{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

1 · 2015

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

18

Liikkumisen ohjauksella viisasta liikkumista työyhteisöihin

14

Kansallispuistojen terveyshyödyille hintalappu

28

Ihminen ja tekoäly rintarinnan työelämässä


Kipinät SISÄLLYS 1 · 2015

3

Pääkirjoitus: Olosuhteiden kehittämisellä mahdollistetaan liikunnallinen elämäntapa

4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Muutos on pysyvää 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Tikka päähän päätöksentekijälle 10 Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla

12 Vaikuta asenteisiin 14 Luontoliikunnan hyöty näkyy myös euroissa

18 Työyhteisöt hyötyvät työmatkaliikunnan edistämisestä

20 Kunnon Laiva 22 Arjen passiivisuuden purkaminen vaatii yleistä asennemuutosta

12

Lahdessa on kehitetty pyöräilyolosuhteita asenteita hyödyntämällä.

24 Poikkihallinnollisilla toimintamalleilla

liikuntaneuvontaa ja liikunnan edistämistä

26 Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? 28 Oppiminen, luovuus ja vuorovaikutustaidot

10

Huhtasuon hankkeessa keskitytään maahanmuuttajiin ja työttömiin.

22

Kansalliset istumissuositukset julkaistaan toukokuussa.

26

"Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia."

tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Saumaton palveluketju synnyttää toimivan liikuntaneuvonnan

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Materiaaliuutuudet 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Anna Puurunen, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri. siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Mikko Käkelä. PAINO Forssa Print Oy. 20. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KKI-toimisto juhlistamassa 20-vuotista KKI-ohjelmaa. Vasemmalta Elina Tarkiainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Sari Kivimäki, Anna Puurunen, Jyrki Komulainen, Katri Siivonen, Noora Moilanen, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen ja Miia Malvela. KUVA: MIKKO KÄKELÄ

2


Päiväkodin piha tai sen lähimetsä, koulupihaan rakennettu lähiliikuntapaikka, kävely- ja pyörätie, luontoympäristö sekä lähipuiston ja lähipalvelujen saavutettavuus myös rollaattorin avulla kuljettaessa ovat kaikki jokapäiväisiä fyysisen aktiivisuuden ympäristöjä. Ne tukevat eri väestöryhmien hyvinvoinnin, terveyden ja fyysisen toimintakyvyn edistämistä liikunnan avulla. Elinympäristömme liikuntaolosuhteiden lisäksi myös varsinaiset liikuntapaikat tarjoavat olosuhteita fyysiselle aktiivisuudelle. Vastuutahoja fyysisen aktiivisuuden olosuhteiden luomisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä on useita. Vaikka kunnilla ja valtiolla on pääasiallinen vastuu liikunnan olosuhteiden luomisessa, vastuu liikkumisesta on viime kädessä yksilön. Kansalaisille arjen fyysisen aktiivisuuden valintaperusteena on usein mielekäs ja helppo toteuttaminen. Valintaa edesauttavat turvalliset, viihtyisät ja arkea sujuvoittavat olosuhteet. Onpa sanottu, että tiivis kaupunkirakenne suorastaan yllyttää liikkumaan omin lihasvoimin. Vapaa-ajan liikunta on Suomessa viime vuosikymmeninä jopa lisääntynyt, mutta arkiliikunta sitä vastoin vähentynyt dramaattisesti. Liikkumattomuus ja passivoituminen arjessa ovat tänään yksi keskeinen yhteiskuntapoliittinen ongelma. Turvallisella ja viihtyisällä elinympäristöllä on oleellinen merkitys väestömme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Jokapäiväiseen elämäämme kuuluvaa ympäristöä tulee kehittää siten, että se kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen. Kunnissa terveysliikunnan olosuhteita kehitetään tänä päivänä poikkihallinnollisessa yhteistyössä useiden hallintokuntien ja eri sidosryhmien kanssa. Liikunnan edistämistyöhön tuovat painoarvoa päättäjien hyväksymät strategiat, kuten kunta- ja hyvinvointistrategia. Lisäksi tavoitteisiin pääsyä tukevat kunnan eri ohjelmat, esimerkiksi pyöräilynedistämis-, lähiliikuntapaikka- sekä terveysliikuntaohjelma. Eri hallinnonalojen yhteistyössä innostus, yhdessä tekeminen sekä erilaisten näkökulmien ennakkoluuloton käsittely tuovat lisää asiantuntijuutta, osaamista ja onnistumisen mahdollisuuksia. Kunnan elinympäristön kehittäminen terveysliikuntaa lisääväksi vauvasta vaariin kertoo kunnan panostuksesta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla paranee myös kunnan vetovoima. Turvallisilla, helposti saavutettavilla ja viihtyisillä terveyttä edistävän liikunnan arjen olosuhteilla mahdollistetaan kansalaisten fyysisesti aktiivinen elämäntapa.

PÄÄKIRJOITUS RISTO JÄRVELÄ

Rakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö TEHYLI-olosuhderyhmän puheenjohtaja

KUVA: TUULIKKI JÄRVELÄ

Olosuhteiden kehittämisellä mahdollistetaan liikunnallinen elämäntapa

Vastuutahoja fyysisen aktiivisuuden olosuhteiden luomisessa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä on useita.

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

HEAT-työkalusta päivitys Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi elokuussa 2014 päivitetyt versiot kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisen arvioinnin työkaluista (HEAT). Nyt myös työkalujen käyttöoppaan suomenkielinen versio on päivitetty. Merkittävimmät muutokset HEAT-työkalujen päivityksessä olivat • kävelyn ja pyöräilyn kuoleman riskiä alentavien funktioiden päivitys sekä • ihmishengen tilastollisen arvon maakohtaisten arvojen määritys perustuen OECD:n tutkimukseen. Nämä kaksi muutosta tehtiin toisistaan riippumattomasti. Niiden lisäksi työkaluun on tehty pienempiä muokkauksia kuten kuolleisuuslukujen päivitys maakohtaisesti, usein kysytyt kysymykset ja ohjelmistokorjauksia. Päivitetty suomenkielinen opas löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta. www.kkiohjelma.fi -> Viestintä ja materiaalit -> Materiaalit -> Maksuton materiaali

Terveydenhoitajien liikuntaneuvonta­ koulutukset Terveydenhoitajat ovat keskeisessä asemassa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten tunnistamisessa, liikunnan puheeksi ottamisessa ja ohjaamisessa omaehtoisen tai organisoidun liikunnan pariin. He muun muassa työskentelevät lastenneuvoloissa, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, seniorineuvoloissa ja asiantuntijahoitajina terveysasemilla. KKI-ohjelma ja Suomen Terveydenhoitajaliitto toteuttavat yhteistyössä vuosina 2015–2016 liikuntaneuvonnan koulutuspäivät terveydenhoitajille kaikissa maakunnissa. Pilottikoulutukset toimivat terveysliikunnan edistämisen starttitapahtumana terveydenhoitajille. Koulutuksessa keskitytään motivoivaan vuorovaikutukseen ja neuvontatyön menetelmiin sekä terveydenhoitajan rooliin liikunnan palveluketjussa. Esillä ovat myös teemat liikunta terveyden edistäjänä ja liikkumattomuuden haitat. Koulutus on jo toteutunut Pohjois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Syksyllä ovat vuorossa Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Paikallisina kumppaneina toimivat Liikunnan aluejärjestöt. TEKSTI: SARI KIVIMÄKI

Kirjauutuus liikunnan terveysvaikutuksista Professori Ilkka Vuoren tuore kirjauutuus Liikuntaa lääkkeeksi esittelee yleisimmät terveysaiheet, joissa liikunnalla on osoitettu olevan vaikutusta. Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille luotettavaa tietoa perustaksi liikunnan käytölle terveyden hyväksi. Kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. Tutkimusnäytön perusteella otetaan kantaa, millä perusteilla liikunnan käyttö on asianmukaista ja millaisia ja minkä asteisia vaikutuksia liikunnalla on odotettavissa. Lopuksi esitetään kuhunkin aiheeseen sopiva liikuntaohjelma.

Julkaisu

Ilkka Vuori, 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Readme.fi

4


Liikkujan Apteekkien valtakunnallinen kehittämispäivä Apteekkien liikunnan yhdyshenkilöt kokoontuivat 21.1. Tampereelle teemalla Liikkujan Apteekki – apteekin palvelutuote. Kehittämispäivään osallistui noin 50 apteekkien asiantuntijaa laajasti eri puolilta maata. KKI-ohjelman, Apteekkariliiton ja Hengitysliiton toteuttamassa päivässä aiheina olivat liikunta hoitokeinona, asiakkaan motivointi ja fyysinen aktiivisuus arjessa. Asiantuntijaluennoitsijoilta saatiin taustatietoa ja ideoita terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan asiakkaan tunnistamiseen ja liikunnan puheeksi ottamiseen. Käytännön osuudessa pohdittiin muutamaa Liikkujan Apteekeille ajankohtaista aihetta, kuten paikallisverkostoja ja niiden hyödyntämistä sekä apteekkien liikuntalähetettä palvelujen, kuten liikuntaneuvonnan ja liikuntaryhmien pariin. Lisäksi pohdittiin hengityssairaan liikunnan edistämistä ja eri toimijoiden roolia Liikkujan Apteekki -konseptin kehittämisessä. Osallistujat saivat myös konkreettista tietoa apteekin liikuntahyllyn rakentamisesta. Valtakunnallinen kehittämispäivä sai positiivisen palautteen ja päivästä toivotaan vakiintunutta toimintatapaa. Liikunnan aluejärjestöjen toteuttamat maakunnalliset terveysliikuntakoulutukset jatkuvat kuten tähänkin asti. Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluu tällä hetkellä yli 120 apteekkia. Liikkujan Apteekki edistää terveysliikuntaa tarjoamalla materiaalia, ottamalla liikunnan puheeksi, tarjoamalla liikuntatietoa ja ohjaamalla eteenpäin liikunnan palveluketjussa. Yhteistyökumppaneina ovat kuntien terveys- ja liikuntatoimi, Liikunnan aluejärjestöt, yksityiset liikunta-alan toimijat sekä paikallisyhdistykset ja seurat. Lisätietoja Tampereen koulutuspalautteesta ja tulevista koulutuksista www.kkiohjelma.fi –> Tapahtumat ja kampanjat –> Liikkujan Apteekki.

PORRAS­PÄIVÄT

tulevat jälleen 2.–8.11.2015 Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja järjestetään tänäkin vuonna marraskuun ensimmäisellä viikolla, 2.–8.11.2015. Kampanjan tavoitteena on herätellä pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman terveyden edistämiseksi. Kampanjaviikon aikana kannustetaan käyttämään portaita hissin sijaan. Kampanjan verkkosivusto tarjoaa työyhteisöjen käyttöön erilaisia materiaaleja, kuten tiedotepohjia, julisteita ja portaiden läheisyyteen tulostettavia kannusteita, joilla kehotetaan vaihtamaan hissi portaisiin. Työyhteisöt voivat ideoida kampanjaviikolle omia kilpailuja tai tempauksia fyysisesti aktiivisemman työpäivän puolesta. Vuoden 2014 Porraspäivissä oli mukana noin 300 työyhteisöä ja yli 600 henkilöä.

Lisätietoja

www.porraspaivat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö KKI-ohjelman taustalle KKI-ohjelman aiesopimuksen vuosille 2015–2019 ovat allekirjoittaneet rahoittajaministeriöt opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä taustatahot liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa uutena KKI-ohjelman taustaministeriönä paremman työelämän kehittämiseksi. Käytännön yhteistyötä on tehty jo muutama vuosi ministeriön koordinoiman Työelämä 2020 -hankkeen kanssa.

TEKSTI JA KUVA: SARI KIVIMÄKI

5


TEKSTI: ANNA SUUTARI JA KATRI SIIVONEN KUVAT: MIIA MALVELA

MUUTOS ON PYSYVÄÄ KKI-Päivillä käsiteltiin muutoksia elämäntavoissa ja työelämässä KKI-Päivät keräsi pari sataa terveysliikunnan asiantuntijaa Tampereelle 18.–19. maaliskuuta. KKI-Päivät järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa yhteistyössä Sportec-messujen kanssa. Päivien puheenvuoroissa käsiteltiin erityisesti liikkumatonta elämäntapaa, liikunnan palveluketjua sekä työelämän toimintakulttuurin muutosta.

Onnistumissuunnitelma nokialaisten hyvinvoinnin tukena

Terveyserojen kaventaminen on yhteinen tehtävä

Nokian kaupungin liikuntapalvelujohtaja ja hyvinvointikoordinaattori Satu Kankkonen kertoi Nokian kaupungin onnistumissuunnitelmasta, jonka toimintaperiaatteina on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä taloudellisuus. – Liikuntatoimi ei voi liikuttaa kaikkia kuntalaisia, mutta se voi saada muut toimijat ymmärtämään liikunnan merkityksen ja toimimaan sen mukaan, Kankkonen totesi. Myös kaupunginjohtaja Eero Väätäinen korosti kaikkien hallinnonalojen yhteisvastuuta. – Kaupungilla on yli 2 000 työntekijää. On vaarallista, jos tällaisen organisaation osat alkavat ajatella vain oman sektorinsa asioita. Kaikki toteuttavat kuitenkin viime kädessä samaa tavoitetta. Rakenteissa keskeisin uudistus on ollut moniammatillisen, poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmän perustaminen Nokialle. Jokaisen yksittäisen työntekijän panos ratkaisee ja jokainen on osa suunnitelman toteuttamista. Väätäinen toi esille myös esimerkillä johtamisen vaikutuksen. – Meillä on Nokialla tällaisia tulisieluja: innokkaita, asiaansa uskovia ihmisiä, jotka uskaltavat laittaa itsensä peliin, Väätäinen hehkutti. Nokialla pyritään panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin. – Jotta ennaltaehkäisevään työhön saadaan lisää resursseja, meidän on tarjottava päättäjille faktatietoa kustannusten syistä ja siitä, miten niihin voidaan vaikuttaa, Väätäinen muistutti.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen muistutti, että pyrkimys väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen koskee kaikkia hallinnonaloja. Kuntalainen on asetettava keskiöön ja kaikki palvelut on suunniteltava asiakaslähtöisesti kuntalaisen näkökulma huomioiden. Yksilön vastuuta omasta terveydestään ei kuitenkaan voida sivuuttaa. Varjonen-Toivonen totesi, että elintavoilla on 35 prosentin vaikutus terveyteen, kun taas terveydenhuollon vaikutus on 15 prosenttia. – Kuntalainen on itse vastuussa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, mutta kunnan tehtävä on tarjota kuntalaiselle hyvät mahdollisuudet näistä asioista huolehtimiseen.

KKI-Päivien keskustelussa oli mukana Prospectumin Viestiseinä®. Seinällä kommentoitiin, kritisoitiin, kannustettiin, kysyttiin ja vastattiin kyselyihin.

Sportec-messuilla järjestetyssä vaalipaneelissa puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat keskustelivat muun muassa liikunnan rahoituksesta, liikunnan asemasta terveydenhoidossa sekä liikuntapaikkojen hoidosta ja kunnostuksesta.

6

Terveyteen vaikuttavia tekijöitä

35 %

Elintavat

25 %

Sosioekonomiset tekijät

15 %

Perimä

15 %

Terveydenhuolto

10 %

Ympäristötekijät


Terveysliikunta­ suunnitelmasta käytännön työkalu Pirkanmaan kunnille Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) aluejohtaja Ari Koskinen esitteli Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelman, jota ovat HLU:n lisäksi olleet toteuttamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja UKKinstituutti. Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelma kattaa koko elinkaaren. Suunnitelmaa viedään käytäntöön eri tahojen yhteistyönä: mukana ovat niin kunnat, järjestöt kuin yritykset. Tavoitteena on, että terveysliikunnan seuranta nivoutuu kunnissa osaksi hyvinvointikertomusta. – Tärkeää on saada kuntiin toimiva liikunnan palveluketju. Tämä taas edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Liikuntapalveluketju vaatii myös toimivan

Liike osaksi työelämää

lähetekäytännön. Tavoitteenamme on, että kaikissa Pirkanmaan kunnissa on tarjolla liikuntaneuvontaa vuonna 2016, Koskinen kertoi.

Työn kehittämisen huippuosaamista opittava hyödyntämään Työn ja työorganisaatioiden kehittämisen osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen Työterveyslaitokselta pureutui kysymykseen mureneeko vakaa työ. Toimintaympäristöt, tuotantoteknologia ja -prosessit sekä työelämän rakenne ovat muuttuneet. Työ on muuttunut näiden muutosten mukana. Työsuhteiden osa- ja määräaikaisuus on lisääntynyt. Yhä useampi tekee töitä yksinyrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä, kuten myös liike-elämän palveluksessa olevien määrä on kasvanut. Toisaalta teollisuudesta on kadonnut yli satatuhatta työpaikkaa noin 30 vuoden (1977–2008) aikana. Tulevaisuuden trendeinä Leppänen näkee muun muassa työn kansainvälistymisen, mobiilin työn lisääntymisen sekä luovan ajattelutyön yleistymisen.

Valo ry:n asiantuntija Matleena Livson valotti Liike elämään -hankkeen taustoja ja toimintoja. Valon, Liikunnan aluejärjestöjen ja useiden muiden tahojen yhteisen hankkeen tavoitteena on lisätä liikettä ja vähentää passiivisuutta työyhteisöissä. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu hanke pyrkii levittämään henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä ja kehittämään yhteistyötä henkilöstöliikunnan eri toimijoiden välillä. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön että organisaatioon. – Yksilöt saavat ohjausta ja neuvontaa arjen passiivisuuden purkamiseen, ja organisaatioiden kanssa pyritään kehittämään olosuhteita ja käytäntöjä, jotka auttavat työntekijöitä lisäämään liikettä ja vähentämään passiivisuutta työssään. Käytännön esimerkkinä vaikkapa säädettävät työpöydät, Livson havainnollisti. Hankkeen pilottiprojektissa mukana olleen Tampereen Komediateatterin johtaja Panu Raipia kertoi teatterin vallanneesta liikuntainnostuksesta. – Henkilökunta suhtautui hankkeeseen ensin vähän nihkeästi, mutta kun he ymmärsivät, että tätä tehdään heille eikä firmalle, niin innostus alkoi levitä. Hankkeen seurauksena komediateatterilaisille järjestetään säännöllisesti taukojumppaa ja sulkapallovuoroja. Kokoukset hoituvat yhä useammin seisten tai kävellen. Teatteriin on myös hankittu muun muassa asiointipyöriä, sähköpöytiä ja roikkumistankoja.

– Työ muuttuu, mutta toivottavasti proaktiivisesti eli niin, että me itse muutamme sitä ja pääsemme vaikuttamaan työhömme ja kehittämään sitä. Leppänen iloitsee työn kehittämiseen liittyvästä osaamisesta Suomessa. – Meillä on huippuosaamista työn kehittämisessä. Tietoa ja menetelmiä työn kehittämiseen on vapaasti saatavilla. Ihan niin vakuuttunut en ole siitä, osaammeko me hyödyntää sitä riittävästi, Leppänen pohti.

7


Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Kahden vuoden aikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden. Tutkimuksessa 1 260 suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä. Suomessa on tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000. Vuo-

teen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua. Aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voitaisiin siirtää 5–10 vuotta. FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa.

Tutkimus Ngandu T, ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. The Lancet, julkaistu verkossa maaliskuussa 2015. http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/ PIIS0140-6736(15)60461-5/abstract

Runsaasti liikkuvilla keskimääräistä vähemmän painajaisia Painajaiset ovat hyvin epämiellyttäviä unia, jotka usein herättävät nukkujan. Satunnaiset painajaiset ovat yleisiä ja harmittomia, mutta jatkuvat painajaiset voivat olla vakava ongelma. Suomalaisista aikuisista 3–5 prosenttia näkee painajaisia usein, naiset useammin kuin miehet ja ikääntyneet useammin kuin nuoret. Tulokset selvisivät Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajassa tutkimuksessa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin THL:n vuosina 2007 ja 2012 keräämiä FINRISKI-terveyskyselyitä, joihin oli vastannut 13 922 suomalaista 25–74-vuotiasta aikuista.

8

Tutkimuksen päälöydös on jatkuvien painajaisten vahva yhteys unettomuuteen ja masennusoireisiin. Toistuvasta unettomuudesta tai diagnosoidusta masennuksesta kärsivistä henkilöistä lähes 20 prosenttia näki painajaisia usein. Hyvin nukkuvista henkilöistä, joilla ei ollut masennusoireita, painajaisia koki alle 2 prosenttia. Alentunut työkyky, tyytymättömyys elämään, kova stressi sekä kipulääkkeiden runsas käyttö liittyivät myös jatkuviin painajaisiin. Myös humalahakuinen juominen useita kertoja kuukaudessa oli yhteydessä painajaisten näkemiseen.

Sen sijaan runsaasti liikkuvilla vastaajilla oli keskimääräistä vähemmän painajaisia.

Tutkimus Sandman N, Valli K, Kronholm E, Revonsuo A, Laatikainen T, Paunio T. Nightmares: Risk Factors Among the Finnish General Adult Population. SLEEP 2015;38(4):507–514. http://www.journalsleep.org/ ViewAbstract.aspx?pid=29949


Tikka päähän päätöksentekijälle Suomessa on valtiotasolla ja monissa kaupungeissa asetettu tavoitteeksi pyöräilyn lisääminen. Kysymys kuuluu, mitä vaaditaan, jotta se onnistuu. Olemme Suomessa tällä hetkellä jäljessä parhaimpia pyöräilykaupunkeja erityisesti kolmella kaistalla. Ensinnäkin kokonaisliikenneverkko on monissa Euroopan kaupungeissa pyöräilyyn kannustavampi kuin Suomessa. Niissä pyöräilyn kilpailukyky autoon nähden on varmistettu toteuttamalla pyöräilijöille nopeammat ja lyhyemmät reitit kuin autoilijoille. Toiseksi pyöräilyinfrastruktuurin eli väylien, liittymien ja pysäköinnin laatu on meillä selvästi heikompi kuin parhaimmissa maissa. Kolmanneksi päätöksenteko on selvästi pyöräilymyönteisempää Keski-Euroopassa. Jotta kaksi ensin mainittua kaistaa voivat toteutua, tarvitaan viimeistä. Kaikki on lopulta kiinni kaupungin poliittisesta tahtotilasta. Pyöräilyn edistämiseen osoitetaan määrärahoja, jos päätöksentekijät näkevät pyöräilyn laaja-alaisesti hyödyllisenä. Taannoisessa väitöstutkimuksessani nousi esiin tekijöitä, joilla eurooppalaisissa esimerkkikaupungeissa on onnistuttu saamaan pyöräilymyönteinen tahtotila. Olen jakanut tekijät viiteen ryhmään ja antanut koko paketille nimeksi TIKKA: Tiedon voima, Ihmisten voima, Kokemuksen voima, Kommunikaation voima ja Ajoituksen voima. Kun tikka osuu maaliin, pyöräilyn tehokas edistäminen on mahdollista. Tiedon jakaminen päätöksentekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Helsingin kaupungissa osoitettiin HEAT-työkalulla, että yhden euron panostaminen laadukkaaseen pyöräilyväylästöön tuottaa kahdeksan euron edestä hyötyjä. Muissa kaupungeissa on tehty samanlaisia laskelmia, mikä on avannut päättäjien silmiä entistä paremmin. Myös seurantatiedon kokoaminen on olennaista, jotta toimenpiteiden vaikutusta on mahdollista arvioida. Ihmisten voiman merkitys on koettu monissa kaupungeissa. Kööpenhaminassa asukkaat järjestivät laajan mielenosoituksen 1980-luvulla, Houtenissa asukkaat valitsivat kaupungin pyöräilymyönteisen kehityslinjan ja Gentissä pyöräilyn edistäjät kokosivat joukkonsa. Kun heitä oli riittävästi, myös heidän mielipiteidensä painoarvo lisääntyi. Kokemuksen voima saadaan käyttöön, kun kaupungeissa toteutetaan laadukasta pyöräilyympäristöä. Kun päätöksentekijät ja muut kaupunkilaiset kokevat pyöräilyn helppona, nopeana ja rentouttavana, he alkavat puolustaa vallitsevaa olotilaa ja vaatia enemmän. Siksi on olennaista toteuttaa kaupunkiin edes yksi väyläosuus hollantilaisilla ja tanskalaisilla periaatteilla, kuten Baana on Helsingissä tehty. Enää ei tarvitse viedä päättäjiä Kööpenhaminaan saakka katsomaan hyvää pyöräilyväylää. Kommunikaation voima koettiin muun muassa Gentissä. Vuonna 1987 kaupungissa yritettiin saada läpi liikennesuunnitelma, joka olisi lopettanut henkilöautoliikenteen keskustan läpi. Suunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty, joten virkamiehet päättivät tehdä paremman suunnitelman, kommunikoida enemmän päätöksentekijöiden kanssa ja tehdä muutenkin entistä vahvempaa yhteistyötä eri sidosryhmien suuntaan. Vuonna 1994 suunnitelma hyväksyttiin ja pyöräilyn osuus kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa 10 prosentista 20 prosenttiin. Osittain pyöräilyn edistäminen on kiinni ajoituksesta. Toisinaan kaikki yritykset pyöräilyn lisäämiseksi saattavat tuntua pään lyömiseltä seinään, mutta tilanne voi muuttua yhdessä yössä, jos esimerkiksi vaalien jälkeen ruorissa on pyöräilymyönteinen päätöksentekojoukko. Katsotaan, mikä tilanne Suomessa on eduskuntavaalien jälkeen. Ainakin merkittävä joukko johtavia poliitikkoja on liittynyt äskettäin perustetun Pyöräilylähetystön kummeiksi.

KOLUMNI

KUVA: MARKET TA VAISMAA

KALLE VAISMAA

Kirjoittaja on tutkijatohtori, joka johtaa Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

9


TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN JA ANNE MUSTONEN

Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla Jyväskylän Huhtasuon asuinalueella on hienot ulkoliikuntapaikat ja valmistumassa oleva moderni koulukeskus. Näitä liikuntaolosuhteita ja elintapaneuvontaa hyödyntäen onkin lähdetty tavoittamaan kahta haastavaa kohderyhmää, työttömiä ja maahanmuuttajia Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishankkeessa.

Huhtasuon kaupunginosassa asuu noin 9 000 asukasta ja heistä joka neljäs on vuoden 2014 tilastojen mukaan työtön. Suuri osa väestöstä on maahanmuuttajia edustaen useita eri kansallisuuksia. Lähiliikunnan palveluketjun malli kehitettiin Jyväskylän liikuntapalvelujen ja terveydenhuollon kokoamassa kunta­­ ryhmässä. – Suunnittelu käynnistettiin vuonna 2012 ja rahoitus saatiin vuosille 2013–2015. Suunnitteluvaiheessa ei vielä ollut päätetty hankkeen kohdealuetta, vaan ideana on, että malli toimii missä vain asuinalueella, kertoo hankekoordinaattori Leena Toivonen. Hankkeen toiminta koostuu liikuntaneuvonnasta, liikuntapaikkojen kehittämisestä sekä erilaisista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä ja -tapahtumista. Samaan aikaan KKI-ohjelman rahoittaman kehittämishankkeen kanssa käynnistyi ARA-rahoitteinen Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke. Hankkeet ovat tehneet alusta alkaen tiivistä yhteistyötä. ARA-hankkeessa on kehitetty erityisesti lähiliikunnan olosuhteita ja liikuntapaikkoja, jotka ovat olleet asuinalueen kokoon nähden heikot. Hankkeet mahdollistavat ja hyödyntävät toinen toisiaan. – Teimme hankkeen alkuvaiheessa väestökyselyn työn lähtökohdaksi, mistä monet toiveet ja ideat hankkeen toimintaan nousivatkin. Moni meiltä lähtenyt idea on toteutettu ARAhankkeessa, jolla on taloudelliset resurssit esimerkiksi juuri liikuntapaikkojen rakentamiseen. Huhtasuolle onkin saatu jo muun muassa laavu, talviuintikoppi ja ulkokuntoilulaitteita. Frisbeegolf-rata rakennetaan kesällä 2015.

TAVOITTAMISEN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Hankkeen kohderyhmänä on alueen koko aikuisväestö, mutta erityisesti työttömät ja maahanmuuttajat. Molemmat ryhmät ovat haastavia niin tavoittamisen kuin toimintaan osallistamisenkin kannalta.

10

– Maahanmuuttajat eivät ole mikään heterogeeninen ryhmä. He edustavat monia kansallisuuksia ja kulttuureja. He ovat monesti sulkeutuneita oman kulttuurinsa sisälle ja kulkevat omissa porukoissaan, tietää Toivonen. Maahanmuuttajien tavoittamisessa on tärkeää luoda suhteita. Toivonen onkin löytänyt jo iranilaisyhteisön yhdyshenkilön, naisen, joka järjestää iranilaisille toimintaa ja auttaa heitä. Samanlaisia yhdyshenkilöitä tulisi löytää muidenkin maahanmuuttajaryhmien piiristä. Työttömät eivät kohderyhmänä ole juuri maahanmuuttajia helpompi. – Työttömätkään eivät ole missään ryhmänä odottamassa, että tulkaa tarjoamaan minulle liikuntaa. Heidän kohdallaan on myös kuunneltava herkällä korvalla, miten liikunta tuodaan esiin. Päällimmäisenä mielessä heillä ovat monet muut asiat kuin liikunnan lisääminen.

PELKKÄ RYHMÄ EI RIITÄ Hankkeessa pyörii tällä hetkellä kuusi liikuntaryhmää viikossa, joissa suurin osa liikkujista on muita kuin juuri tavoiteltua kohderyhmää. Hankkeessa on opittu paljon maahanmuuttajien käyttäytymisestä ja heidän tavoittamisestaan. Omasta mielestä hyvät ideat ja tarpeet eivät välttämättä ole aina niitä, jotka maahanmuuttajat kokevat harrastamisen arvoiseksi. Ei riitä, että perustaa ryhmän, vaan suurempi työ onkin liikkujien saamisessa ryhmään ja heidän pysyvän liikuntaharrastuksen juurruttamisessa. – Ideoimme hankkeessa esimerkiksi hiihtokoulun, joka olisi sopiva juuri maahanmuuttajille, mutta eipä sinne ketään tullut. Ehkä heidän mielestään ei ole tärkeää oppia hiihtämään. Toivonen on havainnut kulttuurin tuovan eroja myös siihen, miten naiset ja miehet liikkuvat. – Maahanmuuttajanaisille ei usein edes ole liikuntakulttuuria. He hoitavat kotihommat ja he tapaavat toisiaan muissa kuin liikunnan merkeissä.


OHJAAMISAPUA JA VÄLINELAINAUSTA Vertaisohjaaminen voisi olla yksi ratkaisu erityisesti maahanmuuttajien ryhmän ohjaamiseen. Toivosella on tällä hetkellä kaksi vertaisohjaajakandidaattia, molemmat tosin ihan kantaväestöä. Keväällä on suunnitelmissa järjestää oma vertaisohjaajakoulutus, jonne houkutellaan muitakin osallistujia. Yksi ensi syksyn uutuuksista on liikuntavälineiden lainausmahdollisuuden käynnistäminen Huhtasuon kirjastossa. Kirjastoon on tulossa erillinen liikuntahylly, josta voi välineiden lisäksi lainata alan kirjallisuutta. – Lainattavaksi tulee ainakin kotikuntoiluvälineitä, kuten kahvakuulia ja käsipainoja, kävelysauvoja, askelmittareita ja frisbeegolf-settejä. Laina-aika on vähän lyhyempi kuin kirjoilla, mutta muuten käytäntö välineiden lainauksessa on sama kuin kirjoissa: vahingoittuneet ja kadonneet korvataan ja myöhästymisestä tulee sakkoja.

SEURANTAA JA JUURRUTTAMISTA Liikuntamahdollisuuksien lisäksi hankkeessa kehitetään paikallista liikuntaneuvontaa. Hankkeessa on tavoitteena yhtenäistää Jyväskylän liikuntaneuvonnan käytäntöjä ja kehittää erityisesti seurannan työkaluja. – Haasteena on erityisesti kirjaamisjärjestelmä. Emme pääse kirjaamaan tapaamisissa sovittuja asioita potilastietojärjestelmään, vaan joudun viemään kunkin asiakkaan tiedot paperisena sihteerille, Toivonen kertoo. Toivonen haluaa mahdollisuuksien mukaan ottaa asiakkaan aina seurantaan. Tavoitteena on, että seurannasta tulee jatkuva ja systemaattinen käytäntö. Liikuntaneuvonta on yksi palveluketjun lenkki, josta asiakas tulisi ohjata eteenpäin. – Kun hanke päättyy, olisi hyvä, että Jyväskylän liikuntapalveluiden liikuntaneuvontaa järjestetään jatkossa kerran viikossa Huhtasuolla. Sille on kysyntää ja tarve, kiteyttää Toivonen.

SITKEYS PALKITAAN Huhtasuon hanke on poikkitoiminnallisuuden mallioppilas. Toivonen liikuntapalvelujen työntekijänä on otettu hyvin mukaan terveysaseman toimintaan. ARAhankkeen lisäksi käytännön yhteistyötä tehdään muun muassa kansalaisopiston, alueen urheiluseurojen ja seurakunnan kanssa. – Olen huomannut, että moni asia alkaa usein todella pienestä. Voi tulla jopa mieleen, että toimiiko tämä nyt sittenkään ja pitäisikö tästä luopua. – Puoli vuottakin voi mennä, että vain muutama henkilö käy liikuntaryhmässä ja sitten yhtäkkiä sinne pamahtaa kymmenen osallistujaa lisää. Sitkeys palkitaan. Iloisia yllätyksiäkin mahtuu joukkoon. – Miesten pelivuoron innoittamina nuoret naiset perustivat oman pelailuryhmänsä, joka toimii hankkeen sisällä aivan omillaan. Samoin painonhallinnan Kilokaarti-starttikurssit vetävät hyvin väkeä. Toivonen myöntää, että vaikka suurimmassa osassa hankkeen ryhmiä on nyt jo säpinää, niin ne varsinaiset kohderyhmät, maahanmuuttajat ja työttömät, ovat vielä tavoittamatta. – Työ on vielä kesken. Jatkohakemus hankkeelle on jo tekeillä. Jatkamme sinnikkäästi kohderyhmien tavoittamista ja toimivan lähiliikunnan palveluketjun mallin toteuttamista, Toivonen sanoo tulevaisuuteen uskoen.

LISÄTIETOJA Jyväskylän liikuntapalvelut Hankekoordinaattori Leena Toivonen puh. 050 406 4732, leena.toivonen@jkl.fi

11


TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: LAHDEN KAUPUNKI / ILARI LEHTINEN

Vaikuta asenteisiin

Kulkutapavalintoihin kohdennettua viestintää ja markkinointia Eurooppalaisessa SEGMENT-hankkeessa tunnistettiin useissa kaupungeissa elämänmuutosvaiheessa olevia asukkaita, jotka voitiin luokitella kahdeksaan eri asenneryhmään. Hankkeen pyrkimyksenä oli energiatehokkaampien kulkutapamuotojen kohdennettu markkinointi erilaisille asenneryhmille. Viime vuonna SEGMENT-työkalu pilotoitiin Suomessa Kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja kehittämishankerahoituksen avustuksella sekä yhteistyössä kolmen kaupungin kanssa. – Liikkumisen ohjauksessa on aina kyse – tavalla tai toisella – ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Siinä onnistumiseksi kannattaa tuntea kohderyhmät ja toimia heidän kanssaan vuorovaikutteisesti, pohjustaa kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta SEGMENT-hanketta.

ASENTEET VAIKUTTAVAT KULKUTAPAAN

oli kestävien matkaketjujen lisääminen käsittäen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn siirtymisen potentiaalin tunnistamisen ja tavoittamisen. Kultaisten kysymysten lisäksi kunnissa lisättiin omia tietotarpeita kyselyyn. – Kaupunkien väestöstä haluttiin tunnistaa eri asenneryhmien osuus, auttaa paikallisessa liikkumisen ohjauksen suunnittelussa, helpottaa toimenpiteiden priorisointia sekä parantaa toimenpiteiden luotettavuutta, listaa hanketta vetänyt johtava asiantuntija Jani Päivänen WSP Finlandista. – SEGMENT-kysely on hyvä ja suhteellisen yksinkertainen tapa saada selville ihmisten liikkumisasenteita. Suomessakin eri kunnissa on mahdollista tehdä asukaskyselyjä, joissa kysytään SEGMENT-työkalun kysymykset, ja saadaan hyvää tietoa liikkumisen ohjauksen kampanjoiden ja muiden toimien pohjaksi, kannustaa Viinikainen asenneryhmien selvittämiseen.

ASENTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN PYÖRÄILYOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Lahdessa työstetään pyöräverkon laadun parantamista määrittelemällä pyöräilyn laatukäytävät, joilla tarkoitetaan kaupunginosia ja asuinalueita yhdistäviä nopeita pyöräväyliä Lahden ydinkeskustaan. Työ kytkeytyy kaupungin jatkuvaan yleiskaavatyöhön, jossa pyöräverkostoa kehitetään hierarkkisesti (kuten autoilua). Työn taustalla on poikkihallinnollisesti kaupungin strategia, kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma sekä uusi terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma. SEGMENT-kysymysten avulla pyrittiin selvittämään kaupunkilaisten näkemyksiä hyvistä pyöräteistä. – Ennakko-odotukset pyöräilyn esteistä tulivat kyselyllä todennetuksi, kertoo Lahden kaupungin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki.

Oletko vannoutunut autoilija, imagonparantaja, mukiseva motoristi, parempaan pyrkivä, käytännöllinen matkustaja, autoa harkitseva, joukkoliikenteestä riippuvainen vai autosta vapaa valitsija? SEGMENT-hankkeessa luotujen niin sanottujen ”kultaisten kysymysten” avulla voidaan tunnistaa keskimäärin hieman yli 80 prosentin varmuudella oikea asenneryhmä. Liikkumisen asenneryhmien tunnistaminen helpottaa viestin kohdentamista haluttaessa vaikuttaa kohderyhmien jäsenten käyttäytymiseen.

HANKEPILOTOINTI SUOMESSA Suomen SEGMENT-hankkeessa menetelmää sovellettiin Lahden, Hyvinkään ja Turun kaupunkien piloteissa liikkumisen ohjausta ja energiatehokkaita kulkutapoja tukevan viestinnän ja kampanjoiden suunnittelemiseksi. Lahdessa haluttiin tunnistaa pyöräilijöiden tarpeet paremmin painottaen tapoja, joilla pyöräilyn houkuttelevuutta ja kulkumuoto-osuutta voidaan lisätä. Hyvinkäällä tavoitteena oli erityisesti löytää uusien kaupunkilaisten asenneryhmät ja suunnata heille kohdennetusti kestävän liikkumisen markkinointia. Turun kaupungissa ja kaupunkiseudulla ajankohtaista

12

Eri liikkuja­ segmenttien osuudet Lahdessa n = 1 186 lähde: WSP

11 % 23 % 8% 20 % 19 % 2% 4% 13 %

Vannoutuneet autoilijat Imagonparantajat Mukisevat motoristit Parempaan pyrkijät Käytännölliset matkustajat Autoa harkitsevat Joukkoliikenteestä riippuvaiset Autosta vapaat valitsijat


– Lahdessa mäkinen maasto koetaan esteenä. Myös ilmasto eli huono sää mainittiin, mutta se on todellisuudessa tekosyy. Esimerkiksi pohjoisemmassa sijaitseva Oulu on todellinen talvipyöräilykaupunki, jatkaa Palomäki – Yksi usein mainittu este pyöräilylle kuitenkin yllätti. Se oli polkupyörän puuttuminen – joko sitä ei ollut tai se oli varastettu. Tieto on tärkeä pyöräpysäköinnin kehittämisessä. Avovastauksista saatiin muun muassa tietää, että kun Lahdessa hakee lapselle päivähoitopaikkaa, hakulomakkeessa kysytään, onko perheessä autoa. Tämä on kestävän liikkumisen näkökulmasta seikka, mihin pitää puuttua, Palomäki avaa kyselyn tuloksia. Menetelmällä saadaan asukasryhmistä täsmätietoa, joka osaltaan auttaa muun muassa palveluverkon suunnittelussa.

KOHTI ELINVOIMASTA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ Lahdessa suurimpia ryhmiä olivat imagonparantajat, parempaan pyrkijät ja käytännölliset matkustajat. Tärkeimmät syyt kulkutavan valintaan olivat tärkeysjärjestyksessä helppous ja mukavuus, nopeus sekä liikunta ja terveys. Asenneryhmistä imagonparantajat, mukisevat motoristit ja käytännölliset matkaajat arvostivat näitä seikkoja eniten. – Suunnitelmissa on kehittää kohdennettua kampanjointia, esimerkiksi Parempaan pyrkijöille innostava ja seksikäs houkuttelukampanja pyöräilyyn, ideoi Palomäki. Eri asenneryhmien selvittämistä Palomäki pitää hyödyllisenä, sillä kaavoituksessa asukkaiden asenteet eivät juuri nouse esille. Yleiskaava-arkkitehti kiteyttää Lahden osalta menetelmän hyödyllisyyttä ympäristökaupungin imagoon osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua. – Hyvä kouluverkko sekä se, miten käveltävä ja pyöräiltävä kaupunki on, ovat ne tekijät, jotka hahmottavat kaupungin elinvoimaisuutta.

Lisää SEGMENT-menetelmästä: www.segmentproject.eu SEGMENT-hankkeesta julkaistaan keväällä raportti Liikenneviraston julkaisusarjaan. Työkalusta saa tietoa myöhemmin myös: www.kulkulaari.fi sekä www.motiva.fi (liikenne, viisaan liikkumisen edistäminen)

Eri asenneryhmiä kuvaavia tekijöitä Vannoutuneet autoilijat: autoilulle ei realistista vaihtoehtoa useimmilla matkoilla, pyöräily ja käveleminen liian hitaita, kunnon kohotus ei erityisesti motivoi, joukkoliikenne stressaavaa Imagonparantajat: pitävät autoilusta, käytännöllisyys, eivät halua sitä rajoitettavan, toisaalta maapallolle olisi hyvä, jos kaikki vähentäisimme auton käyttöä, näkevät pyöräilyn mahdollisuutena ilmaista itseään ja pysyä kunnossa, pitäisi kävellä enemmän ja jättää auto kotiin, mutta hidastaa Mukisevat motoristit: ajavat paljon, mutta kokevat sen stressaavana, haluaisivat vähentää autoilua, mutta muiden kulkumuotojen käytössä käytännön ongelmia, pyöräily voisi kohottaa kuntoa, mutta ei tunnu muuten mukavalta, kävelevät, kun kätevin tapa liikkua, aikovat kävellä tulevaisuudessa enemmän Parempaan pyrkivät: kokevat ajavansa liikaa autoa, haluaisivat vähentää, erityinen syyllisyys lyhyistä automatkoista, joukkoliikenne ei ratkaisu, mieluummin kävely ja pyöräily, kävelevät paljon jo nyt, terveellistä ja nautittavaa, yrittävät lisätä liikkumista päivärutiineihin Käytännölliset matkustajat: käyttävät autoa vain A:sta B:hen pääsemiseen, lähinnä kun se on välttämätöntä, kävelevät ja/tai pyöräilevät paljon, autoilua parempia nopeudeltaan, kustannuksiltaan ja mukavuudeltaan, bussi huonoin ja hitain Autoa harkitsevat: eivät omista autoa, mutta haluaisivat hankkia lähitulevaisuudessa, kustannuskysymys, eivät haluaisi lisätä pyöräilyä, epäkäytännöllistä ja stressaavaa, kävely toisinaan käytännöllistä, hyvä kunnon kannalta, haluaisivat ehkä kävellä enemmän, käyttävät paljon joukkoliikennettä, johon liittyy kuitenkin ongelmia Joukkoliikenteestä riippuvaiset: eivät vastusta autoilua, eivät juurikaan pidä auton ajamisesta, silti mieleinen kulkumuoto, turhautuvat joukkoliikenteessä, hidas, eivät koe itseään pyöräilijöiksi, kävelevät mielellään erityisesti kuntoilumielessä, paikalliset saasteet ja ruuhkat harmittavat Autosta vapaat valitsijat: auton käyttöä / siitä aiheutuvia haittoja pitäisi pikaisesti rajoittaa, sitoutuneet terveellisempiin kulkumuotoihin, jos käyttävät joukkoliikennettä, kokevat sen rentouttavana ja nautittavana

13


Luontoliikunnan hyöty näkyy myös euroissa

TEKSTI: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT: MIKKO KÄKELÄ, METSÄHALLITUS/MAARIT SIMILÄ JA METSÄHALLITUS/SANNA-MARI KUNTTU

14

Jospa olisi yksi pilleri, joka alentaisi verenpainetta, lievittäisi päänsärkyä, kohentaisi itsetuntoa ja mielialaa. Nappaisitko? Resepti kuuluu: kengät jalkaan ja ovi auki. Luontolääke on jokaisella nurkan takana. Kansallispuistojen terveys­hyötymittarit on viritetty.

Retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä ja saa arjen murheet unohtumaan, kertoo Metsähallituksen selvitys. – Luonto on välttämätön ihmisen hyvinvoinnille, Metsähallituksen erikoistutkija Martti Aarnio sanoo. – Luontoliikunnalla on myönteisiä psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä vaikutuksia. Ryhdyimme tutkimaan, millaisista kokemuksista ne syntyvät. Vaikuttaako liikkujien tausta heidän kokemuksiinsa ja onko käyntikohteiden välillä eroja? Luonnossa liikkumisesta, luontoilusta, määriteltiin terveyshyödyn mittari. Sen voi laskea myös euroissa. – Retkeilijät arvottivat kansallispuistossa saamansa terveyshyödyt keskimäärin 208 euron arvoisiksi. Puistossa kuljetut kilometrit ja vietetty aika korreloivat vahvasti euromäärien kanssa. Mitä pidempään kuljettiin, sitä suuremmaksi euromääräinen hyöty koettiin. Aika monta purkillista erilaisia pillereitä joutuisi siis syömään, jotta saavuttaisi samat positiiviset vaikutukset kuin luontoliikunnalla.


ALKUSYSÄYS AUSTRALIASTA Alkusysäyksen Metsähallituksen edustajat saivat vuonna 2010 järjestetyssä ensimmäisessä Healthy Parks, Healthy People -maailmankonferenssissa Australiassa. Siellä Park Victoria -luonnonpuisto oli toteuttanut tutkimuksen suojelualueiden turvaamiseksi ja pystyäkseen tunnistamaan monipuolisesti luonnonpuistojen hyötyjä. – Totesimme asian niin merkittäväksi, että toimme idean tuliaisiksi Suomeen, Martti Aarnio kertoo. – Teimme jo samana vuonna Terveyttä kansallispuistoista -ohjelman ja asetimme päämäärän pitkälle aikavälille. Uskomme, että kansalaisten terveys kohenee aidon luontosuhteen ja monipuolisen luontoliikunnan avulla. Yhtenä tavoitteenamme oli suojelualueiden käytön mittaaminen ja seuraaminen ja tuloksien käyttäminen alueiden palvelujen kehittämisessä. Oulun seudulla käynnistettiin ns. Open-hanke eli terveysteemainen hanke, jossa lähdettiin etsimään keinoja koetun terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen. Tärkeintä oli nimenomaan tutkia asiakaskokemusta ja myös kävijöiden ja käyntikohteiden eroja.

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ – Tärkein asia on helppo pääsy luontoon. Vihreä asuinympäristö lisää hyvinvointia monella tavalla. Siihen kytkeytyy ajatus puisto- tai viherjatkumosta, eli luontoa on päästävä kokemaan jo kotiovelta. Reitin töihin ja harrastuksiin voi suunnitella niin, että matka kulkee puistojen, metsien ja rantojen kautta. Lähellä olevat alueet kuuluvat arkiliikuntaan, kun taas kansallispuistoissa on mahdollisuus retkeillä paremmin viikonloppuisin ja vapaa-aikana. Yhdessä kunnan ja kaupungin kanssa voi kehittää viherhyötyjä, eli suunnitella, miten ihmiset pääsevät luontoon ja mitä siellä tehdään. Vihreämmillä kaupunkialueilla henkinen hyvinvointi, onnellisuuden tunne ja terveellinen unirytmikin ovat yleisempiä.

vointinsa parantuneen Näin luonto elvyttää luonnossa. HuomattaFyysinen aktiivisuus lisääntyy vaa on, että kukaan ei Stressi helpottuu ollut täysin eri mieltä Sosiaalinen hyvinvoinsiitä, etteikö kansallisti ja mieliala kohenevat puistossa vaeltaminen tuottaisi hyvinvointia. Laajaan, yksityiskohtaisempaan kyselyyn vastauksia saatiin noin tuhat. Hyvinvointiaineistot analysoi ja raportoi Oulun Diakonissalaitos, ja taloudelliset analyysit ja raportit laati Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu.

HYTTYSISTÄ VIIS Usein kuulee väitettävän, että ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Mutta metsästä ei löytynyt mörköjä. – Kysyimme kävijöiltä myös, pelkäsivätkö he, tai pelkäsivätkö lapset luonnossa liikkuessaan. Tulos oli, että pelkoa ei koettu. Myöskään sääolosuhteet tai vaikkapa hyttyset eivät heikentäneet hyvinvoinnin kokemusta. Luontoon mennään luonnon ehdoilla. Yhdellä kansallispuistokäynnillä patikoidaan keskimäärin 15 kilometriä. Suomen kansallispuistoissa kävellään yhden vuoden aikana noin 34 miljoonaa kilometriä. Se vastaa noin 850 kierrosta maapallon ympäri. Vastaajista 80 prosenttia kertoi liikkuvansa joko enemmän tai yhtä paljon kuin terveysliikuntasuositus ohjeistaa. Kaikista työikäisistä suomalaisista kuitenkin kolme neljästä liikkuu liian vähän.

UNIIKKI KYSELY Suomessa ei ole ennen tehty luontokokemuksiin liittyvää kyselyä. – Olemme ensimmäistä kertaa päässeet kävijöiden korvien väliin. Mittarikyselyistä oli kaksi versiota, suppea ja laaja. Molemmissa olivat mukana sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä niiden taloudellinen arvo. Suppea kysely tehtiin neljällä eri suojelualueella. Vastauksia tuli parituhatta. Vastaajista yli 80 prosenttia koki hyvin-

Maariankämmekkä on Suo­men luonnon ihana orkidea, jota voi ihailla muun muassa Patvinsuon kansallipuistossa.

HILJAISUUS KUIN RETRIITISSÄ Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei ollut merkitystä sillä, kuinka tottunut luonnossa liikkuja henkilö oli, oliko käynti kansallispuistossa hänen ensimmäisensä, vai oliko hän puistojen vakiokävijä. – Kokemus oli molemmille yhtä vahva, ensikertalaiselle ehkä vielä järisyttävämpi kuin konkarille. Hienoa konkareille on se, että he voivat odottaa luonnon säilyneen samanlaisena kuin aiemmilla käynneillä. Muuttumattomien mielimaisemien katselemisesta ammentaa itselleen voimaa. Ympäristö on turvallinen, ja kokemuksen voi palauttaa myöhemmin mieleen. Vaikutukset eivät riippuneet koulutuksesta, iästä, painosta tai terveydentilasta. Liikkujat innostuivat kommentoimaan tuntemuksiaan: ”Ihana hiljaisuus, kun ei ol-

15


lut puhelinkenttää. Viikko ilman nettiä, puhelinta, ovikelloa, työpaikkamelua.” Tai: ”Innostutimme huonokuntoisen ihmisen liikkumaan enemmän kuin mitä hän arkisin yleensä tekee.” Tai: ”Vieläkin, toista viikkoa vaelluksesta, minä olen joka yö ollut unissani tunturissa. Milloin kammin teossa tai telttaa pystyttämässä. Myös unessa on rauhallinen, levollinen ja hyvä olo.” Elinvoima ja tarmo tuntuivat lisääntyvän, arkipäivän huolet ja murheet katosivat. Liikkuja tunsi saavansa uutta uskoa huomiseen, ja asiat asettuivat oikeisiin mittasuhteisiin. Luonto tarjosi siis retriittiä tai meditaatiota parhaimmillaan. Luontoilu vaikutti aikuisten arvion mukaan myönteisesti paitsi lasten liikkumisen ja yhdessäolon riemuun, myös mielikuvitukseen, oivaltamiseen ja luovuuteen. Lapset oppivat lisäksi uusia taitoja ja asioita. Aikuiset kokivat pystyvänsä olemaan lapsille paremmin läsnä luonnossa kuin sisätiloissa.

JOPA KUVA TERVEHDYTTÄÄ Mitä pidempään luonnossa kuljettiin, sitä vahvempia olivat elämykset. – Esimerkiksi Kevon luonnonpuiston reitin, 65 kilometriä, kulkeminen kestää viisi, kuusi päivää. Sieltä tulivat kaikkein voimakkaimmat myönteiset kokemukset.

Muutama minuutti riittää 5 minuuttia: Mieliala kohenee. 15–20 minuuttia: Verenpaine laskee ja elinvoimaisuus lisääntyy. 5 tuntia/kk kaupungin viheralueilla tai 2–3 vierailua luontokohteissa: Kaupunkilaisten henkinen hyvinvointi parantuu merkittävästi.

Martti Aarnio toteaa, että kansallispuistot eivät ole tärkeitä vain luonnonsuojelun takia, vaan erityisesti ihmiselle itselleen. – Luontoa suojellaan ihmistä varten. Kun luonto on terve, niin ihmiset ovat terveitä. Ihminen on evolutiivisesti sitoutunut ja kytkeytynyt luontoon. Luonto on välttämätön ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Sillä, mitä ihminen kokee saavansa ja kuinka se vaikuttaa terveyteen, on yhteys. Luontokokemus on positiivinen, ennaltaehkäisevä, jopa lääke. Vahvimmin luonto vaikuttaa psyykkisesti. Luonto vaikuttaa tervehdyttävästi jopa kuvina. – Jos sairaalassa ikkunasta näkyy luontoa, se nopeuttaa toipumista. Ei ole sattumaa, että tietokoneen näytönsäästäjässä on usein luontokuva. Ihmiselle lähiympäristön jokainen puu on tärkeä. Sen huomaa julkisesta mekkalasta, joka syntyy, jos puiston puita aletaan kaataa.

HELPOIN KUNTOSALI Kansallispuisto on tasa-arvoinen ympäristö liikkua. Avainkortteja tai kuukausimaksuja ei kävijöiltä kysellä. – Sinne meneminen ei maksa mitään, ja se on auki 365 päivää vuodessa 24/7 hyvinkin erikuntoisille ihmisille. Myönteiset kokemukset eivät liittyneet siihen, mitä puistoissa tehtiin. Hyötyjä sai, tekipä siellä mitä tahansa. Olennaista oli juuri luontoyhteys. Puistossa tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan enemmän kuin normaalisti. Kyselyssä oli mukana hyvin erityyppisiä kohteita, kuten Kevon luonnonpuisto tai Kurjenrahkan kansallispuisto. – Olennaista on se, että elämykset luonnossa ovat aina vahvempia kuin kaupunkityyppisissä kohteissa.

Kurjenrahkan kansallispuistoon VarsinaisSuomessa on helppo poiketa esimerkiksi Turun kuhinasta. Kansallispuisto on nimensä mukaisesti kurkien kotisuo, jossa voi ihailla erityisesti suoluontoa.

16


Alle kymmenen prosenttia kävijöistä oli yksinkulkijoita. Sosiaalisia hyötyjä ei silloin tavoitella, vaan lähinnä juuri yksin­ olon tuomaa rauhaa. Metsähallituksen selvityksen mukaan myös eräihmisten hyvinvointi kohentui. Kahdeksan kalastajaa kymmenestä ja 90 prosenttia metsästäjistä arvioi hyvinvointinsa kohentuneen. Parhaiten eräihmiset rentoutuivat Lapin suurissa erämaissa: metsästäjät kanalintujahdissa ja kalastajat luonnonkalaa kasvavilla joilla. 10 kilometrin päivittäinen kävely ylläpitää ja parantaa myös kala- ja metsämiesten fyysistä kuntoa.

vijöiden tarpeita ja heidän yhteyksiään alueisiin. Olemme nyt vasta alkutaipaleella. Pikkuhiljaa voimme jalostaa omia palveluitamme ihmisten viestien perusteella. Terveyskärkikään ei voi olla liian terävä, vaan suurin merkitys on iloisilla, positiivisilla asioilla. Kuten eräs tutkija Iso-Britanniassa totesi: ”Children must enjoy and have fun” Uudet kansallissairautemme, diabetes, ylipaino ja mielenterveysongelmat ovat kasvussa. – Luontoliikunta voi torjua niitä samoin kuin nuorten syrjäytymistä. Minulla on tunne, että olemme isojen asioiden äärellä, Martti Aarnio sanoo.

VANHEMMAKSI, TERVEEMPÄNÄ Kansallispuistoihin tehdään vuodessa yli kaksi miljoonaa käyntiä. – Kansantaloudellisessa mielessä tästä on suuri hyöty. Työkyky paranee ja eliniän noustessa ihmiset jaksavat työelämässä terveempinä ja pidempään. Näitä asioitahan yhteiskunta nykyisin tavoittelee. Näin myös meillä on mahdollisuus vaikuttaa ihmisten terveydentilaan, eikä sillä tarpeella ole takarajaa, kun ajattelemme vaikkapa terveydenhuollon kulujen hallintaa, Martti Aarnio sanoo. Kyselyn hyötyjä voidaan käyttää myös kaupunki­­­suun­nit­­­ telussa. – Luonnon hyödyt ovat pitkäkestoisia verrattuna esimerkiksi kaivostoimintaan, jossa voi saada nopeita voittoja. Tärkeiden luontoarvojen menettämiselle voidaan myös laskea hinta. Martti Aarnio pohtii, miten erilaiset väestöryhmät, niin rikkaat kuin köyhät, vanhat kuin nuoret, maahanmuuttajat tai syrjäytyneet, pääsevät osallisiksi luontokokemuksista. – Meidän pitää olla erityisen herkkiä. Mittari ei ole tärkeä, vaan se, mitä se viestii. On tärkeää oppia ymmärtämään kä-

Luonto buustaa mieltä Itsetunto kohenee Mieliala virkistyy Keskittysmiskyky paranee ja ongelman­ratkaisu helpottuu Ahdistus, turhautuminen ja viha vähenevät

LÄHTEET: Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista, Metsähallitus Luontoon.fi

Luonto hoitaa kehoa Verenpaine laskee Syke alenee Stressihormonin pitoisuus laskee Fyysinen oireilu, kuten päänsärky, helpottuu Lihasjännitys alenee

17


TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: MIKKO KÄKELÄ, OVA

Työyhteisöt hyötyvät työmatkaliikunnan edistämisestä Työpaikoilla on alettu herätä työ- ja työasiamatkojen edistämiseen ja siitä koituviin hyötyihin. Käytännössä kyse on työ- ja työasiamatkojen sekä työpaikalla työmatkaan liittyvien tilojen kartoittamisesta ja suunnitelman tekemisestä. Suunnitelma sisältää toimenpiteet sekä aikataulutuksen toteutukselle ja seurannalle. Kiinnittämällä huomiota työ- ja työasiamatkoihin voidaan vaikuttaa niin organisaation ympäristöystävällisyyteen kuin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Liikkumisen ohjauksella edistetään kestäviä kulkumuotoja, niin sanottua viisasta liikkumista, palveluiden, viestinnän ja markkinoinnin avulla.

VALINNALLA ON MERKITYSTÄ Viisaaseen liikkumiseen sisältyvät terveyteen vaikuttavien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäksi muun muassa kimppakyydit, etätyö ja autojen yhteiskäyttö, joilla vaikutetaan ympäristökuormaan ja pienennetään hiilijalanjälkeä. Työmatkaaja täyttää jo päivittäisellä 30 minuutin aktiivisuudella kävellen, pyöräillen tai yhdistettynä joukkoliikenteeseen päivittäisen terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnasta. Tämä tarkoittaa 15 minuutin reipasta fyysistä aktiivisuutta suuntaansa. Joukkoliikenteen käyttäjän on laskettu kulkevan päivässä keskimäärin 2 000 askelta enemmän kuin yksityisautoilijan. Usein henkilöauton rattiin hyppääminen on totuttu tapa. Suomessa huomattava osa henkilöautomatkoista on alle kolmen kilometrin mittaisia. Pyörä on kuitenkin kaupungeissa useimmiten nopein kulkuväline alle viiden kilometrin matkalla. Kolme kilometriä ei pitäisi vaatia valtavia ponnisteluja kävellenkään.

HUOMIO TYÖMATKOIHIN JA TYÖPAIKAN TYÖMATKALIIKKUMISEN OLOSUHTEISIIN Työpaikan työmatkaliikkumiskyselyllä voidaan kartoittaa työntekijöiden työmatkojen pituus, kulkutapa talvisin ja muina vuodenaikoina, kulkutapavalinnan perusteet, mahdolliset esteet ja mahdollisuudet muihin kulkutapoihin sekä työmatkojen hiilidioksidipäästöt ja päästövähennyspotentiaali. Kyselyllä kannattaa selvittää niin auton ja pyörän pysäköintimahdollisuuksia työmatkalla kuin työntekijöiden tyytyväisyyttä sosiaali- ja pyöräsäilytystiloihin. Työhyvinvoinnin edistämisen taustalle on hyvä kartoittaa, kuinka monella työntekijällä toteutuu päivittäinen 30 minuutin reipas kävely tai pyöräily työ-

18

tai työasiamatkoilla. Työpaikalla kannattaa käydä läpi myös tilat, sillä joskus saattaa löytyä hyödyntämätön tila, joka soveltuu työmatkaliikkujien tarpeisiin. Kysely tuottaa paljon pohjatietoa työmatkaliikkumisen suunnitteluun. Kyselyn kautta saattaa selvitä, että joitakin parannuksia on helppo toteuttaa työmatkaliikkumisen edistämiseksi. Kyselyyn vastaaminen herättää myös työntekijät ajattelemaan omien työmatkojensa kulkemista.

TYÖMATKALIIKUNNAN EDISTÄMISEN HYÖDYT Liikunnan terveyshyödyt tulevat tänä päivänä esiin monessa eri yhteydessä. Riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus vähentää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, saattaa vähentää paksusuolen- ja rintasyövän riskiä, ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja ylipainoa, vähentää masennuksen oireita, parantaa kestävyyskuntoa ja muistia sekä virkistää mieltä. Liikunnalla on merkittävä vaikutus elintapasairauksien, kuten lisääntyvän tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Ennen kaikkea säännöllinen ja kohtuullinen liikunta parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 300 euroa. Eniten sairauspoissaolopäiviä aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista. On tutkittu, että viikoittain pari–kolme kertaa liikkuvilla on 4,5 päivää vähemmän sairauspoissaolopäiviä kuin enintään kerran viikossa liikkuvilla. Työnantajan näkökulmasta työmatkaliikuntaan panostamisen hyödyt näkyvät sairauskustannusten pienentymisenä, mutta vaikuttavat eniten työn tuottavuuteen hyvinvoivien ja virkeiden työntekijöiden kautta. Se, miten työnantaja huolehtii työntekijöistään, heijastuu organisaation vetovoimaan. Suurin säännöllisen työmatkaliikunnan / fyysisesti aktiivisen arjen hyötyjä on yksilö, jolla on vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Työmatka tarjoaa oman hyvinvoinnin lisäämiseen mainion tilaisuuden, sillä se toistuu lähes päivittäin. Onneksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Fyysisesti aktiivinen työmatka tuo iloa elämään ja hyvän mielen, kunhan saa otettua sen ensimmäisen askeleen tai polkaisun.


Työpaikka kävelyn ja pyöräilyn edistäjänä työmatkaliikkujille suihkut, vaatteidenvaihto-, kuivaus- ja säilytystilat turvalliset pyörien säilytystilat työpaikan työasiointipyörät työnantajan tarjoama pyörähuolto keväällä liukuesteet kenkiin talvella leikkimieliset, matalan kynnyksen kisat – tärkeintä osallistuminen, ei kilometrit infot esimerkiksi talvipyöräilystä valtakunnallisten kampanjoiden hyödyntäminen

Lisätietoja työmatkapyöräilystä: www.poljin.fi www.motiva.fi/liikenne/viisaan_liikkumisen_ edistaminen Liikennevirasto, Motiva, Liikenneturva, Trafi, HSL ja KKI ovat laatineet yhteistyössä verkkosivuston, joka antaa vinkkejä ja tietoa kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseen. Fiksusti töihin -sivusto avautuu huhtitoukokuun aikana.

Valtakunnallinen pyöräilyviikko ”Ilo irti työmatkasta!” 9.–17.5.2015 vietettävän Pyöräilyviikon pääteemana on tänä vuonna työmatkapyöräily. Tavoitteena on innostaa suomalaisia pyöräilemään työmatkojaan. Työnantajia haastetaan parantamaan työmatkapyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyviikolla Suomi pyöräilee -kampanja haastaa muun muassa työpaikat järjestämään pyöräilyyn liittyvää toimintaa joka puolella Suomea. Pyöräilyviikon teemapäivät: Kansallinen pyöräilypäivä ja pyöräilyviikon avaus 9.5.2015 Pyörällä töihin -päivä 12.5.2015 Pyöräilyviikon 2015 julistetta ”Ilo irti työmatkasta” voi tulostaa pdf-tiedostona sekä täydennettävänä word-tiedostona osoitteesta www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko. Kyseiseltä verkkosivulta löydät myös lisätietoa pyöräilyviikosta.

19


Terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaiset kohtaavat – päivitä tietosi ja verkostoidu!

21.–23.8.2015 Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja Serenade Poweria minäpystyvyyteen, inhimillisyyttä arkeen Esa Saarinen

Mielen voimaa Raimo Lappalainen, kliinisen psykologian ja psykoterapian professori, Jyväskylän yliopisto Sinä poljet, minä ohjaan – asiakkaan minäpystyvyyden vahvistaminen Anette Palssa, ravitsemusterapeutti

Maaret Kallio

Minä pystyn tähän Raakel Lignell, kulttuurin monitoiminainen, kokemusasiantuntija

Anette Palssa

Mitattavia hyötyjä vai inhimillisiä kokemuksia Piia Jallinoja, dosentti, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Viisaasti vaativa. Miten löytää lujasti lempeä elämä? Maaret Kallio, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja

Kunnon risteilyisäntänä Marco Bjurström

Arvojen loukkaamattomuus Esa Saarinen, arjen filosofi Tähtinä illassa Poets of the Fall

10

vuotta

Joku Paikallinen Bändi

Monipuolinen näyttelyosasto

Lisätietoa ohjelmasta

www.kunnonlaiva.fi


AIKATAULU

Liikuntamaistiaisissa muun muassa

Foamroller Mikko Harju Happy Hour Marco Bjurström

21.8. Helsinki–Tukholma klo 17.00–09.30 23.8. Tukholma–Helsinki klo 16.45–09.55

MATKUSTAJAHINNAT Matka euroa/hlö 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö hytissä hytissä hytissä hytissä C-luokka 90,00 103,00 131,00 213,00 B-luokka 97,00 113,00 145,00 242,00 Promenade-luokka 109,00 129,00 170,00 291,00 A-luokka 114,00 136,00 179,00 310,00 DeLuxe-luokka - - 232,00 436,00

Kahvakuula Tuomo Kilpeläinen

Commodore-luokka

-

- 404,00 780,00

Lapset 12–17 v. alennus -8,00 euroa. Lapset 6–11 v. alennus -12,00 euroa. Lapset alle 6 v . ilman omaa hyttipaikkaa vapaa.

Lattarialkeita Raakel Lignell & Jani Rasimus Casall power core pilates Pekka Katainen RUMBITA® Fuerte Kirsi Kannas

Liikuntaa kolmella kannella

Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno-paluumatkalla (DeLuxe ja Commodore -luokassa erikois­aamiainen) sekä ohjelma laivalla. Palvelumaksu 18 €/lasku.

LISÄMAKSULLISET BUSSIKULJETUKSET KUNNON LAIVALLE Reitti 1

euroa/aikuinen

euroa/lapsi 7–17 v.

Kajaani

85,00

80,00

Iisalmi

80,00

75,00

Kuopio

70,00

65,00

Mikkeli

60,00

55,00

Jyväskylä

55,00

50,00

Heinola

50,00

45,00

Lahti

45,00

40,00

Vaasa

70,00

65,00

Seinäjoki

67,00

62,00

Virrat

65,00

60,00

Tampere

60,00

55,00

Hämeenlinna

55,00

50,00

Joensuu

70,00

65,00

Imatra

65,00

60,00

Lappeenranta

60,00

55,00

Kouvola

58,00

53,00

Reitti 2

Reitti 3

Reitti 4

Meno–paluu-bussikuljetukset järjestetään seuraaville reiteille. Bussireitin toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Alle 7-vuotiaat lapset maksutta.

LISÄMAKSULLISET ATERIAT Buffet-päivällinen

36,00 €/aikuinen, sisältäen ateriajuomat

Buffet-päivällinen

15,50 €/lapsi 12-17 v., sisältäen ateriajuomat

Buffet-päivällinen

10,50 €/lapsi 6-11 v., sisältäen ateriajuomat

Kattausajat klo 17.00, 19.00 ja 21.00 molempina iltoina

MATKAVARAUKSET JA TIEDUSTELUT www.vetikkotravel.com puh. 010 235 1100 sähköposti: kki@vetikkotravel.com

Lisätietoa ohjelmasta Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Niina Valkama puh. 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: MIIA MALVELA, BJARKE STRØM

Arjen passiivisuuden purkaminen vaatii yleistä asennemuutosta Liikkumattomuuden vähentämisessä purevat eri keinot kuin liikkumisen lisäämisessä KKI-Päivien keskiviikon toisessa rinnakkaissessiossa pureuduttiin arjen passiivisuuden vähentämiseen. Aiheesta kuultiin puheenvuorot Paavo Nurmi -keskuksessa erikoislääkärinä toimivalta Harri Helajärveltä, väitöstutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella työskentelevältä Arto Pesolalta ja UKK-instituutin johtajalta Tommi Vasankarilta. ISTUVA ELÄMÄNTAPAMME Arjen passiivisuuden lisääntymiseen ovat vaikuttaneet useat yhteiskunnan muutokset. Työn luonne on muuttunut, mistä johtuen työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus on vähentynyt merkittävästi. Yhteiskunnan ja elämäntavan muutoksen myötä teemme yhä enemmän asioita liikkumatta. Kuljemme autolla paikasta toiseen, istumme päivät koulussa tai töissä ja illat kuluvat television tai tietokoneen äärellä istuen. Elämäntapamme on muuttunut istuvaksi, eivätkä useimmat meistä enää tarvitse lihasvoimaa työntekoon. – Ennen mentiin työhön ja tultiin kotiin lepäämään. Nyt kotiin tultua aletaan miettiä, miten voitaisiin liikkua, Helajärvi kiteyttää. Perinteisesti työergonomiasta on kyllä huolehdittu ja työntekijöitä on kannustettu lisäämään liikuntaa. Liikunnan lisääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että liikkumattomuus vähenisi. Helajärven mukaan väestötasolla pitäisikin alkaa kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan liikkumattomuuden vähentämiseen.

KOKONAISUUS RATKAISEE Terveyden edistämisen kannalta voidaan saada aikaan parempia tuloksia, kun ryhdytään torjumaan passiivisuutta sen sijaan, että pyritään vain lisäämään liikkumista. – Vähän liikkuvalle vaatimus liikunnan lisäämisestä voi tuntua liian suurelta elämänmuutokselta. Tällainen henkilö saattaa kokea, että häntä vaaditaan pistämään koko elämänsä uusiksi. Rima asettuu tällöin paljon alemmas, jos ihmistä kannustetaan istumisen vähentämiseen sekä vaikkapa kasvisten ja hedelmien lisäämiseen ruokavaliossa. Lopputulos on painonpudotuksen kannalta todennäköisesti parempi, Helajärvi havainnollistaa. Helajärvi kuitenkin korostaa, ettei passiivisuuden torjunnassa ole kyse pelkästään ylipainon kitkemisestä. Fyysinen kunto on usein terveyden kannalta tärkeämpi tekijä kuin paino.

22

Helajärven mukaan on myös syytä huomata, että suositusten mukainen elämä ei välttämättä ole yhtä kuin terveellinen elämä, kun otetaan huomioon kokonaisuus. Henkilö saattaa täyttää liikuntasuositukset, mutta jos hänen elämäntapansa on muuten passiivinen, ei elämäntapa kokonaisuudessaan ole terveellinen. – Mietimme usein, mitä teemme viisi kertaa viikossa 30 minuutin ajan tai kolme kertaa viikossa 20 minuutin ajan, kun olisi syytä pohtia, mitä teemme nukkumisen ja 30 minuutin jälkeen jäävällä 15,5 tunnilla päivässä.

SEISOMISESTA VALLITSEVA NORMI Tohtorikoulutettava Arto Pesola on viime vuosina profiloitunut luomuliikunnan puolestapuhujana. – Käytän sanaa luomuliikunta ihan vain sen takia, että ihmiset kiinnostuvat siitä helpommin kuin arkiliikunnasta, Pesola valottaa lanseeraamaansa termiä. Tärkeintähän ihmiset olisi saada kiinnittämään huomiota juuri arjen aktiivisuuteen. Tehdään se sitten trendikkäämmällä termillä, jos se tuottaa parempia tuloksia! Pesola painottaa, että käyttäytymisen kannalta liikunnan lisäämisessä ja istumisen vähentämisessä on kyse eri asioista. Tämä on syytä ottaa huomioon pyrittäessä vähentämään istumista. Istumiseen vaikuttavat muut tekijät kuin tietoinen valinta. Tavat, biologiset tekijät ja ympäristö ohjaavat meitä normina pidettyyn käyttäytymiseen eli istumiseen, jota emme useinkaan edes kyseenalaista. Liikunta puolestaan on yleensä tietoinen valinta: teemme päätöksen lähteä liikkumaan tai olla lähtemättä. – Sosiaaliset normit usein rajoittavat istumisen vähentämistä. Istuminen on hyväksytty tapa, kun taas seisominen on useissa tilanteissa harvinaisempi valinta, joka herättää huomiota. Vaatii ajattelutavan muutosta, että seisomisesta tulisikin se vallitseva normi.


Arto Pesola (vas.), Harri Helajärvi ja Eino Havas pohtivat keinoja passiivisen arjen asennemuutoksille.

YMPÄRISTÖ JA ASENTEET AKTIIVISUUTTA TUKEMAAN Pesola pitää tärkeänä, että pyrimme kaikin tavoin muuttamaan sosiaalista ympäristöämme arkiaktiivisuutta tukevaksi. Tämä vaatii niin asennemuutosta meissä ihmisissä kuin muutoksia fyysisissä olosuhteissa. Yleisötilaisuudessa voi ajoittain kehottaa ihmisiä seisomaan, työpisteet voidaan varustaa säädettävillä työpöydillä ja kokoukset pitää seisten tai jopa kävellen. Julkisissa rakennuksissa portaat tulisi löytyä ja olla käytettävissä vähintään yhtä helposti kuin hissi. Kaupunkiympäristö voi myös kannustaa arkiaktiivisuuteen: bussipysäkki on suunniteltu niin, että se houkuttelee muuhunkin kuin istumiseen, ja kävely ja pyöräily kulkutapoina otetaan huomioon kaikessa kaupunkisuunnittelussa. Pesolan mukaan istumisen vähentämiseen tähtäävissä interventioissa on tärkeää antaa ihmisten itse määritellä tavoitteensa, ja tavoitteet on syytä kirjata ylös. On myös tärkeää ymmärtää, että istumisen vähentämisellä harvoin on kenellekään itseisarvoa. Istumisen vähentäminen tulisikin sitoa ihmiselle itselleen tärkeisiin arvoihin. – Esimerkiksi perheen kanssa vietetyn ajan lisääntyminen voi motivoida vähentämään istumista.

SUOSITUKSET AVUKSI ISTUMISEN VÄHENTÄMISESSÄ Tommi Vasankari on mukana työryhmässä, joka laatii istumissuosituksia Suomeen. Suositukset tullaan julkaisemaan tämän vuoden toukokuussa. Vasankarin mukaan ne tulevat sisältämään tuntimääräisiä suosituksia istumisen kokonaismäärästä ja yhtäjaksoisen istumisen määrästä. Pääpaino suosituksissa tulee kuitenkin olemaan siinä, miten istumista voidaan vähentää elämänkulun eri vaiheissa. – Suositusten tärkein anti eivät ole tuntimääräiset istumissuositukset, vaan keinot istumisen vähentämiseksi, Vasankari linjaa. Vasankarin mukaan suositusten laadinnan tekee haasteelliseksi se, että istumisesta saatava tutkimusnäyttö tuplaantuu puolessa vuodessa, mutta suosituksilla tulisi olla käyttöarvoa pidempään, mielellään ainakin muutaman vuoden ajan. Vasankari pitää kuitenkin äärimmäisen tärkeänä, että suositukset annetaan nyt. Aihe on pinnalla yhteiskunnassa, joten maaperä suositusten omaksumiselle on otollinen.

23


TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN, PETTERI KIVIMÄKI, MIIA MALVELA, STUDIO JUHA SORRI

Poikkihallinnollisilla toimintamalleilla liikuntaneuvontaa ja liikunnan edistämistä KKI-Päivien toisessa rinnakkaissessiossa tutustuttiin läpileikkauksen omaisesti liikunnan palveluketjuun, sen poikkihallinnolliseen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Mallit esiteltiin Tampereelta ja Lounais-Suomesta.

Tampereella luodaan poikkihallinnollinen toimintamalli liikunnan edistämiseksi hankkeella vuosina 2015–2017. Hanketta rahoittavat aluehallintovirastot ja Tampereen kaupunki. Esimerkkejä on etsitty niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Erityisesti Turku on toiminut tamperelaisten innoittajana, mutta onpa vinkkejä haettu aivan Liverpoolistakin saakka.

Siksi tässä hankkeessa on painopisteenä ei-seuroissa liikkuvat. Heitä pyritään palvelemaan esimerkiksi liikuntapaikkoja kehittämällä, Savisaari kertoo. Hankkeen suunnitelmissa onkin muun muassa pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen, maauimalan, tekojääradan ja liikuntapuistojen rakentaminen sekä perusliikuntapaikkojen turvaaminen.

SITOUTTAMINEN JA BRÄNDÄYS ENNEN TOIMINTAA

KEHITTÄMISTÄ JA PARANTAMISTA LÖYTYY AINA

Tampereen mallissa huomioidaan liikkuminen monesta näkökulmasta. 10 askelta kohti liikuttavaa Tamperetta -suunnitelmassa on monista hankesuunnitelmista poikkeava toimintajärjestys. – Mallissa olennaista on, että toiminnan käytännön suunnittelu tulee työlistalla vasta kolmannella sijalla. Ensimmäiseksi keskitytään hallintokuntien, päättäjien ja virkamiesten sitouttamiseen. Toiseksi haluamme kehittää Tampereelle liikunnallisen kaupungin brändiä, kertoo Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari. Sitouttamisen ja brändin luomisen jälkeen seuraavat strateginen suunnittelu, poliittinen sitoutuminen, kumppanuusverkoston luominen ja toteutussuunnitelman laatiminen, joiden kautta edetään käytännön toimenpiteisiin. – Liverpoolin mallissa korostuu erityisesti kumppanuus ja sille pohjalle mekin suunnitelmaamme rakennamme. Kumppanuus sitouttaa ja kumppanien kautta myös brändi vahvistuu.

Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Mika Vuori jatkoi Tampereen mallin esittelyä. – Uusi liikuntalaki vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna. Mekin tiedämme, että erikoissairaanhoito vie meiltä leijonan osan menoista. Pohdimmekin, mitä voisimme saada, jos ajattelisimme rahankäyttöämme toisin ja painottaisimme ennaltaehkäisyä. Arvioinnin ja raportoinnin puutteellisuus ovat usein liikunnan edistämisessä kritiikin kohteena. Tampereellakin palvelujen käytöstä on kerätty hyvin tietoa, mutta itse hyvinvoinnin kehittymisen tiedonkeruuta tullaan kehittämään. – Tuore TEAviisari vuodelta 2014 kertoo, että meillä olisi parannettavaa erityisesti sitoutumisessa ja voimavaroissa. Pyrimmekin tässä poikkihallinnollisen toimintamallin hankkeessa lisäämään voimavaroja laajentamalla liikunnan edistämistä useammalle sektorille ja tavoittamaan näin suurempia asiakasryhmiä, Vuori kertoo.

PÄÄPAINO EI-SEUROISSA LIIKKUVIIN

TOIMIVA PROSESSI LOUNAIS-SUOMESSA

Lähtökohdat Tampereella ovat mahdollisuuksia tarjoavat. Seutukunta kasvaa vauhdilla ja liikuntaseurainfra on melko hyvässä kunnossa. 200 liikuntaseurassa liikkuu noin 60 000 aktiivia, mutta hankkeen kannalta kiinnostavampia ovat ne 120 000, jotka eivät seuroissa liiku. – Tampereella on hyvät puitteet liikkua urheiluseuroissa.

Tampereen suunnitelmien jälkeen päästiin kuulemaan, mitä jo toiminnassa olevassa poikkihallinnollisessa liikuntaneuvonnan mallissa on saatu aikaan. Lounais-Suomessa neljän kunnan alueella, Maskussa, Naantalissa, Mynämäellä ja Nousiaisissa, on vuodesta 2013 toiminut LiPaKe-hanke. Hanketta esitteli Perusturvayhtymä Akselin ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman.

24


Hankkeessa asiakkaat on luokiteltu viiteen liikkujaprofiiliin: nollaliikkujiin, liikuskelijoihin (hyvän päivän liikkujat), terveysliikkujiin, aktiiviliikkujiin ja urheilijoihin. Huomiota on kiinnitetty myös tosiasiaan, että 20 prosenttia väestöstä aiheuttaa terveydenhuollossa 80 prosentin kustannukset. Liikuntaneuvontaan tulevat asiakkaat ovat pääsääntöisesti vähän liikkuvia. Nollaliikkujien osuus on 35 prosenttia. Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan lääkärin vastaanotolta. – Lääkärin tärkein tehtävä on ohjata asiakas liikuntaneuvontaan. Hän arvioi liikunnan tarpeen, ottaa sen puheeksi, ehdottaa liikuntaneuvontaa, perustelee liikunnan tarpeen ja varaa ajan liikuntaneuvojalle, summaa Laivoranta-Nyman.

MOTIVOINTI JA TSEMPPAAMINEN TÄRKEÄÄ Itse liikuntaneuvonta on LiPaKe-hankkeessa vuodenmittainen prosessi, joka sisältää tapaamisia, ohjeita, mittauksia ja testejä, kannustamista ja motivointia. Liikuntatarjonta koostuu yksilö- tai pienryhmäohjauksesta ja kunnan sekä yhdistysten ja seurojen liikuntatarjonnasta. – Suurin merkitys prosessissa on motivoinnilla ja tsemppaamisella. On myös tärkeää, että liikuntatarjonta on vähän liikkuville sopivaa, monipuolista ja joustavaa: ryhmä alkaa heti, kun sille on valmis asiakasjoukko, eikä esimerkiksi puolen vuoden päästä. Näin motivoitunut ja kiinnostunut asiakas saadaan heti kiinni liikuntatoimintaan, kertoo Laivoranta-Nyman. – Asiakkaan ja liikuntaneuvojan välille syntyy luottamuksellinen suhde. Välillä ryhmään on viety jopa kädestä pitäen ja saattaen vaihdettu asiakasta ryhmänohjaajan kanssa.

OIKEANSUUNTAISIA TULOKSIA LiPaKe-hankkeen 23 toimintakuukauden aikana liikuntaneuvonnan asiakkaina on käynyt 210 henkilöä, joista 30 prosenttia on ollut miehiä ja 70 prosenttia naisia. Keskeytysprosentti on ollut 38.

– Sekä objektiiviset että subjektiiviset mittarit hankkeen tuloksista ovat oikeansuuntaisia, iloitsee Laivoranta-Nyman. – Diabeteksen luokkamuutoksia on saatu 22 henkilöllä. Rasva-arvot, verensokeriarvot, paino, BMI ja vyötärönympärys ovat samoin muuttuneet kontrolleissa parempaan suuntaan lähtötasoon verrattuina. Hankkeen aikana nollaliikkujien määrä asiakkuuden aikana on alle 5 prosenttia. Valtaosa liikuntaneuvonnassa jatkavista asiakkaista on siis lisännyt liikuntaansa. Lisäksi asiakkaat arvioivat, että heidän toimintakykynsä on noussut liikuntaneuvontaprosessin aikana. Asiakkaan kannalta jatko on erityisen tärkeää. Kunnan matalan kynnyksen ryhmä ei ole vakituisen liikkujan paikka, mutta kaikki eivät löydä ryhmän jälkeen välttämättä paikkaansa kaupallisestakaan liikuntatarjonnasta. LiPaKe-hankkeessa peräänkuulutetaankin näissä uusissa liikkujissa mahdollisuutta urheiluseuroille ja muille liikunnan tarjoajille.

BUDJETTIA MYÖS VALMISTELULLE Eurajoella ollaan liikuntaneuvonnan suunnitteluvaiheessa. Hyvinvointikoordinaattori Elina Rautanen kertoi kunnan suunnitelmista liittyä LiPaKe-hankkeeseen ja sen ennakkovalmistelusta. – Eurajoella monet kunnan elimet ovat tehneet omaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötään. Nyt nämä on kartoitettu, tuotu koordinoidusti yhteen ja karsittu päällekkäisyydet pois. Korjaavista toimista siirrytään ennaltaehkäisyyn, kertoo Rautanen. Rautanen muistuttaa hyvän suunnittelun tärkeydestä ja sen resursoimisesta. – On tärkeää budjetoida valmistelullekin määrärahaa. Se löytyy meiltä liikuntatoimen budjetista tälle vuodelle. Itse hankkeen käynnistämiselle on laitettu varaus vuoden 2016 talousarvioon.

25


TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVAT: MIIA MALVELA

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? Työelämän toimintakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa. Työtä tekee aina kuitenkin ihminen, teknologiankin takana. Miten me voisimme paremmin työelämässä, millaisia taitoja meillä tulisi olla muutosten kohtaamisessa? Voimmeko itse vaikuttaa siihen, miten käsittelemme muutoksia?

Psykologi Ilona Rauhala kiinnostui ihmisten käyttäytymisestä jo nuorena tyttönä. Hän huomasi aistivansa helposti, onko ihmisten herkkyys positiivista vai negatiivista. – Kiinnostuin erityisesti siitä, onko ihmisellä keinoja vaikuttaa omaan herkkyyteensä ja energiaansa vai tuleeko se myötäsyntyisenä.

OMAAN ENERGIAAN VOI VAIKUTTAA Rauhala puhui KKI-Päivillä elämänmakuisesta työelämästä ja siitä, miten voimme kaiken tiedon ja sälän keskellä rakentaa itsellemme mahdollisimman hyvän työelämän. Hän kannusti kuulijoita ensi alkuun pohtimaan, mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle. Viestiseinälle alkoi ilmaantua vastauksia: paljon puhetta, toisinaan aurinkoa, toisinaan ukkosta, iloa ja positiivisuutta. Asiantuntijatyössä paikalle tulee usein asiantuntijuus: minä tiedän, kaadan tiedon niskaasi ja poistun paikalta. Mutta tuleeko läsnäolo ja empatia? Entä kuunteleminen? Omaa energiaansa ja sitä, mitä mukanaan tuo, kannattaa pohtia silloin tällöin. Rauhala on tullut siihen tulokseen, että omaan energiaansa voi vaikuttaa. – Temperamentti on myötäsyntyistä, se on mitä on. Se, millaista energiaa ympärillemme välitämme, on kuitenkin meistä itsestämme kiinni.

kolmanneksi johda oikein vaikeissa tilanteissa ja neljänneksi varmista tilaa ja aikaa omille ajatuksillesi. Muutos on tämän päivän työelämässä jatkuvaa ja pysyvää. Koko ajan on paine olla luovempi työssään, keksiä uusi toimintatapoja ja tuoda itseään esille useissa kanavissa. Se, miten toimimme muutoksissa, on kuitenkin avainasemassa työelämämme hyvinvoinnissa. Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että ”ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia”. Ilona Rauhalan mukaan tämä pätee edelleen. – Meidän hyvinvointimme työssä koostuu siitä, miten käsittelemme muutoksia, miten me niissä olemme ja miten säilytämme niissä toimintakykymme. Muutoksethan aina heilauttavat meitä pois totutusta. Haaste onkin siinä, miten antaudumme muutoksille, jotka eivät välittämättä ole mukavia. – Antautuminen ja hyväksyminen muutoksissa ovat osa elämää. On hyvä pysähtyä tarkastelemaan, mikä minulle tai muille on muutoksessa vaikeaa. Apua muutosten käsittelemiseen on saatavilla. – Kyky käyttää mielikuvitusta ja oppia toisilta on hyvä sinnikkyysstrategia, joka auttaa selviämään muutoksissa, Rauhala opettaa.

TYÖ TUNTUU ELÄMÄLTÄ

PSYKOLOGISELLA PÄÄOMALLA ONNISTUMISEN ASENNETTA

– Työ on elämää, ei mitään siitä erillistä. Niin elämään kuin työhönkin kuuluu koko tunteiden ja tapahtumien kirjo. Työelämän hyvinvoinnin kehittämisen Rauhala on kiteyttänyt neljään toimintaan. Ensimmäiseksi varmista toimintakyky muutoksessa, toiseksi kehitä onnistumisen asennetta,

Onnistumisen tunteet lisäävät hyvinvointia. Omaa onnistumisen asennettaan voi Rauhalan mukaan kehittää. – Tarvitsemme työelämässä osaamispääomaa, sosiaalista pääomaa ja psykologista pääomaa. Näistä psykologinen pääoma on se, jota lisäämällä voidaan kehittää onnistumisen asennetta.

26


– Psykologisessa pääomassa on kyse siitä, luotanko itseeni, uskonko itseeni ja siihen, että voin onnistua ja pystyn tekemään tämän. Psykologisen pääoman ulottuvuuksia ovat itseluottamus, optimistisuus, toivo ja sinnikkyys. Suomalaisina meillä sisu ja sinnikkyys tulevat monesti jo äidinmaidossa, mutta toivon ja optimistisuuden kanssa voi olla enemmän tekemistä. Voimme auttaa myös muita kehittämään onnistumisen asennettaan. Tässä apuna on korkea asennepääoma. – Korkea asennepääoma näkyy keskusteluissa niin, että teemme ehdotuksia, autamme toista keskustelussa ja olemme tilanteessa avoimena. Alhainen pääoma puolestaan näkyy niin, että ajatuksena on koko keskustelun ajan vain se, mitä minä tästä saan ja mitä minä hyödyn. – Asennepääoma ei ole geneettistä ja sitäkin voi kehittää. Kiinnittämällä huomiota onnistumisiin epäonnistumisten sijaan parannat omaa asennepääomaasi ja autat muitakin uskomaan onnistumiseen.

JOUSTAVUUTTA JA TASAPAINOA TUNTEISIIN Työelämässä kohdataan monesti vaikeita tilanteita. Niistä selviää helpommin, kun tiedostaa, miksi juuri tämä tietty asia tuntuu itsestä vaikealta. Usein kyse on siitä, että asia herättää vaikeita tunteita, eikä anna onnistumisen kokemuksia. – Kyky kohdata vaikeita tunteita on todellista itsensä johtamista. Avaintekijänä itsensä johtamisessa on tasapainoinen ja joustava tunne-elämä. Joustavuus auttaa siinä, ettei vaikeissa tilanteissa mene täysin jumiin eikä tunnu siltä, että on keskellä kaaosta. Työelämän hyvinvointia Rau­halan mukaan edistää, jos pystyy itse tunnistamaan oman käyt­täytymisensä vaikeissa tilanteissa ja toisaalta tarkkailemaan, miten työ­kaverit toimivat. – Tunne-elämältään tasapainoinen ja joustava tuntee myötätuntoa heitä kohtaan, jotka vaikeissa tilanteissa menevät jumiin tai ajautuvat kaaokseen.

TILAA OMILLE AJATUKSILLE Rauhala kehottaa parantamaan työelämän hyvinvointia antamalla tilaa ja aikaa omalle ajattelulle. – Olemme kaikki varmasti havainneet, kuinka hyvät ajatukset syntyvät ajan kanssa ja sopivassa tilassa. Luovat ajatukset ja uuden synnyttäminen tapahtuu harvoin niin, että päätetään juuri tässä hetkessä luoda jotain uutta. – Paikan vaihtamisen ja levon lisäksi ajattelua virkistämään voi käyttää ajattelukumppaneita. Pallottele ajatuksiasi työkaverin, ystävän, mentorin, puolison tai kenen vaan kanssa, joka voi vilkastuttaa omaa ajatteluasi. Rauhala kannustaa meitä kaikkia silloin tällöin itsereflektointiin. – Meillä kaikilla on tarve itsemme tarkkailuun ja kehittämiseen. Paljon voimme oppia, tehdä ja muuttaa omassa käyttäytymisessämme ja näin luoda entistä elämänmakuisempaa työelämää.

Kehitä työelämän hyvinvointia 1. Varmista toimintakyky muutoksessa. 2. Kehitä onnistumisen asennetta. 3. Johda oikein vaikeissa tilanteissa. 4. Varmista tilaa ja aikaa omille ajatuksille.

27


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: MIIA MALVELA

Oppiminen, luovuus ja vuorovaikutustaidot tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja Työelämässä sallittava uteliaisuus, mokaaminen ja joutokäynti Työn muutos on pysyvää, mutta mistä löytyy kestävyyttä? Mitä taitoja muuttuva työelämä vaatii ihmiseltä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohti Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön väitöstutkija Katri Saarikivi KKI-Päivien luennossaan. Uhkakuvien ja pelottelun sijasta Saarikiven luento tarjosi varsin toiveikkaan ja optimistisen kuvan tulevaisuuden työelämästä. Työn muutosta ajaa ennen kaikkea teknologinen kehitys. Saarikivi kuitenkin muistuttaa, ettei teknologian kehittyminen ole uusi asia. – Uusi teknologia on aina muuttanut työtä, mutta nyt muutos on ennennäkemättömän nopeaa. Tekoälyn, automaation ja robotiikan kehityksen myötä monet mekaaniset ja toistoa vaativat tehtävät voidaan hoitaa ilman ihmistä. Tämä kehitys tarjoaa medialle mahdollisuuden repiä näyttäviä otsikoita, jotka kertovat koneiden vievän ihmisten työpaikat ja superälykkäiden tietokoneiden kaappaavan vallan ihmiskunnalta. Saarikivi ei kuitenkaan näe tulevaisuutta näin lohduttomana. – Tilanne ei suinkaan ole niin, että maailmassa on jokin vakiomäärä työtä, joka jaetaan ihmisten ja koneiden kesken, vaan työ syntyy aina tarpeesta. Työ muuttuu ja on syytä pohtia, missä ihminen on parempi kuin tekoäly ja missä taas kone voi korvata ihmisen, Saarikivi summaa. Saarikiven mukaan työn muutoksessa ei ole kyse vastakkainasettelusta ihmisen ja koneen välillä, vaan ihmisten ja koneiden rinnakkaiselosta. Hyödynnämme jo nyt työssämme internetiin ladattua tietoa: kaikkea ei tarvitse tietää ja osata ulkoa, koska internetistä löydämme tiedon helposti ja vaivat-

28

tomasti. Verkosta on myös aina löydettävissä muiden ihmisten kokemuksiin perustuvaa apua ja ratkaisuja ongelmiin. On myös työtehtäviä, joissa robottien ja koneiden hyödyntäminen lisäävät tehokkuutta, kuten vaikkapa autojen kokoonpanolinjalla.

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAITOJA TUETTAVA Saarikivi haastoi yleisöä pohtimaan, mitä puolia omista työtehtävistä ei voisi ulkoistaa tekoälylle. Vastauksia yhdisti inhimillisyys: koettiin, että sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät empatiaa, tunteita, sosiaalisuutta, sopimista ja luovaa ajattelua, olisi vaikea ulkoistaa. Juuri tämänkaltaisten taitojen ja ominaisuuksien Saarikivi uskookin työelämässä korostuvan. Tulevaisuuden tärkeimpinä työelämätaitoina hän nostaa esille oppimisen, luovuuden ja vuorovaikutustaidot. Ainekset kestävyyteen löytyvät Saarikiven mukaan siitä, että näiden taitojen oppimista ja kehittämistä tuetaan. Haasteeksi kuitenkin muodostuu, miten tulevaisuuden työelämätaitoja tuetaan ja mitataan. – Työelämässä perinteisesti arvostettujen taitojen, kuten hyvän muistin ja nopean tiedon prosessoinnin mittaaminen on huomattavasti helpompaa. Ja niinhän se menee, että sitä saadaan, mitä mitataan, Saarikivi toteaa. Saarikiven luento tarjosi kuulijoille eväitä tulevaisuuden työelämätaitojen kehittämiseen ja tukemiseen niin yksilön kuin työyhteisönkin näkökulmasta.


UTELIAISUUS ON OPPIMISEN YTIMESSÄ – Halu ja tarve oppia on meissä myötäsyntyistä. Ihmisestä tuntuu hyvältä oppia uutta. Toisaalta Saarikiven mukaan oppiminen edellyttää myös ei-tietämistä. – Oppimisen kannalta tärkeintä on se, mitä en tiedä – ei se, mitä tiedän. Saarikiven mukaan myös hämmennys ja epätasainen suoriutuminen voivat tukea oppimista. Nämä seikat ovat kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että työelämässä usein halutaan varmuutta ja ennakoitavuutta sekä haetaan tasaista suoritusta. – Jotta voi oppia uutta, on uskallettava myös mokata. Tätä voi olla vaikea sietää, mutta uuden oppiminen vaatii ajoittain myös epäonnistumista. Saarikivi haastaakin työyhteisöt pohtimaan, tukeeko työpaikan kulttuuri uteliaisuutta ja onko työpaikalla lupa myös epäonnistua. Saako työntekijä kiinnostua muista kuin suoraan omaan tehtäväänsä liittyvistä asioista? Siedämmekö epävarmuutta, epätasaista suorittamista ja hämmennystä?

AJATTELU SYNTYY VUOROVAIKUTUKSESSA Vanha totuus, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, pätee työelämässäkin. Ajattelu, oppiminen ja luovuus ovat jaettuja ominaisuuksia, jotka syntyvät aina vuorovaikutuksessa. Työelämässä on tärkeää osata tunnistaa muiden ihmisten tunteita, oppia ilmaisemaan omia tunteitaan ja asettua toisen asemaan. – Empatiakyky tulee mahdollisesti olemaan tulevaisuuden työelämän tärkein ominaisuus, Saarikivi ennustaa. Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen. Jopa aivotoimintamme on sopeutunut sosiaaliseen vuorovaikutukseen niin, että aivojen rytminen toiminta synkronoituu ihmisten toiminnan synkronoituessa. Aivomme alkavat siis toimia samassa rytmissä, kun toimimme yhdessä. Tulevaisuuden työelämässä vuorovaikutustaitojen hallitseminen korostuu. Saarikiven mukaan työyhteisöjen tulisikin yksilösuorituksiin ja keskinäiseen kilpailuun keskittymisen sijasta panostaa yhteisöllisyyden ja ajatusten jakamisen tukemiseen. Yhteinen ajattelu rikastuttaa työyhteisöä ja auttaa sitä olemaan enemmän kuin osiensa summa.

LUOVUUS VAATII JOUTOKÄYNTIÄ Saarikiven mukaan aivoja tutkittaessa on todettu, että aktiivisuus niin kutsutussa DMN (Default Mode Network) -verkostossa on yhdistetty luovuuteen. Kyseinen verkosto aktivoituu valveilla oltaessa aivojen ollessa lepotilassa. Tästä syystä luovat ideat syntyvät usein yllättävissä paikoissa ja tilanteissa. Saarikivi kertoo esimerkin yhdysvaltalaisen huippuyliopiston kampukselta, jonka innovatiivisimmaksi paikaksi tutkimuksessa osoittautui puistoalue, jossa ihmiset kävivät lounastamassa ja tapaamassa toisiaan. Saarikivi kannustaakin antamaan aikaa aivojen joutokäynnille. – Luovuus vaatii aikaa ajatella ja olla vapaalla. Ruuhkabussissa istuessa kannattaa välillä vain tuijotella ikkunasta pihalle eikä käyttää kaikkea luppoaikaa esimerkiksi älypuhelimen näpräämiseen. Työelämän tehokkuuskäsitys on valitettavan usein ristiriidassa joutokäyntiajatuksen kanssa. Saarikivi patistaa työyhteisöjä luopumaan vääristä tehokkuuskäsityksistä. Jotta työntekijöiden luovuus pääsee kukoistamaan, on sallittava myös aivojen joutokäynti ja annettava aikaa palautumiselle. Kannattaa myös muistaa, että luovimmat ratkaisut eivät aina synny työpöydän ääressä.

29


MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA? TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: JIRI HALTTUNEN

Saumaton palveluketju synnyttää toimivan liikuntaneuvonnan Liikuntaneuvonnan käynnistäminen ja kehittäminen edellyttää kunnissa eri hallintokuntien yhteistä näkemystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Tietoisuuden lisääminen liikkumattomuuden seurauksista on tärkeä teema nostaa esiin, samoin kuin liikuntaneuvonnan keinot vastata liikkumattomuuden haasteisiin. Toimivan palveluketjun avulla liikuntaneuvonnasta saadaan asiakaslähtöinen, tehokas ja kustannusvaikuttava palvelu kuntalaisille.

KKI-ohjelma kokoaa toimivia liikunnan palveluketjumalleja ja levittää niitä toimijoiden käyttöön. Tässä katsauksessa kerrotaan toimivista yhteistyötavoista hallintokuntien välillä sekä esitellään muutamia esimerkkejä uusimmista käytännöistä.

PUHEEKSI OTTAMISESTA YKSILÖLLISEN NEUVONNAN PARIIN Liian vähän liikkuvan asiakkaan tunnistamiseen ja liikunnan puheeksi ottamiseen osallistuvat terveydenhuolto, liikuntaalan toimijat sekä monet muut tahot osana terveyden edistämistyötä. Liikunnan puheeksi ottajia ei ole liikaa. Oleellista on, mihin puheeksi ottaminen johtaa. Onko puheeksi ottajalla tietoa, mihin asiakas ohjataan eli miten liikunnan palveluketju toimii.

30

Jos ohjautuvuus liikuntaneuvontaan ontuu, on varmistettava, että kaikki asianosaiset ovat tietoisia sovituista käytännöistä ja omasta roolistaan palveluketjussa. Tietoa liikuntaneuvonnasta tulee levittää säännöllisesti toimipaikan sisällä ja varmistaa, että ohjeistus neuvontapalvelun pariin ohjaamisesta kuuluu myös uuden työntekijän perehdytykseen. Onnistuneita käytäntöjä ja asiakaspalautteita kannattaa nostaa esille. Selvää on, että positiiviset muutokset asiakkaan liikuntakäyttäytymisessä vaikuttavat myös lähettävän tahon innostukseen ottaa liikunta puheeksi. Jos neuvontaan kannustava/lähettävä taho ei tiedä, onko asiakas hakeutunut neuvontaan tai miten neuvonta hänen kohdallaan etenee, on syytä miettiä mahdollisuuksia parantaa viestintää eri ammattilaisten ja hallintokuntien välillä. Miten sähköistä tietojärjestelmää hyödynnetään? Onko mahdollisuutta muuttaa kirjaamiskäytäntöjä, esimerkiksi rajattu kirjaamisoikeus? Entä muut vaihtoehtoiset menetelmät: hoitokokoukset, asiakkaan mukana kulkeva kortti tai oma liikunta-/ hyvinvointisivu. Kokemuksesta tiedetään, että yhteinen käytäntö syntyy yhteisten tavoitteiden myötä. Palveluketjun toimivuutta on hyvä arvioida säännöllisesti. Pyritään tunnistamaan se palveluketjun lenkki, jossa on kehittämisen ja laadullistamisen tarvetta. Eri hallintokunnilla on erilaiset tavat toimia ja siksi tarvitaan selkeä, mutta joustava toimintatapa, joka päivitetään tarvittaessa. Käynnistettäessä liikuntaneuvontaa on hyvä ottaa selvää toimivista palveluketjumalleista ja käytännöistä.


LAAJUUTTA PALVELUKETJUUN Työterveyshuolto, kuten perusterveydenhuoltokin kohtaa vähän liikkuvia asiakkaita. Työterveyshenkilöstön on mahdollista puuttua asiakkaan terveyskäyttäytymiseen jo ennaltaehkäisevästi. Työpaikan henkilöstöhallinto voi olla aloitteen tekijänä käynnistettäessä liikuntaneuvontaa. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa rakennetaan palveluketju terveystarkastuksesta liikuntaneuvontaan ja edelleen omaehtoisen tai organisoidun liikunnan pariin. Liikuntaneuvonta on satsaus työntekijän hyvinvointiin, elintapoihin ja liikunta-aktiivisuuteen, jolla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä. Viime vuosina myös apteekit ovat ottaneet roolia terveysliikunnan kentällä kannustamalla asiakkaita aktiiviseen arkeen ja ohjaamalla heitä organisoidun liikunnan pariin. Liikkujan Apteekki -konseptiin kuuluvat apteekit ovat käynnistäneet kokeiluja, joissa ne ohjaavat asiakkaita lähetteellä kunnan liikuntaneuvontaan. Lähetekäytäntö on sovittu yhteistyössä kunnan liikunta- ja terveystoimen kanssa.

TOIMIVA MALLI

Espoon kaupungin henkilöstön terveyttä ja työkykyä tuetaan liikuntaneuvonnan avulla Liikahdus – Elämäntapa -hanke käynnistyi osittain KKI-ohjelman rahoittamana elokuussa 2013. Hankkeen kohderyhmä on Espoon kaupungin henkilöstö, jota on vajaa 14 000. Tavoitteena on Espoon kaupungin työntekijöiden terveyden ja työkykyisyyden edistäminen kohdennettuna yhteistyönä työterveyshuollon sekä henkilökohtaisen liikunta- ja elintapaneuvonnan avulla. Hanketta hallinnoi Espoon kaupungin konsernin esikunta. Yhteistyötä tehdään työterveyspalveluiden sekä liikuntapalveluiden kanssa. Hyvinvointiohjaaja asettuu toimintaan poikkihallinnollisesti siten, että hän toimii konsernin työntekijänä sekä liikuntapalveluissa että työterveyshuollossa. Liikunta- ja elintapaneuvontaan ohjaudutaan työterveyssuosituksen pohjalta joko terveystarkastuksen yhteydessä tai asiakkaan omasta aloitteesta. Neuvonnan asiakkaalla on todettu joko tyypin 2 diabetes tai hänen diabetesriskipisteensä ovat yli 12, BMI yli 30 tai asiakkaalla ilmenee lievää masennusta. Prosessi yhden asiakkaan kanssa kestää 12 kuukautta. Henkilökohtaisia tapaamisia hyvinvointiohjaajan kanssa on kolme vuoden aikana. Lisäksi puhelinkontakteja on kuukausittain. Aktiivisen seurannan jälkeen asiakas toteuttaa omatoimisesti elämäntapamuutoksia kuusi kuukautta, minkä jälkeen sovitaan neljäs tapaaminen. Elämäntapamuutoksia, omaa fiilistä, koettua henkistä ja fyysistä työkykyä sekä motivaatiota seurataan koko prosessin ajan. Mittareina toimivat myös sairauspoissaolot sekä kehonkoostumus ja vyötärönympärys.

Hyvinvointiohjaaja toimii yksilön ”henkilökohtaisena sparraajana” koko prosessin ajan. Yhdessä asetettujen tavoitteiden kautta hyvinvointiohjaaja opastaa työntekijää ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa sekä työ- ja toimintakykynsä edistämisessä. Hyvinvointiohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta oivaltamaan ratkaisuja, joiden avulla hänen elintapansa paranevat ja hyvinvointi kohenee. Muutokset voivat koskea ravitsemusta, liikkumista, unta tai ajanhallintaa. Hyvinvointiohjaaja suosittelee kaupungin liikuntapalvelujen tarjontaa sekä tarvittaessa ohjaa asiakkaan takaisin työterveyshoitajalle. Ohjattua liikuntaa tarjotaan liikuntaneuvonnan asiakkaille, jotka liikkuvat erittäin vähän tai ei ollenkaan. Käytössä ei ole yhtenäistä sähköistä tietojärjestelmää, mutta hyvinvointiohjaaja tilastoi kävijät ja toimittaa tiedot työterveyshuollolle. Hyvinvointiohjaaja saa jatkossa tietoa yhteenvetona, miten elintapamuutokset näkyvät laboratoriokokeiden tuloksissa.

Lisätietoja: Espoon kaupunki Hyvinvointiohjaaja Tanja Lujanen tanja.lujanen@espoo.fi

31


motions gnistan ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: KITTY SEPPÄLÄ

TEXT: KATRI SIIVONEN FOTO: JIRI HALTTUNEN

Statsdelen Huhtasuo utvecklas genom att satsa på möjligheter till närmotion och fysisk aktivitet I Jyväskylä i bostadsområdet Huhtasuo, finns fina utemotionsplatser och ett modernt skolcentrum som håller på att bli färdigt. Dessa möjligheter till motion tillsammans med rådgivning om levnadsvanor kommer att utnyttjas då man genom utvecklingsprojektet ”Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke” vill nå två utmanande målgrupper, de arbetslösa och invandrarna. Utvecklingsprojektets syfte är att förbättra servicekedjan för närmotion. – Något speciellt område var inte utsett i planeringsstadiet, meningen var att modellen skulle fungera i vilket bostadsområde som helst, berättar projektkoordinator Leena Toivonen. Projektet består av motionsrådgivning, utvecklandet av motionsplatser, olika lågtröskel motionsgrupper och -arrangemang.

LÅNG VÄG ATT FÅ TAG PÅ ALLA Hela vuxenbefolkningen på området är projektets målgrupp, men speciellt de arbetslösa och invandrarna. Båda grupperna är utmanande, både när det gäller att nå dem samt för att få dem engagerade. – Invandrarna är ingen heterogen

32

grupp. De representerar många nationaliteter och kulturer. De håller sig ofta inom sin egen kultursfär och rör sig bland sina egna, vet Toivonen berätta. De arbetslösa är inte som målgrupp alls lättare än invandrarna. – De arbetslösa står inte som någon grupp nånstans och väntar på att vi skall komma och erbjuda dem motion. Det är oerhört viktigt att lyssna noga på dem, hur de vill att fysisk aktivitet skall ordnas. Dom har huvudsakligen mycket annat att tänka på än att dom skulle behöva öka på motionerandet.

ENBART GRUPPEN RÄCKER INTE Man har lärt sig mycket under projektets gång angående invandrarnas beteende och hur man når dem. De idéer och behov vi själva tycker är bra är inte nödvändigtvis samma som invadrarna anser värda att förverkliga. Det räcker inte att vi grundar en grupp, det behövs ännu dessutom ett stort arbete för att få deltagare till gruppen. – Vi hade t.ex. en idé om en skidskola för invandrare. Men ingen kom. Kanske dom tycker att det inte är så viktigt att lära sig att skida.

SEGHET BELÖNAS – Jag har märkt att många saker börjar från något verkligen smått. Ibland funderar man om detta nu skall fungera överhuvudtaget eller borde vi ge upp det här. – Det kan gå ett halvt år och bara några människor kommer till gruppen, och sedan plötsligt dyker det upp tio deltager till. Seghet belönas, vet Toivonen berätta. Toivonen medger också att fast det är fart på i största delen av projektgrupperna så har dom inte ännu fått tag på de egentliga målgrupperna, invandrarna och de arbetslösa. – Arbetet är ännu på hälft. Vi håller på med att göra en ansökan för en fortsättning på projektet. Vi fortsätter ihärdigt med att nå målgrupperna och med förverkligandet av en funktionsduglig modell för servicekedjan för närmotion, säjer Toivonen med framtidstro.

TILLÄGGSUPPGIFTER Jyväskylän liikuntapalvelut Projektkoordinator Leena Toivonen tel. 050 406 4732, leena.toivonen@jkl.fi


Påverka attityder I det europeiska SEGMENT-projektet identifierade man i flera olika städer invånare, som var mitt i förändringsprocesser i sitt liv och man kunde klassificera dem i åtta olika attitydgrupper. Projektets målsättning var att specifikt marknadsföra energisnålare färdsätt till olika attitydgrupper. Förra året gjordes ett pilotförsök med SEGMENT-arbetsredskapet i Finland. Det gjordes med stöd av finansieringen för forsknings- och utvecklingsprojektet Promenera och cykla samt i samarbete med tre städer. – När det handlar om motion är det alltid fråga om – på ett eller annat sätt – att påverka mänskors attityder och beteende. För att lyckas lönar det sig att känna till målgrupperna och jobba i samarbete med dem, säjer Tytti Viinikainen när hon introducerar SEGMENT-projektet. Hon är sakkunnig för hållbara färdsätt inom Trafikverket.

Nyttan av vandring i naturen kan också omvandlas till euro Forststyrelsens utredning visar att en utfärd till en nationalpark lugnar sinnet, förebygger nedstämdhet och stress, samt får en att glömma vardagens bekymmer. – Naturupplevelser är oerhört nyttiga för människans välmående, säjer specialforskaren Martti Aarnio på Forststyrelsen. – Att röra sig ute i naturen påverkar oss positivt psykiskt, socialt och fysiskt. Vi ville utforska vilka upplevelser som åstadkommer detta. Påverkar vandrarens bakgrund upplevelserna och finns det nån skillnad beroende på vilket ställe man besöker? Att vandra i naturen, naturvandring, blev en mätare som visade nyttan för hälsan. Nyttan kan också omvandlas till euro. – Vandrarna värderade den nytta för hälsan de fick i nationalparken i medeltal till ett värde av 208 euro. Antalet kilometer man vandrade i parken samt den tid man tillbringade där korrelerade kraf-

TEXT: LIISAMARIA KINNUNEN

Är du en inbiten bilist, imageförbättrare, mumlande motorist, förbättrare, praktisk resenär, överväger bil, beroende av kollektivtrafik eller bilfri av eget val ? Genom de sk. ”guldfrågorna” som utarbetats inom SEGMENT-projektet kan man i medeltal med lite över 80 procents säkerhet identifiera en viss attitydgrupp. Då man vill påverka beteendet hos medlemmarna i en viss målgrupp hjälper det mycket att kunna identifiera en viss attitydgrupp, för att kunna rikta in specifik information.

PILOTPROJEKTET I FINLAND I SEGMENT-projektet i Finland tillämpades metoden i pilotprojekten i städerna Lahtis, Hyvinge och Åbo. Målsättningen var att bättre kunna planera informationen och kampanjer som stöder motionsverksamhet och energisnåla färdsätt. I Lahtis ville man bättre identifiera cyklisters behov och poängtera alla sätt

tigt med antalet euro. Ju längre väg man vandrade desto större nytta upplevdes euroantalet ge.

UNIK ENKÄT I Finland har det inte tidigare gjorts en dylik enkät angående naturupplevelser. – Det är första gången vi lyckats nå vandrarna mellan öronen. Enkäten fanns i två versioner, en kort och en lång. Båda mätte socialt, psykiskt och fysiskt välmående och motsvarande ekonomiska värde. Den korta enkäten gjordes på fyra olika naturskyddsområden. Vi fick några tusen svar. Över 80 procent av dem svarade att deras välmående förbättrats ute i naturen. Märkväl att ingen var helt av annan åsikt vid frågan om vandring i nationalparken ger välmående. Den större och noggrannare enkäten besvarades av ungefär tusen personer. Materialet gällande välmående analyserades och rapporterades av Diakoniinstitutet i Uleåborg, och de ekonomiska analyserna och rapporterna utfördes i handelshögskolan i Jyväskylä universitet.

som kunde göra cyklandet mera lockande och hur man kunde öka på cyklandets andel av färdsätten. I Hyvinge var målsättningen uttryckligen att hitta de nya stadsinvånarnas attitydgrupper för att sedan till dem specifikt kunna marknadsföra hållbara färdsätt. I Åbo stad med näromgivning var det aktuellt med en förbättring av hållbara färdkedjor vilket innefattade identifiering och förverkligande av möjligheten att övergå till kollektivtrafik, promenad och cykling. Utöver ”guldfrågorna” tillade man i kommunerna egna frågor enligt egna behov.

MERA OM SEGMENT-METODEN:

www.segmentproject.eu Under våren publiceras en rapport om SEGMENTprojektet i Trafikverkets publikationer. Information om arbetsredskapet får man också senare på sidorna: www.kulkulaari.fi samt www.motiva.fi (trafik, främjandet av kloka färdsätt)

ÄLDRE OCH FRISKARE Livskraften och vitaliteten tycktes öka, vardagsbekymren och sorgerna försvann. Vandraren kunde känna nytt hopp inför morgondagen och olika frågor fick rätta dimensioner. Naturen erbjöd alltså goda möjligheter till retrit och meditation. Årligen görs över två miljoner besök till nationalparkerna. – Nationalekonomiskt sett är det till stor nytta. Arbetsförmågan förbättras och då levnadsåldern stiger hålls människorna friskare och orkar bättre i arbetslivet. Samhället strävar ju efter dylikt nuförtiden. Så här kan också vi påverka människors hälsotillstånd, och det behovet har ingen bakre gräns om vi t.ex. tänker på hur utgifterna för hälsovården skall hållas i skick, säjer Martti Aarnio. Våra nya folkhälsosjukdomar, diabetes, övervikt och mentala problem ökar. – Naturmotion kan förhindra dessa liksom utslagningen av unga. Jag har en känsla av att vi står inför något stort, säjer Martti Aarnio. TEXT: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN

33


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Elina Ahola, elina.ahola@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. 050 406 4789 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kisatie 28, 87250 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35


TEKSTI: KATRI SIIVONEN JA ANNA SUUTARI KUVA: STUDIO JUHA SORRI

Materiaaliuutuudet Materiaaliuutuudet Hyvinvoinnin lähteillä Hyvinvoinnin lähteillä -artikkelikokoelmassa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Mitä ne ovat ja miten voimme itse edistää niitä? Kokoelma koostuu 11 artikkelista, joissa annetaan vinkkejä oman hyvinvoinnin kehittämiseen. Artikkelien aiheet • Koti • Ympäristö • Ihmissuhteet • Työ • Kulttuuri • Lepo ja rentoutuminen • Uni • Taloudellinen toimeentulo • Ravinto • Liikunta Artikkeleiden lisäksi kokoelma sisältää ohjeita omien voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Materiaalia voi käyttää elintapaohjauksen asiakastyössä johdattelemassa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai oman hyvinvoinnin edistämiseen. Julkaisu on tuotettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Materiaali on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Tilaa materiaalia tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta.

36


Pysyvästi paino hallintaan Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää keskeisintä tietoa ravinnon merkityksestä painonhallinnassa. Oppaassa on myös tietoa, miten liikunta tukee painonhallintaa sekä vinkkejä arjen aktiivisuuden ja liikunnan lisäämiseen. 32-sivuiseen oppaaseen on koottu tietoa energiantarpeesta ja painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä, kuten ateriarytmistä, ruoan laadusta ja terveellisistä ruoka-aineista sekä vähäisen unen ja stressin vaikutuksesta painonhallintaan. Oppaan loppuun on lisäksi koottu hyvänmakuisia ja helposti toteutettavia reseptejä energiamäärineen. Oppaan kirjoittaja Hanna Partanen on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus painonhallintaasiakkaiden ohjaamisesta. Materiaali on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut.Oppaita voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkko­sivujen kautta.

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti Raportti kokoaa vuosina 2010–2013 toimineen Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista. Hanke kohdennettiin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien miesten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. Hankkeen laajempina tavoitteina olivat henkilöstöliikunnan ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen, poikkihallinnollisen palveluketjumallin luominen sekä tiedon kerääminen toiminnan vaikuttavuudesta. Raportissa arvioidaan hankkeessa järjestetyn miehille suunnatun toiminnan sekä poikkihallinnollisen yhteistyön onnistumisia ja haasteita. 40-sivuisen raportin ovat kirjoittaneet Noora Moilanen ja Miia Malvela. Raportti on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Raportin voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta.

37


KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KUNTO-OPPAAT

KKI-yleisesite

Matka hyvään kuntoon

IFFL-broschyr med allmän information Hanketukiesite •

sisältää hanketuen hakuohjeet

KKI-kuntokortti •

oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti •

työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Julisteet • •

SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

uutuus: Pysyvästi paino hallintaan • •

ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun koottu myös reseptejä energiamäärineen. 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä • •

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

IFFL-motionshandbok • •

• •

artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni. 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! • •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana! • •

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett av­ slappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

SuomiMiehen treeniopas •

kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män •

sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

uutuus: Hyvinvoinnin lähteillä •

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna tips för god ergonomi samt gott sinnelag

KKI-kunto-opas 60+

SuomiMiehen säätöjä •

Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatkaja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

RAPORTIT uutuus: Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti • •

kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä. • •

esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen 68 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa • •

38

esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksen taloudellisista vaikutuksista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla 40 sivua


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • •

kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti • •

tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset 48 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari • •

nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi 16 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e • • •

kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e •

• •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä

• •

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

• • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

MUUT JULKAISUT

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e •

Taukojumppaopas 10 e • •

antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • •

kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp. Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen käsittelee tilaukset.

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedottaja Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi

hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen 050 441 4025 elina.tarkiainen@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Terhi Koskinen tilaukset@likes.fi

hankekoordinaattori, vs. Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

viestintäpäällikkö Kipinät-lehti Katri Siivonen 050 441 3692 katri.siivonen@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Rauno Anttila, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Matleena Livson, Valo ry Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Profile for Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kipinät 1/2015  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kipinät 1/2015  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Advertisement