Kipinät 2/2014

2 · 2014

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

6

KKI-ohjelma 20 vuotta – menneisyyden verhoja, nykyhetken haasteita ja tulevaisuuden visioita

16

SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan

26

Yhteiskunnallinen markkinointi siivittää järjestöjä eteenpäin

Kipinät SISÄLLYS 2 · 2014

3 4 6 8 9

Pääkirjoitus: On aika juhlia!

Terveysliikunnassa tapahtuu Historian havinaa Tutkittua tietoa Kolumni: Terveysliikunnan suunnitelmista ja strategioista arjen toiminnaksi

10 Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

12 Terveysliikuntaa Heinolan malliin 14 Ruokolahden KKI-toiminta on tiivistynyt 20 vuodessa timanteiksi

16 SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan

18 Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin

20 KKI-Päivät 2015 22 Menneitä aikoja ja tulevaisuuden visioita 26 Yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää

12

Heinolan tapa toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa on KKI-toiminnan malliesimerkki.

yksilöä ja yhteiskuntaa

28 Hyvinvoiva kunta - kävelyä, pyöräilyä, hidasteitä ja liikuntapaikkoja asuinympäristössä

10

Liikuntaneuvonnan tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.

14

Luontoliikunta on Ruokolahden 20-vuotisen KKI-toiminnan peruspilari.

30

Panostus kävelyyn ja pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin monikertaisesti.

30 Ympäristö liikuttaa: Kävely- ja pyöräily-

kaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Anna Puurunen, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama.

VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 19. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689.

ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

2

KKI-toimisto juhlistamassa 20-vuotista KKI-ohjelmaa. Vasemmalta Elina Tarkiainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Sari Kivimäki, Anna Puurunen, Jyrki Komulainen, Katri Siivonen, Noora Moilanen, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen ja Miia Malvela.

On aika juhlia!

Huoli väestömme liikkumattomasta elämäntavasta on suuri. Kansalaiset tarvitsevat lisää fyysistä aktiivisuutta jokapäiväiseen elämäänsä kaikissa ikäryhmissä. Kovin suuria voimanponnistuksia ei tässä yhteydessä tarvita, vaan useimmille riittää panostus päivittäisen liikunnan lisäämiseen.

Liikkumattomuudella on havaittu olevan vaikutusta monen kansansairauden, kuten aikuistyypin diabeteksen voimakkaaseen lisääntymiseen. Erityisesti nykyinen istumiskulttuuri on myös vakava huolenaihe. Istumme työpöytiemme ääressä, samoin useasti istumme työmatkallamme, joko oman auton ratissa, bussissa, raitiovaunussa tai junassa.

Strategiatasolla on olemassa lukuisia hyviä kirjauksia. Nykyisen hallituksen ohjelmassa painopistealueita ovat työurien pidentäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.

Ohjelmansa mukaisesti Suomen hallitus edistää elämänkulun mittaista liikunnallista elämäntapaa.

Terveyttä edistävän liikunnan alueella on poikkihallinnollinen yhteistyö edennyt hyvin.

Sosiaali-ja terveysministeriön ja opetus-ja kulttuuriministeriön yhteistyönä asetettiin vuonna 2011 terveyttä edistävän liikunnan (TELI) ohjausryhmä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) strategian tavoitteena vuodelle 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana.

Liikuntalain uudistusta koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnan käsittelyyn.

Siellä lakiesitys on monen valiokunnan käsittelylistalla. Tämä on erittäin tärkeää, sillä lakiesityksessä korostetaan muun muassa liikunnan läpäisyperiaatteen vahvistamista niin valtion kuin kuntien tasolla ja liikunnan peruspalveluperiaatteen vahvistamista.

Edellä todetun muutaman tärkeän yleisen tason linjauksen lisäksi on mielestäni tärkeää, että toiminta tapahtuu myös nimenomaan ns. ruohonjuuritasolla.

Ministeriön organisaatio muuttui 1.5.2014 lukien. Tällöin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto jaettiin kahdeksi eri osastoksi. Nuoriso- ja liikunta-asiat lisättynä opintotukiasioilla muodostivat oman osaston, jonka nimeksi tuli nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (Nuoli). Aloitin 1.5.2014 uuden osaston toiminnan käynnistävänä päällikkönä. Siirryin myös kuluvana syksynä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -neuvottelukunnan puheenjohtajaksi.

Ensimmäinen kokous pidettiin 21.10.2014. Tällöin minulle selvisi, kuinka juuri käytännönläheistä työtä KKI-ohjelma tekee monine teemoineen ja painopisteineen. Kokouksessa selvisi myös hallussani olevan t-paidan alkuperä, jota olen vuosien mittaan ihmetellyt.

Minulla on jo vuosia ollut t-paita, jossa lukee ”voimaa vanhuuteen”.

Paita on jo kannustanut minua lähtemään kuntosalille aina kun huomaan, että paita on taas ollut pesukoneessa ja näin ollen valmis päälle puettavaksi. Kokouksessa ilmeni, että paidan teksti tavallaan mainostaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa.

Olen huomannut, että teksti on aika osuva, vaikka työkiireet aiheuttavat sen, että ei tahdo ennättää kuntosalille niin usein kuin pitäisi.

Erityisesti minua ilahdutti kokouksessa myös kuvaus SuomiMies seikkailee -kampanjasta. Tämän kampanjan rekkakiertueen yhteydessä eräillä paikkakunnilla ”raavaat miehet” jopa jonottivat kuntotestiin pääsyä.

Sitten olikin aika juhlia 20-vuotiasta KKI-ohjelmaa, jota kokoonnuimme 5.11.2014 juhlimaan seminaarin merkeissä Helsingin yliopiston juhlasaliin. Juhlaseminaariin saimme kahden ministerin tervehdyksen. Ministeri Haglund yhdessä KKI-ohjelman väen kanssa palkitsi Liikunnan aluejärjestöt sekä viisi valtakunnallista terveysjärjestöä esimerkillistä työstä liikunnallisen ja terveellisen elämätavan edistämiseksi maassamme. Lisäksi palkittiin Hyvinkään ja Jyväskylän kaupungit liikunnan olosuhteiden pitkäjänteisestä edistämisestä.

Vielä näin jälkikäteenkin parhaimmat onnittelut palkituille!

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

PÄÄKIRJOITUS

RAUNO ANTTILA

ylijohtaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö

On tärkeää, että toiminta tapahtuu ruohonjuuritasolla.

3

s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

TEKSTI: INKERI HALONEN KUVA: ILKKA HILTUNEN JUTTU ON LAINATTU APTEEKKARI.FI-VERKKOSIVUILTA.

Pertunmaan apteekki ja sen sivuapteekki Heinolan kirkonkylässä 100. ja 101. Liikkujan Apteekki

Kuortin ABC-asemalla palvelevasta Pertunmaan apteekista tuli Suomen sadas Liikkujan Apteekki syyskuun alussa.

Sen sivuapteekista Heinolan kirkonkylässä tuli 101. Liikkujan Apteekki -konseptia hyödyntävä apteekkitoimipiste lokakuun lopussa, kun se pääsi muuttamaan isompaan liiketilaan.

– Nyt muuton lähestyessä oli sopiva hetki liittyä mukaan toimintaan. Meidän koko porukkamme on niin urheilullista ja liikuntamyönteistä, että heidän kanssaan on kiva järjestää liikunta-aiheisia teemapäiviä ja muita tapahtumia asiakkaille, kertoo apteekkari Eija Savonen.

Savonen iloitsee siitä, että Liikkujan Apteekkina he voivat edistää asiakkaidensa hyvinvointia yhdessä toisten apteekkien ja muiden tahojen kanssa.

– Koulutuksissa ja tapaamisissa voimme vaihtaa kokemuksia ja saamme uusia ideoita ja vinkkejä, miten toteuttaa Liikkujan Apteekki -ajatusta parhaiten asiakkaiden hyväksi. Autamme heitä löytämään liikunnan ilon ja saamme siitä itsekin hyvän mielen, Savonen sanoo.

4

Tavoitteena yli 120 apteekkia vielä tänä vuonna Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki on tyytyväinen Liikkujan Apteekki -konseptin yleistymisestä.

– Tavoitteenamme on, että vuoden loppuun mennessä Suomessa on yli 120 Liikkujan Apteekkia. Hyvässä vauhdissa ollaan!

Liikkujan Apteekki on Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Liikunnan aluejärjestöjen yhdessä luoma toimintamalli.

Liikkujan Apteekeissa terveysliikunta huomioidaan osana lääkeneuvontaa. Asiakkaalle kerrotaan suosituksia sopivasta liikunnasta ja paikkakunnan liikuntatarjonnasta.

Liikkujan Apteekit tekevätkin alueellista yhteistyötä liikunta- ja terveystoimijoiden kanssa ja ainakin muutamissa apteekeissa kirjoitetaan myös liikkumislähetteitä.

10

vuotta

10-vuotisjuhlaristeily

Arkiliikunnan SM-kisat alkavat nyt!

Hengitysliiton ja Apteekkariliiton jokasyksyinen Lisäaikaa liikunnalle -kampanja aktivoi ihmisiä liikkumaan jo 16. kerran. Tänä vuonna kampanjan teemana on Arkiliikunnan SMkisat. Näissä kisoissa jokainen on voittaja! Arkiliikuntaa voi harrastaa kuka vain, missä vain ja milloin vain.

Kampanjan aikana paikalliset hengitysyhdistykset ja Apteekkariliiton jäsenapteekit palkitsevat arkiliikkujia muun muassa kivoilla ja hyödyllisillä mitaliheijastimilla.

Tule mukaan, MESTARI! LISÄTIETOJA

www.hengitysliitto.fi/liikunta

TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVA: JIRI HALTTUNEN

Kunnon Laiva viettää 10-vuotisjuhliaan Suosittu Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestetään 21.–23. elokuuta 2015 jo kymmenettä kertaa tutulla Helsinki–Tukholma–Helsinki-reitillä.

Ensimmäinen Kunnon Laiva järjestettiin vuonna 2003 sinivalkoisella Silja Linella. Vuosien aikana Kunnon Laivalla on nähty terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden sekä liikunnan ammattilaisten kärkinimiä laajalla kattauksella. Kunnon Laivalla on lanseerattu myös moni KKI-ohjelman kampanja ja uutuusmateriaali.

Nähdäänkö ensi vuoden risteilyllä ehkä legendaarisia kasvoja Kunnon Laivan historiasta, jotain aivan uutta vai megalomaaniset synttäripirskeet?

Iloista menoa, liikunnan riemua ja mielenkiintoisia puheenvuoroja on takuulla luvassa. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan hienoon tapahtumaan!

LISÄTIETOJA www.kunnonlaiva.fi

5

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: KKI-OHJELMA

Historian havinaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman alkutaival Suomen liikunnan järjestöelämä eli murrosta 1990-luvun alkupuolella. Silloisen opetusministeriön käynnistämänä syntyi yhteistyössä järjestöjohdon kanssa usean vuoden kestävä laaja liikunnan kokeiluhanke, Liikunta Suomi. Yksi Liikunta Suomen käynnistetyistä hankkeista keskittyi kuntoliikuntaan.

– Hankkeen onnistumisen seurauksena sain opetus­ministeriön liikunta­yksikössä tehtäväkseni aloittaa uuden ohjelman valmistelun. Ohjelma sai nimekseen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, muistelee liikuntaneuvos Timo Hauki­lahti kahdenkymmenen vuoden takaista aikaa.

KKI-ohjelma sijoitettiin Liikunnan ja kansanterveyden edistämis­säätiön LIKESin hallinnointiin. Ohjelmalla on toimi­pisteet tänä päivänä Jyväskylässä ja Hel­singissä.

UUDENLAINEN TOIMINTAOHJELMA Haukilahti oli ystävystynyt sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Kaj Koskelan kanssa.

– Koskelan kanssa mietimme siihen aikaan vallankumoukselliselta tuntunutta ajatusta yhteistyöstä ministeriöidemme kesken yhteisen ohjelmarahoituksen aloittamiseksi.

Yhteistyöajatusta tuki 1990-luvun puoleen väliin mennessä saatu selkeä tutkimusnäyttö liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä. Suomessa lanseerattiin terveysliikunnan käsite, joka edesauttoi liikunnan yhteiskunnallista perustelua, erityisesti päättäjille. KKI-ohjelmasta syntyi poikkihallinnollinen, kahden ministeriön yhteinen rahoitushanke.

HANKEKILPAILU KKI-ohjelmassa käynnistettiin hankekilpailu, joka keskittyi 40–60-vuotiaisiin kansalaisiin ja heidän saamiseensa liikunnan pariin.

– Mikä tahansa järjestö, ei yksin liikuntayhteisö, vaan myös kunta, työpaikka tai muu oikeuskelpoinen toimija saattoi hakea ja saada tukea, kunhan silloiset kriteerit täyttyivät, kertoo Haukilahti uudenlaisesta toimintamallista.

– Järjestelmä oli reilu. Hankerahaa saivat ne tahot, jotka loivat liikuntapalveluja kohdennetusti liian vähän liikkuvalle aikuisväestölle.

6

Kriteereissä tärkeimpänä oli, kuten nykyäänkin, uusien liikkujien saaminen säännöllisen liikunnan pariin.

NYTKU-LIIKEELLE, EI SITKU – NISKALENKKI LÖHÖILYSTÄ – KOHOTA KUNTOA, LITISTÄ LÄSKIÄ, PIRISTÄ MIELTÄ!

KKI-hankkeita, sekä pieniä että suuria, on syntynyt toiminnan käynnistämisestä lähtien eri puolille Suomea. Jotkut hankkeista jäivät kertaluonteisiksi, mutta monesta hankkeesta kehittyi paikkakunnalle pysyvää KKI-toimintaa.

– Tänä päivänä maassamme ei taida olla sellaista suurempaa kuntaa, jossa ei olisi KKI-toimintaa harrastettu, iloitsee Haukilahti.

Eri puolilla Suomea KKI on vuosien saatossa kehittynyt terveysliikuntabrändiksi, joka tunnistetaan kohdennetusta liikuntatoiminnasta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville aikuisille.

VERKOSTOISTA VOIMAA Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Liikunnan aluejärjestöjen toimintaan terveysliikunnan ammattilaisten palkkaamiseksi on ollut merkittävä askel KKI-toiminnan valtakunnallisessa levittämisessä. Aluejärjestöjen terveysliikuntaan suunnatut resurssit ovat mahdollistaneet yhteiskunnan kannalta tärkeän työn alueellisesti.

KKI-ohjelma on perustunut alusta lähtien verkostomaiseen työtapaan, jossa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet aluejärjestöjen lisäksi kansanterveysjärjestöt. Niin valtakunnallista, alueellista kuin paikallista toimintaa on toteutettu alusta lähtien eri alojen asaintuntijoiden, toimijoiden ja vaikuttajien verkostojen kautta.

Kuntatasolla KKI-ohjelma oli alusta lähtien mukana paikallishankkeissa. Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhdessä liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on ollut merkittävin KKI-avaus kuntatasolla. Liikuntaneuvonnan

rooli on tärkeä liian vähän liikkuvan aikuisväestön tavoittamiseksi. Sen kehittäminen on myös tänä päivänä yksi KKI-ohjelman tärkeä painopiste.

LISÄÄ POIKKIHALLINNOLLISUUTTA Poikkihallinnollisuuden merkitys terveysliikunnan edistämisessä niin valtionhallinnossa kuin kunnissa nousi 1990-luvun lopulla yhä vahvemmin esille. Vuonna 2000 perustettiin poikkihallinnollinen KKI-olosuhderyhmä edistämään arkiliikunnan olosuhteita valtakunnallisesti vauvasta vaariin. Tarve oli lisätä tiedon välittämistä eri hallinnonalojen kesken, samoin kuin keskinäistä konsultointia. Olosuhdetyön taustalla KKI-ohjelmassa oli aiesopimus, jonka olivat allekirjoittaneet kulttuuriministeri, peruspalveluministeri, liikenneministeri, ympäristöministeri sekä Metsähallituksen pääjohtaja.

Olosuhderyhmä jatkaa edelleen toimintaansa, nykyään TEHYLI-olosuhderyhmänä, ja siinä on mukana useita arkiliikunnan olosuhteiden asiantuntijatahoja.

SAUVASSA SEN SALAISUUS – MATKA HYVÄÄN KUNTOON – KIMPPAKIVAA KKI-ohjelma on tuottanut vuosien aikana monia erilaisia materiaaleja niin liikuntaa aloitteleville kuin ammattilaisille. Maksuttomat kunto-oppaat, kuntokortit, Kipinät-lehti, videot ja vertaisohjaajien oppaat ovat olleet laajasti käytössä. Materiaalien asiasisältö on alusta lähtien pohjautunut vankkaan yhteistyöverkostojen kanssa työstettyyn asiantuntemukseen, joka on viestitetty kannustavasti ja ilolla, huumoria unohtamatta. Materiaalille on kysyntää yhä tänäkin päivänä.

Vuodesta 2000 lähtien KKI-ohjelma on toimittanut, tuottanut ja ollut yhteistyökumppanina lukuisissa terveysliikunta-aiheisissa televisiotuotannoissa.

KKI-toiminnan jatkuminen ja jalkautuminen ympäri Suomen kahden vuosikymmenen ajan pohjautuu aikoinaan innovatiiviseen ja rohkeaan uuden toimintamallin käynnistämiseen. Monet perustamisajan periaatteet ohjaavat edelleen toimintaa.

7

Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten Suomalaiset aikuiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan liikkumattomina. Keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Terveysliikuntasuosituksen edellyttämää reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta kertyy päivän aikana hyvin vähän. Vain vajaa neljäsosa aikuisista saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppistä liikuntaa, ilmenee Terveys 2011 -tutkimuksesta.

Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin ensimmäisen kerran objektiivisesti kiihtyvyysmittareilla. Miehet makailivat ja istuivat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vanhin väestö kuitenkin makaili ja istui nuorempia enemmän.

Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lähes viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosenttia. Kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten 30–60-vuotiaille, reippaalla ja rasittavalla tasolla liikkuivat eniten alle 30-vuotiaat, joskin erityisesti nuorilla miehillä yksilöllinen vaihtelu oli suurta. Tämän tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että riittävää dataa saatiin vain kolmasosalta tutkituista (vajaa 1600 henkilöä, 18–85-v).

Tutkimus Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen Lääkärilehti 2014;69(25–32):1871–1877

Pienetkin muutokset aktiivisuudessa edistävät istumatyöläisen terveyttä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella suoritetun tutkimuksen mukaan jo pienillä muutoksilla on mahdollista saavuttaa toimistotyöläisten lihasten passiivisuusajassa merkittäviä vähennyksiä. Perheen arkiliikunta ja hyvinvointi -tutkimuksessa selvitettiin, miten yksinkertaisella neuvonnalla pystytään vaikuttamaan niin toimistotyöntekijöiden aktiivisuuteen työaikana kuin perheen yhteiseen aktiivisuuteen vapaa-aikana. Tutkimukseen osallistui 48 työntekijää, joiden aktiivisuudelle kiireinen arki asettaa haasteita.

8

Tutkimuksen alussa puolet koehenkilöistä sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi. Samalla he asettivat itselleen motivoivia tavoitteita. Ennen ja jälkeen neuvonnan koehenkilöiden istumisaika ja aktiivisuus mitattiin pyöräilyshortseja muistuttavalla lihasaktiivisuusmittarilla.

Tutkimuksen alussa koehenkilöillä kertyi kahdeksan tunnin työpäivän aikana passiivista aikaa helposti lähes kuusi ja puoli tuntia. Neuvonnan tuloksena koehenkilöiden passiivisuus laski yli puoli tuntia päivässä ja pitkien pas-

siivisuusjaksojen kesto lyheni. Vaikka suurin osa muutoksista saavutettiin vapaa-ajalla, olivat myös työajan muutokset merkittäviä.

Tärkeintä neuvonnassa oli, että koehenkilöt asettivat itselleen sopivia tavoitteita, mitkä he kykenivät saavuttamaan myös kiireisen arjen keskellä.

Tutkimus Pesola A. J, Laukkanen A, Haakana P, Havu M, Sääkslahti A, Sipilä S, Finni T. Muscle Inactivity and Activity Patterns after Sedentary-Time Targeted RCT. 2014.

Terveysliikunnan suunnitelmista

KOLUMNI

ja strategioista arjen toiminnaksi Muutosprosessit vievät aikaa. Liikunta- ja urheilukulttuurin keskeiset sisällöt ovat vaihtuneet 1970-luvun huippu-urheilupainotuksista, 80-luvun kasvatus- ja erityisryhmäkeskeisestä 90-luvulla kasvaneeseen yhteiskuntavastuullisuuteen, tullakseen 2000-luvulla taloudellisen painotuksen aikakaudelle, joka tällä hetkellä (2010-luvulla) on näyttäytynyt voimakkaana panos–tuotosarviointina tehokkuuden, taloudellisuuden sekä vaikuttavuuden mittareilla.

Liikunnan ja urheilun sisältöjä ja tuloksia arvioidaan nykyisin perinteisten urheilumittareiden lisäksi mm. yhteisöllisyyden lisäämisen, yleisen kansalaisaktiivisuuden, inkluusion toteutumisen, terveyserojen kaventamisen sekä monien muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttajina. Liikunnan merkitys kansan hyvinvoinnin edistäjänä on lisääntynyt merkittävästi liikunnan ja terveyden välisen yhteyden tultua myös tieteellisesti todistetuksi.

1990-luvulla liikunnan strategiaprosessi Likustra, Liikunta Suomi sekä Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu loivat vahvan pohjan KKI-ohjelman käynnistämiselle. Valtionhallinnon yhteistyö (OKM ja STM) sai edelläkulkijan ”leiman” käytännön hallintojen välisestä horisontaalisesta toiminnasta. Myös hanketoiminta, joka lanseerattiin kaikille avoimena kilpailuna, oli jotakin ainutlaatuista ja merkityksellistä.

Jo ensi vaiheessa voitiin todeta, että oli osuttu kultasuoneen. Yhteistoiminta valtion, kuntien sekä liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen välillä sai näin konkreettisen sisällön. Tästä oli puhuttu kauan, mutta KKI-ohjelman avulla päästiin todella liikkeelle.

Jo ohjelman alusta alkaen maakuntapohjalle rakentuneet itsenäiset Liikunnan aluejärjestöt ovat olleet KKI-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana. Näin luotiin laaja kosketuspinta paikallistasolla urheiluseuroihin, kansanterveysjärjestöihin sekä kuntiin. Hallinto- ja yhteistyömalli (OKM/STM–LIKES–KKI-neuvottelukunta–KKI-toimisto–Kunnat–Järjestöt) on rakennettu nykyaikaisella tavalla yhdistäen tutkimuksen, yhteiskunnalliset tavoitteet sekä paikallistason tarpeet ja resurssit. Verkostomainen toimintamalli on kattava ja tehokas ja sen soisi olevan ”mallina muillekin” hanketoimijoille maassamme.

Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisella tasolla edistäneet järjestöjen ja kuntien välistä yhteistoimintaa markkinoimalla, kouluttamalla ja kehittämällä sekä vuosittain arvioimalla hankkeita ja niiden sisältöjä. Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että urheiluseurojen osuus liikunnan edistämishankkeista on noussut alle 10 prosentista lähes neljännekseen. Pienillä hanketuilla on saatu liikkeelle valtava määrä liikunnallisia hankkeita, joista valtaosa elää ja voi hyvin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, UKK-instituutti sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) yhdessä alueemme kuntien, seurojen sekä kansanterveysjärjestöjen kanssa ovat laatineet alueellisen terveysliikuntasuunnitelman. Suunnitelma sisältää terveysliikunnan tavoitteet, toimenpiteet, arvioinnin sekä vastuutukset koko ihmisen elinkaarelle. Tämän Liikuttava Pirkanmaa -suunnitelman jalkauttamisesta arjen työhön vastaa HLU. Olemme todenneet, että vain verkostotyön otteella kuntakohtaista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ns. kuntakohtaisten toteuttamismallien kautta onnistumme. Tarvitsemme tutkimuksellista apua, sosiaali- ja terveysalan legitimaatiota sekä toteutukseen ainakin kunnan eri toimialat ja laajan joukon järjestöjä. Näin luomme onnistuneen kuntakohtaisen mallin, jossa liikunta on väline hyvinvoinnin edistämiseen, tavoitteena ”maailman liikkuvin urheilukansa 2020”.

Liikuttavaa tulevaisuutta!

ARI KOSKINEN

Aluejohtaja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

9

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: JIRI HALTTUNEN, STUDIO JUHA SORRI

Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista. Liikuntaneuvonnan osalta oleellista ovat terveydenhuollon ja liikuntasektorin yhteistyö ja yhtenäiset, selkeät käytännöt.

Kunnissa hyvinvoinnin edistämisen työvälineenä käytetään sähköistä hyvinvointikertomusta. Kertomus ohjaa kunnan eri toimijoiden toimintaa ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan.

LIIKUNTANEUVONNAN MONET KÄYTÄNNÖT Liikuntaneuvonnan käsitettä käytetään vielä tällä hetkellä varsin väljästi. Liikuntaneuvonnalla voidaan tarkoittaa vuoden, jopa puolentoistavuoden neuvontaprosessia, liikuntaryhmien esittelyä tai yksittäistä liikuntalajiopastusta. Myös neuvojien nimikelista on kirjava: liikunta-, elintapa- tai hyvinvointineuvoja tai -ohjaaja. Liikuntaneuvontaa toteuttavat sekä liikunta- että terveystoimijat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Myös lääkäriasemat ja yksityiset työterveyshuollon palveluntuottajat ovat liikunta- ja elintapaneuvonnan tuottajia.

Keskeisessä roolissa liikuntaneuvonnassa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvaa kohderyhmää. Tavoitteena on luoda toimiva ja tunnettu palveluketju/hoitopolku, joka vakiintuu kunnissa liikkumattomuuden ehkäisyn työtavaksi. Palveluketjun kehittymistä ja pysyvyyttä tulee arvioida ja seurata eri hallintokuntien yhteistyönä.

Missä mennään liikuntaneuvonnassa?

Liikuntaneuvonta osaksi kunnan hyvinvointipalvelua Liikuntaneuvonta on viime vuosina alettu tunnistaa osaksi kuntien liikunnan palveluketjua ja terveydenedistämistyötä. KKI-ohjelman tehtävänä on liikuntaneuvonnan laadullistaminen ja valtakunnallistaminen, liikuntaneuvontahankkeiden taloudellinen tukeminen, koulutusten koordinointi sekä erilaisten mallien kokoaminen ja levittäminen toimijoiden käyttöön. Työtä tehdään yhdessä laajan asiantuntija- ja toimijaverkoston kanssa.

Tässä katsauksessa esitellään kuntien liikuntaneuvonnan tapoja ja kurkistetaan myös tulevaisuuden haasteisiin.

10

TOIMIVA LIIKUNNAN PALVELUKETJU 1.

2.

3.

4.

5.

asiakkaan määrittäminen liikunnan puheeksi ottaminen neuvonnan toteutus toteutuksen seuranta ohjautuminen liikunnan pariin (omaehtoinen ja/tai organisoitu)

YKSILÖLLISTÄ NEUVONTAA JA OPASTUSTA Liikuntaneuvonta on asiakaskeskeistä opastusta fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten elintapojen pariin. Henkilökohtaisen tapaamisen sisältönä ovat muun muassa liikunta- ja elintapatottumukset, liikunnan terveyshyödyt, liikunnan aloittaminen sekä liikunta- ja elintapatavoite.

Asiakkaan edistymistä seurataan terveys- ja liikuntatesteillä, motivointi- ja aktiivisuuskyselyillä ja työkykyarviolla. Tapaamisten välissä prosessiin kuuluu usein myös kannusteyhteydenottoja puhelimitse tai sähköpostitse. Tukitoimina voivat olla muun muassa neuvonta-asiakkaiden keskusteluryhmät, starttiliikuntaryhmät sekä ravitsemusneuvonta.

Tällä hetkellä neuvontaa tarjotaan erityisesti terveyden kannalta riittämättömästi liikkuville, ylipainoisille sekä tyypin 2 diabetesriskissä oleville kuntalaisille. Kohderyhmä on joissain kunnissa valittu tietyin kriteerein, kuten sosioekonomisin tai iän perusteella. Palvelun kohderyhmän valintaan vaikuttaa neuvonnalle asetetut tavoitteet ja päämäärä. Onko fokus ennaltaehkäisyssä ja lisäsairauksien ehkäisyssä vai sairauden tai oireiden hoidossa? Oli päämäärä mikä tahansa, tärkeintä on liikunnan lisääminen ja sitä kautta hyvinvoinnin kohentuminen.

Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

VAKIINNUTTAMISTA JA TIETOUDEN LEVITTÄMISTÄ TARVITAAN Liikkumattomuus on kunnissa vahvasti esillä. Tietoisuus on lisääntynyt, mutta toimijoilta puuttuu vielä käytännön työkaluja. Liikunta osana elintapaneuvontaa on yksi keino paneutua liikkumattomuuden haasteeseen. Toimivia neuvonnan malleja on jo olemassa, mutta edelleen kaivataan käytäntöjen näkyvyyttä ja systemaattista vaikuttavuustietoa liikuntaneuvonnan vakiinnuttamiseksi.

Eri hallintokuntien saumaton yhteistyö vaatii jatkuvaa kommunikaatiota. Toivottavasti tulevaisuudessa liikuntaneuvonta ja neuvontaan ohjaaminen ovat osa terveydenhuolto- ja liikunta-alan ammattihenkilökunnan arkea Suomen jokaisessa kunnassa. Löytyykö tulevaisuudessa perusterveydenhuollosta hoitopolku liikkumattomalle ja liikuntatoimesta polku liikunnan ensiaskeleen ottajalle vai onnistutaanko yhdessä?

Liikuntaneuvontaa Varsinais-Suomessa Vuonna 2013 alkanut alueellinen liikuntaneuvonnan palveluketjuhanke, Lipake, toimii neljän kunnan alueella. Mukana ovat Naantali sekä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkunnat Masku, Nousiainen ja Mynämäki. Hankkeeseen on palkattu fysioterapeutti, joka ottaa vastaan työikäisiä asiakkaita lääkäreiden lähettäminä hankekuntien terveysasemilla. Lääkäri arvioi potilaan tarvetta liikuntaneuvontaan yksilöllisesti, mutta metabolisen oireyhtymän (MBO) taudinkuvaa pidetään lähtökohtaisesti liikuntaneuvontaan lähettämisen kriteerinä.

Lääkärin tehtävänä on ottaa liikunta ja liikuntaneuvonta puheeksi. Lääkäri varaa ajan liikuntaneuvojalle heti sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Hankkeessa on rakennettu sujuva ohjautumisen malli lääkärin vastaanotolta liikuntaneuvojalle ja neuvojalta edelleen kunnassa toteutettavan liikuntatarjonnan pariin.

Liikuntaneuvoja paitsi neuvoo asiakkaita terveysliikuntaan, ravitsemukseen ja yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa

myös ohjaa liikuntaneuvonnan asiakkaita pienryhmäliikunnassa. Neuvonnan prosessi kestää keskimäärin vuoden, sisältäen säännöllisten puhelinkontaktien lisäksi 3–4 henkilökohtaista käyntiä. Liikunnan vaikuttavuutta seurataan paastosokeriarvo-, veren rasva-arvojen- sekä vyötärönympärys­mittauksilla. Tärkein tavoite on kuitenkin saada kuntalaiset lisäämään liikunnan harrastamista.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry koordinoi KKI-ohjelman taloudellista tukea saavaa hanketta, tuottaa liikuntaneuvojan palvelut kuntalaisille ja kehittää palveluketjua yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kuntalaisille liikuntaneuvonta on maksutonta.

Lisätietoja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry harrasteliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu puh. 040 9000 846, tino-taneli.tanttu@liiku.fi

11

TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: LAURI ROTKO

Terveysliikuntaa Heinolan malliin Heinolassa on toiminut pian 20 vuotta malli, jossa kunta ja työnantajat yhdessä tarjoavat yritysten henkilöstölle maksuttomia liikuntapalveluita yhteisen edun nimissä. Heinolan malli on kerännyt vuosien varrella paljon kiinnostusta ja kiitosta sekä vahvistanut hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

KKI-toiminta aloitettiin Heinolassa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman syntyvuonna 1995. Perusajatuksena oli tuottaa edullista yritysliikuntatoimintaa Sport in Heinola -hankkeen jatkumona.

– Ajatuksena oli, että kunta tuottaa palvelun, josta osallistuvien yritysten henkilökunta ei itse maksa mitään, vaan yritykset maksavat palvelusta, Heinolan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen kertoo.

Yritysten työntekijät voivat osallistua milloin haluavat ja mihin ryhmiin haluavat. Vuonna 1996 toiminnassa oli mukana jo 29 yritystä ja viikoittain järjestettiin lähes 30 liikuntaryhmää. Hyväksi todettu ”Heinolan malli” sai kansallisen innovaatiopalkinnon vuonna 1997.

– Yleisimmät perustelut vähäiselle liikkumiselle ovat se, ettei ole aikaa ja ettei ole rahaa. Maksuton toiminta ja yli 30 ryhmää viikossa takaavat sen, että jokaiselle pitäisi löytyä omiin aikatauluihin sopivaa toimintaa, Nieminen toteaa.

Vesijumppa on yksi ryhmäliikuntamuoto Heinolan Kunnossa kaiken ikää -toiminnan monipuolisessa liikuntatarjonnassa.

tuli joku ensimmäistä kertaa ja katseli tunnin edessä olevia, eikä tullut enää takaisin, Nieminen muistelee.

Ensimmäisen vuoden aikana tärkeintä kohderyhmää eli vähän liikkuvia tippuikin pois toiminnasta. Tästä oppineena ryhmiä muokattiin paremmin kohderyhmän tarpeita vastaaviksi.

– Tämä opittiin kantapään kautta ja seuraavana vuonna järjestettiin omia ryhmiä aloitteleville ja ylipäätään alettiin panostaa enemmän nimenomaan matalan kynnyksen ryhmiin myös tulevina vuosina, Nieminen kertoo.

LIIKUNTA ON KAIKKIEN ETU KOHDERYHMÄNÄ LIIAN VÄHÄN LIIKKUVAT Toiminnan alkuaikoina asiakaskontaktit saatiin pääasiassa työterveyshuollon kautta. Työterveyshoitajat ohjasivat kohderyhmää eli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia liikuntaryhmiin.

– Puskaradion kautta tavoitettiin nopeasti myös jo entuudestaan liikkuvia ja hyväkuntoisia. Pian kävi niin, että hyväkuntoiset olivat ryhmissä eturivissä. Sinne takariviin

12

Heinolan KKI-toiminnan taustalla on henkilöstön, yritysten ja kaupungin yhteinen hyöty. Henkilöstö saa ilmaisia liikuntapalveluja ja terve ja hyvinvoiva henkilöstö hyödyttää sekä työnantajia että kaupunkia.

Tällä hetkellä mukana on noin 50 yritystä. Viikoittaisia liikuntaryhmiä on 35 ja tarjontaa laajasti vesijumpasta kahvakuulaan. Lisäksi on erilaisia kursseja ja tapahtumia sekä henkilökohtaista kuntosaliohjausta.

– KKI-toiminta on näkynyt yrityksissä ihan konkreettisena hyötynä, kuten sairauspoissaolojen määrässä. KKI-toiminta on tavallaan Heinolan kaupungin tuotos yrityksille yhteisen edun nimissä, Nieminen pohtii.

Maksut ovat yrityskohtaisia ja määräytyvät henkilöstömäärän mukaan. Myös työttömät voivat osallistua toimintaan 44 euron kausimaksulla. Noin puolet KKI-toiminnan kuluista katetaan yrityksiltä saatavilla osallistumismaksuilla ja kaupunki maksaa toisen puolen.

HEINOLASTA TERVEYSLIIKUNTAKAUPUNKI Heinolan KKI-toiminnan ongelmana oli pitkään sidonnaisuus hanketukeen. KKI-toiminnasta vastaavan henkilön palkkausta jatkettiin aina vuosi kerrallaan, mikä toi epävarmuutta sekä toiminnan jatkuvuuden että työntekijän kannalta.

– Päätoiminen työntekijä saatiin vasta vuonna 2006, kun Heinolassa päätettiin profiloitua terveysliikuntakaupungiksi, Nieminen kertoo.

Profiloituminen oli strategisesti iso päätös, jolla on ollut paljon positiivisia seurauksia. Vuosina 2008–2012 toiminut terveysliikuntahanke nosti Heinolan mallin uudestaan myös valtakunnallisen kiinnostuksen kohteeksi.

KKI-toiminta on kantanut hedelmää myös sosiaali- ja terveyspuolella, jonka vuoden 2006 strategiapäätös toi yhä vahvemmin mukaan yhteistyöhön. Myönteisen asenteen ja sitoutumisen lisäksi hyvä tiedonkulku on koettu Heinolassa yhdeksi onnistuneen yhteistyön edellytyksistä.

Sekä fysioterapeutit, työterveyshoitajat että liikuntaneuvojat ohjaavat asiakkaita liikuntaryhmiin ja KKI-toimintaan. Myös lääkärit ovat tietoisia paikallisesta terveysliikuntatoiminnasta ja ohjaavat asiakkaita suoraan ryhmiin.

– Kaikki ovat tietoisia vähän kaikesta toiminnasta, mikä on äärimmäisen tärkeää, Nieminen tiivistää.

ARVOSTUS JA ONNISTUMISET LUOVAT JATKUVUUTTA Toiminnan juurtumisen kannalta Niemisen mukaan olennaista oli se, että heti alussa lähdettiin tekemään oikeita asioita, mikä loi luottamusta poliittisissa päättäjissä.

– Poliitikoille alkoi tulla pikkuhiljaa selväksi, että Heinolassa on valtakunnallisestikin erityinen ja arvokas malli.

Vaikka toiminnalla on pitkät perinteet, ei sen jatkuminen ole itsestäänselvyys. Kiristyneen kuntatalouden myötä haasteena on aina uusien valtuutettujen sitouttaminen ja toiminnan perusteleminen heille.

– Vaikka valtuutetut saadaan vakuutetuksi siitä, että terveysliikuntaan panostaminen on taloudellisesti kannattavaa, ne asiat unohtuvat helposti, kun aletaan tekemään budjettia. Toisaalta tehtyä työtä on arvostettu, Nieminen toteaa.

Heinolassa tilanne on hyvä, sillä terveyttä edistävän liikunnan parissa työskentelee kolme henkilöä, kaksi liikuntapuolella ja yksi terveyskeskuksessa. Myös kahdenkymmenen vuoden historia ja yritysten positiivinen suhtautuminen luovat edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle.

– Kun järjestelmä on olemassa ja tulee onnistumisia, on sitä vaikeampaa lähteä purkamaan. Onnistumiset luovat positiivista kehää, idearikkautta ja halua kehittyä.

– Työntekijät ovat sitoutuneita ja saavat vastuuta ja vapautta kehittää toimintaa. Omana roolinani on ennemminkin jarrutella, Nieminen kiittelee.

Myös KKI:n taloudellisella tuella on ollut hänen mukaansa tärkeä rooli Heinolan mallin luomisessa.

– Tuki mahdollisti hallintokuntien välisen yhteistyön.

Vaikka kyse ei ole ollut suurista summista, tuen avulla on voitu kehittää toimintaa ja luoda uutta.

UUDET RAJAPINNAT TULEVAISUUDEN HAASTEENA Tulevaisuuden haasteena Nieminen näkee muun muassa sosiaali- ja terveyspuolen menojen nousun sekä sote-uudistuksen luomat uudet rajapinnat. Liikunnalla on suuri merkitys paitsi hyvinvoinnin edistämisessä myös terveydenhuollossa.

– Kuntouttavaan toimintaan panostaminen, kuten kuntouttava terveystyö sairaanhoidossa ja kuntouttava ote kotihoidossa, on tärkeää, jotta vältyttäisiin hissiliikkeeltä.

Pitää liikkua kotona, jotta pysyy kotona.

– Jos meidän prosessin jatkuvuus saadaan turvattua, se näkyy sosiaali- ja terveyspuolella säästöinä. Jos menojen nousulta saadaan edes kärki taitettua terveysliikuntaan panostamalla, ollaan onnistuttu, Nieminen perustelee.

Nieminen toivoo, että Heinolan malli toimii esimerkkinä siitä, että hallintokuntien ja ministeriöiden välinen yhteistyö tulee säilyttää myös sote-uudistuksen jälkeen.

– Haasteena on, ettei toimintaa miellettäisi erillisiksi alueiksi vaan pystyttäisiin säilyttämään jatkossakin tällä hetkellä hyvin toimiva synergia ja yhdessä tekeminen.

Laajempina tulevaisuuden haasteina hän näkee eriarvoistumiskehityksen ja ikääntyvien toimintakyvyn säilyttämisen.

– Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevia tulisi aktivoida myös liikunnan keinoin, jotta vältyttäisiin ongelmien kasaantumiselta ja syrjäytymiseltä. Heidän aktivoimisessaan liikuntaneuvonta ja henkilökohtainen kontakti on tärkeää, Nieminen korostaa

Lisätietoja Heinolan kaupunki Liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen puh. 0500 618 785, matti.nieminen@heinola.fi

13

TEKSTI: NOORA MOILANEN

RUOKOLAHDEN KKI-TOIMINTA ON TIIVISTYNYT 20 VUODESSA TIMANTEIKSI Ruokolahdella on järjestetty KKI-toimintaa jo 20 vuotta.

Alkusysäys terveyttä edistävään liikuntaan saatiin kuitenkin jo ennen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman perustamista.

– Se oli vuosi 1994, kun valtakunnallisesti herättiin liikkumattomuuteen. Kuntiin lähetettiin vetoomus, että jotain tarvitsisi tehdä. Ruokolahden kunnanhallituksessa suhtauduttiin asiaan myönteisesti, ja asian ympärille koottiin työryhmä virkamiehistä, muistelee Ruokolahden KKI-toiminnan vetäjä ja sielu Harri Tonder.

Ruokolahdella haluttiin olla mukana liikkumattomuuden torjunnassa ja tammikuussa 1995 kunnassa tehtiin yhdessä yhdistysten, seurojen ja järjestöjen kanssa päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaan.

– Heti toimintaa käynnistettäessä kunnan päättäjillä oli ajatus, että näissä talkoissa on oltava mukana. Liikkuva ihminen on arvo paitsi itselleen, myös koko yhteiskunnalle. Liikkuvat hyvinvoivat ihmiset ovat tärkeä asia myös kunnan kannalta, Tonder pohtii.

Ruokolahti oli ensimmäinen Etelä-Karjalan kunta, jossa tartuttiin liikkumattomuuden haasteeseen, joten apuja ei ollut juurikaan tarjolla.

– KKI-toiminnan suunnitteluun koottiin työryhmä virkamiestyöryhmän ulkopuolelta. Kevään 1995 aikana tehtiin paljon valmistelevaa työtä ja vapunpäivänä työryhmällä oli esittää ja julkaista toiminta, jota lähdettiin toteuttamaan, työryhmässä mukana ollut Tonder kertaa.

Pohjatyö tehtiin perusteellisesti – kartoitettiin lähtökohdat sekä selvitettiin minne ollaan menossa ja mitä halutaan. Näiden pohdintojen kautta luotiin strategia, jossa oli kolme kulmakiveä: tiedotus, asenteiden muokkaus ja toimintamahdollisuuksien luominen.

LUONTO VETÄÄ PUOLEENSA Toiminnan kaksi tärkeintä osaa – tai timanttia, kuten Tonder itse niitä kutsuu – ovat kylien väliset kävelykisat ja kuu-

14

kausivaellukset. Molemmissa on hyödynnetty Ruokolahden vahvuus eli monipuolinen ja kaunis luonto sekä huomioitu laajalle ulottuvan kunnan kaikkien kylien mahdollisuus osallistua toimintaan.

– Luontoliikunta on yksi meidän valtteja: meillä on metsiä, järviä ja erämaita. Sen viestin kun saisi perille, miten luonnossa liikkuminen tekee ihmiselle hyvää, Tonder toivoo.

Toukokuusta lokakuuhun pyörivät kuukausivaellukset ovat samalla sekä yhteistä liikkumista että kotiseuturetkiä eri puolille laajaa Ruokolahden pitäjää. Lokakuussa 2014 oli vuorossa järjestyksessään 120. kuukausivaellus, mutta timantiksi hioutuminen vie tunnetusti hieman aikaa.

– Alkuvuosina vaelluksella oli joskus vain kaksi osallistujaa, minä ja vaimo. Enimmillään mukana on ollut 69 henkilöä ja määrä on vakiintunut 30–35 välille, Tonder kertoo tyytyväisenä.

Ruokolahden kauniista luonnosta nauttii myös iso joukko alkuperäisasukkaita – susia ja karhuja. Pelko on joillekin este luonnossa liikkumiselle, mihin yhteiset retket ovat oiva ratkaisu.

– Parvessa on helpompi lentää, Tonder toteaa.

ME-HENKEÄ KÄVELYKISOISTA Parvessa lennetään myös kylien välisessä kävelykisassa, vaikka itse suoritukset voi tehdä yksin. Jokaisesta vähintään kolmen kilometrin kävelystä saa suorituspisteen omalle kylälle. Jokaisessa kylässä on kuntokonsultti, joka organisoi toimintaa.

– Palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, mutta kävelemiseen ei tarvitse välineitä tai tiloja. Voidaan antaa

Kuukausivaelluksia on järjestetty vuosien aikana Ruokolahdella jo 120. Kaunis luonto ja mukava seura vetävät väkeä vaelluksille kerta toisensa jälkeen.

jokaiselle mahdollisuus osallistua, kun kävelemään pääsee kotiovelta, Tonder taustoittaa.

Kävelykisoista on muodostunut Ruokolahdella menestys. Kisoja on järjestetty vuodesta 1997 ja kävelykertoja on 18 vuoden aikana kertynyt yli puoli miljoonaa.

– Toiminta on kohdistettu juuri ruokolahtelaisille. Toinen tärkeä tekijä menestyksessä on me-henki. Kävely on perusliikuntaa, joka sopii jokaiselle, Tonder jakaa kisan menestyksen salaisuuksia.

Viime vuosina tasaisesti vähentyneeseen suoritusten määrään löytyy luonnollinen selitys.

– Väki syrjäseuduilla vähenee ja vanhenee, mikä näkyy myös suoritusmäärissä luonnollisesti vähenemisenä.

TAPAHTUMAT LUOVAT NÄKYVYYTTÄ Yhtenä osana vakituista toimintaa on alkuajoista saakka toiminut miesten metrikerho, jossa tavoitteena on nimensä mukaisesti alle metrin vyötärönympärys. Vakinaisen toiminnan lisäksi on järjestetty vuosien varrella myös paljon erilaisia liikuntakokeiluja, kuten suvisoutua, curlingia, puistojumppaa ja kuntonyrkkeilyä.

Pysyvän toiminnan ja säännöllisten ryhmien rinnalle on haluttu Ruokolahdella tuoda tapahtumia. Yksi alkuvuosien tapahtuma on jäänyt Tonderille erityisesti mieleen.

– Vuonna 1996 Atlantan olympialaisten aikaan järjestettiin olympiaviesti. Viestiä kuljetettiin liki kaksi vuorokautta yötä päivää ja kukin kylä hoiti kuljetuksen omalla alueellaan. Viesti huipentui kuntakeskuksen urheilukentällä suureen olympiajuhlaan.

Tapahtumien avulla KKI-toiminnalle on saatu lisää näkyvyyttä ja luotu tunnelmaa.

VASTUU HYVINVOINNISTA ON YKSILÖLLÄ Virkeänä säilyneen toiminnan taustalla on vuosien aktiivinen työ. Tonder nostaa esille erityisesti tiedotuksen ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkityksen. Esimerkiksi paikallislehdet olivat alkuun aktiivisesti tuomassa esille sekä terveysliikuntaa että Ruokolahden omaa KKI-toimintaa.

– Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii tiedon jakamista, muistuttamista, rohkaisua ja jopa maanittelua ja vikittelyä.

Nykyään tietoa on niin paljon tarjolla, että tiedon tulvaan hukkuu tärkeitäkin asioita, Tonder pohtii.

Asennemuutoksen aikaansaaminen ja liikkumattomien motivoiminen ei ole helppoa. Tonder muistuttaa, että ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa tarvitaan liikkumista.

– Yksi tärkeä asia on se, että ihmiset ovat huomanneet, että oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun eteen on itse tehtävä asioita. Yksilöllä itsellään täytyy olla vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

– Myös palkitseminen on tärkeää: meillä on kylien välisessä kävelykilpailussa ihan rahapalkinnot. Ostetaan ihmiset liikkumaan, Tonder pamauttaa naureskellen.

Toiminnalla on luja pohja ja perusta, mutta se ei yksin riitä. Ruokolahden KKI-toiminnan jatkumisen kannalta olisi tärkeää, että aktiivisia tekijöitä löytyisi lisää. Toistaiseksi tilanne on kuitenkin vielä hyvä.

– Muutosta asenteissa on tapahtunut huimasti! Tuolla liikuntakeskuksessa kun käy, kaikilla on siellä oma ryhmänsä ja kuntosalilla on mummoa kuin pipoa, Tonder iloitsee.

Lisätietoja Harri Tonder puh. 040 7460533, harri.tonder@gmail.com

15

TEKSTI: ANNA SUUTARI JA KATRI SIIVONEN KUVAT: KKI-OHJELMA

SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat kokosivat laajasti yhteen paikallistason toimijoita Järjestyksessään kolmas SuomiMies seikkailee -rekkakiertue sai päätöksensä, kun keväällä 2013 alkaneen kiertueen jälkimmäinen puolikas toteutettiin kuluneena syksynä. Elo–lokakuun aikana SuomiMies-testirekka kiersi Suomea yhteensä seitsemän viikon ajan vieraillen kaikkiaan 36 paikkakunnalla. SuomiMiehen kuntotesteissä kävi syksyn kiertueen aikana yhteensä 9 898 miestä.

SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat toteutettiin yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen ja kuntien kanssa.

Tapahtumien käytännön järjestelyissä molempien tahojen työpanos oli merkittävä.

Kiertue on avannut useissa kunnissa väyliä myös liikuntaneuvontapalvelujen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tapahtumat tarjosivat kunnille oivallisen paikan kuntalaisten tapaamiseen ja liikunta- ja terveyspalvelujen esittelyyn.

MONIPUOLISTA TAPAHTUMATARJONTAA Tapahtumat kokosivat yhteen myös paljon muita toimijoita. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset, liikuntaja urheiluseurat, paikalliset liikuntapalveluyrittäjät, Martat ja useat muut tahot esittelivät tapahtumissa toimintaansa ja tarjosivat miehille mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja liikuntavälineisiin. Myös erilaisia terveysmittauksia oli tarjolla useissa tapahtumissa SuomiMiehen kuntotestejä täydentämässä.

SUOMALAINEN MIES HALUAA VOIDA PAREMMIN Oma kunto kiinnostaa suomalaisia miehiä yhä enemmän.

Valtaosa SuomiMies seikkailee -tapahtumiin tulleista miehistä saapui paikan päälle nimenomaan tarkoituksenaan testauttaa kuntonsa. Miehet ovat hyvin terveystietoisia, mutta tieto liikunnan terveysvaikutuksista ei siirry helposti käytäntöön. SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpiteet tarjoavat miehelle juuri tätä käytännön apua, kuinka päästä liikkeelle, jos liikunta on jäänyt vähäiseksi ja elämäntavoissa muutenkin on korjattavaa.

16

KEHON KUNTOINDEKSISTÄ KOKONAISARVIO OMASTA KUNNOSTA Rekan kuntotestiasemalla tehdyistä mittauksista, joihin kuuluivat puristusvoiman, kehonkoostumuksen, vyötärönympäryksen ja kestävyyskunnan mittaus, miehet saivat oman henkilökohtaisen Kehon kuntoindeksi -yhteenvedon. Yhteenvetoon kootaan kuntotestien tuloksista oleellisimmat tiedot ja Kehon kuntoindeksi antaa testatulle kokonaisarvion hänen fyysisestä kunnostaan.

Kehon kuntoindeksi -ohjelmistolla kootaan asiakkaille ja ryhmille tulosten yhteenvedot sekä tallennetaan tulokset tietokantaan. Aiemmat tulokset pystytään hakemaan nimellä, mikä helpottaa kehityksen seurantaa uusintamittauksissa. Kehon kuntoindeksi -laskentaohjelmiston on kehittänyt LIKES-tutkimuskeskuksen testiasema.

TESTEIHIN REKKAKIERTUEEN JÄLKEENKIN Kiinnostus SuomiMiehen kuntotestejä kohtaan on erittäin suurta. Vaikka SuomiMies-rekka vetäytyy tältä erää talliinsa, SuomiMiehen kuntotesteihin on mahdollista edelleen päästä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.

Urheiluopistot ovat ottaneet SuomiMiehen kuntotestit palveluvalikoimaansa ja testejä toteuttavat myös Liikunnan aluejärjestöt.

Paavo Lukkarinen Jarno Skyttä

Jari Hakkoomäki

LIEKSA

HARJAVALTA

KAUHAJOKI

Lieksassa Citymarketin kupeeseen parkkeerattuun SuomiMies-testirekkaan löysi tiensä myös Paavo Lukkarinen, 57.

Liikunnallisesti aktiivinen Lukkarinen oli iloisen yllättynyt tekstituloksista ja koko tapahtumasta.

– Liikuntaa tulee kyllä harrastettua aika aktiivisesti. Jääkiekko ja rullaluistelu ovat minun suosikkilajejani, kertoo Lukkarinen, joka oli hiljattain osallistunut rullaluistelumaratonille ja harrastaa veteraanikiekkoilua edelleen.

Entinen paperityöläinen, mutta nyttemmin jo eläkkeelle siirtynyt Lukkarinen ei ollut aiemmin käynyt minkäänlaisissa kuntotesteissä. Omat paperit näyttivät kannustavia lukemia.

– Tosin lihasvoimassa olisi vielä tulosten mukaan parantamisen varaa.

– Testit olivat kiinnostavat ja helpot.

Suosittelisin testejä ilman muuta tutuillekin.

Porissa asuva, Harjavallan terveyskeskuksen huoltomiehenä työskentelevä 26-vuotias Jarno Skyttä sai tiedon Harjavallan SuomiMies seikkailee -tapahtumasta työpaikaltaan.

– Juu, sen verran hyvin työpaikalla kulki tieto tapahtumasta, että melkein pakotettiin tulemaan tänne, Skyttä naurahtaa.

Vierailu testirekassa ja tutustuminen tapahtuman muuhun tarjontaan oli kuitenkin Skytälle mieluinen kokemus. Skyttä osallistuisi vastaavaan tapahtumaan mielellään uudestaankin.

Testien helppous yllätti Skytän.

– Pelkäsin, että siellä joutuu pahempaan rääkkiin, mutta eihän siellä tullut edes hiki.

Testitulokset puolestaan eivät tulleet Skytälle yllätyksenä.

– Kyllähän sitä tiesi jo etukäteen, että parempaankin suuntaan voisi asioita laittaa.

Ratkaisun parempiin elämäntapoihin Skyttä uskoisi löytyvän liikunnan lisäämisestä ja ateriarytmin tasaamisesta. Kuntosali ei miestä houkuttele. Lenkkeily ja pyöräily raikkaassa ulkoilmassa tuntuvat enemmän omilta lajeilta. Skyttä arvelee, että hänet saisi kannustettua liikkeelle kaveri, jonka kanssa voisi liikuntaa harrastaa.

– Täytyisi olla vaan se joku, joka ruoskii liikkeelle.

Ateriarytmin mies tietää olevan vähän rempallaan. Haastattelun hetkellä kello käy viittä ja Skyttä toteaa: – Viimeksi 11 aikaan työpaikan ruokalassa on tullut käytyä syömässä ja kahvia olen tässä välissä juonut. No, söin mä tuossa muutaman viinirypäleen.

Jari Hakkoomäki osui SuomiMies seikkailee -tapahtumaan Kauhajoen ABC:n pihaan sattumalta.

– Tulin mielenkiinnosta katsomaan, mistä tapahtumassa on kyse, Hakkoomäki kertoo.

31-vuotias Hakkoomäki ei ollut aikaisemmin käynyt vastaavissa testeissä.

Hän piti kuitenkin testejä tarpeellisina ja kiinnostavina ja olisi valmis suosittelemaan tapahtumaa tutuilleen.

– Kyllä suosittelisin tapahtumaa sellaisille, jotka haluavat tietää enemmän omasta kunnostaan.

Rakennusalalla toimiva Hakkoomäki kertoo varsinaisen kuntoliikunnan jäävän hänen arjessaan melko vähäiseksi.

Hakkoomäen työ on kuitenkin fyysistä, ja myös 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät miehen liikkeessä.

Elämäntavoissaan Hakkoomäki lähtisi hakemaan muutosta ensisijaisesti juuri liikuntapuolelta. Hakkoomäki on nuoruudessaan pelannut jääkiekkoa ja salillakin on tullut käytyä. Joukkuepelit ovatkin lähinnä miehen sydäntä, yksinäiset lenkkipolut eivät tätä kauhajokista niinkään houkuttele.

Kauhajoen liikuntamahdollisuuksia Hakkoomäki pitää hyvinä ja monipuolisina. Hän myös uskoo tarvittaessa saavansa tukea ja neuvoa liikuntaharrastukseen kavereiltaan, jotka harrastavat liikuntaa aktiivisesti.

Lisätietoja www.suomimies.fi Kehon kuntoindeksi LIKES-tutkimuskeskus Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen puh. 020 762 9582, jarmo.heiskanen@likes.fi

17

TEKSTI: NOORA MOILANEN

Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja siirtyi vuonna 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteutettavaksi.

Marraskuun alussa vietetyn kampanjaviikon loppuun mennessä ilmoittautumisia oli kertynyt yli 600.

Porraspäivät on työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on herätellä arkisiin, terveyttä edistäviin valintoihin. Porraspäiviä on vietetty vuodesta 2008 lähtien.

Aiemmin kampanjasta on vastannut Pfizerin Maailman Tervein Kansa 2015 -hanke, joka on mukana Porraspäivissä nimensä mukaisesti vuoteen 2015 saakka.

Portaat toimivat esimerkkinä pienestä arkisesta valinnasta, jonka kuka tahansa voi tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Kampanjaviikolla portaiden valitsemiseen kannustetaan erilaisin portaiden läheisyyteen kiinnitettävin materiaalein. Materiaaleista löytyy myös versioita ilman päivämääriä, joten halutessaan Porraspäiviä voi viettää milloin tahansa.

Kampanjan siirryttyä KKI-ohjelmalle keväällä 2014, päätettiin sen visuaalinen ilme ja materiaalit uudistaa. Porraspäiville avattiin omat verkkosivut osoitteeseen porraspaivat.fi sekä Facebook-sivu syys–lokakuun vaihteessa. Kaikki kampanjan materiaalit ovat maksuttomia ja ladattavissa verkkosivujen Materiaalit-osiossa.

MANPOWER LÄHTI MUKAAN PORTAISIIN Yksi kampanjaan mukaan lähteneistä työyhteisöistä oli ManpowerGroup Contact Center. Manpowerin tytäryhtiön Jyväskylän toimistossa on lähes 400 työntekijää, joista iso osa työskentelee kokopäiväisesti mutta joukkoon mahtuu myös paljon osa-aikaisesti työskenteleviä opiskelijoita.

Yhtiön edellisessä toimipaikassa oli käytössä hissi vain yhdessä porraskäytävässä, joten portaiden käyttö oli luonteva vaihtoehto. Uusiin toimitiloihin siirryttyä tilanne on kääntynyt päälaelleen, mikä herätti system specialist Teemu Auvisen miettimään, miten ihmiset saataisiin takaisin portaisiin.

– Ajattelin, että jos saataisiin jotenkin aktivoitua porukkaa käyttämään enemmän portaita. Se on niin helppo tuo hissi tuossa, ja liian nopeakin, Auvinen toteaa.

Suunnitteilla oli jo oma kuukauden mittainen kampanja, kunnes valtakunnalliset Porraspäivät tulivat vastaan Auvisen etsiessä vinkkejä verkosta.

– Ajattelin, että tartutaan tähän, kun on valmista materiaalia ja ihmiset saa ehkä helpommin mukaan, kun kyseessä on valtakunnallinen juttu.

HENKILÖKOHTAINEN KUTSU TOIMII Manpowerilla päätettiin sitouttaa henkilökuntaa portaiden kävelemiseen keräämällä nimiä listaan. Porkkanana oli kaikkien osallistuneiden kesken arvottu aktiivisuusranneke. Ensimmäiset nimet Auvinen kävi keräämässä listaan henkilökohtaisesti, minkä hän kokee toimineen hyvin.

– Sitten kun ihmiset näkevät, että siellä on jo muitakin mukana, on helpompi lähteä mukaan. Vähän tuollainen feissari-meininki talon sisällä, Auvinen naureskelee omalle rekrytoinnilleen.

18

Tuize Koukkula @TuizeKoo Huomenta! Joko teillä on ollut #porraspäivät?

Tokihan minä testasin toimiiko hissi kuitenkin. Toimii! #soneratwiittaa

Maija Pihlajamäki @MPihlajamaki #porraspäivät jatkuu – mistä portaita? Olen junassa matkalla Seinäjoelle ja lakeuttahan siellä vain on.

Junan yläkertaan oli 8 porrasta :)

Kaisa Järvisalo @Kaisa_Jii TSOP:ssä voit tällä viikolla tavata puuskuttavia pankkitätejä ja -setiä. #Porraspäivät #pankkielämää @OP_Pohjola

– 75 henkilöä lähti lopulta mukaan. Se on ihan hyvä määrä ja luulen, että moni käytti portaita vaikka ei ole ehkä jaksanut käydä laittamassa nimeään listaan, Auvinen pohtii.

Auvinen ei usko, että hissin käyttämisessä on kyse siitä, että sillä säästäisi aikaa tai ei jaksaisi kävellä portaita.

Suurimpana syynä lienee tottumus.

– Toivoisin, että kampanja herättäisi ajattelemaan, miten pienestä asiasta on kyse: kun olen viikon kävellyt portaita, olisiko tästä vaikeaa jatkaa, Auvinen heittää.

Kampanjaviikon aikana olivat käytössä kampanjajulisteet hissien läheisyydessä sekä porraskannusteet koko toimistorakennuksessa, jossa työskentelee myös liuta muita yrityksiä.

– Luulen, että julisteista on iso hyöty. Aina, kun ilmestyy jotain uutta, siihen kiinnittää huomiota. Jatkossa niihin tietysti silmä tottuu, ja poishan julisteet otetaankin, kun kampanjaviikko loppuu, Auvinen huomauttaa.

PORRASPÄIVÄT OSA LAAJEMPAA KOKONAISUUTTA Auvinen on mukana ManpowerGroup Contact Centerin hiljan perustetussa hyvinvointityöryhmässä, jossa on osallistujia kaikista portaista – työntekijöitä, esimiehiä ja henkilöstöhallinnon edustajia.

– Olemme koettaneet miettiä, miten saataisiin työhyvinvointia parannettua pienilläkin keinoilla. Aloitteita tulee työntekijöiltä ja ideoimme toimintaa työryhmässä, Auvinen kertoo.

Katariina Lallukka @KLallukka Aamu alkoi (kerrankin) vesijuoksulla ja sitten 6 kerrosta ylös töihin.

Meillä töissä on joka päivä #porraspäivät

Castrén & Snellman @CastrenS Tällä viikolla unohdetaan hissi, sillä #porraspäivät alkoivat tänään.

Helsingin toimistomme on mukana talkoissa!

Yksi elämä @yksi_elama #Porraspäivät lupaa parhaita bileitä portaissa.

Ei kun mukaan! @PPPtiimi

Parhaat ajatukset päätyvät toteutukseen. Toiminta on vielä alussa, mutta Jyväskylässä on esimerkiksi järjestetty työntekijöille mahdollisuus maksuttomaan niska-hartiajumppaan yhteistyössä paikallisen kuntosalin kanssa.

Yrityksessä on hyödynnetty myös talon sisältä löytyvä osaaminen, joten viikoittaisen juoksukoulun vetäjänä toimii maajoukkuetason pikajuoksija. Hyvinvointityöryhmä järjestää myös yhteistä vapaa-ajan toimintaa, kuten uuden toimiston yksivuotisjuhlat.

– Olemme huomioineet muitakin tekijöitä kuin terveyden ja liikunnan, ja miettineet laajemmin, miten hyvinvointia voisi lisätä.

Lisätietoja www.porraspaivat.fi

19

5 1 0 2 t ä v i ä P I K K

synergiaa KKI-Päivät järjestetään Sportec 2015 -messujen yhteydessä. Tule ja hyödynnä molemmat tapahtumat!

18.–19.3.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa KKI-Päivien teemoina: Liikkumaton elämäntapa tulevaisuuden huolena – uudet keinot käyttöön Toimintakulttuurin muutos työelämässä

Tilaisuuden järjestäjät

Ilmoittautumiset

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tampereen kaupunki Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry www.hlu.fi/KKIpaivat2015

Hinnat 31.1.2015 mennessä 185 euroa/hlö 31.1.2015 jälkeen 210 euroa/hlö Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut, kuljetukset, Sportec-messujen sisäänpääsyn sekä Tampereen kaupungin vastaanoton.

Keskiviikon seminaaripaketti 145 euroa/hlö Hinta sisältää keskiviikon seminaari­ ohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun, kuljetukset, Sportec-messujen sisäänpääsyn sekä Tampereen kaupungin vastaanoton.

Torstain seminaaripaketti 100 euroa/hlö Hinta sisältää torstain seminaari­ ohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun, kuljetukset sekä Sportec-messujen sisäänpääsyn.

Majoitus Osanottajille on varattu majoituspaikkoja: Hotelli Cumulus Koskikatu Koskikatu 5, 33100 Tampere puh. 03 242 4111, koskikatu.cumulus@restel.fi www.cumulus.fi Hotelli sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa, 400 metrin päässä Raatihuoneelta.

Huonehinnat: 1 hh 95 €/vrk 2 hh 115 €/vrk Huonehintaan sisältyy buffet-aamiainen.

Majoitusvaraukset suoraan hotelliin.

Varausta tehdessä maininta ”HLU, KKIpäivät”. Huonevarausten peruutusehdot suoraan hotellista.

Lisätietoja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Projektipäällikkö Harri Appelroth Puh. 0207 482 603, harri.appelroth@hlu.fi www.hlu.fi Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Ohjelmakoordinaattori Niina Valkama Puh. 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi www.kkiohjelma.fi

Peruutusehdot 31.1.2015 mennessä peruutukset maksutta.

31.1.2015 jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta.

Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta.

Ohjelma

KESKIVIIKKO 18.3.2015 10.00–10.10 Avaus 10.10–11.30

Liikkumaton elämäntapa tulevaisuuden huolena

pj. Taru Koivisto, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Tunnethan velvollisuutesi terveyserojen kaventamisessa Maarit Varjonen-Toivonen, ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Muutosta liikkeellä! -toimenpideohjelma Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti

Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelma Ari Koskinen, aluejohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Käytäntöjä Nokialla. Miten poikkihallinnollinen yhteistyö on lisännyt väestön fyysistä aktiivisuutta?

Eero Väätäinen, kaupunginjohtaja Satu Kankkonen, liikuntakoordinaattori

11.30–12.30 Lounas 12.30–14.00 Rinnakkaissessio 1

Rinnakkaissessio 2

Arjen passiivisuuden vähentäminen – mutta miten?

Laatua liikunnan palveluketjuun

pj. Eino Havas, johtaja, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kansalliset suositukset avuksi istumisen vähentämiseen Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, vt. erikoislääkäri, Paavo Nurmi -keskus Näyttö istumisen vähentämisen interventioista Arto Pesola, LitM, Jyväskylän yliopisto

pj. Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Tampereen kaupungin rooli liikunnan edistämisessä Lauri Savisaari, tilaajapäällikkö, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Mika Vuori, suunnittelupäällikkö, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen LIPAKE. Lounais-Suomen neljän kunnan ylikunnallinen hanke Susanna Laivoranta-Nyman, ylilääkäri, Perusturvakuntayhtymä Akseli Lähtölaukaus liikunnan palveluketjulle Elina Rautanen, hyvinvointikoordinaattori, Eurajoen kunta

14.00–15.30 Kahvi ja Sportec-messuihin tutustuminen 15.30–17.00 Paneeli 19.00 Tampereen kaupungin vastaanotto Raatihuoneella TORSTAI 19.3.2015 9.00–9.10 Tampereen Komediateatteri 9.10–12.30

Miten työelämän toimintakulttuuri muuttuu?

pj. Margita Klemetti, hankejohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö

Elämän makuinen työelämä Ilona Rauhala, psykologi

Kokemuksia istumisen vähentämisestä työyhteisöissä Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, UKK Terveyspalvelut Oy

Ajanhallinnasta tehtävien hallintaan Lauri Järvilehto, filosofian tutkija, Aalto-yliopisto

Liike elämään -hanke Matleena Livson, asiantuntija, Valo ry Panu Raipia, teatterinjohtaja, Tampereen Komediateatteri

12.30 Tilaisuuden päätös ja lounas Tutustuminen Sportec-messuihin

TEKSTI: KATRI SIIVONEN JA ANNA SUUTARI KUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Menneitä aikoja ja tulevaisuuden visioita KKI-ohjelman 20-vuotista taivalta juhlittiin iloisissa merkeissä 5. marraskuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlaseminaarissa raotettiin hieman menneisyyden verhoja, vietettiin aikaa nykyhetkessä ja lopuksi suunnattiin katseet tulevaan.

Juhlapuheissa korostui erityisesti poikkihallinnollisuuden merkitys liikkumattomuuden vähentämisessä sekä sote- ja liikuntasektorin työnjaon tiivistäminen. Vierailevat luennoitsijat Jeff French (UK) ja Teemu Arina puolestaan tarjosivat uusia ideoita ja ajattelumalleja terveysliikunnan edistämiseen.

Mukana tapahtumassa oli yli 300 KKI-ohjelman yhteistyökumppania vuosien varrelta.

22

Pitkäjänteinen työ palkittiin Juhlaseminaarissa palkittiin kaikki 15 Liikunnan aluejärjestöä, viisi valtakunnallista terveysjärjestöä sekä liikunnan olosuhteiden edistäjiä. KKI-ohjelman palkitsi Liikunnan aluejärjestöt terveysliikunnan pitkäjänteisestä kehittämistyöstä sekä alueellisesti että kiinteänä osana valtakunnallista verkostoa. Hengitysliitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry palkittiin liikunnan huomioimisesta tärkeänä osana terveyden edistämistyötä. Hyvinkään kaupunki palkittiin esimerkillisestä työstä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki palkittiin puolestaan esimerkillisestä työstä lähiliikuntapaikkojen edistämiseksi.

Palkinnot luovutti opetus- ja kulttuuriministeriössä liikunta-asioista vastaava ministeri, puolustusministeri Carl Haglund. Tilaisuuteen toi oman tervehdyksensä videon välityksellä myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työpaikka voi tukea työntekijää fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä Puolustusministeri Carl Haglund nosti juhlapuheessaan esiin liikunnan ja päivittäisen aktiivisuuden merkityksen työssä jaksamiselle. Jokainen kantaa itse vastuun omista elintavoistaan, mutta työpaikka voi tukea henkilöstönsä terveellisiä elintapoja sekä innostaa ja kannustaa yksilöitä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Se voi myös luoda terveydelle edullisten valintojen tekemiseen kannustavia työ- ja toimintatapoja sekä sopivia tilaratkaisuja.

– Toimenpiteillä on erityinen merkitys niille työntekijöille, jotka muutoin kiinnittäisivät terveyteensä vähemmän huomiota, Haglund toteaa.

Haglund mainitsi puheessaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen, jossa toteutetaan monipuolisen verkoston voimin työelämästrategiaa. Hankkeen tavoitteena on nostaa suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi vuonna 2020.

Hankkeen yhdeksi keskeiseksi tuottavuuden tekijäksi on nostettu terveys ja hyvinvointi.

– Hanke on yksi esimerkki siitä, että väestön fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei onnistu siiloista käsin, vaan tarvitaan horisontaalista aidosti poikkihallinnollista yhteistyötä.

Sote-uudistus vahvistaa myös liikunnan asemaa Peruspalveluministeri Susanna Huovinen toi tervehdyksessään esille liikunnan roolin vahvistamisen soteuudistuksessa.

– Liikunnalla on erittäin suuri merkitys kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kun terveydenhuollon pirstaloituneesta, yli 200 järjestämisvastuussa olevasta tahosta päästään viiteen sotealueeseen, pystymme paremmin viemään eteenpäin liikunnan asemaa ja ennaltaehkäisevää merkitystä, Huovinen kertoo.

Huovinen näki koulutuksen olevan avainasemassa, kun terveydenhuollossa pyritään entistäkin tehokkaammin löytämään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat.

– On pohdittava, miten voisimme terveydenhuollon koulutuksissa tarjota ammattilaisille hyviä vinkkejä ja käytännönläheisiä ohjeita liikunnan puheeksi ottamiseen.

Liikkumattomuutta vastaan entistä laajemmalla yhteistyöllä Liikuntaneuvos Timo Haukilahti teki lyhyen katsauksen KKI-ohjelman alkuaikoihin ja pohti, millaisena toivoisi näkevänsä terveysliikuntatoiminnan tulevaisuudessa.

Haukilahti oli toinen KKI-ohjelman idean isistä ja toimi KKI-ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana vuoteen 2011, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Haukilahti toivoisi tulevaisuudessa entistä laajempaa yhteistyötä ja vahvempaa poikkihallinnollisuutta taistelussa liikkumattomuutta vastaan.

– KKI-ohjelman rahoittaja- ja taustaministeriöiden hartioille lankeaa tulevaisuudessakin paljon. Näkisin mielelläni myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä puolustusministeriön mukana yhteistyössä.

– Toiminnalla täytyy olla selkeä johto, joka kuuluu jo säädöksien perusteella opetus- ja kulttuuriministeriölle. Koko kansan liikuntaa edistettäessä on muistettava, että yhteiskunta, siis valtio ja kunnat, ovat toimissaan vastuussa koko kansasta myös liikunnan alueella. Onkin toivottavaa, että asiasta tulee vahva kirjaus hallitusohjelmaan ja että valtioneuvoston kanslia ottaa asiassa koordinoivan roolin, summasi Haukilahti näkemyksensä.

23

Motivoinnin vallankumous

Ammattilaisen käsissä Päivän seremoniamestarina toimi juontamisen ja tanssin ammattilainen Marco Bjurström. Hän luotsasi päivää iloisesti pitäen huolta siitä, että tunnelma salissa säilyi rentona, mutta virkeänä. Marcolla itselläänkin on taustaa KKI-ohjelmasta, sillä hän on toiminut Kunnon Laivalla ohjaajana muutamanakin vuonna. Kun hän kuuli SuomiMies seikkailee -kampanjan lähteneen liikkeelle pienestä paikallishankkeesta, hän kertoi myös allekirjoittavansa sen, että joskus sattuman ja pienen asian kautta muodostuu suurempia kokonaisuuksia.

– Oma ”nami nami” -lausahdukseni on syntynyt osittain sattumalla. Jotain piti keksiä tanssitunneille siihen kohtaan, kun pyydän tanssijoita pitämään kättä vatsallaan tunteakseen lantion ja vatsan liikkeet. Kun siellä vatsan seudulla on usein pehmeitä vatsamakkaroita, niin keksin, että huudahtakaa ”nami nami” makkaroille, niin ei tunnu niin ikävältä. Ja niin oli syntynyt lausahdus, joka jäi pysyvästi elämään, Bjuström valotti yleisöä.

24

Toisen juhlapuhujan, teknologiayrittäjä Teemu Arinan esitys tuskin jätti ketään juhlaseminaarin yleisössä kylmäksi.

Arina kertoi omiin kokemuksiinsa nojautuen biohakkeroinnista ja itsensä mittaamisesta.

Arinan mukaan ihmiset mittaavat itseään ja kehonsa toimintaa tulevaisuudessa yhä enemmän.

Kehon toimintojen ja terveyden mittaamiseen on kehitetty niin älypuhelinsovelluksia kuin kaiken kansan saatavilla olevia laboratoriokokeita.

Arinan viesti yleisölle oli, että samat tavat esimerkiksi syömisessä, liikunnassa, stressinhallinnassa ja nukkumisessa eivät toimi kaikille, joten tulevaisuudessa ihmiset haluavat yhä yksilöllisempää tietoa siitä, mikä toimii juuri itsellä. Arinan toimet oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja jatkuva kehon toimintojen mittaaminen kuulostivat ehkä monen kuulijan mielestä utopistisilta, mutta pistivät varmasti yleisön pohtimaan, millaisen todellisuuden edessä olemme tulevina vuosikymmeninä. Voi olla arkipäivää, että yhä useammat ihmiset haluavat selvittää tarkasti kehonsa toimintoja ja optimoida ravitsemuksensa, liikuntansa, stressinhallintansa ja unenlaatunsa.

”Näinkin se olisi voinut mennä.” Improvi­saatioteatteri Stella Polaris esitti vaihtoehtoisia tarinoita siitä, miten kaikki olisi KKI-ohjelman historiassa voinut mennä ja millaiselta terveysliikunnan tulevaisuus voisi näyttää.

Olennainen on jo sanottu Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo toi oman tervehdyksensä juhlaväelle. Harkimo siteerasi liikuntaneuvoston blogissa kirjoittanutta liikuntapolitiikan jaoston jäsentä, Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeriä Sakari Karjalaista siitä, että kaikki oleellinen arkiliikunnan vähenemisestä on jo sanottu.

Sen sijaan ratkaisua ei ole vielä löydetty ja siihen tarvitaan Harkimon mukaan entistä leveämmät hartiat.

– Valtion tulokulmaa aiheeseen tulee laajentaa.

Eduskunnan käsittelyssä olevaan liikuntalakiin ei voida pelkästään nojata. Liikkumattomuus ei ole vain tiettyjen toimijalojen asia, eivätkä nämä toimialat voi siihen yksin vaikuttaa tai sitä muuttaa.

– Avainasemassa on se, miten sosiaali- ja terveystoimi ja liikuntatoimi saavat yhteistyönsä toimimaan ja se, miten sosiaali- ja terveystoimi asemoi liikunnan edistämisen osaksi terveyden edistämistä.

Harkimo peräänkuulutti kuntien virkamies- ja luot­tamus­johtoa sitoutumaan vahvemmin liikunnan edistämiseen.

– Liikkumattomuuden kustannukset ovat miljardiluokkaa. Kuntien johto tulee saada sitoutumaan pitkäjänteiseen, poikkihallinnolliseen ja kauaskantoiseen yhteistyöhön liikunnan edistämiseksi.

Reumaliiton Tinja Saarela (vas.), Sydänliiton Annukka Alapappila ja Terveysliikuntainstituutin Marianne Kyrklund ovat kaikki pitkänlinjan KKI-kumppaneita ja terveysliikuntatekijöitä.

Juhlia jatkettiin seminaariosuuden jälkeen cocktailtilaisuudessa. Iloinen puheensorina täytti juhlasalin käytävät, kun terveysliikunnan reipashenkinen väki muisteli menneitä ja vaihtoi kuulumisia.

KKI-ohjelma lanseerasi juhlavuoden kunniaksi taukotanssivideon, jonka pääosassa esiintyy animaatiohärkä Don Miquel.

Kankealanteinen härkä innosti juhlayleisönkin pitämään pienen tauon ja tanssimaan perässään.

Don Miquelin taukotanssi on vapaasti KKI-verkoston käytössä KKI-ohjelman verkkosivuilla ja YouTubekanavalla.

Lisätietoja Jeff Frenchin ja Teemu Arinan esitykset ovat katsottavissa KKI-ohjelman verkkosivuilla: http://www.kkiohjelma.fi/tapahtumat_ja_kampanjat/kki-juhlaseminaari Sivulta löytyy myös kuvatunnelmia Juhlaseminaarista.

25

Yhteiskunnallisen markkinoinnin kansainvälinen huippu­nimi, professori Jeff French johdatteli juhla­väkeä tulevaisuuteen KKI-Juhlaseminaarin iltapäivässä.

Ravistelevassa esityksessään French korosti systemaattisen suunnittelun ja osallistamisen merkitystä pyrittäessä muuttamaan ihmisten terveyskäyttäytymistä.

Yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa

Yhteiskunnallisen markkinoinnin perusajatuksena on kaupallisen markkinoinnin konseptien hyödyntäminen terveyden edistämisessä. Tavoitteena on saada aikaa muutoksia kohdeväestön käyttäytymisessä, mutta taloudellisen hyödyn sijaan päämääränä on sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Frenchillä on vuosikymmenten kokemus yhteiskunnallisesta viestinnästä ja käytännön terveydenedistämistyöstä sekä julkisella sektorilla että järjestö- ja yritysmaailmassa. Hänen mukaansa erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa markkinoinnin keinojen hyödyntäminen on vähäistä.

– Miksi taistellaan kirveen kanssa, kun muilla on käytössä ydinaseet, French vertaa.

– Markkinointi mielletään usein pahaksi asiaksi, mitä huono markkinointi onkin, French jatkaa.

HYÖKKÄYS ON PARAS PUOLUSTUS Frenchin mukaan pyrittäessä vaikuttamaan ihmisiin tulisi huomioida demografisten tekijöiden kuten iän, sukupuolen ja siviilisäädyn sijaan psykografiset eli elämäntyyliin ja persoonaan liittyvät tekijät kuten arvot, mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet.

Suomalaiset ovat maailman kärkeä monessa asiassa kuten koulutuksessa, korruption vähyydessä ja hieman erikoisemmissakin asioissa, vaikkapa metallibändien määrässä. Terveyden edistämisen osalta Frenchin mukaan olisi paikka muutokselle.

– Suomessa tehdään hyvää terveydenedistämistyötä.

Tällä hetkellä Suomessa on niin kutsutusti saatu voitto puolustustaistelussa. Seuraavaksi täytyy hyökätä, koska hyökkäys on paras puolustus, French sanailee.

French myöntää, että terveyden edistäminen on moninainen kenttä, johon liittyy laajoja yhteiskunnallisia ongelmia kuten mielenterveysongelmat, ylipaino, alkoholi ja tupakointi. Myös nämä yksittäiset tekijät ovat luonteeltaan monitahoisia.

– Tiedämme paljon yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisesta ja ylläpitämisestä, mutta uudet haasteet eivät ole samoja kuin vanhat, French muistuttaa.

TEHOKKUUTTA RAHANKÄYTTÖÖN

TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: MIKKO KÄKELÄ

26

Julkisia varoja tulisi Frenchin mukaan käyttää paremmin ja tehokkaammin sekä niiden käyttöä seurata tarkemmin.

– Hyvin pienestä osasta julkisia varoja tiedetään edes

perusasioita siitä, mihin raha on käytetty ja onko toiminta ollut tehokasta, French harmittelee.

Puutteellisen seurannan lisäksi monia yhteiskunnallisia ohjelmia kuvastaa lyhytaikaisuus, korkeat kustannukset, vähäinen ymmärrys käytöksen muutoksesta sekä huono koordinointi ja arviointi.

– Rahankäytön tehokkuuteen tulisi kiinnittää huomiota: toimiko interventio, kuinka kustannustehokasta toiminta oli, vähensikö toiminta epätasa-arvoa ja mitä opittiin, French esittää.

French kuvailee tehokasta sosiaalipolitiikkaa näyttöön, kansalaisten näkemyksiin ja tieteelliseen tietoon perustuvana. Lisäksi täytyy olla selvät tavoitteet, strateginen päämäärä ja yhteneväinen taktiikka päämäärän saavuttamiseksi.

INSPIROINTIA JA OSALLISTAMISTA TIEDON SIJAAN French muistuttaa, että tieto yksin ei saa ihmisiä muuttamaan käytöstään. Esimerkiksi ohitusleikkaukseen joutuneista vain yksi yhdeksästä muuttaa elintapojaan.

– Suurin osa julkisesta tiedosta on tylsää, tylsää, tylsää!

Suurinta osaa ihmisistä ei myöskään kiinnosta, French toteaa.

Millaiset keinot Frenchin mielestä sitten tulisi ottaa käyttöön? Hänen mukaansa on vaikeaa todistaa ihmisten olevan väärässä. Ennemmin tulisi antaa heille keinoja tehdä asioita paremmin.

– Vaaditaan osallistumista, inspirointia, valtauttamista ja tukea. Kaikki viestintä tapahtuu sydämen kautta.

Sosiaaliset normit ohjaavat vahvasti ihmisten toimintaa: me teemme sitä, mitä muutkin tekevät. Jotta voitaisiin todella vaikuttaa ihmisiin ja heidän käytökseensä, tarvitaan muutos ajattelutavassa.

– Meidän ei pitäisi käskeä ihmisiä tekemään, mitä me haluamme. Sen sijaan meidän tulisi auttaa heitä saavuttamaan se, mitä he itse haluavat.

IHMISET OSAKSI RATKAISUA Yksi yhteiskunnallisen markkinoinnin kulmakivistä on yhteisten arvojen luominen. Frenchin mukaan ihmiset haluavat olla osa ratkaisua sen sijaan, että he olisivat ulkoapäin ohjautuvia.

French painottaa yhdessä luomista sen sijaan, että asiantuntijat kertovat ihmisille, mitä heidän tulisi tehdä. Hyvänä esimerkkinä toimii pyöräilyn kulkutapaosuus Kööpenhaminassa, jonka taustalla ovat pyöräilyn nopeus, helppous ja edullisuus.

– Terveys ja ulkonäkö eivät ohjaa ihmisiä kulkutapavalintoihin, joten ne eivät myöskään vetoa heihin tai saa heitä muuttamaan käytöstään, French huomauttaa.

Kaupallisen markkinoinnin tavoitteena on luoda pitkäaikaisia, lojaaleja asiakassuhteita, koska ne ovat kaik-

kein tuottavimpia. Tällä hetkellä on nousussa massapersonointi, jota voidaan hyödyntää myös terveyden edistämisessä esimerkiksi verkossa tehtävinä yksilöllisinä kuntosaliohjelmina.

Yhteiskunnallisen markkinoinnin suunnittelun tulisi olla systemaattista, tarkkaa, avointa ja läpinäkyvää. Olennaista on myös kustannustehokkuuden laskeminen sekä arviointi: mikä on toiminut ja mikä ei.

TUNNE KILPAILIJASI French toivoo, että yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö hyödynnettäisiin paremmin. Tällä hetkellä kaikki toimivat omissa siiloissaan. Yksityisellä sektorilla on paljon valtaa ja yritysten yhteiskuntavastuun kautta myös halua tuottaa sosiaalista pääomaa.

Frenchin mielestä on tärkeää tuntea viholliset, eli olla selvillä siitä, mitkä ovat terveellisten elämäntapojen kilpailijoita. Kilpailu on jatkuvaa, johdonmukaista ja kehittyy koko ajan.

Myös kilpailijoihin French kehottaa suhtautumaan analyyttisesti: mitä ne ovat, mitä tekevät ja kuinka tehokkaasti, mitkä ovat niiden heikkoudet ja vahvuudet ja miten niiden vaikutusta voitaisiin vähentää?

Kaupallisessa markkinoinnissa tuodaan usein yhteen eri alojen asiantuntijoita, jolloin asioita voidaan tarkastella monesta näkövinkkelistä. French muistuttaa, että myöskään fyysinen aktiivisuus ei ole ihmisen muusta elämästä irrallinen osio.

– Pelkkien demografisten tekijöiden tarkasteleminen ei riitä, vaan täytyy tehdä segmentointia. On tärkeää tunnistaa ja ymmärtää eri kohderyhmiä ja pystyä kohdentamaan interventiot juuri heille.

TUNTEET OHJAAVAT VALINTOJA Ihmiset tekevät päätöksiä ensisijaisesti tunteisiin, eivät järkeen pohjautuen. Siksi yhteiskunnallisella markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin, eikä logiikkaan tarjoamalla tietoa. Esimerkiksi ympäristöjen suunnittelulla ihmisiä voidaan ohjata tekemään valintoja ajattelemattaan.

Kaupallisen markkinoinnin hyödyntämiseen terveyden edistämisessä liittyy Frenchin mukaan usein sosiaalis-moraalinen ongelma.

– Me haluaisimme, että ihmiset tekisivät itse hyviä valintoja. Ongelmana on, että tämä lähestymistapa ei toimi.

– On alettava tekemään asioita, jotka toimivat ja lakattava tekemästä asioita, jotka eivät toimi, sillä se on julkisten varojen tuhlaamista, French vaatii.

French näkee kansalaisten osallistamisen keskeisimpänä ratkaisuna terveyden edistämisen haasteisiin vastaamisessa. Sen lisäksi, että meidän tulee ymmärtää ihmisiä, joita haluamme auttaa, tulisi meidän myös kuunnella heitä.

– Meidän tulee auttaa ihmisiä sen sijaan, että kerromme heille, miten heidän tulee elää.

27

TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: MIIA MALVELA

Hyvinvoiva kunta – kävelyä, pyöräilyä, hidasteitä ja liikuntapaikkoja asuinympäristössä Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa keskusteltiin siitä, miten kehitämme elinympäristöämme päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen kannustavaksi. Puhujat tarjosivat kysymykseen ”miten” ratkaisuja omista lähtökohdistaan. Iltapäivän learning cafeissa osallistujat pääsivät itse työstämään ja pohtimaan uusia ratkaisuja kolmeen eri aiheeseen.

ALIARVOSTETTU KATU

Olosuhdeseminaari järjestettiin Paasitornissa Helsingissä 6. marraskuuta.

Aamupäivän aikana perehdyttiin erityisesti kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen ja siihen, miten asuinalueet voivat edistää liikunta-aktiivisuutta. Lounaan jälkeen aktivoiduttiin ja opiskeltiin learning cafeissa ja purettiin työpajojen anti. Seminaari päättyi muutamaan tutkimukseen siitä, miten liikunnan edistämisellä on saavutettu miljoonasäästöjä.

KAUPPA- JA ASIOINTIMATKOISSA SUURI POTENTIAALI Liikkumisen ohjauksen asiantuntija Sara Lukkarinen Motivasta käsitteli kauppaja asiointimatkojen kulkemista kävellen tai pyörällä.

– Reilu kolmannes suomalaisten matkoista on ostos- ja asiointimatkoja, joista suurin osa on päivittäistavaroiden ostoksiin liittyviä, Lukkarinen avasi aihettaan.

Matkat ovat lyhyitä ja niissä on paljon potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen. Lukkarinen esittikin perusteluja, miksi kävelyä ja pyöräilyä olisi hyvä lisätä kaupan alalle.

28

– Näin kuluttajilla olisi enemmän vaihtoehtoisia tapoja saapua ostoksille, autojen parkkitilan vähentäminen toisi kustannussäästöjä ja samalla kaupan imago ja yhteiskuntavastuullisuus paranisivat.

Kuluttajan näkökulmasta asioinnin tulee olla helppoa, jotta se sujuisi kävellen tai pyöräillen.

– Kauppapaikan tulee olla riittävän lähellä, opastuksien ja pyöräpysäköinnin tulee olla kunnossa, ostoksille ja muille tavaroille tulee olla säilytysmahdollisuus sekä ostosten kantamista ja kuljettamista tulee olla helpotettu, Lukkarinen tiivisti.

Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamiehen mukaan kadut ja jalkakäytävät ovat erinomaisia liikuntapaikkoja arkiliikunnalle, mutta kaupunginvaltuustoissa katujen kävelyolosuhteiden edistäminen on melko nihkeää.

– Jalankululla on melko synkkä historia.

Kävellä on saanut joskus jopa henkensä kaupalla. Ilkka Taipale määritteli 70-luvulla autoilun kansansairaudeksi, joka tappoi ihmisiä ja olisi pitänyt kieltää. Vasta 90-luvulla kantakaupungin nopeusrajoitukseksi säädettiin Helsingissä 40 km/h, jolloin jalankulkijan kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät lähes nollaan, Viitamies kertasi historiaa.

Arkiliikunnan myönteisiä vaikutuksia on esitetty kävelyn osalta vasta verrattain myöhään. Kävelyn on ajateltu usein olevan hukkaan heitettyä aikaa, kun taas autoilu on tehokasta ja aikaa säästävää.

– Näistä lähtökohdista myös kaupunkirakennetta suunnitellaan ja investoidaan tieliikenteeseen. Hyvän katuympäristön kysyntä kuitenkin kasvaa kaupungistumisen mukana. Mitä tiiviimpi asutus, sitä parempi kilpailukyky kävelyllä on verrattuna muihin liikennemuotoihin.

Viitamiehellä oli esittää kolmen kohdan resepti kävelyn kasvattamiseksi kaupungilla.

– Yhdyskuntarakenteen tulee olla tiiviimpi. Samoin ajoneuvoliikenteen nopeuksia on laskettava. Hidastiet, joilla nopeus olisi kaupunkialueilla 20 km/h, olisivat paras ratkaisu. Näin myös pyöräilijät voivat ajaa turvallisesti autojen seassa eikä jalankulkijoille aiheudu nopeudesta vaaratilanteita. Lisäksi vielä jalkakäytäviin tulisi satsata huomattavasti enemmän.

– Katu on enemmän kuin vain rakennuksien väliin jäävä tila. Se on yhteinen paikka, jota voi elävöittää, tehdä viihtyisämmäksi, monikäyttöisemmäksi ja esteettömäksi monin eri tavoin, päätti Viitamies.

mällä pitäen. Yli puolet taloyhtiöistä olisi halukkaita liikuntaolosuhteiden kehittämiseen.

– Meidän tärkein tehtävä on tuottaa tietoa, ideoita ja asiantuntijapalveluita taloyhtiöille ja niille toimijoille, jotka ovat avainroolissa liikunnan edistämisessä asuinympäristöissä. Lisäksi tarvitaan näkyviä esimerkkejä hyvistä kotipihoista ja asuintalojen yhteistilojen liikuntaolosuhderatkaisuista, Ruokonen tiivisti selvityksen toimenpide-ehdotukset.

Pohjustuksena keskustelulle esiteltiin tulevaa kuntalakia hyvinvointijohtamisen ja kuntalaisten osallistamisen ja osallistumisen näkökulmasta sekä käytiin läpi käytännön toteutuksia Kuopion kaupungissa. Pohjustuksen jälkeen osallistujat keskustelivat siitä, miten kuntalaiset voivat vaikuttaa arkiliikunnan edistämiseen liikennesuunnittelussa ja kaavoituksessa.

Työpajaa vetivät erityisasiantuntija Anne Sormunen Suomen Kuntaliitto ry:stä ja suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön suunnittelupalveluista.

TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA LÄHILUONNOSTA

ASUINYMPÄRISTÖ LIIKKUMISEN HYÖTYKÄYTTÖÖN Valon erityisasiantuntija Reijo Ruokonen nosti esiin meitä kaikkia lähellä olevan ympäristön, jota voisimme kaikki hyödyntää entistä paremmin päivittäisen liikunta-aktiivisuutemme lisäämiseksi.

Nimittäin asuinympäristömme.

– Vain 15 prosenttia taloyhtiöistä arvioi oman yhtiönsä leikki- ja liikuntamahdollisuudet hyviksi. Erityisesti lasten pihaleikkivälineitä tarvittaisiin kipeästi lisää, Ruokonen summasi valtakunnallisen selvityksen tuloksia taloyhtiöiden leikki- ja liikuntapaikoista.

– Taloyhtiöissä on myös paljon vajaakäytöllä olevaa yhteistä sisätilaa, jota voisi kehittää liikuntanäkökulmaa sil-

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNE­SUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

TYÖPAJOISSA TYÖSTETTIIN UUSIA IDEOITA Lounaan jälkeen jakauduttiin työskentelemään kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä vieraili kolmessa työpajassa, joissa työskenneltiin learning café -periaatteen mukaisesti: ideoiden, keskustellen ja oppien uutta ryhmissä. Samalla jalostettiin muiden ryhmissä syntyneitä ideoita.

Työpajassa ryhmät pohtivat, millä tavoin lähiluonnossa liikkumista voitaisiin edistää. Kukin ryhmä sai oman kysymyksen ja seuraava ryhmä jatkoi työstämistä siitä, mihin edellinen jäi. Ensimmäinen ryhmä pohti, mitkä tekijät estävät tai rajoittavat helppoa luontoon pääsyä. Toinen ryhmä jatkoi näiden esteiden ja rajoituksien ratkaisemista. Kolmas ryhmä puolestaan pohti aivan uusia keinoja, joilla mahdollistaa luontoon pääsyä arjessa. Työpajaa vetivät erikoissuunnittelija Veikko Virkkunen ja projektipäällikkö Kati Vähäsarja Metsähallituksesta.

KAUPPAMATKAT KÄVELLEN JA PYÖRÄILLEN Ryhmiä pyydettiin ideoimaan keinoja, joilla ihmiset saataisiin yhä enemmän tekemään kauppamatkansa kävellen ja pyöräillen. Ryhmät pohtivat myös, mitkä seikat vaikuttavat merkittävästi kauppamatkojen kulkutavan valintaan eli mennäänkö ostoksille kävellen, pyörällä, julkisilla vai henkilöautolla. Työpajaa vetivät yliarkkitehti Timo Saarinen ympäristöministeriöstä ja toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen Elävät kaupunkikeskustat ry:stä.

Lisätietoja Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarin esitykset, työpajojen koosteet sekä osan esityksien videotallenteet ovat katsottavissa KKI-ohjelman verkkosivuilla http://www.kkiohjelma.fi/ tapahtumat_ja_kampanjat/ hyvinvoiva_kunta_-_arkiliikunnan_ olosuhdeseminaari

29

Kävely- ja pyöräilykaupungeissa ihmiset

ovat kiinni elämän syrjässä TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: MIIA MALVELA, NATTAWUT THAMMASAK

Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa puhuneen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkijatohtori Kalle Vaismaan esitys konkretisoi, millaisia positiivisia vaikutuksia pyöräilyn ja kävelyn edistämisellä on kaupunkikulttuuriin laajemminkin. Vaismaan alustus Elämä syrjässä vai elämän syrjässä – kävelystä ja pyöräilystä elinvoimaa konkretisoi kävelyn ja pyöräilyn hyötyjä niin inhimillisen hyvinvoinnin kannalta katsottuna kuin taloudenkin näkökulmasta.

Päivän ensimmäisestä alustuksesta vastannut Vaismaa aloitti esityksensä näyttämällä yleisölle kolme kuvaa. Kuvissa esiintyi sama pikkupoika, mutta pojan ilme oli jokaisessa kuvassa erilainen. Kuvat oli otsikoitu sanoilla joukkoliikenne, autoilu ja pyöräily. Joukkoliikennekuvassa pikkupojan naama oli jokseenkin ilmeetön, autoilukuvassa ärtynyt tai jopa vihainen ja pyöräilykuvassa iloisen hymyilevä. Kuvilla Vaismaa halusi havainnollistaa eri kulkutapojen vaikutusta kaupungin yleisilmeeseen.

– Kaupungeissa, joissa liikuntaan paljon kävellen ja pyöräillen, ihmisten on hyvä olla ja turvallista liikkua. Tällaisissa kaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä, Vaismaa totesi.

30

KULKUTAVALLA VAIKUTUSTA YMPÄRISTÖN KOKEMISEEN Vaismaan esitys sisälsi useita havainnollistavia ja herättäviä esimerkkejä. Sveitsiläisten lasten piirustukset koulumatkoiltaan olivat erityisen puhuttelevia ja vastaansanomattomia.

Koulumatkansa jalkaisin kulkevien lasten piirustukset olivat värikkäitä ja niihin oli kuvattu paljon kukkia, puita ja koulumatkan varrella sijaitsevia rakennuksia. Lapset, jotka viedään kouluun autolla, piirsivät puolestaan yleisimmin vain tien kodista kouluun. Heidän piirustuksissaan ei näkynyt sen paremmin koulumatkan varrella olevia luontoelementtejä kuin rakennettua ympäristöäkään.

– Kuvat osoittavat, miten eri tavalla lapsi kokee ympäristönsä riippuen siitä, miten hän kulkee koulumatkansa.

PANOSTUS KÄVELYYN JA PYÖRÄILYYN MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN MONIKERTAISESTI Inhimillisen hyvinvoinnin lisääntyminen on kiistatonta, muttei yleensä riitä kävelyn ja pyöräilyn myyntipuheen tueksi yhä niukemmista resursseista taisteltaessa. Pöytään pitää olla iskeä kylmiä faktoja myös pyöräilyn ja kävelyn edistämisen mukanaan tuomista euromääräisistä säästöistä. Näistäkin on onneksi olemassa yhä enemmän näyttöä, kun jo useat kunnat Suomessa ovat suorittaneet HEATlaskennan (Health Economic Assessment Tool) selvittääkseen kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvon.

– Helsingissä on laskettu, että yhden euron panostus

KAUPPA KUKOISTAA KÄVELYKESKUSTOISSA

pyöräilyyn ja kävelyyn tuo kahdeksan euron arvosta terveyshyötyjä. Joensuussa puolestaan on arvioitu, että jos tulevina vuosina onnistutaan nostamaan kävelyn ja pyöräilyn määrää 20 prosenttia, vuosittaiset hyödyt nousevat 3–4 miljoonaan euroon.

Mikäli halutaan luoda yhteiskuntaan kävelyä ja pyöräilyä suosiva ilmapiiri, joka näkyy myös poliittisissa päätöksissä, Vaismaan mukaan päättäjille pitää saada enemmän tietoa euromääräisistä säästöistä. Lisäksi tarvitaan tietoa ja kokemuksia hyvistä ratkaisuista, joita on jo toteutettu.

Vaismaan mukaan Helsingin Baana on Suomessa hyvä esimerkki toimivasta ratkaisusta, jolla on edistetty kävelyä ja pyöräilyä kaupungin keskustassa kustannustehokkaasti. Baana on vuonna 2012 avattu entiseen ratakuiluun rakennettu 1,3 kilometrin mittainen kävely- ja pyöräilyväylä, joka kulkee Kiasmalta Ruoholahteen.

KÄVELLEN JA PYÖRÄILLEN KANSANTAUTEJA TALTUTTAMAAN Kävelyn ja pyöräilyn positiiviset vaikutukset kansanterveyteen ovat merkittävät. Maailman terveysjärjestö on todennut kävelyn ja pyöräilyn vähentävän sairastumis- ja kuolleisuusriskiä sydän- ja verisuonisairauksissa, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa, tyypin II diabeteksessa, syöpäsairauksissa, aivohalvauksissa sekä psyykkisissä sai­rauksissa.

Vaismaa kertoi myös, että tutkimuksissa on todettu kolmen tunnin viikoittaisen pyöräilyn pienentävän 30–60-vuotiaiden kuolleisuusriskiä 40 prosenttia.

Vaismaa nosti esityksessään esille kävelyn ja pyöräilyn myönteiset vaikutukset myös kaupunkikeskustojen liikeelämään. Liike-elämä kukoistaa, jos kaupungissa on paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

– Kaupunki ilman kävelijöitä ei ole kaupunki, Vaismaa tiivisti.

Valitettavan usein kauppiaat kuitenkin pitävät asiakkaina vain autolla ostoksille saapuvia ihmisiä. Tämä huomataan esimerkiksi silloin, kun kadunvarsipysäköintiä jollakin vilkkaalla kauppakadulla pyritään vähentämään.

Kauppiaat älähtävät, koska pelkäävät asiakasvirran tyrehtyvän pysäköinnin rajoittamisen myötä.

Vaismaan mukaan kauppiaat olisi saatava ymmärtämään, että asiakaspotentiaali piilee nimenomaan kävelijöissä ja pyöräilijöissä, ei niinkään autoilijoissa.

– Viestintää on tehostettava, jotta kauppiaat oppisivat ymmärtämään, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen lisää myös kauppaa.

HYVIÄ ESIMERKKEJÄ LÖYTYY LÄHELTÄ Vaismaan mukaan Kööpenhaminan Strøget on hyvä esimerkki onnistuneesta kävelykeskustan luomisesta. Strøgetiä alettiin määrätietoisesti 1960-luvulta lähtien muuttaa kävelykaduksi. Alkuun kauppiaat Kööpenhaminassakin protestoivat muutosta vastaan, mutta sittemmin muutos on nähty positiivisena.

Kaksi kolmasosaa tämän Euroopan pisimmän kävelykadun ostoksia tekevistä ihmisistä käyttää niin kutsuttuja kestäviä kulkutapoja eli saapuu ostoksille kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla.

– Tällaisen muutoksen jälkeen kaupat haluavat sinne, missä kävelijät ovat, Vaismaa huomautti.

Vastaavia hyviä esimerkkejä Vaismaalla oli esittää myös muista kaupungeista niin maailmalta kuin meiltä koti-Suomestakin.

31

motions gnistan TEXT: ANNA SUUTARI BILD: KKI-OHJELMA

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA MULTIDOC

Konditionstesterna för Finska Män populärare än någonsin

Hälsomotion lever i nuet och litar på framtiden År 2014 har varit det 20:e verksamhetsåret I form för livet -programmet.

Jubileumsåret kulminerade i IFFL-jubileumsseminariet som ordnades i Helsingfors universitets festsal den 5 november. Jubileumsseminariet samlade över 300 aktörer inom det centrala nätverket för hälsomotion. I seminariet deltog ett antal hälsomotionsexperter med lång erfarenhet av branschen, IFFL-programmets samarbetspartner från åren som gått samt personer som arbetar inom IFFL-projekt.

Under seminariet gav IFFL-programmets före detta ordförande, idrottsråd Timo Haukilahti en kort överblick över hälsomotionens historia. Improvisationsteatern Stella Polaris tog med sina medryckande föreställningar seminariedeltagarna till det förflutna, tillbringade en stund i nuet och tog en titt på framtiden. Sina visioner om framtiden framförde även festtalarna Jeff French (UK) som är expert på internationell samhällelig marknadsföring och teknologiföretagaren Teemu Arina.

IFFL-programmet belönade under jubileumsseminariet fem riksomfattande hälsoorganisationer för beaktande av motion och idrott som en viktig del

32

av det hälsofrämjande arbetet. Organisationerna som belönades var Andningsförbundet rf, Diabetesförbundet i Finland rf, Föreningen för mental hälsa i Finland, Reumaförbundet i Finland rf samt Finlands Hjärtförbund rf. Samtliga 15 distriktsorganisationer inom idrott belönades i sin tur för en långsiktig utveckling av hälsomotion både regionalt och som en fast del av ett riksomfattande nätverk. Därutöver belönades Hyvinge och Jyväskylä städer för främjande av möjligheter till motion.

Priserna överräcktes av försvarsminister Carl Haglund som även svarar för ärenden som gäller idrott och motion vid undervisnings- och kulturministeriet. Även omsorgsminister Susanna Huovinen från social- och hälsovårdsministeriet framförde sin hälsning under tillställningen genom videokonferens.

Efter det officiella programmet fortsatte jubileumsfesten i mera informella tecken i form av en cocktailbjudning.

TEXT: ANNA SUUTARI BILD: MIKKO KÄKELÄ

Under hösten som gått stannade långtradaren för Finska Män på äventyr på s a mma nla g t 3 6 orter under sin sju veckor långa Finlandsturné. Totalt 9 898 män testade sin kondition under höstens turné.

Långtradarturnén Finska Män på äventyr genomfördes i samarbete med distriktsförbunden inom idrott och kommunerna. Evenemangen samlade även många andra aktörer kring den gemensamma frågan. Folkhälsoorganisationernas lokala föreningar, motions- och idrottsföreningar, lokala motionsföretagare, Marthor och talrika andra instanser presenterade sin verksamhet under evenemangen och erbjöd männen hälsomätningar samt möjligheter att bekanta sig med olika idrottsgrenar och sportartiklar.

Under höstens långtradarturné satsade man även på tvåspråkighet. Bland evenemangsorterna fanns sådana starkt tvåspråkiga orter som Kimitoön och Jakobstad. Tvåspråkigheten beaktades såväl i materialen som delades ut till männen som i språkutbudet under responsföreläsningarna. Såväl blanketten för bakgrundsuppgifter för konditionstester, Träningsguiden för Finska Män som Kroppens konditionsindex hade översatts till svenska och responsföreläsningar hölls ömsom på finska, ömsom på svenska på de tvåspråkiga orterna.

Intresset för konditionstesterna för Finska Män var väldigt stort. Även om projektlångtradaren nu drar sig tillbaka till sitt stall är det fortfarande möjligt för Finska män att testa sin kondition på flera orter runtom i Finland. Idrottsinstitut har inkluderat projektets konditionstester i sina serviceutbud och även distriktsorganisationerna inom idrott genomför testerna.

TEXT: NOORA MOILANEN BILD: LAURI ROTKO

Hälsomotion enligt Heinolamodellen IFFL-verksamheten inleddes i Heinola under det år då I form för livet -programmet kom till, år 1995. Grundidén var att producera motionstjänster för företag till ett förmånligt pris.

– Idén var att kommunen producerar tjänsten som är gratis för personalen på de företag som deltar i verksamheten, förklarar idrottsdirektören för Heinola stad Matti Nieminen.

I början fick man kundkontakter huvudsakligen via företagshälsovården. För närvarande deltar cirka 50 företag i verksamheten, det vill säga praktiskt taget alla företag i Heinola. Det finns 35 regelbundna motionsgrupper och varje vecka erbjuds all slags motion från vattenjumppa till kettlebell.

– I företag har IFFL-verksamheten resulterat i helt konkreta nyttor, såsom minskat antalet sjukfrånvaro. Friska arbetstagare som mår bra är en fördel för såväl företagen som staden, konstaterar Nieminen. År 2006 bestämde man sig i Heinola att staden skulle profileras som hälsomotions-

stad vilket har haft många positiva följder.

Det strategiska beslutet engagerade bland annat social- och hälsovården allt starkare i samarbetet.

– Inom idrotts- och motionsrådgivningen hänvisar man klienter från hälsovårdaren till tjänsterna inom hela sektorn, från fysioterapi till IFFL-verksamhet och vidare till föreningsverksamhet. Även läkarna är medvetna om den lokala hälsomotionsverksamheten och hänvisar sina klienter direkt till motionsgrupperna.

När det gäller befästning av verksamheten har det enligt Nieminen varit väsentligt att man redan i början tog itu med de rätta frågorna.

– Framgångar skapar en positiv cirkel och bidrar till idérikedomen och viljan att utvecklas.

Som en framtida utmaning ser Nieminen ojämlikhetsutvecklingen och bevarandet av funktionsförmågan hos äldre.

– Man borde med hjälp av motion också försöka aktivera personer med låg socio-

ekonomisk ställning för att undvika anhopning av problem och förebygga marginalisering.

IFFL-verksamheten i Ruokolax har pressats ihop till diamanter på 20 år Ruokolax fick en impuls till hälsofrämjande motion redan innan IFFL-programmet grundades.

– Det var 1994 då man på riksnivå började oroa sig för orörlighet. Till kommunerna skickades en vädjan om att något borde göras, minns ledaren och själen för IFFLverksamheten i Ruokolax Harri Tonder.

I januari 1995 fattade man tillsammans med föreningarna, klubbarna och organisationerna i kommunen ett beslut om att delta i det riksomfattande programmet I form för livet.

– En människa som rör sig är värdefull förutom för sig själv även för hela samhället. Människor som rör sig och mår bra är viktiga också för kommunen, säger Tonder.

Grundarbetet gjordes noggrant – man kartlade utgångspunkterna och utredde vart man skulle och vad man ville nå. De två

hörnstenarna – eller diamanterna som Tonder kallar dem – i verksamheten är gångtävlingar mellan byar och månadsvandringar. I bådadera har man tagit Ruokolax styrka, den vackra och mångsidiga naturen tillvara och sett till att alla byar i den vidsträckta kommunen har möjlighet att delta i verksamheten.

– Naturmotion är ett av våra trumfkort: vi har skogar, sjöar och ödemarker. Bara man ännu skulle få fram budskapet om att det är bra för människan att röra sig i naturen, hoppas Tonder.

Månadsvandringarna från januari till oktober är förutom gemensam motion även hembygdsutflykter till olika delar av den vidsträcka socknen Ruokolax. I oktober 2014 ordnades den 120:e månadsvandringen i ordning. Gångtävlingar har man i sin tur ordnat sedan 1997 och antalet pre-

stationer har uppgått till över en halv miljon under de 18 åren.

– Gång har blivit ett begrepp hos oss. Befolkningen minskar och föråldras dock i avlägsna trakter vilket naturligtvis leder till att antalet prestationer minskar.

Den vitala verksamheten bygger på flera års aktiva arbete. Tonder lyfter fram i synnerhet kommunikationens och volontärernas betydelse.

– Det krävs informationsutdelning, påminnelser, uppmuntran, till och med lirkande och övertalande för att få folk att röra på sig. Nuförtiden är informationsflödet så väldigt att även viktiga frågor ibland drunknar i det.

TEXT: NOORA MOILANEN

33

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi.

Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä.

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. 050 406 4789 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35

TEKSTI: ANNA SUUTARI

Virikkeitä vertaisohjaajille

KKI-työmatkaliikkumiskortti

sesti aktiivisesti kannattaa, äivittäin. Lähes kolmannes olme kilometriä ja melkein

tkaliikunta

ee ylipainoa ja kohottaa

a muistia oilla myös aikaa a aikatauluista

kki-työmatkaliikkumiskortti

Liiku viisaasti!

Miten kuljet töihin?

Onnistuisiko työmatkasi osin tai kokonaan kävellen tai pyöräillen?

Kokeile.

KKI-korttiperheen uusin tuote työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu lähes päivittäin.

KKI-työmatkaliikkumiskortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen ja pyöräillen. Kortin sisäaukeamalla olevaan taulukkoon voi kirjata joko minuutteina tai rasteilla kahdeksan viikon ajalta päivittäiset kävellen tai pyöräillen liikutut matkat. Tavoitteena on liikkua mahdollisimman monena päivänä lihasvoimin.

Korttia voi myös hyödyntää vaikkapa työpaikan työmatkahaastekilpailussa, koska kortissa on varattu paikka käyttäjän yhteystiedoille.

• •

kortin koko 9 x 12,5 cm maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

Träningsguide för Finska Män Träningsguiden för Finska Män sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen. I delen som behandlar träningsmat beskrivs det centrala gällande hälsosamt ätande, som underlättar viktbemästring och håller män i form.

finsk a

på

äventyr

Träningsguide för finska män en lätta på steg ts– uthållighe passar alla

träning som

Guiden innehåller praktiska råd om hur du - börjar din träning och hur du går vidare, - ökar din uthållighetsförmåga, - åter mångsidig mat, som stöder ditt tränande och underlättar viktbemästringen, - förbättrar din smidighet med enkla och lätt utförda rörelser samt - ökar din muskelmassa snabbare än du trodde var möjligt.

36

män

• •

itionsmusKelKonD ma oCh i träning hem KonDissalen

BÖJ oCh tÖJ VarJe mans et går att BÖJa

– oCKså Järn

Kulan i Bättre Form

träningsguiden är en 24-sidors väggkalender i färg, i formatet A4 kostnadsfri, beställaren betalar expeditionskostnader

Esimerkkitreeni Träningsguide för Finska Män -oppaasta.

Kuvat: Jiri Halttunen

BÖRJA HEMMA

TRÄNA SÅ HÄR:

Muskelkondition tränar man inte enbart i konditionssal.

Det går bra att genomföra en basträning hemma helt utan redskap. Med dessa rörelser kommer du igång.

• Sträva småningom till 15 repetitioner.

I början räcker det med det antal repetitioner som åstadkommer tydlig men liten trötthet i musklerna.

Muskelkonditionen ökar fastän du inte skulle göra rörelserna ända till utmattning.

1. BENPRESS. Stå i grenstående lite bredare än dina axlar och håll armarna utsträckta framför kroppen. Böj knäna ungefär till 90 graders vinkel. Sträck dig upp igen och repetera. Håll tyngden på hälarna under hela utförandet. När du klarar rörelsen flytande kan du öka kraven genom att gå så långt ner att låren är i vågrätt läge såsom golvet. När det här känns lätt kan du byta ut knäböjningen mot hopp på huk!

• Vila mellan rörelserna. Beroende på kondition är vilan ungefär en minut.

• Utför rörelserna efter varandra som cirkelträning 2–3 gånger.

2. ARMPRESS. Lägg dig i utgångsläget för armpress med händerna lite bredare än axlarna. Sänk dig ner tills kroppen berör golvet. Pressa dig upp igen.

Variation: Om armpress med enbart tårna i golvet känns oöverkomligt, kan du sätta knäna i golvet eller luta med händerna mot ett bord eller en stol.

3. MAGE. Lägg dig ner och lyft benen upp på en stol. Sätt händerna bakom nacken för att stöda den. Drag först in magen och lyft sedan upp bröstkorgen från golvet och repetera denna rörelse.

1

4. DIAGONAL RYGGSTRÄCKNING. Ställ dig på alla fyra och sträck ut motsatt arm och ben, turvis. Drag lätt in magen och försök hålla ryggen rak. Rörelsen ska kännas i rygg- och stjärtmusklerna. Samtidigt utmanar du balansförmåga och kroppskontroll.

2a

3

2b

4

37

KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI

IFFL-motionshandbok •

KKI-yleisesite

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna tips för god ergonomi samt gott sinnelag

IFFL-broschyr med allmän information

•

Hanketukiesite

KKI-kunto-opas 60+

•

sisältää hanketuen hakuohjeet

Koulutustukiesite •

sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti •

työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Julisteet

• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla • Porraspäivät" A3

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä • •

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä • •

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

•

KKI-kuntokortti •

• •

•

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana!

• •

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

SuomiMiehen treeniopas •

SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män •

Träningsguiden för Finska Män sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon • •

turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti

RAPORTIT

Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa.

Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä

• • •

tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

sisältää tiivistettynä perustiedot arkiliikunnasta, hyvästä syömisestä ja istumisen vähentämisestä 8 sivua, kuvitettu

• •

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa

KUNTO-OPPAAT Matka hyvään kuntoon •

•

38

Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen 68 sivua

• esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksen taloudellisista vaikutuksista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla • 40 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi – Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi

•

Matka hyvään kuntoon

• •

HEAT-laskentatyökalu kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvion laskemiseen Maailman terveysjärjestön kehittämän työkalun suomenkielinen opas 68 sivua

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • •

kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti • •

tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset 48 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari • •

nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi 16 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e • • •

kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e • • •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä

• •

•

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e

•

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

• • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

MUUT JULKAISUT

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e •

Taukojumppaopas 10 e • •

antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • •

kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM tarjoushinta 5 e • •

tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. LIKESin toimistosihteerit Sari Muhonen ja Sirkku Majori käsittelevät tilaukset.

39

KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedotussihteeri Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi

hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen 050 441 4025 elina.tarkiainen@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen tilaukset@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.

Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Rauno Anttila, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Matleena Livson, Valo ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES