Meidän Energia & Vesi 2/2023

Meidän Energia & Vesi

Biolämpöä ilman

hiilidioksidipäästöjä

Sähköverkkojen

saneeraaminen

tarjoaa innostavaa

kesätyötä

Mikrobit tekevät

puhdasta vettä

Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 2/2023

Tässä numerossa

Energiakriisi ei ole ohi

Viime vuoden lopulla sähkön hinta huiteli historiallisen korkealla ja ennusteet talvelle olivat synkkiä. Hinta jatkaisi huippukorkealla ja sähköpulakin olisi mahdollinen. Lauhasta ja tuulisesta säästä johtuen sähkömarkkina rauhoittui ja vuodenvaihteen jälkeen ainoastaan yhden viikon keskihinta oli yli 10 snt/kWh. Viimeisen parin viikon keskihinta jopa alle 1 snt/kWh.

Voidaanko energiakriisi siis julistaa päättyneeksi? Kyllä ja ei. Sähkömarkkinan osalta tilanne on huomattavasti edellisvuotta parempi. Olkiluoto kolmonen saatiin vihdoin verkkoon ja tuulivoimaa tulee koko ajan lisää. Ennuste tulevan talven sähkön hinnalle on maltillinen, joskaan ei aivan yhtä edullinen kuin pari vuotta sitten. Sääriippuvan tuotannon kasvu aiheuttaa aikaisempaa voimakkaampaa sähkön hinnan heilahtelua.

Kaukolämmön osalta tilanne on täysin toinen. Puupolttoaineiden tuonti Venäjältä oli vielä 2021 merkittävää, mutta sodan alettua se loppui täysin. Samaan aikaan turpeen käyttö kaukolämmön tuotantoon on käynyt kannattamattomaksi verotuksen ja päästöoikeuksien vuoksi. Viimeisetkin kaupungit siirtyvät kivihiilen käytöstä muihin lämmitysratkaisuihin. Nämä muutokset ovat räjäyttäneet puupolttoaineiden kysynnän, mikä on nostanut puupolttoaineen hintaa useilla kymmenillä prosenteilla. Pula puupolttoaineesta ei kosketa pelkästään Suomea vaan niukkuutta jaetaan koko Itämeren alueella. Kaukolämpöyhtiöt pyrkivät kiivaasti etsimään vaihtoehtoisia tapoja lämmöntuotannolle. Hukkalämpöjen hyödyntäminen, erilaiset lämpöpumppuratkaisut, lämpöakut ja sähkökattilat ovat useissa yhtiöissä selvityksen alla. Mitään patenttiratkaisua tilanteeseen ei ole, jokainen kaukolämpöverkko on erilainen.

Kemin lämmöntuotanto saavutti huhtikuussa tärkeän etapin. Viimeinen erä turvetta poltettiin loppuun ja jatkossa kemiläisten kodit lämpenevät metsäteollisuuden sivuvirtoihin ja hakkuutähteisiin perustuvalla bioenergialla.

Huoletonta kesää lukijoillemme!

Mikko Kangasniemi

Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy

Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami

Toimittaja: Taisto Saari

Kannen kuva: Taisto Saari

Paino: Punamusta Oy

Paperi: Maxi Silk 130 g/m 2

Painosmäärä: 10 500 kpl

Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Helppo, tarkka ja taloudellinen e-lasku

Verkkolasku eli e-lasku on monin tavoin tehokkaampi, nopeampi ja virheettömämpi tapa lähettää ja vastaanottaa laskuja kuin postin kuljettama paperilasku. E-lasku tulee aina oikeaan osoitteeseen eikä katoa matkalla. E-lasku säästää luontoa, aikaa, vaivaa ja kaikkien osapuolten kukkaroa.

Verkkopankissa voit itse päättää, maksetaanko lasku tililtäsi automaattisesti vai haluatko tarkistaa laskusi ennen maksamista. Hyväksymällä e-laskun sinun ei tarvitse näppäillä pitkiä tili- ja viitenumeroita, minkä ansiosta inhimillisten virheiden mahdollisuus jää minimaaliseksi.

Jos haluat tarkastaa laskun tiedot paperilta, sekin onnistuu verkkopankissa. Otettuasi e-laskun käyttöön verkkopankkiisi tulee aivan samanlainen lasku kuin kirjekuoressa kotiisi. Voit arkistoida sen tietokoneellesi tai tulostaa ja arkistoida paperisena – ihan miten itse haluat.

Esimerkiksi Nordean verkkopankissa e-laskun tarkastaminen käy näin:

Kemin Energia ja Vesi Oy:n laskun edessä on e-laskun merkki. Klikkaamalla tekstiä saat laskun tiedot näkyviin:

Alemmasta sinisestä linkistä ”Näytä laskuttajan erittely” saat näkyviin aivan samanlaisen kaksiosaisen laskun, jonka posti sinulle toisi kirjeessä:

Tämän pdf-muodossa olevan laskun voit arkistoida koneellesi tai tulostaa ja tallentaa sen paperisena.

Lisätietoja Kenven sähköi sistä palveluista löydät Kenven nettisivustolta osoitteesta Kenve.fi. Myös Kenven asiakas palvelu auttaa sinua mielellään.

Biolämpöä ilman hiilidioksidipäästöjä

Kaksi vuotta sitten tulille laitettu biolämpölaitos täyttää hyvin sille asetetut ympäristötavoitteet. Normaalioloissa laitos pystyy tuottamaan lämpöä satoihin koteihin ilman hiilidioksidipäästöjä.

Turpeen vaihtaminen puuhun on vähentänyt selvästi hiilidioksidipäästöjä Kemin kaukolämmön tuotannossa. Turpeen polttoa on suunnitelmallisesti vähennetty edellisen viiden vuoden aikana ja nyt sen poltto on lopetettu kokonaan. Päästöoikeuksia ostettiin edellisen kerran vuonna 2018, sillä ajatuksella, että ne riittävät vuosittain jaettavien ilmaisten päästöoikeuksien kanssa siihen asti, kunnes turpeen poltto loppuu. Onnistuimme tavoitteessa hyvin ja päästöoikeuksia ei ole tarvinnut ostaa lisää. Päästöoikeuksien hinta on yli kymmenkertaistunut viiden vuoden aikana, joten taloudellisesti päästöoikeuksien osto ennakkoon oli erittäin hyvä päätös.

Turvetta poltettiin vielä pieni osuus puun ohessa huhtikuuhun asti ja talvella öljyä jouduttiin polttamaan häiriötilanteessa, joten tämän vuoden hiilidioksidipäästöt ovat noin 8 000 tonnia. Jos ensi talvi sujuu ilman häiriöitä, nollapäästötavoitteeseen pääseminen on täysin mahdollista”, energiainsinööri Tanja Miettunen uskoo..

Päästöjen vähentämisessä tärkeintä on ilmanlaadusta huolehtiminen. Se on myös taloudellisesti kannattavaa.

”Ilmaisia päästöoikeuksia ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa tulossa tai ainakin ne vähenevät. Jos joutuisimme nyt ostamaan päästöoikeuksia, niiden hinnaksi tulisi lähes 100 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Viime vuoden kulutuksen perusteella meidän hiilidioksidipäästöjen kustannus voisi olla noin miljoonaa euroa vuodessa”, Tanja laskee.

Energiainsinööri Tanja Miettunen ja käyttömestari Harri Alaperä luottavat biolämpölaitoksen hiilidioksidipäästöjen nollatavoitteeseen.

”Aurinkovoimala tuottaa hyvänä päivänä noin puolet biolämpölaitoksen tarvitsemasta sähköstä”, Harri Alaperä sanoo.

Haaleita henkäyksiä

Biolämpölaitoksen piipusta tupruaa pääasiassa haaleaa, 40 – 50 -asteista vesihöyryä. Lämpö kerätään talteen mahdollisimman tarkasti, pesurit ja suodattimet pitävät huolen, että reilusti yli 99 prosenttia palamisessa vapautuvista hiukkasista jää laitoksen sisälle.

Kemin biolämpölaitos on mukana kestävyyskriteerijärjestelmässä, joka edellyttää laitoksessa poltettavan puun alkuperän tarkkaa selvittämistä.

”Mitä tahansa puuta ei voida polttaa, vaan meidän pitää pystyä varmistamaan, että meille tulevat puut ovat peräisin luvallisista lähteistä ja kestävällä tavalla hankittua”, Tanja sanoo.

Auringosta lisäenergiaa

Uusi biolämpökattila kuluttaa myös puolet vähemmän sähköä kuin eri polttotekniikkaa oleva vanhempi kattila. Uuden biolämpölaitoksen prosessilaitteiden sähköteho on 200 – 300 kW.

Aurinkoisena kesäpäivänä noin kolmasosa uuden biolämpölaitoksen kuluttamasta sähköstä tuotetaan alueella olevilla aurinkokennoilla.

”Ensimmäiset aurinkokennot asennettiin 2016, ja nyt niitä on laitoksen katoilla yhteensä noin 500 neliömetrin verran. Aurinkokennojen nimellisteho on noin 90 kW. Talvikuukausina niiden tuotto on vähäistä, mutta suurimman osan vuodesta niillä on jo selvästi merkitystä”, käyttömestari Harri Alaperä kertoo.

Vapaata kattotilaa biolämpölaitoksella on vielä paljon. Kennojen hankkiminen on kuitenkin melko hitaasti itsensä takaisin maksava investointi, joten aurinkovoimalan laajentamisessa edetään rauhalliseen tahtiin.

”Kennojen hinnat eivät ole paljon muuttuneet, mutta tekniikka kehittyy koko ajan niin, että samalla rahalla saa aina vähän parempaa. Yksi perustelu aurinkokennojen hankintaan voisi olla, että jos omakotitalossa sijoittaa vaikka 10 000 euroa aurinkokennoihin, rahalle saa paremman tuoton kuin sen makuuttamisella pankkitilillä, Harri vertaa.

Sähköverkkojen saneeraaminen tarjoaa innostavaa kesätyötä

Kesätyöpaikka sähköverkkotöissä innostaa kaksoistutkintoon opiskelevaa Jiri Puljua pitkän lukuvuoden jälkeen enemmän kuin koulun penkillä istuminen.

”Olen aika kova stressaamaan asioita etukäteen, joten aloin hyvissä ajoin etsiä kesätöitä. Kenven kesätyöpaikat löytyivät helposti googlaamalla, laitoin hakemuksen vetämään ja sain paikan. Kaikki kävi tosi helposti”, Jiri kertoo.

Jirillä on takanaan kaksi vuotta sähköasentajan opintoja Lappiassa, ja tutkinnon loppuun suorittaminen on edessä ensi vuonna. Sen rinnalla hän opiskelee myös ylioppilastutkintoa varten.

”Lukion jatkamisesta loppuun saakka en ole ihan varma, kun en ainakaan vielä ole ajatellut meneväni yliopistoon. Ammattikorkeakouluun voi hakea ammattiopistosta ilman lukiotakin”, käytännön tekemisestä innostunut Jiri sanoo.

Sähköasentajan kolmen vuoden opintoihin

kuuluu yhteensä seitsemän kuukautta työssäoppimista. Jirin kesätyöt alkoivat vapun jälkeen ja päättyvät syyskuussa.

”Tässä kertyy viisi kuukautta työssäoppimista, ja siitä saa vielä palkankin”, Jiri toteaa tyytyväisenä.

Ulkoilmaa ja mukavaa seuraa

Sähköverkkopuolella tehdään kesän aikana paljon ulkotöitä. Iso osa Jirin kesästä kuluu Hepolan Pikku-Berliinissä, jossa uutta kaapelia kaivetaan maahan, asennetaan sähkökaappeja ja valopylväitä sekä lopuksi puretaan vanhat ilmakaapelit pois.

”Hyvän sään aikana tämä on tosi mukavaa hommaa, ja on se muulloinkin monipuolista ja vaihtelevaa”, Jiri kehuu.

”Vesisateella ei ihan niin mukavaa. Toukokuun alkupuolella, kun lumet sulivat ja välillä satoi vettäkin, montut täyttyivät kurasta. Mutta töitä tehtiin silloinkin”, Jirin työparina ja opastajana työskentelevä Kuekue Kyaw naureskelee.

Kenven sähköverkkopuolella on tänä kesänä kaksi kesätyöntekijää. Jirin mukaan heidät on otettu hyvin vastaan.

”Kenvellä on mukavaa ja reilua porukkaa. Töihin on ollut aina kiva lähteä, eikä aikainen herätys ole harmittanut edes maanantaiaamuina”, Jiri sanoo.

Kaapeleita on pehmitettävä tulen avulla. Kuekue Kyaw varmistaa, että työpari tekee työnsä oikein ja turvallisesti.

Hepolan Pikku-Berliinissä vedetään uusi sähköverkko maahan, ja samoilla kaivauksilla jatketaan sen jälkeen vesi- ja viermäriverkoston saneerausta.

Piuhat maahan ja putket piiloon

Tänä kesänä lyhennetään taas sähkö-, vesi- ja viemäriverkoston korjausvelkaa eri puolilla kaupunkia.

Kemin etelärajalla uusitaan sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoa Pikku-Berliinissä. Saksalaisten sota-ajan leiripaikasta nimensä saanutta osaa Hepolassa alettiin rakentaa 1950-luvulla, ja nyt sen kunnallistekniikka on tullut peruskorjausikään.

Toinen sähkö- ja vesipuolen yhteinen saneerauskohde on Sotisaaren Myllyniemessä. Verkostojen kunnostamisella mahdollistetaan samalla entisen Kemijoen uiton alueen kehittäminen uusiin tarkoituksiin.

Syväkankaan omakotitaloalue on vielä vanhempaa perua. Siellä sähköverkkoa on kaivettu maahan jo parin kesän ajan. Tänä kesänä maan alle viedään loputkin katuja myötäilevistä johdoista.

Mäntylässä ja Koivuharjulla on meneillään iso vesi- ja viemärityömaa, jossa teitä joudutaan väliaikaisesti sulkemaan ainakin Mäntylänkadulla ja Tapaninkadulla.

Paattiossa puretaan keskijännitejohtoa Fingridin 110 kilovoltin voimalinjan tieltä.

Kaupungin keskustassa isoin työmaa on uimahallin ja sen viereen rakennettavan uuden liikuntahallin luona. Lisäksi keskustassa rakennetaan pieniä hulevesiverkoston laajennuksia, joiden yhteydessä uusitaan myös vesijohtoja ja jätevesiviemäreitä.

Uiton alueen kehittäminen ei jää vesihuollosta eikä sähköverkosta kiinni.

Mäntylässä joudutaan sulkemaan teitä verkoston saneerauksen vuoksi.

Remontoida saa, vaikkei ole pakko

Moni suomalainen säikähti keväällä EU:n suunnitelmaa asuntojen energiatehokkuuden parantamiseksi. Pakkoremonttidirektiiviksi suomennettu aloite on edelleen vaiheessaan, eikä sen lopullista sisältöä tiedä vielä kukaan.

”Energiaremontti kannattaa tehdä, jos sille on tarvetta. Mitään pakkoa siihen ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa”, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mikko Vuorenmaa sanoo.

Suomessa on keskusteltu erityisesti EU-parlamentin kannasta, jonka kautta kiinteistönomistajille voisi tulla niin kutsuttuja pakkoremontteja. Kuitenkaan EU-maiden kantoja edustavan neuvoston yleisnäkemyksessä samanlaisia yksittäisiin omistajiin kohdistuvia vaatimuksia ei ollut. Direktiivi on nyt siirtynyt trilogivaiheeseen eli kolmikantaneuvotteluihin, joiden tarkoituksena on päästä yhteisymmärrykseen parlamentin ja neuvoston välillä.

”Palikat ovat nyt ilmassa, eikä kukaan tiedä, missä asennossa ne tulevat maahan”, Vuorenmaa havainnollistaa. ”Vielä ei kukaan pysty sanomaan tuleeko remontointivaatimuksia yksittäisille asuinrakennuksille.”

EU:n päätöksenteko sujuu usein samaan tapaan kuin suomalaiset työehtosopimusneuvottelut: jokainen osapuoli lyö pöytään itselleen kovimmat mahdolliset tavoitteet, mutta tyytyy lopulta kaikkien hyväksymään kompromissiin.

”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on aika laaja ja monimutkainen kokonaisuus ja se sisältää paljon teknisiä yksityiskohtia. Direktiivin päätavoitteena on kuitenkin nostaa rakennuskannan energiatehokkuutta. Neuvotteluosapuolten välillä on kuitenkin eroja muun muassa, kuinka paljon rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja kuinka tarkkaan halutaan määritellä missä rakennuksissa toimenpiteitä tulee tehdä”, Vuorenmaa sanoo.

Remontteja tarpeeseen

Suomessa asunnot ovat luonnollisista syistä hyvinkin energiatehokkaita verrattuna lämpimämmissä maissa oleviin rakennuksiin. Meillä asumiseen kuluu paljon energiaa, joten täällä pohjoisessa energiaremonteilla on iso vaikutus suhteessa asukasmäärään. Sekään ei ole varmaa, mitä rakennuksia direktiivi mahdollisesti koskee.

”Mikäli jonkinlainen pakkoremonttivaatimus direktiiviin tulee, jokainen maa vastaa aikanaan omalla lainsäädännöllään siitä, miten direktiivin tavoitteet täytetään. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan kannata lähteä ennakoimaan, että olisi pakko tehdä remontti. Emme Suomessa ole tämän haasteen kanssa yksin, vaan pakkoremonttivaatimukset olisivat hankalia myös monelle muulle jäsenmaalle. Siksi artiklan lopullista muotoilua ei ennen kolmikantaneuvottelujen tuloksia pysty ennakoimaan”, Vuorenmaa toteaa.

Remonttien kanssa ei kannata hötkyillä, vaan tehdä asuntoihin järkeviä ja harkittuja muutoksia, jotka ovat tarpeellisia.

”Paniikkinappulaa ei vielä kannata painaa. Odotetaan rauhassa ja tehdään remontteja tarpeen mukaan. Oman rakennuksen energiatehokkuutta kannattaa toki joka tapauksessa parantaa, jos sen on mahdollista ja kannattavaa”, Vuorenmaa rauhoittelee.

”Avanto oli se meidän juttu, jonka takia tähän hommaan ruvettiin.”

Sauna ja avanto herättivät satamakonttorin uuteen elämään

Satamakonttorin Sauna Oy:n yrittäjät Timo ja Heta Pudas pitivät kotinurkillaan Kuivanuorossa avantoa auki muutaman talven ajan omaksi ilokseen. Kun avantoon laitettujen tikapuiden häipyminen vieraisiin käsiin alkoi turhauttaa, pariskunta ryhtyi tosissaan etsimään avannolle uutta paikkaa.

”Me haluttiin sellainen paikka, jossa avannon saa saunan yhteyteen. Täältä se sitten löytyi. Vaikka tämä on näinkin keskeisellä pai-

kalla, täällä asiakkaat saavat kylpeä omassa rauhassa ja nauttia koko ajan muuttuvasta merimaisemasta”, Timo esittelee Kemin sisäsataman vanhan satamakonttorin vieressä olevaa sauna- ja oleskelutilaksi kunnostettua huoltorakennusta.

Tuhannen neliön tontin vuokraaminen Kemin kaupungilta ja rakennuslupien saaminen muutostöille sujuivat Timon mukaan erittäin jouhevasti parissa päivässä.

Satamakonttorissa saunotaan kuutena päivänä viikossa.

Parikymmentä vuotta vanhassa huoltorakennuksessa ei oikeastaan ollut juuri muuta hyvää kuin katto. Melkein kaikki katon alle jäävät tilat piti rakentaa uusiksi lattiaa myöten.

”Lattian valuun otettiin ammattilaiset, muuten on tehty kaikki itse”, viisi taloa rakentanut Timo kertoo.

Saunasta suoraan mereen

Remontin yhteydessä rakennus laajeni muutaman metrin meren suuntaan, ja rakennusoikeutta jäi vielä käyttämättä. Alun perin 37 neliömetrin rakennukseen syntyi kokous- ja illanviettotilat parille kymmenelle hengelle. Saunan lauteille mahtuu kerralla toistakymmentä kylpijää.

Lasitettuun vilvoittelutilaan asennettiin seitsemän hengen kylpytynnyri. Laajennusosasta voi laskeutua rappusia pitkin suoraan laiturille ja pulahtamaan suoraan mereen.

”Sukeltajat siivosivat meren pohjan, eikä sieltä kovin ihmeellistä romua löytynyt. Enemmän yllätti meriveden korkeusvaihtelut jään alla; ero matalimman ja korkeimman pinnan välillä voi olla kaksi ja puoli metriä, mikä piti ottaa huomioon laituria suunnitellessa”, Timo kertoo.

Kuusi saunapäivää viikossa

”Paljuun pitää vaihtaa vedet vähän väliä, joten vettä kuluu paljon. Palju ja saunan kiuas lämpiävät sähköllä, lisäksi meillä on lattialämmitys

kaikissa sisätiloissa. Puukiuas olisi tietenkin tunnelmallisempi, mutta sähkön kanssa on turvallisempaa ja helpompaa, kun tekemistä riittää muutenkin”, Timo toteaa.

Saunaa voi varata yksityistilaisuuksiin, ja silloin kun niitä ei ole, kuka tahansa voi tulla yleiselle saunavuorolle kello 16.00 – 21.00. Maanantaisin kiuas pysyy viileänä, mutta lauantaina ja sunnuntaina se hohkaa kuumana jo puoliltapäivin. Aukioloajat ja varaustilanteen voi tarkistaa Satamakonttorin Saunan Facebook-sivulta.

Myös 1800-luvun lopulla rakennettu vanha satamakonttori on remontoitu täysin sisäpuolelta rakennuksen historiallista arvoa kunnioittaen. Satamakonttorin puolelta on mahdollista ostaa virvokkeita ja pientä naposteltavaa. Isommista kattauksista Satamakonttorilla on sopimus naapurissa toimivan Sataman Krouvin kanssa.

Saunaksi muutettu huoltorakennus on uudistettu sisältä täysin ja viihtyisää oleskelutilaa on saatu lisää meren puolelta. Lasiseinien sisällä voi nautiskella merinäköalasta seitsemän hengen paljussa.

Äly tekee kodista mukavan ja turvallisen

Älyvaloilla varustetussa huoneessa ei sähkölaskun maksajan tarvitse enää kulkea sammuttelemassa lamppuja toisten jäljiltä, sillä liiketunnistimet huomaavat, missä valoa tarvitaan ja missä ei.

Monet älylaitteet tottelevat älypuhelimen komentoja. Saunan kiukaanhan on jo vuosikausia sitten voinut pyytää kuumenemaan kännykän avulla, mutta uusimmissa malleissa niiden ohjelmointi on entistä monipuolisempaa. Edellytyksenä on tietenkin se, että kiuas on sähkölämmitteinen.

Ilmalämpöpumppujen menekki kasvoi viime kesänä ennätyslukemiin – paitsi lämmityskustannusten säästämiseksi, myös asunnon viilentämiseksi. Niistäkin älykkäimmät mallit ovat kännykällä ohjattavissa ja ohjelmoitavissa.

Ilmanlaatu vaikuttaa terveyteen

Lämpötilan lisäksi älykkäät asukkaat huolehtivat sisäilman laadusta. Vaikka Suomen keskipiste on pohjoisemmassa kuin minkään muun valtion, Suomessakin menehtyy ihmisiä enemmän helteeseen kuin pakkaseen.

Hyvin hoidettu ilmastointi parantaa ihmisten terveyttä myös pitkällä aikavälillä, kun laitteiden suodattimet poistavat tehokkaasti ilmassa leijailevia pienhiukkasia. Eikä kyse ole vain ihmisten vaan myös rakennusten terveydestä; hyvä tuuletus ja liiallisen kosteuden poistaminen pitävät rakenteet terveenä myös tuleville sukupolville. Ummehtuneen sisäilman hyödyntäminen raikkaan ulkoa otettavan ilman lämmittämiseen on kodin kiertotaloutta parhaimmillaan.

Sähköllä toimivien laitteiden määrä kodeissa kasvaa hurjaa vauhtia, paljon nopeammin kuin sähkön tarve. Mukavuutta ja turvallisuutta tuovat laitteet voivat auttaa myös sähkön säästämisessä.

Tehokkaimmat sähkönsäästäjät tulevat älykkäistä lämmittimistä ja niitä ohjaavista laitteista. Lämmitysvaihtoehtoja on paljon, ja niiden kaikkien kustannustehokkuutta voidaan parantaa sähkön avulla.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen on mittava investointi, mutta kulutusta voi vähentää pienilläkin muutoksilla. Esimerkiksi vanhoihin sähköpattereihin on mahdollista vaihtaa ohjelmoitava termostaatti, jolla asunnon lämpötilaa

Energiatehokkaan kodin monia laitteita voi ohjailla kännykän avulla ja hallita siten sähkön käyttöä järkevästi.

Viime vuoden aikana puhjennut energiakriisi oli taas yhdenlainen digiloikka, joka opetti meidät seuraamaan sähkönkulutusta ja hakemaan siihen järkeviä ratkaisuja. Kulutuksen seuraaminen nousi sähköyhtiöiden kännykkäsovellusten ansiosta uudelle tasolle.

voidaan säätää siten, että lämpöä on riittävästi silloin, kun asukkaat ovat paikalla ja vähentää silloin, kun ollaan poissa.

Yksi suurimmista asumisen kulueristä tulee veden lämmittämisestä. Uudet älykkäät vesivaraajat oppivat tunnistamaan asukkaiden saunapäivät ja suihkussa käynnit. Sen perusteella ne tietävät, milloin lämmintä vettä tarvitaan ja milloin sen lämpötilaa sopii laskea.

Vielä niitäkin täsmällisemmin jokainen sähköliittymän omistaja voi tarkkailla kulutustaan sähköalan yhteisestä Datahubista. Kun sähkömittareiden vaihto saadaan suoritettua, uusilla mittareilla sähkön käyttöään pääsee seuraamaan varttitunnin tarkkuudella. Järjestelmän kehittyessä etäluettaviin mittareihin voidaan tuoda vielä paljon muitakin sähkönkulutusta ohjaavia toimintoja.

Ihmiselämä on aina vain riippuvaisempi sähköstä. Uudet elektroniset apuvälineet eivät välttämättä vähennä sähkön kokonaiskulutusta, mutta niiden ansiosta sähkölaskun vastineeksi voi saada paljon enemmän mukavuutta ja turvallisuutta.

Vesipostia radioaalloilla

Etäluettavat vesimittarit kertovat veden kulutuksen reaaliajassa. Viisi vuotta kestävä vaihtourakka on saatu hyvälle alulle.

Puolitoista vuotta sitten alkanut vesimittareiden vaihtaminen etenee nyt hyvää vauhtia. Uusia etäluettavia mittareita on asennettu kaupungin keskustan lisäksi Rytikarin kerrostaloihin sekä uudisrakennuksiin kuin myös tapauskohtaisesti ympäri Kemiä. Nyt työ jatkuu kaupungin pohjoisosissa, Sahansaarentien pohjoispuolella.

”Tähän mennessä on vaihdettu yli 600 mittaria, ja vuoden loppuun mennessä tulee varmasti tuhat mittarinvaihtoa täyteen, niin kuin on suunniteltu”, mittariasentaja Mika Berg uskoo.

Noin viiden tuhannen mittarin vaihtaminen on sen verran iso urakka, että aiemmin yksinään mittareita asentaneen ja huoltaneen Mikan kaveriksi on siirretty muista tehtävistä kaksi asentajaa.

”Me ilmoitetaan tulosta kulloisellekkin vaihtovuorossa olevalle alueelle tai sen osalle hyvissä ajoin tekstiviesteillä. Asiakas voi myös ilmoituksen saatuaan soittaa ja sopia vaihdolle sopivan ajankohdan.”, Mika sanoo.

Kerrostaloissa mittareiden vaihtaminen käy yleensä helposti. Veden saantia ei tarvitse yleensä katkaista varttituntia pitemmäksi ajaksi omakotitaloissakaan.

”Omakotitaloissa mittareiden paikat vaihtelevat paljon. Niitä on esimerkiksi komeroissa, saunanlauteiden alla ja kellareissa. Joskus taloon on tehty remonttia niin, että mittari on jäänyt tosi hankalaan paikkaan, mutta harvoin vaihtamisessa yli tuntia kuluu”, Mika kertoo.

Mittari mittaa kulutusta ultraäänellä

Tanskalaisvalmisteiset etäluettavat vesimittarit mittaavat veden virtaumaa mittarilla ultraäänien avulla. Mittarissa on sisäänrakennettu antenni, jonka kautta kulutustiedot lähtevät radioaaltoja pitkin laskutusjärjestelmään.

”Vain muutamassa kohteessa signaalia on pitänyt vahvistaa ulkoisen antennin avulla”, Mika toteaa.

Ultraäänet mittaavat jokaisen putkessa virtaavan pisaran erittäin luotettavasti. Mittaaminen etäluettavalla mittarilla alkaa heti, kun vesi alkaa putkessa taas virrata. Vesilasku tulee sen jälkeen todellisen kulutuksen mukaisesti.

”Isoin muutos asiakkaalle on siinä, kun aiemmin on lähetetty ensin

”Viisituhatta vesimittaria vaihdetaan tällaisiin etäluettaviin malleihin tuhannen mittarin vuosivauhtia”, Mika Berg esittelee.

arviolasku ja vuoden päästä tasauslasku, nyt laskut tulevat ja niiden loppusummat vaihtelevat todellisen kulutuksen mukaisesti”, laskentasihteeri Sirpa Ollila sanoo.

Vesilaskun vaihtelut voivat tuottaa yllätyksiä, joten niihin kannattaa varautua omaa kulutusta tarkkailemalla.

”Kausivaihtelut ja muutokset elämässä näkyvät veden kulutuksessa. Jotkut saunovat kesällä useammin, jolloin vettä kuluu enemmän; jotkut viettävät aikaa kesämökillä, jolloin kotona ei vettä kulu yhtä paljon. Uusien harrastusten aloittaminen voi näkyä veden käytössä samoin kuin lasten syntyminen ja kasvaminen. Ne on hyvä ottaa huomioon”, Sirpa muistuttaa.

Veden ja kaukolämmön kulutusta voi seurata suoraan mittarilukemista tai Kenven OnLinestä. Se löytyy nettisivulta Kenve.fi otsikon ”Sähköiset palvelut” alta. Kenven asiakaspalvelu neuvoo ja auttaa vesi- ja muissa asioissa entiseen tapaan.

Mikrobit tekevät puhdasta vettä

Peurasaaren jätevedenpuhdistamo täyttää hyvin lupaehtonsa, mutta rakenteet, koneet ja laitteet ovat käyttöikänsä päässä. Lupaehtojen mukaisesti laitos tulisi uusia vuoden 2028 loppuun mennessä

Peurasaaressa sijaitseva jätevedenpuhdistamo puhdistaa kemiläisten ja simolaisten jätevedet tehokkaasti.

Jätevedenpuhdistamo on siivonnut kemiläisten jätöksiä 40 vuotta ja pitkän aikaa myös Simon kunnan viemäriverkoston asiakkaiden tuotoksia. Neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyössä rakennettu biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos edusti aikoinaan alansa tuoreinta teknologiaa, ja vieläkin se vastaa vesiensuojelulle asetettuihin vaatimuksiin. Suurin osa laitoksen tekniikasta on kuitenkin länsimaalaistettu vuosien saatossa.

”Teknisesti laitos toimii hyvin. Mereen laskettavan puhdistetun veden biologinen hapenkulutus samoin kuin fosfori- ja typpipitoisuudet alittavat selvästi ympäristöluvan lupaehtojen raja-arvot. Rakennus ja puhdistusaltaat ovat rapautuneet niin huonoon kuntoon, että niiden tilalle on rakennettava kokonaan uusi laitos vuoteen 2028 mennessä”, käyttöinsinööri Pekka Paavola sanoo.

Puhdistetun veden biologinen hapenkulutus on 4,5 milligrammaa litraa kohti. Lupaehdoissa sen raja-arvo on 15 milligrammaa. Vesistöjä

rehevöittävän fosforin määrä jää myös puoleen 0,6 milligramman rajasta. Paljon suuremmat päästöt Perämereen Kemin edustalla virtaavat jokia pitkin pelloilta, soilta ja jokivarsien asutuksilta.

Puhdistamo on mitoitettu 12 880 kuutiometrin virtaamalle vuorokaudessa. Kuivalla kelillä kemiläisten ja simolaisten viemäreissä virtaa tavaraa noin 6 000 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta lumien sulaessa ja rankkasateilla hulevedet kasvattavat virtaaman jopa 30 000 kuutiometriin.

”Hulevesien vuoksi viemärivesiä joudutaan joskus ohijuoksuttamaan. Tänä vuonna lumet sulivat hitaasti pakkasöiden ansiosta, joten nyt ohijuoksutuksia ei pahemmin ollut”, Pekka toteaa.

Mikrobit nautiskelevat

Jäteveden puhdistaminen on monivaiheinen prosessi, jota hoitelee

Viemärit kuljettavat paljon muutakin kuin eloperäistä jätettä lasten leluista aikuisten ihmisten työkaluihin.

käyttöinsinöörin ohella kolme työntekijää. Puhdistamon lisäksi heidän työmaahansa kuuluu jätevesi- ja hulevesipumppaamoiden valvonta ja kunnossapito, niitä on yhteensä yli 60. Arkityöajan ulkopuolella puhdistamon toimintaa valvoo Kenven vesiosaston 16 hengen päivystysrinki, johon kuuluu työntekijöitä ja toimihenkilöitä.

”Pahimmat häiriöt voisivat johtua tulipalosta tai sähkökatkoksista. Sähkökatkoja meillä Kemissä on maakaapeloinnin vuoksi tosi harvoin, ja niihinkin olemme varautuneet varavoimayhteen avulla”, Pekka kertoo.

Puhdistusprosessi sisältää välppäyksen, hiekanerotuksen, esiselkeytyksen, biologisen ilmastusosan ja jälkiselkeytyksen. Välppäyksessä kerätään pois konevälppien avulla roskat ja muut veteen liukenemattomat esineet.

”Viemäreistä löytyy kaikenlaista tekohampaista silmälaseihin saakka. ”Vihkisormuksiakin on joskus meiltä kyselty, mutta niiden löytäminen on mahdotonta automaation vuoksi. Niin pienet kuin suuretkin esineet kulkeutuvat välpiltä pesun kautta automaattisesti välpesäkkeihin jatkokäsittelyä varten, joten ainoa mahdollisuus löytää kadonnut esine olisi välpesäkkien seasta etsiminen. Käytännössä mitään viemäriin hukkuneita esineitä ei voi välppeen seasta etsiä eikä niitä kannata puhdistamolta tiedustella”, Pekka sanoo.”

Välpesäkit toimitetaan Perämeren jätehuollon Riukkajängän kaatopaikalle. Sinne menee myös viemäreihin hulevesien mukana kulkeutunut hiekka, jota ei saa pesusta huolimatta käyttää edes täyttömaana.

Välppäyksen jälkeen jäteveteen lisätään fosforin saotusta varten ferrisulfaattia, joka on ainoa puhdistusprosessissa käytettävä kemikaali. Esiselkeytyksessä poistetaan fosfori ja muu laskeutuva kiintoaine eli liete, jotka pumpataan saostusaltaaseen.

Tästä vesi jatkaa kulkuaan biologiseen puhdistusvaiheeseen ilmastukseen, joka on laitoksen tärkein ja herkin puhdistusvaihe. Siellä varsinaisen puhdistustyön tekevät jäteveden seassa uivat mikrobit. Mikrobeille elintärkeä happi syötetään altaan pohjailmastimien kautta, jotta ne voivat kasvaa ja lisääntyä. Mikrobit hyödyntävät jäteveden seassa olevia liuenneita ravinteita ja orgaanisen aineen yhdisteitä. Tällä tavoin vesistöissä happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä saadaan poistettua.

Ilmastuksen jälkeen siellä syntynyt biomassa siirtyy viimeiseen vaiheeseen eli jälkiselkeytykseen, jossa liete erotetaan vedestä. Biomassa ja viimeistekin kiintoaineet painuvat lietteenä altaan pohjaan, josta ne palautetaan palautuslietteenä takaisin ilmastusaltaaseen, jossa ylijäämäliete saostuu altaan pohjalle. Tiivistynyt raakaliete kuivataan lietelingolla 26 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen ja toimitetaan Riukkajängälle kompostoitavaksi.

Jälkiselkeytyksen lopuksi vesi on puhdistettua ja kirkasta, ja se voidaan laskea mereen hyvinkin uimakelpoisena.

”Ihan huoletta voisin uida Peurasaaren rantavesissä ja pilkkijätkin tykkäävät kalastaa tuossa aivan purkuputken tuntumassa”, Pekka sanoo.

Koko kaupungin alueen ja osan Simon kunnan aluetta kattava viemäriverkko lähettää viestejä radioaaltojen välityksellä. Käyttöinsinööri Pekka Paavola ja puhdistamon kolme työntekijää näkevät kartalta, minne seuraavaksi kannattaa suunnistaa.

Siirin vinkit

Kesällä kevyemmin

Moni meistä haluaa kesällä huokaista helpotuksesta ja keskittyä nautiskeluun. Sähkön avulla kesästä voi tehdä monin tavoin leppoisamman.

Savusta sähköllä. Mikäpä sen parempaa kuin itse savustettu tuore kala. Sähköpöntössä lämmön säätäminen on helppoa. Savut pysyvät suurimmaksi osaksi pöntön sisällä eivätkä leviä naapureiden riesaksi pienelläkään tontilla. Säädettävällä sähkösavustimella on helppo kokeilla muutakin kuin kalan savustamista, kuten juureksia ja vihanneksia.

Sadepäivänä leivotaan. Talvella sähkö oli niin kallista, että moni jätti pullat leipomatta. Kesällä sähkö on lähes aina paljon edullisempaa, joten kesällä kannattaa leipoa myös tulevan talven varalle. Ei muuta kuin pakastin täyteen marjoja, pullaa, pizzaa ja piirakkaa!

Kemin Energia ja Vesi Oy

Posti- ja käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi

Toimistomme on avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.00

Verkkosivut: www.kenve.fi

Sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

Asiakaspalvelu: 020 742 8205

Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystysnumeroihin soittaminen on maksutonta.