saavat sujahtaa päälle toisella jalalla seisten.

LISÄTIETOJA Tampereen Jumppatiimi TAJU ry puh. 040 596 3488 www.tampereenjumppatiimi.net

9

TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Kaunialan Sairaalassa toteutettiin vuosina 2012–2014 KKI-rahoitteinen kehittämishanke nimeltään Kauniala Kunnon Iskuun. Hankkeen kohderyhmänä olivat yli 40-vuotiaat terveytensä ja työkykynsä kannalta liian vähän liikkuvat Kaunialan Sairaalan työntekijät, joita hankkeessa kannustettiin liikkumaan säännöllisesti. Hanke jakautui kolmeen vaiheeseen, joista viimeisessä keskityttiin erityisesti viiden vuoden sisällä eläkkeelle jääviin työntekijöihin, joille tarjottiin henkilökohtaista liikuntaneuvontaa.

Kauniaisissa sijaitsevassa Kaunialan Sairaalassa työskentelee noin 260 henkilöä. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön keskiikä oli 47 vuotta 5 kuukautta ja 49,4 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita.

somatyötilaksi ja hankkimalla korkeussäädettäviä työpöytiä sekä korkeita pöytiä kahvihuoneeseen. Lisäksi hankkeen aikana Kaunialassa järjestettiin erilaisia työhyvinvointikampanjoita ja -tapahtumia, kuten työmatkatempauksia, kävelytestejä, joulujumppaa ja Porraspäiviä.

Hankkeen koordinoinnista vastannut asiantuntija Anne Savolainen iloitsee hankkeen vaikutuksista työyhteisössä.

– Hankkeen tärkein tulos oli henkilöstön lisääntynyt tietoisuus, kiinnostus ja innostuneisuus omasta työhyvinvoinnistaan. On tiedostettu, että arkiliikunnalla on terveysvaikutuksia ja omaehtoinen liikkuminen on lisääntynyt.

Savolainen näkee hankkeen luoneen työyhteisöön hyvän pohjan ja innokkaan ilmapiirin työhyvinvoinnin kehittämiselle.

– Hanke kasvatti henkilöstön luottamusta työterveyshuoltoon ja työantajan haluun tukea työhyvinvointia, Savolainen kertoo.

TYÖHYVINVOINTI YHTEISEKSI ASIAKSI

HYVÄSSÄ KUNNOSSA KOHTI ELÄKEPÄIVIÄ

Vuonna 2012 Kaunialassa käynnistettiin hanke, joka oli osa sairaalan laajempaa työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa. Hankkeessa olivat tiiviisti mukana työterveyshuolto ja työeläkevakutuusyhtiö Ilmarinen. Hankkeen aikana Kaunialassa toteutettiin useita erilaisia henkilöstön työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähdänneitä toimenpiteitä.

Työntekijöille järjestettiin luentoja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä, omista keinoista vaikuttaa työhyvinvointiin, ravinnosta ja istumisen terveyshaitoista. Omaehtoista liikuntaa tuettiin tarjoamalla sairaalan omia liikuntatiloja henkilöstön käyttöön vapaa-aikana. Henkilökunta pääsi myös kokeilemaan uusia liikuntalajeja, kuten BodyBalancea, kahvakuulailua ja foamrollingia. Myös työskentely-ympäristöön kiinnitettiin huomiota muun muassa muuttamalla yksi kokoushuone sei-

Hankkeen kolmannen vaiheen toimenpiteet kohdennettiin eläkeiän kynnyksellä oleville työntekijöille. Toimenpiteillä haluttiin auttaa lähivuosina eläkkeelle jääviä pysymään työkuntoisina eläkeikään asti. Kolmosvaiheen tavoitteeksi asetettiin työntekijöiden arjen aktiivisuuden ja liikunnallisuuden edistäminen, tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäiseminen ja vähentäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen sekä mahdollisesti myös työurien pidentäminen.

Kaunialassa eläköityvään henkilöstöön panostamisen hyödyt on nähty kokonaisvaltaisesti.

– Ennaltaehkäisevät toimet terveyden hyväksi ovat entistä tärkeämpiä, katsotaanpa niitä sitten yksittäisen ihmisen tai yhteiskunnan kannalta. Hyvässä kunnossa eläkkeelle jäävät

10

vaikuttavat positiivisesti myös kansantalouteen, koska terveys- ja sosiaalipalveluiden tarve on heidän kohdallaan vähäisempää, Savolainen toteaa.

LIIKUNTANEUVOJA TUKENA AKTIIVISEN ELÄMÄNTAVAN LÖYTÄMISESSÄ Maksutonta liikuntaneuvontaa tarjottiin viiden vuoden sisällä eläkkeelle jääville työntekijöille – niin vakituisille kuin sijaistyöntekijöille kaikissa ammattiryhmissä. Henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan toteutuksesta vastasi talon oma fysioterapeutti Petri Eerola. Eerolan työajasta noin 10 tuntia kuukaudessa sovittiin käytettäväksi liikuntaneuvontaan.

– Liikuntaneuvontatoiminta käynnistettiin, koska Kaunialassa on paljon lähivuosina eläköityviä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja -oireet ovat meillä suurin syy sairauspoissaoloihin, Eerola taustoittaa.

Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan joko omaehtoisesti ottamalla yhteyttä Eerolaan tai työterveyslääkärin tai -hoitajan kannustamana. Asiakkaat käyvät enintään vuoden kestävän prosessin aikana liikuntaneuvojan vastaanotolla 1–3 kertaa. Käynnit toteutetaan työntekijän vapaa-ajalla. Asiakkaalle järjestetään tarvittaessa myös ylimääräinen työterveyshuollon toteuttama terveystarkastus.

Neuvonnan aluksi asiakas haastatellaan arjen aktiivisuuden, liikunnan laadun ja määrän sekä ravitsemustottumusten kartoittamiseksi. Asiakkaan kanssa keskustellaan myös hänen henkilökohtaisista liikunta- ja elintapatavoitteistaan sekä laaditaan yhdessä arjenaktiivisuussuunnitelma. Asiakkaan on mahdollista saada liikuntaneuvojalta myös ohjausta kuntosaliharjoitteluun tai vesijuoksuun. Lisäksi asiakasta kannustetaan henkilökunnan liikuntalajikokeiluihin, työmatkaliikkumiseen ja työterveyden järjestämiin liikunta- ja painonhallintaryhmiin sekä kunnan tai seurojen liikuntapalveluiden pariin. Neuvontaan yhdistetään tarvittaessa myös työn ergonominen ohjaus.

HYVÄKSI HAVAITTU TOIMINTAMALLI PYSYVÄKSI KÄYTÄNNÖKSI Liikuntaneuvonta on Kaunialassa toistaiseksi ollut vielä melko pienimuotoista. Eerola näkee tiiviissä työyhteisössä kuitenkin paljon etuja liikuntaneuvonnan kannalta.

– Liikuntaneuvonta ja liikuntatilat löytyvät saman katon alta omalta työpaikalta ja liikuntaneuvoja on tuttu, joten asiakkaan kynnys tulla liikuntaneuvontaan on matala. Toisaalta myös työterveyden liikunta- ja painonhallintaryhmät linkittyvät sujuvasti talon omaan liikuntaneuvontaan, joten palveluketju toimii siltäkin osin.

Hankkeessa hyväksi todettua toimintamallia on tarkoitus jatkaa Kaunialassa vielä hankkeen päätyttyäkin. Liikuntaneuvontaa on edelleen tarkoitus tarjota halukkaille ja järjestää työyhteisössä erilaisia liikunta- ja hyvinvointitempauksia.

Myös jo eläkkeelle jääneet työntekijät saavat edelleen osallistua työpaikan aktiviteetteihin, kuten liikuntaryhmiin, retkiin ja henkilökuntayhdistyksen toimintaan.

TYYTYVÄINEN ASIAKAS ON LIIKUNTANEUVONNAN PARAS MAINOS 36 vuotta Kaunialan Sairaalassa yöhoitajana toiminut Kirsti Piipari, 64, päätyi liikuntaneuvojan pakeille oltuaan kaksi kuukautta sairauslomalla. Tänä aikana liikunta jäi vähäiseksi ja painoa alkoi pikkuhiljaa kertyä. Koko elämänsä liikuntaa harrastanut Piipari päätti heti tarttua härkää sarvista ja varasi ajan liikuntaneuvojalta.

– Olen aina kärsinyt makeanhimosta ja aterioita on tullut korvattua pullalla ja kahvilla. Petrin vastaanotolta saamieni hyvien neuvojen avulla sain korjattua ateriarytmiäni ja paino lähti heti putoamaan ja makeanhimokin talttui, Piipari iloitsee.

Eerola antoi Piiparille myös hyviä liikuntaohjeita.

– Sain Petriltä muutaman yksinkertaisen, mutta tehokkaan ohjeen keskivartalon lihasten harjoittamiseen ja kävimme niiden suoritustekniikat yhdessä läpi. Oikein tehtynä hyvin yksinkertaisillakin liikkeillä on uskomattomat vaikutukset.

Ensi vuonna eläkkeelle jäävä Piipari on ollut työyhteisössään innokas liikuntaneuvonnan puolestapuhuja.

– Olen kannustanut kaikkia työkavereita liikuntaneuvontaan. Tämä on mahtava mahdollisuus päästä maksuttomaan neuvontaan, josta jokainen varmasti saa itselleen hyötyä.

Petri Eerola saa Piiparilta myös vuolaat kehut.

– Petrin vastaanotolle voi jokainen mennä sellaisena kuin on, eikä Petri ylenkatso ketään. Hän on ammatti-ihminen paikallaan, Piipari kiittelee.

LISÄTIETOJA Kaunialan Sairaala Asiantuntija Anne Savolainen puh. 050 387 1456, anne.savolainen@kauniala.fi

Kirsti Piipari on saanut fysioterapeutti Petri Eerolalta vinkkejä painonhallintaan ja liikuntaan.

11

SÄHKÖPYÖRÄLLÄ LYSTIÄ LIIKETTÄ ARKEEN TEKSTI: KATRI PURANEN KUVAT: STUDIO VALOISA NAURIS

12

Pyöräilijän apuna hyrräävä sähkömoottori innostaa lisäämään kilometrejä. Autoilua vähentää myös sähköavusteinen tavarapyörä, jossa kimpsujen ja kampsujen lisäksi kulkevat lapset.

Kokeilupyörä-hankkeessa tartuttiin pyörää sarvista arkiliikkumisen lisäämiseksi. Kangasalla testattiin, lisäisikö sähköpyörä työmatkapyöräilyä yli kymmenen kilometrin matkoilla ja korvaisiko sähköavusteinen tavarapyörä perheen toisen auton.

Ideana oli antaa eri elämäntilanteissa olevien ihmisten testata, miten sähköpyörä sopii omaan arkeen. Sähköavusteisen pyörän kulkupelikseen noin kuukauden ajaksi sai hankkeen kautta seitsemän kangasalalaista.

ARJEN ASIANTUNTIJAT Kokeilupyörä-hankkeen karonkassa Kangasalan kirjastolla vedettiin yhteen sähköpyöristä ja tavarapyöristä kertyneitä kokemuksia. Kokeilijoiden antama palaute oli hyvin rohkaisevaa.

– Sehän oli ihan lystiä. Tuli käytyä enemmän kylällä ja samalla kun heitti rundin, näki ihmisiä, sähköpyörää kokeillut eläkeläinen Helvi Mattila myhäilee.

– Hyvä ja nätti pyörä. Sillä kyllä kehtaa ajaa! Pyöräilin viidestä kuuteen kertaa viikossa tallille ja äitikin oli tyytyväinen, kun ei tarvinnut kuljettaa, kehuu ratsastusta harrastava koululainen Vilja Turkka.

– Sähköpyörä toimii älyttömän hyvin! Kynnys lähteä liikkeelle on tosi pieni. Työmatkalla tulee oltua ulkona ja liikuttua, päivittäin kaksi tuntia kaksikymmentä minuuttia, Aito Median uusien liiketoimintojen johtaja Ilkka Rahkonen luettelee.

– Aamuisin on virkeämpi ja mukavampi olo, kun koko elimistö on hapettunut,.

3,5-vuotiaan Hildan ja 1,5-vuotiaan Helgan äiti Elsa Hagelberg puolestaan kertoo, kuinka tavarapyörää ajaessa kontakti lapsiin säilyi, kun edessä istuvien lasten kanssa pystyi samalla juttelemaan. Tavarapyörän kyytiin mahtuvat lasten lisäksi viikon ostokset.

– Elsa pääsi lasten kanssa pyöräilemään myös minun poissa ollessani, reissutyötä tekevä isä Mikko Hagelberg lisää.

Diakoni Tanja Lähteenmäki taas koki työ- ja kauppareissuillaan vauhdin hurmaa sähköavusteista tavarapyörää polkiessaan, ja ajopeli herätti myönteistä uteliaisuutta.

– Mistään ei pääse nopeasti liikenteeseen, kun täytyy jäädä kertomaan ”kylpyammeesta”, hän nauraa.

Projektipäällikkö Mari Päätalo hankkeen toteuttaneesta Valpastin Oy:stä uskoo ihmisiin oman arkensa asiantuntijoina.

– Meillä liikenneinsinööreillä on tapana maalailla ja keksiä hienoja ideoita, mutta parasta on antaa ihmisten kokeilla itse, Päätalo pohtii.

Valpastin Oy:n Mari Päätalo, Pyöräilykuntien verkoston Matti Hirvonen ja Kangasalan kunnan Markku Lahtinen vievät sähköpyöräilyn edistämisen terveisiä Liikennevirastolle.

– Oletuksemme oli, että sähköavusteiset pyörät voisivat purkaa pyöräilyn esteitä. SähVilja Turkka köpyörä lisäsikin selvästi pyöräilyä.

Negatiivista palautetta sai kaivamalla kaivaa.

KUNNON INFRAA PYÖRÄILYLLE Karonkassa myös poh­dittiin Päätalon ja Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtajan Matti Hirvosen johdolla, millaisia terveisiä hankkeesta voisi viedä Liikennevirastolle sähköpyöräilyn edistämiseksi.

Vikkelä menopeli houkuttelee polkemaan nopeasti. Siksi pyöräteiden ja -kaistojen sekä muun infran kunnolla on väliä.

Kynnykset, rotvallit ja kolot tekevät matkasta arvaamattoman.

– Tietöiden merkitseminen tulee entistä olennaisemmaksi.

Kaapelikaivantoon ei halua täräyttää 25 kilometrin tuntivauhdilla, Rahkonen kommentoi.

Kangasalan kunnan kaavoitusarkkitehti ja pyöräilyasiamies Markku Lahtinen on puhunut reunakivettömien pyöräteiden puolesta jo pitkään. Tampereen ja Kangasalan välille onkin työn alla pyöräilyn laatuväylä.

– Tampereella ja seitsemällä ympäryskunnalla on seudullinen kävely- ja pyöräilytyöryhmä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä tekee hyvää yhteistyötä maankäytön suunnittelussa, Lahtinen kertoo.

– Helsingin kaupungin laskelmien mukaan yhden euron satsaus laadukkaisiin pyöräväyliin tuottaa yhteiskunnalle kahdeksan euron hyödyn terveysvaikutuksina, aikasäästöinä ja ympäristövaikutuksina, Matti Hirvonen huomauttaa.

PALVELUJA TYÖMATKAPYÖRÄILIJÖILLE TARVITAAN Kangasala sopi kokeilupaikkakunnaksi erityisen hyvin senkin puoleen, että se on yksi Tampereen kehyskunnista, työmatkat ovat keskimäärin 16 kilometriä ja joukkoliikenne palvelee harvanlaisesti nauhataajaman ulkopuolella.

Rahkonen halusi kokeilla sähköpyörää juuri työmatkoillaan Kangasalta Tampereelle. Puku päällä töihin pyöräilevä Rahkonen käytti menomatkalla enemmän sähköä kuin kotiin pyyhältäessään.

– Toisinaan poljen kotimatkalla kunnon hien päälle, väsyneempänä otan enemmän apuja sähköstä.

Työmatkapyöräilyä jarruttaa usein pitkä ja hikinen matka, jos työpaikalla ei pääse vaivatta suihkuun. Moottorin avulla hikoilulta välttyy.

13

Kokeilun jälkeen Rahkosen kotoa löytynyt vanha pyöränrunko sai sähköistyksen.

– Voisin pyöräillä töihin 50–70 päivänä vuodessa. Edestakainen työmatka on reilu viitisenkymmentä kilometriä, mutta akun on syytä riittää 75 kilometrin kertamatkaan.

Sopiva akkumalli löytyi hankkeeseen Mikko, Helga ja sähköpyörät toimittaHilda Hagelberg neen Move&Go-yrityksen Jari-Matti Auttilan kanssa.

Välillä työmatka vie Tampereen rautatieaseman kautta Helsinkiin. Silloin pyörän turvalliseen parkkeeraamiseen tarvittaisiin palveluja, sillä kalleimman osan, akun, raahaaminen vaikkapa junissa on työlästä.

– Esimerkiksi kaupunkiliikenteellä voisi olla palvelupisteitä, johon akun voisi jättää, Rahkonen ehdottaa.

– Kenties R-kioskit voisivat tarjota palvelun, Mari Päätalo heittää.

MARKKINOINTI KUNTOON Jo sata miljoonaa kiinalaista huristelee sähköpyörällä ja Alankomaissa 20 prosenttia myydyistä pyöristä on sähköistettyjä.

Suomessa läpimurtoa vielä odotellaan.

Monella tekisi mieli hypätä sähköpyörän selkään, mutta liian kovana pidetty hinta arveluttaa. Hanke mahdollisti sähköpyörän kokeilemisen ilman isoja investointeja.

Mikko Hagelberg kaipaisi markkinointia, jotta mielikuvat saataisiin muuttumaan.

– Itsekin ajattelin, että sähköpyörä on vajaakuntoisten kulkuväline, mutta eihän se niin ole.

Siitä voi olla iloa kenelle tahansa, kun matkanteko helpottuu ja nopeutuu, Hagelberg arvioi.

Kokeilupyörä-hanke, viralliselta nimeltään Pyöräilyn esteiden purkaminen sähköavusteisilla ja tavarankuljetuspyörillä, kuuluu valtakunnalliseen kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja kehityshankkeeseen. Hanketta rahoittivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Kangasalan kunta ja Liikennevirasto.

Sähköpyörällä töihin?

Sähköpyörä on sähköavusteisesti toimiva polkupyörä. Apuvoimanlähteenä on kotona ladattava akku. Joissakin harvoissa malleissa virtaa latautuu jarrutettaessa.

Sähköpyörä soveltuu erityisen hyvin työmatkapyöräilyyn. Vaikka sähköpyörällä liikkuessa ei tule hiki, terveyshyödyt kasvavat samalla kun pyöräilykilometrit lisääntyvät.

Pyörässä oleva moottori toimii vain poljettaessa. Moottorista voi valita useampia tehoja ja sen toiminta lakkaa, kun vauhti ylittää 25 kilometrin tuntivauhdin.

Sähköpyörien lisääntyminen voisi korvata yksityisautoilua ja vähentää pääs-

14

töjä sekä tuoda väljyyttä kaupunkitilaan.

Työmatkapyöräilijä ei helposti juutu ruuhkaan.

Jari-Matti Auttilan mukaan työmatkaajoon sopivan sähköpyörän saa 1 500– 2 500 eurolla, jälkisähköistyssarjan 650– 1 200 eurolla.

– Alle 1 500 euron pyörissä saattaa tulla ongelmia sähköjen kanssa. Kaikkia yli 3 000 euron pyörän varusteita ei työmatkapyöräilijä enää tarvitse. Jälkisähköistyssarjan yhteensopivuus vanhan pyörän kanssa kannattaa tarkistaa huolella.

Moottorille vaatimukset asettaa maasto, Auttila toteaa.

Uusi kampanja työyhteisöille Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa lähtee kannustamaan työyhteisöjä entistä suunnitelmallisempaan työhyvinvoinnin edistämiseen Matka hyvään kuntoon -kiertueella vuosina 2016–2017.

HYVÄ FYYSINEN KUNTO ON TYÖKYVYN PERUSTA Matka hyvään kuntoon toteutetaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osuus sisältää yrittäjille, yritysjohdolle sekä julkisen sektorin työyhteisöjen johdolle suunnatut Tulosta kohti -tilaisuudet ja toinen osuus koko työyhteisölle suunnatun Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen. Työyhteisöjen osalta tavoitteena on erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan

henkilöstön työkyvyn tukeminen. Jotta henkilöstölle suunnatut työhyvinvoinnin toimenpiteet olisivat mahdollisia, viesti suunnataan johdolle, esimiehille sekä yrittäjille.

Matka hyvään kuntoon -kiertueen rekka pysähtyy yli 60 tapahtumapäivänä eri puolilla maata tarjoten koko työyhteisölle maksuttomat, arkivaatteissa ja rasittumatta toteutettavat kuntotestit. Lisäksi mukaan saa opastusta terveyttä edistävään liikuntaan, terveellisiin ravitsemustottumuksiin, työmatkaliikuntaan sekä työpäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Testeistä saa laadittua myös ryhmä- tai työyhteisökohtaiset yhteenvedot työhyvinvoinnin suunnittelua varten.

Matka hyvään kuntoon toteutetaan yhteistyössä niin valtakunnallisten yh-

teistyökumppaneiden kuin paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Valtakunnallisina kumppaneina ovat eläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Keva ja Mela, Suomen Yrittäjät sekä Työelämä 2020 -hanke ja Liikunnan aluejärjestöt. Paikallisia yhteistyötahoja ovat muun muassa elinkeinoyhtiöt, liikuntatoimet, yrittäjäyhdistykset sekä työpaikat.

LISÄTIETOJA KKI-ohjelma ohjelmakoordinaattori Miia Malvela puh. 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi www.matkahyvaankuntoon.fi

Lisää virtaa ja hyvinvointia!

Matka hyvään kuntoon -kampanja kannustaa työyhteisöt liikkeelle.

Hyvä fyysinen kunto tuo hyvinvointia, jaksamista ja energiaa niin työhön kuin vapaa-aikaan.

Matka hyvään kuntoon sisältää yrittäjille, johdolle ja esimiehille suunnatun Tulosta kohti -kiertueen sekä koko työyhteisölle suunnatun Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen.

Tulosta kohti -kiertue kevät 2016 ja syksy 2016 • Johdolle, esimiehille ja yrittäjille suunnattu maksuton tilaisuus jokaisessa maakunnassa • Tietoa työhyvinvoinnin merkityksestä liiketoiminnalle ja tuottavuudelle.

• Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen ja henkilöstön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Matkan hyvään kuntoon toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue syksy 2016 ja kevät 2017

Liikunnan aluejärjestöt

• 60 tapahtumaa eri puolilla Suomea koko työyhteisölle

Lisätietoja ja aikataulut www.matkahyvaankuntoon.fi

• Helposti arkivaatteissa hikoilematta ja hengästymättä toteutettavat Kehon kuntoindeksi -testit rekassa lämpimissä sisätiloissa.

Sivusto täydentyy alkuvuodesta 2016.

• Tietoa omasta fyysisestä kunnosta, sen yhteydestä työkykyyn sekä vinkkejä liikkumiseen ja hyvään syömiseen.

15

TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: TARJA LEHTOLA, ANTTI LEHTONEN

Porissa virtaa Energiaa kaiken ikää

Ikäohjelma toi Pori Energian ikäjohtamiseen jämäkkyyttä

Pori Energia Oy oli vuonna 2014 mukana Ikäjohtaminen­-hankkeessa, jota koordinoi Satakunnassa toimiva elinkeinoyhtiö Prizztech Oy. Hankkeen myötä Pori Energiaan luotiin yhteistyössä henkilöstön kanssa Energiaa kaiken ikää -ikäohjelma 2014–2016, jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksessä.

Pori Energian ikäohjelmassa huomioidaan eri ikäryhmien – alle 30-vuotiaiden, keski-ikäisten ja yli 55-vuotiaiden – erityistarpeet.

Ikäjohtaminen-hanke on osa strategisen ikäjohtamisen Best Agers Lighthouses -hanketta, johon osallistui yrityksiä useista eri Itämeren rantavaltioista. Pori Energia oli ainoana yrityksenä Suomesta mukana tässä EU-hankkeessa. Muut hankkeen osallistujat olivat Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Liettuasta ja Latviasta.

Vuosien yhteistyö Prizztechin kanssa ja Pori Energian pitkäaikainen panostus henkilöstön hyvinvointiin vaikuttivat siihen, että juuri kyseinen yritys valikoitui mukaan hankkeeseen.

Pori Energian tavoitteena on olla haluttu työnantaja ja ikäjohtamisen malliyritys. Yrityksessä arvostetaan kaikenikäisten osaamista ja ymmärretään eri sukupolvien työntekoon vaikuttavia arvoja.

Pori Energia -konsernin henkilöstömäärä on noin 270. Miesvaltaisen (naisia 15 %) henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta.

16

HENKILÖSTÖ MUKAAN SUUNNITTELUUN Ennen ikäjohtamishanketta Pori Energiassa oli jo monenlaista toimintaa henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Käytössä olivat tyky-raha, työterveyshuollon palvelut, varhaisen tuen toimintamalli, perehdytys- ja koulutussuunnitelmat, sisäiset ja ulkoiset koulutukset, työsuojelutoiminta sekä erilaista vapaa-ajan toimintaa muun muassa Energiset-vapaa-ajantoimikunnan järjestämänä.

Hankkeen myötä henkilöstön rooli toiminnan suunnittelussa kuitenkin kasvoi merkittävästi.

– Lähdimme alun perin siitä, että tämä hanke koskee koko henkilöstöä. Siksi järjestimme keskustelu- ja koulutustilaisuuksia kaikilla toimipaikoillamme, jotta mahdollisimman moni voisi olla mukana vaikuttamassa. Myös esimiehillä oli tärkeä merkitys, koska he järjestivät kaikille osallistumismahdollisuuden, hallintojohtaja Sirkka Sainio kertoo hankkeen alkuvaiheista.

– Yhteisten keskustelujen pohjalta eri ikäryhmien tarpeet tulivat selkeämmin esille. Hankkeen myötä henkilöstöllä oli mahdollisuus tuoda esille niitä asioita, joihin heidän mielestään on tärkeää kiinnittää huomiota.

Henkilöstön keskuudesta valittiin mentorit, jotka yhdessä Prizztechin, työterveyshuollon ja yrityksen muiden edustajien kanssa suunnittelivat Energiaa kaiken ikää -ikäohjelman.

Suunnittelussa käytettiin pohjana Juhani Ilmarisen työkykytaloa, jotta kokonaisuudesta tulisi monipuolinen. Työkykytalomallissa työkyky muodostuu neljästä kerroksesta, jotka ovat 1) terveys ja toimintakyky, 2) osaaminen, 3) arvot, asenteet ja motivaatio sekä 4) johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Asentajina Pori Energiassa työskentelevät Markku Koivukari (vas.), Timo Arvonen ja Tapio Ahola ovat osallistuneet 55+-senioriohjelmaan. Johdon assistentti Päivi Kankaanpää (vas.) ja hallintojohtaja Sirkka Sainio ovat olleet mukana Energiaa kaiken ikää -ikäohjelman koordinoinnissa.

IKÄOHJELMAN TYÖKALUPAKIN MONIPUOLINEN SISÄLTÖ Pori Energian ikäohjelma pitää sisällään useita eri toimintamuotoja. Yrityksessä toteutetaan muun muassa terveystarkastukset eri ikäryhmille. Alle 30-vuotiaiden tarkastuksissa teemana on työn- ja elämänhallinta. 30–50-vuotiaiden tarkastuksissa sen sijaan keskitytään työkyvyn ylläpitoon ja palautumiseen. 55 ja 60 vuotta täyttäneille tehdään tarvittaessa suorituskykytestit, joissa arvioidaan sydän- ja verenkiertoelimistön kunto. Tulosten pohjalta työntekijä saa ohjausta oman työkykynsä ylläpitoon.

Jokaiselle porienergialaiselle tehdään työterveyshuollon toimesta työhyvinvointisuunnitelma, johon kirjattuja asioita seurataan sekä työntekijän itsensä että työterveyshuollon toimesta.

Pori Energian ikäohjelmaan kuuluu myös Senioriohjelma 55+, jonka osallistujille järjestetään tyky-tapahtumia, liikuntalajikokeiluja, kuntosaliopastusta ja ikäkausitarkastukset. Myös eläkkeelle jäämisen suunnittelu on osa senioriohjelmaa.

– Senioriohjelmassa on esillä asioita, joihin on hyvä eläkeiän lähestyessä kiinnittää huomiota koskien niin terveyttä, henkistä hyvinvointia kuin valmistautumista tulevaan, Sainio kertoo.

Ikäohjelman työkalupakissa ovat myös varhaisen tuen toimintamalli, osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat sekä työkierto. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia vuorottelu- ja opintovapaisiin sekä osa-aikaeläkkeeseen. Työajasta on myös mahdollista sopia perhetilanteen niin vaatiessa.

Esimiehille on tarjolla Työkaluja eri-ikäisten johtamiseen -ohjelma, ja ikään liittyviä erityistarpeita käsitellään myös henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Muun muassa työurasuunnittelu on osa kehityskeskustelua.

JÄMÄKKÄ TOIMINTAOHJELMA Paljon on siis Pori Energian ikäohjelmassa jo tehty, mutta paljon on vielä suunnitteilla ja työn alla.

– Meillä on tekeillä toimintamalli korvaavasta työstä ja uudelleen sijoittamisesta. Myös työaikapankista tehdään parhaillaan selvitystä ja etätyötä koskevat käytännöt otetaan käyttöön ensi vuoden alusta.

Ikäjohtaminen-hankkeeseen osallistumisen hyödyt nähdään Pori Energiassa kirkkaina.

– Hankkeen myötä saimme jämäkän toimintaohjelman, jonka pohjalta toimenpiteitä toteutetaan ja ohjeistetaan. Ne myös kirjataan ylös ja toteutusta ja onnistumista seurataan, Sainio iloitsee.

Hanke loi hyvän pohjan Pori Energian ikäohjelman kehittämiselle myös tulevaisuudessa.

– Nyt toimenpiteet on koottu yhteen ja tästä on hyvä jatkaa vielä vuoden 2016 jälkeenkin ehkä uusiin asioihin painottaen.

SENIORIOHJELMASTA TUKEA IKÄÄNTYMISEN HAASTEISIIN Sähköasentaja Tapio Ahola, 60, ja verkostoasentajat Markku Koivukari, 63, ja Timo Arvonen, 56, ovat kaikki osallistuneet Pori Energian 55+-senioriohjelmaan. Heillä on kaikilla takanaan pitkä ura Pori Energiassa – palvelusvuosia tällä porukalla on takanaan 35–42 vuotta.

Senioriohjelmaan on tämän vuoden aikana osallistunut 31 henkilöä. Yli 55-vuotiaita Pori Energian henkilöstössä on 70.

Ahola, Koivukari ja Arvonen kertovat senioriohjelmaan osallistumisen antaneen eväitä ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden kohtaamiseen. Ohjelman kautta on saatu tietoa esimerkiksi liikunnasta ja ruokavaliosta. Miehet kokevatkin suhtautumisensa hyötyliikuntaan muuttuneen ja kertovat, että ruokailutottumuksiinkin tulee nyt kiinnitettyä enemmän huomiota. Oman hyvinvoinnin edistämiseen on myös saatu hyviä käytännön vinkkejä.

Herrat kiittelevät senioriohjelman tapahtumien vetäjinä toimineita työterveyshuollon edustajia siitä, miten hyvin he ovat saaneet innostettua porienergialaisia mukaan tapahtumiin ja miettimään asioita, missä kukin voisi itseään kehittää ja miten voisi paremmin ymmärtää ikääntymisestä johtuvia seikkoja. Ahola, Koivukari ja Arvonen pitävät tärkeänä myös tapaamisten sosiaalista puolta.

– On ollut mukava tavata henkilökuntaa, jota ei normaalisti työpaikkojen sijainnista johtuen juurikaan näe, miehet toteavat.

Lisätietoja: Pori Energia Oy Hallintojohtaja Sirkka Sainio puh. 044 701 2303 sirkka.sainio@porienergia.fi

Pori Energian 55+-senioriohjelmaan on kuulunut muuan muassa ohjattua kuntosaliharjoittelua. Kuntosalilla työfysioterapeutti Timo Aaltosen johdolla hikoilevat Kirsti Säily (vas.), Arja Rosten, Sirkka Sainio ja Tuula Heinonen.

17

TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: MIKKO TÖRMÄNEN

Eläkkeellä voi olla ylpeä työnantajastaan Kaikki me toivomme terveitä eläkevuosia ja arvokasta ikääntymistä – sekä tyytyväisyyttä tehtyyn työuraan.

Toivottavasti mahdollisimman moni voi lisäksi olla tyytyväinen työnantajaansa, joka on mahdollistanut ansaitut eläkepäivät. Työnantajastaan voi olla jopa ylpeä, kuten oululainen eläkeläinen Marja-Liisa Pylväs on.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa työuransa sairaanhoitajana, pääluottamusmiehenä ja rekrytoinnissa tehnyt Marja-Liisa Pylväs, 68, on aktiivinen eläkeläinen. Hän on pitänyt itsestään huolta terveellisillä elintavoilla, mutta on kiitollinen myös niistä mahdollisuuksista, joilla työnantaja on tukenut hänen työuraansa. Eikä vain työuraansa, vaan sairaanhoitopiirissä tuki yltää myös eläkepäiville.

MONIPUOLISEN HARRASTAMISEN VAPARI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijät eivät jää eläkkeelle siirtyessään liikunnan osalta tyhjän päälle. Työnantaja tukee eläköityneiden työntekijöiden vapaa-ajan liikunnan harrastamista siinä missä työssä olevienkin.

Sairaanhoitopiiri on suuri työnantaja, työntekijöitä on yli 7 000. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala.

Henkilöstön vapaa-ajan toiminnalle on oma yhdistyksensä, Vapari ry, jossa toimii 20 alajaostoa. Kullakin jaostolla on omat toimintasuunnitelmansa ja niiden pohjalta sairaanhoitopiiri myöntää jaostoille toiminta-avustuksia. Vaparin toiminnan tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Sen jaostoissa harrastetaan muun muassa musiikkia, liikuntaa, ammuntaa, valokuvausta, kudontaa ja taidetta.

– Vaparin toiminnan juuret ovat 70-luvun alussa ja sen jäseniä ovat automaattisesti kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät, kertoo terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo. Hän on ollut kuusi vuotta mukana Vaparin toiminnassa ja toimii nyt ensimmäistä vuottaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Marja-Liisa Pylväs liikkuu eläkepäivinään aktiivisesti ja on seniorijaostossa kannustamassa myös muita liikkumaan.

18

SENIOREILLE OMA JAOSTONSA Eläkkeelle jääneet työntekijät voivat jatkaa kaikkien Vaparin jaostojen toiminnassa, mutta heille on myös oma seniorijaostonsa. Seniorijaosto on kiinteä osa Vaparin toimintaa, jonka hallituksessa on yksi edustaja myös senioreista. Seniorijaosto kokoontuu säännöllisesti ja kokouksissa on noin 30–40 sairaanhoitopiirin eläkeläistä.

Seniorijaostossa juuri yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on yksi tärkeä osallistumisperuste. Seniorijaoston toimintaa järjestään pääosin päiväsaikaan, joten siksi se on luonteva jaosto eläkeläisille.

– Seniorijaostossa on mukana paljon omaksi iloksi liikkuvia, jotka ovat mukana liikunnan lisäksi myös seuran vuoksi.

Lajiniilot jatkavat liikkumistaan usein Vaparin muissa jaostoissa, kuten esimerkiksi hiihto- tai juoksujaostossa, Keskitalo arvelee.

SENIORIJAOSTO YLLÄPITÄÄ SOSIAALISIA SUHTEITA Marja-Liisa Pylväs toimi työelämässä Vaparin puheenjohtajana ja on nyt seniorijaoston aktiivi. Pylväs on ollut mukana erityisesti hiihto- ja juoksujaostoissa sekä organisoimassa Suomi juoksee -viestiporukoita ja keskussairaaloiden SMkisojen edustuksia.

Tällä hetkellä Pylväs on mukana suunnittelemassa ja ideoimassa seniorijaoston toimintaa. Se onkin todella monipuolista.

– Meille on tulossa lääkäriluento ihonhoidosta ja keväällä sitten yhteinen ulkoilupäivä. Todella suosittua toimintaa ovat erilaiset retket sekä tietysti pikkujoulut. Nyt on tulossa myös mahdollisuus osallistua Oulun kaupunginorkesterin esitysten kenraaliharjoituksiin.

Seniorijaosto tukee taloudellisesti jaoston toimintaa, mutta retkille on usein pieni omavastuu.

– Toiminta halutaan pitää edullisena, jotta kynnys osallistua olisi mahdollisimman matala, Pylväs kertoo.

Sairaanhoitopiirillä on oma moderni ja iso kuntosali, jota myös eläkeläiset käyttävät ahkerasti – maksutta.

Seniorijaosto järjestää siellä myös kuntosaliohjausta, jossa saa opastusta laitteiden käyttöön. Ohjaus kannustaa mukaan liikuntaa aloittelevia ja tavoittaa hyvin myös vähän liikkuvia.

Pylväs on aktiivinen liikkuja edelleen ja vetää seniorijaostossa sauvakävelylenkkejä.

– Enemmän tosin saisi väkeä tulla lenkeille, hän naurahtaa.

– Seniorijaoston tapaamiset ovat todella mukavia. On kiva tavata vanhoja työkavereita ja vaihtaa kuulumisia. Se työelämän verkosto ei ole kokonaan kadonnut mihinkään. Tavataan vain vähän harvemmin.

TYÖELÄMÄN ERI VAIHEIDEN TUKEMINEN Minna Keskitalo vastaa työssään sairaanhoitopiirin henkilökunnan terveyden edistämisen kehittämisestä.

– Tavoitteenamme on tukea työntekijöiden hyvinvointia mahdollisimman ennakoivasti. Haluamme tarjota työelämän eri vaiheissa oleville työntekijöille sopivia palveluja työkyvyn edistämiseen. Vapari on yksi työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisen muodoista.

– Meillä on lisäksi ollut käytössä Pitko-testi toimintakyvyn ja tasapainon mittaamiseen. Nyt juuri meillä on aikeissa virittää 60+-henkilöstön työhyvinvointia entistä aktiivisemmin, Keskitalo suunnittelee.

Sairaanhoitopiirissä on havaittu eläkeläisten haluavan osallistua entistä aktiivisemmin eri jaostojen toimintaan.

– Sillä on varmasti tekemistä sen kanssa, että monet jäävät eläkkeelle elinvoimaisina ja erinomaisessa fyysisessä kunnossa. On kiva jatkaa tuttujen porukoiden kanssa liikkumista ja puuhaamista, kun on entistä enemmän aikaakin siihen, Keskitalo pohtii.

Satsaukset henkilöstön hyvinvointiin nähdään myös työntekijöiden puolella.

– Tällainen henkilöstön toiminnan ja hyvinvoinnin mahdollistaminen on työnantajan vetovoimatekijä, jota työntekijät todella arvostavat, tietää tyytyväinen eläkeläinen Marja-­ Liisa Pylväs.

Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo puh. 040 769 4038 minna.keskitalo@ppshp.fi

19

6 1 0 2 t ä v 6 i 1 0 ä 2 3.

P .

7 I 1 KK 16.–

KKI-Päivien teemoina

Oulu

Hyvinvoiva henkilöstö – menestyvä työpaikka

Myytinmurtajat: luulot ja harhaluulot suomalaisten elintavoista Etsivä liikuntatyö – asiakas hyvinvoinnin polulla Polttavat tarpeet, innovatiiviset ratkaisut

Hotelli-ravintola Lasaretissa Oulujoen varrella KESKIVIIKKO 16.3.2016 Avaus 8.30 9.30

Tervetulokahavit Tervetuloa KKI-Päiville Juha Hänninen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Oulun kaupunki

Hyvinvoiva henkilöstö – menestyvä työpaikka Puheenjohtaja Pauli Harju, maakuntajohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 9.40–11.30 Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika.

Guy Ahonen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

Yritys arvioi työhyvinvoinnin tuottavuutta omasta näkökulmastaan Tarja Kostiainen ja Nina Brandenburg, työhyvinvoinnin asiantuntijat, Afectar Oy

Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11.30–12.45 Lounas sekä tutustuminen posterinäyttelyyn Liikuntaneuvonnan tarinat – onnistumisia eri puolilla Suomea

HJOIS-PO PO www.kkiohjelma.fi

PoPLi

UNTA RY IIK

A ANM AN L HJ

www.popli.fi

Myytinmurtajat – luulot ja harhaluulot suomalaisten elintavoista Juontajana Tapio Kangasluoma, hyvinvoinnin moniottelija 12.45–14.15 Liikunta, painonhallinta, istuminen, motivointi – yleisön kiperät ja polttavat kysymykset asiantuntijoiden puntaroitavana Timo Haikarainen, liikuntafysiologi Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija Tommi Vasankari, LKT, professori Hanna-Leena Ronkainen, psykologi 14.15–14.45 Iltapäiväkahavit ja tutustuminen posterinäyttelyyn Etsivä liikuntatyö – asiakas hyvinvoinnin polulla Puheenjohtaja Raija Korpelainen, tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen klinikka 14.45–16.30 Kettingeistä ketjuihin – liikunnan palveluketjun rakentaminen asiakkaalle Risto Kuronen, koulutusylilääkäri, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä

Hyvinvointiohjaus työntekijän tukena Tanja Lujanen, hankevastaava, Espoon henkilöstökonserni

Hei, me liikutaan! Oulun kaupungin toimenpiteet henkilöstön aktivoimiseksi Nina Ylitalo, liikuntakoordinaattori, Oulun kaupunki 19.00

Oulun kaupungin vastaanotto

21.00

Illanvietto ja elävää musiikkia Livebändi Lauantain Toivotut, Ravintola Ihqu

Seminaarin järjestäjät Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Oulun kaupunki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Majoitus KKI-Päivien osallistujille on varattu majoituspaikkoja hotelleista.

Katso yksityiskohtaisemmat majoitustiedot verkkosivuilta.

Hinnat 31.1.2016 mennessä 185 euroa/hlö 31.1.2016 jälkeen 210 euroa/hlö Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä Oulun kaupungin vastaanoton.

Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Aikuisliikuntapäällikkö Ilkka Kurttila Puh. 050 308 7711 ilkka.kurttila@popli.fi www.popli.fi

Keskiviikon seminaaripaketti 145 euroa/hlö.

Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun sekä Oulun kaupungin vastaanoton.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Ohjelmakoordinaattori Miia Malvela Puh. 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi www.kkiohjelma.fi

Torstain seminaaripaketti 100 euroa/hlö. Hinta sisältää torstain seminaariohjelman sekä ohjelmaan merkityn ruokailun.

Ilmoittautumiset Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry www.popli.fi/kki-paivat-2016

Peruutusehdot 31.1.2016 mennessä peruutukset maksutta.

31.1.2016 jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta.

Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta.

TORSTAI 17.3.2016 Polttavat tarpeet, innovatiiviset ratkaisut Puheenjohtaja Raija Laukkanen, tiedejohtaja, Polar Electro Finland 09.00–9.30 Ihmistä voi käskeä tottelemaan, muttei innostumaan Aino Suhola, kirjailija Työpajat, neljä rinnakkaista työpajaa 9.30–11.00 Asiakaslähtöiset työkalut ja innovaatiot Palvelumuotoilulla kannustuksen ytimeen - Miten tuotteistan hyvinvointipalvelut? – Menestyvän hyvinvointipalvelun kaava Riku Aalto, hallituksen puheenjohtaja ja kehitysjohtaja, Trainer4You - Sykähdyttävän ja voimaannuttavan hyvinvointipalvelukokemuksen luominen Mika Nevalainen, toimitusjohtaja, Fitra Oy - Kuinka aktiivisuusrannekkeesta tuli koko kansan liikuttaja Ville Uronen, koulutuspäällikkö, Polar Electro Oy

Viisarit punaiselta vihreään - Sähköinen terveystarkastus – hyvinvoinnin indikaattori.

Työkalu sähköisen hyvinvointikertomuksen osana.

Klaus Laine, Product Manager, Duodecim - Erityisen hyvää liikuntaa Anne Taulu, toiminnanjohtaja, SoveLi ry - Aktivaattorista uutta energiaa yritykseen Jaana Ukonaho, projektipäällikkö, ODL Liikuntaklinikka Energiat ja indeksit ovat jokamiehen oikeus - Energiatesti Kehon hyvinvointi – aktiiviset elämäntavat Vesa Tornberg, toimitusjohtaja, Laturi Corporation - Energiavalmennus: tunti lisää energistä aikaa vuorokauteen henkilöstölle kolmen kuukauden digitaalisella Energiavalmennuksella Timo Kangasluoma, hyvinvointivalmentaja, Maxtrainer Oy - Matka hyvään kuntoon lähtöselvitys Kehon kuntoindeksillä Jarmo Heiskanen, liikuntafysiologi, LIKES-tutkimuskeskus 11.15

Terveydenhoitajien toivesarja - Perheen aktivointi: Lihavat lapset – inaktiiviset vanhemmat ravitsemusasiantuntija Patrik Borg - Asiantuntijahoitaja liikunnan palveluketjussa Leena Seppälä, terveydenhoitaja, Naantalin terveyskeskus

Matkalla hyvään kuntoon – Lisää virtaa, hyvinvointia ja tuottavuutta

11.45

KKI-Päivien päätösanat Esko Hassinen, aluejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

12.00

Lounas

13.30

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöpäivätapaaminen järjestäjinä Soveltava Liikunta SoveLi ry ja KKI-ohjelma

TEKSTI: KATRI SIIVONEN & ANNA SUUTARI KUVAT: JOUNI KALLIO

Ilon ja liikutuksen kyyneleitä tärkeiden asioiden äärellä Yksi on varmaa: Kunnon Laiva ei petä koskaan.

Elokuinen viikonloppu hehkui aurinkoa ja liikunnan riemua, kun yli 850 liikunnasta, terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostunutta osallistujaa nautti täysin siemauksin Silja Serenaden tarjonnasta.

Luento-ohjelman teemana oli perjantaina Poweria minäpystyvyyteen ja lauantaina Inhimillisyyttä arkeen. Tapahtuman risteilyisäntä Marco Bjurström loi lämmintä tunnelmaa Atlantis Palaceen. Kukin luennoitsija kutsuttiin lavalle hänen lempibiisinsä soidessa taustalla. Bjurström veti musiikin tahtiin sopivan taukojumpan ja kyseli luennoitsijalta, miksi hän oli kyseisen kappaleen valinnut ja millä tavoin hän saa siitä voimaa arkeensa.

Luentosalin tunnelma oli lauantai-iltana jotain ainutlaatuista koko Kunnon Laivan historiassa. Sali huokui lämpöä, aitoutta, arvostamista ja välittämistä – hengitti, itki ja iloitsi yhdessä Maaret Kallion, Esa Saarisen ja Marco Bjurströmin kanssa.

Mielen voima – vankila vai voimavara Kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Raimo Lappalainen nivoi Kunnon Laivan luentonsa hienosti valitsemaansa musiikkikappaleeseen, Tuure Kilpeläisen lauluun Ajatuksen voima.

Kilpeläisen laulu alkaa sanoin ”Ajatuksen voimalla voi siirtää vuoria tai tehdä kynnyksistä esteitä ja pysyy jumissa”. Lappalaisen mukaan psykologisessa tutkimuksessa ollaan tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita tästä ilmiöstä.

– Se, miten käsittelemme ajatuksiamme, vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme asioihin. Tämä liittyy myös hyvinvoinnista huolehtimiseen ja niihin syihin, miksei esimerkiksi liikuta tai aleta huolehtia itsestä, Lappalainen toteaa.

Jos ihmisellä on negatiivisia ajatuksia itsestään vaikkapa liikkujana, nämä ajatukset muuttuvat helposti henkilölle itselleen todeksi, vaikka kyse on vain ajatuksesta, ei tosiasiasta.

– On ongelmallista, jos otamme omat ajatuksemme liian kirjaimellisesti. Ongelma ei siis ole ajatus sinänsä vaan se, miten suhtaudumme siihen. Ajatusten vaikutusta voi muuttaa, ei itse ajatusta.

Omia ajatuksiaan ei siis välttämättä tarvitse yrittää muuttaa, mutta omiin ajatuksiinsa voi ottaa toisenlaisen näkökulman.

PSYKOLOGISTA JOUSTAVUUTTA VOI HARJOITELLA Lappalainen korostaa psykologisen joustavuuden tärkeyttä.

Psykologisella joustavuudella tarkoitetaan kykyä ottaa vastaan omat ajatukset ja tunteet sellaisina kuin ne ilmenevät ja tehdä sellaisia tekoja, joista itselle on pitkällä aikavälillä hyviä seurauksia ilman, että ajatukset ja tunteet ohjaavat toimintaa liikaa. Psykologisesti joustava ihminen uskaltaa kohdata itsel-

22

leen vaikeita asioita ja tilanteita välttelemättä niitä. Tällä on Lappalaisen mukaan selkeä yhteys myös esimerkiksi liikunnalliseen aktiivisuuteen.

– Ihminen lähtee liikkeelle, vaikka sataa vettä ja väsyttää eikä huvita. Hän on valmis ottamaan vastaan liikuntasuorituksen aikana esiintyvät väsymyksen tunteet.

Psykologista joustavuutta voi tietoisesti harjoitella ja kehittää. Harjoittelun avulla ihminen oppii huomaamaan ja määrittelemään, mitkä asiat ovat itselle henkilökohtaisesti tärkeitä ja mitkä arvot omaa toimintaa ohjaavat. Esimerkiksi, mikä saa minut liikkeelle. Tietoisen harjoittelun kautta opi-

taan tekemään asioita, joilla on myönteistä vaikutusta omaan hyvinvointiin. Psykologiseen joustavuuteen liittyy myös taito käsitellä muutoksen esteenä olevia ajatuksia ja tunteita.

Viime aikoina erilaiset tietoisuustaitoharjoitukset ovat kasvattaneet suosiotaan. Lappalainen kuitenkin korostaa, että läsnäoloa voi harjoitella monella eri tavalla eikä se välttämättä vaadi hiljentymistä tai rauhoittumista.

– Monilla liikunta toimii läsnäoloharjoituksena. Liikunta onkin varsin aliarvioitu psykologinen menetelmä. Se on konkreettinen teko, jonka avulla voi kehittää läsnäolotaitojaan.

Kohtuus ja tasapaino löytyivät kokeilujen kautta Raakel Lignell paitsi ilahdutti Kunnon Laivan yleisöä vauhdikkaalla lattaritanssiesityksellä Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmasta tutun tanssipartnerinsa Jani Rasimuksen kanssa myös kertoi omia kokemuksiaan elämäntapamuutoksesta. Lignell kuvasi elämäntaparemonttinsa vaiheita omaan eloisaan tyyliinsä heikkouksia ja epäonnistumisia salaamatta. Niin liikunta- kuin ravintokokeiluissaan Lignell myönsi välillä sortuneensa ylilyönteihin, mutta salliva ja omaa itseä kuunteleva elämäntapa on löytynyt kokemuksen kautta.

Vuonna 2010 aiemmin itseään kömpelönä ja epäliikunnallisena pitänyt Lignell löysi ystävänsä houkuttelemana itsensä ryhmäliikuntatunneilta, joita oli ennen pitänyt pahimpana mahdollisena ajatuksena.

– Ensimmäiseltä tunnilta kirjaimellisesti konttasin kahdeksan minuutin jälkeen pois. Hankin kuitenkin kuukausikortin ja aloin sinnikkäästi käydä tunneilla. Kerran zumbatunnilla sitten huomasin peilistä, että tuo tomaatinvärinen naamahan hymyilee, Lignell kuvailee liikunnan riemun löytymistä.

ELÄMÄNTAPAMUUTOS AVASI OVIA Lignellin elämäntapamuutos on saanut paljon huomiota julkisuudessa. Itse hän kokee saaneensa sitä kautta paljon.

– Muutos avasi uusia ovia elämässäni. Aloin muun muassa Hyvä terveys -lehden bloggariksi ja uskaltauduin mukaan Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailuun, josta olin haaveillut. Haastoin itseni ja uskalsin.

Lignell kuitenkin korostaa, ettei olennaista ollut se, miten paljon he Janin kanssa tanssikisassa treenasivat tai mitä saavuttivat, vaan se, mitä tanssi hänelle avasi. Hän uskaltautui epämukavuusalueelle ja oppi tanssin kautta nauttimaan omasta kehostaan. Lignell suositteleekin tanssia kaikille.

Myös ajoittaista epämukavuusalueelle menemistä Lignell suosittelee jokaiselle.

– Mitään ei koskaan saa, jos ei kokeile ja yritä.

Lignell kuitenkin muistuttaa asiasta, joka kannattaa kaikessa tekemisessä pitää mielessä.

– Vaikka elämässä kaikki olisi ulkoisesti täydellisesti, mutta elämästä puuttuu ilo, ei millään tekemisellä ole merkitystä.

23

Sisäisen motivaation metsästys Ravitsemusterapeutti Anette Palssa ei välttämättä puhu asiakkaansa kanssa ensimmäiselle vastaanotolla kertaakaan ruoasta tai syömisestä.

– On tärkeää tutustua asiakkaaseen ihmisenä, jutustella ja kuulla hänelle tärkeistä asioista.

Palssaa harmittaa, että puhutaan paljon lempeistä keinoista elämäntapamuutosten ohjaamisessa, mutta silti haetaan ja jaetaan kymmenen kohdan listoja, sääntöjä, asiantuntijuutta, valmiita ohjeita ja ratkaisuja.

Elämäntapamuutoksia eletään kuureina tai projekteina, ja aika harvoin ne toimivat.

– Asiantuntija on usein keskiössä.

Asiakkaatkin monesti odottavat ammattilaiselta kuria, kontrollia ja valvontaa. Tällöin muutoksille haetaan ulkoista motivaatiota, joka ei ole tie pysyviin muutoksiin.

– Pitäisikin löytää se palo asiakkaan sisäisen motivaation herättämiseen ja sen vahvistamiseen. Helppoa se ei ole, myöntää Palssa.

OSAAMINEN JA ONNISTUMINEN TÄRKEINTÄ Palssan ohjeet sisäisen motivaation metsästykseen ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, lauma ja hyvän tekeminen.

– Lähtökohtana minulla on, että vastaanotolle täytyy tulla vapaaehtoisesti. Ei puolison, työnantajan, työterveyden tai kenenkään muun lähettämänä. Vain asiakas yksin päättää itsestään ja hänellä on vapaus valita, mitä hän tekee.

24

– Ylipainoon liitetään tällä hetkellä todella paljon syyllisyyttä.

Ihmisellä on oikeus olla myös ylipainoinen ja tyytyväinen itseensä kaikkine kiloineen. Onkin tärkeää kysyä, millaisessa painossa tai kunnossa asiakas itse haluaa olla. Näin muutos lähtee rakentumaan vapaaehtoisuudelle ja asiakkaan omien toiveiden pohjalle.

– Kyvykkyys liittyy asiakkaan minä­­p ystyvyyteen. Hänellä tulee olla aina sellainen tunne, että hän pystyy ja kykenee sovittuihin muu­toksiin. Osaa ja onnistuu. Siksi pienet tavoitteet ovat hyviä väli­ etappeja. Ylipäätään tavoitteissa ei kannata sortua ylilyönteihin.

Me kaikki haluamme tulla hyväksytyiksi omina itsenämme, emmekä halua poiketa liikaa porukasta. Onkin hyvä tiedostaa, miten ympärillä olevat ihmiset, tiedostamattakin, vaikuttavat elämäntapamuutoksissa. Onko lauma hyvä vai paha? Vahvistaako se muutoksessa vai ehkä estää sitä?

Olemme valmiita ponnistelemaan itselle merkityksellisten asioiden ja läheisten vuoksi. Halu tehdä hyvää istuu meissä voimakkaana. Kun lähipiiri on onnellinen, myös oma onni on suurempi. Esimerkiksi isovanhemmat haluavat monesti huolehtia itsestään, jotta voisivat hoitaa lapsenlapsiaan.

– Kun ymmärtää, että syy huolehtia itsestä on elämä itsessään, ollaan sisäisen motivaation syntysijoilla. Jos vain ulkonäön vuoksi liikkuu ja syö terveellisesti, hommasta katoaa pohja jossakin vaiheessa, tietää Palssa monen vuoden asiakastyön pohjalta.

Tuoteuutuuksia ja ryhmäliikuntamaistiaisia Liikuntavälineuutuuksina kokeiltiin muun muassa vastusta ja joustoa sauvakävelyyn tuovia Bungypump-kävelysauvoja ja fascia-kalvojen itsehuoltoon tarkoitettuja fascia-kampoja.

Vuoden 2014 liikuntatuotteena palkittu Bailamama Women opetti naisille tärkeää lantionpohjalihastreeniä ryhmäliikuntamuotona hauskasti ja rennosti.

Tanssitunnit ovat Kunnon Laivallakin suosittuja vuodesta toiseen. Marco Bjurströmin Happy Hour veti kannen täyteen tanssijoita. Kuumia lattarirytmejä nautittiin Raakel Lignellin ja Jani Rasimuksen tunnilla sekä RUMBITA Fuerten parissa.

Pekka Kataisen Sweat & Dance on takuuvarma hymyn ja sykkeen kohottaja.

Lisätietoja: www.kunnonlaiva.fi Kunnon Laiva järjestetään joka toinen vuosi.

Seuraavan kerran risteillään vuonna 2017.

Aikamme eetokset Dosentti Piia Jallinoja Kuluttajatutkimuskeskuksesta nosti esiin tämän ajan kaksi eetosta, jotka vaikuttavat siihen, miten me liikumme tai emme liiku: työ ja kuri sekä nautinto ja kulutus.

Työhön ja kuriin liittyy yksilön velvollisuus edistää terveyttään: ruoka on ravitsemusta, liikunta terveyden edistämistä, meillä on selkeät tavoitteet ja siinä pärjäämisen merkkinä on lihaksikas keho.

Toinen eetos johtaa meidät jopa moraaliseen velvollisuuteen etsiä nautintoa kaikilla alueilla: ruoka on makuja ja kulttuureja, liikunta ja liikkumattomuus elämyksiä ja nautinnon lähteitä, meillä on vapaus toteuttaa mielihalujamme ja tunne ohjaa toimintaamme.

– Kurinalainen ponnistelu on modernin liikunnan vahva pohjavire. Kaikkensa antaneet äärisuorittajat ovat oman aikamme vastineita keskiaikaisille pyhiinvaeltajille.

Jallinoja haastaakin pohtimaan liikkumista vailla suunnitelmaa, vailla pyrkimystä. Liikkumista ilman liiallista ponnistelua ja yrittämistä. Niin, että liikunta voi olla vain päämäärätöntä leikkiä ja tuottaa jo itsessään mielihyvää.

25

TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: ANNA MIIA MALVELA DAMMERT, JOUNI KALLIO

Lujasti lempeä – itselle Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio avasi Kunnon Laivan tunneryöpyn lauantai-iltana.

Hän kuvasi lämpimästi, mutta niin totuutta kouraisevasti arjen ansoja, joihin me itse kukin lankeamme. Kallio tarjosi näille ansoille vaihtoehtoja – miten voisimme valita ja elää toisin, jotta olisimme itselle ja toisillemme lujasti lempeitä.

26

Liiallinen ajattelu ja tietämiseen turvautuminen ovat tätä päivää. Kun jokin nyppii meitä, voisimmekin liiallisen ajattelun ja itseanalysoinnin sijaan vain havainnoida, kuka minä olen ja mitä minussa tapahtuu. Pois ajatukset ”ääh, mahassa on selluliittia” tai ”auts, pakaraa vihlaisi”. Sen sijaan ”mielenkiintoista, tällaista minussa tapahtuu”.

Etsimme usein asiantuntijoita tai auktoriteetteja tietämään, mitä minun pitää tehdä. Haetaan vinkkejä ja listoja asiantuntijoilta painonhallintaan, liikkumiseen ja parisuhteeseen. Halutaan loisteliaampaa työtä, intohimoisempaa parisuhdetta, kiinteämpää kehoa, tiukempaa ruokavaliota ja parempaa elämää.

– Minultakin pyydetään yhteen jos toiseen aiheeseen vinkkilistoja, miten tulla paremmaksi ihmiseksi siinä ja tässä suhteessa. Todellisuudessa on tasan yhtä monta tapaa muuttaa elämää kuin on ihmisiä.

– Entäpä jos ei olisikaan hyväksi olla koko ajan oman elämänsä superprojekti ja suorittaa sitä parempaa versiota elämästään? kysyy Kallio.

”Elä hyvä, tavallinen elämä.”

TURVAA TOISISTA Jatkuva kiire aina ja kaikkialle on ajan henki. Sitä tärkeämpää olisi kohdata toisemme ja itsemme. Pysähtyä avoimesti ja aidosti.

– Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, ei vain katsotuksi.

Mihin meillä onkaan niin kiire? Kallio muistuttaa, että emme kuitenkaan voi olla kerralla kuin yhdessä paikassa tekemässä yhtä asiaa.

– Ole läsnä hetkessä tässä ja nyt. Asioita ei voi suorittaa kaikkia kerralla, mutta peräjälkeen kyllä.

– Se ei silti tarkoita, etteikö asioita voisi suunnitella pidemmälle. Elämä on kuitenkin tässä hetkessä ja jos on koko ajan kiire suorittamaan seuraavaa tehtävää, voi elämä jäädä elämättä.

Kallio on huolissaan myös meidän suomalaisten heikkoudesta, yli-itsenäisyydestä. Pitää pärjätä itse, viimeiseen saakka. Se näkyy esimerkiksi siinä, että jo teini-ikäiset haluavat olla vahvoja ja itsenäisiä.

– Vaihtoehtona on viisas riippuvuus toisista. Läheisten kanssa olisi hyvä käydä tunteitaan läpi. Jokainen itse nielty ja itseensä haudattu tunne rakentaa pala palalta muuria toistemme väliin, esimerkiksi parisuhteessa, tietää Kallio.

HYVÄKSY KAIKENLAISET TUNTEET ”Ei tunnu missään” on tyypillinen asenne, kun kohtaamme huonoja uutisia. Me suomalaiset ajattelemme helposti, että vain kärsimyksen kautta saavutamme kirkkaimman kruunun.

– Kaikista negatiivisista tunteista ei ole mahdollista vapautua, eikä niistä vapautuminen olisi inhimillisyyttä tai ih-

misyyttä lainkaan. On hyvä kunnioittaa kaikenlaisia tunteita, iloa, surua, vihaa ja ärsytystä.

Tunteet tarttuvat ja yhteys ihmisten välillä syntyy tunteista.

– Elämä ei voi olla koskaan pelkkää onnea ja autuutta. Esimerkiksi parisuhde, jossa kaikki on aina täydellisesti, on joko kaksi viikkoa vanha tai ei ollenkaan todellinen. Hyväksy kaikenlaiset tunteet, myös ne kielteiset, Kallio kannustaa.

Negatiivisia asioita, ahdistusta ja pahaa oloa on kaikkien arjessa. Niiden vastustaminen kuluttaa paljon energiaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kun hyväksyy asioiden huononkin tilan, se tuo rauhaa ja tilaa toimia asioiden edistämiseksi.

ILOA JA MYÖTÄTUNTOA ELÄMÄÄN Kaikille tuttuja ansoja ovat kontrolli, vahtiminen ja itsekuri. Koko ajan tulee huolehtia, että pysyy itsensä tai muiden asettamissa rajoissa vaikkapa syömisen ja liikkumisen osalta.

– Kontrolli kuuluu tietyllä tapaa ihmisyyteen ja siinä on paljon hyvääkin. Se tuo rajoja ja ennakoitavuutta, jotka puolestaan luovat turvaa. Siinä vaiheessa, kun vahtimisesta tulee itselle vankila, elämä katoaa.

– Myötätunto kuuluu myös itseltä itselle. Toisinaan on hyvä antautua, suostua ja heittäytyä. Kokea sen jatkuvan piiskaamisen ja rajoittamisen tilalla itsearmoa ja itsemyötätuntoa.

Miettiä, mitä rakkaus tekisi tässä tilanteessa.

Kallio kannustaa meitä myös leikkimään ja hellittämään hetkeksi.

– Supertärkeily ja itsensä jatkuva nostaminen on yksi ajankuvan ansa, vaikka näinä vaikeina aikoina mikään ei ole tärkeämpää kuin järjetön ilo.

”Mittaa elämäsi rakkaudessa.”

TAVALLINEN ELÄMÄ RIITTÄÄ Kallio puhuu hyvin viisaita sanoja. Elämme helposti joko tai -elämää. Kallio kehottaa kääntämään suuntaa sekä että -ajatteluun. Osaisimme ajatella, että myös se toisen ajatus, mielipide tai asenne on yhtä totta.

Monesti eteemme tulee vaikkapa ikävä sähköposti tai ankarasti kritisoiva puoliso. Niissä hetkissä Kallio toivoo meidän pystyvän seisomaan aina kahdella jalalla, ottamaan huomioon järki ja tunteet.

– Älä tee päätöksiä tai lauo vastauksia tunnekuohussa.

Odota hetki, hengitä, nuku vaikka yön yli ja toimi vasta sitten. Anna järjelle mahdollisuus vaikuttaa.

Lopuksi armollinen, rakastava ja kaikille mahdollinen neuvo. Elä riittävän hyvä, tavallinen elämä, ei sen kummempaa.

– Toiveeni on, että kun viimeinen päivä tulee, voisin mitata elämäni rakkaudessa, Kallio päättää ja yleisö nyökkää kyyneleitä pyyhkien.

27

TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: JOUNI KALLIO

Luentonsa aluksi Saarinen kertoi toivovansa, että hänen esityksensä aiheuttaa kuulijassa sysäyksen ja jokaisessa yksilössä tämä sysäys on todennäköisesti erilainen. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää toinen seikka, jonka Saarinen luentonsa aluksi totesi. Saarisella ei ole tapana paljastaa etukäteen luentonsa teemoja, jottei kuulija jää vallitsevien ajatustensa vangiksi. Jokainen kuulija varmasti lähtikin Saarisen luennolta mielessään erilainen kokemus, erilaiset tunteet ja erilaiset ajatukset. Kylmäksi luento tuskin ketään jätti.

Arvojen mukainen elämä on hyvä elämä

MYÖTÄELÄMINEN JA VÄLITTÄMINEN TÄRKEITÄ TAITOJA

Välittäminen, myötäeläminen ja tunnustuksen antaminen ovat taitoja, joita kannattaa harjoitella Kunnon Laivan luento-osuuden päättäneen filosofi Esa Saarisen luentoa voisi luonnehtia hyvän elämän ja inhimillisyyden, välittämisen ja myötäelämisen puolustuspuheeksi. Saarisen esitys houkutteli Atlantis Palacen täyteen kuulijoita, jotka eläytyivät valovoimaisen puhujan esitykseen laajalla tunneskaalalla. Useita kertoja puolitoistatuntisen luennon aikana kuulijakunta räjähti kollektiiviseen nauruun. Toisaalta silmäkulmat kostuivat ja kyyneleitä pyyhittiin Saarisen kertoessa koskettavia tarinoita elävästä elämästä.

Saarisen mukaan meissä jokaisessa on enemmän hyvää kuin päällepäin näkyy.

Tämä hyvä voi tulla esiin jokapäiväisissä arkisissa kohtaamisissa. Tärkeintä olisi jokaisen omalta kohdaltaan miettiä, miten itse voi toimia niin, että toisessa ihmisessä oleva hyvä pääsee esiin.

Saarinen puhui luentonsa aikana paljon inhimillisestä lämmöstä. Hänen sanomansa on, että kuka tahansa meistä voi tarjota toiselle inhimillistä lämpöä. Jokainen meistä pystyy myötäelämiseen ja voi myös kehittyä siinä. Kyse on usein siitä, kuinka tärkeänä pidämme sitä, että toiset ihmiset voimaantuvat kohtaamisestamme ja toimimmeko niin, että näin tapahtuu. Koska elämää eletään kanssaihmisten rinnalla, kannamme vastuun myös toisista ihmisistä.

– Usein olisikin paikallaan kysyä itseltään, mitä minä olisin voinut tehdä muiden eteen, sen sijaan, että miettii, mitä muut olisivat voineet tehdä minun eteeni, Saarinen muistuttaa.

Toisen ihmisen hyväksi itsensä likoon laittaminen on yksi välittämisen syvimmistä muodoista. Konkreettisen osoituksen tästä Saarinen sai omalla kohdallaan kevättalvella 2014.

Saarisen assistentti Jaakko Korhonen onnistui Espoon Dipolin pihalla ripeällä toiminnallaan taltuttamaan Saarisen kimppuun yllättäen veitsen kanssa hyökänneen opiskelijan. Saarinen on edelleen silminnähden kiitollinen henkensä pelastaneelle Korhoselle.

– Jaakko on selvästi sisäistänyt ajatuksen itsensä likoon laittamisesta ja toisesta ihmisestä välittämisestä.

GOOD JOB – PISTE Voimme omalla toiminnallemme – oikein valituilla sanoilla ja teoilla – kohottaa toista ihmistä. Saarinen puhuu toisen ihmisen plus-kohtaan osumisesta. Tunnustuksen saaminen toiselta ihmiseltä tuntuu meistä jokaisesta hyvältä. Pienelläkin huomionosoituksella tai vaikkapa kehulla voi olla uskomattomat vaikutukset itsetunnolle ja hyvinvoinnille.

Saarinen varoittaa kuitenkin kompastumasta ansaan, joka on melko yleinen varsinkin parisuhteissa. Liian usein vaikkapa puolisolle annettua kehua jatketaan mutta-lauseella. ”Tosi

28

hienoa, että korjasit tuon repsottaneen kaapinoven, mutta miten sä nyt siihen tuollaiset saranat valitsit.” Pitäisi malttaa laittaa piste kehun perään, vaikka asiassa olisi kehujen lisäksi jotain huomautettavaakin. Näin kehujen saaja todennäköisesti mielellään jatkossakin auttaa tai tekee palveluksen, kun ei koe saaneensa haukkuja, vaan kehuja.

– Sanotaan sille puolisolle ”good job”. Ja huomio, sen perässä on piste, ei pilkku, Saarinen alleviivaa.

– Sillä, onko osuttu plus-kohtaan vai miinus-kohtaan, on suuri merkitys sen kannalta, ottaako puoliso mielellään sen seuraavan askeleen.

ÄLÄ ANNA AJATUSTESI KAHLITA Olemme kaikki ajattelevia olentoja. Ajatukset ovat tarttuneet jostakin mukaan, mutta on tärkeää huomata, että ne voivat ohjata meitä yllättävän paljon.

– Omia ajatuksiaan on syytä tarkkailla, jotta voi ymmärtää toimintaansa ja tarvittaessa muuttaa sitä.

On myös helppoa jäädä ajatustensa ja totuttujen toimintatapojensa vangiksi. Asioihin on kuitenkin usein löydettävissä erilaisia lähestymistapoja, jos niitä vain tulee ajatelleeksi.

Saarinen toteaakin, että on tilanteita, joissa ei vaadita muuta kuin tavanomaisuutta, mutta toiset ihmiset pyrkivät tällaisissakin tilanteissa tekemään jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Esimerkkinä tästä Saarinen kertoo mikkeliläisestä taksiautoilijasta, joka tilanpuutteessa sijoitti Saarisen istumaan koululaiskuljetuksia varten varatulle istuimelle farmariauton tavaratilaan. Yhtälailla hän olisi voinut kehottaa Saarista tulemaan perässä toiselle taksilla, mutta hän ei pelännyt ratkaista tilannetta toisella tavalla, vaikka joutuikin sijoittamaan nimekkään filosofin ahtaaseen takakonttiin.

– Tämä kaveri ei tyytynyt tavanomaiseen, Saarinen hehkuttaa.

Helposti toimimme myös eräänlaisten sisäänrakennettujen käytäntöjen mukaisesti. Saarisella itsellään on tapana kätellä jokainen hänen luennolleen saapuva henkilö.

– Tämä ei ole totuttu käytäntö, mutta voisiko joku silti toimia niin. Totta kai voi, Saarinen kannustaa.

ARKISIA UNELMIA Saarinen kannustaa jokaista pyrkimykseen elää omien henkilökohtaisten arvojensa mukaista elämää.

Saarinen lopetti luentonsa kertomalla oman tulevaisuudenunelmansa, joka hänen mukaansa kuvastaa hyvää, arvojen mukaista elämää. Siinä Saarinen 80-vuotiaana saapuu vaimonsa kanssa Ekbergin kahvilaan, johon on sovittu tapaaminen avioparin kaksospoikien kanssa. Pojat odottavat jo vanhempiaan kahvilassa, ja toinen auttaa äidiltään takin päältä, jonka jälkeen istuudutaan yhdessä pöytään, jonka pojat ovat varanneet etukäteen, koska tietävät äitinsä haluavan istua juuri tietyssä pöydässä tutussa kahvilassa.

– Tässä tulevaisuudenkuvassa tiivistyy unelma arjessa ilmenevästä arvonannosta ja toisen kohottamisesta, Saarinen lopettaa.

29

MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Liikunta­ neuvojan saappaissa Liikuntaneuvontaprosesseja on käynnissä yhä useammassa kunnassa ja neuvontapalvelun näkyvyys on selvästi lisääntynyt.

Toimivia käytäntöjä mallinnetaan eri puolella Suomea ja pyrkimys on saada liikuntaneuvonta juurtumaan osaksi kuntalaisten elintapaohjausta ja hyvinvointipalvelua.

Liikunta- ja soteyhteistyö liikkumattomuuden nujertamiseksi on siis käynnissä, mutta monta askelta on vielä ottamatta.

Liikuntaneuvojan rooli liikkumaan aktivoinnin palveluketjussa on keskeinen. Liikuntaneuvoja tapaa asiakkaan tavallisesti useaan kertaan ja toimii ”sparraajana” ja tukihenkilönä asiakkaan liikuntaan aktivoitumisessa osana elintapamuutosta.

Liikkumattomuuden lisäksi ylipaino ja heikentyneet elintavat ovat tyypillinen syy liikuntaneuvontaan ohjautumiseen.

Harvalla asiakkaalla on yksi peruste tulla neuvontaan. Useimmiten kyseessä on elintapavyyhti, jota lähdetään purkamaan lempeästi asiakkaan ehdoilla ja tavoitteilla. Usein taustalla on jo terveyshaittoja, jotka pyritään pysäyttämään.

ASIAKASLÄHTÖISET TAVOITTEET JA MUUTOKSET Käytännön toimijoiden mukaan heiltä tarvitaan ennen kaikkea kuuntelemisen taitoa, jotta prosessi etenee asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti. Mitä asiakas tavoittelee, mihin hän on valmis ja mistä lähdetään liikkeelle? Haasteena on auttaa asiakasta ymmärtämään, että muutokseen tarvitaan motivaation lisäksi aikaa. Jos asiakkaan tavoite on terveet elintavat, pitkäjänteistä muutosta ei tehdä viikossa, eikä kuukaudessa.

Erilaiset kannusteet innostavat asiakasta toisaalta liikuntaneuvonnan pariin, mutta myös arjen liikunnallistamiseen. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungilla on käytössä BMI-kortti (BMI yli 40), joka on hyvä esimerkki toimivasta käytännöstä.

Myös muut täsmätoimenpiteet, kuten maksuttomat tai edullisemmat kuntosaliliput tai liikuntakokeilukerrat, välinelainaus ja materiaalit ohjaavat kohti muutosta.

voitteista ja neuvonnan kohderyhmästä. Mittarien käyttö ei saa olla itsetarkoitus, mutta selvää on, että jotain pitää seurata, jotta liikuntaneuvonnan hyöty voidaan todentaa.

Mittareita käytetään ainakin vielä hyvin kirjavasti, mutta ehkä tulevaisuudessa, kokeilujen jälkeen, neuvonnan mittauksia voidaan yhtenäistää.

PALVELUISTA TIEDOTTAMINEN JALKATYÖTÄ Liikuntaneuvojan työpanosta tarvitaan liikuntaneuvontaprosessin toteutuksen lisäksi myös tiedottamaan, miten liikuntaneuvontaan ohjaudutaan ja mitä tapahtuu sen jälkeen.

KKI-ohjelman, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Liikunnan aluejärjestöjen meneillään oleva terveydenhoitajien Liikunta osana elintapaohjausta -koulutuskiertue on osoittanut, että vain kourallinen terveydenhoitajista tietää kuntansa liikuntaneuvontapalvelusta. Tarvitaan säännöllistä sisäistä ja ulkoista tiedottamista, jotta palvelu löytää oikean kohderyhmän ja jotta sinne johtava polku on selkeä kaikille asiakasta opastaville tahoille.

Käytäntö on osoittanut, että kannattaa laatia konkreettinen tiedotussuunnitelma, jota tarkennetaan säännöllisin väliajoin. Yksi onnistuneimpia tiedonsiirtotapoja on käytäntö, jossa liikuntaneuvoja säännöllisesti jalkautuu terveysasemille, liikuntatoimeen, työterveyteen, yhdistyksiin, asukastuville sekä erilaisiin työryhmiin.

KONKREETTISIA HYÖTYJÄ ESIIN HYÖTY PITÄÄ TODENTAA Liikuntaneuvoja kaipaa työnsä tueksi toimivia mittareita. Mittarien käyttö vaihtelee huomattavasti riippuen asiakkaan ta-

30

Liikuntaneuvontaprosessin aikana asiakasta tuetaan omatoimisen ja/tai organisoidun liikunnan pariin. Ohjautumisen tulisi olla selkeää ja tarjonnan kohdata tarpeet. Tarvitaan lii-

TOIMIVA MALLI

kuntaryhmiä, jotka on suunnattu suoraan neuvonnan asiakkaille tai liikkujille, joilla ei ole liikuntataustaa tai kokemusta liikuntaryhmistä.

Liikuntaneuvonnan positiivisia tuloksia on hyvä tehdä näkyväksi asiakasesimerkein sekä terveysmittausmuutoksina ja kustannusvaikutuksina. Konkreettinen esimerkki organisaation hyödystä on terveysaseman fysioterapiajonojen lyhentyminen tai 2-tyypin diabetespotilaiden vastaanottokäyntien väheneminen. Kustannusvaikutusten mittaamiseen voi etsiä kumppaneita tutkimusyhteisöistä.

Liikuntaneuvojan saappaat ovat siis suuret, toimenkuva on usein laaja ja vaatii kokemusta ja näkemystä. Kentällä tapaa motivoituneita neuvojia ja voi vain hämmästellä näiden ihmisten osaamista ja kehittämisintoa!

KOULUTUSTA AMMATTILAISILLE KKI-ohjelma järjestää vuosina 2015–2017 liikuntaneuvontakoulutuksia eri puolilla Suomea yhteistyössä UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Koulutukset on suunnattu kaikille liikunnan palveluketjussa toimiville ammattiryhmille. Koulutusten sisältö suunnitellaan alueellisten tarpeiden mukaan.

LIIKUNTANEUVONNAN KEHITTÄMISTÄRPIT •

Liikunnan puheeksi ottaminen kaikkien liikunnan palveluketjussa olevien ammattiryhmien toimesta

•

Selkeä ohjautumiskäytäntö liikuntaneuvontaan

•

Oikean kohderyhmän rekrytointi

•

Säännöllinen tiedonkulku hallintokuntien välillä

•

Toimiva potilastietojärjestelmä koskien kaikkia palveluketjussa toimivia

•

Liikuntaneuvonnan ja asiakkaan arvojen ja tavoitteiden kohtaaminen

•

Asiakkaiden drop outit, niiden kirjaaminen ja käytännön toimenpiteet

•

Ohjautuminen organisoidun liikunnan pariin, liikuntaneuvonnan jälkeinen liikuntatarjonta

•

Arviointi- ja seurantatyökalujen kehittäminen

Lisätietoja: KKI-ohjelma Kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi www.kkiohjelma.fi/liikuntaneuvonta

Lappeenrannassa liikuntakortti ylipainoisille ja työttömille Lappeenrannan LIIKKEELLE! – huolehdi hyvinvoinnistasi -liikunta­neuvontahanke keskittyy yhä tarkemmin kahteen yhteiskunnallisestikin tärkeään kohderyhmään: ylipainoisiin (BMI yli 30) ja työttömiin työnhakijoihin. Vuoden 2015 tammikuusta alkaen ne henkilöt, joiden BMI on 40 tai yli, voivat saada erityisliikunnan uinti- ja kuntosalikortin.

Kortti myönnetään vuodeksi kerrallaan ja kortin saadakseen tulee asiakkaan varata aika liikuntaneuvontaan, jossa tehdään asiakkaalle yksilöllinen liikuntasuunnitelma sekä tarkistetaan asiakkaan perusteet uinti- ja kuntosalikortin myöntämiselle. BMI-kortin hinta on 60 euroa ja kortti oikeuttaa asiakkaan käyttämään liikuntatoimen uimahallia ja kuntosalia, vaikka päivittäin.

Lokakuuhun mennessä kortteja on myönnetty 109 kappaletta ja parhaillaan sen vaikuttavuudesta tehdään tutkimusta. Vuoden 2016 alussa pystymme kertomaan enemmän tuloksista, nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Lisätietoja: Lappeenrannan kaupunki ohjauspalvelun esimies Aija Rautio puh. 040 513 8140 aija.rautio@lappeenranta.fi

31

motions gnistan I Kauniala söker man kvalitet i de sista arbetsåren genom motionsrådgivning

Mer fart i vardagen med elcykel Har man en surrande elmotor som hjälp cyklar man lätt flera kilometer än man hade tänkt. Även elassisterade fraktcyklar med plats för såväl pick och pack som barn minskar bilism.

I projektet Kokeilupyörä tog man cykeln vid hornen för att öka vardagsmotionen. I Kangasala testade man huruvida en elcykel skulle öka cyklandet till och från arbetet på sträckor på över tio kilometer och huruvida en elassisterad fraktcykel kunde ersätta den andra bilen i familjen. Kangasala lämpade sig särskilt bra som testort eftersom det är en av kranskommunerna kring Tammerfors, arbetsresorna är i genomsnitt 16 kilometer långa och kollektivtrafiken betjänar ganska dåligt utanför bandtätorten.

Tanken med projektet var att låta människor i olika livssituationer testa hur en elcykel skulle passa till den egna vardagen. Sammanlagt sju Kangasalabor fick testa en elassisterad cykel via projektet under cirka en månad.

ELCYKLA TILL ARBETET? Med elcykel avses en elassisterad cykel. Som kraftkälla fungerar ett batteri som man kan ladda upp hemma. I några få modeller laddas batteriet när man bromsar.

32

Elcyklar lämpar sig särskilt bra för cykling till och från arbetet. Även om man inte blir svettig av att cykla med elcykel, ger det desto fler hälsovinster ju längre man cyklar.

Motorn i cykeln fungerar endast när man trampar. Motorn kan ställas in på olika effekter och den stannar när farten överstiger 25 kilometer i timmen.

Om det blir vanligare med elcyklar kan det minska privatbilism och utsläpp samt föra med sig rymlighet i stadsrummet. Cyklar man till och från arbetet behöver man sällan krypa i rusningen.

Enligt Jari-Matti Auttila från företaget Move&Go som levererade elcyklarna till testprojektet i Kangasala kan man köpa en lämplig elcykel för arbetsresor för 1 500–2 500 euro och ett konverteringskit för 650–1 200 euro.

– I cyklar som kostar högst 1 500 euro kan man stöta på problem med elen. All den utrustning som ingår i en cykel på över 3 000 euro är inte ens nödvändig om man bara cyklar till och från jobbet. Det lönar sig också att noggrant kontrollera att ett konverteringskit lämpar sig för ens gamla cykel. För motorn är det terrängen som ställer krav, konstaterar Auttila.

TEXT: KATRI SIIVONEN / FOTO: STUDIO VALOISA NAURIS

Anställda på tröskeln till pensionsåldern utgjorde målgruppen för åtgärderna i det tredje skedet av det I form för livet -finansierade utvecklingsprojektet Kauniala Kunnon Iskuun som genomfördes vid Kauniala sjukhus 2012–2014. Genom åtgärderna ville man hjälpa de som blir pensionerade inom de närmaste åren att bevara sin arbetsförmåga fram till pensionsåldern.

Målen i det tredje skedet var att främja aktivitet och motion i de anställdas vardag, förebygga och minska symtom i stöd- och rörelseorganen, minska antalet sjukfrånvaro, förebygga förtidspensionering samt eventuellt även förlänga tiden i arbetslivet.

I Kauniala har s a t sn in g a r n a p å personalen i pensionsåldern tagit sig till uttryck i form av helhetsbetonade fördelar.

– Förebyggande åtgärder för hälsan är allt viktigare, vare sig man ser på saken ur en individs eller samhällets perspektiv. Människor som mår bra både fysiskt och psykiskt när de blir pensionerade har en positiv inverkan även på nationalekonomin, eftersom deras behov av social- och hälsotjänster är mindre, konstaterar sakkunnig Anne Savolainen som svarade för samordningen av projektet.

MOTIONSRÅDGIVARE SOM STÖD PÅ VÄGEN MOT EN AKTIV LIVSSTIL Avgiftsfri motionsrådgivning erbjöds de anställda som blir pensionerade inom fem år, såväl ordinarie anställda som vi-

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: MULTIDOC

karier inom samtliga yrkesgrupper. Ansvarig för den personliga motionsrådgivningen var husets egen fysioterapeut Petri Eerola. Cirka tio timmar av Eerolas arbetstid skulle användas för motionsrådgivningen varje månad.

– Motionsrådgivningen inleddes eftersom det finns många i Kauniala som kommer att gå i pension inom de närmaste åren. Den största orsaken till sjukfrånvaro hos oss är just sjukdomar och symtom i stöd- och rörelseorganen, förklarar Eerola.

Klienterna söker sig till motionsrådgivningen antingen på eget initiativ eller också kan företagsläkare eller -hälsovårdare uppmuntra dem att ta kontakt med Eerola. Klienten besöker motionsrådgivarens mottagning 1–3 gånger under en process på högst ett år. Besöken äger rum på klientens fritid. För klienten ordnas även en extra hälsokontroll vid företagshälsovården vid behov.

Rådgivningen inleds med en intervju med klienten i syfte att kartlägga hur aktiv klienten är i vardagen, hur mycket och på vilka sätt han eller hon motionerar samt hurdana matvanor klienten har. Även de personliga målen med tanke på motions- och levnadsvanor diskuteras och dessutom gör man tillsammans upp en plan för vardagsaktiviteten. Klienterna har möjlighet att också få handledning av motionsrådgivaren i gymträning eller vattenlöpning. Därutöver uppmuntrar man klienterna att testa olika motionsgrenar tillsammans med den övriga personalen, motionera på väg till och från arbetet, delta i motions- och viktkontrollgrupper som företagshälsovården ordnar samt söka sig till de kommunala motionstjänsterna eller olika motionsföreningar. Vid behov ingår även handledning i arbets­ ergonomi i rådgivningen.

TEXT: ANNA SUUTARI / FOTO: MIKKO KÄKELÄ

Man kan vara stolt över sin arbetsgivare när man är pensionerad SENIORSEKTIONEN UPPRÄTTHÅLLER SOCIALA RELATIONER

De anställda vid Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt blir inte övergivna när det gäller motion när de blir pensionerade.

Arbetsgivaren stöder de pensionerade anställdas motionsintressen på fritiden på samma sätt som den gör för de anställda.

Det finns en särskild förening för personalens fritidsaktiviteter, Vapari ry med 20 undersektioner. De pensionerade anställda kan fortsätta i samtliga sektioners verksamhet men de har även en egen seniorsektion.

I seniorsektionen är gemensamma aktiviteter och gemenskapsandan viktiga motivationskällor för deltagandet. Seniorsektionsverksamhet ordnas i regel på dagtid. Därmed är den en naturlig sektion för pensionärer.

– I seniorsektionen finns många som motionerar för egen glädje och som är med i verksamheten inte bara för motionens utan också för sällskapets skull.

Sanna idrottsentusiaster fortsätter ofta med sin hobby inom andra sektioner inom Vapari, till exempel i skid- eller löpningssektionen, förmodar planeraren av hälsomotion Minna Keskitalo.

Marja-Liisa Pylväs, 68, som gjorde sin karriär som sjuksköterska och huvudförtroendevald samt inom rekrytering vid Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt och vid Uleåborgs universitetssjukhus, var ordförande för Vapari när hon ännu var med i arbetslivet och är nu en aktiv pensionär och medlem i seniorsektionen.

Pylväs deltar i planeringen av seniorsektionens verksamhet och kommer med idéer om lämpliga aktiviteter. Verksamheten är också väldigt mångsidig.

– Vi kommer att ha en föreläsning i temat hudvård samt en gemensam friluftsdag sedan på våren. Särskilt omtyckta är olika slags utflykter och förstås julfester.

Nu kommer vi även att ha möjlighet att vara med och se Uleåborgs stadsorkesters generalrepetitioner.

Seniorsektionen stöder sektionens verksamhet ekonomiskt men medlemmarna ska ofta betala en liten självrisk­ andel för utflykterna.

– Man vill hålla verksamheten förmånlig så att tröskeln till att delta skulle vara så låg som möjligt, säger Pylväs.

Sjukvårdsdistriktet har ett eget modernt och rymligt gym som även pensionärer aktivt använder – avgiftsfritt. På gymmet ordnar seniorsektionen även handledning i användningen av gymapparaterna. Handledningen uppmuntrar också nybörjare att delta i verksamheten och når bra även dem som bara rör sig lite.

– Seniorsektionens möten är väldigt trevliga. Det är roligt att få träffa gamla arbets­kamrater och höra vad som hänt sedan sist. Nätverket från arbetslivet har inte helt försvunnit. Vi träffas bara mera sällan.

Marja-Liisa Pylväs uppskattar sin före detta arbetsgivares satsningar på personalens välbefinnande.

– Dylika möjligheter till personalverksamhet och att man ser till personalens välbefinnande ökar arbetsgivarens dragningskraft. Sådant uppskattar de anställda verkligen, vet den nöjda pensionären.

TEXT: KATRI SIIVONEN / FOTO: MIKKO TÖRMÄNEN

33

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi.

Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä.

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Elina Ahola, elina.ahola@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 020 748 2603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, Puh. 050 406 4789 Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi puh. 0400 412 981 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Janniina Riihelä, janniina.riihela@kymli.fi puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35

TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: JIRI HALTTUNEN, STUDIO JUHA SORRI

Materiaaliuutuudet Materiaaliuutuudet Liikuntaneuvontaesite Liikuntaneuvontaesitteessä esitellään liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua. Siinä perustellaan liikuntaneuvonnan hyöty terveyden edistämisen keinona.

Esitteen tavoitteena on 1.

2.

3.

antaa tietoa liikuntaneuvonnan prosessista ja perusteluja liikuntaneuvonnan tarpeesta, tehdä liikuntaneuvontaa näkyväksi ja konkretisoida toimintatapa sekä selkeyttää ja yhtenäistää liikuntaneuvontaa.

Esite sisältää esimerkit liikunnan palveluketjun etenemisestä ja laadukkaan liikuntaneuvonnan toteutuksesta. Esitteessä kuvataan myös selkeän kaavion avulla, miten asiakas etenee liikuntaneuvontaprosessissa.

Liikuntaneuvontaesite on tarkoitettu selkeyttämään liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan määritelmää. Esitteen sisältö pohjautuu Muutosta liikkeellä -linjauksiin, jotka määrittävät terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan tavoitteet vuoteen 2020.

Liikuntaneuvontaesite on 4-sivuinen ja kokoa A5. KKI-ohjelma on tuottanut esitteen yhteistyössä UKK-instituutin kanssa.

Esite on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Tilaa esitteitä osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta.

36

KKI-kuntokortti KKI-kuntokortti on saanut uuden raikkaan ilmeen. Kuntokortin sisältö on pysynyt samana eli edelleen voit kortin avulla seurata omaa liikkumistasi vuoden ajan kirjaamalla ylös päivittäiset liikuntasuorituksesi. Ohjeita liikkumiseen antaa kortin takana oleva UKK-instituutin liikuntapiirakka.

Kuntokortti on 4-sivuinen ja kooltaan 9 x 12,5 cm. Kortit ovat maksuttomia.

Tilaaja maksaa toimituskulut. Kortteja voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Kuntokortit on pakattu 100 kpl:n nippuihin, mutta niitä voi tilata myös pienempiä määriä. Ilmoita aina tilatessasi korttien kappalemäärä, ei nippujen määrää.

37

KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KUNTO-OPPAAT

Hanketukiesite

Matka hyvään kuntoon

•

sisältää hanketuen hakuohjeet

•

Koulutustukiesite •

sisältää koulutustuen hakuohjeet

KKI-kuntokortti •

oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti •

työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Liikuntaneuvontaesite •

esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet • •

SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

•

Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

IFFL-motionshandbok • •

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna tips för god ergonomi samt gott sinnelag

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

• •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana!

• •

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett av­ slappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

SuomiMiehen treeniopas •

kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män •

sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

Pysyvästi paino hallintaan • •

ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen.

32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä • •

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä • •

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä • •

artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni.

28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

38

tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

RAPORTIT Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2014 – TEAviisari • •

nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2014 tietoja vuosina 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin 16 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti • •

kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista 40 sivua

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä.

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

•

Taukojumppaopas 10 e

•

esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen 68 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa • •

esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksen taloudellisista vaikutuksista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla 40 sivua

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • •

kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti •

•

tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveys­ liikuntaa edistämässä •

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia • 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

• •

antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e • • •

kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e •

• •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e •

• •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/ orders.asp.

• • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

MUUT JULKAISUT Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • •

kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta.

Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.

39

KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedottaja Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi

hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen 050 441 4025 elina.tarkiainen@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.

Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Matleena Livson, Valo ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti