Nuorten Ystävät 2/2014 by Jarno Kinnunen

NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 2 • 2014

»» Perhelomittaja astuu vanhempien saappaisiin

»»Pienin askelin kohti suuria muutoksia

Tässä numerossa NUORTEN YSTÄVÄT 2 / 2014

s. 4

s. 8

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 f. (08) 5341 550 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

Usko ei loppunut missään vaiheessa

Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä Taitto Jarno Kinnunen

4 �� Pienin askelin kohti suuria muutoksia

Taittopohja Gasworks

8 �� Usko ei loppunut missään vaiheessa

16 ��Poweria väkivaltaa vastaan

s. 12

Arkea opettelemassa

22 �� Taikasauva -toiminta 24 �� Nuorten Ystävät käynnisti asumisvalmennuksen Keravalla

33 ��Nuotta-valmennuksesta itsevarmuutta ja onnistumisen kokemuksia

s. 24

Nuorten Ystävät käynnisti asumisvalmennuksen Keravalla

35 ��Sosiaalialan yhteistyön laaja-alainen kehittäjä 36 ��Henkilökohtaista tukea ja valmennusta vanhemmuuteen

s. 28

Perhelomittaja astuu vanhempien saappaisiin

Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 € Painos 4000 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

34 ��Mietteitä pöydän takaa

37 ��Ystäviltä kuultua

Kannen kuva Timo Heikkala

Lehden postituspäivät 2014 6.3 5.6 25.9 4.12

28 ��Perhelomittaja astuu vanhempien saappaisiin 32 ��Pohjolakodin nuoret isännöivät kansainvälisiä vieraita

Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen Toimitussihteeri Maria Elf

3 �� Pääkirjoitus: Kun varjot vievät kaiken huomion

12 ��Arkea opettelemassa

Päätoimittaja Arja Sutela

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaalija terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Pääkirjoitus

Kun varjot vievät kaiken huomion YK:n vammaissopimuksen mukaan kaikilla vammaisilla ihmisillä on samat oikeudet kuin muilla kansalaisilla. Heillä on oikeus liikkua ja valita asuinpaikkansa ja kansalaisuutensa. Heillä on oikeus valita missä, miten ja kenen kanssa he asuvat. Vammaisilla henkilöillä on oikeus saada yhdenvertaisesti tietoa, mikä voi edellyttää erityisiä apuvälineitä kommunikointiin ja viestien vastaanottamiseen. Vammaisilla henkilöillä on tarvittaessa oltava riittävä tuki osallistua päätöksentekoon ja valintoihin. Ympäristöstä tulee poistaa mahdollisimman monet liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet. Vammaisilla henkilöillä on samat oikeudet terveydenhuoltoon kuin muilla henkilöillä. Sen lisäksi heillä on oikeus niihin terveyspalveluihin, joita he vammansa vuoksi tarvitsevat. Vammaisilla ja muilla henkilöillä on samanlaiset oikeudet perustaa perhe ja saada lapsia. Vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä. Heillä on oltava samanlaiset työehdot ja –olot kuin muillakin työntekijöillä. Heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla on edistettävä. Vammaisilla lapsilla on oikeus käydä koulua. Inkluusio on uusin kehitysvaihe suomalaisessa koulujärjestelmässä. Se merkitsee yleis- ja erityisopetusluokkien sulauttamista toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi. Inkluusio -ajattelumallissa korostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Inkluusio on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa. Inkluusion nimissä vaaditaan periaatteessa kaikkien vammaisten lasten oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Erityisluokkasijoitusten tulisi olla vain harvinainen poikkeus. Vammaisten lasten yhdenvertaisen oppimisen mahdollistaminen edellyttää usein erityisvalmisteluja opetuksen järjestämiseksi. Nuorten Ystävien koulussa Muhoksella on lapsia ja nuoria, joiden kohdalla yhtenäisen luokkaopetuksen toteuttaminen ei ole lapsen edun mukaista. He ovat lapsia, joiden huomiokyvyn voi täysin viedä luokkatilan seinälle heijastuva varjo. Varjo täyttää ajatukset ja mielen siinä määrin, että opetukseen keskittyminen on mahdotonta. Heidän käyttäytymisensä voi olla ennakoimatonta. He ovat lapsia, joiden kehittyminen ja oppiminen mahdollistuu turvallisessa pienessä luokkayhteisössä, kokeneen erityisopettajan johdolla ja kärsivällisen, ammatillisen avustajan rinnalla. Käyttäen puhumiseen, ymmärtämisen edistämiseen ja kommunikoitiin kehitettyä välineistöä. Näiden lasten kohdalla inkluusio tarkoittaa parhaan mahdollisen erityistuen saamista. Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Kuvat, kalenteri ja tukiviittomat kommunikoinnin tukena

Pienin askelin kohti suuria muutoksia Nuorten Ystävien ylläpitämä peruskoulu Muhoksella tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä opetusta haastavasti käyttäytyville ja erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. Koulun vahvuutena on rakkaus erilaisuuteen ja vahva yhteistyö koulun, kodin ja Nuorten Ystävien asumispalvelujen kesken. teksti ja kuvat MINNA KORVA-PERÄMÄKI

uorten Ystävien koulussa erityisopettajana työskentelevä Kati Kähkönen kertoo, että erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen koulunkäynti voi olla yleisessä peruskoulussa haastavaa. Nuorten Ystävien koulu tarjoaa pienryhmäopetuksessa joustavaa, yksilöllistä ja toiminnallista opetusta. - Autismin kirjon lapsella voi olla haasteita muun muassa sosiaalisissa suhteissa, kommunikoinnin tuottamisessa ja asioiden ymmärtämisessä totuttuun tapaan. Kommunikaatiokeinon löytyessä, lapsi tulee usein paremmin ymmärretyksi ja haastava käyttäytyminen vähenee. Koulumme oppilaat tarvitsevat todella paljon intensiivistä tukea, selkeät struktuurit, ymmärtämistä ja toimivan kommunikointikeinon, sillä niiden turvin hän muodostaa sosiaalisia suhteita ja yhteyden koko ympäristöön, hän kuvailee.

Erityisopettaja Katrin Isojärvi esittelee, millaisia sosiaalisia tarinoita heillä käytetään. Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitetut keskustelut ovat kirjoitettuja ja piirrettyjä.

Kukaan ei ole erilainen Pienryhmää opettava Kähkönen kertoo, että Nuorten Ystävien koulussa panostetaan kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen eli kaikkien lasten piirteet ja ominaisuudet otetaan yksilöllisesti huomioon joka tilanteessa, olipa lapsi sitten koulussa, asumisyksikössä tai kotona. - Pyrimme yhteistyössä kaikkien lapsen kanssa toimivien aikuisten kesken säilyttämään samat toimintaperiaatteet ja -menetelmät, jotta lapsella olisi mahdollisimman toimiva arki. Panostamme jokaisen lapsen kohdalla tilanteiden ennakoitavuuteen, asioiden toistoihin ja siihen, että jokainen aamu aloitetaan aina puhtaalta pöydältä, hän painottaa. Oppilaat opiskelevat urakkaluontoisesti, ensin tehdään opettajan antama tehtävä ja sen jälkeen vapaavalintainen tehtävä. - Meillä lapselle annetaan mahdollisuus erehtyä ja yrittää aina uudestaan. Meillä ei kukaan myöskään ole erityinen, sillä me kaikki olemme erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia, hän tiivistää. Kähkönen kertoo, että Nuorten Ystävät tarjoaa opetusta esiopetusta lisäopetukseen saakka ja tällä hetkellä heillä on viisi opetusryhmää, joissa kussakin on 5-8 oppilasta. - Oppilaat voivat opiskella meillä muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Oppilaan tullessa kouluumme, arvioimme aina oppilaan tuentarpeen yksilöllisesti. Oppilaat opiskelevat erityisen tuen piirissä. Yleensä lapset ohjautuvat meille joko lastensuojelun tukitoimena tai kehitysvammapalveluiden kautta, hän lisää.

Kalenterin ja kuvien sanomaa Pienryhmässä työskentelevä erityisopettaja Katrin Isojärvi kertoo toimivansa tällä hetkellä lähinnä autismin kirjoon kuuluvien lasten kanssa, joille kalenterilla ja kuvakommunikoinnilla on suuri merkitys. - Teemme päivittäin useita yksilöllisiä sosiaalisia tarinoita kuvin ja selkokielellä tavallisista arjen toiminnoista ja muista tapahtumista, jotta oppilaat kykenisivät hahmottamaan ja 5

Nuorten Ystävien Muhoksen erityiskoulussa erityisopettajina työskentelevät Kati Kähkönen ja Katrin Isojärvi kertovat, että heidän tavoitteenaan on aina lapsen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, onnistumisen kokemukset, oman elämän hallinta ja mahdollisimman itsenäinen arjessa selviytyminen.

jäsentämään päiväohjelman mahdollisimman selkeästi. Emme aseta lapsille koskaan liian suuria haasteita, vaan lähestymme jokaista asiaa positiivisella asenteella ja myönteisen palautteen kautta. Mietimme myös kaikkien lapsen kanssa toimivien henkilöiden kesken hyvin tarkasti, mikä palaute toimii kunkin lapsen kohdalla parhaiten ja kuntouttavasti. Joskus paras palaute hyvin suoritetusta tehtävästä saattaa olla esimerkiksi karkki ja joskus taas toimii Asterix-sarjakuvan lukeminen ääneen tai saippuakuplien puhaltaminen. Meillä jokainen lapsi on oma ihana yksilönsä ja se mikä toimii toiselle, ei varmastikaan toimi toiselle, hän kuvailee pilke silmäkulmassa.

Aistihuone ja painopeitto Erityisopettaja Kähkönen kertoo, että heillä koko koulun henkilökunta pyrkii ottamaan huomioon jokaisen lapsen yksilölliset ominaisuudet, piirteet ja herkkyydet erilaisissa tilanteissa. - Koska osa meillä opiskelevista lapsista on aistiherkkiä, pyrimme huomioimaan esimerkiksi valoisuuden hämärtämällä valoja ja sulkemalla sälekaihtimia. Yleiset tilat koulussa on suunniteltu niin, että kaikki tarpeellinen ohjeistus on selkeästi esillä, mutta ympäristö 6

muutoin riisuttu turhista yksityiskohdista, hän kuvailee. Kähkönen lisää, että koulussa on tarjolla myös erilaisia tukitoimia ja toimintamalleja lapselle silloin, kun hänen toimintakykynsä ja olotilansa niitä vaatii. - Meillä haastavat tilanteet ratkaistaan helpottamalla oppilaan oloa muun muassa aistihuoneen harjoituksin, motoriikkahuoneen välinein, sekä painopeiton alla rentoutuen. Silloin kun lapsi kokee ylikuormitusta, hänen opetustaan kevennetään. Lapsen täytyy saada nollata tilanne ensin turvallisessa ympäristössä. Silloin kun lapsi on esimerkiksi opetustilanteessa levoton, on parasta, että hän siirtyy avustajan kanssa toiminnallisiin tehtäviin, vaikkapa ulos laskemaan puita, kiviä tai pilviä leikin ja toiminnan keinoin, hän lisää hymyillen.

Valoa tunnelin päässä Oulun naapurikunnasta kaksi vuotta sitten Aino-Maria tyttärelleen Nuorten Ystävien erityiskoulusta opetuspalvelut saanut Sirpa-äiti kertoo, että nyt hän näkee viimeinkin valoa tunnelin päässä. -Autistisen tyttäreni käydessä tavallista peruskoulua elämä koulun suhteen oli enemmän kuin haastavaa. Nyt kaksi vuotta myöhem-

Koulun oppilailla on käytössään runsaasti erilaisia kuvakommunikaatiomateriaaleja, jotta arjen toiminta olisi mahdollisimman selkeää.

min tyttäreni on oppinut kommunikoimaan paljon monipuolisemmin, minkä seurauksena myös aggressiivisuus ja turhautuminen on huomattavasti vähentynyt. Tyttäreni on oppinut erityiskoulussa ollessaan ystävystymään, solmimaan sosiaalisia suhteita ja pyytämään apua eri tilanteissa. Nyt kun tyttäreni on saanut oikeaa apua ja tukea, uskon, että hänellä tulee olemaan hyvä tulevaisuus. Tällä hetkellä haemme hänelle lisäopiskeluvuotta kunnan kustantamana, sillä tyttäreni ei ole aivan vielä valmis valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen Ammattiopisto Luovilla, Sirpa-äiti kuvailee.

Kokonaispalvelut kehittymisen tukena Nuorten Ystävien koulusta ja vammaispalveluiden asumisyksiköstä kokonaispalvelut Lassepojalleen saanut Mari-äiti kertoo olevansa enemmän kuin tyytyväinen poikansa saamaan apuun, tukeen ja opetukseen. - Meillä kävi hyvä tuuri, sillä kuulin näistä ostopalveluista poikani käydessä tavallista esikoulua toiseen kertaan hänen erityisopettajaltaan. Koska poikani on saanut asua ja opiskella hänelle oikeassa ympäristössä jo kuuden vuoden ajan, on hänen kehittymisensä parhaalla mahdollisella tasolla hänen omaan oppimistasoonsa nähden. Pojallani on niin sanotusti hyvätasoinen lapsuusajan autismi, joten hän kykenee tekemään ohjatusti muun muassa

Iloinen Lasse-poika viikonloppulomalla perheensä parissa.

kotitöitä ja luomaan sosiaalisia suhteita. Luonteeltaan avoin ja iloinen poikani asuu Nuorten Ystävien vammaispalvelujen asumisyksikössä Muhoksella, mutta lomailee kotona ja käy kouluaikana kotona joka toinen viikonloppu. Tänään onkin perjantai ja pian Lasse tulee pihaan taksilla. Poikani tykkää olla kotona ja nauttii muun muassa kanien hoidosta, leipomisesta, sekä pleikkarin pelaamisesta isoveljensä kanssa, Mari-äiti lisää lämmin hymy huulillaan.

Usko ei loppunut missään vaiheessa Kyllösen Juha sai aikanaan kaiken sen tuen ja avun mitä hän tarvitsi. Nyt Juha hyödyntää kokemuksiaan ja jakaa osaamistaan niille, jotka sitä nyt tarvitsevat. teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

uorten Ystävien Oulussa sijaitsevassa klubitalo Pönkässä ATK-ohjaaja Juha Kyllönen on työn touhussa heti aamusta, sillä alkamassa on kuvankäsittelykurssi. - Huomenta vaan kaikille ja tervetuloa taas opettelemaan kuvankäsittelyä. Aukastaanpa konneet ja laitteet niin alotellaan. Tänään jatketaan sitten siitä mihin viime viikolla jäätiin, Juha valottaa aamupäivän ohjelmaa innokkaille kurssilaisille. Nuorten Ystävien klubitaloissa luodaan osatyökykyisille ihmisille polkuja avoimille työmarkkinoille ja tarjotaan mielekästä tekemistä arkeen. Juha on työskennellyt Pönkässä siitä lähtien, kun klubitalon toiminta käynnistettiin kaksi vuotta sitten. - Täällä tehdään juuri sitä, millä edistetään eri syistä osatyökykyisten ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Vaikka sulla on joku sairaus tai vamma niin ei se saisi olla ylittämätön este vaikkapa työpaikan saamiselle. Täällä klubitalolla me tehdään töitä sen eteen, että meidän jäsenillä olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä oikeisiin palkkatöihin, Juha valottaa. Ja Juha todellakin tietää mistä puhuu, sillä mies on kulkenut pitkän ja kivisen tien löytääkseen oman paikkansa työelämästä. Diplomiinsinöörin koulutus ja työpaikka eivät ole tulleet Juhalle helpolla, sillä sairastuminen parikymppisenä insinööriopiskelijana teki pari ylimääräistä mutkaa tulevaisuudensuunnitelmiin.

Pitkät vuodet Muutaman vuoden yliopisto-opintojen jälkeen Juha alkoi kärsiä mielenterveysongelmista. Kaikki oli siihen asti mennyt paremmin kuin hyvin. Opinnot edistyivät vauhdilla ja alan töitäkin mies

teki tiiviisti opintojen ohessa. Sairastumisen ensioireet verottivat kuitenkin voimia ja työt oli pakko lopettaa ja keskittää kaikki tarmo opintoihin. Juhan vanhemmatkin olivat huomanneet, että kaikki ei ole kunnossa ja he kannustivat Juhaa ottamaan yhteyttä mielenterveystoimistoon. Päättäväinen mies varasikin vanhempien rohkaisemana ajan psykologin juttusille. - Kävin siellä pitkään pari kertaa viikossa juttelemassa ja sain erinomaista hoitoa ja kannustusta eteenpäin vaikka tilanne ei alkanutkaan parantua. Koetin siinä vielä opiskellakin mutta eihän siitä mitään tullut ja opiskelut keskeytyivät. Kaiken lisäksi oli hiivatin yksinäistä, Juha muistelee. Puheliaana miehenä Juha kaipasi seuraa ja sosiaalisia kontakteja arkeen. Opintojen jatkaminenkin yliopistolla pyöri koko ajan mielessä vaikka kunto ei sitä mahdollistanut. Rytmiä arkeen alkoi löytyä, kun Juha pääsi Nuorten Ystävien Kintas-toiminnan piiriin. - Kun hoitava lääkäri Kintas-toimintaa ehdotti, niin innostuin heti. Päätin keskittyä täysillä kuntoutumiseen. Sain keskusteluapua, mielekästä tekemistä ja kavereita! Oma ohjaaja oli suuri apu kuntoutumisessa, kaveri joka katteli perään, kannusti eteenpäin ja potki persuuksille silloin kun sitä kaipasin, Juha muistelee hymyssä suin. Kaksi pitkää vuotta Juha työskenteli kovasti kuntoutumisensa eteen. Rinnalla kulkivat koko ajan Kintas-toiminta ja hoitava lääkäri. Hommat alkoivat pikkuhiljaa sujua ja sairaus taittua. - Kun psyyke alkoi parantua niin aloin huolehtia myös fysiikastani. Pudotin 35 lii9

Ei pidä luovuttaa jos vaikeuksia osuu kohdalle. Kyllä ne hommat hoituu.

kakiloa vuoden aikana ja ihan kotikonstein, Juha hörähtää. Helppo uskoa sillä, joka Juhan tuntee niin tietää hänen olevan päättäväinen ja määrätietoinen kaveri. - Kahden vuoden Kintas-jakson jälkeen palasin sitten opintojen pariin. Opinnot edistyivät suunnitellusti ja valmistuin diplomiinsinööriksi vuonna 2006. Pääsin töihin saman tien mutta reilun vuoden päästä hommat loppuivat YT-neuvottelujen lopputuloksena niin minulta kuin monelta muultakin siinä firmassa. Enpä silloin arvannut, että seuraavan työpaikan saan vasta neljän vuoden kuluttua, Juha kertoo. Juha ei jäänyt ihmettelemään tilannetta vaan haki koko ajan aktiivisesti oman alan töitä ympäri Suomea. Työhakemuksia suorastaan sinkoili avoimiin työpaikkoihin. - Pääsin kyllä haastatteluihin mutta en sitten koskaan tullut valituksi. En kuitenkaan missään vaiheessa lannistunut vaikka sitä työpaikkaa ei alkanut löytyä. Päätin pysyä aktiivisena, jotta mahikset työnsaantiin olisivat jatkossakin kunnossa. Työttömänä ollessaan Juha suoritti useita oman alansa työllisyyskoulutuksia. - Vaikka kuinka yritin niin mikään ei tuntunut auttavan. Töitä ei löytynyt. Ei sitten millään. 10

Kohtalo puuttuu peliin Insinööriksi valmistumisen aikoihin Juha soitti silloiselle Nuorten Ystävien pääsihteerille Marja Irjalalle kiittääkseen aikanaan Kintastoiminnasta saamastaan tuesta. - Halusin kertoa, että olen valmistunut yliopistosta ja sillä tavalla kiittää kaikesta tuesta mitä Nuorten Ystäviltä ja Kintas-toiminnasta sain. Juteltiin silloin Marjan kanssa kaikenlaista elämästä ja meille tulikin tavaksi aina silloin tällöin soitella ja jakaa kuulumisia puolin ja toisin. Kun Nuorten Ystävillä vuoden 2012 alussa suunniteltiin Oulun, Rovaniemen ja Kajaanin klubitalotoimintojen käynnistämistä RAY:n rahoituksella muisti Marja Irjala Juhan. - Marja oli minulle jo paljon aiemmin sanonut, että kyllä sinä Juha varmasti töitä löydät, kun olet noin paljon ponnistellut tulevaisuutesi eteen. En kyllä silloin arvannut, että tällä tavalla tämä ympyrä sulkeutuu, Juha naurahtaa. Maaliskuussa 2012 Klubitalo-hankkeen vetäjä Lea Nikula yllätti Juhan soitollaan ja kutsui hänet työhaastatteluun. - Se tuli ihan puun takaa ja odottamatta. Lea kertoi, että Oulun klubitalo Pönkässä olisi ATK-ohjaajan paikka auki ja siihen hommaan etsitään nyt osaajaa, joka tuntee toiminnan kohderyhmän. Hommahan meni kuin eloku-

Vapautumassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Oulussa, Jäälissä ja Kempeleessä. Tutustu tarjontaamme ja jätä hakemus:

Vapautuvat asunnot

vissa ja neljän tosi pitkän työttömänä vietetyn vuoden jälkeen pääsin töihin. Olihan se huipputunne!

Juha opastaa Tomi Kylmäahoa kuvankäsittelyn saloihin.

Kokemusasiantuntijuutta Työssään ATK-ohjaajana Juha jakaa osaamistaan koko klubitaloyhteisölle, niin jäsenille kuin muulle henkilökunnallekin. Kaikesta näkee, että Juha nauttii työstään. - Kyllä minä tästä nautin ihan oikeasti. Työskentely erilaisten ihmisten kanssa on rikkaus. On uskomatonta nähdä kuinka jäsenet innostuvat uuden oppimisesta ja saavat arkeensa mielekästä tekemistä. Tiedän omakohtaisesti kuinka haastavaa voi olla, kun ei ole juttukaveria eikä töitä tai paikkaa missä tavata ihmisiä, Juha toteaa. Juha ammentaa omistaa kokemuksistaan voimia niille, joilla usko omiin mahdollisuuksiin on koetuksella. - Minun tarinan opetus on siinä, että pitää muistaa että asiat eivät tapahdu hetkessä. Ja etenkin jos tulee mutkia matkaan kuten sairastumista tai muita ongelmia. Ei ne mutkat hetkessä suoristu, vaan pitää jaksaa yrittää ja luottaa vaan itseensä. Ei pidä luovuttaa jos vaikeuksia osuu kohdalle. Kyllä ne hommat hoituu, Juha muistuttaa. Juha on elävä esimerkki siitä, miten päättäväisyys ja oma motivaatio kantavat pitkälle. Juha muistuttaa, että yksin ei kannata taistella tuulimyllyjä vastaan vaan läheiset ihmiset kannattaa pitää lähellä vaikeinakin aikoina. - Vanhempieni tuki on ollut minulle erityisen merkittävää. Isot kiitokset isälle ja äidille, sillä totuushan on että ilman heitä mistään ei olisi tullut yhtään mitään. Uskon, että paras palkinto vanhemmilleni on nähdä, että minähän poika pärjään ja kuulun täysillä tähän yhteiskuntaan. Ja mitäpä Juhasta ovat mieltä meneillään

olevan kuvankäsittelykurssin osallistujat. - Kyllä tuo Juha on tosi hyvä hommassaan, se tietää kaikista tietokonehommista aivan älyttömän paljon. Vaikka mitä kysyisi, niin Juha osaa vastata sillä tavalla, että sen ymmärtää. Ja aina saa yksityisopetusta jos tarve vaatii, eräs kurssilaisista toteaa. Mutta tekee Juha Pönkässä muutakin kuin opastaa jäseniä tietokoneen käytön saloihin. Klubitaloideologian mukaan jokainen jäsen ja työntekijä osallistuu kaikkiin talon töihin. - Laitan ruokaa, tiskaan ja siivoan niin kuin muutkin talon ihmiset. Olen sataprosenttisesti käytännön ihminen vaikka insinööri olenkin. 11

teksti JARNO KINNUNEN kuvat JARNO KINNUNEN, STOCK.XCHNG

Arkea opettelemassa Maija on Polokka-perhekuntoutuksessa Muhoksella vahvistamassa vanhemmuuttaan ja opettelemassa turvallista ja päihteetöntä arkea.

aija on tyytyväinen viime kuukausien tapahtumiin, sillä nyt on ollut aikaa pysähtyä, rauhoittua ja jatkaa siitä mihin ensimmäisellä kerralla Polokassa jäätiin. Vuosi sitten Maija oli Polokassa koko perheen kanssa. - Tulimme tänne silloin perheenä, minä, mies ja tyttö. Perheen arki oli sekaisin päihteiden vuoksi ja tilanne oli se, että jos homma ei muutu niin tyttö otetaan huostaan. Yritin 12

silloin vakuutella kaikille ettei ongelmia ole. Sosiaalityöntekijät olivat onneksi toista mieltä ja järjestivät meidät silloin tänne perhekuntoutukseen, Maija kertoo. Neljän kuukauden jakso Polokassa selvensi Maijalle monta asiaa vaikka kaikki ei lopulta mennytkään suunnitelmien mukaan. - Jakson jälkeen kotona elämä palasi vanhoihin uomiin ja viime kesä ja syksy ei sitten mennytkään kovinkaan hyvin, Maija muistelee.

Korjaus– ja sisärakentamisen erikoisliike

Päihteet palasivat osaksi arkea ja parisuhdekin rakoili. Lopulta Maijan tyttö sijoitettiin pois kotoa. - Tein itseni kanssa silloin ensimmäisellä kerralla täällä ison työn ja omasta mielestä edistyin kovasti mutta en sitten kuitenkaan tarpeeksi. Se ei ihan riittänyt vaan homma jäi kesken, Maija kertoo. Tytön sijoitus herätti Maijan miettimään mitä hän tulevaisuudeltaan haluaa. Lopullisesti kuviot alkoivat kirkastua, kun Maija tuli raskaaksi. Kaksoset syntyvät loppukesästä. - Tajusin, että nyt on muutosta tapahduttava, sillä eihän näin voi jatkaa. Miehelläni oli tulossa tuomioita ja hänellä ei ollut muutosta elämään näkyvissä. Silloin päätin, että tästä pitää päästä irti. Ymmärsin, ettei yhteiselosta yksinkertaisesti tule mitään. Kun eropäätös oli tehty, tiesin etten selviä yksin, Maija sanoo.

Liike- ja asuinhuoneistojen sekä kiinteistöjen remontit luotettavasti ja ammattitaidolla. Kokonaisvaltaiseen palveluumme kuuluvat mm:  Vesieristykset (VTT-sertifikaatti)  LVIS-työt  Mahdollisuus kotitalousvähennykseen Ota yhteyttä: www.eskolaoy.fi p. 0400 583 769 / 0400 611 700 rakennuspalvelut@eskolaoy.fi

Opettelen arjen uudestaan ja haluan, että elämä lähtee etenemään. Takaisin Polokkaan Polokka-perhekuntoutus Muhoksella oli jo tuttu paikka ja sieltä Maija koki aiemmin saaneensa apua ja kannustusta, joten hän päätti, että sinne mennään takaisin jos sosiaalityöntekijät siihen suostuvat. - Otin itse ensin yhteyttä Polokkaan ja tiedustelin mahdollisuutta päästä takaisin. Halusin tänne sen vuoksi, että saisin rauhassa miettiä asioita ja pääsen pois kotoa. Päätöksen tekee kuitenkin kotikunnan sosiaalityöntekijä, joten minun piti saada vakuutettua sossu ja A-klinikka siitä, että tällä kertaa olen tosissaan. Ymmärrettävästi luottamus oli saanut kolauksen, kun en pitänyt sovituista jutuista kiinni aiemmin. Silti minuun vielä uskottiin, Maija kertoo kiitollisena. Maija sai viranomaiset vakuutettua omasta motivaatiostaan ja hän pääsikin tämän vuoden alussa takaisin Polokkaan. Tällä kertaa Maija on Polokassa yksin, sillä parisuhde on päättynyt. Tavoitteena kaikilla on, että tyttö voisi palata äidin luokse ja elämä alkaisi sujua kaksosten syntymän jälkeen. - Me kaikki täällä tehdään nyt kovasti töitä mahdollisen perheen yhdistämisen eteen. Kat13

POLOKKA-perhekuntoutus »» Vanhemmuuden arviointia, perhekuntoutusta, päihdekuntoutusta sekä avokuntoutusta lapsiperheille, joiden elämäntilanne on kriisiytynyt. »» Tavoitteena turvata lasten hyvinvointi sekä edistää perheen eheytymistä. »» Toiminnassa yhdistetään lastensuojelun ja perhetyön keinoja perheiden tukemiseksi. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin

sotaan, että vanhemmuus alkaa kantamaan. Viranomaiset ovat sitoutuneet tähän ja kyllä me kaikki uskomme Maijan onnistumiseen. Maijan omat teot puhuvat nyt puolestaan, kertoo Polokan vastaava perhekuntoutusohjaaja Minna-Riikka Miettinen.

Oikealla tiellä ollaan Maija on kiitollinen saamastaan uudesta mahdollisuudesta. Tällä kertaa hänellä on mahdollisuus olla Polokassa vuoden loppuun saakka. - Vanhemmuus ehti ensimmäisen jakson jälkeen kadota ja tarkoitus olisi sitä nyt vahvistaa. Opettelen arjen uudestaan ja haluan, että elämä lähtee etenemään. Silleen, että kaikki olisi normaalia. Ei enää päihteitä ja haluan saada tytön takaisin. Pitää myös hoitaa tätä omaa ongelmaa ja juttua. Huolehtia että edistyn. Se on tärkeintä, sillä se vaikuttaa lapseen ja syksyllä syntyviin kaksosiin, Maija miettii. Kuukaudet Polokassa ovatkin vahvistaneet vanhemmuutta. Yksilölliset keskustelut ohjaajien kanssa sekä vertaistuki muilta kuntoutujaperheiltä pönkittävät arkea. Polokassa jokai-

vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa. »» Perheet asuvat kuntoutuksen ajan Muhoksella Pohjolakodin palvelukeskuksen alueella sijaitsevissa asunnoissa. »» Perhekuntoutus voidaan toteuttaa myös kotiin tehtävänä avokuntoutuksena

sena arkipäivänä on ohjelmaa, joko ryhmiä tai yksilökeskusteluja. Viikonloput harjoitellaan arjen sujumista yksin tai lapsen kanssa. MinnaRiikka Miettinen kertookin, että Maija on edistynyt. - Sen näkee oikeastaan monella tapaa, että oikealla tiellä ollaan. Tyttökin on täällä Maijan kanssa pari päivää kerrallaan ja pikkulikastakin huomaa, että eteenpäin on menty, Miettinen toteaa tyytyväisenä.

Katse tulevaisuuteen Polokan toiminnoissa keskeistä on itsetunnon vahvistaminen ja luottamuksen kasvattaminen itseensä ja omaan vanhemmuuteen. Vanhoilla teoilla tai tekemättä jättämisillä ei ruoskita, vaan katse suunnattaan tulevaisuuteen. - Sudenkuopat pitää kuitenkin huomioida ja tunnistaa ettei tee samoja virheitä monta kertaa, Miettinen muistuttaa. Samaa mieltä on Maijakin ja seuraavien kuukausien suunnitelmat ovatkin jo kirkkaana mielessä. - Kun kaksoset syntyy, niin jään tänne Polokkaan pariksi kuukaudeksi ja katotaan miten kaikki lähtee menemään. Haen sitä, että olen vahvempi tämän jakson jälkeen. Kotijaksot ovat sitten hyvää harjoittelua. Ohjaajien kanssa tehdään hyvät suunnitelmat, joiden avulla selvitään viikonlopuista kotona. Kyllä se tästä lähtee, kun onnistumisia tulee, Maija kertoo luottavaisena. Viime kuukaudet ovat näyttäneet, että Maijalla on kova halu korjata asiat. Päihteet ovat jääneet ja arki kantaa. - Olen tajunnut, että yksin ei tartte nyt selvitä. Olen ottanut asiat rohkeasti puheeksi vaikka pelotti. Nyt vaan opetellaan sietämään arkea, Maija kertoo päättäväisenä. Maija ei esiinny jutussa omalla nimellään.

TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ �KOJA

RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA NUORTEN YSTÄVÄT RY:N HYVIÄ TEKOJA 1 353 000 EUROLLA.

Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.

POWERIA väkivaltaa vastaan

Sijaishuollon nuorilla on elämässään paljon enemmän väkivaltaa kuin muilla ikäisillään. Ja tyttöjen haavoittuvuus erilaisille väkivallan muodoille on koettu erityisen haasteelliseksi. Pohjolakodin nuoria koulutettiin keväällä väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen. teksti MARJO LAITALA kuvat MARJO LAITALA, STOCK.XCHNG

yhmä Nuorten Ystävien Pohjolakodin tyttöjä oli mukana Oulun yliopiston Nais- ja sukupuolentutkimuksen kehittämässä ja järjestämässä voimavarakoulutuksessa. Laitossijoituksessa Muhoksella olevat tytöt kokoontuivat kevään mittaan kerran viikossa Helena Parkkilan johdolla käsittelemään väkivaltaan, ennen kaikkea sukupuolistuneeseen väkivaltaan sekä seksuaalisuuteen ja tasaarvoon liittyviä teemoja. Helena on Nais- ja sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelija ja Kataloniasta johdetun, viiden Euroopan maan Empowering care -projektin tutkija. - Päällimmäinen tavoite on kartuttaa tietoa huostaan otettujen ja lastensuojeluyksiköissä asuvien tyttöjen kokemasta väkivallasta, 16

Helena kertoo. Mutta aivan yhtä tärkeä on tämä projektin käytännön tehtävä eli tytöille järjestetty koulutus, jolla pyrittiin antamaa eväitä kuinka suojella itseä ja vertaisia väkivallalta. Miksi juuri tämä kohderyhmä? - Monet heistä ovat todella haavoittuvia ja paljon väkivaltaa kokeneita. Huostaan otettu ja laitokseen sijoitettu tyttö voidaankin ajatella risteykseen, jossa yhtyvät niin sukupuoleen, ikään, laiminlyöntiin kuin syrjäytymiseenkin liittyvät riski.

Tutkitusti väkivaltaista Muutaman vuoden takainen tutkimus (Poliisiammattikorkeakoulu ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) suomalaisnuorten väkivaltako-

Eniten minua pohdituttaa se, että tytöt eivät välttämättä kokeneet itseensä kohdistuvaa väkivaltaa väärinkohteluna.

kemuksista kertoo lastensuojelulaitoksissa tai sijaisperheissä asuvien lasten ja nuorten muita ikätovereita karummista taustoista. Kun tutkimukseen haastatelluista alle 16-vuotiaista noin joka kolmas oli joutunut pahoinpitelyn, sen yrityksen vai väkivallalla uhkaamisen kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana, oli laitoksissa tai sijaisperheissä asuvista vastaavaa kokenut joka toinen. Nuorten Ystävien pitkäaikainen erityistyöntekijä Kaarina Kokkonen kertoo väkivaltakokemusten ilmenevän monin tavoin. - Kyllä koettu väkivalta näkyy meillä. Nuorten kokema väkivalta välittyy hänen historiansa kautta; se tulee vanhempien ja muun perheen kautta. Ja tietenkin se näkyy nuoren käyttäytymisessä, sekä hänen aiemmassa että nykyisessä toiminnassaan, toteaa Kaarina. Mainitun väkivaltatutkimuksen mukaan sijaishuollossa olevat tytöt kohtaavat selvästi enemmän väkivaltaa kuin pojat. Pohjolakodin erityistyöntekijä suree erityisesti väkivallan liittymistä seksuaalisiin kokemuksiin. - Kaikki tytöt eivät ikään kuin osaa suojata ja rajata kehoaan ja se voi sitten ilmetä, sanotaanko holtittomana seksuaalisena käyttäytymisenä. On kaiketi niin, että se puoli on monella vasta kehittymässä ja siksi toiminta poikkeaa aika paljon verrattuna muihin samanikäisiin, Kaarina pohtii. Juuri päättynyt voimavarakoulutus perustuu Helena Parkkilan samassa projektissa aiemmin sijaishuollossa tekemään tutkimukseen. Tutkimukseen haastateltiin 11:ta huostaan otettua tyttöä ja tulosten perusteella Helena jakaa osaksi Kaarina Kokkosen ajatukset. - Eniten minua pohdituttaa se, että tytöt eivät välttämättä kokeneet itseensä kohdistuvaa väkivaltaa väärinkohteluna. Huonoiten tunnistettiin henkinen väkivalta ja seksuaalinen häirintä kuten seksuaaliset ehdotukset. Kolmasosa haastatelluista tytöistä oli kokenut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, mutta suurin osa ei tunnistanut koettua väkivallaksi. Tulos hätkähdyttää. - Väkivalta on niin normalisoitunut heidän elämässään. Vastaava tutkimus on tehty kaikissa Empowering care -projektin maissa ja suurelta osin tulokset ovat yhteneviä. Yksi suomalainen erityispiirre oli kuitenkin tyttöjen oma väkivaltaisuus. - Muissa maissa tyttöjen väkivaltaisuus ei tullut esille, mutta omista haastateltavistani yli

puolet kertoi väkivallasta tapana selvitellä asioita, sanoo Helena. - Arvioisin, että kyse ei ole pelkästään laitosnuorten keskuudessa vallitsevasta toimintatavasta, vaan meneillään on yleisempikin tyttöjen väkivaltaistumisen tendenssi, arvioi Kaarina. Joka tapauksessa väkivallattomat keinot konfliktien ratkaisemisessa ovat yksi voimavarakoulutuksen teema.

Empowermenttia tulevaisuuteen Empowerment tarkoittaa – käyttöyhteydestä ja käyttäjästä riippuen – ihmisen tai ryhmän voimaantumista ja valtaistumista oman elämänsä suhteen. Empowerment on yhteisöllinen muutosprosessi, jonka tuloksena osallisten elämänlaatu ja elämän eri osa-alueiden hallinta paranevat. Näiden elementtien varaan rakennettiin myös Pohjolakodin voimavarakoulutus. - Pidin erittäin tärkeänä, että otimme alusta lähtien huomioon sen, että tyttöjen elämää tällä hetkellä raamittaa laitoksessa asuminen, Helena kertoo. Ja laitostausta kulkee usein vielä pitkään häpeänä ja leimana nuoren matkassa sijoituspaikasta lähdön jälkeenkin. Helena tietää mistä puhuu, sillä hän on itse ollut sijoitettuna Pohjolakotiin nuoruudessaan 1990-luvun lopulla. - Toisaalta tiedän tutkimusaineistoni perusteella, että usein lastensuojelulaitokseen sijoittamisesta seuraa stigma. Eräs haastatelluista

Helena Parkkila kertoo, että oma tausta koulukotinuorena on helpottanut tutkimuksen tekemistä ja koulutusprojektin vetämistä.

- Minä uskon vahvasti vaikuttamiseen, sanoo erityistyöntekijä Kaarina Kokkonen. Tällainen koulutus voi jättää positiivisen muistijäljen, ja parhaimmillaan se saattaa avata kokonaan uusia uria; rohkaista katsomaan, että asiat voisivat ja olisivat voineet olla toisin. - Ainakin sain koulutuksesta pelkästään positiivista palautetta, iloitsee Helena. Koulutus sisälsi niin keskustelua kuin toiminnallisiakin harjoituksia kuten esimerkiksi näytelmiä, joihin kukin osallistui miten itselle parhaiten sopi. Moni kertoi saaneensa uutta tietoa ja kaiken kaikkiaan meillä oli mukavaa ja hauskaakin yhdessä.

Voimavarakoulutuksesta uusi työväline

Helena kertoo, että hänen tutkimustyönsä lastensuojelulaitoksissa olevien tyttöjen kokemuksista ja osallisuudesta jatkuu väitöskirjaan asti.

kertoi, kuinka ystävän vanhemmat kielsivät tyttöjen yhteydenpidon sijaishuollon alettua, ja ei kyseinen tausta ole ainakaan meriitti esimerkiksi kesätyöpaikan haussa. Mitä laitosnuoren otsaan painetussa leimassa lukee? - Ongelmanuori. Tietenkään en voi yleistää, että näin on kaikkialla, mutta syrjiviä piirteitä selvästi on olemassa. Voimavarakoulutuksessa käsiteltiin sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä omien ja toisten rajojen kunnioittamista. Empowering-ajattelun mukaisesti tyttöjen toivotaan havahtuvan kyseenalaistamaan stereotyyppiset sukupuolikäsitykset ja löytämään erityisesti median levittämälle seksualisoidulle naiskuvalle vaihtoehtoinen, oma naiseus.

Seelari – Oulun parhaiten pidetty merellinen salaisuus! Herkullinen lounaspöytä katettuna arkisin klo 11–14. Lounaskahvila Seelari Puomitiellä, Pöllisaaressa. Avoinna arkisin klo 10–20. Lounaslista: www.seelari.fi

Empowering care -projektin Espanjassa kirjoitetun taustaraportin mukaan lastensuojelulaitosten työntekijöillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa tyttöihin kohdistuvan väkivallan muodoista. Sukupuolisensitiivisyys ei myöskään ole lainkaan selviö, pikemminkin työntekijöiden asenne saattaa kääntyä asiakkaita vastaan, raportissa todetaan. Nyt Pohjolakodissa ja eräässä toisessa lastensuojeluyksikössä toteutettu voimavarakoulutus oli pilottiversio, josta työstetään varsinainen koulutusmalli ja käsikirja lastensuojelulaitosten työntekijöille. Käsikirjan on määrä valmistua ensi syksynä, Helena Parkkila kertoo ja samassa yhteydessä järjestetään myös verkkokoulutus Oulussa. - Lastensuojelun erityistyössä on jo käytössä monenlaisia käytännön työkaluja ja tällainen käsikirja sopii hyvin joukkoon, arvioi Kaarina. Pidän täysin mahdollisena, että yksi tai kaksi Nuorten Ystävien työntekijää kouluttautuu sen osaajaksi.

Tuoreet kukat Puutarha Kryytikorista! Ympärivuotista koristekasvituotantoa Puutarhatalouden ammatillista erityisopetusta Palvelemme arkisin klo 10–17, sesonkiaikoina aukioloajat vaihtelevat. Tervetuloa! Puutarha Kryytikori Tyrnäväntie 15, 91500 Muhos Puh. 040 319 3321 kryytikori@luovi.fi / www.luovi.fi

VÄLITTÄMISTÄ POHJOISEN IHMISESTÄ Pohjoinen voima vaikuttaa päivittäin pohjoissuomalaisten ihmisten hyvinvointiin. Ympäristöystävällisesti tuotettu energia työllistää suoraan ja välillisesti satoja pohjoissuomalaisia. Valinnallasi on merkitystä.

Nuorten Ystäviä kesällä 2014

Koneurakointi Mustonen Ky Kylmälänkyläntie 2745 91500 Muhos Puh. 0400 283 441

koneurakointi.mustonen@mail.suomi.net www.koneurakointimustonen.com Kaivuri-, metsäkone- ja traktoriurakointia

palvelevasta Pietan Puotista! Av. ma–ti 12–17, ke 12–18, to–pe 12–20, la 10–14 Valtatie 11, Muhos p. 044 721 1210 Löydät meidät myös

Taikasauva -toiminta teksti ANNAMARI SIMILÄ, SAMULI KIRKKOMÄKI, MARKKU KARJALAINEN, ARTO LEINO, TIMO PÖSÖ kuvat TIMO PÖSÖ, ANNAMARI SIMILÄ, ARTO LEINO, MARKKU KARJALAINEN

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Johanna pääsee uimaan

Villa-Aurassa asuvan Akun valokuvat ihastuttavat Aku Makkonen on aivan tavallinen nuori mies, joka asustaa tehostettua palveluasumista yli 18-vuotiaille nuorille ja aikuisille tarjoavassa Nuorten Ystävien VillaAurassa Turussa. Aku tykkää ulkona liikkumisesta ja uimisesta ja hänen harrastuksiinsa sekä kiinnostuksen kohteisiinsa on kuulunut jo jonkin aikaa myös valokuvauksen harrastaminen. Aku ja hänen kameransa alkavatkin olla tuttu näky Turussa sijaitsevan Vaalan asuinalueen lähimetsissä. Aku on itseoppinut kuvaaja ja valokuvauksen harrastaja, joka kuvissaan keskittyy tarkastelemaan mitä arkisimpia yksityiskohtia ympärillämme. - Akun kiinnostuksen kohteet ja havainnot ovat lapsuudesta asti olleet mielenkiintoisella tavalla persoonallisia, kertovat Akun vanhemmat. - Näen vaan ja löydän sen, kertoo Aku itse omista valokuvistaan. Yhdeksäntoistavuotiaana sain kameran lahjaksi. Olen kuvannut aikaisemmin isän ja entisen vapaa-ajan avustajan kanssa, kertoo Aku. Viime syksynä VillaAuran asukkaat ja Akun vanhemmat saivat ajatuksen Akun valokuvien näytteilleasettamisesta, ja pian Aku saikin ensimmäisen näyttelynsä, johon Taikasauva antoi tukensa. Aikaisemmin Akun ottamia valokuvia on ollut muiden ihasteltavina VillaAuran eteisaulassa. Aku Makkosen ensimmäinen valokuvanäyttely Sekavat kohdat oli esillä 24.2–16.3 turkulaisessa Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa.

Vesi pärskyy ja hymy on herkässä Muhoksen uimahallissa, kun Johanna Nuorten Ystävien vammaispalveluiden Lohi-asumisyksiköstä pääsee suosikkiharrastuksensa pariin. Johanna on aina ollut innokas uimari, mutta uintikerrat ovat olleet aiemmin harvassa. Johanna tarvitsee aikuisen tukea päästäkseen uimaan, mutta koska Lohessa ei ole muita innokkaita uimareita, ei Johanna ole kovin usein päässyt mieliharrastuksensa pariin. Talvella mietittiin, miten saataisiin tätä harrastusta paremmin tuettua.Yhteistuumin päätimme tiedustella Taikasauvalla avustusta ja alkuvuodesta Johanna sai Taikasauvalta mieluisan päätöksen. Johanna sai tukea uintiharrastukseen sekä lippujen että avustajan hankkimiseksi. Johanna on päässyt kerran viikossa avustajan kanssa uimaan. Johanna taittaa matkat taksilla avustajan kanssa, joten uimareissu on helppo toteuttaa. Avustajakin on Johannalle entuudestaan tuttu, joten Johanna on nauttinut alusta alkaen toden teolla uimakerroista. Lohen omalle vesipedolle perjantainen altaaseen pulahtaminen on yksi viikon ehdottomista kohokohdista, mitä odotetaan kovasti. Kiitos Taikasauva!

Klubitalo Tönärillä vuorovaikutuskoulutusta Innokkaat Kajaanin klubitalo Tönärin vuorovaikutuskoulutukseen osallistujat kokoontuivat ensimmäistä kertaa 7.4.2014 ohjaaja Kimmo Penttilän vetämään ryhmään Tönärin tiloissa. Kimmo on koulutukseltaan ohjaaja ja työskentelee osittain Kajaanin Kaupungin teatterissa. Ensimmäisellä kerralla tehtiin hauskoja vuorovaikutus-ja ryhmäytymisharjoituksia. Kerrallaan aikaa koulutukseen on varattu kaksi tuntia viikossa ja aika kuluu aina liian nopeasti. Ryhmä on ollut aina suosittu vaikka osallisuus ryhmään vaihteleekin. Ryhmään jokainen voi osallistua omien kykyjen, halujen ja aikataulun mukaan – kaikkeen ei ole pakko osallistua, jos ei jostain syystä halua. Ryhmän harjoitukset kehittävät jäsenten vuorovaikutustaitoja: rohkeutta kohdata muita ihmisiä ja tarjota turvallisen toimintaympäristön, jossa harjoitella taitoja. Vuorovaikutusryhmä on klubitalo Tönärillä tällä hetkellä suosituin opintoryhmä. Ryhmä jatkuu vielä monta kertaa ja innolla odotamme seuraavia kokoontumisia. Vuorovaikutuskoulutuksen toteutumisen mahdollisti Taikasauvan ja Kajaanin Teatterin tukiyhdistys ry:n myöntämät tukirahoitukset. Klubitalo Tönäri haki oma-aloitteisesti rahoitusta tähän ryhmään ja onneksemme rahoitus meille myönnettiin.

Pohjolakodin nuorille oma kisaläppäri Koulukoti Pohjolakodin nuoret osallistuvat aktiivisesti Suomen koulukotien urheiluyhdistyksen (SKUY) kilpailutoimintaan. SKUY järjestää kouluvuodessa seitsemät eri lajien urheilukilpailut. Ne käynnistyvät alkusyksystä, kun koulut alkavat. Ensimmäisenä ovat vuorossa yleisurheilukisat Vihdin Nummelassa, jotka järjestyvät Vuorelan koulukodin toimesta. Syksyllä jatketaan jalkapallon merkeissä, pelipaikkana Mikkeli ja järjestävänä koulukotina Sairila. Myös kaukalopallokisat talvella ovat viimevuosina olleet Mikkelissä, johtuen edullisista tilavuokrista. Alkutalvesta perhekuntoutuskeskus Lauste Turusta järjestää lentopallokisat, jonka yhteydessä kisataan myös pöytätennismestaruudesta. Ennen lumien lähtöä ovat vuorossa hiihto- ja laskettelukisat Puolangan Paljakassa, mikä on Pohjolakodin isännöimä tapahtuma. Keväällä Harvialan koulukoti järjestää Turengissa salibandyturnauk-

sen ja ennen kesälomia Sippolan koulukodissa pelataan vielä pesäpalloa. Pohjolakoti on osallistunut kaikkiin kisoihin jo usean vuoden ajan ja onkin ahkerin sekä menestyvin koulukoti, kun mittarina käytetään osallistuja- ja mitalimääriä. Näiden kisamatkojen ja leirien vuoksi Pohjolakodin nuoret matkustavat autolla vuodessa noin 10 000 km. Kiitämme Ernest & Youngia lahjoituksesta, jonka ansioista olemme voineet hankkia matkojen ja yöpymisten iloksi kannettavan tietokoneen. ”Kisaläppäri” auttaa nuoria paremmin jaksamaan pitkillä automatkoilla ja yöpaikoissa voimme katsella tykin kautta elokuvia kuin elokuvateatterissa konsanaan. Kiitos Taikasauvan lisäksi Nuorten Ystäville, jotka täydensivät lahjoitusta. Olemme hankkineet hyvän ja tehokkaan tietokoneen!

17-vuotias Maria on muuttanut Keravalle asumisvalmennukseen toukokuun alussa. Marialle löytyi mieluinen kesätyöpaikka, joten kesä kuluu töitä tehdessä.

teksti JARNO KINNUNEN kuvat KATARIINA PENTTILÄ

Nuorten Ystävät käynnisti asumisvalmennuksen Keravalla Asumisvalmennus tarjoaa tukea itsenäisen elämän ensimmäisissä vaiheissa, kun nuori muuttaa asumaan omaan asuntoon esimerkiksi sijaishuollon päättyessä.

uorten Ystävät tarjoaa Keravalla asumisvalmennusta nuorille, jotka tarvitsevat vahvistusta ja tukea elämänhallintaan sekä itsenäiseen asumiseen. Asumisvalmennuksen toimitilat sekä nuorille tarjottavat asunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla Keravan Jaakkolassa hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä keskustaa ja juna-asemaa. 24

Toimitila ja nuorten asunnot sijaitsevat lähellä toisiaan, mikä mahdollistaa tiiviin tukityöskentelyn ja päivittäisen kontaktin ohjaajaan. Toiminta on käynnistynyt vuoden alussa. - Tarjoamme palveluja tilanteessa, jossa nuoren elämänhallinnan taidot ja itsenäinen asuminen vaativat tiiviimpää tukea. Meidän kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa tai

Erityisohjaaja Liisa Hjelt kertoo, että olennaisena osana asumisvalmennukseen kuuluu ohjaajan ja nuoren välinen päivittäinen kontakti.

muuten tehostetumman avun tarpeessa olevat nuoret, joilla sijaishuolto on päättynyt tai jälkihuollon palvelut eivät ole riittäviä, kertoo erityisohjaaja Liisa Hjelt Nuorten Ystäviltä. Nuoret tulevat asumisvalmennukseen erilaisista elämäntilanteista ja heidän tilanteeseen vaikuttavat useat tekijät monelta elämän osa-alueelta. Usein heikko itsetunto ja monien arjen ja työelämän vaatimien perustaitojen osaaminen on puutteellista. Arjenhallintaan tai asioimiseen liittyvät perustehtävät ovat monille vaikeita ja vaativat paljon ponnisteluja. - Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ovat vaarassa passivoitua ja heidän motivoimisensa itsestään huolehtimiseen, oikeanlaisen päivärytmin ylläpitämiseen ja koulutus- ja työllistymispolun löytämiseen on haastavaa. Elämää hallitsee usein päihteet, mikä vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen kuntoon sekä kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, Hjelt valottaa.

Yksi tila, monta käyttäjää Martelan monitilaratkaisut takaavat jokaiselle viihtyisän ja turvallisen työympäristön. Hyvin suunniteltu tila tarjoaa erinomaisen keskittymisrauhan ja lisää osaltaan myös työskentelyn tehokkuutta. martela.fi

Päivittäistä tukea ja ohjausta Nuorten Ystävien asumisvalmennuksessa toteutuu kaksi tärkeää itsenäistyvän nuoren jaloilleen saamisen elementtiä, oma asunto ja lähellä oleva tiivis tuki. Asumisvalmennuksen vahvuus on jalkautuminen nuorten pariin, mikä on onnistuttu saavuttamaan nuorten asuntojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan uuden toimitilan myötä. Toimisto sijaitsee lähellä niitä Nuorisosäätiön taloja missä nuoretkin asuvat. Apu ja tuki on helposti saatavilla eikä sitä varten tarvitse lähteä erikseen

MA_INSPSCHOOL_NY_108x130.indd 1

5/13/14 10:48 AM

ympärivuorokautinen puhelinpäivystys, joten apu on silloinkin vain puhelinsoiton päässä. Nuorilla on halutessaan mahdollisuus tavata ohjaajia päivittäin, Hjelt kertoo.

Asumisvalmennuksen toimitilat sekä nuorille tarjottavat asunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla Keravan Jaakkolassa hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä keskustaa ja juna-asemaa.

Tavoitteena tehdä tuki tarpeettomaksi

asioimaan jonnekin ulkopuolisen tahon luokse virastoon. - Pystymme tarjoamaan nuorelle mahdollisuuden tiiviiseen, yksilölliseen ja monipuoliseen tukityöskentelyyn samaan aikaan, kun hän opettelee itsenäisen asumisen ja elämänhallinnan taitoja siinä ympäristössä, jossa niitä tarvitsee oikeassakin elämässä. Lähellä oleminen ja useat tapaamiset viikossa mahdollistavat nopean reagoinnin nuoren elämässä tapahtuviin mahdollisiin muutostilanteisiin, Hjelt toteaa. Olennaisena osana asumisvalmennukseen kuuluu ohjaajan ja nuoren välinen päivittäinen kontakti. Nuorta tavataan hänen kotona, toimistolla tai viranomaisverkostoissa. - Ohjaajat työskentelevät arkisin klo 8-20 välisenä aikana. Viikonloppuisin nuoria auttaa 26

Asumisvalmennusjakson kesto määritellään yksilöllisesti nuoren tarpeista ja tukijakson tavoitteista käsin. Nuoren kanssa luodaan alkuhaastattelun perusteella suunnitelma ja tavoitteet asumisvalmennusjaksolle. Alkuhaastattelu kattaa elämän eri osa-alueet ja sen perusteella saadaan selville nuoren tuen tarpeet. Valmennusjakson jälkeen tukea on mahdollista keventää ja asumisvalmennuksen tavoite on sama kuin jälkihuoltotyöskentelyssäkin – tehdä tuki tarpeettomaksi. Nuoren kanssa laaditaan jokaiselle viikolle henkilökohtainen viikko-ohjelma, joka rakennetaan nuoren yksilöllisen tilanteen mukaisesti. Nuorella on avaimet omaan elämäänsä ja siihen liittyvään päätöksentekoon. - Työskentelyyn vaikuttavat nuoren omat kokemukset ja tuntemukset, jotka usein kumpuavat hänen menneisyydestään, sijoitushistoriastaan, peloista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tuemme nuoria antamalla heille myönteistä palautetta ja rohkaisua, josta he ovat usein jääneet täysin paitsi elämässään, Hjelt kertoo. Asumisvalmennuksessa nuorille järjestetään aktiivisesti myös monipuolista vapaaajantoimintaa. Taloyhtiössä on kerhotila, jota käytetäänkin ahkerasti yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävään toimintaan. - Kerhotila antaa hyvät puitteet esimerkiksi toiminnallisten ryhmien järjestämiseen, joiden teemat nousevat ajankohtaisista aiheista ja nuorten tarpeista. Ryhmiin kutsutaan myös talon ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi nuoria tuetaan harrastustoiminnassa ja madalletaan kynnystä aloittaa uusi harrastus tutustumalla erilaisiin aktiviteetteihin yhdessä, Hjelt toteaa.

Verkostoissa on voimaa Nuoren asumisvalmennuksen tavoitteiden toteutumisen eteen työskennellään yhteistyössä monien eri toimijoiden kesken. - Nuorten asuntoasioissa tehdään luonnollisesti läheistä yhteistyötä Nuorisosäätiön kanssa. Keravan kaupungin ja lähikuntien sosiaalityön kanssa ollaan myös tiiviisti tekemissä. Työllistymis-, koulutus-, ja kuntoutusasioissa Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Keravan nuorten työpaja Jenga sekä alueen terveyspalvelut ovat tulleet hyviksi kumppaneiksi, Liisa Hjelt summaa.

J채re채채 softaosaamista ja digimarkkinointiskillsej채!

teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

Perhelomittaja astuu vanhempien saappaisiin Perhelomittaja Anne Kauppila tuntee monen Nuorten Ystävien sijaisperheen tavat, harrastukset ja lasten suosikkileikit. Kun sijaisperheen vanhemmat lähtevät vapaalle niin Anne astuu ovesta sisään ja hoitaa perheen lapset ja tarvittaessa myös lemmikit ja kotieläimet.

uorten Ystävien perhehoitopalveluiden laajennuttua perhelomittajien tarve on kasvanut ja siksi alkuvuodesta Oulun ja Pohjois-Suomen sijaisperheiden lomittajaksi palkattiin Anne Kauppila. Anne on yksi Nuorten Ystävien kolmesta työsuhteisesta perhelomittajasta ja hän aloitti helmikuussa ”puolen Suomen lomittajana”. Anne kertoo olevansa nyt unelmahommassaan. - Työ on itsenäistä ja palkitsevaa. Erityisesti pidän työrytmistä, johon kuuluu tiivis työjakso, jonka jälkeen ollaankin tiiviisti vapaalla, Anne naurahtaa. Aivan vihreä Anne ei alalla ole sillä, hän on työskennellyt Nuorten Ystävien vammaispalveluissa melkein 15 vuotta, jonka lisäksi kokemusta löytyy myös päivähoidosta ja vanhustenhuollosta. Anne on suorittanut perhetyön koulutuksia ja PRIDE-valmennuksen, joka on auttanut ymmärtämään sijoitettujen lasten elämää. Lapsiperheiden arjen pyörittäminen luonnistuukin Annelta vankalla ammattitaidolla. Koska perhelomittajan pitää pystyä irroittautumaan omasta kodista lomituksen ajaksi, täytyy omat asiat olla järjestyksessä ja tasapainossa. - Kun omat lapset ovat jo lentäneet pesästä, niin tämä homma sopii minulle kuin nakutettu. Eikä mieskään harannut vastaan, vaan oikeastaan kannusti tähän työhön. Nyt hänkin saa omaa laatuaikaa, kun olen aina pari päivää putkeen töissä, Anne virnistää.

Pohjois-Suomi, joten välillä ajomatkatkin ovat pitkiä. Ennen lomitusta perhehoidon sosiaalityöntekijä ja perhe perehdyttävät lomittajan ja yhdessä katsotaan miten lomitettavan perheen arki pyörii. - Aluksi jännitti mennä uuteen perheeseen mutta perheet ja lapset ovat tulleet kuitenkin nopeasti tutuiksi. Kaikki lähtee kunnioituksesta perheen tapoihin ja sääntöihin, Anne kertoo. Hyvältä perhelomittajalta vaaditaankin sopeutumiskykyä, tilannetajua ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja. - Kyllä nopeat hoksottimet ja organisointitaidot ovat tässä työssä tarpeen, sillä lapsia saattaa olla perheessä useampia ja homma pitää ottaa heti haltuun, kun sijaisperheen vanhemmat sulkevat kotioven lomille mennessään. Maalaisjärki ja kunnon annos huumorintajua helpottavat työn hoitamista. Muistan,

Perhehoidon sosiaalityöntekijä Tuija Maijanen ja Annen Kauppila suunnittelevat työvuoroja hymyssä suin.

Vaihtelevaa ja mielekästä työtä Lomitusjaksot yhdessä perheessä kestävät yleensä parista päivästä jopa kymmeneen päivään. Anne starttaa lomituskeikoille kotikyliltään Muhokselta omalla autollaan. Lomitusalueena hänellä on Oulun seudun lisäksi 29

kun menin ensi kertaa perheeseen, jossa poikia varmaan jännitti etukäteen yhtä paljon kuin minuakin. Pelattiin siinä poikien kanssa Totuus tai tehtävä –peliä ja yhtäkkiä huomasin konttaavaani lattialla Faaraon kissaa laulellen. Kyllä siinä turha jännitys karisi hetkessä kaikilta, Anne nauraa. Mutta kyllä lomittajalta jämäkkyyttäkin vaaditaan. Etenkin silloin, kun lapset testaavat pitävätkö samat säännöt, kun vanhemmat ovat poissa. Perhelomittajan on hallittava kaikki perheen arjen pyörittämiseen liittyvät työt, kuten siivoukset, ruuanlaitot ja lemmikkien ja kotieläimien hoidot. - Kaikkea pitää osata. Ehkä lehmien hoito olisi mulle vaikeaa, koska lypsyhommia en osaa, Anne naurahtaa ja jatkaa, että tärkeintä on kuitenkin huolehtia lasten hyvinvoinnista ja kodin säännöistä. Silloin lapsilla on turvallinen ja hyvä olo. Anne on huomannut, että sijaisperheiden vanhemmille hengähdyshetki on todella arvokas. Erityisen palkitsevaa Annesta on ollut huomata, kuinka nopeasti lasten ja perheiden kanssa on päästy tutuiksi. - Perheet ovat ihan huippuja ja olen tuntenut oloni kotoisaksi perheissä. Hauskaa on ollut ja jos ihan rehellinen olen niin, ei tämä tunnu yhtään työltä. Olen viihtynyt kyllä paremmin kuin hyvin, Anne kertoo tyytyväisenä.

Toimiva lomitusmalli Nuorten Ystävien Oulun ja Pohjois-Suomen perhehoidosta vastaava sosiaalityöntekijä Tuija Maijanen pitää työsuhteista lomittajaa erinomaisena ratkaisuna sijaisperheiden vapaan järjestämiseksi. - Lapsille ja vanhemmille paras vaihtoehto, että tuttu lomittaja tulee kotiin. Silloin voi huoletta lähteä hengähtämään hetkeksi puolison kanssa. Perheet ovat kokeneet systeemin hyvänä. Sen näkee siitäkin, että lomittajaa käytetään ja vapaita varataan suunnitellusti, Maijanen toteaa. Sijaisperheille kertyy vuoden aikana 12 vuorokautta vapaata. Nuorten Ystävillä suositellaan, että perheet käyttäisivät lomaoikeuttaan ja viettäisivät pidennyttäjä viikonloppuvapaita. - Lomittaja on ollut meille positiivinen lisäjuttu, joka tuo meidän parisuhteeseen yhteistä aikaa monikertaisesti aiempaan verrattuna. On aivan ihanaa päästä irtautumaan silloin tällöin kodin askareista, sijaisäiti Tiina Pekkarinen kiittää. Annen lisäksi Nuorten Ystävillä työskentelee kaksi perhelomittajaa, jotka tekevät sijaisperheiden lomituksia Pohjanmaan ja Etelä-Suomen alueella. - Meillä on toimiva malli ja olemme löytäneet lomittajiksi ammattitaitoiset, sitoutuneet ja osaavat ihmiset, joihin perheet luottavat, Maijanen myhäilee tyytyväisenä.

Vauhtia ja virkistystä Ainolan puiston sydämessä jo vuodesta 2013. Tule ja ihastu! Kahvila Kiikku Hupisaarten Kaupunginpuisto avoinna klo 10-20 www.kiikku.fi

OSAOsta ammattiin

Oppisopimuksella osaajaksi Oppisopimus voidaan tehdä uudelle työntekijälle tai jo työsuhteessa olevalle – tarve ratkaisee! Oppisopimuskoulutuksena mm. • • • • • •

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Kotityöpalvelujen ammattitutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto

Lisätietoja Koulutussuunnittelija Mirva Saastamoinen, p. 050 593 7076 tai mirva.saastamoinen@osao.fi

www.osao.fi/oppisopimus

Tsekkaa Nuorten Ystävien avoimet työpaikat osoitteesta

WWW.NUORTENYSTAVAT.FI 31

Pohjolakodin nuoret isännöivät kansainvälisiä vieraita Lastensuojelunuoret Saksasta ja Espanjasta kokoontuivat Nuorten Ystävien vieraaksi Muhokselle ja Puolangalle 10.–18.3.2014.

Tarkoituksena oppia ja auttaa

teksti JARNO KINNUNEN kuva JOUNI MÄÄTTÄ

Kansainvälinen tapaaminen oli lastensuojelulaitoksissa asuville nuorille avoin ikkuna siihen, minkälaista arkea nuoret eripuolilla Eurooppaa elävät. Nuorten Ystävien koulukoti Pohjolakodin nuoret toimivat leirin isäntinä. Leirin teemana oli ’Tulevaisuuden rakentaminen – näköalattomuutta?´, joka korostaa nuorille positiivista tulevaisuusajattelua nykyisessä vaikeassa talous- ja nuorisotyöttömyystilanteessa.

Kansainvälisyys osa Pohjolakodin nuorten elämää Vastaavia lastensuojelun piirissä olevien nuorten ryhmätapaamisia on järjestetty jo 15 vuoden ajan. Nuorten ryhmätapaamiset toteutetaan kolmivuotisena projektina, jolla on aina oma teema. Edellisen kerran nuoret tapasivat Saksassa 2013, tuolloin isäntänä toimi pitkäaikainen yhteistyökumppani Jugendsozialwerk. Vuonna 2015 nuorten on tarkoitus tavata Espanjassa, leirin isäntinä toi32

mivat tuolloin nuoret espanjalaisesta Copedeco -järjestöstä. Suomen, Saksan ja Espanjan välisen yhteistyön kärkenä on tavallista heikommassa asemassa olevien nuorten kansainvälistymisen tukeminen. - Tarkoituksena on, että myös lastensuojelulaitoksissa asuvilla nuorilla on mahdollisuus olla mukana eurooppalaisessa kansainvälistymiskehityksessä ja tutustua vieraisiin kulttuureihin, kertoo ohjaaja Anu Hämäläinen Nuorten Ystäviltä. Leirillä nuoret tutustuvat yhteisten toimintojen kautta muiden maiden nuoriin ja näkevät, että kaikilla nuorilla on haaveita ja toiveita, joiden toteutumisen mahdollisuuksia ryhmätapaamisessa tuodaan esille. Ryhmätapaamisessa nuoret ottivat vastuuta yhteisestä asumisesta ja toisista nuorista ja nuoret vaihtoivat ahkerasti kokemuksiaan ja ajatuksiaan elämästä yhteisessä Euroopassa. Nykyinen, koko Eurooppaa koskeva taloustilanne ja tulevaisuuden näköalat puhuttivat nuoria laajalti.

- Tapaamisissa tehdään aina yhdessä jotain yleishyödyllistä työtä. Taustalla on ajatus siitä, että apua ja tukea saavat nuoret ovat itse leirin aikana auttajan asemassa, Hämäläinen kertoo. Muhoksella nuoret työskentelivät työpajoissa (pyörä, puu, musiikki, leivonta), joiden tuotokset lahjoitettiin eteenpäin. Pyöräpajassa kunnostetut polkupyörät nuoret kävivät lahjoittamassa Oulussa Heikinharjun vastaanottokeskukselle. Puutyöpajan tuote, pallonheittopeli, lahjoitettiin Muhoksen kunnan uuteen päiväkotiin. Muhoksen kunnan vapaa-aikatoimenjohtaja Juha Piirala kiittelikin luovutustilaisuudessa tekijöiden työn jälkeä ja kertoi pelin tuovan iloa ja piristystä päiväkotilapsille.

Uusia kokemuksia ja rentoa yhdessäoloa Työpajojen lisäksi nuoret tutustuivat Suomen talven monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Nuoret vierailevat Joulupukin luona Rovaniemellä ja tekivät lasketteluretken Paljakkaan, sekä hurjastelivat Paljakan rinteitä alas jalaskelkoilla. Vieraille jalaskelkalla laskeminen alas laskettelurinnettä oli ainutkertainen kokemus. Leirillä pidettiin tietysti leiriolympialaiset suomalaisittain. Lajeina olivat muun muassa mölkky, pilkkiminen ja tikanheitto. Toiminnallisuuden kautta nuoret onnistuivat rakentamaan leirille hyvän ryhmähengen. Leirin päätteeksi puhelinnumerot ja Facebook -kaveripyynnöt vaihtuivat ahkerasti. Leirin rahoituksesta vastasi kansainvälisen vaihdon ja liikkuvuuden keskus CIMO:n Youth in Actionohjelma. Osan leirin rahoituksesta nuoret keräsivät itse.

Nuotta-valmennuksesta itsevarmuutta ja onnistumisen kokemuksia teksti HELI RANTAMÄKI

Komiasti opintiellä -hanke järjesti Nuotta-leirin yläkoululaisille tytöille. Leirillä vahvistettiin ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja. Lukkari-hanke toimi Seinäjoen alueen viidessä yläkoulussa vuosina 2010-2012 työskennellen oppilaiden kanssa, joilla oli paljon luvattomia koulupoissaoloja. Komiasti opintiellä -hanke on jatkanut siitä mihin Lukkarissa jäätiin. Lukkarista jääneitä varoja saatiin RAY:ltä uudelleenkäyttöön leiritoimintaa varten. - Ajatuksenamme oli järjestää Seinäjoen yläkoulujen oppilaille tyttöjen ja poikien leirit, jotta saisimme kokemuksia leirimuotoisen vertaisryhmätoiminnan toimivuudesta yhtenä Komiasti opintiellä -hankkeen työmenetelmänä. Leirejä ideoitiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin nuorisopalveluiden sekä Seinäjoen alueseurakunnan kanssa. Hankkeen työntekijöiden lisäksi yhteistyökumppanit lupautuivat ohjaajiksi leirille, kertoo Komiasti opinitellä -hankkeen vetäjä Heli Rantamäki. Leiri toteutettiin Virroilla sijaitsevassa Nuorisokeskus Marttisessa 10.-12.3.2014. Marttinen on jo vuosia järjestänyt 13–28-vuotiaille nuorille Nuotta-valmennusta, jonka tavoitteena on vahvistaa nuoren ryhmätaitoja sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Nuotta-valmennuksen kautta nuori saa positiivisia onnistumisen

kokemuksia ja lisää itsevarmuutta. Valmennuksessa käytetään sosiaalipedagogisia ja toiminnallisia työmenetelmiä, kuten erilaisia aktiviteetteja, kädentaitoja ja keskusteluja. Nuorten ohjaamisesta leirille vastasivat Seinäjoen yläkoulujen koulukuraattorit. - Halusimme tarjota kuraattoreille mahdollisuuden ohjata leirille nuoria, jotka hyötyisivät tämän tyyppisestä toiminnasta, mutta eivät ole välttämättä olleet hankkeessa mukana. Leirille ohjattiin viisi tyttöä Nurmon ja Ylistaron yläkouluista, Rantamäki valottaa.

Leirin huumaa Ennen leiriä nuoret saivat itse äänestämällä vaikuttaa leiriohjelman sisältöön. Suosituimmiksi toiminnoiksi nousivat seinäkiipeily ja jousiammunta. Lisäksi ohjelmassa oli yläköysirata, mukin maalaus ja skräppäys. Toiminnoista vastasivat Nuorisokeskus Marttisen osaavat ohjaajat. Leirille lähteneiden ohjaajien vastuulle jäi muusta vapaa-ajasta huolehtiminen. - Kaiken toiminnan keskellä saimme nauttia ravitsevasta ruuasta

ja sitä oli riittävästi! Rennon oleilun lisäksi grillasimme, saunoimme ja osa tarkeni käydä jopa uimassa, Rantamäki nauraa. Jokainen leiriläinen voitti omat pelkonsa huikeassa seinäkiipeilyssä ja yläköysiradassa sekä tytöt saivat kokea positiivista onnistumisen riemua. Iltaisin vietettiin yhdessä nauruntäyteisiä hetkiä. Tyttöjen palaute leiristä oli todella positiivista ja leiri kokemuksena on jäänyt varmasti heidän mieleensä. - Parasta oli seinäkiipeily ja se mökissä olo iltaisin ku naurettiin niin paljon! Se oli koko leiri sellanen ihana irtiotto arjesta. Ja meillä oli aivan mahtava ryhmähenki. Siellä pysty olla ihan oma itsensä. Se tuntu semmoselta ihanalta mökkilomalta ja siel oli tosi rentoo En olis halunnu lähteä pois, eräs leiriläinen summasi kokemuksiaan. - Tyttöjen itsetunnon kohentuminen ja elämänilo oli leirin paras palkinto, Rantamäki toteaa. Hyvien kokemusten johdosta leirimuotoinen työskentelytapa otetaan jatkossa käyttöön Komiasti opintiellä -hankkeessa. Tavoitteena on laajentaa vertaisryhmätoiminta muihinkin hankkeessa mukana oleviin kuntiin. 33

Mietteitä pöydän takaa Lehtikolumneissani olen pääsääntöisesti kirjoitellut Nuorten Ystävien toimintaympäristön ajankohtaisista asioista, joilla on merkitystä niin yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan kuin palveluyhtiön tuottamiin moninaisiin palveluihin lastensuojelussa, vammais- ja avopalveluissa. Näin olen voinut valottaa lehtemme lukijoille sitä arjen monimuotoisuutta, joka ohjaa päivittäistä toimintaamme. Pääaihe on nyt valvovan lupaviranomaisen Valviran työkokouksen tuore anti.

riippumatta luvat osoittavat, että iso määrä osaavia osapuolia ja tekijöitä tarvitaan.

Varsinkin nyt SOTE-ratkaisun saatua päätöksensä on mediassa ollut pohdintoja, että mitkä tahot uudessa mallissa palveluja tulevat tuottamaan. Perinteisesti palveluja tuottavat valtio, kunnat, yritykset, yhdistykset ja säätiöt (ns. kolmas sektori) ja myös vapaaehtoistyötä tekevät toimijat.

Meillä laadun valvontaa tehdään palvelun ostajien toimesta. Myös asiakkaat ja omaiset/läheiset osallistuvat laadun arvioimiseen ja kehittämiseen. Osana tätä toimintaa on jokaisen palveluyksikön omavalvonta, joka perustuu viranomaismääräykseen. Kunkin yksikön on pitänyt laatia oma kirjallinen omavalvontasuunnitelmansa. Niiden toteuttamista Valvira yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valvoo.

Taustatiedoksi on hyvä todeta luvanvaraisten yksiköiden määrät koko maassa: vanhustenhuolto 898, lastensuojelu 742, kehitysvammaiset 423, mielenterveyskuntoutujat 402, päihdekuntoutujat 125 ja muut 25 yksikköä – yhteensä runsaat 2 600 toimijaa. Ilmoituksenvaraisissa palveluissa toimii vajaat 3 000 palveluntuottajaa, joilla on yli 4 200 toimintayksikköä tai palvelua. Asumispalveluissa on 482 toimijaa 887 toimintayksikössä. Kotipalveluissa vastaavat luvut ovat 1 300/1 423 ja päivätoiminnoissa (työ- ja palvelukeskukset) 367/636. Näiden kappalemäärien mittasuhteita voi havainnollistaa Nuorten Ystävien palveluiden piirissä olevilla asiakasmäärillä, kuukausitasolla runsaat 500 asiakasta. Palveluistamme liikevaihtoa kertyy 30 M€ vuodessa. Tätä taustaa vasten ymmärtää hyvin, kuinka tärkeää on pystyä luomaan Suomeen hyvin toimiva SOTE-malli. Mallista

Laatu sosiaalityössä ilmenee asiakaslähtöisenä toimintana, henkilökunnan osaamisessa, prosessin toimivuutena sekä tuottavuutena. Hyvän asiakastyön periaatteet, asiakassuunnitelmien laatiminen sekä laatuprojektien toteuttaminen ja laatumittareiden käyttö kuvaavat prosessin toimivuutta.

Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, lupaehtojen, laatusuositusten ja palveluntuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Sen perusidea on, että asiakkaan arjessa näkyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta kriittiset työvaiheet kyetään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Kaiken kaikkiaan taas kerran joutuu toteamaan, että maailma ja elämä sen myötä muuttuvat vauhdilla. Tämän seurauksena myös asiakasrakenteemme muuttuu. Se edellyttää meiltä alati omien toimintojen kriittistä arviointia ja muutosten tekemisiä asiakasprosesseihin. Tiedossa on, että viranomaisohjaus tiivistyy ja uusia määräyksiä tulee, mikä sekin on asiakastyössä huomioitava. Kulunut vuosi on osoittanut meidän pysyvän tässä muutosvauhdissa. Siitä kiitän koko henkilöstöä, kun nyt alamme valmistautua kesään ja sen myötä koittavaan kesälomaan. Samalla toivotan myös lehtemme lukijoille kesäistä lämpöä kaikkeen tekemiseen ja puuhasteluun.

REIJO MOILANEN

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

Sosiaalialan yhteistyön laaja-alainen kehittäjä Sosiaalineuvos Jori R. Rissanen menehtyi vaikeaan sairauteen 5.4.2014 Oulun Kaupunginsairaalassa 77 vuoden ikäisenä. Oulussa 31.7.1936 syntynyt Jori R. Rissanen oli monipuolinen sosiaalihuollon kehittäjä sekä kuntaettä järjestösektorilla. Rissasella olikin parhaina työvuosinaan ennätyksellisen laajat alan verkostot ja hänellä oli näkemyksiä alan uudistamistarpeista. Hän kävi koulunsa Nivalassa sekä Raudaskylän keskikoulussa ja lukiossa. Hän valmistui sosionomiksi 1960 Helsingissä Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta. Ensimmäiseksi työpaikaksi Jori R. Rissaselle tarjoutui toiminnanjohtajan toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjanmaan piirissä Vaasassa. Jo parin vuoden kuluttua hän kuitenkin siirtyi Ouluun kaupungin lastensuojelusihteeriksi. Kaupungin sosiaalitoimen johtajaksi hänet nimitettiin 1964, mitä tehtävää hän hoiti aina eläkkeelle siirtymiseen vuoteen 1993 saakka. Rissasen aikana Oulun kaupungissa toteutettiin muun muassa voimaan tulleen lain mukainen lasten päiväkotien laajamittainen perustamis- ja kehittämistyö. Virkansa puolesta Rissanen tutustui merkittävään lastensuojelupalveluiden tuottajayhteisöön, Nuorten Ystävät -yhdistykseen. Pian hänet valittiinkin yhdistyksen puheenjohtajaksi, mitä vapaaehtoistehtävää hän hoiti vuoteen 1986 saakka. Järjestöstä muodostui hänelle paikka olla mukana kehittämässä lastensuojelua ja kehitysvammatyötä käytännön tasolla. Yhdessä yhdistyksen toimivan johdon kanssa hän oli kehittämässä muun muassa ensimmäisen hajautetun perhekotimallin Muhoksella sijaitsevassa koulukoti Pohjolakodissa jo 1970-luvulla. Tämän innovaation pohjalta syntyivät myöhemmin lastensuojelun sadat yksityiset perhekodit ympäri Suomen. Rissasen aikana myös Nuorten Ystävien kehitysvammatyö aloitti toimintojen uranuurtajatyön perinteisestä laitoskokonaisuudesta pieniksi asumisyksiköiksi. Sosiaalineuvos Rissanen oli julkisen sektorin ja järjestöjen välisen yhteistyön sillanrakentaja. Oulun kaupungin viran ja Nuorten Ystävien puheenjohtajuuden lisäksi hän toimi

Jori R. Rissanen (1936-2014) muun muassa seurakunnallisissa luottamustehtävissä, Lastensuojelun Keskusliiton, Sosiaaliturvan Keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Huoltaja-säätiön merkittävissä luottamustehtävissä sekä Sosiaaliturva-lehden toimituskunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla hän ”tunsi kaikki ja kaikki tunsivat hänet”. Hän oli monipuolisena asiantuntijana mutta myös historiasta ja kulttuurista kiinnostuneena suosittu puhuja ja kirjoittaja. Rissanen oli Oulun Suomalaisen Klubin kunniajäsen. Tasavallan presidentti myönsi Jori R. Rissaselle ansioistaan sosiaalineuvoksen arvonimen. Hän sai myös lukuisia ansiomitaleita ja huomionosoituksia. Rissanen toimi aikanaan RUK:n kurssinsa 101 oppilaskunnan puheenjohtajana ja oli sotilasarvoltaan yliluutnantti. Marja Irjala Kirjoittaja on järjestöneuvos ja Nuorten Ystävien pääsihteeri 1990-2012

Liity Nuorten Ystävien kannattajajäseneksi! Kannattajajäsenien rooli Nuorten Ystävillä on toimia arjen asiantuntijoina ja tuoda uusia ideoita sekä mielipiteitä järjestöön ja sitä kautta vaikuttamistoimintaan. Kannattajajäsenellä on osallistumis- ja puheoikeus Nuorten Ystävien Yhdistyskokouksissa. Kannattajajäsenyyden vuosimaksu on 10 euroa ja liittyessäsi kannattajajäseneksi saat liittymislahjana Nuorten Ystävien laadukkaan T-paidan. Kannattajajäsenmaksut kanavoidaan vuosittain Taikasauva-toiminnan kautta kannattajajäsenten toivomiin kohteisiin. Liity kannattajajäseneksi osoitteessa: WWW.NUORTENYSTAVAT.FI

Henkilökohtaista tukea ja valmennusta vanhemmuuteen Vanhempien Akatemian 3-15 -vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille suunnattu valmennus auttaa vanhempia arjen pulmatilanteissa, tukee vanhemmuutta ja antaa ohjausta lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaamiset toteutetaan pääsääntöisesti Vanhempien Akatemian toimitiloissa Oulun keskustassa (Torikatu 28) ja niitä voidaan sopia 1-5 kertaa tarpeen mukaan. Erityistilanteissa tapaamisia voidaan sopia myös perheen kotiin. Moni meistä vanhemmista kokee ajoittain neuvottomuutta lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Miten toimia, kun lapsen uhma ja kiukku väsyttävät ja tuntuu, että kaikki omat ja sukulaisten hyvät neuvot on jo kokeiltu? Miten laittaa turvalliset rajat murrosikäiselle? Miten voisin auttaa lastani, joka tuntee itsensä yksinäiseksi? Miten suojella lasta median ja netin virtuaalisessa maailmassa? Lasten kasvatukseen liittyvien

haasteiden lisäksi vanhemmat voivat joskus kokea riittämättömyyttä työn, perheen ja parisuhteen välisessä ristitulessa ja kaivata tukea ja voimaa arjen haasteisiin. Joskus voi olla hyvä pysähtyä vain pohtimaan omia kasvatusperiaatteitaan, peilata niitä puolison tapaan toimia ja sopia yhdessä pelisäännöistä, jos perheen arki tuntuu kaaokselta. Näistä ja muista vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvistä mieltä askarruttavista kysymyksistä voi tulla keskustelemaan Vanhempien Akatemia -hankkeen kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Valmennus on vanhemmille maksutonta. Ota yhteyttä: Nuorten Ystävät Vanhempien Akatemia Puh. 050 5685 410 ma-pe klo 12.00-15.00 vanhempien.akatemia@nuortenystavat.fi

Eväitä kasvatuksen takataskuun

www.vanhempienakatemia.fi

VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.–13.11.2014 Jyväskylä

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

www.pesapuu.fi

Varpu Karo 90 vuotta Yhteistyössä Pelastakaa lapset ry ja SOS-lapsikylä ry

Nuorten Ystävät onnittelee entistä työntekijäänsä ja pitkäaikaista yhdistyksen jäsentä.

Ystäviltä kuultua Nimityksiä Nuorten Ystävillä

TUIJA LAMBACKA

aloitti Nuorten Ystävien Business Controllerina 5.5.2014. Lambacka vastaa sisäisen laskennan raporttien tuottamisesta ja kehittämisestä sekä erilaisten toimintaa tukevien analyysien ja ennusteiden tuottamisesta järjestökonsernin johdolle. Hän on aikaisemmin työskennellyt Teknoventure Management Oy:n sijoituspäällikkönä.

Nuorten Ystävät ja Jyväskylän kaupunki kouluttivat ammattilaisia ja vanhempia

HENNA PELTOMAA aloitti

17.3.2014 Turun avopalvelukeskuksen jälkihuollon ja perhehoidon erityisohjaajana. Aiemmin Peltomaa on toiminut erityisperhetyöntekijänä perheissä, joissa kehitysvammainen lapsi.

Nuorten Ystävät ja Jyväskylän kaupunki järjestivät 20.5.2014 Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa kaksi koulutustilaisuutta, joissa mediastakin tuttu psykologi Keijo Tahkokallio luennoi kasvatuksen haasteista kasvatusalan ammattilaisille sekä vanhemmille. Tahkokallio johdatti keskustelua kasvatuksen, vanhemmuuden ja elämänhallinnan näkökulmista. - Kasvatus hoituu ja onnistuu, kun perheessä eletään normaalia hyvää elämää. Pulma on vain siinä, että lapset eivät pidä normaalista elämästä. Normaalissa elämässä ei voi päivittäin pelata pleikkarilla kuinka monta tuntia tahansa eikä saada kännykkää miten nuorena tahansa. Normaalissa elämässä pitää sen sijaan tehdä koulutehtävät, syödä terveellisesti, liikkua riittävästi ja mennä joka päivä ajoissa nukkumaan, Tahkokallio muistuttaa. Luentojen tavoitteena oli tukea ammattikasvattajia ja vanhempia antamalla tietoa toimivista arjen kasvatuskäytännöistä. – Haluamme tsempata ammattilaisia ja vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja tarjota maksuttomien koulutusten avulla toimivia työkaluja arjen pyörittämiseen, Nuorten Ystävien pääsihteeri Arja Sutela kertoo.

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 7 sijaishuollon yksikköä tai perhekotia eri puolilla Suomea »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra ja Turku »» Sijaishuollon palvelut »» Opetus »» Erityistuki »» Työ- ja päivätoiminnat

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut »» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien

yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen »» Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä ovat henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pääsyä työelämään. »» Nuorten valmennuspaja Muhoksella tukee nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opintoja. »» Työetsivä -hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 882 Avopalvelut p. 044 7341 532 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 627 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 759

Kemijärvi Rovaniemi

Avopalvelut

»» Avopalvelujen tavoitteena on tukea lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta. »» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjautumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. »» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

Tornio Oulu Muhos Kajaani Vaasa Seinäjoki

Lapinlahti

Jyväskylä Tampere

Imatra

Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

KESKUSTANAISTEN OULUN YHDISTYS RY

Saatko lehden? Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Maria Elf, p. 044 7341 537, maria.elf@nuortenystavat.fi LEIKKAA JA POSTITA

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti