Nuorten Ystävät lehti 1 2014 by Jarno Kinnunen

NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 1 • 2014

»» Valmennuspaja Mahikselta elämässä eteenpäin

»»Avoimia keskusteluja perheiden kanssa

Tässä numerossa NUORTEN YSTÄVÄT 1 / 2014

s. 4

s. 10 Valmennuspaja Mahikselta elämässä eteenpäin

Taitto Jarno Kinnunen Taittopohja Gasworks

s. 14

Pysytään komiasti opintiellä

14 ��Pysytään komiasti opintiellä

20 ��Mun perhe - lasten puheenvuoroja perheestä

24 �� Lasten ja nuorten palvelut uudistettava perusteellisesti 26 ��Vanhempien Akatemiasta virtaa vanhemmuuteen

s. 26

Vanhempien Akatemiasta virtaa vanhemmuuteen

34 ��Kolumni: Toimintaympäristömme tarvitsee muutoksia

37 ��Ystäviltä kuultua

Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

30 ��Mitä mediakohu kertoo lastensuojelusta?

36 ��Työnantaja! Työetsivältä osaavia työntekijöitä

Kannen kuva Minna Korva-Perämäki

Lehden postituspäivät 2014 6.3 5.6 25.9 4.12

18 ��Sosiaalityön asiantuntijapalveluita kuntien tarpeisiin

22 �� Taikasauva -toiminta

Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen

Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä

4 �� Avoimia keskusteluja perheiden kanssa

10 ��Valmennuspaja Mahikselta elämässä eteenpäin

Päätoimittaja Arja Sutela

Toimitussihteeri Maria Elf

3 �� Pääkirjoitus: Yhteisössä on voimaa

8 �� Nuorten Ystävien vammaispalvelut laajentuvat Tampereelle

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

s. 30

Mitä mediakohu kertoo lastensuojelusta?

Painos 4000 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaalija terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Pääkirjoitus

Yhteisössä on voimaa Nuorisotakuu tuli voimaan runsas vuosi sitten. Nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle koulutus-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle töitä. Käytännössä nuorisotyöttömyys on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Nuorisotakuu ei ole myöskään tuonut eväitä löytää niitä arviolta 30 000 nuorta, joista kannetaan eniten huolta. Näitä nuoria voitaisiin tavoittaa hyvän vertaisyhteisön avulla. Yhteisöllisyys on vastavuoroista arvostamista ja keskinäistä luottamusta. Tärkeä osa yhteisöllisyyttä on ryhmän kaikkien jäsenten kuuleminen ja näkeminen yhteisön voimavarana, jokaisen yhteisön jäsenen tulee tuntea olevansa vuorovaikutuksellinen osallistuja. Hyvässä yhteisössä korostuu paitsi keskinäinen tuki ja solidaarisuus, myös keskinäinen kotrolli. Lapsen ensimmäinen yhteisö on hänen syntymäperheensä, seuraava ehkä päivähoitoryhmä. Koululuokan ja opetusryhmien yhteisöjä jatkuu aina opiskelu- ja työikään saakka. Muita tukevia yhteisöjä ovat esimerkiksi harrasteyhteisöt, naapurusto ja suku. Kuuluminen hyviin yhteisöihin vahvistaa lapsen ja nuoren sosiaalisuutta ja luottamusta elämään. Koululainen tai opiskelija, joka tuntee olevansa ryhmänsä täysivaltainen jäsen, tulee epätodennäköisesti kiusatuksi. Jos nuori tuntee kuuluvansa hyvään yhteisöön, hän ei voi olla yksinäinen tai syrjäytynyt. Nuorten Ystävien Klubitalot ja Valmennuspaja Mahis ovat hyviä esimerkkejä hyvistä, tukevista yhteisöistä. Klubitaloissa ja Valmennuspajalla nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat saattaneet tähän saakka jäädä paitsi hyviä, kehitystä vahvistavia yhteisöjä, saavat kokemuksen hyväksynnästä ja keskinäisestä tuesta. Klubitalot tarjoavat työ- ja opiskeluelämästä sivussa oleville nuorille aikuisille mahdollisuuden yhteisölliseen oppimiseen. Klubitaloissa eri syistä osatyökykyiset, eläkkeellä tai kuntoutustuella olevat nuoret ja nuoret aikuiset opettelevat yhdessä arjen taitoja sekä työ- ja opiskeluelämän valmiuksia. Yhteisö toimii sen jäsenten erilaisten vahvuuksien varassa. Valmennuspaja Mahis Muhoksella on yhteisö, jossa nuoret pääsevät kehittymään ja kehittämään toinen toisiaan. Mahiksen yhteisöllisyys vahvistaa nuorten elämänhallintaa, sosiaalisia taitoja sekä opiskelu- ja työelämän valmiuksia. Mahiksen hyvät tulokset selittyvät juuri sillä, että nuoret ovat päässeet rakentamaan hyvän, kannattelevan yhteisön. Omalta (pieneltä) osaltaan Klubitalot ja Mahis ovat tärkeä osa nuorisotakuun toteuttamista. Parhaimmillaan ne tavoittavat juuri niitä ammattilaisilta ”hukassa” olleita nuoria. Jos nuorilta itseltään kysyy, eivät he ole olleet lainkaan hukassa. Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Perheen tarpeet ovat meill채 aina etusijalla. Vastaava ohjaaja Tarja Herraniemi

Sinisiipi tarjoaa yksilöllistä lyhytaikaista asumispalvelua

Avoimia keskusteluja perheiden kanssa Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista omaishoidon korvausta nostaa vain noin 40 000 omaishoitajaa. Omaishoitajat eivät malta useinkaan pitää lakisääteisiä vapaita, sillä heitä huolettaa voimakkaasti läheisen vointi oman loman aikana. teksti MINNA KORVA-PERÄMÄKI kuvat MINNA KORVA-PERÄMÄKI, JARNO KINNUNEN

Oulun kaupungin Kastellin kaupunginosassa Nuorten Ystävien lyhytaikaisten asumispalvelujen Sinisiiven vastaava ohjaaja Tarja Herraniemi kertoo huomanneensa, että omaishoitajat ovat vasta viimeisen parin vuoden aikana uskaltautuneet sallimaan itselleen lakisääteiset vapaat, sillä sijaishoito on muuttunut koko ajan enemmän asiakkaita yksilöllisesti ajattelevampaan suuntaan. - Erityisen tuen tarpeessa olevat kehitysvammaiset lapset ja nuoret kaipaavat kukin omannäköistä hoivaa ja toimintaa läheisen ollessa vapaalla. Me Sinisiivessä pyrimme kehittämään toimintaamme koko ajan enemmän vastaamaan perheiden tarpeita, vaikka se vaatiikin välillä runsaasti töitä ja pohtimista. Vaikka emme kykenekään aina toteuttamaan kaikkia omaishoitoperheiden toivomuksia, on vapaan mahdollistavien tilapäishoidon mallien luominen ja monipuolistaminen tärkeimpiä perheiden tukemisen asioita, hän kuvailee.

- Meillä on tällä hetkellä yhteensä noin 70 asiakasta, kun pari vuotta sitten heitä oli noin 20. Vapaiden tasapuolisen jakamisen lisäksi oman haasteensa, kuten myös rikkautensa työhön tuo asiakkaiden erilaisuus ja persoonallisuus, hän kuvailee. Herraniemi kertoo perheiden esittävän toiveensa lomajaksoista kolme kertaa vuodessa. - Aina emme voi toiveita toteuttaa ja silloin olen yhteydessä perheisiin, jotta saamme yhdessä aikaan parhaan mahdollisen ratkaisun. Usein perheille on tärkeää, että hoitojakson aikana hoidettavalle olisi seurana joku

Tarja Herraniemi tietää, että Oulussa on kova tarve lasten ja nuorten lyhytaikaisille asumispalveluille.

Perheiden tasapuolinen huomioiminen Herraniemi sanoo viikonloppujen ja lomaaikojen olevan luonnollisesti halutuimpia sijaishoitoaikoja, joten tasapuolisuuden nimissä hän joutuu seuraamaan aktiivisesti, että jokainen asiakas saa pitää suurin piirtein yhtä paljon viikonloppuvapaita. 5

samanikäinen tai jo entuudestaan tuttu kaveri. Pyrimme huomioimaan myös nämä asiat järjestellessämme perheiden toiveita. Silloin kun lapsi viihtyy hyvin hoitojaksolla, se antaa vanhemmille runsaasti mielenrauhaa. Toki tällainen järjestely vaikuttaa positiivisesti myös meidän ohjaajien työhön, hän lisää.

Toimintaa ja ystävyyttä Koko uransa sosiaalialalla työskennellyt Herraniemi kertoo Sinisiivessä olevan yhteensä yhdeksän asiakashuonetta. Joihinkin huoneisiin voivat mennä loman ajaksi yhdessä asustelemaan esimerkiksi sisarukset tai kaverukset. -Pyrimme majoittamaan lapset niin, että yhteentörmäyksiä sattuisi mahdollisimman vähän. Meillä on hyvin erilaisia asiakkaita, joilla on myös erilaisia tarpeita. Nuorimmat ovat noin kolmen vuoden ikäisiä ja vanhimmat 6

teini-iässä. Haasteellisuuden arkeen tuo myös erilaiset hoidon tarpeet, kuten esimerkiksi lapsen puhumattomuus tai haasteellinen käytös, hän kuvailee Sinisiiven arkea. Herraniemi kertoo, että heidän arkensa koostuu koulupäivistä ja rutiininomaisesta toiminnasta. Viikonloppuisin ulkoillaan enemmän, askarrellan, leikitään, leivotaan ja lauletaan karaokea. -Panostamme voimakkaasti lasten ja nuorten viihtyvyyteen myös ennaltaehkäisevästi. Kun tiedämme, millainen lapsi meille on tulossa hoitoon, pyrimme ennakkoon järjestämään hänelle suotuisat ja mukavat oltavat tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Näihin toimiin kuuluu esimerkiksi huoneen muuttaminen lapsen erityiset tarpeet huomioiden, kommunikaatiokuvien esille laittaminen valmiiksi, sekä päiväohjelman suunnitteleminen sopivaksi, hän lisää hymyillen.

Maiju tykkää lomailla Sinisiivessä, koska siellä on aina kavereita. Maijun äiti Ulla-Maija Pyykkönen kertoo viettävänsä omaishoitovapaiden aikana aikaa muiden lastensa kanssa.

Maiju tykkää touhuta

Aikaa sisaruksille

Oululainen kehitysvammainen nuori nainen Maiju-Tuulia Väliheikki 16v. on käynyt Sinisiivessä lomailemassa neljä vuorokautta kerran kuukaudessa noin kahden vuoden ajan. Maiju viihtyy hyvin Sinisiivessä, sillä hänellä on siellä useita kavereita yhtä aikaa. - Minusta on mukavaa touhuta omien juttujeni lisäksi hoitajien kaverina ja auttaa heitä erilaisissa töissä. Joskus kun en kuuntele musiikkia, leiki kavereiden kanssa tai ole tietokoneella saatan auttaa hoitajia esimerkiksi työntämällä pyörätuolissa istuvia lapsia paikasta toiseen, hän kertoo pilke silmäkulmassa. Maiju sanoo tykkäävänsä myös siitä, että Sinisiivessä saa olla puhelin käytössä ilta kahdeksaan saakka ja jos hänelle tulee paha mieli jostakin, niin hän voi purkaa mieltään hänelle nimetylle ohjaajalle. - Sinisiivessä on mukavaa, koska siellä voi touhuta niin monenlaisia asioita. Tykkään leipoa, tehdä palapelejä ja auttaa muita, hän sanoo hymyillen.

Viiden lapsen äiti Ulla-Maija Pyykkönen kertoo, että Oulun kaupunki on myöntänyt hänelle kolme lakisääteistä ja yhden harkinnanvaraisen omaishoidonvapaan aina kullekin kuukaudelle. - Pyrin saamaan Maijun hoitoon aina viikonloppuisin, jotta minulle jäisi aikaa perheen muille lapsille. Maijulla on neljä sisarusta, joista nuorimmat ovat pian 11-vuotta täyttävät kaksostytöt. Olen itse tykännyt kovasti Sinisiiven toiminnasta ja etenkin Tarjan tapaan suhtautua omaisten toiveisiin. Tarja on hyvin ystävällinen ja ymmärtäväinen, ja pyrkii aina ottamaan huomioon kunkin tilanteen kerrallaan, vaikka olisi tapahtunut mitä, tomera nainen painottaa. Ulla-Maija kertoo hänellä ja Tarjalla olevan paljon avoimia keskusteluja, joiden aikana he yhdessä suunnittelemat Maijulle sopivia toimintamalleja. - Sinisiivessä otetaan perheet aidosti huomioon, eikä siellä syyllistetä esimerkiksi toiveiden esittämisestä, hän lisää tyytyväisenä.

Nuorten Ystävien vammaispalvelut laajentuvat Tampereelle teksti JARNO KINNUNEN

Nuorten Ystävät avaa Tampereen Vuorekseen tulevana syksynä 14-paikkaisen sijaishuoltoyksikön, joka on erikoistunut neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten kasvatukseen ja kuntoutukseen. Nuorten Ystävät on suunnitellut NEPSY-kuntoutukseen erikoistunutta sijaishuoltoyksikköä Tampereelle jo tovin aikaa. Yksikköä rakennetaan nyt täydellä tohinalla ja rakennustyöt valmistuvat elokuun loppuun mennessä. - Varsinainen toiminta käynnistyy lokakuun alussa, jolloin kaikki on siinä kunnossa, että yksikkö voi aloittaa toimintansa. Sijaishuoltoyksikköön tulee 14 asiakaspaikkaa yhteensä kolmeen eri osastoon, kertoo vammaispalveluiden tulosaluejohtaja Merja Jarva Nuorten Ystäviltä. 8

Hanke sai alkupotkunsa pari vuotta sitten, kun Tampereen kaupungin lastensuojelun asiakasohjausyksikkö Luotsi toi esille tarpeensa saada Tampereelle neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista kärsivien lasten kuntoutukseen erikoistuneen sijaishuoltoyksikön. Luotsin intressinä on saada palvelut lähelle perhettä lastensuojelulain läheisyysperiaatteen mukaisesti. Aloitteen johdosta toiminnan suunnittelu nytkähti konkreettisesti liikkeelle ja Nuorten Ystävät onkin käynyt tiivistä vuoropuhelua Luotsin ja Aluehallintoviraston kanssa.

- Yhdessä olemme asiaa avoimesti pohtineet ja keskusteluissa on ollut tiiviisti mukana laaja joukko Tampereen kaupungin sosiaalityön toimijoita sekä aluehallintoviraston edustajia. Keskustelujen viesti meille oli selkeä. Palvelun tarve on olemassa, joten päätimme lähteä perustamaan yksikköä, Jarva toteaa. Yhteistyöneuvottelujen tuloksena kaupunki osoitti tontin yksikölle Vuoreksen asuntomessualueen läheisyydestä. Tampereen vuokratalosäätiö toimii yksikön rakennuttajana ja vuokraa tilat Nuorten Ystäville. Vaikka asuinalue on uusi kaikki palvelut löytyvät silti läheltä. Kaupungin keskustaan on matkaa viisi kilometriä. Yksikön suunnittelun lähtökohtana on ollut erityisesti yhteisöllisyys, kodinomaisuus ja turvallisuus. Kaikessa suunnittelussa on huomioitu lasten ja nuorten erityistarpeet iän, toimintakyvyn ja kehitystason mukaan. Vaikka rakennus valmistuu sijaishuoltoyksiköksi, neliömitoitus on tehty vammaispalveluyksikön määräysten mukaan. Näin jokaiselle lapselle saadaan isompi 25 neliön suuruinen huone, jossa on oma kylpyhuone. - Vuokratalosäätiön kanssa yhteistyö on toiminut todella hyvin ja suunnittelu ja rakentaminen sujuu mutkitta osaavien ammattilaisten toimesta, Jarva myhäilee tyytyväisenä.

Henkilöstön rekrytointi alkaa keväällä Sijaishuoltoyksikön henkilöstön rekrytointi alkaa huhtikuussa. Ensimmäisenä syksyllä alkavaa toimintaa valmistelemaan palkataan vastaava ohjaaja. - Ennen kesälomia käynnistetään myös ohjaajien rekrytointi. Palkkaamme porrastetusti yhteensä 14-18 ohjaajaa. Etsimme ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilökuntaa, jotta toiminta pyörähtää sujuvasti käyntiin heti alkumetreistä lähtien, Merja Jarva kertoo. Nuorten Ystävillä on Tampereelle avattavan toimintayksikön kaltaisia yksiköitä myös Turussa ja Muhoksella. - Turun toiminta on näyttänyt, että Etelä-Suomessa on tarvetta tämän profiilin sijaishuoltoyksiköille. Syksyllä käynnistyvä Tampereen yksikkö vastaa myös Etelä-Suomen kuntien palvelutarpeeseen, kertoo Jarva.

Suuntana ammatti - facebook-kisa käynnissä: FACEBOOK.COM/SUUNTANAAMMATTI

Tutkinnolla lisää pätevyyttä OPPISOPIMUSKOULUTUSTA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, osaamisala: Toimitilahuoltaja • 9.4.14-30.4.16. Haku päättyy 23.3.14. • Kiinteistöpalvelujen perustutkinto on tarkoitettu henkilölle jotka ovat työssä kiinteistönhoito- tai siivouspalveluyrityksessä tai vastaavassa organisaatiossa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää riittävää kielitaitoa. Työtehtävien tulee olla monipuolisia tai työnantajan tulee mahdollistaa työnkierto eri kohteissa. • Lisätietoja: Kirsi Hemmilä p. 044 703 7737, Anneli Rovio p.044 703 7812.

KYSY LISÄÄ OPPISOPIMUKSISTA: Eija Hämäläinen, p. 044 703 7899 HAE KOULUTUKSEEN: WWW.OAKK.FI/ALKAVA TAI PYYDÄ HAKUPAPERIT P. 08 558 47711. SEURAA MYÖS MUITA ALKAVIA KOULUTUKSIAMME: WWW.OAKK.FI/ALKAVA

OAKK - OULUN AIKUISKOULUTUSKESKUS OY | WWW.OAKK.FI

KOKOUS JA LOUNAS VAI KOKOUSLOUNAS? Torillan lounas ma-pe klo 11-14 Monipuoliset kokous- ja tapahtumatilamme monenlaiseen tarpeeseen. Tarjoilut sujuvasti kokoustilassa tai viihtyisässä ravintola Torillassa. Pöytävaraukset p. 08-543 1000 tai oulu@scandichotels.com Scandic Oulu, Saaristonkatu 4

scandichotels.fi/oulu

Valmennuspaja Mahiksel el채m채ss채 eteenp채in

Anu Lappalain vakuuttavat,

lta

Jo 30 nuorta pajatoiminnassa mukana

nen ja pajajakson kautta työelämään edennyt Joonas Lippo että Muhoksen nuorilla on mahikset vaikka mihin!

teksti MINNA KORVA-PERÄMÄKI kuvat MINNA KORVA-PERÄMÄKI, MAHIS

Muhoksella Tehtaantiellä sijaitsevassa nuorten valmennuspaja Mahiksella vallitsee rento meininki nuorten ja ohjaavan henkilökunnan välillä. Muhoksen kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman ja Nuorten Ystävien järjestämän pajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa yksilöllisesti jokaisen nuoren itseluottamusta, elämänhallintakykyä ja sosiaalisia taitoja, sekä lisätä heidän valmiuksiaan opiskelu- ja työelämään. Paja aloitti toimintansa viime syksynä. Valmennuspaja Mahiksen vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen kertoo, että Mahiksen toiminta on erilaista kuin Nuorten Ystävien Klubitalojen toiminta. -Klubitalojen toiminta perustuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen ja siellä käyminen on vapaaehtoista, mutta Mahiksella käydään sopimuspohjaisesti, mikä sisältää muun muassa työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Näiden sopimusten pohjalta nuori voi saada esimerkiksi työmarkkinatukea. Mahiksen toiminta vastaa nuorisotakuun tarpeisiin eli tuotamme palveluja alle 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat suuntaamassa avoimille työmarkkinoille. Toki meillä voi käydä vaikka vain kysymässä neuvoa esimerkiksi yhteishakuasioissa, mutta varsinaista jäsenyyttä meillä ei ole käytössä, hän kuvailee. Lappalainen kertoo, että Mahikseen ohjautuu asiakkaiksi pääasiassa sellaisia nuoria, joilla on syystä tai toisesta esimerkiksi opiskelut keskeytyneet tai elämänhallinta jollain tapaa hieman hukassa. - Nuoret tulevat meille muun muassa sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyöntekijän ja TE-toimiston kautta. Tavoitteenamme on löytää jokaiselle nuorelle hänen oma juttunsa. Olemme nuoren arjessa mukana ruohonjuuritasosta saakka oman asunnon löytämiseen ja arjen toimien hallitsemiseen, Lappalainen kuvailee.

Tsemppiä tavalliseen arkeen Valmennuspaja Mahiksen työhönvalmentaja Jarkko Lehmikangas kertoo, että Mahiksen nuoret saavat toteuttaa itseään ja tuoda käytännössä esille omia taitojaan pajan tiloissa. -Meillä nuoret voivat hyödyntää esimerkiksi ATK-tai11

Nuoret ovat reippaita ja innostuneita. He tarvitsevat vain hieman tsemppiä. neisyyttä ymmärtäessä, sekä heidän tulevaisuuden suunnitelmien tukemisessa, hän kuvailee. Lappalainen sanoo, että he tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa kunnan sosiaalitoimen, terveydenhuollon, neuvolan, nuorisotoimen, TE-toimiston, paikallisten oppilaitosten sekä yritysten kanssa. -Käymme Mahiksen nuorten kanssa vierailemassa myös alueen eri yrityksissä ja kunta itsessään tarjoaa nuorille pieniä työhommia, hän lisää.

Nuoret mukana päätöksissä toja, valokuvaamista, ruuanlaittotaitoja, musikaalisuutta tai vaikkapa teknisen työn taitoja. Mikäli joku haluaa olla itsekseen rauhassa, me suomme hänelle sen tilan. Mikäli jollakin on puolestaan reippaasti sosiaalisia taitoja ja rohkeutta esiintyä, me luomme hänelle ne puitteet, ja tällä tavalla vahvistamme lisää hänen itseluottamustaan ja ominaisuuksiaan, hän tiivistää. Jarkko kertoo, että Mahiksen seinällä on esillä esimerkiksi erään pojan ottamia upeita valokuvia, mitkä hän otti ennen kuin siirtyi opiskelijaelämään pajatoiminnan kautta. Toisena esimerkkinä hän mainitsee erään nuoren miehen tehneen musiikkikappaleen pajatoiminnan avoimien ovien päivää varten ja kolmannen nuoren käyneen pitämässä Muhoksen kunnan henkilökunnalle esitelmän sosiaalisesta mediasta. - Pajan nuoret ovat reippaita ja innostuneita, jotka tarvitsevat vain hieman tsemppiä ja eteen päin ohjaamista elämässä. Tavoitteenamme on auttaa nuorta saamaan elämä niin hyvin kuntoon, että hän pärjää itsenäisesti lähtiessään opiskelemaan tai töihin meiltä pajalta, hän tiivistää.

Moniammatillista yhteistyötä Vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen kertoo, että Mahiksella on monipuolisesti yhteistyökumppaneita ja moniammatillista osaamista löytyy myös henkilökunnan kesken. -Itseltäni löytyy muun muassa toimintaterapiatausta ja koulutus- ja työpajakokemusta, Jarkolta nuoriso- ja lastensuojeluosaamista ja Annelta psykologian asiantuntemusta, sekä koulutus- ja työelämätietoutta. Meidän aiemmista ammateista ja osaamisesta on runsaasti hyötyä muun muassa nuorten ajatuksia ja men12

Lappalainen ja Lehmikangas kertovat, että Mahiksen nuoret otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa ja päätöksissä omana itsenään. -Meille on tärkeää kuunnelle nuoria ja tukea heitä niissä asioissa, mitkä tuntuvat liian vaikeilta ja tsempata lisää niissä, missä nuori on hyvä. Meillä on kerran viikossa yhteinen palaveri, missä suunnittelemme tulevia viikkoja ja tapahtumia yhdessä nuorten kanssa. Nuoret saavat ehdotella esimerkiksi, mikä olisi seuraava yhteinen harrastustoiminto tai työpaikkavierailukohde. Tarkoituksenamme on, että jokainen nuori harrastaa vähintään kerran viikossa ulkoliikuntaa, on se sitten lumitöiden tekemistä tai valokuvien ottamista kävelyreissulla. Käymme myös tutustumassa erilaisiin harrastustoimintoihin ja tällä hetkellä nuoret voivat käydä uimassa ja kuntosalilla. Kävimme nuorten kanssa lisäksi Pikku-Syötteellä Nuottavalmennuksessa, jolloin nuoret saivat kokeilla muun muassa lumikenkäilyä ja seinäkiipeilyä, Anu lisää iloisena.

Valmennuspaja MAHIS »» Matalan kynnyksen kohtaamispaikka alle 29-vuotiaalle, jolla ei ole työtä tai opiskelupaikkaa. »» Toiminnan tavoitteena on antaa nuorelle valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. »» Pajalla nuori voi suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittää taitojaan työhönvalmentajien tuella. »» Mahiksella nuori saa yksilö- ja ryhmävalmennusta, joissa teemoina on mm. opiskelu ja työnhaku. Tärkeässä roolissa on myös nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.

Mahiksen avulla töihin teksti ja kuva MINNA KORVA-PERÄMÄKI

Koulutusta Oulun Diakoniaopistossa

Muhoslainen Joonas Lippo 21v. kertoo valmistuneensa OSAO:n Myllytullin yksiköstä muutama vuosi sitten elektroniikka-asentajaksi, mutta alan hommia hän ei ole vielä saanut. - Oulussa tuntuu olevan todella vähän avoimia elektroniikka-asentajan töitä. Koska työttömänä oleminen ei ole oikein minun juttuni, tulin viime syksynä tutustumaan tuttavieni ehdotuksesta tänne Mahikseen, hän kuvailee. Joonas sanoo valmennuspajan olevan kiva paikka, missä on rento ja mukava meininki. - Täältä saa paljon neuvoja muun muassa opiskelupaikkojen etsimiseen ja oman CV:n tekemiseen. Koska hallitsen tietokoneiden kanssa touhuamisen aika hyvin, sain tutustua myös uuteen taitto-ohjelmaan, millä tein nykyisen Valmennuspaja Mahiksen virallisen esitteen, hän lisää tyytyväisenä. Joonas kertoo saaneensa valmennuspajajakson aikana Oulun TP Asennus ja Huolto Oy:lle neljän kuukauden työsopimuksen osa-aikaisena työntekijänä. -Minulla on nyt ensin kahden kuukauden mittainen koeaika ja tätä edelsi viikon mittainen Verisuren koulutus Helsingissä. Työni sisältää ihmisten luona vierailuja ja niissä tehtäviä turvallisuuskeskusteluja myyntityön ohella, hän kuvailee. Joonas kertoo harkitsevansa kuitenkin uudelleen opiskelemaan lähtemistä, sillä hänellä on tällä hetkellä provisiopalkka.

Sosiaali - ja terveysalan perus-

Lasten- ja nuorten erityisohjaa-

tutkinto, lähihoitaja

jan ammattitutkinto,Oulu.

näyttötutkintona, Oulu.

Kesto 1,5 vuotta

Haku: 17.3. - 14.4.2014 suoraan

Haku: 31.3. 2014 mennessä

oppilaitokseen sähköisellä

suoraan oppilaitokseen sähköisellä

lomakkeella.

Lapsi- ja perhetyön

Lyhytkoulutuksia

perustutkinto, lastenohjaaja

Vapaan sivistystyön koulutuksia

näyttötutkintona, Ylitornio. Koulutukseen jatkuva haku

Lue lisää koulutuskalenteristamme

suoraan oppilaitokseen.

www.oulundiakoniaopisto.fi

Komiasti opintiellä -hanke »» Puuttuu nuorten luvattomiin poissaoloihin ja myöhästelyihin yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. »» Mukana Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Kuortane, Alavus, Jalasjärvi, Kurikka ja Ilmajoki. »» Tarkoitettu avuksi tilanteisiin, joissa koulun ja vanhempien omat keinot on käytetty, mutta lastensuojelun jatkotoimille ei ole vielä tarvetta. »» Työmenetelminä kasvatuskeskustelu, puhelinherätykset, noutojakso ja palveluohjaus. »» Hankkeeen kesto 2013-2017. »» RAY rahoittaa.

Pysytään komiasti opintiellä Kaikissa Komian kaupunkiseutukunnan yläkouluissa, lukioissa ja toisen asteen oppilaitoksissa puututaan nuorten luvattomiin koulupoissaoloihin ja myöhästymisiin. Tarvittaessa nuori haetaan kouluun vaikka sängyn pohjalta.

teksti JARNO KINNUNEN, HELI RANTAMÄKI kuvat JUHA SARKKINEN, ANNA KOSKIMÄKI

Nuorten Ystävät ja Seinäjoen kaupunki kehittivät RAY:n tuella Lukkari –hankkeessa tuloksekkaan toimintamallin nuorten koulupoissaolojen vähentämiseksi Seinäjoen viidessä yläkoulussa vuosina 2010-2012. Tulokset olivat niin hyviä, että RAY myönsi viisivuotisen rahoituksen Komiasti opintielle –hankkeelle, joka jatkaa toimintamallin kehittämistä. Samalla toiminta laajeni Seinäjoen lisäksi Lapuan, Ilmajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Jalasjärven ja Alavuden yläkouluille. Yläkoulujen lisäksi apua tarjotaan nyt Seinäjoen alueen lukioiden ja ammattikoulujen ensimmäisen luokan opiskelijoille. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun asti.

sella ja 26 % toimintaan ohjautuneista nuorista ohjattiin palvelunohjauksen kautta erilaista apua tarjoavien tahojen piiriin. Hankkeen neljä työntekijää ovat sosiaalija terveysalan monipuolisia ammattilaisia. Tiimiin kuuluu mm. entinen kuraattori ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Neljästä työntekijästä kolme toimii yläkoululaisten parissa ja yksi työntekijä keskittyy lukion ja toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Toimintamalli on otettu vanhempien keskuudessa hyvin vastaan. - Erityisen kiitollisia vanhemmat ovat olleet toiminnan käytännönläheisyydestä ja siitä, että vanhemmille tarjottu apu on konkreettista ja suunnattu suoraan kotiin, Rantamäki kertoo.

Konkreettista ja tehokasta tukea

Mukana myös toinen aste

Hankkeen toimintamallissa reagoidaan nopeasti käytännönläheisin keinoin nuoren koulupoissaoloihin ja aina vanhempien luvalla. Neliportaisessa toimintamallissa mennään askel kerrallaan eteenpäin. - Kun opettaja huolestuu oppilaansa poissaoloista teemme kotikäynnin. Ellei keskustelu auta, niin soitamme aamuherätyksiä kahden viikon ajan. Tarvittaessa haemme autolla oppilaan kouluun kahden viikon ajan. Jos nämä keinot eivät tepsi, niin neljäs vaihe on palveluohjaus, kertoo hankkeen projektipäällikkö Heli Rantamäki Nuorten Ystäviltä. Vuodesta 2010 lähtien toimintamalli on tavoittanut jo 127 nuorta, joista 74 % on selvinnyt takaisin koulutielle toimintamallin avustuk-

Toimintamallin vieminen lukioihin ja ammattikouluihin antaa mahdollisuuden päästä tukemaan ensimmäisen kouluvuoden aikana sellaisia nuoria, joilla on vaikeuksia suoriutua uudesta roolistaan itsenäisenä opiskelijana. - Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa aloitettiin viime syksynä. Syksyn aikana saatiin luotua raamit hankkeen toiminnalle Seinäjoen neljässä lukiossa ja Koulutuskeskus Sedussa, jossa on viisi yksikköä kantakaupungin alueella, toteaa Rantamäki. Toimintamalli toisella asteella on sama kuin yläkouluilla. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat ensimmäisen vuoden opiskelijat. Toisen asteen koulujen kuraattorit toimivat hankkeen työntekijöiden työpareina kotikäynneillä. 15

Anna Koskimäki, Päivi Hietikko, Heli Rantamäki ja Minna-Maija Saukko ovat tulleet opettajille ja nuorille tutuiksi.

Erityisen kiitollisia vanhemmat ovat olleet toiminnan käytännönläheisyydestä ja siitä, että tarjottu apu on konkreettista ja suunnattu suoraan kotiin.

Mallia hiotaan ja uutta kehitetään Viime syksyn aikana hankkeeseen ohjautui toisen asteen oppilaitoksista seitsemän nuorta, kuusi ammattikoulusta ja yksi lukiosta. - Näiden nuorten kohdalla ongelmat olivat jo niin suuria, ettei hankkeen toimintamallista ollut heille apua. Poissaoloja koulusta oli jo 50 – 250 tuntia ja mukana päihteidenkäyttöä sekä muita ongelmia. Vaikka emme näiden nuorten kanssa päässeet toivottuun tulokseen olemme kuitenkin saaneet arvokasta tietoa siitä, kenelle toisen asteen opiskelijoille tästä toimintamallista on todella hyötyä, kertoo projektityöntekijä Anna Koskimäki. Toisen asteen opiskelijoiden kohdalla on huomattu, että ohjautuminen hankkeen piiriin tapahtuu nyt liian myöhään. - Yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun kanssa olemme miettineet selkeää poissaolojen tuntirajaa, jolloin opiskelija tulisi ohjata hankkeen piiriin. Tuo hälytysraja voisi olla 35–50 poissaolotuntia. Toki rajan asettamiselle haasteen luo toisen asteen opiskelun itsenäinen luonne, läsnäolopakkoa kun ei ole, Koskimäki pohtii. Koulutuskeskus Sedulla olisi tarve laajen-

taa hankkeen kohderyhmä koskemaan myös yli 18-vuotiaita toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita. - Tähän tarpeeseen emme valitettavasti pysty tällä hetkellä vastaamaan, koska hankkeella on vain yksi työntekijä toisella asteella. Näillä resurssilla työn rajaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kohdentamalla työn ensimmäisen vuoden opiskelijoihin vaikuttamme ennaltaehkäisevästi koulupudokkuuteen, Koskimäki tähdentää. Toisen asteen työskentelyssä edetään suunnitelmien mukaisesti ja uutta kehitetään koko ajan. Hankkeessa kehitetään myös toimintamalli, jolla vähennetään toisen asteen opintojen keskeyttämisiä. - Esimerkiksi nyt suunnittelemme ryhmätoimintaa opiskelijoiden koulumotivaation tukemiseksi. Tarkoituksena on vertaistuen ja vertaistoiminnan avulla tuottaa opiskelijoille positiivisia kokemuksia, luoda sosiaalisia kontakteja ja vahvistaa itsetuntoa. Tarve tämänkaltaiselle työskentelylle on selkeästi olemassa, ja toimivan yhteistyön kautta voimme luoda toimintatapoja, jotka hyödyttävät toisen asteen opiskelijoita summaa Koskimäki.

Kuraattori

Virpi Pöytälaakso Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki

Miten Komiasti opintiellä –hanke on otettu koulussasi vastaan? Oikein hyvin ja ilolla otettu vastaan. Hanke tuo nopeasti tarpeellisen lisäavun nuorelle ja hänen perheelle silloin, kun koulupoissaoloja on liikaa. Mitkä ovat mielestäsi toimintamallin vahvuudet? Helposti voi nuoren ohjata hankeen avun pariin ja konkreettinen työ alkaa välittömästi. Vahvuutena näen aktiivisen yhteistyön niin oppilaiden, perheiden kuin koulunkin henkilökunnan kanssa. Yhdessä ollaan saavutettu hyviä tuloksia etenkin niiden oppilaiden kanssa, joiden poissaolot ovat olleet alle 50 tuntia. Mitä hankkeessa pitäisi vielä kehittää? Tarvetta olisi herätysavulle myös 2. ja 3. vuoden opiskelijoille eli yli 18 -vuotiaille. Oppilaitoksen sisällä on tarvetta määritellä tarkemmin esimerkiksi tuntirajat ja säännöt poissaoloille eli mikä olisi se kynnys milloin hankkeen apua oppilaalle tarjotaan. Ryhmänohjaajat tietävät palvelusta, mutta ”kynnys” tarjota apua nuorelle ja perheelle on vielä turhan korkea. Vaikka toimintamalli toimii yläkouluissa niin meillä toisella asteella tämä on vielä uusi juttu. Tämän vuoden opiskelijoiden ryhmä on meillä melko hyvin paikalla, mutta he eivät ole välttämättä kuitenkaan aktiivisia opiskelemaan. Muutamilla oppilailla on suuria poissaolomääriä, jotka ovat seurausta pitkistä sairauslomista ja osastojaksoista. Näiden nuorten kanssa on vaikeuksia kouluun palaamisessa. He tarvitsivat kokonaisvaltaista apua aamuisin herätyksiin ja etenkin koulussa pysymiseen.

Sosiaalityön asiantuntijapalveluita kuntien tarpeisiin

teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

Nuorten Ystävien sosiaalityön asiantuntijapalvelut tarjoaa kuntien tarpeisiin kohdennettua moniammatillista lastensuojelun sosiaalija asiantuntijatyötä.

Nuorten Ystävien sosiaalityön asiantuntijapalveluita ovat lastensuojelutarpeen selvitykset, vanhemmuuden arvioinnit, huostaanoton purut, teinivanhemmuuden tuki, huoltoriitaasioiden sovittelu, sukulaissijaisperheiden valmennus ja arviointi sekä lastensuojelun edunvalvonta. - Toiminta-ajatuksena on tarjota kuntien sosiaalityön ja lastensuojelun muuttuviin tarpeisiin työparia kuntien työntekijöille tai tuottaa palvelu kunnille itsenäisesti sosiaalityöntekijä-perhetyöntekijä työparimallilla, kertoo tuloasaluejohtaja Harri Lintala Nuorten Ystäviltä. 18

Nuorten Ystävien sosiaalityön asiantuntijat koostuvat lastensuojelun ja perhehoidon sosiaalityöntekijöiden lisäksi ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saaneista erityisohjaajista ja ohjaajista. Tiimillä on vankka kokemus lastensuojelun sosiaalityöstä, avohuollon ohjaustyöstä, perhetyöstä ja perhehoidosta.

Osaamista löytyy Nuorten Ystävät on kouluttanut viimeisen vuoden aikana yli 30 avopalveluiden työntekijäänsä vastaamaan valtakunnallisesti kuntien mm. lastensuojelutarpeen selvitysten, vanhem-

Kuntien tarpeiden mukaisesti meillä on mahdollisuus lisätä joustavasti alueellista palveluverkostoa. Tulosaluejohtaja Harri Lintala

seen. Vanhemmuuden arvioinnin ja lastensuojelutarpeen selvitystyön perustana on kaikkien asiantuntijoiden kouluttautuminen Pesäpuu ry:n arviointimallin mukaiseen perhearviointiin. Nuorten elämäntilanteiden kartoitukseen Nuorten Ystävillä käytetään BARO- arviointimenetelmää. - Tähän saakka olemme tarjonneet perheiden arviointia pääasiassa laitosolosuhteissa Polokkaperhekuntoutuksessa Muhoksella ja perhekeskus Väliportaassa Oulussa. Nyt tuomme kokeneen henkilökunnan ammattitaidon valtakunnallisesti kuntien käyttöön lähipalveluperiaatteella. Kuntien tarpeiden mukaisesti meillä on mahdollisuus lisätä joustavasti alueellista palveluverkostoa, Lintala toteaa.

Kuntien tarpeet keskiössä

muuden arviointien tai huostaanoton purkujen tarpeisiin. - Moniammatillisen tiimin kärkenä meillä työskentelee kahdeksan sosiaalityöntekijää. Koko Suomen kattavan avopalvelukeskusten verkostomme kautta pystymme tarjoamaan palveluja valtakunnallisesti, Lintala kertoo. Henkilökunnan erityisosaamisalueita ovat erityisesti vanhemmuuden ja lastensuojelutarpeen arvioinnin eri työmenetelmät. Useimmilla sosiaalityöntekijöillä on PRIDE -valmentajan koulutus ja osaamista löytyy myös sukulaissijaisperheiden arviointiin ja koulutuk-

Nuorten Ystävillä on hyviä kokemuksia lukuisista kuntien kanssa toteutetuista kumppanuushankkeista ja yhteistyöstä, joissa on onnistuttu luomaan paikallisiin tarpeisiin kohdennettu palvelu. Oiva esimerkki hyvin toimivasta alueellisesta sosiaalityön asiantuntijapalvelusta on viime syksynä alkanut Nuorten Ystävien ja Jyväskylän kaupungin kumppanuushanke. Hankkeessa kehitetään lastensuojelun piiriin kuuluvien raskaana olevien ja jo lapsen saaneiden teinien vanhemmuutta tukevia paikallisia palveluita ja toimintamalleja Jyväskylän seudulla. - Jyväskylän kaupungilla oli selkeä tarve toiminnan kehittämiseen ja pystyimme yhdessä tuohon tarpeeseen nopeasti reagoimaan. Näemmekin hyvänä yhteistyön muotona palveluiden räätälöimisen kuntien kanssa. Tämäntyyppiseen yhteistyöhön pyrimme jatkossakin, Lintala kertoo.

Nuorten Ystävien sosiaalityön asiantuntijapalvelut »» lastensuojelutarpeen selvitykset »» vanhemmuuden arvioinnit »» huostaanoton purut »» teinivanhemmuuden tuki

»» huoltoriita-asioiden sovittelut »» sukulaissijaisperheiden valmennus ja arviointi »» lastensuojelun edunvalvonta

Lisätietoja saat palvelunohjauksesta p. 044 7341 554 ja nettisivuiltamme osoitteesta www.nuortenystavat.fi 19

Mun perhe – lasten puheenvuoroja perheestä Suurelle osalle meistä lapset ovat elämän keskiössä ja monille maailman tärkein asia. Tästä ajatuksesta syntyi ajankohtainen dokumenttielokuvien sarja Mun perhe. Mun perhe on lasten puheenvuoro ja näkökulma perheiden elämään Suomessa. Lasten silmin nähtynä maailma on täynnä mahdollisuuksia ja positiivisuutta, vaikka vanhempia arki saattaakin huolettaa. Päähenkilöt, erilaisten perheiden alakouluikäiset lapset, avaavat maailmansa kokemusten ja arjen kautta. Kunkin elokuvan päähenkilö on perheen lapsi, jonka kanssa tutustutaan perheen elämään. Elokuvissa kurkistetaan Meri-Tuulin (10) elämään sijaisperheessä, Villen (7) elämään vammaisen veljen Veetin (12) kanssa, Sinttu -tytön (7) elämään perheessä jossa on vähän rahaa, Martan (8) perheessä jossa on kaksi kotia sekä Marien (7) perheeseen, jossa eletään kahdessa kulttuurissa.

Hankkeeseen liittyy myös laaja asiantuntijamateriaali, jonka valmisteluun osallistui laaja joukko alan asiantuntijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä järjestöjä. Asiantuntijamateriaaleihin pääsee tutustumaan www.emmaelias.fi/munperhe nettisivujen kautta. Mun perhe– elokuvien taustalta löytyy poikkeuksellisen laaja yhteiskunnallisten vaikuttajien yhteistyöverkosto. Elokuvien kumppanit ovat Suomen johtavia lasten ja perheiden hyvinvointia edistäviä järjestöjä, ja mukana on myös Lapsiasiavaltuutettu, Raha-automaattiyhdistys sekä kolme ministeriötä. Pohjoissuomalaista väriä hankkeeseen toi Nuorten Ystävät ry. Elokuvayhtiö Pystymetsän tuotanto on toteutettu laajan yhteistyöverkoston sekä usean ministeriön kanssa. MTV on hankkeen mediakumppani. MTV on esittänyt elokuvat AVA-kanavallaan tammi- ja helmikuussa. Jos et nähnyt elokuvia niin ei syytä huoleen, sillä kaikki jaksot ovat katsottavissa kahden kuukauden ajan kauden päättymisen jälkeen MTV:n Katsomossa osoitteessa www.mtvkatsomo.fi

Taikasauva -toiminta teksti MIKKO SILVOLA, TIMO PITKÄNEN, RIKHARD LINDBERG, ILKKA ISOMAA kuva PERHEKOTI KARHULA

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Koulukotikoulu Pohjolan koulun oppilaat elokuvissa Ryhmä Pohjolan koulun oppilaita pääsi Taikasauva-rahoituksen avustamana päivän elokuvareissulle Ouluun kulttuuritalo Valveelle 21.11.2013. Heti koulun alettua käynnistimme pikkubussin ja suuntasimme nokan kohti Oulua aamunäytökseen. Tunnelma oli jännittynyt. Kenelläkään meistä ei ollut ennakkokäsitystä siitä, millainen elokuva meitä odotti. Tiesimme elokuvasta vain nimen, mutta ohjaaja, kuten myös kaikki näyttelijät olivat koko ryhmälle ennestään tuntemattomia. Koko elokuvasali oli varattu meidän käyttöömme ja saimme vapaasti valita paikat salin takaosasta. Koska näytökseen ei tullut muita, saatoimme rauhassa odottaa viimeisenkin oppilaan saapumista vessasta ennen elokuvan aloittamista. - Harmi, ettei hoksattu hommata poppareita, kuului erään oppilaan suusta. Jokainen kaatuu joskus on sveitsiläisen ohjaajan Niccolo Castellin elokuva, jonka päähenkilöinä ovat skeittaaja Jullo, syöksylaskija Chiara ja spreijaaja Edo. Elokuvan alusta saakka oppilaat istuivat pehmeisiin nojatuoleihin liimautuneina ja seurasivat sveitsiläisnuorten vauhdikasta elämää, harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa. Aluksi elokuvassa esiintyvien nuorten elämää kuvattiin erillisinä tapahtumina, mutta taitavasti tarinat alkoivat kietoutua toisiinsa. Yllättävät käänteet pitivät hyvin otteessaan loppuun saakka. Elokuva kesti noin puolitoista tuntia, mutta ajankulua ei juuri huomannut. Elokuvan päätyttyä alkoi puheensorina ja keskustelun aiheena olivat ymmärrettävästi elokuvan tapahtumat. Joku kaipasi tarkennusta juonenkulkuun, kun taas toiset ihmettelivät sen loppuratkaisua. Jokainen tuntui löytäneen elokuvasta hieman eri merkityksiä. Elokuvan jälkeen puheenaiheet siirtyivät jo pikkuhiljaa tulevan ruokapaikan valintaan. 22

Ennen koululle paluuta kävimme syömässä Rossossa. Pitsojen ja pastojen syönnin lomassa elokuvan tapahtumat näyttivät jo unohtuneen. - Kuoliko se tyyppi siinä lopussa, kuului hieman epävarma kysymys yhden oppilaan suusta paljastaen, että jotain elokuvasta oli vielä jäänyt askarruttamaan. Keskustelu lomasta erottui kommentti, joka vahvisti tämänkin reissun olleen onnistunut. - Tällaisia päiviä pitäis olla useamminkin!

Muhoksen nuorten valmennuspaja Mahikselle musiikkivälineitä Nuorten Ystävien Muhoksella toimiva valmennuspaja Mahis sai Taikasauvalta avustustuen musiikkivälineiden hankintaan. Tuella hankittiin nuorille vapaaseen käyttöön ja harjoitteluun akustinen kitara, plektroja, kitaransoittooppas, laulukirjoja, nuottiteline, cd-levyjä sekä bongorummut. Tavoitteena olisi ilahduttaa musiikilla ikäihmisiä palvelukodeissa ja soittaa eri tapahtumissa aina kun innostuneita esiintyjiä löytyy. Mahdollisuutena on myös kitaran soiton opastusta soittotaitoisten pajalaisten avulla. Kitara oli myös mukana nuorten arjenhallintaa tukevassa Nuotta-valmennuksessa. Valmennuspaja Mahis on matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille muhoslaisille alle 29-vuotiaille työttömille tai ilman opiskelupaikkaa oleville peruskoulun suorittaneille nuorille. Pajalla saa tukea tulevaisuuden suunnitelmiin sekä työnhakuun ja työkokeilu- ja opiskelupaikan hankintaan työhönvalmentajien avustamana. Tärkeässä roolissa on vahvistaa nuoren sosiaalisia taitoja sekä hyvinvointia, johon oleellisena osana kuuluu arkirytmi, liikunta ja ravinto.

Rikhard Lindberg

Perhekoti Karhulan nuorelle kitara Minulla on ollut pitkään haaveena oppia soittamaan kitaraa ja harrastuksen alkuun pääsin koulukotikoulu Pohjolan koulun avulla. Sain ensisoittimeksi perhekodilta vanhan kitaran ja aloinkin sitä innolla kunnostamaan puutöissä. Sain koulusta nuotteja, joiden avulla pääsin kesyttämään soitinta. Harjoittelin perhekodilla aktiivisesti ohjaajan opastuksella. Vanha kitara oli kuitenkin jo soitettu loppuun ja valitettavasti se ei kunnostuksesta huolimatta enää taipunut soitettavaksi.

Mietimme perhekodilla, että mistä saisimme uuden kitaran. Kirjoitin Taikasauvalle harrastuksestani ja toiveesta saada uusi kitara. Pian sainkin myöntävän vastauksen. Kävimme ohjaajan kanssa Oulussa musiikkiliikkeessä ja kysyimme myyjältä apua. Myyjän ammattitaitoisella opastuksella löysimme sopivan kitaran. Olen soittanut aktiivisesti ja olen oppinut paljon uutta. Suuret kiitokset Taikasauvalle.

Salorinteelle uudet kuntosalivälineet Muhoksella sijaitsevan sijaishuollon erityisyksikkö Salorinteen harrastetiloissa olevat kuntoilu- ja punttisalivälineet ovat jo pitemmän aikaa olleet uusimisen tarpeessa. Osa vanhoista välineistä on jäänyt ”pieniksi”, osa on hajoamispisteessä ja osa hajonnut. Salorinteen nuorten kiinnostus punttisaliharjoittelua kohtaan on kasvanut ja Salorinteen etäisyys Pohjolakodin kuntosalille on tuonut asiaan oman haasteensa. Päätimme hakea avustusta Taikasauvalta, joka myöntää avustusta yhteisöllisyyttä lisäävään harrastustoimintaan. Ja yhdessä salilla treenaaminen on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Fyysinen kunto kohenee yhdessä harjoitellessa ja iltaisin on terveellistä puuhaa. Taikasauva-toiminnan avulle toivoimme saavamme Salorinteen vanhojen ja rikkonaisten välineiden rinnalle uusia välineitä, joilla kuntosaliharjoittelua voisi jatkaa pitkäksi aikaa

eteenpäin. Salorinteen nuorten mielestä uusien kuntosalivälineiden hankkiminen oli enemmän kuin tarpeellista. Pian saimmekin Taikasauvalta iloisen viestin, jossa kerrottiin avustuksen myöntämisestä. Samalla saimme ilmoituksen kyykky- ja penkkipunnerrustelineistä sekä tangosta, jotka olisivat mahdollista hankkia Salorinteelle. Näiden välineiden hankinta auttaisi lisäämään usean nuoren harrastusmahdollisuuksia Salorinteellä. Välineet hankittiin ja rautojen kolinasta ja hikisestä treenaamisesta onkin jokainen halukas päässyt nauttimaan. Suuret kiitokset Salorinteen nuorille aktiivisuudesta ja innokkuudesta omien harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi ja iso peukku Taikasauvalle siitä, että nuorten esittämät toiveet pystytään nopeasti toteuttamaan.

Dosentti Matti Rimpelä Lapin lastensuojelupäivillä

Lasten ja nuorten palvelut uudistettava perusteellisesti Valtio ja kunnat ovat syyllistyneet lapsija nuorisopolitiikassa rakenteelliseen välinpitämättömyyteen, totesi dosentti Matti Rimpelä Lapin lastensuojelupäivillä Rovaniemellä. teksti JARNO KINNUNEN kuvat JARNO KINNUNEN, STOCK.XCHNG

Matti Rimpelän mukaan lapsiperheet, lapset ja nuoret on tyystin unohdettu kuntien palvelurakenneuudistuksesta ja valtiolta ja kunnilta puuttuu yhtenäinen lapsija nuorisopoliittinen strategia. Yli 130 lappilaista lastensuojelun asiantuntijaa kuunteli herkällä korvalla, kun yksi maamme johtavista sosiaalija terveysalan asiantuntijoista esitteli suuntaviivat lapsija nuorisopolitiikan sisällön ja toimeenpanorakenteen uudistamiseksi siten, että vuoteen 2020 mennessä voidaan hyvinvointi- ja koulutustavoitteista tinkimättä saavuttaa useiden satojen miljoonien eurojen säästöt. - Uusien sukupolvien tukeen ja palveluihin käytetään vuosittain karkean arvion mukaan jopa 20 miljardia euroa. Kukaan ei tiedä mitä tällä investoinnilla saadaan aikaan. Sektoroituneen rakenteen ongelmat on tiedetty jo pitkään ja johtaminen on hajanaista. 24

Rimpelän mielestä lastensuojelu ei kaipaa lisää henkilöstöä vaan olemassa olevat resurssit tulisi kohdentaa lähemmäksi perhettä.

Rimpelän mukaan pohjimmainen ongelma on se, että palvelut on jaettu lukuisiin eri sektoreihin ja yksiköihin ja ammattikuntiin. Rahat jakaantuu esimerkiksi valtion, kuntien ja Kelan eri momenteille ja kukaan ei oikein hallitse kokonaisuutta. - Palvelut ovat etääntyneet perheiden ja lasten arjesta ja keskittyvät yhä enemmän lastensuojeluun. Rimpelä esittääkin, että sijaishuolto, kasvatus- ja perheneuvonta ja lasten- ja nuorisopsykiatria yhdistetään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. - Emme 2020-luvulle tultaessa tarvitse lastensuojeluun lisää sosiaalityöntekijöitä emmekä psykiatreja. Lastensuojelussa on ihan riittävästi henkilöstöä. Nyt tarvitaan suunnitelmallista ja kokonaisuutena johdettua investointia perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen. Tänä päivänä tarvitaan tukea lähelle perhettä. Kotikasvatuksen tukea, perhekasvatusta, perhetyötä, kotipalvelua ja nuorisotyötä yhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Sinne sisälle sitten perhe- ja nuorisotyöntekijöitä ja kodinhoitoapua. Näin me tarvitsisimme huomattavasti vähemmän raskaita palveluja, kuten lastensuojelua. Lastensuojelun viranomaisvalta tulisi rajata vain tilanteisiin, joissa tulee harkittavaksi vanhempien, lapsen tai nuoren itsemääräämisoikeuteen puuttuminen. Rimpelän mukaan palvelujen rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan pikaisesti uusi lapsija nuorisopoliittinen ohjelma ja valtion ja kuntien toiminta- ja taloushallintoon tulisi vakiinnuttaa lapsija nuorisobudjetointi. - Tällä hetkellä hallitus siirtää ja ulkoistaa ongelmat kunnille. Eivät yksittäiset kunnat pysty tarvittavia muutoksia yksin tekemään, sillä ne ovat liian pieniä yksiköitä. Me tarvitsemme ison kansallinen kehittämishankkeen, jotta päästään eteenpäin. Rimpelä totesi, että kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi paljolti myös euroista. - Olen täysin vakuuttunut, että jos hommia tehtäisiin viisaammin, pystyisimme säästämään pari miljardia nykyisestä tukijärjestelmästä ja silti tulokset olisivat parempia kuin tällä hetkellä. Lapin lastensuojelupäivät kokosi 29.30.1.2014 lappilaisia lastensuojelun ammattilaista keskustelemaan lastensuojelun ajankohtaisista teemoista. Nuorten Ystävät järjesti koulutuspäivät yhteistyössä Rovaniemen kaupungin sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikön kanssa.

KESÄLEIRIT KOIVUHAASSA! LASTEN PÄIVÄLEIRI 2.–6.6. Puuhaleiri 6–9 v

LASTEN LEIRIT 8.–13.6. Saduntaikaa 7–9 v 14.–19.6. Taikametsä 9–11 v 23.–28.6. Lasten leiri, 8–12 v 6.–11.7. Aarreleiri 10–12 v 13.–18.7. Tarinaleiri 9–11 v 27.7.–1.8. Intiaanikesä 7–9 v

VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme turvallisia ja luotettavia aikuisia toimintaamme. Parasta Lapsille ry haastattelee ja kouluttaa uudet vapaaehtoiset. Lisätietoja: www.parastalapsille.fi taru.heinonen@parastalapsille.fi tai 09 350 8630.

NUORTEN LEIRIT 29.6.–4.7. Tarua ja todellisuutta 11–13 v 20.–25.7. Seikkailuleiri 13–15 v Tiedustelut: Oulun seudun aluetyöntekijä p. 050 337 0626

Parasta Lapsille ry Täytä leirihakemus: www.parastalapsille.fi Parasta Lapsille

Vanhempien Akatemiasta virtaa vanhemmuuteen Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemian toiminta kokoaa vanhempia ja perheitä yhteen ilta toisensa jälkeen Oulun seudulla. Toiminta on tavoittanut kolmen vuoden aikana tuhansia vanhempia, lapsia ja kasvatusalan ammattilaisia. teksti RIITTA ALATALO, JARNO KINNUNEN kuvat JARNO KINNUNEN, STOCK.XCHNG

Vuodesta 2011 alkaen toiminut Vanhempien Akatemia on onnistunut juurruttamaan verkostopohjaiseen työskentelyyn ja tutkittuun tietoon pohjautuvan mallin vanhemmuuden tukemiseksi Oulun seudulle. Alkujaan kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on tukea vanhemmuutta jakamalla tietoa ja käytännön työkaluja vanhempia ja perhettä koskevissa kasvatuskysymyksissä. Vanhempien Akatemia sai Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoituksen vuosille 2014-2015 ja jatkaa toimintamallin juurruttamista ja kehittämistä. - Alusta lähtien toiminnan tavoitteena on ollut tutustuttaa lasten ja nuorten vanhempia toisiinsa sekä edistää yhteisöllisyyttä ja jaettua kasvatusvastuuta. Samoin eri kasvatusyhteisöjen yhteen saattaminen ja vuorovaikutuksen edistäminen yhteisöjen välillä on yksi Vanhempien Akatemian toiminnan kärjistä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Riitta Alatalo. Suuren suosion saaneet luennot, vuorovaikutteiset vanhempainillat, toiminnalliset ryhmät ja eroauttamiseen liittyvät tapahtumat ovat muotoutuneet Vanhempien Akatemian toiminnan kulmakiviksi. Käyntikertoja toiminnoissa on jo miltei 9000, Erityisesti perheille suunnatut yhteiset toiminnalliset ryhmät, kuten Perhe- ja teemaliikuntakurssit ovat olleet monille voimaannuttava kokemus. - Tammikuussa aloitettu Perhenikkarointi on ollut uusi avaus toimintakonseptissamme ja sekin osoittautunut hyväksi tavaksi saada per-

heitä yhteisen tekemisen äärelle, Alatalo kertoo.

Palautteesta ja toiveista otettu koppia Vanhempien Akatemian toiminnan myötä on vanhempien sekä kasvatusalan ammattilaisten keskuudesta noussut esille tarve saada Ouluun Käyntikertoja toiminpaikka, mihin vanhemmat voisivat tulla kesnoissamme on jo miltei kustelemaan joko vanhemmuuteen tai kasva- 9000, toteaa Riitta Alatalo tyytyväisenä. tukseen liittyvistä iloista ja murheista.

Näistä ja muista vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvistä mieltä askarruttavista kysymyksistä voi jatkossa tulla keskustelemaan Vanhempien Akatemian kasvatusalan ammattilaisten kanssa. - Vanhempien ”koutsauksen” tavoitteena on auttaa arjen pulmatilanteissa, tukea vanhemmuutta ja antaa ohjausta lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Valmennuksessa korostetaan vanhempien ja perheen omaa toimijuutta, voimavaralähtöisyyttä ja ratkaisukeskeistä työskentelyä. Tapaamisia voidaan sopia 1-5 kertaa tarpeen mukaan, Alatalo valottaa.

Parisuhteen huoltokurssit alkavat

Essi Niemi, Jukka Ahopelto ja Riitta Alatalo ovat kuunnelleet vanhempien toiveita tarkalla korvalla.

- Vanhemmat tuntuvat tarvitsevan todellisen matalan kynnyksen paikan, johon voisi ottaa yhteyttä hyvin pientenkin huolenaiheiden kanssa, Alatalo toteaa. Hankkeelta on toivottu myös parisuhdetta vahvistavan toiminnan kehittämistä. Parisuhteen huoltaminen jää pikkulapsivaiheessa ja ruuhkavuosien aikana useasti liian vähälle. Vanhemmat ovat toivoneet, että heillä olisi mahdollisuus pysähtyä miettimään parisuhteen tilaa ja saada eväitä parisuhteen vahvistamiseen. Jatkohankkeen kehittämiskohteiksi nousivatkin nämä kaksi uutta ja tärkeää vanhemmuuden tukemisen muotoa. Olemmekin jo täydellä höyryllä käynnistämässä vanhemmille suunnattua ohjaus- ja neuvontatoimintaa sekä parisuhdetta tukevaa ryhmätoimintaa, Alatalo myhäilee tyytyväisenä.

Maksutonta valmennusta vanhemmille Lasten kasvatukseen liittyvien arkisten haasteiden lisäksi vanhemmat voivat joskus kokea riittämättömyyttä työn, perheen ja harrastusten välisessä ristitulessa ja kaivata tukea ja voimaa.

Useat lapsiperheiden arkea kartoittavat tutkimukset osoittavat, että toimiva parisuhde on keskeinen voimavara koko perheen ja lasten hyvinvoinnissa. Vanhemmat kertovat, että heillä on liian vähän aikaa toisilleen ja parisuhde jää jalkoihin kun työ ja lapset täyttävät arjen. - Käynnistämme maaliskuussa parisuhteen huoltokurssit, joiden tavoitteena on vahvistaa vanhempien välistä vuorovaikutusta ja antaa eväitä toimivaan parisuhteeseen. Pohdimme yhdessä vanhempien kanssa mistä aineksista toimiva parisuhde koostuu ja miten tunnistaa parisuhteen kompastuskivet. Kursseille voi jo ilmoittautua Vanhempien Akatemian nettisivujen kautta, Alatalo kertoo.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet kaikkiin Vanhempien Akatemian toimintoihin löydät osoitteesta: www.vanhempienakatemia.fi. Lisäinfoa vanhemmille suunnatusta valmennuksesta saat myös soittamalla numeroon 050 5685410.

Mitä mediakohu kertoo lastensuojelusta? Nykyisestä medianäkyvyydestä voisi päätellä lastensuojelun toimimattomuuden tai ylilyöntien olevan tämän ajan ongelma läntisen Euroopan maissa. Kysymys ei kuitenkaan ole uudesta ilmiöstä. Lastensuojelu on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia koko tunnetun historiansa ajan.

teksti KARI MATELA, HANNA HEINONEN kuvat STOCK.XCHNG

Britanniaa on alkuvuonna keskusteluttanut liberaalidemokraattien kansanedustaja John Hemming, joka kertoi saaneensa satoja yhteydenottoja huostaan otettujen lasten vanhemmilta. Vanhempien viestit olivat saaneet kansanedustajan vakuuttuneeksi siitä, että huostaanotoista päättävien perheoikeuksien tuomarit toimivat asiantuntemattomasti, puolueellisesti ja vastoin lasten etua, minkä vuoksi Hemming kehotti julkisesti kaikkia huostaanoton uhkaamia perheitä matkustamaan ulkomaille. 30

Brittiläiseen lastensuojelukeskusteluun Hemmingin kehotus sopi sekä hyvin että huonosti. Hyvin siksi, että lastensuojelun väitetyt ylireagoinnit herättävät lapsiperheissä ymmärrettävää pelkoa – ja kiinnostusta aiheesta raportoivien painotuotteiden ostamiseen. Huonosti puolestaan siksi, että viimeiset kymmenen vuotta brittimedian kestoteemana ovat olleet lastensuojelun laiminlyönneiksi katsotut pienten lasten kuolemantapaukset. Lastensuojelua on vaadittu reagoimaan aiempaa varhaisemmin ja voimaperäisemmin, ja muiden muassa David Cameron

Lastensuojelukeskusteluun tarvitaan dialogisuutta ja lasten ääntä.

ehti ennen pääministeriksi tuloaan vaatia useammankin lastensuojeluviranomaisen irtisanomista. Mediakohun keskiössä ei ole ollut koko lastensuojelujärjestelmä, vaan yksittäiset, epäkohdiksi nimetyt tapaukset. Niistä on kuitenkin tehty koko järjestelmää koskevia päätelmiä. Mediakriitikot ovatkin kysyneet, voiko lastensuojelujärjestelmässä olla sellaista systemaattista tai rakenteellista vikaa, joka tuottaisi säännönmukaisesti toisensa poissulkevia epäkohtia.

Erika aktivoi kriittisen keskustelun Suomessa vastaava kriittisen keskustelun voimistumiseen ja aktivoitumiseen on vaikuttanut erityisesti vuoden 2012 nk. Erika-tapaus. Erika-tapauksen jälkeen lastensuojelun myöhäistä reagointia ja puuttumattomuutta arvosteltiin vahvasti. Lastensuojelun toimimattomuutta arvostelivat monet tahot. Erika-tapaus käynnisti myös koko lastensuojelun palvelujärjestelmän monitahoisen arviointiprosessin useiden virallisesti asetettujen työryhmien toimesta. Viralliset työryhmät olivat istuvassa hallituksessa toimivien ministereiden vastaus lastensuojelusta käytyyn arviointikeskusteluun. Oppositio esitti vuosien 2012-2013 aikana ainoastaan joitakin kirjallisia kysymyksiä lastensuojelusta. Esiin haluttiin nostaa mm. puutteita lapsiperheiden kotipalvelussa, lastensuojelulaitosten henkilöstömitoi-

tuskysymyksiä sekä lastensuojelun tarvitsemaa lisäresursointia. Merkille pantavaa suomalaisessa kriittisessä lastensuojelukeskustelussa on dialogisuuden puuttuminen ja kriittisen keskustelun rakentuminen erityisesti vanhempien kokemusten varaan. Medianäkyvyydestä voisi päätellä lastensuojelun toimimattomuuden tai ylitoimivuuden olevan lisääntyvä ongelma kaikissa läntisen Euroopan maissa. Vilkaisu historiaan kuitenkin osoittaa, ettei kohussa ole kysymys uudesta tai sosiaalisen median synnyttämästä ilmiöstä. Lastensuojelu on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia koko tunnetun historiansa ajan, eli 300 vuotta. Jo kirkkokuntien ylläpitämät orpokodit jakoivat päättäjien ja kansalaisten mielipiteitä. Osa kansalaisista ja kirkonmiehistä piti orpokoteja nuorten aikuisten holtitonta elämäntapaa edistävinä laitoksina.

Unohtuuko tärkein? Ristiriita-alttiutta selittää lastensuojelun toimintakenttä kansalaisten yksityiselämän, lasten oikeuksien toteuttamisen ja yhteiskunnallisten normien välimaastossa. Eri osapuolten, myös viranomaisten ja eri alojen ammattilaisten, on ajoittain vaikeaa sovittaa yhteen näkemyksiään lastensuojeluasioissa. Lapsen edun ensisijaisuus on helppo hyväksyä, mutta yksimielisyyttä lapsen edusta ei usein saavuteta. Lastensuojelun taiteillessa tuen ja kontrol-

lin välimaastossa hämärtyy helposti se tosiasia, että lastensuojelussa asiakas on lapsi. Siten lastensuojelussa ensisijaisena tehtävänä on tarkastella tehtäviä ratkaisuja ja suunnitelmia lapsen näkökulmasta. Vielä vaikeampaa onkin hyväksyä muiden asianosaisten etujen toissijaisuus. Lastensuojelusta on monilla kokemuksia ja mielipiteitä. Lastensuojelun asiantuntijuuden haluaisi mediassa käytävässä keskustelussa ottaa itselleen lähes jokainen toimija. Lastensuojelussa tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta, niin kokemuksista nousevaa kuin koulutuksen kautta saatua. Parhaimmillaan jaettu asiantuntijuus yhdistää kaikkien osallisten tiedot ja taidot ratkaisun löytämiseksi. Lapsen edun toteutumisen varmistaminen hämärtyy joskus myös lasta lähellä olevilta ihmisiltä. Siksipä tätä tehtävää hoitavat lastensuojelussa työntekijät, joilla on yliopistotai korkeakoulutasoisen koulutuksen lisäksi paljon tehtäviin perehdyttävää koulutusta. He siis soveltavat omaksumaansa tieteellistä tietoa sekä ammatillisen kokemuksen myötä saatuja taitoja työtehtävien hoidossa.

Paine kasvaa Mediassa esiin nousevat epäkohdat näyttävät pysyvän samoina, puhuttiinpa brittiläisestä, ruotsalaisesta tai suomalaisesta lastensuojelusta. Maiden väliset erot lastensuojelun hallinto- ja oikeusjärjestelmässä, lainsäädännössä tai toimintatavoissa eivät näytä vaikuttavan siihen, missä valossa lastensuojelu näyttäytyy mediassa. Olipa lastensuojelun julkilausuttuna päätavoitteena lapsikuolemien ehkäiseminen (kuten Britanniassa) tai terveen kasvun ja kehityksen turvaaminen (kuten Pohjoismaissa), lasten sijoittaminen tai sijoittamatta jättäminen kodin ulkopuolelle on teema, joka valtaa leijonanosan palstamilleistä ja lähetysajasta. Eri maiden keskeisissä medioissa käsiteltäville kohu-uutisille on yhteistä, että lastensuojeluasioita lähimpänä kansalaisia – lapsia ja aikuisia – käsittelevät sosiaalityöntekijät ovat keskeisin uutisissa ja keskusteluissa esiintyvä ammattiryhmä. Näin on siitä riippumatta, miten paljon heillä kansallisen lainsäädännön mukaan on valtuuksia puuttua kansalaisten itsemääräämisoikeuteen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on useissa maissa poikkeuksellisen korkea, ja merkittäväksi vaihtuvuuden syyksi on todettu mediapaine. Englannissa ja USA:ssa yksittäisten työntekijöiden nimet ovat olleet negatiivisessa valossa esillä lehtien pääkirjoituksia myöten – ilman, että kyseisiä työntekijöitä olisi virallisesti edes epäilty virkarikoksista tai väärinkäytöksistä. Pohjoismainen mediakulttuuri on toistaiseksi ollut tässä suhteessa vähemmän sensaatiohakuinen, tosin viimeaikaisten asiakastapausten yhteydessä on myös Suomessa noustu vaatimaan yksittäisten sosiaalityöntekijöiden erottamista ja vastuuttamista tehdyistä lastensuojelupäätöksistä.

Kritiikin kohde muuttumassa Perinteinen ammattiasetelma on kuitenkin asteittain muuttumassa. Esimerkiksi Britanniassa myös lastensuojelun parissa toimivat lääkärit ovat 2000-luvulla joutuneet yhä useammin median riepoteltaviksi. Taannoin tehty selvitys osoitti, että lääkäreitä vastaan nostetut lastensuojeluaiheiset valitukset ja rikossyytteet ovat 2000-luvun kuluessa viisinkertaistuneet. Tämä on johtanut siihen, että lähes 30 prosenttia lastensuojeluasioita käsittelevien lastenlääkärien paikoista on täyttämättä. Oikeusistuimia ei ole yleisesti väitetty epäpäteviksi tai puolueellisiksi lastensuojeluasioissa. Tuomioistuinten riippumattomuus on 32

kuitenkin yhä useammin asetettu kyseenalaiseksi siksi, että oikeuden ratkaisut valtaosin myötäilevät asioita valmistelevien sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiä lapsen edusta. 2000-luvun alkuvuosina mediakeskustelua hallitsi näkemys, jonka mukaan monessa läntisen Euroopan maassa, etenkin Pohjoismaissa, tehdyt lasten huostaanotot ovat pääosin Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisia. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista ei ajan mittaan ole saatu vahvistusta tälle näkemykselle. Esimerkiksi Suomessa tehdyistä varsinaisista huostaanotoista toistaiseksi kaikki on todettu perusteiltaan ihmisoikeussopimuksen mukaisiksi. Kritiikin kärki on kenties tästä syystä kääntynyt kansallisia oikeusistuimia kohtaan.

Lastensuojeluasioiden käsittely mediassa tapahtuu usein aikuisten kautta, joko lastensuojelussa asiakkaana olevan lapsen vanhemman kautta tai vanhempia edustavien tahojen kanssa. Lastensuojelun tärkein, lapsi, ei pääse ääneen. Lastensuojelu on parhaimmillaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa lapsen ja perheen hyväksi. Tästä kertonee sekin, että huostaanotoista vain noin viidennes on THL:n tilastojen mukaan vastentahtoisia. Sijoitusta ei pitäisi nähdä lastensuojelun ainoana muotona, kuten käytävässä keskustelussakin asiat näyttäytyvät. Keskustellaan helposti siitä, tehdäänkö sijoituksia liikaa, väärin perustein vai kenties liian myöhään. Tärkeää olisi nähdä lastensuojelu paljon laaja-alaisempana kokonaisuutena.

Lapsen ääni enemmän kuuluville Mediassa esiin nostetut näkökulmat saavat lastensuojelun vaikuttamaan kriiseihin ja vaikeuksiin suunnittelematta reagoivana palveluna. Median piirtämä kuva lastensuojelusta jää helposti yksipuoliseksi. Lastensuojeluasioiden käsittelyn siirtyminen entistä enemmän sosiaaliseen mediaan tuottaa muutoksen keskustelukulttuuriin. Sosiaalinen media edellyttää nopeaa reagointia, johtuen siitä, että sosiaalisessa mediassa on mahdollista esittää faktoja, joiden taustoja ei ole tarkistettu. Toisaalta sosiaalinen media ei usein pyrikään synnyttämään kriittistä dialogia eri toimijoiden kesken, vaan kyse on enemmän tuen hakemisesta omille kannoille.

Kirjoittajista Kari Matela toimii Nuorten Ystävien lastensuojelupalveluiden tulosaluejohtajana ja Hanna Heinonen Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtajana.

Kolumni

Toimintaympäristömme tarvitsee muutoksia Mennyt pakkasjakso herätti toiveita talven tutuista merkeistä. Mutta vain hetkeksi, sillä taas ollaan suojakelin säissä. Samalla tavalla arjen tilanteet muuttuvat toimintaympäristössämmekin hyvinkin nopeasti. Jotkut asiat eivät kuitenkaan etene vaikka kuinka toivoisi, nimittäin sote- ja kuntauudistus. Uudistuksen myötä toivoisi löytävän toimintamalleja ja vastauksia siihen, mitä ydinpalveluja kunta itse tuottaa ja mikä osa palvelujen tuottamisesta olisi jätettävissä muiden toimijoiden tehtäväksi. Hoivapalveluiden kilpailutusten myötä on syntynyt erilaisia merkkejä kertomaan palveluntuottajan arvoista ja toimintatavoista. Kotimaisena palveluntuottajana liputamme suomalaisen työn puolesta avainlipulla, autamme RAY:n tuella ihmisiä pitämään huolta itsestään ja Reilu palvelu merkillä viestimme korkeasta palvelun laadusta ja yhteiskuntavastuullisesta liiketoiminnasta. Olennainen seikka on tuottojen palautuminen kansalaisten hyvinvointia edistävään toimintaan. Näiden merkkien vaikutus ei nykyisessä kuntakilpailutuksessa painoarvoa saa, koska vain palvelun hinta on ostajan valintakriteeri. Onko se palveluja tarvitsevan kuntalaisen etu? Iso kansalliseen valmisteluun tullut asia on hankintalakiuudistus tammikuisen EUhyväksynnän jälkeen. Siinä yksi päätavoite on hankintamenettelyjen monipuolistaminen ja joustavoittaminen siten, että neuvottelumenettelyn käyttöä voitaisiin laajentaa ja hankintakynnysarvo määrittää uudelleen. Tavoite tulee olla, että uuden lain myötä vaativan tason asiakaspalvelun erityistarpeiden huomioiminen mahdollistuisi nykyistä paremmin.

Nykyinen kilpailuttamisen malli ei näytä sopivan vaativien lastensuojelun ja vammaistyön erityispalveluihin. Voimassa olevan hankintalain mukaisesti kunnat käyttävät liki pelkästään puitesopimuksiin perustuvaa kilpailutusta. Näiden sopimusten kesto vaihtelee kahdesta kolmeen vuoteen sisältäen mahdolliset optiovuodet. Pitkäkestoisiin kumppanuuksiin ostajan (kunta) ja palveluntuottajan välillä ei tällä mallilla päästä. Erityispalveluja tarvitsevien lasten ja nuorten elämässä kasvuolosuhteiden pysyvyys sekä arjen jatkuvuus tuttujen ja turvallisten aikuisten ympäröimänä on ensiarvoisen tärkeää. Etenkin silloin, kun asutaan eri syistä oman kodin ulkopuolella. Hyvälle lainvalmistelulle onkin nyt iso tilaus. Lakiin pitäisi selvemmin kirjoittaa, että kunta voisi käyttää kilpailutuksen eri muotoja nykyistä monipuolisemmin. Teimme viime vuoden lopulla kuntien sosiaalityöntekijöille suunnatun asiakaspalautekyselyn palveluistamme. Kyselyn perusteella kunnat ovat varsin tyytyväisiä palveluihimme ja palautteesta saimme hyviä ja rakentavia ehdotuksia toimintamme edelleen kehittämiseksi. Kyselyn mukaan vastaajat ovat erityisen tyytyväisiä palvelujemme laatuun ja henkilöstömme ammattitaitoon. Henkilöstön koulutus- ja määrävaatimusten täyttäminen onkin meille tärkeä asia. Hyvät arvosanat saimme myös palvelujemme vaikuttavuudesta sekä asiakkaidemme itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Kaiken kaikkiaan kokonaispalaute oli miellyttävää luettavaa. Tällä laadukkaalla työasenteella ja palautteesta kiitollisina aherramme jatkossakin.

REIJO MOILANEN

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut etsii Varsinais-Suomen alueelta

SIJAISPERHEITÄ Perheitä tarvitaan kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin lastensuojelun sijoituksiin. Tarjoamme sijaisperheille PRIDE-valmennuksen ja vahvan ammatillisen tuen kuukausittaisten kotikäyntien, työnohjauksen, ryhmätoiminnan ja konsultaatiopalveluiden muodossa. Myös lakisääteisen vapaan pitäminen mahdollistetaan. Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta niin ota yhteyttä perhehoidon sosiaalityöntekijäämme Riitta Laasiiin, p. 050 5263 968, riitta.laasi@nuortenystavat.fi. Katso lisätiedot ja täytä hakulomake osoitteessa

www.nuortenystavat.fi/tyopaikat.

WWW.NUORTENYSTAVAT.FI

Tulossa Tietomaahan alkukesästä upea 3D-elokuva

Sea Rex

Suomen suurimmalle valkokankaalle!

TOUKOKUUSSA 2014

DINOSAURUKSET SAAPUVAT OULUN TAIDEMUSEOON

een tään valloill oihin pääste . Näyttelyn emuseon til nosauruksia useum. di sia Oulun taid ni ro isia animat History M aidon koko the Natural t Lontoon on tuottanu appaleita isiä näytek allia. eniä yksittä eita kymm hdetta ja m ko a va ta el Esillä on us sket sta oi ko a ok ik sin ys tu tä sekä noin seitsemän kruunaavat . Näyttelyn urushahmoa sa no di aa liikkuv

Kasarmintie 9

K E S Ä N 2014 Y K www.tietomaa.fi/dino I p. 08 5584 1340

! E D H O K KÖS

OSALLISTU KILPAILUIHIN NETTISIVUILLAMME Palkintoina upeita perhelomapaketteja Ouluun ja Age of the Dinosaur -näyttelyyn.

Vuoden 2014 kehitysvammaisten kulttuuripäivät järjestetään Tampereella 6.-7. kesäkuuta (pe-la). Luvassa on monipuolinen, kaikille avoin ja esteetön tapahtumakokonaisuus aivan Tampereen keskustassa! Kultturellia! –tapahtuma on erilaisuuden juhla, missä jokainen on pääosassa. Voit katsoa teatteriesityksiä, nauttia musiikista stay up late –konsertissa, tai osallistua itse erilaisiin taitopajoihin ja kokeilla näin uusien juttujen tekemistä. Samalla voit tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja pitää hauskaa. Tapahtuman suojelijana toimii Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Kotisivuilta www.kultturellia.fi löydät tietoa mm. tapahtuman ohjelmasta, taitopajoista ja festivaalivieraille suunnatuista hotellipaketeista. Tervetuloa mukaan Kultturellia! – tapahtumaan ja Tampereen kuumaan kesään! Ilmoittaudu tapahtuman postituslistalle! Lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen kultturellia@kvps.fi.

ALTPRO. Huulirasva Määrä: 600 kpl Hinta: 1,26 €/kpl Painatuksen aloituskustannus 69,00 €/tilaus.

ALTPRO.

Kultturellia! -tapahtuma Tampereella 6.-7.6.2014

Työnantaja!

Työetsivältä osaavia työntekijöitä Nuorten Ystävien Työetsivä -hanke etsii työpaikkoja yritysten tarpeista ja työnhakijan taidoista käsin työnhakijoille, joilla on jokin työllistymistä vaikeuttava tekijä.

MAINOSLAHJAT YRITYSTEKSTIILIT YRITYSLAHJAT

Työetsivän kautta löydät tehokkaan ja aikaansaavaan työntekijän, jonka palkkaaminen on taloudellista. Työntekijän palkkakustannuksiin voit saada merkittävää taloudellista tukea palkkatuen muodossa, joka voi olla jopa 75 % palkkakustannuksista. Työetsivä tarjoaa työnantajalle myös työhönvalmentajan tuen. Työhönvalmentaja auttaa työantajaa ja työntekijää mm. työsopimus- ja palkkatukiasioissa sekä työtehtävien räätälöinnissä. Jos sinulla ei ole tarvetta kokopäiväiselle työntekijälle niin löydät kauttamme myös osaavia tekijöitä osa-aikaisiin töihin. Työetsivä auttaa myös silloin, jos haluat palkata toisen työnantajan kanssa yhteisen työntekijän. Työetsivä on Nuorten Ystävien hanke, jota rahoittaa ELY-keskus. Työetsivä tekee tiivistä yhteistyötä PohjoisPohjanmaan TE-toimiston kanssa. Lisätietoja: Yrityskoordinaattori Krista Merikanto p. 050 527 6983 krista.merikanto@nuortenystavat.fi

AltPro Oy www.altpro.fi +358 44 3030395

Ystäviltä kuultua Nimityksiä Nuorten Ystävillä Liity Nuorten Ystävien kannattajajäseneksi!

TUIJA MAIJANEN

on nimitetty 1.1.2014 alkaen perhehoidon johtavaksi sosiaalityöntekijäksi. Maijanen vastaa perhehoitopalveluista Oulun ja Lapin alueella. Aiemmin Maijanen on työskennellyt Nuorten Ystävillä perhehoidon sosiaalityöntekijänä.

TUULA PIETILÄINEN

on nimitetty työhönvalmentajaksi Klubitalo Tönäriin Kajaaniin. Pietiläinen suunnittelee ja toteuttaa klubitalon toimintaa yhdessä jäsenten ja muiden työntekijöiden kanssa. Aiemmin Pietiläinen on työskennellyt Nuorten Ystävillä palvelukoordinaattorina.

MARJA HÄMÄLÄINEN

on nimitetty 1.2.2014 alkaen Työetsivä-hankkeeseen työhönvalmentajaksi. Hämäläinen vastaa työnhakijoiden työelämävalmiuksien kehittämisestä ja työhönvalmennuksesta työpaikoilla. Aiemmin Hämäläinen on työskennellyt Nuorten Ystävillä työhönvalmentajana Klubitalo Pönkässä.

Kannattajajäsenien rooli Nuorten Ystävillä on toimia arjen asiantuntijoina ja tuoda uusia ideoita sekä mielipiteitä järjestöön ja sitä kautta vaikuttamistoimintaan. Kannattajajäsenellä on osallistumis- ja puheoikeus Nuorten Ystävien Yhdistyskokouksissa. Kannattajajäsenyyden vuosimaksu on 10 euroa ja liittyessäsi kannattajajäseneksi saat liittymislahjana Nuorten Ystävien laadukkaan T-paidan. Kannattajajäsenmaksut kanavoidaan vuosittain Taikasauva-toiminnan kautta kannattajajäsenten toivomiin kohteisiin. Liity kannattajajäseneksi osoitteessa: WWW.NUORTENYSTAVAT.FI

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut aloitti Lapissa Nuorten Ystävät tarjoaa Lapin kuntien käyttöön perhehoitopalveluita niihin tilanteisiin, joihin kuntien omasta perhehoidosta ei löydy ratkaisua. - Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun sijoitusta harkitaan perhehoidon ja laitoshoidon välimaastossa, toteaa perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Tuija Maijanen Nuorten Ystäviltä. Ensimmäinen uusien sijaisperheiden PRIDE -ennakkovalmennus aloitettiin tammikuussa Rovaniemellä. - Kurssin suosio yllätti, sillä kiinnostuneita oli enemmän kuin mitä kurssille voitiin ottaa. Järjestämmekin uuden kurssin mahdollisimman pian, mahdollisesti jo kesäkuun alussa, Maijanen kertoo. Molempien kurssien osallistujat saavat mahdollisuuden osallistua jatkokoulutusryhmiin, joita tullaan järjestämään kaksi.

- Toinen ryhmä keskittyy lyhytaikaiseen kriisiperhetoimintaan ja toinen perhehoitoon sijoitetun nuoruusikäisen perhehoitoon. Sekä kriisiluontoisessa että nuoruusikäisen perhehoidossa on omia erityisiä piirteitä, jotka vaativat perhehoitajilta tarkempaa perehtymistä aiheeseen, sanoo Maijanen. Toiminta-alueen laajenemisen myötä myös Oulun alueen perhehoidon tiimi sai vahvistusta vakituisen perhelomittajan Anne Kauppilan aloitettua työnsä. Anne vastaa perhelomittajan tehtävistä koko PohjoisSuomen alueella. Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut tuottaa ja kehittää kuntien käyttöön laadukkaita vaativan tason perhehoidon palveluita. Toiminta jakaantuu perheiden

rekrytointiin ja PRIDE-valmennukseen sekä sijaisperheiden vahvaan tukemiseen sijoituksen aikana. Nuorten Ystävien perhehoitopalveluiden erityisenä painopistealueena on sijaisperheille tarjottava vahva ammatillinen tuki, joka sisältää säännölliset kotikäynnit, puhelimitse tapahtuvan neuvonnan ja ohjauksen sekä tarpeen mukaan vertaistukea, työnohjausta, koulutusta ja asiantuntijakonsultaatioita.

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 7 sijaishuollon yksikköä tai perhekotia eri puolilla Suomea »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra ja Turku »» Sijaishuollon palvelut »» Opetus »» Erityistuki »» Työ- ja päivätoiminnat

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut »» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien

yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen »» Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä oavt henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pääsyä työelämään. »» Nuorten valmennuspaja Muhoksella tukee nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opintoja. »» Työetsivä -hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 882 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 627 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 703

Kemijärvi Rovaniemi Tornio

Avopalvelut

»» Avopalvelujen tavoitteena on tukea lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta. »» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjautumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. »» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

Oulu Muhos Kajaani Vaasa Seinäjoki

Lapinlahti

Jyväskylä Tampere

Imatra

Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

KESKUSTAN POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI www.keskusta.fi

FINNTENSID OY www.finntensid.fi

TYRNÄVÄN KUNTA www.seutunappi.fi ”jos välität, et välitä”

Saatko lehden? Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Maria Elf, p. 044-7341 537, maria.elf@nuortenystavat.fi LEIKKAA JA POSTITA

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti

nyT on JuhlaN aikA PIDÄ SILMÄSI AUKI JA OLE KUULOLLA. Vuonna 2014 Oulun Osuuspankki juhlii 100-vuotissyntymäpäiväänsä siellä, missä sinäkin olet. Kotona ja kaupungilla, kylillä ja toreilla. Puhelimessa, netissä ja kasvotusten. Konserteissa ja kisoissa. Yrityksen ja kodin arjessa. Lasten kanssa ja seniorien seurassa. Monin eri tavoin, mutta ihan joka päivä. KIITOS ENSIMMÄISESTÄ SADASTA VUODESTAMME kuuluu sinulle, olemmehan saaneet astella rinnallasi. Olet luottanut pankkiimme ja palveluihimme. Olemme yhdessä saaneet rakentaa tämän alueen menestystä. Menestys tuo jatkossakin vaurautta ja vakautta, josta me kaikki hyödymme - sekä sinä että koko Oulun seutu. Tutustu 100-vuotiaaseen pankkiin ja juhlavuoden tapahtumiin osoitteessa www.op.fi/oulu/100v tai www.facebook.com/oulunop.