Nuorten Ystävät 4/2015

NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 4 • 2015

»» VillaVantaa valmistuu aikataulussa »» Synttärijuhlat ja muita sosiaalisia tarinoita

Tässä numerossa NUORTEN YSTÄVÄT 4 / 2015

s. 4

s. 10

VillaVantaa valmistuu aikataulusssa

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi Päätoimittaja Arja Sutela Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen Toimitussihteeri Anu Isoaho Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä Taitto Jarno Kinnunen ja Anu Isoaho

3 �������������������� Pääkirjoitus: Alaikäiset vieraalla maalla 4 �������������������� Synttärijuhlat ja muita sosiaalisia tarinoita

s. 14

10 ����������������������VillaVantaa valmistuu aikataulussa

Oma aktiivisuus auttoi löytämään töitä

14 ����������������������Oma aktiivisuus auttoi löytämään töitä 17 ����������������������Työetsivää arvostetaan

19 ������������������ Työntekijävaihtoa Saksasta

24 ����������������������Askel kerrallaan kohti unelmia 26 ����������������������Sijaishuollon tehtävä on selkiytettävä ja toimintaedellytykset turvattava

Kannen kuva Pasi Leino Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi Lehden postituspäivät 2016 4.3 3.6 23.9 2.12

18 ����������������������Kärkihankkeilla parempia palveluja lapsille ja perheille

22 ����������������������Taikasauva-toiminta

Taittopohja Gasworks

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

s. 24 Askel kerrallaan kohti unelmia

Painos 4000 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229

29 ����������������������Asunnottomien yötä vietettiin Oulussa 30 ����������������������Lähdetkö kaamosvaellukselle?

32 ����������������������Varjomaailma.fi – apua ja vertaistukea virtuaalisesti kädestä pitäen 34 ����������������������Mietteitä pöydän takaa 36 ����������������������Ystäviltä kuultua

s. 30

Lähdetkö kaamosvaellukselle?

2

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Pääkirjoitus

Alaikäiset vieraalla maalla Anders Roslund ja Börje Hellström kertovat 2010 ilmestyneessä dekkarissaan ”Tyttö katujen alta”, kuinka Tukholman keskustasta löydetään 43 hylättyä ja huumattua romanialaislasta. Tapaus tuo esille kaupungin alla olevan tunneleiden salatun maailman, jossa majailee kotoaan karanneita ja ulkomailta tuotuja lapsia sekä muita ihmisiä, joiden henkilöllisyys ei ole viranomaisten tiedossa.

Tämä kauhukuva, jolla väitetään olevan todellista pohjaa, tuli mieleeni, kun olen seurannut uutisointia Suomeenkin tulevista alaikäisistä turvapaikanhakijoista.

Suomeen on tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä saapunut noin 30 000 turvapaikanhakijaa, joista 2500 on ilman vanhempiaan tulleita alaikäisiä lapsia ja nuoria. Euroopan mittapuussa tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia ilman huoltajaansa liikkuvia alaikäisiä. Suomen Unicefin mukaan yksin Eurooppaan tulevista lapsista katoaa matkan varrella arviolta puolet.

Miksi alaikäiset lähtevät liikkeelle? Perustilanne on se, että perhe myy kaiken omaisuutensa ja maksaa jopa 10-15 000 euroa lapsen matkasta. Useimmat lähetetään pakoon sotatilaa, aseellisia konflikteja ja turvattomia oloja. Monet ovat nähneet kotimaassaan ääriliikkeiden väkivaltaa, osa joutunut itsekin sen kohteeksi. Useiden perheenjäseniä ja muita läheisiä on lapsen silmien edessä kidutettu ja surmattu. Jotkut ovat paenneet uskonnollista tai poliittista vainoa, kunniaväkivaltaa tai pakkoavioliittoa. Osa on joutunut eroon perheestään sekasorron keskellä. Kaikki nämä lapset ja nuoret ovat ihmissalakuljetuksen uhreja, omin voimin he eivät pysty siirtymään tuhansien kilometrien matkoja.

Yksin tulevat alle 16-vuotiaat lapset sijoitetaan täällä ryhmäkoteihin, joiden palvelut ja henkilökunta vastaavat suomalaisia lastensuojelulaitoksia.

16–17-vuotiaat asuvat pääsääntöisesti tukiasuntoloissa odottamassa turvapaikkapäätöstä. Majoituksen lisäksi lapset saavat perushuollon, hoivaa ja huolenpitoa, suomen kielen opetusta sekä kehitystason mukaista kouluopetusta.

Huoli perheen turvallisuudesta seuraa lapsia uuteen maahan. He ovat täällä yksinäisiä ja turvattomia. Pelot tulevat esille ennen kaikkea yön hiljaisuudessa.

Erityisesti ne kovia kokeneet nuoret, jotka ovat jo ylittäneet oppivelvollisuusiän mutta ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, ovat suuressa vaarassa syrjäytyä uudessa yhteiskunnassa. Syrjäytyminen aiheuttaa pahimmillaan radikalisoitumista.

Nuori voi kohdata täällä myös epäilyjä siitä, että on ns. ankkurilapsi, jonka tehtävänä on saada perheenyhdistämisen kautta myös vanhempansa ja sisaruksensa Suomeen. Todellisuudessa Suomessa perheenyhdistäminen on erittäin vaikeaa, vuonna 2013 vain yksi kansainvälisen suojelupäätöksen saanut lapsi 157 hakijasta sai perheensä tänne. Hallitus suunnittelee edelleen kiristävänsä yhdistämisehtoja.

Suomalaiset lastensuojelujärjestöt ja -toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana perustamassa alaikäisille kodinomaisia yksikköjä oleskelulupaprosessin ajaksi. Varsinaisen haasteellinen tehtävä on päätöksen tultua järjestää nuorille turvallinen siirtyminen tuettuun tai itsenäiseen asumiseen ja kotouttaminen opiskelemaan ja työntekoon. Nuorten Ystävät on mukana tukemassa maahanmuuttajanuoria aktiivisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.

Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

3

Synttärijuhlat

ja muita sosiaalisia tarinoita teksti ELINA TEERIJOKI kuvat PASI LEINO

Autismin kirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen kuuluu ihan tavallista arkielämää. VillaAurassa arjen apuna käytetään kuvallista viestintää, riittävää lepoa ja lempeää otetta.

5

Oma huone on tärkeä rauhoittumisen ja itsekseen oleskelun paikka.

I

han tavallista elämää täällä eletään.

Tuossa ne lapset istuvat illalla rivissä sohvalla ja katsovat Vain elämää, kertoo ohjaaja Christine Salminen Nuorten Ystävien Turussa sijaitsevasta VillaAurasta.

VillaAura tarjoaa sijaishuollon palveluita autismin kirjoon kuuluville ja muille erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä tehostettua palveluasumista aikuisille. Moni muuttaa VillaAuraan kymmenen ikävuoden korvilla.

– Tänne tulevien tilanteita on yhtä monenlaisia kuin lapsiakin, mutta usein murrosiän kynnyksellä autismin kirjon lapset alkavat tarvita aiempaa enemmän tukea, selittää VillaAuran palveluesimies Jaana Jussila.

– Hormonit vaikuttavat neuropsykiatrisesti oireileviin lapsiin usein voimakkaasti. Myös ryhmän vaikutus heihin voi olla tavallista voimakkaampi ja johtaa haastaviin tilanteisiin.

Vanhemmat eivät ehkä enää osaa ohjata lasta kuten ennen.

VillaAurassa ei puhuta haastavista lapsista vaan lapsista, jotka herkästi joutuvat haastaviin tilanteisiin. He esimerkiksi reagoivat tavallista voimakkaammin ympäristön ärsykkeisiin.

– Voisi sanoa, että heillä on erityisen välittämisen tarve, Jussila kuvaa.

6

Koulu tahdittaa elämää Kun lapsi muuttaa VillaAuraan, talon aikuisten ensimmäinen tehtävä on tutustua häneen: miten hän toimii ja millaisia taitoja hänellä on.

Jokaisen lapsen tukena on verkosto, johon kuuluvat koulu, perhe ja mahdolliset muut läheiset sekä sosiaalityöntekijät ja terapeutit. Verkoston kautta selviää parhaiten, mitä lapsi kasvuunsa tarvitsee.

Koulupaikan järjestäminen on alkuvaiheen tärkeä käytännön asia. Turussa on useita erityiskouluja, ja oikean koulun valinnassa auttaa koulukoordinaattori. Samalla selvitetään, tarvitseeko lapsi avustajaa ja miten hän kulkee kouluun.

Sitäkin mietitään, kuinka pitkiä koulupäiviä lapsi jaksaa. Jos tilanne VillaAuraan tullessa on ollut vaikea, aloitetaan lyhyillä koulupäivillä, joita pidennetään joustavasti, kun lapsen vointi paranee.

Kouluun pidetään yhteyttä päivittäin Wilma-viesteillä, soittelemalla ja reissuvihon avulla. Yhteistyö Turun koulujen kanssa on sujunut poikkeuksetta hyvin.

– Koulunkäynnin tukeminen on arjen iso asia. Koulunkäynti edistää lapsen kehitystä ja

Lääkärikäyntiä ei tarvitse jännittää, sanoo sosiaalinen tarina sitä tutkivalle lapselle.

luo päiviin struktuuria, Christine Salminen kuvailee.

Vaikka lapset käyvät koulua pienryhmissä ja voimiensa mukaan, koulupäivä on aina ponnistus.

– Meidän lapset ylittävät riman joka päivä, kun suoriutuvat koulupäivästä. Heidän pitää tsempata ihan joka päivä. Se on väsyttävää, ja levolle pitää varata aikaa, Salminen sanoo.

VillaAura on lapsille koti, ja kotona tunteetkin saavat tulla pintaan. Moni hakeutuu koulun jälkeen omaan huoneeseensa rauhoittumaan ja puuhailemaan itsekseen, vaikkapa musiikkia kuuntelemaan tai palapeliä tekemään.

Askel askeleelta itsenäisyyttä Myös hyvät yöunet ja kunnon ruokailut tarvitaan, jotta koulu sujuu. Toisilla silkka verensokerin lasku voi aiheuttaa hurjia reaktioita. Joskus pitää opetella ruokailun perussääntöjäkin, kuten pöydän ääressä syömistä.

Koska arkena levätään, harrastukset ja vapaa-ajan toiminta painottuvat viikonloppuihin. Perjantai-ilta on rentoilua varten: syödään yhdessä herkkuja ja katsotaan leffaa.

– Viikonloppuna käymme esimerkiksi uimassa tai lähimetsässä. Oma piha on tur-

Ohjaaja Christine Salminen auttaa VillaAuran lapsia helpommin sujuvaan arkeen.

7

VillaAuran asukkaat ovat saaneet peräti kolme hymypatsasta koulun kiitoksena hyvästä käytöksestä.

vallinen ja hyvin suunniteltu lasten tarpeisiin, Christine Salminen ja vastaava ohjaaja Tiina Virtanen kertovat.

Rauhallisessa kaupunginosassa on mukava harjoitella liikkumista ensin ohjaajan avulla, isompana itsenäisesti. Lähellä on kirjasto, frisbeegolfrata, pieni kauppakeskus ja vähän kauempana isompi. Bussipysäkkikin on päätepysäkki, joten ohi ajamista ei tarvitse jännittää, kun lähtee käymään siellä vähän kauempana.

– Meidän nuoret sopivat kavereidensa kanssa treffejä kauppakeskukseen ja kulkevat sinne itsenäisesti niin kuin muutkin nuoret. Se on heille tärkeää.

Kuvat kertovat enemmän kuin sanat Visuaaliset keinot helpottavat kommunikointia autismin kirjon ihmisten kanssa. Keinovalikoima on laaja, ja nuoret ovat itsekin ideoineet apuvälineitä: pahviputkesta askarreltu mikrofoni tai kädestä käteen kulkeva hernepussi on merkkinä puheenvuorosta viikottaisessa nuorten kokouksessa.

– Jos puheen tuottaminen on vaikeaa, se voi rohkaista aloittamaan, ohjaajat sanovat.

Ajan hahmottamisen apuna käytetään time8

ria, jossa ajan kuluminen näkyy visuaalisesti, sekä perinteistä munakelloa. Kuvat ja tukiviittomat auttavat, kun puheen ymmärtäminen tai tuottaminen on vaikeaa.

Sosiaaliset tarinat ovat hyvin tärkeitä erilaisista tilanteista keskusteltaessa. Ne ovat kuvitettuja kertomuksia esimerkiksi lääkärissä tai kirjastossa käymisestä. Kuvien avulla käydään vaihe vaiheelta etukäteen läpi, mitä tulee tapahtumaan ja millaista käytöstä tapahtuman jälkeen toivotaan.

– Moni nuori hyötyy kuvista valtavasti. Jos jännittää kovasti vaikka lääkärikäyntiä, tarina otetaan mukaan reissuun ja seurataan siitä tapahtumien etenemistä.

VillaAurassa käytetään myös Talking Mats – menetelmää – eli puhuvia mattoja. Matot ovat tarratauluja, joille voi rakentaa kuvista erilaisia vaihtuvia kertomuksia tai muuten keskustella vaikeistakin aiheista.

– Keskustelu alkaa neutraalilla kysymyksellä: mitä ajattelet? Siihen voi vastata tykkäävänsä tai ei, tai valita aihepiiriin kuuluvista kuvista sopivia. Tulostettavia kuvia löytyy esimerkiksi Papunetistä ja niitä voi piirtää itse lisää, Christine Salminen kertoo.

Maton avulla voi myös palastella vaikeita asiakokonaisuuksia. Mitä kaikkea kuuluukaan

NUORTEN YSTÄVIEN VAMMAISPALVELUT »» Nuorten Ystävät tuottaa asumisen ja sijaishuollon palveluja sekä lapsille, nuorille että aikuisille, joilla on erilaisia ja monitahoisia erityisen tuen tarpeita. »» Vammaispalveluita tarjotaan tällä hetkellä Muhoksella, Turussa ja Imatralla. Sijaishuoltoa laaja-alaisesti tuen tarpeisille lapsille tarjoavat yksiköt ovat Muhoksella ja Turussa. Tehostettua palveluasumista on tarjolla Turun ja Muhoksen lisäksi Imatralla. »» Vantaalle avataan helmikuussa Nuorten Ystävien pitkäaikaisen palveluasumisen yksikkö aikuisille, joilla on monitahoisia tuen tarpeita. »» Muhoksella on asumisyksiköiden lisäksi Nuorten Ystävien oma koulu, jonka henkilökunta on erikoistunut toimimaan autististen lasten ja nuorten kanssa. »» Vammaispalveluyksiköiden henkilökunta on koulutettu hyödyntämään puhetta korvaavia ja tukevia menetelmiä sekä muita neuropsykiatrisen kuntoutuksen menetelmiä. »» Työskentelyn lähtökohtana on asiakkaan kuuleminen, kunnioittava kohtelu, osallisuuden tukeminen ja yksilöllinen palvelu.

synttärijuhlien järjestämiseen tai huoneen siivoukseen?

Muutoskortti on erityisen hyödyllinen. Se otetaan käyttöön, kun aiemmin suunniteltu päiväohjelma ei toteudukaan tai esimerkiksi ohjaaja sairastuu ja joku toinen tulee hänen sijaisekseen.

– Autismin kirjon ihmisten on vaikea hyväksyä muutoksia, mutta muutoskortin avulla niihin on helpompi sopeutua.

Toistoja, ei kiirettä Moni päivittäisistä tukitoimista liittyy itsetunnon vahvistamiseen. Koska lapset ja nuoret elävät jatkuvasti jaksamisen ylärajoilla, onnistumisen kokemukset ja niiden osoittaminen on tärkeää.

– Lapset huomaavat kyllä, jos heiltä puuttuu taitoja, joita kavereilla on. Se voi vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon. Siksikin meidän tehtävämme on olla lempeitä ja huomata hyvä lapsessa, Jaana Jussila muotoilee.

Kiirehtiä ei saa, ei arjen toimissa eikä pitemmälle ajatellen kuntoutumisessa. Edistysaskelet ovat pieniä: jonain päivänä lapsi tuleekin hyväntuulisena koulusta tai osaa kertoa olevansa väsynyt sen sijaan, että saisi raivarin. Voi olla, ettei lapsi itse huomaakaan edistyneensä ennen kuin aikuinen huomauttaa: muistatko, miten tämä sujui aiemmin ja miten hyvin nyt?

Ratkaisukeskeisyys on tärkeä periaate. Menneitä ei jäädä vatvomaan, vaan tilanteet ratkaistaan ja suunnataan elämässä eteenpäin. Matka on pitkä, ja toistoja tarvitaan todella paljon.

– Tämä työ ei ole pikajuoksua, vaan ultrajuoksua. Siis vain elämää, Jussila sanoo.

Raivarit vaihtuivat toimivaan päivärytmiin – Arki helpottui heti, kun paikka saatiin. Poika on nyt ihan erilainen, kertoo pariskunta, jonka 15-vuotias poika on asunut VillaAurassa vuodesta 2011.

Perheen tilanne olikin hyvin vaikea. Pojan oireet olivat monialaiset: hän sai raivokohtauksia, potki ja puri aikuisia, vahingoitti itseäänkin potkimalla lattiaa. Päivätoimintakeskuksessa hän vahingoitti hoitajia. Poika ei suostunut pitämään vaatteita päällään, uni- ja ruokarytmi olivat sekaisin. Vessanpönttö oli vähän väliä tukossa, kun poika veti tavaroita vessasta.

Sokeus lisäsi haastetta, eikä puhetaidottoman lapsen ahdistuksen syy yleensä selvinnyt. Perhe uupui ympärivuorokautiseen vahtimiseen. Kotihoidon jatkamiseksi olisi toisen vanhemmista käytännössä pitänyt jättää työnsä.

VillaAurassa pojan lääkitys saatiin kohdalleen lastenpsykiatrin avulla. Henkilökunta oppi pian tulkitsemaan pojan viestejä ja ohjaamaan häntä. Puhe-, fysio- ja toimintaterapia järjestyvät sijoituspaikan kautta.

– Nyt poika käy koulua, ja kotilomilla huomaa, että unirytmi ja ruokarytmi ovat kunnossa. Pukemiset ja iltapesut sujuvat kotonakin hienosti, isä kiittää.

Ohjauksen ja arkirytmin löytymisen myötä raivarit ja kiinnipitotilanteet ovat loppuneet. Poika on myös oppinut leikkimään esineillä ajankulukseen. Pihan trampoliini on hänelle mieluinen paikka. Omaa vessaakaan ei enää tarvitse pitää lukossa, niin kuin aluksi.

Vanhemmat ja VillaAuran henkilökunta pitävät yhteyttä viikottain sekä aina tarvittaessa. Pojallekin soitellaan: vaikka hän ei itse puhu, hän kuuntelee mielellään tuttua ääntä puhelimessa.

– Meillä on suuri luottamus siihen, että pojalla on nyt kaikki hyvin, vanhemmat sanovat.

9

VillaVantaa valmistuu aikataulussa Nuorten Ystävien vammaispalveluiden vahvasti tuetun asumisen yksikkö VillaVantaa avaa ovensa alkuvuodesta 2016. Yksikön arjessa tulevat painottumaan asiakkaiden osallistaminen ja kokemusasiantuntijuus. teksti ANU ISOAHO kuvat TUULA LUOMA

A

vautuessaan VillaVantaa tarjoaa pitkäaikaista vaativaa palveluasumista aikuisille, joilla on monitahoisia tuen ja avun tarpeita esimerkiksi kehitys- tai muun vamman vuoksi. Syynä voivat olla kehitysvamma, psyykkinen sairaus ja/tai autismin kirjon oireyhtymä. Asiakkaalla voi myös esiintyä itseä, toisia henkilöitä tai ympäristöä vahingoittavaa käyttäytymistä.

– Asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu yksilöllisesti ja turvallisesti järjestetystä asumispalvelusta. Palvelua tarjotaan ympäri vuorokauden. Asiakkaalle laaditaan suunnitelma kuntoutumisen tueksi sekä henkilökohtainen, strukturoitu päiväohjelma, kertoo palveluesimies Jaana Mäkinen.

VillaVantaassa palvelujen toteuttamisesta vastaa yksikössä työskentelevä moniammatillinen tiimi. Palveluja myös kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa.

Asiakkaiden päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä tulee vastaamaan asukkaan kotikaupunki.

10

Palveluasumisessa keskeisiä asioita ovat asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, kuntouttava työote sekä tavallinen arki ja vapaa-ajan vietto.

VillaVantaa on valmistumassa aikataulussa tammikuussa 2016. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloon helmikuun aikana.

– Asukkaita on tällä hetkellä tulossa jo kymmenkunta, mikä on hieno määrä. Lupa-asiat ovat vireillä ja samoin henkilöstön rekrytointi.

Uskon, että kovalla työllä, joustavalla toiminnalla ja yksilöllistä, toimintakykyä tukevaa sekä asukkaita osallistavaa asumispalvelua tuottamalla saamme täällä Etelä-Suomessa luotua positiivista mielikuvaa Nuorten Ystävistä ja vammaispalveluista yleensä, Mäkinen sanoo.

Toimivaa yhteistyötä Vantaan kaupungin vammaispalvelujen kanssa on ollut erittäin hyvä ja toimiva yhteistyö alusta saakka. Uusi yksikkö sijaitsee lähellä palveluja,

VillaVantaalla kokemusasiantuntijoina toimivat asukkaat, heidän läheisensä ja omaisensa. sillä Tikkurilaankin on matkaa vain vajaa kaksi kilometriä. Näin asukkaiden on helppo kulkea työ- ja päivätoimintoihin, pitää yhteyttä omaisiin sekä viettää aktiivista vapaa-aikaa.

– Tulevia asukkaita sekä heidän läheisiään pyritään saamaan mukaan henkilöstön rekrytointiin ja toiminnan suunnitteluun niin kutsuttujen kokemusasiantuntijoiden roolissa.

Kyseisen mallin toivon juurtuvan yhdeksi VillaVantaan pysyvistä toimintakäytännöistä, Mäkinen kertoo.

Henkilökunnan rekrytointi on parasta aikaa menossa. Tavoitteena on saada VillaVantaaseen moniammatillinen, innostunut ja työhön sitoutunut työryhmä. Rekrytoinnissa painotetaan kehitysvamma- ja autismiosaamista. Työryhmä aloittaa työnsä tammikuun puolivälissä perehdytysviikoilla.

Mitä on kokemusasiantuntijuus?

Yleensä kokemusasiantuntijat koulutetaan tehtäviinsä, mutta myös läheinen tai omainen voi olla kokemusasiantuntija kuten VillaVantaalla.

Kokemusasiantuntijoilla voi olla esimerkiksi Palveluesimies Jaana Mäkinen kertoo, että VillaVantaan suunnittelussa on huomioitu asukkaiden erityistarpeet.

11

Nuorten Ystävien vammaispalveluiden Etelä-Suomen palveluesimies Jaana Mäkinen

Nuorten Ystävien vammaispalveluiden palvelujohtaja Tuula Luoma kävi tutustumassa VillaVantaan työmaalla marraskuussa.

omakohtaisia kokemuksia sairauksista ja he tietävät, millaista on sairastua, sairastaa, kuntoutua tai olla hoidossa. Lisäksi kokemusasiantuntijat tietävät, mitkä asiat ovat vaikuttaneet heidän omaan kuntoutumiseensa.

Kokemusasiantuntijuus koostuu henkilön tietämyksestä ja asiantuntijuus on seurausta välittömästä kokemuksesta eikä pohjaa opintoihin tai koulutukseen. Esimerkiksi työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja näkevät organisaationsa sisältäpäin. Palvelujen käyttäjä puolestaan tietää vähemmän, mutta hän saattaa nähdä enemmän. Kokemusasiantuntijuus siis antaa arvon omien kokemusten kautta hankitulle tiedoille ja taidoille kuten VillaVantaan tulevien asukkaiden läheisten kohdalla. Kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi palvelujen arvioinnissa, kehittämisessä tai niiden suunnittelussa. Kokemusasiantuntija voi lisäksi toimia esimerkiksi ammattilaisen työparina, vertaisryhmien ohjaajana tai tukihenkilönä.

– Asiakastyössä kokemusasiantuntija voi toimia ikään kuin tulkkina potilaan ja hoitohenkilöstön välillä ja päinvastoin. Parhaimmillaan tällainen yhteistyö syventää tietoa, parantaa palvelua sekä lisää molemminpuolista ymmärrystä, huomauttaa Mäkinen ja jatkaa: – Meneillään oleva laitoshoidon asteittainen alasajo sekä tulevat lakimuutokset haastavat niin palvelun tilaajia, tuottajia kuin meitä työntekijöitäkin pohtimaan aiempaa enemmän asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä asiakaslähtöisten ja yksilöllisten palveluiden järjestämistä. Tulevien vuosien muutokset haastavat meitä ammattilaisia tekemään entistä enemmän yhteis- ja verkostotyötä yli sektorirajojen sekä ottamaan asiakkaat ja heidän läheisensä entistä vahvemmin mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaille tämä toivon mukaan tulee näkymään entistä parempana ja kohdennettuna palvelupalettina.

12

Milloin aloitit Nuorten Ystävillä?

Aloitin Etelä-Suomen palveluesimiehenä 8.6.2015. Olen viihtynyt työssäni todella hyvin.

Mitä teit ennen Nuorten Ystäville tuloa?

Olin perustamassa Riihimäen kaupungin uutta Mäkikujan perhekeskusta ja toimin siellä aloittaneen nuorten osaston vastaavana ohjaajana.

Miksi Nuorten Ystäville?

Tiesin Nuorten Ystävien toiminnasta lastensuojelun kautta ja siitä oli jäänyt positiivinen kuva.

Oma arvomaailma kohtaa Nuorten Ystävien arvojen kanssa ja myös uusi palveluesimiehen pesti Etelä-Suomen alueella vaikutti haastavalta ja kiinnostavalta.

Millainen on työnkuvasi?

Vammaispalveluissa palveluesimiehen vastuualueena on varmistaa se, että yksiköissä annettava palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset ja yksiköt toimivat strategian ja suunnitelmien mukaisesti. Osallistun palvelujen kehittämiseen ja varmistan uusien toimintatapojen käyttöönoton omalla vastuualueella.

Tällä hetkellä toimin Imatran yksiköiden, VillaKarelian ja PikkuKarelian, esimiehenä ja olen perustamassa uutta vahvasti tuetun asumisen yksikköä Vantaalle. Näin ollen työhöni sisältyy luonnollisesti myös paljon verkostoyhteistyötä, tulevien asukkaiden tapaamisia, yksiköiden toiminnasta tiedottamista sekä rekrytointia ja palvelutoiminnan markkinointia.

13

Oma aktiivisuus auttoi löytämään työtä 58-vuotias Merja Junkkarinen pursuaa energiaa. On vaikea uskoa, että hän on vain joitakin vuosia aikaisemmin joutunut luopumaan työstään ja monista itselle tärkeistä asioista Ménièren taudin vuoksi. teksti ja kuvat ANU ISOAHO

M

énièren taudin perussyitä ei tunneta, mutta taudilla tarkoitetaan kohtauksellista oireyhtymää johon kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen, korvien soiminen ja korvien paineen tai täyttymisen tunne. Ménièren tautiin liittyvä huimaus on yleensä kiertohuimausta, johon liittyy pahaa oloa ja oksentelua.

Merja sai diagnoosin tammikuussa 2007.

Ennen sitä hän teki kolmea työtä ja samaan aikaan Ménièren oireet pahenivat. Lääkärissäkäyntejä oli paljon.

– Diagnoosin saaminen helpotti oloa, vaikka samalla se itketti ja mietitytti, Merja muistelee.

14

Moniosaaja Merja on moniosaaja. Hän on käynyt ammattikoulun keittäjälinjan, kouluttautunut hermoratahierojaksi ja kerho-ohjaajaksi sekä ollut yrittäjä. Lisäksi Merjalla on vartijan ammattitutkinto.

– Yrittäjyys vaatii omanlaisensa ihmisen.

Täytyy olla rohkea, sinnikäs ja yritteliäs. Kaikki koulutukset ovat muokanneet minua siksi ihmiseksi, joka nyt olen, Merja pohtii.

Diagnoosin saamisen jälkeen Merja teki järjestötyöntekijän töitä Kainuun Mielenterveysseurassa. Sielläkin Merja kävi kaikki mah-

Työnkuva saatiin räätälöityä minulle sopivaksi. dolliset koulutukset tukihenkilökouluttajasta ryhmäohjaajakoulutuksen kautta Mielenterveyden EA1-ohjaajaksi asti. Merja ei ehtinyt itse toimia kouluttajana, ennen kuin jäi työttömäksi. Sairauden myötä Merja siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja muutti Kajaanista Ouluun vuonna 2013.

Merja kaipasi edelleen työelämään. Tiedon Nuorten Ystävien Työetsivä-hankkeesta hän sai Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden kautta. Yhdessä Työetsivän projektipäällikkö Krista Merikannon kanssa Merja alkoi miettiä vaihtoehtoja kuten esimerkiksi eläkettä ja osaaikatyötä, tuntimääriä ja työnkuvaa. Ménièren tauti ja muut terveyteen liittyvät seikat vaikuttivat siihen, millaista työtä Merja voi tehdä.

– Merjalla on itse ollut aktiivinen rooli työllistymisessä. Idea työllistymisestä Oulun Seudun Ménière-yhdistykseen oli hänen ideansa, kiittelee Krista.

Ennen työsuhteen alkamista Kristalla ja Merjalla jäi reilu kuukausi aikaa työstää palkkatukihakemusta sekä tulevaa työnkuvaa.

Merja oli jo yhdistyksen jäsen, mutta yhdistyksen käytettävissä ei ole omia toimistotiloja. Valtakunnallisella tasolla Ménière-yhdistyksillä ei ole aikaisemmin ollut palkattua työntekijää, joten Merja on tässäkin suhteessa suunnannäyttäjä. Kristan kanssa Merja pohti myös sitä, miten työllistymisidea esitellään yhdistyksen johtokunnalle, mitä rooli työnantajalle tarkoittaa ja kuka hoitaa työllistymiseen liittyvät paperihommat kuten palkanmaksun. Merja kiittelee erityisesti yhdistyksen jäsentä Nina Kallunkia, joka on ollut mukana hoitamassa asioita.

Halu auttaa Merjan työ yhdistyksessä alkoi maaliskuussa 2015 ja eläke jätettiin lepäämään. Tukihenkilönä toimimisesta ja työstä mielenterveysseurassa on ollut hyötyä nykyisessä työssä.

– Työnkuva saatiin räätälöityä sellaiseksi, että se sopii minulle. Teen töitä kotoa käsin ja voin levähtää kesken päivää tarpeen vaatiessa.

Työpäivieni sisältö vaihtelee todella paljon.

Osallistun esimerkiksi eri yhteisöjen kokouksiin ja niiden kehittämiseen. Päivän suunnitelmat saattavat muuttua yhden puhelun jälkeen, Merja kertoo.

Merja on työnsä puolesta jatkuvasti yhteydessä myös sairaaloihin, joihin Merja on koon15

Oulun Seudun Ménière-yhdistykseen työllistynyt Merja Junkkarinen on tyytyväinen yhteistyöhön Työetsivä-hankkeen kanssa.

nut kattavan sairaalakansion Ménièrestä.

– Haluan auttaa ja tuon siksi esille kohtaamiani vaikeuksia ja hankaluuksia. Juuri sairastunut tarvitsee kaiken mahdollisen tuen ja neuvot. Siksi vertaistukipuhelut ovat niin tärkeitä ja yksi puhelu saattaa kestää 1-3 tuntiakin. Kainuun keskussairaalan lääkäriltä vuosia sitten sain itse mahtavan tuen ja nyt jaan tätä silloin saamaani tietoa. Kohtaan ihmisiä eri paikkakunnilta ja erilaisissa elämäntilanteissa ja se on palkitsevaa, Merja kertoo.

Työnteko on ollut niin mieluista, että työnantaja joutuu ajoittain jarruttelemaan Merjaa.

Töitä tekisi mieli tehdä enemmänkin kuin sovitut viisi tuntia päivässä, mutta jotta Ménièren tauti pysyy kurissa, on elämän oltava tasaista niin töissä kuin kotonakin.

– Piikit suuntaan tai toiseen nostaa stressitasoa ja aiheuttaa kohtauksia. Kohtaus kestää pahimmillaan kaksi vuorokautta. Tasapaino heittää niin paljon, ettei kohtauksen aikana pysty kävelemään. Ja sitten myös oksennetaan.

Tinnitys vaivaa ja maailma pyörii nurinpäin.

Hoitona on lepääminen silmät auki. Kohtausta ei voi ennakoida, mutta minulle saattaa tulla väsähtänyt olo ja haukottelen. Suuren suurta kohtausta ei ole ollut kahteen vuoteen, mutta tilanne saattaa yhtäkkiä muuttua. Stressin hallinta on suurin haaste. Onneksi yhteistyö yhdistyksen toimijoiden kesken sujuu hyvin, Merja pohtii.

– Työetsivän toiminta on tuiki tarpeellista!

Yhteistyö toimii, kun molemmat osapuolet sitoutuvat siihen. Kristan ote ja antautuminen työlle sekä allekirjoitettu työsopimus ovat olleet parasta antia itsetunnolle. Krista puhuu asiat minun kuullen ja yhdessä summataan asioita yhteen. Yhteinen tavoite on oltava sekä Työetsivällä että työn etsijällä, Merja kiittelee.

Työt toiveena tulevaisuudessakin Työt Ménière-yhdistyksessä loppuvat maaliskuussa 2016, eikä jatkosta vielä tiedetä. Merja toivoo voivansa tehdä vastaavaa työtä tulevaisuudessakin.

– Yhdistys voi nähdä tarpeellisena oman työntekijän pitämisen jatkossakin. Rahaa yhdistyksellä ei ole, mutta mitä lähemmäksi maaliskuu tulee, sitä enemmän työntekijän tarve korostuu. Maaliskuuhun mennessä minulle kertyy entistä enemmän vahvuuksia ja uusia taitoja, joista varmasti on jollekin hyötyä.

Käyn koko ajan moikkaamassa erilaisia yhdistyksiä. Verkostoituminenhan on piilotyöpaikkojen hakemista, Merja naurahtaa.

– Useat yhdistykset ovat lähteneet toteuttamaan toimintaansa myös erilaisten hankerahoitusten avulla, joten ajatuksena voisi olla, että Ménière-yhdistyskin voisi tulevaisuudessa niitä miettiä, Merja ja Krista toteavat.

Merja on pitänyt yhteyttä Kristan kanssa koko työllistymisjakson ajan.

16

TYÖETSIVÄ »» Nuorten Ystävät ry on saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyspoliittista avustusta Työetsivähankkeeseen 1.9.2013-31.12.2015.

Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. »» Työetsivä tukee työnhakijoiden työllistymistä kehittämällä uusia yritysyhteistyön malleja sekä tarjoaa työnhakijoille vertaisryhmiä työn etsimiseen. »» Kohderyhmänä ovat Oulun seudun työttömät, joilla sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Työetsivää arvostetaan teksti ANU ISOAHO

Nuorten Ystävien Työetsivä-hanke loppuu vuoden 2015 lopussa ja jatkorahoitusta tuleville vuosille on haettu. Hankkeen toiminnassa on ollut mukana yli 180 asiakasta.

– Aluksi tavoitteena oli 100 asiakasta, mutta tavoite on ylittynyt reilusti. Hankkeen toimintaan osallistuneiden asiakkaiden keski-ikä on 37 vuotta ja yli 40 % heistä on ollut hankkeen aikana jollakin tavoin työelämässä kiinni. Vapaaehtoistyöt, opiskelut ja eläkeselvittelyt mukaan luettuna melkeinpä 50 % asiakkaista.

Kaiken tämän vuoksi haimme hankkeen aikana toista työhönvalmentajaakin. Toiminnalle on siis selkeä tarve, summaa hankkeen onnistumisia projektipäällikkö Krista Merikanto.

Hankkeen asiakastyytyväisyyskysely yhteistyökumppaneille teh-

tiin syksyllä 2015. Palvelu koetaan hyväksi ja asiakasrajapinnalle tärkeäksi. Vastaajista 96 % koki, että odotukset hankkeen toiminnasta ovat toteutuneet. Erityisen vahvasti kyselyssä nousi esille hankkeen henkilökunnan ammattitaito sekä toiminnan tarpeellisuus ja monipuolisuus koulutustarjontoineen.

Syksyllä 2015 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä puolestaan 100 % vastaajista koki saaneensa jonkinlaista tukea hankkeelta. Tuen asiakaslähtöisyys sai erityistä kiitosta. Samoin kiitettiin työnhakuryhmiä, jotka kaikki ovat olleet ryhmämuotoisesti toteutettuja ja maksuttomia. Vahva ja tiivis yhteistyö TE-toimiston kansa on koettu hyväksi niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneidenkin taholla.

– Asiakkaat tulevat toimintaan mukaan vapaaehtoisesti, jolloin heillä on jo motivaatio olemassa.

Heillä on myös halu lähteä työstämään omaa osaamistaan. Tarjolla on työelämän lisäksi myös muita monia polkuja kuten esimerkiksi täydennys- tai uudelleenkoulutus, vapaaehtoistyö ja toki myös eläkeselvittelyt. Yksilölähtöinen toiminta ja tuetun työllistymisen toimintamalli ovat valttejamme, Merikanto kertoo ja jatkaa: – Eräässä asiakaspalautteessa sanottiin, että Työetsivä on pystynyt tukemaan ja palvelemaan hyvin ihmisiä, jotka eivät ole tätä muilta tahoilta saaneet. Toivomme, että saamme tehdä tätä työtä jatkossakin.

17

Kärkihankkeilla parempia palveluja lapsille ja perheille Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluja. teksti MIKKO ORANEN kuva iSTOCK

Muutosohjelman ohjausryhmän työskentely käynnistyi marraskuussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Nuorten Ystävät on edustettuna ohjausryhmässä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa.

Muutosohjelmassa pyritään siihen, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostaisivat saumattomasti toimivan kokonaisuuden. Tavoitteen saavuttamisen tekee haastavaksi se, että jatkossa osa tämän ryhmän palveluista jää kuntiin ja osa puolestaan siirtyy SOTE-alueen vastuulle. Iso kysymys onkin, miten varmistetaan varhaiskasvatuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä yhteistyö yli kunta–SOTE-rajan. Ihan saumattomastihan työskentely ei ole sujunut nytkään, vaikka kaikki toimijat ovat samassa organisaatiossa.

Käytännössä muutosohjelma on

kokoamassa palveluja kahdentyyppisiin keskuksiin tai verkostoihin.

Matalan kynnyksen palvelut on tarkoitus organisoida perhekeskuksiin, joiden toimintavastuu laajenisi myös kouluikäisiin lapsiin. Vaativat palvelut puolestaan koottaisiin osaamisja tukikeskuksiin, jotka vastaisivat peruspalvelujen tuesta ja erikoistunutta osaamista edellyttävistä tehtävistä laajemmalla maantieteellisellä alueella.

Sosiaalipalvelujen kohtalosta ja asemasta SOTE-uudistuksessa ovat monet olleet huolissaan. Uudistuksen painopiste on ollut terveydenhuollossa ja vanhusten palveluissa.

Lapset, perheet ja heidän tarpeensa ovat jääneet sivurooliin. Hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman keskeinen tavoite on varmistaa se, että nämäkin palvelut

Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeutta vahvistetaan Hallitus on esittänyt kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamista. Lainmuutoksen avulla Suomi voisi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen.

Lainmuutoksen tavoitteena on vahvistaa erityishuollossa olevan

18

henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.

Esityksen mukaan jokaisella erityishuollossa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Lisäksi

todella kehittyvät isossa rakenneuudistuksessa. Tosin sekin on sanottu ääneen, että kaikilta osin palvelut eivät parane tai laajene vaan edessä on myös palvelutason laskeminen joiltain osin. Perusteeksi kerrotaan, että rahat eivät riitä. Toivoa sopii, ettei markan suutari tee tässä kohtaa kahden markan vahinkoa.

Nuorten Ystävien ja muiden järjestöjen tavoitteena on varmistaa se, että ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa kuuluu myös palveluja tarvitsevien ja niitä käyttävien lasten, nuorten ja perheiden ääni.

Toinen tärkeä tehtävä on myös puhua järjestölähtöisen toiminnan ja palvelujen tuottamisen puolesta. Jos järjestelmästä halutaan oikeasti asiakas- ja asukaslähtöinen, sen rakentumista ja toimintaa ei voi jättää markkinoiden hoidettavaksi.

esitys sisältää säännökset henkilökunnan kouluttamisesta ja ohjeistamisesta itsemääräämisoikeutta vahvistaviin työmenetelmiin.

Lakiin ehdotetuilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille henkilöille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2016.

Työntekijävaihtoa Saksasta Lokakuun alussa Nuorten Ystävät sai vieraita Saksasta, kun JugendSozialwerk Nordhausen lähetti neljä työntekijäänsä tutustumaan Pohjolakodilla tehtävään työhön. Projekti saa rahoituksensa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelmasta. teksti ja kuva LASSI KANGASLUOMA

Nuorten Ystävillä on pitkä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa ja erityisesti nuorisovaihtojen toteuttamisesta.

Nuorisovaihtojen aikana on herännyt toive siitä, että yhteistyötä voitaisiin toteuttaa enemmän myös organisaatioiden työntekijöiden välillä. Pitkäaikainen lastensuojelun saksalainen yhteistyökumppani JugendSozialwerk Nordhausen oli juuri tällaisesta yhteistyöstä kiinnostunut ja yhteinen projekti saatiin aikaiseksi.

– Meidät otettiin hyvin vastaan, pääsimme kaikkialle ja niille oppitunneille joille halusimme, toteaa opettaja Marcus Gorsler.

Projektin teemana on ”Participation and inclusion in child and youth services”. Projektin ideana on se, että Pohjolakodilla työskennellessään saksalaiset vieraat havainnoivat miten asiakkaiden osallistuminen ja inkluu-

sio tapahtuu arkielämässä. Työmenetelmänä käytettiin työn varjostamista (Job Shadowing). Tässä menetelmässä eri paikoissa työskentelevät saman alan työntekijät seuraavat ja havainnoivat työskentelyä muutaman päivän ajan. Havainnoinnin kohteena on arkinen, tavanomainen työskentely.

Työtä varjostaessaan vieraat huomioivat sitä, että oppitunneilla on rauhallista ja muutenkin nuorten ja aikuisten suhteet ovat toimivat. Opettajilla on aikaa keskustella oppilaiden kanssa. Tällaista aikaa ei heidän omassa työympäristössään ole, vaan kiire on jatkuvaa. Myös tietotekniikan runsas käyttö opetuksessa herätti huomiota.

– Opetuksessa hämmästyttää se, että kuinka paljon käytätte uutta teknologiaa. Saksassa meillä ei ole sitä ollenkaan noin paljon käytössä, kertoo opettaja Dana Martin.

Vieraat huomioivat erityisesti perhekotien lämminhenkisyyden sekä Pohjolakotia ympäröivän luonnon ja sen luomat mahdollisuudet.

– Perhekoti koulukodin sisällä on loistava idea. Suhteet niissä ovat lämpimiä ja perheen arjen eläminen tekee nuorille hyvää ja myös yhteistyö lasten vanhempien kanssa näyttää toimivan hyvin, Martin sanoo.

Saksalaisten mielestä toiminnassa on myös kehittämistä, heidän mielestään positiivisen vahvistamisen systeemin tulisi olla vahvempi ja nuorten pitäisi saada asumisyksiköissä enemmän palautetta omasta koulunkäynnistään.

Yhteistyöprojekti jatkuu ja projektin seuraavassa vaiheessa Nuorten Ystävien Pohjolakodin työntekijöitä vierailee Saksan Nordhausenissa ensi vuoden toukokuussa.

VANHEMPIEN JUOMISESTA SAA PUHUA. Varjomaailma.fi

19

Hyv채채 Joulua!

20

21

Taikasauva-toiminta teksti REETTA RAPO, GABRIEL, KAUKO MÄHÖNEN, HANNA FRÖBERG kuvat REETTA RAPO, KAARINA KOKKONEN

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Kesäistä puuhaa Lohen asumisyksikköön Muhoksella hieman viileästä kesästä tuli kertaheitolla aurinkoisempi, kun Taikasauvan avustuksella tehostetun palveluasumisen yksikkö Lohi sai asukkaidensa iloksi mukavaa kesätekemistä. Taikasauvan tuella asukkaille hankittiin potkulautoja, joilla hurjastella pitkin lähiseutuja ja rauhallisempaan oleskeluun iso pihakeinu sekä riippukeinu, joista ihastella kesän etenemistä.

Potkulaudat olivat asukkaille erityisen mieluisia ja niillä pörrättiin pitkin yksikön pihamaata ja tehtiin pieniä retkiä lähimaisemiin. Polkupyörät jäivät kesällä tavanomaista vähemmälle käytölle lautailuinnostuksen iskettyä todenteolla. Yksi laudoista oli varusteltu

22

maastokelpoisilla renkailla, tuoden potkulautailuun ihan uuden ulottuvuuden. Kaihoisin mielin potkulaudat siirrettiin varastoon syksyn tultua odottelemaan uutta lämmintä kesää.

Kesäpihaamme ilostuttamaan hankitut keinut saivat myös lämpimän vastaanoton. Isossa puisessa pihakeinussa kelpasi rentoutua auringonvalosta ja linnunlaulusta nautiskellen.

Värikkäässä riippukeinussa hymy oli herkässä ja kesäfiilis taattu, vaikka säät eivät aina suosineetkaan. Keinuistamme pääsivät nauttimaan myös naapuriyksikkö Fantin lapset, joten jaettu ilo oli tässä tapauksessa todellakin kaksinkertainen.

Iso kiitos Taikasauva -toiminnalle sateisen kesän piristyksestä!

Toukolan nuorille uutta puhtia punteilla!

Taikasauva-rahoituksella hankitut harrastevälineet tukevat nuorten harrastustoimintaa Pohjolakodin sijaishuollon erityisyksikkö Toukolassa. Nuoret käyvät kuntosalilla itsenäisesti sekä ohjaajien kanssa ohjatusti harrastamassa.

16-vuotias Tuomas harrastaa Toukolan kuntosalilla voimailua neljä kertaa viikossa. Nuorimies on innostunut kuntosaliharrastuksesta noin vuosi sitten.

– Myös kotona tulee käytyä salilla iskän kanssa, Tuomas kertoo.

Tuomas aloitti kuntosaliharrastuksen ohjatusti aikuisen kanssa ja nyttemmin hän on suunnitellut itse oman treeniohjelmansa. Tuomas onkin motivoitunut ja treenaa innokkaasti.

Useat Toukolan nuoret ovat innostuneet tavoitteellisesta salilla käymisestä. Uudet välineet ovat tuoneet lisäinnostusta treenaamiseen.

Kuntosaliharrastus on helppo ja kätevä tapa pitää huolta kunnostaan ja mielenvireydestään Toukolan omassa pihapiirissä.

Pyykkikone itsenäistyvän nuoren tukiasuntoon Nuorten Ystävillä on melkein sata tukiasuntoa ympäri Suomea, jotka ovat tarkoitettu lasten- ja nuorten laitoksista itsenäistävään asumiseen siirtyville jälihuoltonuorille, kotona vaikeuksia kohtaaville tai mielenterveysongelmista kärsiville nuorille sekä kehitys- tai muuten vammaisille nuorille. Tukiasunto on itsenäistyvälle nuorelle aikuiselle ensimmäinen oma koti, jossa omien siipien kantokykyä harjoitellaan.

Taikasauvan avulla Nuorten Ystävien Turussa sijaitsevaan tukiasuntoon saatiin hankittua uusi pyykkikone, jolla kirjo- ja valkopyykit puhdistuvat joutuisasti. Kummasti helpottaa, kun nuori pääsee pyykkämään omien aikataulujensa mukaan, eikä tarvitse odotella taloyhtiön pesutuvasta vapautuvia pyykkivuoroja.

Iso käsi Taikasauvalle!

Pohjolakodin nuoret saivat kesätöitä Pohjolakodin nuorten Senaatti otti yhteyttä Taikasauvaan, että nuorille saataisiin kesätöitä.

Senaatti kirjoitti Taikasauvalle töitä haluavista nuorista. Neljä nuorta sai Taikasauvalta rahoituksen kesätöihin! Tehtävänä oli tehdä 30 tuntia töitä, josta nuoret saisivat palkaksi 175 euroa.

Nuorille keksittiin yksikkökohtaisesti työtehtäviä. Gabrielin eli minun tehtävä oli siivota perhekoti Kavelan aitta, josta ekana karsin turhat tavarat pois. Seuraavaksi imuroin ja pyyhin pölyt. Sen jälkeen olikin kolme lavallista romua vietävänä Pokon puu ja metallin keräykseen. Sitten tein pienissä osissa töitä mm. ruohonleikkuuta, pihapenkkien ja pöytien öljyämistä, maalaamista sekä pesemistä ja heinien sekä pikkupuiden katkomista viikatteella.

Lopuksi maalasimme Pokon skate-ramppeja.

Vaikka jotkut työt olivat raskaita niin lopussa kiitos seisoo. Eli suuret kiitokset Taikasauvalle kesätyön rahoituksesta.

Terveisin, Gabriel

23

Askel kerrallaan

kohti unelmia teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

Kaksikymppinen Elli on saanut jälkihuollosta eväät itsenäiseen elämään. Tärkeintä itsenäistymisessä on ollut Ellin oma motivaatio opiskeluun ja omien haaveiden tavoitteluun.

E

spoosta kotoisin oleva Elli on ollut kaksi vuotta Oulussa Nuorten Ystävien jälkihuollon tuen piirissä. Sijoituksen päätyttyä Pohjolakodilla Muhoksella Elli ei halunnut muuttaa kotiin, vaan päätti käydä lukion loppuun tutussa koulussa Oulussa. Nuorten Ystävien jälkihuollon avulla se oli mahdollista.

– Koulu oli tärkein syy, miksi en halunnut palata vanhoihin kuvioihin. Halusin ehdottomasti suorittaa lukion loppuun täällä Oulussa.

Tuossa vaiheessa muutto kotikonnuille olisi ollut mulle liian iso muutos. Oma sosiaalityöntekijänikin oli samaa mieltä, Elli muistelee kahden vuoden takaisen valintansa perusteita.

Ensimmäisen lukiovuoden Elli kulki päivittäin Ouluun Muhokselta. Opinnot etenivät mallikkaasti ja muukin arki sujui sovittujen suunnitelmien mukaan. Jälkihuollon tavoitteeksi asetettiin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa itsenäinen asuminen Oulussa Nuorten Ystävien tukiasunnossa ja opintojen käyminen loppuun.

– Ellillä oli alusta lähtien kova motivaatio laittaa asiat kuntoon ja halu opetella pärjää24

mään itsenäisesti. Vanhemmatkin ovat olleet koko ajan Ellin tukena ja vetämässä yhtä köyttä tytön itsenäistymisen eteen, toteaa jälkihuollon erityisohjaaja Kaisa Hiltunen Nuorten Ystäviltä.

Kaisa on toiminut Ellin jälkihuollon ohjaajana kaksi vuotta, koko sen ajan kun Elli on ollut jälkihuollon tuen piirissä.

Ennen muuttoa omaan asuntoon Elli oli opetteli Kaisan ohjauksessa talousasioiden hoitamista, ruoanlaittoa, pyykkäämistä ja normaalin arkirytmin ylläpitämistä. Samoja asioita mitä vanhemmat opettavat kotoa pois muuttaville lapsilleen.

– Kaisan tuki on ollut mulle alusta lähtien tärkeää. On koko ajan tiennyt, että apua saa kun sitä tarvii. Meillä Kaisan kanssa synkkasi heti alusta lähtien. Varmaan siksi kun siinä on tosi paljon samaa kuin omassa äidissäni. Pystytään puhumaan avoimesti ja jämäkkyyttä löytyy tarvittaessa, Elli naureskelee.

Aluksi vapaus yllätti Etenkin itsenäistymisen alkutaipaleella Kaisan jämäkkyyttä tarvittiin, kun omaan asuntoon muuton myötä vapauden huuma pääsi yllättämään.

– Tykkäsin aamulla nukkua pitkään ja myöhästelin jatkuvasti koulusta. Sain myös parissa kuukaudessa sössittyä raha-asiani oikein kunnolla. Piilottelin tosiasioita pitkään niin Kai-

Elli viettää ylioppiasjuhliaan perheen kesken Espoossa.

Kaisa on mukana lakituksessa koululla.

salta kuin vanhemmiltakin. Loppujen lopuksi asiat kuitenkin paljastuivat. Onneksi Kaisa auttoi sotkujen selvittämisessä ja oli rehdisti tiukka.

Kaisan mukaan nuorta ei saa jättää yksin missään itsenäistymisen vaiheessa, sillä jokainen itsenäistyvä nuori kohtaa varmasti vaikeuksia.

– Sehän on ihan normaalia elämää, että välillä kolisee. Nuoren pitää saada tukea silloin kun sitä eniten tarvitaan. Ellin kanssa on aina puhuttu suoraan. Hän ei ole koskaan ottanut asioista nokkiinsa eikä kiukutellut vaikka ikävistäkin jutuista on puhuttu, Kaisa kertoo hymyillen.

Varaäidistä rinnallakulkijaksi Kahden vuoden ajan Kaisa ja Elli ovat tavanneet keskimäärin pari kertaa viikossa. Joskus tiiviimmin ja joskus harvemmin. Aina kuitenkin tarpeen mukaan. Tänä aikana Kaisan suhde Elliin on muuttunut jämäkästä ”varaäidistä” kannustavaksi aikuiseksi.

– Jälkihuoltotyössä tärkeintä on nuoren osallistaminen häntä itseään koskevissa asioissa.

Tapaamisissa olen apuna jokapäiväisten asioiden hoitamisessa tai sitten ollaan vaan ja jutellaan.

Työskentelyn tavoitteena on tehdä jälkihuolto tarpeettomaksi, Kaisa avaa ohjaustyön arkea.

Kaisan ja Ellin tapaamiset ovat olleet koko ajan vähenemään päin. Ellin itsenäistyminen on tapahtunut vauhdilla ja tytöstä on kasvanut vastuuntuntoinen nuori aikuinen.

– Nyt ollaan Ellin kanssa siinä vaiheessa, että tukea vähennetään suunnitelmien mukaisesti.

Liian tiivis tuki voi tehdä hallaa nuorelle. Voi tulla tunne, että paapotaan liikaa eikä häneen luoteta, Kaisa toteaa.

Valkolakki ja muutto etelään Ellin kokemukset jälkihuollosta ovat positiiviset. Hän on ylpeä siitä, että ongelmat on selätetty ja vanhat kuviot ovat taakse jäänyttä elämää. Turvallisen ja luotettavan aikuissuhteen lisäksi jälkihuolto on turvannut myös perustoimeentulon, joka on antanut mahdollisuuden keskittyä täysillä lukio-opintoihin.

– Me tehtiin mulle hyvä suunnitelma, jonka toteutumista tavoittelen askel kerrallaan. Ylioppilaslakki on nyt hoidettu ja seuraavaksi alan lukea oikeustieteellisen pääsykokeisiin, mun haave on päästä lukemaan lakia Helsingin yliopistoon. Asun vielä talven Oulussa ja osallistun oikiksen valmennuskursille. Varasuunnitelmana haen myös ammattikorkeakouluun.

Viimeistään kesällä muutan sitten takaisin pääkaupunkiseudulle, Elli kertoo aikeistaan.

Ellin kohdalla kaikki jälkihuoltosuunnitelman tavoitteet on saavutettu ja Kaisa kertookin päästävänsä tytön maailmalle turvallisin mielin.

– Tiedän, että Elli menee rohkeasti ja päättäväisesti kohti unelmiaan, jotka ovat täysin saavutettavissa. Kaiken lisäksi Ellillä on loistavat suhteet vanhempiinsa ja sisaruksiinsa sekä vahva sosiaalinen verkosto niin täällä Oulussa kuin Espoossakin. Joten eiköhän kaikki mene jatkossakin niin kuin pitääkin.

25

Lastensuojelun Keskusliitto:

Sijaishuollon tehtävä on selkiytettävä ja toimintaedellytykset turvattava Lastensuojelun laitoshoitoon ohjautuu lapsia ja nuoria, joiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää tavanomaista laitoshoitoa vankempaa tukea. Voimassa oleva lainsäädäntö ja palvelujen hankintamenettelyt eivät kuitenkaan turvaa kaikkia laadukkaan vaativan laitoshoidon toteuttamisen edellytyksiä.

L

astensuojelun Keskusliitto on vedonnut 24.11.2015 sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylään avoimemman keskustelun aikaansaamiseksi sijaishuollon tosiasiallisista haasteista ja lainsäädännän uudelleenarvioinnin tarpeista.

Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaaseen ja tuen tarpeiden mukaiseen sijaishuoltoon perhe- ja laitoshoidossa. Sijaishuollon paikka osana lasten ja nuorten palveluja ei ole kaikilta osin selvä, koska sijaishuoltoon kohdistuu tällä hetkellä muille toimialoille kuuluvia tehtäviä. Lastensuojelun laitoshoitoon ohjautuu lapsia ja nuoria, joiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää tavanomaista laitoshoitoa vankempaa tukea.

26

Voimassa oleva lainsäädäntö ja palvelujen hankintamenettelyt eivät kuitenkaan turvaa kaikkia laadukkaan vaativan laitoshoidon toteuttamisen edellytyksiä. Lastensuojelun Keskusliiton mukaan on tarpeen arvioida kriittisesti, miten erityisen vaativissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten tarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Keskusliitto vaatii sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle luovuttamassaan kannanotossa nykyistä avoimempaa keskustelua sijaishuollon tosiasiallisista haasteista ja sijaishuoltoon kohdistuvista odotuksista toimialasta vastaavien päättäjien, viranomaisten ja sijaishuoltopalveluja tuottavien tahojen välillä sekä mahdollisesta lainsäädännön uudelleenarvioinnista.

Kilpailutusten myötä minimistä on tullut maksimi.

Sijaishuollon asema on tunnistettava Suomalainen sijaishuolto on rakennettu historiansa aikana arvopohjalle, jonka mukaan sijaishuollossa on nähty voitavan vastata monenlaisten lasten tarpeisiin moninaisissa elämäntilanteissa. Sen piirissä olleet lapset ovat tarvinneet suojelua kaltoinkohtelevilta perheja läheissuhteilta, lapsen tilannetta vaarantavalta kasvuympäristöltä, tukea esimerkiksi mielenterveysongelmiin, päihteiden käyttöön tai rikoskierteen katkaisuun. Myös alaikäisten rikoksentekijöiden osalta painottuvat lastensuojelulliset ja hoidolliset toimenpiteet vankeinhoidon sijasta.

Sijaishuolto koskettaa monia lapsia, nuoria ja perheitä. Sijaishuoltoa toteutetaan nykyisin perhehoitona yksityisperheissä toteutuvana sijaisperhehoitona ja luvanvaraisena perhehoitona sekä laitoshoitona erilaisissa lastensuojelulaitoksissa. Palveluita tuottavat julkisen sektorin lisäksi järjestöt ja yrityspohjaiset toimijat.

Perhehoito on asetettu ensisijaiseksi sijaishuoltomuodoksi. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen kohdalla on arvioitava perhehoidon mahdollisuuksia vastata heidän tarpeisiinsa.

– Lastensuojelun ja sijaishuollon asema viimesijaisina palveluina on korostunut entisestään viime vuosien palvelurakenneuudistusten myötä. Uudistuksilla on yritetty siirtää painopistettä entistä enemmän korjaavista

palveluista ehkäisevien ja varhaisessa vaiheessa annettavan tuen suuntaan. Palvelurakenteen kehittäminen ja painopisteen muuttaminen edellyttää resursointia, jota ei ole toistaiseksi huomioitu kansallisessa kehittämistyössä riittävästi, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen.

Sote-ratkaisuissa myös lasten ja nuorten korjaavien palvelujen kokonaisuus muotoillaan uudelleen. Sijaishuollon tehtävä on selkiytettävä ja toimintaedellytykset osana tätä palvelukokonaisuutta on turvattava, jotta lapsen oikeus oikeanlaisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin toteutuu.

Lasten ja nuorten vaativat tilanteet Lastensuojelun Keskusliiton kokemuksen mukaan sijaishuoltoon ohjautuu yhä enemmän vaikeissa elämäntilanteissa eläviä lapsia ja nuoria, joiden tarpeisiin vastaaminen on erittäin vaativaa. Tällaisten lasten ja nuorten käyttäytyminen on usein ulospäin oireilevaa, uhkaavaa ja aggressiivista. Monimutkaisiin ongelmavyyhteihin saattaa liittyä päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia tai muuta erityistä tuen tarvetta edellyttävää pulmaa.

– Osa sijaishuoltoon ohjautuvista lapsista ja nuorista on niin huonokuntoisia, että heidän sijaishuollon toteuttamiseen perhehoidon ja tavanomaisen laitoshoidon keinot ovat riittämättömiä. Sijaishuoltoon tulevien lasten, nuorten ja perheiden haastavat tilanteet ja niihin

27

vastaamisen keinot sekä sijaishuoltoon kohdistuvat odotukset ja niihin vastaamisen mahdollisuudet on tunnistettava nykyistä paremmin, Pitkänen painottaa.

lyttämä henkilöstöresursointi ja ammatillinen osaaminen. Tämä tukisi palvelun yhdenmukaista toteuttamista ja kilpailuttamista yhtenevin kriteerein, kertoo Pitkänen.

Sijaishuollon osaaminen on turvattava

Sijaishuollon laatu on turvattava

Jotta näiden lasten tarpeisiin voitaisiin sijaishuollossa asianmukaisesti vastata, tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja sijaishuoltopaikkaan erittäin vankkaa ammatillista osaamista sekä riittävää määrää turvallisia ja ammattitaitoisia aikuisia. Käytännössä se tarkoittaa suurempaa henkilöstöresursointia kuin mitä lastensuojelulaki sijaishuollon peruslaitoshoidolta tällä hetkellä edellyttää. Vaativaa laitoshoitoa toteutetaan nykyisin niin sanotuissa erityisyksiköissä.

– Niiden toiminnasta ja toimintaedellytyksistä ei ole kuitenkaan lainsäädäntötasoista sääntelyä. Toimintaa ohjataan valvontaviranomaisten laatimin ohjeistuksin, Pitkänen muistuttaa.

Tämänhetkinen lastensuojelun lainsäädäntö huomioi kaikki alle 18-vuotiaat lapset ja heidän tarpeensa yhtäläisenä kokonaisuutena.

Lastensuojelun Keskusliitto nostaa esille kysymyksen siitä, tukeeko voimassa oleva lainsäädäntö ja muu normiohjaus parhaalla mahdollisella tavalla vaativatarpeisten lasten ja nuorten sijaishuollon toteuttamista.

– Lastensuojelulain mukaisen erityisen huolenpidon ongelmaksi on osoittautunut sen määrä- ja lyhytaikaisuus. Käytännön sijaishuoltotyö osoittaa, että tavanomaisen laitoshuollon ja erityisen huolenpidon väliin tarvittaisiin palvelumuoto, mille olisi luotava raamit lastensuojelulaissa. Laissa tulisi huomioida kyseisen palvelun sisältö sekä sen toteuttamisen edel-

28

Erityisen haastavissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavat palvelut ja yksilölliset ratkaisut edellyttävät taloudellista panostusta, koska ne maksavat enemmän kuin tavanomainen sijaishuolto. Nykyiset julkisten palveluiden hankintamenettelyt eivät aina takaa näiden palveluiden tuottamista siitä syystä, että kilpailutuksissa usein ratkaiseva halvin hinta -periaate ei mahdollista riittävän resursoinnin turvaamista. Kilpailutusten myötä minimistä on tullut maksimi. Laitoshoidon työntekijät ovat kovilla, koska he joutuvat usein vastaamaan minimimiehityksellä lasten vaativiin tarpeisiin. Sijoitetun lapsen näkökulmasta sijaishuolto ei välttämättä ole tällöin riittävällä tavalla vaikuttavaa.

– Tähän käytännön sijaishuoltotyössä kohdattuun epäkohtaan tulisi puuttua riittävällä sääntelyllä, tehokkaalla toimeenpanolla ja selkeällä ohjauksella, jotta lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen sijaishuoltoon voidaan turvata, muistuttaa Pitkänen.

Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta?

Selvitys sijaishuollon laadusta. Susanna Hoikkala ja Ville Lavikainen. Lastensuojelun Keskusliitto 2015.

Selvitys ladattavissa ilmaiseksi www.lskl.fi/verkkokauppa

Asunnottomien yötä vietettiin Oulussa Ensimmäistä kertaa Oulussa isona tapahtumana järjestetty Asunnottomien yö houkutteli Rotuaarille suuren joukon ihmisiä kahvittelemaan, syömään ja kuuntelemaan musiikkia. teksti ANU ISOAHO kuva KATJA KARPPINEN

Valtakunnallista Asunnottomien yötä vietettiin 17. lokakuuta. Oulussa tapahtuman järjestelyissä oli mukana järjestöjä, seurakunta ja Oulun kaupunki. Nuorten Ystävien Avopalvelukeskuksen väkeä oli paikalla muun muassa makkaraa paistamassa.

– Järjestelyt hoidettiin vapaaehtoisvetoisesti. Illan aikana huomattiin, että järjestöt ovat tärkeitä toimijoita Oulussa. Tuiran kirkko oli läpi yön auki ja siellä saivat halukkaat yöpyä. Tapahtuman tarkoituksena oli myös herätellä ihmisiä siihen ajatukseen, että meillä on asunnottomia, kuntoutusohjaaja Kati Kurvi kertoo.

Nuorten Ystävien Paavo-toiminta on vuonna 2009 alkanut pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen hanke. Nyt Paavo-toiminnassa on yli 20 alle 30-vuotiasta asiakasta.

– Oulussa toimitaan asunto ensin periaatteen mukaan eli asiakkaalla

on ensin oltava asunto, jotta voi alkaa kuntoutua. Asiakkaat ohjautuvat meille pääasiassa sosiaalitoimen, mielenterveystoimiston tai Redin päihdepalveluiden kautta.

Toimintaan kuuluu kuntoutusohjaus ja Oulun seudun Nuorisoasuntoyhdistykseltä eli OsNalta asumisohjaus ja asunto, Kurvi kertoo.

Oulussa asunnottomuuden syyt ovat erilaiset kuin muissa isoissa kaupungeissa, joissa asuntojen puute on yleinen ongelma. Oulussa on vapaita asuntoja, mutta esimerkiksi talousongelmat, aikaisempi asumishistoria tai päihteiden käyttö vaikeuttavat asunnon saamista. Asunnottomuuden taustalla voi olla myös sosiaalisia tai mielenterveysongelmia.

– Oulun katukuvassa asunnottomat eivät juuri näy, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.

Nuorten päihteiden käyttö on nousussa ja se alkaa jossain vaiheessa

väistämättä näkyä katukuvassa, Kurvi huomauttaa.

Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 7 107 yksinelävää asunnotonta ja 427 asunnotonta perhettä. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden ajan asunnoton tai joka on ollut kolmen viime vuoden ajan toistuvasti asunnotta.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman johtamisesta ja koordinoinnista Suomessa vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kanssa.

– Paavo-hankkeella olemme saaneet vähennettyä asunnottomuutta Oulussa, toteaa Kurvi tyytyväisenä.

29

Lähdetkö kaamosvaellukselle?

teksti KAARINA KOKKONEN kuvat TOMMI MUSTAKANGAS, KAARINA KOKKONEN

Ai minne? Kaamosvaellukselle Lappiin. Pohjolakoti täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja on ajateltu vaeltaakin sen kunniaksi. Kohteena on Pöyrisjärven erämaa Enontekiöllä, aivan pohjoisessa. Siellä yövytään autio- ja varaustuvassa. Joo, minä lähden!

H

yvin helposti Pohjolakodin nuorten ja aikuisten keskuudesta löytyi 11 hengen ryhmä, joka halusi yhdessä kokea jotain aivan uutta. Muutamien kokeneiden vaeltajien kanssa starttasi lokakuun viimeisellä viikolla joukko ensikertalaisia rinkankantajia, jotka innosta puhkuen lähtivät taivaltamaan pikkupakkasessa kohti tarunhohtoista hiekkadyynien ympäröimää Pöyrisjärveä.

Nuoret tiesivät ennakkoon ettei tulevassa asumuksessa ole sähköä, ei suihkua eikä sisävessaa. He tiesivät myös, että jokainen kantaa itse tarvitsemansa muonat, vaatteet ja muut tykötarpeensa. Ennakkovalmentautumiseen kuului tieto siitä, että erämaassa liikutaan erämaan ehdoilla. Säätila saattaa muuttua hetkessä ja kaveria ei saa jättää yksin.

30

Maisemat kuin sadusta Olin innoissani. Kaikilla oli iloinen mieli ja yhteishenki oli hyvä ja kaikki viihtyivät kaikkien seurassa. Matka tuntui kävellen pitkältä ja rinkka painoi selässä ilkeästi. Mutta silti vaeltaminen tuntui hyvältä ja maisemat olivat upeita – lähdössä pääsimme todistamaan auringonnousua. Käveltiin 17 kilometriä ja pidettiin neljä taukoa – kamerat lauloivat kyllä useamman kerran! Vajaan kilometrin päässä mökistä olin jo ihan väsynyt ja varma etten enää jaksaisi.

Lauleskelin kovaan ääneen ja sitten ihailin taas maisemia. Ei ollut mitään puita. Oli tuntureita ja useita järviä. Ja välillä näkyi Norjan vuoret.

Näkyi niin kauas.

Kylmä mökki lämpeni nopeasti. Järvestä

Melkein perillä.

saatiin vettä – ja niin kaffet pian jo kiehui kaminan päällä. Iltanuotio kirkkaan tähtitaivaan alla houkutteli koko porukan makkaran, soijanakkojen ja vaahtokarkkien paistoon. Nuotiolla vaihtuivat matkan kuulumiset ja samalla vertailtiin kehossa kipeytyneiden paikkojen määriä. Ja kokemuksia siitä, miltä rinkka selässä tuntui.

Nettikukkulalta yhteydet kotiin Nuoret olivat kantaneet erämaahan kappaleen nykyaikaa: nettiyhteyksillä varustettuja puhelimia ja laturin, jolla voi ladata puhelimen 10 kertaa. Noin 1,5 kilometrin päässä autiotuvasta löytyi paikka, minkä nuoret nimittivät Nettikukkulaksi.

Nettikukkulalta saimme yhteyden chateissa ystäviimme ja vanhempiimme. Siellä käytiin iltalenkillä! Sekin oli hienoa ja tunnelmallista.

Otsalamput valaisivat taivalta. Pimeää oli jo ennen viittä. Me käytiin siellä yksin ja porukalla.

Hei, mitä tehdään huomenna? Kävelläänkö me joka päivä 17 km?

Pöyrisjärven olympialaiset ´Huomenna´ järjestäydyttiin usean lajin leiriolympialaisiin, jossa tytöillä ja pojilla oli omat joukkueet. Tietokilpailuja oli kahtena iltana ja muut lajit kisattiin ulkona päivän aikana. Osa

Nettikukkulalta saatiin yhteydet kotiin ja kavereihin.

lajeista lisäsi kisailijoiden retkeilyyn liittyviä tietotaitoja: kuten veden keitto trangialla, välimatkan ja ilmansuuntien määrittäminen luonnossa sekä kartan käyttäminen. Kilpailuja ryhmähenkeä testattiin Jäätyneen Kallon Mölökyssä sekä Halkoviestissä, missä tuli saada aikaiseksi pystyssä pysyvä mahdollisimman korkea halkopino. Ja niinhän siinä kävi, että poikien joukkue voitti leirikisan puolikkaalla pisteellä.

Rinkat täyttyivät uusilla kokemuksilla Vaellus takaisin Näkkälään sujui mallikkaasti.

Kirkas matalalta paistava aurinko, viima tunturissa ja keventyneet rinkat nopeuttivat matkan tekoa. Taivaltajat olivat näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväisiä.

Olen kiitollinen mahdollisuudestani osallistua näin harvinaiseen ja erityiseen tapahtumaan. Retki oli mieleen painuva ja kokemuksellinen tilaisuus. Parastahan retkessä oli tuoreet lätyt, sekä meidän poikien ylivoimainen voitto.

Oli kaiken kaikkiaan mukava reissu. Menisin uudelleen melkein milloin tahansa! Olihan se inhottavaa, kun ei ollut oikeaa vessaa eikä suihkua. Ja hyskässä asui hiiriä - mutta silti minä lähtisin uudelleen! Harmittaa, kun pojat voitti olympialaiset, mutta reissu oli hyvä ja lähtisin todellakin uudelleen.

31

Varjomaailma.fi – apua ja vertaistukea virtuaalisesti kädestä pitäen

teksti KOKO HUBARA

Varjomaailma.fi on paikka nuorille, jotka kokevat huolta ja haittoja läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä.

E

rilaiset tutkimukset tietävät kertoa, että noin joka neljäs 12–18-vuotias suomalaisnuori kokee haittoja aikuisten juomisesta.

Näitä haittoja ovat esimerkiksi riidat kotona ja häpeän sekä pelon tunteet.

Ulkopuolisille on vaikea puhua, sillä aihe on arka ja omaa perhettä halutaan suojella loppuun saakka. Omat vanhemmat ovat niitä kaikista rakkaimpia ihmisiä, vaikka käyttäytyisivätkin huonosti.

Varjomaailmaan on helppo tulla, koska siellä toimitaan anonyymisti, nimimerkin turvin. Nuoret saavat 32

ihan itse määritellä, mikä määrä alkoholia tai minkälainen humalakäyttäytyminen on heidän mielestään vahingollista, ja ihan kaikista tunteista saa puhua ja mitä tahansa kysyä.

Verkkosivuston käyttäjiksi on rekisteröitynyt vuosien varrella tuhansia nuoria, joista satoja on autettu henkilökohtaisesti eri kanavia pitkin. Jokaisen tilanne kartoitetaan ja jokainen saa juuri itselle räätälöityä palveluohjausta ja arkista tukea.

Varjomaailma.fi-sivusto koostuu erilaisista nettipalvelupoluista ja kanavista, joista nuori valitsee itselle

luontevimman. Kaikkia pitkin nuoren tavoittaa sama viesti: vaikka aikuisen, usein vanhemman, juomisen vähentäminen tai lopettaminen ei olekaan nuoren käsissä, oma hyvinvointi on. Kaikilla on oikeus hyvään oloon, apuun ja turvaan.

Aikuinen läsnä kaikissa kanavissa Nuori voi itse valita, mitä kautta – puhelimella, tabletilla vai tietokoneella – hän on yhteydessä Varjomaailmaan, ja haluaako hän tulla

sivustolle vai jutella esimerkiksi somessa.

Varjomaailmassa on läsnä luotettava aikuinen vuoden jokaisena arkipäivänä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, kuten sosiaalityöntekijät, sosionomit ja sairaanhoitajat, vastaavat korkeintaan parin päivän viiveellä kysymyksiin, neuvovat eteenpäin kasvokkaisten palveluiden viidakossa ja jakavat tietoa. ”Varjofoorumilla” eli sivuston keskustelualueella toimii sekä kaikille avoin keskustelufoorumi että Varjomaailman ”kruununjalokivi”, suljetut, ammattilaisten ohjaamat nettivertaisryhmät. Molemmissa on mahdollisuus jakaa omat kokemuksensa muiden samassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa ja saada palveluohjausta sekä tsemppiä ammattilaiselta.

Suljetut nettiryhmät ovat koko maailman mittakaavassa uniikki konsepti: kolme kuukautta kerrallaan kestävä, lastensuojelun sosiaalityön menetelmiin, erityisesti lastensuojelutarpeen arvioinnin keinoihin nojaava kokonaisuus, johon osallistuu kerrallaan kymmenkunta

nuorta. Ryhmissä keskitytään tilannekartoitukseen, tunteiden sanoittamiseen ja palveluohjaukseen anonyymisti mutta lastensuojelulain puitteissa.

Lastensuojelulaki velvoittaa myös nettiauttajaa Käytännössä toiminta on ammattimaista, ja lastensuojelulaki velvoittaa työntekijöitä viemään lastensuojelullisen huolensa eteenpäin.

Anonymiteetti ei ole este lapsen auttamiselle tai hänen etunsa toteutumiselle, ja mahdolliset lastensuojeluilmoitukset tehdään yhdessä nuoren kanssa ja häntä tukien. Ryhmät ovat tavoitteellisia ja jokaisen nuoren kohdalla pyritään varmistamaan, että hän saa ryhmän loppuun mennessä tarvitsemansa avun ja huolenpidon ”tosielämässään”.

Mikäli nuori ei halua tai jaksa jutella muiden kanssa, hänellä on käytettävissään myös täysin anonyymi neuvontapalvelu eli ”Varjoneuvonta”. Sitä kautta nuori voi ottaa nimettömänä yhteyttä Varjomaailman ammattilaisiin missä

tahansa mieltään painavassa asiassa, ja hän saa sitä kautta mahdollisimman sopivan asiantuntijan vastauksen ja neuvoja. Aina saa myös laittaa sähköpostia tai inbox-viestiä Varjomaailman aikuisille.

Varjomaailman uusin aluevaltaus on some. Ammatilaiset päivystävät ask.fm:ssä, twitterissä, instagramissa ja facebookissa, missä pyörii myös täysikäisten nuorten oma vertaistukiryhmä.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on ylläpitänyt Varjomaailma.fi-verkkopalvelua vuodesta 2008 lähtien.

Seuraava suljettu, ammattilaisten ohjaama nettiryhmä alkaa alkuvuodesta 2016.

Lisätietoja: varjomaailma.fi/ nettiryhmat.

33

Mietteitä pöydän takaa Nuorten Ystävien toiminta laajentuu ja monipuolistuu loppuvuoden aikana. Uutta toimintaa olemme avanneet Turkuun uudella tehostetun palveluasumisen VillaKapteenin yksiköllä. Tämän myötä meillä on Turussa monipuolista palvelutarjontaa vammaisten asumispalveluista aina lasten perhehoitoon sekä vaikuttavia avopalveluja nuorten ja nuorten aikuisten elämän eteenpäin viemiseen. Työntekijöitä meillä on siellä kymmeniä. Tavoitteemme on luoda näille kaupunkikeskuspaikkakunnille monipuolista toimintaa. Turku on tästä hyvä esimerkki. Palvelutarjotin vaihtuu ja täydentyy seutukunnan tarpeiden mukaan.

Helmikuussa avattavan Vantaan uuden yksikön, VillaVantaan, myötä vahvistamme palvelutarjontaamme myös pääkaupunkiseudulla.

Nuorten Ystävien laaja toiminta Rovaniemellä on oiva esimerkki järjestökonsernin sisäisestä yhdessä tekemisestä. Yhdistyksen klubitalo Roihulan ja Ohjaamo-toiminnan sekä palveluyhtiön palvelukeskus Hiekkarinteen sijaishuoltopalvelujen myötä olemme merkittävä yhteistyökumppani Rovaniemen kaupungille ja monille Lapin kunnille. Yhteisten voimavarojen keskittäminen on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi.

Parin vuoden aikana olen säännönmukaisesti kommentoinut soteuudistusta sen suuren merkityksen vuoksi ja kaipaillut siihen ratkaisua.

Uskaltaisinko jo nyt ennakoida, että tällä sote-perusratkaisulla saadaan hyvää aikaiseksi, kun palvelujen rakenteita, tarjontaa ja saatavuutta voidaan muuttaa. Tämä on väistämätön päätelmä, kun katsoo päivittäin ammatikseen ison yrityksen näkökulmasta sosiaali- ja osin myös terveyspalveluja.

Muutosta kuitenkin tarvitaan; esimerkkinä voi mainita kilpailutukset, toiminta yli kuntarajojen, palveluketjut, yritys-

ten välinen yhteistyö jne. Julkisessa keskustelussa on perustellusti nostettu huoli siitä, että eihän sotea vain tehdä pelkästään terveysnäkökulma edellä. Ei voi olla korostamatta sosiaalipuolen tärkeyttä, ihminen voi olla ”lääkärinäkökulmasta” terve, mutta hoitamattomat sosiaaliset ongelmat johtavat ajan myötä terveysongelmiin.

”Yhteiskuntaamme koettelee nyt uusi mullistus, kun pakolaisvirta Suomeen on kasvanut uusiin mittoihin.”

Tämä lause on suora lainaus edellisen lehden kirjoitukseni loppuosasta parin kuukauden takaa. Tuolloin pohdin siinä ajankohdassa yleisesti Suomeen syntynyttä uutta tilannetta ja peräänkuulutin auttamisen asennetta tietämättä, mitä kaikkea tapahtuu alkutalveen tultaessa. Lehden ilmestyessä olemme avanneet Kuusamoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin. Nuorten Ystävien toiminnan perusta on aina ollut yhteiskunnan marginaalissa olevien ihmisten auttaminen. Haluamme tarjota turvallisen kasvuympäristön myös pakolaislapsille, jotka ovat maassa ilman vanhempiaan tai muita läheisiään. Tätä kirjoittaessa marraskuun viimeisenä tiistaina kuulemme ikävät uutiset Kempeleestä. Tässäkin tilanteessa valitsemme välittämisen ja auttamisen tien.

Tämä kolumni on mieluista lopettaa Nuorten Ystävien henkilöstöpäivien muisteluun alkusyksyltä.

Nämä joka toinen vuosi pidettävät koko yhteisön päivät kokosivat runsaat 300 nuorten ystävää Oulujokivarteen kahteen eri tilaisuuteen. Oli unohtumaton kokemus olla mukana tämän vuoden PopUp-koulu teemalla toteutetussa ohjelmassa, jossa Nuorten Ystävien ammattilaiset olivat opettajina ja jakoivat osaamistaan omalle väelle. Päivän ohjelma päättyi ”vaihda vapaalle -asentoon”, jossa siinäkin omat musikantit virittävät tunnelman yhteiseen ilon fiilikseen. Tälläkin foorumilla voi oululaisittain sanoa, että Nuorten Ystävillä on hyvä porukka hommissa.

Näillä mietteillä kohti joulua ja uutta vuotta 2016.

Rauhaista pyhien aikaa ja hyvää uutta vuotta!

REIJO MOILANEN

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

34

ePassi_ilmoitus_165x128mm_2014_11_c.indd 1

11/27/14 11:29 AM

Suorat lennot 2016 Oulusta Välimeren aurinkoon:

TURKIN 7 KIEHTOVAA KOHDETTA ENNAKKOALE JOPA e

100 /henkilö

Turkin turkoosi “Riviera”

Alanya, Antalya, Belek, Kemer ja Side Lennot suoraan Oulusta ajalla 6.3.-12.6. sekä syksyllä 11.9.-30.10.

Lisäksi syyslomalento 23.10. Bodrumiin, kohteena myös perinteikäs Marmaris.

Helsingistä: Turkki alk. 359e Tunisia alk. 429e Kreetalle touko-

P. (09) 68 99 88 77 ma-pe 9-21, la-su 10-19

siellä missä aurinko paistaa!

lokakuussa

Alanya alk. 429e Antalya alk. 519e Bodrum alk. 579e Kemer alk. 539e Marmaris alk. 589e Side alk. 439e

Kauden edullisin hinta Oulusta, 2hhuone, 1 vko. Yksin matkustavalle 1h-huonelisä, ennakkoetu huomioitu.

ILMAN PALVELUMAKSUA 24H

detur.fi PARHAAT TARJOUKSET NETISTÄ!

35

teksti MIKKO SILVOLA

Kalakerholaiset Norjanmerellä Pohjolakodin peruskoulun, Pohjolan koulun, kalakerholaiset toteuttivat alkusyksystä pitkäaikaisen haaveensa päästä kalaan kunnon kalavesille Pohjois-Norjaan. Viikon mittaiseen retkeen mahtui monenlaista nähtävää ja koettavaa. Jokainen sai kalaa, ja vieläpä sellaisia, joita ei koskaan aikaisemmin ole virvelinsä nokkaan saanut. Myös kalaennätykset voitiin lähes jokaisen nuoren kohdalla kirjata uusiksi. Vaikka kelit olivat jo melko tuuliset ja sateiset, eivät Norjan huikeat vuoret ja vuonot jättäneet ketään kylmäksi.

Majapaikkamme Crazy Cod Camp oli Arnóyan saarella sijaitsevassa Laukslettan kylässä. Oppaanamme toimi Pohjolan koulun entinen oppilas Lauri Maalismaa, joka on vieraillut samaisella saarella useampaan kertaan suoritettuaan siellä kalatalouden opintoihin liittyvän työharjoittelujakson.

Vaikka jo ensimmäisenä kalastuspäivänä jokainen sai narrattua use-

amman turskan tai sein, jäi nälkää ja intoa kalastamiseen vielä muillekin päiville. Pojat olivat lähtiessään rehvakkaasti luvanneet tuoda tuliaisina Pohjolakodille 200 kg ruijanpallaksen, jollaisia he olivat kuulleet kalastajien pyydyksiin tarttuneen.

Tuulisimpina päivinä pysyttelimme maalla saaren muihin kyliin ja paikkoihin tutustuen. Kävimme myös patikoimassa parin kilometrin päässä vuorten solassa sijaitsevilla kirkasvetisillä järvillä, jossa narrasimme taimenta ja rautua hieman keveämmillä kalastusvälineillä. Järvellä kala ei napannut, mutta merestä kaloja tuli senkin edestä. Saaliskirjoon kuului turskan ja sein lisäksi muutama makrilli ja kolja.

Vaikka ruijanpallas jäikin tällä reissulla saamatta, tarjosi Norjanmeri jokaiselle kalastajalle ikimuistoisia kokemuksia erikoisine kaloineen ja mahtavine maisemineen.

Georg Waenerberg rahaston apurahat jaettiin Nuorten Ystävät on myöntänyt Georg Waenerberg rahaston apurahoja Pohjolakodin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi erityisesti lastensuojeluun kohdistuvaan tutkimustyöhön. Jaettava summa oli 3000 euroa.

Apurahat myönnettiin Johanna Hedmanille väitöskirjatutkimukseen ”Onnistuminen lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyössä - monitoimijuus järjestelmä- ja kokemustasolla” sekä Mira Schroderukselle väitöskirjatutkimukseen ”Lapsen etu perhehoidossa - vertaileva tutkimus Suomen, Kalifornian ja Saksan perhehoidon tavoitteiden, ammatillisten käytäntöjen, sosiaalityöntekijöiden mielipiteen ja säädöksien yhteensopivuudesta työskenneltäessä lapsen edun hyväksi.

Apurahoja haki kuusi tutkijaa. Georg Waenerberg rahastosta myönnettävät apurahat on tarkoitettu nuorille tutkijoille, joiden opinnäyte-, tutkimus- tai selvitystyö käsittelee tai opintomatka koskee lastensuojelu-, vammais-, mielenterveys-, päihde- tai muuta sosiaalityötä.

36

Nuorten Ystävät ry sai tunnustusta Oulun Historiaseura on myöntänyt vuosittaisen Olaus Magnus –palkinnon Nuorten Ystävät ry:lle. Palkinto jaetaan historian tutkimuksen ja harrastuksen edistämistä PohjoisSuomessa.

Syksyllä 1907 perustettu Nuorten Ystävät ry on yksi vanhimpia edelleen toimivia lastensuojelu- ja sosiaalialan järjestöjä. Poikkeuksellista moniin järjestöihin ja yrityksiin verrattuna on ollut Nuorten Ystävien pyrkimys vaalia kulttuuria ja omaa historiaansa, mistä tuorein osoitus on 100-vuotiaasta Pohjolakodista koottu haastattelukirja.

– Tämän ansiosta järjestön työ Oulussa, Muhoksella ja valtakunnallisestikin tunnetaan hyvin. Nuorten Ystävät on osa oululaisuutta, todetaan Historiaseuran palkintoperusteluissa.

Yhdistyksen lukuisten työalojen arkistoja on ylläpidetty mallikelpoisella tavalla. Esimerkiksi Pohjolakodin laaja arkisto on tutkijoiden hyödynnettävissä Oulun maakunta-arkistossa.

Palkinto jaettiin 6.10. Oulussa.

Ystäviltä kuultua

Arjen pelastajat antaa atk-ohjausta ikäihmisille Nuoret ja ikäihmiset kohtaavat tästä syksystä alkaen atk-ohjauksen parissa Nuorten Ystävien klubitalo Tönärillä Kajaanissa.

Tönäri järjestää Kainuussa kehitettyyn ”Arjen pelastajat” –konseptiin kuuluvan ikäihmisten atk-kurssin, jolla opiskellaan tietokoneen peruskäyttöä alkeista lähtien.

Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat perustaitojen lisäksi mm. internet ja sosiaalinen media, kuvan- ja tekstinkäsittely sekä tietoturvallisuus.

Kurssilaiset kertovat saaneensa paljon uutta tietoa ja taitoja. Ryhmässä mukana olo antaa myös sisältöä arkeen ja mahdollisuuden tavata muita.

– Enpä arvannut, miten hauskaa tämä opettelu on, sanoo

kurssin seniori Alli, 91 v, jolle tietokoneen käsittely on aivan uusi kokemus.

– Tytär sanoi, että sinun ei tarvitse tänään oppia muuta kuin avaamaan tietokone ja kirjoittamaan nimesi. Mutta minähän osasin kirjoittaa osoitteenikin! On mielenkiintoista saada tietää, mitä kaikkea tietokoneella voi tehdä, Alli toteaa.

Kurssin ohjaajina toimivat klubitalon jäsenet. Ohjaajia yhdistää halu auttaa muita ja oppia samalla itsekin uusia asioita.

– Olen huomannut, että osaan opettaa. Onnistuminen ja kurssilaisten kiittävä palaute on lujittanut itseluottamusta. Lisäksi kurssin suunnittelu ja toteutus antavat tekemistä arkeen, sanoo Tönärin jäsen Ville.

Mahiksen nuoret keppostelivat Pyhäinpäivän aattona Muhoksen kylillä saattoi nähdä outoja näkyjä. Valmennuspaja Mahiksen nuoret järjestivät hyvänmielen Halloween-juhlan, jossa pukukoodi oli vapaa mutta pakollinen. Mitä erinäisimmissä asuissa nuoret keppostelivat hieman muhoslaisille kauppiaillekin.

– Osa taisi niin säikähtää, että tuli karkkia, vaikka kepposta tarjottiin. Apteekista saimme jopa rasvatuubin. Varmaan siksi, että saisimme naamamme puhtaiksi, olihan meillä melkoiset maskit naamassa.

Kävimme myös pankissa ja virkailijoiden suureksi helpotukseksi huusimme ”Karkki vai kepponen!”, emmekä suinkaan tavanomaista pelättyä lausetta: ”Tämä on ryöstö!”, nuoret nauravat.

Yhtenä Halloweenin kohokohtana oli nuorten yhdessä esittämä Thriller-tanssiesitys, jonka vetäjänä toimi Muhoksen kunnan etsivä nuorisotyöntekijä Minna. Kauhujen juhla päättyi leffahetkeen.

– Päivä sujui aikalailla odotusten mukaisesti, sillä olimmehan yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet Halloween-juhlan. Ajatuksena on järjestää juhlat jatkossakin ja ehkä ensi vuonna keppostelemme Muhoksen kylällä hieman laajemmin, nuoret kertovat virnuillen.

Nimityksiä Nuorten Ystävillä AULI JAATINEN aloitti 19.10.2015 tehostetun palveluasumisen yksikkö VillaKarelian vastaavana ohjaajana Imatralla. Aikaisemmin Jaatinen on toiminut Helsingin kaupungilla sosiaalityöntekijänä, lastenvalvojana ja sosiaaliohjaajana.

37

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 3 sijaishuollon yksikköä tai perhekotia. Rovaniemi, Tornio ja Kemijärvi »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Palveluyksiköt: Muhos, Imatra, Turku ja Vantaa (2/2016) »» Sijaishuolto »» Asumispalvelut »» Työ- ja päivätoiminnat »» Opetus

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja Oulun lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut »» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoaa Polokkaperhekuntoutus Muhoksella. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien

38

yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen

»» Nuorten Ystävien Klubitalotoiminnassa luodaan osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tukevia yksilöllisiä jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Talot edistävät osallisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tehdä työtä Klubitalolla tai tavallisella työpaikalla. »» Valmennuspajat Muhoksella tukevat nuoria, nuoria aikuisia ja työelämän ulkopuolella olevia aikuisia kohti työelämää ja opintoja. »» Työetsivä-hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 422 Avopalvelut p. 044 7341 532 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 775 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 759

Avopalvelut

»» Avopalvelut tukevat lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa siten, että arki sujuu mahdollisimman hyvin.

Tavoitteena on, että asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy ja sairaala/ laitoshoitoon tai perheen ulkopuoliseen sijoitukseen joudutaan turvautumaan mahdollisimman harvoin. »» Varmistamme muutoksen siirtymisen arkeen työskentelemällä lasten, nuorten ja aikuisten omissa toimintaympäristöissä. »» Palvelut toteutetaan joko työpari/ yksilötyöskentelynä tai ryhmämuotoisena toimintana.

Kemijärvi Rovaniemi Kuusamo

Tornio Oulu Muhos

Kajaani Iisalmi Seinäjoki Jyväskylä Tampere Turku

Imatra

Vantaa Helsinki

www.nuortenystavat.fi

LAHJOITA! Nuorten Ystävät ottaa vastaan lahjoituksia. Lahjoitusten tuotoilla autamme heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä kansalaisjärjestötoimintamme ja auttamistyömme kautta.

Kerätyt varat käytetään lastensuojelun, vammaispalveluiden, mielenterveys- tai päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten ja heidän omaistensa hyvinvointia parantavaan toimintaan.

Lahjoitustili: Nordea FI13 1107 3000 6608 07

Rahankeräysluvan saaja: Nuorten Ystävät ry Rahankeräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus

Rahankeräysluvan numero ja myöntämispäivä: 2020/2013/5145, 28.4.2014 Toimeenpanoaika- ja alue: 28.4.2014 - 27.4.2016, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta

Saatko lehden?

Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho p. 044 7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi LEIKKAA JA POSTITA

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti

39

Tue junioriurheilua yhdessä Arinan kanssa Osuuskauppa Arina tukee pohjoissuomalaisten lasten ja nuorten harrastustoimintaa Kannustajat-yhteistyöllä.

Arinan omistajat voivat osallistua juniori- ja nuorisoliikunnan tukemiseen liittymällä haluamansa seuran Kannustajaksi Omalla S-kanavalla osoitteessa s-kanava.fi/kirjaudu Seuralle maksettava Kannustajat-tukipotti määräytyy sen mukaan, kuinka paljon kukin seura kerää kannustajia ja kannustajat Bonusta. Seuran kannattaminen ei vähennä henkilökohtaisia Bonuksia, vaan kyseessä on seuroille maksettava lisätuki.

Lue lisää Arina.fi 40

Osuuskauppasi.