Nuorten Ystävien lehti 1/2015 by Jarno Kinnunen

NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 1 • 2015

»» Resiina auttoi elämän raiteilleen

»»Pohjolakoti ottaa kasvatusvastuun

Tässä numerossa NUORTEN YSTÄVÄT 1 / 2015

s. 4

s. 8

Salorinteelle uudet tilat Pohjolakodin palvelukeskuksesta

Päätoimittaja Arja Sutela Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen Toimitussihteeri Anu Isoaho Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä

3 �� Pääkirjoitus: Sata vuotta koulukotitoimintaa

Taitto Jarno Kinnunen ja Anu Isoaho

4 �� Pohjolakoti ottaa kasvatusvastuun

Taittopohja Gasworks

6 �� Miten koulukoti vaikutti nuoren tulevaisuuteen

Kannen kuva Studio Timo Heikkala

8 ��Salorinteelle uudet tilat Pohjolakodin palvelukeskuksesta

s. 11 Työhönvalmennusta työikäisille

10 ��Resiina auttoi elämän raiteilleen

14 �� Sosiaalinen kuntoutus lisää työelämäosallisuutta 18 �� Klubitalotoiminta tempaisi mukaan 20 ��Klubitalo Pönkkä, Työetsivä ja Resiina saman katon alle 22 ��Taikasauva-toiminta

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

s. 14

Sosiaalinen kuntoutus lisää työelämäosallisuutta

24 ��Netissä liikkumisen pelisäännöt 28 ��Oppia Englannista 30 ��Sijaisvanhempien parisuhde on sijaisperheen onnistumisen ydin 34 ��Mietteitä pöydän takaa 37 ��Ystäviltä kuultua

Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi Lehden postituspäivät 2015 6.3 5.6 25.9 4.12

11 ��Työhönvalmennusta työikäisille

s. 28

Oppia Englannista

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

Painos 4000 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaalija terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Pääkirjoitus

Sata vuotta koulukotitoimintaa Lastensuojelun erityisasiantuntija, Pohjolakodin johtaja Kari Matela toteaa: ”Koulukodissa ei opetella olemaan koulukodissa vaan pärjäämään myöhemmässä elämässä”. Tämä yksinkertainen viisaus on ollut ohjenuorana läpi koko Pohjolakodin 100-vuotisen historian. Koulukodissa on tavoitteena elää normaalia nuoren elämää: käydä koulua, syödä terveellisesti, nukkua riittävästi ja harrastaa. Koulukodissa kun ollaan, tärkeänä nähdään oppivelvollisuuden täyttäminen, koulun päästötodistuksen saaminen ja ohjaus jatko-opintoihin tai työelämään. Mielellään ajattelisi, ettei koulukoteja enää tarvittaisi. Totuus on kuitenkin, että osa lapsista ja nuorista voi huonosti omissa kodeissaan. Kaikilla ei ole vanhempia ja muita läheisiä, jotka heistä huolehtivat. Vanhempien ja läheisten keinot auttaa ”härväävää” nuorta voivat loppua. Nuorten tuhoisaa käyttäytymistä ei aina saada pysäytettyä avopalvelussa, perhehoidossa tai avoimissa sijaishuoltopaikoissa. Jokaisella nuorella on oikeus turvallisiin oloihin, joissa hänellä on mahdollisuus jakaa huolensa ja paha olonsa häntä kuulevien aikuisten kanssa. Kaikilla nuorilla on oikeus mahdollisimman hyviin eväisiin tulevaisuutta varten. Myönteisten muutosten mahdollistamiseen ja nuoressa olevan potentiaalin käyttöönottamiseen yhä vielä tarvitaan myös koulukoteja. Koulukodissa asuvat nuoret ovat huostaanotettuja. Kodin ja normikoulun voimavarat ovat loppuneet. Nuorilla on taustallaan runsaasti avohuollon tukitoimia. Useimmat ovat käyneet läpi erilaisia sijoituspaikkoja, perhehoitoa ja laitoksia. Pohjolakoti on se viimesijainen paikka, jossa elämän eväitä hankitaan. Pohjolakoti ottaa kopin jokaisesta sinne tulevasta nuoresta, eteenpäin ei enää lähetetä. Koulukoti ei väistä vastuutaan sinne ohjatusta nuoresta. Osana Pohjolakodin juhlavuoden viettoa Nuorten Ystävät on julkaissut Elämää etsimässä -kirjan. Siinä puheenvuoron saavat Pohjolakodin entiset ja nykyiset oppilaat sekä entiset ja nykyiset työntekijät. Kirjasta löytyy karheitakin kertomuksia, aina elämä ei ole ollut juhlaa sen kummemmin koulukodissa, ennen sitä tai sen jälkeenkään. Sitä, miten kyseisten nuorten ja entisten nuorten elämä olisi sujunut ilman koulukotia, ei voi kukaan tietää. Uskallan väittää, ettei ainakaan huonommin. Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Pohjolakoti ottaa kasvatusvastuun Koulukoteja tarvitaan tulevaisuudessakin. Valtaosa niihin tulevista nuorista tarvitsee käyttäytymiseensä kasvatuksellista apua. Viidennes tarvitsee suojelua itseltään tai perhepiiriltään, joka voi olla tuhoava tai suoranainen uhka nuorelle. teksti EVA-LIISA NIKULA kuvat STUDIO TIMO HEIKKALA

ohjolakodin johtaja Kari Matela kaipaa kokonaisvaltaista tutkimusta sijaishuollon vaikuttavuudesta. Se auttaisi sijoituspäätöksiä tekeviä kuntia arvioimaan erilaisten lastensuojelun sijoitusten todellista vaikutusta nuoren elämään. Usein tarkastelun lähtökohdaksi otetaan sijoituksen alkamisajankohta.

Tällöin selvityksen ulkopuolelle jää, mitä lapsen tai nuoren elämässä on tapahtunut ennen koulukotisijoitusta. Nyt on jo osoitettu: mitä pitempi ja katkeamattomampi sijaishuollon jakso on ollut, sitä vähemmän havaitaan eroa tavanomaisessa perheessä kasvaneen ja sijoitettuna olleen myöhemmässä elämässä.

Pohjolan koulussa oppilaita ehditään ohjata yksilöllisesti. Erityisluokanopettaja Hanna Järvi auttaa Muhista alkuun matematiikan tehtävässä.

Koulukodissa ei opetella olemaan koulukodissa, vaan pärjäämään elämässä.

Oikeus oikeaan sijoitukseen Suomessa on kahdeksan koulukotia, joista Pohjolakoti on toinen yksityisistä. Asetuksen mukaan koulukodit ovat lasten ja nuorten sijoitusten viimesijaisia vaihtoehtoja. Tätä peruslinjausta Matela pitää hyvänä. Toisaalta koulukodeille määritellyt tavoitteet eivät poikkea muun sijaishuollon tavoitteista: on taattava nuoren kasvu, kehitys ja koulunkäynti. Matela kaipaa ammatillista perhe- ja laitoshoitoa koskevaa valtakunnallista suunnitelmaa. Siinä määriteltäisiin, millaiseen kasvatukselliseen ja huolenpidolliseen perustarpeeseen erilaiset yksiköt ensisijaisesti vastaavat. Tämä selkeyttäisi lastensuojelutyötä ja auttaisi katsomaan sijoituspaikkaa valittaessa riittävän pitkälle. Toimiakseen määrittelyjen tulee kuitenkin olla riittävän väljiä. – Nykyisin nuoren reitti määrittyy pätkä kerrallaan. Nuori sijoitetaan koulukotiin, kun muut paikat eivät ole onnistuneet häntä auttamaan, Matela toteaa ja lisää: – Nykytiedon mukaan samalla tavalla oirehtivat nuoret kannattaa sijoittaa samaan ympäristöön. Siksi Pohjolakodissa on kehitetty eritasoisia yksiköitä erilaisiin nuorten tarpeisiin: kriisisijoituksiin, pitkiin sijoituksiin ja koko nuoruuden kestäviin sijoituksiin. Meillä on perhekoteja sekä sijaishuollon ja erityisen huolenpidon yksiköitä.

Vastakkainasettelu tarpeetonta Erityistyöntekijä Kaarina Kokkosen mielestä julkisessa keskustelussa asetetaan tarpeettomasti vastakkain avohuolto ja laitoshuolto. On selvää, että molemmille on tarvetta. Lisäksi laitoksia koskeva julkisuus on jälkijättöistä. Koulukodit kuvataan vanhanaikaisina, kankeina ja nuoria tukahduttavina laitoksina. – Onneksi Pohjolakodissa työskentelevät eivät ajattele näin! Meillä on osaava, sitoutunut, ammattitaitoinen henkilökunta. Pohjolakodissa nuorella on koko ajan sama koulu ja samat tutut aikuiset ympärillä. Uskomme muutokseen ja nuoren mahdollisuuksiin saada elämänhallintansa kuntoon, Kokkonen sanoo. Pohjolakodin näkökulmasta viimesijaisuus on siinä mielessä hankala, että on paljon nuoria, jotka tulisi noukkia aikaisemmin toiselle reitille. Koulukotiin tulevalla nuorella on taka-

Johtaja Kari Matelan ja erityistyöntekijä Kaarina Kokkosen mukaan Pohjolakodissa nuori saa tiivistä huolenpitoa ja kokonaisvaltaista kasvatusta.

naan aivan liian monta, jopa kymmenen erilaista sijoitusta ja katkenneita ihmissuhteita. Tilanteen kriisiytymistä ei aina nähdä riittävän ajoissa. Nuoren on vaikea selvitä avohuollossa hänelle osoitetuista vastuista, jos kodin kasvatuskulttuuri on pettänyt ja nuori pääsee toimimaan omaa kehitystään ja kasvuaan vastaan. Vääränlainen kaveripiiri vetää nuoren joukkoonsa eikä kodilla välttämättä ole sananvaltaa nuoren tekemisiin, tulemisiin ja menemisiin. Viime vuosina 16–17-vuotiaiden kiireelliset sijoitukset ovatkin lisääntyneet voimakkaasti.

Takaisin tavalliseen nuoren elämään Koulukodissa kasvattajien toiminta lähtee nuoresta, siitä mitä hänen sisällään on, mitä hän sanoo ja tekee, mikä on hänen kokemusmaailmansa ja mitkä kohtaamansa asiat. Kyse on vuorovaikutteiseen suhteeseen pääsemisestä. – Meillä nuori saa olla oma itsensä ja aikuinen on todellinen hänelle. Nuori käy koulua, ruokailee terveellisesti, harrastaa ja nukkuu 5

Pohjolakodin johtaja Kari Matelan mukaan kasvatustyön tulokset näkyvät osassa nuorissa heti, osa kokeilee aluksi siipiään ja jotkut palaavat entiseen.

riittävästi. Yhdessä haetaan kenties kadotettua yhteyttä kotiin. Oppivelvollisuuden suorittaminen on tärkeää. Toisaalta koulukotinuorten kanssa ei välttämättä toimi se, mikä toimii muiden nuorten kanssa, Matela ja Kokkonen kuvailevat Pohjolakodin periaatteita. – Vanhemmille lapsen murrosikä on vaativa. Nuori testaa vanhemmuutta ja samaan aikaan valmistautuu irrottautumaan perheestä. Yhteyden säilyttäminen nuoreen on haastavaa. Joskus rajat tulevat vastaan. Vanhempien ei tarvitse tuntea häpeää siitä, miten asiat ovat menneet, vaan valmistautua siihen, mitä tukea nuori tarvitsee laitossijoituksen jälkeen, Matela painottaa. Kotoa lähtenyt nuori turvautuu tavallisessa perheessä useita vuosia perheensä tukeen. Yhä vanhempana sijoitukseen tulevat nuoret eivät voi selvitä yksin, koska heillä on muita nuoria enemmän pulmia elämänhallinnassaan. Tiedossa oleva koulutuspaikka ei riitä. Moninkertaisen turvaverkon tulee ulottua useille elämänaloille. Tämä asia tulisi Matelan mukaan ratkaista, kun lastensuojelun kokonaisuutta suunnitellaan.

Miten koulukoti vaikutti nuoren tule Tänä vuonna Pohjolakodin perustamisesta on kulunut 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Nuorten Ystävät julkaisi helmikuun puolivälissä kirjan Elämää etsimässä – Pohjolakoti sata vuotta. Järjestö julkaisi vuonna 2007 lähes viisisatasivuisen historiateoksen Nuorten Ystävät 1907–2007, Toivon ja työn tie. Tutkimukseen perustuva kirja valottaa monipuolisesti myös Pohjolakodin eri vaiheita.

Elämänmakuisia tositarinoita

Eva-Liisa Nikula: Elämää etsimässä – Pohjolakoti sata vuotta. 130 s. Nuorten Ystävät ry 2015. Kirjan hinta on 25 euroa, mikä menee lyhentämättömänä Pohjolakodin nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Tilaukset www.nuortenystavat.fi.

Nyt Nuorten Ystävät antoi puheenvuoron lapsena tai nuorena Pohjolakotiin sijoitetuille. Haastateltavat kertovat, millaisena he kokivat tai kokevat elämän koulukodissa. Tätä täydentävät muutaman vanhemman kokemukset lapsensa sijoittamisesta. Mukana on myös työntekijöiden näkökulmia ja välähdyksiä koulukodin alueella asuneiden henkilökunnan perheiden elämästä. Kirjaan on haastateltu kolmisenkymmentä henkilöä. Tarinat kertovat koulukotiin johtaneista tapahtumista, Pohjolakodin arjesta ja siitä, miten elämä on sujunut koulukodin jälkeen. – Ilman Pohjolakotia olisin työtön alkoholisti tai huumeiden käyttäjä – ellen olisi jo kuollut, toteaa nelikymppinen Sanna.

Kuntien sosiaalitoimilla paljon haasteita Pohjolakodissa toki tiedetään, että monissa kunnissa sosiaalitoimessa työskentelevät joutuvat tasapainoilemaan ajan ja rahan rajoittamina. Esimerkiksi kun koulukotiin sijoitetulla nuorella näyttää menevän jo hyvin, hänet siirretään toiseen paikkaan, todellisuudessa liian varhain. Matelan mukaan on paljon sosiaalityöntekijöitä, jotka tuntevat hyvin koulukodin nykyaikaiset toimintatavat. On myös niitä, joilla ei ole ollut aikaa ja mahdollisuutta tutustua siihen, millaista tukea ja kasvatusta Pohjolakodin koulu ja ammatillinen erityishenkilöstö nuorelle tarjoaa. Lastensuojelun henkilökunnan vaihtuvuus ei Matelan mukaan johdu leipääntymisestä työhön, vaan mahdottomuudesta paneutua asiaan. Palkkaus kertoo, ettei yhteiskunta arvosta sosiaalitoimen työtä lasten ja nuorten parissa. Silti löytyy paljon sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat pystyneet tekemään sijoitusratkaisuja, jotka ovat johtaneet nuoren ja perheen kannalta hyvään lopputulokseen.

evaisuuteen Puolen vuosisadan takaa nykypäivään Arvomaailma ja kasvatuskäsitykset ovat muuttuneet sadan vuoden aikana. Yli puolen vuosisadan taakse ulottuvissa tarinoissa näkyy, millainen arvomaailma ja kasvatuskäsitys kunakin aikana vallitsi. Kirjassa lähdetään liikkeelle nyt Pohjolakodissa olevista nuorista ja edetään sitten pääpiirteittäin aikajärjestyksessä. Poikakodin ensimmäisen johtajan Yrjö Siltasen veljenpojan muistikuvat setänsä työpaikasta ulottuvat lähes 80 vuoden päähän. Vanhimmat koulukotilapsen muistot ovat vuonna 1961 taloon tulleen Veijon.

Haastatteluista ja kuvauksista Haastattelut on tehnyt ja kirjan kirjoittanut yhteiskuntatieteiden maisteri Eva-Liisa Nikula. Haastateltavat on kuvannut valokuvaaja Timo Heikkala. Valokuvaaja on ollut mukana haastatteluissa ja haastattelija haastattelun yhteydessä tehdyissä kuvauksissa. Näin sanat ja kuvat täydentävät toisiaan ja muodostavat yhtenäisen tarinan.

Salorinteellä käsitellään asumiseen liittyviä teemoja viikoittaisessa yhteisöpalaverissa, jossa nuoret pääsevät vaikuttamaan yhteiseen arkeen. Ison keittiön pöydän äärelle on mukava kokoontua vaihtamaan kuulumisia nuorten ja ohjaajien kesken.

Salorinteelle uudet tilat Pohjolakodin palvelukeskuksesta Sijaishuollon erityisyksikkö Salorinne muuttaa Muhoksen Päivärinteeltä koulukoti Pohjolakodin palvelukeskuksen alueelle. Muuton myötä Pohjolakodin moniammatilliset palvelut ja peruskoulu löytyvät pihapiiristä. teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

alorinne on yksi monipuolisia lastensuojelu- ja opetuspalveluja Muhoksella tarjoavan koulukoti Pohjolakodin yhdeksästä yksiköstä. Salorinne on erikoistunut etenkin päihdeongelmaisten nuorten kasvatukseen ja kuntoutukseen. Aiemmin yksikkö on sijainnut Päivärinteellä reilun kymmenen kilometrin päässä Pohjolakodista ja Muhoksen keskustasta. Muutto Pohjolakodille entisen perhekoti Lohelan uusittuun ja remontoituun kiinteistöön lyhentää oleellisesti nuorten koulu, asiointi- ja harrastusmatkoja. 8

– Muuton myötä Pohjolakodin palvelukeskuksen moniammatilliset palvelut ovat lähellä. Oma Pohjolan peruskoulu, psykologi, sosiaalityöntekijä ja muut erityistyöntekijät löytyvät jatkossa pihapiiristä. Muutto mahdollistaa myös tiiviimmän päivystys- ja turvallisuusyhteistyön muiden laitosalueella sijaitsevien yksiköiden kanssa, toteaa Salorinteen vastaava ohjaaja Krista Latvalehto. Uudet tilat ovat mahdollistaneet Salorinteen paikkamäärän noston seitsemästä yhdeksään, joista yksi paikka on itsenäistyvälle nuorelle.

Voimme ottaa määräaikaisten sijoitusten jaksolle sekä päihdeongelmien että muiden käytöshäiriöiden kanssa painivia nuoria.

Jatkossa Salorinne jaetaan kahteen osastoon, joista pienempi voi palvella määräaikaisia sijoituksia ja suurempi osasto pitempiaikaisia sijoituksia. – Pienemmälle osastolle keskitetään intensiivisemmät sijoitusjaksot, kuten pysäytys- ja arviointijaksot. Myös EHO-valmiutta voidaan ylläpitää pienemmällä osastolla. Salorinteen profiilia monipuolistetaan osastojaon myötä siten, että voimme ottaa määräaikaisten sijoitusten jaksolle sekä päihdeongelmien että muiden käytöshäiriöiden kanssa painivia nuoria, kertoo Latvalehto.

Nuoren arki normalisoidaan Jatkossakin sijoituksen tavoitteena Salorinteellä on katkaista nuoren haitallisen käyttäytymisen kierre. Arki pyörii koulujen ja erilaisten päivätoimintojen rytmittämänä. Lähtökohtana on, että jokaisella nuorella on joko koulu- tai työharjoittelupaikka Salorinteen sijoituksen aikana. – Meillä arki tarkoittaa päihteidenkäytön katkaisua ja peruskoulun loppuun saattamista, keskiasteen opintojen aloittamista tai erilaisia päivätoimintoja. Nuoret opettelevat sietämään normaalia ja joskus jopa tylsääkin arkea, Latvalehto valaisee. Opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret voivat opetella säännöllistä elämänrytmiä, ryhmässä olemista ja kädentaitoja Pohjolakodin Dynamotoiminnassa. Työharjoittelut nuorten työpajoilla ja yrityksissä ovat myös mahdollisia Salorinteen nuorille. Arjen hallinnassa tarvittavia taitoja harjoitellaan selkeän strukturoidun päivä- ja viikkoohjelman puitteissa. Omaohjaajatyöskentelyn lisäksi nuoren kanssa aloitetaan tarvittaessa yksilö- tai ryhmämuotoinen päihdetyöskentely. Sosiaalisia taitoja, itsehillintää ja vihanhallintaa nuoret harjoittelevat ART-ryhmissä. – Tiiviin omaohjaajatyöskentelyn ja erilaisten ryhmätoimintojen avulla nuori motivoidaan sitoutumaan omaan kuntoutumiseen. Kun motivaatio kasvaa, niin edistyminenkin näkyy melko pian. Parhaimmillaan nuori hoksaa itse juttuja ja

päihteiden käyttö vähenee tai loppuu jopa kokonaan, sosiaaliset taidot kehittyvät ja kärsivällisyys lisääntyy, Latvalehto summaa tuloksia.

Perhetyöllä tuetaan vanhemmuutta Salorinteellä perhetyö on keskeinen osa nuoren kuntoutumista, ja siksi vanhempien aktiivista osallisuutta nuoren arjessa tuetaan koko sijoituksen ajan. Perhetyöllä tuetaan vanhemmuutta ja parannetaan nuoren ja vanhempien välistä kommunikaatiota. Yhtenä perhetyön työkaluna Salorinteellä käytetään Lapset puheeksi –perheinterventiota. – Meillä on oma perhetyöntekijä, joka keskittyy perheiden kanssa tehtävään tiiviiseen vuorovaikutukseen. Perheiden vierailut ovat toivottuja ja niitä varten meillä on yksikön pihassa oma vierasasuntokin. Perhetyöllä on suuri merkitys yksikön arjessa, Latvalehto tähdentää.

SIJAISHUOLLON ERITYISYKSIKKÖ SALORINNE »» Koulukoti Pohjolakodin sijaishuollon erityisyksikkö Muhoksella »» Paikkoja yhdeksälle nuorelle »» Erikoistunut päihdeongelmaisten nuorten kuntoutukseen »» EHO-valmius »» Asiakaspaikkatiedustelut: Sosiaalityöntekijä Eveliina Markus p. 044 7341 627

teksti ANU ISOAHO kuva STOCK.XCHNG

Resiina auttoi elämän raiteilleen Raisa sai tarvitsemansa avun Nuorten Ystävien Resiina työhönvalmennuksesta. Työhönvalmennusjakson jälkeen Raisa on jatkanut oppisopimuskoulutukseen ja työskentelee työpaikassa, joka tuntuu omalta. – Olin alle 40-vuotias, kun minulle suositeltiin Resiina työhönvalmennukseen osallistumista. Olin sitä ennen polttanut itseni loppuun niin työ- kuin arkielämässäkin ja minulla oli keskivaikea masennus. Olin lukossa, mutta se ei välttämättä näkynyt ulospäin, kuvailee Raisa taustaansa. Raisan ensimmäinen kontakti Resiinaan oli marraskuussa 2013. Sitä ennen hän oli saanut lääkäriltä B-lausunnon työhönvalmennusta varten ja Kelalle oli tehty työhönvalmennussuunnitelma. Resiina on Kelan ammatillista kuntoutusta. – Olin masennuksen takia työkyvytön ja tämän vuoksi sukset menivät ristiin silloisen työnantajan kanssa. Kelan työntekijä osasi lukea asioita oikein. Kartoitimme yhdessä tulevaisuuden suunnitelmiani ja hän ehdotti useampaakin paikkaa, mutta Nuorten Ystävät kuulosti parhaalta idealta kohdaltani. Kävin tutustumassa Resiinaan ja valinta tuntui osuvan aivan nappiin, vaikka nimi Nuorten Ystävät johtikin aluksi hieman harhaan. Ikäni puolesta en laskisi itseäni nuoreksi, Raisa naurahtaa. 10

Kelan työntekijältä saamaansa apua Raisa kiittää useaan otteeseen. – Hän soittikin minulle ja kertoi, että asiat etenevät, vaikka se ei siltä välttämättä itsestä tuntunut. Kun lääkärin lausunnon jälkeen täytettiin hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta ja tehtiin työhönvalmennussuunnitelma, Kela teki päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta nopeasti. Kelan ihmisen suosituksen mukaan toimittiin ja asiat etenivät, Raisa kertaa tapahtumia. Kelan päätöksen jälkeen alkoi työpaikan haku. Raisa tapasi muutaman kerran Resiinan työhönvalmentaja Merja Lundbomin, välissä oli Resiinan ryhmäpäiviä ja mieluinen paikka löytyi tammikuussa 2014. Aluksi työhönvalmentaja oli Raisan mukana esimerkiksi ruokatauoilla, koska työn tauottaminen oli hänelle hankalaa.

Valmennuksesta oppisopimuskoulutukseen Raisa piti työhönvalmennuspaikastaan, mutta työnantaja ei ollut kuitenkaan lopuksi oikea. Toiveena oli työllistyminen uudelle alalle, mutta se kuitenkin muuttui melkeinpä heti kouluttautumiseksi uudelle alalle. – Mahtavaa että sain nähdä paikan ja sen hienot asiakkaat. Työhönvalmentajat antoivat koko ajan tukea ja innostivat, kun huomasivat kiinnostukseni valitsemalleni uudelle alalle. He myös auttoivat oppisopimuskoulutukseen liit-

Toivon, että valmistun ja työllistyn. En halua kokea enää sitä, mitä tätä ennen on tapahtunut. tyvästä paperiviidakosta selviytymiseen, koska koin sen raskaaksi tilanteessani. Kesäkuussa 2014 aloitin nykyisen työnantajan palveluksessa, ja se on tuntunut alusta asti omalta paikalta, Raisa iloitsee. Nykyinen työnantaja on sitoutunut tekemään Raisan kanssa sopimuksen koko oppisopimuskoulutuksen ajaksi eli kahdesta kahteen ja puoleen vuoteen. Työnantaja maksaa Raisalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja vakuutusyhtiö puolestaan maksaa kuntoutusrahaa yritykselle.

Sain apua Yksilöllisen työhönvalmennuksen lisäksi Resiinassa järjestetään myös ryhmätoimintaa. – Toimintapäivät olivat minulle todella tärkeitä! Käytiin syömässä, harrastamassa, pelaamassa, museossa, Ikeassa… Mentiin paikkoihin ja tehtiin yhdessä sellaisia asioita, mitä ei tulisi itse kokeiltua kuten esimerkiksi seinäkiipeilyä. Sosiaalisissa tilanteissa oleminen oli tärkeää ja sen huomasi muissakin kuin itsessä, Raisa kertoo. Nyt kun Raisa opiskelee uutta alaa oppiso-

pimuksella, on haaveena myös työllistyä alalle. – Ajattelin aikaisemmin, että masennus on laiskojen ihmisten sairaus. Olen itse aina ollut niin työorientoitunut. Tiettyjen sattumien kautta asiat ovat menneet näin niin kuin ovat ja olen oppinut, että asiat voivat olla pienistä jutuista kiinni. Haluan ylistää Resiinan ihmisiä. Olen joutunut itsekin tekemään töitä, mutta se mitä olen saanut… Tuntuu ettei voi tarpeeksi isoa kiitosta antaa. Toivon, että valmistun ja työllistyn. En halua kokea enää sitä, mitä tätä ennen on tapahtunut, Raisa sanoo mietteliäänä. Raisa on oman prosessinsa myötä oppinut luottamaan avunsaantiin, verkostoihin ja eri toimijoihin. – Kelan, mielenterveystoimiston ja Resiinan kanssa systeemit ovat toimineet. Työhönvalmennus on ollut loistava homma! On paljon ihmisiä, jotka olisivat kyseisen valmennuksen tarpeessa ja saisivat varmasti näiltä kahdelta ohjaajalta eväitä elämään, Raisa kiittelee. Raisan puheesta on helppo kuulla, että Resiina ja työhönvalmentajat ovat vaikuttaneet positiivisesti niin Raisan kuin hänen lähipiirinsäkin elämään.

Työhönvalmennusta työikäisille teksti ja kuva ANU ISOAHO

Resiina työhönvalmennus on Kelan ammatillista kuntoutusta työikäisille, joilla on jonkinlainen kontakti terveydenhuoltoon mielenterveydellisistä syistä. Työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää työhönvalmennettavan yleisiä työvalmiuksia, jotta ihmisen mahdollisuudet sijoittua työelämään suoraan tai koulutuksen kautta paranevat. – Työhönvalmennus toteutetaan tavallisilla työpaikoilla kuntoutusrahalla. Se suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti. Työhönvalmentaja toimii työpaikalla ihmisen tukena ja Kela tekee päätöksen valmennusjaksosta vuodeksi, tiivistää Resiinan työhönvalmentaja Merja Lundbom. Resiinan työtä määrittää Kelan muutaman vuoden välein vaihtuva standardi. - Kelalta on tullut voimaan uusi standardi 1.1.2015 alkaen ja se on voimassa kaksi vuotta. On tärkeää ymmärtää, että Resiina työhönval-

Työhönvalmentajat Teija Leinonen ja Merja Lundbom huomauttavat, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin voidaan poistaa ennakkoluuloja mielenterveyden häiriöistä toipuvia ihmisiä kohtaan.

mennus ei ole ensisijaisesti sosiaalista kuntoutusta. Kaikilla asiakkaillamme on selkeä työllistymistavoite, huomauttaa Resiinan toinen työhönvalmentaja, Teija Leinonen. Työhönvalmennuksen aikana asiakas on 11

koko ajan töissä ja häntä tavataan aloitustapaamista lukuun ottamatta etupäässä työpaikalla. Resiinaan voi tulla mukaan toimeentulosta riippumatta eli esimerkiksi työttömät työnhakijat, työmarkkinatuella, sairaspäivärahalla, toimeentulotuella tai kuntoutustuella olevat tai valmistumassa olevat opiskelijat. Työhönvalmennuksessa asiakkaan on oltava kuitenkin riittävän hyvässä voinnissa, jotta hän jaksaa käydä viitenä työpäivänä viikossa kuusi tuntia päivässä työssä tavallisella työpaikalla. – Ammatillinen kuntoutus on myös keino poistaa ennakkoluuloja mielenterveyden häiriöistä toipuvia ihmisiä kohtaan. Masennuksestakin voi toipua jopa lääkkeettömäksi, huomauttaa Lundbom. Asiakas voi ohjautua periaatteessa mihin työpaikkaan tahansa, mutta työtehtävän on oltava sellainen, mihin hänen taitonsa ja voimavaransa riittävät. Esimerkiksi työ sosiaalija terveydenhuoltoalalla ei välttämättä sovi asiakkaalle. Työhönvalmennukseen lähdettäessä toivotaan, että asiakkaalla olisi kiinnostus jo jotakin alaa kohtaan olemassa. Kela voi harkintansa mukaan rahoittaa myös jatko-opintoja.

Ammattitaitoista työhönvalmennusta Resiina työhönvalmennusta on tehty Nuorten Ystävillä jo yli kymmenen vuotta. Toimintaa ohjaa lait ja Kelan standardi. – Asiakasta saattaa esimerkiksi huolettaa, minkä verran kerromme työnantajalle asiakkaan tilanteesta. Salassapitovelvollisuuden mukaisesti asiakkaan tilanteesta ei kerrota mitään ilman hänen lupaansa, muistuttaa Lundbom. Työhönvalmennus ei aiheuta maksuja työnantajille ja asiakas saa kuntoutusrahan ja päivittäisen ruoan ja kahvin ja osan matkakuluista. Työhönvalmennus on kuntoutujallekin maksutonta. – Asiakkaalla tulee siis olla kontakti terveydenhuoltoon mielenterveydellisistä syistä ja lääkärin B-lausunto. Kela tekee asiakaspäätökset B-lausunnon ja moniammatillisen työryhmän kuntoutussuosituksen perusteella. Tämän jälkeen työhönvalmennus Resiinassa voi alkaa, tiivistävät Leinonen ja Lundbom asiakkuuden kriteerejä. Työhönvalmennuksen jälkeen asiakas yleensä joko työllistyy, lähtee opiskelemaan tai siirtyy asiakkaaksi TE-toimistoon. Osa voi myös todeta, että ei ole työkykyinen ja eläkeasioita voidaan joskus selvittää jo Resiinan aikana. Resiinan palveluita järjestetään Oulussa ja lähikunnissa. Toiveena on tulevaisuudessa saada entistä enemmän oppilaitoksia mukaan yhteistyöhön. – Yhteistyötä teemme jo nyt koko ajan terveydenhuollon, työnantajien, Kelan ja TE-toimiston kanssa, kiittelevät Lundbom ja Leinonen yhteistyökumppaneitaan. 12

Sosiaalinen kuntoutus lisää työelämäosallisuutta teksti LEA NIKULA, MARIA JOONA kuvat STOCK.XCHNG, KLUBITALO PÖNKKÄ

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on valmisteltu vuodesta 2009 lähtien. Painopistettä ollaan siirtämässä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen asiakaslähtöisyyttä unohtamatta.

LEA NIKULA kehittämispäällikkö Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät ry

MARIA JOONA projektipäällikkö Klubitalo-hanke Nuorten Ystävät ry

ri väestö- ja ikäryhmillä tulee lakiesityksen mukaan olla yhdenvertaiset oikeudet riittäviin ja yksilöllisiin sosiaalipalveluihin. Erityisen tärkeänä tavoitteena on vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Uuden sosiaalihuoltolain pitäisi astua voimaan vielä nykyisen hallituskauden aikana keväällä 2015. Kuntoutuksen näkökulmasta uudistus on merkittävä, koska sosiaalinen kuntoutus määritellään ja kuvataan lakiesityksessä nyt ensimmäistä kertaa. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, joka on kykyä selviytyä arjen asioista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Tähän pyritään helpottamalla asumista, liikkumista ja yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta sekä tukemalla sosiaalisia verkostoja.

Avainasia on nimetty oma työntekijä, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun tarkoituksenmukaisten palvelujen koordinoinnista.

Kenelle tarkoitettu? Sosiaalisesta kuntoutuksesta hyötyvät laajasti erilaiset väestöryhmät, kuten pitkään työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutustuella, pitkällä sairaslomalla tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset. Sosiaaliselle kuntoutukselle on olemassa selkeä tarve. Suomessa arvioidaan olevan pelkästään työmarkkinoiden ulkopuolella useita kymmeniä tuhansia alle 30-vuotiaita nuoria, joista suuri osa hyötyisi sosiaalisen kuntoutuksen tukitoimista. Yli 30-vuotiaiden tukea tarvitsevien ihmisten määrä on vielä huomattavasti suurempi.

Mitä tavoitellaan? Sosiaalinen kuntoutus jaetaan työelämävalmiuksia ja osallisuutta edistäviin toimintoihin. Työelämävalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille sekä osallistua tätä tavoitetta tukeviin palveluihin. Osallisuutta edistävän sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena taas on tukea heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämänhallintaa sekä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan osallistumista silloin, kun työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista. Tämä jako ei ole toisiaan poissulkeva. Nuorten Ystävien kokemusten mukaan sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun ihminen on samanaikaisesti sekä työelämävalmiuksia että osallisuutta edistävässä toiminnassa.

sellisen asiakassuhteen luominen, työntekijän osaaminen ja persoonallisuus sekä asiakkaan sitoutuminen ja motivaatio. Palveluprosessissa avainasia on nimetty oma työntekijä, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun tarkoituksenmukaisten palvelujen koordinoinnista.

Kuka toteuttaa? Lakiesityksen mukaan sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu, toteutus tai järjestäminen on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sitä toteuttaessaan kunnan on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon, työ- ja elinkeinotoimen, opetustoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Verkostotyö on keskeistä ja sitä tehdään viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi kuntoutujan lähiverkostojen kanssa hänen omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Vaikuttava sosiaalinen kuntoutus edellyt-

Mitä se sisältää? Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen prosessi, joka tähtää arjen selviytymiskeinojen ja elämänhallinnan parantumiseen. Käytännössä se sisältää hyvin monenlaisia toimintoja, kuten sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämistä, kuntoutusneuvontaa ja -ohjausta, palvelujen yhteensovittamista, valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen, ryhmätoimintaa, vuorovaikutussuhteiden tukemista sekä muuta tarvittavaa kuntoutumista edistävää toimintaa. Sosiaalisen kuntoutuksen työmuodon toimivuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat asiakaslähtöisyys ja kohdeherkkyys, luottamuk15

Nuorten Ystävät on toiminut jo pitkään uuden lain hengen mukaisesti. paikoista. Klubitalot toimivat osallisuuden, yhteisöllisyyden ja arkikuntouttavan työn periaatteiden mukaisesti kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden. Toimintaan osallistuneille jäsenille on ollut erityisen tärkeää, että kullekin asetetut henkilökohtaiset tavoitteet ovat realistisia ja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja.

Kuka hyötyy?

tää eri toimijoiden yhteistä työtä ja osaamisen yhdistämistä. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan jo nyt ansiokkaasti eri puolilla Suomea sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla, vaikka virallisesti ei käytetäkään tätä nimitystä. Soste ry:n vastikään julkaisema työelämäosallisuutta koskeva raportti vahvistaa sitä, että Nuorten Ystävät on jo pitkään toiminut uuden lain hengen mukaisesti. Raportin mukaan osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus tulisi liittyä pääsääntöisesti vapaaehtoistyöhön tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden omien toimintapaikkojen ylläpitoon esimerkiksi klubitalomallin mukaisesti. Nuorten Ystävillä sosiaalinen kuntoutus on ollut osana yhteisöllisiä ja ryhmämuotoisia toimintoja jo pitkään. Matalan kynnyksen periaatteella toimivat ja kaikille avoimet klubitalot Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä sekä nuorten valmennuspaja Muhoksella ovat hyviä esimerkkejä kolmannen sektorin toteuttamasta sosiaalisesta kuntoutuksesta. STM julkaisi joulukuussa 2014 raportin nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta, jossa Nuorten Ystävien klubitalot nostettiin yhdeksi hyväksi käytännöksi matalan kynnyksen periaatteella toimivista sosiaalisen kuntoutuksen 16

Yksilön näkökulmasta sosiaalisen kuntoutuksen hyödyt voivat olla käänteentekeviä. Kokonaisvaltainen elämäntilanteen kohoaminen näkyy parhaimmillaan onnellisuutena, terveytenä ja toimintakyvyn parantumisena, josta olemme saaneet vuosien aikana paljon eläviä esimerkkejä: – Itselleni se oli alun perin paikka, jossa pystyin testaamaan omaa jaksamista. Siinä sivussa kohenivat sosiaaliset taidot, sekä ATK-taidot. Myöskin pitkään poissa opiskelu- ja työelämästä olleena koin, että talossa käyminen aktivoi aivoja sen verran kovasti, että nykyisen työharjoittelun aloittaminen ei tuntunut ollenkaan ihmeelliseltä, totesi eräs klubitalotoimintaan osallistunut henkilö puolen vuoden jälkeen Voiko sosiaalisen kuntoutuksen vaikutuksia enää paremmin kuvata! Yhteiskunta hyötyy sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä monin tavoin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mielekäs arki, kuuluminen johonkin yhteisöön ja pienin askelin tapahtuva kuntoutuminen kohti yhteiskunnallista osallisuutta ja työelämää, kaventaa yhteiskunnan hyvinvointi- ja terveyseroja. Myös yhteiskunnan taloudelliset hyödyt ovat kiistattomat. Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset osoittavat säännöllisen osallistumisen esimerkiksi klubitalotoimintaan vähentävän merkittävästi sekä sairaalapäivien että muiden sosiaalija terveydenhuollon palvelujen käyttöä. Elämänhallinnan parantuminen lisää tukea tarvitsevien ihmisten vapautta ja itsemääräämisoikeutta sekä vahvistaa oikeutta työhön, riittävään elintasoon ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Voimavarojen aktivoituminen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen antavat ihan uudenlaisia mahdollisuuksia tavoitella unelmia. Parhaimmillaan sosiaalinen kuntoutus ehkäisee syrjäytymistä ja antaa uusia vaihtoehtoja moniammatillisten ja sektorirajat ylittävien työskentelytapojen kehittämiseen.

NUORTEN YSTÄVIEN KLUBITALOT »» Klubitalot Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä edistävät osallisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tehdä työtä Klubitalolla tai tavallisella työpaikalla »» Klubitalotoiminnassa luodaan osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tukevia yksilöllisiä jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille »» Toiminta perustuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen

teksti ATTE TASKILA kuva JARNO KINNUNEN

Klubitalotoiminta tempaisi mukaan

iinnostuin Nuorten Ystävien Oulun klubitalo Pönkän toiminnasta käytyäni tutustumassa taloon ODL:n työklinikan kuntoutusohjaajan kanssa kesällä 2013. Erityisesti kiinnostuin Pönkän mukavasta ilmapiiristä sekä mahdollisuudesta tehdä klubitalon töitä ja osallistua erilaisiin ryhmiin. Myös työllistymistä edistävät kurssit kiinnostivat. Etenkin mahdollisuus päästä Pönkän kautta työelämään houkutti.

Elämää ja arkea Pönkässä Liityin Pönkän jäseneksi syyskuussa 2013. Sitä ennen tutustuin toimintaan ja kävin pönkkäläisten kanssa retkellä Koitelinkoskella ja Oulun Taidemuseossa. Syksyllä aloitin klubitalotoimintaan kuuluvien töiden tekemisen. Postinjako ja kierrätettävien roskien lajittelu ja kuljettaminen olivat kiinnostukseni kohteena jäsenyyden alkuvaiheessa. Ennen talvea 2013-2014 aloin myös tekemään kiinteistönhuoltotöitä, esimerkiksi lehtien haravointia ja talon huoltotöiden kirjaamista. Talven tultua lumityöt ja hiekotukset kuuluivat päivittäisiin työtehtäviini, koska ne ovat fyysisesti raskaita, siis minulle sopivia. Klubitalossa kartutin kokemuksiani myös keittiö-, siivous-, info- ja ATK-tehtävillä. Lopulta omimpia työtehtäviäni näistä edellä mainitusta ovat postinjako, kierrätettävien roskien lajittelu ja kuljettaminen sekä kaikenlaiset kiinteistöhuollon tehtävät.

Hyvinvointia, elämänlaatua ja vertaistukea Tullessani Pönkkään tunsin itseni alakuloiseksi. Tämä johtui monista syistä, esimerkiksi Työklinikka arvioi työkykyni riittämättömäksi avoimille työmarkkinoille. Se tieto otti koville. Klubitalossa monet muutkin miettivät omia kykyjään, ovat eläkkeellä, kuntoutustuella tai odottavat päätöksiä. Näin ollen samassa elämäntilanteessa olevia on useita. Heidän kanssaan voin vaihtaa mielipiteitä asioista. Pönkän ansiosta muun tuen tarve elämässäni on vähentynyt. Jos asiat painavat mieltäni, niin

joku klubitalon väestä osaa auttaa ja voimme yhdessä ratkaista asiat. Pönkkäläiset ovatkin kirjava joukko täynnä tietoa. Heidän tietojaan olen soveltanut omaan käyttööni ja tämä on parantanut hyvinvointiani. Esimerkiksi käyttämäni kaupungin mielenterveyspalvelut ovat vähentyneet, enkä toivottavasti tulevaisuudessa tarvitse niitä enää. Klubitalon työtehtävien ansiosta on työkykyni ja motivaationi kehittynyt paremmaksi. Jos kyllästyn johonkin tehtävään, niin aina löytyy uutta ja mielenkiintoista tekemistä. Tämä auttaa pitämään mieleni ja aivoni vireänä. Käyn nykyisin säännöllisesti klubitalolla viitenä päivänä viikossa. Päivittäin työskentelen 4-7 tuntia.

Työkavereita, ystäviä ja ehkä enemmänkin Pönkässä tavoitteenani on, että pystyn työskentelemään ja olemaan vuorovaikutuksessa kaikenlaisten ihmisten kanssa. Nykyisin pystynkin tulemaan toimeen myös minulle epämiellyttäviltä tuntuvien henkilöiden kanssa. Positiiviset ja negatiiviset tunnekuohut olen oppinut käsittelemään ja hallitsemaan. Keskustelu tunteistani ja tavoistani työhönvalmentajien kanssa on ollut kehittävää. Olen myös käynyt Hyvän Mielen Talolla tunteita käsittelevissä ryhmissä. Pönkässä kansainvälisyys näkyy. Meillä on käynyt vieraita sekä opiskelijoita monista maista. Olenkin luonut tärkeitä ystävyyssuhteita heihin. Toisiin pidän edelleen aktiivisesti yhteyttä sosiaalisissa mediassa. Kansainvälisyys on rikastuttanut kielitaitoani, luonut sosiaalisia elämyksiä ja loistavia kokemuksia. Monesti nuoret ihmiset puhuvat ja käsittelevät samoja asioita, vaikka asuvatkin eripuolilla maailmaa. Klubitalotoiminnassa on mahdollisuus toimia kansainvälisesti, mikä on erittäin merkityksellistä minulle. Minä olen pärjännyt hyvin täällä Nuorten Ystävien klubitalotoiminnassa. Rohkaisen muitakin autisminkirjon ihmisiä lähtemään mukaan vastaavanlaisiin yhteisöihin ja hankkeisiin. Minulle klubitalotoiminta on tuonut paljon uutta sisältöä elämään. 19

Klubitalo Pönkkä, Työetsivä ja Resiina saman katon alle Nuorten Ystävien tuetun työllistymisen työhönvalmennus Oulussa toteutuu nyt yhdessä osoitteessa. teksti ja kuva ANU ISOAHO

Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkkä, Työetsivä-hanke ja Resiina työhönvalmennus esittelivät toimintaansa Oulussa Saunaranta 12:n avoimissa ovissa. – Olemme nyt saman katon alla ja yhteinen toimiva tila on mahdollistanut entistä paremmin asiakkaiden poluttamisen. Nyt on laajuutta, mitä tarjota, naurahtaa Nuorten Ystävien klubitalojen projektipäällikkö Maria Joona. Yhteensä Saunaranta 12:n toimintaan tutustui kahden päivän aikana lähes 300 yhteistyökumppania, asiakasta ja potentiaalista jäsentä. Yleisesittelyn jälkeen vieraat saivat tutus-

tua erikseen jokaiseen toimijaan. Esimerkiksi Pönkän työllistynyt jäsen kertoi kokemuksistaan ja Pönkän oma bändi Pönkän Pumppu esiintyi. – Ihanan innokkaasti jäsenet ovat olleet mukana. Vierailijat ovat tykänneet siitä, että he ovat saaneet perusinfon talon toiminnasta ja jäsenet ovat jutelleet heidän kanssaan kahvipöydässä, kertoo Pönkän vastaava työhönvalmentaja Lahja Leiviskä. – Yhteistyö ja polutus on meille tärkeää. Voimme kerralla tarjota infoa yhteistyöverkostoille eri toimintamuodoista. Kun yhteydenotto tulee jollekin meistä ja olemme toistemme toiminnasta valmiiksi perillä, voimme

Klubitalo Pönkän vastaava työhönvalmentaja Lahja Leiviskä, Työetsivä-hankkeen projektipäällikkö Krista Merikanto ja Klubitalo-hankkeen projektipäällikkö Maria Joona. Resiina työhönvalmennuksesta löytyy juttu lehden sivuilta 10-12.

poluttaa asiakkaan siitä eteenpäin. Katsomme asiakkaalle hänelle sopivan paikan eli hän voi esimerkiksi aloittaa Resiinasta ja mennä sen jälkeen mukaan Pönkän tai Työetsivän toimintaan, kertoo Työetsivän Krista Merikanto tyytyväisenä.

Pohjois-Suomen johtavana ja valtakunnallisesti tunnettuna tietotekniikka-asiantuntijana tarjoamme yrityksellesi alan merkittävimmät tuotemerkit paikallisella osaamisella ja ylläpidolla. Ouluksi. Take IT easy merkitsee, että meiltä asiakas saa tarvitsemansa helpommin, palvelevammin ja asiantuntevammin. Oli kyseessä suuren yritysasiakkaan palveluratkaisu tai lapsenlapselleen kannettavaa etsivä isovanhempi. IT-ulkoistuspalvelut – Asiantuntijapalvelut – Konesalipalvelut – Tietohallintopalvelut – Laite-, lisenssi- ja rahoituspalvelut – Huoltopalvelut

Rautatienkatu 81, Oulu. Ma-pe 8-18, la 10-15. www.systemastore.fi Valtakatu 21-23, Kemi. Ma-pe 8-17, la 10-14

Taikasauva-toiminta teksti, SAMI POHJOLA, AIJA KUKKONEN, ANNIKA MATTILA, CARMEN STENROTH, RAMONA STENROTH kuvat SAMI POHJOLA, AIJA KUKKONEN

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Kotirannassa kuntoillaan ja musisoidaan Muhoksella sijaitseva tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti Kotiranta sai Taikasauvalta tammikuussa hienot sähköurut ja kuntopyörän. Ryhmäkodin asukkaat ovatkin kovia musisoimaan ja kuntopyörällä voi kuntoilla omien tavoitteiden ja kiinnostuksen mukaan. Talvella voi olla hankalaa pyöräillä ulkona, joten pyöräilystä on nyt päästy nauttimaan turvallisesti sisätiloissa. Kuntopyörän matkamittariin onkin tullut jo paljon kilometrejä ja asukkaiden kunto kohenee vauhdilla. Sähköurut ovat myös olleet ahkerassa käytössä. Vielä kuitenkin opettelemme urkujen käyttöä, koska soittimessa on niin paljon hienoja ”saundeja” ja erilaisia säestystoimintoja. Mieleenpainuvia soittotuokioita on vietetty jo monia ja musiikin tahdissa on tanssittu päivänä jos toisenakin. Kuntopyörästä ja uruista on meille iloa vielä vuosiksi eteenpäin. Taikasauva sai meidät hymyilemään! Terveisin Kotirannan iloiset asukkaat ja ohjaajat.

Pyörä helpottaa Serhatin liikkumista Nuorten Ystävien koululla Muhoksella opiskelevan Serhatin käyttöön hankittiin Taikasauvan avustuksella kolmirattainen polkupyörä. Serhat on liikkuva ja sosiaalinen nuorimies, joka touhuaa kavereiden kanssa kaikenlaista. Liikkumista helpottamaan Serhatille hankittiin pyörä, jolla matka taittuu joutuisasti ja turvallisesti niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Serhatille kertyy pyöräilykilometrejä viikon aikana runsaasti. Pyörän korissa on helppo kuljettaa esimerkiksi ostoksia tai luistimia, kun nuorimies pyöräilee koulun järjestämään liikuntakerhoon tai vaikkapa kotitaloustunnin tarvikeostoksille. Pyörällä on mukava ajella iltaisin kylille, eikä talvellakaan tarvitse pelätä kaatumista, koska pyörässä on kaksi eturengasta. Kun Serhatin koulunkäynti Nuorten Ystävien koululla loppuu keväällä 2015, pyörä on taas tarvittaessa käytössä muilla nuorilla. Kiitokset Taikasauvalle rahoituksesta. 22

Joululahjat Kintas-toiminnan mielenterveyskuntoutujille Nuorten Ystävien Oulun Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Kuntoutuksessa keskeistä on nuorten kuntoutumisvalmiuksien tai kuntoutumisprosessin edistäminen, arkielämän taitojen tukeminen sekä tulevaisuuteen suuntautuminen. Kinttaan kuntoutusohjaajat päättivät hakea Taikasauvalta apua kuntoutujien joulumielen kohottamiseen. Toiveena oli, että Taikasauvan avulla saisimme hankittua jokaiselle nuorelle pienen joululahjan. Joillekin se lahja voi olla joulun ainoa. Saimmekin ilahduttaa jokaista Kintas-toiminnan nuorta pehmeällä paketilla, joka sisälsi kylpypyyhkeen ja makoista suklaata. Lahjan saaminen oli monelle hyvin merkityksellistä. Lämmin kiitos Taikasauvalle!

Nuorten Ystävien koulujen oppilaat elokuvissa Nuorten Ystävien koulun ja Pohjolan koulun 27 oppilasta kävivät katsomassa yhdessä elokuvan Skootteriskaba. Näytös järjestettiin Oulussa kulttuurikeskus Valveella ja belgialainen elokuva oli osallistujana lastenelokuvasarjassa lasten ja nuorten elokuvafestivaaleilla Oulussa 17.–23.11.2014. Elokuva kertoo uudelle paikkakunnalle muuttaneen pojan sopeutumisesta uuteen kouluun ja kaveripiiriin. Elokuvaa oli alussa vaikea ymmärtää, kun ei vielä tiennyt elokuvan juonta. Loppumetreillä juoni alkoi paljastua, ja se auttoi ymmärtämään koko elokuvan tarkoitusta. Skootteriskabassa oli monta hyvää asiaa missä oli jonkunlainen opetus. Esimerkiksi se, että kukaan ei voi tietää mitä kukin on elämässään käynyt läpi ja minkälainen menneisyys hänellä on takanaan. Elokuva herätti miettimään, miten helposti ihmiset tuomitsevat muita ilman syytä ja miten omalla toiminnalla pystyy vaikuttamaan muidenkin elämään. Kaiken kaikkinaan elokuva oli hyvin mielenkiintoinen. Elokuva ja sen sanoma herätti laajaa keskustelua oppilaiden keskuudessa. Elokuvaa käytettiin opetusmateriaalina perusopetuksen äidinkielen mediakasvatuksen oppitunneilla Nuorten Ystävien molemmilla kouluilla. Suuret kiitokset Taikasauvalle! Terveisin, Carmen ja Ramona Stenroth

Netissä liikkumisen pelisäännöt Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemian päivittäin kohtaamien vanhempien yksi iso huolenaihe on koululaisten netin käyttö.

teksti ANNU-MAARIA ALATALO, RIITTA ALATALO, PAULA LEPPÄNEN,ESSI NIEMI kuvat JENNA HEPO-OJA, POLIISI.FI/NETTIPOLIISI

anhemmat ovat huolissaan lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan pituudesta ja mahdollisista vaaroista yhteisöpalveluissa kuten Facebookissa ja WhatsApp-palvelussa. – Vanhempien oma esimerkki hyvästä nettikäyttäytymisestä ja kohtuullisesta ajankäytöstä netissä ovat pohjana lasten mediakasvatukselle. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä tietoisempia vanhempien tulisi olla siitä, missä palveluissa ja sivustoilla lapset ovat netissä ja 24

käyttää aikaa myös yhdessä lapsen kanssa nettiin tutustumiseen, huomauttavat Vanhempien Akatemian projektipäällikkö Riitta Alatalo ja projektisuunnittelija Essi Niemi.

Netin hyötyjä ja haittoja Netin käytön yleistyminen niin aikuisten kuin myös lasten ja nuorten keskuudessa on tuonut mukanaan sekä positiivisia että negatiivisia ilmiöitä. Sosiaalisen median ja yhteisösovellus-

Lapset ja media

Vanhempien oma esimerkki hyvästä nettikäyttäytymisestä on pohjana lasten mediakasvatukselle. ten kautta yksinäiset ja ujot lapset ja nuoret voivat löytää hyvän kanavan verkostoitua ja saada kontakteja toisiin nuoriin. Netistä voi saada myös apua ja helpotusta elämän haasteisiin ja väylän pahan olon purkamiseen. – Esimerkiksi www.mielenterveystalo.fi ja www.mll.fi/nuortennetti tarjoavat apua ja tukea koululaisille ja nuorille. Myöskään netin arvoa tietovarantona, kommunikaatiovälineenä, viihdekeskuksena, leikki- ja pelipaikkana sekä oppimisympäristönä ei voi väheksyä, Alatalo sanoo. Puhakan, Sinkkosen ja Meriläisen (2014) tutkimuksessa suomalaisten nuorten internetin käytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista nuoret itse kuvailivat netin käytöstä aiheutuvaksi yleisimmäksi haittapuoleksi sen, että se vie aikaa kaikelta muulta. Esimerkkeinä nuoret mainitsivat ulkoilun, kaverien kanssa olemisen ja perheen yhteisen ajan. Näiden lisäksi nuoret mainitsivat netin käytön aiheuttavan haittoja erilaisiin psyykkisiin tekijöihin ja koulunkäyntiin liittyen. Nuoret nostivat esiin mm. nukkumiseen liittyvät vaikeudet, koska illalla myöhään chattailu ja netissä surffailu lyhentää yöunia ja aiheuttaa väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä koulussa. Huomattavaa on, että niillä nuorilla, joilla oli tietokone kokonaan omassa käytössä, esiintyi enemmän psyykkisiä haittoja ja netti haittasi koulunkäyntiä enemmän kuin niillä nuorilla, joiden kotona tietokone ja tabletit olivat perheen yhteisessä käytössä. – Helpoin keino siis ehkäistä tietokoneen liiallista käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja näyttäisi olevan tietokoneen sijoittaminen perheen yhteisiin tiloihin, joissa käytön määrän ja sisällön valvonta tulisi luontevaksi osaksi perheelämää, Niemi huomauttaa.

Nettipoliisi auttaa Netin yksi harmillisimpia haittapuolia on nettikiusaamisen yleistyminen. Netissä tapahtuvaa kiusaamista kuvataan sanalla verkkokiusaaminen (cyberbullying), joka on suhteellisen uusi käsite. Sillä tarkoitetaan viestintäteknologian kuten sähköpostin, puhelimen tai sosiaalisen median välityksellä tapahtuvaa toisen ihmisen loukkaamista ja vahingoittamista. Nettikiusaaminen voi olla seurauksiltaan jopa vakavampaa kuin perinteinen, kasvokkain tapahtuva kiusaaminen, koska loukkaavat sanat tai kuvat leviävät nopeasti ja saavuttavat laajan joukon ihmisiä. Samoin kiusaamiseen käytetty materiaali voi jäädä nettiin ikuisiksi ajoiksi eikä materiaalin poistaminen ole aina mahdollista. Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi päätoimista valtakunnallista nettipoliisia, joiden työpaikkana on netti. Asiakkaat ottavat yhteyttä nettipoliiseihin muun muassa yksityisviesteillä sähköpostin tai Facebookin kautta. Nettipoliisi Jarno Saarinen kertoo päivittäiseen työnkuvaan kuuluvan Facebook- ja sähköpostiviesteihin vastaamista, Facebook- ja blogipäivitysten tekemistä sekä satunnaisesti luentojen pitämistä ja kollegoiden virka-apuna toimimista. – Nettipoliisit saavat yhteydenottoja sekä nuorilta, että heidän vanhemmiltaan, jotka ovat joutuneet nettikiusaamisen kohteeksi. Nettikiusaaminen alkaa yleensä noin 11–12-vuoden iässä, jolloin nuoret usein aloittavat sosiaalisen median käytön, Saarinen kertoo. Saarisen mukaan netissä vietetty aika ja useat pikaviestipalvelut sekä sosiaalinen media ovat lisänneet kiusaamista lasten ja nuorten keskuudessa. – Netissä kiusaaminen voi olla esimerkiksi viestiryhmän ulkopuolelle sulkemista, perinteistä pahantahtoista viestittelyä yksityisesti tai

TUTKIMUKSIA Kupiainen, Kotilainen, Nikunen ja Suoninen (toim.): LAPSET NETISSÄ – Puheenvuoroja lasten ja nuorten netin käytöstä ja riskeistä. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2013. Puhakka, Sinkkonen ja Meriläinen. 2014. Nuorten internetin käyttö ja siihen liittyvät ongelmat. Nuorisotutkimus 2/2014. JARNO SAARINEN Valtakunnallinen nettipoliisi

julkisesti, kuvamuokkausten tai pilkkavideoiden tekemistä tai tietomurtoja toisten profiileihin tai tietokoneelle, Saarinen kuvailee. Nettikiusaaminen voi olla joko systemaattista tai satunnaista. Jatkuvaa kiusaamista tapahtuu usein myös internetin ulkopuolella koulussa tai harrastuksissa. – Nettipoliisin on hankalampi puuttua jatkuvaan kiusaamiseen, minkä vuoksi vanhempien, koulun ja harrastusyhteisöjen rooli kiusaamiseen puuttumisessa ja ennaltaehkäisemisessä on merkittävä. Ennen kiusaaminen rajoittui vain esimerkiksi koulupäivään, mutta nettikiusaamisen myötä kiusaamista voi tapahtua myös iltaisin lapsen ollessa omassa kodissaan, Saarinen huomauttaa. Satunnaisella nettikiusaamisella tarkoitetaan yksittäisiä kiusaamistapauksia eli esimerkiksi yhden yksityisviestin lähettämistä. Tämä ei välttämättä aina täytä rikoksen tunnusmerkkejä, mutta nettipoliisin yhteydenotto viestin lähettäjään usein lopettaa kiusaamisen. – Voin kyllä jututtaa, jos ollaan rajoilla, mutta huomauttaminen vaatii, että rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, Saarinen toteaa.

Ongelmatilanteiden ja nettikiusaamisen ehkäisy Lapsen netissä kohtaamia ongelmatilanteita voidaan verrata liikenneriskiin. Liikenteessä on monia riskejä, kuten tien ylittäminen, mutta varovaisuudella riskejä voidaan hallita. Nettiriskejä ovat muun muassa pornografia, vihasi-

vustot, seksuaalinen ahdistelu, henkilötietojen väärinkäyttö, kiusaaminen tai ylenpalttiseen laihduttamiseen kannustavat sivustot. Lapsille voidaan opettaa netissä liikkumisen pelisääntöjä, varovaisuutta ja ennakointia. – Kiusaamisen poistaminen internetistä on mahdotonta, mutta nettikiusaamista voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä muutamin keinoin, Saarinen painottaa. Keinoja ovat muun muassa yksityisasetusten rajoittaminen, palvelujen ikärajojen huomiointi, nuoren internetin käytön seuraaminen sekä vaaroista kertominen. Lapsen ja nuoren luomissa sosiaalisen median profiileissa omia yksityisasetuksia on mahdollista rajoittaa niin, etteivät kaikki tiedot ole julkisia. – Palvelujen ikärajat ovat olemassa hyvästä syystä, mutta ne eivät perustu lakiin. Vanhempien tulisi olla tietoisia nuoren käyttämien palvelujen ikärajoista ja seurata niiden noudattamista. Lapsen ja nuoren internetin käyttöä on hyvä seurata muutenkin, mutta siten, että se ei tunnu nuoresta kyttäämiseltä. Luottamus ja avoin keskustelu nuoren ikä huomioiden ovat avainasemassa nettitaitoja opetettaessa. Jos kuulet lastasi kiusattavan, ala selvittää asiaa rauhallisesti. On hyvä muistaa, että tapahtumissa on aina vähintään kaksi osapuolta ja ennen kummankaan syyttelyä on tärkeä kuulla kummankin osapuolen mielipide tapahtuneesta. Jotta kiusaamista voitaisiin ehkäistä, pitäisi jokaisen uskaltaa rohkeasti puuttua kiusaamiseen, vaikka se sillä hetkellä voi tuntua merkityksettömältä. Aikuisen sanat kiusaajalle voivat jäädä kuitenkin hänen mieleensä, ja hän voi pohtia niitä jälkikäteen ja oppia niistä, muistuttaa Saarinen.

Palvelut kehittyvät julkisen sektorin, palveluntuottajien ja asiakkaiden yhteistyöllä

Oppia Englannista Catch 22 on Englannissa ja Walesissa toimiva sosiaalinen yritys, joka työskentelee nuorten, perheiden, rikoksia tehneiden, jengien, opetuksen, lastensuojelun ja työllistämispalveluiden kentillä. Organisaation johtaja Chris Wright ehti työkiireidensä keskeltä talviseen Hailuotoon sparraamaan Nuorten Ystävien johtoa toimintaja palvelukonseptin uudistamisessa.

CATCH 22 »» Toimii Englannin ja Walesin alueella

»» Yli sata projektia ja toimintoa »» Noin 1000 työntekijää ja 600 vapaaehtoista »» Työskentelee suoraan noin 35 000 ja yhteistyökumppaneiden kautta yhteensä noin 80 000 ihmisen kanssa

teksti LASSI KANGASLUOMA kuvat STOCK.XCHNG, JARNO KINNUNEN

uorten Ystävät kehittää jatkuvasti toimintaansa ja etsii uusia tapoja työskennellä asiakasryhmiensä kanssa. Kaikki viisaus tässä asiassa ei liene Suomessa, joten välillä on hyvä katsoa miten maailmalla toimitaan. Chris Wright johtaa hyväntekeväisyysjärjestöä ja sosiaalista yritystä, joka on toiminut Englannissa jo vuodesta 1788 asti. Chris kävi kertomassa miten Catch 22 on kyennyt vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Nuorten Ystävät on Chrisille tuttu eurooppalaisten lastensuojelujärjestöjen allianssin, Eurometin kautta. – Organisaatioillamme on paljon yhtäläisyyksiä ja ne ovat myös samankaltaisessa tilanteessa. Talouslama vähentää palveluihin käytettäviä resursseja ja suuret kansainvälisten sijoittajien omistamat yhtiöt valtaavat sosiaalipalvelumarkkinoita, Chris toteaa. Vaikka Englannissa yksityistäminen ja ulkoistaminen on monella alalla hyvin pitkällä, on erityisesti lastensuojelu alue, joka on edelleen täysin valtion hallinnassa. – Englannissa on pitkään katsottu, että osa palveluista kuuluu julkiselle sektorille. Julkinen sektori ei kuitenkaan ole pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen, palvelujen käyttäjien mielipiteet otetaan huonosti huomioon, palveluista on tullut byrokraattisia ja tulokset ovat huonoja, Chris sanoo.

den kilpailutukseen. Prosessin aikana kävi ilmi, että valtion toimijalta vaatimat takuut olivat niin valtavat, että jos riskit toteutuisivat, koko organisaatiomme olisi konkurssissa. Poliitikkojen puheet ja kilpailuttamisesta vastaavien toiminta olivat huomattavassa ristiriidassa keskenään. Onneksi emme voittaneet, minulla on vielä työpaikka, nauraa Chris.

Lyttääkö kilpailutus innovaatiot?

Vain tuloksilla on väliä

Chris on sitä mieltä, että palveluita tulisi avata enemmän muillekin toimijoille. Palvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ei kuitenkaan automaattisesti kehitä ja paranna palveluja. – Palvelujen kilpailuttaminen ei kehitä palvelua, jos palvelunostaja ostaa vain palveluprosessia. Silloinhan palveluntuottaja tuottaa vain sitä, mitä palvelun ostaja on määrännyt, ja tekee sen mahdollisimman halvalla. Tilapäisesti voidaan saada halvempaa palvelua, mutta asiakas ei hyödy sen enempää ja uusia innovaatioita ei synny. Palvelujen suunnittelun tulisi aina lähteä siitä, mitä itse asiassa halutaan saavuttaa ja erityisesti siitä, mitä asiakkaat tarvitsevat, lataa Chris. Kilpaileminen on myös hankalaa, jos julkinen sektori toimintatavoillaan estää muiden kuin suurien toimijoiden menestymisen kilpailutuksissa. Samoin poliitikkojen kauniit puheet ja palveluiden kilpailutuksesta vastaavien käytännön toiminta eivät usein kohtaa. – Englannissa julkinen sektori haluaa kilpailutuksissa työntää suuren osan riskistä palveluntuottajalle. Osallistuimme valtion ja poliitikkojen pyynnöstä ehdonalaispalvelui-

Chris näkee julkisen sektorin roolin vähemmän palveluiden tuottajana ja enemmänkin erilaisten toimintojen mahdollistajana. Palvelujen suunnitteluun tulisi ottaa enemmän mukaan palveluiden käyttäjien ja tuottajien mielipide, tuloksia tulee mitata enemmän kuin prosesseja ja ihmissuhteiden roolia asiakkaan hyvinvoinnissa tulee korostaa. – Suuri osa sosiaalialan työntekijöistä on lähtenyt alalle auttaakseen ihmisiä. Tällä hetkellä suuri osa heidän ajastaan menee siihen, että he täyttävät järjestelmän byrokratian vaatimuksia. Tämä kaikki vain siksi, ettei heitä voitaisi syyttää mistään, jos jotakin tapahtuu. Meidän pitäisi miettiä uudelleen se, että kuka voi auttaa toista ja mikä on esimerkiksi vapaaehtoisten rooli erilaisten palvelujen tuotannossa, Chris pohtii. Vaan mitäpä mieltä Chris on Suomesta ja suomalaisista? – Näin keskellä talvea Suomi on kylmä maa. Se kai selittää sen innon, millä suomalaiset ottavat vaatteensa pois ja menevät istumaan pieniin kuumiin huoneisiin, hekottaa Chris.

Chris Wright painottaa, että työskentelyn vaikuttavuuden mittaamiseen pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota.

Sijaisvanhempien parisuhde on sijaisperheen onnistumisen ydin Sijaisvanhemmat kuulevat monesti eri ihmisiltä sanontoja: nostamme teille hattua tai olette todella loistavia vanhempia. Niistä joskus kuulija jopa kiusaantuu. Pitäisikö pyrkiä nostamaan hattua ensin omalle parisuhteelleen? teksti KRISTIINA KETOLA-ORAVA kuvat JARNO KINNUNEN, STOCK.XCHNG

inä olen sitä mieltä, että yleisin syy tai halu ryhtyä sijaisvanhemmaksi on se, että kokee olevan vielä rakkautta, välittämistä ja jaksavuutta kasvattaa muitakin lapsia. Mistä se halu kumpuaa? Luulenpa, että kaiken takana on rakkaus omaa elämää, kumppaniaan ja lapsiaan kohtaan. Silloin, kun itsellä on asiat hyvin, sitä hyvää haluaa jakaa muillekin. Sijaisvanhemmilla ei useinkaan ole ollut vain ruusuinen elämäntie kuljettavanaan. Use30

asti he ovat joutuneet kokemaan monia erilaisia haasteellisia asioita elämässään, mutta joista kaikista he ovat selvinneet. Pride-valmennuksessa puhutaan menetysten hallitsijoista ja juuri sellaisia ihmisiä etsitään sijaisvanhemmiksi. Ihmiset, jotka ovat uskaltaneet selvittää menneisyytensä asiat ja ovat niiden kanssa sinut, ymmärtävät sijoitettuja lapsia heidän menetyksissään. Näin koetut asiat muuttuvat vahvuuksiksi. Täytyy olla sisua ja ymmärrystä katsoa

Silloin, kun itsellä on asiat hyvin, sitä hyvää haluaa jakaa muillekin.

omaa elämäänsä kohtisuoraan ja peloitta. Täytyy myöskin haluta alkaa vanhemmaksi lapselle, joka ei ole oma. Täytyy haluta jakaa oma kotinsa vieraille ihmisille. Täytyy haluta laittaa oma perheensä alttiiksi alati uusille muutoksille. Täytyy haluta koetella omaa parisuhdettaan vaikeiden asioiden keskellä. Täytyy haluta peilata omia heikkouksiaan toisissa ihmisissä. Täytyy jaksaa omilla ja toisten avuilla mennä aina eteenpäin, monesti omat tarpeensa sivuuttaen. Pitää uskaltautua välittämään ja myöhemmin rakastamaan toisen lasta, mahdollisesti koko elämänsä ajaksi. Miten tuo kaikki tehdään ja mitä se vaatii?

Keskustelu on parisuhdetaidoista tärkein Pariskunnat, jotka tähän työhön hakevat, kokevat usein oman parisuhteensa olevan hyvä. Hyvään parisuhteeseen kuuluu monia asioita, mutta yksi niistä on tärkein, nimittäin tahto keskustella. Sen lisäksi, että ihmisten pitäisi tuntea itsensä todella hyvin, heidän pitäisi tuntea myös puolisonsa hyvin. Ilman keskusteluja ei voi toista tuntea. Miten minä näytän iloni? Mistä puolisoni iloitsee? Miten minä reagoin tai tunnen hankalissa tilanteissa, entä miten puolisoni? Miten olemme muuttuneet elämämme aikana? Arvostammeko toisiamme? Liian monesti kuulee puolisoiden sanovan, että ymmärrämme toisiamme ilman sanoja. Joskus se voi ollakin niin. Pystymmekö tärkeissä asioissa luottamaan vain omaan sanattomaan oletukseen? Kuulostaa suorastaan uhkarohkealta sekä pelottavalta laittaa parisuhteensa eli koko elämänsä likoon pelkän oletuksen varaan! Sijaisvanhemmilla on varmasti tahto huolehtia lapsesta hyvin. Jääkö parisuhde vähän paitsioon? Haluamme hoitaa lapset, olivat he sitten omia tai sijoitettuja oikein mallikelpoisesti, haluamme että kaikki voivat hyvin ja ovat onnellisia. Haluamme parisuhteemme kukoistavan. Haluamme paljon, ja se on myös mahdollisuus saavuttaa. Kaikella on kuitenkin hintansa. Ei riitä, että huolehdimme lapsista, meidän tulee pitää huoli omasta ja puolisomme jaksamisesta. Meillä itsellämme on vastuu omasta parisuhteestamme. Kukaan ei hoida meidän liittoamme, jos emme tee sitä itse. Kuulen liian usein ihmisten sanovan, ettei heillä ole 31

aikaa tehdä kahdenkeskisiä asioita, eikä ole lastenhoitajaa. Odottavatko aikuiset satujen keijua taikasauvoineen järjestämään parisuhdeasioitaan, koska eivät tee niille itse juuri mitään.

Hyvä parisuhde on lapsen syli Perhekeskeisyys on hyvä asia, mutta ei ole kohta perhettäkään, jos parisuhde kaatuu. Tiedämme kaikki, että lapset tarvitsevat aikaamme, miten emme tajua että myös puolisomme tarvitsee aikaamme ja huomiotamme? Molemmat asiat on mahdollista saavuttaa. Parisuhde on, kuten tiedämme, lasten syli. Millaisessa sylissä haluamme lastemme olevan? Millaisen kuvan haluamme heille välittää kahden ihmisen välisestä parisuhteesta? Kukaan ei halua menettää parisuhdettaan, tai olla siinä onneton. Me kaikki haluamme onnea, ja kaikki haluamme sitä jakaa. Mikä on esteenä sille, että puolisot ottamalla omaa aikaa ja parisuhdeaikaa saisivat tallennettua voimaa haastavien päivien varalle? Niin, se este olemme me itse. Me haluamme rakastaa, kunnioittaa, tahtoa ja antaa kaiken hyvän sijoitetulle lapselle. Samaa meidän tulee tehdä parisuhteellemmekin. Lapset kukoistavat rakkaudesta. Niin meidänkin kuuluisi kukois-

taa. Rakastamalla itseämme ja huolehtimalla parisuhteestamme mekin kukoistamme. Kun parisuhde voi hyvin, niin voivat siinä elävät lapsetkin, niin ne vatsasta kuin ovesta tulleetkin. Paitsi että tunnette vastuuta lapsista, tuntekaa sitä itse myös parisuhteestannekin. Teillä on siihen valta ja voima. Niin säilyy Rakkaus.

KRISTIINA KETOLA-ORAVA Parisuhteellinen, sijaisvanhempi, pride-kouluttaja, mentori, parisuhdekouluttaja

Mietteitä pöydän takaa Sanontaa, ”ovatko vuodet veljeksiä vai ei”, tulkitsen nyt niin, että onneksi eivät ole. Vanha vuosi on paketissa, ja sen myötä isot muutokset on tehty. Talousluvuilla mitaten Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin tulos oli tyydyttävä. Kuluvan vuoden alkukuukausien perusteella toimintamme kannattavuus on aikaisempaa paremmassa mallissa. Etenemme nyt uutta suunnitellen positiivisessa vireessä myös Nuorten Ystävien toimintaja palvelukonseptin uudistamiseen tähtäävän Topakkahankkeen myötä. Syksyllä tässä lehdessä povailin, että Sote-uudistuksesta tulee keskeinen vaaliteema ja niinhän siinä näyttää käyvän. Muistetaan, että kansalainen vaikuttaa äänestämällä. Palveluja tarvitseva ihminen on kaiken keskiössä ja se, miten hänelle palvelut pystytään turvaamaan. Tässä tarvitaan julkista ja yksityistä palvelua sekä kolmannen sektorin toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan saaminen tähän mukaan neljänneksi osapuoleksi olisi hyvä ratkaisu. Mallia voisimme ottaa Englannista, jossa vapaaehtoistoiminta tukee vaikuttavalla tavalla julkista ja yksityistä palveluntuotantoa. Sotessa tarvitsee tehdä vain roolitus tälle nelikolle. Valmistelussa on valitettavasti juututtu politikointiin hallintomallista.

Asiakkaan takki päällä Toimintamme lähtee siitä perusajatuksesta, että asiakas hyötyy tarjoamastamme palvelusta. Viime joulukuussa yhteistyökumppaneillemme tehdyssä palautekyselyssä palvelumme saivat kiitettävän arvosanan. Asteikolla 1-5 kokonaisarvosanaksi muodostui 4,57. Tulos vakuuttaa myös laitospalvelujen tarpeesta. Ajan suuntaus on ennaltaehkäisevät avo- ja perhepalvelut, joita myös tuotamme valtakunnallisesti. Huolestuttavana trendinä ”kevyemmissä” palveluissa on se, että nuori ohjautuu liian myöhään hänelle parhaiten sopivan palvelun

ja tuen piiriin. Tämä näkyy etenkin Pohjolakotiin tulevissa nuorissa, joilla voi olla takanaan jo lukuisia eri sijoituspaikkoja. Laitospalveluidemme vahvuus on, että voimme taata koulupalveluja myöten kokonaisvaltaista tukea, kuntoutusta ja huolenpitoa asiakkaillemme. Palveluissamme pääpointti on, että turvallinen aikuinen on aina läsnä.

Aikamatkalla Jatkuva muutos ja toimintojen kehittäminen vie arkityötämme eteenpäin. Vanhoja aikoja on mukava muistella mutta tulevaisuuden tekemisessä on katsottava tiukasti eteenpäin. Asiakkaamme tarvitsevat jatkossakin kehittyviä ja vaikuttavia palveluja, jotka sopivat muuttuviin elämäntilanteisiin. Millaisella väellä tätä matkaa teemme ja miten työntekijämme työnsä kokevat? Tuoreet henkilöstöluvut ja työtyytyväisyyskyselymme tulokset antavat kysymykseen vastausta: • Kokoaikaiseksi muutettuna Nuorten Ystävillä työskentelee 548 ammattilaista, joista vammaispalveluissa työskentelee 45 %, lastensuojelupalveluissa 27 %, avo- ja perhehoitopalveluissa 10 %, kouluissa ja kehittämishankkeissa 14% ja hallinnossa 4 %. • Henkilöstöstä naisia on 68 % ja miehiä 32 %. • Ikäjakaumittain alle 30-vuotiaita on 20%, 30–39-vuotiaita 41 %, 40–49-vuotiaita 22 % ja yli 50-vuotiaita 17 %. • Perustutkinnon suorittaneita on runsas kolmannes ja yli puolet henkilöstöstä on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. • Keskimääräinen palvelusaika on viisi vuotta. Alle 10 vuotta talossa olleita on 77 % ja viidennes työntekijöistä on palvellut jo 10–20 vuotta. • Työtyytyväisyyskyselyn mukaan henkilöstö arvostaa sitä, että työn vaativuus vastaa ammattitaitoa, työn tavoitteet ovat selkeät ja työilmapiiri on hyvä. Haasteina nähdään työn vaativuuden myötä stressin kokeminen, työkyvyn ylläpidon vaatimukset ja elämäntilanteen huomioiminen.

Näiden tietojen myötä aikamatkaamme asiakkaidemme parhaaksi työskennellen kohti kevään aurinkoisia päiviä ja Huomista varten.

REIJO MOILANEN

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

SIJAISHUOLLON ERITYISYKSIKKÖ

VUORENKILPI Tampereella sijaitseva 14-paikkainen Vuorenkilpi tarjoaa sijaishuollon palveluja lapsille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Vaikeuksien taustalla voi olla kehitysvamma, kehitysviive tai jokin autismin kirjon häiriö. Palvelun tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä, parantaa itsenäisen suoriutumisen valmiuksia ja taitoja sekä tukea elämänhallintaa. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen ja hänen läheistensä kuuleminen, osallisuuden tukeminen ja yksilöllinen palvelu. Vuorenkilpi tarjoaa turvallisen ja kodinomaisen asuinympäristön sekä ammatillisen tuen lapsen kasvuun ja kehitykseen. Ohjaus tapahtuu yksilöllisen suunnitelman mukaisesti asiakaslähtöisen tuen tarpeen arvioinnin perusteella.

Lisätietoja ja asiakaspaikkatiedustelut p. 044 7341 422 NUORTEN YSTÄVIEN vammaispalvelut ovat laadukkaita ja yksilöllisiä palveluja asiakkaille, joilla on monitahoisia tuen ja avun tarpeita. Tarpeet liittyvät (kehitys)vammaan tai kehityksen viivästymiseen sekä siihen yhdistyviin muihin vaikeuksiin, joita ovat esimerkiksi neuropsykiatriset ja kommunikaatiovaikeudet, mielenterveysongelmat, traumatisoituminen tai erilaiset riippuvuudet. Palvelut järjestetään erityishuolto-, vammaispalvelu- tai lastensuojelulain perusteella. Yksiköt sijaitsevat Muhoksella, Oulussa, Imatralla, Turussa ja Tampereella.

WWW.NUORTENYSTAVAT.FI

Liity Nuorten Ystävien kannattajajäseneksi! Kannattajajäsenien rooli Nuorten Ystävillä on toimia arjen asiantuntijoina ja tuoda uusia ideoita sekä mielipiteitä järjestöön ja sitä kautta vaikuttamistoimintaan. Kannattajajäsenellä on osallistumis- ja puheoikeus Nuorten Ystävien Yhdistyskokouksissa. Kannattajajäsenyyden vuosimaksu on 10 euroa ja liittyessäsi kannattajajäseneksi saat liittymislahjana Nuorten Ystävien laadukkaan T-paidan. Kannattajajäsenmaksut kanavoidaan vuosittain Taikasauva-toiminnan kautta kannattajajäsenten toivomiin kohteisiin. Liity kannattajajäseneksi osoitteessa: WWW.NUORTENYSTAVAT.FI

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore luennoi Oulussa 25.3.2015 Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia järjestää yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Hyvinvoiva perhe HYPE-hankkeen kanssa luentotilaisuuden Oulun alueen lasten ja nuorten vanhemmille sekä kaikille kasvatuksesta kiinnostuneille keskiviikkona 25.3.2015. Mieletön fiilis! Miten kasvan murrosikäisen vanhemmaksi? -luennon tavoitteena on saada tietoa arkeen ja kasvuun liittyvistä haasteista ja antaa vanhemmille ja ammattilaisille vahvistusta arjen yhteiseloon nuorten kanssa. Illan aikana tutustutaan käytännön keinoihin, joiden avulla vanhempi jaksaa valaa uskoa ja kannustusta nuorelle niin, että elämänilo säilyisi kaikkien kieltojen ja rajoitusten viidakossa. Lisäksi tilaisuudessa luennoitsija antaa vinkkejä siihen, miten vanhempi voi tukea nuoren mieltä, ylläpitää yhteispeliä ja puhevälejä nuoren kanssa. Luennoitsijana toimii lastenpsykiatri ja tietokirjailija Raisa Cacciatore. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Vanhempien Akatemian nettisivuilta: www.vanhempienakatemia.fi.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen veti salit täyteen Rovaniemellä Nuorten Ystävät, Poske–Lapin toimintayksikkö, MLL, Lapin Kaste ja Rovaniemen kaupunki järjestivät yhteistyössä tiistaina 24.2.2015 kaksi tilaisuutta, joissa luennoitsijana toimi lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Päiväseminaari järjestettiin kaupungin valtuustosalissa lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja avoin iltatilaisuus Kulttuuritalo Korundissa vanhemmille sekä kaikille kasvatuksesta kiinnostuneille. Tilaisuuksien tavoitteena oli tukea vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia antamalla tietoa toimivista arjen kasvatuskäytännöistä ja vanhemmuudesta. – Haluamme tsempata vanhempia ja ammattilaisia heidän kasvatustehtävässään ja tarjota näiden maksuttomien luentojen avulla toimivia työkaluja arjen pyörittämiseen, toteaa Nuorten Ystävien pääsihteeri Arja Sutela. Ammattilaisille suunnatussa seminaarissa aamupäivällä pohdittiin lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelussa. Iltapäivällä Jari Sinkkonen luennoi turvallisten ja turvattomien kiintymyssuhteiden ja traumojen merkityksestä. Tilaisuus oli äärimmäisen suosittu ja seminaariin osallistui 250 kasvatusalan ammattilaista. Kaikille avoimessa iltatilaisuudessa kulttuuritalo Korundissa Sinkkonen luennoi teemalla Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun? Kuten aina aikaisemminkin Sinkkosen vanhempainluennot ovat olleet todella suosittuja ja iltatilaisuudessa sali olikin taas ääriään myöten täynnä.

Ystäviltä kuultua Nimityksiä Nuorten Ystävillä

Järjestöille RAY-avustuksia 309,3 miljoonaa euroa

HANNU MALKAMÄKI MARLEENA SALOVAARA MIIA SIMONTAIVAL on aloittanut vastaavana ohjaajana sijaishuollon erityisyksikkö Vuorenkilvessä Tampereella. Malkamäki vastaa yksikön toiminnasta ja sen kehittämisestä. Aiemmin hän on toiminut Nuorten Ystävien sijaishuoltoyksikkö Kotiportaan vastaavana ohjaajana.

on aloittanut pääkaupunkiseudun avopalveluissa erityisohjaajana. Salovaaran toimenkuvaan kuuluu tarjota avohuollon tukitoimia pääkaupunkiseudulla asuville lapsillle, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaansa. Aiemmin Salovaara on työskennellyt lastensuojelun laitospalveluissa sekä Kalliolan setlementin perhetyöntekijänä Espoossa.

on aloittanut Muhoksen valmennuspaja Mahiksen työhönvalmentajana. Simontaipaleen tehtäviin kuuluu nuorten ohjaus, valmennus, viranomais- ja yritysyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen. Mahikselle Simontaival siirtyy Nuorten Ystävien Polokka-perhekuntoutuksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti 5.2. raha-automaattiavustuksista vuodelle 2015. Avustusta saa 789 sosiaalija terveysalan järjestöä 1 621 kohteeseen yhteensä 309,3 miljoonaa euroa. Yhteensä RAY:n tuottoa käytetään suomalaisten hyväksi 426,3 miljoonaa euroa. Nuorten Ystävien työtä RAY tukee 1 185 000 eurolla. Vuoden 2015 avustuspäätöksessä painottuu järjestöjen tarjoama tuki ja ennaltaehkäisevä toiminta elämän kriisitilanteissa. Avustuksia kohdistetaan myös aikaisempaa enemmän työllisyyttä ja ikääntyneiden toimintakykyä edistäviin hankkeisiin. Lisäksi haasteellisessa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä tuetaan. Myös RAY:n omat avustusohjelmat vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Paikka auki -avustusohjelma tukee erityisesti kouluttamattomien nuorten työllistymistä. RAY jakaa avustusta 90 sosiaalija terveysalan järjestölle, jotka tarjoavat työpaikkoja työttömille korkeintaan 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla koulutusta tai joilla on esimerkiksi vamman tai pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi vaikeuksia työllistyä. Paikka auki -avustusohjelman tavoitteena on vahvistaa työttömien nuorten työelämätaitoja sekä osallisuutta yhteiskunnassa ja työelämässä. Työtehtävät sijoittuvat järjestöjen hyvinvointia edistävään yleishyödylliseen toimintaan ja tavoitteisiin. Avustusohjelma toimii vuosina 2014-2017 ja sen tavoitteena on tarjota työpaikka yhteensä 500 nuorelle. Avustuskohteille on myönnetty tukea yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Työpaikkoja aukeaa järjestöissä noin 120 nuorelle vuoden 2015 aikana.

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 3 sijaishuollon yksikköä tai perhekotia. Rovaniemi, Tornio ja Kemijärvi »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Palveluyksiköt: Muhos, Oulu, Imatra, Turku ja Tampere »» Sijaishuolto »» Asumispalvelut »» Työ- ja päivätoiminnat »» Opetus

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu ja Turku. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja Oulun lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut »» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoaa Polokkaperhekuntoutus Muhoksella. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin

vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen

»» Nuorten Ystävien Klubitalotoiminnassa luodaan osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tukevia yksilöllisiä jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Talot edistävät osallisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tehdä työtä Klubitalolla tai tavallisella työpaikalla. »» Nuorten valmennuspaja Muhoksella tukee nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opintoja. »» Työetsivä-hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 422 Avopalvelut p. 044 7341 532 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 775 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 759

Avopalvelut

»» Avopalvelut tukevat lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa siten, että arki sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy ja sairaala/ laitoshoitoon tai perheen ulkopuoliseen sijoitukseen joudutaan turvautumaan mahdollisimman harvoin. »» Varmistamme muutoksen siirtymisen arkeen työskentelemällä lasten, nuorten ja aikuisten omissa toimintaympäristöissä. »» Palvelut toteutetaan joko työpari/ yksilötyöskentelynä tai ryhmämuotoisena toimintana.

Kemijärvi Rovaniemi Tornio Oulu Muhos Kajaani Lapinlahti Seinäjoki Jyväskylä Tampere

Imatra

Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

Saatko lehden? Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut, Anu Isoaho p. 044 7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi LEIKKAA JA POSTITA

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti