VUOSIKERTOMUS 2014
SISÄLLYS Puheenjohtajan puheenvuoro Pääsihteerin katsaus
5 6
Hallinto 8 Toiminta vuonna 2014
10
Kansalaisjärjestötoiminta 10 Kehittämishankkeet 13 Erityisryhmien tukiasunnot 17 Koulut 18 Liiketoimintakonsernin palvelut 20
Henkilöstö 22 Talous 24 Huomionosoitukset 26
NUORTEN YSTÄVÄT RY:N VUOSIKERTOMUS 2014 Nuorten Ystävät ry Torikatu 28, 90100 Oulu p. 044 7341 500 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi
Vuosikertomus löytyy e-julkaisuna Nuorten Ystävien nettisivuilta www.nuortenystavat.fi/jarjestotoiminta
Painopaikka: ERWEKO 2015 ISBN 978-952-5849-24-0
4
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO
KOULUT OSANA LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSTA KOULUN MERKITYS lapsia ja nuoria kuntouttavana tekijänä
on erittäin suuri. Tämä oivallettiin myös Nuorten Ystävien toiminnan alkuvaiheissa yli 100 vuotta sitten. Sijoitettujen lasten ja nuorten päiväohjelmaan kuului aamupäivän työvelvoitteiden lisäksi myös koko iltapäivän kestävää opetusta. Vuonna 1915 perustetussa Pohjolan Poikakodissa Muhoksella annettiin monipuolista käytännöllistä ja teoreettista perusopetusta. Yleisen oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921 valtion ja yksityisten kasvatuslaitosten (myöh. koulukotien) tuli huolehtia siitä, että oppilaat saivat edellytystensä mukaista opetusta sijoitettuinakin. Tämä johti kehitysvammaisten opetus- ja työkoti Toivola-kodin perustamiseen Muhokselle vuonna 1926. Nuorten Ystävien Muhoksen yksiköille myönnettiin sittemmin tarvittavat luvat järjestää sijoitetuille lapsille ja nuorille perusopetusta yhdistyksen omissa kouluissa. Nuorten Ystävien vahvuutena koulutuksen saralla on ollut jo pitkään ehjän ja turvallisen struktuurin sekä säännöllisen rytmin rakentaminen oppilaan arkipäivään sekä valmiuksien ja osaamisen kartuttaminen jatko-opintoja ajatellen. Perusopetuksella rakennetaan pohja tulevia opintoja varten. Usean oppilaan koulutausta on ennen sijoitusta ollut hyvin hajanainen ja koulunkäynti on ollut epäsäännöllistä. Nuorten Ystävien kouluilla pyritään rakentamaan toimivaa arkea, jonka tavoitteena on antaa niitä tiedollisia, taidollisia ja sosiaalisia valmiuksia, mitä oppilas tarvitsee myöhemmissä opinnoissaan ja elämässään. Kouluviihtyvyys on ollut viime aikoina julkisuudessa keskustelun aiheena. Nuorten Ystävien koulujen henkilökunnan mukaan kouluilla viihtyvyyden parantamiseen on pyritty aktiivisen oppilaskuntatoiminnan avulla, mikä lisää oppilaiden osallisuutta koulutyön ja -ympäristön suunnittelussa. Oppilaskunnan jäsenten määrä kouluilla on suuri verrattuna koulujen oppilaiden kokonaismäärään. Näin mahdollisimman monella on vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kokemukset osallisuuden lisäämisestä ovat olleet positiivisia. Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaiden osallisuutta ja päätöksentekoon mukaan ottamista. Niidenkin lasten ja nuorten kohdalla, jotka tarvitsevat opintiellään tukea ja korjaavia toimenpiteitä, on tärkeää pitää huolta siitä, että heillä on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa oman oppimisympäristönsä viihtyvyyteen ja toiminnan sisältöön. Nuorten Ystävien kouluilla on kattava kerhotoiminta, jonka suunnitteluun oppilaskunta niin ikään osallistuu. Joissain tapauksissa kerhoja on käynnistetty oppilaskunnan esittämien toiveiden perusteella kesken lukuvuoden. Vuonna 2014 aloitettiin venäjän kielen kerho ja keväällä 2015 alkaa projektiluontoinen tyttöjen käsityökerho. Kerhotoiminnalla saadaan koulutyön jatkeeksi mielekästä tekemistä vapaa-ajalle. Kerhojen ohjaajina toimivat koulujen opettajat ja ohjaajat, joten niiden toiminnan tavoitteellisuus ei poikkea normaalista koulutyöstä. Kerhot ovat kokemusten mukaan parantaneet kouluun tulemisen ja
jopa opiskelun motivaatiota. Koulu koetaan paikaksi, jossa voi tehdä monenlaista mukavaa rakentavalla ja kehittävällä tavalla. Koulussa voi vaikuttaa myös toiminnan sisältöön. Koulut ovat saaneet kerhotoiminnan järjestämiseen tukea Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittämishankkeen kautta. Kerhotoiminta on katsottu koulujen toiminnassa sekä lasten ja nuorten kuntoutuksessa niin tärkeäksi, että sitä tuetaan yhdistyksen varoista yli omavastuuosuuden. Nuorten Ystävien kouluissa perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen siirtymisen valmistelu aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaanohjaukseen on resursoitu päätoiminen oppilaanohjaaja, jonka tehtävänä on varsinaisen ohjauksen lisäksi huolehtia jokaisen oppilaan työelämään tutustumisjaksojen (TET) suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hyvin sujuneet TET-jaksot saattavat poikia jatkossa myös työmahdollisuuksia. Joidenkin Muhoksella sijaitsevien yritysten kanssa tehty yhteistyö on kantanut hedelmää myös tällä saralla. Koulujen oppilaille pyritään järjestämään koulutuskokeiluja sekä tutustumiskäyntejä niihin oppilaitoksiin, jotka liittyvät oppilaiden omiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Suurin osa ohjauksesta on yksilöllistä ohjaamista ja tulokset ovat olleet hyviä, kun tarkastellaan vuosittain koulunsa päättäneiden ja opiskelupaikkaa hakeneiden oppilaiden sijoittumista toisen asteen opintoihin. Opiskelupaikan on saanut vuosittain 90-100% perusopetuksen päättäneistä tai lisäopetuksen suorittaneista oppilaista. Suomalaiseen yhteiskuntavastuuseen kuuluu, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi. Oikea-aikaisilla ja oikein kohdennetuilla toimilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja yhteiskunnan toiminnoista vieraantumista. Koulun ja koulutuksen merkitys ei tule pienenemään tulevaisuudenkaan yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että pyrimme rakentamaan koulusta mahdollisimman hyvän ja viihtyisän työympäristön kaikille.
Seppo Saarela Hallituksen puheenjohtaja Professori, FT
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
5
PÄÄSIHTEERIN KATSAUS
Arja Sutela VTM, MBA
NUORTEN YSTÄVÄT RY perustettiin 1907 Oulussa auttamaan ihmisiä ”kristilliseltä arvopohjalta, ei sanojen vaan tekojen avulla”. Perustamispäivänään yhdistys palkkasi ensimmäisen työntekijänsä, katulasten kaitsijan, Oulun kaduille. 107 vuotta myöhemmin yhdistys toimii laajasti sosiaali- ja terveysalan kehittäjänä sekä julkisen palvelujärjestelmän yhteistyökumppanina. Omistamiensa yhtiöiden kautta Nuorten Ystävät tuottaa lastensuojelun, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyön palveluja. Nuorten Ystävien keskustoimisto on edelleen Oulussa. Nuorten Ystävät -järjestökonsernin palveluksessa oli toimintavuoden aikana kokoaikaiseksi muutettuna 572 työntekijää. Toimintayksiköitä, nuorten erityisryhmien tukiasunnot mukaan lukien, oli yli 40 paikkakunnalla Suomessa.
Konsernin toimintakokonaisuus ja resurssit Nuorten Ystävät -järjestökonserni käsitti vuonna 2014 Nuorten Ystävät yhdistyksen ja sen kokonaan omistaman liiketoimintakonsernin. Liiketoimintakonsernin muodostavat emoyhtiö Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy sekä sen tytäryhtiöt Nuorten Ystävät -palvelut Oy, Kiinteistö Oy Versokodit, Kiinteistö Oy Oulun Tulliväylä 3 ja Tervatulli Oy (Tervatullilla ei ole tällä hetkellä liiketoimintaa). Järjestökonsernin toimintaan sisältyi lastensuojelun toimintakokonaisuuksia eri puolilla Suomea, kehitysvammaisten ja muiden vammaisten lasten ja nuorten opetus-, toiminta- ja asumispalveluja, perhekuntoutusta, perhehoitoa, mielenterveyspalveluja, tukiasuntoja ja muita avohuollon toimintoja. Yleishyödyllinen Nuorten Ystävät -yhdistys ylläpitää kansalaisjärjestö- ja vaikuttamistoimintaa, kahta yksi-
6
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Nuorten Ystävät -järjestökonsernin tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä edistää lasten, perheiden, nuorten, nuorten aikuisten sekä vammaisten hyvinvointia ja oikeuksia ylläpitämällä alan kehittämistoimintaa ja vaativia erityispalveluja. Nuorten Ystävät ry on »» merkittävä alan vaikuttaja, asiantuntija ja toimija »» julkisen sektorin, muiden järjestöjen ja toimijoiden yhteistyökumppani »» toimintojen kehittäjä »» omistamiensa yhtiöiden kautta alan palvelujen tuottaja Nuorten Ystävien arvot ovat: LUOTTAMUS kunnioitamme asiakkaitamme ja toisiamme VASTUULLISUUS sitoudumme työhömme ammatillisesti ja yhteisöllisesti ROHKEUS toteutamme käytännön kristillisyyttä JATKUVUUS luomme ja kehitämme yhdessä paremman huomisen
NUORTEN YSTÄVÄT -JÄRJESTÖKONSERNI 2015 NUORTEN YSTÄVÄT RY Yhdistyskokous Hallitus
YLEISHYÖDYLLINEN TOIMINTA
LIIKETOIMINTA
NUORTEN YSTÄVÄT RY Pääsihteeri
NUORTEN YSTÄVÄT -KIINTEISTÖT OY Toimitusjohtaja
Kansalaisjärjestötoiminta Vaikuttamistoiminta Kehittäminen Sosiaalinen työllistyminen Erityisryhmien tukiasunnot Kansainvälinen toiminta Koulut Viestintä
NUORTEN YSTÄVÄT -PALVELUT OY
KIINTEISTÖ OY VERSOKODIT
Lastensuojelupalvelut Perhehoitopalvelut Vammaispalvelut Mielenterveyspalvelut Perhekuntoutuspalvelut Avopalvelut
KIINTEISTÖ OY OULUN TULLIVÄYLÄ 3
tyistä koulua, nuorten erityisryhmien tukiasuntoja sekä kehittämishankkeita. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä kuntien, toisten järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestökonsernin käytössä oli 14 alueellista yksikköä eri puolilla Suomea, suuri määrä omia ja vuokrahuoneistoja sekä yli 100 erillistä rakennusta sekä maa-alueita erityisesti Muhoksen kunnan alueella. Toimintavuoden aikana uusi toimintayksikkö avattiin Tampereelle.
Järjestökonsernin strategiset painopistealueet 2013–2015 Järjestötoiminta »» Järjestö toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edunvalvojana sekä luo uusia perustehtävän mukaisia toimintamalleja. Palvelut »» Palvelut perustuvat koulujen, lastensuojelun ja vammaispalvelujen väliseen ketjumalliin. Henkilöstö »» Henkilöstö pidetään osaavana ja asiakaslähtöisenä kilpailukykyisen henkilöstöpolitiikan avulla. Talous »» Talous pidetään vakavaraisena.
TERVATULLI OY
Järjestötoiminnan strategiset painopistealueet 2013–2015 Vaikuttaja- ja asiantuntijatoiminta »» Järjestö tunnetaan valtakunnallisena, erityisesti Pohjois-Suomen kehittäjänä ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten asioiden esiin nostajana. Järjestö kehittää uusia hyvinvointia edistäviä toimintamalleja. Kehittämistoiminta »» Kehittämisessä korostuu kansalaisten oma aktiivisuus ja asiantuntijuus. Järjestö tunnetaan erityisesti sosiaalisen työllistämisen kehittäjänä. Koulujen toiminta »» Koulut ovat valtakunnallisesti tunnettuja osaajia, joiden avulla vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapset ja nuoret saavat uudelleen kiinni opiskelusta ja löytävät uskon tulevaisuuteen. Yhteiskuntavastuu »» Kaiken toiminnan lähtökohtana on osallisuus ja vertaisuus. Järjestö on edelläkävijä vammaisten ja osatyökykyisten työllistäjänä. Järjestötoimintaan liittyvät riskit tiedostetaan ja huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Nuorten Ystävät -järjestökonsernin järjestötoiminta, liiketoiminnan johto sekä talous- ja henkilöstöhallinto ovat toimintavuoden aikana toimineet keskitetyksi Oulun ydinkeskustassa sijaitsevassa keskustoimistossa, Waenerberg-talossa.
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
7
HALLINTO NUORTEN YSTÄVÄT RY:N hallinnollista päätäntävaltaa käyttävät sääntöjen mukaan yhdistyskokous, hallitus sekä hallituksen asettamat toimikunnat sekä henkilöstön edustajien kanssa muodostettavat työryhmät. Hallituksen puheenjohtajana toimi FT, professori Seppo Saarela ja varapuheenjohtajana toimi varatuomari Jyrki Ristiluoma. Emoyhtiö Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 toimi pankinjohtaja Ilkka Paulamäki ja Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajana diplomi-insinööri Ilkka Lukkariniemi.
Yhdistyksen hallitus Nuorten Ystävät ry:n hallintoa ja toimintaa johtaa yhdistyskokouksen valitsema hallitus. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi pääsihteeri. Toimintasektoreiden asioiden esittelijöinä ovat toimineet lisäksi rehtori, henkilöstöpäällikkö, viestintäpäällikkö, talouspäällikkö ja kiinteistöpäällikkö. Hallitus piti vuoden 2014 aikana 14 kokousta. Sääntöjen edellyttämiä yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi, kevätkokous 28.4.2014 ja syyskokous 27.11.2014.
Toiminnallinen johto Toimintavuoden aikana Nuorten Ystävät ry:n pääsihteerinä on toiminut VTM, MBA Arja Sutela. Yhdistyksen ylläpitämien kahden koulun, Pohjolan koulun ja Nuorten Ystävien koulun yhteisenä rehtorina on toiminut 30.4.2014 saakka KM, erityisopettaja Johanna Niemi ja sen jälkeen KM, erityisopettaja Kimmo Laine. Nuorten Ystävät -liiketoimintakonsernin toimitusjohtajana on toiminut FM Reijo Moilanen. Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n lastensuojelun tulosaluejohtajana toimi YTL Kari Matela, vammaispalvelujen tulosaluejohtajana KM Merja Jarva sekä avopalveluiden tulosaluejohtajana sosiaalihuoltaja Harri Lintala. Järjestökonsernin talouspäällikkönä on toiminut HTM, HN Pirjo Keinänen (opintovapaalla 1.8.2014 alkaen), henkilöstöpäällikkönä yo-merkonomi, MBA Tiina Kariniemi, kiinteistöpäällikkönä insinööri YAMK Aulis Kokko, viestintäpäällikkönä sosionomi AMK Jarno Kinnunen ja kehitysjohtajana PsL Mikko Oranen.
Hyvä hallintotapa ja tarkastustoiminta Nuorten Ystävät -järjestökonsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Konsernin hallinnon kuvaus on koottu
8
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
HALLITUKSEN JÄSENET 2014 Seppo Saarela professori, FT, puheenjohtaja Varajäsen: professori Rauli Svento Jyrki Ristiluoma varatuomari, varapuheenjohtaja Varajäsen: kirjapainoneuvos Seppo Maskonen Mikko Hallman professori, jäsen Varajäsen: varatuomari Juhani Härkönen Elina Hyvönen rovasti, jäsen Varajäsen: rovasti Leila Ikonen Pekka Kytömäki rehtori, jäsen Varajäsen: varatuomari Keijo Rantanen Ilkka Lukkariniemi diplomi-insinööri, jäsen Varajäsen: pankinjohtaja Ilkka Paulamäki Maija-Leena Pönkkö terveystieteiden tohtori, jäsen Varajäsen: myyntipäällikkö Seppo Lääveri
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä-, Taloussääntö- sekä Omistajapolitiikka –asiakirjoihin. Järjestökonsernin tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy, päävastuullisena tilitarkastajana toimi KHT, JHTT Tapio Raappana sekä toisena tilintarkastajana KHT, JHTT Katri Hokkanen. Konsernin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Nuorten Ystävät ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, varatuomari Jyrki Ristiluoma.
Koulujen johtokunta Pohjolan koulun ja Nuorten Ystävien koulujen johtokuntana on toimintavuoden ajan toiminut Nuorten Ystävät ry:n hallitus.
JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET Nuorten Ystävät ry on vuonna 2014 kuulunut jäsenenä tai osakkaana seuraaviin liittoihin, yhdistyksiin tai säätiöihin: »» ASPA-säätiö »» EAPN-Fin, Euroopan köyhyyden vastainen verkosto »» Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Sosiaalialan Työnantajat ry ja Sivistystyönantajat ry »» Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry (Special vårdorganisationernas förbund rf) »» Euromet-allianssi »» Kehitysvammaliitto ry »» Lastensuojelun Keskusliitto ry »» Oulun Kauppakamari »» Oulun Seudun Sähkö / Muhoksen Sähköosuuskunta »» Oulu-seura ry »» Perhehoitoliitto ry »» Pohjois-Suomen autismin kirjo ry »» Raha-automaattiyhdistys »» Reilu Palvelu ry »» Oulun seudun Mielenterveysseura ry »» SOSTE, Suomen Sosiaali- ja terveys ry »» Suomalaisen Työn Liitto »» Suomen ART ry »» Suomen klubitalot ry »» Suomen koulukotien kulttuuriyhdistys ry »» Suomen koulukotien urheiluyhdistys ry »» Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry »» Suomen Sijaiskotinuoret - Sinut ry »» Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Nuorten Ystävät oli lisäksi osakkaana useissa kiinteistöosakeyhtiöissä.
NUORTEN YSTÄVIEN EDUSTUKSET ERI YHTEISÖISSÄ VUONNA 2014 »» ASPA-säätiö Toimitusjohtaja Reijo Moilanen, hallituksen ja työvaliokunnan jäsen »» Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry Palvelupäällikkö Janne Lehtimäki, hallituksen jäsen, tulosaluejohtaja Harri Lintala, varajäsen »» Euromet-allianssi Pääsihteeri Arja Sutela, hallituksen jäsen »» Kehitysvammaliitto ry Puheenjohtaja Seppo Saarela, liittovaltuuston jäsen, pankinjohtaja Ilkka Paulamäki, varajäsen Tulosaluejohtaja Merja Jarva, liittohallituksen jäsen »» Lastensuojelun Keskusliitto ry Pääsihteeri Arja Sutela, hallituksen varajäsen Tulosaluejohtaja Kati Lehtola, lastensuojelun neuvottelukunnan jäsen Sosiaalihuollon asiantuntija Kari Matela, lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunnan jäsen Projektipäällikkö Riitta Alatalo, ehkäisevän työn neuvottelukunnan jäsen »» Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Reijo Moilanen, palvelualojen valiokunnan puheenjohtaja »» Oulun seudun Mielenterveysseura ry Pääsihteeri Arja Sutela, hallituksen puheenjohtaja »» Pohjois-Pohjanmaan liitto Pääsihteeri Arja Sutela, järjestöneuvottelukunnan jäsen »» Reilu Palvelu ry Pääsihteeri Arja Sutela, hallituksen jäsen »» Sosiaalialan Työnantajat ry Toimitusjohtaja Reijo Moilanen, hallituksen jäsen »» Sosiaali- ja terveysministeriö / KASTE-ohjelma Pääsihteeri Arja Sutela, Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän jäsen »» Traumaterapiakeskus ry Pääsihteeri Arja Sutela, hallituksen puheenjohtaja
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
9
TOIMINTA VUONNA 2014 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA KANSALAISJÄRJESTÖT ovat keskeisiä väyliä kansalaisille osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä julkisen keskustelun herättäjiä. Nuorten Ystävät on asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, tukea tarvitsevien ryhmien etujen valvoja ja osallisuuden mahdollistaja sekä palvelujen kehittäjä. Nuorten Ystävien toiminnan erityisiä painopistealueita ovat lastensuojelu, vammais- ja mielenterveystyö sekä sosiaalinen työllistyminen. Toimintavuonna 2014 jatkuivat Raha-automaattiyhdistyksen tukemat kehittämishankkeet Komiasti opintiellä Komia-kaupunkiseutukunnan kunnissa, Klubitalotoiminta Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä sekä Vanhempien Akatemia Oulussa ja sen lähikunnissa. RAY:n Paikka auki avustusohjelman kautta palkattiin kolme nuorta järjestön eri toimipisteisiin. ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin rahoittama Työetsivä-hanke toimi Oulussa ja Nuorten Valmennuspaja Mahis toimi Muhoksella Muhoksen kunnan ja ELY-keskuksen rahoittamana. Uutena hankkeena alkoi STM:n rahoituksella VAPA-hanke. Osana vaikuttamistoimintaansa Nuorten Ystävät järjestää valtakunnallisesti vanhemmille ja kasvattajille tarkoitettuja avoimia ja maksuttomia luentotilaisuuksia. Tilaisuudet tarjoavat toimivia arjen kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi. Toukokuussa 2014 järjestettiin Jyväskylässä samana päivänä tilaisuudet sekä kasvatusalan ammattilaisille ja vanhemmille, joissa luennoitsijana toimi psykologi Keijo Tahkokallio. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 150 alan ammattilaista ja vanhempaa. Syyskuussa 2014 käynnistyi jo toista kertaa Nuorten Ystävien, Oulun kaupungin ja lukuisten muiden alueen järjestöjen kanssa Kirjavaa kulttuuria -tapahtumasarja, joka kokosi eri erityisryhmien taide- ja kulttuuritoimintoja näyttävästi esille ympäri Oulua. Kirjavaa kulttuuria tapahtumaan liittyi näyttelyitä Oulun kirjastoissa, kulttuuritalo Valveella sekä Haukiputaan Teatterikuopalla järjestetyt koululaisesitykset ja päätapahtuma. Mukana oli teatteria, musiikkia ja tanssia sekä runoja, maalaustaidetta ja valokuvausta. Päätapahtumassa Haukiputaan teatterikuopalla esiintyivät mm. Nuorten Ystävien koulun oppilaiden bändi, Esteetön ry:n pyörätuolitanssiryhmä sekä Klubitalo Pönkän ja Veeran verstaan nuorten ryhmä. Tapahtumaa tukivat Oulun kaupunki ja Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta.
10
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
Yhdistys teki laajaa yhteistyötä valtakunnallisesti eri järjestöjen kanssa ja toimi useissa erilaisissa verkostoissa mm. SOSTEn ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnan piirissä. Lisäksi järjestö toimi MpNet-verkostossa. Yhdistys osallistui aktiivisesti oman toiminta-alueensa lainsäädännön valmisteluun ja siihen vaikuttamiseen. Nuorten Ystävät oli mukana VARES-vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskushankkeen toiminnassa. Nuorten Ystävät toimi asiantuntijana hankkeen imagotiimissä ja ohjausryhmässä. Nuorten Ystävien oma vapaaehtois- ja vertaisryhmätoiminta keskittyi erityisesti kehittämishankkeiden ympärille. Nuorten Ystävien edustajia on ollut mukana useiden valtakunnallisten ja paikallisten hankkeiden ohjausryhmissä. Toimintavuoden elokuussa Nuorten Ystävät -järjestökonsernin kehittämistoimintaa vahvistettiin palkkaamalla konserniin kehitysjohtaja. Marraskuussa Nuorten Ystävät jakoi Huomista varten -palkinnon Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin parhaalle nuortenelokuvalle, Kenneth Elvebakk`n ohjaamalle elokuvalle Balettipojat. Syksyllä 2014 Nuorten Ystävät käynnisti toiminta- ja palvelukonseptin uudistamishanke Topakan, jonka tavoitteena on kehittää järjestökonsernin toimintaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Hankkeen avulla varmistetaan, että Nuorten Ystävät on muuttuvassa toimin-
YHDISTYKSEN YHTEISÖJÄSENET VUONNA 2014 taympäristössä jatkossakin vahva sosiaali- ja terveysalan järjestötoimija sekä palveluntuottaja.
Jäsentoiminta Sääntöjen mukaan Nuorten Ystävät -yhdistyksen hallitus kutsuu yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi henkilön tai yhteisön. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä nettisivujen kautta. Kannattajajäsen voi olla myös oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka edustajiensa välityksellä osallistuu Nuorten Ystävien toimintaan. Jäsenmaksu kaikille jäsenille on kymmenen euroa vuodessa. Halutessaan jäsenet voivat maksaa myös suuremman summan. Kannattajajäsenten jäsenmaksut käytetään vuosittain jäsenten toivomiin ja valitsemiin avustuskohteisiin. Nuorten Ystävät -yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2014 päättyessä 331 (333) varsinaista jäsentä, joista 15 (16) oli yhteisöjäseniä. Lisäksi yhdistyksellä oli vuoden päättyessä 183 (179) kannattajajäsentä, jolloin kokonaisjäsenmäärä oli vuoden päättyessä 514 (512). Kokouskutsujen lisäksi jäsenille lähetettiin vuoden aikana jäsenkirjeitä, neljä kertaa ilmestyvä Nuorten Ystävät -lehti sekä kutsuja vuoden aikana järjestettäviin tilaisuuksiin. Nuorten Ystävät -yhdistyksen kunniajäseniä ovat opetusneuvos, entinen puheenjohtaja ja pääsihteeri Martti Niemelä sekä järjestöneuvos, entinen pääsihteeri Marja Irjala.
»» Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun toimipaikka »» Kaleva Kustannus Oy »» Kehitysvammaliitto ry »» Minna-Maaria ja Juha Sipilä Säätiö »» Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n Pohjois-Pohjanmaan piiri »» Muhoksen kunta »» Muhoksen seurakunta »» Oulun Diakonissalaitoksen säätiö »» Oulun Ev.lut. seurakunnat »» Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry »» Oulun NMKY ry »» OSEKK/Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö »» Oulun Valkonauha ry »» Perhekuntoutuskeskus Lauste ry »» Suomen Mielenterveysseura
YHDISTYKSEN KANNATTAJAJÄSENYHTEISÖT VUONNA 2014 »» Juhan Auto Oy »» LähiTapiola Pohjoinen Keskinäinen vakuutusyhtiö »» Muhoksen Apteekki »» Toyota Finance Finland Oy »» Verkkoasema Oy
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
11
VIESTINTÄTOIMINTA Nuorten Ystävien viestintä toteuttaa, tukee ja edistää Nuorten Ystävien perustehtävää viestinnän ja vaikuttamistoiminnan keinoin. Viestintätoiminnalla edistetään järjestökonsernin toiminnan piirissä olevien eri asiakasryhmien asemaa ja arvostusta yhteiskunnassa, lisätään Nuorten Ystävien tunnettuutta ja vahvistetaan järjestökonsernin asemaa asiantuntija- ja vaikuttajajärjestönä sekä monipuolisia sosiaalialan palveluja tuottavana organisaationa. Toimintavuonna viestinnän painopistealueina olivat Nuorten Ystävien tunnettavuuden lisääminen, kommunikoinnin vahvistaminen sidosryhmien kanssa sekä hankeviestintä.
Nuorten Ystävät kuuluu eurooppalaiseen Eurometallianssiin, johon kuuluu vastaavia alan yhteisöjä 11 eri maasta. Euromet järjestää joka toinen vuosi symposiumin sekä nuorille tarkoitetun Jamboreen ja joka toinen vuosi ns. minisymposiumin. Vuoden 2014 syyskuussa järjestettiin Varsovassa minisymposium teemalla Creative social rehabilitation in educational practice. Ohjelmassa perehdyttiin erityisesti isäntämaan käytäntöihin lasten ja nuorten kuntouttamisessa ja vierailtiin kahdessa nuorten sijaishuoltopaikassa Varsovan lähistöllä. Minisymposiumiin osallistui Nuorten Ystäviltä kuusi työntekijää.
Työtä tehtiin tunnetuksi www-sivujen, sosiaalisen median, sähköisen uutiskirjeen, Nuorten Ystävät -sidosryhmälehden, mediatiedotteiden, messu- ja koulutustapahtumien, esitteiden sekä erilaisten julkaisujen avulla.
Toimintavuoden maaliskuussa Nuorten Ystävät järjesti Muhoksella ja Puolangalla kansainvälisen leirin lastensuojelunuorille. Leirille osallistui nuoria Saksasta ja Espanjasta. Leirin isäntinä toimivat koulukoti Pohjolakodin nuoret. Kansainvälinen tapaaminen oli lastensuojelulaitoksissa asuville nuorille avoin ikkuna siihen, minkälaista arkea nuoret eripuolilla Eurooppaa elävät. Leirin teemana oli Tulevaisuuden rakentaminen – näköalattomuutta?, joka korostaa nuorille positiivista tulevaisuusajattelua nykyisessä vaikeassa talous- ja nuorisotyöttömyystilanteessa. Leirin rahoituksesta vastasi CIMO:n Youth in Action-ohjelma. Osan leirin rahoituksesta nuoret keräsivät itse.
Nuorten Ystävien www-sivustolla tilastoitiin toimintavuoden aikana 75 529 kävijää, joille kirjattiin 111 754 istuntoa. Facebookissa Nuorten Ystävillä oli vuoden 2014 loppuun mennessä 1 631 tykkääjää. Mediaseurannan mukaan Nuorten Ystävien toiminnasta uutisoitiin valtakunnallisissa sekä maakunnallisissa medioissa. Valtakunnallisesti ilmestyvä Nuorten Ystävät -lehti ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa. Lehden painos oli 4 000 kappaletta. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta ja on myös lastensuojelu-, vammais-, päihde-, mielenterveys- ja työllistämistoimintojen tiedotuslehti. Valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa Nuorten Ystävät oli toimintavuonna näkyvästi esillä mm. Alueellisilla lastensuojelupäivillä Rovaniemellä, Autismin talvipäivillä Vaasassa, sekä valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä Hämeenlinnassa. Viestintäyksikössä ulkoisen ja sisäisen viestinnän parissa työskenteli toimintavuoden aikana viestintäpäällikkö ja viestintäkoordinaattori.
12
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
KEHITTÄMISHANKKEET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KEHITTÄMISHANKKEET
Kokeilu- ja kehittämistoiminnalla Nuorten Ystävät ry on luonut uusia toimintamalleja sekä hankkinut tietoja ja kokemuksia yhdessä julkisen sektorin sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Kehittämishankkeista saatuja tuloksia on voitu ja voidaan hyödyntää koko sosiaali- ja terveysalan sektorilla. Hankkeilla on kehitetty myös järjestön omia perustoimintoja, panostaen erityisesti alan ennalta ehkäisevään työhön. Nuorten Ystävillä oli vuoden 2014 aikana käynnissä seitsemän kehittämishanketta.
Komiasti opintiellä -hanke 2013–2017 Komiasti opintiellä -hanke puuttuu Komia-kaupunkiseutukunnan (Seinäjoki, Lapua, Kuortane, Alavus, Jalasjärvi, Kurikka ja Ilmajoki) yläkouluissa nuorten luvattomiin koulupoissaoloihin ja myöhästelyihin. Hanke pohjautuu Nuorten Ystävien ja Seinäjoen kaupungin Lukkari-yhteistyöhankkeessa (2010-2012) kehittämään toimintamalliin. Neliportaisessa toimintamallissa edetään porras kerrallaan kasvatuskeskustelun, aamuherätysten, hakujakson ja palveluohjauksen avulla. Oppilaat ohjautuivat hankkeeseen koulujen oppilashuoltoryhmien, kuraattorien tai luokanohjaajien kautta. Yläkoulujen lisäksi hanke työskentelee myös toisen asteen oppilaitoksissa alle 18-vuotiaiden ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Työskentelyn tavoitteena on vähentää Taidepajan avulla koulupudokkuutta ja lisätä koulumotivaatiota tavoitteellisen ryhmäyttämisen avulla. Taidepajassa suoritetaan rästiopintoja sekä toteutetaan luovia kädentaitoja. Toiminnan kehittäminen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa Seinäjoella. Vuoteen 2014 mennessä Komiasti opintiellä -hanke on puuttunut 75 yläkoululaisen poissaoloihin ja myöhästymisiin. Takaisin koulutielle pääsemisessä suurin haaste on arjenhallintaan liittyvät ongelmat. Tähän haasteeseen hanke on vastannut neliportaisen toimintamallin lisäksi nuorten leiritoiminnalla sekä nuorten vertaistukiryhmän avulla. Molemmista toimintamalleista on saatu positiivisia tuloksia arjenhallinnan tukemisessa. Vanhemmille on järjestetty avoin ”Teini meirän tuvas” -ryhmä, jossa käsiteltiin murrosikäisen nuoren kasvatukseen liittyviä teemoja. Komiasti opintiellä -hankkeessa työskenteli toimintavuonna projektipäällikkö sekä kolme projektityöntekijää. Hanketta rahoittaa RAY. Toisen asteen toiminnan suunnittelu oli tärkein painopistealue vuonna 2014.
Vanhempien Akatemia -hanke 2011–2015 Vanhempien Akatemia sai Raha-automaattiyhdistykseltä kahden vuoden jatkohankkeen vuosille 2014–2015. Uusi projekti myönnettiin vanhemmuutta tukevien toiminnallisten ryhmien ja vuorovaikutteisten tilaisuuksien levittämiseen ja juurruttamiseen sekä vanhemmille suunnatun ohjauksen ja neuvonnan käynnistämiseen Oulun alueella. Vuoden 2014 aikana toiminnan painopistealueina olivat vanhemmille suunnatun henkilökohtaisen valmennuksen ja Parisuhteen huoltokurssien kehittäminen ja pilotointi. Vanhempien Akatemian kehittämä Verkosta Virtaa Vanhemmuuteen -toimintamalli sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Vanhempien valmennus: yksilöllistä tukea, ohjausta ja neuvontaa vanhemmuuden haasteisiin ja lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa 2. Kasvatusaiheiset luentotilaisuudet ja vuorovaikutteiset vanhempainillat 3. Perhe- ja Teemaliikuntakurssit 4. Eroauttamiseen liittyvät asiantuntijaluennot ja Eroneuvo-illat 5. Verkosto- ja asiantuntijatoiminta Vanhempien Akatemian tilaisuuksissa ja toiminnoissa oli
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
13
vuonna 2014 mukana noin 1 000 vanhempaa sekä 140 lasta ja nuorta. Käyntikertoja oli yhteensä 2 500.
työllisti vuoden aikana neljä osatyökyistä työntekijää omiin toimipisteisiin yhteiskuntavastuullisena työnantajana.
Hanke järjesti yhdessä Pohjois-Suomen Lasten Kastehankkeen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton PohjoisPohjanmaan piirin kanssa alueen kasvatusalan ammattilaisille kolme koulutustilaisuutta otsikolla Puheeksi ottaminen ja vanhemmuussuhteen tukeminen. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 200 ammattilaista.
Klubitalotoiminta 2012–2016
Vanhempien Akatemiassa työskenteli toimintavuonna projektipäällikkö ja projektisuunnittelija.
SOSIAALISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN Sosiaalisen työllistymisen tavoitteena on parantaa kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työelämäosallisuutta. Nuorten Ystävät on tukenut jo vuosia vammaisia ja osatyökykyisiä ihmisiä kohti työtä ja opiskelua työhönvalmennuksen ja matalan kynnyksen yksiköissä tapahtuvan sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Tuettu työllistyminen on keskeinen toimintatapa järjestön työllistämisen tai ammatillisen kuntoutuksen hankkeissa. Työhönvalmennuksen toimintamalli pohjautuu EUSE:n (The European Union of Supported Employment) julkaisemaan eurooppalaiseen tuetun työllistymisen työkalupakkiin, Euse Toolkitiin. Työhönvalmennuksen tavoitteena on rakentaa joustavia ja yksilöllisiä polkuja kohti avoimia työmarkkinoita. Työhakija suuntaa suoraan työelämään aloittaen työnteon tavallisella työpaikalla työhönvalmentajan tukemana, jolloin tavoitteena on aina palkkatyö. Sosiaalisen työllistymisen toimipisteissä ja hankkeissa työskenteli toimintavuoden aikana 22 työntekijää. Yhteensä noin 400 ihmistä sai tarvitsemaansa tukea eri puolilla Pohjois-Suomea sijaitsevissa yksiköissä. Lisäksi järjestö
14
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
Hankkeen kolmas toimintavuosi eteni suunnitelman mukaan. Klubitalo Pönkkä Oulussa, Klubitalo Tönäri Kajaanissa ja Klubitalo Roihula Rovaniemellä jatkoivat vahvaa alueellista yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijät, TE-toimistot ja paikalliset kolmannen sektorin toimijat. Lisäksi kaikki Nuorten Ystävien klubitalot toimivat valtakunnallisessa Suomen klubitalojen verkostossa. Klubitalot tarjoavat tukea arkeen, työhön ja opiskeluun matalan kynnyksen periaatteella ensisijaisesti vammaisille ja osatyökykyisille työikäisille ihmisille. Jäsenten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen on keskeistä kaikkien klubitalojen toiminnassa. Jäsenet saavat klubitaloissa tarvitsemaansa vertaistukea ja mielekästä tekemistä arkeen 1-5 päivänä viikossa. Työpainotteisten päivien arkikuntouttava työ sisältää mm. ruoanlaittoa, siivousta, toimistotyötä, asiakaspalvelua ja erilaisia opintopiirejä tai kursseja. Vuoden 2014 lopussa Nuorten Ystävien klubitaloissa oli yhteensä 341 jäsentä. Yhden talon toiminnassa oli mukana keskimäärin 17 (13–35) henkilöä päivässä. Klubitalojen jäsenet kävivät taloilla vuoden aikana 9 715 kertaa ja osallistuivat talojen työpainotteisiin päiviin noin neljä tuntia kerrallaan. Työllistyneitä tai opiskelun aloittaneita jäseniä klubitaloissa oli toimintavuoden lopussa yhteensä 92 henkilöä. Jäsenet työllistyivät lähinnä osa-aikaisiin ja käytännönläheisiin palvelualan tehtäviin yksityisissä yrityksissä tuetun työllistymisen periaatteiden mukaisesti. Vierailijat kävivät klubitaloilla 1 890 kertaa. Nuortenystavienklubitalot.fi verkkosivuilla oli ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 7 000 kävijää, joille kirjattiin yhteensä 54 445 istuntokertaa.
Kuntoutussäätiön toteuttaman hankkeen ulkopuolisen kehittävän arvioinnin ensimmäinen väliraportti valmistui elokuussa. Siinä kuvattiin keskeiset havainnot arvioinnin ensimmäisten vuosien ajalta ja annettiin ehdotuksia hankkeen loppuvaiheen kehittämistyölle. Väliraportin aineistona käytettiin projektiryhmän, ohjausryhmän, jäsenten ja sidosryhmien kyselyitä sekä viittä työpajaa. Syksyllä suuri ponnistus oli Klubitalo Pönkän muutto aiemmista vuokratiloista Nuorten Ystävien omaan kiinteistöön. Samaan osoitteeseen keskitettiin kaikki Nuorten Ystävien työllistymisen ja ammatillisen kuntoutuksen yksiköt (Pönkkä, Työetsivä ja Resiina työhönvalmennus) Oulussa. Hankkeen päärahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys. Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen kaupunkien lisäksi hankkeen kuntarahoitukseen osallistui Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Kuntarahoitus oli euromääräistä avustusta sekä henkilöstöresurssia paikkakunnasta riippuen. Hankkeessa työskenteli vuonna 2014 projektipäällikkö, kolme vastaavaa työhönvalmentajaa, seitsemän työhönvalmentajaa, ATK-vertaisohjaaja sekä osana kuntarahoitusta puolipäiväinen ohjaaja.
Valmennuspaja Mahis Nuorten Ystävien ensimmäinen nuorten työpaja, Valmennuspaja Mahis Muhoksella saavutti sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet ensimmäinen kokonaisen toimintavuoden aikana. Mahis on tarkoitettu tukea tarvitseville muhoslaisille alle 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat joko työttöminä tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Valmennuspaja Mahiksen toimintamallissa yhdistyvät sujuvasti sekä seinätön starttityöpaja että perinteinen työpaja. Pajajakso sisältää pääsääntöisesti yhteisöllistä arkikuntouttavaa työtä sekä työ- ja opiskeluvalmiuksien yksilöllistä tukemista. Pääpaino on nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa ja omien tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että nuori löytää jakson aikana itselleen
sopivan jatkopolun kohti työtä tai opiskelua oman työhönvalmentajan tuella. Toimintavuoden aikana Valmennuspaja Mahiksella oli 51 alle 29-vuotiasta nuorta, joista yli puolella ei ollut lainkaan toisen asteen koulutusta. Lähes 40 nuorta löysi itselleen sopivan opiskelu- tai työpaikan tai muun elämäntilanteeseen sopivan jatkopolun. Nuoret ohjautuivat pajalle Muhoksen kunnan sosiaali- ja terveystoimen, työnsuunnittelijan, etsivän nuorisotyön, oppilaitosten ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kautta. Pajajakson pituus vaihteli muutamasta viikosta vuoteen. Valmennuspajan päärahoittaja ja tärkein yhteistyökumppani on Muhoksen kunta. Osa rahoituksesta tulee valtionavustuksena Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kautta. Syksyllä Mahiksella aloitettiin VAPA-hankkeen kehittämistyön pilotointi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseksi Muhoksella. Valmennuspaja Mahiksella työskenteli vastaava työhönvalmentaja ja kaksi työhönvalmentajaa.
Työetsivä-hanke 2013–2015 Työetsivä on työllisyyspoliittisena avustuksena rahoitettu Oulun seudulla toimiva hanke, jonka tavoitteena on tukea osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikenikäiset TE-toimiston asiakkaina olevat työnhakijat, joilla vamma tai sairaus vaikeuttaa työelämään pääsyä. Hankkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli työntäyteinen. Hankkeeseen ohjautui 71 osatyökyistä työnhakijaa, joista 29 henkilöä työllistyi tai löysi itselleen jonkun muun mielekkään jatkopolun ammatillisella uralla etenemiseen. Työnhakijoiden keski-ikä oli 34 vuotta (18–60 v) ja alle 29-vuotiaita oli 26 henkilöä. PohjoisPohjanmaan TE-toimisto oli hankkeen tärkein yhteistyökumppani, joka ohjasi asiakkaitaan aktiivisesti mukaan Työetsivän toimintaan. Yhteistyö työnhakijoiden, TE -toi-
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
15
miston asiantuntijoiden ja hankkeen työntekijöiden välillä toimi joustavasti. Hyvät työllistymistulokset perustuivat tiiviiseen yritysyhteistyöhön. Työnhakijat ja hankkeen työntekijät etsivät täsmätyöpaikkoja sekä yritysten tarpeet että työnhakijoiden taidot huomioiden. Työn räätälöinnillä vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tuettiin parhaalla mahdollisella tavalla. Työnantajat olivat pääasiassa pk-yrityksiä sekä julkisen ja kolmannen sektorin työnantajia. Yksilöllinen ja pitkäjänteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus edesauttaa pysyvien työpaikkojen syntymistä. Toimintavuoden aikana hankkeeseen palkattiin kaksi kokoaikaista työhönvalmentajaa ja yrityskoordinaattorin tehtävä muutettiin yritysyhteistyöstä vastaavan projektipäällikön tehtäväksi. Hankkeen päärahoittaja oli Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus ja osarahoittaja Oulun kaupunki.
VAPA-hanke 2014–2015 Nuorten Ystävät sai kilpailutuksen kautta Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen matalan kynnyksen valmennuspajamallin kehittämiseen kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville nuorille. Osallisuuden näkökulmasta vaikeimmassa asemassa ovat esimerkiksi mielenterveys-
16
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
ja päihdeongelmien vuoksi työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Syyskuussa käynnistyneen VAPA-hankkeen kehittämistyön perustana on Valmennuspaja Mahiksen toimintamalli, jota levitetään eri paikkakunnille seudulliset erityistarpeet huomioiden. Matalan kynnyksen valmennuspajan toiminnassa olennaista on yksilöllinen palveluohjaus, neuvonta ja tuetun työllistymisen työhönvalmennus sekä tarvittaessa päihde- ja mielenterveyskuntoutus osana paikkakunnan omaa palvelujärjestelmää. Toiminta perustuu yhden luukun periaatteelle siten, että nuori saa kaiken tarvitsemansa tuen omalta työntekijältä, joka varmistaa nuoren tarvitsemien palveluiden saatavuuden ja tarvittaessa jalkautuu nuoren rinnalla kulkijaksi niin asioinnissa kuin työn tai opiskelun aloittamisessa. Hankkeen pilottikuntana toimii Muhos, missä kehitetään matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdekuntoutusta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ja Valmennuspaja Mahiksen kanssa. Yhteistyötä käynnistettiin syksyn aikana myös Rovaniemen, Puolangan, Kuhmon, Raahen ja Kalajoen kuntien kanssa. Jokaisessa kunnassa lähtökohdat matalan kynnyksen toiminnan kehittämiselle ovat erilaiset, minkä vuoksi kunnat etenevät kehittämistyössään hyvin eri tahtiin. Hallinnolliset sektorirajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen oli syksyn aikana kehittämistyön ytimessä.
VAPA-hanke on osa STM:n valtakunnallista kehittämistyötä, johon osallistuvat myös A-klinikkasäätiö ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö omilla toimintamalleillaan. Malleja levitetään eri puolelle maata tavoitteena juurruttaa ne pysyviksi käytännöiksi kohdepaikkakunnilla. Hankkeessa työskenteli syksyn aikana osa-aikainen projektisuunnittelija mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijana sekä sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö. Hankkeen rahoitus tulee eduskunnan myöntämästä erillismäärärahasta.
Pohjoisen nuorille töitä 2014–2016 Nuorten Ystävät sai RAY:n Paikka auki -avustusohjelman kautta rahoituksen kolmen nuoren palkkaamiseen järjestön eri toimipisteisiin. Avustusohjelmalla edistetään erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään. Pohjoisen nuorille töitä -hanke palkkasi keväällä 2014 kolme ohjaajaa, jotka aloittivat lähihoitajan tutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen klubitaloissa.
ERITYISRYHMIEN TUKIASUNNOT Nuorten erityisryhmien tukiasuntotoiminta on sosiaalityön avohuollon työmuoto, joka kohdistuu kunnan avo- tai jälkihuollon nuorten ja nuorten aikuisten erityisryhmiin. Tukiasunnot on tarkoitettu lasten- ja nuorten laitoksista itsenäistävään asumiseen siirtyville jälkihuoltonuorille, kotona vaikeuksia kohtaaville tai mielenterveysongelmista kärsiville nuorille sekä kehitys- tai muuten vammaisille nuorille. Asunnot on vuokrattu pääasiassa kunnille edelleen vuokrattaviksi näihin ryhmiin kuuluville. Nuorten Ystävien jälkihuolto- ja avopalvelut tai kunnan sosiaalitoimi tuottavat tukipalvelut asunnoissa asuville nuorille. Nuorten ja nuorten aikuisten tukiasuntoja Nuorten Ystävillä oli toimintavuoden päättyessä 42:ssä eri kunnassa yhteensä 88 huoneistoa. Tukiasuntojen hankinta näin laajalta alueelta on vahvistanut osaltaan yhdistyksen valtakunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Asuntoja on hankittu myös monien syrjäseutukuntien nuorten käyttöön. Varsinaisten tukiasuntojen lisäksi Nuorten Ystävät ry oli osakkaana Kiinteistö Oy Oulun Vöörmannissa, jossa yhdistyksen käytössä oli 21 erikokoista pienasuntoa. Vuonna 2014 Nuorten Ystävät hankki tukiasuntoyksiöt Rovaniemeltä, Vantaalta, Helsingistä ja Turusta.
TUKIASUNTOJEN SIJAINNIT 2014 Haapajärvi Haapavesi Haukipudas Helsinki Iisalmi Juuka Kajaani Kannus Kauhajoki Keminmaa Kitee Kiuruvesi Kurikka Kuusamo Kälviä Kärsämäki Lapinlahti Liminka Lumijoki Muhos Nilsiä
3 1 1 2 3 1 1 1 2 1 2 1 1 3 1 2 3 1 1 6 2
kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl
Nurmes Oulu Oulunsalo Pattijoki Piippola Pudasjärvi Pyhäntä Raahe Ranua Reisjärvi Rovaniemi Seinäjoki Siilinjärvi Sodankylä Toholampi Tornio Turku Utajärvi Vantaa Ylikiiminki Ylivieska
1 kpl 13 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 3 kpl 1 kpl 4 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl 4 kpl 2 kpl 1 kpl 1 kpl 3 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 2 kpl
Asuntoja yhteensä 88 kpl.
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
17
KOULUT Nuorten Ystävät ry toimii opetuksen järjestäjänä Muhoksella kahdessa yksityisessä perusasteen koulussa, jotka tarjoavat tehostettua ja erityistä tukea koulunkäyntiin esi- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille. Pohjolan koulu on nykyaikainen, monialaisesti tehostettua ja erityistä tukea perusopetuksessa sekä lisäopetuksessa tarjoava koulukotikoulu. Nuorten Ystävien koulu tarjoaa esi-, perus- ja lisäopetusta erityistä tukea tarvitseville oppilaille, joilla on kehityksen viivästymästä, tunne-elämän häiriöstä tai muista näihin verrattavista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Oppilaat ohjautuvat kouluihin eri puolelta Suomea. Nuorten Ystävien ylläpitämät koulut osallistuivat vuonna 2014 valtakunnalliseen kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen. Kouluilla on yhteinen rehtori, oppilaanohjaaja ja koulusihteeri. Molemmilla kouluilla on oma vastuuopettaja. Kevätlukukauden 2014 loppuun toimineessa Nuorten Ystävien koulun Imatran perusopetusryhmässä oli myös oma vastuuopettaja.
Pohjolan koulu Vuonna 2014 Pohjolan koulussa opiskeli kevätlukukauden lopussa 34 oppilasta ja syyskuun laskentapäivänä 31 oppilasta. Kevätlukukaudella opetusryhmiä oli kuu-
18
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
si ja syksyllä viisi. Opetusryhmät toimivat pääasiassa pääkoululla, yksi ryhmistä toimi yksikössä annettavan opetuksen ryhmänä. Muhoksella toimi yksi alakoulun perusopetusryhmä. Osa opetusresurssista oli suunnattu Polokka-perhekuntoutukseen tuleville lapsille. Vuoden lopussa Pohjolan koulussa työskenteli neljä erityisluokanopettajaa. Aineenopetusta annettiin taito- ja taideaineissa sekä valinnaisaineissa. Kouluohjaajia ja koulunkäynninohjaajia Pohjolan koululla Muhoksella työskenteli kertomusvuonna viisi. Koulun toiminnassa keskeisellä sijalla oli tiivis yhteistyö perhekotien, sijaishuollon yksiköiden ja mahdollisuuksien mukaan oppilaiden vanhempien kanssa. Koululla toimi säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, johon kuului rehtori, vastuuopettaja, psykologi, oppilaanohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä edustajat perhekodeista ja sijaishuoltoyksiköistä. Pohjolan koulun oppilaskunta vastasi koulukodissa koulua käyvien nuorten osallisuustoiminnasta. Oppilaskunnan kautta oppilaat pääsivät vaikuttamaan kouluyhteisön ja kouluympäristön kehittämiseen. Oppilaskunnan aloitteesta ja toimesta järjestettiin oppilaille monimuotoista koulutyötä tukevaa toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Pohjolan koululla järjestettiin liikunta-, musiikki- ja kotitalouskerhoja sekä teknisen työn kerhoja ja periodeittain
kalastus- ja ilmaisutaidon kerhoja. Alaluokkien oppilaille pidettiin toimintakerhoa. Pohjolan koulu osallistui aktiivisesti Suomen koulukotien urheiluyhdistyksen (SKUY) yhteisiin urheilukilpailuihin eri urheilulajeissa sekä Suomen koulukotien kulttuuriyhdistyksen (SUKOKU) bändileirille ja kulttuuripäiville. Hiihtoleiri pidettiin maaliskuussa Puolangalla. Leirikouluja järjestettiin kevät- ja syyslukukaudella Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa. Toimintavuonna Pohjolan koulun oppilaista yhteisvalinnassa haki opiskelupaikkaa 12 oppilasta, joista jokainen sai opiskelupaikan hakemastaan oppilaitoksesta. Kaksi ei vastaanottanut saamaansa opiskelupaikkaa. Yksi oppilas tuli Pohjolan koulun lisäopetusluokalle ja toinen oppilas sai kesällä opiskelupaikan muusta oppilaitoksesta. Ammattiopisto Luoville haki ja pääsi viisi oppilasta. Lisäopetusluokan (10. lk.) toiminnassa keskeistä oli ammatilliseen koulutukseen valmentautuminen, perusopetuksen päättöarvioinnin arvosanojen korottaminen ja opiskelupaikan tarjoaminen sellaisille Pohjolakotiin sijoitetuille oppilaille, jotka eivät olleet saaneet opiskelupaikkaa yhteisvalinnassa.
Nuorten Ystävien koulu Nuorten Ystävien koulussa opiskeli vuonna 2014 kevätlukukauden lopussa 33 ja syyskuun laskentapäivänä 20 oppilasta. Syyslukukaudella oppilaita opetettiin viidessä perusopetusryhmässä, joista yksi toimi kevätlukukaudella 2014 Imatralla. Oppilaat asuivat pääsääntöisesti Nuorten Ystävien vammaispalveluiden asumisyksiköissä Muhoksella. Opetuksen järjestämisluvan mukaisesti Nuorten Ystävien koulussa annetaan esi- ja perusopetusta sekä perusopetuksen lisäopetusta. Vuonna 2014 kaikille oppilaille laadittiin henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) sekä tehtiin oppimisvaikeuksia helpottavaa yhteistyötä kuntouttavien erityistyöntekijöiden kanssa. Kevätlukukaudella 2014 Muhoksella työskenteli neljä erityisluokanopettajaa ja 18 oppilaiden henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa. Imatralla sijaitsevan VillaKarelian autismikuntoutuville lapsille profiloidussa erityisluokassa työskenteli yksi erityisluokanopettaja ja kahdeksan oppilaiden henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa. Imatran opetusryhmän toiminta päättyi kevätlukukauden 2014 lopussa. Syyslukukaudella 2014 Muhoksella työskenteli neljä erityisluokanopettajaa ja 16 oppilaiden henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa. Aineenopetusta annettiin kotitaloudessa, käsitöissä ja liikunnassa.
Koululla on toiminut säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, jossa oli mukana sekä koulun että asumispalveluiden henkilöstöä. Nuorten Ystävien koulussa järjestettiin monipuolista kerhotoimintaa musiikki-, liikunta-, elokuva-, uinti-, bändi-, kotitalous- sekä käsityökerhojen puitteissa. Leirikouluja järjestettiin eri puolilla Suomea. Vuoden aikana kouluilla kävi useita vierailijaryhmiä ja koulu toimi monen eri oppilaitoksen opiskelijoille erityiskasvatuksen ja -opetuksen harjoittelupaikkana. Nuorten Ystävien koulu osallistui toimintavuoden keväällä Kuortaneella ja syksyllä Jyväskylässä VAU ry:n järjestämiin Junior Games -urheilutapahtumiin. Nuorten Ystävien koulun vuonna 2014 päättäneet perusopetusikäiset oppilaat hakeutuivat pääsääntöisesti erityistä tukea tarjoaviin ammatillisiin oppilaitoksiin tai valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen tai valmentaviin toimintaryhmiin. Neljä oppilasta siirtyi Ammattiopisto Luoville ja yksi muuhun ammatilliseen oppilaitokseen, Nuorten Ystävien työ- ja päivätoimintaan siirtyi neljä oppilasta ja Nuorten Ystävien koulun lisäopetusluokalle siirtyi viisi oppilasta.
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
19
LIIKETOIMINTAKONSERNIN PALVELUT
Kiinteistöhuolto-, siivous- sekä vartiointi- ja turvallisuuspalvelut on ulkoistettu. Kiinteistöhuollon on hoitanut Coor Service Management Oy ja siivouksen SOL palvelut Oy 31.7.2014 asti. 1.8.2014 alkaen kiinteistöhuollon ja siivouksen on hoitanut Lassila & Tikanoja Oyj. Vartioinnista ja turvallisuudesta on vastannut POKO Oy ja ISS Turvallisuuspalvelut.
Toimitusjohtaja Reijo Moilanen, FM
NUORTEN YSTÄVÄT -KIINTEISTÖT OY Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy kuuluu Nuorten Ystävät -liiketoimintakonserniin ja on sen emoyhtiö. Sen tytäryhtiöt ovat Nuorten Ystävät -palvelut Oy (sosiaalipalveluliiketoiminta), Tervatulli Oy (ei liiketoimintaa) ja Kiinteistö Oy Versokodit (rakennuttajayhtiö) sekä Kiinteistö Oy Oulun Tulliväylä 3 (kiinteistöyhtiö). Emoyhtiön osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Nuorten Ystävät ry. Yhtiön kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on omistaa, hallinnoida ja ylläpitää Nuorten Ystävät -konserniin kuuluvien ja omistamansa Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n käytössä olevia kiinteistöjä.
Hallinto ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet pankinjohtaja Ilkka Paulamäki puheenjohtajana ja jäseninä varatuomari Juhani Härkönen, kiinteistöpäällikkö Esko Kääriäinen, diplomi-insinööri Ilkka Lukkariniemi, professori Seppo Saarela ja pääsihteeri Arja Sutela. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut FM Reijo Moilanen. Yhtiön palveluksessa on ollut kiinteistöpäällikkö sekä neljä työntekijää. Yhtiön talous- ja henkilöstöhallinnolliset sekä viestintään liittyvät tehtävät on hoitanut Nuorten Ystävät -palvelut Oy.
Vuoden 2014 toiminta ja talous Toimintavuoden liikevaihto oli 3,7 M€ (3,5 M€). Liikevaihto koostuu kiinteistöjen vuokrista. Omistamistaan 26 000 kerrosala-m2:stä pääosa 18 000 m2 on vuokrattu Nuorten Ystävät -palvelut Oy:lle. Vuodeksi 2014 yhtiön perimien vuokrien tasoa tarkistettiin varsin maltillisesti. Niiden tasoon on vaikuttanut yleinen kustannustason nousu ja sovittujen kiinteistönhoidollisten palvelujen taso.
20
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
Vuoden aikana yhtiö toteutti pienehköjä peruskorjauksia Muhoksella ja tavanomaisia vuosikorjauksia. Bruttoinvestoinnit olivat 0,464 M€ (1,0 M€).
KIINTEISTÖ OY VERSOKODIT Kiinteistö Oy Versokotien toimialana on aravalaissa sekä muissa asuntolainsäädäntöön sisältyvissä säädöksissä määritellyin tavoin toimia yleishyödyllisenä yhteisönä, joka rakennuttaa tai muuten hankkii omistukseensa tai hallintaansa vuokra-asuntoja sekä tarjoaa niitä sosiaalisin perustein ja kohtuullisin kustannuksin vuokrattaviksi. Yhtiö kuuluu Nuorten Ystävät -konserniin Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy:n tytäryhtiönä. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA on hyväksynyt yhtiön yleishyödylliseksi yhteisöksi.
Hallinto ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet toimitusjohtaja Reijo Moilanen hallituksen puheenjohtajana ja jäseninä kiinteistöpäällikkö Aulis Kokko ja talouspäällikkö Pirjo Keinänen. Yhtiölle ei ole nimitetty toimitusjohtajaa eikä sen palveluksessa ole henkilökuntaa. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Yhtiön taloushallinnosta on vastannut Nuorten Ystävät -palvelut Oy.
Vuoden 2014 toiminta ja talous Yhtiö on vuokrannut Muhokselle rakennettuja tehostetun palveluasumisen yksikköjä, Lohifanttia ja Niittytupaa. Molemmat kohteet ovat Nuorten Ystävien vammaispalveluiden käytössä ja ne on vuokrattu konsernin palveluyhtiölle.
KIINTEISTÖ OY OULUN TULLIVÄYLÄ 3 Kiinteistö Oy Oulun Tulliväylä 3:n toimialana on hallita vuokrasopimuksen nojalla Oulun kaupungin VI kaupunginosassa (Myllytulli), korttelissa 18 sijaitsevan tontin
nro 3 määräalaa n. 1 148 m2 sekä omistaa ja hallita sillä olevia rakennuksia.
muut tuotot olivat 1,2 M€ (1,6 M€). Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 492 (517) henkilöä.
Yhtiö on keskinäinen kiinteistöyhtiö ja se kuuluu Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy:n omistamaan liiketoimintakonserniin.
Yhtiön ennakoitua liikevaihtotavoitetta ei saavutettu lastensuojelupalveluiden kysynnän edelleen laskiessa Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla sijaishuoltotoiminta lopetettiin Lapinlahden, Seinäjoen ja Vaasan yksiköissä (Ahorinne, Kotiporras, Trappan) sekä Oulun Väliportaassa.
Hallinto ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet toimitusjohtaja Reijo Moilanen hallituksen puheenjohtajana ja jäseninä kiinteistöpäällikkö Aulis Kokko ja talouspäällikkö Pirjo Keinänen. Yhtiön toimitusjohtaja on Reijo Moilanen. Yhtiöllä ei ole palkattua henkilökuntaa. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiön taloushallinnosta on vastannut Nuorten Ystävät -palvelut Oy.
Vuoden 2014 toiminta ja talous Yhtiö vuokraa omistamiaan rakennuksia osakkeenomistajalleen, joka on edelleen vuokrannut ne päiväkotitoimintaan ulkopuoliselle toimijalle.
NUORTEN YSTÄVÄT -PALVELUT OY Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n toiminta-ajatuksena on toimia sosiaali- ja terveysalan erityispalvelujen tuottajana, alan erityisosaajana, asiantuntijana sekä toimintojen kehittäjänä. Yhtiö täydentää palveluntarjonnallaan julkisen sektorin hyvinvointipalveluja. Yhtiön kotipaikka on Oulun kaupunki.
Yhtiön johto Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet diplomi-insinööri Ilkka Lukkariniemi puheenjohtajana ja jäseninä pankinjohtaja Ilkka Paulamäki, professori Seppo Saarela, pääsihteeri Arja Sutela, professori Rauli Svento ja toiminnanjohtaja Pertti Taimisto. Toimitusjohtajana on toiminut Reijo Moilanen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa.
Vuoden 2014 toiminta ja talous Yhtiön tuottamat valtakunnalliset palvelut jakaantuvat kolmeen pääliiketoiminta-alueeseen, lastensuojelu-, vammaisja avopalveluihin, joihin sisältyy monia erilaisia palvelumuotoja. Lisäksi palvelua tarjotaan mm. perhehoito- ja mielenterveyspalveluissa. Toimipaikkoja oli 13 paikkakunnalla. Tulosyksiköitä oli eniten Muhoksen kunnassa. Palveluja tarjottiin perhekodeissa, sijaishuollon yksiköissä ja erityisyksiköissä, perhekeskuksessa, asumispalveluyksiköissä, ryhmäkodeissa, tukiasunnoissa ja asiakkaiden omissa kodeissa. Yhtiön liikevaihto oli 26,9 M€ (27,9 M€). Liiketoiminnan
Uusin sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilpi valmistui Tampereen Vuoreksen kaupunginosaan yhteistyössä Tampereen Vuokratalosäätiön kanssa. Turussa käynnistyi yhteistyössä Aspan kanssa VillaKapteenin rakennushanke Uittamon kaupunginosaan. Jyväskylässä vakiinnutettiin projektilla käynnistetty toiminta. Johtamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä painopiste on ollut esimiestyössä ja työturvallisuudessa. Työterveyshuollon painopiste on ollut sairauspoissaolojen vähentäminen.
Kehittämis-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminta Järjestökonsernissa käynnistettiin sekä yhdistyksen että palveluyhtiön toimintoihin liittyen Nuorten Ystävien toiminta- ja palvelukonseptin uudistamishanke Topakka. Hankkeen ykkösvaihe valmistuu keväällä 2015. Valtakunnantason vaikuttamistoiminnassa yhtiön henkilökuntaa on ollut mukana aktiivisesti. Tässä työssä tehdään tiivistä yhteistyötä omistajan eli Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Lastensuojelussa yhteistyötä on jatkettu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön ja Lapin yliopiston kanssa sekä oltu mukana kansainvälisessä Euromet-allianssin toiminnassa. Vammaispalvelut on ollut aktiivisena toimijana valtakunnallisen KEHASohjelman laatu- ja työvaliokunnassa sekä Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) työ- ja päivätoiminnan valiokunnassa. Avopalvelut on ollut kehittämässä Oulussa Paavo-hankkeessa liikkuvan tuen malleja hajautetun asumisen tueksi, Verkostokehittäjätyhteistyöhankkeessa sekä Jyväskylän kaupungin kanssa toteutettiin Nuoret vanhemmat lastensuojelussa -hanke, jossa kehitettiin työmenetelmiä teinivanhemmuuden tukemiseksi.
TERVATULLI OY Tervatulli Oy on vuonna 1997 Raha-automaattiyhdistyksen tuella perustettu Suomen ensimmäinen sosiaalinen yritys, jonka kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa toimintakertomusvuotena.
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
21
HENKILÖSTÖ ME YHDESSÄ TOIMINTAVUODEN 2014 aikana Nuorten Ystävät -järjestökonsernin palveluksessa toimi 5721 (599) kokoaikaista työntekijää ja henkilöstökulut olivat 24,6 M€ (25,4 M€). Työntekijämäärään on huomioitu vakinaiset ja määräaikaiset kokoaikaiset työsuhteet sekä laskennallisesti kokoaikaiseksi muunnettuina osa-aikaiset työsuhteet. Toimintavuoden 2014 aikana Nuorten Ystävät -konsernissa jouduttiin toteuttamaan useita yhteistoimintaneuvotteluita, joiden tavoitteena oli sopeuttaa yksiköiden toiminnallista henkilöstön määrää vastaamaan vallitsevaa asiakaskysyntää. Nuorten Ystävät toimi vuonna 2014 Suomessa 14 (14) eri paikkakunnalla. Henkilökuntamäärään suhteutettuna toiminnan painopiste oli Oulussa ja Muhoksella sijaitsevissa lastensuojelun- ja vammaispalveluiden yksiköissä sekä Muhoksella sijaitsevissa kouluissa, sillä 48 % (53 %) henkilöstöstä työskenteli Muhoksella ja 16 % (14 %) Oulussa. Nuorten Ystävät -konsernin muut alueelliset toimintayksiköt sijaitsivat seuraavilla paikkakunnilla: Rovaniemi, Kemijärvi, Tornio, Kajaani, Seinäjoki, Vaasa, Lapinlahti, Imatra, Helsinki, Turku, Tampere ja Jyväskylä.
Iso joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite. Nuorten Ystävillä työskentelee monipuolisesti koulutettua henkilöstöä ympäri Suomen.
Toimintayksiköt käyvät omat tuloksensa läpi henkilöstönsä kanssa ja päättävät keskeiset kehittämiskohteet sekä ne asiat, joita halutaan vaalia. Kartoituksen tuloksia käytetään toimintayksikköä laajemmin myös suunnittelun ja seurannan mittaristona eri johtamisen tasoilla. Nuorten Ystävissä henkilöstö kokee työn vastaavan ammattitaitoa ja oma vastuualue tunnetaan ja hallitaan hyvin. Työn tavoitteet ovat selkeät ja ilmapiiri koetaan hyväksi. Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut on vakiintunut toimintatapa. Yhteisiä tilaisuuksia ja työkykyä ylläpitäviä ohjelmia toivotaan lisää. Lisäksi toivotaan enemmän palautteen saamista ja sitä kautta parempaa osaamisen arvostamisen tunnetta.
Esimiestyön ja osaamisen kehittäminen Nuorten Ystävillä esimiestyön ja johtamisen tukemiseen ja kehittämiseen panostaminen on ollut strateginen päätös. Vuoden 2014 kevätkauden aikana toteutettiin yhteistyös1
22
Tornio Oulu Muhos Kajaani
Vuonna 2014 toimimme 14 eri paikkakunnalla ja Nuorten Ystävät työllisti 572 kokoaikaista työntekijää.
Lapinlahti
Vaasa Seinäjoki
Jyväskylä Tampere
Imatra
Turku Helsinki
NUORTEN YSTÄVIEN HENKILÖSTÖSTÄ 2/3 ON NAISIA
32 %
68 %
HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA
41%
Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Henkilöstön työtyytyväisyyskartoitus toteutetaan Nuorten Ystävissä vuosittain. Sen avulla kartoitetaan työhyvinvoinnin ja johtamisen tilaa ja toteutumista.
Kemijärvi Rovaniemi
22%
20%
< 30
30-39
40-49
17%
50 >
HENKILÖSTÖN KOULUTUSASTE
1. 4.
2.
1. Ylempi korkeakoulututkinto 8 % 2. Alempi korkeakoulututkinto 51 % 3. Perustutkinto 35 % 4. Ei ammattitutkintoa 6 %
3.
HENKILÖSTÖN PALVELUSVUODET Keskimääräinen palvelusaika: 5 vuotta Alle 10 vuotta: 10-20 vuotta: Yli 20 vuotta:
77 % 19 % 4%
Kokoaikaisen työntekijämäärän laskentatapa muutettu vuonna 2012 siten, että työntekijälukumäärä lasketaan koko toimintavuoden kaikkien kuukausien henkilöstölukumäärien keskiarvosta. Aiemmin laskentaperusteena on ollut 31.12. vallitseva tilanne.
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
sä Spring House Oy:n kanssa esimiesvalmennusohjelma, johon osallistuivat kaikki Nuorten Ystävien esimiehet. Esimiesvalmennuksen tavoitteena oli työhyvinvoinnin edistäminen valmentavan esimiestyön kautta. Valmennuksen teemoja olivat itsetuntemus, valmentava esimiestyö, työlainsäädäntö arjen johtamistilanteissa, strategiset suuntaviivat sekä työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja hallinta. Keskeisellä sijalla olivat myös oma esimiesrooli ja muutoksessa johtaminen.
Kannustejärjestelmän ensisijaisina mittareina toimivat kaikille yhteisesti konsernin positiivinen taloudellinen tuloskehitys sekä kehityskeskustelujen käyntiaste. Täydentävillä mittareilla puolestaan pyritään panostamaan henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä esiin nousseisiin kehityskohteisiin sekä pureutumaan sairauspoissaolokustannusten aiheuttamiin kustannuksiin.
Henkilöstön ammattitaitoa tukevaa koulutusta tarjotaan ja tuetaan säännönmukaisesti vuosittain ammatillisen osaamisen ja pätevyyden ylläpitämiseksi. Viranomaistahojen vaatimuksesta tai suosituksesta henkilöstölle järjestetään ajankohtaista täydennyskoulutusta, joka toteutetaan joko sisäisten tai ulkopuolisten koulutusasiantuntijoiden avulla.
Nuorten Ystävien uudistetun henkilöstötietojärjestelmän käyttöönotto toteutettiin konsernin laajuisesti toimintavuoden 2014 alusta. Samanaikaisesti toteutettiin Nuorten Ystävien uudistuneiden henkilöstöprosessien ja intranetin henkilöstöpalvelut -sivustojen käyttöönotto. Uusi järjestelmä ja toimintamallit yhdistää henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen prosessit johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja mahdollistaa mm. reaaliaikaisen ja monipuolisen raportoinnin johdolle ja esimiehille.
Henkilöstövalmennuksen kokonaispanos Nuorten Ystävillä vuonna 2014 oli 1 364 koulutuspäivää.
Henkilöstön kannustejärjestelmä Nuorten Ystävien koko henkilöstöä koskevan kannustejärjestelmän käyttöönotto ja lanseeraus toteutettiin vuoden 2014 alusta. Kannustejärjestelmällä pyritään ensisijaisesti tukemaan organisaation vuositason ja pitkän tähtäimen tavoitteiden toteutumista sekä varmistamaan henkilöstön sitoutumista ja saatavuutta.
HR järjestelmäkehitys
Eläkevakuutusyhtiö Varma Vuoden 2014 aikana Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma tuki edellisvuosien tapaan henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä. Varman tukea suunnattiin toimintavuoden aikana erityisesti esimiesvalmennusohjelman toteuttamiseen. Yhteistyötä työhyvinvointi- ja koulutushankkeiden sekä niihin liittyvien kehitysprojektien parissa jatketaan yhteistyössä Varman kanssa myös tulevina vuosina.
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
23
TALOUS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMINTA NUORTEN YSTÄVÄT RY 2014 Toimintakokonaisuus
Investoinnit
Vaikuttamistoiminta, perusjärjestötyö, kansainvälinen toiminta, tukiasunnot, muu yleishyödyllinen toiminta ja koulupalvelut sekä kehittämistoiminta muodostivat yhdistyksen toimintakokonaisuuden. Kehittämistoiminnan osuus tuotoilla mitaten kasvoi 31 %:iin (23 %) verrattuna muihin toimintoihin. Koulujen osuus vastaavasti supistui 55 %:iin (65 %) toimintakokonaisuudesta. Koulupalveluihin sisältyi kaksi yhdistyksen omistamaa koulua etäyksikköineen.
Toimintavuonna yhdistys hankki neljä tukiasuntoa, Helsingistä, Rovaniemeltä, Vantaalta ja Turusta, yhden yksiön kultakin paikkakunnalta. Tukiasuntojen hankintaan käytettiin RAY-investointiavustusta. Yhdistys luopui kahdesta vajaalla käytöllä olleesta tukiasunnosta, yksiöstä Keminmaalta ja 3h+k Oulunsalosta. Toimintavuoden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 0,4 M€ (0,2 M€).
Tuotot ja kulut Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot olivat 4,4 M€ (4,6 M€) ja taseen loppusumma 9,2 M€ (9,3 M€). Toiminnan tuotot supistuivat 0,22 M€ (- 0,1 M€) eli 4,6 % (- 1 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Tuloslaskelman varsinaisen toiminnan pääryhmän kulut olivat yhteensä 4,9 M€ (5,1 M€). Henkilöstökulut muodostivat 62 % (63 %) varsinaisen toiminnan kuluista ja 62 % (62 %) koko toiminnan kuluista. Varsinaisen toiminnan kulujäämä katettiin yleisavustuksella järjestötyön osalta ja muilta osin varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla.
Rahoitus Merkittävimpiä yksittäisiä tuottoeriä olivat koulujen saamat valtionosuudet 1,4 M€ (1,7 M€) ja kuntaosuus 0,6 M€ (0,7 M€), Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 1,3 M€ (1,1 M€) sekä tukiasuntojen vuokratuotot 0,2 M€ (0,2 M€). Yhdessä nämä erät muodostivat yhdistyksen toiminnan rahoituksesta 66 % (65 %). Liiketoimintakonsernilta saadut osingot olivat konsernin sisäisestä rahoituksesta merkittävin erä.
RAY-avustukset Toimintavuodelle Raha-automaattiyhdistys oli myöntänyt järjestötoimintaan yleisavustusta, kehittämishankkeille projektiavustusta ja investointeihin investointiavustusta, yhteensä 1,4 M€ (1,3 M€). Avustuslajikohtaisesti tarkastellen yleisavustuksen osuus oli 19 % (20 %), projektiavustusten 72 % (70 %) ja investointiavustuksen 9 % (10 %).
24
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
KONSERNI 2014 Konsernin kokonaisuus Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhteisö Nuorten Ystävät ry sekä liiketoimintakonsernin emoyhtiö Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy (emo-kiinteistöyhtiö) ja sen tytäryhtiöt Nuorten Ystävät -palvelut Oy (palveluyhtiö), kaksi muuta kiinteistöyhtiötä Kiinteistö Oy Versokodit ja Kiinteistö Oy Oulun Tulliväylä 3 sekä Tervatulli Oy. Yhdistys omistaa emoyhtiön 100 %:sti ja emoyhtiö puolestaan muut yhtiöt samoin 100 %:sti. Konsernitilinpäätös on laadittu konserniyhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelmänä. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyhtiöiden sisäiset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä keskinäinen osakeomistus. Nuorten Ystävät ry toteuttaa toimintansa tarkoitusta yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan ohella omistamiensa palveluja tuottavien yhtiöiden kautta. Nuorten Ystävät -konserni on järjestökonserni, joten yhtiöiden liiketoiminnan tuottama tuotto palautuu omistajapolitiikan mukaisesti Nuorten Ystävät ry:lle. Yhdistys käyttää tuoton sääntöjensä mukaiseen yleishyödylliseen toimintaan ja kehittämistyöhön. Nuorten Ystävät ry on yhtenä perustajajäsenenä samanlaisen rakenteen omaavien yhteisöjen kanssa Reilu Palvelu ry:ssä.
Konsernin talous Nuorten Ystävät -konsernin toiminnan tuotot olivat yhteensä 32,9 M€ (34,0 M€) ja taseen loppusumma 24,6 M€ (25,2 M€). Liikevaihdoltaan suurin yhtiö oli edellisvuosi-
en tapaan konsernin palveluyhtiö. Konsernin tuotot supistuivat vajaat 3 % (-4 %) edelliseen vuoteen verrattuna.
Konsernin investoinnit ja velat Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 1,1 M€ (3,0 M€). RAY:ltä yhdistys sai tukiasuntojen hankintaan investointiavustusta. Asumisen Rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta Kiinteistö Oy Versokodit sai rakentamiseen avustusta 0,093 M€ (0,8 M€). Nuorten Ystävät -kiinteistöt Oy teki pienehköjä peruskorjauksia Muhoksella ja tavanomaisia vuosikorjauksia.
Kiinteistö Oy Versokodit aloitti yhtiön kolmannen asumispalveluyksikön suunnittelutyöt Vantaalle. Kohde valmistuu vuodenvaihteessa 2016. Yhdistys hankki neljä asunto-osaketta tukiasunnoiksi ja vastaavasti myi kaksi. Konsernin pitkäaikaiset velat olivat 31.12.2014 yhteensä 10,6 M€ (11,4 M€).
Meur
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
25
HUOMIONOSOITUKSET NUORTEN YSTÄVÄT RY:N POHJOISEN LAPSEN PUOLESTA, PRO PUERIS SEPTENTRIONALIBUS –MITALI Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Oulu, luovutettu 3.12.2014
NUORTEN YSTÄVÄT RY:N 100-VUOTISJUHLAVUODEN 2007 VALOISA TULEVAISUUS MITALI Sirpa Salmivaara, VTM, sosiaalijohtaja Oulu, luovutettu 27.2.2014
STIPENDIT NUORTEN YSTÄVÄT RY:N STIPENDIRAHASTOSTA VUONNA 2014 Avopalvelut, Lappi
stipendi yhdelle nuorelle, 250 €. Avopalvelut, Pohjois-Savo, stipendi yhdelle nuorelle, 250 €. Avopalvelut, Pääkaupunkiseutu stipendit kahdelle nuorelle, 500 €. Avopalvelut, Turku stipendi yhdelle nuorelle, 250 €. Klubitalo Pönkkä, Oulu stipendit neljälle jäsenelle, 120 €. Nuorten Ystävien koulu, Muhos stipendit viidelle oppilaalle, 100 €. Palvelukeskus Kotiporras, Seinäjoki stipendit neljälle nuorelle, 310 €. Perhehoitopalvelut, Oulu stipendi yhdelle asiakkaalle, 20 €. Perhekeskus Väliporras, Oulu stipendi yhdelle nuorelle, 20 €. Perhekoti Jokirinne, Tornio stipendi yhdelle nuorelle, 50 €. Sijaishuoltoyksikkö Kuusela, Muhos stipendit kahdelle nuorelle, 270 €. Perhekoti Metsola, Muhos stipendi yhdelle nuorelle, 20 €. Pohjolan koulu, Muhos stipendit kuudelle oppilaalle, 180 €. Sijaishuollon erityisyksikkö Salorinne, Muhos stipendi yhdelle nuorelle, 50 €. Sijaishuoltoyksikkö Ahorinne, Lapinlahti stipendi yhdelle nuorelle, 250 €. Sijaishuoltoyksikkö Hiekkarinne, Rovaniemi stipendit seitsemälle nuorelle, 140 €. Sijaishuoltoyksikkö Koivulehto, Muhos stipendit neljälle nuorelle, 310 €. Sijaishuoltoyksikkö Trappan, Vaasa stipendi yhdelle nuorelle, 50 €. Työ- ja päivätoiminta, Muhos stipendit kolmelle asiakkaalle, 150 €.
26
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
Vammaispalvelut Tapionpirtti, Muhos stipendi yhdelle nuorelle, 20 €. Vammaispalvelut VillaAura, Turku stipendit neljälle nuorelle, 80 €. YHTEENSÄ 3390 €. Henkilökunnan lapset: 11 tutkinnon suorittaneelle yhteensä 880 € ja 10 ylioppilaalle yhteensä 800 €. Muut: Komiasti opintiellä -hankkeesta yhdelle nuorelle 10 € stipendi. LC Muhoksen stipendit Nuorten Ystävien koulun ja Pohjolan koulun kahdelle oppilaalle.
LAHJOITUKSET JA AVUSTUKSET NUORTEN YSTÄVILLE 2014 Sten Eriksson lahjoitti Taikasauva-toimintaan. Reetta Hanhikoski lahjoitti keräystilille. Marja Irjala lahjoitti Klubitalo Pönkän hyväksi. Saini Irjala lahjoitti keräystilille. Anna Mattila lahjoitti keräystilille. Jouko Timlin lahjoitti keräystilille. YHTEENSÄ 731 €. Arm Finland Oy lahjoitti 800 € Taikasauva-toimintaan. Asessori Eino Snellmanin muistoksi tulleet lahjoitukset, yhteensä 1 185 € keräystilille. Dumppi ry lahjoitti 211,80 € keräystilille. Ernst & Young lahjoitti 300 € Taikasauva-toimintaan. Kajaanin kaupungin teatteri tuki ry:n 520 € kohdeavustus Klubitalo Tönärille. Kehitysvammaisten Tuki ry:n avustus 175 € Nuorten Ystävien koulun, VillaKarelian luokkayksikön oppilaiden leirikouluun. Opetushallituksen avustus 10 000 € koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Oulun kaupungin projektiavustusta 2000 € Kirjavaa kulttuuria –tapahtuman järjestelyihin. Oulun kaupungin NERO-rahaa 240 € Vanhempien Akatemialle. Otsoni ry 18,48 € lahjoitti keräystilille. Pohjatutkimus- ja mittauspalvelu Oy lahjoitti 75 € Taikasauva-toimintaan. Rovaniemen Palloseura ROPS ry lahjoitti 1860,55 € Palvelukeskus Hiekkarinteen hyväksi. Sato Oyj lahjoitti 20 € Taikasauva-toimintaan. Smartum lahjoitti 30 € Taikasauva-toimintaan. Syrinx ry 13,23 € lahjoitti keräystilille. Tunkelon säätiö myönsi 2000 € avustuksen Pohjolan koululle ja Nuorten Ystävien koululle. Vaalan omakotiyhdistys lahjoitti 80 € VillaAuran hyväksi. Varsin hyvä ry lahjoitti 1000 € keräystilille. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry lahjoitti Pajatso avustuksen 400 € Taikasauva-toimintaan. YHTEENSÄ 20 929,06 €.
PALVELUNOHJAUS LASTENSUOJELUPALVELUT p. 044 7341 627 VAMMAISPALVELUT p. 044 7341 422 MIELENTERVEYSPALVELUT p. 044 7341 563 PERHEKUNTOUTUSPALVELUT p. 044 7341 775 AVOPALVELUT p. 044 7341 532 SOSIAALINEN TYÖLLISTYMINEN p. 044 7341 862 OPETUSPALVELUT p. 044 7341 759 JÄRJESTÖTOIMINTA p. 044 7341 516
Kemijärvi Rovaniemi Tornio Oulu Muhos Kajaani Lapinlahti Seinäjoki Jyväskylä Tampere
Imatra
Turku Helsinki
WWW.NUORTENYSTAVAT.FI
NUORTEN YSTÄVÄT RY VUOSIKERTOMUS 2014
27
WWW.NUORTENYSTAVAT.FI FACEBOOK.COM/NUORTENYSTAVAT