Talvesta ei koskaan tiedä, mutta kesä on kerran vuodessa Kansalaiset! Kun nyt luomme katseemme menneeseen vuoteen… Näinhän muinainen tasavallan kekkonen eli Urho Kaleva Presidentti aloitti uudenvuoden puheensa…
Pertunmaalle oli helppo tulla, sillä paikkakunta oli tuttu jo kymmenen vuoden ajalta, vierailuilta ystävän mökillä. Savonlinnasta lähtöisin oleva, eteläsavolaisen maailmankansalaisen mielenmaiseman omaava Ruotsalainen työskenteli aiemmin Kotkan nuorisotoimenjohtajana, sitä ennen reilut 20 vuotta Helsingin kaupungilla. Työuransa punaisena lankana hän pitää kansalaisyhteiskunnan rakentamista. Pertunmaalla hän näkee hienona asiana muun muassa aktiiviset järjestöt, joiden toimintaan pääsee toivottavasti pian taas vierailulle. – Uskon siihen, että vuorovaikutuksesta syntyy hyvää. Samaa ohjenuoraa Ruotsalainen haluaa noudattaa esimerkiksi Essoten kanssa. Asioiden yhteensovittaminen ja yhteisymmärryksen luominen ovat ratkaisukeskeiselle Ruotsalaiselle tärkeitä päämääriä. Leena Ruotsalainen kertoo olevansa kiinnostunut ihmisistä ja maailmankaikkeudesta. – Koetan opiskella ”koko ajan”. Viime syksynä tein digitaalisen johtamisen verkko-opinnot. Olen monella tapaa hyrrä, yritän pitää itseni liikkeessä. Vapaa-aikaan kuuluvat liikunnalliset harrasteet, teatteri ja konsertit, laaja ystäväpiiri. Niin ja mummorinki: kymmenkunta ikäihmistä, joihin Ruotsalainen pitää yhteyttä. – Lähetän postikortteja ja käyn katsomassa, kun mahdollista. Omien arvojen mukaan eläminen näkyy myös käytännön tekoina ympäristöasioissa. Ruotsalainen kierrättää ja tuunaa – ja kokeilee elämistä Pertunmaalla ilman omaa autoa! Teksti: Sini Heikkilä
Mutta jos nyt luomme katseemme meneillään olevaan vuoteen, niin onhan tämä ollut aika konua aikaa. Ensin odotettiin koko talven ajan, että tuleeko se talvi. Ja tulihan se. Tosin sen näki vain kalenterista ja siitä, että Traficomin määräysten mukaan piti vaihtaa talvirenkaat autoon. Vähäluminenhan talvi oli. Jokainen voi itse tykönään miettiä, oliko se hyvä vai huono asia. Oliko se köpsää, että talven hiihtokilometrit jäivät vähiin. Vai kuis hianoo se sitten oli, että kunnalle kalliilla rahalla hankitun latukoneen laakereita ja liipottimia ei tarvinnut kuluttaa. Talven odottelun jälkeen siirryttiin suoraan odottamaan, että tuleeko kevät ja sen perään kesä, vai ilmoittaako valtioneuvosto jokapäiväisessä tiedotustiaisuudessaan, että nekin on peruttu. Tässä asiassa joudumme luottamaan toisen käden kuulopuheisiin eli radion ja television uutisiin. Ensikäden kuulopuheita ei ollut saatavilla, koska tavallisesti perillä olevan ABC:n tietotoimiston toiminta lamaantui karanteenin takia. Poikkeusolojen takia julistettu ikäihmisten kotikaranteeni muistutti erehdyttävästi monien ikäihmisten normaalioloja. Ketään ei käynyt kylässä, mutta eihän vieraita juuri käy normaaliaikoinakaan. Paitsi, että ovikellon sai soimaan tilaamalla kauppaostokset kotiovelle. Pertunmaa oli tässä palvelussa eturivin kuntia, koska systeemiä oli monen mieliharmiksi kokeiltu jo aikaisemmin. Henkilökohtaisesti olen tervehtinyt ilolla tätä puolittaista kotiarestia. Monta hössötystä on jäänyt hössöttämättä ja kissaa ristimättä. Suomalaiseen kulttuuriin sopimattomat väkinäiset halaukset ja poskisuudelmat kiellettiin. Toivottavasti enää ei palattakaan kahta kyynärää eli kättelyetäisyyttä lähemmäs. Valmiuslaista ja valtioneuvoston asetuksista riippumatta joka vuosi tulee kesä, jolloin jokaisella on ystäviä kärpästen ja hyttysten hahmoissa. Paitsi helsinkiläisillä, jotka elävät niin luonnottomassa ympäristössä, että hyttysetkään eivät selviydy siellä. Paarmojen poskisuudelmat joku viranomainen saisi kyllä kieltää. OsKu
