Nuorten Ystävät -lehti by Jarno Kinnunen

Nuorten ystävien lehti 4 • 2012

»» Lapset ovat päässeet kotiin

»»MIEPÄ jalkautuu kuntoutujan arkeen

Tässä numerossa Nuorten ystävät 4 / 2012

s. 4

s. 8

Lapset ovat päässeet kotiin

Toimitussihteeri Anu Isoaho Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä Taitto Jarno Kinnunen ja Anu Isoaho

7 �� ”Olen kyllä oikeasti ylpeä itsestäni”

Taittopohja Gasworks

8 �� Lapset ovat päässeet kotiin

s. 14

Kannanotto hyvän lapsuuden puolesta

12 ��Kiitos teille kaikille! 14 ��Kannanotto hyvän lapsuuden puolesta

19 �� Mun perhe. Ainutlaatuinen monimediallinen dokumenttielokuvahanke

24 ��Kellariravintola Lämpö tarjosi onnistumisen kokemuksia

s. 24

Kellariravintola Lämpö tarjosi onnistumisen kokemuksia

33 ��SMOKEFREE 2012

37 ��Ystäviltä kuultua

Painos 3700 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229

32 ��Avajaisia ja avoimia ovia

36 ��I-Logistics / Lukkari-hanke / TP-47 junioritoiminta

Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

28 ��Työntekijöiden kokemuksia perheinterventioista lastensuojelun sijaishuollossa

34 ��Mietteitä pöydän takaa

Kannen kuva Anu Isoaho

Lehden postituspäivät 2013 7.3 6.6 26.9 5.12

18 �� Miehet olivat kuulolla miesten viikolla

22 ��Taikasauva -toiminta

Päätoimittaja Arja Sutela Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen

4 �� MIEPÄ jalkautuu kuntoutujan arkeen

10 �� Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut laajentaa Turkuun

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 f. (08) 5341 550 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

s. 36

I-Logistics lahjoitti joululahjavarat Nuorten Ystävien Miepäkuntoutukseen

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaalija terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Pääkirjoitus

Nuorisotakuu tulee – olemmeko valmiita? Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2013 astuu voimaan Nuorten yhteiskuntatakuu, joka tunnetaan ytimekkäästi nuorisotakuuna. Nuorisotakuun myötä julkisen vallan on taattava jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu koulutustakuu, jonka mukaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajalla, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuulle on vuosittain varattu rahaa 60 miljoonaa euroa. Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan suomalainen nuorisotakuumalli on välittämisen malli, jonka toteuttavat yhteistyönä viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt. Tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen paikkoja niillä alueilla, joissa asuu paljon nuoria sekä niillä aloilla, joilla on koulutetun työvoiman kysyntää. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Kuulostaa järkevältä. Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta. Alle 20-vuotiaiden osuus koko maakunnan väestöstä muihin maakuntiin verrattuna on suurinta Pohjois-Pohjanmaalla. Nuorten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Pohjois-Pohjanmaalla ovat lähes kaikki ammatillisen koulutuksen aloituspaikat jo käytössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee kuitenkin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen karsimista, koska ikäluokat valtakunnallisesti pienenevät. Tavoitteena on suunnata koulutusta sinne, missä tarve on suurinta eli läntiseen ja eteläiseen Suomeen. Lapissa aiotaan vähentää 1700 ja Pohjois-Pohjanmaalta 661 aloituspaikkaa vuosina 2014-2016. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton arvion mukaan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja olisi lisättävä 376 paikalla vuoteen 2016 mennessä. Tämä ei nyt aivan täsmää. Myös Opettajien ammattijärjestö OAJ on esittänyt syvän huolensa opetuspaikkojen karsimisen suhteen. Pääsy ammatilliseen tai muuhun toisen asteen koulutukseen ei vielä takaa nuorille valoisaa tulevaisuutta. Vuonna 2010 yhdeksän prosenttia ammatillisen koulutuksen ja neljä prosenttia lukion nuorista keskeytti opinnot. Opintojen keskeyttäminen on suuri riski nuoren syrjäytymiseen. Oulu on kaupunki, joka jo nyt kärsii koulutuspaikkojen puutteesta ja maan pahimmasta nuorisotyöttömyydestä. On todella mielenkiintoista nähdä, miten Oulu ja muut kunnat vuoden 2013 alussa täyttävät nuorisotakuun velvoitteet. Toivottavasti edelliset kunnanvaltuustot ovat tehneet uusille hyvän pohjan, josta jatkaa nuorisotakuun toimeenpanoa yhteistyössä julkisen vallan, järjestöjen ja elinkeinoelämän sekä nuorten itsenä kanssa – yhteiskuntarauhan takaamiseksi. Ensimmäisen vuoteni Nuorten Ystävien pääsihteerinä on täyttymässä. Kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Uskoni järjestön työhön vahvistuu koko ajan; tästä on hyvä jatkaa tuleviin haasteisiin. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Haluamme kuntoutujien kiinnittyvän Miepään heti Kuntoutusohjaaja Amira Bushnaief ensimmäisestä päivästä alkaen.

Miepä on kuntoutuspolku vakavassa syrjäytymisvaarassa oleville 18-30 -vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelma.

teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN

MIEPÄ jalkautuu

kuntoutujan arkeen Miepä-kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujaa päihteettömyydessä, arjen hallinnassa ja siirtymisessä kohti itsenäisempää elämää. Kuntoutuspaikkoja on kymmenen ja kuntoutusjakso kestää noin 1 ½-vuotta. Miepä toimii Nuorten Ystävien Oulun seudun avopalvelukeskuksessa Oulun keskustan välittömässä läheisyydessä, idyllisellä Puu-Raksilan alueella. Kuntoutujat ohjautuvat Miepään Oulun kaupungin mielenterveys- tai päihdepalvelujen kautta. – Hoitavan tahon yhteydenoton jälkeen käyn aina ensin esittäytymässä ja kertomassa nuorelle sekä häntä hoitavalle taholle mitä Miepä-kuntoutus on. Nuoren on helpompi tulla ensimmäistä kertaa, kun tietää mihin on tulossa ja kuka häntä on vastassa, jo yhdeksän vuotta Miepässä työskennellyt kuntoutusohjaaja Amira Bushnaief kertoo. Tiivis avokuntoutus koostuu henkilökohtaisista tukikeskusteluista, arjessa mukana kulkemisesta, kotikäynneistä, pienryhmätoiminnasta ja yhteistyöstä sekä hoitovastuullisen tahon että läheisverkoston kanssa. Lähtökohta on, että Miepään tulon jälkeen nuori ei enää pääse putoamaan. Verkostoyhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, päihde- ja mielenterveyspalveluiden, työvoimahallinnon, lastensuojelun ja Kelan kanssa. Miepän kuntoutusohjaajan työ-

parina toimii aina lähettävän tahon edustaja. Tavoitteena on kuntoutujan osallisuuden vahvistaminen kaikilla elämän osa-alueilla. - Kun kuntoutuja tulee Miepään hänen ei tarvitse enää juosta luukulta toiselle sillä verkostoon kuuluvat ihmiset pyritään järkkäämään mahdollisuuksien mukaan aina tänne. Nuoria myös saatetaan tarvittaessa kädestä pitäen uusiin tilanteisiin. Haluamme kuntoutujien kiinnittyvän Miepään heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Nämä nuoret ovat juosseet luukulta toiselle jo ihan riittävästi, Bushnaief valottaa.

Kaikilla on motivaatio kuntoutua Kuntoutujat tulevat Miepään omasta halustaan ja ovat erittäin motivoituneita ja sitoutuneita työskentelemään omien tavoitteidensa suuntaisesti. Kaikesta voi selviytyä ja nuoret selviytyvätkin, kun heihin valetaan uskoa ja heitä rohkaistaan. Jos ei lähtökohtaisesti arvosta itseään, niin on hirveän vaikea tehdä työtä oman hyvinvoinnin eteen. - Täällä me vahvistamme nuoren uskoa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiin kuntoutua sekä edetä elämässä. Koko kuntoutus perustuu kuntoutujan kohtaamiseen ja kuulemiseen. Ajan antaminen on todella tärkeää, kiire pilaa 5

Miepä-kuntoutus koostuu »» Arjessa mukana kulkemisesta »» Kotikäynneistä »» Elämänhallintataitojen opettelusta »» Pienryhmätoiminnoista »» Sosiaalisten taitojen vahvistamisesta »» Keskusteluista »» Arjen taitojen oppimisesta

Kaikki kuntoutujat ovat täällä omasta halustaan ja se näkyy sitoutumisessa sekä halussa kuntoutua, Amira Bushnaief toteaa.

koko homman, Bushnaief toteaa. Suurin juttu Miepässä onkin kuntoutusvalmiuksien rakentaminen. Kaikilla ei ole kykyä tulla esim. ajoissa tapaamiseen. Kuntoutumisen esteet pilkotaan osiin ja asia kerrallaan mennään eteenpäin. - Harjoittelemme vaikka sitä, miten bussiin ehditään ajoissa. Siitä se sitten lähtee. Kaikki Miepän nuoret kärsivät jonkinasteisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta ja siihen liittyvästä ahdistuksesta. Monella onkin käsitys, että Miepä tarjoaa terapiaa. - Tämä me oikaistaan aina heti. Emme anna terapiaa, vaan rakennamme valmiuksia terapiaa varten. Kuntoutusjakson jälkeen moni aloittaakin terapian, Bushnaief kertoo.

Ryhmätoiminnat tärkeitä Kuntoutujilla on takana pitkä päihdehistoria ja lähes kaikilla on haasteita toimia sosiaalisissa tilanteissa selvin päin. Nuoret ovat aika yksinäisiä ja yksin. Joidenkin läheisverkosto koostuukin lähes yksinomaan viranomaisista. - Näille nuorille uuden sosiaalisen verkoston rakentaminen on vaikeaa. Vanhasta huumeporukasta poispääsy on hankala ja pitkä prosessi, Bushnaief toteaa. Sosiaalisia tilanteita sekä vuorovaikutustaitoja harjoitellaan turvallisesti pienryhmätoimintojen avulla. Ryhmät tarjoavat nuorille positiivisia kokemuksia ja onnistumisen elä6

myksiä. Ryhmätoiminnot tukevat itsetunnon kohenemista ja sitä kautta myös itsensä arvostamista. - Ryhmiä järjestetään mahdollisimman paljon talon ulkopuolelle, jolloin nuoret pääsevät luonnollisesti tekemisiin toisten nuorten kanssa ja kynnykset osallistua itsenäisesti erilaisiin toimintoihin madaltuvat, Bushnaief kertoo.

Eteenpäin mennään Kuntoutusjakson loppusuoralla melkein kaikilla alkaa ammatillinen kuntoutus. Joillakin se lähtee nuorten työpajalta, työelämävalmennuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Joku taas aloittaa opiskelut. Jokainen saa jäädä varsinaisen kuntoutuksen jälkeen seurantajaksolle Miepään. Kuntoutuja saa tarvittaessa käydä ryhmissä keskustelemassa ja kertomassa kuulumisiaan. Keskusteluajat kuntoutusohjaajan kanssa ovat seurantajaksolla palvelunohjauksellisia. - Ketään ei jätetä tyhjän päälle vaan jokaiselle etsitään aina jatkopaikka yhteistyössä hoitavan tahon kanssa ja kannatellaan jos siihen on tarvetta. Osa on jo saanut valmiudet itsenäiseen elämään ja he jatkavat itsenäisesti eteenpäin. Sehän tämän homman idea onkin, Bushnaief tähdentää lopuksi.

”Olen kyllä oikeasti ylpeä itsestäni” Parikymppisen Tuijan Miepä-kuntoutusjakso on loppusuoralla. Tuijan tarinan alku kuulostaa juuri siltä mitä Turmiolan Tommikin julistaa. Vakavia ongelmia alkaa syntyä, kun alkoholista siirrytään kovempien päihteiden käyttöön. teksti JARNO KINNUNEN kuva STOCK.XCHNG

- Mulla homma karkasi käsistä, kun 16-vuotiaana muutin pois kotoa. Elämä muuttui pian pelkäksi narkkaamiseksi ja koulukin jäi kesken. Parin vuoden päästä olin siinä pisteessä, että jatkuvan amfetamiinin käytön vuoksi hain kesätöistä sairaslomaa ja hakeuduin vieroitushoitoon. Ennen ilmoittautumista vieroitukseen Tuija meni äidin työpaikalle ja kertoi nopeasti äidilleen minne on menossa ja minkä takia. Äidille kaikki tuli totaalisena yllätyksenä. - Jätin äidille hoitajan yhteystiedot ja käskin ottaa hoitajaan yhteyttä, jotta hänkin tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Seuraavat kaksi kuukautta Tuija vietti vieroitushoidossa. Vieroituksen aikana hoitava taho oli ottanut Miepään yhteyttä.

Rinnallakulkija

on ollut tosi paljon apua. Vertaistuki vie eteenpäin, kun tietää että en ole ainoa jota ahdistaa, Tuija naurahtaa. Miepän aikana Tuija on saanut elämäänsä järjestykseen ja oppinut hoitamaan arjen askareita itsenäisesti. Tuija kertoo, ettei olisi voinut vuosi sitten kuvitellakkaan, että olisi mukana kuntouttavassa työtoiminnassa. Retkahduksiakin on matkalla ollut, mutta niistä on selvitty. - Tää kuntoutus on räätälöity mulle todella hyvin. Kaikki mitä on yhdessä suunniteltu on toteutunut todella hyvin. Tämä kaikki vaatii sitoutumista ja sitä minulta on löytynyt! - Miepästä on saanut apua pieniinkin asioihin, jotka minusta ovat tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Keskustelut ohjaajan kanssa ja ryhmissä ovat antaneet voimaa ja uskoa. Tunne siitä ettei tulevaa tarvitse pelätä on vahvistunut, Tuija toteaa.

Elämä Miepän jälkeen? Tuijan kuntoutusjakso on nyt loppusuoralla ja irtaantuminen hieman pelottaa. Tuija ei uskalla vielä ajatella jatkoa Miepän jälkeen. - En ole vielä ihan varma selviänkö… Hyviä suunnitelmia on yhdessä verkoston kanssa tehty. Joka tapauksessa tarvitsen rinnalla kulkijan jatkossakin, johon voin luottaa ja jonka kanssa jutella. Aika työvoiman palvelukeskuksessa on varattuna, joten eteenpäin ollaan menossa. Tyhjän päälle Tuija ei aio missään nimessä jäädä. Kolmen kuukauden jakso työpajalla kuntouttavassa työtoiminnassa on mennyt paremmin kuin hyvin. - Jotakin jatkoja on saatava sillä kotiin en kyllä jää makaamaan. Tykkään tosi paljon tehdä jotain missä saa saman tien näkyvää aikaan, joten opiskelu ei nyt ole ensimmäinen vaihtoehto. Tuijan mielestä asiat ovat tällä hetkellä mallillaan ja usko tulevaisuuteen on kova. - Voisi toki mennä paremminkin, mutta aikaisempaan verrattuna menee tosi hyvin. Aika näyttää sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Joka tapauksessa olen itsestäni tällä hetkellä todella ylpeä!

- Amira tuli esittäytymään ja kertoi Miepästä. Kiinnostuin heti, koska olin päättänyt, että minähän pääsen irti aineista. Olin nähnyt huumeiden käyttöä ja huumekuolemia ihan tarpeeksi. Aluksi Miepästä tuli osa Tuijan tukiverkostoa, mutta pian Tuija repsahti aineisiin. Repsahduksesta huolimatta alkoi aiempaa tiiviimpi kuntoutus Miepässä. - Itse asiassa Amira saatteli minut sitten vieroitukseen. Vieroituksen jälkeen hommat alkoivatkin sitten edetä. Tuija kertoo, että reilun vuoden Miepä-kuntoutuksen jälkeen elämä on muuttunut todella paljon. - Olen saanut Miepästä tarvitsemani tuen. Amira on toiminut rinnallakulkijana ja ihmisenä, jonka kanssa on voinut puhua asioista. Amira on auttanut huomaamaan omat vahvuuteni ja rohkaissut aina kun olen sitä kaivannut. Ja ryhmistä

Lapset ovat päässeet kotiin teksti ja kuvat ANU ISOAHO

Tytti Niinistö ja Ari Kaartinen näkivät vuosi sitten syksyllä Nuorten Ystävien ilmoituksen, jossa haettiin sijaisperheitä. He kävivät talvella PRIDE-kurssin ja heinäkuun lopussa teini-ikäiset Matti ja Emma muuttivat perheeseen.

Arin, Tytin, Matin ja Emman lisäksi perheeseen kuuluvat Tytin 11-vuotias tytär sekä koira. Tytillä on myös jo kotoa pois muuttanut täysiikäinen tytär ja Arilla on edellisestä avioliitosta kaksi alle 10-vuotiasta tytärtä, jotka viettävät joka toisen viikonlopun isänsä luona. Matti ja Emma muuttivat Tytin ja Arin luo perhekodista, jossa he olivat olleet seitsemän vuotta. Lasten mukana tuli myös koira, jonka Matti oli saanut pari vuotta aikaisemmin kesätöissä ollessaan. Koira on osoittautunut kullanarvoiseksi kaveriksi kaikille perheen lapsille ja helpottanut lasten ystävystymistä keskenään. - Tuntuu siltä kuin lapset olisivat olleet 8

meillä kauemmin. Nämä ovat meidän lapsia, Tytti miettii. - Kun lapset saapuivat meille, ensimmäinen kysymys oli ”mikä on minun huone”, Tytti nauraa. Yhteyttä pidetään Matin ja Emman isosiskoon ja mummiin, jotka ovat olleet helpottuneita siitä, että lapset ovat päässeet perheeseen. Kesällä lapsia käytettiin isosiskon häissä ja lokakuussa Matilla oli rippijuhlat, joissa vieraili koko ”uusi suku”. Päätös hakeutua sijaisperheeksi oli pitkään ollut Tytillä ajatuksissa. - Olen lähtöisin isosta perheestä ja olen aina

Lapsilla on aina kiire kotiin. Koti on turvasatama.

toivonut lisää lapsia. Olen työskennellyt sosiaalialalla ja kuullut tuttavien kautta sijaisperhetoiminnasta. Aria ei tarvinnut juurikaan houkutella mukaan (sijaisperheeksi), Tytti kertoo. Kesällä Tytti jäi kotiin omasta työstään nuorten ja pitkäaikaistyöttömien projektissa ja toimii nyt perhehoitajana. - Lapset olisivat hukassa, jos kukaan ei olisi kotona, kun paikka on heille täysin uusi, Tytti jatkaa.

”Onneksi on ollut Tuija” Jotta arki sujuisi hyvin, tarjotaan sijaisperheille tukea ja opastusta monella tavalla. - Lasten mukana ei tullut perehdytyskansiota, vaan asiat on opeteltava arjessa sitä mukaa kun ne tulevat vastaan. Siksi on hyvä kuulla muiden vastaavassa tilanteessa olevien ajatuksia. Ja onneksi on ollut Tuija, sanoo Tytti. Tuijalla hän tarkoittaa Nuorten Ystävien Oulun perhehoidon sosiaalityöntekijää Tuija Maijasta. Tuijalta Ari ja Tytti ovat saaneet apua ja neuvoja aina tarvittaessa ja Tuija vierailee heillä kerran kuussa. - Jos Tuija ei meillä kävisi, oltaisiin aika yksin miettimässä näitä asioita. Lapsilla on omat sosiaalityöntekijänsä, jotka hoitavat lasten asioita, Tytti pohtii. - Käymme myös vertaistukiryhmässä, jolla on syksyn ja tulevan kevään aikana muutamia tapaamisia. Useamminkin voisi olla, Tytti pohtii.

Perhehoito »» Perhehoitopalveluita pyritään tarjoamaan ensisijaisesti kouluikäisten lasten, sisarusten tai maahanmuuttajalasten sijoituksissa. »» Perheet voivat olla aloittavia tai kokeneita sijaisperheitä, joiden omat lapset eivät ole enää alle kouluikäisiä. »» Toisen vanhemman kotiinjäänti mahdollistetaan riittävillä perhehoidon korvauksilla. »» Perhehoitajat tekevät toimeksiantosopimuksen sijoittavan kunnan kanssa ja Nuorten Ystävät tarjoaa sijaisperheiden käyttöön kattavan tukiverkoston.

- Lisäksi sijoitetuille lapsille voisi olla omia kokoontumisia, jotta he ymmärtäisivät etteivät ole yksin sellaisessa tilanteessa kuin ovat, Ari jatkaa.

Arki on koulua Ennen sijoitusta lapset olivat tottuneet laitoselämään, jossa kieltoja ja rajoituksia on eri tavalla kuin kotona. Lapsilla oli laitoksessa esimerkiksi omat pyykkivuoronsa ja päivät tarkkaan kellotettuja. - Aluksi meillä oli huoli siitä, olivatko lapset laitostuneet jo liiaksi. Nyt lapset voivat ottaa rennommin, vaikka koulu, harrastukset ja kaverit vievätkin aikaa. Emma ratsastaa ja Matti ajaa skootterilla, pelaa pelejä ja tykkää historiasta. Matti on oppinut juomaan kahviakin, Emma ei ole vielä oppinut, naurahtaa Ari. Arin kanssa Matti on menossa kokeilemaan cartingiakin. Välillä pelaamista joudutaan rajoittamaan ja netti laittamaan pois päältä, että yöunet maistuvat. Samanlaiset rajat ja samalla viivalla ovat kaikki lapset. Tunneside Mattiin ja Emmaan on jo muodostunut. - Arki on koulua, Tytti jatkaa. Opetellaan koulunkäyntiin liittyviä asioita, kuten esimerkiksi sitä, milloin luetaan kokeisiin. Lapsille opetetaan vapautta, vastuuta ja rehellisyyttä. Näitä asioita on käsitelty perheessä jo monta kertaa. Tunteensa voi näyttää vapaasti, mutta lapsille se voi olla vielä vaikeaa. Koti on turvallinen paikka näyttää tunteensa. Senkin jos ei ole hyvä päivä. Lapset ovat vielä pidättyväisiä, mutta heistä näkee, että nyt he ovat päässeet kotiin. Ari on aikaisemmin ollut rauhanturvaajana Libanonissa, mutta ajaa nyt työkseen rekkaa. Vapaapäiviä ovat tiistai ja torstai, jolloin hoidetaan juoksevia asioita. Autoja on kaksi, jotta lapset kavereineen saadaan kyydittyä paikasta toiseen. - Ennen lapsia oli tylsää. Meidän perhe on erikoinen. Hurtilla huumorilla mennään, Ari naurahtaa. Joulukuussa Tytti ja Ari menevät yhdeksi yöksi Kuusamon tropiikkiin, mutta ”vapaapäiviä” he eivät osaa kaivata. - Loma? Osaisiko sitä olla lomalla?, ihmettelevät Ari ja Tytti yhteen ääneen. - Mökille jos menemme niin lapset tulevat mukaan, mutta lapset eivät oikein halua

Lapset ovat nähneet elämää enemmän kuin olisi väliksikään. Meidän tehtävänä on olla riittävän hyviä vanhempia ja tarjota turvaa ja luottamusta, Tytti Niinistö sanoo.

lähteä kotoa mihinkään. Heillä on aina kiire kotiin. Koti on turvasatama, Tytti toteaa.

Sijaisvanhemmaksi? - Jos olet epävarma siitä haluatko sijaisvanhemmaksi, käy PRIDE-kurssi. Itse asiassa kaikki vanhemmat voisivat käydä PRIDE-kurssin. Tulisi pohdittua omaa lapsuutta ja vanhemmuutta… Vanhempien parisuhteen on oltava kunnossa ja perhe-elämän terveellä pohjalla. Tässä ollaan esimerkkinä lapsille ja parisuhde heijastuu lapsiin, listaavat Ari ja Tytti asioita, joita voi ottaa huomioon harkittaessa sijaisvanhemmuutta. Siitä mikä on parasta sijaisvanhemmuudessa, ovat Tytti ja Ari samaa mieltä. Parasta on se, että tuntee olevansa tarpeellinen. - Jotkut ulkopuoliset saattavat ihmetellä, että onko tässä mitään järkeä, mutta lähipiiri on ottanut lapset avosylin vastaan, Tytti sanoo. - Lapset ovat nähneet elämää enemmän kuin olisi väliksikään. Meidän tehtävänä on olla riittävän hyviä vanhempia ja tarjota turvaa ja luottamusta.

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut laajentaa Turkuun Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut laajentaa toimintaansa Turkuun. Ensi vuoden helmikuussa Turussa aloittaa yksi sosiaalityöntekijä, jonka ensimmäisenä työtehtävänä on perheiden rekrytointi. teksti ANU ISOAHO kuva stock.xchng

Nuorten Ystävien perhehoitopalveluilla on entuudestaan Seinäjoella kaksi sosiaalityöntekijää ja Oulussa yksi. Tämän lisäksi on perhelomittaja ja sijaisvanhempi-kouluttajia, joita käytetään aina tarpeen vaatiessa. Nyt Nuorten Ystävät astuu Turussa perhehoidon kenttään mukaan tarjoamaan uusia palveluja. - Nuorten Ystävien perhehoidon tavoitteena on löytää lapsen tai nuoren kannalta paras mahdollinen sijoitusvaihtoehto ja tukea perheitä jaksamisessa ja lapsen tarpeisiin vastaamisessa sijoituksen aikana. Tuki painottuu säännöllisiin kotikäynteihin, vertaistoimintaan, asi10

antuntijakonsultaatioihin ja vapaan järjestämiseen. Perheet itse ovat kiinnostuneita heille tarjotusta tuesta ja se madaltaa sijaisperheeksi ryhtymisen kynnystä. Jatkossa tarvitsemme lisää myös perhelomittajia ja lomaperheitä, kertoo perhehoidon vastaava sosiaalityöntekijä Pirjo Vähämaa.

Perhesijoitukset Oulussa Perhesijoitusten tilanne on Oulun alueella tällä hetkellä hyvä ja meneillään olevalla PRIDEkurssilla on 6 perhettä. - Jos kyselyitä on tullut, on löydetty heti myös sijoituspaikka. Joskus kuitenkin tulee eteen sellaisia yksittäisiä tapauksia, että lasta tai nuorta ei ole mahdollista sijoittaa, vaikka haluaisikin. Tämä saattaa johtuu esimerkiksi lapsen äärimmäisen vaikeasta taustasta, kertoo perhehoidon sosiaalityöntekijä Tuija Maijanen. - Reservissä on nyt noin 20 perhettä eli nämä perheet ovat valmiitta ottamaan vastaan sijoitetun lapsen. Lisää perheitä reserviin tarvitaan, jotta lapselle tai nuorelle löytyy paras mahdollinen vaihtoehto. Oulun tilanne on sillä tavalla hyvä, että sijoituksia on tasaisesti, jatkaa Maijanen. - On rohkaisevaa, että myös nuorille löytyy sijoituspaikkoja ja on rohkeita sijaisvanhempia, jotka ottavat nuoria vastaan. Sijoituksessa ei voi tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi iän, ulkonäön tai perhetaustan takia vaan kokonaisuus ratkaisee. Lisäksi täytyy muistaa, että lapselle on iso muutos siirtyä perheeseen. Koulu, ympäristö ja kaverit muuttuvat, Maijanen kertoo.

Lomittaja auttaa Yhtenä tukimuotona sijaisperheille toimii vapaiden pitämisen mahdollistaminen. Aila Rantala on ollut täysipäiväinen perhelomittaja vuoden 2010 heinäkuusta lähtien. Hän lomittaa kahdeksaa perhettä Seinäjoella ja kesällä hän oli myös yhdessä perheessä Ranualla. - Kun menin ensimmäisiä kertoja perheeseen, vanhemmat murehtivat. Viestiä laitettiin puolin ja toisin. Nyt jos jotakin erityistä tulee niin sitten laitan viestiä, mutta muuten en. Ei tarvitse vanhempien katsoa koko ajan puhelinta. Nyt huomaa, että vanhemmatkin luottavat eivätkä soittele niin paljon. Pisin aika yhdessä perheessä on ollut 8 vuorokautta, mutta muuten se vaihtelee. Yksittäisiäkin päiviä lomitan, että sijaisäiti pääsee asioille. - Minulle on luontevaa olla lomittaja. Työ on antoisaa, ikänsä lasten parissa työtä tehnyt Aila kertoo. - Palautteen saa lapsilta välittömästi. Tässä pysyy ajan hermolla, kun hoitaa eri ikäisiä lapsia. Ennen kaikkea tulee täysillä antautua siihen mitä tekee. 11

Kiitos teille kaikille! Tulin Nuorten Ystävien palvelukseen syyskuussa 1990 aavistamatta, mikä mielenkiintoinen, innostava ja toisaalta kaikki voimavarani vaatinut 22 vuoden työura minua odotti. Sain kuluneiden vuosien aikana olla mukana kehittämässä nyt 105-vuotiasta, arvokkaan historian omaavaa, Oulussa perustettua yhdistystä yli 600 työntekijää työllistäväksi valtakunnalliseksi järjestökonserniksi. Kuulun siihen suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyvien joukkoon, jotka voivat jättää työnsä hyvillä mielin ja onnellisena kaikesta siitä, mitä on ollut ja missä kaikessa on voinut olla mukana. Mitään arvokkaampaa työtä kuin ponnistelut erilaisten vaikeuksien ja elämän yllätyksellisyyden kanssa kamppailevien lasten, nuorten ja perheiden parissa ei voi olla olemassa. 12

Olen kiitollinen kaikille teille, yhteisön hallituksille, työtovereille, järjestön jäsenille ja sadoille yhteistyökumppaneille, jotka olette kanssani kulkeneet tämän pitkän tien ja kehittäneet osaltanne Nuorten Ystävien toimintaa sen ainutlaatuisen historian ketjussa. Lähetän kiitokseni myös vastikään edesmenneille rakkailleni, kehitysvammaisten parissa elämäntyönsä tehneelle puolisolleni Juhanille sekä viittomakielisille kuuroille vanhemmilleni Mirja ja Heikki Korhoselle, jotka uskollisesti tukivat minua kaikissa pyrkimyksissäni ja oman elämänsä kautta ymmärsivät työni merkityksen. Kuluvan vuoden päättyessä jään avaamaan uusia ovia. Toivon, että ne avautuvat jatko-opiskeluihin, matkoista, kulttuurista ja taiteesta nauttimiseen sekä tyttäreni Riikan ja

tyttärentyttäreni Ainon pyrkimysten tukemiseen samalla tavoin kuin mitä itse olen saanut tukea perheeltäni. Marja Irjala ekonomi, HuK, järjestöneuvos Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri 1990-2012 Nuorten Ystävät ry:n 105-vuotista toimintaa ja pääsihteerin vaihtumista juhlistettiin 23.8.2012 Oulussa järjestön keskustoimistolla Waenerberg-talossa ja 28.8.2012 Helsingin Musiikkitalolla. Kiitos kaikista järjestölle ja pääsihteereille henkilökohtaisesti tulleista tervehdyksistä. Lahjoitustilille tässä yhteydessä kertyi varoja 5 085 euroa, jotka käytetään Taikasauva- toiminnan kautta yksittäisten nuorten elämänhallinnan ja harrastustoimintojen tukemiseen.

Alueelliset Lastensuojelupäivät Seinäjoella 22.-23.1.2013 Tervetuloa Alueellisille lastensuojelupäiville Seinäjoelle 22.-23.1.2013. Paikka: Frami, Tiedekatu 2, 60320 Seinäjoki.

Kohderyhmä ja päivien teemat Lastensuojelupäivien kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan alueen lastensuojelun toimijat: kuntien sosiaalityöntekijät sekä muu lastensuojelun henkilökunta, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja muut toimijat. Ensimmäisen koulutuspäivän teema on LASTENSUOJELU JA KOULU. Päivän pääluennoitsijana toimii Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen dosentti Matti Rimpelä. Rimpelä on yksi maamme johtavista sosiaalija terveysalan asiantuntijoista. Toisen koulutuspäivän teemana on ASIAKKAAN OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA.

Ilmoittautuminen ja näyttelypaikkojen varaukset Ilmoittautuminen alueellisille lastensuojelupäiville tapahtuu sähköisesti Nuorten Ystävien nettisivuilla osoitteessa www.nuortenystavat.fi keskiviikkoon 19.12.2012 mennessä. Nettisivuiltamme löytyy myös päivien tarkempi ohjelma. Osallistumismaksu on 130 euroa sisältäen molemmat seminaaripäivät ja ohjelman mukaiset kahvit ja lounaat. Hinta on sama mikäli osallistut vain toiseen päivään. Seminaaritilojen ja auditorion lisäksi käytössämme ovat Framin näyttelytilat, johon osallistujat ovat tervetulleita esittelemään yrityksen, yhteisön, hankkeen tai projektin toimintaa. Ilmaiset näyttelypaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja näyttelypaikoista antaa ja varaukset vastaanottaa viestintäassistentti Anu Isoaho, p. 044 7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi. Nuorten Ystävät järjestää Alueelliset lastensuojelupäivät yhteistyössä Seinäjoen kaupungin ja Avin kanssa.

Lisätietoja Pirjo Vähämaa, Perhehoidon vastaava sosiaalityöntekijä p. 044-7341 553, pirjo.vahamaa@nuortenystavat.fi. Harri Lintala, Aluejohtaja p. 044-7341 554, harri.lintala@nuortenystavat.fi.

Kannanotto hyvän lapsuuden puolesta teksti HELJÄ LAUKKANEN kuvat HELJÄ LAUKKANEN JA NOORA GEAGEA

Laura Malmivaaralla on esitettävänään vaikea rooli KOM –teatterin näytelmässä Karkkipäivä. Hän on kaivautunut mieleltään järkkyneen uranaisen Paula Vaaran henkilöhahmoon. Näytelmä kiinnittää ankaralla tavalla huomiota unohdettuihin lapsiin ja kadonneeseen lapsuuteen. Näytelmä esitetään Oulun Kaupunginteatterissa 14.1 ja 15.1.2013.

Minulla on harvinainen tilaisuus nähdä Karkkipäivä kahdesti ja katsoessani sitä toistamiseen, minulle tulee huoli ja hätä myös niiden näkymättömien vanhempien puolesta, joita Paula Vaara edustaa. Hän on yksi näytelmän päähenkilöistä, jolta minuus on hukassa ja jonka tekemien ratkaisujen oivaltaminen ensin ahdistaa katsojaa ja lopulta kammottaa. Paulaa esittää Laura Malmivaara. Kysynkin häneltä, millaisin näyttelijän keinoin hän on rakentanut roolinsa esittää pahaa ihmistä. - Se onkin ollut todellinen haaste, hän aloittaa. Kun Paula Vaara astuu näyttämölle, hän vaikuttaa edelleen jollain tapaa toimintaky-

kyiseltä. Normaali äitiys on kuitenkin jo jäänyt kauaksi taakse. Milloin Paula Vaara sitten kilahti – kuten muodikas termi kuuluu - kun ei uskalleta sanoa että hän sekosi? Sitä katsojalle ei tarkoituksellisesti näytetä. - Kyseessä ei ole kasvutarina, vaan narsistisesti vääristyneen naisen erään elämän hetken kuvaus. Menneisyyden käsitteleminen ei kuulu tähän näytelmään. Ohjaaja Pekka Milonoff on tietoisesti tehnyt tämän ratkaisun, selittää Laura, joka on saapunut haastatteluun suoraan tv-ohjelman nauhoituksesta ja joka jatkaa helsinkiläisestä kahvilasta Kom-teatterin näyttämölle esittämään haasteellista rooliaan.

Kun karkit eivät auta Ennen kaikkea näytelmän keskiössä ovat unohdetut lapset, joista kukaan – eivät ainakaan omat vanhemmat – välitä. Tomi, joka mieluummin esittelee itsensä Tok Kilmorena, on lähes kadonnut mielikuvitusmaailmaansa. Häntä esittää aivan riipaisevasti Juho Milonoff. Tok tarrautuu hyväsydämiseen kirjailijaan Ariin, joka maksaa tuntemattoman pojan karkkipussin kaupan jonossa. Vähitellen käy ilmi, että Tomilla on sydämessä suuri hätä, sillä hänen ystävänsä Prinsessa on vankina huoneessaan ja häntä vartioi kobra. Tomi esittää asiansa sadunomaisesti. Ei ihme, että Arin on vaikea seurata pojan kertomusta ja järjen juoksua. Paljon ehtiikin tapahtua ennen kuin Arille yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa valkenee, että kyse on todellisesta avun tarpeesta.

Karkit ja suklaan lohdutus eivät auta tytärtä eivätkä mieletöntä äitiä. Äiti on sulkenut pienen tyttärensä huoneeseensa vangiksi. Miten äiti voi tehdä tällaisen teon? Syitä äidin käytökseen ei katsojalle anneta, mutta Laura arvelee, että jotain hirvittävää äidille on täytynyt tapahtua aikaisemmin, todennäköisesti lapsuudessa.

Lauran onnellinen lapsuus Lauran oma lapsuus on mahdollisimman kaukana näytelmän tapahtumista. Hän eli turvallisen ja suojatun lapsuuden vanhempiensa kanssa Kajaanissa. Siellä kuluivat elämän ensimmäiset kaksitoista vuotta. Sen jälkeen he muuttivat pääkaupunkiseudulle. - Minulla oli onnellinen ja hyvä lapsuus. Isäni leikki paljon kanssani. Sain tilaa olla oma itseni ja minua rohkaistiin kehittämään itseäni. Yritän luoda lapsilleni kotona samanlaisen hyväksymisen ja rakkauden ilmapiirin. En voisi kuvitellakaan lyöväni lasta, pelkkä toruminenkin tuntuu haavoittavalta. Malmivaarojen suvussa on ollut useita pappeja ja piispojakin. Virsirunoilija Wilhelmi Malmivaara kuuluu hänkin Lauran sukuun. Teemme haastattelua ensimmäisen adventin aattona, mutta siihen Laura ei ole kiinnittänyt sen erityisempää huomiota. - Elin kristillisten arvojen piirissä, hän sanoo.

Omien solmujen avaaminen auttaa Aikuiselämässä Lauralla on ollut omat kiemuransa ja vaikeutensa. Hän pitää tärkeänä sitä, että on pystynyt availemaan omia solmujaan. Hän kokee, että se kaikki on koitunut myös hänen lastensa hyväksi. - Mitä avoimempi ja tasapainoisempi olen, vaikka se on vaatinut minulta henkilökohtaista paneutumista ja rankkojenkin asioitten läpikäymistä, se vaikuttaa myönteisesti ilmapiiriin, jonka luon kotona. Olen rennompi lasten kanssa ja enemmän läsnä, kun ajatukseni eivät pyöri omissa koukeroissani. Avioerosta, sen aiheuttamista haavoista ja toipumisesta, hän on puhunut julkisestikin. Erosta on parisen vuotta ja nyt äiti asettaa lapsilleen arjen rajoja. - Niin kauan kun vanhemmat jaksavat huolehtia arjen pyörittämisestä ja sen vaatimista rutiineista, kaikki on hyvin. Jos se puoli alkaa heittää, kannattaa katsoa peiliin. Silloin on miettimisen paikka. On kysyttävä itseltään, mihin olen menossa ja mihin suuntaan vien lapsiani. Muutos on silloin vielä täysin mahdollinen. Kun Laura palaa iltaisin teatterilta kotiin, hän huolehtii lapsiperheen rutiineista kuten kuka tahansa yksinhuoltaja-äiti. Hän komentaa lapset hammaspesulle ja tarkistaa, että läksyt on tehty. Joskus he kolme, Laura ja kaksi pientä 15

Olen aivan tavallinen, lapsiani rakastava äiti ja meitä on paljon.

tytärtä, Alma 8v ja Aino 6 v, vain istahtavat hetkeksi päivän päätteeksi. Mieli voi olla paha päivän sattumuksista ja he vain istuvat hiljaa kiertäen kätensä toistensa ympärille, halaavat toisiaan kovasti ja myöntävät toinen toisiltaan anteeksi pyytäen, että on oltu hiukan väsyneitä ja siksi sanottu ajattelemattomia sanoja. - On helpottavaa, kun lapset hyväksyvät minut sellaisena kuin olen. Minun ei tarvitse esittää olevani hyvä äiti. Olen aivan tavallinen, lapsiani rakastava äiti ja meitä on paljon, hän sanoo hymyillen. Tekee mieli lisätä, että onneksi.

Tämä näytelmä ei ole farssi Näytelmä perustuu Markus Nummen Karkkipäivä –kirjaan, joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2004. Näytelmä, joka esittää tapahtumien kulun tietyssä tyylilajissa, on luonnollisesti fiktiivinen ohjaajan ja KOM-teatterin tiiviiksi hioutuneen työryhmän yhteistyön tulos. Kriitikot ovat vuoroin ylistäneet näytelmää, vuoroin lytänneet. Näytelmä ei päästä ketään helpolla, ei kriitikkoakaan. Ehkä heidän maailmaansa ei kuulu se arki, minkä sosiaalityöntekijät ja lastensuojelussa työskentelevät kohtaavat päivittäin. Se arki on rumaa. Täynnä väkivaltaa ja hylkäämistä. Välillä näytelmä kevenee jopa niinkin rankan asian kuin pedofilian ympärillä. 16

Niinpä kriitikot ovat lyöneet näytelmään leiman farssi. Se ihmetyttää Laura Malmivaaraa. - Farssiko? En ole koskaan elämässäni näytellyt yhdessäkään farssissa enkä niin tee nytkään. Hän jättää kriitikkojen sanat omaan arvoonsa. Kuitenkin Laura ihmettelee, miten farssiksi voidaan luonnehtia näytelmää, jossa mennään syvälle ja käsitellään ahdistavia asioita. Laura tekee roolinsa Paula Vaarana kuten tähänkin asti. Hän on saanut suorituksestaan paljon kiitosta. Kadulla ihmiset saattavat pysäyttää ja lausua kiitoksen sanan. Laura miettii hetken ennen kuin vastaa kysymykseen, mikä on Paula Vaaran suurin virhe elämässä. – Hänen suurin virheensä on, että hän eristäytyy muista. Hän ei päästä ketään lähelleen. Ihmisten täytyy uskaltaa puhua toistensa kanssa. Kun näytelmä loppuu, videokankaalle ilmestyvät sanat: Onnellisiakin loppuja on. Karkkipäivä on vahva kannanotto hyvän lapsuuden puolesta. Se avaa esittävän taiteen keinoin näkemään, että kaikilla ei mene hyvin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tomin ja Arin välille syntyy lämmin ja välittävä vuorovaikutus. Samoin Tomin ja Prinsessan välillä on kaunis side, mutta sen osoittamisessa ei sorruta siirappiin. Sitä tämä näytelmä ei muutenkaan tee. Se antaa ajattelemista pitkäksi aikaa.

Yhteydenpitoa, myös jouluna!

Viestimaa toivottaa asiakkailleen Hyvää Joulua ja menestystä Uudelle Vuodelle! Tällä kupongilla kaikki matkapuhelintarvikkeet: Tilaukset nettikaupastamme kampanjakoodilla: NY_JOULUKUPONKI, puhelimitse numerosta 010 270 1520 tai sähköpostilla yrityspalvelut@viestimaa.fi Voimassa tammikuun 2013 loppuun.

JOULUKUPONKI

-15%

Alasintie 8, 90400 Oulu • Avoinna ark. 9-17 010 270 1500 • www.viestimaa.fi (lankaverkosta 8,21 snt/puh +5,9 snt/min matkapuhelimista 8,21 snt/puh+16,9 snt/min) 0600-0-2700 huoltotiedustelut ja tukipyynnöt. Puhelun hinta 0,44€/min. matkapuhelimesta soitettuna, lankapuhelimesta soitettuna 0,44 €/min. + paikallisverkkomaksu.

Katja Palomaa

Jussi Taivalkoski

Antti Autio

Mika Rytinki

Simo Ohenoja

Markku Suutari

Vesa Alatalo 17

Miehet olivat kuulolla miesten viikolla teksti JARNO KINNUNEN kuva ANU ISOAHO

Kuvassa Miesten viikon järjestäjät Oulun alueella: Oulunsalon seurakunnan pastori Jukka Joensuu, Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni Kari Rekilä sekä Miestyön kehittäjä Santtu Salonen Ensi- ja turvakotien liitosta. Kolmikko kiersi Uutta Oulua asuntoautollaan Miesten viikolla.

Valtakunnallista Miesten viikkoa vietettiin viikolla 45. Viikon teemana oli Terve mies terveessä ruumiissa. Viikko piti sisällään erilaisia miehille suunnattuja tilaisuuksia, joiden tarkoituksena oli tarjota työkaluja miesten arkielämään. Oulussa Miesten viikko järjestettiin nyt toista kertaa. Miehet kuulolla -asuntoauto kiersi Oulun alueella Miesten viikolla, maanantaista perjantaihin. Kaikki miehet saivat tulla autolle kahvittelemaan ja jutustelemaan. Keskustelua viriteltiin miehen eri rooleista, esimerkiksi isänä ja puolisona olemisesta. - Eri-ikäiset miehet tulivat juttelemaan yleisistä arki-elämään liittyvistä asioista. Joidenkin kanssa on puhuttu vanhemmuudesta, mutta yleisesti ottaen työelämä ja sen kovuus ovat keskeisiä aiheita. Tämän Miesten viikon pitämisestäkin on puhuttu ja se on nähty positiivisena asiana, päivystäjänä viime vuonnakin ollut, Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni Kari Rekilä kertoo. Miesten viikon aikana Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia järjesti isille suunnatun luentotilaisuuden Eväitä isyyden työkalupakkiin. Tilaisuuden tarkoituksena oli tukea ja vahvistaa isyyttä ja isyyden roolia lasten ja nuorten kasvatustehtävässä. Alustuksen ja keskustelujen avulla tarkasteltiin isyyden merkitykselli-

syyttä voimaantumisen eri lähtökohtien kautta. Vanhempien Akatemia järjesti myös miehille suunnatun Eroneuvo-tilaisuuden, jossa oli mahdollista keskustella eroon liittyvistä asioista ja kuulla eron vaikutuksista niin omaan kuin lapsen elämään. - Tarve erityisesti miehille suunnatuille kasvatusaiheisille tilaisuuksille on virinnyt vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Olemme iloksemme havainneet, että miehiä ja isiä osallistuu yhä enemmän järjestämiimme luentoihin ja tapahtumiin. Näyttää vahvasti siltä, että isät ovat hyvin kiinnostuneita lasten kasvatukseen liittyvistä asioista, joten pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla isille jatkossakin ”käytännön työkaluja kasvatuksen työkalupakkiin”, toteaa Vanhempien Akatemian projektipäällikkö Riitta Alatalo. - Seuraava pelkästään isille suunnattu toimintamme on avoin virtuaaliryhmä, Second Life -kohtaamispaikka uusille isille.

Ainutlaatuinen monimediallinen dokumenttielokuvahanke Mun perhe -elokuvasarja on lasten puheenvuoro ajankohtaiseen keskusteluun perheiden hyvinvoinnista Suomessa. Nuorten Ystävät on mukana elokuvasarjan toteuttamisessa. teksti PYSTYMETSÄ OY kuva STOCK.XCHNG

Keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnista

Mun perhe -elokuvasarja on lasten puheenvuoro ajankohtaiseen keskusteluun perheiden hyvinvoinnista Suomessa. Sarjassa on viisi dokumenttielokuvaa, jossa lapset kertovat elämästään erilaisissa perheissä Suomessa. Kunkin elokuvan päähenkilö on perheen lapsi, jonka kanssa tutustutaan perheiden voimavaroihin positiivisessa ja rakentavassa hengessä. Elokuvissa seurataan lapsen elämää yhteishuoltajuusperheessä, sijaisperheessä, maahanmuuttajaperheessä, vähävaraisessa perheessä ja ns. ydinperheessä. Elokuvien kautta nousee esiin teemoja perheiden hyvinvoinnista Suomessa. Mun perhe on ainutlaatuinen sisällöltään ja tuotannoltaan. Ensi kertaa Suomessa elokuvatuotantoon on sitoutunut mukaan näin laaja yhteiskunnallisten vaikuttajien yhteistyöverkosto. Verkostoon kuuluvat Suomen johtavia lasten ja perheiden hyvinvointia edistäviä järjestöjä, Lapsiasiavaltuutettu, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaalija terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriössä toiminut hallituksen politiikkaohjelma.

Elokuvat, ja niiden oheen yhdessä yhteistyöverkoston kanssa valmistettava asiantuntija-materiaali antavat kokemuksia ja ajankohtaista tietoa lapsiperheistä ja heidän elämästään Suomessa. Asiantuntijamateriaali sijoitetaan RAY:n tukeman Emma & Elias –avustusohjelman sivustolle. Yhdessä verkoston kanssa jatketaan elokuvien herättämää keskustelua eri foorumeilla. Elokuvat ja asiantuntimateriaali valmistuvat Lapsen oikeuksien päiväksi 20.11.2013. Mun perhe on elokuvatuotantoyhtiö Pystymetsä Oy:n käynnistämä hanke, joka toteutetaan yhteistyössä elokuvayhtiö Illumen kanssa. Elokuvien tv-oikeudet on hankkinut MTV Oy, joka esittää elokuvat kanavillaan alkaen v. 2013.

Asiantuntijamateriaali ja keskustelu lasten ja perheiden hyvinvoinnista Hanke kuvaa lapsuutta erilaisissa perheyhteisöissä lapsen ja perheen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lapsi- ja perhepolitiikkaa Suomessa. Tukimateriaali kokoaa taustatietoa, niissä nähdään asiantuntijoiden ja perheiden haastatteluja, ja se tarjoaa aineistoa erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä opetuskäyttöön. Yksittäiset elokuvat toimivat elämyksellisenä materiaalina, keskustelun pohjana ja opetusmateriaalina.

Materiaaleja sopivasti yhdistellen kohderyhminä voivat olla lapset tai aikuiset, ammattilaiset, kasvattajat, opettajat, vapaaehtoiset, järjestöt ja asiantuntijat. Viestintä- ja markkinointiyhteistyöllä pyritään saamaan mahdollisimman laajaa julkisuutta, ja sen teemoja nostetaan mediaan ja kansalaiskeskusteluun. Elokuvien esityksistä sekä verkkolevityksestä tiedotetaan ja niitä markkinoidaan siten, että se edesauttaa keskustelujen syntymistä eri medioissa hankkeen mukaisista teemoista. Hanke tekee säännöllisesti tiedotteita, teema- ja uutisehdotuksia MTV3 kanaville. Rahoittajat ja yhteistyökumppanit: Raha-automaattiyhdistys, Emma & Elias –avustusohjelma/Lastensuojelun Keskusliitto; opetus- ja kulttuuriministeriössä toiminut hallituksen politiikkaohjelma, sosiaalija terveysministeriön Kaste-ohjelma, sisäasiainministeriö, Lapsiasianvaltuutettu, Väestöliitto, Folkhälsan, Nuorten Ystävät, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Suomen uusperheiden liitto, Ammattikorkeakoulujen perhekeskusverkosto, Suomen Vanhempainliitto, Yhden vanhemman liitto, Perhehoitoliitto, KIRNU – kirkon yhteistyöelin, MTV Oy, AVEK, Kirkon mediasäätiö.

Mun perhe »» Viisi dokumenttielokuvaa »» Erilaisten perheiden lapset kertovat elämästään »» Lisätietoja: Tuottaja/ohjaaja Outi Rousu, outi@pystymetsa.fi, 040 541 2922 ja asiantuntija-yhteistyöverkoston koordinaattori Sirkka Rousu, sirkka@ pystymetsa.fi, 050 301 9132

Taikasauva -toiminta teksti MARKO PIHAVAINIO JA MERTSI kuvat HENRI TERVO JA KAARINA KOKKONEN

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Palvelukeskus Hiekkarinteelle musiikkivälineitä Nuorten Ystävien Rovaniemellä sijaitseva lastensuojelun palvelukeskus Hiekkarinne sai Taikasauvalta mukavan avustussumman musiikkivälineiden hankintaan. Summalla hankittiin PA-setti, kitara, basso ja tarvittava määrä piuhoja ja laulumikkejä. Jo pidemmän aikaan oli nuorilta kantautunut toivetta uusien soittimien ja soittotilan tarpeesta. Kesällä vuokrattiin bändikämppä Rovaniemen Rakkatieltä paikalliselta yrittäjältä, joka on erikoistunut bändikämppien vuokraamiseen. Pian kävi selväksi kämppää sisustaessa, että Hiekkarinteen soittimet kaipasivat vahvistusta ja uudistusta. Loppukesästä hankittiin kosketinsoitin ja nyt sitten loput tarpeelliset soittimet. Näin ollen bändikämppä on sisustettu asianmukaisilla välineillä. Tällä hetkellä palvelukeskus Hiekkarinteellä on musisoinnin osalta hyvä tilanne. Nuorissa on useampi lahjakas ja musiikista innostunut nuori ja ohjaajien joukossa on myös mukavasti asiantuntemusta musiikin eri puolilta. Tarpeelliset välineet saatuamme oli helppo perustaa soittoryhmä, joka kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa rock- hengessä. Tavoitteeksi on asetettu harjoitella lyhyt setti, mitä esitetään Palvelukeskus Hiekkarinteen omissa juhlissa. Musiikkiin vihkiytyneiden ohjaajien avustuksella, nuorilla on myös mahdollista saada asiantuntevaa opastusta rumpujen, kitaran, basson, koskettimien, laulamisen ja laulun tekemisen saralla, mikäli nuorista nousee tarve tälle. Pääpaino on kuitenkin rohkeassa kokeilemisessa ja musisoinnin riemussa. Palvelukeskus Hiekkarinne eli sijaishuoltoyksikkö Hiekkarinne ja Kriisi- ja arviointiyksikkö Komsio kiittävät isosti Taikasauvaa ja lahjoittajia saamastaan tuesta. Asenne on rock! Rakkatie rock! 22

Biljardipöytä ja Senaatti Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan koulukoti Pohjolakodin nuorten keskustelufoorumin, Senaatin, puolesta haluan kertoa teille mitä teimme biljardipöydän eteen, että saisimme sen. Ensin haluan sanoa, että olimme pitkään miettineet biljardipöydän hankkimista Senaatissa. Sovimme, että Aleksi tekisi Taikasauvaanomuksen biljardipöydän hankkimista varten. Aleksi teki hakemuksen jo tammikuussa. Saimme Taikasauvalta hyväksynnän pöytää varten nyt syksyllä. Saimme 700€ rahaa. Haluan mainita tässä, että kiitos kaikkien puolesta Taikasauvalle. Mutta kuitenkaan rahat eivät vielä riittäneet pöydän hankkimiseen. Niinpä ajattelimme pitää pihatalkoot. Yhteistyö oli mukavaa ja onnistunutta. Myös henkilökuntaa oli pihatalkoissa nuorten mukana. Pidimme kahdet pihatalkoot, joissa kaadettiin useita puita ja haravoimme pihaa. Tienasimme pihatalkoista sen verran mitä tarvitsimme Taikasauvan lahjoituksen lisäksi, että saimme pöydän hankituksi. Myös Pohjolan koulu tuki meitä tässä asiassa. Nyt odotamme Pohjolakodissa, että saamme biljardipöydän pelikuntoon. Terveisin Mertsi.

KEILAHALLI ALPPILASSA!

Varaa vuoro netissä: www.pelixir.fi tai puh. 0400 330 609 Avoinna: ma–to 10–22, pe–la 10–24, su klo 12–20 Osoite: Tukkimiehentie 1, OULU HOHTO-

KEILAUS KE, PE, LA

Kellariravintola Lämpö tarjosi onnistumisen kokemuksia teksti LIISA HJÄLT kuvat NIKO JÄRVELÄ

Pääkaupunkiseudun jälkihuolto- ja avopalvelukeskuksessa syntyi keväällä 2012 ajatus osallistumisesta Ravintolapäivään yhdessä jälkihuoltonuorten kanssa. Ravintolapäivänä tunnelmallisessa ravintolassa vieraili yli 100 ruuan ja nuorten ystävää.

Ravintolapäivään osallistumisen taustalla oli halu tuoda nuoret osalliseksi yhteistä projektia ja antaa heille mahdollisuus kokea jotakin ainutlaatuista. Nuoret haluttiin mukaan ravintolan suunnitteluun ja toteutukseen ja heille haluttiin tarjota yhdessä tekemisen ja onnistumisen kokemuksia. Koska tämän vuoden Ravintolapäivä ajoittui pimeään ja kylmään marraskuuhun, päätettiin tapahtuma järjestää Nuorten Ystävien Helsingin avopalvelukeskuksen toimistotiloissa, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet tällaistenkin tapahtumien järjestämiseen. Ravintolan asiakkaille haluttiin luoda tunnelmallinen ja lämpöinen paikka, johon heidän olisi helppoa ja mukavaa tulla. - Samalla ajatuksella olemme muutoinkin valinneet toimitilamme ja sisustaneet toimis-

toamme. Haluamme tarjota palveluidemme piirissä oleville nuorille kodinomaisen ja helpon paikan, johon voi tulla tapaamaan ohjaajia, erityisohjaaja Nelli Roponen perustelee ideaa. - Tästä lähti ajatus lämpöisestä tilasta ja ravintolamme nimeksi valikoitui Kellariravintola Lämpö, Roponen jatkaa.

Ghabulia ja kakkuja Ruokalistan sisältö muotoutui nuorten vahvuuksia noudatellen. Tarjolla oli afganistanilaistaustaisen asiakkaan valmistamaa ghabulia eli lihapataa sekä luottoreseptillä valmistettua tomaatti-curry-kookoskeittoa. Lisäksi innokas leipuri-tyttömme ilmoitti ehdottomasti haluavansa leipoa tarjolle erilaisia kakkuja. Ravintolapäivää edeltävä perjantai kului iloisen sekamelskan keskellä, kun toimiston pie25

nessä keittiössä hääri niin nuoret kuin ohjaajatkin. Välillä naurettiin kommelluksille, ajoittain itkettiin sipulin paistosta syntyneitä kyyneleitä ja monta kertaa mietittiin vakavina oikeita mittayksiköitä jauhoille ja sokerille. - Yhdessä tekemisessä oli hauskaa se, että me nuoret olimme joissakin asioissa parempia kuin ohjaajat ja neuvoimme heitä kokkaamisessa. Voisi sanoa, että roolit kääntyivät päälaelleen, koska yleensä ohjaajat neuvovat meitä arjen asioissa, kommentoi eräs kokeista. Ravintolapäivän aamu alkoi aikaisin sämpylänpaiston merkeissä ja toimisto alkoi muuntautua pikkuhiljaa Kellariravintola Lämmöksi. Edellisen illan sotkut ja tiskit vaihtuivat jouluvalojen, loistavien tähtien, tuikkujen ja kynttilöiden loisteeseen. Asiakkaita kävi Lämmössä tasaiseen tahtiin ja ihmiset tuntuivat olevan mielissään päästessään pakoon kylmää ja vesisadetta. Monet kävijät kehuivat ravintolan lämmintä tunnelmaa eivätkä olleet uskoa, että arkisin tiloissa työskennellään toimistomaisessa

ympäristössä. - Asuuko täällä tavallisesti joku?, ihmetteli eräskin asiakas tutustuessaan tiloihimme.

Tuotto nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Ravintolan tuotto käytettiin lyhentämättömänä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että tuotto jaettiin osallistuneiden nuorten kesken. Nuoret saivat itse päättää, mihin itselleen tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan palkan käyttäisivät. 18 -vuotias tyttö suunnitteli hankkivansa alkuvuodesta syntyvälle vauvalleen vaatteita ja hoitotarvikkeita saamallaan palkalla. - Nuoret ovat oman itsensä asiantuntijoita ja koimme tärkeäksi, että he saavat itse miettiä saamilleen rahoille sellaisen käyttötarkoituksen, joka on kunkin elämäntilanteen kannalta tärkeä, kommentoi ryhmäesimies Heikki Panula.

Ravintolapäivä »» Ravintolapäivä on suomalainen ilmiö, joka on levinnyt ulkomaille asti. Taustalla on joukko helsinkiläisiä, jotka halusivat kannustaa ihmisiä hauskanpitoon, yhdessä tekemiseen ja erilaisten ravintolaideoiden kokeilemiseen. »» Tapahtuman tiedotus ja markkinointi tapahtuu pääsääntöisesti sosiaalisen median sekä puskaradion kautta. »» Ensimmäistä Ravintolapäivää vietettiin 21.5.2011, jolloin ravintoloita syntyi liki 40 yhteensä 13 eri paikkakunnalle Suomessa. »» 17.11.2012 järjestetty Ravintolapäivä oli vuorossaan seitsemäs ja ravintolapäivään ilmoittautui tapahtuman nettisivuilla yli 660 ravintolaa. Niistä noin 500 avasi ovensa Suomessa.

Kuntoutusportin kautta kuntoutustietoon

Kirjastosta kuntoutusalan julkaisut

Kuntoutusportti on kuntoutuksen ja sen tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelu.

Kuntoutusalan kirjasto on kaikille avoin erikoiskirjasto. Kokoelmat osoitteessa:

kuntoutusportti.fi

kuntoutussaatio.fi/kirjasto

Tutkimus

Työntekijöiden kokemuksia perheinterventioista lastensuojelun sijaishuollossa teksti JAANA JOKINEN

Lastensuojelussa on tärkeää työskennellä lapsen lisäksi koko hänen lähiverkostonsa kanssa. Nuorten Ystävien lastensuojeluja perhekuntoutuspalveluissa on pyritty löytämään toimivia työmenetelmiä, jotka tukevat sijoitetun lapsen kuntoutusta. Jaana Jokinen on sosiaalityön pro gradu -tutkielmassaan kartoittanut lastensuojelun työntekijöiden kokemuksia perheinterventiosta.

Nuorten Ystävillä on käytössä Beardsleen perheinterventiona tunnettu työmenetelmä, jonka työkirja on sovellettu yhteistyössä THL:n kanssa lastensuojelun näkökulmaan sopivaksi. Aluksi menetelmän käyttöön koulutettiin perhetyöntekijöitä ja erityistyöntekijöitä, mutta nykyisin koulutus on suunnattu kaikille Nuorten Ystävien työntekijöille. Koulutus pitää sisällään laajemman ajatuksen siitä, miten asiakkaita tulee kohdata. Kirjoittaja työskentelee erityissosiaalityöntekijänä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa.

Lapset puheeksi -perheinterventio Aiemmin Beardsleen perheinterventiona tunnettu työmenetelmä on kehitetty ennaltaehkäisemään lasten psyykkistä sairastumista, kun vanhempi on sairastunut psyykkisesti. Lastensuojelussa keskiössä ovat perheenjäsenten ymmärryksen lisääntyminen sijoitukseen johtaneista syistä ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. Perheinterventio on vapaaehtoinen työmenetelmä, joka etenee selkeän rakenteen mukaisesti. Työntekijät tapaavat vanhemmat kahdesti ja sen jälkeen jokainen perheen lapsi haastatellaan vanhempien kanssa sovitun mukaisesti. Vanhempien kanssa suunnitellaan perheistunto, jossa keskustellaan esiin tulleista asioista. Perheenjäsenille muodostuu yhteinen ymmärrys heille merkityksellisistä kokemuksista ja tapahtumista. Työntekijät tuovat esille

vanhempien kanssa sovitusti perhettä hyödyntävää tietoa ja tulkintaa. Sijaishuollon interventio voi käynnistyä myös sijoitetun lapsen haastatteluilla.

Tutkielman kohteena kokemus Lapin yliopiston sosiaalityön pro gradu tutkielmani kohteena olivat lastensuojelun työntekijöiden kokemukset heidän käyttäessään sijaishuollossa Lapset puheeksi -perheinterventiota. Työntekijöiden kokemusten tutkiminen on tärkeää. Kun menetelmä on alun perin kehitetty toisenlaiseen toimintaympäristöön, tarvitaan tutkittua tietoa lastensuojelun sovelluksen toimivuudesta. Olin kiinnostunut siitä, miten työntekijät kokevat menetelmän käytön osana työtään ja siitä, mitä hyötyä interventiosta on perheille. Tärkeää oli myös kuulla työntekijöiden kokemuksia siitä, vastaako menetelmä heidän mielestään lastensuojelun perheiden tarpeisiin ja ettei se aiheuta haittaa asiakkaille. Työntekijöiden kokemukset avaavat samalla laajemmin sosiaalityön ja lastensuojelutyön näkökulmia asiakkaan kohtaamisesta ja voimaantumisen mahdollisuuksista. Tutkielman aineisto koostuu 11 työntekijän kirjoittamista kuvauksista kokemuksistaan perheintervention käytöstä sijaishuollon kontekstissa. Kirjoittajat työskentelevät kahdella

eri sijaishuollon palveluntuottajalla. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Bronfenbrennerin (1979) ekologinen systeemiteoria. Aineiston analyysi perustuu Juha Perttulan (1998) ja Amedeo Giorgin (1996) fenomenologiseen menetelmään. Tutkielma on eksistentiaalis-fenomenologinen pyrkiessään kuvaamaan työntekijöiden kokemuksia, kuten ne heille ovat todellistuneet. Eksistentiaalisuus viittaa Lauri Rauhalan (1993) holistiseen ihmiskäsitykseen.

Toimiva työväline perheiden kohtaamiseen Tulokset kuvaavat perheintervention merkitystä työntekijälle sekä toimivana työvälineenä että tiedon lähteenä. Menetelmän rakenne on toimiva ja sovellettavissa erilaisten perheiden tilanteisiin. Työntekijät kokevat intervention turvalliseksi tavaksi lähestyä lastensuojelun perheitä ja siten saada heidät osallisiksi sijoitetun nuoren prosessiin. Tutkimustulokset herättävät pohtimaan näkökulmia sosiaalityön ja lastensuojelun prosesseissa syntyvään tietoon ja siihen liittyvään valtaan. Motivoinnin ja motivoitumisen vaikeutta kuvastaa työntekijän kaksinainen rooli. Nuorta tulee ohjata aktiiviseen toimijuuteen ja samalla hän on työn kohde. Lastensuojelun asiakkuuksien taustalla on haasteellisia perheiden tilanteita, jotka asettavat erityisiä vaatimuksia asiantuntijuudelle ja kunnioittavalle asiakkaan kohtaamiselle. Työntekijöiden kokemusten mukaan perheinterventio lastensuojelun sijaishuollon työmenetelmänä mahdollistaa asiakaslähtöisen työotteen ja sen myötä lasten ja perheiden voimaantumisen.

Erityisestä ainutlaatuisen tavalliseen Työntekijät korostivat kokemuksissaan perheiden erityisyyttä. Erityisyys kuvaa asiakkaiden elämäntilanteiden haasteellisuutta, mutta se liittyy myös työntekijän asiantuntijuuden määrittelyyn. Työntekijät kokivat, että interventio mahdollistaa asiakkaan kohtaamisen ainutlaatuisena tavallisena ilman erityisyyden asettamia vaatimuksia. Silti perheet keskustelevat interventioissa vaikeista ja raskaista asioista. Perheinter29

Taloudellisten arvojen rinnalle on tuotava laadukkaan lastensuojelutyön sisältöjä.

ventiossa jokainen perheen jäsen tulee kuulluksi ja nähdyksi sekä yksilönä että osana perhekokonaisuutta. Kuullessaan toisiaan perheen jäsenet rakentavat yhteen elämänsä tarinan.

Motivoituminen, sitoutuminen ja voimaantuminen Lastensuojelun kuntoutuksen tavoitteiden toteutuminen vaatii asiakkaiden ja työntekijöiden sitoutumista. Siksi käytetyt toimintatavat ja menetelmät ovat merkityksellisiä. Mikäli interventio toteutetaan sen periaatteiden mukaisesti, perheen prosessi voi käynnistyä ja johtaa perheen voimaantumiseen. Aineiston mukaan vanhempien ja omaohjaajan sitoutuminen perheinterventioon tukee nuoren motivoitumista menetelmän prosessiin ja omaan kuntoutukseen sijaishuollossa.

Tietoa tärkeämpää on jaettu ymmärrys Lastensuojeluun on kehitetty tiedon hankintaan liittyviä menetelmiä, joilla työntekijä arvioi asiakkaan tilannetta. Perheinterventiossa syntynyt tieto on merkityksellistä sen erityislaatuisen syntytavan vuoksi. Sitä ei jaeta intervention ulkopuolisille, sillä tieto on luottamuksellista. Tiedon arvo on sen synnyttämässä hiljaisessa tiedossa, joka antaa vanhemmille, perheen lapsille ja työntekijöille jaetun ymmärryksen perheestä heidän oman tarinan muodossa. Oivalluksen avulla syntyneen ymmärryksen jakaminen on arvokasta ja toivottavaa lastensuojelun yksikössä, sillä se antaa pohjan kunnioittavalle ja luottamukselliselle yhteistyölle.

Ennaltaehkäisevä työote sijaishuollossa tukee kaikkien perheen lasten selviytymistä Perheinterventiossa sijoitetun lapsen sisarusten mukana olo prosesseissa tuo työskentelyyn ennaltaehkäisevän työotteen. Työntekijöiden asiantuntijuus täydentyy vanhempien ymmärryksellä ja kokemuksella omasta lapsestaan. Yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen työotteen jakaen asiantuntijuuden vanhempien ja työntekijöiden kesken. Perheinterventio tukee lapsen pärjäämistä ja selviytymistä vaikeuksista huolimatta. Pärjäävyys ei ole lapsen syntymässä saama ominaisuus. Se on lapselle kehittyvä taito, joka vahvistuu hänen saadessaan hallinnan tunteen elämäänsä. (mm. Solantaus & Paavola 2007, 6-11; Solantaus & Beardslee 1996, 1647.) Keskeistä lastensuojelussa on perheen ja sijaispaikan yhteistyö, joka toteutuessaan vahvistaa lapselle hallinnan ja pärjäävyyden tunnetta auttaen häntä selviytymään tulevaisuudessa. Lastensuojelun ja sijaishuollon kenttä on murroksessa. Lastensuojelulain muutos ja perhehoidon ensisijaisuus asettavat lastensuojelun toimijat haasteiden eteen. Sijaishuollossa murros näyttäytyy kansainvälisten toimijoiden laajentumisena. Kuntien kilpailutukset perustuvat hintoihin ja laatutekijät ovat toisarvoisia. Taloudellisten arvojen rinnalle on tuotava laadukkaan lastensuojelutyön sisältöjä. Lastensuojelun sijaishuolto tarvitsee tutkittua tietoa työmenetelmistään osoittamaan työn vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toimivat työmenetelmät korjaavassa lastensuojelutyössä, kuten tutkielmani tulosten mukaan perheinterventio, ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa perheitä kunnioittavalla tavalla.

Sporttipassin Hyvinvointi 360° Käänteentekevä hyvinvointipalvelu koko henkilöstölle. R

Hyvinvointi 360° – siinä on kaikki: aktiivisten omatoiminen liikunta, muun henkilöstön ennaltaehkäisevä toiminta sekä työkalut työterveyshuollolle poissaolojen vähentämiseksi. SporttiPassi on ainutlaatuinen liikunta- ja kulttuurietujen maksuväline sekä hallinnointityökalu työkyvyn ja terveyden edistämiseen. SporttiPassi ei sido ennakkomaksuja: siinä on markkinoiden ylivoimaisesti monipuolisin reaaliaikainen raportointi ja siihen perustuva laskutus jälkikäteen.

Ota yhteyttä heti: info@sporttipassi.fi tai Lissu Laattala, p. 040 541 3315.

Avajaisia ja avoimia ovia

teksti ANU ISOAHO kuvat KARI VALIKAINEN, KALLE IIVARI ja SUSANNE ILVONEN

Varsinais-Suomen jälkihuolto- ja avopalvelukeskuksen avoimet ovet 18.10.2012 Uusiin toimitiloihin Turussa muuttanut Nuorten Ystävien Varsinais-Suomen jälkihuolto- ja avopalvelukeskus esitteli toimintaansa yhteistyökumppaneille ja asiasta kiinnostuneille lokakuussa. Vieraita avoimet ovet -tapahtumassa kävi vajaa sata. - Sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, jäseniä, yhteistyökumppaneita ja edustajia järjestöistä. Poliisistakin kävi vieraita. Koko ajan kävi pieni kuhina. Vanhat kumppanit kävivät tutustumassa uusiin tiloihin ja uusia kontakteja kiinnosti yleisesti meidän toiminta, kertoo ryhmäesimies Kari Valikainen.

- Olemme saaneet hyvän jalansijan Turun alueella. Näkyvyyttä on nyt aivan eri tavalla kuin esimerkiksi 5 vuotta sitten. Ihmiset tietävät, että Nuorten Ystävät on muutakin kuin Pohjolakoti ja ennen kaikkea yhteistyökumppanit tietävät, keitä olemme ja millaisia asiakkaita meille voi ohjata. Lämminhenkinen ja mukava tilaisuus, Valikainen jatkaa. Nuorten Ystävien Varsinais-Suomen jälkihuolto- ja avopalvelukeskus tarjoaa avohuollon tukitoimenpiteitä lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaansa.

Komsion ja Hiekkarinteen avoimet ovet 25.10.2012 Rovaniemellä - Avajaiset sujuivat hienosti! Kävijöitä päivän aikana oli noin 60. Uusia tiloja on aina mukava esitellä ja vieraat olivat kiinnostuneita Komsion toiminnasta ja tiloista. Erityisesti puhetta riitti Komsion omasta luokasta ja sen toiminnasta. Vierailijat olivat sosiaalityöntekijöitä, yhteistyökoulujen opettajia ja sidosryhmien kuten kaupungin lastenkodin, nuorisopsykiatrian edustajia, kertoo vastaava ohjaaja Kalle Iivari.

Nuorten Ystävien Palvelukeskus Hiekkarinne Rovaniemellä tuottaa monipuolisesti lastensuojelulain mukaisia avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluja lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Kesäkuussa palvelukeskusta laajennettiin 7-paikkaisella kriisi- ja arviointiyksikkö Komsiolla. - Yksikön tehtävänä on nuoren pysäyttäminen, arviointi ja kuntoutukseen sitouttaminen, Iivari kertoo.

Kajaanin Klubitalo Tönärin avajaiset 28.11.2012 - Avajaiset menivät meillä nappiin! Eri yhteistyöverkostoista ja sidosryhmistä oli vierailijoita sekä jäsenten omaisia ja toiminnastamme kiinnostuneita yksittäisiä henkilöitä. Kävijöitä avajaisissa oli noin 130 neljän tunnin aikana. Jäsentemme tekemät suolaiset ja makeat tarjoilut menivät kaupaksi ja jäsenet toimivat annetuissa tehtävissä tunnollisesti ja yrittivät enemmän kuin odotimmekaan, kertoo klubitalon vastavaa työhönvalmentaja Susanne Ilvonen. - Jäsenten tehtäviin kuuluivat muun muassa tervetulleeksi toivot32

taminen ovella, lehdistöstä huolehtiminen ja jutun anto, tarjoilut, klubitalotoiminnan esittely, valokuvaus ja vierailijoiden ohjaaminen tietokilpailuun. Parasta oli jäsenen oman Tönärirunon esittely toisen jäsenen kanssa. Valtaiset aplodit loivat hyvän tunnelman avajaisiin! Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämä Klubitalo Tönärin tavoitteena on luoda osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tukevia rakenteita ja yksilöllisiä jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Klubitalo Tönärissä on tällä hetkellä jo 33 jäsentä.

SMOKEFREE 2012

Lapsen kynästä

”Sulta menee rahat, jos polttamaan sä alat!” teksti ja kuva LIMINGANLAHDEN YHTENÄISKOULU, 5D, LIMINKA

Liminganlahden yhtenäiskoulun 5D-luokka on mukana Smokefree -kilpailussa. Luokka aikoo pysyä savuttomana koko lukukauden. He aikovat myös näyttää muille nuorille, että tupakan paikka on roskiksessa eikä keuhkoissa, ja että kaikki muistaisivat aikuisinakin, millaista myrkkyä tupakka, nuuska ja muut tupakkatuotteet ovat. Luokkamme haluaa, että Smokefreen avulla monet ihmiset lopettaisivat polttamisen ja että nuoret, jotka eivät ole vielä aloittaneet, eivät aloittaisikaan, saati sitten kokeilisi, koska tupakka aiheuttaa riippuvuutta ja on vaarallista. Lokakuun alussa K-kaupassa oli kiinnostava aloituskampanja. Kaikki Liminganlahden yhtenäiskoulun 5.-luokkalaiset olivat tehneet ryhmissä kaupan seinälle julisteita, joihin piti keksiä oma iskulause ja askarrella siihen liittyviä juttuja. Eräs iskulause oli: ”Sulta menee rahat, jos polttamaan sä alat!” Tupakan myynti alle 18-vuotiaille on Suomessa kiellettyä, koska tupakassa on paljon myrkkyä, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Tässä projektissa opetetaan nuorille, että tupakan polttaminen on erittäin vaarallista. Mielestämme tupakan myynnin voisi lopettaa kokonaan, koska tupakka ei tee muuta kuin tuhoaa ihmisiä ja ihmisten luustoa ja hampaita. Jostain syystä suomalaiset nuoret polttavat enemmän tupakkaa kuin missään muualla maailmassa. Nuuskan myyjät yrittävät tehdä purkeista mahdollisimman hienoja, jotta he saisivat ihmiset ostamaan niitä. Jotkut polttavat tupakkaa ja käyttävät nuuskaa siksi, että heillä on väärää tietoa. Esimerkiksi jotkut urheilijat luulevat, että nuuska parantaa urheilusuoritusta. Tupakassa on kuitenkin paljon huonoja vaikutuksia. Tupakoijille tulee keltaiset hampaat, vaatteet alkavat haista, rahaa menee turhaan ja henki menee ahtaalle. Kilpailun myötä tuli ajatus siitä, että maailma voisi kyllä olla koko-

naan savuton. Oikeastaan miksi joku haluaa edes polttaa tupakkaa? Kukahan edes keksi tupakan? Toivottavasti joskus maailma tajuaisi, että polttamisesta ei hyödy. Joskus voisi miettiä, mitä laittaa suuhunsa. Jotkut varmaan ajattelevat, että polttaminen tekee aikuisen. Jos tupakka keksittäisiin vasta tänä päivänä, se varmaan kiellettäisiin, kun tajuttaisiin, että se on niin myrkyllistä. Olisipa aikuisillekin Smokefree -kampanja ainakin yhden viikon ajan! Tupakoinnin lopettaminen ei ehkä ole helppoa. Tupakasta voi olla monella tapaa riippuvainen. Tärkeintä on kuitenkin tehdä päätös, että haluaa elää tupakoimattomana ja terveempänä. Kilpailu on mielestämme hyvä, koska moni nuorista kaikesta huolimatta polttaa ja aloittaa polttamisen hyvin nuorena. Nuoret polttavat siksi, että he haluavat näyttää kavereilleen, että eivät pelkää tupakkaa. Tupakka on kuitenkin kallista ja

siinä menee terveys. Kilpailuun osallistuminen on meille helppoa, koska me emme käytä tupakkatuotteita. Silti meistäkin jokainen voi vaikuttaa siihen, että tupakoiminen vähentyisi ja terveellinen elämä alkaisi kaikilla. Smokefree on mielestämme mahtava idea! Julisteet, mainokset, lehdet ja myös puhe siitä, että tupakoiminen ruostuttaa ihmistä on tarpeen. Mitä tekisit jos joku tulisi kysymään, että haluatko tupakkaa? Toivoisimme, että mahdollisimman moni sanoisi ei.

Smokefree -toiminta »» Smokefree -toimintaa koordinoi EHYT ry. »» Valtakunnallinen toiminta on vuodesta 1989 alkaen kohdistettu yläkouluikäisiiin nuoriin. Tänä vuonna myös 5-luokkalaiset on otettu mukaan toimintaan. »» Lisätietoa: www.smokefree.fi.

Mietteitä pöydän takaa KARI MATELA

Historiaa ja tulosvastuuta Lastensuojelu on siitä kiintoisa elämänalue, että kokonaan uusia ajatuksia siellä ei oikeastaan kuule. Kun jotakin esitellään uutuutena, kannattaa ensiksi vilkaista historiaan ja tarkistaa, mitä samasta asiasta tiedettiin tai sanottiin sata vuotta sitten. Yhtäläisyyksiä löytyy yllättävän paljon. Tämä ei tarkoita, että ala olisi jämähtänyt paikoilleen. Sen sijaan se on merkki siitä, että lasten ja nuorten keskeiset tarpeet ovat pysyneet kohtalaisen samanlaisina. Toisekseen se osoittaa, että toimivimmat reseptit vaikeimmassa asemassa elävien lasten tukemiseksi ovat yhä hakusessa. Maan pohjoisin koulukoti, Pohjolakoti, perustettiin

Muhokselle sattumoisin liki sata vuotta sitten. Siihen aikaan huoltoa vaille jääneiden lasten varalle oli tarjolla kolmenlaista sijaishuoltoa. Pääosa heistä kulki talosta taloon elätteinä eli huutolaisina. Huutokaupat järjestettiin vuosittain joulukuun lopulla, viattomien lasten päivänä. Lapsille, joille ei löytynyt sijaa yksityiskodeista, piti rakentaa lastenkoteja ja koulukoteja. Lastenkotien puolesta puhui sekin, että ihmisarvoa alentavaksi noteerattu huutolaisjärjestelmä oli alkanut viedä Suomen huonoon huutoon sen aikaisessa eurooppalaisessa mediakeskustelussa. Lastenkodit olivat eräänlaista kansallista brändityötä.

Koulukodeista oli alun perin määrä tulla

”pahantapaisten lasten” kasvatuslaitoksia, joissa tapainturmeluksen syövereihin suistuneet pojat (tytöistä moista ei edes kuviteltu) oli määrä ohjata työn, opiskelun ja säällisen elämän

pariin. Ajattelutapaa kuvasti se, että koulukodeista vastasi aluksi sama valtion virasto, joka huolehti myös vankeinhoidosta.

Sijaishuoltojärjestelmän sotki yhteiskunnallinen muutos. Sekä pahantapaisia poikia että turvattomia lapsia oli niin paljon, että edellä kuvatusta kahtiajaosta piti luopua ja sijoittaa lapsia sinne, mistä tilaa löytyi. Keskustelu perhe- ja laitoshuollon keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä käynnistyi jo tuolloin. Laitoshuoltoa on suvaittu taloudellisesti parempina aikoina – niukkuuden vallitessa etusijalle on noussut perhehoito. Molempia on kaikkina aikoina tarvittu ja tarvitaan vastaisuudessakin. Tulosvastuuajattelun marssittua lastensuojeluun on

sinänsä aiheellisesti kysytty, millaiset eväät koulukotikasvatus tarjoaa nuoren itsenäiselle elämälle. Vertailevaa tuloksellisuuden arviointia vaikeuttaa se, ettei järjellisiä vertailuasetelmia ole saatavissa. Parhaiden arvioijien, eli aikuistuneiden ja aikuistuvien nuorten, käsityksiä on vasta viime vuosina alettu systemaattisesti koota. Sitä paitsi: emme tutkimusmielessä tiedä kovin paljon kotonakaan kasvaneiden nuorten kokemuksista.

Tuloksellisuuskaan ei ole ihan yksiselitteinen käsite. Esimerkiksi sotalasten useimmissa tapauksissa myönteistä elämänvaihetta käsitellään Suomessa pääosin kielteisenä ja vältettävänä ilmiönä. Kysytään, minkä vuoksi niin moni lähetettiin pois kotimaasta. Tällaiselle kysymykselle on sijansa siksi, että pahimmat skenaariot sodan vaikutuksista Suomeen ja suomalaisiin jäivät toteutumatta. Sen sijaan Itävallasta ja Hollannista sodan jaloista Englantiin laivatut tuhannet uhanalaiset lapset – joista nuorimmatkin ovat nyt yli 70-vuotiaita – kokoontuvat yhä vuosittain juhlatunnelmissa. Lähteneistä kaikki olivat sodan päättyessä yhä hengissä. Kotimaahan jääneistä yhdeksän kymmenestä oli menehtynyt. Eloonjääneet kysyvät, miksi vain heidät lähetettiin turvaan.

Kari Matela on Nuorten Ystävien koulukoti Pohjolakodin johtaja.

I-Logistics lahjoitti joululahjavarat Nuorten Ystävien Miepä-kuntoutukseen

Lukkari-hankkeen tuloksia esiteltiin Seinäjoella 4.12.2012 Nuorten Ystävät ja Seinäjoen kaupunki ovat kehittäneet RAY:n rahoittamassa Lukkari-hankkeessa tehokkaan toimintamallin luvattomiin koulupoissaoloihin ja myöhästymisiin puuttumiseen. Mallilla on pystytty vähentämään myöhästymisiä 30 prosentilla. Lukkari on toiminut Seinäjoen alueen viidellä yläkoululla vuosina 2010-2012. Hankkeen aikana on huomattu, että epämääräiset koulupoissaolot ovat selvittämisen arvoinen asia. Poissaoloihin puuttuminen on tärkeää ehkäisevää toimintaa, sillä koulupoissaolojen on havaittu olevan yksi ensimmäisistä merkeistä nuoren syrjäytymiskehityksessä, totesi Lukakrin projektipäällikkö Heli Rantamäki.

Oululainen kuljetusliike I-Logistics lahjoitti tänä vuonna sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden joulutervehdyksiin tarkoitetut varat Nuorten Ystävien Oulussa toimivaan MIEPÄ-kuntoutukseen. MIEPÄ-kuntoutus on kuntoutuspolku vakavassa syrjäytymisvaarassa oleville 18-30-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelma. MIEPÄ tukee nuoria päihteettömyydessä, arjen hallinnassa ja siirtymisessä kohti itsenäisempää elämää sekä luo kuntoutuville nuorille edellytyksiä opiskelun aloittamiseen sekä työllistymiseen. – Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Yhteiskunnan panostus on valitettavasti riittämätöntä ja siksi näemme tarpeelliseksi olla mukana tukemassa toimintaa, jolla autetaan ongelmaisia nuoria pääsemään jaloilleen ja elämän syrjästä kiinni. Toivottavasti joku heistä vielä innostuu ryhtymään autonkuljettajaksikin, toteaa I-Logisticsin toimitusjohtaja Hannu Leppänen.

Nuorten Ystävät tukee TP-47 junioritoimintaa Torniossa Nuorten Ystävät ja torniolainen jalkapalloseura TP-47 käynnistivät viime keväänä yhteistyössä NUORTEN YSTÄVÄT VIP –toimintamallin, jossa madallettiin kynnystä kaikkien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen edistämiseksi. VIP –toimintamallissa TP-47 kohdentaa Nuorten Ystäviltä saadun sponsorointituen seuran sellaisten junioripelaajien hyväksi, joiden perheillä ei taloudellisten tai muiden sosiaalisten olosuhteiden vuoksi ole tasavertaisia mahdollisuuksia suoriutua jalkapalloharrastuksesta koituvista taloudellisista kuluista, kuten toiminta-, kuukausi- tai varustemaksuista. - Tukea voidaan hakea hakemuksella, joka löytyy seuran nettisivuilla. Saimme kymmenkunta hakemusta, joissa haettiin tukea kuukausimaksuihin, varusteisiin ja matkoihin. Jaoimme tukea 1700 euroa, saimme myös paikallisilta Lions klubeilta tukea hyvään tarkoitukseen, TP-47 junioripäällikkö Klaus Kulju kertoo. Tuki kohdistetaan aina sinne missä sitä eniten tarvitaan. NUORTEN YSTÄVÄT VIP –toimintamalli tukee näin osallistavaa ja tasa-arvoista harrastustoimintaa. - Toivomme että yhteistyö jatkuu myös tulevina vuosina jolloin voisimme jakaa tukea entistä useammille sitä tarvitseville perheille ja heidän lapsilleen, Kulju toteaa.

Ystäviltä kuultua Georg Waenerberg rahaston apurahat 2012 jaettiin

Huomista varten palkinto Miss Farkku-Suomelle Nuorten Ystävien myöntämä Huomista Varten -palkinto jaettiin Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin parhaalle nuortenelokuvalle. Palkinnon voitti ohjaaja Matti Kinnusen elokuva Miss Farkku Suomi. Tuomaristoon kuuluivat Nuorten Ystävät ry:n entinen pääsihteeri ja järjestöneuvos Marja Irjala sekä Antti Telkkälä Elokuvaklubi Kolinasta ja Salla Alila Oulun Taidekoulusta. - Elokuva kuvaa aidontuntuisesti 1970-luvun nuoren maailmaa ja elämää. Elokuvan tunnelma on hyvin sympaattinen alusta loppuun. Hyvä musiikki ja hyvät roolisuoritukset, jäntevästi etenevä kertomus erilaisen nuoren miehen kasvusta aikuisuuteen. Se oli kilpailun ainoa elokuva, jossa oli mukana myös huumoria ja ”tavallista olemista”. Nuoren elämä ei ole pelkkiä ongelmia eikä synkkyyttä, toteaa tuomaristo. Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisen pohjoismaisen ja kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvan johtavana esityspaikkana. Se perustettiin vuonna 1982 ensimmäisenä lajiaan Pohjois-Euroopassa. Festivaali on järjestetty aina talven pimeimpään aikaan keskellä marraskuuta, ja se kestää viikon.

Nuorten Ystävien joulutervehdysvarat Taikasauvalle

Nuorten Ystävät ry:n hallitus on myöntänyt 16.11.2012 pidetyssä kokouksessaan Georg Waenerbergin -rahaston apurahat seuraaville apurahaa ha-keneille: • Niina Pietilä, Helsinki, lastensuojelutyön sijoituksiin ja sijoitusten syihin liittyvään lisensiaattityöhön, 1-500 €. • Milla Syrjänen, Kerava, ADHD-aikuisten vanhemmuuteen liittyvään väitöskirjatyöhön, 1000 €. • Mirva Makkonen, Oulu, lastensuojelutarpeen selvitykseen liittyvään lisensiaattityöhön, 1000 €. • Kaisa Vuolukka, Oulu, sijaisvanhemmuuteen liittyvään lisensiaattityöhön, 1000€.. • Anna Tervonen, Helsinki, lastensuojelun sijoituksiin liittyvään pro gradu –työhön, 500€. Hakijoita oli yhteensä 15. Georg Waenerbergin rahastosta lahjoitettavat apurahat on tarkoitettu nuorille tutkijoille, joiden opinnäyte-, tutkimustai selvitystyö käsittelee tai opintomatka koskee lastensuojelu-, vammais-, mielenterveys-, päihdetai muuta työtä.

VillaVakan joulutorilta lahjat pukinkonttiin Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevassa Toimintakeskus VillaVakassa on viikolla 51 17.20.12.2012 klo 8-16 avoinna VillaVakan joulutori, jossa on myytävänä ihania VillaVakan käsityötuotteita niin jouluun kuin muuhunkin tunnelmointiin. Toimintakeskus VillaVakka tarjoaa tavoitteellista työ- ja päivätoimintaa sekä työvalmennusta palveluja tarvitseville asiakkaille.

Perinteiseen tapaan Nuorten Ystävät ei lähetä tänäkään vuonna postitse joulutervehdyksiä vaan lahjoittaa joulutervehdyksiin varatut rahat Taikasauva-toimintamme kautta suoraan konkreettista tukea tarvitsevien asiakkaidemme hyväksi. - Toimintamme piirissä on paljon lapsia ja nuoria, jotka ovat jääneet paitsi monista asioista, joita yhteiskunnassamme pidetään kaikille kuuluvina. Taikasauva-toiminnan kautta mahdollistamme monia asioita, jotka näiltä lapsilta ja nuorilta jäisivät muuten kokematta, esimerkiksi harrastustoiminta, yhdistyksen pääsihteeri Arja Sutela valottaa. 37

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 8 sijaishuollon alueellista yksikköä tai perhekotia eri puolilla Suomea »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra ja Turku »» Sijaishuollon palvelut »» Opetus »» Erityistuki »» Työ- ja päivätoiminnat »» Avopalvelut »» Koulutuspalvelut

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut

»» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä

tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen

»» Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkkinoille. »» Kohderyhmänä oavt henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pääsyä työelämään.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 882 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 627 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 703

Kemijärvi Rovaniemi

Avopalvelut

»» Avopalvelujen tavoitteena on tukea lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta. »» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjautumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. »» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

Tornio Oulu Muhos Kajaani Vaasa Seinäjoki

Tampere

Iisalmi Lapinlahti

Imatra

Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

Saatko lehden? Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho, p. 044-7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi LEIKKAA JA POSTITA

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti