Kipinät 1/2012

1 · 2012

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Liikkujan Apteekki kouluttaa 20–21

26–27 Työn imussa 28–29 Kurkista rohkeasti tulevaisuuteen

Kipinät sisällys 1 · 2012

3

Pääkirjoitus: Terveyttä edistetään yhteistyössä liikunnan avulla tällä hallituskaudella

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

6

Ansiokkaita hankkeita palkittiin vuosipäivänä

8

Tutkittua tietoa

9

Kolumni: Joko olisi aika purkaa passiivisuutta?

10 Liikuntahanke loi yhteisöllisyyttä Inarissa

12 Yhdessä tekemisen hauskuus 14 Voimaa vanhuuteen 16 Testatut 18 Ympäristö liikuttaa: Elinympäristömme kehittäminen hyvinvointia edistäväksi

10

Pienikin on kaunista terveyden edistämisessä Inarissa.

20 Liikkujan Apteekki -kiertue tuo liikuntaa asiakastyöhön

22 Elämänmakuinen Etelä-Karjala 24 Tunnista työkyvyttömyyden riskit

14

Voimaa vanhuuteen on ikäihmisten oma terveysliikuntaohjelma.

18

Viisaita liikkumisvalintoja edistetään Liikkumisen ohjauksen ohjelmalla.

22

”Ilosest ellää pittää, vaik päivää vähemmän!”

26 Työn imussa 28 Heikot signaalit raottavat ovea tulevaisuuteen

30 Kuntoremontista Ensimmäinen askel 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Anna Suutari, Elina Tarkiainen, Niina Valkama ja Katri Väisänen. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@ likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Bjarke Strøm. PAINO PunaMusta Oy. 17. vuosikerta. ISSN 1239-1689.

KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen ja Sari Kivimäki. Alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari, Elina Tarkiainen ja Niina Valkama.

Kuva: Jouni Kallio

2

Terveyttä edistetään yhteistyössä liikunnan avulla tällä hallituskaudella

pääkirjoitus

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteiksi työurien pidentäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Kaikkien näiden tavoitteiden toteutumista voidaan edistää liikunnan lisäämisellä.

Hallitusohjelma korostaa eräänä keinona tavoitteidensa saavuttamiseksi poikkihallinnollista yhteistyötä. Niinpä oli luonnollista, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaalija terveysministeriö yhdessä asettivat ryhmän terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Ryhmä on nimeltään terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä, ja se on asetettu koko hallituskauden ajaksi eli toukokuuhun 2015 saakka. Ohjausryhmä on kokoonpanoltaan laaja, sillä siinä ovat edustettuina ministeriöt, tutkimuslaitokset, Kuntaliitto sekä toimialan järjestöt. Ohjausryhmällä on lisäksi laajempi kokoonpano, jonka asiantuntemus on vielä ohjausryhmääkin laaja-alaisempi.

Myös ohjausryhmän tehtävä on laaja. Sen tulee analysoida ja tehdä johtopäätökset väestön fyysisen aktiivisuuden tilasta ja tunnistaa keskeiset kehittämisen alueet, laatia uudet linjaukset terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi, laatia linjauksista toimenpideohjelma ja seurata toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Ohjausryhmän tulee myös kartoittaa keskeinen terveyttä edistävään liikuntaan vaikuttava lainsäädäntö, tehdä aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi ja poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseksi sekä luoda terveyttä edistävän liikunnan yhteistyö-, tiedotus- ja asiantuntijaverkosto.

Ohjausryhmän työ on käynnistynyt rivakasti. Ensimmäisessä kokouksessamme analysoimme tehtäväämme ja työtämme varten tarvittavaa tietopohjaa. Tutkimusta ohjausryhmää kiinnostavista asioista on tehty runsaasti, ja kuluvan vuoden aikana ohjausryhmä saa käyttöönsä tutkimuslaitoksilta lisää ajantasaista tietoa. Myös eri ministeriössä sekä terveyden ja liikunnan edistämisen järjestöissä ja muissa toimijoissa ja verkostoissa on paljon asiantuntemusta, joka olisi saatava ohjausryhmän käyttöön.

Ohjausryhmän on tarkoitus jo kuluvan kevään aikana määritellä ne väestöryhmät, jotka eniten hyötyisivät liikunnan lisäämisestä. Toisaalta ohjausryhmä tulee etsimään keinoja ja toimikautenaan myös toteuttamaan niitä, jotta liikuntaa saataisiin lisättyä erityisesti näissä painopisteiksi määritellyissä väestöryhmissä. Näyttää nimittäin siltä, että yleisen terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen lisäksi vaikuttavuutta tuo juuri painopisteryhmien määrittely ja toimenpideohjelman ankkurointi näihin ryhmiin kuuluvien liikunnan lisäämiseksi.

Ohjausryhmän työ on täynnä mahdollisuuksia. Työn kytkeytyminen hallitusohjelman keskeisiin tavoitteisiin, kuten työurien pidentämiseen, työelämän laatuun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, kertoo selkeästi siitä, että liikunta nähdään nykyisin aiempaa paljon merkittävämpänä tekijänä, ei vain yksilöiden hyvinvoinnille ja terveydelle, vaan myös työelämän ja yhteiskunnan kehittämiselle. Ohjausryhmän työ kytkeytyy vahvasti myös KKItyöhön. Varmasti ohjausryhmässä tullaan kuulemaan ja hyödyntämään KKI-toiminnasta saatuja kokemuksia. Myös LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuksia ja kokemuksia tullaan tarvitsemaan. Toivottavasti kuluvan hallituskauden aikana Suomessa otetaankin aimo loikka liikunnan lisäämiseksi yhteiskunnassamme yleisesti ja ohjausryhmän määrittämiin painopisteryhmiin kuuluvien osalta erityisesti.

Kuva: Miia Malvela

Ohjausryhmän työ on täynnä mahdollisuuksia.

Riitta Kaivosoja ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö KKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän puheenjohtaja yhdessä johtaja Taru Koiviston kanssa

3

u

Kuva: Warren Goldswain

Te

s a n n u ik i l s y e rv

u t h a p s a ta

Kipinöistä ideoita ja tukea työhön Käsissänne on ulkoasultaan uudistunut Kipinät-lehti. Uudistusta varten kysyttiin teidän lukijoiden mielipidettä lukijatutkimuksella, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä huhti–toukokuussa 2011. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 185 vastausta. Vastaajista 32 prosenttia oli miehiä ja 68 prosenttia naisia. Suuret kiitokset kaikille kehittämistyössä mukana olleille!

73 prosenttia lukijoista lukee lehden heti sen ilmestyttyä. 53 prosenttia käyttää aikaa lehden lukemiseen 15–30 minuuttia. 40 prosenttia antaa lehden luettuaan eteenpäin työpaikalla, perheessä tai ystävälle. Yli puolet palaa lehden pariin uudelleen. 34 prosenttia säilyttää lehden mielenkiintoisimmat jutut.

Vanha ulkoasu sai kiitosta selkeydestään, kuvistaan ja luettavuudes-

taan. Kehittämisen sijaa oli erityisesti kannessa ja vanhanaikaiseksi koetussa tyylissä.

Lehden sisältöä pidettiin asiallisena, ajankohtaisena ja helppolukuisena. 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti asiantuntija-artikkeleita Kipinät-lehden mielenkiintoisimpana sisältönä. Seuraavaksi mielenkiintoisimpina sisältöinä pidettiin Terveysliikunnassa tapahtuu -osiota ja juttuja tapahtumista.

Juttujen sisällöltä toivottiin perusteluja omalle työlle, uusimpien tutkimustulosten välittämistä, asiantuntijuutta ja hankkeiden kompastuskivienkin nostamista esiin. Lehdellä on ollut merkitystä erityisesti hankkeiden perustamisessa, hanketuen hakemisessa sekä tutustuttamisessa KKI-materiaaleihin ja -tapahtumiin.

LUKIJATUTKIMUS Lukijoiden mielipidettä Kipinät-lehdestä kysyttiin lukijatutkimuksella, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä huhti–toukokuussa 2011.

4

lukijatutkimus 2011

80 34% 40% 53% 73% %

piti asiantuntijaartikkeleita mielenkiintoisimpana säilyttää lehden mielenkiintoisimmat jutut antaa lehden luettuaan eteenpäin käyttää aikaa lehden lukemiseen 15–30 minuuttia lukijoista lukee lehden heti sen ilmestyttyä.

68%

32%

185

vastausta

Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari järjestetään 15. marraskuuta 2012 Helsingissä Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A). Seminaarin teemana on elinympäristön kehittäminen päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan kannustavaksi.

Alueelliset ELY-keskusten järjestämät seminaarit pidetään Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

Kuva: Studio Juha Sorri

Elämyksellä on nimi – Kunnon Laiva Kunnon Laiva risteilee jälleen Helsinki–Tukholma-välillä vuonna 2013 23.–25. elokuuta. Risteilyn ohjelman teemana on elämyksellisyys.

KKI-Päivät 2013 Turussa Vuoden 2013 KKI-Päivät järjestetään 14.–15. maaliskuuta Turussa. Päivien teemoja ovat • • •

Leikaten vai liikkuen: miten ylipainoa hoidetaan?

Kansanvalistusta ja kampanjointia; meneekö viesti perille?

Liikunnan asema uudessa kuntakentässä

5

Teksti: Anna Suutari Kuvat: KKI-ohjelma , Pasi Ruotsalainen

KKI-ohjelman vuosipäivää vietettiin 24. tammikuuta Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa. Tilaisuudessa palkittiin kolme KKI-tukea saanutta paikallishanketta esimerkillisestä työstä terveysliikunnan edistämiseksi. Palkinnon saivat Inarin Yritys ry:n Inarin Ikipojat -hanke, Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun koordinoima, useita paikallisia metallialan yrityksiä aktivoinut Metalli liikkuu -hanke sekä osana Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkihanketta toteutettu Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Keski-ikäisten hiukset – Paluu nuoruuteen -hanke. Lisäksi KKI-ohjelma palkitsi Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin vuoden 2011 liikkumisympäristön edistämistekona. Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Ministerit Arhinmäki ja Guzenina-Richardson yhdessä KKI-ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja Riitta Kaivosojan kanssa toivottivat vieraat tervetulleiksi juhlaan.

KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja, viime vuonna liikunta-asiainneuvoksen virasta eläkkeelle siirtynyt Timo Haukilahti vastaanotti KKIVuosipäivässä liikuntaneuvoksen arvonimen. Haukilahtea arvonimityksestä onnittelivat ministeri Paavo Arhinmäki, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin hallituksen puheenjohtaja Asko Malinen, varapuheenjohtaja Anna-Leena Sahindal sekä Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n pääsihteeri Janne Ollikainen.

Juttu palkitusta Inarin Yrityksen Inarin Ikipojat -hankkeesta tämän lehden sivulla 10 ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektista sivulla 18. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Keskiikäisten hiukset – Paluu nuoruuteen -hankkeesta on kirjoitus Kipinät-lehdessä 2/2011 sivulla 25. Metalli liikkuu -hankkeesta puolestaan on kerrottu Kipinätlehdessä 2/2009 sivulla 6.

6

Palkittujen hankkeiden edustajat yhteiskuvassa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin, opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Risto Järvelän, KKI-ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulaisen sekä KKI-ohjelman puheenjohtaja Riitta Kaivosojan kanssa.

Smolnan upeat tilat tarjosivat mukavat puitteet päiväkahvien nauttimiseen ja tuttujen tapaamiseen tilaisuuden päätteeksi. Kuulumisia vaihtamassa UKK-instituutin koulutussuunnittelija Taru Poukka (vas.) sekä projektipäällikkö Terhi Koivumäki ja liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila Sydänliitosta.

Laulaja Johanna Försti viihdytti KKI-Vuosipäivän yleisöä svengaavalla tyylillään.

Förstin esitys innosti juhlaväen rytmikkäisiin taputuksiin, ja kuultiinpa tilaisuudessa jopa yhteislaulantaa.

7

Ulkoilu luonnossa on hyvinvoinnin lähde Runsas kolmannes kaikesta aikuisten vapaa-ajan liikunnasta tapahtuu luonnossa. Luontoympäristö tuottaa ulkoilijoille psyykkistä hyvinvointia enemmän kuin rakennettu ulkoympäristö. Vahvimpia elpymiskokemuksia saadaan liikuttaessa metsä- tai peltoympäristöissä vesistön tuntumassa.

Rakennetussa ympäristössä, kuten kävely- ja pyöräteillä tai ulkoliikuntapaikoilla, liikkuminen ei tuonut yhtä voimakkaita elpymiskokemuksia kuin luonnossa liikkuminen. Toisaalta sisäliikuntatiloissa saatiin yhtä vahvoja elpymiskokemuksia kuin luonnossa liikuttaessa. Luonnossa vahvimmat elpymiskokemukset syntyivät metsä- tai peltoympäristöissä, jotka sijoittuivat veden äärelle.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) koordinoima Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi -tutkimus (LVVI) tehtiin ensimmäisen kerran 1998–2000 ja toisen kerran 2009–2010. Uusimman tutkimuksen tarkoituksena oli antaa ajantasainen kuva aikuisväestön ulkoilusta ja luonnon virkistyskäytöstä sekä niiden muutoksista vuosikymmenen aikana.

Aikuisväestö ulkoilee keskimäärin 2–3 kertaa viikossa, ja ulkoilukertoja kertyy vuodessa noin 170. Tavallisimpia ulkoilutapoja ovat kävely tai sauvakävely, koiran ulkoiluttaminen, pyöräily, maastohiihto, juoksulenkkeily ja lasten kanssa ulkoilu.

Suhteellisesti eniten suosiotaan ovat kasvattaneet vuosikymmenen aikana juoksulenkkeily, retkiluistelu, lumikenkäily ja golf.

Jumppa ei pelasta istumatyöläistä Hyvä kunto tuo mukanaan parempaa terveyttä, ja liikuntaa suositellaankin harrastettavaksi useana päivänä viikossa, mikäli haluaa kuntonsa kohoavan. Vaikka liikkumalla voi parantaa terveyttä, runsas päivittäinen istuminen on kuitenkin terveysriski kuntoliikuntaharrastuksesta huolimatta.

Aikaisemmin ei ole ollut selvää, miten nämä kaksi fyysisen aktiivisuuden ääripäätä vaikuttavat toisiinsa. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa etsittiin vastausta tähän kysymykseen.

Tutkimuksessa verrattiin 27 suomalaisen miehen ja naisen, aikuisen ja ikääntyneen kahta päivää: päivää, jolloin he harrastivat jotain liikuntaa, ja päivää, jolloin liikuntaa ei harrastettu lainkaan. Lihasaktiivisuutta ja sykettä mittaamalla havaittiin, että vaikka 30–150 minuutin liikuntakerta lisäsi energiankulutusta, se ei vähentänyt lihasten inaktiivisuutta eli istumisaikaa. Miesten ja naisten välillä ei ollut eroja eri aktiivisuustasoilla vietetyssä ajassa.

Tutkimuksen tiedot Taija Finni, Piia Haakana, Arto Pesola, Teemu Pullinen (2012) Exercise for fitness does not decrease the muscular inactivity time during normal daily life. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. doi: 10.1111/j.1600-0838.2012.01456.x http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0838.2012.01456.x/abstract

Passiivisista nuorista huonokuntoisia aikuisia Aktiivisen elämäntavan jatkuminen lapsuudesta aikuisikään on keskeinen tavoite lasten ja nuorten liikunnassa. Nykyisin vain osa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu fyysisen kuntonsa ja terveytensä kannalta riittävästi.

LitL Pertti Huotari selvitti väitöstutkimuksessaan muutoksia nuorten fyysisessä kunnossa 25 vuoden aikana. Lisäksi hän selvitti, miten nuoruusiän fyysinen kunto ja liikunta-aktiivisuus ennustavat aikuisiän liikunta-aktiivisuutta ja koettua fyysistä kuntoa.

Aikavälivertailu osoitti nuorten kestävyyskunnon heikentyneen 25 vuoden aikana. Toisaalta nuorten lihaskunto oli hieman parantunut.

Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että nuoruusiän liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Erityisesti aktiivinen liikkuminen nuoruusiän loppupuolella 16–18-vuotiaana oli tärkeää aikuisiän aktiiviseen liikkumisen kannalta. Vähän liikkuvat nuoret kokivat aikuisena kuntonsa heikommaksi ja liikkuivat vähemmän kuin liikunnallisesti aktiiviset nuoret. Lisäksi nuoruusiän huono kunto ennusti huonoa koettua kuntoa aikuisuudessa.

Lähteet Korpela K & Paronen O. Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa: Sievänen T & Neuvonen M. toim. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Vantaa: Metlan työraportteja 212, 2011, s. 80–89. www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi

8

Julkaisu Huotari P., Physical fitness and leisure-time physical activity in adolescence and in adulthood – A 25-year secular trend and follow-up study. LIKES – Research Reports on Sport and Health 255, 104 s., Jyväskylä 2012, ISSN 0357-2498, ISBN 978-951-790-308-1.

Tommi Vasankari johtaja, UKK-instituutti

Joko olisi aika purkaa passiivisuutta?

Kolumni

Vuosikymmenien ajan Suomessa on panostettu liikunnan lisäämiseen erilaisissa hankkeissa ja liikuntainterventioissa. Erityisesti kohderyhmänä ovat olleet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, mutta yleensä kuitenkin jonkin verran liikkuvat henkilöt. Jonkin verran liikkuvien valitsemista kohderyhmäksi on perusteltu ajatuksella, että jo hieman liikkuvia on helpompi saada liikkumaan lisää. Toisaalta täysin liikkumattomien liikuntaan kannustamista on pidetty liian vaativana haasteena, koska heitä ei liikunta kiinnosta.

Viime vuosina tutkittu tuore tieto liikkumattomuuden terveyshaitoista on johtanut pohdintoihin, kumpi on terveyden kannalta merkittävämpää, liikunnan edistäminen vai liikkumattomuuden vähentäminen. Tutkimustulokset korostavat runsaan istumisen itsenäistä liikuntaharrastuksesta ja muusta liikunnasta riippumatonta roolia terveyden menettämisen riskitekijänä. Tiedämme, että henkilö, joka ylittää nykyiset fyysisen aktiivisuuden suositukset, mutta toisaalta istuu kroonisesti, on suurentuneessa riskissä kuolla keskeisiin elintapasairauksiin. Perustellusti voidaankin kysyä, joko olisi passiivisuuden purkamisen hankkeiden aika.

Toimenpiteet, jotka synnyttävät fyysisen aktiivisuuden suositusten kriteerit täyttävää liikuntaa, eivät välttämättä ole samoja toimenpiteitä, joita tarvitaan passiivisuuden, istumisen, vähentämiseen. Ohjatun liikunnan lisääminen työyhteisöissä tai vapaa-ajan uusi liikuntaharrastus eivät välttämättä vähennä istumista. Istumisen vähentäminen vaatii opittujen arjen passiivisten tapojen ja tottumusten muuttamista. Valitettavasti nämä tavat istuvat meissä aika sitkeästi.

Istumatyötä tekevän kohdalla passiivisuuden poistotalkoot voisi aloittaa pohtimalla keinoja vähentää työpäivänaikaista istumista. Säädettävät pöytätasot mahdollistaisivat työskentelyn myös seisten. Suositeltavaa voisi olla myös erilaisten työtämme tukevien apuvälineiden, kuten tulostimien, sijoittaminen normaalia kauemmaksi siten, että niiden luokse pääseminen edellyttäisi askelia. Taukotila ja työpaikkaruokala saisi sijaita pienen kävelymatkan päässä. Työpäivään voisi myös kuulua säännölliset lihaksia venyttävät muutaman minuutin ohjatut tuokiot. Nämä toimenpiteet eivät todennäköisesti vähentäisi työn tuottavuutta, vaan päinvastoin lisäisivät vireystilaamme.

Passiivisuutta pitäisi purkaa myös kaikista matkoista ja vapaa-ajasta. Jäämällä yhden pysäkin liian aikaisin bussista ja kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyitä matkoja, voi huomaamatta lisätä arjen aktiivisuutta. Tietokoneiden, TV:n ja pelien käytölle olisi hyvä laittaa maksimikäyttöaikoja, sillä tekemisen puute ajaa meitä usein istumista aktiivisempiin toimintoihin. Näinhän käy esimerkiksi mökillä, jossa normaalien arjen toimintojen suorittamiseksi täytyy nähdä enemmän vaivaa.

Passiivisena vietettyä aikaa voidaan nykyisin myös mitata suhteellisen luotettavasti kiihtyvyysmittareilla. Passiivisuuden vähentymistä voi siis myös mitata. Ehdotankin, että liikuntaan kannustajat, kuten personal trainerit panostavat enemmän arkiaktiivisuuden neuvontaan ja muuttavat nimikkeensä ”passive breakersiksi”.

Istumisen vähentäminen vaatii arjen tottumusten muuttamista

9

Teksti: Noora Moilanen Kuvat: Pasi Ruotsalainen

Liikuntahanke loi yhteisöllisyyttä Inarissa Inarilaiset miehet ovat aktivoituneet palkitun terveysliikuntahankkeen kautta lenkki­ poluille ja laduille. Inarin Ikipojat -nimeä kantava ryhmä on noussut kyläläisten huulille ja kantanut oman kortensa kekoon kaikkien inarilaisten liikuttamiseksi.

Pienellä kirkonkylällä yhteisöllisyys on merkittävä voimavara. Inarin Yrityksen KKI-Vuosipäivänä palkitussa Inarin Ikipojat -hankkeessa on osoitettu ansiokkaasti, kuinka vähillä resursseilla voidaan edistää pienessä kunnassa merkittävästi terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeessa on myös menestyksekkäästi laajennettu urheiluseuran toimintaa terveysliikunnan osa-alueelle.

– Toiminnalle on ollut olemassa selvä tilaus. Inarissa ei ole ollut aikaisemmin miehille, eikä naisillekaan, suunnattua terveysliikuntaa. Järjestetty toiminta on ollut pääasiassa nuorille ja sekin kilpaurheilua eli terveyttä edistävään liikuntaan ei ole suunnattu voimia, Inarin Yrityksen varapuheenjohtaja Kari Kyrö kertoo lähtötilanteesta.

Kyrö osallistui syksyllä 2010 Rovaniemellä järjestettyyn SuomiMies-seminaariin, jossa syntyi lopullinen ajatus hankkeen perustamisesta ja siitä, miten toimintaa voisi lähteä toteuttamaan.

Aktiivit keskeisessä roolissa Suhtautuminen hankkeeseen oli aluksi hieman varauksellista, mutta muutaman miehen lähdettyä mukaan alkoi ryhmän koko hiljalleen karttua. Toiminnasta tiedotettiin muun muassa paikallislehdessä ja internetissä, mutta parhaana tiedotuskanavana toimi pienellä kylällä perinteinen puskaradio.

Tavoitteena hankkeessa on ollut, että toimintaan on helppo tulla mukaan, eikä siihen vaadita huippuvälineitä. Lajeina ovat olleet talvella kuntosali ja alueelle hyvin sopiva hiihto. Kesällä jalka on kuljettanut Ikipoikia niin sauvakävellen, lenkkeillen kuin palloa pelaillen.

Muutaman innostuneen toimijan omalla aktiivisuudella on ollut ratkaiseva merkitys hankkeen onnistumisessa ja inarilaisten miesten terveyden edistämisessä. Ryhmän toiminnan ylläpitäminen vaatii Kyrön mukaan jutustelua ja muistuttamista. Yhteisistä hiihtolenkeistä onkin tiedotettu viikoittain paikallislehdessä.

10

Keskeisestä roolistaan huolimatta Kyrö ei halua tituleerata itseään ryhmän vetäjäksi.

– Olen ollut mukana auttamassa suksien laittamisessa ja vaimo on keitellyt meille hiihtolenkin aikana lämpimät mehut. Ennemminkin se on ollut sellaista yhdessä jutustelua ja vitsailua esimerkiksi siitä, miten suksi on kulkenut. Keväällä mahdollisesti otetaan mukaan uusia lajeja, jolloin saatan olla ohjaavassakin roolissa, koska minulla on valmennustaustaa.

Talkoista kuntoa ja yhteistä hyvää Ikipoikien porukkaan on lähtenyt niin liikunnallisesti passiivisia kuin sydän- ja verisuonisairauden kanssa kamppailevia. Hankkeen aikana muodostui pieni joukko aktiiveja, jotka ovat jatkaneet yhteisiä hiihtolenkkejä ja kuntosalikäyntejä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Osalla liikuntaharrastus on jatkunut itsenäisesti.

– Miehet ovat olleet mielissään siitä, että on tullut lähdettyä liikkeelle ja kestävyyskunnon koheneminen on koettu todella positiivisena, Kyrö toteaa.

Myös latujen huoltaminen on ollut hankkeessa merkittävässä roolissa. Latuja on hoidettu yhdessä kunnan, paikallisten yrittäjien ja Metsähallituksen kanssa. Painavan lumen ja välineiden liikutteleminen on hyvää liikuntaa, ja samalla on edistetty muiden kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia.

Osittain hankkeen onnistuneen nimen vuoksi sana aktiivisesta porukasta on levinnyt kylällä. Ikipojat ovat saaneet kutsuja muihinkin talkoisiin, kuten koulun hiihtokilpailuihin toimitsijatehtäviin. Kyrö näkee kaikenlaisen aktiivisuuden positiivisena asiana sekä miesten itsensä että kyläyhteisön kannalta.

– Jos vertailukohtana on se, että miehet olisivat kotonaan, tulee talkoissa siihen nähden paljon liikuntaa.

Hankkeen onnistumiset: + toiminta saatiin polkaistua liikkeelle + miehiä saatiin lähtemään mukaan ja väkimäärä hiljalleen kasvoi + toiminnan säännöllisyys

Hankkeen haasteet: - vakiovetäjän puuttuminen - resurssit jatkuvuuden takaamiseksi rajalliset

Jatkuvuus haasteena Toimiminen pienellä paikkakunnalla ei vaadi suuria resursseja, mutta hankkeessa on jouduttu kohtaamaan myös haasteita.

– Kuten KKI-Vuosipäivän kiitospuheessani sanoin, on hienoa huomata, että pienikin voi olla kaunista. Jokainen liikkuja on tietysti arvokas, mutta todellisuus on kuitenkin se, että terveysliikuntaan panostaminen on pienellä paikkakunnalla hankalaa.

Hankkeen alkuun palkattujen vetäjien ei ollut mahdollista jatkaa ryhmän kanssa, joten toiminta jatkui talkoovoimin. Vakiovetäjän löytäminen olisi Ikipoikien toiminnan jatkumisen kannalta tärkeää. Kyrö näkee myös seurannan yhtenä keinona hankkeissa aloitetun toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

– Alkuinnostus on usein kova, mutta liikkeelle potkaisun jälkeen kaivattaisiin jatkohoitoa. En pelkää, että Inarin Ikipoikien toiminta loppuu, mutta saamalla lisää jäntevyyttä toimintaan osallistujien joukko saataisiin todennäköisesti kasvamaan.

Hankkeen palkitseminen on huomioitu sekä paikallisissa että seudullisissa lehdissä. Kyrö toivoo, että julkisuuden kautta toiminta leviää lähiseudulla.

– Esimerkiksi Ivalossa on kymmenkertainen määrä asukkaita Inariin verrattuna. Jos siellä huomataan, että tällainen hanke on vedetty onnistuneesti läpi ja on saatu kansallista arvostusta, toivottavasti se rohkaisee käynnistämään vastaavaa toimintaa.

– Vaikka pienellä paikkakunnalla ei voidakaan saada valtavaa ryntäystä aikaan, voidaan julkisuuden kautta vaikuttaa asenteisiin ja ajatuksiin, Kyrö muistuttaa.

Lisätietoja Inarin Yritys ry, varapuheenjohtaja Kari Kyrö, puh. 0400 398 984, karikyro@gmail.com

11

Teksti: Noora Moilanen Kuva: Juha Sorri

Muuramen Yrittäjien KKI-hankkeessa lähestyttiin liikuntaa yhteisöllisyyden ja hyvän hengen kautta.

Kuntoilu ja hauska yhdessäolo ovat kulkeneet hankkeen ajan tiiviisti käsi kädessä, eikä kummastakaan suostuta enää luopumaan.

Yhdessä tekemisen hauskuus Muuramen Yrittäjillä on takanaan vahva ja perinteikäs verkosto. Yhteisiin rientoihin lähdetään mielellään mukaan, mikä on ollut yksi merkittävä tekijä onnistuneen liikuntahankkeen taustalla.

KKI Muuramen Yrittäjät -hankkeen puuhamiehenä on ollut kauppias Heikki Pykäläinen, joka teki itse merkittävän elämäntapamuutoksen neljä vuotta sitten. Kun KeskiSuomen Yrittäjät etsivät paikallisyhdistyksistä henkilöitä koulutettavaksi vertaisohjaajaksi, päätti Pykäläinen lähteä mukaan. Liikuttaja-koulutuksesta löytyi pontta oman liikunnallisen arjen jatkamiseen ja jakamiseen muille.

KKI Muuramen Yrittäjät -hanke esiteltiin yrittäjille ensimmäisen kerran helmikuussa 2011 teatterimatkalla Tampereelle. Osa yrittäjistä ilmoittautui välittömästi mukaan, ja toimintaa alettiin ideoida jo matkan aikana.

Myöhemmin keväällä hankkeesta järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa keskusteltiin yhdessä hankkeen sisällöstä ja lajivalinnoista.

– Vastaanotto oli todella innostunutta, joten tiesin heti, että tästä tulee hyvä juttu, Pykäläinen toteaa.

Rauhallisesti liikkeelle Hankkeen perusajatus on, että liikunnan täytyy olla mukavaa yhdessäoloa, joka tukee sosiaalista verkostoa. Lisäksi yrittäjät on haluttu saada mukaan puolisoineen.

– Ajatuksena on, että molempien lähtiessä mukaan ei puolison tarvitse harmitella kotona, että toinen on menossa.

Kyse on yhdessä tekemisestä ja siitä että pariskunnat kannustavat toinen toistaan. Jos toista ei huvita lähteä, toinen on potkimassa liikkeelle, Pykäläinen pohtii.

Yrittäjän arki on usein kiireistä ja työpäivät venyvät

12

pitkiksi. Suurimalla osalla lähtötilanne olikin liikkumisen suhteen ”plusmiinusnolla”.

– Tarkoituksena on ollut aloittaa mahdollisimman matalan kynnyksen toiminnasta ja lähteä kevyesti liikkeelle. Siksi toiminta aloitettiin vesijumpasta, joka ei rasita niveliä, vaikka olisi reilumminkin ylipainoa. Varovaisesti on sitten otettu mukaan muutakin liikuntaa, Pykäläinen kuvailee toimintaa.

Muuramen Yrittäjät kokoontuvat liikkumaan yhdessä kaksi kertaa viikossa: keskiviikkoisin vesijumpataan ja sunnuntaisin hikoillaan paikallisessa kuntokeskuksessa, Kuntoriihessä. Talven aikana on ehditty kokeilemaan monenlaista liikuntaa, kuten spinningiä, body pumpia ja zumbaa.

– Sitä mukaa, kun kunto on kohentunut, on voitu ottaa mukaan erilaisia lajeja. Tärkeintä on ollut mielenkiinnon ja mielekkyyden säilyttäminen, Pykäläinen pohtii.

Tulosta syntyy Liikuntaryhmäläisille järjestettiin syksyllä kehonkoostumusmittaus, ja Keski-Suomen Liikunta ry:stä kutsuttiin asiantuntija luennoimaan ruokavalion ja liikunnan vaikutuksesta testituloksiin.

– Ihmiset kuuntelivat todella tarkasti ja luento herätti paljon kysymyksiä. Huhtikuussa on tarkoitus järjestää uudet testit, jotta nähdään, miten kehonkoostumus on muuttunut, Pykäläinen suunnittelee.

Ilman mittauksiakin on selvää, että säännöllinen kuntoileminen on tuottanut tulosta.

– Sekä vetäjien että omaan silmään huomaa, että osallistujien kunto on talven aikana kasvanut valtavasti ja kilojakin on pudonnut verrattuna lähtötilanteeseen.

Porukassa on syntynyt hyvä henki: huumori on räisky-

nyt ja itselleen on opittu nauramaan. Entuudestaan tuttujen ihmisen kanssa itsensä likoon laittaminen on helppoa.

Monelle miehelle ajatus zumba-tunnista saattaa tuntua vieraalta, mutta KKI Muuramen Yrittäjissä tunteja on jopa toivottu lisää.

– Kankeat ukot kun oikein innostui zumbaamaan, niin kyllä siellä naurettiin vedet silmissä, Pykäläinen toteaa.

Pykäläisen mukaan hankkeen onnistuminen lähtee nimenomaan mielikuvapuolelta. Hankkeessa on tärkeää luoda puitteet sellaisiksi, että ne tukevat mukavaa yhdessäoloa.

Toisaalta hyvää henkeä ei voi mitenkään pakottaa. KKI Muuramen Yrittäjissä toiminta on ollut iloista yhdessä tekemistä, ja kunto on kasvanut siinä sivussa.

– Yksi projektimme menestykseen vaikuttaneista tekijöistä on ollut se, että meillä on ollut suorastaan loistavat vetäjät. Päävastuu on ollut fitness-ohjaaja Minna Lehtosella. Toinen ohjaaja on ollut Pia Vainikainen. He ovat luoneet porukkaamme hienoa yhteishenkeä.

vaihteessa pidettiin myös toinen tietoisku toiminnasta, minkä kautta saatiin lisää väkeä mukaan.

Yksi konkreettinen todiste onnistuneesta toiminnasta ja hyvästä tiedotuksesta onkin tasaisesti kasvanut kävijämäärä.

– Alkusyksystä kävijöitä oli 10–15. Osallistujamäärä on lisääntynyt talven aikana 20–30 kävijään, joista ei pääse enää eroon millään, Pykäläinen nauraa.

Myös sitoutuminen toimintaan on ollut korkealla, sillä kaikki liikkumaan lähteneet ovat pysyneet mukana. KKI Muuramen Yrittäjät hankkeena on jo päättynyt, mikä ei ole suinkaan tarkoittanut toiminnan loppumista.

– Ryhmät jatkuvat samalla tavalla jatkossakin. Kaikilla oli halu jatkaa ryhmien toimintaa, vaikka siihen jouduttiin laittamaan omaa rahaa, Pykäläinen kertoo tyytyväisenä.

Lisätietoja Heikki Pykäläinen, Muuramen Yrittäjät, puh. 040 770 8484, heikki.pykalainen@toimistomaailma.fi

Vakiintunutta toimintaa Pykäläinen muistuttaa tiedotuksen merkityksestä hankkeen onnistumisesta. KKI Muuramen Yrittäjien toiminnasta on tiedotettu ahkerasti nettisuvuilla ja sähköpostiviestejä on lähtenyt talven aikana kymmeniä. Huumoria on myös tiedotuksessa, jotta mukaan olisi mahdollisimman helppo lähteä.

Porukan hyvä henki on näkynyt ja kuulunut ulospäin, mikä on tuonut lisää osallistujia. Vastahakoisempien liikkujien houkuttelemiseksi on järjestetty myös muutama onnistunut tempaus.

– Talvella laitettiin viidakkorumpu pärisemään ja jaettiin toimintaan osallistuneille Haastan sinut -lappuja. Vuoden

Hankkeen onnistumiset: + kaikkien yhteinen hanke + iloinen yhdessä tekeminen

Hankkeen haasteet: - haasteita ei koeta olleen, koska tavoitteet asetettiin realistisiksi

13

Teksti: Noora Moilanen Kuvat: Ossi Gustafsson, Heli Starck

Iäkkäiden terveysliikuntaohjelman tavoitteena ikäihmisten hyvinvointi Liikunnan avulla ikääntyneen arjessa jaksaminen paranee ja mieli virkistyy.

Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa pyritään puhuttelemaan toimijoita laajalla skaalalla julkishallinnosta järjestöihin ja omaisiin ikäihmisten itsenäisen selviytymisen ja elämänlaadun lisäämiseksi.

– Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa ei ole kyse ainoastaan liikunnasta, vaan kaikista ikääntyneiden toimintaa hidastavista tekijöistä ja laajemmin koko ihmisen hyvinvoinnista, ohjelmajohtaja Elina Karvinen kertoo.

Tavoitteena on kehittää ja lisätä iäkkäille tarkoitettua liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapainosisältöistä ohjattua liikuntaa sekä arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ulkoilua. Liikkumisrajoitteisten ikäihmisten lisäksi ohjelman piiriin kuuluvat esimerkiksi muistisairauden tai masennuksen vuoksi koteihinsa eristäytyvät vanhukset.

Karvisen mukaan liikunnan hyödyistä ollaan yleisellä tasolla jo hyvin tietoisia. Siihen, että kotona olevat ikääntyneet hyötyisivät olemassa olevasta tiedosta, on hänen mukaansa vielä matkaa.

– Esimerkkinä voisi sanoa, että iäkkäiden liikuntaryhmiä ei lopetettaisi kesän ajaksi, jos tilanne olisi hyvin tunnistettu. Liikkumattomuus on iäkkäille erityisen haitallista, ja samalla katkeavat sosiaaliset kontaktit, Karvinen muistuttaa.

Hankkeista hyviä toimintatapoja Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2009 järjestöt kehittivät hyviä toimintatapoja 35 hankkeessa eri

14

puolilla Suomea. Kolmivuotisten hankkeiden toimintaa tuettiin tiiviillä mentoroinnilla, mistä on tullut paljon kiitosta.

– Voimaa vanhuuteen -ohjelman toimintaa, koulutusta ja materiaaleja on kehitetty yhteistyössä hankkeiden kanssa. Yhdessä tekemisen kautta molemmat osapuolet ovat saaneet ja oppineet, Karvinen kertoo tyytyväisenä.

Ydin kaikessa toiminnassa on hyvin suunniteltu, ammattilaisten tai koulutettujen vertaisten ohjaama harjoittelu. Esimerkiksi Kotituutori-toiminnassa fysioterapeutti ja vertaisohjaaja käyvät yhdessä sairaalasta kotiutuneen vanhuksen luona. Asiakas toteuttaa fysioterapeutin tekemää ohjelmaa vertaisohjaajan kanssa kymmenen viikon ajan, minkä jälkeen asiakkaita kannustetaan eteenpäin liikuntaryhmiin. Liikuntaa on yhdistetty hankkeissa onnistuneesti myös kotihoidon palveluihin.

Kuntosaliryhmien suunnittelussa on käytetty hyväksi tutkittua toteutusmallia. Sen perusteella 12 viikon nousujohteinen, vanhan ihmisen voimatasoon suhteutettu harjoittelu kaksi kertaa viikossa tuottaa huomattavaa parannusta lihasvoimaan. Harjoittelun pysyvyyttä tukevat vertaisvoimin vedetyt jatkoryhmät.

Somerolla keksittiin perustaa tyttärien ja iäkkäiden yhteisryhmät, koska myös tyttärillä lihaskunto romahtaa vaihdevuosien jälkeen.

– Iäkkäillä on matalampi kynnys osallistua, kun ryhmään ei tarvitse lähteä yksin. Samalla ratkeavat kyytiongelmat ja toiminnasta saadaan psykososiaalista hyvää omaissuhteisiin, Karvinen pohtii.

Lisää itsenäisyyttä liikunnasta

Lisätietoja

Niillä paikkakunnilla ja sivukylillä, joilla ei ole käytössä kuntosalia, on kehitetty erilaisia vaihtoehtoisia tapoja lihaskunnon kasvattamiseen. Vastusryhmissä on käytetty harjoittelussa muun muassa kuminauhoja, ja kokoontumispaikkoina ovat olleet esimerkiksi vanhat koulut ja kaupat. Rappuryhmissä lihasvoimaa on päästy harjoittamaan ympäristössä, jossa sitä todellisuudessakin tarvitaan.

Parantuneen toimintakyvyn myötä asioiden hoitaminen helpottuu ja itsenäisyys lisääntyy. Hyvien toimintatapojen kuvaukset on koottu Ikäinstituutin Hyvät käytännöt -sarjaan nimellä Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1, 2 ja 3.

Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Ohjelmajohtaja Elina Karvinen elina.karvinen@ikainstituutti.fi Puh. 040 530 2603 www.voimaavanhuuteen.fi

Kunnat mukaan toisessa vaiheessa – Ohjelman toisessa vaiheessa yhdessä oppimisen areena vahvistuu. Hankkeet kehittivät toimintatapoja, joita lähdetään nyt ottamaan käyttöön mukaan valituissa kunnissa, Karvinen kertoo.

Mukaan on otettu vuosina 2010–2012 kolmessa vaiheessa yhteensä 38 kuntaa. Kunnissa lähdetään liikkeelle kartoittamalla olemassa oleva toiminta ja sen aukkokohdat, minkä jälkeen tehdään toimintasuunnitelma hankkeissa kehitettyjen liikuntatekojen pohjalta.

– Kuntien kanssa ollaan uuden kokemuksen äärellä – nähdään, miten toimintatapojen käyttöönotto onnistuu ja kokevatko kunnat, että ne helpottavat toimintaa, Karvinen luotaa tulevaa.

Yhtenä haasteena kuntatasolla on ollut sidosryhmien osallistuminen. Karvisen mukaan vanhukset tulisi nähdä kaikkien yhteisenä intressinä.

– Vaatii tahtoa ja toistensa kuuntelemista, että voidaan hyödyntää olemassa olevia resursseja paremmin. Tulevaisuudessa ikääntyneiden määrä kasvaa, jolloin toimintakyvyn ja kotona asumisen edistäminen ovat entistäkin merkittävämmässä asemassa.

Tietoisuus ja kiinnostus kasvussa Karvinen muistuttaa, ettei ole olemassa yhtä mallia, joka toimisi kaikilla paikkakunnilla. Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö tulee kuitenkin olemaan tärkeässä roolissa kaikissa kunnissa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen järjestöjen merkitys tulee kasvamaan, sillä ne voivat ottaa koppia kasvavasta ikääntyneiden kohderyhmästä.

– Kohderyhmä ei ole sellainen, että se lukisi lehtimainoksen ja lähtisi mukaan. Asiakkaita pitää pyrkiä tavoittamaan eri toimijoiden ja kanavien kautta, Karvinen pohtii.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman kautta tiedon ja taidon määrä on lisääntynyt valtavasti kohdepaikkakunnilla. Kuntavaiheeseen oli paljon hakijoita, mikä on Karvisen mukaan hyvä merkki kiinnostuksesta ikääntyneiden liikuntaa kohtaan.

– Olemme jättäneet jalanjäljen 80 kuntaan, mutta iso joukko on vielä ulkopuolella. Toiveena on tietysti, että tietoisuus tästä leviää ja laajenee.

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää iäkkäiden suomalaisten hyvinvointia liikunnan avulla. Toimenpideohjelma koskee 60 vuotta täyttäneitä, nykyisten liikuntasuositusten mukaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ikäihmisiä.

Kolme kohderyhmää ovat eläkkeelle siirtyvät, joiden elämäntapaan liikunta ei ole kuulunut, itsenäisesti asuvat yli 75-vuotiaat, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset.

Toimenpideohjelma on suunnattu liikuntaa järjestäville tai sille edellytyksiä luoville valtakunnallisille ja paikallisille tahoille sekä niissä työskenteleville keskeisille ammattiryhmille. Keskeisimmät toimet ovat päättäjien sitouttamisessa liikunnan edistämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.

Toimenpideohjelman on laatinut Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä Terveyttä edistävän liikunnan (Teli) -neuvottelukunnan valtuuttamana yhteistyössä EU-rahoitteisen PASEO-projektin kanssa. www.minedu.fi/OPM/julkaisut

15

Teksti: Miia Malvela ja Jarmo Heiskanen Kuvat: KKI-ohjelma

testatut

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue testasi 10 000 miestä

Miten saadaan yli 10 000 miestä vapaaehtoisesti testauttamaan kuntonsa? Lastataan rekkaan kuntotestiasema, rakennetaan ympärille hyväntuulinen tapahtuma ja kierretään Suomi.

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue tavoitti hyvin kampanjan keskeisintä kohderyhmää eli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Kuntotestien kokonaisarvion mukaan kaksi kolmasosaa miehistä sai suosituksen muuttaa tai arvioida elintapojaan.

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue esitteli uuden tavan tehdä terveydenedistämistyötä valtakunnallisesti kampanjoiden mutta paikallisesti toimien. Lukuisten yhteistyökumppaneiden, SLU-aluejärjestöjen, kaupunkien, tiedottamisen, medianäkyvyyden ja kiinnostavien rekkakiertuetapahtumien ansiosta SuomiMies seikkailee -rekkakiertue oli menestys. Lisäksi SuomiMiehen kuntotestit ovat osoittautuneet toimivaksi menetelmäksi testata ja tavoittaa miehiä.

rekkakiertue herätti keski-ikäiset SuomiMies seikkailee -rekkakiertue pysähtyi 30 paikkakunnalla touko- ja syyskuussa 2011 kannustaen miehiä liikkumaan ja parantamaan ruokailutottumuksiaan.

Oman kuntonsa testautti kaikkiaan 10 108 eri-ikäistä ja

16

-kuntoista miestä. Heistä noin 9 900 antoi suostumuksensa testitulosten tallentamiseen tutkimuskäyttöön.

Testattujen miesten keski-ikä oli 50 vuotta. SuomiMiehen kuntotestit käsittivät puristusvoimamittauksen, kehonkoostumusmittauksen, kestävyyskunnon arvion sekä tulosten yhteenvedon ja palautteen.

Tulosten perusteella ei voida vetää suoria johtopäätöksiä suomalaisten miesten kunnosta testattujen vapaaehtoisen valikoitumisen vuoksi. Tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia, mitä on viime aikoina raportoitu suomalaisten miesten ylipainosta ja kestävyyskunnosta. Alueellisia eroja ei tuloksissa ollut: itä- ja pohjoissuomalaiset miehet olivat samassa kunnossa kuin etelän ja lännenkin miehet.

Ikäjakauman ja kuntotestitulosten perusteella terveyteen, fyysiseen kuntoon ja elintapoihin liittyvät tekijät alkavat askarruttaa miehiä iän karttuessa; huoli omasta terveydestä herää 50-vuotiaana, jolloin kunto on jo ehtinyt rapistua ja vatsa kasvanut. Nuorten miesten osalta fyysisesti aktiiviset miehet ovat kiinnostuneempia testauttamaan kuntonsa sekä kiinnostuneempia elintavoistaan kuin fyysisesti passiiviset ikätoverinsa.

Punaista, keltaista ja vihreää Rekassa testatuista miehistä testien kokonaisarvion eli Kehon kuntoindeksin mukaan kaksi kolmasosaa sai suosituksen muuttaa tai arvioida elintapojaan. Kaikista miehistä huonokuntoisten osuus (punaiset) oli 21 prosenttia ja keskivertokuntoisten (keltaiset) 45 prosenttia. Hyvään kuntotestitulokseen (vihreät) ylsi kaikista miehistä 35 prosenttia.

Testauspäällikkö kannusti punaisen kuntoindeksin saaneita miehiä lisäämään liikuntaa, sillä mitä huonompi kunto, sitä nopeammin se kohoaa jo pienellä liikunnan lisäämisellä.

Kehonkoostumus: eri muuttujien keskiarvot ikäryhmittäin

ml/kg/min). Uhanalaisista miehistä (kestävyyskunto alle 35 ml/kg/min) vain 7 prosenttia ilmoitti olevansa liikuntaaktiivisuudeltaan korkeita tai huippuja eli liikkuvansa terveytensä kannalta riittävästi.

Puristusvoimatulokset jakautuivat odotetusti lähes kolmanneksittain heikohkoihin punaisiin, keskivertokeltaisiin ja vahvoihin vihreisiin. Puristusvoimatuloksella on ennustearvoa, sillä tutkimusten mukaan heikoimman neljänneksen tulos ennustaa eläkeiän toimintakykyä alentuneeksi ja jopa riskiä ennenaikaiseen kuolemaan.

Motivoivat ja kannustavat testit

Painoindeksin, vyötärönympäryksen, rasvaprosentin sekä viskeraalirasvan alan keskiarvot eri ikäryhmissä 25–64-vuotiailla miehillä.

Kehonkoostumus muuttuu Testattujen miesten painoindeksi ei noussut 35 ikävuoden jälkeen. Sen sijaan kehonkoostumusta kuvaavat tekijät, vyötärölihavuus ja rasvan suhteellinen osuus kehon painosta, kasvoivat suorassa suhteessa iän karttuessa, kun asiaa tarkastellaan poikkileikkauksena. Lisäksi testatuilla miehillä lihasmassa ja puristusvoima heikkenivät 50 ikävuoden jälkeen.

Painoindeksiä käytetään yleisesti ylipainon mittarina, mutta arvo ei yksilötasolla kerro kehonkoostumuksesta tai keskivartalolihavuudesta, vaikka se soveltuisikin isojen väestömassojen painon arviointiin. Suomessa ei tiettävästi ole näin laajaa väestöotosta, jossa olisi todettu, miten kehonkoostumus muuttuu eri ikäryhmissä.

Rekkakiertueen suosion ja jo aiemmin tehtyjen SuomiMiehen kuntotestien palautteen pohjalta voidaan mittauspatteristoa pitää hyvänä menetelmänä testata ja tavoittaa huonokuntoisia miehiä.

SuomiMiehen kuntotestien ideana on, että testaaminen ja testipalaute kannustavat ja motivoivat elämäntapamuutoksiin. Humoristisen ja rennon otteen lisäksi keskeisenä ajatuksena on testattavan arvostus. Kehnoistakaan tuloksista ei moitita, vaan etsitään jokaisen arkeen istuvia pieniä tekoja, joilla kunto tai ravintotottumukset kohentuvat.

Kokemusten perusteella miehet ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä saamaansa testauspalveluun, ohjaukseen ja konkreettisiin omakohtaisiin vinkkeihin. Rekkakiertueella kuntotestaus oli nopeaa ja sujuvaa. Testien kokonaismäärä oli suuri suhteessa käytettyyn aikaan. Lisäksi samalla koottiin tärkeää mittaustietoa suomalaisista miehistä.

Lisätietoja Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti. Maksuton KKI-materiaali.

Kestävyyskunnoltaan uhanalaiset Tämän aineiston SuomiMiehistä 63 prosentilla kestävyyskunto (yli 35 ml/kg/min) riittää keskiraskaiden töiden tekemiseen. Heitä on odotetusti eniten nuorimmassa ikäryhmässä (92 %) ja vähiten vanhimmassa ikäryhmässä (45 %).

Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua se, että terveys ja fyysinen kunto ovat usein yhteydessä sosio-ekonomiseen asemaan.

Huomioitavaa on, että 29 prosenttia kaikista miehistä (kestävyyskunto 28–35 ml/kg/min) on uhassa pudota terveytensä kannalta liian heikkokuntoisten ryhmään.

Kaikkiaan 37 prosentilla testatuista miehistä on kestävyyskuntonsa perusteella huolestuttava tilanne oman terveytensä kannalta. Huolta lisää myös se, että suurin osa näistä miehistä liikkuu erittäin vähän. Heikoimman kestävyyskunnon miehistä 61 prosenttia ilmoitti liikuntaaktiivisuudekseen ”matala”, samoin kuin 47 prosenttia hieman parempikuntoisista miehistä (kestävyyskunto 28–35

17

Elinympäristömme kehittäminen hyvinvointia edistäväksi Terveys on elämän tärkeimpiä arvoja. Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää, jotta yhteinen päämäärä, kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, toteutuu. Elinympäristömme kehittäminen kansalaisten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa lisääväksi vaatii monen eri tahon toimijan panostuksen. Ympäristö liikuttaa -palsta esittelee tässä ajankohtaisia toimia kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi.

Poimintoja Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta: •

•

•

•

• • •

18

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.

Entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa.

Työmatkaliikennettä, joukkoliikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta on parannettava arjen sujuvan liikkumisen turvaamiseksi.

Kehitetään määrätietoisesti pyörä- ja kävelytieverkostoa ja edistetään kävely- ja pyöräilystrategian toimenpiteitä.

Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä.

Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla.

Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittäminen vaatii laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, todetaan hallitusohjelmassa.

Teksti: Liisamaria Kinnunen Kuvat: Bjarke Strøm

Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää (PYKÄLÄ) Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen vetämä tutkimus- ja kehitysprojekti, PYKÄLÄ II, selvittää muun muassa pyöräilyn potentiaalia Suomen kaupungeissa, kartoittaa eri käyttäjäryhmien tarpeita pyöräilyn kehittämiselle, määrittää edellytykset kävelykeskustojen sekä muiden kävelyalueiden elinvoimaisuudelle sekä tutkii kävelykatujen vaikutuksia liike-elämälle. PYKÄLÄ II on jatkoa vuosien 2009–2011 PYKÄLÄ-projektille, jonka tuotoksena julkaistiin kaksi kirjaa työkaluksi Suomen kuntiin ja hallintoon niin suunnittelijoille kuin päätöksentekijöillekin.

julkaisut: http://www.tut.fi/verne/ parhaat-eurooppalaisetkaytannot-pyorailyn-jakavelyn-edistamisessa/ http://www.tut.fi/verne/ pyorailyn-ja-kavelynedistaminen-suomessa/

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020

KKI-olosuhdekehittämishankkeet 2012–2013

Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen edellyttää tiivistä yhteistyötä niin valtion, kuntien, järjestöjen kuin yksityisen sektorin kesken. Liikenneviraston julkaiseman kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman taustalla on kävelyn ja pyöräilyn strategia, joka nostaa yhdeksi tavoitteeksi lisätä kävely- ja pyöräilymatkojen määrää 20 prosenttia sekä vähentää henkilöautoliikennettä. Ihmisiä kannustetaan pyöräilyyn tai kävelyyn, ainakin osana arjen matkaketjua.

Nyt valmistunut toimenpidesuunnitelma on jaoteltu neljään kokonaisuuteen, joita ovat asenteisiin vaikuttaminen, infrastruktuuri, yhdyskuntarakenne sekä hallinnon rakenne ja lainsäädäntö. Toimenpidesuunnitelma on monen tahon yhteinen linjaus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvittavista toimista.

Viisailla liikkumisvalinnoilla pystytään edistämään arjen fyysistä aktiivisuutta kehittämällä olosuhteita ja vaikuttamalla asenteisiin. KKI-ohjelma on mukana neljässä Liikkumisen ohjauksen hankkeessa, joissa kaikissa tavoitteena on kehittää uudenlaista toimintaa arjen liikkumisvalintoihin kävelyä ja pyöräilyä edistäen.

Toimenpidesuunnitelma: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ ls_2012-02_kavelyn_ja_pyorailyn_web.pdf

Viisaiden liikkumisvalintojen edistäminen – Liikkumisen ohjauksen T&K-ohjelma 2012–2013 Valtakunnallinen Liikkumisen ohjauksen ohjelma 2012– 2013 jatkaa vuonna 2010 käynnistettyä ensimmäistä valtakunnallista liikkumisen ohjauksen ohjelmaa. Nyt kaksivuotiseen T&K-ohjelmaan on valittu 13 hanketta. Liikkumisen ohjauksen ohjelmaa koordinoi Motiva, ja sitä rahoittavat liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, ympäristöministeriö ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Jaossa oli 460 000 euroa kahden vuoden työhön. Rahoitukseen osallistuu myös kuntia. Eri toimijoiden ja hallinnonalojen edustajista koostuvat ohjausryhmät tuovat poikkihallinnollista asiantuntemusta hankkeisiin.

– Kotimaan liikenne tuotti vuonna 2010 noin 13,25 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Valitettavasti päästöt kääntyivät kasvuun vuonna 2010, kertoo Matti Holopainen Liikennevirastosta. Viisaita liikkumisvalintoja edistävä ohjaustyö on yksi keino vähentää päästöjä.

Painopisteet hankeohjelmassa ovat pyöräilyn edistämisessä, vapaa-ajan liikkumisessa ja työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa.

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin – yhteistoimintamalli lähiasiointireittien kehittämiseksi (Helsinki) Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla parannetaan jalankulku- ja pyöräilyreittejä sekä kehitetään asiointiympäristöjen arkiliikkumista ja asiointimahdollisuuksia yhteistyössä Pohjois-Haagan asukkaiden, paikallisten yrittäjien ja kaupungin kanssa.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (Joensuu) Joensuun seudulle tehdään konkreettinen, asenteisiin, liikkumistottumuksiin sekä toimintaympäristöön vaikuttava koordinoitu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Hankkeen painopiste on asenteisiin ja motivaatioon sekä kävelyn ja pyöräilyn arvostukseen vaikuttamisessa. Tavoitteena on aikaansaada erilaista kävelyä ja pyöräilyä edistävää ja näkyväksi tekevää toimintaa. Työ toteutetaan osana Joensuun kävely- ja pyöräilystrategiatyötä.

Sairaala-alueiden viisas liikkuminen – pilottina Meilahden sairaala-alue (Helsinki) Hankkeessa selvitetään keinoja Meilahden sairaala-alueen pysäköintipaikkojen kysynnän hillitsemiseksi edistämällä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla.

Hankkeen alussa toteutetaan työmatkaliikennetutkimus työntekijöiden liikkumistottumuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustulosten perusteella määritetään konkreettisia toimenpiteitä.

Hyvä työpaikka pyörällä (pääkaupunkiseutu) Hankkeen tavoitteena on sitouttaa pääkaupunkiseudun työpaikkoja kehittämään työmatka- ja työasiapyöräilyolosuhteita. Hankkeessa tehdään työpaikkoihin yrityskäyntejä, joissa kerrotaan työpyöräilystä ja sen mahdollisuuksista ja eduista Helsingin alueella. Tavoitteena on saada työntekijät käyttämään polkupyörää yksityisautoilun sijaan.

Lisätietoja: www.motiva.fi/liikkumisenohjauksenohjelma

19

Teksti: Sari Kivimäki, Katariina Tuunanen Kuvat: Jiri Halttunen

Liikkujan Apteekki -kiertue tuo liikuntaa asiakastyöhön Liikkujan Apteekki -hanke on KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestöjen yhteistyössä toteuttama kehittämishanke. Hankkeen päämääränä on sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia sekä tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita. Liikkujan Apteekki -konseptia kehitettiin kaksivuotisilla alueellisilla pilottihankkeilla, ja nyt Liikkujan Apteekin kokemuksia ja toimintamuotoja levitetään valtakunnallisiksi.

KKI-ohjelma, Apteekkariliitto, Hengitysliitto ja SLU-aluejärjestöt järjestävät yhteistyössä apteekkariyhdistysten kanssa Liikkujan Apteekki -koulutuskiertueen apteekkihenkilökunnalle syksyllä 2012.

Koulutuskiertueen tavoitteena on tarjota tietoa terveysliikunnasta, antaa työkaluja terveystottumusten puheeksi ottamiseen asiakaspalvelutilanteessa sekä käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken. Koulutuspäivä pyrkii tuomaan esille keinoja, miten voidaan tukea asiakkaan onnistumista elämäntapamuutoksessa ja miten liikunnasta voidaan kehittää lisäarvo apteekin palveluihin.

Asiantuntijoita ja yhteistyötä Kuudellatoista paikkakunnalla toteutettavan koulutuspäivän teemoina ovat liikunta terveyden edistäjänä, terveyttä edistävä asiakastyö, kansanterveysjärjestöt apteekkien yhteistyökumppanina sekä Liikkujan Apteekki -toimintamalli ja -kokemukset.

Koulutuspäivä toteutetaan iltapäiväkoulutuksena ja se on maksuton. Neljä ja puolituntisen koulutuspäivän aikana kuullaan asiantuntijaluentoja muun muassa lääkäriltä, psykologilta sekä liikunnan suunnittelijoilta ja toteuttajilta.

Tilaisuuksiin toivotetaan tervetulleiksi apteekkihenkilökunnan lisäksi kaupungin liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö sekä kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistyksien liikuntaa koordinoivat henkilöt. Näin koulutus antaa apteekeille mahdollisuuden verkottua paikallisten terveysliikuntatoimijoiden kanssa.

20

Konsepti kehittyy Liikkujan Apteekki -konseptia kehitetään luomalla apteekeille kriteerit, jotka kuvastavat terveyttä edistävän liikunnan näkyvyyttä apteekin jokapäiväisessä asiakaspalvelutyössä. Jatkossa, kun kriteerit toteutuvat käytännössä, apteekki voi kutsua itseään Liikkujan Apteekiksi.

Kriteereistä apteekit saavat kehittämisideoita suunnitelmiensa tueksi.

Yhä useampien apteekkien lähtiessä mukaan Liikkujan Apteekki -toimintaan, tulee verkostoyhteistyö käynnistymään ja syvenemään SLU-aluejärjestöjen, apteekkien, kuntien ja kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistysten kesken. Yhteistyö tulee näkymään konkreettisena toimintana muun muassa apteekkien testi- ja teemapäivinä.

Jatkossa apteekkihenkilökunnalle järjestetään liikunnan täsmäkoulutusta. Koulutuksellinen yhteistyö jatkuu myös Apteekkariliiton kanssa astma- ja diabetespalveluun erikoistuvien koulutuksen osalta (terveysliikuntamoduuli).

Lisätietoja Tarkempia tietoja Liikkujan Apteekista sekä materiaalit sähköisessä muodossa löydät KKI-ohjelman verkkosivuilta: www.kki.likes.fi Liikkujan Apteekki Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, sari.kivimaki@likes.fi, puh. 0400 247 444

Esimer kki Liik kujan -koulu Ap tee t uspä kki ivä s tä

Kiertueen aikataulu 4.9. Jyväskylä 11.9. Rovaniemi 12.9. Kuusamo 13.9. Kajaani 14.9. Kuopio 18.9. Joensuu 19.9. Mikkeli 20.9. Lappeenranta 21.9. Kouvola 2.10. Kokkola 3.10. Seinäjoki 4.10. Tampere 9.10. Lahti 10.10. Hämeenlinna 11.10. Helsinki 15.10. Salo

Liikkujan Apteekki

Haluatko elämänlaatua?

Haluatko lisätehoa lääkehoitoon?

Löydä lääke nimeltä liikunta!

apteekki kortti kopio 5.indd 1

Rovaniemi Kuusamo

Kajaani Kokkola

Kuopio

Seinäjoki

Joensuu Jyväskylä Mikkeli

Tampere Hämeenlinna

Lahti Lappeenranta

Salo Helsinki

Kouvola

13.00 K oulutu ksen a vaussa 13.15 L nat iikunta tervey 14.15 T den ed erveyt istäjän tä edis ä tävä a siakas tervey työ, stottum usten 15.15 K puhee ahvita ksi ott uko, amine n mahdo llisuus tutust 15.45 L ua näy iikkuja ttelyyn n Apte ekki -t ja -kok oimint emuks amalli et 16.30 K ansan tervey sjärjes töt apteek kien k u m 16.45 S p p a n ina LU-alu ejärjes tö terv edistä e ysliiku jänä, nnan

Liikku jan Ap teekki 17.30 K jatkos oulutu uunnit ksen p elmat äätös

Liikkujan Apteekki -materiaalitarjotin • • • • •

Liikkujan Apteekki -raportti kahden vuoden pilottivaiheesta Starttiesite uusille mukaan toimintaan lähteville apteekeille Infomateriaali uusille mukaan tuleville SLU-aluejärjestöille Julisteet, Löydä lääke nimeltä liikunta -tiskikortti, liikuntakansiot Järjestöjen, KKI-ohjelman ja kuntien liikuntamateriaali

12.12.2011 20:51:42

21

Teksti: Katri Väisänen Kuvat: Miia Malvela

Elämänmakuinen Etelä-Karjala Karjalassa käet kukkuu, sanotaan. Maaliskuisessa KKI-Katselmuksessa Imatralla kukkui käkien lisäksi reilu 120-päinen joukko liikunta- ja terveysalan ammattilaisia iloisissa jälleennäkemisen merkeissä. Seminaarin ohjelma puhutteli monilla työelämän ajankohtaisilla teemoilla. Puheenvuoroissa käsiteltiin luontoa voimavarana, työelämän tulevaisuutta, luontoliikunnan kokemuksia ja liikunnan asemaa kunnissa. Pimenevää iltaa vietettiin kaupungin vastaanotolla ulkona laavulla lohisoppaa ja nuotiopannukahveja nauttien. Samalla saattoi ihastella tulitaitelija Janne Mustosen taidonnäytteitä.

Liikuntaa kotouttamisen yhteydessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen käsitteli sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyötä. Sote-puolella toiminta keskittyy vahvasti sairauksien hoitoon. Liikunnan rooli Eksotessa on erityisesti kotouttamisen yhteydessä annettavia liikuntaohjeita ja liikuntaneuvontaa sekä myöhemmin liikunta- ja toimintakyvyn tarkastamista.

– Liikunnan roolia pitäisi saada vahvemmaksi. Emme ole siinä täysin onnistuneet, mutta toimintaa voi parantaa yhteistyön kautta.

Yhtenä yhteistyömallina Itkonen esitteli Hyvis.fi-sivuston, joka on EteläKarjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Kymenlaakson yhteinen portaali terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Elämää eletään elämällä – Ilosest ellää pittää, vaik päivää vähemmän!, huudahti valtioneuvos Riitta Uosukainen.

Uosukainen herätteli kuulijat rempseällä otteellaan pohtimaan elämäniloa. Häntä harmitti nykyinen ilmapiiri, jossa vihapuhe ja inhoaminen ovat coolia. Samalla kodeilta on kadonnut ote perheisiin, ja joka puolella päivitellään suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä koituvia ongelmia.

Terveet arvot tuntuvat olevan kadoksissa.

– Eliniän piteneminenhän on iloinen asia! Eläkkeellä ollaan pitkän aikaa. Sen pitäisi olla onni, eikä ongelma.

22

Kotivaatiota vastaan Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen esitteli onnistuneiden luontoliikunnan kokemuksien osatekijöitä.

– Motivaatio on kaiken toiminnan lähtökohta, ja sen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Jos ei ole motivaatiota, seuraa helposti kotivaatio eli jäädään kotiin makaamaan. Tulisikin löytää aina asiakkaalle se henkilökohtaisesti mielekkäin tekeminen ja toiminta.

Lappalainen korosti luonnon merkitystä kokemusoppimisessa.

Oppimisprosessi alkaa toiminnalla ja kokemuksilla luonnossa. Tätä koettua reflektoidaan ja samalla käsitellään saatuja uusia oivalluksia. Myöhemmin uusia käsityksiä kokeillaan käytännössä, minkä jälkeen kokemukset siirtyvät myös elämän muille osa-alueille.

– Luonnossa koetut elämykset jäävät lähtemättömästi mieleen ja ne tuottavat kokijalle esteettistä, toiminnallista, psyykkistä ja sosiaalista merkitystä.

Luonto elvyttää

Kuntauudistuksen haasteita

Luonnon merkitystä terveydelle tuoreimpien tutkimustulosten valossa avasi professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kasvukeskuksista läheltä kaupunkilaisia menetetään kaavoituksen vuoksi koko ajan luontoa.

Luonto on kuitenkin ihmisille tärkeää. Tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa kokonaismielialaan positiivisesti, kun viettää vuositasolla lähiviheralueille aikaa vähintään 5 tuntia kuukaudessa tai vierailee kaupunkien ulkopuolisissa luontokohteissa 2–3 kertaa kuukaudessa.

– Luonto lisää energisyyttä, keskittymiskykyä ja innostuneisuutta. Samalla se vähentää ahdistusta, väsymystä, stressiä ja ärtymystä.

Luonnolla on ihmismielelle rakennettua ympäristöä positiivisemmat vaikutukset.

– Mielipaikka on sellainen, johon ihminen hakeutuu säännöllisesti voimavaratankkaukselle. Tutkimusten mukaan luonnossa sijaitsevat mielipaikat koetaan muita paikkoja elvyttävämmiksi.

Tyrväinen kuitenkin harmittelee sellaisen laskentamallin puuttumista, jolla voitaisiin osoittaa luonnosta saatava mielihyvä lukuina.

– Ilmiö, jota ei mitata, ei ole poliittisesti olemassa. Luontonäkökulmat häviävät usein vastakkainasettelussa nykyiselle tiivistämis­kulttuurille.

Erityisasiantuntija Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitosta nosti esiin meneillään olevan ja jatkuvasti elävän kuntauudistuksen tuomat haasteet poikkihallinnollisessa toiminnassa. Trendi näyttää olevan sote-puolen yhdistäminen pystysuunnassa ja sen irrottaminen kuntaperusteisesta palvelujärjestelmästä. Kuntien omiksi palveluiksi ovat jäämässä esimerkiksi liikunta, nuorisotyö, perusopetus, päivähoito sekä tekniset ja ympäristöpalvelut. Rajapinta soten ja kuntien palveluiden välillä paksunee, jos soten rahoitusja järjestämisvastuu siirtyy toiselle organisaatiolle.

– Keskeinen ongelma on, kuinka tässä sektorimallissa pystytään asiakkaan kannalta mielekkäästi ratkaisemaan ennaltaehkäisyäkin vaativat vaikeat kysymykset esimerkiksi liikalihavuudesta, mielenterveydestä ja terveyttä edistävästä liikunnasta.

Sjöholm kannusti kuntia ottamaan terveyttä edistävän liikunnan vahvasti strategiseksi valinnaksi. Kustannuskierteiden katkaisu onnistuu parhaiten hyvinvointia ja terveyttä edistämällä. Tähän avuksi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla onkin laadittu opas ”Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa”.

23

Työelämässä kuohuu. KKI-Katselmuksessa nostettiin esiin työterveyshuollon rooli työelämän muutoksissa ja työurien pidentämisessä. Työurien pidentämiskeskustelun taustalla on lukuisia haasteita; Suomen kilpailukyky, talouden tasapaino, väestön ikääntyminen, julkisen talouden kestävyysvaje ja työeläkejärjestelmien rahoituskysymykset ovat herättäneet niin päättäjät, työnantajat kuin työntekijätkin havahtumaan työelämän rakennemuutosten välttämättömyyteen.

Tunnista työkyvyttömyyden riskit!

Teksti: Katri Väisänen Kuva: Miia Malvela

24

Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugkin mukaan ongelmiin on haettava ratkaisuja, ja ne saattavat tuntua kipeiltä. Mitä nopeammin muutoksia voidaan tehdä, sitä pienemmillä muutoksilla ehkä selvitään.

– Selvää kuitenkin tällä hetkellä on kaikille, että työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.

Työkykyä pidemmälti Väestörakenteen muutokset ovat väistämättömiä. 60-luvun pyramidimallista ollaan siirtymässä tasapaksuun tuhkauurnaan. Eläkkeiden rahoituksen kannalta optimaalista on, että työväestöä on reilusti enemmän kuin eläkeväestöä.

Seuraavan 50 vuoden aikana tuhkauurnaksi muuttuvassa rakenteessamme on eläkeläisiä enemmän kuin työntekijöitä, ja tämä malli on nykyisten eläkerahoitusjärjestelmien kannalta kestämätön.

Schugk pitääkin yhtenä merkittävänä ratkaisuna työelämän rakenneongelmiin työkyvyttömyyseläkkeiden määrän rajua vähentämistä.

– Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 63,5-vuotiaana, mutta keskiarvoa pudottavat työkyvyttömyyseläkkeet, joille jäädään 52-vuotiaana.

Tunnista ja minimoi Työkyvyttömyyden riskit tulisi oppia tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja reagoida niihin.

– Työelämässä on olemassa monia riskitekijöitä, jotka voivat johtaa työntekijän ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa näistä tekijöistä vaanii itse työssä, osa kunkin yksityiselämässä. Nämä riskit tulisi tunnistaa ja minimoida mahdollisuuksien mukaan.

– Riskitekijöihin ei suhtauduta aina vakavasti, ennen kuin keskusteluun tulee mukaan raha. Johdolle tulee osoittaa työkyvyttömyyden hinta ja tässä ennakoiva työterveyshuolto voi auttaa.

Riskien kartoittaminen kannattaa aloittaa tutkimalla työnsä ergonomiaa, työjärjestelyjä ja työyhteisön pelisääntöjä. Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen olisi hyvä malli jokaiseen työyhteisöön. Työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta on yksi merkittävä tekijä riskien kartoituksessa.

Paitsi työelämä myös vapaa-aika on muuttunut. Muutosten seurauksena mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet tasaisesti 80-luvulta lähtien työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä. Muita suurimpia sairausluokkia ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä verenkiertoelinten sairaudet.

Työterveyshuolto voi auttaa kartoittamaan terveysris-

Sopivassa työssä vaatimukset ja edellytykset ovat tasapainossa.

kejä ja laatimaan yksilöllisiä terveyssuunnitelmia. Toimenpidevastuu on luonnollisesti työyhteisöllä itsellään ja sen yksilöillä, mistä Schugk antaa esimerkin.

– Työyhteisössä voi olla myös niin sanottu musta aukko tai voimavarakuoppa. Kuoppa on työntekijä, jonka ympärillä muut voivat huonosti. Usein hoidetaan muita, mutta ei kiinnitetä huomiota tähän varsinaiseen kuoppaan, joka tulisi hoitaa. Työterveyshuolto voi havaita tämän, mutta itse työyhteisön tulee hoitaa tilanne.

Huolehdi itsestäsi Sopivassa työssä työn vaatimukset ja edellytykset ovat tasapainossa. Liian vaativa työ uuvuttaa ja toisaalta liian vähän haasteita tarjoava työ turhauttaa.

Schugk muistuttaa, että vaikka työterveyshuolto ja työnantaja ovat mukana hoitamassa työyhteisöä pienin teoin, on kukin yksilö vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja työsuunnitelmastaan.

– Johdon olisi hyvä näyttää esimerkkiä ja synnyttää työyhteisöön terveellisten elämäntapojen positiivinen joukkopaine. Terveyden edistäminen ja oma työkyky ovat kuitenkin pitkälti työntekijän itsensä vastuulla.

Terveellisten elämäntapojen lisäksi Schugk muistuttaa elämänhallinnasta ylipäätään. Riittävä palautuminen vapaa-ajalla ja vuosilomilla on tärkeää. Työn määrän ja kuorman tulee olla sellainen, ettei se häiritse työntekijän vapaa-aikaa.

– Työyhteisön tulee tukea työntekijän palautumista työtavoilla ja pelisäännöillä. Kokousajankohtien sopiminen toisen loma-aikaan tai sähköpostien lähettämisen ja lukemisen velvoittaminen vapaa-ajalla eivät useinkaan kuulu tähän palautumiseen.

Tuettu töihin paluu Työkyvyn kannalta on merkittävää, että työhön paluu esimerkiksi sairauden jälkeen on hallittu ja tuettu. Työhön paluu -ohjelma sovitaan yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tällöin työhön palaaminen on mielessä ennakoidusti ja suunnitellusti alusta alkaen.

– Töihin palaamista helpottavat esimerkiksi väliaikaiset ja pysyvät muutokset työtehtävissä, osasairauspäiväraha, työkokeilut tai koulutukset. Ja ilman muuta töihin palaamista ja työkyvyn kehittymistä tulee seurata, muistuttaa Schugk.

Tärkeintä on kuitenkin se jokapäiväinen toiminta.

– Työtapoja voi muuttaa, tehtäviä priorisoida ja resursseja kohdentaa uudelleen. Valittamisen kulttuurista tulee siirtyä toiminnan kulttuuriin, painottaa Schugk.

25

Teksti: Noora Moilanen Kuvat: Miia Malvela, Skyline

Toiselle työn tekeminen on taistelua uupumuksen rajalla.

Toinen saa työnteosta lisää energiaa, josta riittää viemisiksi kotiin saakka. Sosiaalipsykologian dosentti Jari Hakanen Työterveyslaitokselta puhui KKI-Katselmuksessa työn imusta ja herätteli kuulijoita pohtimaan omaa vastuutaan työssä viihtymisessä.

Tullessaan nykyiseen työhönsä Hakanen kertoi olleensa hämmästynyt työhyvinvoinnin tutkimuksen negatiivisesta otteesta. Tutkimuksen kohteena olivat työelämän riskit ja sudenkuopat eli työhyvinvointia lähestyttiin sen kautta, mikä työelämässä on pielessä. Hakanen pohtikin, mikä työntekijöitä ja työyhteisöjä kannattelee siitä huolimatta, että paljon on pielessä.

Hakasen mukaan työssään viihtyvät kuvaavat usein onnistumisiaan kovan ponnistelun tuloksina tai hankalassa tehtävässä onnistumisen mukanaan tuomina positiivisina tunteina. Ihmisen ollessa tyytymätön, syytä haetaan usein muualta kuin peilistä.

– Työhyvinvointi ulkoistetaan usein eli ajatellaan, että on kyse vain työnantajasta ja työyhteisöstä. Itseään ei voi ulkoistaa, vaan tietty vastuu on aina myös yksilöllä, Hakanen muistutti kuulijoita.

Viihtymistä vastoinkäymisistä huolimatta Hakanen laittoi kuulijat pohtimaan omaa työhyvinvointiaan ja työnsä mielekkyyttä. Kuinka usein koet olevasi tarmokas? Kuinka usein työ vie mukanaan? Työhyvinvointia voidaan tarkastella mielihyvän ja mielipahan kokemusten sekä virittyneisyyden kautta.

Korkea virittyneisyys yhdistettynä mielipahaan on merkki stressaantumisesta tai työholismista. Työuupuneella tai työhönsä leipääntyneellä mielipahaan puolestaan yhdistyy matala virittyneisyys. Työtyytyväinen kokee työnsä miellyttäväksi, mutta virittyneisyys ei ole korkealla tasolla.

Työn imussa sekä työtyytyväisyys että virittyneisyys ovat korkealla. Hakanen vertasi työn imua liikuntaan, jossa energiaa kuluttamalla voidaan tuottaa lisää energiaa. Työn

26

imuun liittyvät tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen. Tutkimukset osoittavat, että työn imua kokevat ovat muun muassa aikaansaavempia, sitoutuneempia ja halukkaampia auttamaan muita.

– Työpaikalla kiinnitetään harvoin huomiota tarmokkuuteen, voimaantuneisuuteen ja muihin positiivisiin tunteisiin. Negatiiviset tunteet, kuten suomalaisille tyypillinen riittämättömyyden tunne, huomioidaan helpommin.

Voimaannuttavaa johtamista Hakanen muistutti, että kaikille tulee työuran aikana vastaan pettymyksiä ja haasteita. Mikä sitten saa ihmiset viihtymään työssään vastoinkäymisistä sekä työelämän korkeista vaatimuksista ja kasvavasta kilpailusta huolimatta?

– On huolehdittava, ettei kukaan uuvu sekä vaalittava sitä, mikä on hyvää työyhteisössä ja työelämässä.

Työn imu on hyödyllistä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Työn imua kokevat arvioivat työkykynsä ja terveytensä muita paremmaksi sekä ovat vähemmän sairauslomalla. Työn imu tarttuu lisäksi työyhteisössä ja sillä vaikuttaa olevan siirtovaikutusta perhe-elämään.

Yksi keskeinen tekijä työn imun edistämisessä on johtaminen. Hakanen näkee esimiehen roolin omiensa palvelijana ja onnistumaan auttajana.

– Palveleva johtaminen on voimaannuttavaa ja vastuuttavaa eli alaisten rohkaisemista ja kannustamista itsensä johtamiseen. Esimiehen ensisijaisena tehtävänä on palvella omiaan ja auttaa onnistumaan. Palveleva johtaja näyttää suuntaa, selkiyttää odotuksia ja asettaa selkeitä tavoitteita.

– Palveleva johtaja on persoona ja oma itsensä, Hakanen tiivistää.

Hyvinvointia työtä tuunaamalla

Palautumisesta huolehdittava arjessa

Hakanen korosti jokaisen omaa vastuuta työhyvinvoinnista ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Hyvän ketjuuntumisella tarkoitetaan työn imun siirtovaikutusta työyhteisön sisällä sekä työn ja perhe-elämän välillä. Toisaalta kielteisetkin kehityskulut voivat ketjuuntua samalla tavalla.

– Voimme muokata ajatusta siitä, miten näemme oman työmme. Mikä on työn merkitys? Työn tuunaamisella tarkoitetaan voimavarojen ja vaatimusten omatoimista säätelyä.

Työtään voi tuunata esimerkiksi muokkaamalla työn rajoja tai muuttamalla oman vuorovaikutuksen määrää tai laatua. Voidakseen hyvin työssään on Hakasen mukaan haettava uusia ideoita ja ohjausta sekä annettava ja pyydettävä palautetta.

Työn imun kannalta tärkeitä voimavaroja ovat työn itsenäisyys ja itsesäätelyn mahdollisuus sekä kokemus ammatillisesta pystyvyydestä. Hakanen muistutti, että työn imu parantaa myös työn laatua.

Hakasen mukaan ihmisiltä puuttuu usein ennemmin työn imua kuin työhön laitettavaa energiaa. On eri asia työskennellä uupumuksen rajalla kuin sanoa ”ei millään jaksa”, jolloin on kyse huvittamisesta.

Lomien palauttava vaikutus kestää Hakasen mukaan vain muutamia viikkoja, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että lomista tulisi kokonaan luopua.

– Hyvinvointia ei voi jättää vain lomien varaan, vaan palautumisesta tulee huolehtia myös arjessa.

Hakanen listasi asioita, joiden avulla voi palautua vapaa-ajalla. Työstä irtautumiseen parhaita keinoja ovat liikunta ja ihmissuhteet, joiden avulla ajatukset saa täysin irti työpäivästä. Rentoutumisen kannalta olennaista on tehdä asioita, jotka kokee mukaviksi.

Itseään on Hakasen mukaan tärkeää myös haastaa, sillä uusien asioiden opetteleminen luo hyvää vastapainoa työlle. Lisäksi ajan hallinta ja kontrollin tunne ovat jaksamisen kannalta keskeisiä. Vaikka aina ei voi päättää, miten aikansa käyttää, on omaa aikaa tärkeää ottaa kiireen keskelläkin.

Palveleva johtaminen on voimaannuttavaa ja vastuuttavaa.

27

Teksti: Anna Suutari Kuvat: Miia Malvela, charles taylor

Heikot signaalit raottavat ovea tulevaisuuteen Aikanaan on ennustettu, että ihmiset tulevaisuudessa soittavat näköpuheluita, pitävät konferensseja videoiden välityksellä ja asuvat avaruudessa. Nykyään videoneuvottelut tosiaan ovat arkipäivää ja näköyhteys voidaan internetin välityksellä ottaa vaikka maailman toisella puolella asuvaan ystävään.

Avaruudessa ihminen on kuitenkin vieraillut vain tutkimusmielessä. Osa menneiden vuosikymmenten ennusteista on siis toteutunut, osaan suhtaudumme edelleenkin lähinnä hilpeydellä. Mutta miksi tulevaisuutta sitten pitäisi ennustaa, kun ennustaminen on niin vaikeaa – tai paremminkin mahdotonta?

Futuristi Elina Hiltunen valotti KKI-Katselmuksen yleisölle tulevaisuuden ennustamisen mielekkyyttä. Hiltunen keskittyi puheenvuorossaan niin sanottuihin heikkoihin signaaleihin, jotka ovat tärkeitä muun muassa tulevaisuuden työelämän ja työhyvinvoinnin ennakoinnissa. Hiltunen muistutti, että vaikka tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta ja tulevaisuuden edessä on oltava nöyrä, on kuitenkin hyvä pohtia erilaisia vaihtoehtoja.

Tulevaisuutta voi ennakoida Hiltusen mukaan tulevaisuusajattelu on ennakointia, innovointia ja kommunikointia. Tulevaisuutta voidaan siis ennakoida, ja sitä me myös teemme arkielämässämme.

– Vaikkapa vakuutuksen ottaminen on arkipäivän esimerkki tulevaisuuden ennakoinnista. Vakuutuksen ottaessamme ajattelemme, että on pienempi haitta maksaa kohtalainen vakuutusmaksu kuin joutua maksamaan kaikki mahdollisen vahingon aiheuttamat kustannukset. Myös se, että otamme aamulla kotoa lähtiessämme mukaan sateenvarjon, vaikkei vettä sillä hetkellä sataisikaan, on arjen ennakointia, Hiltunen havainnollisti.

Avain tulevaisuuden ennakointiin on useiden erilaisten tulevaisuuksien pohtiminen. Hiltunen kehotti yleisöä pohtimaan, miten työ tulevaisuudessa muuttuisi, jos Aasiasta tulisi maailman talouden ykköskeskuspiste. Tai jos vesipullo maksaisi 20 euroa. Tai jos 20 prosenttia työväestä sairastaisi depressiota tai kärsisi työuupumuksesta.

– Mitä sinä tekisit tuolloin? Miten voisit huomata tämän kehityksen ennakkoon?, Hiltunen kysyi kuulijakunnalta.

Villejä kortteja ja megatrendejä Hiltusen mukaan tulevaisuuden ennustamisen rakennuspalikoita ovat niin sanotut villit kortit, megatrendit, trendit

28

ja heikot signaalit. Villit kortit ovat ennakoimattomia tapahtumia, joilla on suuri vaikutus yhteisöön, joita tapahtumat koskettavat. Tällaisia tapahtumia voivat työyhteisössä olla esimerkiksi yllättävä kuolemantapaus tai vaikkapa internetin kaatuminen.

Megatrendit ovat maailmanlaajuisia isoja kehityskulkuja, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Hiltusen mukaan esimerkkejä megatrendeistä ovat muun muassa väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, globaalin keskiluokan kasvu ja talouskriisit. Trendit puolestaan ovat astetta pienempiä kehityssuuntia. Kulloinkin muodissa olevat erilaiset elämäntyylit ovat hyvä esimerkki trendeistä.

Heikko signaali herättää tunteita Heikot signaalit ovat merkkejä uusista, nousevista asioista.

Tulevaisuusajattelussa heikoilla signaaleilla on tärkeä merkitys, sillä niitä voidaan käyttää työkaluina tulevaisuuden ennakoinnissa.

– Työelämässä esimerkiksi työuupumuksen merkit ennen lopullista romahtamista ovat yleensä havaittavissa. Ne ovat heikkoja signaaleja. Kaikilla asioilla on jokin tarkoitus, Hiltunen muistutti.

Heikoille signaaleille ominaista Hiltusen mukaan on, että ne saavat meidät usein nauramaan, yllättymään tai vaivaantumaan. Heikot signaalit ovat usein asioita ja ideoita, joiden mahdollisuuksiin emme usko tai joista emme edes halua puhua. Esimerkkinä lähimenneisyyden heikosta signaalista Hiltunen mainitsi matkapuhelimen, jota alkuun pidettiin juppien tärkeilynä ja josta moni tuumasi, etten minä ainakaan koskaan tuollaista hanki. Vaan kuinkas kävikään? Useisiin nykypäivänä itsestään selviin asioihin, kuten autoihin ja sähkövaloon, on aikoinaan suhtauduttu suurella epäluulolla, eikä niiden mahdollisuuksiin ole uskottu.

Ennakointia, innovointia ja kommunikointia

Robotitko ratkaisu?

Hiltunen esitteli KKI-Katselmuksen kuulijakunnalle muutamia esimerkkejä tämän hetken työelämään ja työhyvinvointiin liittyvistä heikoista signaaleista. Internet-sivustot, joiden kautta ikääntyvät voivat jakaa tietoaan ja osaamistaan nuoremmille ikäpolville, tarjoavat kanavan niin sanotun hiljaisen tiedon levittämiseen. Mummit.fi-verkkosivusto puolestaan mahdollistaa senioriosapäivätyön, kun eläkeikään ehtineet voivat verkkopalvelun kautta tarjoutua lastenhoitoavuksi.

Tulevaisuudessa Hiltusen visioiden mukaan työpaikoilla ei välttämättä ole johtajia eikä työaikoja. Itseohjautuvuus lisääntyy. Joku ottaa koiran mukaan töihin. Toinen tekee töitä ajasta ja paikasta riippumatta. Roboteilla pyritään vastaamaan ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin: robotit korvaavat ihmistyövoiman esimerkiksi potilaiden nostelua vaativalla hoitoalalla. Kaikki nämä ovat esimerkkejä siitä, että erilaiset, totutusta poikkeavat tavat tehdä töitä yleistyvät.

– Tulevaisuuden työelämässä epävarmuuden sietokyvyn on oltava hyvä ja johtajuus menee uusiksi. Herää kysymys, millaista apua yhteiskunta voi tarjota yksilöillä näissä kehityssuunnissa.

Vaatimattomuus romukoppaan Hiltunen kehotti kuulijoita rohkeaan innovointiin työelämän ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hän korosti, että uutta innovoitaessa yhdistetään jo olemassa olevia asioita tavalla, jota kukaan muu ei ole käyttänyt. Korkealentoisiakin ideoita on uskallettava rohkeasti heittää ilmoille ja liiasta vaatimattomuudesta on päästävä eroon.

– Organisaatioissa helposti sanotaan uusista ideoista, että ”ei se toimi, me on yritetty sitä jo”. Innovointi ja uuden kehittely vaativat kannustusta. Ei kävelemään opettelevalle lapsellekaan ensimmäisen kaatumisen jälkeen sanota, että ”ei kannata enää yrittää, et sinä kuitenkaan opi”. Lasta kannustetaan yrittämään uudestaan ja uudestaan. Näin meidänkin pitäisi kannustaa toisiamme ja itseämme. Minä pystyn! Minä voin tehdä sen!

29

Teksti: Noora Moilanen Kuvat: Jiri Halttunen, Petteri Kivimäki, Studio Juha Sorri

Kuntoremontista Ensimmäinen askel Elämänhallintaa ja elämyksiä työikäisille Uudistuvassa kuntoremonttitoiminnassa haetaan liikunnasta elämyksellisyyttä sekä pohditaan, miksi ja millä edellytyksillä jaksaisi pidempään työelämässä. Entinen kuntoremontti on uudelta nimeltään Ensimmäinen askel.

Parhaimmillaan jaksolta löytyy arkeen viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia, ja niiden kautta lisää toimintakykyisiä vuosia.

– Hyviksi todettuja käytäntöjä ei ole tietenkään tarkoitus heittää romukoppaan, vaan toimintaa hiotaan jaksoja järjestävien kohteiden vahvuuksia ja kokemusta hyödyntäen, projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä kertoo.

Kehittämistyön tavoitteena on ollut löytää terveitä elämäntapoja edistävä ja tukeva kokonaisuus, jolla pyritään pysyviin muutoksiin yksilötasolla. Jaksoista on haluttu tehdä myös aiempaa innostavampia sekä hauskalla tavalla pysäyttäviä ja elämyksellisiä.

– Kaikessa tekemisessä tulisi pitää mukana ajatus, että asioita tehdään osallistujan loppuelämää, ei vain jaksoa varten, Koivuniemi tiivistää.

Tavoitteena nuorennusleikkaus Kuntoremonttiin on aiemmin hakeutunut pääasiassa suhteellisen hyväkuntoisia, työuran loppupuolella olevia naisia.

– Jatkossa toimintaa suunnataan uusille kohderyhmille: keskiössä ovat terveytensä kannalta tuen tarpeessa olevat henkilöt, joilla on ikänsä puolesta vielä matkaa eläkkeelle siirtymiseen. Myös miehiä haluttaisiin enemmän mukaan, Koivuniemi listaa.

Pilottijaksoille valikoituikin aiempaa enemmän terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, mutta sukupuolijakauma pysyi naisvoittoisena. Erityisesti nuorempien mies-

30

ten tavoittaminen osoittautui Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalon mukaan hankalaksi.

– Toimintaa suunniteltaessa mietittiin jaksojen sisältöjä ja nimiä miehiä kiinnostaviksi, mutta emme onnistuneet tavoittamaan aivan toivomaamme kohderyhmää. Viesti pitää jatkossa kohdentaa tarkemmin juuri miehille.

Koivuniemi muistuttaa, että uuden tuotteen juurtuminen vie aikaa. Hakijoille tulee kertoa selkeästi kenelle jaksot on tarkoitettu ja millaisilla kriteereillä niille pääsee.

Tähän liittyy olennaisesti myös markkinointi.

– Kunhan lisäksi puskaradio alkaa soida ja ihmiset kuulevat uudenlaisista sisällöistä, kenties mukaan löytää uutta porukkaa – myös miehiä.

Henkilökohtaisuutta lisää Yhteensä 18 pilottijaksolla ja näiden seurantajaksolla elämäntapojaan pohti ja viilasi 236 eri-ikäistä ja -kuntoisia työikäistä. Heille tarjottiin viikon aikana kuntotestejä, liikuntaja luontoelämyksiä, tietoiskuja, keskustelua, vertaistukea sekä arjen konkretiaa. Osallistujien valinnassa painotettiin ikää (alle 50), korkeaa painoindeksiä (yli 25), matalaa liikunta-aktiivisuutta ja huonoa koettua terveydentilaa.

Osallistujat toivoivat ennen kaikkea saavansa jaksolta tietoa ja tukea painonhallintaan ja ruokavalioon sekä löytävänsä liikuntakipinän ja mieluisan liikuntalajin. Palaute pilottijaksoilta oli pääasiassa positiivista, ja suurin osa asiakkaista koki saaneensa tukea toivomiinsa asioihin.

Kehittämistyössä lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, että toiminta olisi motivoivaa, kannustavaa ja sitä kautta henkilökohtaista. Kohteet pyrkivät tarjoamaan osallistujille tukea elämäntapamuutokseen sekä jaksojen aikana että niiden välillä.

Ryhmä- ja yksilökeskustelujen lisäksi osa pilottikohteista kokeili jaksojen välillä erilaisia sparraustyökaluja. Ryhmäläiset perustivat myös keskenään esimerkiksi Facebookryhmiä. Panostuksesta huolimatta moni osallistujista koki saaneensa liian vähän henkilökohtaista aikaa.

– Aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun käytettiin jaksosta riippuen 20–40 minuuttia. 40 minuuttia koettiin riittäväksi. Toisaalta yhdessä kohteessa noin puolet osallistujista koki saaneensa riittävästi henkilökohtaista aikaa, vaikka varsinaisia henkilökohtaisia tapaamisia ei ollut.

Tästä voidaan päätellä, että kohteen luonne vaikuttaa asiakkaan kokemukseen henkilökohtaisuudesta, Koivuniemi pohtii.

Pilotista selkänojaa kehittämistyöhön Yhtenä keskeisenä haasteena kehittämistyössä oli kuntotestiosion keventäminen pääasiassa päällekkäisiä testejä karsimalla.

– Jatkossakin kohteilta toivotaan testejä kestävyyskunnon, kehonkoostumuksen ja lihaskunnon osa-alueilta. Testauspatteristo voi vaihdella kohteiden asiantuntemuksesta, kokemuksesta ja välineistöstä riippuen tai testit voi toteuttaa ostopalveluna. Liian tiukkaan sapluunaan kohteita ei tahdota sitoa, Koivuniemi kertoo.

Yksi isoimmista uudistuksista on, että asiakkaat osallistuivat kolmipäiväiselle seurantajaksolle samassa kohteessa, jossa olivat perusjaksolla. Pilotista saadun kokemuksen mukaan kohteet ja asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, että seurantajakso tulisi jatkossakin järjestää samassa kohteessa ennalta määrättynä ajankohtana.

– Tämä helpottaa ohjaajan työtä, kun osallistujien taustat ovat jo tuttuja ja asiakkaatkin jatkavat mielellään siitä, mihin lähtiessään jäivät. Samat ja siten vertailukelpoiset testit molemmilla jaksoilla tukevat myös seurantaa, Koivuniemi muistuttaa.

Pilotin aikana kokeiltiin uudistettua hakulomaketta, jota toivotaan voitavan hyödyntää jatkossakin osana haku- ja valintaprosessia sekä yhtenä mittarina seurannassa. Kohteet saisivat osallistujista etukäteen tietoja jakson suunnittelua ja henkilökohtaisia keskusteluja varten. Lomakkeen toivotaan myös motivoivan ja käynnistävän hakijan ajatusprosessia jo täyttämishetkellä.

Kohteiden kilpailutus tulevia kuntoremontteja varten on jo aloitettu. Hakumenettelyssä käytetään apuna piloteista saatuja kokemuksia ja hyviksi todettuja käytäntöjä.

– Kokemukset piloteista antavat meille selkänojaa neuvoteltaessa kohteiden kanssa, Ylitalo toteaa.

Lisätietoja Pasi Ylitalo, toiminnanjohtaja, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry, puh. 020 144 1316, pasi.ylitalo@pht.fi Kaisa Koivuniemi, projektipäällikkö, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, puh. 020 762 9560, kaisa.koivuniemi@likes.fi

Kuntoremonttilomia yli 20 vuotta Kuntoremonttilomia on toteutettu vuodesta 1990 lähtien RAY:n avustuksella osana palkansaajalomajärjestöjen toteuttamaa työkykyä ylläpitävää kansanterveystyötä. Toteuttajatahoina ovat olleet Akava -järjestöjen loma­ yhdistys A-lomat ry, Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry ja Toimihenkilölomat T-lomat ry. Palkansaajalomajärjestöt yhdistyivät 1.1.2012 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:ksi.

Toiminnan koettiin tulleen sellaisenaan tiensä päähän, joten kuntoremonttia lähdettiin kehittämään vuonna 2009. Uudistuneita sisältöjä päätettiin kokeilla käytännössä pilottiprojektissa, johon pyydettiin asiantuntijaorganisaatioksi Liikunnan ja kansanterveyden kehittämissäätiö LIKES. Kesän 2011 ja kevään 2012 aikana järjestettiin 18 pilotti- ja seurantajaksoa kuudessa pilottikohteessa. Kohteet olivat Basecamp Oulanka, Kuortaneen

Urheiluopisto, Kylpylähotelli Peurunka (Laukaa), Kylpylähotelli Rauhalahti (Kuopio), Luontomatkailukeskus Metsäkartano (Rautavaara) sekä Sokos Hotel Caribia ja Paavo Nurmi -keskus (Turku).

Projektiryhmässä oli mukana palkansaajalomajärjestöjen ja LIKESin edustajia. Ohjausryhmässä olivat mukana lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Työterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat.

31

motions gnistan Översättning till svenska Kitty Seppälä

Motionärens Apotek -turnéen inför fysisk aktivitet i kundarbetet IFFL-programmet, Apotekarförbundet, Andningsförbundet och SLU-distriktsorganisationerna arrangerar under hösten 2012 i samarbete med apotekarföreningarna Motionärens Apotek -utbildningsturnéen för apotekspersonal.

Målsättningen för utbildningsturnéen

är att erbjuda kunskap om hälsomotion, ge arbetsredskap för att kunna prata om hälsovanor i samband med kundbetjäningen, samt sätta igång och öka samarbetet mellan lokala funktionärer.

Utbildningsdagen tar fram de sätt med vilka man kan stöda kunden att lyckas

med förändringar i livsvanorna och vill visa hur motion kan utnyttjas och ge mervärde åt apotekets tjänster.

Utbildningsdagen förverkligas på sexton orter och teman för dagen är hälsofrämjande fysisk aktivitet, hälsofrämjande kundarbete, folkhälso-orga-

kelstyrka och balans samt öka möjligheterna till vardagsmotion och att vara ute. Förutom de som har rörelsehinder av nåt slag hör till programmet också t.ex. de minnessjuka eller depressiva som lätt blir isolerade i sina hem.

Under Kraft i åren -programmets första del, under åren 2005–2009, utvecklade organisationerna goda verksamhetsmodeller genom 35 olika projekt på olika håll i Finland. De treåriga projekten fick intensivt stöd av mentorer, vilket har fått mycket tack.

– Kraft i åren -programmets verksamhet, utbildning och material har utvecklats i samband med projekten, som samarbete. Genom att göra tillsammans har alla parter fått någonting samt lärt sig myckat, berättar Karvinen förnöjsamt.

– I programmets andra del är det meningen att ännu

förstärka arenan för gemensam inlärning.

Projekten utvecklar verksamhetsformer och vanor som ska tas i bruk i de kommuner som nu blivit valda med i projektet, berättar Karvinen.

Under åren 2010–2012 har sammanlagt 38 kommuner valts med i tre omgångar. Man startar i kommunerna med att kartlägga redan befintlig verksamhet och dess brister, varefter det görs upp en verksamhetsplan för motionerandet, med de av projektet utvecklade verksamhetsformerna som grund.

Karvinen betonar att det inte finns någon viss modell som passar varje kommun. Samarbetet mellan den offentliga och tredje sektorn kommer ändå att vara mycket viktig i alla kommuner. Speciellt betydelsen av social- och hälsosektorns organisationerna kommer att öka, för de kan ta ansvar över den växande skaran äldre.

Kraft i åren Tack vare motion ökar åldringars förmåga att klara sig i vardagen och dessutom förbättras sinnesstämningen. Kraft i åren -programmet strävar efter att nå ut till en bred skala, till flera olika verksamhetsfält, från det offentliga till organisationer och närstående, för att förbättra de äldstas självständighet och livskvalitet.

– Kraft i åren -programmet handlar inte bara om motion utan om alla faktorer som förhindrar de äldres egen aktivitet och om hela människans välmående som helhet, berättar programchef Elina Karvinen.

Målsättningen är att utveckla och öka motionsrådgivning för åldringar, öka motionstillfällen med övningar för mus-

Tilläggsuppgifter Kraft i åren – hälsomotionsprogram för äldre Programchef Elina Karvinen, elina.karvinen@ikainstituutti.fi, tel. 040 530 2603 www.voimaavanhuuteen.fi Bild: Ossi Gustafsson

32

nisationerna som samarbetskumpan med apoteken och Motionärens Apotek -verksamhetmodellen och erfarenheter av modellen.

Utbildningsdagen förverkligas under en eftermiddag och är gratis. Under fyra och en halv timme föreläser sakkunniga bl.a. en läkare, en psykolog och motionsplanerare samt förverkligare.

Välkomna med till dessa tillfällen är också stadens idrotts-, social- och hälsovårdspersonal samt de lokala folkhälso-organisationernas föreningsrepresentanter som koordinerar motion och idrott.

På detta sätt ger utbildningen apoteken en möjlighet att bilda nätverk med den lokala hälsomotionsverksamheten.

Tidtabell för turnéen 4.9. Jyväskylä 11.9. Rovaniemi 12.9. Kuusamo 13.9. Kajana 14.9. Kuopio 18.9. Joensuu 19.9. St Mickel 20.9. Villmanstrand

21.9. Kouvola 2.10. Karleby 3.10. Seinäjoki 4.10. Tammerfors 9.10. Lahtis 10.10. Tavastehus 11.10. Helsingfors 15.10. Salo

Bild: Jiri Halttunen

Tilläggsuppgifter Noggrannare information om Motionärens Apotek samt material i elektronisk form hittas på IFFL-programmets nätsidor www. kki.likes.fi –> Liikkujan Apteekki (=Motionärens Apotek) I form för livet -programmet (Kunnossa kaiken ikää -ohjelma) chef för fältet Sari Kivimäki, tel. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

Arbetsglädje under IFFL-seminariedagarna om arbetsglädje och väckte åhörarna att fundera på sin egen andel i arbetstrivseln.

Hakanen berättade i början av sitt anförande hur han blivit förvånad över det negativa greppet i arbetstrivselforskningen då han kom till sitt nuvarande arbete. Forskningen riktade in sig på riskerna och fallgroparna i arbetslivet, med andra ord närmade man sig välmående i arbete genom det som var på tok. Hakanen började reflektera över vad som bär upp arbetsamfunden fastän många saker är på tok.

– Arbetsvälmående är ofta någonting ”som kommer utifrån” tror man. Man tänker att det uttryckligen beror på arbetsFör en del är arbetet en kamp på gränsen givaren och arbetssamfundet. Man kan till utmattning. Andra får tilläggsenergi inte ”outsourca” sig själv, individen har av arbetet, så att energin räcker ända hem. Jari Hakanen, docent i socialpsy- också ett ansvar, påminde Hakanen om.

När man känner arbetsglädje är man kologi från Arbetshälsoinstitutet talade

både nöjd med arbetet och energisk.

Hakanen jämförde arbetsglädje med motion, där man ju genom att förbränna energi åstadkommer mera energi. Arbetsglädje betyder att man är energisk, engagerad och helt insjunken i arbetet.

Forskning påvisar att de som upplever arbetsglädje också får mycket till stånd, engagerar sig mera och är villigare att hjälpa andra.

En central faktor vid främjandet av arbetsglädje är ledarskapet. Hakanen ser chefsrollen som en tjänares, en som servar sina egna och hjälper dem att lyckas.

– Servande ledarskap ger kraft och ansvar m.a.o uppmuntrar och inspirerar till att leda sig själv, till eget ledarskap. Chefens främsta uppgift är att tjäna de egna och hjälpa dem att lyckas. En servande chef visar riktningen, klarlägger förväntningarna och sätter tydliga mål.

33

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi.

Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R k

K

I

Ristikon laatija Harto Hakonen

S T I K k O

34

SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134, fax. (05) 4369 604 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748 Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. (02) 529 6604, 050 5360 334 Liisankatu 11, PL 34, 28131 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050 Keskuskatu 6, 3. krs., 60100 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kauppakatu 21, 87100 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fi Puh. 050 434 4142, fax. (08) 311 2471 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Tommi Lehtinen, tommi.lehtinen@kymli.fi Puh. 040 5826 706, fax. (05) 311 6909 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35

Teksti: Anna Suutari ja Katri Väisänen

Virikkeitä vertaisohjaajille TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden suunnan Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari -julkaisu nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Raportissa kuvataan keskeisimmät tulokset, jotka saatiin kuntien liikuntatoimille keväällä 2010 lähetetyistä tiedonkeruulomakkeista. Tiedonkeruun tavoitteena oli selvittää vertailukelpoisella tavalla kuntien aktiivisuutta terveysliikunnan edistämisessä sekä kehittää jatkuva tiedonkeruujärjestelmä tilanteen seuraamiseksi. Tilannetta seurataan kahden vuoden välein. Seuraava tiedonkeruu toteutetaan keväällä 2012.

16-sivuisen julkaisun on toimittanut Noora Moilanen.

KKI-Istumiskortti herättelee arjen aktiivisuuteen Liikuntasuoritusten seuraamisessa suosittu KKI-Kuntokortti on saanut rinnalleen KKI-Istumiskortin. Istumiskortti on tarkoitettu herättelemään arjen aktiivisuuteen istumisen määrää seuraamalla. Korttiin kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumisen määrä. Kortin takakannesta voi tarkistaa, kertyykö istumistunteja päivän aikana liikaa ja milloin istuminen on liian yhtäjaksoista. KKI-Istumiskortin koko on 9 cm x 12,5 cm.

Liikunta voidaan ottaa esille myös apteekin tiskillä Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä -raportti kokoaa yhteen vuonna 2010–2011 toteutetun Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestöjen kanssa. Hankkeen päämääränä oli sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia sekä tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita. Alueellisissa Liikkujan Apteekki -pilottihankkeissa etsittiin toimivia tapoja viedä terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja testattiin apteekkiyhteistyön mahdollisuuksia terveysliikunnan edistämisessä. Alueellisiin pilottihankkeisiin valittiin mukaan yhteensä 15 apteekkia Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Lisäksi terveysliikuntaa sisällytettiin apteekin kansanterveysohjelmiin luomalla terveysliikuntamoduuli apteekin astmapalveluun.

Raportissa esitellään pilottihankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja terveysliikuntamoduulin käyttöönotosta saatuja kokemuksia. Raportin ovat kirjoittaneet Katariina Tuunanen, Kaisa Koivuniemi ja Sari Kivimäki.

SuomiMies-blogi Suomimies.fi-sivuilla avataan huhtikuussa 2012 blogi, jossa SuomiMiehen kuntokoutsi Timo Haikarainen sekä pöperöproffa Patrik Borg jakavat vinkkejä miehiseen liikkumiseen ja hyvään syömiseen.

36

Urheiluseurat liikuttavat myös aikuisia Urheiluseurat terveysliikunnan markkinoilla – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet 2006–2010 -raportti esittelee KKI-ohjelman rahoittamien seuratoiminnan kehittämishankkeiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita muut seurat voivat hyödyntää aikuisten harrasteliikuntaa kehittäessään. KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishanke toteutettiin kahtena kaksivuotiskautena 2006–2008 sekä 2008–2010. Kehittämishankkeeseen valittiin erillisen hakumenettelyn perusteella kaksitoista urheiluseuraa eri puolilta Suomea. Hankkeeseen valittujen seurojen kumppaneina olivat SLU-aluejärjestöt, jotka sitoutuivat tukemaan hanketta muun muassa osoittamalla osaltaan hankkeeseen vastuuhenkilön toimimaan koordinaatio- ja tutorapuna. Tavoitteena oli etsiä toimintamalleja, jotka tekisivät urheiluseuran tarjoamia palveluja tunnetuiksi yhä useammille aikuisille sekä seuratoimintaan osallistumisen houkuttelevaksi.

Raportin ovat kirjoittaneet Minna Hovi ja Miia Malvela.

SuomiMiehen treeniopas SuomiMiehen treenioppaassa keskitytään viiden helpon perustreenin kautta SuomiMiehen kunnonkohotukseen. Treeneissä kohotetaan sykettä, lisätään voimaa ja huolletaan kroppaa. Kokonaisvaltaisen treenisetin täydentävät aiheeseen johdattelevat treeniprinsiipit sekä ohjeet fiksuun treeniruokailuun.

Asiantuntijoina toimivat liikuntafysiologi, kuntokoutsi Timo Haikarainen ja ravitsemusasiantuntija pöperöproffa Patrik Borg.

SuomiMiehen treeniopas on maksuton tilattava materiaali. Lisäksi opas on jaossa Ilta-Sanomien MM-jääkiekkoliitteen välissä huhti-toukokuussa.

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti Testatut-raportti tiivistää vuoden 2011 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen kuntotestien tulokset. Raportissa kerrotaan lyhyesti rekkakiertueen ja SuomiMiehen kuntotestien toteutustapa. Puristusvoimamittauksen, kehonkoostumusanalyysin, Polar-kuntotestin ja vyötärönympäryksen mittauksen tulokset on tiivistetty taulukoin ja kuvioin. Lisäksi kerrotaan tulokset kehon kuntoindeksin ja liikunta-aktiivisuuden osalta sekä tehdään tulosten perusteella johtopäätöksiä testattujen miesten kunnosta.

Raportin on laatinut työryhmä Jarmo Heiskanen, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Miia Malvela, Hermanni Oksanen, Anna Suutari ja Katri Väisänen.

Materiaaleja voi tilata postitus- ja toimituskulujen hinnalla KKI-ohjelmasta (tilaukset@likes.fi tai www.kki.likes.fi).

37

KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/ Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite 2. IFFL-broschyr med allmän information 3. KKI-kuntokortti •

vuoden jokaiselle päivälle liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti

16. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!

• •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös venyttely- ja lihaskunto-ohjeita sekä ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi

17. Ta chansen, låt det bli en vana!

•

•

under detta 32 veckors program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

4. KKI-Istumiskortti Uutuus!

18. SuomiMiehen kunto-opas

5. Julisteet

19. Konditionshandbok för finska män

•

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

• ”Usein ulkona” / ”Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm • ”Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!”, 42 x 59,4 cm (A2) • ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2)

6. SuomiMiehen säätöjä •

8-sivuinen kirjanen kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä

•

•

miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande

20. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon •

8 viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

7. SuomiMiehen Sanomat • •

8-sivuinen sanomalehtipaperille painettu kevyt lukumateriaali miehille SuomiMiehen kuntotestit, Sporttiukot, hyvät eväät, maalaislääkärin vinkit ja työkaverien merkitys

8. SuomiMiehen treeniopas •

viisi helppoa perustreeniä SuomiMiehen kunnonkohotukseen ja vinkit treeniruokailuun

9. Paino hallintaan •

asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta sekä reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen

10. Suunnista voimavarojesi lähteille •

mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää

11. Kipinät-lehti

Kunto-oppaat

Raportit 21. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä •

22. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan – Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008–2010 loppuraportti •

työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle

13. IFFL-motionshandbok •

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.

14. KKI-kunto-opas 60+ •

sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman sekä vinkkejä vuodejumppaan ja arjessa jaksamiseen

15. IFFL-motionshandbok 60+ •

38

innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet samt tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

yhteistyössä SoveLin kanssa julkaistu raportti esittelee Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen tuloksia

23. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari Uutuus!

•

nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

24. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä Uutuus!

•

12. KKI-kunto-opas •

esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvontamalleja

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -hankkeessa saatuja kokemuksia

25. Urheiluseurat terveysliikunnan markkinoilla – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämis­ hankkeet 2006–2010 Uutuus!

•

esittelee KKI-ohjelman rahoittamien seuratoiminnan kehittämishankkeiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä, numero 24.

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Jarno Purtsi ja Elina Riihimäki

Toiminnallinen harjoittelu Virikkeitä vertaisohjaajille

Toiminnallinen harjoittelu

Toiminnallinen harjoittelu -opas on tarkoitettu käytännön työvälineek-

“relaa, älä delaa!“ – Tapani Kiminkinen

si kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille sekä itse liikkujille.

Opas tutustuttaa käyttäjän toiminnallisen harjoittelun perusteisiin. Siinä esitellään turvallisia ja tehokkaita esimerkkiharjoitteita neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla. Opasta voidaan hyödyntää laadittaessa harjoit-

Virik keitä verta isohjaajille

teita liikuntaryhmille tai etsittäessä virikkeitä omaan harjoitteluun.

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjassa on aiemmin ilmestynyt  Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa  Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita  Kuminauhajumpan liikekuvasto  Kuntopiiriopas  Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle  Toimintakykyä vedestä  Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan  Venyttelyn liikekuvasto

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 40720 Jyväskylä www.kki.likes.fi ISBN 978-951-790-280-9 ISSN 0357-2498

SuomiMiehen säätöjä, maksuton KKI-materiaali numero 6.

kansi ok.indd 1

SuomiMiehen Sanomat, maksuton KKI-materiaali numero 7.

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 231

12.3.2010 14:58:45

Toiminnallinen harjoittelu, Virikkeitä vertaisohjaajille numero 34.

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

33. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 € • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista

26. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12 €

34. Toiminnallinen harjoittelu 10 €

27. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 €

Muut julkaisut

•

•

antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun sekä ohjeita ikääntyneiden jumppaan

•

35. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 € •

28. Venyttelyn liikekuvasto 10 € •

opastusta erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla sekä valmiita venyttelyohjelmia

29. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 € •

vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa: lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet

31. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 € • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, joihin selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista

32. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 € •

sisältää kehitysehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

36. Hyvinvoinnin lähteillä 5 € •

artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita

perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen

30. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 € •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla

kolme fysioterapeutin laatimaa, kuvalliset liikeohjeet sisältävää tuntikokonaisuutta, joissa tanssillinen alkuverryttely, lihaskuntoja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttely

dvd:t ja cd:t 37. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 € • •

tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

38. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD 18 € • •

DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min

Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi /kauppa/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta.

Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

39

KKI-toimisto

Viitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

www.kki.likes.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedotussihteeri Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

hankevalmistelija, vs. hanketuet Tanja Onatsu 050 441 4025 tanja.onatsu@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen 050 441 3692 katri.vaisanen@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi

maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen tilaukset@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES