Pertunmaan kiviset muistomerkit

Pertunmaalta löytyy kymmenkunta kivistä muistomerkkiä. Ne on pystytetty erilaisten merkittävien tapahtumien tai asioiden muistoksi. Arkielämässä ei niitä helposti huomaa, johtuen siitä, että ne ovat hajallaan ympäri kuntaa eivätkä ole helposti silmiin sattuvia. Ohessa pieni esittely muistokivistä.

Polttohautojen muistokivi

Kiven pystytti Pertunmaan Lions Club Vanha-Rantalan talomuseon alueelle. Kuuselan tilalta löytyi vuonna 1928 runsaasti esineitä sisältävä rautakautinen polttohauta. Rautakausi päättyi noin 1300 jKr. Hauta on ajoitettu siten, että hautauksen aikaisin ajankohta voisi olla vuosi 932 jKr. Haudan runsas esineistö on nähtävillä Kansallismuseossa. Löydön lähistöllä on ilmeisesti muitakin hautoja, joita ei ole avattu.

Kivisten peltojen raivaajien muistokivi

Kiven ovat pystyttäneet Pertunmaan, Kuortin ja Koirakiven maamiesseurat kivisten peltojen raivaajien työn kunnioittamiseksi. Pertunmaan pelloista n. 80 % on hyvin kivisiä moreenimaita. Voimakkainta raivaus oli 1950-luvulla, jolloin kiviä raivattiin noin 500 hehtaarilta. Työhön kehitettiin jatkuvasti parempia koneita. Joskus samoja lohkoja voitiin kivetä kahteen kertaan. Työ oli raskasta, mutta palkitsevaa. Sen ansiosta viljelyssä voitiin ottaa käyttöön koneita ja helpottaa viljelijöiden työtä. Sadotkin paranivat. Kivi sijaitsee aivan kunnantalon edessä.

Sotaan lähdön muistokivi

Sen ovat pystyttäneet veteraani- ja reserviläisjärjestöt Lihavanpään koululle. Jatkosodan syttyessä palvelukseenastumismääräyksen saaneet kokoontuivat 18.6.1941 silloisella suojeluskunnan talolla eli nykyisellä nuorisotalolla, josta heidät ohjattiin Lihavanpään koululle, missä muodostettiin jalkaväkirykmentti 43:n kolmannen pataljoonan seitsemäs komppania. Pertunmaalaisia oli noin 150 miestä. Ahvenniemessä muodostettiin erikseen kranaatinheitinjoukkue.

Muistolaatassa lukee ”tältä paikalta lähtivät Pertunmaan miehet maatamme puolustamaan. 1939-1945.”

2 3 4

Kirvesniemen pommituksen muistokivi

Talvisodan lopulla 2.3.1940 klo 00.15 etelästä lentäneet viholliskoneet pudottivat 8 pommia, jotka putosivat Kirvesniemen pellolle, metsään ja läheiseen järveen. Onneksi vain ikkunoita rikkoutui ja talo sai sirpaleosumia. Pommitus saattoi olla koneiden suunnistusvirhe tai jotain sellaista, joka pakotti pääsemään pommeista eroon. Tauno Honkasen esityksestä sotilaspiiri kiinnitti muistolaatan kiveen, jonka pommi oli nostanut pellosta. Kivi sijaitsee Kirvesniementien varrella.

Markus Pulierin muistokivi

Markus Pulier 1837 – 1915 ajoi voimakkaasti oman kirkon rakentamista Pertunmaalle. Kun pitkien ponnistelujen jälkeen siitä ei tullut mitään, hän ryhtyi yksin toimeen ja rakensi rukoushuoneen, joka palveli pertunmaalaisia vuodet 1907 – 1928 kunnes oma seurakunta ja kirkko vihdoin saatiin. Markun rukoushuone sijaitsi aivan lähellä paikkaa mihin kirkko rakennettiin. Muistomerkin on pystyttänyt Lions Club Pertunmaa. Muistokivi on kirkonmäellä. Markun hauta on Hartolan hautausmaalla.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

Toisen maailmansodan jälkeen Pertunmaalle asettui asumaan noin 200 Karjalan siirtolaista. He olivat joutuneet jättämään kotinsa. Muistomerkki kunnioittaa samalla edellisiä sukupolvia ja heidän työtään. Kiven on veistänyt Veikko Leppänen, ja sen pystyttivät Pertunmaan karjalaiset. Muistomerkki on kirkon vieressä. Lähellä olevan sankarihautausmaan muistoristi on myös Veikko Leppäsen tekemä.

Kuortin työväenliikkeen muistokivi

Kiven laatassa olevaa tekstiä mukaellen todetaan, että tällä paikalla on ollut Kuortin työväentalo Karhula. Vuonna1906 Kuorttiin perustettiin Torppariosasto, joka toimi Mäntyharjun työväenyhdistyksen alaosastona. Suomen itsenäistyttyä Kuorttiin perustettiin itsenäinen työväenyhdistys vuonna 1920. Seuraavana vuonna vappujuhlat olivat omassa talossa, Karhulassa. Vuonna 1927 aloittivat toimintansa opintokerho Säde ja Pertunmaan työväen urheilijat. Ne toimivat vaihtelevalla innolla kunnes 1960-luvulla toiminta alkoi hiipua. Uusi, vuonna 1958 rakennettu työväentalo jouduttiin myymään vuonna 1971. Muistokivi on Kuortissa lähellä entisen säästöpankin talon päätyä.

Ryssäntappukivi

Kivi on saanut nimensä siitä, kun muonamies Anders Lindgren surmasi laukkuryssä Karp Wolkoffin tämän kiven vieressä 6.3.1873. Murhan tekijä paljastui pian ja hän tunnusti tekonsa. Anders kuvitteli saavansa hyvän saaliin, mutta Wolkoffin laukku oli lähes tyhjä. Anders tuomittiin Hartolan käräjillä teloitettavaksi, mutta rangaistus muutettiin karkoitukseksi Siperiaan pakkotyöhön. Oikeusprosessi oli erittäin nopea. Se sisälsi murhan tutkimukset ja kävi läpi kolme oikeusastetta seitsemässä kuukaudessa. Todettakoon, että Suomessa viimeinen teloitus siviilioikeuden määräämänä tapahtui vuonna 1826. Nykyisissä kartoissa paikan nimi on murteellisesti Ryssäntappu. Kivi sijaitsee Kelkyttee järven lounaispuolella.

Teksti: Jorma Syvälahti

5 6 1

2

3

4

5

6

7

8

Ryssäntappukivi Polttohautojen muistokivi Kivisten peltojen raivaajien muistokivi Sotaan lähdön muistokivi Kirvesniemen pommituksen muistokivi Markus Pulierin muistokivi Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Kuortin työväenliikkeen muistokivi

8

7