Page 1

1 · 2016

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

7

Sote-uudistus ja hyvät kysymykset terveyden edistämisestä

12

Tuija Brax: Järjestöille jää hyvä rooli sote-uudistuksessa

24

Tuottavuusloikka arvoperusteisella työterveyshuollolla


Kipinät SISÄLLYS 1 · 2016

3 4 6 7 8

Pääkirjoitus: Paras tie on keskitie Terveysliikunnassa tapahtuu Tutkittua tietoa Kolumni: Hyviä kysymyksiä soteuudistuksesta Liikuntaneuvonta on juurtunut osaksi arkipäivää Kuopiossa

10 Työyhteisöliikuntaa innovatiivisella otteella Kajaanissa

12 Sote-laista ei saa tulla löperö 15 Terveydenhoitajilla keskeinen rooli liikunnan puheeksi ottamisessa

16 ”Kuin ilmapuntari, joka haistelee

liikuntaneuvonnan toteutumista terveydenhuollossa”

19 Tulosta kohti – lisää virtaa, hyvinvointia ja tuottavuutta

20 Matka hyvään kuntoon -kiertue 22 Intoa ja energiaa Oulussa 24 Työhyvinvoinnissa piilee miljardisäästöt 26 Luuloja ja harhaluuloja suomalaisten elintavoista

10

Puhtaanapito- ja ravitsemusliikelaitos Kajaanin Mamsellin henkilöstö on nauttinut opiskelijoiden toteuttamasta henkilöstöliikunnasta.

16

UKK-instituutin koostama barometri selvittää liikunnan puheeksi ottamista terveydenhuollossa.

22

KKI-Päivien puheenvuorojen pääteemoina nousivat esiin ihmisyys, oivalluttaminen, suosittelu ja simppeliys.

30

Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi arvioi ja yhtenäistää liikuntaneuvonnan käytäntöjä ja kehittää toimivia työkaluja.

28 Kohtaamisessa ihmisyys on tärkein työväline

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

Liikuntaneuvonnan asiakasjoukko on laaja ja vaativa

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Materiaaliuutuudet 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO Forssa Print Oy. 21. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA: JOUNI KALLIO

2

KKI-toimisto Kunnon Laivan 10-vuotisjuhlaristeilyllä. Vasemmalta Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Sari Kivimäki, Elina Tarkiainen, Katri Siivonen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Niina Valkama ja Liisamaria Kinnunen.


Paras tie on keskitie

PÄÄKIRJOITUS KUVA: JOUNI KALLIO

Kuntien elinvoima on suuresti riippuvainen siitä, miten hyvin ne toisaalta sopeutuvat sote-uudistuksen jättämään toimintatyhjiöön ja kuinka vahvasti ne mieltävät roolinsa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Miten turvataan jo nytkin kaventuvat elintapaohjausresurssit? Toimintakulttuuriin tulee epäilemättä vielä nyt tiedostamattomia haasteita, miten yhteistyö pelaa, jos/kun ennaltaehkäisevät palvelut jäävät kuntaan ja terveydenhuoltopalvelut toteutetaan maakuntatasolla. Tähän kuvioon olisi istutettava myös liikuntaneuvonta osana elintapaneuvontaa. Liikuntaneuvonnan prosessinomainen kehittäminen on edennyt Suomessa viime vuosina laajalla rintamalla. On ollut hyvä havaita, että se on tullut tärkeäksi toiminnaksi eri tahojen työlistalla. Liikuntaneuvonnassa ja koko liikunnan palveluketjussa riittää rooleja ja tekemistä jokaiselle toimijalle. KKI-ohjelma jatkaa yhdessä UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnan palveluketjujen edistämistä muun muassa sairaanhoitopiireille suunnatulla vaikuttamiskiertueella. Lisäksi KKI-ohjelman tämän vuoden kalenteri sisältää maakunnallisia liikuntaneuvontakoulutuksia sekä erityisesti terveydenhoitajille suunnatut Liikunta puheeksi – liikunta osana elintapaohjausta -koulutukset. Näen erittäin tärkeänä, että liikuntaneuvonta sisällytettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön Edistetään hyvinvointia ja terveyttä -kärkihankkeeseen. Tuottavuus, kasvu ja Suomen elinvoimaisuus on viimeisen vuoden aikana ollut otsikkojen ykkönen. Monesti on varjoon jäänyt tärkein tuottavuuden ja työyhteisön tekijä, työntekijä. Jos työntekijä on terve ja voi hyvin, on työyhteisöllä mahdollisuudet menestyä. Työntekijä ei toki ole ainoa menes­tyksen tekijä, mutta ilman hyvinvoivaa työntekijää ei usein ole tuottavuuttakaan. Eläkeikärajan nosto numeerisena toimenpiteenä jättää taustalle kustannusvaikutuksiltaan huomattavasti suuremman lohkaisun, työkyvyttömyyseläkkeet. Vastuu työntekijän henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista on sekä työntekijällä että työnantajalla. Työnantaja voi olla tukemassa niitä samalla tavalla kuin tukee esimerkiksi osaamisen kehittämistä, työturvallisuutta tai teknisiä työvälineitä. Työhyvinvoinnin nivominen esimiehen vastuualueeseen heijastuu työn tuottavuuden kasvuna. Tulisikin kiinnittää vahvemmin huomiota henkilöstötuottavuuteen, joka koostuu työntekijän työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta. Tuoreet tutkimustulokset ovat osoittaneet, että hyvä henkilöstötuottavuus on selkeästi yhteydessä hyvään taloudelliseen tulokseen. Työntekijän fyysisen aktiivisuuden edistäminen ei ole vain liikunnan lisäämistä. Olisi tärkeää, että ajattelu muuttuisi puhtaasti liikunnan edistämisestä ylipäätään nimenomaan fyysisen arkiaktiivisuuden edistämiseksi. Fyysisen

JYRKI KOMULAINEN

ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

aktiivisuuden edistäminen on osa työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista, mikä lisää paitsi työyhteisön hyvinvointia myös organisaation tuloksellisuutta. Matka hyvään kuntoon 2016–2017 -kampanja kannustaa työyhteisöjä entistä suunnitelmallisempaan (työ)hyvinvoinnin johtamiseen. KKI-ohjelma toteuttaa kampanjan kahdessa osassa yhdessä yhteistyökumppaneidensa ja laajan toimijaverkoston kanssa. Johdolle, esimiehille ja yrittäjille suunnatuissa Tulosta kohti -tilaisuuksissa käsitellään hyvinvoinnin johtamista ja tuottavuuden tekijöiden muodostumista. Tämän jälkeen Matka hyvään kuntoon -rekka ja -bussi ovat liikkeellä 105 päivän ajan jokaisessa maakunnassa tarjoten työikäisille Kehon kuntoindeksi -testit. Lisäksi testirekasta mukaan saa asiantuntijoiden vinkkejä terveyttä edistävään liikuntaan, terveellisiin ravitsemustottumuksiin sekä työpäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Ajan henki on, että keskustelu niin aiheesta kuin aiheen vierestä heittelee äärilaidasta toiseen. Fyysisen aktiivisuuden edistämisessä paras ja tuloksellisin tie on kultainen keskitie.

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p Opaslehtisiä diabeetikoiden liikunta­ neuvontaan

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Aktiivisen kaupunki­ympäristön malleja maailmalle KKI-ohjelma on mukana kolmivuotisessa kansainvälisessä SPAcE (Supporting Policy and Action for Active Environments) -projektissa. Projektissa haetaan keinoja tehdä terveellisestä liikkumisesta helppo vaihtoehto luomalla ympäristöjä, jotka houkuttavat kävelemään ja pyöräilemään. Yhtenä projektin tavoitteena on työstää aktiivisen kaupunkiympäristön toimintasuunnitelmat viiteen kohdemaahan: Romaniaan, Latviaan, Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaan. KKI-ohjelma tukee, neuvoo ja ohjaa kohdemaita arjen fyysisen aktiivisuuden toimintasuunnitelman laatimisessa. Projektista tullaan myös koostamaan dokumentti (EU UActive Summary of Evidence and Good Practice), johon on kerätty hyviä aktiivisen ympäristön case-esimerkkejä ympäri Eurooppaa. Odotellessasi lopullisen dokumentin valmistumista voit jo käydä tutustumassa Suomen hyviin esimerkkeihin KKI-ohjelman verkkosivuilla.

4

Lisätietoja http://www.kkiohjelma.fi/arkiliikunnan_ olosuhteet/space_-_kaupunkiymparisto_ arkiliikunnan_edistajana

Supporting Policy and Action for Active Environments

Tampereen Diabetesyhdistys on Rahaautomaattiyhdistyksen tuen avulla tehnyt käytännönläheiset liikuntaesitteet, jotka tukevat liikuntaa aloittelevien ja vähän liikkuvien diabeetikoiden liikunnan harrastamista. Lehtiset käsittelevät liikuntaa tyypin 1 diabetesta sairastavan, tyypin 2 diabetesta sairastavan sekä raskausdiabeteksen näkökulmasta. Kaikki opaslehtiset ovat saatavissa suomen- ja ruotsinkielisinä. Esitteet soveltuvat diabeetikoiden, fysioterapeuttien, liikunnanohjaajien ja diabeteshoitajien käyttöön. Esitteet ovat vapaasti tulostettavissa Tampereen Diabetesyhdistyksen verkkosivuilta. Lehtisiä voi myös ostaa painettuina yksittäin tai nipuissa.

Lisätietoja Tampereen Diabetesyhdistys ry toiminnanjohtaja Pia Nykänen puh. 050 576 3313 pia.nykanen@ tampereendiabetesyhdistys.fi www.tampereendiabetesyhdistys.fi


TEKSTI: SARI KIVIMÄKI

KUVA: HARRI JOENSUU

Porraspäivät tulevat jälleen Työyhteisöille suunnattu suosittu aktivointikampanja Porraspäivät järjestetään tänä vuonna 7.–13. marraskuuta. Vuonna 2015 kampanjaan osallistui 430 työyhteisöä ja 300 yksityishenkilöä. Merkitse päivä kalenteriisi ja antaudu portaiden vietäväksi.

Lisätietoja www.porraspaivat.fi

Liikkujan Apteekki -selvitys käynnissä Liikkujan Apteekki -konseptin suunnittelijatahot KKI-ohjelma, Hengitysliitto, Apteekkariliitto ja Liikunnan aluejärjestöt toteuttavat Liikkujan Apteekki -rekisterissä oleville apteekeille kyselyn, jossa selvitetään terveysliikunnan asemaa apteekeissa ja kootaan toimivia malleja ja esimerkkejä laadukkaista toiminta- ja yhteistyötavoista. Kaikkiin 140 Liikkujan Apteekkiin lähetetään huhtikuun aikana laaja verkkokysely, johon vastaavat apteekkien liikunnan yhdyshenkilöt. Selvityksen tavoitteena on paitsi kerätä tietoa Liikkujan Apteekkien tämänhetkisestä tilasta ja tarpeista myös jakaa käytännön ideoita ja kokemuksia kaikkien apteekkien kesken. Liikkujan Ap-

teekkien määrä nousee vähitellen, mutta tarvitaan uusia avauksia ja toimivien käytäntöjen näkyvyyttä toiminnan levittämiseksi ja juurruttamiseksi. Kyselyn tulokset ja toimintamallien kooste valmistuvat alkusyksyn 2016 aikana. Selvitys on valmistuttuaan vapaasti luettavissa KKI-ohjelman verkkosivuilta. Tuloksia hyödynnetään konseptin kehittämistyössä.

Olethan sinäkin mukana?

Lisätietoja KKI-ohjelma kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

KKI-Vuosipäivässä palkittiin ansioituneita terveysliikuntahankkeita Kunnossa kaiken ikää -ohjelma palkitsi Kuopion kaupungin Menox – liikuntaneuvontaa Kuopioon -hankkeen, Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta Elämään -hankkeen sekä Kosken Dynamon Kerran sohvalta nostetut -hankkeen terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä. Lisäksi vuoden

2015 liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Suomen Latu. Palkinnot luovuttivat peruspalveluministeri Juha Rehula sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä KKI-ohjelman Vuosipäivänä 15.4.2016 Helsingissä Pörssitalolla.

5


Luuston ja lihasten terveys heikkenee nopeammin työkyvyttömyyseläkkeellä Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä naisilla on vaihdevuosien jälkeen suurempi luuston ja lihasvoiman heikkenemisen riski kuin muilla. Erityisesti hengityselin-, hermoston tai aistielinten sairauksista kärsivillä luuston ja lihaksiston terveys heikkenee nopeammin kuin muilla, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä luuntiheys aleni 15 vuoden seurannan aikana enemmän kuin niillä, joilla ei seurannan aikana ollut työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta. Luuntiheys aleni seurannan aikana eniten hengityselinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeel-

le jääneillä. Matalin luuntiheys seurannan alusta alkaen oli kuitenkin hermoston tai aistielinten sairauksista kärsivillä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä oli myös heikompi käden puristusvoima ja liikuntakyky kuin muilla, vaikka he kertoivat harrastavansa enemmän liikuntaa kuin muut. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa OSTPRE-hanketta. Mittaustiedot saatiin 2 227 naisesta Kuopion seudulta. Osallistujien keskimääräinen ikä oli tutkimuksen alussa 53 vuotta, ja heitä seurattiin 15 vuoden ajan vuosina 1989–2004. Osallistujista 242 oli työkyvyttömyyseläkkeellä jo tutkimuksen alkaessa ja 506 jäi työky-

Liikkumaton nuori mies sivuuttaa terveysviestit Yliopistonlehtori, tutkija Noora Hirvosen väitöskirjatutkimus lisää ymmärrystä siitä, millainen yhteys nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaidolla ja terveystietokäyttäytymisellä on terveyskäyttäytymiseen, fyysiseen terveyteen ja sosiodemografisiin tekijöihin. Tulokset osoittavat, että lukiokoulutus ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleva vanhempi lisäävät hyvän arkielämän terveystiedon lukutaidon todennäköisyyttä. Terveystiedon lukutaito on positiivisesti yhteydessä terveyttä edistäviin elintapoihin ja terveyteen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Luottamus omiin kykyihin löytää, arvioida ja ymmärtää terveystietoa on yhteydessä muun muassa säännölliseen liikuntaan ja terveellisiin syömistottumuksiin sekä hyvään fyysiseen kuntoon. Nuoret miehet, joilla on runsaasti epäterveellisiä elintapoja ja heikko fyysinen kunto ovat vain harvoin kiinnostuneita terveyteen liittyvästä tiedosta. Heikko

6

terveystiedon lukutaito voi olla jopa syy väistää liikuntatietoa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyillä (n = 3 293) ja fysiologisilla mittauksilla (n = 3 063) vuosina 2010–2013 Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksissa, joissa oli mahdollista saavuttaa suomalaisten nuorten miesten väestöpohjainen otos. Tutkimus on osa MOPOtutkimuskokonaisuutta, jonka toteuttivat Oulun yliopisto ja Oulun Diakonissalaitos yhteistyössä Oulun kaupungin, Puolustusvoimien ja Virpiniemen liikuntaopiston kanssa.

Tutkimus Hirvonen N, 2015. Health information matters. Everyday health information literacy and behaviour in relation to health behaviour and physical health among young men. Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora. Oulu: Oulun yliopisto. http://jultika. oulu.fi/files/isbn9789526210407.pdf

vyttömyyseläkkeelle seurannan ensimmäisen viiden vuoden aikana. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan OSTPRE-tutkimus on vuonna 1989 alkanut laaja väestöpohjainen seurantatutkimus.

Tutkimus Suuronen J, Sjöblom S, Honkanen R, Koivumaa-Honkanen H, Kröger H, Sirola J & Rikkonen T, 2015. The relationship of severe health disorders with bone loss, grip strength, and mobility in postmenopausal women – a 15-year follow-up study. Disability and Rehabilitation. Published online 22 Dec 2015. DOI: 10.3109/09638288.2015.1103789


Hyviä kysymyksiä sote-uudistuksesta Kuntasektori on tällä hetkellä monenlaisessa myllerryksessä, eikä vähiten sote-uudistuksen vuoksi. Uudistuksen myötä kuntaorganisaatiosta katoaa sosiaali- ja terveydenhuolto, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edelleen kuntien tehtävä. Kunnille jää merkittäviä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tehtäviä, kuten muun muassa varhaiskasvatus ja opetus, työllistämistä tukeva toiminta, liikunta- ja nuorisotyö, kulttuuri, kaavoitus, asuminen ja liikenne ja maahanmuuttajien kotouttamistoiminta. Soten myötä kuntaorganisaatiosta katoaa kuitenkin noin 258 000 sosiaali- ja terveydenhuollon osaajaa. Keskeinen kysymys jatkossa onkin, miten kunta saa tarvitsemansa sote-asiantuntemuksen. Esimerkiksi kuntien hyvinvointikoordinaattoreista on tällä hetkellä 60 prosenttia sijoitettu sosiaali- ja terveystoimeen. Nämä koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa kunnan poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinoinnissa. Kuka jatkossa ottaa vastuu tämän työn koordinoinnista? Löytyisikö liikunnan viranhaltijoista resursseja ja osaamista tämän työn koordinoimiseen? Vai pitääkö työpanos ostaa maakunnalta? Viime vuosina kunnat ovat panostaneet vahvasti liikuntatoimivetoisiin liikuntaneuvonnan palveluketjujen rakentamiseen. Yksi keskeinen lenkki tässä ketjussa on sosiaali- ja terveydenhuolto, jolla on parhaimmat mahdollisuudet tunnistaa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat henkilöt ja edelleen ohjata heitä yksilölliseen liikuntaneuvontaan. Miten taataan, että nämä toimivat prosessit säilyvät myös jatkossa uudistuksen jälkeen? Miten motivoidaan maakunnan sote-toimijat ylläpitämään liikuntaneuvontaketjuja ja lähettämään asiakkaita eteenpäin kunnan liikuntaneuvontaan ja liikkumisryhmiin? Oma haasteensa tulee olemaan niissä kunnissa, joissa soten palvelutuotanto pirstaloituu useamman eri tuottajan vastuulle. Entä mikä on kunnan liikuntatoimen motiivi jatkossa järjestää liikuntaneuvontaa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville? Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty kannustavaa elementtiä kuntien valtionosuuteen. Ajatuksena on, että kuntia tulisi kannustaa ylläpitämään ja jatkamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötään sote-uudistuksen toteuduttua, jotta edellä kuvatut ongelmatilanteet eivät realisoituisi. THL on ehdottanut niin sanottua hyte-kerrointa, jonka mukaan kuntia palkittaisiin sekä niiden toiminnasta että saavutetuista tuloksista väestötasolla. Käytännössä prosessiindikaattorien (peruskoulut, liikunta ja kuntajohto) ja tulosindikaattorien (esim. koulutuksen ulkopuolelle jääneet, päivittäin tupakoivien nuorten yleisyys, nuorisotyöttömyys) avulla lasketaan kunnalle kerroin, jonka perusteella määräytyy tietty osa valtionosuudesta. Vaikka kyseessä on laskennallinen valtionosuus, on kuntien tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tunnistamisella ja tunnustamisella merkitystä. Kun kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä kerätyt tiedot ovat vielä avoimesti kaikkien tarkasteltavissa TEAviisarissa, kannustimella voidaan ajatella olevan vaikutusta kuntien työhön. Lopuksi on vielä todettava, että vaikka edellä on maalailtu ennemminkin uhkakuvia soteuudistuksen vaikutuksista, on sillä myös monia mahdollisuuksia. Taitavasti toteutettuna meillä on jatkossa yhä laadukkaammat kuntalaisten liikkumista ja liikuntaa tukevat ympäristöt ja palvelut. Konkreettisina esimerkkeinä ovat yhteistyössä KKI-ohjelman kanssa toteutetut alueelliset liikuntaneuvontahankkeet. Muutos on mahdollisuus!

”Hyte-kertoimella kuntia palkittaisiin sekä toiminnasta että saavutetuista tuloksista väestötasolla.”

KOLUMNI

KUVA: JARI RAIKKO

TIMO STÅHL

johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

7


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: SOILE NEVALAINEN

Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonta on on juurtunut juurtunut osaksi osaksi arkipäivää arkipäivää Kuopiossa Kuopiossa Vuoden 2015 terveysliikuntahankkeena KKI-Vuosipäivässä palkitun Menox – liikuntaneuvontaa Kuopioon -hankkeen ansiosta Kuopion kaupungissa tarjotaan jatkossakin liikuntaneuvontaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuville.

Menox-liikuntaneuvontahanke alkoi loppuvuodesta 2013. Liikuntaneuvonnan käynnistäminen oli tuolloin kaupungin keskeisten päättäjien toive. Tavoitteena oli paitsi vähän liikkuvien aikuisten terveyden edistäminen myös liikuntaneuvonnan kehittäminen pysyväksi toiminnoksi osana toimivaa palveluketjua.

LIIKUNTANEUVONNALLE TILAUSTA Hankkeen kohderyhmänä olivat 18–64-vuotiaat kuopiolaiset, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Neuvonnan tavoitteena oli löytää jokaiselle asiakkaalle sopiva tapa liikkua ja saada liikunta osaksi kunkin asiakkaan arkea. Hankkeen aikana kaupungin liikuntaneuvojien vastaanotolla kävi yli 300 asiakasta. – Olemme onnistuneet tavoittamaan oikeaa kohderyhmää. Valtaosa liikuntaneuvonnan asiakkaista ei ole liikkunut aikaisemmin juuri yhtään ja muilla asiakkailla on ollut tarve monipuolistaa liikkumistaan. Muutamia niin sanotusti liian hyväkuntoisia on tullut neuvontaan, mutta heidät on ohjattu muihin liikuntaryhmiin tai yksityisiin kuntokeskuksiin, kertoo liikunnanohjaaja Jaana Niskanen. Hankkeen päätyttyä kiinnostus liikuntaneuvontaa kohtaan ei suinkaan ole vähentynyt, päinvastoin. Jo hankkeen aikana

8

liikuntaneuvontaan irrotettiin useampien liikunnanohjaajien työaikaa. Tällä hetkellä liikuntaneuvontaa antaa kolme kaupungin liikunnanohjaajaa. Liikuntaneuvojista yhden vastaanotot keskittyvät ainoastaan Kuopion kaupungin alueelle, ja kaksi muuta ottaa asiakkaita vastaan myös maaseutukeskuksissa. Liikuntaneuvonnan kohderyhmää on hankkeen päätyttyä jouduttu hieman supistamaan. Nyt kohderyhmänä ovat 30–64-vuotiaat. – Resurssien pieneneminen hankkeen jälkeen vaikutti kohderyhmän rajaamiseen. Toisaalta myös huomasimme, että vuoden kestävä prosessi on liian pitkä osalle alle 30-vuotiaista. Heistä monet keskeyttivät vuoden aikana, Niskanen toteaa.

ASIAKASLÄHTÖINEN NEUVONTAPROSESSI Asiakkaat ohjautuvat Menox-liikuntaneuvontaan terveydenhuollon ammattilaisten lähettämänä sekä omaehtoisesti esimerkiksi mainosten houkuttelemana tai ystävän suosittelemana. Liikuntaneuvontaa on markkinoitu kaupungin verkkosivuilla, ilmoitustauluilla, linja-autojen mainostauluilla, terveyskeskuksissa ja Terve Kuopio -kioskilla. Liikuntaneuvojien vastaanotot sijaitsevat Kuopio-hallilla, Maaningan urheilutalolla sekä Karttulan ja Nilsiän virastota-


loilla. Tarvittaessa neuvontaa järjestetään myös asukastuvilla. Kunkin asiakkaan Menox-liikuntaneuvontaprosessi kestää yhden vuoden. Tapaamisten määrä vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan, mutta yleensä tapaamisia on viisi. Ensimmäisellä kerralla tehdään alkuhaastattelu, jossa keskustellaan asiakkaan senhetkisestä tilanteesta ja mietitään, mitä muutoksia asiakas on valmis tekemään liikuntaneuvonnan aikana. Ensimmäisellä käynnillä tehdään myös kehonkoostumusmittaus sekä 15D-elämänlaatukysely. Toinen, noin kuukauden päähän ensimmäisestä tapaamisesta ajoittuva tapaaminen pitää yleensä sisällään käytännön liikunnanohjausta, jolloin asiakkaan kanssa tutustutaan esimerkiksi kuntosaliharjoitteluun, vesijuoksuun tai sauvakävelyyn. – Kolmannella ja neljännellä käynnillä yleensä juttelemme, miten muutokset ovat onnistuneet ja tavoitteet on saavutettu. Liikuntasuunnitelmaa ja tavoitteita voidaan näiden kertojen aikana muuttaa. Viimeisellä kerralla tehdään loppuhaastattelu ja kehonkoostumusmittaus sekä mietitään yhdessä, miten asiakas jatkaa siitä eteenpäin.

HUOMIO KOKONAISHYVINVOINTIIN Asiakkaaseen ollaan tarpeen mukaan prosessin aikana yhteydessä myös puhelimitse tai sähköpostitse. – Prosessin aikana ja sen jälkeen markkinoimme asiakkaille kaikkia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä sekä starttikursseja sähköpostilla, Niskanen kertoo. 15D-elämänlaatukysely, jonka asiakas tekee ensimmäisellä kerralla liikuntaneuvojan läsnä ollessa, lähetetään asiakkaan sähköpostiin 3, 6, 12 ja 24 kuukauden kohdalla. Neuvonnassa kiinnitetään liikunnan lisäksi huomiota myös ravitsemukseen, uneen ja muihin elämänlaatuun vaikuttaviin tekijöihin. Näistä asioista asiakas voi tarvittaessa keskustella liikuntaneuvojan lisäksi myös muiden ammattilaisten kanssa. – Asiakkailla on ollut tarvittaessa mahdollisuus päästä esimerkiksi ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

LIIKUNTAKIPINÄ MATALAN KYNNYKSEN RYHMISTÄ Liikuntaneuvonnan asiakkaita on omaehtoisen liikunnan lisäksi ohjattu pääasiassa jo olemassa oleviin liikuntaryhmiin. – Kuopion Reippaan Voimistelijoiden kanssa yhteistyössä olemme perustaneet muutaman matalan kynnyksen liikuntaryhmän. Aikaisemmin kokeilimme starttikursseina myös karatea ja jujutsua. Nämä ryhmät ovat olleet maksuttomia. Yhtenä kesänä oli mahdollista kokeilla myös melontaa pienellä omavastuuosuudella, Niskanen kuvailee hankkeen liikuntatarjontaa. Menox-hankkeesta tehdyn pro gradu -tutkimuksen (n = 50) perusteella 80 prosenttia liikuntaneuvonnan asiakkaista oli lisännyt viikoittaista liikuntamääräänsä prosessin aikana. – Neuvonnan pitkäaikaisvaikutuksista ja muutoksen pysyvyydestä on kuitenkin vielä liian aikaista mennä sanomaan mitään varmaa, Niskanen toteaa.

TIIVISTYNYT YHTEISTYÖ TUOTTAA TULOSTA Hankkeessa haluttiin kehittää myös hyvinvointipalveluiden sekä perusturvan ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Niskasen mukaan tämä yhteistyö onkin parantunut huomattavasti. Esimerkkinä hän mainitsee liikunnanohjaajien ja hyvinvointikoordinaattorin säännölliset vierailut hoitajien ja lääkäreiden tiimikokouksissa. – Tätä kautta olemme saaneet enemmän liikuntaneuvontaasiakkaita terveydenhuollon ammattilaisten suosittelemana ja nämä asiakkaat ovat juuri oikeaa kohderyhmää, Niskanen iloitsee. Käytännön esimerkkinä yhteistyön tiivistymisestä Niskanen pitää myös maaliskuun lopussa järjestettyä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua liikunnan puheeksi ottamisen koulutusta. – Erittäin ilahduttavaa on myös, että terveydenhuollon esimiehet ovat sitoutuneet toimintaan ja kannustaneet hyvinvointipalveluita liikuntaneuvontatyössä sekä olleet mukana kehittämässä prosessia.

LISÄTIETOJA Kuopion kaupunki, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Liikunnanohjaaja Jaana Niskanen puh. 044 748 2363 jaana.niskanen@kuopio.fi

9


TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: SANNA PAKKALA-JUNTUNEN

Työyhteisöliikuntaa innovatiivisella otteella Kajaanissa Kajaanista löytyy hieno esimerkki opintojen ja työelämän nivomisesta yhteen. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat KKI-ohjelman tukemassa hankkeessa henkilöstöliikuntaa kaupungin miesvaltaisille yksiköille opiskelutyönään. Opiskelijat opettelevat työelämää samalla, kun kaupungin henkilöstö saa heiltä arvokasta tukea työhyvinvointiinsa.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta Elämään -hanke palkittiin KKI-Vuosipäivässä vuoden 2015 ansiokkaana terveysliikuntahankkeena, joka on pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti kehittänyt työyhteisöliikuntaa Kajaanissa. Paikallinen erikoisuus, hankkeen suola ja sokeri, on sen varsinainen toteuttaja, Kajaanin ammattikorkeakoulun Myötätuuli-yksikkö, joka on liikunta-alan oppimisympäristö. Myötätuuli tarjoaa hyvinvointipalveluja asiakkaille liikunnanohjaajaopiskelijoiden suunnittelemana ja toteuttamana. Opiskelijat opiskelevat siis toisin sanoen todellista työntekoa ihan oikeiden asiakaskontaktien ja oikeiden projektien kautta. – Opiskelijat pitävät Myötätuulen toimintamallista. He suunnittelevat minun ohjauksessa toiminnan ja käytännössä myös toteuttavat tapahtumat ja ohjaavat liikuntaryhmät, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja, hankkeen projektipäällikkö ja Myötätuulen opiskelijoiden ohjaaja Sanna Pakkala-Juntunen.

PITKÄJÄNTEISYYS PALKITSEE Hanketta lähdettiin jo heti alusta saakka, vuonna 2013, suunnittelemaan kolmivuotiseksi.

10

– Pidemmän aikavälin suunnittelu on tärkeää, jotta hanketta saadaan rauhassa juurrutettua ja päästään konkreettisiin toimiin, kertoo Kajaanin ammattikorkeakoulun tuntiopettaja, Myötätuulen palvelutoiminnan koordinaattori Liisa Paavola, joka on hankeidean takana. Paavolalla on pitkä kokemus terveyden edistämisestä muun muassa Kainuun Liikunnan terveysliikunnan kehittäjänä. Hän tietää, että hanketoiminnassa ensimmäisenä toimintavuonna käytännöt usein vasta muotoutuvat ja teema tulee tutuksi kohderyhmälle. – Nyt kolmantena vuonna olemme varsinaisesti päässeet isommin konkreettisiin tekoihin. Toisaalta kaikki työ on alusta saakka tehty sillä ajatuksella, että Myötätuulen toiminta tulee tutuksi ja saamme työyhteisöt sitoutumaan palveluidemme käyttöön pidemmällä aikavälillä, jatkaa Paavola.

MIEHISTÄ SE KAIKKI LÄHTI Kajaanin hankkeen pääkohderyhmänä ovat kaupungin miesvaltaiset työyhteisöt sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun henkilöstö. – Ensimmäisenä toimintavuonna perustettiin muutamia miehille suunnattuja liikuntaryhmiä sekä kartoitettiin ja kyseltiin, millaista toimintaa miehet haluavat ja mitkä kaupungin yksiköt olisivat kiinnostuneita liittymään toimintaan mukaan, kertoo Pakkala-Juntunen. Yhdessä Kajaanin henkilöstöhallinnon kanssa kartoitettiin kaupungin yksiköiden tilaa ja hankkeeseen valikoitui mukaan lisää miesvaltaisia yksiköitä: Kajaanin vesi, ympäristö ja maankäyttö, tilapalvelut ja kunnallistekniikka. Toisena hankevuonna mukaan lähti ravitsemus- ja puhtaanapitoliikelaitos Kajaanin Mamselli, joka toivoi parantavansa henkilöstönsä hyvinvointia ja suitsivansa runsaita sairaus-


poissaoloja. Mamselli ja sen johto ovatkin olleet aktiivisia ja keskeisiä toimijoita hankkeessa. Lisäksi mukaan tuli Kajaanin koulutusliikelaitos eli ammattiopiston ja lukion henkilöstö.

JOKAISELLE JOTAKIN Hankkeen tarjonta on ollut hengästyttävän laajaa: lajikokeiluja, hiihtokoulu, SuomiMies-liikuntaryhmiä, kahvakuulakoulu, kuntosaliohjausta, toiminnallista harjoittelua ja taukoliikuntaa. On järjestetty tapahtumia, kampanjoita, tyky-iltapäiviä ja kuntotestausta. Lisäksi asiakkailla on ollut mahdollisuus henkilökohtaiseen kuntovalmennukseen. Perustoiminnan lisäksi onnistumiseksi nousee Pikkujoulut puntarissa -kampanja, jossa yksiköt haastoivat toisiaan toukokuusta lähtien parempaan kuntoon pikkujouluihin saakka. Idea kampanjasta lähti Mamsellin johdosta ja levisi sitä kautta useampaan kaupungin yksikköön. Kampanjalla oli oma Facebook-ryhmä, jossa esiteltiin kisaan lähteneitä porukoita ja käytiin vilkasta keskustelua. – Pieni some-ilmiö siivitti kampanjan suosiota ja oli mahtava kuulla, kuinka kampanja lisäsi yhteisöllisyyttä, ja kisailu hyvässä hengessä vahvisti kaupungin työntekijöiden yhteishenkeä, Pakkala-Juntunen iloitsee. Asiakkaita on sitoutettu toimintaan pienellä maksulla, mikä on edesauttanut hankkeen juurruttamista. – Ensimmäisinä toimintavuosina maksu oli nimellinen, nyt jo täysihintainen. Toki, kun kyse on opiskelijatyöstä, hinnat ovat edelleenkin hyvin maltillisia, Paavola kertoo. Taukoliikunta on maksutonta ja sitä tarjotaan kerran kuussa kaupungintalolla sekä muille halukkaille työyhteisöille. Viimeisimpänä hankkeessa on koulutettu työyhteisöihin hyvinvointiagentteja yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Agentit toimivat työpaikkojen tsemppareina, tiedottajina ja tiedonvälittäjinä. Näin Myötätuulella on kentällä korvia kuuntelemassa toiveita ja palautetta toiminnan kehittämiseksi ja työyhteisöissä vertainen innostamassa kollegoitaan pitämään huolta itsestään.

– Onkin hankalaa, kun emme ole saaneet hankkeen ohjausryhmään edustusta työterveyshuollon johdosta, vaan osallistujat ovat työntekijätasoa. Näin sitoutumisenkin aste on hyvin varovainen. Paavola toivoo, että jatkossa päästäisiin kehittämään yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa lisää.

NE ELINTÄRKEÄT VERKOSTOT Hankkeen monien onnistumisten kruununa Pakkala-Juntunen ja Paavola pitävät kuitenkin sen ansiosta syntyneitä verkostoja ja tietoisuuden lisäämistä Myötätuulen olemassaolosta ja sen tarjoamista palveluista. Vertaisen suosittelu ja myönteisten kokemusten leviäminen puskaradion kautta ovat auttaneet toiminnan juurruttamisessa. Hankkeen toiminnasta tiedotetaan yhteistyössä kaupungin henkilöstöhallinnon kanssa ja Myötätuuli toimii palveluntarjoajana verkkopohjaisessa TYKY-palvelussa. Toiminta onkin tällä hetkellä avointa kaikille Kajaanin työyhteisöille työnantajaan ja sukupuoleen katsomatta. Toisaalta hankeaktiivit ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistä tekemistä työyhteisöliikunnan osalta Kajaanissa voisi tiivistää entisestään. – Kaikkien ei tarvitsisi tehdä tyhy-suunnitelmia ja järjestää liikuntaryhmiä itsekseen, vaan voisimme keskitetysti suunnitella yhteistä vuosittaista työhyvinvointikelloa. Tämä onkin hankkeen loppuvaiheen tavoitteena. Myös tiedotusta henkilöstön suuntaan pitää nykyaikaistaa ja parantaa entisestään, Paavola suunnittelee. – Uskoisin, että meillä on hankkeiden pohjalta vahva perusta työyhteisöliikunnan ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Myötätuulessa jatkossakin. Samalla KKI-ohjelma on tullut tutuksi ja kuka tietää, millaisia hankeideoita syntyy jatkossa, Paavola pohdiskelee.

JOHDON ROOLISTA EI PUHUTA TURHAAN Kajaanissa ollaan yhtä mieltä monien aiempien havaintojen kanssa siitä, että johdon sitoutuminen työhyvinvoinnin edistämiseen on erittäin tärkeää. – Mamsellin tapaus on vahvistanut, että kun aloite lähtee ylimmältä johdolta, kuten Pikkujoulut puntarissa -kampanjassa, niin sitoutuminen koko työyhteisötasolla on hyvä, arvioi Pakkala-Juntunen. Johdon sitoutumisen kanssa kamppaillaan hankkeessa myös hieman toisella tavalla, sillä työterveyshuollon sitouttaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Kaikesta työterveyshuollon tekemisestä paistaa varovaisuus ja arjen työn raadollisuus. Työterveyshuolto on jakanut hankkeen materiaaleja ja tiedottanut toiminnasta, mutta syvempään yhteistyöhön ei ole päästy. Mukana olevien työterveyshoitajien vaihtuvuus on suuri, ja Paavola myöntääkin sen olevan myös suurin haaste.

LISÄTIETOJA Kajaanin ammattikorkeakoulu liikunnanohjaaja Sanna Pakkala-Juntunen puh. 044 710 1162 sanna.pakkala-juntunen@kamk.fi

11


TEKSTI: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Sote-laista ei saa tulla löperö

12


Lasi on puoliksi täynnä, uskoo Tuija Brax. Tuleva sote-uudistus voi olla loikka parempaan. – Se ei voi ainakaan olla nykyjärjestelmää huonompi. Tosin matkan varrella on vielä monta jossia.

Tuija Braxilla on takana vuosi Sydänliiton pääsihteerinä. Sitä ennen kului 20 vuotta päivänpolitiikassa kansanedustajana ja oikeusministerinä. Uusi työ velvoittaa pitämään huolta myös omasta kunnosta. Brax pyöräilee työmatkat aina, kun voi. Säädettävä sähköinen työpöytä mahdollistaa seisomisen päivän aikana. Joutuu Brax työssään toki istumaankin: vastikään hän kiersi ympäri maata busseilla ja junilla 17 eri paikkakunnalla jalkauttamassa liiton uutta strategiaa. – Suomi on eriarvoinen. Pääkaupunkiseudulla asiat ovat hyvin, mutta alueiden sosioekonominen ero on vain vahvistunut. Suomi on OECD-maiden joukossa aivan pahnanpohjimmainen kun arvioidaan terveydenhuollon eriarvoisuutta, Brax toteaa. Tehtävää siis riittää.

KUNTIA PITÄÄ VALVOA Brax sanoo, että mikä ikinä sote-malli onkaan, soten ja kuntien välisen rajapinnan pitäisi olla minimoitu. – Se edellyttää, että maakunnalle eli sote-alueelle tulisivat selkeät ja isot vastuut siitä, miten sairauksien ennaltaehkäisyä seurataan ja kuinka siihen reagoidaan. Maakuntien laatima hyvinvointikertomus kerran neljässä vuodessa ei riitä. Tarvitaan hälytysinstrumentti, etteivät jotkut kunnat ryhdy vapaamatkustajiksi. Brax heittää karkeana esimerkkinä, että kunta alkaisi laiminlyödä katujen hiekoitusta, ikäihmisten voima- ja tasapainoharjoittelua ja muita liikuntaryhmiä, jotka pitävät yllä ikääntyneiden liikuntakykyä. Ikääntyneiden kaatumisista aiheutuneet lonkkaleikkaukset saattavat johtaa siihen, ettei potilas enää palaakaan kotiin. – Se maksaa yhteiskunnalle todella paljon. Kunnille ei ole nyt säädetty tarkkoja lakivelvoitteita. Vaikka sote-alueen johto ei ohjaa tai määrää kuntia, sen pitäisi osata ja pystyä sanomaan, jos asiat hoidetaan huonosti.

ENNALTAEHKÄISYÄ ON TUETTAVA Isojen terveyttä edistävien asioiden pitää tulla hoidetuiksi, vaikka ne nyt jäävät kuntiin, joista terveydenhuollon ammattilaiset siirtyvät käytännössä kokonaan pois. Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin johtoryhmässä on tavallisesti ollut kunnanjohtaja, johtava lääkäri ja terveydenhoitaja ja liikunta-alan ammattilaisia. – Fiksuissa kunnissa on aina ollut mukana myös kaavoittaja, joka vastaa siitä, miten pyörätiet, turvalliset reitit liikuntapaikoille, valaistuille kuntopoluille ja uimarannalle hoituvat. Nyt tiimistä poistuu keskeisiä osaajia. Jos ennaltaehkäisy laiminlyödään, saattaa syntyä harha, että kulut eivät kuulu kunnalle,

vaan sote-alueelle. Lain pohjana on Braxin mukaan hyviä aihioita, miten kuntien pitää jatkossakin tehdä hyvinvointisuunnitelma ja kerätä kaikki oleellinen tieto hyvällä tiedonhallinnalla. Kunnat voitaisiin velvoittaa keräämään esimerkiksi neuvoloissa ja kouluissa kuntakohtaista lasten painokehityskäyrää, jolloin olisi tiedossa, miten lasten lihavuus kehittyy ja miten kunnan siihen pitäisi reagoida. – Tällaisia indikaattoreita pitäisi rakentaa uudistukseen. Lasten ylipaino on tulevaisuuden jättimäisin aikapommi. Kaikkein selkein ratkaisu Braxin mielestä olisi, jos viisi prosenttia kuntien valtionosuuksista olisi merkitty vain niille kunnille, jotka hoitavat ennaltaehkäisevän tehtävänsä perusindikaattoreiden mukaisesti.

SÄÄSTETÄÄNKÖ OIKEASTA PÄÄSTÄ? – Suuri jännitysmomentti on, käykö kiireessä niin, että huippupäättäjäjoukko keskittyy superlaatikkoleikkinsä leikkimiseen tyyliin ”katotaan tätä sitten myöhemmin, kun iso kuva on selvä”. Se myöhemmin voi tulla vasta pitkän ajan kuluttua. Iso myllerrys aiheuttaa aina uuden rakentamisen kitkaa. Moni alan toimija tekee kentällä työnsä ja parhaansa, mutta miettii samalla, miten hänen itsensä käy isossa uudistuksessa. Missä olen töissä, mikä on toimenkuvani, pitääkö muuttaa paikkakunnalta toiselle, kun kunnalta viedään palvelut? Brax pelkää, että vielä kymmenen vuoden kuluttua ollaan miettimässä, mitä tulikaan tehtyä. – Hoitoketjussa säästettiin x miljardia, mutta samaan aikaan ollaan tuotettu kakkostyypin diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja kuuden miljardin edestä. Säästöt jäävät lopulta pienemmiksi, kun toisesta päästä on aiheutettu sairastuvuuden lisääminen. Brax viittaa myös flirttailuun vapaammalla alkoholipolitiikalla. Sairauspoissaolojen kasvu on selkeä mittari alkoholiongelmien kasvusta. Jo nyt on olemassa keinot seurata, mitä tapahtuu lapsiperheissä, joissa alkoholinkäyttö on riskirajoilla. Jos alkoholin saatavuutta lisätään, seuraukset näkyvät ennen pitkää lastensuojelussa.

JÄRJESTÖILLE JÄÄ HYVÄ ROOLI – Nykyisessä terveyden edistämisessä, myös kuntoliikunnan edistämisessä, todellisuus on, että yksiköitä on aika monta. Vertaan mielelläni Suomea Seattlen kaupunkiin: Suomi ei ole maana Seattlea suurempi. On tolkullista, että Seattlen verran ihmisiä olisi järjestäytynyt edes johonkin järjelliseen määrään hallintoyksiköitä. Brax uskoo, että järjestöille ja yhdistyksille jää sotessa hyvä ja iso rooli. – Tahtotila on, että järjestöt ovat mukana hallitusohjelmassa, ja järjestöjen tuottamat palvelut ovat osa palettia, josta valita jatkossakin. Järjestöjen tuottamissa palvelurakenteissa yksittäisten käyttäjien havainnoista on nopeampi vetää johtopäätöksiä ja kehittää sisältöjä. Riskinä on kuitenkin se, että jos kunnalla ei ole velvollisuut-

13


ta edistää yleistä hyvinvointia, se alkaa vetää alas kolmannen sektorin kanssa yhteistyökuvioitaan, kuten alennettuja tilavuokria ja ohjaajien kuluavustuksia. – Jos laki on tältä osin löperö, eikä laita kuntia suurennuslasin alle, voi tapahtua sama kuin 1990-luvun lamassa. Ensimmäisenä leikattiin yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Sitä pidettiin joustoelementtinä, jonka hinta myöhemmin osoittautui valtavan suureksi.

TELI VAKIINNUTTANUT PAIKKANSA Brax sanoo, että yhdistysten on pakko oppia toimimaan voimakkaammin yhteistyössä sote-alueiden sisällä niin, että yhteinen ääni kuuluu sote-johtoon. Vireät eläkeläiset tuskin lakkaavat tekemästä yhdistystyötä. He ovat keskeinen terveysvalistajajoukko esimerkiksi Sydänliitossa. – Jos asiantuntijat sijoittuvat ja keskittyvät isommille paikkakunnille, se pitää ottaa myös Sydänliiton näkökulmasta huomioon. Mutta ei pidä vaipua epätoivoon! Esimerkiksi videoneuvottelut tarjoavat helpon ja edullisen asiantuntijuuden jakamisen eri paikkoihin, ja ikäihmisetkin voivat ottaa vastaan digitalisaation mahdollisuudet järjestötyössä. Jos jollakin paikkakunnalla terveydenhoitajien määrä vähenee, on sitä suuremmalla syyllä keksittävä uusia keinoja toimia. Brax oli terveyttä edistävän liikunnan toimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 2000–2001. Terveyttä edistävä liikunta eli teli on hänen mielestään vakiinnuttanut kunnissa paikkansa, ja tulokset ovat olleet hyviä. – Erilaiset alahankkeet ovat tulleet näkyviksi, muun muassa ikäihmisten jalkavoimaan huomiota kiinnittävä Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Sarkopeniaa eli lihaskatoa vastaan pystyy taistelemaan 100-vuotiaaksi asti. Vastaavasti elinkaaren alkupäässä jokaiseen koulupäivään pitäisi sisältyä tunti liikuntaa, vaikka se ei valitettavasti vielä ole lakisääteisenä eikä tuntikehyksissä. Telin aikaansaannos on myös terveyttä edistävä kaavoitus, eli sekä se, että asutusten lähellä ei saisi olla päästölähteitä eikä melua, että se, että asukkaiden pitää voida liikkua turvallisesti jalan, polkupyörällä ja potkukelkalla. Pyörätiet ovat Suomen suurin liikuntapaikka.

LIIKUNTA ON INTIIMI ASIA Liikuntareseptistä on vuosien mittaan tullut uusia versioita. – Liikunta on äärimmäisen intiimi asia. Ei riitä, että lääkäri antaa lapun, jossa lukee ”liiku lisää”. Fiksuimmat kunnat ovat pystyneet kehittämään liikuntareseptiä meidän antamastamme mallista vielä eteenpäin niin, että määritellään, missä ja mihin aikaan ensi viikolla liikutaan, ketä muita on paikalla, mitä varusteita pitää ottaa mukaan ja mitä se maksaa. Myös työpaikkaliikunta, liikuntasetelien käyttöönotto ja

14

verotus ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välinen säällinen yhteistyö ja keskinäinen kommunikointi on vakiintunut, vaikkei jälkimmäinen Braxin mielestä vieläkään ole ongelmatonta. – Suurin osa tavallisten ihmisten liikunnan täyteisestä elämästä on sekä hauskaa, sosiaalista ja kilvoittelevaa että hyvinvointia tuottavaa, jolloin se vähentää terveysministeriön kuluja. Brax muistuttaa myös, että liikunnan ja mielenterveyden välinen yhteys ei aikoinaan ollut ollenkaan selvä. Nykyisin liikuntaa määrätään lääkehoidon rinnalle tai lievissä masennuksissa jopa korvaamaan sitä. – Aiemmin oli jako liikunnallisten ja liikkumattomien ihmisten välillä. Nyt esimerkiksi SuomiMies seikkailee -rekka kiertää Suomen turuilla ja toreilla. Se on madaltanut kynnystä osallistua kuntotestiin tai mittauttaa kolesterolinsa ja verenpaineensa.

GO-GO, SLOW-GO JA NO-GO Liikunnasta on tullut monille itseilmaisun keino. Brax on itse harrastanut koripalloa. – Vanhassa maailmassa me urheiluihmiset uskoimme, että kun vain oikein kovaa huutaa ja puhaltaa pilliin, niin kaikki löytävät samanlaisen liikunnan riemun kuin me itse olimme löytäneet. Nykyään on Luojan kiitos ymmärretty, ettei näin ole, vaan jokainen voi löytää yksilöllisyyttä korostavan oman lajinsa. On toki paljon asioita, joiden nopeaa kehitystä 2000-luvun alussa ei millään pystynyt ennustamaan, vaikka viitteitä niistä oli olemassa. Yksi niistä on nuorten ruudun ja mobiililaitteiden ääressä viettämä aika. – Liian vähän liikkuvilla nuorilla on ääritapauksissa jo parikymppisinä rollaattoreita ja usein heikko kannatus keskivartalon lihaksistossa. Varsinkin nuoret miehet pitäisi pelastaa pelkältä istumiselta. Toisaalta tuohon aikaan ei osattu vielä tiedostaa uusia terveydenhoidon mahdollisuuksia, joita mobiililaitteet voivat tuoda. Vanhat ja hyväksi todetut liikuntatavat ovat puolestaan kokemassa uuden tulemisen. Hiihtämään, uimaan ja patikoimaan tottunut sukupolvi on kuitenkin melko terve. – Uusin valmennusohje kovaakin liikkuvalle on nyt, että unohda seuraava lisätunti tai rankempi kuntosalitreeni ja lähde sen sijaan kävelylle. Paljonkin liikuntaa harrastavalla peruskunto voi olla riittämätön. Brax siteeraa, että ikäihmisissä on kolme kategoriaa: yksi on go-go, toinen slow-go ja kolmas no-go. – Eroja suurten ikäluokkien sisällä täydentävät sosioekonomiset erot, ja yksilöllisten tarinoiden ja liikuntatottumusten erot voivat olla siten valtavat.


TEKSTI: ANNA SUUTARI

Terveydenhoitajalla keskeinen rooli liikunnan puheeksi ottamisessa KKI-ohjelma toteuttaa vuosina 2015–2016 yhteistyössä Suomen Terveydenhoitajaliiton, paikallisten terveydenhoitajayhdistysten ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa terveydenhoitajille suunnattuja liikunnan puheeksi ottamisen koulutuksia ympäri Suomea. Koulutuksia on jo järjestetty kahdeksalla paikkakunnalla. Tänä vuonna koulutukset toteutuvat vielä yhdeksällä eri paikkakunnalla.

Koulutuspäivän aikana perehdytään liikunnan merkitykseen terveyden edistämisessä sekä liikunnan puheeksi ottamiseen terveydenhoitajan työssä. Aiheeseen päästään tutustumaan niin luentojen kuin käytännön harjoitusten avulla. Koulutuspäivän yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä ymmärrystä terveydenhoitajan roolista terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan kuntalaisen aktivoimiseksi ja ohjaamiseksi liikunnan palveluketjussa tarjottavien palvelujen pariin.

LIIKUNTAA LÄÄKKEEKSI LÄHES VAIVAAN KUIN VAIVAAN Koulutuksissa luennoi liikuntalääketieteen erikoislääkäri tai muuten liikunta-asioihin perehtynyt lääkäri. Luennon aiheena on liikunta terveyden edistäjänä. Luennon pääsanoma on, että elintavoilla on suuri vaikutus eliniän pituuteen ja sairauksien ilmenemiseen. Säännöllisellä liikunnalla on laajat vaikutukset useiden eri sairaustyyppien esiintyvyyteen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Yhdelläkään lääkkeellä ei voida vaikuttaa yhtä aikaa niin moneen eri sairauteen tai oireeseen kuin liikunnalla. Lääkehoidon merkitystäkään ei toki tule väheksyä, vaan molempia tarvitaan. Liikunnan osalta ei ole mahdollista antaa yhtä tarkkojen annosmääräsuosituksia kuin lääkehoidossa. Tärkeintä on, että liikunta tuottaa potilaalle positiivisia kokemuksia ja se on mielekästä. Silloin liikunnasta voi tulla pysyvä osa potilaan elämää ja sen vaikutukset hyödyttävät potilasta.

TYÖPAJOJA JA KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSIA Koulutuspäivän aikana osallistujat pääsevät tekemään myös käytännön harjoituksia. Kukin koulutus räätälöidään paikallisen terveydenhoitajayhdistyksen kanssa vastaamaan kyseisen alueen koulutustarpeita ja -toiveita. Usein koulutukset pitävät sisällään esimerkiksi työpajoja, joissa pääsee itse harjoittelemaan puheeksi ottamista käytännössä ja keskustelemaan muiden osallistujien kanssa aiheeseen liittyvistä ajatuksista ja kokemuksista.

ARVOSTUS JA HYVÄKSYNTÄ – HYVÄN VALMENNUSSUHTEEN KULMAKIVET Koulutuksissa luennoi myös ravitsemusterapeutti Anette Palssa, jonka luennon aiheena on motivoiva valmennus. Palssa painottaa, ettei terveysneuvonnassa riitä se, että ammattilaisella on tietämystä asioista, vaan tärkeintä on saada asiakas innostumaan. Tähän haastavaan tehtävään Palssa pyrkii koulutuksissa antamaan eväitä ja käytännön vinkkejä. Palssan mukaan neuvontatyötä tekevän tulisi ymmärtää, että meillä jokaisella on vahva tarve säilyttää itsemääräämisoikeutemme. Tästä syystä onkin tärkeää antaa vastuuta asiakkaalle itselleen. Asiakas on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Muutos voi lähteä liikkeelle ja johtaa pysyviin vaikutuksiin asiakkaan elämässä vain, jos asiakkaan tekemät valinnat perustuvat hänen omiin arvoihinsa. Neuvontatyötä tekevän ammattilaisen onkin pystyttävä hyväksymään asiakas juuri sellaisena kuin tämä on, kaikkine heikkouksineen ja huonoine tapoineen, sekä osoittamaan arvostusta asiakasta kohtaan.

TULEVAT KOULUTUKSET Keväällä 2016 toteutetaan terveydenhoitajien koulutukset Helsingin, Kymeen, EteläKarjalan ja Pirkanmaan alueilla. Syksyllä 2016 koulutukset järjestetään Lounais-Suomen, Pohjois-Karjalan, EteläSavon, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen alueilla. Tarkemmat tiedot tulevista koulutuksista terveyden­ hoitajayhdistyksiltä.

Lisätietoja KKI-ohjelma kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

15


TEKSTI: KATRI PURANEN KUVAT: STUDIO VALOISA NAURIS

”Kuin ilmapuntari, joka haistelee liikuntaneuvonnan toteutumista terveydenhuollossa” Suomalaisten kansanterveyttä pyritään kohentamaan monilla terveysliikkumista ja liikuntaneuvontaa edistävillä projekteilla. UKK-instituutin barometrikysely selvittää, kuinka paljon terveydenhuollon ammattilaiset antavat liikuntaneuvontaa ja kuinka neuvontaa voisi kehittää.

16


Jotta liikuntaneuvonnalla olisi pysyviä vaikutuksia, tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja ammatilliset rajat ylittävää yhteistyötä. UKK-instituutin seurantatutkimus mittaa liikuntaneuvonnan valtakunnallista toteutumista terveydenhuollossa. Vastaavaa kyselyä ei tällä vuosikymmenellä ole tehty. – Nykyisen terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon kontakteihin tulisi sisältyä terveysneuvontaa ja liikunta on siinä keskeisessä roolissa, muistuttaa hankkeen vastaava tutkija Erja Toropainen. – Barometri on ikään kuin ilmapuntari, joka haistelee, tapahtuuko terveysliikuntaa edistävien hankkeiden myötä mitään, kuvaa erikoislääkäri ja tutkimusryhmän jäsen, Katriina Kukkonen-Harjula.

NEUVONNAN KIRJAAMINEN VAIHTELEE Ensimmäisessä vaiheessa kysely lähetettiin kokoaikatyössä oleville fysioterapeuteille, terveydenhoitajille, sairaanhoitajille ja työterveyshoitajille. Pääasiassa kysely kulki ammattiliittojen kautta. Vastausaktiivisuus jäi kymmeneen prosenttiin. – Ensimmäisen vaiheen keskeinen tulos on, että asiakkaille kyllä puhutaan liikunnan terveyshyödyistä, mutta sen sijaan neuvonnan kirjaaminen sähköiseen systeemiin vaihtelee, Kukkonen-Harjula kertoo. Kirjallisia ohjeita, liikuntasuunnitelmia tai seurantaa tehdään vähemmän. Ja sitäkin vähemmän ohjataan toiselle terveydenhuollon ammattilaiselle saati terveydenhuollon ulkopuolelle.

KATSE KOULUTUKSEEN Henkilökunta suhtautuu liikuntaneuvontaan myönteisesti. Kiireiseen arkeen tarvitaan kuitenkin kättä pidempää eli yhteisesti sovittuja käytäntöjä, jotka tuovat työhön joustavuutta. – Miten asiat kirjataan järjestelmiin, millaista materiaalia on asiakkaille jaettavaksi, millaiset julisteet työhuoneen seinällä auttavat ottamaan liikkumisen puheeksi…, Toropainen listaa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää koulutuksen eri tasoilla. Toimivat käytänteet leviäisivät tehokkaasti sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, niin peruskoulutuksen kuin täydennyskoulutuksenkin kautta. Tarvetta on. – Tämä näkyy myös siinä, että terveyden edistämisessä aktivoituneet ammattilaiset hakeutuvat meille täydennyskoulutukseen, kertoo Toropainen.

SÄHKÖISTETTYÄ YHTEISTYÖTÄ Yhdeksi avaimeksi yhteistyön kehittämiseen Toropainen ja Kukkonen-Harjula näkevät sähköiset järjestelmät. – Liikuntaneuvonnan kirjaamisessa on kaksi pulmaa: joko kirjauksia ei tehdä lainkaan tai sitten eri ammattilaiset kirjaavat neuvonnan eri paikkaan sähköisessä potilastietojärjestelmässä, eikä toinen ammattilainen löydä sitä myöhemmin, Toropainen kuvailee. Kirjausten tulkinnan helpottamiseksi tulisi ensimmäiseksi luoda yhteinen kieli, mittarit ja määreet. Näin kirjauksista saa-

taisiin kaikki irti, kun ammattilainen tietäisi toisen kirjauksista, paljonko asiakas todella liikkuu ja liikkuuko hän terveyden kannalta riittävästi. KanTa – Kansallisessa terveysarkistossa on luotu omat aihekokonaisuutensa, mutta liikunnalle ei vielä löydy omaa otsikkoa. – Kirjaamisen ongelmat saattavat osaltaan heijastella myös sitä, että liikuntaa koskevaa tietämystä ei ole kunnolla vielä sisäistetty. Terveyttä kartoittavissa ennakkokyselyissä asiakkailta kysytään yhtenäisillä lomakkeilla esimerkiksi kivuista ja tupakoinnista, mutta liikuntaosuuden ammattilainen tekee vähän omalla tavallaan sikäli kuin tekee, Kukkonen-Harjula kuvailee. Asiakkaiden keskeisten terveystietojen olisi hyvä olla myös liikunnan ammattilaisten käytettävissä. Tietosuojaongelmat kannattaa nostaa pöydälle ja katsoa, ettei sorruta hätävarjelun liioitteluun. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä kuitenkin jo on. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä terveydenhuolto ja kuntien liikuntatoimi käyttävät sähköistä järjestelmää yhdessä. Tietosuojaongelmat vältetään sillä, että liikunnan ammattilaiset pääsevät vain rajatusti käsiksi terveydenhuollon tietoihin.

POTENTIAALIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Suurin potentiaali tehokkaasti tavoittavan liikuntaneuvonnan kehittämiselle löytyy luonnollisesti perusterveydenhuollon puolelta, jos kohta monilla erikoissairaanhoidon alueillakin sillä on varmasti paikkansa. Toimenkuvien merkityksen perkaaminen esiin kyselyn aineistosta on vielä työn alla. Useimmin liikunnan ottavat puheeksi ja ohjeita liikkumiseen antavat arvatenkin fysioterapeutit. – Aika harva kuitenkaan pääsee fysioterapeutin vastaanotolle. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, työterveyshoitajat ja lääkärit näkevät enemmän ihmisiä, toteaa Kukkonen-Harjula. Julkisuudessa on viime vuosina puhuttu paljon istumisen vaaroista. Aihe on mukana myös barometrissa, mutta sen tuloksia ei ole vielä ehditty julkaista. – Tässähän työterveyshoitajat ovat avainasemassa, Toropainen huomauttaa.

LIIKUNTAPOLULLE PITUUTTA Jotta palveluketjut toimisivat, tarvitaan aktiivista viestintää ja oman organisaation tuntemista – tietoa siitä, kehen ottaa yhteyttä pulmatilanteessa tai kuka liikuntatoimesta voisi ohjata asiakasta, jos fysioterapeutilla ei riitä aikoja. – Nokian kaupungissa terveysliikunnan ohjausta tarvitseville uusille diabeetikoille annetaan mahdollisuus osallistua allasryhmiin. Allasryhmät täyttyvät heti syksyllä, mutta terveystoimesta tehtiin niihin oma ”ohituskaista”, Toropainen havainnollistaa. Joissain kunnissa lääkäreiden pöydille on jaettu liikuntakalenteri, johon liikuntapalvelut on listattu. Ajantasainen ka-

17


Erja Toropainen (vas.) ja Katriina Kukkonen-Harjula toivovat, että terveydenhuoltoon saataisiin kiinteäksi osaksi toimiva ja joustava käytäntö liikunnan puheeksi ottamiseen, kirjaamiseen ja seurantaan osana elintapaohjausta.

lenteri toimii paikallisena viestikapulana, josta voi tarkistaa mihin ohjata asiakkaita. – Ja jotta asiakkaat löytäisivät kalenterin, se pitäisi päivittää säännöllisesti myös verkkoon. Lääkärit saadaan mukaan tutkimuksen toiseen vaiheeseen, jossa tavoitellaan myös nyt barometrikyselyyn vastaamatta jättäneitä sairaanhoitajia ja työterveyshoitajia. Liikuntaneuvonnan palveluketjuissa lääkärit voivat olla prosessin liikkeelle saattava voima. Tärkeintä on se, että kaikilla ammattilaisilla on sama sanoma liikunnan terveyshyödyistä ja siitä, miten voi lähteä liikkeelle. – Lääkärin aika on hyvin rajallista, mutta pari minuuttia riittää keskustelun käynnistämiseen ja asiakkaan eteenpäin ohjaamiseen, Toropainen laskee. Tutkijat liputtavat yksilöllisen ja henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan puolesta. – Hyvä käytäntö voisi olla Liikkumisreseptin käyttöön ottaminen. Liikkumisresepti löytyy sähköisessä muodossa, joten se voidaan liittää potilastietojärjestelmään, he vinkkaavat. Yhdessä laadittu liikuntasuunnitelma, ”resepti” on asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen sopimus, joka sitouttaa liikkumiseen enemmän kuin suullinen neuvonta.

LÄHTÖKOHTANA TERVEYS Barometrikyselyn taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Muutosta liikkeellä -linjaus, jolla pyritään osaltaan saamaan parempaan kuosiin

18

vuosien myötä rapautunutta elintapaneuvontaa ja ehkäisevää työtä. Samaan tähtää sote-uudistus. Kukkonen-Harjula ja Toropainen pohtivat, mitä sote-uudistus tarkoittaa eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kannalta, jos hyvinvointipalvelut jäävät kuntiin ja terveydenhuoltopalvelut siirtyvät maakuntiin. – Terveydenhuollon ammattilaisilla on paljon tietoa ja osaamista, jota tarvitaan, Toropainen toteaa. Liikuntaneuvonnan rakentaminen pysyväksi osaksi terveydenhuollon käytäntöjä vaatii myös ajattelun muutosta. – Terveydenhuollon ammattilaisten työ on ollut pitkälti ongelma- ja oirekeskeistä. On tehty ohjeita ja julisteita vaikkapa sydänvaivoihin tai lonkkaongelmiin, mutta nyt olisi tarkoitus keskittyä myös siihen, miten sairauksia ehkäistään ja terveyttä pidetään yllä, Toropainen haastaa. – Ja tähän tarvitaan tueksi teoriaa ja tutkimustietoa, jotta puhutaan samoilla termeillä, Kukkonen-Harjula painottaa.

LISÄTIETOJA BAROMETRISTA UKK-instituutti Tutkija Erja Toropainen puh. (03) 282 9269 erja.toropainen@uta.fi UKK-instituutin tarjoamiin terveysliikunnan koulutuksiin voi tutustua ja ilmoittautua osoitteessa www.ukkinstituutti.fi/ koulutus.


TEKSTI JA KUVA: MIIA MALVELA

Tulosta kohti – lisää virtaa, hyvinvointia ja tuottavuutta Osana Matka hyvään kuntoon -kampanjaa järjestetään Tulosta kohti -tilaisuuksia esimiehille, johtajille ja yrittäjille. Tilaisuuksissa nostetaan esille, millaisia mahdollisuuksia piilee hyvinvointiin satsaamisessa ja miten hyvinvoinnin suunnittelua ja johtamista voi konkreettisesti toteuttaa. Tulosta kohti -tilaisuuksia toteutetaan vuonna 2016 eri puolella Suomea kaikkiaan 24. Kun Matka hyvään kuntoon -rekka hurauttaa jatkoksi vierailulle, on tarjolla valmis paketti hyvinvoinnin tavoitteelliseen edistämiseen. Tuottavuus on yksi perustelu, miksi esimiesten ja johdon tulisi panostaa henkilöstön työhyvinvointiin ja huomioida hyvinvointi osana johtamista. Esimerkiksi sairauspoissaolot vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen. Sairauspoissaoloja voidaan vähentää lisäämällä henkilöstön hyvinvointia parantavia toimia, joiden toteutus on johdon käsissä. Tärkein henkilöstötuottavuutta tukeva tekijä onkin hyvä esimiestyö.

OPASKARTTA TYÖN TUEKSI Mikkelin Tulosta kohti -tilaisuudessa 11. maaliskuuta oli kaikkiaan 40 osallistujaa, joista valtaosa toimii johtajana tai esimiehenä yrityksessä tai julkisyhteisössä. Mukana oli myös yksinyrittäjiä. Mikkelin seudun kehittämisyhtiö Miksei Oy:n hallintojohtaja Maarit Randelin esitteli, miten Miksei palvelee yrittäjiä yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Lisäksi Randelin kertoi, miten Miksei kannustaa omaa henkilöstöään aktiiviseen liikkumiseen aina istumisen vähentämisestä työmatkaliikunnan lisäämiseen. Työhyvinvoinnin asiantuntijat Nina Brandenburg ja Tarja Kostiainen ottivat Tulosta kohti -osuudessa yleisön tunniksi haltuunsa. Käsiteltävänä olivat eniten tuottavuuteen vaikuttavat tekijät niin esimiehen, johtajan, yrittäjän kuin henkilöstön kannalta. Jokainen osallistuja sai työkalun, johon nämä tekijät oli sijoitettu. Henkilöstön kohdalla tuottavuuteen vaikuttavat muun muassa mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä, työn kokeminen merkitykselliseksi, palautteen saaminen, työyhteisön turvallisuus sekä työnteon kannalta riittävä kunto ja terveys. Esimiehen, johtajan ja yrittäjän kannalta eniten tuottavuuteen vaikuttavat tekijät ovat tavoitteiden toteutuminen, ammatillinen kehittyminen sekä omasta kunnosta ja terveydestä huolehtiminen.

kilökohtaisesti hyödyllinen kaikille osapuolille. Välttelyn ansaan saattaa kapsahtaa ja rutiinien ansakin tulisi osata kiertää. Tärkeintä esimiehen ja johtajan kannalta on, että hän uskoo asiaansa, tavoitteisiinsa ja henkilöstöönsä. Etelä-Savon Liikunnan ja KKI-ohjelman yhteisessä osuudessa osallistujat saivat kuulla Matka hyvään kuntoon -rekan tarjoamista mahdollisuuksista Etelä-Savon alueella. Tilaisuuden lopuksi oli jokaisella mahdollisuus testauttaa oma kuntonsa rekassakin toteutettavilla Kehon kuntoindeksi -testeillä. Tilaisuuden päätti kehityspäällikkö Pekka Sillanpää ELYkeskuksesta tuoden Etelä-Savon Työelämä 2020 -verkoston terveiset. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Mikkelin seudun kehittämisyhtiö Miksei Oy, Työelämä 2020 -Etelä-Savon alueverkosto, TYHY-akatemiahanke, Etelä-Savon Liikunta ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.

Työhyvinvoinnin asiantuntijat Nina Brandenburg (vas.) ja Tarja Kostiainen tietävät, että työhyvinvointia voi johtaa strategisesti.

ASETA TAVOITTEITA Tavoitteiden asettelu nousi Kostiaisen ja Brandenburgin esityksessä vahvasti esille. Hyvinvoinnin johtamiseksi tulisi asettaa tavoitteita – realistisia tavoitteita, jotka voi pilkkoa teoiksi ja seurata niiden toteutumista. Tavoitteen tulee olla myös hen-

19


matka hyvinvointisi

lisäämiseen – lähellä ja helposti

Tervetuloa matkaan mukaan! Matka hyvään kuntoon -rekka kiertää Suomea kannustamassa hyväntuulisella ja rennolla otteella liikkumiseen, arjen aktiivisuuteen sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tapahtumat on suunnattu työyhteisöille ja kaikille työikäisille. Rekan lämpimissä sisätiloissa toteutetaan maksuttomat Kehon kuntoindeksi -testit. Oma Kehon kuntoindeksi selviää hikoilematta, hengästymättä ja arkivaatteissa noin 20 minuutissa.

Kehon kuntoindeksi -testit nalyysi ostumusa

Kehonko

Polar-kuntote

sti levossa

Puristusvoimamittaus

Työyhteisöillä ja yrittäjillä on mahdollisuus tilata laajempi raportti Kehon kuntoindeksi -testien tuloksista. matkahyvaankuntoon.fi


Matka hyvään kuntoon -kiertue Katso rekan lähin pysähdyspaikka ja tule mukaan! ELOKUU Ti Ke To Pe Ti Ke

23.8. 24.8. 25.8. 26.8. 30.8. 31.8.

Rovaniemi Oulu Oulu Kajaani Vantaa Helsinki

SyysKUU To Pe Ma Ti Ke To Ma Ti Ke To Ti Ke To Pe Ti Ke To Pe

1.9. 2.9. 5.9. 6.9. 7.9. 8.9. 12.9. 13.9. 14.9. 15.9. 20.9. 21.9. 22.9. 23.9. 27.9. 28.9. 29.9. 30.9.

Vantaa Espoo Outokumpu Joensuu Joensuu Joensuu Savonlinna Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lahti Lahti Lahti Heinola Kokkola Ylivieska Pietarsaari Kannus

LOKAKUU Ma Ti Ke To Ma Ti Ke To

3.10. 4.10. 5.10. 6.10. 10.10. 11.10. 12.10. 13.10.

Raisio Turku Turku Turku Pori Pori Pori Harjavalta

Suomimies se ikk -rekkakiertue ailee syksy 2016

Ma Ma Pe Pe Ma Ma Pe Pe

22.8. Kemi 29.8. Helsink i 9.9. Joensuu 16.9. Pieksäm äki 19.9. Hollola 26.9. Nivala 7.10. Uusikau punki 14.10. Rauma

Tapahtumapäivi nä testirekka on varattu ensisija isesti miehille. suomimies.fi

Lisäksi Matka hyvään kuntoon -bussi on liikkeellä PohjoisPohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Keväällä 2017 Matka hyvään kuntoon -rekka kiertää seuraavilla alueilla Pohjois-Savo, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Suomi. Pysähdyspaikat ja lisätietoja matkahyvaankuntoon.fi

Liikunnan aluejärjestöt


TEKSTI: KATRI SIIVONEN JA ANNA SUUTARI KUVAT: MIIA MALVELA

a a i g r e n e a j a o Int Oulussa

KKI-Päiviä vietettiin Oulussa 16.–17. maaliskuuta parin sadan terveyden, liikunnan ja työhyvinvoinnin ammattilaisen kesken. Hotelli-ravintola Lasaretissa oli innostunut tunnelma erinomaisten puheenvuorojen, kiinnostavien keskustelujen ja menestyksekkään ideoinnin vuorotellessa päivien ohjelmassa.

KKI-Päivien annin ja monen puheenvuoron sisällön voi tiivistää neljään pointtiin. Simppeliys

Terveelliset elämäntavat ovat hyvin yksinkertaisesti toteuttavissa. Lisää arkiliikuntaa ja syö laadukasta ruokaa säännöllisellä ateriarytmillä – simppeliä!

Oivalluttaminen

Ohjaustyö nojaa monelta osin siihen, että asiakas itse oivaltaa jotain itsestään ja elintapamuutoksista. Ohjaa siis asiakas hoksaamaan mahdollisuuksia, muutoksia ja onnistumisia sekä näkemään asioita uudelta kantilta.

Ihmisyys

Tärkeintä elämäntapamuutoksissa on ihmisyys. Ole armollinen ja suvaitsevainen itsellesi ja asiakkaillesi. Kohtele toista arvostavasti ja ole läsnä kohtaamisissa.

Suosittelu

Tyytyväisyys kantaa pitkälle. Kun joku onnistuu kääntämään elämäntapansa pysyvästi terveellisemmiksi, kiinnostaa tämä resepti muitakin muutosprosessissa kamppailevia. Sama pätee hyvinvointipalvelujen tuotteistamiseen ja myyntiin. Tarjoa tuotteille laatutakuu ja luota siihen, että muiden asiakkaiden suosittelu kantaa hedelmää.

22

Työhyvinvoinnin hyödyt osattava esittää euroina Työhyvinvoinnin asiantuntijat Tarja Kostiainen ja Nina Brandenburg Afectar Oy:stä muistuttivat, että yrityksissä eletään hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin missä elää työhyvinvoinnin palveluntarjoaja. − Yritys keskittyy siihen, mistä sen tuotto tulee. Yrittäjä on aina ensisijaisesti kiinnostunut yrityksen taloudellisesta menestyksestä ja oman yritystoimintansa kehittämisestä, Kostiainen ja Brandenburg huomauttavat. Tutkimusten mukaan yrittäjien suurin stressinlähde on ihminen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yrittäjä voisi aidosti olla kiinnostunut työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan. On hyvä muistaa, että yrittäjän koulutustausta on usein kaupallinen tai teknillinen. Työntekijän hyvinvointi voi olla vieras ja hämmentäväkin asia yrittäjälle. Yrittäjää askarruttaa myös, onko työntekijän hyvinvointiin panostaminen pois jostain muualta ja onko asia ylipäätään yrittäjän vastuulla. − On lakattava puhumasta ihmisestä ja alettava puhua euroista. Vaikka työhyvinvoinnin ammattilainen onkin oman alansa asiantuntija, hänen on hillittävä asiantuntijuutensa. Sen sijaan on heti alkuun selkeästi kerrottava toiminnan kustannukset ja sen vaatima aika. Kostiainen ja Brandenburg muistuttivat myös säännöllisen raportoinnin tärkeydestä. − On kerrottava säännöllisesti, onko toiminnalla saatu aikaan muutosta ja jos ei ole, toimintatapaa on muutettava.


Henkilöstö tietoiseksi oman hyvinvoinnin edistämisestä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala kertoi esimerkkejä, millä tavoin työnantaja voi tukea menestyksekkäästi työntekijöiden hyvinvointia. PPSHP:ssä kaikki lähtee ajatuksesta, että autetaan työntekijöitä tulemaan tietoiseksi oman hyvinvointinsa edistämisestä. Ojala korosti, että työhyvinvointi on vastuullista itsensä johtamista. Hän ei usko, että itsensä laiminlyöminen johtuisi tiedon puutteesta. Työnantajan tulee vain osata innostaa ja kannustaa työntekijää oikein. Käskyttäminen ja määrääminen elämäntapamuutoksiin ei johda mihinkään. – Meidän ihmiskäsitys on, että jokainen yrittää parhaansa ja haluaa itselleen ja työpaikalleen hyvää. Ihmisarvoinen elämä ei ole vain työtä, vaan hyvä kokonaisuus monista asioista. Hyvinvoivana töihin, terveenä ja arvostettuna eläkkeelle, summaa Ojala organisaationsa ajattelumallia.

Älä arkaile tuotteistamisessa! Trainer4Youn kehitysjohtaja Riku Aalto innosti palvelumuotoilusta kiinnostuneita käärimään hihat ja ryhtymään toimeen. Aallon konkreettinen esitys kävi kohta kohdalta läpi hyvinvointipalveluiden tuotteistamisen ja palvelumuotoilun askeleet. – Tuotteistaminen on asian, palvelun tai tuotteen paketoimista sellaiseen muotoon, että myös muut kuin sinä itse voit myydä sitä ja kaikki ymmärtävät, mistä on kysymys, Aalto aloitti. – Me suomalaiset olemme älyttömän arkoja tuotteistamaan. Vähättelemme tuotettamme ja pyörittelemme sisältöjä liikaa. Jos tuote on kunnossa, niin ei muuta kuin tuotteistamaan ja myymään – rinta rottingilla. Aalto kannusti aloittamaan tuotteistamisen rohkeasti, vaikka yksityiskohdat eivät olisikaan mietitty loppuun asti. – Yleisin virhe on aloittaa sisällöstä. Mitäpä jos laatisitkin ensin tuotelupauksen, teet peruspaketoinnin ja aloitat myymään. Kehitä palvelusi loppuun vasta, kun joku on sen ostanut ja ehkä kertonut samalla jotain odotuksistaan. Näin pystyt myös vastaamaan näihin odotuksiin.

Asiakas palveluketjun keskiössä Asiantuntijalääkäri Risto Kuronen kertoi, kuinka Päijät-Hämeessä on rakennettu liikunnan palveluketjua asiakaslähtöisesti. Päijät-Hämeen terveydenhuollossa on sovellettu niin sanottua terveyshyötymallia, jonka toimintaperiaatteita Kuronen havainnollisti vertaamalla mallia perinteiseen akuuttiin hoitomalliin. Akuutti hoitomalli on sairauskeskeistä, reaktiivista ja oireisiin keskittyvää. Terveyshyötymallin keskiössä puolestaan on asiakas. Fokus on taudin hallinnassa ja omahoidon tukemisessa. Hoito on suunnitelmallista ja jatkuvaa. Siinä missä akuutti hoitomalli on hyvin lääkärikeskeistä, terveyshyötymallissa korostetaan tiimikeskeisyyttä. Mallin käytännön toteuttaminen vaatii laaja-alaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kun liikuntaneuvontaa kehitetään terveyshyötymallin mukaisesti, liikuntaneuvoja on osa asiakkaan hoitotiimiä. Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisen tehtävä on tukea asiakasta onnistumaan omassa hoidossaan, ei jakaa neuvoja ylhäältä päin ja tehdä päätöksiä asiakkaan puolesta. Toimintaa ohjaavana ajatuksena on, että potilas tietää ja tekee jo paljon, ammattilaisten tehtävä on vahvistaa sitä. Kurosen luentokalvoihin kirjattu ajatus siitä, että oleellista ei niinkään ole “What’s the matter”, vaan “What matters to you”, kiteyttää hyvin ajattelun Päijät-Hämeen mallin taustalla.

KKI-Päivillä historia ja tulevaisuus kohtasivat, kun sykemittarin idean isä, hiihtäjä ja valmentaja Pertti Sankilampi (vas.) tapasi Polar Electron tiedejohtajan Raija Laukkasen ja koulutuspäällikkö Ville Urosen. Idea sykemittarista esitettiin Kempeleen Köykkyrin hiihtoladulla vuonna 1975, kun Sankilampi pohti, voisiko sykettä mitata mullakin tavoin kuin vain valtimoa tunnustellen. Loppu onkin sitten suomalaista urheiluteknologiahistoriaa.

23


TEKSTI: TERHI KANNISTO KUVA: MIIA MALVELA

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt KKI-Päivillä puhuneen Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvoinnin kehittämisen avulla suomalainen työelämä voisi saavuttaa kunnon gasellinloikan tuottavuudessa. Eikä kyse ole edes vaikeista asioista. – Suomessa noin 20 000 ihmistä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä tarkoittaa vuodesta 2000 laskien yhteensä noin 14 miljardin euron menetyksiä suomalaiselle työelämälle. Guy Ahosen esitelmä vyöryttää kuulijoiden korviin suuria lukuja. Laskelma ja taulukko toisensa perään piirtää kuvaa, millaiset valtavat säästöt syntyisivät työhyvinvointiin panostamalla. Monet kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että työhyvinvointipanostukset vähentävät sairauspoissaoloja, pienentävät sairaanhoitokuluja sekä parantavat tuottavuutta. Pohjoismaisten tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Erityisesti työhyvinvoinnin taso korreloi positiivisesti tuottavuuden kanssa – mitä paremmalla tasolla työhyvinvointi on, sitä parempaa on tuottavuus. Tuottavuuteen ei näytä vaikuttavan niinkään psykososiaalinen työympäristö. Joten mihin siis keskittyä, jotta työhyvinvointi ja tuottavuus saadaan nousuun?

TEKEMÄTÖN TYÖ TULEE KALLIIKSI Tekemätön työ aiheuttaa merkittävän kustannuserän Suomen työelämässä. EK Benchmarking -vertailututkimus selvittää vuosittain Suomessa toimivien organisaatioiden henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja lakisääteisestä tapaturmavakuuttamisesta aiheutuneet suorat kustannukset sekä panostukset työterveyshuoltopalveluihin. Tutkimuksessa vertailujen kohderyhmäksi otettiin kymmenen yritystä, joissa työkykyjohtamista on toteutettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti vähintään viisi vuotta. Muiden yritysten tilannetta verrattiin tähän kohderyhmään. – Jos keskivertoyritykset saataisiin siirtymään parhaiden yritysten tasolle, poikisi se 4,5 miljardin liiketaloudellisen hyötypotentiaalin, toteaa Ahonen. Kohderyhmä panosti rahallisesti muita enemmän työterveyshuoltoon, mutta luvut puhuvat puolestaan: jokainen lisäeuro, jonka kohderyhmän organisaatiot ovat panostaneet työhyvinvointiin, on vuodesta 2008 lähtien tullut noin kuu-

24

sinkertaisena takaisin. Muissa yrityksissä vastaava tulos on kehittynyt miinukselta nollan tasolle. Luvut kuulostavat suurilta. Silti tarvittavat toimenpiteet eivät välttämättä ole lainkaan jättimäisiä. – Tämän päivän Suomessa yritämme saada jotakin leikkaamalla jotakin. Mutta ne yritykset, jotka panostavat, myös saavuttavat tuloksia, Ahonen muistuttaa.

TUOTTAVUUSLOIKAN TYÖKALUT Yksi tapa saavuttaa tuottavuusloikka työelämässä on tarkastella työterveyshuollon perusteita. Työterveyshuolto voi yrityksissä olla suoriteperusteista, jolloin keskitytään minimoimaan kustannukset valitsemalla mahdollisimman edullinen työterveyshuollon paketti. Arvopohjainen työterveyshuolto keskittyy rahan sijasta tarpeisiin. Kustannuksia ei pyritä minimoimaan, vaan toimenpiteitä tehdään silloin, kun tarvetta on. Toimenpiteet ovat myös tapauskohtaisia, jolloin työterveyshuolto joustaa työntekijän tarpeiden mukaan. Ahonen on vakuuttunut arvoperusteisen työterveyshuollon eduista. – Työterveysasioissa huipulla olevat organisaatiot eivät hoida työterveyshuoltoaan suoriteperusteisesti. Arvoperusteinen lähtökohta johtaa toki suurempiin työterveyshuollon kustannuksiin, mutta kokonaiskustannukset vähenevät kiistatta. Toinen mahdollisuus tuottavuusloikkaan liittyy strategiseen hyvinvointiin ja sen johtamiseen. Ahonen on kollegansa Ossi Auran kanssa kirjoittanut aiheesta teoksen Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (Talentum, 2016), jossa strateginen hyvinvointi määritellään siksi osaksi henkilöstön hyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Ja taas puhutaan suurista luvuista. – Hyvän henkilöstöjohtamisen hyötypotentiaali yksityisellä sektorilla tarkoittaa 9 miljardia euroa tuottavuuden kasvupotentiaalina sekä 1,3 miljardia säästöpotentiaalina, valottaa Ahonen. Henkilöstötuottavuus on eräs tapa tarkastella strategista


hyvinvointia ja sen vaikutuksia. Henkilöstötuottavuudella tarkoitetaan organisaation taloudellisen kilpailukyvyn tarkastelua henkilöstövoimavarojen avulla. Sen pohjana ovat työntekijöiden työkyky, osaaminen ja motivaatio, jotka puolestaan kumpuavat työyhteisön ilmapiiristä, johtajuudesta ja organisaatiokulttuurista. Henkilöstötuottavuus korreloi suoraan yrityksen käyttökatteen kanssa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Yksi tärkeä henkilöstötuottavuutta tukeva tekijä on hyvä työyhteisö. Ahosen mukaan ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin hyvä esimiestyö. – Esimiesten työhyvinvointiosaamiseen tulisi panostaa, ja sen tulee lähteä jo organisaation strategiselta tasolta. Mitä paremmin työhyvinvointi otetaan huomioon organisaation strategiassa, sitä parempaa on esimiestyön taso, Ahonen muistuttaa.

Erityisesti jokin määrällinen tavoite näyttää vaikuttavan positiivisesti, Ahonen sanoo. Tavoitteiden asettaminen tukee esimiesten roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä kaikissa tapauksissa, mutta parhaat vaikutukset tulevat silloin, kun työhyvinvointi on otettu huomioon myös johdon strategiatyössä. Ahosen mukaan liikunnan tukeminen näkyy myös selvästi strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuudessa. Tukeminen voi olla taloudellista, jolloin sillä on vaikutusta työntekijöiden työkyvyn kannalta. Liikuntatapahtumat tai vastaavat tuovat puolestaan tuloksellisuutta organisaation julkisuuskuvan kautta, ja liikuntakampanjat vaikuttavat työntekijöitä sitouttavasti. – Myös esimiehen oma jaksaminen on avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointityön tulokset ovat kautta linjan parempia, kun esimies tekee edes kohtuullisen erottelun oman työ- ja vapaa-aikansa välillä, Ahonen linjaa.

TAVOITTEET TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

EI RAKETTITIEDETTÄ

Tavoitteiden asettamisen tärkeys korostuu monella elämänalueella. Painonhallinta, liikuntaharrastukset, työn mielekkyys – jonkinlaiset tavoitteet helpottavat toimintaa huomattavasti. Tämä on nähtävissä myös esimiestyön ja työhyvinvoinnin yhteydessä. – Tavoitteiden asettaminen auttaa selvästi organisaatioita työntekijöidensä terveellisten elämäntapojen edistämisessä.

Ahonen muistuttaa, että 20 prosentin tuottavuusloikka suomalaisessa työelämässä ei ole rakettitiedettä. Sen voi kiteyttää viiteen kohtaan: tiedostetaan työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys, nostetaan työhyvinvointi työpaikan strategiseksi kysymykseksi, varmistetaan riittävät voimavarat, tehdään työhyvinvoinnista keskeinen esimiestehtävä sekä mitataan toiminnan tuloksellisuus. Sitten kääritään vain hihat ja aletaan töihin.

25


TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: MIIA MALVELA

luuloja ja harhaluuloja suomalaisten elintavoista KKI-Päivien myytinmurtajat tarttuivat luuloihin ja myytteihin, joita liikuntaan, syömiseen ja painonhallintaan liitetään. Myyttejä olivat murtamassa ravitsemusasiantuntija Patrik Borg, liikuntafysiologi Timo Haikarainen, psykologi Hannaleena Ronkainen ja lääkäri, professori Tommi Vasankari. Keskustelua johti hyvinvoinnin moniottelija Lasse Seppänen. Jo heti alkuun oli selvää, että myyttejä terveyden edistämisessä riittää. Paneelin lämmittelykysymyksissä paljastui, ettei panelisteilla pipo suotta kiristä, vaan vakavia asioita voidaan käsitellä myös pilke silmäkulmassa. Yleisö pääsi mukaan murtamaan myyttejä Kahoot-tietokilpailun avulla, jossa yleisö vastasi ensin väitteisiin ja asiantuntija kertoi oikean vastauksen. Parhaat ja nopeimmat tietäjät myös palkittiin.

TERVEELLISIN RASVAN LÄHDE Patrik Borg pääsi heti alkuun rasvakeskustelun äärelle, kun häneltä kysyttiin terveellisintä rasvan lähdettä. Vaihtoehtoina tarjottiin kookosöljyä, palmuöljyä, margariinia ja cashew-pähkinöitä. Yleisö haistoi hyvän rasvan käryn ja vastasi suurilta osin ”cashew-pähkinät”. – Aivan oikein meni, vahvisti Borg. – Kookos- ja palmuöljyn terveysmielikuvat ovat hyvin erilaiset kuin ravitsemukselliset faktat. Minun puolestani kookos­ öljyllä voi pestä hiuksia ja valella kroppaa ihan vapaasti, mutta ruokailuun ehdottomasti ykkösenä pähkinöitä ja kakkosena margariineja. – Oma suosikkini pähkinöistä ovat tosin macadamiat. Ihmettelen vain, miksi ne täällä Suomessa ovat niin älyttömän kalliita. Siitä saisi joku yrittäjä kätevän tulonlähteen, jos voisi tuoda markkinoille vähän edullisempia macadamia-pähkinöitä, vihjasi Borg.

26

ISTUMISEN KYSEENALAISTAMINEN VOIMAKASTA Tommi Vasankari kumosi ajankohtaisen myytin, jonka mukaan terveysliikuntasuositusten mukainen liikunta korvaa istumisen haitat. – Liikuntamäärä ei kompensoi runsaan istumisen haittoja, vahvisti Vasankari. – Istuminen pitää ymmärtää itsenäisenä riskitekijänä. Kokonaisriskiin voi vaikuttaa liikunnalla, mutta itsenäistä istumisen riskitekijää se ei poista. Vasankari painotti kuitenkin, ettei absolutismia tässäkään asiassa ole, eikä istumista ole syytä demonisoida liikaa. Fakta on, että istumista meillä jokaisella päivässä on, ja seisomatyötä tekevien on jopa hyvä palautua istumalla. Kun tiedostamme istumisen riskit, osaamme myös ohjata itseämme sen vähentämiseen. – Passiivisuuden vähentäminenkin voi mennä överiksi. Jos kuormittaa itseään kaikella mahdollisella tavalla ruokaillen seisten ja tehden töitä kävelymatolla, niin se vasta överiä onkin, Vasankari naurahti. – Istumisen kyseenalaistaminen on tapahtunut todella voimakkaasti. Tiedotusvälineet ja toimijat ovat vieneet viestiä hienosti eteenpäin. Yleensä maailma muuttuu hitaasti, mutta tässä suhteessa tietoisuus on lisääntynyt todella vauhdilla, iloitsi Vasankari.

SATA HYVÄÄ SYYTÄ HARRASTAA LIIKUNTAA Painonpudotukseen, liikuntaan ja ravitsemukseen sisältyy paljon harhaluuloja. Kuten että harjoittelu on ruokavaliota tärkeämpää painonpudotuksessa – vai mitä tuumaa Timo Haikarainen? – Ei todellakaan. Ruokavalio on selvästi tärkeämpää, painottaa Haikarainen. Hän tietää, että erityisesti miehet ovat hanakoita karistamaan kiloja lenkkeillen. Liikunta kyllä tukee painonpudotusta ja erityisesti arkiliikunta on tuolloin kokonaisenergiankulutuksen osalta tärkeämmässä roolissa kuin harjoittelu.


– Jos yhtälö on sellainen, että meillä on viikossa 5–6 liikuntaharjoitusta ja 36 ateriaa, niin on selvää, että se, mitä syö, on tärkeämpää painonpudotuksessa kuin liikuntaharjoitukset. Toisaalta jos arkiaktiivisuutta on paljon, energiaa kuluu aivan toisella tavalla kuin vain liikuntaharjoituksissa. Samalla arkiaktiivisuus palauttelee kroppaa treenin rasituksista, summaa Haikarainen. – Meillä on sata hyvää syytä harrastaa liikuntaa ja niistä painonpudotus on ehkä huonoin. Henki liikkumiseen kannustamisessa pitäisi muuttaa enemmänkin muihin kärkiin kuin painonpudotukseen, jatkaa Patrik Borg.

joitusmuodoista ei vielä puhuttu. Ne ovat siis täysin poissa nykyisten suositusten kartalta. – Nykyisissä suosituksissa on muutenkin parantamisen varaa. Rapakon takana valmistellaan parhaillaan uusia liikuntasuosituksia, joihin meidänkin suositukset pohjautuvat. Lähivuosina suositukset ovat siis uudistumassa Suomessakin. Vasankari muistutti, että crossfit sopii sellaisille liikkujille, joilla on lajiin sopiva kova kuntopohja ja tausta. Kovatehoisuuteen liittyy aina riskinsä. – Aivan eri asia onkin sitten kysymys, tarvitseeko ihmisen tehdä niin kovan intensiteetin harjoituksia kuin HIIT ja crossfit. Jos lääkäriltä kysytään, niin ei.

TASAPÄISTÄMISEN ONGELMA PSYYKKINEN VALMENNUS OSA KOKONAISUUTTA Hannaleena Ronkaisella on pitkä kokemus Olympiakomitean psykologina. Hänelle esitettiin, että urheilijan on mahdollista edetä huipulle ilman psyykkistä valmennusta. Tottahan tämä väite ei ollut. – Psyykkinen valmennus on osa laajempaa kokonaisuutta, osa urheilijan arkea. Urheilija on kokonaisuus, johon kuuluu keho ja mieli. Molempia pitää treenata, huoltaa ja palautella samalla tavoin. Urheilijan on kaiken treenaamisen rinnalla hyvä harjoitella sallivuutta ja epäonnistumisen hyväksymistä. – Psyykkinen valmennus voidaan nähdä esimerkiksi toisten kohtaamisessa ja yhteisöllisyydessä, joka urheilijoiden kesken syntyy. Uskalletaan seistä omilla jaloilla ja olla välillä miettimättä urheilua. Ronkainen kertoikin esimerkin yhteisöllisyydestä Sotshin olympialaisista, jossa Suomen joukkueelle ei asetettu Olympiakomitean puolelta mitalitavoitteita, vaan jokainen urheilija asetti itselleen omat tavoitteensa. Sotshissa koettiinkin hieno ryhmähenki, turvallinen yhteisöllisyys ja joukkueen sisäinen positiivisuus, jota halutaan jatkaa myös Rion olympialaisissa rohkeasti yhdessä -teemalla.

UUDET SUOSITUKSET LIIKUNTAAN VALMISTEILLA Tommi Vasankarille esitettiin myytti, vastaavatko kaksi kovatehoista 40 minuutin crossfit-treeniä viikon liikuntasuosituksia. Tähän Vasankari ei heittänyt aivan suoraa vastausta. – On muistettava, että meidän liikuntasuositukset ovat vuodelta 2008, jolloin crossfitistä ja muista kovatehoisista har-

Sekä Borg että Vasankari tekevät tahoillaan työtä ravitsemus- ja liikuntasuositusten ja ohjeiden viidakossa. Aina vain halutaan napakoita, kaikille sopivia nyrkkisääntöjä. Suositusten ongelma on tasapäistäminen. Olemme kaikki yksilöitä, joille sopii erilainen määrä liikuntaa ja erilainen ravitsemus. Hyvä ateriarytmi esimerkiksi muodostuu jaksamisen kannalta monista tekijöistä ja sitä tulee opetella omien tuntemusten kautta. – Kaikille ei sovi 2–3 tunnin välein syöminen. Meillä on oma keho, jota kannattaa kuunnella. Tunnustele, miten pärjäät nykyisellä ateriarytmillä ja jos on ongelmia, muuta sitä, kehotti Borg. – Olemme kaikki älyttömän erilaisia. Terveyden huoltamisessa ei ole tasa-arvoa. Joku toinen joutuu tekemään paljon enemmän töitä terveytensä eteen kuin joku toinen, summasi Vasankari. Ylipäätään meitä vaivaa liika totisuus ja tavoitteellisuus. Liikunnasta puuttuu hauskuus, ja syömisestä on poskettomia mielikuvia. Myös Ronkainen ja Haikarainen komppaavat yksilöllisyyttä, rentoutta ja itsensä hyväksyntää. – Kaikkien valintojen tulee sopia omiin arvoihin, niin liikkumisessa kuin syömisessä. Meidän tulee ohjata ihmisiä huomaamaan omia saavutuksiaan ja näin kasvattaa heidän itsetuntoaan ja itsetuntemustaan, muistutti Haikarainen. – Mentaalitaitojen lisääminen on olennaisessa osassa, kun halutaan kannustaa passiivisia liikkeelle. Itsetuntemusta, itsepuhelua, pystyvyyden tunnetta ja oman tien löytämistä tulee opettaa ja vahvistaa, päätti Ronkainen.

27


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: MIIA MALVELA

Kohtaamisessa ihmisyys on tärkein työväline KKI-Päivien toisen päivän avasi koskettavalla puheenvuorollaan kirjailija Aino Suhola. Toimittajana työskennellyt ja 1990-luvulla kansanedustajana toiminut Suhola tunnetaan ihmisyyden, armon ja rakkauden puolestapuhujana, jonka luennot ja kirjoitukset ovat tehneet vaikutuksen ihmisiin hyvin erilaisissa yhteyksissä. Ja vaikutuksen Suhola teki KKI-Päivien kuulijakuntaankin. Nenäliinoja kaivettiin taskuista, ja useita kertoja nauru raikasi salin täydeltä Suholan kertoillessa elämänmakuisia tarinoita ja omakohtaisia kokemuksia omalla lempeällä, mutta ajoittain hyvin rempseälläkin tyylillään.

28

Suholan puheenvuoron ytimessä oli ihmisyys. Suhola muistutti, että kaikessa tekemisessämme on kyse ihmisyyden ihmeestä. Hän kuitenkin näkee, että ihmisyys on tässä ajassa jollakin tapaa kadoksissa. Ihmisestä ei puhuta. Puhutaan kuluttajasta, kansalaisesta, työntekijästä, mutta ei ihmisestä. Tästä kertoo omalla tavallaan Suholan kertomus siitä, kuinka erään pikkupojan oli ollut vaikea määritellä, kuka on ihminen. Pikkupojan mielestä hän ei itse vielä ollut ihminen, mutta toisaalta mummokaan ei enää ollut ihminen. Tuttua ylioppilasta poika piti jo ihmisenä. – Ihminen on siis kai jotain ylioppilaan ja mummon väliltä, Suhola naurahti. Meille kaikille olisi kuitenkin tärkeää tulla nähdyksi ja kohdelluksi juuri ihmisinä, ei hyödykkeinä, joita yhteiskunta tarvitsee toimiakseen. – Ihminen haluaa olla arvokas, ei tarpeellinen.


ARVOSTUKSEN KANTAVA VOIMA Haluamme tulla kohdelluksi ja kohdatuksi arvokkaana ja arvostettuna. – Niin kauan, kun en tunne olevani arvokas, en ole näkyvä. Arvostuksen voi antaa vain toinen ihminen. Suhola kertoi liikuttavan tarinan siitä, mikä merkitys toiselta ihmiseltä saadulla arvostuksella voi olla. Valtioneuvoston siivoojana työuransa tehnyt rouva oli eräänä iltana pääministerin huonetta siivotessaan kauhistunut, kun pääministeri oli yllättäen tullutkin käymään työhuoneellaan. Sen sijaan, että pääministeri olisi ollut harmissaan siivoojan läsnäolosta, hän olikin itse pahoitellut siivoojalle sitä, että oli tullut häiritsemään tämän työtä. – Tämä kokemus kantoi rouvaa läpi hänen elämänsä. Hän sai arvon arvostamaltaan ihmiseltä. Tarvitsemme paitsi arvostusta myös armoa. Armosta niin itseä kuin toisia ihmisiä kohtaan kasvaa ihmisyys. – Empatiavaje on pahempi asia kuin valtiontalouden vaje, Suhola totesi.

MINÄ HALUAN SINNE, MISSÄ ON JOKU Ihmisellä on tarve kokea kuuluvansa johonkin ja tarve olla siellä, missä on muita ihmisiä. Tässä ajassa Suhola näkeekin haasteena juuri sen, ettei enää ole kansaa eikä joukkoja – asioita ei tehdä yhdessä. – Enää ei käydä sunnuntaiaamuna yhdessä kirkossa, eikä katsota yhdessä puoli yhdeksän uutisia televisiosta. Inhimillinen tarve päästä sinne, missä on muita, ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. – Minkä takia te luulette ihmisten jonottavan ilmaisia ämpäreitä halpahallin avajaisissa? Kun siellä jonossa on joku, Suhola kiteytti.

– Koko elämä on ihmisessä, jonka kohtaamme. Repun painosta puolet tulee kotoa. Suhola kertoi, kuinka häneen pienestä pitäen iskostettu ajatus siitä, että hän on liikunnallisesti lahjaton ja kömpelö, vaikuttaa vielä tänä päivänäkin hänen omakuvaansa ja suhtautumiseensa liikuntaan.

ERILAISUUS VOIMAVARAKSI Liikkumattomuuden problematiikkaan Suhola pureutui pitkälti omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa nojautuen. Juuri tämä omakohtaisuus sekä asioiden raadollinen ja osin surullinenkin esilletuominen oli pysäyttävää kuultavaa KKI-Päiville kokoontuneelle liikuntaväelle. Liikunnalliseen elämäntapaan tottuneen ihmisen voi olla hyvin vaikeaa ymmärtää ihmistä, joka ei liiku. Suhola kannustikin liikunnan parissa työskenteleviä ottamaan suunnittelutyöhön mukaan myös henkilöitä, joille liikunta ei ole intohimo. Kaltaiset toki leikkivät parhaiten keskenään, mutta jos ei rohkeasti tutustuta eri tavalla ajatteleviin ja toimiviin ihmisiin, ei myöskään aidosti voida ymmärtää heitä ja tarjota liikuntapalveluja, jotka houkuttelevat myös vähän liikkuvaa mukaan toimintaan. Erilaisuuden kohtaaminen voi pelottaa ja eri tavalla asioihin suhtautuviin ihmisiin tutustumalla voi joutua kohtaamaan myös vaikeita asioita. Tätä ei kuitenkaan Suholan mukaan tulisi pelätä. – Mitä rohkeammin jokainen menee pelkoaan päin, sitä vahvemmin uskallamme rakastaa toista.

”Ihminen haluaa olla arvokas, ei tarpeellinen.”

KOHTAAMISEN JA LÄSNÄOLON TÄRKEYS Vahvana teemana Suholan puheenvuorossa korostui myös kohtaaminen. Suholan mukaan kohtaamisessa ihmisyys on tärkein työväline. Ihmisten välisessä toiminnassa tarvitaan kasvokkaista kohtaamista – juuri sitä, mikä meitä eniten pelottaa. Suhola kuitenkin muistutti, että kohtaaminen vaatii myös läsnäoloa. – Siitä ei tule mitään, jos vain kohtaamme, mutta emme ole läsnä. Kohtaamiseen pitää mennä sydän edellä. Suhola kannustikin kuulijoita tekemään kohtaamisesta itselleen intohimon ja haasteen. Rohkeasti sitä päin, mikä pelottaa. Toisen ihmisen kohtaamisessa tulisi aina ottaa huomioon, että meistä jokainen kantaa mukanaan oman elämänsä taakkaa. Kaikki, mitä olemme elämässämme kokeneet, vaikuttaa kaikkeen.

LIIKKUMATTOMUUS PELOTTAA Liikunnallisuutta itsestäänselvyytenä pitävää liikkumattomuus saattaa pelottaa. Syy pelkoon löytyy Suholan mukaan siitä, että kenestä tahansa voi tulla liikkumaton. – Liikkumattomuudessa pelottaa se, että minusta voi tulla samanlainen. Homoja ja mamuja on helppo ymmärtää, kun minusta ei voi tulla sellaista, Suhola vertasi. Suholan mukaan lihavuudesta ja liikkumattomuudesta tuntuu tulleen yhteiskunnassamme synti, jota liikkumattoman tulisi hävetä. Ratkaisujen etsimisen sijasta usein sorrutaan syyllistämään lihavia ja liikkumattomia. – Sodat eivät lopu sotimalla, eivätkä ongelmat ratkea syyllistä etsimällä. Suhola muistutti, että liikunta ei ole muusta elämästä erillinen juttu ja jopa liikuntaan voi rakastua. Itseään rakastava ihminen rakastaa myös syödä ja liikkua oikein, mutta hänellä on tarve tehdä se omalla tavallaan. Jokainen meistä haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa. Kuten Suholan luennon otsikossa todettiin, ihmistä voi käskeä tottelemaan, mutta ei innostumaan.

29


MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVA: MIIA MALVELA

Liikuntaneuvonnan asiakasjoukko on laaja ja vaativa Vilskettä kentällä? Tapaamisia, koulutuksia, poikkitoiminnallisia kokeiluja, uusia verkostoja ja tuoreita toimijoita. Otetaan joukkoon vielä asiakaskin! Tärkeää on luoda toimintamalli, jossa asiakas on keskiössä. Hän suunnittelee ammattilaisen tuella itselleen sopivan elintapakohennuksen ja liikunnallisuuden lisäyksen. Ammattilaisen tehtävä on kulkea rinnalla tukien ja kannustaen sekä herättää asiakas ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Ammattilainen kohtaa ja hyväksyy asiakkaan sellaisenaan, vaikka ei arvostaisikaan aina asiakkaan valintoja. Liikuntaneuvonnan kohderyhmä on laaja, ja neuvoja kohtaa aina erilaisen ihmisen.

kuntalaisille. Muita kohdennuksia ovat muun muassa työikäiset mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinasiakkaat. Viimeisten vuosien aikana myös nuorille ja varsinkin kutsuntaikäisille on luotu liikuntaneuvonnan prosesseja. Tuoreimpana käytäntönä on otettu käyttöön palvelupolku työttömien terveystarkastuksesta liikuntaneuvontaan.

NUORTEN LIIKUNTANEUVONTA HALLINTORAJOJEN YLITTÄVÄNÄ YHTEISTYÖNÄ

Liikuntaneuvontaa käynnistettäessä on kannatettavaa valita selkeä kohderyhmä ja selvittää kohderyhmän tarpeet ja liikkumattomuuden haasteet. Neuvontaprosessia suunniteltaessa kannattaa selvittää aikaisemmat vastaavat toimintamallit ja niiden onnistumiset ja kompastuskivet. Valittaessa kohderyhmää on hyvä pitää mielessä, että neuvontaprosessin aika, paikka, tapaamisten tiheys, tapaamisten sisältö ja luonne eivät toimi saman kaavan mukaan kaikilla kohderyhmillä. On hyvä pohtia, onko kohderyhmän tavoittamisessa tai kohtaamisessa erityispiirteitä, jotka tulee neuvontaa suunniteltaessa huomioida ja onko neuvojan syytä päivittää kohderyhmään liittyvää täsmätietoa. Liikuntaneuvonnassa jokainen asiakas on luonnollisesti yksilö, mutta kohderyhmillä on myös yhtäläisyyksiä. Tässä jutussa esitellään valikoiduille kohderyhmille suunnattuja liikuntaneuvonnan prosesseja.

Helsingin kaupungin liikuntaviraston kehittämä helsinkiläisille 17–29-vuotiaille nuorille suunnattu Jump In -liikuntaneuvonta on kohdennettu nuorille, jotka ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai, joiden BMI on yli 30 sekä miehille, joiden asevelvollisuuden palvelukelpoisuus ei täyty. Kohderyhmään kuuluvat nuoret valikoituvat liikuntaneuvontaan terveydenhuollon, nuorten työllistämispalveluiden tai Puolustusvoimien kutsuntojen kautta. Nuorille suunnatun liikuntaneuvonnan tavoitteena on tukea nuoren yksilöllisiä voimavaroja henkilökohtaisen ja ryhmämuotoisen neuvonnan keinoin, sillä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat usein vieraantuneet liikunnasta. Kyseessä on kolmen kuukauden prosessi, joka tähtää nuoren arkiaktiivisuuden lisäämiseen motivoinnin ja aktivoinnin keinoin. Tukena ovat henkilökohtaiset tapaamiset liikuntaneuvojan kanssa, matalan kynnyksen liikunta- ja vertaistukiryhmät, sähköiset kannusteet sekä seurantamittarit ja arviointi. Toimintamalli toteutetaan yhteistyössä NYT-hankkeen (Nuorten yhteiskuntatakuu) kanssa.

NEUVONTAA KOHDERYHMÄN MUKAAN

LIIKUNTANEUVONTA OSAKSI TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSIA

KKI-ohjelman tekemän viimeisimmän kyselyn (2015) mukaan Suomessa noin 70 kunnassa tarjotaan prosessimuotoista poikkihallinnollista liikuntaneuvontaa. Yhteinen nimittäjä neuvonta-asiakkaille on liikkumattomuus ja passiiviset elintavat. Tavallisimmin liikuntaneuvonta on kohdistettu ylipainoisille, tyypin 2 diabetesta sairastaville ja diabetesriskissä oleville

Kuopion kaupungin Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue kehittää työttömille aktivoivaa toimintaa Kuopioon. Toiminta käynnistyi ennaltaehkäisevän toiminnan tarpeesta sekä työttömien terveystarkastusten laadullistamisesta. Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat 18–64-vuotiaat työttömät, jotka liikkuvat liian vähän terveytensä kannalta.

LIIKUNTANEUVONNAN KOHDERYHMÄN TARPEET JA TAVOITTEET

30


TOIMIVA MALLI

Työttömille suunnatun liikuntaneuvonnan tavoitteena on aktivoida työttömiä omien elintapojensa kohentamiseen, kehittää toimiva palveluketju TE-toimiston, perusturvan ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin palvelualueen välille sekä lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden sekä muiden toimijoiden välillä. Yhtenä isoimpana konkreettisena toimenpiteenä on sisällyttää liikuntaneuvonta osaksi työttömien terveystarkastuksia. Kyseessä on tarvittaessa vuoden prosessi sisältäen useampia tapaamisia neuvojan ja asiakkaan kesken. Lisäksi tukena ovat matalan kynnyksen ryhmät ja seurantamittaukset. Liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen sekä TE-toimiston kanssa.

LIIKUNTANEUVONTAA RISKIRYHMILLE Lappeenrannan liikuntatoimen kehittämä lappeenrantalaisille suunnattu Liikkeelle-liikuntaneuvonta on kohdennettu ylipainoisille (BMI > 30) ja työttömille työnhakijoille sekä kuntalaisille, joilla on kohonnut terveysriski, kuten kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai henkilöille, joiden liikunta on vähäistä. Kohderyhmään kuuluvat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveydenhuollon, kotitalous- ja ravitsemusneuvonnan, TE-toimiston, Työvoimapalvelukeskuksen sekä kolmannen sektorin kautta. Tavoitteena on kohderyhmän liikunnallisuuden ja ravintotietouden kohentuminen sekä liikuntaneuvonnan vakiinnuttaminen osaksi hyvinvointiasemia (ent. terveysasemat). Kyseessä on tarvittaessa vuoden mittainen liikuntaneuvontaprosessi sisältäen useampia tapaamisia neuvojan ja asiakkaan kesken. Lisäksi tukena ovat ohjatut liikuntaryhmät ja liikuntakurssit, hyvinvointiluennot, painonhallintaryhmät, fysioterapiaryhmät sekä kolmannen sektorin liikuntapalvelut. Kannustimena liikuntaryhmiin osallistumiseen toimii BMI 40 -kortti, joka on tavoittanut ja innostanut ylipainoisia kuntalaisia liikkeelle. Etelä-Karjalassa liikuntaneuvontaa osana liikunnan palveluketjua toteutetaan jatkossa entistä tiiviimmin sairaanhoitopiiri Eksoten kanssa.

Verkostovoimaa! Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi on KKI-ohjelman ylläpitämä foorumi, joka kokoaa yhteen ryhmän liikuntaneuvonnan kehittäjiä kahdeksasta eri kunnasta sekä Liikunnan aluejärjestöistä. Kehittämistyön tavoitteena on liikuntaneuvonnan käytäntöjen kehittäminen ja neuvonnan prosessien toimivuuden arviointi sekä monipuolisten työkalujen kehittäminen ammattilaisten avuksi. Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi arvioi olemassa olevia liikuntaneuvontaprosesseja sekä tuottaa materiaalia ja työtapoja neuvonnan edistämiseen. Vuonna 2016 foorumi osallistuu liikuntaneuvonnan käsikirjan toteuttamiseen sekä olemassa olevien liikuntaneuvontaprosessien kehittämiseen ja levittämiseen. Tärkeää on myös jakaa ryhmän sisällä ideoita ja kokemuksia. Työryhmään osallistuu laajasti kuntien liikuntaneuvontaa suunnittelevia ammattilaisia sekä elintapa- ja liikuntaneuvojia. Kuten muissakin KKI:n koordinoimissa liikuntaneuvonnan toimenpiteissä, foorumin päämääränä on terveydenhuollon ammattimaisen elintapamuutoksiin tähtäävän liikuntaneuvonnan kehittäminen ja liikuntaneuvonnan sisällyttäminen osaksi kuntien liikuntapalveluketjua.

31


motions gnistan TEXT: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN FOTON: MIKKO KÄKELÄ

Social- och hälsovårdslagen får inte bli lösa ord Tuija Brax har ett år bakom sig som Hjärtförbundets generalsekreterare. Dessförinnan arbetade hon som riksdagsledamot och justitieminister inom dagspolitiken i 20 år. Glaset är halvfullt, tror Brax. Den kommande social- och hälsovårdsreformen kan innebära ett steg mot det bättre. – Den kan i alla fall inte vara sämre än det nuvarande systemet. Visserligen finns det ännu många om och men på vägen.

KOMMUNERNA MÅSTE KONTROLLERAS Enligt Brax borde gränssnittet mellan social- och hälsovården och kommunerna minimeras, hur än social- och hälsovårdsmodellen utformas. – Det förutsätter att landskapen, det vill säga social- och hälsovårdsområdena skulle få bära stora och tydliga ansvar för hur förebyggande av sjukdomar följs upp och hur man reagerar på det. Det räcker inte med en välfärdsberättelse från landskapen vart fjärde år. Det som behövs är ett larminstrument så att vissa kommuner inte åker som fripassagerare. Som ett grovt exempel beskriver Brax en situation där kommunen börjar försumma halkbekämpning på gator, styrkeoch balansträningar för äldre samt andra motionsgrupper som upprätthåller rörelseförmågan hos äldre. Höftoperationer till följd av fall kan leda till att äldre patienter aldrig mera återvänder hem. – Det kostar väldigt mycket för samhället. Nu har man inte fastställt några specifika lagstadgade skyldigheter för kommunerna. Även om social- och hälsovårdsområdets ledning inte styr eller bestämmer över kommuner borde den kunna säga om en kommun förbiser sitt ansvar.

FÖREBYGGANDE SKA STÖDJAS Stora frågor som främjar hälsan ska skötas även om de nu förblir hos kommunerna, som i praktiken helt överges

32

av experter på hälso- och sjukvård. Led- SPARAR MAN I RÄTT ÄNDA? ningsgruppen för förebyggande välfärd – Det största spänningsmomentet är huhar i regel bestått av kommundirektör, ruvida brådskan leder till att beslutsfatledande läkare och hälsovårdare samt targruppen i toppen fokuserar på att leka experter inom motions- och idrottsbran- sin superlådlek i stil med ”vi får se på det schen. här senare när vi har den stora bilden klar – I smarta kommuner har det i gruppen för oss”. Det kan ta tid innan det är dags också medverkat en planläggare med an- för detta ”senare”. svar för säkra cykelvägar och trygga rutEn stor omvälvning orsakar alltid gnister till motionsplatser, belysta motions- sel när det gäller att bygga upp något nytt. spår och badstränder. Nu är det viktiga Många aktörer inom branschen gör sitt experter som ska lämna teamet. Om fö- arbete och sitt bästa på fältet men funrebyggandet förbises kan det uppstå en derar samtidigt på hur det kommer att gå illusion om att kostnaderna inte ankom- för dem i den stora reformen. Var arbetar mer kommunen utan social- och hälso- jag, ändras mina arbetsuppgifter, ska jag vårdsområdet. flytta till en annan ort när de kommunala Enligt Brax bygger lagen på bra utkast tjänsterna avskaffas? om hur kommunerna även i fortsättBrax är rädd för att man om tio år börjar ningen ska utarbeta välfärdsplaner och undra över vad man egentligen har gjort. samla in all möjlig väsentlig information – Man har lyckats spara x miljarder i med fungerande informationshantering. vårdkedjan men samtidigt har man orKommunerna kunde förpliktas till att till sakat typ 2 diabetes och hjärt- och kärlexempel sammanställa ett kommunspe- sjukdomar för sex miljarder. Sist och slutcifikt diagram över barnens viktutveckling ligen är besparingarna små när man i den på rådgivningsbyråer och skolor. Därmed andra ändan har gjort att sjukdomar har kunde man få veta hur fetma utvecklas ökat. hos barn och hur kommuner borde reaBrax hänvisar även till frieriet med en gera på det. friare alkoholpolitik. Att antalet sjukfrån– Reformen borde omfatta uppbyg- varo ökar visar tydligt att även antalet gandet av dylika indikatorer. Fetma hos alkoholproblem ökar. Det finns redan nu barn är den mest gigantiska tidsbomben medel och metoder som man kan ani framtiden. vända för att följa upp vad som händer Enligt Brax skulle den enklaste lösning- i barnfamiljer där alkoholkonsumtionen en vara att fem procent av kommunernas ligger på riskgränsen. Om tillgången till statsandelar endast allokeras till de kom- alkohol ökas tar det inte länge förrän muner som sköter sin förebyggande upp- följderna tar sig till uttryck inom barngift enligt de grundläggande indikatorerna. skyddet.


ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: MULTIDOC TEXT: KATRI PURANEN FOTON: STUDIO VALOISA NAURIS

”Som en barometer som förutspår hur motionsrådgivningen genomförs inom hälso- och sjukvården” Det finns talrika projekt där man främjar hälsomotion och motionsrådgivning och siktar på att förbättra den finska folkhälsan. UKK-institutets barometerenkät tar reda på i hur hög grad hälsovårdsexperter erbjuder motionsrådgivning och hur rådgivningen kunde utvecklas. Bakom enkäten finns social- och hälsovårdsministeriets samt undervisningsoch kulturministeriets riktlinje Förändring i rörelse, med hjälp av vilken man för egen del försöker bättra på den med åren förvittrade rådgivningen om levnadssätt och det förebyggande arbetet. Detsamma siktar social- och hälsovårdsreformen på. För att motionsrådgivningen skulle ha bestående effekter behövs det långsiktighet och samarbete över yrkesgränser. UKK-institutets uppföljningsundersökning mäter hur bra motionsrådgivningen genomförs i hälso- och sjukvårdsarbetet på nationell nivå. En motsvarande enkät har inte genomförts under detta decennium. – Enligt den nuvarande hälso- och sjukvårdslagen borde det i kontakterna inom hälso- och sjukvården ingå hälsorådgivning och där spelar motion en viktig roll, påminner ansvarig forskare i projektet Erja Toropainen. – Barometern fungerar på samma sätt som en luftbarometer och känner efter om projekt som främjar hälsomotion har någon effekt, beskriver specialist och medlem i forskargruppen Katriina Kukkonen-Harjula. I första skedet skickades enkäten till heltidsanställda fysioterapeuter, hälsovårdare, sjukvårdare och företagshälsovårdare. Enkäten distribuerades huvudsakligen via fackförbunden. Responsaktiviteten var kring tio procent. – Ett viktigt resultat i det första skedet var att klienterna visserligen får information om hälsovinsterna med motion men huruvida rådgivningen antecknas i det

elektroniska systemet varierar, berättar Kukkonen-Harjula. Det görs upp färre skriftliga instruktioner, motionsplaner och kontroller. Och ännu mindre hänvisar man klienter till en annan hälsovårdsexpert för att inte tala om utanför hälsovården.

BLICKEN MOT UTBILDNING Personalen förhåller sig positivt till motionsrådgivningen. I en hektisk vardag behövs det emellertid något konkret, det vill säga gemensamt överenskomna praxis som för med sig flexibilitet i arbetet. – Hur man antecknar saker i systemet, hurdant material som finns att dela ut till klienter, hurdana affischer på väggarna i arbetsrum hjälper till att börja tala om motion..., räknar Toropainen upp. Informationen från undersökningen kan utnyttjas på olika utbildningsnivåer. Fungerande praxis skulle kunna sprida sig effektivt via utbildningen i social- och hälsovårdsbranschen, såväl grundläggande som kompletterande utbildning. Behov finns det nog. – Detta syns även i hur experter som engagerat sig i att främja hälsan söker sig till oss för kompletterande utbildning, berättar Toropainen.

ELEKTRIFIERAT SAMARBETE En nyckel till utvecklingen av samarbetet är enligt Toropainen och Kukkonen-Harjula elektroniska system. – Det finns två problem när det gäller att anteckna motionsrådgivningen: antingen gör man inga som helst anteckningar eller så antecknar experterna rådgivningen

på olika platser i det elektroniska patientdatasystemet vilket gör det omöjligt för andra att hitta anteckningen i ett senare skede, beskriver Toropainen. För att underlätta tolkningen av anteckningar borde man först komma med ett gemensamt språk, gemensamma mätare och bestämningar. På så sätt skulle man kunna få ut allt av anteckningarna när en expert skulle ha möjlighet att använda en annans anteckningar för att kontrollera hur mycket klienten verkligen rör på sig och om det är tillräckligt med tanke på hälsan. – Problemen med anteckningar kan för egen del också vara ett tecken på att man inte ännu på riktigt har tillägnat sig kunnandet om motion. I förhandsenkäter som kartlägger hälsan ställer man på enhetliga blanketter frågor om till exempel smärtor och rökning, men en expert på motion gör detta på sitt sätt, eller låter bli att göra, beskriver Kukkonen-Harjula. Det skulle vara bra om de viktigaste hälsouppgifterna om klienter också skulle finnas tillgängliga för motionsexperter. Det lönar sig att lyfta dataskyddsproblemen på bordet och se till att man inte förfaller till excess i nödvärn. Läs mer om och anmäl dig till UKK-institutets utbildningar i hälsomotion på www.ukkinstituutti.fi/koulutus.

33


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Elina Ahola, elina.ahola@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Hämeentie 103 E, 00550 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 020 748 2603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, puh. 050 406 4789 Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi Puh. 0400 412 981 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Mikko Männistö, mikko.mannisto@pohjois.savonliikunta.fi Puh. 044 744 7611 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Materiaaliuutuudet Eläkevuodet edessä KKI-kunto-opas 60+ uudistui täysin ja on saanut nimekseen Eläkevuodet edessä. Opas tarjoaa tukea liikunnan aloittamiseen eläkevuosien kynnyksellä. Oppaan 12 viikon nousujohteinen liikuntaohjelma sisältää monipuolisia harjoituksia kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoittamiseen kotona, kuntosalilla ja lähiympäristössä. Lisäksi opas antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muullakin tavoin. Oppaan liikuntaohjelman ovat suunnitelleet Kirsti Siekkinen ja Sari Kivimäki. Toimitustyöstä ovat vastanneet Ulla-Maija Paavilainen ja Katri Siivonen. Eläkevuodet edessä -opas on A4-kokoinen, 36-sivuinen nelivärinen seinä­kalenteri. Maksuttomia oppaita voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Opas on ladattavissa verkkosivuilla myös maksuttomana pdf-tiedostona.

36


Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan -raportissa esitellään neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamalli, toteutus ja tulokset. Hankkeet edustavat laadukkaita toimintamalleja erikokoisista kaupungeista ja kunnista, joissa liikuntaneuvonta toteutuu osana liikunnan palveluketjua liikunta- ja terveyssektorin poikkihallinnollisena yhteistyönä. Raportti tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvontatoiminnan käynnistämiseen ja toteutukseen. Lisäksi raporttiin on koottu neljästä esitellystä liikuntaneuvontamallista tuloksia ja kehittämistarpeita. Käytännönläheinen raportti on hyödyllistä luettavaa kaikille liikuntaneuvonnan käynnistämisestä ja kehittämisestä kiinnostuneille. Raportissa on 108 sivua ja sen ovat kirjoittaneet Katariina Tuunanen, Anna Puurunen, Miia Malvela ja Sari Kivimäki. Laatua liikuntaneuvontaan -raportti on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Raportteja voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Raportti on ladattavissa verkkosivuilla myös pdftiedostona.

Resan till god kondition Matka hyvään kuntoon -oppaasta on nyt ilmestynyt ruotsinkielinen käännös nimellä Resan till god kondition. Opas on sisällöltään täysin samanlainen kuin suomenkielinen alkuperäisopas. Se sisältää käytännön ohjeita siihen, kuinka aloittaa liikkuminen ja lisätä arjen aktiivisuutta sekä miten kohentaa vähitellen lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa. Opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon. Liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. Oppaasta löytyy myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia. Resan till god kondition -opas on A4-kokoinen, 32-sivuinen nelivärinen seinäkalenteri. Oppaan on kääntänyt Kitty Seppälä. Oppaita voi tilata maksutta osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Oppaan voi ladata myös maksuttomana pdf-tiedostona.

37


KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI KKI-kuntokortti •

oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti •

työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Liikuntaneuvontaesite •

esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet • •

SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan • •

ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen. 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä • •

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

Uutuus: Resan till god kondition • •

motionshandboken ger dig praktiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskelstyrkan och uthålligheten innehåller också rörlighetsövningar som är lätt at förverkliga

Uutuus: Eläkevuodet edessä •

sisältää 12 viikon nousujohteisen liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen lisäksi antaa eväitä eläkkeelle valmistautumiseen muullakin tavoin

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! • •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana! • •

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

SuomiMiehen treeniopas •

kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män •

sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

SuomiMiehen säätöjä

RAPORTIT

Uutuus: Laatua liikuntaneuvontaan

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä • •

artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni. 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT Matka hyvään kuntoon •

työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla sisältää myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2014 – TEAviisari •

nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2014 tietoja vuosina 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin 16 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti • •

38

esittelee neljän liikuntaneuvonnan kehittämishankkeen toimintamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja toteutukseen 108 sivua

kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista 40 sivua


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä. • •

esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen 68 sivua

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • •

kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti • •

tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä • •

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

Taukojumppaopas 10 e • •

antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e • • •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e • • •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 8 e • • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi hankekoordinaattori, vs. Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi tiedottaja Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen 050 441 4025 elina.tarkiainen@likes.fi ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Sari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sinikka Kaakkuriniemi, Suomen Mielenterveysseura Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Matleena Livson, Valo ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Kipinät 1/2016  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kipinät 1/2016  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Advertisement