Meidän Energia ja Vesi 2/2022

Meidän

Energia & Vesi

Kemin

Kahvipöydän herkut syntyvät taidolla ja tekniikalla

hyvää huolta

luvassa kesän kaikkina päivinä

Tässä numerossa

Miten sähköverkkomme kehittyy lähivuosina? Tutustu suunnitelmaamme ja anna palautetta!

Takuulla oikeanlaista energiaa

Virtaa autoon ja asuntoon samasta verkosta

Sähköverkosta pidetään hyvää huolta poikkeustilanteissakin

Lämmintä luvassa kesän kaikkina päivinä

Ehjää ei tarvitse korjata - älä usko huijaria

Kesällä laitetaan verkkoja kuntoon

Ilmastoviisas neuvoo välttelemään päästöjä

Sähköasiakkaiden Online-palvelut nyt Datahubista

Kahvipöydän herkut syntyvät taidolla ja tekniikalla

Siirin vinkit

Tänäkin kesänä parannetaan verkkoja miljoonilla

Kesä tuo mukanaan muuttolintujen ja kärpästen lisäksi myös kaivinkoneet. Kukaan meistä ei suuremmin rakasta tietöitä ja kaivantoja kaduilla, mutta ne täytyy sietää voidaksemme jatkossakin nauttia luotettavasta sähkön, veden ja kaukolämmön saannista. Kemin Energia ja Vesi Oy:n investointimäärä on tänäkin vuonna noin viisi miljoonaa euroa, josta pääosa kuluu ikääntyneiden verkkojen saneerauksiin. Jokainen kaupunkilainen osallistuu energiaja vesiverkkojen uudistamiseen vuosittain keskimäärin 250 euron panoksella.

Vaikka kaivinkoneet kaupungin kaduilla saattavat harmittaa, ne ovat merkki uudis tumisesta ja elinvoimasta. Riittävästä investointitasosta on huolehdittava, jotta yhteinen omaisuutemme säilyy ja mahdollistaa elintärkeät palvelut jatkossakin. Liian alhainen in vestointitaso johtaa pitkään jatkuessaan korjausvelkaan, jonka poistaminen on vaivalloista. Tästä esimerkkejä löytyy niin tieverkostosta kuin suomalaisista vesiyhtiöistä kin, myös meillä Kemissä.

Kehitystä tapahtuu muuallakin. Vesimittareiden luennassa siir rytään vähitellen etämittaukseen ja sen myötä laskutus tulee tapah tumaan sähkölaskutuksen tapaan mitatun kulutuksen perusteella. Kaukolämmön tuotantopaletti laajenee, kun yhtiö hankkii Metsä Fibren uudelle tehtaalle lämmönsiirrinaseman, jonka kautta yhtiö ostaa lämpöä omien laitosten seisokkien aikana. Uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelu käynnistyy ja siihen liittyvää ympäristölupahakemusta aletaan valmistella.

Toimittaja: Taisto Saari Kannen kuva: Taisto Saari Paino: Punamusta Oy Paperi: Maxi Silk 130 g/m 2 Painosmäärä: 10 500 kpl Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Meidän

& Vesi on kolme kertaa

ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n

Julkaisija:

Lämmintä kesää lukijoillemme!

Mikko Kangasniemi toimitusjohtaja

Miten sähköverkkomme kehittyy lähivuosina?

Tutustu suunnitelmaamme ja anna palautetta!

Kemin Energia ja Vesi Oy on laatinut suunnitelman, jolla varmistetaan, että sen hallussa oleva sähköverkko kestää ja toimii kustannustehokkaasti tulevissa muutoksissa. Suunnitelma on nähtävänä Kenven nettisivulla osoitteessa www.kenve.fi.

Energiavirasto on antanut 8.12.2021 sähkömarkkinalain muutosten perusteella jakelu verkon kehittämissuunnitelmia koskevan uuden määräyksen. Tämän määräyksen myötä Kemin Energia ja Vesi Oy on laatinut sähkönjakeluveron kehittämissuunnitelman kah den vuoden ajanjaksolle.

Kehityssuunnitelman tehtävänä on avata Kemin Energia ja Vesi Oy:n verkostostrategiaa asiakkailleen. Suunnitelma kertoo verkon nykytilasta, miten siihen on päästy ja millä ratkaisuilla verkkoa tullaan yleisesti parantamaan.

Anna meille palautetta

Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta on järjestettävä asiakkaiden kuuleminen. Tämä on uudistuneen lainsäädännön mukanaan tuomaa kehitystä, johon sinulla Kenven asiakkaana on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa.

Kehittämissuunnitelmaan on mahdollista tutustua ja kommentoida 24.6.2022 saakka. Suun nitelma on laadittu Energiaviraston määräykseen perustuen. Halutessasi voit kommentoida suun nitelmaa. Kommenttisi voit osoittaa meille sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@kenve.fi otsikolla Kehittämissuunnitelma.

Meidän Energia

Vesi

Kuva Pixabay.com

Takuulla oikeanlaista energiaa

Alkuperätakuun antavat energiaa myyvät ja markkinoivat yhtiöt. Toistaiseksi alkuperätakuu on vaadittu vain uusiutuvana ener giana myytävästä ja markkinoitavasta sähköstä. Heinäkuun alussa siihen tulee muutos. Siitä lähtien alkuperätakuu vaaditaan myös ydinvoimalta sekä lämmitykseen tai jäähdytykseen käytettävältä kaa sulta ja vedyltä tai hukkalämmöltä ja hukkakylmältä.

Laajentamalla alkuperätakuu uusiin tuotteisiin pyritään edistä mään uusiutuvien energiatuotteiden kysyntää sekä tarjoamaan kattava ja yhdenmukainen järjestelmä eri tuotantotapojen varmentamiselle. Ta kuujärjestelmä on laadittu sellaiseksi, ettei kuluttajan tarvitse perehtyä sähköyhtiöiden erilaisiin järjestelmiin tai sertifikaatteihin.

Alkuperän varmentamista vaaditaan myyjien lisäksi myös energian tuottajilta tai sellaisilta käyttäjiltä, jotka hyödyntävät energiasuhdet taan omassa markkinoinnissaan. Yritys ei siis voi enää väittää tuotta

vansa tai käyttävänsä esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, jos se ei sitä pysty luotettavasti todistamaan.

Kemin Energia ja Vesi Oy ei osallistu sähkön tuotantoon, joten sähköverkon haltijana sen ei tarvitse osallistua sähkön alkuperän var mentamiseen. Uusiutuvalla energialla valmistettavan kaukolämmön tuottajana vaatimus alkuperätakuista koskee myös sitä. Kenven kauko lämmön piirissä olevat vanhat ja uudet asukkaat voivat siis olla täysin varmoja siitä, että rakennuksen lämmittämiseen tuleva energia on tuo tettu juuri sillä tavalla, kuin yhtiö on lämmön toimittajana sitoutunut.

Heinäkuun alusta lukien alkuperätakuut ovat ainoa keino energian al kuperän osoittamiseen. Alkuperätakuita Suomessa myöntää kolme rekiste rinpitäjää. Sähkön alkuperärekisteriä pitää kantaverkonhaltija Fingrid Oyj:n omistama Finextra Oy. Kaasun alkuperää seuraa ja valvoo Gasgrid Finland Oy. Energiavirasto pitää yllä lämmön ja jäähdytyksen alkuperärekisteriä.

Mikä on alkuperätakuu?

• Alkuperätakuu on sähköinen asiakirja, joka varmistaa loppukäyttäjälle, että tietty energiaosuus tai energiamäärä on tuotettu uusiutuvilla energia- lähteillä, ydinvoimalla tuotetulla sähköllä, tai hukkalämmöllä tai kylmällä. • Alkuperätakuita myönnetään alkuperätakuukelpoisista lähteistä tuotetulle energialle.

• Alkuperä varmennetaan alkuperätakuurekisterissä: tiedot valmistetusta energiasta tallennetaan rekisteriin ja saldo vähenee, kun energiaa myydään tai käytetään. Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa ei voi myydä enempää kuin sitä syntyy.

Lähde: Energiavirasto

Energian alkuperätakuu antaa kuluttajille varmuuden siitä, että uusiutuvana myyty energia on oikeasti uusiutuvaa tai että ydinsähkö tulee tosiaankin ydinvoimalasta

Virtaa autoon ja asuntoon samasta verkosta

Kemissä on kuusi sähköautojen latauspistettä tuoreimman kartan mukaan, yksi niistä kaupungin vanhimman muuntajan luona Kauppakadulla. ”Taloyhtiöiden on nyt hyvä aika selvittää omien latauspisteittensä tarpeet ja mahdollisuudet”, Eeva Heikkinen OP-isännöinnistä patistaa.

Sähköautojen latauspisteiden tarve kasvaa kovaa vauhtia. Liikenteessä meneillään oleva iso muutos laittaa kiinteistöjen omistajat ja taloyhtiöt miettimään, miten ja milloin muutokseen lähdetään mukaan.

tanut vahingon, voi hän joutua korvausvastuuseen.”, OP-isännöinnin Kemin asiakkuusvastaava isännöitsijä Eeva Heikkinen muistuttaa. Yhden tai useamman sukupolven ajan asutuissa taloissa ja taloyh tiöissä latauspisteiden hankinta on parasta ja joskus pakkokin toteuttaa suurten remonttien yhteydessä.

”Voimassa olevan lainsäädännön mukaan latausvalmius täytyy tehdä rakennuslupaa edellyttävän, autopaikkoja tai niiden sähköjär jestelmää koskevan isomman korjaushankkeen yhteydessä. Latausval miuden asentamisvelvoite koskee taloyhtiöitä, jossa on vähintään viisi pysäköintipaikkaa. Valmiuksien rakentaminen on taloyhtiön velvolli suus, latauspisteiden asentaminen ei. Latauspisteiden toteutus voidaan tehdä joko taloyhtiön hankkeena, osakasvähemmistön hankkeena tai osakkaan omana muutostyönä.”, Eeva Heikkinen sanoo.

Ilmastoteolle tukea

Kiinnostus taloyhtiökohtaisia latauspisteitä kohtaan on Eeva Heikki sen mukaan kasvanut kovasti samassa tahdissa kuin sähköautot ovat alkaneet yleistyä. Kemi-Tornio -alueella muutama taloyhtiö on edennyt jo toteutusasteelle ja muissakin taloyhtiöissä asiasta keskustellaan.

Yleensä ensimmäinen kysymys kuuluu: paljonko lysti maksaa. Edes suuntaa antava kustannusarvio voidaan tehdä vasta sitten, kun tarpeet ja toteuttamismahdollisuudet on selvitetty.

”Ensin pitää kartoittaa tarve: kuinka moni asukas tai osakas suun nittelee sähköauton hankintaa tai kuinka monella se jo on. Seuraavaksi selvitetään kiinteistön sähköverkon kunto, eli kestääkö se latauspis teiden kuormitusta vai pitääkö talon sähköjärjestelmää tai -liittymää uusia. Onko taloyhtiössä tulossa laajamittainen korjaushanke, pitääkö sähköjärjestelmä uusia muutenkin tai pitääkö pysäköintialuetta laajen taa, jolloin latauspistevalmiuden rakentamiselta ei voi välttyä. Sitten pitää vielä päättää rakennetaanko pelkästään valmiudet vai tehdäänkö asennukset loppuun saakka ja kuinka monta latauspistettä taloyhtiöön asennetaan”, Heikkinen luettelee.

Bensasta tai dieselistä maksettavan hinnan vaihtuessa asumisen kus tannuksiin, sähköauton etuja kannattaa tarkastella monelta puolelta.

”Latauspisteet lisäävät osakkeen arvoa ja lisäävät ostajien ja vuok ralaisten kiinnostusta. Monissa taloyhtiöissä on pysäköintipaikoista pulaa ja monissa perheissä parkkipaikkoja tarvitaan kahdellekin au tolle”, Heikkinen sanoo.

Uusissa kiinteistöissä latauspisteiden asentaminen tai ainakin niiden edellyttämien valmiuksien eli infrastruktuurin rakenta minen alkaa olla itsestäänselvyys. Perinteiset lämmitystolpat eivät kestä latauksen vaatimaa kuormitusta, monessa paikassa niiden sulakkeet eivät kestä edes auton sisätilalämmitintä.

”Joissakin tapauksissa autoa on ladattu taloyhtiön yleisestä säh köverkosta tavallisesta pistokkeesta, joka voi aiheuttaa tulipaloriskin. Mikäli palovahinko sattuu ja syy-yhteys voidaan todeta, vakuutusyhtiöt voivat tehdä suojeluohjevähennyksen, joka on yleensä vähintään 25 pro senttia vahingon määrästä. Jos asukas on omalla tuottamuksellaan aiheut-

Latauspisteiden hankintaan on Suomessa käytettävissä tänä vuon na EU:n elpymisrahaa 8,5 miljoonaa euroa. Tukea voi saada 35 pro senttia avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 4 000 euroa latausvalmiutta kohden ja 90 000 euroa hakijaa eli taloyhtiötä kohti.

”Avustukset ja niiden käsittelyajat, samoin kuin energiakustan nukset vaihtelevat vuosittain. Taloyhtiön latauspistehankkeen riittävän tarkat kustannusselvitykset ja avustuskelpoisuus kannattaa selvittää ajoissa, koska avustushakemusten käsittelyjono ARA:ssa saattaa olla jopa puoli vuotta”, Heikkinen kannustaa.

Energia

Sähköverkosta pidetään hyvää huolta poikkeustilanteissakin

Sähköverkon ylläpitäjät kantavat vastuunsa ja täyttävät velvoitteensa pitää energiaa saatavilla kaikissa olosuhteissa.

Suomessa ei ilman sähköä pärjää. Suomen keskipiste on pohjoisempana kuin minkään muun valtion. Mitä pohjoi semmaksi mennään, sitä tärkeämmäksi energia tulee.

Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavar maan siirto- ja jakelujärjestelmään. Kemin Energia ja Vesi Oy ei tuota sähköä itse, eikä aseta sähköä myyviä toimijoita suosituimmuusjärjes tykseen. Kaukolämmön toimittajana Kenve sen sijaan tarjoaa kaupun gin keskustassa ja sen lähistöllä asuville luotettavan, kotimaisella ja uusiutuvalla polttoaineella tuotetun kohtuuhintaisen vaihtoehdon.

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähkön jakeluverkon ylläpitäjänä Kenve pitää huolen, että Kemissä on saatavilla sähköä häiriöttömästi kaiken aikaa. Energia-alan toimijoiden tapaan Kenve on laatinut vuonna 2019 varautumis- ja valmiussuun nitelman jakeluverkostonsa turvaamiseksi. Suunnitelma päivitetään vähintään kolmen vuoden välein, tuorein päivitys on juuri tehty.

Varautumissuunnitelmassa Kenve on varautunut mahdollisiin häi riötilanteisiin ja miettinyt ratkaisut, miten ongelmatilanteissa toimitaan ja miten niistä selvitään vähimmin vahingoin. Kenve ja muut verkon haltijat ovat myös arvioineet varautumisensa tasoa ja päättäneet siihen liittyvistä kehittämiskohteista Energiaviraston ylläpitämässä sähköi sessä Sähkökotka-työkalussa. Varautumissuunnitelmat ovat kokonai suudessaan salassa pidettäviä asiakirjoja, jotta ne eivät anna kenellekään aihetta tahalliseen sähköverkkoon kohdistuvaan vahingontekoon.

Normaalioloissa suunnittelemattomat säh kökatkot ovat Kemissä melko harvinaisia ja ly hytkestoisia. Kaupungin sähköverkko rajoittuu melko pienelle alueelle ja sähkölinjoista yli 80 prosenttia on kaivettu maahan myrskyiltä ja muilta sääilmiöiltä sekä liikennevahingoilta suojaan. Maan päällä kulkevia sähköjohtoja vaihdetaan maakaapeleihin sitä mukaa, kuin verkosto vaatii korjausta. Tänä kesänä sähkö johdot alkavat kadota katujen varsilta Haukka rissa ja Sotisaaressa.

Energiaa pahan päivän varalle

Sähkön, lämmön ja muun energian saatavuudesta Suomessa vastaa huol tovarmuuskeskus, joka seuraa myös Kenven suoriutumista velvoitteis taan. Huoltovarmuuskeskus seuraa energiamarkkinoiden kehittymistä ja kehittää uusia keinoja energian tuotannon ja jakelun turvaamiseksi.

Energia-alan yritykset ja muut alan organisaatiot ovat keskeisiä huoltovarmuuden varmistamisessa. Lisäksi Fingrid Oy vastaa sähkön

tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Suomessa pidetään yllä tehore servijärjestelmää, jolla turvataan sähkön toimitukset myös sähkömark kinoiden häiriötilanteessa. Energiavirasto seuraa ja raportoi, miten sähköntuotantokapasiteetti riittää, yhteistyössä muiden alan toimijoi den kanssa. Valtioneuvosto päättää valtion varmuusvarastojen käytöstä ja purkamisesta.

Huoltovarmuus mitoitetaan siten, että yhteiskunnan toimintakyky voidaan ylläpitää myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeukselli sissa oloissa. Suomessa pidetään yllä keskimäärin viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä polttoaineita sen varalta, että niiden tuonti ulkomailta häiriintyy. Tehoreservijärjestelmään kuuluvat voimalaitok set turvaavat sähkön toimitukset lisäämällä tuotantoaan silloin, kun sähköä ei ole riittävästi tarjolla markkinaehtoisesti. Järjestelmä rahoi tetaan verkkopalvelumaksussa perittävällä kantaverkkoyhtiö Fingridin keräämällä osuudella.

Lisävoimaa Pohjoismaista

Energiaviraston tuorein raportti sähkön toimitusvarmuudesta on talvi kaudelta 2020-2021. Sen mukaan sähkön riittävyys ei ollut Suomessa vaarassa edes kulutushuippujen aikana. Eikä noille huippupäiville ra portoitu yhtäkään voimalaitoksella sattunutta häiriötä, samoin sähkön siirtäminen rajan yli sujui häiriöittä.

Ulkomailta tuotavan sähkön osuus Suo messa vaihtelee vuosittain ja joskus nopeasti kin. Tuonti Venäjältä on käytännössä loppunut, mutta tarvittaessa sähköä voidaan hankkia Ruotsissa ja Norjasta, joissa vesivoimaa on tarjolla runsaasti. Tuonnin tarvetta vähentää myös Olkiluodon kolmannen reaktorin käyt töönotto, myös tuulivoiman hyödyntäminen johtaa siihen, että Suomesta tulee lähivuosina omavarainen sähkön suhteen.

Pohjoismaat myyvät sähköä myös muual le Eurooppaan, joten kansainvälinen kysyntä vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan samoin kuin pohjoismaisten vesivarastojen täyttymis aste, päästöoikeudet sekä kivihiilen ja maakaasun hinta ja saatavuus Euroopassa. Lähivuosina on hyvin mahdollista, että Pohjois-Ruotsista Suomeen tuleva sähkö jatkaa matkaansa Suomenlahden yli Viroon saakka.

Tällä hetkellä Pohjoismaiden vesivarastot ovat hyvällä tasolla, joten sähköä on tarjolla riittävästi ilman Venäjän tuontiakin. Olkiluodon ydin voimala on merkittävästi lisännyt Suomen sähköomavaraisuutta ja kesäl lä kulutus on paljon käytettävissä olevaa kapasiteettia vähäisempää.

Sähköä olisi saatavissa Venäjältä edelleenkin, mutta sieltä säh könkin hankintaa rajoittavat länsimaiden asettamat talouspakotteet. Jonkinlaisen käsityksen sähköön liittyvästä huoltovarmuuden tasosta voi saada Ukrainasta, jossa maa on ainakin toistaiseksi selvinnyt laajaalaisilta sähkökatkoksilta pommituksista huolimatta.

Kemissä suurin osa sähkön siirtoverkostosta on kaivettu maan alle suojaan yleisimmiltä katkojen aiheuttajilta. Ilmajohdot katoavat maisemasta sitä mukaa kuin verkostoa uusitaan.

Suomessa ja varsinkin Kemissä sähkön, veden ja lämmön jakelu on turvattu niin hyvin, kuin se nykyoloissa ja taloustilanteessa on mahdol lista. Toimiva taskulamppu, täynnä virtaa olevia paristoja sekä reilusti juomavettä kannattaa silti pitää aina saatavilla – varmuuden vuoksi.

Meidän Energia

Lämmintä luvassa kesän kaikkina päivinä

Kaukolämmön tuotanto ja toimitukset pidetään yllä helteistä ja säiden oikutteluista riippumatta. Sähkö- ja automaatioasentajat Oona Kehusmaa ja Liisa Pöyhönen varmistavat, että biolämpölai toksen ja kaukolämpöverkoston laitteet pysyvät toimintakunnossa kesälläkin.

Oona ja Liisa ovat kulkeneet työparina huhtikuun lopulta lähti en, jolloin Liisa aloitti kesätyöt ensimmäisen ammattikorkea kouluvuotensa päätyttyä. Kolme vuotta Kenvellä kaukoläm mön parissa työskennellyt Oona on toiminut Liisan perehdyttäjänä, ja kun hän jää juhannuksen jälkeen kesälomalle, Liisa kantaa vastuun sähkö- ja automaatioasentajan tehtävistä yksin.

Biolämpölaitoksessa ja kaukolämpöverkostossa on melkoinen mää rä prosessia ohjaavaa automaatiota ja mittalaitteita. Lämmön tuotanto on keskitetty viime vuonna käynnistyneeseen uuteen kattilaraken nukseen ja sitä voidaan ohjata myös vanhemman kattilan valvomosta. Vaikka tekniikka ja laitteet ovat suurelta osin aivan uusia, sähkö- ja automaatioasentajilla riittää kytkentä ja tarkkailutöitä jokaiselle työ päivälle.

”Aamulla ensin katsotaan häiriökarttaa ja tehdään sen perusteella kiireellisimmät työt ensin pois”, Oona kertoo.

Asentajat tekevät tarkistuskierroksia ja huoltotöitä koko kaukoläm pöverkoston alueella yleensä kolmen naisen porukalla, kun kaksikkoa täydentää Marianne Tuokila. Keväällä lumien sulaessa he huolehtivat muun muassa siitä, etteivät kaukolämpökaivoihin valuneet sulamisve det päässeet aiheuttamaan vahinkoa.

Viime vuonna käyttöönotetussa uudessa biolämpölaitoksessa on valtavasti tuotantoa ja käyttöturvallisuutta ohjaavaa elektroniikkaa, jonka kytkennöissä Oona Kehusmaalla riittää tekemistä.

”Kaivoja tyhjiksi pumpatessa rapa saattoi vähän roiskua, mutta enim mäkseen tämä on siistiä sisätyötä”, Liisa sanoo.

Liisa pääsi kaukolämpölaitoksen toiminnasta jyvälle viime vuoden keväällä viimeistellessään aiempia opintojaan ammattiopisto Lappian kirjoilla ja tutustui Oonaan silloin. Kun molemmilla on saman alan kou lutausta, kahdenkeskisiä jutunaiheita riittää, ja jos puhe taukoaa, aina voi pistää lauluksi. Biisivalintoihinkin löytyvät yhteiset sanat ja sävelet.

”Ammattiopistossa ei päästy koronan takia kunnolla tutustumaan työpaikkoihin, mutta onneksi sain täältä työharjoittelupaikan, ja sen kokemuksen perusteella hain tänne kesätöihin. Kaukolämmössä on töissä tosi mukavaa porukkaa ja kaikkien kanssa on helppo tulla toi meen. Täällä ihmiset luottavat toisiinsa, niin kuin tällaisessa laitokses sa pitääkin. Ainoana kesätyöntekijänä tuntuu, että minua kohdellaan aivan samalla tavalla kuin vakituisia työntekijöitä”, Liisa kehuu.

”Sähkö- ja automaatiohommissa työt pitää tehdä aina harkitusti varman päälle eikä veikkaamalla. Aina pitää ottaa selvää ja kysellä vaikka kuinka monta kertaa, jos vähääkään epäilyttää, ollaanko teke mässä oikeita asioita”, Oona sanoo ja Liisa on täysin samaa mieltä.

Oona ja Liisa valitsivat sähkö- ja automaatioalan yksinkertaisesti sen vuoksi, että se oli kaikkein mielenkiintoisin vaihtoehto lähitienoon ammatillisen koulutuksen tarjonnassa.

”Sähkö- ja automaatioasentajan työ vaatii tarkkuutta, kaikki pitää tehdä suunnitelmien mukaisesti. Luovaa ajattelua voi sitten käyttää vapaa-ajalla johonkin ihan muuhun”, Oona sanoo.

”Kun tietää tehneensä työt kunnolla, niitä ei tarvitse enää kotona murehtia. Ja onhan meillä aina kaukolämpöasentajat päivystämässä ympäri vuorokauden, joten me päivätyötä tekevät voimme nukkua huo letta”, Liisa toteaa.

Ehjää ei tarvitse korjata – älä usko huijaria

Eri puolilla Suomea on ihmiset ovat saaneet yhteydenottoja, joissa heitä on yllytetty ottamaan ilmainen sähköasennusten tai vesi- ja viemäriverkoston tarkastus kotiinsa. Näissä ”tarkastuksissa” on sitten havaittu todella pahoja vikoja tai laittomia asennuksia, jotka vaativat välitöntä uusimista. Usein kiireellisiä ja välttämättömiä remontteja on painostettu tekemään kohteisiin, joissa ei ole mitään vikaa.

Sähkö- ja vesihuoltoverkoston tarkastuksia tekevät huijarit saattavat esiintyä viranomaisina tai paikallisen sähkö- ja vesi huoltoyhtiön edustajina. Jos tarkastaja väittää olevansa Kemin Energia ja Vesi Oy:n asialla, kannattaa hänen puheensa varmis taa soittamalla Kenven asiakaspalveluun. Kenven henkilöstö ei tee yllätystarkastuksia ilman todellista syytä. Aidon kenveläisen tunnistaa Kenven työvaatteista, kuvallisesta henkilökortista ja Kenven autosta, jolla hän liikkuu.

Tyypillisesti ”tarkastusten” kohteena ovat iäkkäät ihmiset ja heidän useiden vuosikymmenien ikäiset asuintalonsa. ”Tukesin tietoon tulleissa tapauksissa tarkastuksen tekijä ei ole ollut sähköalan ammattilainen, ja tarkastuksen sisältö on mo nesti jäänyt siten vajavaiseksi ja liittynyt ainoastaan sähkösanee rausten myynnin edistämiseen”, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston eli Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen kertoo. Monessa tapauksessa on iältään vanhaa, mutta vielä toimivaa ja kunnossa olevaa asennusta väitetty vaaralliseksi ja huonokun toiseksi. Ilmaisissa sähkötarkastuksissa on havaittu laittomia asen nuksia tai viallisia johtoja, joiden vuoksi ne on vaatinut kiireellistä uusimista, tai muuten talo palaa eikä vakuutus korvaa vahinkoja. Viemärikuvauksissa on havaittu järkyttäviä roudan tai ruosteen aiheuttamia murtumia, jotka voidaan kuitenkin korjata nopeasti pinnoittamalla. Tällaiset löydökset kannattaa aina tarkistuttaa luotettavalla asiantuntijalla.

Sähköasennuksia ja -laitteita ei tarvitse uusia, jos ne ovat kunnossa. Jos sulakkeet palavat tiuhaan tai valot katkeilevat tai välkähtelevät epämääräisesti, silloin kannattaa ottaa itse yhteyttä todelliseen sähköalan ammattilaiseen. Samoin on vesijohtojen ja viemärin laita: jos vesimittari näyttää normaaleja lukemia ja viemäri vetää eikä asunnossa ole aistittavissa merkkejä vuotojen tai tukkeutumien aiheuttamista kosteusvaurioista tai sisäilmaon gelmista, tarkastukseen tai kiireelliseen remonttiin ei ole tarvetta. Jos kodin tekninen kunto huolestuttaa, Kemissä voi aina ottaa yhteyttä Kenven asiakaspalveluun ja saada sen kautta ohjeet ja yhteystiedot luotettavan tarkastuksen ja asennusten tekemiseen.

Mukava kesätyöpaikka kaukolämmön parissa sopii erinomaisesti ammattikorkea koulussa sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskelevalle Liisa Pöyhöselle.

Meidän Energia

Vesi

Kesällä laitetaan

verkkoja kuntoon

Kenvellä on tänä kesänä kolme isoa peruskorjauskohdetta, jossa vesi- ja viemäriverkostoa uusitaan samalla alueella sähköver kon kanssa. Niiden lisäksi isoja sähköverkon parannustöitä tehdään Ajoksessa ja Syväkankaalla.

Vesijohto- ja viemäritöissä uusitaan alueen runkoputket, jotka al kavat olla käyttöikänsä päässä. Niiden rinnalle rakennetaan uutta hu levesiverkostoa, jolla tontit ja katuojat saadaan kuivatettua ja sade- ja sulamisvedet pidettyä erillään jätevesiverkostoa ja puhdistamoa kuor mittamasta.

Kunnostettavilla alueilla useimpien talojen omat putkistot on ra kennettu samoihin aikoihin runkovesiputkien kanssa, joten nyt olisi hyvä hetki ja tilaisuus myös niiden uusimiseen. Vesihuoltourakassa

Energia

Vesi

tontille rakennettavien talojohtojen päästä rakennuksiin johtavat putki työt jokainen kiinteistön omistaja maksaa tietenkin itse ja sopii niiden teettämisestä valitsemansa urakoitsijan kanssa.

Kenven rahoittaman runkoverkoston uusimisen ja hulevesiverkos ton rakentamisen urakoi Maansiirto J. & J. Kinnunen Oy. Katuvalot ovat Kemin kaupungin omaisuutta, joten myös valotolppien ja lamppujen uusimisen maksaa Kemin kaupunki, vaikka se Kenven ohjauksessa tehdäänkin.

Sähkötyöt ja uusien valaisinpylväiden pystytys ja tehdään vasta infratöiden valmistuttua. Katuvalaistus pyritään saamaan pelaamaan ennen pimeää aikaa, mutta aina se ei ole mahdollista. Ennen joulua valot kuitenkin ovat päällä.

Tänä kesänä uusitaan putkia ja piilotetaan piuhoja Haukkarissa, Paavonkarissa ja Sotisaaressa. Ajoksessa ja Syväkankaalla kaivetaan sähköjohtoja maan uumeniin ja uusitaan katuvalaistusta.

Nahkurinkadun pohjoispäässä aloitettiin vesijohtojen ja jätevesiviemärin uusinta toukokuussa. Samalla laitetaan myös alueen hulevesijärjestelmä kuntoon.

Viime vuoden lopulla tehtyjen töiden jälkityöt alkoivat keväällä ja jat kuvat syksyyn. Sulan maan töiden viimeistely jatkuu vielä ensi vuoden keväällä. Isoimmat asvaltointityöt tehdään vasta noin vuoden kulutta töiden päättymisestä, jolloin maa on painunut tiiviiksi.

Tietoa asukkaille hyvissä ajoin

Haukkarin, Paavonkarin ja Sotisaaren asukkaille järjestettiin huhtitoukokuussa tiedotustilaisuuksia, joissa kerrottiin alueella tehtävistä töistä ja niiden alustavasta aikataulusta. Rytikarin työväentalolla ja Syväkankaan kouluilla sekä Karihaaran Karun talolla pidetyt tilaisuu det keräsivät runsaasti osanottajia. Kenven ja urakoitsijan esittelemistä suunnitelmista ja varsinkin kiinteistöjen omien vesijohtojen ja viemä röinnin uusimisen tarpeista, vaihtoehdoista ja kustannuksista käytiin asukkaiden ja asiantuntijoiden kesken vilkasta keskustelua.

Pikaisen kyselyn perusteella tiedotustilaisuuksia pidettiin erittäin tarpeellisina, ja niistä sai hyvissä ajoin selkeän käsityksen siitä, mitä kotinurkilla tänä kesänä ja tulevana syksynä tapahtuu. Katu- ja tontti karttojen katsominen yhdessä asiantuntijan kanssa auttoi selvittämään, missä vaiheessa työt etenevät omalle kohdalle, ja millainen urakka oman tontin putkiston uusimisessa olisikaan edessä.

”Sähköverkon perusparannuskohteiden asiakkaille laitetaan kir jettä postilaatikkoon, ja ennen töiden aloitusta tulee tekstiviesti säh kösopimuksessa olevalle henkilölle. Kirjeen saatuasi ole rohkeasti yhteydessä, jos jokin asia askarruttaa. Tontilla tapahtuvissa kaivuissa meidän konemiehemme kuuntelevat asiakkaitten toiveita, mutta suun nittelijan kanssa sopiessa asiat onnistuvat varmasti. Ei ole kukaan jää nyt vielä ilman sähköjä”, verkkojohtaja Petri Gyldén rohkaisee.

Ei ole kukaan jäänyt vielä ilman sähköä.

Haukkarin asukkaille ja siellä sijaitsevien kiinteistön omistajille pidettiin tiedotus tilaisuus vesihuolto- ja sähköverkoston peruskorjauksesta Syväkankaan koululla huhtikuun lopulla. Tilaisuuden päätteeksi katseltiin oman katuosuuden ja tontin piirustuksia asiantuntijoiden kanssa.

Meidän Energia

Sotisaaressa verkostojen uusiminen aiheuttaa liikennejärjestelyjä, mutta sellai seenhan alueen asukkaat ovat Mestä-Fibren työmaan läheisyydessä tottuneet.

Verkkojohtaja Petri Gyldén

Ilmastoviisas neuvoo välttelemään päästöjä

Lämmönlähteillä on iso merkitys sekä rakennusten sisällä että taivasalla. Öljyn hinnan muita energialähteitä no peampi kallistuminen ja Ukrainan tapahtumat ovat saaneet monet miettimään tosissaan sen korvaamista edullisemmalla ja hyväksyttäväm mällä vaihtoehdolla.

”Edelleen ihmiset kysyvät ensimmäisenä hintaa, vaikka kyllä useimmat jo periaatteesta haluavat öljyn tilalle jotain hyväksyttävämpää”, projektipäällikkö Antti Sirkka Metsäkeskuk sesta kertoo tapaamisistaan öljylämmityksestä luopumista suunnittelevia talollisia Ilmastovii sas Meri-Lappi -hankkeen tilaisuuksissa.

Lämmitysöljyn hinta on viime aikoina ollut kovassa nousussa, eikä mikään viittaa siihen, että hintakehitys kääntäisi suuntaa tulevaisuu dessakaan. Muidenkin energialähteiden hinnat ovat toki kohonneet, mutta eivät yhtä reippaasti.

Energia

Vesi

Mikä sitten on edullisin lämmitystapa? Se riip puu monesta tekijästä: onko kaukolämpöä saa tavilla, ollaanko pohjavesialueella, onko aurin koisia päiviä tarpeeksi tai talvella liian kylmää, jotta lämpöpumpusta olisi muutakin hyötyä kuin talon viilentäminen kesähelteellä.

Energian päiväkohtainen hintavertailu on periaatteessa helppoa. Vaikeaksi se muut tuu, kun rinnakkain laitetaan eri lämmitys muotojen koko elinkaari uusien järjestelmien hankinnasta loppuun kuluneiden laitteiden purkuun ja hävittämiseen. Sama hinnasto ei päde joka kohteessa: johonkin vanhaan taloon maalämmön saa asennettua helposti ja edulli sesti, jossain toisessa paikassa se vaatii työtä ja rahaa monin verroin enemmän.

”Muuttuvia tekijöitä on paljon, joten me emme tyrkytä mitään lämmitysmuotoa, vaan kerromme asioita, joita lämmittäjän on syytä

ottaa huomioon valintaa tehdessään. Yksi vai keimmin laskettavista asioista ovat erilaiset tukimuodot: öljylämmityksestä luopumises ta ELY-keskus maksaa joko 2 500 tai 4 000 euroa riippuen siitä, mitä öljylämmityksen tilalle laitetaan. Lämpöremonteista voi saada myös kotitalousvähennystä, ja senkin suuruus vaihtelee sen mukaan, mitä ollaan tekemässä. Näiden asioiden selvittäminen on omakotiasu jalle kova urakka, ja sen helpottamiseksi tätä hanketta tehdään”, Ilmastoviisas-hankkeessa ilmastokoordinaattorina toimiva Matti Nikkilä perustelee.

Kunnat näyttävät esimerkkiä

Kemissä kasvanut tähtitieteilijä Esko Valtaoja on verrannut yksittäisen ihmisen tekojen mer kitystä ilmastolle uima-altaaseen pissimiseen:

Matti Nikkilä ja Antti Sirkka ovat järjestäneet Meri-Lapin alueella useita tilaisuuksia, joissa öljylämmityksestä luopumista miettineet ovat saaneet tietoa eri vaihtoehdoista ja tukimuodoista.

yhden ihmisen lirahdusta tuskin kukaan huo maa, mutta jos kaikki tekevät niin, vesi muut tuu uimakelvottomaksi.

Suomi ja Kemi ovat ottaneet ohjenuorak seen YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Ta voitteena on vähentää kuntien hiilipäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen vetämässä Ilmastoviisas Meri-Lappi -hankkeessa Metsäkeskus, Lapin AMK ja Suomen Ympäristökeskus työstävät toimintamallia, jolla haetaan alueen kunnille ja asukkaille kestäviä energiaratkaisuja ja toimin tamalleja, joilla päästötavoitteet täytetään.

Kemissä polttoöljyllä lämmitetään joka viidettä asuntoa, niitä on saman verran kuin sähkölämmitteisiä huoneistoja. Kaukolämmön ja muun puulla tuotetun lämmön varassa asuu puolet kemiläisistä. Tiiviin kaupunkiraken teen ja hyvin saatavilla olevan kaukolämmön ansiosta Kemissä kuluu löpöä selvästi vähem män kuin muissa Lapin Väppi-kunnissa eli Enontekiöllä, Kolarissa, Ranualla, Tervolassa ja Ylitorniolla. Väppi on Metsäkeskuksen ve tämä Vähähiilinen Lappi -hanke.

”Kuntien pitää näyttää mallia asukkail leen”, Matti Nikkilä sanoo.

Sähköasiakkaiden Online-palvelut nyt Datahubista

Fingridin Datahub -asiakasportaalin Online-palvelut ovat nyt Kemin Energia ja Vesi Oy:n sähköasiakkaiden käytössä. Sieltä löytyvät nyt vastaavat toimin not, joita Kenve aiemmin tarjosi asiakkailleen omana Online-palveluinaan. Asiakasportaaliin pääset kirjautumaan Kenven nettisivulta otsikon ”Sähköiset pal velut” alta. Palveluun tunnistautumisessa käytetään Suomi.fi -tunnistautumispal velua.

Asiakasportaalin kautta voit tarkastella sähkönkäyttöpaikkaasi ja sähkösopi muksiisi liittyviä tietoja. Etusivulla näet listattuna kaikki voimassa olevat sähköso pimuksesi sekä mahdolliset sähkönkäyttötietoihisi antamasi valtuutukset. Palvelun kautta voit myös seurata omaa energiankulutustasi halutulla aikavälillä.

Palvelun etusivun kautta voit valtuuttaa esimerkiksi energiapalveluntarjoajan tai uuden sähkönmyyjäsi saamaan Datahubista sähkönkäyttöön liittyviä tietojasi. Kohdassa Asioi toisen puolesta voit asioida toisen käyttäjän puolesta, mikäli toinen osapuoli on valtuuttanut sinut Suomi.fi-palvelussa asioimaan hänen puolestaan. Asioi yrityksenä kohdassa voit asioida yrityksen puolesta, mikäli sinulta löytyy Suomi.fipalvelussa annettu valtuus edustaa yhtiötä palvelussa. Valtuutus löytyy hakusanalla ”Sähkösopimusten tietojen katselu” tunnistauduttuasi palveluun.

Kaikkien yhteinen Datahub

• Sähkönkäyttöön liittyviä tietoja, kuten sähkönkäyttöpaikan kulutustiedot ja käyttöpaikan asiakastiedot, on sähkömarkkinalain mukaisesti siirretty yhteiseen tiedonvaihtojärjestelmään, Datahubiin.

Ilmastoviisas Meri-Lappi -hanke

• Seutukunnallinen kehittämishanke 1.2.2022 – 30.6.2023

• Toteuttajina Suomen Metsäkeskus, Meri-Lapin Kehittämiskeskus, Lapin AMK, Suomen ympäristökeskus Syke • Budjetti 302 200 euroa, josta EAKR-tuki 271 980 euroa.

• Tavoitteena on auttaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan tarvittavien muutosten tunnistamisessa jakamalla uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä kaikille hankkeen kohderyhmille.

Lisätietoja: www.metsäkeskus.fi/ hankkeet/ilmastoviisas-meri-lappi Facebookissa: ilmehanke

• Yhteinen järjestelmä parantaa sähkönkäyttäjän saamaa palvelua tiedonvaihdon eri osapuolten välillä ollessa reaaliaikaista.

• Sähkönkäyttäjällä on mahdollista seurata oman tai omien sähkönkäyttöpaikko- jensa kulutustietoja yhdestä järjestelmästä jakeluverkko- ja sähkönmyyntiyhtiöstä riippumatta.

• Tietoturva ja yksityisyydensuoja on varmistettu. Tietoihin on pääsy vain niillä, joilla siihen on oikeus. Kun tiedot löytyvät yhdestä paikasta, myös niiden jäljitettävyys on helpompaa.

• Datahubia hallinnoi Fingrid Datahub Oy, joka on kantaverkkoyhtiö Fingridin tytäryhtiö.

Kahvipöydän herkut syntyvät taidolla ja tekniikalla

Kermaleivokset syntyvät Jussi Niemenmaan tottuneissa käsissä. ”Voisihan sitä leipoa viikonpäivät yhtä jättikakkua, niin kuin telkkarissa tai tehdä sellaisia tilaustöitä, joista kotileipurit laittavat kuvia someen, mutta sellaisen varassa leipomon pyörittäminen olisi vaikeaa. ”

”Ala on muuttunut paljon sen jälkeen, kun tähän elokuussa 2002 tul tiin. Veitsiluodon tehtaalla tuossa vieressä oli kova vilske, sieltä saat toi tulla parinkin tuhannen leivoksen tilauksia, kun tehtaalla juhlittiin pitkiä tapaturmattomia jaksoja tai tuotantoennätyksiä, ja pienemmille porukoille sieltä haettiin pullaa nimipäivien, synttäreiden tai auton vaihtamisen kunniaksi”, Jussi Niemenmaa muistelee.

Vilkkaimpina aikoina leipomo työllisti kymmenisen henkeä. Oman leipomon tuotteita myytiin tuoreeltaan Rytikarissa ja pian leipomon perus tamisen jälkeen myös Kemin keskustaan avatussa myymälä-kahvilassa.

”Kahvilan asiakkaat ovat pääasiassa kaupungin keskustassa työssä käyviä ihmisiä ja opiskelijoita, jotka tulevat kahvittelemaan säällä kuin säällä. Huonolla ilmalla eläkeläisiä on liikkeellä selvästi vähemmän”, kahvilassa työskentelevä Hanna Kainulainen kertoo.

Leipomoala on aina ollut melkoista aaltoliikettä, jossa mennään muodin mukana. Hyvinä aikoina leivoksilla herkutellaan kahviloissa, välillä taas tykätään leipoa itse. Varsinkin isot kaupat innostuvat toisi naan perustamaan omia paistopisteitään, kunnes seuraavassa remon tissa tai kauppiaan vaihtuessa niistä taas luovutaan.

”Koronan vuoksi kahvilat hiljenivät ja samaan aikaan alkoi pais topisteitä taas ilmestyä isoimpiin liikkeisiin. Samaan aikaan kaikki kustannukset energiasta raaka-aineisiin ovat nousseet. Meille leipo moyrittäjille tilanne on ollut tosi vaikea, mutta siihen on vain täytynyt yrittää sopeutua”, Niemenmaa harmittelee.

Käsityötä ja tekniikkaa

Leipuri mielletään yleensä käsityöammatiksi, ja sitähän se pitkälle on kin: herkkujen valmistuksessa tarvitaan kädentaitoja ja kaikkia aisteja, tietoa, taitoa ja jatkuvaan oppimiseen perustuvaa kokemusta. Niiden lisäksi täytyy hallita myös monenlaiset laitteet.

Sähköä kuluu monin verroin enemmän kuin kotona leivottaessa. Virtaa tarvitaan taikinan vääntämiseen, kohottamiseen, paistamiseen, keittämiseen, vatkaamiseen, raaka-aineiden säilyttämiseen, tiskaami seen, valaisuun…

”Vettä kuluu kuitenkin enemmän kahvilassa kuin leipomossa, siel lä tiskikone käy jatkuvasti ja vettä tarvitaan paljon muuhunkin”, Nie menmaa toteaa.

Energia & Vesi

Vastapaistettu pulla ja uunituoreet leivonnaiset ovat tuoksuneet Rytikarin entisen E-myymälän tiloissa pian 20 vuoden ajan. Pulla-Jussi on onnistunut vakiinnuttamaan asiakaskuntansa toimintaympäristön suurista muutoksista huolimatta.

Matti Niemenmaa auttaa leivonnaisten paistamisessa muutamana aamuna viikoittain. Matin paistamaa rieskaa osataan odottaa Kemin keskustan kahvila-myymälässä aina keskiviikkoaamuisin.

Hyvälaatuista vettä tarvitaan leipomiseen, mutta erittäin iso merkitys sillä on kahvin ja teen maulle.

”Kahvilassa kahvinkeitin on jatkuvassa käytössä, ja jos vesi on oi kein kalkkista, koneet menevät helposti tukkoon. Tiskikoneessa ongel ma hoituu suolalla, mutta keittimissä se saattaa merkitä monen sadan euron laskua”, Niemenmaa kertoo.

Rytikarissa Pulla-Jussilla on käytössä kivitalon kaikki kolme ker rosta: leipomo toimii alakerran myymälän tiloissa, yläkerran entinen ”Rytiryypyksi” kutsuttu ravintola on remontoitu viihtyisäksi juhlatilak si, kellarissa on sauna, harrastus- ja varastotiloja. Sekä Rytikarin että kaupungin toimitilat lämpiävät kaukolämmöllä, Rytikariin lämpö tulee Veitsiluodosta, kahvila-myymälä on liitetty Kenven kaukolämpöverk koon. Veden, sähkön ja lämmön varma saatavuus on leipomoyritykses sä ehdottoman tärkeää.

”Kemin Energia ja Vesi on hoitanut erittäin hyvin vesikatkoksista tiedottamisen. Tieto suunnitelluista katkoksista tulee hyvissä ajoin ja niihin ehditään varautua. Minulta on etukäteen kysytty, mihin aikaan vuorokaudesta veden tulon katkaiseminen aiheuttaa leipomolle vähiten ongelmia ja toimittu sen mukaisesti”, Niemenmaa kiittelee. Tuoretta tarjolle joka aamu Leipurin työpäivä alkaa varhain aamulla kello neljän tienoilla. Uunien lämpenemiseen menee kolmisen varttia ja sitä odotellessa pitää jo iso osa päivän tuotteista saada pellille paistamista vaille valmiina.

”’Sämpylöiden pitää olla valmiina, jotta seitsemäksi töihin menevät ennättävät saada eväät mukaansa”, Niemenmaa sanoo.

Leivonnaisten valmistuttua leipuri lastaa ne pakettiautoon ja lähtee toimittamaan tilaukset kauppoihin, ravintoloihin ja kahviloihin.

”Suurin osa tuotteista menee nyt kauppoihin, pääasiassa Kemin alueelle. Ihmiset arvostavat lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa en tistä enemmän, kunhan sen hinta on kohdallaan”, Niemenmaa kertoo. Kahvilassa leivonnaisten täytyy olla tuoreita, saman päivän aamuna leivottuja. Kaupassa niiden myyntiaika voi olla monta vuorokautta pi tempi.

”Me teemme leivonnaisia syötäväksi tuoreina, siksi niiden säily mistä ei tarvitse varmistaa säilöntäaineilla eikä tinkiä terveellisyydestä

tai mausta, jotta tuotteiden ulkonäkö säilyisi hyvänä pakastamisen ja sulattamisen jälkeen”, Niemenmaa huomauttaa.

Päivän tilaukset toimitettuaan leipuri palaa leipomoon tekemään valmistelut seuraavaa päivää varten, tekee taikinat ja laittaa ne nouse maan siihen tarkoitukseen varta vasten suunniteltuun kaappiin, jonka ilmankosteuden ja lämpötilan voi säätää juuri sopiviksi. Kun taikinat on tehty, tiskattavaa, siivottavaa, kunnostettavaa ja yrityksen pyörit tämiseen liittyviä tehtäviä riittäisi vielä vaikka kellon ympäri. Jussi Niemenmaa on tällä hetkellä perheyrityksensä ainoa täysipäiväinen työntekijä, apuja hän saa tarvitessaan perheeltään ja leipurin ammat tiin valmistuvilta opiskelijoilta.

”Aikaa pitää jäädä muuhunkin, vaikka ei täältä pitkiä aikoja malta poissa ollakaan”.

Meidän Energia

Hanna Kainulainen pääsee täyttämään kahvila-myymälän vitriinit uunituoreilla leivonnaisilla heti aamusta.

Ihmiset arvostavat lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa entistä enemmän.

Siirin vinkit

Aiotko lähteä kesälomallasi reissaamaan?

Matkustamisessa parasta on usein kotiin palaaminen, varsinkin silloin, kun paikat ovat kunnossa. Varmista lomallesi onnellinen loppu huolehtimalla muutamista asioista etukäteen.

• Sammuta sähkölaitteet, älä jätä niitä edes virransäästötilaan.

• Ota ainakin pienempien laitteiden kuten kahvinkeittimen, vedenkeittimen ja leivänpaahtimen töpselit sekä muut helposti irrotettavat töpselit pistorasioista.

• Muista ottaa laturit ja virtalähteet mukaasi, jos aiot lomallakin käyttää puhelinta tai tietokonetta.

• Sulje veden kierto pääkytkimestä. Sulje ainakin pesukoneiden hanat.

• Laita vettä lattiakaivoon, jottei se kuivu ja pilaa paluutasi ikävällä hajulla.

• Tyhjennä jääkaapista kaikki, mikä todennäköisesti menee reissusi aikana pilalle.

Ota yhteyttä

Kemin Energia ja Vesi Oy

Posti- ja käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi Toimistomme on avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.00 Verkkosivut: www.kenve.fi

Sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

Meidän Energia & Vesi

Vaihde: (016) 259 303 (ei laskutusasiat)

Asiakaspalvelu: 020 742 8205

Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020

Päivystäjien puhelinnumerot ovat maksuttomia.

141