Meidän Energia & Vesi 2/2024

Meidän Energia & Vesi

Kesällä saneerataan ja asfaltoidaan entiseen malliin

Niklas viihtyy kesätöissä Kenvellä

Uusi biolämpölaitos on maksanut itsensä takaisin kolmessa vuodessa

Tässä numerossa

Ronja toi Kemiin kultaa 3

Kesällä saneerataan ja asfaltoidaan entiseen malliin 4

Niklas viihtyy kesätöissä Kenvellä 5

Oma tuotanto on pitänyt talot lämpiminä - nyt varaudutaan ensi talveen 6-7

Kotoinen majoituspaikka meren kaupungissa 8-9

Taloudessa meni hyvin, mutta haasteita oli ja niitä riittää

Vaihda sinäkin paperilaskusi e-laskuksi!

Maan alla on niin tärkeitä verkkoja, ettei niistä kannata huudella

Lupauksena säävarma sähköverkko

Uusi jätevedenpuhdistamo on välttämätön investointi

Asiakaspalvelun uudet aukioloajat

Siirin vinkit

Miten onnistuimme?

Yhtiömme toiminta tulee näkyväksi yleensä siinä vaiheessa, kun jokin menee pieleen. Putki rikkoutuu ja veden tulo lakkaa tai sähköt katkeavat kaivurin katkaiseman kaapelin seurauksena. Mistä tiedämme, olemmeko yleisesti onnistuneet tehtävässämme?

Keräämme jatkuvasti tietoa toiminnastamme sekä oman toimintamme kehittämistä että viranomaisraportointia varten. Näistä tiedoista piirtyy todelliseen dataan perustuva kuva meistä suhteessa aikaisempiin vuosiin ja suhteessa valtakunnan tasoon. Tietojen pohjalta voi todeta, että kemiläiset saavat monilla mittareilla arvioituna huippuluokan palvelua kilpailukykyiseen hintaan.

Kemiläisten kokema sähkötön aika on keskimäärin reilu kymmenen minuuttia vuodessa, kun valtakunnan taso on parisen tuntia. Samoin vikojen aiheuttama kaukolämmön keskeytysaika on vain muutamien minuuttien luokkaa vuodessa valtakunnan tason ollessa lähellä puolta tuntia. Vesi on huippulaatuista pohjavettä ja jäteveden puhdistustulokset reilusti lupaehtoja parempia. Kaukolämpö alkaa olla lähes päästötöntä, toisin kuin monissa muissa lämpöyhtiöissä.

Parantamisen varaa on kuitenkin aina. Yksi tärkeimmistä ja samalla hankalimmista kehityskohteista on vuotovesien iso määrä viemäriverkostossamme. Viemäreihin tulevasta vedestä yli puolet on edelleen muuta kuin todellista jätevettä. Tilannetta pyrimme parantamaan jatkuvalla verkoston saneerauksella. Tänäkin kesänä yhtiöllä on saneerauskohteita ympäri kaupunkia, näkyvimmät Valtakadulla ja Etelärantakadulla.

Kesäterveisin

Mikko Kangasniemi toimitusjohtaja

Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy

Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami

Toimittaja: Kati Jurkko

Kuvat: Taisto Saari

Paino: Punamusta Oy

Paperi: Maxi Silk 130 g/m 2

Painosmäärä: 10 500 kpl

Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Ronja toi Kemiin kultaa

Paljon treeniä, kärsivällisyyttä, kehonhallintaa ja paljon muuta tarvitaan, jotta tulee lajinsa parhaaksi. Ronja Pirttikangas on oikealla tiellä, siitä todisteena on suomenmestaruus.

Kemiläinen Ronja Pirttikangas on judon suomenmestari. Judoseura Kita-Kania edustava 14-vuotias Ronja kamppaili itsensä suomenmestariksi alle 18-vuotiaiden 48-kiloisten sarjassa Lempäälässä maaliskuussa.

Pirttikankaan kulta oli ensimmäinen SM-kulta judossa Kemiin 18 vuoteen. Edellisen kerran kultaa SM-kisoissa Kita-Kanille toi Janne Heinonen vuonna 2006 miesten -90 kg sarjassa.

Nuoresta iästään huolimatta Ronja on harrastanut judoa jo yhdeksän vuotta. Viisivuotiaan tytön judoharrastus lähti siitä, että hänen isänsä harrasti myös judoa. Nykyään isä Janne Pirttikangas on Kita-Kan -seuran puheenjohtaja.

”Mukavaa judossa on voittaminen ja uuden oppiminen”, Ronja sanoo.

Hän treenaa judoa kahdesti viikossa, ja aikaa jää muillekin harrastuksille kuten cheerleadingille ja saliharjoittelulle.

”Cheerleading kehittää tasapainoa ja kehonhallintaa, joita tarvitaan myös judossa”, Ronja kertoo.

Ronjalla on judossa vihreä vyö, ja seuraavaksi hän lähtee tavoittelemaan sinistä vyötä, joka on kolmanneksi korkein oppilaan vyö. Sitä varten on harjoiteltava uusia tekniikoita ja heittoja.

”Kyllä siinä kestää melko kauan, että saan ne jotenkin toimimaan. Niitä aletaan opetella siten, että valmentajat neuvoo ja näyttää, ja parin kanssa tehdään.”

Syksyllä Ronja on lähdössä toisiin kansainvälisiin kisoihinsa Tukholmaan. Pikku hiljaa taitojen karttuessa hän etenee kohti tavoitteitaan.

”Tavoitteenani on kehittyä, päästä kisaamaan enemmän ja saada joskus paikka junioreiden EM-kisoihin.”

Kemin Energia ja Vesi Oy onnittelee Ronja Pirttikangasta suomenmestaruudesta!

Kemin Energia ja Vesi Oy sponsoroi judoseura Kita-Kania.

Meidän Energia & Vesi |

Valtakadun vesijohtoverkoston saneeraus alkoi toukokuun lopulla. Ensimmäisenä suojattiin pintaputket puusta ja vanerista tehdyillä koteloilla.

Kesällä saneerataan ja asfaltoidaan entiseen malliin

”Kemin keskustassa ei ole viime vuosina isommissa määrin tehtykään verkostosaneerauksia”, pohtii Kenven vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.

Valtakadulla välillä Koulukatu-Etelärantakatu ja Etelärantakadulla välillä Sankarikatu-Nahkurinkatu uusitaan vesijohdot ja jätevesiviemärit. Samoihin kaivantoihin asennetaan hulevesiviemärit, jotka kuuluvat kaupungin kustannettaviksi. Töiden yhteydessä uusitaan katualueella olevat tonteille menevät vesijohto- ja viemärihaarat. Lisäksi Etelärantakadulla uusitaan heti vesihuoltotöiden jälkeen myös kadun toisella laidalla kulkeva Kenven kaukolämpölinja. Vesihuollon verkostosaneerauksia tehdään kesällä myös Hepolan kaupunginosassa Töyryntiellä, Kankaantiellä ja Kuusikontiellä.

Työmaat aiheuttavat muutoksia liikennejärjestelyihin saneerauskohteissa ja niiden ympäristössä. Vesijohtoliitostöistä aiheutuu lyhyitä vesikatkoja kiinteistöille, joista tiedotetaan etukäteen.

Vesihuollon ja hulevesiviemäröinnin saneeraukset maksavat tänä vuonna yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa. Summasta noin 1,4 miljoonaa euroa on Kenven, loput kaupungin vastuulla.

Pohjoisen lyhyt kesä on verkostosaneerauksien ja työmaiden aikaa. Tämän kesän isoimmat ja näkyvimmät saneeraukset tehdään Kemin keskustassa.

Kaivinkoneita ja työmiehiä näkyy kesällä myös rakentamassa uutta vesihuoltoa. Kaupunki rakennuttaa keskustassa uuden Mansikkanokankadun jatkeen, joka yhdistää Kemin lumilinnan ja sisäsataman toisiinsa. Uuden katuosan Lumilinnan puoleiseen päähän rakennetaan vesijohto ja jätevesiviemärit uusia kerrostalotontteja varten sekä hulevesiviemäri lähes koko uuden katuosan matkalle.

Viime kesän kohteissa asfaltointia ja vihertöitä

Useissa kohteissa tehdään myös teiden asfaltointia sekä viher- ja muita viimeistelytöitä.

”Vesihuollon saneerauksissa ja rakennuskohteissa pidämme kadut tarkoituksella yhden talven sorapinnalla, jotta ne painuvat kunnolla. Eli tänä kesänä päällystämme viime vuoden saneeraus- ja rakennuskohteita”, Hiltula kertoo.

Asfaltointi- ja vihertöitä tehdään seuraavissa kohteissa: Myllyniementie, Mansikkatie, Marjamäentie, Hillakuja, Tyrnikuja, Peurankatu, Tapaninkatu, Meripuistokatu ja Keskuspuistokatu.

Kaukolämmön tuotantoa ja jakelua ohjataan biolämpölaitoksen valvomosta enimmäkseen etäyhteydellä. Niklas Piltosen työpäivästä enin osa kuluu maastossa verkoston huollossa.

Niklas viihtyy kesätöissä

Kenvellä

Kemin Energia ja Vesi Oy työllistää tänä kesänä seitsemän työntekijää eri osastoille monenlaisiin tehtäviin. Yksi heistä on kemiläinen Niklas Piltonen, jolla on taskussa tuore tutkintotodistus.

Niklas Piltosella ei ole töissä ainakaan yksitoikkoista.

”Työtehtäviä on laidasta laitaan, esimerkiksi kaivohuoltoja ja monenlaisia sähkötöitä”, Piltonen kertoo.

Kaivohuollot tarkoittavat kaukolämpöverkon kaivojen valvonnassa käytettävien antureiden tarkistamista ja huoltoa. Sähkötyöt pitävät sisällään monenlaisia asennus- ja purkuhommia erityisesti kaukolämpölaitoksessa.

Piltonen on Kenven kesätyöntekijä. Hänen työsopimuksensa on kuitenkin tavallista kesätyötä pidempi, sillä se kestää puoli vuotta, toukokuun alusta lokakuun loppuun.

”Valmistuin toukokuun lopussa sähkö- ja automaatioasentajaksi ammattiopisto Lappiasta. Kun työt loppuu, pidän pari kuukautta vapaata ja tammikuussa lähden suorittamaan asepalvelusta Rovaniemelle”, Piltonen kertoo.

Kenve sai innostumaan energia-alasta

Kenve on 18-vuotiaalle Piltoselle ennestään tuttu paikka. Hän on suorittanut molemmat ammattiopintoihin liittyvät harjoittelujaksot Kenvellä. Opiskeluaikana Piltosen työnkuva oli samankaltainen eli monipuolinen, mutta silloin sähkötyöt piti tehdä valvotusti. Nyt työskentely on itsenäisempää.

”Yleensä käydään yhdessä katsomassa, miten homma tehdään ja saan siihen opastuksen. Sitten toteutan itse”, hän kertoo. Tuttuun paikkaan oli helppo tulla töihin.

”Täällä on mukava ilmapiiri ja olen saanut hyvän opastuksen. Jos en osaa jotain, voin käydä rohkeasti kysymässä ja aina saan apuja”, Piltonen kehuu.

Tyytyväinen hän on myös työaikoihin. Säännöllinen päivätyö

Täällä on mukava ilmapiiri ja olen saanut hyvän opetuksen.

maanantaista perjantaihin tuntuu mukavalta, kun illat jäävät vapaaksi. Aikaisemmissa työpaikoissa työt ovat olleet iltapainotteisia, joten vapaat illat tuntuvat melkein lomalta. Suunnitelmissa on ”kuljailua kavereiden kanssa”.

Nuoren miehen suunnitelmat armeijan jälkeiseen elämään ovat vielä auki, mutta työskentely energia-alalla kiinnostaisi.

”Ennen ensimmäistä harjoittelua en tiennyt alasta mitään. Se on kyllä mielenkiintoinen, ja aivan ehdottomasti voisin jatkaa alalla, jos saisin töitä”, Piltonen sanoo.

Oma tuotanto on pitänyt talot lämpiminä – nyt varaudutaan ensi talveen

Jälkiviisaus ja jossittelu ovat joskus paikallaan, kuten nyt. On hyvä, että uusi biolämpölaitos rakennettiin. Se on ollut tarpeellinen ja maksanut itsensä nopeasti takaisin. Jos sitä ei olisi rakennettu, olisi lasku kemiläisille kallis.

Kolme vuotta toiminnassa ollut biolämpölaitos on Jani Peurasaaren mukaan osoittanut olleen kannattava ja oikeaan osunut investointi.

Kolme talvea Kemin Energia ja Vesi Oy on tuottanut kaiken tarvitsemansa lämpöenergian itse. Kenve tuottaa kaukolämmön kahdella peruskuormakattilalla, joissa poltetaan kiinteää polttoainetta eli puuta.

Keväällä 2021 valmistunut uusi biolämpölaitos on osoittanut tarpeellisuuteensa ja myös säästänyt kemiläisten rahoja.

”Jos meillä ei olisi puuta polttavia laitoksia, meillä olisi pitänyt käyttää hirveä määrä öljyä. Se olisi tullut todella kalliiksi”, sanoo kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.

Investointina biolämpölaitos oli iso, mutta kannattava. Lukemat ovat häkellyttävät.

”Jos olisimme joutuneet käyttämään lämmöntuotantoon öljyä, olisi se kolmen vuoden aikana maksanut vähintään saman verran kuin uuden biolämpölaitoksen investointi eli 13 miljoonaa euroa”, Peurasaari sanoo.

Uusi biolämpölaitos on siis jo maksanut itsensä takaisin, kolmessa vuodessa.

Lämpö ja lämmin vesi on varmistettava

Investointi oli myös hyvin ajoitettu. Laitos otettiin käyttöön, kun vanha Metsä Fibren tehdas oli vielä käytössä, mutta sieltä ei saatu enää ostolämpöä. Uuden tehtaan rakentamisen aikana sitä ei luonnollisestikaan voinut ostaa. Uusi tehdas on ollut jonkin aikaa käytössä, mutta maaliskuussa siellä tapahtui räjähdys, ja nyt tehdasta korjataan.

Toiveissa on, että ostolämpöä saataisiin vielä tämän vuoden puolella, mutta Kenvessä varaudutaan neljänteen talveen tuottaa lämpö kokonaan itse.

”Meidän velvollisuutenamme on huolehtia, että asunnot lämpiävät joka hetki ja hanasta tulee aina lämmintä vettä. Se pitää varmistaa”, Peurasaari sanoo.

Tulevaan talveen valmistaudutaan täyttä häkää ostamalla polttoainetta eli puuta.

”Pidämme polttoainevarastot täynnä ja ostamme niin paljon puuta kuin pystymme. Tällä hetkellä saamme ostettua sitä sahoilta pohjoisesta Suomesta”

Kotoinen majoituspaikka meren kaupungissa

Kemin uusin hotelli Hotelli Toivola on hotelliketjujen markkinassa melkoinen erikoisuus, sillä se on täysin yksityinen, Lammin perheen perheyritys.

Vuodesta 2018 Hotelli Toivolan yrittäjänä ollut Kimmo Lammi myöntää, että hotellin pyörittäminen ei ole ihan sitä mitä he alkuun ajattelivat.

”Ajattelimme, että annamme asiakkaille avaimet ja he nukkuvat yönsä. Todellisuus on, että meistä on joku koko ajan paikalla, sillä asiakkailla on monenlaisia tarpeita vuorokaudenajasta riippumatta ja lisäähän se turvallisuudentunnettakin”, Lammi kertoo.

Vaikka todellisuus ei ole vastannut odotuksia, on Lammi kuitenkin tyytyväinen. Asiakkaita on riittänyt, ja monista asiakkaista on jopa tullut ystäviä. Päivät ja asiakkaat ovat erilaisia, ja monenlaista tapahtuu kansainvälisten vieraiden kanssa.

”Me elämme yritysasiakkaista. Esimerkiksi tuulivoimayhtiöiden ulkomaalaiset työntekijät ovat isoja majoittujia. He ovat pitkiäkin aikoja kerrallaan, jopa useita viikkoja”, Lammi kertoo.

Laajennuksia pukkaa

Entisen kansalaisopiston tiloihin remontoidussa hotellissa on 40 huonetta. Vuodenvaihteessa on tarkoitus avata laajennusosa, jossa on ruokaravintola ja uudet vastaanottotilat.

”On tässä vielä yksi projekti senkin jälkeen tulossa. Tarkoitus on tehdä 14 huonetta lisää”, Lammi paljastaa.

Vasta vähän yli viisi vuotta toimineelle, yksityisomistuksessa olevalle hotellille on kova juttu, että laajennustarpeita on niinkin

Osa Hotelli Toivolan huoneista on rakennettu ja sisustettu pitkäaikaista oleskelua varten.

nopeasti. Hyvää kehitystä eivät ole päässeet jarruttamaan edes korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan eivätkä taloudellisesti epävarmat ajat.

”Korona koitui loppujen lopuksi meidän onneksemme. Muut hotellit olivat kiinni, mutta yritysten komennustyöntekijät tarvitsivat kuitenkin majoitusta, joten saimme heistä aivan uusia asiakkaita”, Lammi kertoo.

Ei mikään ketjuhotelli

Lammin perhe on pyörittänyt samassa pihapiirissä olevaa kioskia vuodesta 1992. Nykyään paikasta saa ruokaa, ja siellä on myös tarjolla hotelliaamiainen.

Yrityksessä työskentelevät Kimmo, hänen vaimonsa ja heidän kaksi poikaansa. Kolmas poika on nyt vieraalla töissä, mutta osallistuu ja auttelee välillä. Perheyrittäjyys tuntuu menneen veriin.

”Me olemme vaimon kanssa olleet samassa työpaikassa vuodesta -92 ja lapset ovat kasvaneet tähän vauvasta lähtien. Ei me varmasti muuta osattaisikaan”, Lammi tuumaa.

Yksityinen hotelli poikkeaa Lammin mukaan ketjuhotelleista monellakin tavalla. Läsnä oleva henkilökunta ja asukkaiden käytössä olevat, suositut yhteiskeittiöt ovat konkreettisia eroja ketjuhotelleihin verrattuna. Lammia kuunnellessa vahvistuu myös ajatus siitä, että palveluhenkisyys ja vahva sitoutuminen hotelliyrittämiseen ovat seikkoja, jotka eivät niinkään näy suoraan asiakkaille, mutta varmasti tuntuvat.

”Joskus asiakas tuo pullapussin ja sitten keitämme iltakahvin ja vietämme iltaa yhdessä. Sekin kuuluu tähän työhön. Tai voiko tätä edes työksi sanoa”, Lammi naurahtaa.

Toivolan talossa Syväkankaan keskustassa on toiminut aiemmin työväenopisto, päiväkoti ja pankki sekä joskus myös kirja- ja kalakauppa.

Kimmo ja Kristiina Lammi ovat tehneet hotellin ja kioskin pyörittämisessä ja kehittämisessä työtunteja mittaamattoman määrän, ja tekemistä heillä riittää edelleenkin aamusta iltaan.

Hotellissa on kaksi asiakassaunaa, joista toinen pidetään jatkuvasti lämpimänä.

Taloudessa meni hyvin, mutta haasteita oli ja niitä riittää

Vaikka vuosi 2024 on jo pitkällä, vilkaisu Kemin Energia ja Vesi Oy:n viime vuoteen antaa askelmerkkejä myös tähän vuoteen ja pitemmällekin tulevaisuuteen.

Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi summaa yhtiön vuotta 2023 taloudellisesti erinomaiseksi mutta ristiriitaiseksi.

”Taloudellisesta näkökulmasta viime vuosi oli varmaankin yhtiön historian paras”, Kangasniemi kertoo.

Hyvään tulokseen vaikuttivat sähkön tuotannon onnistuneet hintasuojaukset, Metsä Fibren tehdasinvestoinnista aiheutunut veden myynnin kasvu, Fingridin päätös jättää perimättä kantaverkkomaksuja kuudelta kuukaudelta, sekä kustannusten karsiminen.

Vuosi oli monelle raskas

Taloudellisesta onnistumisesta huolimatta Kangasniemi ei paukuttele henkseleitään, vaan kertoo sitten kolikon kääntöpuolen eli syyn ristiriitaisille tuntemuksilleen:

”Teetimme viime vuonna konsulttiselvityksen, ja joillekin meidän henkilöstössämme se oli henkisesti todella raskasta.”

Konsulttiselvitys koski yhtiön toiminnan tehostamista. Loppuraportissaan konsultti esitti sähköverkon rakentamisen ja ylläpidon ulkoistamista, kuten monissa yhtiöissä maassamme on tehty.

”Selvitimme asiaa ja vierailimme yhtiöissä, joissa sähköverkon

Polttoaineiden hinnanvaihtelut vaikuttavat kaukolämmön hintaan ja tapaan, jolla sitä tulevaisuudessa tuotetaan”, Mikko Kangasniemi sanoo.

rakentamisen ulkoistaminen oli jokin aikaa sitten tehty. Tulimme siihen johtopäätökseen, että ulkoistaminen ei toisi meille selviä euromääräisi säästöjä. Ulkoistuksia ei siis ole tulossa”, Kangasniemi kertoo.

Lähes vuoden kestänyt selvitys osoitti siis oman toiminnan järkeväksi ja kannattavaksi. Kangasniemen mukaan työilmapiiri on päätösten jälkeen selvästi kohentunut.

Polttoaineiden hinnat jatkuvassa nousussa

Yhtenä isona pilvenä taivaalla oli, ja on edelleen, kaukolämmön tuotannossa käytettävien puupohjaisten polttoaineiden hintojen nousu. Tämä vuosi näyttää Kangasniemen mukaan vielä heikommalta.

”Tämän asian kanssa tulemme painimaan. Lyhyellä tähtäimellä voimme vain nostaa kaukolämmön hintaa. Pitkällä tähtäimellä rupeamme hakemaan jotakin muuta kuin polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa, esimerkiksi sähkökattiloita ja hukkalämpöjen hyödyntämistä”, Kangasniemi kertoo tilanteesta.

Polttoainekustannusten kasvu siirtyy siis vähitellen kaukolämmön asiakashintaan. Yhtiö joutui korottamaan lämmön hintaa lokakuussa 12 prosenttia, minkä jälkeenkin yhtiön hinnat ovat selvästi valtakunnan keskiarvon alapuolella.

Vaihda sinäkin paperilaskusi e-laskuksi tai Kivraan!

E-lasku tulee suoraan verkkopankkiisi. Sen maksaminen verkkopankissa on todella helppoa. Saajan tilinumero, vii tenumero ja summa ovat valmiina laskulla. Sinun tarvitsee vain tarkistaa lasku ja vahvistaa se. Voit maksaessasi valita, onko maksupäivä eräpäivänä tai ennen sitä. Laskun voi laittaa maksuun myös automaattisesti, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia eräpäi västä.

E-lasku on kätevä ja ympäristöä säästävä tapa huolehtia siitä, että laskut tulevat ja maksut hoituvat ajallaan. E-laskun käyt töönotto tapahtuu omassa verkkopankissa. Käyttöönottoa varten tarvitset paperilaskusi viitenumeron ja asiakasnumeron.

Vastaanota laskusi digipostipalvelu Kivraan

E-laskun sijaan voit vastaanottaa laskumme digipostipalvelu Kivraan. Kivrassa voit maksaa ja arkistoida meiltä tulevat vesi-, kaukolämpö- ja verkkopalvelulaskut. Maksaminen ta pahtuu turvallisesti ja luotettavasti verkkopankkisi kautta.

Kivraan jää arkisto laskuistamme, joten voit käydä tar kastelemassa niitä milloin ja missä vain.

Palvelun voi jakaa toisen Kivraa käyttävän henkilön kanssa. Näin laskut voi käydä maksamassa kumpi vaan, ja molemmat pääsevät lukemaan arkistoituja laskuja ja muita dokumentteja, esimerkiksi sopimuksia. Kivra on siis käte vä myös silloin, kun hoidat jonkun toisen asioita.

Kivran yhtenä hyvänä puolena on sen muistutusomi naisuus: se ilmoittaa uuden laskun saapumisesta ja erä päivän lähestymisestä.

Kivran käyttöönotto ja käyttäminen ovat maksuttomia. Palvelua voi käyttää älypuhelinsovelluksella tai verkkoselaimessa.

Lisätietoja: kivra.fi

Kemin alueella sähköverkko on jo noin 87-prosenttisesti maan alla. Ilmajohtojen purkaminen etenee vähitellen verkoston uusimisen yhteydessä.

Kenvellä tiedetään, missä Kemin maanalaiset sähköverkot, vesijohdot, viemäri- ja kaukolämpöputket sijaitsevat. Tietojen luovuttamisen suhteen ollaan tarkkoina.

Maan

alla on niin tärkeitä verkkoja, ettei niistä kannata huudella

Kenve käy näyttämässä maanalaisten sähköjohtojensa paikkoja noin 650 kertaa vuodessa. Sitä ennen varmistetaan, että tietojen pyytäjä on oikea toimija ja oikealla asialla. Pyytäjä saa vain ne tiedot, joita se tarvitsee, ei enempää. Aina, kun maata kaivetaan vähän syvemmältä, pitää toimijan selvittää maanalaisen infran sijainti. Tänä kesänä eniten sijaintitietoja kysyvät valokuituyhtiöt, joita Kenven verkkojohtaja Petri Gyldénin mukaan operoi Kemissä peräti kolme.

”Valokuituhässäkkää varten meillä on koko kesän kaksi kaapelinnäyttäjää töissä. Töitä riittää, sillä esimerkiksi yksi toimija kaivaa lähes kaksi kilometriä päivässä”, kertoo Gyldén, jonka vastuulla ovat sähköverkon ja katuvalo-ohjauksen sijaintitiedot.

Yksityiset kiinteistönomistajat kysyvät yleisimmin sähkön syöttökaapelien paikkoja. Maata kaivetaan harvoin viemäreihin asti, mutta vaaravyöhykkeellä ovat sähkökaapelit, jotka saattavat sijaita vain 70 senttimetrin syvyydessä.

”Joka vuosi kaivutöissä katkaistaan 5–10 johtoa. Keskijännitejohdon katkaisu maksaa tekijälle noin tuhannen euroa”, Gyldén kertoo.

Julkista tietoa rajoitetaan

Digitaalinen, Traficomin tarjoama Sijaintitietopalvelu on jo käytössä. Verkkotoimitsijoiden pitäisi toimittaa tarkemmat verkkotietonsa tämänhetkisen aikataulun mukaan tämän vuoden loppuun mennessä. Sen ideana on tarjota suomalaisten verkkojen tarkat sijaintitiedot yhden luukun periaatteella.

Kun palvelusta päätettiin, oltiin luottavaisia. Nyt ymmärretään, että sijaintitiedot ovat yhteiskunnallisesti kriittistä tietoa.

”Maailma on muuttunut niin radikaalisti, että nyt ollaan vähän varpaillaan, eikä tietoa jaeta niin herkästi kuin mitä alun perin ajateltiin”, kertoo Gyldén.

Tällä hetkellä sijaintitietopalvelusta etsijä löytää vain karttaan rajatun karkean alueen ja yhteystiedot esim. Kenveen.

”Riittää, että on tieto, kenen infraa on tietyllä alueella. Kohdetietojen ei tarvitse olla kaikkien saatavilla”, Gyldén sanoo jämäkästi. Toivottavasti lainsäätäjä myös herää tälle ajatukselle.

Lupauksena säävarma sähköverkko

Kemin Energia ja Vesi Oy:n sähköverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2024 – 2026 on tekeillä. Mikä se oikein on ja mitä sillä tehdään?

Kysymyksiin vastaa Kenven sähköverkon käyttöinsinööri Erkki Näätsaari.

Mikä on sähköverkon kehittämissuunnitelma?

Sähkömarkkinalain ja Energiaviraston velvoittama suunnitelma, jonka tekee jokainen sähköverkonhaltija Suomessa. Siinä tärkeimpänä asiana selvitetään, millaisilla toimenpiteillä edetään kohti säädettyä jakelun käyttövarmuutta. Kehittämissuunnitelma tehdään joka toinen vuosi. Tänä vuonna valmistuu kehittämissuunnitelma vuosille 2024 – 2026.

Mitä jakelun käyttövarmuus tavoitteena tarkoittaa?

Tavoitteena on niin sanottu säävarma verkko. Tämä tarkoittaa, että asemakaava-alueilla ei saa tulla yli kuuden tunnin ja asemakaavaalueen ulkopuolella yli 36 tunnin sähkökatkoa myrskyn tai lumikuorman seurauksena.

Säävarma verkko on oltava valmis viimeistään vuonna 2028.

Meillä Kenvessä pääsimme tavoitteeseen vuoden 2023 lopussa. Nyt kirjaamme kehittämissuunnitelmaan toimenpiteet, joilla ylläpidämme verkkoja ja toimintavarmuutta. Samalla jatkamme ikääntyvän ilmajohtoverkon maakaapelointia, tavoitteena saada asemakaavaalueen kaikki liittymät kaapeloitua lähivuosina.

Mitä hyötyä sähköverkon kehittämissuunnitelmasta teille on?

Suunnitelma on tietysti viranomaisen vaatimus, mutta se auttaa myös meitä suunnittelemaan ja rakentamaan verkkoa tulevaisuutta silmällä pitäen. Suunnitelmaan kirjataan tarkasti, mitä teemme seuraavien kahden vuoden aikana. Lisäksi hahmottelemme suuntaviivoja 5 – 10 vuoden ajalle, jota varten arvioimme esimerkiksi Kemin väestönkehitystä, aurinkovoimatuotannon kehitystä ja sähköautojen latauspisteiden tarvetta ja määrää.

Kehittämissuunnitelman luonnos on aina esillä kuukauden, jolloin siihen voi antaa palautetta. Millaisista asioista palautetta voi antaa?

Kuka tahansa, joka kokee, että hänellä olisi siihen jotain annettavaa, voi antaa palautetta. Jos esimerkiksi on rakentamassa tai suunnittelemassa jotain, jolla on erityisiä sähkönkäyttötarpeita, voi antaa palautetta, ellei sitä jo ole huomioitu suunnitelmassa.

Suunnitelma voi tuntua asialta, joka ei tavallista kuntalaista koske. Mutta siinä mielessä se koskee, että siinä lupaamme ylläpitää sähköverkkoamme niin, että myrskyistä ja lumikuormasta johtuen ei tule pitkiä sähkökatkoja.

Erkki Näätsaari tuntee Kemin sähköverkon ja seuraa sen toimivuutta päivittäin.

Uusi jätevedenpuhdistamo on välttämätön investointi

Kaikki viemärit vievät jätevedenpuhdistamolle.

Kemiin rakennetaan uusi puhdistamo, joka puhdistaa yhdyskuntien jätevedet nykyistä tehokkaammin.

Uusi jätevedenpuhdistamo on tarkoitus ottaa Kemissä käyttöön vuoden 2028 lopulla. Tavoitteena on päästä rakentamaan vuonna 2027. Tällä hetkellä laaditaan ympäristölupahakemusta.

Nykyinen Peurasaaren jätevedenpuhdistamo on ollut käytössä vuodesta 1982. Puhdistamo on tullut elinkaarensa päähän.

”Kuntotutkimuksissa paljastui niin isoja vaurioita erityisesti puhdistamorakennuksessa, että on parempi rakentaa uusi kuin korjata vanhaa”, kertoo Kenven vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.

Uuden rakentaminen on myös nykyisen ympäristöluvan ehdoissa, joissa velvoitetaan ottamaan uusi jätevedenpuhdistamo käyttöön viimeistään vuonna 2028 lopussa. Investoinnin tämänhetkinen kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa.

Monia kysymyksiä vielä auki

Rakennetaanko jätevedenpuhdistamo nykyisen puhdistamon tontille

vai sen viereen, kaupungin varikkoalueelle? Kysymykseen haetaan vielä vastausta vertailemalla muun muassa tonttien maaperää, perustusolosuhteita, rakenteiden sopimista tonteille ja liikennöitävyyttä.

”Nykyinen puhdistamo on vartioimattoman tasoristeyksen takana, eli se on liikenteellisesti vaarallisempi kuin varikkotontti. Toisaalta varikkotontti on lähempänä asutusta, joten on tärkeä selvittää puhdistamon mahdollisesti aiheuttamat haitat ympäristölle. Siksi teemme hajumallinnuksen, jossa selvitetään hajujen leviäminen ympäristöön”, kertoo Hiltula.

Tässä vaiheessa ei ole tarkkaa tietoa, minkä kokoinen puhdistamosta tulee. Kokoon vaikuttaa se, tuleeko puhdistamolle typenpoistovelvoite vai ei. Velvoite kasvattaa rakennuksen kokoa, sillä typen poistaminen vaatii enemmän allaskapasiteettia, koneita ja laitteita.

”Nykyisessä puhdistamossa typpeä ei poisteta. Typpeä on erityisesti ureassa eli virtsassa, ja sitä on jätevedessä aikamoisia määriä. Uuden puhdistamon mahdollinen typenpoistovelvoite selviää ympäristölupaprosessissa lähivuosina.”, Hiltula arvioi

Tavoitteena entistä puhtaammat jätevedet

Kemin Energia ja Vesi Oy on sitoutunut vapaaehtoisesti vähentämään ympäristökuormitusta, joka aiheutuu yhdyskuntien jätevesien ravinteista ja haitallisista aineista. Sitoumus on virallistettu green deal -sitoumuksella.

Ympäristöluvissa on määritelty raja-arvot puhdistettujen jätevesien ravinteille ja haitallisille aineille. Green deal -sitoumuksella Kenve sitoutuu puhdistamaan jätevedet näitä raja-arvoja korkeammalle tasolle. Merkittävimmät ympäristön kuormittajat ovat orgaanisen aineen aiheuttama hapenkulutus, kiintoaine, fosfori ja typpi.

Käytännön toimiin puhtaamman Itämeren hyväksi on jo ryhdytty: puhdistusprosesseja säätämällä päästään fosforin puhdistamisessa puolta parempiin tuloksiin kuin lupaehdot edellyttävät; verkostoja saneerataan entisen yhden kilometrin sijasta 2–2,5 kilometriä vuodessa, ja verkostosaneerausten yhteydessä on alettu ohjeistaa hulevesien erottelua kiinteistönomistajille sekä tarjota hulevesijärjestelmien selvityspalvelua.

Green deal -sitoumus kuuluu ympäristöministeriön, Vesilaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton vuonna 2021 allekirjoittamaan green deal -sopimukseen. Sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun.

Puhtaampi puhdistustulos

Puhdistetut jätevedet johdetaan nyt Perämereen, 400 metrin päähän rannasta. Kun uusi puhdistamo rakennetaan, saattaa purkuputken sijainti muuttua ja etäisyys rannasta kasvaa. Myös purkuputken sijainnin vaihtoehtoja ja vesistöä purkuvesien vaikutusalueella tutkitaan tarkasti.

Uusi jätevedenpuhdistamo tarkoittaa uudempaa tekniikkaa ja parempia puhdistustuloksia.

”Fosforin osalta pääsemme varmasti parempiin tuloksiin, ja varsinkin, jos alamme puhdistaa typpeä, parannus nykyiseen verrattuna on melkoinen”, Hiltula sanoo.

Kemin Energia ja Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan kemiläisten ja simolaisten jätevedet. Kemin noin 20 000 asukkaasta noin 97 prosenttia on liittynyt kunnalliseen viemäriverkkoon. Simossa asukkaita on noin 3000, ja viemäröintiaste on noin 50 %.

Asiakaspalvelun uudet aukioloajat

Kenve on uudistanut asiakaspalvelupisteensä aukioloaikoja 2. huhtikuuta alkaen.

Asiakaspalvelupiste on avoinna Kalkkinokantie 5.ssä ma-pe klo 9 - 11

Puhelimitse asiakaspalvelu palvelee numerossa 020 742 8205 ma - to klo 9 - 11 ja 12 - 15 sekä pe klo 9 - 11 ja 12 - 13

Sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@kenve.fi.

Siirin vinkit

Käytä ilmalämpöpumppua energiatehokkaasti

Kesä tuo mukanaan lämmön, myös sisätiloihin.

Ota kaikki hyöty ilmalämpöpumpunviilennyksestä irti, energiaa säästäen.

1. Aseta lämpöpumpun lämpötila vain pari astetta ulkolämpötilaa alemmas.

2. Ohjaa sisäyksikön ilmavirta ylös, mutta tasoittamaan lämpötilaa läppien automaattisella vaakakäännöllä.

3. Pidä suora keskipäivän auringonpaiste loitolla verhoilla ja kaihtimilla.

4. Pidä ovet ja ikkunat kiinni, kun lämpöpumppu on käytössä.

5. Pidä jäähdytys päällä helteillä koko ajan, vaikka kotoa oltaisiin päivällä poissa. Puhdista ilmalämpöpumpun suodatin. Imuroi ilmalämpöpumpun suodatin kerran kuussa. Näin se toimii tehokkaasti ja sisäilma pysyy puhtaana.

6. Jos kotona ei ole ketään useampaan päivään, sammuta lämpöpumppu

Ota yhteyttä

Kemin Energia ja Vesi Oy

Posti- ja käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi

Toimistomme on avoinna ma - pe klo 9.00 - 11.00

Verkkosivut: www.kenve.fi

Sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

Energia & Vesi

Asiakaspalvelu: 020 742 8205

Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystysnumeroihin soittaminen on maksutonta.