Nuorten Ystävät 3/2014

NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 3 • 2014

»» Sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilpi aloittaa Tampereella

»»Työetsivä aukoo uusia polkuja työelämään

Tässä numerossa NUORTEN YSTÄVÄT 3 / 2014

s. 10

s. 4

Nuorten Ystävät kehittää matalan kynnyksen valmennuspajamallia

15 ����������������������VillaKapteenin rakennustyöt aloitettu Turussa

Taitto Jarno Kinnunen ja Anu Isoaho

s. 12 Sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilpi aloittaa Tampereella

16 ������������������ Tuetun asumisen avulla itsenäinen elämä

22 ����������������������Taikasauva-toiminta

27 ����������������������Tiivis ohjaus ja tuki auttavat sijoitustaustaisen nuoren äidin vanhemmuuteen kasvamista

s. 16

Tuetun asumisen avulla itsenäinen elämä

32 ����������������������VillaVakka ja Mahis mukana Koivu ja tähti kulttuuritapahtumaprojektissa 33 ����������������������Erityinen huolenpito pysäyttää lapsen vakavasti vahingollisen käyttäytymisen 34 ����������������������Mietteitä pöydän takaa

36 ����������������������Tunkelon säätiö avusti kerhotoimintaa ja leirikoulua 37 ����������������������Ystäviltä kuultua

2

Kannen kuva Rodeo Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

28 ����������������������Klubitalomenetelmä on kunnille sijoitus

35 ����������������������Asessori Eino Snellman on poissa

Taittopohja Gasworks

Lehden postituspäivät 2014 6.3.

5.6.

25.9.

4.12.

18 ������������������ Kehitysjohtaja Mikko Oranen uusien alkujen jäljillä

24 ����������������������Avomuotoisella perhekuntoutuksella kohti lapsen ja perheen hyvinvointia

Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen

Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä

4 �������������������� Työetsivä aukoo uusia polkuja työelämään

12 ����������������������Sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilpi aloittaa Tampereella

Päätoimittaja Arja Sutela

Toimitussihteeri Anu Isoaho

3 �������������������� Pääkirjoitus: Oikeisiin töihin

10 ������������������ Nuorten Ystävät kehittää matalan kynnyksen valmennuspajamallia

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

s. 24

Avomuotoisella perhekuntoutuksella kohti lapsen ja perheen hyvinvointia

Painos 4000 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Pääkirjoitus

Oikeisiin töihin Nykyiseen hallitusohjelman työn kehittämisstrategiaan on kirjattu tavoitteeksi parantaa osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon. Pelkkä diagnoosi, vamma tai sairaus ei tee ihmisestä osatyökykyistä, vaan kyseessä on tilanne, jossa sairaus haittaa työkykyä. Osatyökykyinen henkilö on usein enemmän kuin halukas käyttämään olemassa olevaa toimintakykyään ”oikeisiin töihin”.

Työministeri Lauri Ihalainen näkee osatyökykyiset henkilöt yhteiskunnallisesti mahdollisuutena ja voimavarana. Nykyisellään työelämän ulkopuolelle jää paljon osaamista, esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneista vammaisista työelämän ulkopuolella arvioitiin jo kymmenkunta vuotta sitten olevan yli 1000 henkilöä.

Vatesin (vammaisten ja osatyökykyisten yhdenvertaista työllistämistä edistävä säätiö) mukaan vuonna 2013 Suomessa on ollut 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä, joista 5-10% kävi töissä. Näiden lisäksi noin 40 000 työkyvyttömyyseläkeläistä haluaisi Vatesin mukaan työelämään.

Nuorten Ystävillä on vahva ja yhä kasvava panos osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen ja opiskelun edistämisessä. Rahaautomaattiyhdistyksen tuella ja muilla rahoituksilla on 2000-luvun alusta alkaen kehitetty lukuisia toimintamalleja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen edistämiseksi. Kaikki tämä kehittämistoiminnasta kertynyt tieto ja kokemus kulminoituu Klubitalohankkeeseen. Nuorten Ystävien klubitaloissa Oulussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa on yhteensä 292 jäsentä, joista merkittävä osa on ohjautunut työmarkkinoille ja opiskelemaan. Klubitalotoiminnan grand old man Esko Hänninen kirjoittaa toisaalla tässä lehdessä toimintamallin vaikuttavuudesta.

Klubitalomallia on sovellettu Muhoksen kunnan ja Nuorten Ystävien yhteisesti kehittämässä Valmennuspaja Mahiksessa. Mahis on nuoresta iästään huolimatta poistanut tehokkaasti nuoria kunnan toimeentuloluukulta. Mahiksen runsaan vuoden toiminta-ajalla 44 osallistuneesta nuoresta jo 22 on lähtenyt eteenpäin opiskelemaan tai työelämään.

Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen ei onnistu ilman oikeita työpaikkoja. ELY-keskuksen rahoittamassa Työetsivä-hankkeessa on myös todella lupaavat tulokset. Hankkeessa on vuoden aikana ollut 51 henkilöä, joista parikymmentä on jo kohdannut oikean työ- tai opiskelupaikan.

Nuorten Ystävien klubitalo- ja valmennuspajamalli vakuuttivat myös Sosiaali- ja terveysministeriön, joka valitsi kehittämämme VAPA-mallin syrjässä olevien nuorten löytämiseen ja elämänhallinnan tukemiseen. Tavoitteena on kehittää mallia edelleen ja juurruttaa sitä uusiin yhteistyökuntiin. Todellakin, todellakin, teemme voitavamme työn kehittämisstrategian toteuttamiseksi.

Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

3

Nuorten Ystävien vuosien vahva ja pitkäjänteinen työ osatyökykyisten työllistämiseksi näkyy monella tapaa Työetsivän toiminnassa. Työetsivä-hankkeen yrityskoordinaattori Krista Merikannon ja työhönvalmentaja Marja Hämäläisen mukaan järjestön hyvä maine yrittäjien ja työnantajien keskuudessa helpottaa työpaikkojen etsimistä.

4

TYÖETSIVÄ

aukoo uusia polkuja työelämään

teksti ja kuvat ANU ISOAHO

Työetsivä tukee työllistymistä kehittämällä uusia yritysyhteistyön malleja työnhakijoille, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

5

T

yöetsivä on Oulun alueella toimiva kaksivuotinen kehittämishanke, jota rahoittavat ELY-keskus ja Oulun kaupunki. Hanketta hallinnoi Nuorten Ystävät. Hankkeessa sovelletaan kansainvälisiä tuetun työllistymisen menetelmiä ja EUSE:n (The European Union of Supported Employment) laatimaa työllistymisen standardimallia.

Viisiportainen menetelmä sisältää palveluun ohjautumisen, osaamisen kartoituksen, työn etsinnän, työskentelyn työnantajien kanssa ja tuen työssä pysymiseen.

Yrityskoordinaattori Krista Merikanto ja työhönvalmentaja Marja Hämäläinen kertovat ylpeinä Työetsivän olevan Oulun alueella ainoa hanke, joka käyttää EUSE:n standardeja menetelmänään.

- Työetsivän kohderyhmänä ovat Oulun seudun työttömät, joilla sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille, Hämäläinen kertoo.

- Tuetun työllistymisen mallissa tuki jatkuu työllistymisen jälkeenkin ja tässä on nimenomaan meidän vahvuutemme. Kaikkien polku Työetsivässä on yksilöllinen ja asiakaslähtöinen. Esimerkiksi osaamisen kartoitusvaiheen lopputulos voi olla se, että lähdetään hakemaan työkyvyttömyyseläkettä tai koulutuspaikkaa tai

tekemään vapaaehtoistyötä. Usein myös työkokeilu tai –harjoittelu on vaihtoehtona. Työskentely ei ole aikaan sidottua, vaan tukea annetaan niin kauan kuin hanke toimii. Malli on vapaaehtoinen ja toiminta maksutonta koulutuksista lähtien, valottaa Merikanto.

Tällä hetkellä Työetsivän toiminnan parissa on 51 hyvin erilaista työnhakijaa. Iältään he ovat 19–58-vuotiaita ja suurimmalla osalla on suoritettuna ammattitutkinto ja muutamalla ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto.

- Meidän toiminnassa mukana olevat ovat työnhakijoina TE-toimistossa. Hakijat voivat myös olla samaan aikaan kokonaan tai osittain työkyvyttömyyseläkkeellä. Joskus mielenterveystoimistolta tai toisten hankkeiden ja järjestöjen toiminnan piiristä ohjataan meille hakijoita ja me puolestamme ohjaamme heidän toimintansa piiriin asiakkaita, valottaa Hämäläinen verkostojen ja yhteistyökuvioiden laajuutta.

Kova kilpailu työpaikoista Tulijoita Työetsivään olisi enemmän kuin tällä hetkellä pystytään ottamaan mukaan.

- Olemme joutuneet jo jarruttelemaan, sillä aika ei riitä kaikille. Hakijat tarvitsevat niin yksilölähtöistä vientiä työelämään ja apua oman osaamisen tunnistamisessa, että aikaa on oltava tehdä se hyvin. Työetsivän kolmas työntekijä aloittaa nyt syksyllä ja sitten resurssit ovat kohdillaan, Merikanto kertoo.

Oulun yleinen työllisyystilanne vaikuttaa myös Työetsivän toimintaan.

- Työnhakurintamalla on kova kilpailu ja jokainen työpaikka on todella etsittävä. Hyvät kokemukset aikaisempien työnantajien kanssa rohkaisevat aina kyselemään uudestaan paikkoja ja tiedustelutyötä yrittäjiin päin tehdään koko ajan. Nuorten Ystävät taustajärjestönä on vahva ja vuosien pitkäjänteinen työ osatyöky-

Tuetun työllistymisen mallissa tuki jatkuu työllistymisen jälkeenkin ja tässä nimenomaan on meidän vahvuutemme.

Yrityskoordinaattori Krista Merikanto

6

kyisten työllistämiseksi näkyy, sillä yrittäjät valpastuvat aina kuullessaan keitä olemme, Merikanto naurahtaa.

Työnhakuvalmiuksia kehitetään Työnhakijoita kannustetaan osallistumaan Työetsivän järjestämiin koulutuksiin. Koulutusta järjestetään niin CV:n tekemiseen kuin palkkaukseen, tapatietouteen tai työturvallisuuteen liittyen.

- Koulutukseen osallistuminen kertoo omasta aktiivisuudesta ja työelämään lähdettäessä se on iso osa onnistumista. Myös omien kykyjen ja rajoitteiden tunnistaminen on kaiken a ja o. Näin ollen jos esimerkiksi hahmottamisessa on ongelmia, mietimme yhdessä, miten työntekijä saa riittävän opastuksen tehtävien tekemiseen, Hämäläinen huomauttaa.

Merikanto ja Hämäläinen ovat käveleviä tietopankkeja. Puheessa vilisevät muun muassa sanat työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuki ja kuntalisä.

- Palkkatuen ja kuntalisän avulla työnantaja voi saada tukea jopa 75 % vajaakuntoisten palkasta. Palkkatukea haetaan TE-toimiston

kautta ja Oulun kaupunki myöntää kuntalisän.

TE-toimistolta haetaan myös työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkatun henkilön vamma vaatii uusia työvälineitä, toisen henkilön apua työssä tai muutostöitä tehtäväksi työpaikalle, Hämäläinen kertoo.

- Toiveemme tietysti on, että Työetsivän hankerahoitus jatkuisi vuoden 2015 jälkeenkin ja että tästä tulisi vakiintunut työmuoto. Sekä työnhakijat että yritykset ovat kokeneet hyvänä, että työhönvalmentaja on rinnalla mukana kulkemassa, että on olemassa joku johon voi ottaa yhteyttä ja joka hoitaa byrokratian niin, ettei yrittäjän aika mene paperinpyöritykseen, summaa Merikanto.

- Työnhakijamme kohtaavat monenlaisia haasteita, mutta on ihanaa nähdä onnistumisia.

Onnistunut yhteistyö pohjautuu luottamukseen ja rehellisyyteen. Kun ongelmista ja rajoitteista pystytään keskustelemaan, keksimme kyllä ratkaisuja yhdessä. Faktat on tiedettävä ja siksi teemme tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa, Merikanto muistuttaa lopuksi ja kiittelee yhteistyötä TE-toimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen kanssa onnistuneeksi.

Työhönvalmentaja auttaa työntekijää ja työnantajaa Kun työnhakija näkee, että työhönvalmentaja laittaa itsensä likoon, on työnhakijankin helpompi selviytyä uuden työn askareista ja vaatimuksista.

Näin kävi myös viime vuoden puolella Työetsivän toiminnan pariin tulleelle Juho Viitaselle.

Oulun Metsästys- ja Ampumaseura ry:n Haulikkojaoston puheenjohtaja Jonne Tossavainen huomasi syksyllä 2013 paikallislehdessä jutun Työetsivä-hankkeesta. Seuran toimintaa haluttiin tehdä ihmisläheisemmäksi ja työntekijälle oli selkeä tarve.

- Laitoin sähköpostia Krista Merikannolle, minkä jälkeen aloitettiin työnhakuprosessi.

Kerroin, millaista työtä olisi tarjolla, jolloin Krista pystyi haarukoimaan meille sopivaa työntekijää. Mietimme työnkuvan ja –tehtävät ja teimme ilmoituksen auki olevasta paikasta.

Hakijat toimittivat hakupaperinsa meille ja kolme hakijaa haastateltiin, minkä jälkeen tehtiin lopullinen valinta. Krista teki paljon asiaan liittyviä paperitöitä ja ohjeisti meitä anomusten teossa, Tossavainen summaa hakuprosessia.

Uskallusta ja uusia kontakteja Juho Viitanen on koulutukseltaan datanomi ja työskennellyt nyt Oulun Metsästys- ja Ampumaseura ry:n ratavalvojana puoli vuotta. Aluksi työhönvalmentaja Marja Hämäläinen oli Juhon mukana opettelemassa työtehtäviä. Ensimmäisenä Juho ja Marja siivosivat työtilan, etsivät sopivia huonekaluja ja yhdessä tehtiin myös siivousohjelma ja kirjattiin ylös päivittäiset ja viikoittaiset työtehtävät.

- Tehtävä ei täysin vastaa Juhon koulutusta, mutta on hienoa, miten Juho uskalsi laajentaa omaa osaamistaan ja on ottanut vastaan myös vieraampia hommia, työhönvalmentaja Marja Hämäläinen kertoo.

Juhon työ ratavalvojana sisältää niin toimisto- ja puhtaanapitotehtäviä, asiakaspalvelua, kahvilatyötä kuin pihatöitäkin. Tule7

vaisuudessa Juho tekisi mielellään enemmän koulutusta vastaavaa työtä, mutta myös lisäopinnot ovat käyneet mielessä.

- Oppisopimuksella voisin jatkaa opintoja palkan saannin sivussa, tietojenkäsittelyn korkeampiin oppimääriin tähdäten. Parhaiten kuitenkin oppii työn ääressä. Täältä olen saanut paljon uusia kontakteja, sillä pelkästään johtokuntaan kuuluu parisenkymmentä henkilöä, Juho pohtii.

- Toimenkuva on laajempi kuin mitä osasin odottaa. Vastuuta ja uusia juttuja on tullut koko ajan enemmän mukaan, jatkaa Juho rauhallisesti.

- Hyvää palautetta olen saanut siitä, kuinka toimisto ja rata ylipäätään ovat paremmassa kuosissa ja raha-asiat reilassa. Rakentavaa palautetta olen saanut oma-aloitteisuuden puutteesta. Vanhemmat herrasmiehet ovat olleet tyytyväisiä, kun toimistolla on auttaja tietokonehommissa ja tiedonhaussa. Ja nyt toimistolla on ruokapuoli ja kahvituskin kunnossa, Juho kertoo.

- Työyhteisön on tärkeä tietää työntekijän haasteet väärinkäsitysten syntymisen ehkäisemiseksi, muistuttaa Hämäläinen.

Joskus pieni tuuppaus oikeaan suuntaan riittää Timo Sairanen tuli Työetsivän toiminnan piiriin loppuvuodesta 2013. Sairasella on filosofian maisterin tutkinto matematiikasta ja informaatiotutkimuksesta sekä kirjastonhoitajan pätevyys.

- Tulin vuonna 1989 Ouluun opiskelemaan, mutta olin laiska opiskelija ja ahkera bridgen pelaaja. Tein ainejärjestöhommia ja yliopiston kirjastolla päivystäjän hommia, mutta valmistumisen jälkeen en tehnyt töitä neljään vuoteen. Minua alkoi kyllästyttämään, kun mitään ei tapahtunut, joten menin TE-toimistoon uusi8

maan työnhakijan statukseni viime vuoden lopulla. Sen jälkeen työvoimatoimistosta otettiinkin pian yhteyttä. Minulle kerrottiin Työetsivästä ja tapasin Kristan, jolloin käytiin läpi CV. Krista kysyi jo ensimmäisellä tapaamisella, olenko ottanut yhteyttä Bridgeliittoon. Tehtyäni joulunpyhien aikana CV:n uusiksi, tapasin Kristan ja hän kysyi samaa asiaa uudestaan.

Soitin samana iltapäivänä liiton toiminnanjohtajalle ja kysyin onko töitä. Vastaus oli, että on meillä töitä mutta onko siellä työntekijöitä. Selvisi, että minulla on oikeus palkkatukeen. Siitä se sitten lähti. Helmikuussa tein jo tuntitöitä ja varsinainen työ alkoi maaliskuussa. Teen 85 % työviikkoa, mutta sillä asenteella, että kun on paljon tehtävää niin se tehdään, Sairanen kertoo.

Sairasella on ollut vahva rooli Bridgeliitossa ennen palkkatyötäkin, sillä hän on toiminut muun muassa liitossa kouluttajana ja kilpailujen tuomarina. Liitossa oli tarve uudenlaisille järjestelyille ja atk-taitoiselle henkilölle, joten Sairasen puhelinsoitto sattui oikeaan aikaan.

Bridgeliiton toimitilat sijaitsevat Helsingissä, mutta Sairanen tekee käytännön toimistotehtävät kotoaan käsin Oulusta.

- Laskujen maksut, kilpailujen järjestämiset, jäsenrekisteriasiat, tilitysten seuranta, kaikenlaista vaihtelevaa pomon osoittamaa työtä, Sairanen luettelee tehtäviään.

Palkkatukea Sairanen saa ensi tammikuuhun saakka, mutta jatkoa anotaan.

- Koulutusta ei tähän työhön lisää tarvita ja kaipaan haasteellisempaa työtä, mutta harrastuksen kautta mielenkiinto työtä kohtaan pysyy kuitenkin yllä. Jos kirjastoalan töitä tulee haettavaksi, niin varmaankin haen. Informaatikon pätevyydestä ei nyky-yhteiskunnassa voi olla haittaa, siksi mainitsen sen CV:ssä, Sairanen miettii.

- Hyvä, että Krista aktivoi minua ja usutti soittamaan liittoon. Työetsivä on positiivinen ja hyvä asia. Itselleni tärkeää oli huomata, että CV:n luominen ei ole jäykän luettelon tekemistä vaan itsensä markkinointia. Omia vahvuuksiaan ja osaamisalueitaan kannattaa painottaa, Sairanen sanoo lopuksi.

9

Nuorten Ystävät kehittää matalan kynnyksen valmennuspajamallia Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti keväällä haun, jolla etsittiin toimijoita kehittämään toimintamallia vaikeimmassa asemassa oleville nuorille, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella. teksti JARNO KINNUNEN kuva RODEO

Nuorten Ystävät sai rahoituksen matalan kynnyksen valmennuspajamallin (VAPA) kehittämiseksi Pohjois-Suomessa. Valtakunnallisen kehittämistyön muiksi toimijoiksi STM valitsi A-klinikkasäätiön ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön. Kehitettäviä toimintamalleja pilotoidaan yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa.

Toimintamalleja levitetään eri puolelle maata tavoitteena juurruttaa ne pysyviksi käytännöiksi kohdepaikkakunnilla. Hankkeet rahoitetaan eduskunnan myöntämästä erillismäärärahasta ja toteutetaan vuosina 2014 – 2015.

10

Aiemmin kehitetty uuden pohjana Nuorten Ystävien aiemmissa kehittämishankkeissa on kokeiltu ja sovellettu useita hyviä toimintamalleja kuten tuetun työllistymisen menetelmää, klubitalotoimintaa ja MIEPÄkuntoutusta, joka on päihde- ja mielenterveysongelmaisten nuorten intensiivisistä avokuntoutusta.

Nuorten Ystävien VAPA-hanke kehittää nuorten matalan kynnyksen toimintaa PohjoisSuomessa yhteistyössä useiden kuntien kanssa.

Pilottikuntana toimii Muhos ja yhteistyöstä

Nuorten Ystävien matalan kynnyksen toimintamalli on joustava ja sovellettavissa erilaisten kuntien tarpeisiin.

on jo sovittu Rovaniemen ja Raahen kanssa.

Tärkeintä on löytää syrjässä olevat nuoret ja saada heidät sitoutumaan oman hyvinvointinsa ja osallisuutensa parantamiseen. Tavoitteen toteutuminen vaatii saumatonta yhteistyötä kuntien ja seudun muiden toimijoiden kesken.

- Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, sillä tuettu työllistyminen, klubitalotoiminta ja MIEPÄ-kuntoutus ovat hyviä käytäntöjä, jotka perustuvat kuntoutujalähtöisyyteen ja yksilön kunnioitukseen sekä tavoittelevat osallisuutta joko palkkatyön, opiskelun tai päihdekuntoutuksen kautta. Näitä periaatteita ja kokemuksia sovellamme luovasti kaikessa matalan kynnyksen toiminnan kehittämistyössä, toteaa Nuorten Ystävien sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula.

Toiminnan perustana osallisuus ja tasavertaisuus Matalan kynnyksen paikka voi olla kunnan tai järjestön ylläpitämä nuorten työpaja tai vastaava paikkakunnalla toimiva tavoitteellinen ja ammatillisesti johdettu yksikkö. Olennainen osa VAPA-hankkeen toimintaa on yksilöllinen palveluohjaus, neuvonta ja tuetun työllistymisen työhönvalmennus sekä tarvittaessa päihde- ja mielenterveyskuntoutus osana paikkakunnan omaa palvelujärjestelmää. Matalan kynnyksen paikassa kaikki palvelut ovat nuo-

ren käytettävissä heti, kun hänellä on niihin tarvetta. Nuori ei tarvitse lähetettä tai maksusitoumusta eikä odotusaikoja synny.

- Sisällöllisesti ja ideologisesti toiminnan tulee olla monipuolista sekä nuorten tarpeista ja toiveista lähtevää yhteisöllistä toimintaa, joka voi olla jokaisella paikkakunnalla hieman erilaista. Toiminnallisuus ja vertaistuki erilaisuutta hyväksyvässä ilmapiirissä ovat todella hyviä lähtökohtia kuntoutumiselle, valottaa Nikula.

Nuorten Ystävillä on Pohjois-Suomessa (Oulu, Kajaani, Rovaniemi ja Muhos) neljä hyvin toimivaa matalan kynnyksen paikkaa, jotka kaikki toimivat yhteisöllisyyden, osallisuuden ja tasavertaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Kaikilla neljällä paikkakunnalla tehdään tiivistä yhteistyötä paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Yleishyödylliseen, vapaaehtoisuuteen perustuvaan toimintaan ohjautuu paljon vaikeimmassa asemassa olevia ja syrjäytettyjä nuoria, joiden tuen tarve on moninainen.

- Kehittämistyössä pyritään tiivistämään eri toimijoiden yhteistyötä niin, ettei yksikään tavoitettu nuori pääsisi tipahtamaan palvelujen ulkopuolelle vaan hän löytäisi itselleen mielekkään ja yksilöllisen polun kohti opiskelua ja työelämää, Nikula toteaa lopuksi.

11

teksti JARNO KINNUNEN kuvat JENNI SATOLA, REIJO MOILANEN

Sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilpi aloittaa Tampereella Vuoreksen uudelle asuinalueelle valmistunut Vuorenkilpi tarjoaa lastensuojelun sijaishuollon palveluita alle 18-vuotiaille lapsille, joilla on erityisen avun ja tuen tarve.

14-paikkainen Vuorenkilpi on erikoistunut neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten kasvatukseen ja kuntoutukseen. Erityisvaikeuksien taustalla voi olla kehitysvamma, kehitysviive tai jokin autismin kirjon häiriö.

Toiminta Vuorenkilvessä jakaantuu kolmeen pienryhmään, joista ensimmäinen viiden lapsen pienryhmä aloittaa toimintansa lokakuussa.

Yksikön toiminnan käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa työskentelyn aloittaa moniammatillinen tiimi, jolla on vankkaa osaamista lasten12

SIJAISHUOLLON ERITYISYKSIKKÖ VUORENKILPI »» 14 -paikkainen sijaishuoltoyksikkö lapsillle, joilla on erityisen avun ja tuen tarve »» Kolme pienryhmää »» Moniammatillinen ja osaava henkilökunta »» Asiakaspaikkatiedustelut p. 044 7341 422

suojelusta sekä vammais- ja mielenterveystyöstä.

- Tiimiin kuuluu vastaava ohjaaja, kaksi sairaanhoitajaa, kuusi sosionomia, lähihoitaja ja lastenhoitaja. Kun yksikön koko toiminta on käynnissä, niin henkilöstön lukumäärä on 20, toteaa palveluesimies Jaana Jussila.

Vuorenkilven kaltaista erityislasten sijaishuollon yksikköä ei Suomessa ole vielä montaa ja Tampereella se on ensimmäinen.

- Uskomme vahvasti, että Vuorenkilpi vastaa Tampereen alueen ja muidenkin Etelä-Suomen kuntien palvelutarpeeseen, Jussila sanoo.

Yksilöllisyyttä ja yhteistyötä Vuorenkilven toiminnan punaisena lankana on lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen, joka on huomioitu toimintaympäristön joka osa-alueella, niin toiminnan sisällöissä kuin tilojen rakentamisessakin.

- Asiakkaana olevilla lapsilla voi olla monitahoisia tuen ja avun tarpeita kuten kommunikaatioon liittyviä vaikeuksia, impulssikontrollin heikkoutta tai fyysisiä toimintakyvyn rajoitteita. On tärkeää, että pystymme kohtaamaan lapsen hänen yksilöllisistä tarpeista käsin.

Henkilöstön rekrytoinnissakin painotimme erityisesti työntekijöiden kykyä lapsilähtöisen toimintatavan luomiseen sekä ylläpitämiseen, kertoo Vuorenkilven vastaava ohjaaja Katri Nevalainen.

Vuorenkilvessä lapset elävät mahdollisimman tavallista arkea. Käyvät koulua, harrastavat ja viettävät aikaa kavereidensa kanssa. Jotta normaali arki toteutuu, niin tiivistä yhteistyötä tehdään lasten vanhempien, koulujen ja lapsen asioita hoitavien viranomaistahojen kanssa.

Moniammatillinen henkilökunta pystyy vastaamaan lasten hyvinkin erilaisiin erityistarpeisiin. Jokaisella lapsella on omaohjaajapari, joka huolehtii lapsen kasvatuksellisten ja hoidollisten tavoitteiden toteutumisesta sekä tekee yhteistyötä vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Vuorenkilven lisäksi Nuorten Ystävillä on 13

Vastaava ohjaaja Katri Nevalainen tähdentää, että Vuorenkilvessä jokainen lapsi kohdataan yksilöllisesti hänen tarpeistaan lähtien.

erityislasten sijaishuoltoon erikoistuneita yksiköitä myös Turussa ja Muhoksella.

- Meidän talossa on pitkäaikaista kokemusta erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Siitä on todella suurta hyötyä, sillä oman organisaation mahdollistama verkostotyö ja täydennyskoulutukset tukevat henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä, sanoo Nevalainen.

Tilaratkaisuissa huomioitu erityistarpeet Vuorenkilven suunnittelussa lähtökohtana on ollut erityisesti yhteisöllisyys, kodinomaisuus ja turvallisuus. Rakentamisessa on huomioitu lasten erityistarpeet iän, toimintakyvyn ja kehitystason mukaan. Vaikka rakennus on tehty sijaishuoltoyksiköksi niin neliömitoitus on toteutettu vammaispalveluyksikön mitoituksen mukaan.

14

- Näin jokaiselle lapselle saatiin isompi 25 m2 suuruinen huone, jossa on oma kylpyhuone, Nevalainen valottaa.

Yhdessä tasossa olevat tilat ovat esteettömät ja viihtyisät. Väriterapiaan erikoistunut arkkitehti on käyttänyt rakennuksessa rohkeasti värejä siten, että jokaisen pienryhmän tilat ovat erivärisiä. Vahvan värimaailman avulla esimerkiksi autistinen lapsi hahmottaa helpommin talon tilat ja piha-alueiden rajat.

Yhteisöllisyyttä on luotu yhteisillä ruokailu-, askartelu- ja oleskelutiloilla. Ulkona yhteistä aikaa on mukava viettää viihtyisällä ja aidatulla piha-alueella, josta löytyy keinut, koripallotelineet ja pelialueet lasten vapaa-ajan tarpeisiin.

Kauniilla ja toiminnallisella pihalla on hyödynnetty luonnon myrkytöntä kasvillisuutta. Pyörätuolilla tai muulla apuvälineellä liikkuvalle on etupihalle rakennettu loiva ramppi liikkumista helpottamaan.

Kaikesta huomaa, että Vuorenkilvessä jokainen yksityiskohta on suunniteltu vastaamaan toiminnan tarpeita.

- Toivomme, että lapsilähtöinen toimintatapamme saa kunnissa arvostusta, yhteistyö sujuu hyvin ja lapset ja työntekijät viihtyvät. Nyt Vuorenkilvessä alkaa kodin rakentaminen, kiteyttää Nevalainen lähitulevaisuuden suunnitelmat.

teksti JARNO KINNUNEN kuva ASPA-SÄÄTIÖ

VillaKapteenin rakennustyöt aloitettu Turussa Nuorten Ystävien vammaispalvelut avaa syksyllä 2015 Turun Jalustinkadulle kehitysvammaisille henkilöille tehostettua palveluasumista tarjoavan yksikön. Yksikön rakennuttajana toimii Aspa-säätiö.

VillaKapteeni tulee tarjoamaan ympärivuorokautista asumispalvelua ja tukea 16 aikuiselle kehitysvammaiselle henkilölle, joilla on kehitysvamman lisäksi eriasteisia autismin kirjon piirteitä. VillaKapteenin suunnittelussa ja rakentamisessa tavoitellaan autististen henkilöiden asumisen mallia, jossa rakennuksen jokaisella tilalla on oma käyttötarkoituksensa.

VillaKapteenin tilaratkaisuissa kaikki on mietitty tulevien asukkaiden erityistarpeiden mukaan.

- Yksikön suunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden kuntoutuksessa käytettävät menetelmät sekä asukkaiden erityistarpeet, kuten yksityisyys, itsenäisyys, aistiyliherkkyydet, visualisointi ja mahdolliset vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä. Rakentamisessa ja sisustamisessa huomioidaan asukkaiden mahdollisuus toimia mahdollisimman itsenäisesti erilaisissa arkisissa tilanteissa, kertoo palveluesimies Jaana Jussila.

VillaKapteeniin tulee asiakkaiden omien huoneiden lisäksi monitoimitiloja, joita voidaan erilaisilla ratkaisuilla muuttaa pienemmiksi tiloiksi, jolloin asiakkaiden yksilöllisyys, itsenäisen elämän eri asteet ja henkilökohtaiset tarpeet pystytään huomioimaan paremmin. Erityisesti tilojen selkeyteen, esteettömyyteen ja turvallisuuteen on panostettu.

VillaKapteeni on valmistuttuaan Nuorten Ystävien toinen vammaispalveluja tarjoava yksikkö Turussa.

Vuonna 2011 Turun Vaalan kaupunginosaan valmistunut VillaAura tarjoaa tehostettua palveluasumista ja työ- ja päivätoimintaa aikuisille sekä sijaishuollon palveluja alle 18-vuotiaille lapsille.

15

Tuetun asumisen avulla itsenäinen elämä

Nuorten Ystävien vammaispalvelujen Muhoksella toimiva tuettu asuminen tarjoaa palveluita henkilöille, jotka tarvitsevat säännöllistä huolenpitoa, ohjausta, kuntoutusta ja toimintakyvyn aktivointia arjessaan.

teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

O

nnistuneet ratkaisut asumisessa ja asumispalvelujen järjestämisessä tukevat vammaisten tai muusta syystä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäisen elämän, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista. Oma koti, yksilöllinen tuki ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan muiden kansalaisten tavoin ovat hyvän elämän peruselementtejä. Nuorten Ystävien tuetussa asumisessa toteutuvat kaikki edellä mainitut teesit.

- Tuettu asuminen on asiakkaan elämänhallinnan ja asumisen tukemista ja ohjausta hänen 16

yksilöllisten tarpeidensa mukaan siten, että asiakas voi asua itsenäisesti omassa kodissaan, kiteyttää vastaava ohjaaja Sanna Veikkolainen.

Tuen tarpeet voivat liittyä kehitysvammaan, mielenterveysongelmiin tai neuropsykiatrisiin haasteisiin kuten autismiin ja Aspergerin oireyhtymään.

- Meillä työskentelyn lähtökohtina ovat aina asukkaan itsemääräämisoikeus, itsenäisyys ja osallisuus. Asiakkaan asuminen omassa kodissaan mahdollistetaan tarjoamalla hänelle tarvittava tuki ja ohjaus elämänhallintaan, kuntoutumiseen, toimintakyvyn ylläpitoon ja arjen

askareista suoriutumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tukea tarvitseva huolehtii itse esimerkiksi ruokailustaan ja ostoksistaan, mutta saattaa tarvita apua vaikkapa kodinhoidossa, rahaasioissa, lääkehoidossa tai muissa päivittäisissä askareissa, Veikkolainen kertoo.

Suunnitelmallisen työskentelyn tavoitteena on tukea kuntoutujaa harjoittelemaan päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä löytämään mahdollisuuksia virikkeelliseen vapaa-ajan toimintaan. Asiakasta ohjataan mahdollisuuksien mukaan siirtymään työelämään tai opiskelemaan.

- Tuki mitoitetaan aina asiakkaan yksilölliset vahvuudet ja tarpeet huomioiden. Osa tarvitsee työntekijän apua parikin kertaa päivässä ja osa selviää vähemmällä ohjauksella. Kaikilla palvelun piirissä olevilla asiakkailla on kuitenkin hyvät itsenäisen elämisen taidot ja jokaisen päivää rytmittää joko opiskelu tai työtoiminta avo- ja palkkatyössä, Veikkolainen valottaa.

Tukikäynnit asiakkaan aikataulujen mukaan Tuetussa asumisessa työskentelee neljä ohjaajaa ja he vastaavat tällä hetkellä 11 asiakkaan tuen tarpeisiin. Ohjaajien tukikohta sijaitsee Muhoksella vammaispalvelujen ryhmäkoti Niittytuvassa, jonka pihapiiristä löytyy neljä tukiasuntoa tuetun asumisen asiakkaille.

Koska asiakkaat ovat päivisin joko töissä tai opiskelemassa niin ohjaajat työskentelevät iltaisin ja viikonloppuisin.

- Neljä asukasta asuu tässä ryhmäkodin pihapiirissä ja loput seitsemän eripuolilla Muhoksen keskustaa omissa vuokra-asunnoissaan. Meitä on arkisin aina kaksi ohjaajaa töissä klo 14–22 välisenä aikana ja viikonloppuisin työskentelemme aamu- ja iltavuorossa.

Työvuorossa toinen ohjaajista huolehtii ryhmäkodin pihapiirissä asuvien tarpeista ja toinen työskentelee keskustassa asuvien kanssa, Veikkolainen kertoo.

Tuettuun asumiseen kuuluu olennaisesti myös ympärivuorokautinen puhelintuki. Jos asiakkaalla tulee akuutti tuen tarve yöaikaan, niin puhelut ohjautuvat Niittytuvan yöohjaajalle.

- Harvoin niitä puheluita yökölle tulee, mutta onhan se hyvä tuki ja turva, kun ohjaajan apu on saatavilla myös yöaikaan, Veikkolainen tuumaa.

Asiakkaat voivat ohjautua Muhokselle tuetun asumisen palveluiden piiriin ympäri Suomea ja he asuvat joko omassa vuokra-asunnossa tai Nuorten Ystävien tukiasunnossa.

Asumisesta koituvat kulut asiakas hoitaa itse, kun taas kotikunta vastaa tuetun asumisen palvelumaksusta. Nuorten Ystävät auttaa tarvittaessa asunnon hankkimisessa.

Oma asunto, joka tuntuu kodilta

Puolangalta kotoisin oleva Reeta Laurila tuli Nuorten Ystävien vammaispalvelujen piiriin neljä vuotta sitten, kun hän muutti tehostetun palveluasumisen ryhmäkotiin Tapionpirttiin Muhokselle. Itsenäisen elämän tiivis harjoittelu ryhmäkodissa ja ammattiopisto Luovin työhön valmentavassa koulutuksessa antoivat Reetalle hyvät valmiudet edetä tuetun asumisen palvelun piiriin.

Reetan haave omaan kotiin muuttamisesta muuttui todeksi vuosi sitten, kun uusi ryhmäkoti Niittytupa tukiasuntoineen valmistui Muhokselle.

- Sain tästä ihan uuden oman asunnon ja kyllähän tämä on tuntunut omalta kodilta heti muuttopäivästä lähtien. Mulla on oma koti, jossa on hyvä olla ja se on tärkeä juttu, Reeta kertoo tyytyväisenä.

Reeta ei tarvitse kovinkaan paljon tukea arjen askareista huolehtimiseen. Ruoanlaitot, siivoamiset ja muut jokapäiväiset hommat sujuvat kuin vettä valaen. Ohjaajat käyvät Reetan luona kaksi kertaa päivässä ja tuki on enemmänkin keskusteluavun ja neuvojen antamista, kun joku asia mietityttää.

- Ohjaajat jelppii kyllä aina kun tarvetta on ja ainahan ne saa puhelimellakin kiinni. Kyllä minä mahdollisimman vähän yritän ohjaajia häiritä, Reeta naurahtaa.

Reeta on työskennellyt jo pari vuotta Muhoksen kunnan ryhmäkodissa. Viisituntisen työpäivän jälkeen aikaa riittää myös kavereille ja harrastuksille sekä tietysti omalle kihlatulle.

- Arkipäivät mulla kuluu töissä. Töiden jälkeen tykkään harrastaa kaikenlaista ja kaveritkin käy tosi paljon kylässä, mutta kyllä minä taidan eniten viihtyä tuon oman kihlatun kanssa, Reeta virnistää.

17

18

Kehitysjohtaja

MIKKO ORANEN uusien alkujen jäljillä teksti ja kuvat ANU ISOAHO

Nuorten Ystävillä elokuussa aloittanut kehitysjohtaja Mikko Oranen etsii uusia alkuja, joiden avulla luodaan mahdollisuuksia yhteiskunnan marginaalissa olevien ihmisten elämän parantamiseksi.

Nuorten Ystävien kehitysjohtajana aloittaneella Mikko Orasella on kokemusta eri tehtävissä sosiaalihuollossa, lastensuojelussa ja väkivaltatyössä yli 20 vuotta. Oranen on ennen Nuorten Ystäville siirtymistä työskennellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehittämispäällikkönä alueenaan lastensuojelu ja siihen liittyvät asiat sekä erityisesti lasten ja nuorten osallisuus.

Aiempaa työhistoriaa hänellä on myös Ensi- ja turvakotien liiton lapsityön kehittäjänä.

Miksi Nuorten Ystäville?

Olen ollut töissä kunnalla, kuntayhtymällä, järjestössä sekä valtiolla ja näistä kaikista järjestö on tuntunut omimmalta. Nuorten Ystävissä kiinnostavaa on iso palvelutuotanto, jota järjestö omistajana ohjaa. Kyseessä on vanha tuttavuus, koska olen seurannut Nuorten Ystävien toimintaa vuosien mittaan. Nuorten Ystävistä on jäänyt hyvä maku, joten tämä oli luonteva ratkaisu.

Millaisena koet siirtymisen valtion laitoksesta järjestöön?

Asiat ovat samoja, joiden kanssa työskentelin THL:lla, vain näkökulma on erilainen. Koska THL on osa valtionhallintoa, siellä työsken-

nellään isojen kokonaisuuksien kanssa ja pidemmällä aikaperspektiivillä. Järjestötyössä ollaan lähempänä käytännön työtä, työtä tekeviä ammattilaisia ja asiakkaita, jotka palveluita käyttävät. Työtä tehdään pitkällä aikajänteellä mutta se, mitä tapahtuu tässä ja nyt, on tärkeää.

Millainen on työnkuvasi?

Millaisena näet tulevan syksyn ja mihin haasteisiin tulet työssäsi paneutumaan?

Tehtäväni on vahvistaa kehittämisen rakenteita ja prosesseja eli sitä, miten kehittämistyötä täällä tehdään ja miten se on organisoitu.

Kehittämistyötähän on tehty täällä koko ajan, mutta tulee miettiä, miten sitä voi tehostaa ja tukea. Tehtäväni on käytännön työstä lähtevien kehittämisideoiden metsästäminen ja sellaisten alkujen löytäminen, joita yhdessä lähdetään työstämään eteenpäin sekä järjestö- että palvelupuolella. Ensin tutustun kaikkeen siihen, mitä täällä tehdään, puhun ihmisten kanssa.

Tällaista työtä ei voi kehittää ohi tai yli niiden ihmisten, jotka työtä tekevät.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on menossa isoja uudistuksia rakenteiden tasolla mutta myös työn sisältöjen ja painopisteiden osalta.

Sosiaalihuoltolaki ja sen rinnalla lastensuojelu19

Tällaista työtä ei voi kehittää ohi tai yli niiden ihmisten, jotka työtä tekevät. laki ovat muuttumassa, mutta sitä miten nämä uudistukset lopullisesti toteutuvat, ei kukaan tiedä. Varmaa on se, että ne vaikuttavat vahvasti Nuorten Ystävien toimintaympäristöön.

Se ei kuitenkaan muutu, että aina on ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja tukea. Nuorten Ystävien perustehtävä on aina ollut yhteiskunnan marginaalissa olevien ihmisten hyväksi toimiminen ja puolustaminen. Tämä tehtävä on edelleen erittäin ajankohtainen.

Olet toiminut lastensuojelun parissa yli 20 vuotta. Miten näet lastensuojelun muuttuneen tänä aikana?

Aikaperspektiivi on kaventunut. Ajatus pitkäjänteisestä työskentelystä on häviämässä; ihmisillä on asioita ja ongelmia, jotka eivät ratkea hetkessä vaan he saattavat tarvita apua ja tukea vaikka koko elämänsä. Nyt toimitaan usein hyvin lyhytjänteisesti. Isojakin ihmisten elämän pulmia yritetään ratkoa kolmen kuukauden pätkissä. Tilanteita on myös aiempaa vaikeampi ennakoida. Positiivista on se, että lastensuojelupalveluissa lapset ja lasten tarpeet ovat nykyään enemmän näkyvissä ja tietoisuus siitä, miten eri asiat vaikuttavat lapsiin on lisääntynyt. Samalla myös vanhempien ja läheisten rooli ja merkitys on kasvanut. Väitän,

20

että lastensuojeluun on tullut enemmän kumppanuutta tänä aikana.

Mikä on työurasi aikana ollut pysäyttävintä?

Pysäyttävimmät kokemukset ovat liittyneet lasten ja nuorten osallisuuteen ja osallistumiseen. Pitkään esimerkiksi uskottiin, ettei väkivalta perheessä vaikuta lapsiin, jos he eivät ole suoraan sen kohteena tai että lapset eivät tiedä mitään väkivallasta. Kun sitten aloimme kuunnella näitä lapsia, havahduimme siihen, että he olivat yleensä nähneet ja kuulleet paljon ja väkivalta vaikutti erittäin paljon heidän elämäänsä.

Pysäyttävää on myös ollut osallisuustyöskentely lasten ja nuorten kanssa. Olen usein ollut vaikuttunut siitä, kuinka tarkkoja havaintoja lapset ja nuoret tekevät työstä ja työntekijöistä ja kuinka paljon heillä on myös ajatuksia asioiden parantamisesta. Sitä, mitä ihminen kokee ei voida tietää, jos sitä ei koskaan kysytä.

Voi olla käytäntöjä, jotka näyttävät organisaation näkökulmasta hyviltä ja tehokkailta, mutta ovatkin asiakkaiden kokemina jotain aivan muuta. Tämä on meille ammattilaisille arvokasta tietoa, sillä jokainen meistä haluaa tehdä työtä tavalla, joka oikeasti auttaa.

21

Taikasauva-toiminta teksti FANTIN OHJAAJAT, NUORTEN YSTÄVIEN KOULUN OPPILAAT, LAURA KANTOMAA JA ISMO ANTILA kuvat FANTTI, NUORTEN YSTÄVIEN KOULU, PASI NENONEN JA ISMO ANTILA

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Fantin lapsille piha-allas Muhoksella sijaitseva tehostetun palveluasumisen yksikkö Fantissa aloitettiin kesään valmistautuminen jo hyvissä ajoin. Kesällä Fantissa vietetään lasten kanssa mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Fantin lapset nauttivat kovasti uimisesta ja se onkin todettu myös erittäin motivoivaksi liikuntamuodoksi. Koska aina ei ole mahdollista lähteä nauttimaan luonnon vesistä, joten päädyimme hakemaan Taikasauvalta avustusta suuren piha-altaan hankintaan. Piha-allas mahdollistaisi uimisen yksikkömme pihalla kaikille Fantin lapsille ja nuorille. Ei ollut riemulla rajaa, kun saimme Taikasauvalta jo seuraavana päivänä myönteisen päätöksen altaan hankintaan.

Piha-allas kasattiin monen pikku auttajan voimin. Ilo oli suurta, kun allasta päästiin täyttämään vedellä. Kylmä vesikään ei pitänyt lapsia pois altaasta. Allas on ollutkin Fantin lasten ja nuorten mieleen ja kaikki ovat päässeet kokeilemaan altaassa polskuttelua. Lämpimän kesän johdosta allaspäiviä kertyi lukematon määrä. Veden terapeuttinen vaikutus korostuu autististen lasten kanssa ja onnistumiset, ilo sekä leikin riemu ovat olleet kaikille asukkaille tärkeitä.

Välillä muut tekemiset ovat saaneet väistyä loistavien uintikelien meitä helliessä. Isoon uima-altaaseen on ollut helteillä mukava mennä vilvoittelemaan. Nyt kesän kääntyessä syksyyn uima-allas saa jäädä odottamaan yhtä ahkeria käyttökertoja ensi kesälle.

Taikasauvalle iso kiitos kaikkien Fanttilaisten puolesta!

22

Nuorten Ystävien koulun oppilaat Oulun HopLopissa Lähdimme koulun autoilla Muhokselta aamulla yhdeksältä kohti Oulun Kaakkuria ja Hop Loppia. Meitä oli kahdessa autossa yhteensä viisi oppilasta ja viisi aikuista. Autossa meillä meni oikein hyvin ja ilmakin oli oikein mukava.

Aurinko paistoi, jollakin oppilaalla oli aurinkolasitkin mukana.

HopLop aukaisi ovensa kymmeneltä. Meidän piti riisua kengät ja vaatteet naulakkoon.

Heti näkyi hieno kahvila edessä. Sitten saimme liikkua vapaasti kaikissa hienoissa laitteissa.

Aikuiset katsoivat, että meillä menee kaikki hyvin. Ja ottivat kuvia meistä. Kivaa oli aikuisillakin.

HopLopissa oli iso trampoliini. Siinä sai pomppia tosi kauan ja hikihän siinä tuli.

Mutta oli hauskaa! Mahtava liukumäkikin oli kovassa käytössä. Muitakin lapsia leikki ja laski meidän kanssa. Paljon oli koululaisia paikalla.

Liukumäen alla oli labyrintti ja köysikiipeilyä.

Polkuautoilla sai kovat vauhdit ja joku meistä pelasi jääkiekkopeliäkin. Oli kyllä hieno reissu.

Kiitos Taikasauvalle!

Terveisin J, 8 lk. ja T, 9.lk

Nuorten Ystävien koulun leirikoululaiset Ranuan eläinpuistossa Nuorten Ystävien koulun oppilaat viettivät leirikoulua Iso-Syötteellä 15.-17.5.2014. Leirikouluohjelmaan kuului vierailu Ranuan eläinpuistossa.

Tihkusäässä lähdimme aamupalan nautittuamme ajelemaan IsoSyötteeltä kohti Ranuan eläinpuistoa. Perille saavuttuamme lunastimme pääsyliput. Samalla meille annettiin opaskarttoja ja nimiehdotuslaput eläintarhaan syntyneen karhunpennun nimeämistä varten.

Ensimmäisenä katselimme majavia ja saukkoja. Seuraavassa kohteessa, eläintalossa, tutustuimme näätäeläimiin ja pienjyrsijöihin. Suurinta mielenkiintoa herättivät aivan tavalliset kotihiiret.

Lintuhäkit kiinnostivat meitä kovasti, sillä pöllöt, huuhkajat, kotkat ja haukat olivat hyvin näkyvillä. Huuhkaja ja kotkat herättivät huomiota ulkonäöllään ja koollaan. Katselimme vielä kanalinnut, ja vesilinnut lintutalon lammikkoympäristössä. Hanhia varsinkin oli useampaa lajia ja meteli melkoinen. Suuri korppi oli läheltä nähtynä vaikuttava.

Eniten aikaa kului kuitenkin karhuja katsellessa. Näimme myös susia, ilveksiä ja ahman. Naalia ei meistä moni ollut aiemmin nähnyt, joten naalin tekemisiä jäimme pitemmäksi toviksi ihmettelemään. Päivän päätteeksi jätimme vielä omat ehdotuksemme uuden karhunpennun nimeksi.

Kaikki viihtyivät eläinpuistossa hyvin vesisateesta huolimatta. Leirikoulun oppilaat kiittävät Taikasauvaa onnistuneen matkamme tukemisesta.

Perhekoti Jokirinteellä pelataan pingistä Nuorten Ystävien Torniossa sijaitsevan perhekoti Jokirinteen aikuiset miettivät pitkään, miten aktivoida perhekotinuoria pihalle ulkoilemaan.

Nuorten kanssa keskusteltaessa syntyi haave saada pihalle oma pingispöytä. Kiireen vilkkaa nuoret kirjoittivatkin Taikasauvalle hakemuksen uuden pingispöydän ja mailojen hankkimiseksi.

Taikasauva heilahti ja Jokirinteen nuorten haave toteutui, kun pihalle ilmestyi uusi ja hieno pingispöytä kaikkine varusteineen. Pöytä on ollut kovassa käytössä ja nuoret ovat innoissaan uudesta harrastuksesta. Tästä kuuluu suuri kiitos Taikasauvalle, joka mahdollisti pöydän hankinnan.

Ilmakiekkoilua Tapionpirtissä Muhoksella sijaitsevan ryhmäkoti Tapionpirtin asukkaiden vapaa-ajan viettoon saatiin yksi odotettu lisä, kun Taikasauvalle lähetetty hakemus ilmakiekkopelin hankinnasta tuotti positiivisen vastauksen.

Tapionpirtissä vapaa-aikaa vietetään monella tapaa. Porukalla lauletaan karaokea, katsellaan elokuvia ja perinteiset lauta- ja korttipelit ovat kovassa käytössä. Yhteisellä pelikonsolillakin on usein käyttöä.

Kesäaikaan sään salliessa pyöräily, trampoliinilla hyppely sekä pihapelit tuovat ulkoiluun mukavaa vaihtelua.

Toive jonkin isomman pöytäpelin hankinnasta on ollut ilmassa jonkin aikaa. Ilmakiekkopelin yksinkertainen ja hauska pelitapa ohjasivat Taikasauva-hakemuksen suunnittelua. Toivola-kodin vapaa-ajan tilassa, Norkussa, suurin osa asukkaista on saanut ilmakiekkopelistä myönteisiä kokemuksia. Ilmakiekkoilu on sopivan leppoisaa ja virkistävää vapaa-ajan toimintaa.

Tapionpirtin väki haluaa lämpimästi kiittää lahjoittajia, jotka ovat mahdollistaneet hankintamme.

23

Avomuotoisella perhekuntoutuksella kohti lapsen ja perheen hyvinvointia

Millaista on asiakkaiden tarpeita vastaava avomuotoinen perhekuntoutus?

Tätä kysymystä lähti keväällä selvittämään Nuorten Ystävien kuntoutusohjaaja Anuliisa Kemppainen osana ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötään ja lastensuojelun avohuollon palveluiden kehittämistä Nuorten Ystävillä.

24

teksti ANU ISOAHO kuvat ANU ISOAHO, RODEO

N

uorten Ystävien avopalveluissa keskeisiä kehittämiskohteita ovat varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät palvelut. Avopalveluita ostavat kunnat viestittävät, että palveluiden tulee olla yhä enemmän lähipalveluita ja kotiin annettavaa tukea. Yksilön kuntoutumisen sijaan korostetaan koko perheen kuntoutumista.

- Koska laitosmuotoisen kuntoutuksen suosio on ollut laskussa pitkään, Nuorten Ystävien avopalvelut haluaa vastata kysyntään tarkoituksenmukaisella palvelulla, jota ei aiemmin ole ollut tarjolla. Näiden pohdintojen myötä syntyi idea avomuotoisen perhekuntoutuksen kehittämisestä, kertoo Nuorten Ystävien avopalveluiden palvelupäällikkö Janne Lehtimäki kehittämistyön lähtökohdista.

Keväällä 2014 toteutettiin kehittämistyöhön liittynyt kysely, johon vastasi lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöitä ja heidän esimiehiään kuuden kunnan alueelta. Kyselyssä kartoitettiin näkemyksiä lastensuojelun asiakasperheiden palvelujen tarpeesta ja järjestämisestä kunnassa sekä lastensuojelun asiakasperheiden tuen tarpeita vastaavasta avomuotoisesta perhekuntoutuksesta, jonka Nuorten Ystävät tuo uutena palveluna kuntien käyttöön vuoden 2014 aikana.

- Kyseessä on YAMK-tutkinnon opinnäytetyöni, joka toteutuu tutkimusavusteisena kehittämistyönä. Kehittämistyö nivoutuu myös avopalveluiden strategisiin painopistealueisiin.

Koska kyseessä on myös yhteiskunnallisesti ajankohtainen aihe, kaupungit valittiin strategisesti sen mukaan, mihin tulevaisuudessa haluamme toimintaamme laajentaa, kertoo kuntoutusohjaaja Anuliisa Kemppainen.

kanssa. Yli sektorirajojen tehtävä tiivis verkostoyhteistyö nähdään keskeisenä työmuotona avomuotoisessa perhekuntoutuksessa.

- Avomuotoisessa perhekuntoutuksessa keskeistä on ennaltaehkäisyn näkökulma ja kuntoutus on perheen omassa toimintaympäristössä tapahtuva intensiivinen prosessi, jolla pyritään yksilön ja ympäristön välisen suhteen muutokseen. Kuntoutuksella pyritään sellaisten voimavarojen löytymiseen ja toimintaympäristön luomiseen, joiden avulla täysipainoinen elämä on mahdollista, vaikka alkuperäisiä kuntoutukseen johtaneita haasteita ei pystyttäisi kokonaan poistamaan, Kemppainen sanoo.

Asiakaslähtöistä palvelua Nuorten Ystävien avopalvelujen tavoitteena on tuottaa ja kehittää kuntien käyttöön matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kehittämistyön toivottu tulos on avomuotoisen perhekuntoutuksen toimintamalli, joka vastaa asiakkaiden eli lastensuojelun asiakasperheiden ja kuntien tarpeisiin.

Palvelujen kehittämisen tarve on saanut alkunsa yhteiskunnallisessa tilanteessa tapahtuneesta muutoksesta. Lastensuojelun laitos- ja

»

Avomuotoisessa perhekuntoutuksessa keskeistä on ennaltaehkäisyn näkökulma, toteaa Anuliisa Kemppainen.

Mitä on avomuotoinen perhekuntoutus?

Avomuotoisen perhekuntoutuksen asiakkaita ovat lastensuojelun asiakasperheet, joilla on haasteita itsenäisessä selviytymisessä, ja jotka ovat motivoituneita muutoksen aikaansaamiseksi. Avomuotoinen perhekuntoutus on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jolla tavoitellaan lasten ja perheiden hyvinvointia.

Avohuollon tukitoimien tarkoituksena puolestaan on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden 25

Palvelut muotoillaan yhteistoiminnallisesti asiakkaiden kanssa. perhehoidon asiakasmäärät ja näin ollen myös kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Asiakasmäärien ja kustannusten pienentämiseksi on nähty tärkeäksi panostaa lastensuojelun muihin palveluihin, kuten esimerkiksi varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn ja avohuollon tukitoimiin.

- Tavoitteena on kehittää asiakkaiden eli lastensuojelun asiakasperheiden ja kuntien tarpeita vastaava avomuotoisen perhekuntoutuksen toimintamalli. Toimintamalli kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Vaikka kyseessä on uusi tapa tehdä asioita, voi tätä toimintatapaa toistaa eri palvelualoilla. Asiakkaita osallistamalla pyritään rakentamaan palveluja asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, mikä lisää kustannustehokkuutta, Kemppainen huomauttaa.

Kehittämistoiminta rakentuu useiden eri toimijoiden sitoutumisen ja aktiivisen osallistumisen varaan. Asiakkaita osallistetaan mukaan kehittämistoiminnan eri vaiheissa, jotta saadaan luotua mahdollisimman luotettava sosiaalinen konstruktio avomuotoisen perhekuntoutuksen toimintamallista.

- Asiakkailla olevaa, asiantuntijoiden näkemyksestä ja kokemuksesta poikkeavaa tietoa hyödynnetään palvelun kehittämisessä, jotta saadaan tuotettua paremmin asiakkaiden tarpeita palveleva, ja näin ollen siis myös kustannustehokkaampi palvelu. Puhutaan palvelumuotoilusta, kun palvelu muotoillaan yhteistoiminnallisesti asiakkaiden kanssa, Kemppainen jatkaa.

26

Konkreettisena tavoitteena perhekuntoutuksen yksikkö Tutkimuksen tulosten esittely tapahtuu kuntakierroksella kyselyyn osallistuneissa kaupungeissa – Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä – loppuvuoden aikana. Vastaanotto on ollut positiivista, mikä osaltaan kertoo, että aihe on sosiaalitoimen näkökulmasta katsottuna ajassa oleva.

- Taustalla on kuntien paine karsia kalliita palveluita ja tuoda tarpeita vastaavia palveluita tilalle. Meidän konkreettisena tavoitteena on avoperhekuntoutuksen yksikkö. Myös olemassa olevia palveluja on tarkoitus kehittää ja työn sisältöön ja asiantuntijuuteen liittyvä, omista tarpeista lähtevä sosiaalihuollon palveluiden kehittäminen on meneillään. Nuorten Ystävien avopalvelujen tavoitteita ovat kumppanuusajattelu, vuoropuhelu ja yhteistyö. Meidän on pysyttävä kehityksen etulinjassa, summaa Lehtimäki.

Tutkimuksessa tuli esille, että kaupunkien välillä on alueellisia eroja. Yleinen trendi kaikkialla on kuitenkin se, että laitosmuotoisia palveluja käytetään vähemmän. Kaikilta paikkakunnilta osoitettiin innokkuutta uudelle toimintamallille.

- Kuntakierroksen jälkeen muotoillaan toimintamalli, jossa huomioidaan alueelliset erot.

Loppuvuodesta kartoitetaan vielä lastensuojelun asiakasperheiden näkemyksiä tarpeita vastaavasta avomuotoisesta perhekuntoutuksesta, jonka jälkeen muotoillaan lopullinen toimintamalli, Kemppainen sanoo hyvillään.

Tiivis ohjaus ja tuki auttavat sijoitustaustaisen nuoren äidin vanhemmuuteen kasvamista Myös sijoituksia voidaan ehkäistä Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijaishuollossa olevien alaikäisten ja jälkihuollossa olevien nuorten äitien ja perheiden kanssa. Hankkeen aikana kehitetyn toiminnan pohjalta Nuorten Ystävät käynnisti Teinivanhemmuuden tuki- ja ohjauspalvelun, joka on erityisesti suunnattu tälle kohderyhmälle.

Nuoret vanhemmat lastensuojelussa -hanke oli Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon ja Nuorten Ystävien kumppanuushanke. Rahoitus hankkeelle kanavoitui Nuorten Ystävien kautta Punainen Sulka keräysvarojen avulla.

Hankkeen loppuraportti on ladattavissa Nuorten Ystävien nettisivuilta.

Painetun version voit tilata sähköpostilla tanja.tervanen@nuortenystavat.fi.

teksti TUIJA IJÄS kuva STOCK.XCHNG

Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon ja Nuorten Ystävien Nuoret vanhemmat lastensuojelussa -hankkeessa kehitetyllä palvelumallilla on lupaavia tuloksia. Vuoden kestäneessä hankkeessa todettiin, että intensiivinen ohjaus ja tuki, pitkäaikainen, pysyvä ja luottamuksellinen asiakassuhde sekä tuetun asumisen malli vahvistavat sijoitustaustaisen nuoren äidin ja perheen vanhemmuutta sekä ehkäisevät sijoituksia.

Sijoitustaustaisella nuorella voi olla vanhemmuudessaan toisenlaisia haasteita kuin perheessä varttuneella nuorella ja tukea vanhemmaksi kasvamiseen tarvitaan usein enemmän.

Nuori voi tarvita tukea esimerkiksi itsenäistymiseen, aikuiseksi kasvamiseen, omaan tai lapsen terveyteen, lapsen perushoitoon, asumiseen ja arjen elämään liittyviin asioihin.

– Jos oma kasvu ja kehitys ovat vielä kesken, liian varhainen äitiys on haaste sijoituksessa olevalle tai olleelle nuorelle, kertoo hankkeen

kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen.

Mikäli nuori perhe tarvitsee lastensuojelun perhetyön tukea, parhaimpiin tuloksiin päästäisiin sijaisja jälkihuollossa palvelumallilla, jossa yhdistettäisiin lastensuojelun jälkihuollon nuoruuteen liittyvä osaaminen ja lastensuojelun perhetyön lapsen kasvuun, kehitykseen ja perheen jaksamiseen liittyvä osaaminen työparityöskentelyksi.

– Tarve toiminnan ja palvelun kehittämiseen nousi arjesta. Sijais- ja jälkihuollon työntekijät havaitsivat, että sijoitustaustaisten alaikäisten nuorten raskaudet lisääntyivät, eikä palveluja tälle asiakasryhmälle juuri ollut tarjolla. Nyt kehitettyjä malleja on tarkoitus hyödyntää arjessa erityisesti lastensuojelun jälkihuollossa syksyn aikana, Jyväskylän kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Ritva Salpakoski lupaa.

Nyt päättyneessä, vuoden kestäneessä hankkeessa työskenneltiin

Tanja Tervanen

Nuoret vanhemmat lastensuojelussa -hanke Nuorten Ystävien ja Jyväskylän kaupungin kumppanuushanke 2013 – 2014

Loppuraportti 2014

Lisätietoja: Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen, p. 050 365 3096 Nuorten Ystävät Johtava sosiaalityöntekijä Ritva Salpakoski, p. 014 266 3471 Jyväskylän kaupunki

27

Jäsenten sairaala- ja avohoidon palvelujen käyttö vähenee

Klubitalomenetelmä on kunnille sijoitus Arviointitutkimuksissa laadukkaasti organisoidut mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi sekä kuntoutujille, heidän läheisilleen, rahoittajille että yhteiskunnan muille instituutioille. Klubitalomenetelmä on ”win-win-win”-toimintamalli, josta kaikki osapuolet hyötyvät. teksti ESKO HÄNNINEN kuvat LAHJA LEIVISKÄ

Fountain House New York ja kansainvälinen klubitalojen kehittämisjärjestö Clubhouse International vastaanottivat viime kesänä yhteisesti merkittävän 1,5 miljoonan dollarin tunnustuspalkinnon yhdysvaltalaiselta Conrad N. Hilton -säätiöltä. Kunniapalkinnon ohella klubitalomenetelmä on viime vuosina saanut kasvavaa kansainvälistä huomiota, mm. tieteellisissä julkaisuissa ja lukuisissa mielenterveyspalvelujen kehittämisraporteissa sekä kansainvälisissä konferensseissa.

28

Klubitalojen arvostus kasvaa Klubitalojen on osoitettu ottavan huomioon kuntoutujajäsentensä yksilölliset kehitystarpeet ja toiveet laajemmin kuin mihin nykyiset psykiatriset terveydenhuollon palvelut pystyvät.

Useat viime vuosien tutkimukset osoittavat, että mielenterveyskuntoutujat ja heidän perheensä kokevat saavansa lähinnä lääketieteellis-psykiatrisia lääke- ja terapiahoitoja, muut kehitystarpeet useimmiten sivuutetaan. Eri-

Klubitalotoiminnalle ja muille vastaaville palveluille tulisi määritellä selkeä rooli kuntien ja alueiden mielenterveyspolitiikassa.

tyisesti odotetaan enemmän tukea opintoihin, työllistymiseen, sosiaaliturvaan ja asumistarpeisiin sekä syrjintäkokemusten hallintaan liittyvissä asioissa. Klubitalomenetelmä ei järjestä kliinisiä palveluja, vaan keskittyy kokonaan tukemaan kuntoutujajäsentensä mainittuja yhteiskunnallista osallisuutta koskevia toiveita ja odotuksia.

OECD kehottaa Suomea tehostamaan mielenterveyspalvelujen kehittämistä Viime heinäkuussa kansainvälinen talous- ja kehitysjärjestö OECD julkisti arviointiraporttinsa Suomen mielenterveyspolitiikasta, jossa keskeisiä huomioita olivat mm. yhä korkea sairaalapalvelujen käyttöaste sekä palvelujen saatavuudessa vallitsevat alueelliset erot sekä avopalvelujen riittämättömyys. Myönteisinä kehityspolkuina mainittiin pitkäkestoiset ennaltaehkäisyohjelmat ja laajenevat Internetpalvelut.

Korkea psykiatrisen sairaalahoidon käyttö verrattuna OECD:n parhaisiin maihin kuten Italiaan, Chileen ja Kanadaan merkitsee sitä, että valtaosa Suomen mielenterveysalan voimavaroista (henkilöstö, toimitilat, muut resurssit)

on sitoutunut sairaaloihin, eivätkä ole käytettävissä tehokkaasti avohuollon yhteistyöhakuisten palvelukäytäntöjen kehittämiseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon.

Suomen kuntien ja sosiaali- ja terveyspiirien psykiatrisia voimavaroja tulisi uudelleen kohdentaa seudullisten ja paikallisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, joihin klubitalomenetelmä tulee sisällyttää, kuten vuonna 2009 hyväksytty valtakunnallinen MIELI-ohjelma suosittelee. Tietoisuus tästä tavoitteesta ei kuitenkaan ole levinnyt odotetulla tavalla.

Klubitalomenetelmä osaksi kuntien mielenterveyspolitiikkaa Klubitalomenetelmä on hyväksytty mm.

Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Suomessa näyttöön perustuvaksi hyväksi kuntoutumiskäytännöksi. Kaikissa pohjoismaissakin klubitalotoiminta on osa mielenterveyspalvelujen kansallista kehittämistä. Myös monissa muissa maissa paikalliset ja alueviranomaiset tukevat klubitalotoimintaa.

Miksi? Vastaus on vahva tieteellinen näyttö klubitalomenetelmän tuottamista hyödyistä ja positiivisista vaikutuksista eri osapuolille: kuntoutujille, heidän läheisilleen, rahoittajille sekä

29

muille yhteiskunnallisten palvelujen osapuolille (kuntien sosiaali- ja terveystoimi, sosiaaliturvajärjestelmä, opetustoimi, työllisyyden tukitoimet jne).

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että säännöllinen osallistuminen klubitalon toimintaan edistää jäsenten toipumista, parantaa heidän yleistä hyvinvointia ja motivaatiota oman tulevaisuuden pohtimiseen. Lisäksi psykiatristen sairaala- ja avopalvelujen käyttö vähenee osallistumisen ansiosta merkittävästi, Suomessa sairaalakäyttö väheni vuoden 2009 tutkimuksen mukaan keskimäärin 75 %. Myös mielenterveysja muun terveydenhuollon avopalvelujen käyttö on vähentynyt seuranta-aikana eri tutkimuksissa 30–40 %.

On myös osoitettu, että osa-aikainenkin työllistyminen tuottaa kunnille ja valtiolle lisää verotuloja ja vähentää sosiaaliturvaetuuksien tarvetta sekä voimaannuttaa kuntoutujia omatoimiseen ja mielekkääseen elämään. Verrattuna muihin mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukimuotoihin klubitalojen siirtymätyökokeilut ja tuetun työllistymisen käytännöt johtavat useammin ja pitkäkestoisempaan ja paremmin palkattuun työllistymiseen.

Kansainvälisten järjestöjen (YK, WHO, ILO, Council of Europe, EU) suositusten mukaan paikallisen ja alueellisen mielenterveyspolitiikan tulisi perustua Maailman terveysjärjestön ns. pyramidi-mallin sekä yhteisölähtöisen kuntoutuksen suuntaviivojen yhdistelmälle (CBR – Guidelines). Niiden mukaan kuntoutujien voimaantumista vahvistetaan ensisijaisesti sairaaloiden ulkopuolisessa avohoidossa vertaistuella, yksilöllisellä ohjauksella sekä monialaisella yhteistyöllä. Klubitalotoiminnalle ja muille vastaaville palveluille tulisi määritellä selkeä rooli kuntien ja alueiden mielenterveyspolitiikassa.

Suomen päihde- ja mielenterveyspalvelujen MIELI-ohjelman (2009) yhtenä tavoitteena 30

on klubitalomenetelmän käyttöönotto koko maassa. Tavoitteen toteuttaminen vaatisi kuitenkin tehostettuja toimenpiteitä kunnissa.

Vuonna 2014 toimiva 24 klubitalon verkosto ei riitä toteuttamaan asetettua tavoitetta. Suomeen tarvitaan koko maan kattava seudullisten klubitalojen verkosto, mikä edellyttää vähintään nykyisen klubitalomäärän kaksin- tai kolminkertaistamista.

Päättäjiltä tarvitaan ymmärrystä kustannusten ja vaikutusten suhteesta Vuoden 2014 sairaanhoitopiirien kuntalaskutustietojen mukaan keskimäärin 1½ psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa uuden klubitalon yhden vuoden toimintamenot 25–30 päivittäiselle kuntoutujalle, vuokrata toimitilat, hankkia työvälineet sekä palkata tarvittavat tukihenkilöt.

Tällaisen uuden klubitalon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 260 000 euroa (esimerkkinä käytetty Itä-Helsingin klubitaloa).

Silloin kun järjestö tai säätiö ylläpitää mielenterveyskuntoutujien klubitaloa, sen vuotuisia kustannuksia tuetaan RAY:n voittovaroista keskimäärin 50 %:lla. Kuntien nettomenot esimerkkiklubitalon tapauksessa ovat yhteensä noin 130 000 euroa.

Yleisin sairaanhoitopiirien psykiatrian ympärivuorokautisen hoitopäivän laskutushinta kunnille on noin 500 euroa. Tehostetun hoitovuorokauden hinta kunnille on yli kaksinkertainen. Kun vuoden 2013 tilaston mukaan keskimääräinen sairaalahoitojakso on Suomessa 34 vrk, yhden hoitojakson kokonaishinta kunnille on 17 000 euroa, ja yhden sairaalapaikan koko vuoden kustannukset ovat kunnille siten noin 190 000 euroa.

Klubitalojen perustaminen on kunnille sijoitus, ei kustannuserä, koska kuntoutujajäsenten muiden kalliimpien palvelujen käyttö vähenee ja kuntien mielenterveysalan kokonaismenot alenevat.

Klubitalojen perusidea on saattaa jäseniään uusien taitojen oppimisen, omatoimisen opiskelun, ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen ja tuetun työllistymisen kautta ”normaalin elämän urapoluille”.

Tuloksellisuus edellyttää sitoutumista laatuvaatimuksiin Klubitalotoimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset (standardit) sisältävät perusperiaatteiden lisäksi myös ne jäsenten tarvealueet ja yhteistyösuunnat, joiden vaaliminen on jokaisen klubitalon perustehtävä. Tähän kuuluu klubitalon velvollisuus rakentaa toimivat yhteistyösuhteet yritysten ja muiden työnantajien, oppilaitosten, työ- ja elinkeinoviranomaisten, asuntoviranomaisten, sosiaaliturva- ja eläkeviranomaisten, terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen ymv. tahojen kanssa jäsenten yksilöllisten etujen turvaamiseksi esimerkiksi siirtymätyökokeiluissa.

Klubitalotoiminta on kansainvälisesti koordinoitu kuntoutumista ja yhteiskunnallista osallisuutta tukeva menetelmä, jonka toimintaperiaatteet ja arvot on määritelty klubitalojen kansainvälisissä laatusuosituksissa. Suosituksia kehitetään jäsenkokemusten ja henkilöstöaloitteiden pohjalta joka toinen vuosi järjestettävissä kansainvälisissä klubitaloseminaareissa.

Kansainvälinen koulutus on toinen klubitalojen

toiminnan ohjaustapa. Laadunvarmistusjärjestelmä eli sertifiointi ja akreditointi on kolmas keskeinen klubitalojen kehittämistä ohjaava väline. Lisäksi kaikkea klubitalojen toimintaa seurataan ja arvioidaan kansainvälisen tutkimusohjelman puitteissa.

Parhaisiin tuloksiin yltävät seurantatutkimusten mukaan sellaiset klubitalot, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan laatusuosituksia ja jotka toteuttavat säännöllisesti, 3-4 vuoden välein, toimintojensa laadunarviointi- ja sertifiointiprosessin. Laadunvarmistustodistus merkitsee kuntoutujille, rahoittaville kunnille, Raha-automaattiyhdistykselle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja muille tahoille takuuta klubitalon tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

Klubitalon perustaminen on poikkeuksellisen edullinen kunnille, mikäli klubitalon ylläpitäjä on joko jo toimiva kansalaisjärjestö tai klubitaloa varten perustettava uusi yhdistys. Tällöin klubitalon taloutta tuetaan RAY:n voittovaroista keskimäärin 50 %:lla vuodessa, ehdolla että kuntoutujien kotikunnat maksavat loput.

Esko Hänninen Sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Clubhouse Internationalin hallituksen jäsen Clubhouse Europen tutkimustyöryhmän puheenjohtaja Suomen klubitalot ry:n vapaaehtoistyöntekijä

31

VillaVakka ja Mahis mukana Koivu ja tähti -kulttuuritapahtumaprojektissa Suomen kansan rakastaman satusedän, Sakari Topeliuksen, tunnetuin yksittäinen satu lienee Koivu ja tähti. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta Topeliuksen sadun alkutapahtumista. teksti ANU ISOAHO kuvat ANU ISOAHO, MAHIKSEN NUORET

Koivu ja tähti kertoo tytöstä ja pojasta, jotka vihollinen vie sodan aikana mukanaan Suomesta Venäjälle. Vieraassa maassa lapsia kohdellaan hyvin, mutta he ikävöivät silti takaisin kotiinsa vanhempien luo. Satu pohjautuu ainakin osittain Topeliuksen perheen omaan tarinaan Muhoksella. Sadussa poika on saanut seurakseen sisaren, ja lapset kulkevat etsimässä kotitaloaan, sen pihalla kasvavaa tuttua koivua ja lehvien keskellä loistavaa iltatähteä.

Muhoksella juhlitaan Koivua ja tähteä koko vuoden ajan erilaisin tapahtumin. Päätapahtumaa vietettiin Muhoksella 17.8.2014 sadun mukaan nimetyssä kirjasto- ja kulttuurikeskus Koivussa ja Tähdessä. Nuorten Ystävien työ- ja päivätoiminnan asiakkaat toimintakeskus VillaVakasta toteuttivat tapahtumaan satuun pohjautuvan musiikkinäytelmän ja lisäksi VillaVakan kymmenes kesänäyttely toteutettiin Koivu ja tähti –teemalla.

- Tarkoituksenamme oli tuoda satua tunnetuksi muhoslaisille. Lähdimme liikkeelle satua lukemalla.

32

Osa asiakkaistamme koki sadun raskaaksi eivätkä he halunneet kuulla sitä loppuun, mutta saimme lopulta sadun käsiteltyä hiljalleen työstäen.

Yksinkertaistimme satua, jaoimme sen seitsemään osaan ja näin jokaisella ryhmällä oli oma osio työstettävänään. Esimerkiksi jälleennäkemistä varten teimme laivan, kertoo työ- ja päivätoimintojen vastaava ohjaaja Jaana Tihinen.

- Tämä oli mukava projekti, koska tällä kertaa tekeminen oli erilaista.

Satu toi uutta näkökulmaa ja pääsimme satuun syvemmälle tekemisen kautta. Pidimme viikottaiset harjoitukset näytelmää varten ja asiakkaat olivat siinä mielellään mukana, Tihinen kertoo.

Valmennuspaja Mahis mukana tapahtumassa luontataideteoksella Nuorten Ystävien Valmennuspaja Mahis osallistui myös Koivu ja tähti -tapahtumaan usean pajalaisen voimin.

- Olimme Mahiksen porukalla muun muassa tekemässä Leader- ja Viehe Oulujoki -hankkeiden kanssa yhteistyössä Koivu ja tähti -teemaista luontotaideteosta Monttaan. Teos on nuorten itse suunnittelema ja toteuttama. Materiaaleina käytettiin muun muassa jäkälää, turvetta ja kukkia.

Lopputuloksena oli tähti koivujen ympärillä, kertoo vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen.

Vaikka juhlavuoden päätapahtuma olikin elokuussa, riittää juhlavuoden tapahtumia koko vuodelle.

- Juhlavuoteen liittyvään MuhosMuksu-tapahtumaan elokuun alkupuolella pajalaiset tekivät esitteet ja jakoivat niitä noin 700 kappaletta eri puolille Muhosta. Esitteen mainosten tekeminen oli opettavaista ja esitteen tekeminen muutenkin oli nuorille iso juttu, kiittelee Lappalainen pajan nuoria.

teksti JARNO KINNUNEN kuva STOCK.XCHNG

Erityinen huolenpito pysäyttää lapsen vakavasti vahingollisen käyttäytymisen Erityinen huolenpito on moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa tilanteissa, joissa lapsen oma käyttäytyminen vakavasti vaarantaa hänen henkeään, terveyttään tai kehitystään.

Nuorten Ystävien lastensuojelupalveluilla on kolme erityistä huolenpitoa (EHO) tarjoavaa yksikköä, joista kaksi sijaitsee koulukoti Pohjolakodissa Muhoksella ja yksi Hiekkarinteen palvelukeskuksessa Rovaniemellä. Pohjolakodissa on vahvasti resursoidut, kolmipaikkaiset erityisen huolenpidon yksiköt pojille ja tytöille.

- Yksiköissä voidaan toteuttaa erityisen huolenpidon jaksoja määräaikaisina pysäytys- ja arviointijaksoina tai osana nuoren pysyvämpää sijoitusta, kertoo Pohjolakodin sosiaalityöntekijä Eveliina Markus.

Pohjolakodin erityisestä huolenpidosta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu kasvatushenkilökunnan lisäksi perhetyöntekijä, psykologi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, konsultoiva päihdepsykiatri sekä opettaja. Erityisyksiköiden selkeä arkistruktuuri ja tiivis vuorovaikutus turvallisten aikuisten kanssa auttaa nuorta pysähtymään omien asioidensa äärelle.

Koulu ja vanhemmat tiiviisti mukana - Pohjolakodilla erityinen huolenpito on nuoren yksikölliset tarpeet huomioiva ja viikoittaiseen dialogiin perustuva prosessi, jonka alussa nuori valitsee kaksi tai kolme elämäntilanteensa muutostarpeisiin liittyvää teemaa. Lapsi käsittelee teemoja ohjaajien kanssa yksikön arjessa sekä viikoittaisissa tapaamisissa yhdessä omaohjaaja – erityistyöntekijä työparin kanssa, Markus toteaa.

Erityisen huolenpidon jakson aikana peruskouluikäiset lapset käyvät koulua yksiköstä käsin Pohjolakodin oman koulun etäopetuksena.

Opettaja käy päivittäin yksikössä ohjaamassa opintoja.

Jakson aikana työskennellään tiiviisti myös lapsen vanhempien kanssa.

Yhteistyö vanhempien kanssa aloitetaan Lapset puheeksi –keskustelulla, jonka tarkoituksena on kartoittaa vanhempien huoli, tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat

ja vaarantavat tekijät ja saada vanhemmat mukaan aikuisten väliseen yhteistyöhön. Vuorovaikutusta vahvistetaan 2-3 viikon välein käytävillä Lapset puheeksi -neuvonpidoilla.

Tarvittaessa etäyhteyden välityksellä pidettävissä neuvonpidoissa keskitytään konkreettisiin muutoksiin nuoren elämäntilanteessa.

Asiakaspaikkatiedustelut: Pohjolakoti, Muhos Sosiaalityöntekijä Eveliina Markus p. 044 7341 627 Palvelukeskus Hiekkarinne, Rovaniemi Vastaava ohjaaja Kalle Iivari p. 044 7341 591 33

Mietteitä pöydän takaa Syysnumeron kolumnin pääsen aloittamaan hyvillä kiinteistöuutisilla. Elokuun puolessa välissä valmistui uusin sijaishuollon erityisyksikkömme, Vuorenkilpi, Tampereelle. Rakennuttajana toimineella Tampereen Vuokratalosäätiöllä rakennushanke meni niin aikataulullisesti kuin rakennusteknisestikin suunnitelmien mukaan. Yksikön toiminta pyörähtää käyntiin syksyn aikana.

Myönteistä kerrottavaa on myös Turkuun rakenteilla olevan tehostetun palveluasumisen yksikön, VillaKapteenin rakennusprojektista. Projektin käynnistymistä pari vuotta viivästyttäneet valitukset on käsitelty ja yksikön rakentaminen päästiin aloittamaan heinäkuussa. VillaKapteenin rakennuttajana toimii Aspasäätiö, jonka perustajajäseniä Nuorten Ystävät on.

Muhoksellakin ovat vasarat paukkuneet, sillä koulukoti Pohjolakodin entisen perhekoti Lohelan kiinteistön mittava peruskorjaus on valmistunut.

Palvelumme on jo ”historiallisesti” jaettu perinteisiin lastensuojelu- ja vammaispalveluihin. Uusin tulosalue niiden rinnalla on ollut avopalvelut, jonka toiminta käynnistettiin vuoden 2013 alussa. Toimintaympäristömme muuttuu kuitenkin kuntien, valtiovallan ja kilpailijoiden toimesta niin nopeasti, että uuteen entistä palvelulähtöisempään palveluliiketoiminnan organisoitumismalliin olemme tehneet ensimmäiset avaukset nyt syyskuussa. Tavoitteenamme on ennakoivasti luoda sellaiset palvelumallit, joita asiakkaamme tulevat esimerkiksi soteuudistuksen myötä tarvitsemaan.

Vakiintuneesti olen lausunut muutaman kommentin vireillä olevasta lainsäädännöstä. Lakiuudistuksista merkittävimmät ovat hankintalaki, sosiaalihuoltolaki ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki. Hankintalaissa tulee säilymään hankinnan vaihtoehtona kunnan tai muun julkisyhteisön mahdollisuus tuottaa palvelut itse tai useamman julkisyhteisön yhteistyönä. Uudella sosiaalihuoltolailla tulee olemaan isoja vaikutuksia lastensuojelulakiin. Merkittävin näistä kolmesta laista on rakenneuudistukseen tähtäävä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki. Valmistelujen yhteydessä on esillä vaihtoehtoisia malleja, joilla kyetään turvaamaan monenlaisia ja erityisen runsaasti palveluja tarvitsevien asiakkaiden asema. He ovat juuri niitä ihmisiä, joita varten Nuorten Ystävät on olemassa.

Nuorten Ystävien toiminta perustuu vahvasti kunnille myytäviin sosiaalipalveluihin. Siksi seuraammekin erityisellä mielenkiinnolla valmistuuko sote-uudistus sosiaali- vai terveyskylki edellä. Molemmat alat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, mutta mietityttää, onko tässä soppakattilassa liian sakeat ainesosat? Saadaanko asiakkaan näkökulmasta toimivin ratkaisu oikeilla painotuksilla terveydenhoidon peruspalveluiden ja sosiaalipalveluiden välillä.

Uudistuksessa käytävässä keskustelussa tuntuu unohtuneen yksi inhimillinen lähtökohta. Se, että asiakas eli palveluja tarvitseva ihminen on kaiken keskiössä. Kehotankin lukijoita seuraamaan sote-uudistuksen valmistelua nimenomaan asiakasnäkökulmasta ja vaikuttamaan omin keinoin tämän hyvän tavoitteen pitämiseen isona päämääränä. Vaalithan alkavat olla jo ovella.

REIJO MOILANEN

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

34

Asessori Eino Snellman on poissa teksti ja kuva MARJA IRJALA

Nuorten Ystävät ry:n hallituksen jäsen (1983-1998) ja entinen varapuheenjohtaja, asessori Eino Kalevi Snellman kuoli 9.7.2014 Oulussa 92 vuoden ikäisenä.

11.11.1921 syntynyt oululaisten hyvin tuntema vanhan ajan herrasmies, emeritusapteekkari Eino Snellman muisteli vuonna 2004 ilmestyneessä omaelämäkertakirjassaan ”Hopeavaaka” kahta kesäleirikesäänsä Nuorten Ystävien Toivola-kodissa Muhoksella: Oulun Tuiran poika, 11-vuotias Eino kuuli kesällä 1934 naapurin pojilta, että he olivat päässeet Muhokselle Toivola-kotiin kesäsiirtolaan ja että siellä voisi olla vapaa paikka vielä Einollekin. Pitäisi ilmoittautua Nuorten

Ystävien Tuiran Veistokoulun johtaja Frans Vainiolle. Sinne olikin yksi paikka vapaana ja sen sai Einon veli Erkki. Muutaman päivän kuluttua siirtolan alkamisesta Snellmaneille ilmoitettiin, että leiriltä oli joku poika karannut ja Einokin pääsisi. Naapurin Reino-poika kertoi sittemmin ilmoittaneensa leirin johtajalle, että se poika, tarkoittaen Einoa, ei ainakaan karkaa!

Näin kertoo Eino ensimmäisistä kosketuksistaan Nuorten Ystävien toimintaan.

Jälkeenpäin hän totesi usein, kuinka kiitollinen hän on ollut koko elämänsä ajan, että hänelle tarjoutui mahdollisuus päästä 1930-luvun vaikeina pula-ajan

vuosina, kahtena kesänä, paikkaan, jossa oli ”ruokaa mahan täydeltä ja puhdas vuode, aamiainen heti herättyämme, päivällinen työrupeaman jälkeen ja vielä illallinen. Samassa pöydässä söivät myös Toivola-kodin oppilaat tai oikeammin: me söimme Toivola-kodin pöydässä”. Näillä sanoilla hän halusi osoittaa kunnioitustaan kodin varsinaisia, kehitysvammaisia oppilaita kohtaan.

Humanitaariset asiat olivat Einolle aina lähellä sydäntä. Hän kertookin, että hän oli iloinen, kun hänet kutsuttiin Nuorten Ystävät -yhdistyksen jäseneksi vuonna 1977. Aiemmin Einolle oli ollut mieluinen tehtävä toimia koulukoti Pohjolakodin lääkevaraston tarkastajana, joka oli siihen aikaan viranomaisten määräämä velvoite ja joista piti lähettää pöytäkirjat aina lääkintöhallitukseen asti.

Hänet valittiin sittemmin Nuorten Ystävät ry:n hallitukseen vuonna 1983 ja vuonna 1992 hallituksen varapuheenjohtajaksi, jossa hän toimi aina vuoteen 1998 saakka. Kaikissa toimissaan Nuorten Ystävien piirissä ja yksityisesti Eino oli aina hienotunteinen, korrekti ja lämmin ihminen. Yhdistys kaikkine toimintoineen muistaa häntä suurella kunnioituksella ja kiitollisin mielin.

Eino Snellmanin muistoa voi kunnioittaa hänen toivomuksensa mukaisesti tukemalla Nuorten Ystävät ry:n toimintaa, tilino FI13 1107 3000 6608 07 ”Eino Snellman”.

35

Tunkelon säätiö avusti kerhotoimintaa ja leirikoulua teksti KIMMO LAINE

Tunkelon säätiöltä saatu avustus mahdollisti Muhoksella sijaitsevien koulukotikoulu Pohjolan koulun leirikoulun toteutumisen sekä erityistä tukea koulunkäyntiin tarjoavan Nuorten Ystävien koulun kerhotoiminnan kehittämisen.

Tunkelon säätiö jakaa vuosittain avustuksia Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle, opintostipendejä entisen Längelmäen kunnan alueen nuorille sekä avustuksia kristillissosiaaliseen toimintaan. Vuodelle 2014 säätiö myönsi Nuorten Ystävien molemmille kouluille yhteensä 2 000 euron avustuksen.

Pohjolan koulussa toiminnallisuus on osa opetussuunnitelmaa Pohjolan koulun toimintaan kuuluu opetussuunnitelman mukaan olennaisesti koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen. Tätä oppimista tukevat vuosittain järjestettävät leirikoulut ja retket.

36

Keväällä 2014 Pohjolan koulun leirikoulu suuntautui Ranuan eläinpuistoon ja Puolangalle Auhon kylälle, jossa leirikoulun tukikohtana toimi Auhon vanha kyläkoulu.

Oppilaat havainnoivat Ranualla eläimiä ja näiden elinympäristöä ja tekivät havainnoistaan tehtävämonisteen. Osalle oppilaista Ranuan eläinpuisto oli ensimmäinen kosketus Suomen luonnossa tavattaviin eläimiin. Päivä eläinpuistossa oli erittäin antoisa ja avarsi käsitystä eläimistömme lajikirjosta ja monimuotoisuudesta.

Oppilaat tutustuivat Auholla luontoon ja osa oppilaista kävi kalastamassa lähialueilla. Leirikoulun aikana oppilaat oppivat uusia taitoja ja luottamus omaan tekemiseen kasvoi.

Pohjolan koulussa Tunkelon säätiön myöntämä avustus käytettiin pääasiassa leirikoulun majoituksesta, Ranuan eläinpuiston pääsylipuista sekä matkoista aiheutuneisiin kuluihin.

Koulut ylläpitävät monipuolista kerhotoimintaa Molemmissa Nuorten Ystävien kouluissa on tarjolla monipuolista kerhotoimintaa varsinaisen kouluajan ulkopuolella.

Kerhotoiminta mahdollistaa lapselle ja nuorelle virikkeellisen, ohjatun vapaaajan toiminnan ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä. Pohjolan koulussa järjestetään lukuvuoden 2014-2015 alkaessa liikunta-, käsityö-, musiikki-, ilmaisutaito-, toiminta- ja kalastuskerhoja. Nuorten Ystävien koululla toimintansa ovat aloittaneet liikunta-, uinti-, musiikki-, käsityö-, kotitalous- ja toimintakerho.

Tunkelon säätiöltä Nuorten Ystävien koululle saatu avustus suunnattiin kokki-, liikunta- ja temppukerhojen väline- ja materiaalihankintoihin sekä uimahallin pääsylippuihin.

Ystäviltä kuultua Kuuselan nuoret lahjoittivat Armi Kuuselalle taulun

kuva STUDIO TIMO HEIKKALA OY

Vuoden 1952 Miss Universum Armi Kuusela vieraili perheineen 23. elokuuta synnyinseudullaan Muhoksella. Muhoksen kunta järjesti Armin kunniaksi kansanjuhlan.

Armin hohto ei ollut himmentynyt 61 yhtäjaksoisen ulkomailla asutun vuoden jälkeen, sillä kansanjuhlaan osallistui tuhatpäinen

yleisö ja lukuisia eri medioiden edustajia. Nuorten Ystäviä juhlassa edustivat pääsihteeri Arja Sutela ja koulukoti Pohjolakodin erityistyöntekijä Kaarina Kokkonen.

Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan koulukoti Pohjolakodin sijaishuoltoyksikkö, Kuusela, on saanut nimensä kuuluisan kumminsa, Armi Kuuselan mukaan. Kuuselan yhteydessä toimii myös tuetun asumisen yksikkö, Armila.

Kuuselassa on kuuluisan kummin nimeä vaalittu jo 20 vuoden ajan kertomalla kaikille yksikössä asuneille nuorille ja vierailijoille Muhoksen kuuluisasta missistä Armista. Kuuselan olohuoneen seinän paraatipaikkaa koristaa suuri, upea mustavalkoinen kuva nuoresta Armista.

Vaikka Armi ei ehtinyt Muhoksen matkansa aikana käydä tapaamassa Kuuselan nuoria, halusivat sijaishuoltoyksikössä asuvat nuoret muistaa kuuluisaa kummiaan lahjoittamalla hänelle samanlaisen taulun kuin Kuuselassakin on.

Taulu ja nuorten välittämät terveiset luovutettiin Armille Muhoksella kunnan järjestämässä juhlassa 23.8.2014.

Nimityksiä Nuorten Ystävillä

KATRI NEVALAINEN

9.6. alkaen vastaavaksi ohjaajaksi sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilpeen Tampereelle. Nevalainen vastaa yksikön toiminnasta ja sen kehittämisestä. Aiemmin hän on työskennellyt Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n palveluksessa.

PAULA VIISAINEN

1.9. alkaen perhehoidon sosiaalityöntekijäksi Ouluun. Viisainen vastaa kehitysvammaisten lasten perhehoidosta ja sen kehittämisestä. Aiemmin hän on työskennellyt Espoon kaupungin lasten erityispalveluissa.

MARIA JOONA

1.9. alkaen Klubitalo-hankkeen projektipäälliköksi.

Joona vastaa klubitalotoiminnan kehittämisestä ja kuntayhteistyöstä.

Aiemmin hän on työskennellyt vastaavana ohjaajana Oulun kaupungilla.

SAMI KIVINIEMI

24.3. alkaen ohjaajaksi Klubitalo Roihulaan Rovaniemelle. Kiviniemi suunnittelee ja toteuttaa klubitalon toimintaa yhdessä talon jäsenten ja muiden työntekijöiden kanssa.

JUHO HANNUKAINEN

24.3. alkaen ohjaajaksi Klubitalo Tönärille Kajaaniin. Hannukaisen vastuualueina ovat liikunta ja viriketoiminta sekä klubitalon päivittäisten toimintojen toteuttaminen yhdessä talon jäsenten kansssa.

37

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 5 sijaishuollon yksikköä tai perhekotia eri puolilla Suomea »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Palveluyksiköt: Muhos, Oulu, Imatra, Turku ja Tampere »» Sijaishuolto »» Asumispalvelut »» Työ- ja päivätoiminnat »» Opetus

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut »» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoaa Polokkaperhekuntoutus Muhoksella. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja

38

verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen »» Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä ovat henkilöt joilla on esimerkiksi mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pääsyä työelämään. »» Nuorten valmennuspaja Muhoksella tukee nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opintoja. »» Työetsivä-hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 422 Avopalvelut p. 044 7341 532 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 775 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 759

Avopalvelut

»» Avopalvelut tukevat lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa siten, että arki sujuu mahdollisimman hyvin.

Tavoitteena on, että asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy ja sairaala/ laitoshoitoon tai perheen ulkopuoliseen sijoitukseen joudutaan turvautumaan mahdollisimman harvoin. »» Varmistamme muutoksen siirtymisen arkeen työskentelemällä lasten, nuorten ja aikuisten omissa toimintaympäristöissä. »» Palvelut toteutetaan joko työpari/ yksilötyöskentelynä tai ryhmämuotoisena toimintana.

Kemijärvi Rovaniemi Tornio Oulu Muhos Kajaani Vaasa Seinäjoki

Lapinlahti

Jyväskylä Tampere

Imatra

Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA LAURILA jukka.laurila@pp.inet.fi BIOTOP OY www.biotop.fi Lakiasiaintoimisto Sarkkinen & Väisänen Oy Rautatienkatu 10 B 1, 90100 Oulu Puh. 08-311 3159 MAIKKULAN YHTENÄISKOULU Jatulikiventie 3, 90240 Oulu TARVIKETORI OY Mäkelininkatu 33, 90100 Oulu p. 020 743 0981

Saatko lehden?

Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu LEIKKAA JA POSTITA

Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho, p. 044 7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti

39

Koskettava tuote jää elämään - Erweko

“Erweko toteuttaa taitavasti ja tuloksellisesti asiakkaiden markkinointia ja viestintää.

Olemme valtakunnan paras painamisessa.”

40

Helsinki Oulu Rovaniemi / www.erweko.fi