Meidän Energia & Vesi
Kaapelivaurioiden kesä Kemissä
Kemin Satama on valmis pohjoisen nousuun
Poikkeuksellinen
tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja
Tässä numerossa
Koko seutukunnan taitoluisteluseura 3
Kaapelivaurioiden kesä Kemissä 4-5
Eläkkeelle jäävä Näätsaari: Yhteiskunnasta on tullut sähköstä riippuvainen 6
Päivystäjä lähtee töihin vaikka kesken kauppareissun 7
Kemin Satama on valmis pohjoisen nousuun 8-9
Valokeilassa katulamput
Helppo tiedonsaanti voi olla kansallinen riski
Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja
Vaivattomia vaihtoehtoja paperilaskulle
Jätevesi antaa tarkkaa tietoa huumeidenkäytöstä
Lyhyet
Siirin vinkit
Kaikki sähköistyy
Yhteiskunnan pyrkiessä kohti päästöttömyyttä sähkön käyttö lisääntyy vääjäämättä. Liikenne sähköistyy, lämmittäminen myös isoissa yksiköissä sähköistyy ja teollisuuden prosessit siirtyvät vähitellen puhtaampiin menetelmiin. Ylivoimaisesti suurin kasvu tulee Fingridin tuoreen ennusteen mukaan teollisuudesta, jossa sähkön käyttö vuoteen 2035 kolminkertaistuisi nykytilanteeseen verrattuna. Erityisesti datakeskukset ja vety johdannaisineen tulisivat olemaan isossa roolissa.
Palstatilaa ja kuumiakin somekeskusteluja synnyttävä liikenteen sähköistyminen on merkitykseltään yllättävän vähäinen. Vuonna 2035 liikenteen sähkönkäyttö olisi 5 TWh, mikä edustaisi koko Suomen ennustetusta sähkönkäytöstä vain kolmea prosenttia. Sähköautojen lukumääränä tuo tarkoittaisi noin puoltatoista miljoonaa ladattavaa henkilöautoa. Vaikka liikenteen sähkönkäyttö kokonaisuudessaan on pienehkö, kulutuksen ajoittumisella on tehon riittävyyden kannalta merkitystä.
Tuotannon ennustetaan kasvavan jopa kulutusta ripeämmin. Suomi on ollut pitkään sähkön suhteen tuonnin varassa, mutta viimeistään ensi vuonna Suomesta tulee nettoviejä. Rakenteilla olevat ja jo päätetyt sähköntuotantohankkeet nostavat kotimaisen sähköntuotannon määrän kulutusta korkeammalle, mikä laskee keskimääräisiä hintoja. Tuuli- ja aurinkotuotannon kasvaessa hintojen heilahtelu jatkuu ja jopa kasvaa. Sähkönkäyttäjälle, jolla on mahdollisuus varastoida sähköä esimerkiksi lämminvesivaraajaan, on luvassa säästöjä. Sähkönkäytön joustot ja varastointiratkaisut tulevat olemaan iso juttu sähkömarkkinoilla, mikä synnyttänee ihan uudenlaistakin liiketoimintaa.
Suomelle ja myös Kemille iso kysymys on, mitä puhdas ja edullinen energia tarjoaa. Tuleeko niitä kaivattuja teollisia investointeja ja tuovatko ne työpaikkoja. Aihioita on, mutta nyt ne pitäisi saada realisoitumaan.
Hyvää joulun odotusta lukijoillemme!
Mikko Kangasniemi
Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy
Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami
Toimittaja: Kati Jurkko
Kuvat: Taisto Saari
Paino: Punamusta Oy
Paperi: Maxi Silk 130 g/m2
Painosmäärä: 10 500 kpl
Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä
Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.
Koko seutukunnan taitoluisteluseura
Muodostelmaluistelu houkuttelee jäälle lapsia ja nuoria Kemistä, Torniosta, Keminmaasta ja Simosta. Timitec Areenan uusien led-valojen loisteessa on entistä mukavampi viilettää pitkin jäätä.
Meri-Lapin Taitoluistelijoiden perinteinen joulunäytös 15. joulukuuta tuo seuran kaikki luistelijat jäälle. Heitä on noin 150, nuorimmat vasta kolmevuotiaita. ”Se on tapahtuma, jota voi tulla katsomaan, vaikkei lajia seuraakaan. Varsinkin meidän nuorimmat luistelijat sulattavat kaikkien sydämet”, sanoo Meri-Lapin taitoluistelijoiden puheenjohtaja Tero Ruokanen ja kutsuu kaikki joulunäytökseen Timitec Areenalle.
Hyvä työ kantaa hedelmää
Seuran toiminta-ajatus on mahdollistaa taitoluistelun harrastaminen Meri-Lapin alueella. Uusien harrastajien saamiseksi tehdään koko ajan töitä. Kymmenessä vuodessa harrastajamäärä onkin lähes kymmenkertaistunut.
”Palkkoja maksamme vain valmennuksesta. Muuten toiminta on vapaaehtoistoimintaa ja vanhempien kustantamaa sekä varainkeruuta. Jonkin verran on yhteistyökuvioita kuten Kemin Energia ja Veden kanssa”, Ruokanen kertoo ja jatkaa: ”Kun aikuiset jaksavat tehdä vapaaehtoistyötä, homma toimii.”
Yksi tärkeimmistä asioista Meri-Lapin taitoluistelulle on se, että Kemin kaupunki maksaa alle 18-vuotiaiden harjoitusten jäävuorot. Se on merkittävä taloudellinen kädenojennus.
Meri-Lapin taitoluistelijat harjoittelevat muodostelmaluistelun vaatimaa hyvää tekniikkaa, yhdenaikaisuutta ja eläytymistä.
Kohtaamista ja reilua toimintaa
Seuran luistelijat ovat kolmevuotiaista aikuisiin. Aikuiset käyvät harjoittelemassa Oulussa. Ryhmiä valmentavat koulutetut ohjaajat.
”Meillä on yksi päävalmentaja, joka hoitaa kisajoukkueiden valmennuksen. Muita ryhmiä valmentavat meidän omat luistelijat, jotka ovat käyneet Taitoluisteluliiton ohjaajakoulutuksen.
Seuran harjoituksissa huomioidaan paitsi luistelijat, myös vanhemmat.
”Meidän tärkein joukkue on luistelukoulu eli pienimpien joukkue, koska sieltä saamme uusia harrastajia. Haluamme huomioida myös vanhemmat, jotka tuovat sinne lapsiaan, jotta he tuntisivat itsensä tervetulleiksi”, Ruokanen kertoo.
Joukkueet käyvät kilpailemassa Etelä-Suomessa, ja pärjäävät siellä ihan hyvin verrattuna siihen, että eteläsuomalaisten seurojen isosta harrastajamäärästä voi valita luistelijat kisajoukkueisiin ja että jäähallit ovat ympäri vuoden auki. Kemissä halli on lähes puoli vuotta kiinni ja muodostelmaluistelukilpailuissa jokainen luistelija pääsee jäälle.
Kisamenestystä tärkeämpää on Ruokaselle kuitenkin itse toiminta:
”Se on kaikille eduksi, mitä enemmän lapset liikkuu ja harrastaa.”
Kemin Energia ja Vesi Oy sponsoroi Meri-Lapin Taitoluistelijoita
Kaapelivaurioiden kesä Kemissä
Kenvellä oli kiireinen kesä käydä näyttämässä kaivutöiden
tekijöille kaapeleiden paikkoja. Vaikka paikat olivat tiedossa, kaapeleita napsahteli poikki tämän tästä.
Kesällä 2024 Kemissä on kaivettu maata kolmen valokuituyrityksen voimin. Tämä on näkynyt Kemin Energia ja Vesi Oy:n sähköpuolella kaapelivaurioiden korjauksina.
”Voi sanoa, että kesällä meni keskimäärin yksi kaapeli poikki vuorokaudessa”, verkkojohtaja Petri Gyldén sanoo.
Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että Kenveltä on kerran jopa jouduttu ohjaamaan urakoitsija kaivamaan hetkeksi muualle, koska kaivutöissä oli mennyt useampi kaapeli ja syntyi vaara, että Kemin keskustaan tulee pitempiaikainen sähkökatkos.
Kiirettä ja puhtaita vahinkoja
Osa kaapelivaurioista on syntynyt siksi, että Kenven kaapelinäyttäjät eivät ole ehtineet käydä näyttämässä kaapeleiden paikkoja, kun kaivinkoneet paineistetussa aikataulussa ovat jo aloittaneet kaivamisen, ilman lupaa. Riski ei ole kannattanut, sillä kaapeleita on vedetty poikki.
”Sekin on aiheuttanut meille haasteita, että osa näistä firmoista
työskentelee lauantaisin ja me ei. Olemme sitten jonkin verran tehneet kaapelinäyttöjä myös lauantaisin”, Gyldén kertoo yhteensovittamisen haasteista.
Useimmiten vaurio syntyy, kun kauhalla kuopaistaan liian syvälle, tai kun kaivajat tekevät alituksia, eli suuntaporaavat tai tunkkaavat putkia esimerkiksi tien ali rikkomatta asfalttia.
Osa kesällä tehdyistä vaurioista on paljastunut vasta syksyllä.
”Kun katuvalot syksyllä sytytettiin, huomattiin, että kaikki eivät toimi. Kun katuvalot eivät kesällä pala, ei vauriota ole silloin huomattu. Kaivajakaan ei sitä välttämättä ole tapahtumahetkellä huomannut. Näiden vikojen etsiminen voi olla vaikeaa, kun emme yhtään tiedä, mistä päin sitä pitäisi lähteä etsimään, kun kaivajat ovat jo poistuneet paikalta”.
Korjauksen maksaa vaurioittaja
Jokaisesta kaapelivauriosta lähtee paikalle korjaajat.
”Pienimillään kaivajat soittavat, että nyt tuli pieni pintavaurio. Meiltä lähtee miehet paikalle, laitamme kutistesukan kaapelin pääl-
le ja se on sillä korjattu. Tämä ei näy sähköasiakkaalle mitenkään, mutta toki työllistää meitä”, Gyldén kertoo.
Sen sijaan katkenneen kaapelin korjaaminen on isompi ja useiden tuntien operaatio.
”Jos poikki mennyt kaapeli aiheuttaa sähkökatkon, rajaamme vian, jotta saamme suurimmalle osalle asiakkaista sähköt takaisin. Sen jälkeen eri keinoja käyttäen haemme tarkemman vikapaikan. Vikakohta kaivetaan esiin ja korjataan tarvittaessa uudella kaapelilla ja jatkoilla”, Gylden kertoo.
Kinkkinen tulevaisuus
Kemin Energia ja Vesi Oy:n maanalainen infra on kaivettu 70 senttimetrin syvyyteen. Osa valokuituyrityksistä kaivaa omaan kaapelinsa samaan syvyyteen. Osa on kuitenkin saanut luvan kaivaa 40 senttimetriin.
”Tämä on meille haaste, kun meidän on päästävä kaivamaan 70 senttimetriin”, Gyldén sanoo.
Jos esimerkiksi sähkökaapeliin tulee vika ja sitä lähdetään korjaamaan, on 40 senttimetrin syvyydessä olevat valokuitukaapelit tiellä.
”Jos pinnassa on vastassa muita kaapeleita, niiden alle on todella haastava ujuttaa meidän kaapeleita. Meidän kaapeli saattaa painaa jopa viisi kiloa metriltä, joten voit kuvitella, että kymmenien tai satojen metrien ujuttaminen valokuitukaapelin välistä on mahdotonta”, Gyldén havainnollistaa.
Miten omat kaivannot tällaisilla alueilla, joissa kaapeleita on kahdessa kerroksessa, jatkossa tehdään, on vielä mietinnässä.
”Käytännössä pitää etsiä toinen reitti. Jotta valokuitu säilyy ehjänä, kaivamme isomman montun.Työmaa laajenee. Siitä tulee valtavat kustannukset. Uutta kaapelia pitää vetää pitemmästi, sillä joudumme kiertämään vikapaikan kauempaa”, Gyldén pohtii yhtälöä.
”Sen voi sanoa, että jatkossa kaapeleiden korjaaminen on kalliimpaa”, Gylden toteaa.
Sama ongelma on edessä myös, kun tehdään uutta sähköverkkoa.
Sen voi sanoa, että jatkossa kaapeleiden korjaaminen on kalliimpaa.
Meidän Energia & Vesi
Eläkkeelle jäävä Näätsaari: Yhteiskunnasta
on tullut sähköstä riippuvainen
Erkki Näätsaari ei enää avaa Kemin Energia ja Vesi Oy:n ovea ainakaan työasioissa.
Sähköverkon käyttöinsinööri Erkki Näätsaari on jäämässä eläkkeelle.Yli neljäkymmentä vuotta alalla antaa laajan näköalan menneisiin ja tulevaan.
Erkki Näätsaari aloitti ammattiuransa Tornion Energiassa ja vaihtoi Kemin Energia ja Vesi Oy:n palvelukseen vuonna 2013.
”Neljäkymmentäkolme ja puoli vuotta olen ollut alalla kokoaikaisesti. Taaksepäin aika kuluu nopeasti. Tuntuu, että eihän tässä ole niin pitkän aikaa ollut”, Näätsaari tuumailee.
Nyt on hyvä hetki katsoa menneitä ja muistella, sillä Näätsaari on jäämässä eläkkeelle.
Digitalisaatio ja sähkön toimintavarmuus
Sähköverkon käyttöinsinöörinä Näätsaaren vastuulla on verkon käyttö ja kunnossapito, sekä sähkötekninen vastuu jakeluverkosta. Yli neljässä vuosikymmenessä ala on muuttunut tietoteknisen kehityksen myötä.
”Kaikki verkkotiedot ovat nykyisin digitaalisia. Kartat ja muut tiedot ovat kännykässä, kun lähtee maastoon. Vielä 1980-luvulla kaikki piirrettiin kalvoille ja papereille. Matkapuhelin on vapauttanut muutenkin. Ennen jonkun piti olla aina lankapuhelimen ääressä, että pystyi ottamaan vikailmoituksen vastaan”, Näätsaari kertoo alan digitalisoitumisesta.
Palataan tähän hetkeen ja kurkistetaan myös hieman tulevaisuuteen. Kun on ollut alalla pitkään, näkee myös, mihin se on menossa.
”Yhteiskunnasta on tullut sähköstä riippuvainen. Kaikki pysähtyy, jos sähköt katoaa. Yhteiskunnan ja ihmisten kyky kestää sähkökatkoja on huono”, Näätsaari pohtii.
Alan isona trendinä on ollut maakaapelointi, joka jatkuu edelleen. Maakaapelointi on yksi tapa vähentää sähkökatkoja ja lyhentää katkojen kestoa. Toinen tapa on rakentaa ilmajohtoverkosta säänkestävä.
”Sähkönjakelun keskeytyksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Viat voivat olla edelleen hitaita korjata, joten verkon rakenteen täytyy olla kestävä - sellainen, että se kestää yhden vian ja sähkö saadaan kytkennällä palautettua. Kaupunkialueet, taajamat ja kylät ovat jo pitkälle tällaisen rengasmaisen verkon piirissä”, Näätsaari kertoo.
Millähän sen ajan täyttää?
Eläkkeelle jäämisen suhteen Näätsaarella on kahtiajakoiset tunnelmat.
”Töitä ei niinkään tule ikävä, mutta työkavereita tulee. Täällä on muodostunut paljon kaverisuhteita. Ja kyllähän se mietityttää, kun hyppää yhdestä rattaasta sivuun, että millä sen ajan täyttää”, Näätsaari miettii.
Hiihtäminen, lavatanssit puolison kanssa, kodin ja sen pihapiirissä olevan vanhan maatilan kunnossapitäminen sekä metsä- ja puutyöt siintävät jo miehen mielessä. Kuulostaa siltä, että Näätsaarella ei tule käymään aika pitkäksi.
Päivystysviikkoina
Emilia Martimo ajaa Kenven autolla, jossa on työkalut mukana.
Päivystäjä lähtee töihin vaikka kesken kauppareissun
Erkki Näätsaari sanoo olevansa sähköpuolen vanhin päivystäjä. Emilia Martimo on puolestaan uusin.
Päivystysvuorolla pitää olla aina valmiina lähtöön.
Päivystysvuorolla ei voi lähteä kauas kotoa, ja kuntosalitreeni saattaa jäädä soiton tullessa kesken.
Kenven sähköpuolen ympärivuorokautinen päivystys on järjestetty siten, että päivystysrenkaita on kaksi, esimiespäivystys ja asentajapäivystys. Päivystysvuoro kestää viikon. ”Esimiespäivystäjällä on päivystyspuhelin. Karkeasti voi sanoa, että puolet puheluista pystyn hoitamaan tietokoneella itse ja toiseen puoleen tarvitaan asentajaa”, Näätsaari kertoo.
Asentajapäivystäjä Emilia Martimo vastaa esimiehen puheluun. Puhelu tietää aina keikkaa.
”Kun puhelu tulee, pitää olla heti menossa. Varsinkin talvella on kiire, kun asuntojen lämmitys on monesti sähköstä riippuvainen, Martimo sanoo.
Päivystäjillä on Kemin Energia ja Vesi Oy:n autot käytössä koko päivystysviikon. Asentajan päivystysautossa kulkee mukana melkoinen repertuaari työkaluja ja varaosia, kuten sulakkeita, pylvästyöskentelyvarusteet ja kaapeleita. Koska päivystyskeikalle on lähdettävä välittömästi, päivystäjät käyvät myös pakolliset kauppa- ja muut asiointireissunsa Kenven autolla.
”Turhia ajoja emme tietenkään yrityksen autoilla aja. Mutta päivystystyöstä johtuen yrityksen autoja liikkuu ja näkyy parkissa talojen pihoilla ja kauppojen parkkipaikoilla”, Näätsaari sanoo.
Kahden päivystäjän yhteistyötä
Esimiespäivystäjän tärkeimmät työkalut ovat puhelin ja tietokone.
”Pystyn hoitamaan päivystystehtävät pitkälti kotoa etäyhteydellä. Jos asentaja tarvitsee apua, autan etänä tai lähden maastoon kaveriksi”, Näätsaari sanoo.
Tietokoneella hoituvat päivystysasiat liittyvät Näätsaaren mukaan useimmiten siihen, että sähköä ei ole - joko sopimusta ei ole tai maksurästien vuoksi sähköt on katkaistu. Asentajan päivystyshommat ovat ihan muuta.
”Voi olla, että joku on törmännyt valopylvääseen, ja se pitää tehdä sähköttömäksi. Tai linjan päälle on kaatunut puu ja se pitää poistaa. Talvella kovilla pakkasilla on paljon sulakkeiden vaihtoja. Koskaan ei tiedä, mitä sieltä tulee. Toki esimiespäivystäjä kertoo puhelimessa, millainen tehtävä on kyseessä ja missä sähkökatkon aiheuttanut vika mahdollisesti on”, Martimo kertoo.
Puhelimen päässä 24/7
Emilia Martimo on ollut reilut vuoden päivystäjänä. Alkuun jännitti, mutta nyt se sujuu siinä missä muutkin työt, vaikka päivystys rajoittaakin elämää jonkin verran.
Toissakesänä Martimon lapset olivat niin pieniä, että päivystysviikot rajoittivat puolisonkin elämää. Jos päivystyssoitto tuli, puolison piti päästä heti kotiin lasten luokse.
Päivystysviikkoina pitää pysyä lähellä kotia. Harrastamiseenkin se saattaa vaikuttaa.
”Joskus kuntosalitreeni jää kesken, kun soitto tulee. Koska treenaan tavoitteellisesti, teen treenin loppuun keikan jälkeen”, Martimo nauraa.
Kemin satama on valmis pohjoisen nousuun
Kemin sataman toimitusjohtaja Markku Rautiota kuunnellessa alkaa ihmetellä, kuinka paljon enemmän toimitusjohtajan on tiedettävä kuin vain sataman asioista. Rautio on yhteiskunnallisesti hyvin valveutunut. Juttu ei kuitenkaan ole sivuraiteilla, vaan on helppo vetää yhdistävä viiva Kemin sataman ja Raution esittelemien asioiden välille.
”Koko pohjoisen alueen eli Barentsin alueen geopoliittinen mer-
kitys on saanut aivan uudet kasvot tässä muutaman vuoden aikana ja alueesta on tullut osa suurvaltapolitiikkaa. Lisäksi Suomen Natojäsenyys korostaa pohjoisen merkitystä”, Rautio sanoo.
Miten tämä liittyy Kemin satamaan, joka sijaitsee Ajoksen saarella Perämeren pohjukassa, kuten on sijainnut vuodesta 1946 lähtien?
On katsottava karttaa ja todettava maantieteellinen sijainti. Ajoksen satamassa sijaitsee maan pohjoisin öljysatama. Kemi siis hoitaa koko pohjoisen energiatoiminnan normaaliajassa ja myös poikkeus -
Oma visioni ja sataman oma strategia on pitkälti kaivosteollisuudessa.
Markku Rautio näkee Kemin Sataman olevan maantieteellisesti keskeisellä paikalla.
oloissa. Tämä liittyy vahvasti maamme varautumiseen ja huoltovarmuuteen. Sijainnin vuoksi Kemi on myös portti Lappiin ja Ruotsiinkin on lyhyt matka.
”Sotilaallinen liikkuvuus eli Nato-joukkojen maahan tulo ja maasta lähtö ovat tässä merkittäviä asioita ja se jo näkyy satamassa”, Rautio kertoo ja jättää sanomatta, että satamalla olisi edellytyksiä sotilassatamaksi.
Kemin Satamassa on viime vuonna valmistunut valtavat investoinnit: 92 miljoonalla eurolla syvennettiin väylää kymmenestä kahteentoista metriin, rakennettiin uusi laituri, tie ja tavarankäsittelyalue.
Nyt käynnissä on maasähköhanke, johon satama on saanut 1,3 miljoonaa euroa EU:n Cef-tukea.
”Sähköt vedetään erityisesti sellulaivoja varten. Kun ne ovat täällä kuusi päivää laiturissa, niiden ei tarvitse käyttää apulaitteitaan dieselillä, ne voivat kytkeytyä sähköön. Se on myös ympäristöystävällistä”, Rautio kertoo.
Sähköt tai paremminkin sen puute on Ajoksen alueella ongelma. Satamaan tulee vain 20 kV:n siirtolinja. Maasähköhanke nielaisee sen sähkön lähes kokonaan. Kuitenkin Ajoksen saarelle ja Veitsiluotoon olisi halukkaita investoijia. Rautio kertoo, että paljon on ollut kyselyitä vety-, ammoniakki-, metanoli- ja etanoliteollisuuden investoinneiksi. Pullonkaulana on kuitenkin sähkön saanti.
”Tässä on muna-kana -ilmiö. Moni yritys haluaisi tulla tänne, sataman läheisyyteen, jossa on tilaa. Fingrid ei kuitenkaan vedä vahvempaa siirtolinjaa, jos ei ole tiedossa olevaa, varmaa tarvetta. Ja yritykset eivät tule, kun ei ole varma, riittääkö sähkö. Homma kaatuu siihen. Pitäisi tehdä valtakunnan tasolla strateginen päätös, että tämä paikka on sellainen, johon rakennetaan uutta teollisuutta ja investointi luvataan tehdä”, Rautio sanoo.
Raution puhe polveilee maatuulivoimaan, merituulivoimaan, vetyyn, hiilidioksidin talteenottoon ja siihen, että maaltamme puuttuu iso visio siitä, mitä haluamme ja mihin haluamme olla menossa.
Miksi sataman toimitusjohtaja puhuu niin paljon kaikesta muusta kuin itse satamasta? Kemin Satama on nyt huippukunnossa. Sillä on potentiaalia vaikka mihin. Nyt sinne pitää saada lisää asiakkaita. Homma ei voi olla pelkästään puun ja puutuotteiden varassa.
”Katson isompaa kuvaa. Mitä koko tälle pohjoiselle pitäisi nyt tehdä ja miten tämä saataisi entistä vetovoimaisemmaksi? Silloin kun se saadaan vetovoimaisemmaksi, tulee satamallekin vietävää. 95 prosenttia viennistä kun kulkee meriteitse”, Rautio sanoo.
Kemin Satamalle saattaisi tulla uutta vietävää, jos alueella käynnistyisi puhtaan energian hankkeita ja sen ympärille kehittyisi teollisuutta. Ne ovat vielä kaukana horisontissa. Paljon lähempänä näkökentässä ovat kaivokset. Rautio pistää toivonsa niihin.
”Oma visioni ja sataman oma strategia on pitkälti kaivosteollisuudessa. Niiden volyymi on iso ja tavaramaksut ovat tonniperusteisia, joista saisimme rahaa. Kaivosteollisuus keskittyy pohjoiseen, ja me olemme lähin satama.”
Katuvalot tuovat valoa pimeään Kemiin ja lisäävät turvallisuutta.
Valokeilassa katulamput
Kemissä on katulamppuja melko tarkkaan 6850 kappaletta. Kun ennen käytettiin elohopeahöyryvalaisimia, nyt käytetään ledejä. Välissä oli aika, jolloin asennettiin suurpainenatriumlamppuja.
Kemin katuvalojen vaihto ledeihin on kestänyt jo vuosia, ja urakka jatkuu yhä. Tällä hetkellä yli 2000 valaisimessa on vähän energiaa kuluttavat led-lamput.
Energiansäästö on huomioitu katuvalaistuksessa muutenkin.
”Käytämme paljon katuvalojen ohjausta. Katuvaloista pudotetaan 1/3 pois päältä yöajaksi. Se näyttää siltä, että joka toinen lamppu on päällä, vaikka risteysalueilla palaakin useampi valo. Toki käytössä ovat myös hämäräkytkimet. Vapun aikaan valot sammutetaan kokonaan ja sytytetään taas samoihin aikoihin kun koulut alkaa”, kertoo ympäristötoimialan ympäristöjohtaja Mika Grönvall Kemin kaupungista.
Energiaa säästetään myös himmennettävillä lampuilla. Kemissä tätä uudenlaista tekniikka käytetään uusien alueiden rakentamisen yhteydessä. Käytännössä valoteho kasvaa sitä mukaa, kun pimeys lisääntyy. Tämä ei juurikaan näy asukkaille, mutta säästää energiaa. Kemin katulamput omistaa kaupunki. Kemin Energia ja Vesi Oy omistaa katuvalojen ohjausjärjestelmän sekä huolehtii huollosta ja ylläpidosta.
Katuvaloja ei edes ajattele ennen kuin katu on pimeänä. Katuvalaistus on luonnollinen osa elämää taajamissa. Se myös lisää kuntalaisten turvallisuudentunnetta ja viihtyvyyttä.
”Kenvellä on katuvaloasiantuntemusta ja käytämme sen ylläpitopalvelua. Yhteistyömme on tiivistä. Esimerkiksi vuosittain katsomme kohteet, joihin vaihdamme lamppuja tai valaisimia. Pyrimme siihen, että ne tehdään samassa yhteydessä, kun alueella saneerataan sähköverkkoa. Käsi kädessä siis mennään”, Grönvall kertoo.
Tänä syksynä Kemin katuvalot olivat otsikoissa, sillä vikoja oli poikkeuksellisen paljon. Valokuidun kaivutöiden yhteydessä oli tullut paljon ohjausvikoja, joita Kenve koko syksyn paikansi ja korjasi, sitä mukaa kun sai uusia ohjausyksiköitä.
Grönvall kertoo, että vioista kannattaa aina ilmoittaa.
”Meillä on palautejärjestelmä, jonka kautta palaute tulee hyvin perille, ja me käännämme sen katuvaloyksikölle.”
Onko katu pimeänä?
Katuvalaistusvioista voi ilmoittaa työaikana Kemin kaupungille numeroon 016 259 624, tai tee katuvalojen vikailmoitus verkossa. Voit antaa palautetta katuvaloista, kuten esim. viallisista valaisimista, pylväistä tai muista ulkovaloverkkoon liittyvistä asioista Kemin kaupungin kotisivujen ilmoita korjaustarpeesta -osion kautta: https:// www.kemi.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/
Helppo tiedonsaanti voi olla kansallinen riski
Jokainen, joka on hakenut lupia, tietää, että tarvittavat tiedot ovat monesti hajallaan. Kun tietoja alkaa kerätä eri viranomaisilta, palaa aikaa ja joskus hermotkin. Yhden luukun palvelu voi kuitenkin olla enemmän uhka kuin mahdollisuus, kun kyse on kriittisestä infrasta.
Kemin maanalaisten verkkojen tiedot ovat Kenvellä. Sähköverkkojen, vesijohtojen, viemäri- ja kaukolämpöputkien sijaintitietojen luovuttamisen suhteen ollaan tarkkoja.
”Ennen kuin kerromme kaapeleiden sijainteja, varmistamme, että tietojen pyytäjä on oikea toimija ja oikealla asialla. Pyytäjä saa vain ne tiedot, joita se tarvitsee, ei enempää”, kertoo Kenven verkkojohtaja Petri Gyldén.
Suomessa sijaitsevaa verkkoinfraa on jo vuosia oltu keskittämässä ”yhden luukun” taakse digitaaliseen Sijaintitietopalveluun, johon kerätään sijaintitiedot valtakunnan kaikista sähköverkoista, kaukolämpöverkoista, dataverkoista ja viemäriverkoista.
Ministeri vihelsi aikalisän
Lokakuussa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne keskeytti palvelun käyttöönoton kokonaisturvallisuustilanteen vuoksi. Palvelun turvallisuus otetaan tarkasteluun, ja eri viranomaisten kanssa pohditaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Verkostotoimialoille ministerin päätös on helpotus.
”Olemme pitkään viestittäneet, että palvelussa kriittisen infran tarkat sijaintitiedot ovat satojen suunnittelu- ja kaivuuyritysten saatavilla, mikä on merkittävä riski. Oli välttämätöntä, että asiassa otetaan aikalisä ja onneksi näin tehtiin”, sanoo pienten energiayhtiöiden edunvalvontajärjestö Paikallisvoima ry:n edunvalvontapäällikkö Jari Nykänen.
Turvallisuus on taattava
Sijaintitietopalvelun riskinä on helppo pääsy käsiksi tietoihin. Palvelun on suunniteltu toimivan Suomi.fi -tunnuksilla. Niinpä jokainen, jolla on suomalainen y-tunnus, pääsisi tietoihin käsiksi. Verkonomistaja ei siis voi päättää, kenelle verkkotietoa jaetaan, eikä puuttua epäilyttäviin tiedusteluihin tai kaivutapahtumiin.
”Järjestelmään ja tietovarantoon tulisi olemaan pääsy tuhansilla
Petri Gyldén muistuttaa, että maailma on muuttunut paljon siitä, kun Sijaintitietopalvelua alettiin kehittää.
käyttäjillä. Olisi mahdotonta estää tietojen päätymistä vihamielisten tahojen käsiin”, Nykänen sanoo.
Verkostotoimijoilla on olemassa vaihtoehtoinen, turvallisempi malli. Viranomainen ottaisi tietopyynnön vastaan ja välittäisi pyynnön verkostotoimijoille, jolloin pyynnöstä ja pyytäjästä voisi tehdä riskiarvion.
Ministeri Ranne teki päätöksen keskeytyksestä viime hetkillä. Sijaintitietopalvelu oli tarkoitus ottaa käyttöön täydessä laajuudessa tämän vuoden lopussa, ja verkkotoimijoiden tuli toimittaa tiedot verkoistaan tämän vuoden aikana.
Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja
Vuonna 2025 Kemin Energia ja Vesi Oy nostaa kaukolämmön ja veden hintoja. Veden hinta nousee vuoden alussa keskimäärin 10 prosenttia. Kaukolämmön hinta on noussut marraskuun alussa 8 prosenttia, vuodenvaihteessa sitä nostetaan 4 prosentilla ja maaliskuussa vielä toiset neljä prosenttia.
”Korotuksia ei tehdä kevyesti eikä kevyin mielin. Tilanne on kuitenkin todella poikkeuksellinen”, kommentoi toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi korotuksia.
Polttoaineiden hinnat pilvissä
Kaukolämmössä tilanteen poikkeuksellisuus johtuu polttoaineen hinnoista, jotka ovat tuplaantuneet vuodesta 2020. Kenvellä lämmöntuotannon polttoaineista maksetaan nyt useita miljoonia euroja enemmän vuodessa kuin vuonna 2020.
”Puupolttoaineiden hinnat ovat nousseet. Kun turpeen poltosta tuli päästökaupan hinnannousun myötä liian kallista, puupolttoaineiden kysyntä kasvoi, mikä on nostanut niiden hintaa. Puupolttoaineesta on jopa pula ja myytävistä eristä kamppaillaan”, Kangasniemi kertoo.
Hintojen nousuun vaikuttaa myös puun tuonnin loppuminen Venäjältä.
Kemin Energia ja Vesi ei ole täysin riippuvainen omasta lämmöntuotannosta, sillä Metsä Fibren tehtaan kanssa tehdään lämpöyhteistyötä. Kun uusi lämmönsiirrinasema saadan käyttöön, tehdasprosessissa syntynyttä lämpöä aletaan käyttää lämmöntuotannossa.
Talousjohtaja Maarit Niemelä ja toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi ovat joutuneet tekemään kovia ratkaisuja ensi vuodeksi.
Turpeesta luopuminen, puun tuonnin loppuminen
Venäjältä ja puupolttoaineiden kysyntä on nostanut puun hinnan korkealle. Niin korkealle, että kaukolämpömaksuja on korotettava lyhyen ajan sisällä historiallisen paljon. Korotuksia on tulossa myös vesimaksuihin.
”Tällä saamme turvattua lämmöntuotantoamme omien laitosten rinnalla. Metsä Fibren lämpö vähentää puupolttoaineen tarvetta ja omien laitostemme käyttöä”, Kangasniemi kertoo.
Veden hinnankorotuksella varaudutaan investointiin
Veden hintaa korotetaan vuoden alusta kymmenellä prosentilla.
”Näin varaudumme uuden jätevedenpuhdistamon investointiin. Pyrimme keräämään alkupääomaa, jotta tarvittava lainamäärä olisi pienempi. Investointi tulee olemaan arviolta 20 – 30 miljoonaa euroa”, Kangasniemi sanoo.
Tavoitteena on päästä rakentamaan vuonna 2027 ja ottaa uusi puhdistamo käyttöön 2028.
Perusvuosi tulossa
Toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi kertoo, että Kemin Energia ja Vesi Oy:n vuosi 2025 tulee olemaan toiminnan näkökulmasta tavallinen.
”Verkostoinvestoinnit säilyvät samalla korkealla tasolla kuin tänäkin vuonna, eli 4 – 5 miljoonaa euroa laitetaan verkostojen uudistamiseen ja lämpölaitosten uudistamiseen.”
Talousarvion mukaan vuosi päätyy niukin naukin plussalle, hinnankorotusten avittamana.
”Toivon kovasti, että puupolttoaineen hinta markkinoilla lähtisi laskuun”, Kangasniemi sanoo.
Vaivattomia vaihtoehtoja paperilaskulle
Jo yli puolet asiakkaistamme saa laskunsa sähköisesti tai sähköpostiinsa.
Suosittelemme lämpimästi siirtymään paperilaskusta käyttämään e-laskua, Kivraa tai sähköpostilaskua.
E-lasku
E-lasku tulee suoraan verkkopankkiisi. Sen maksaminen verkkopankissa on todella helppoa. Saajan tilinumero, viitenumero ja summa ovat valmiina laskulla. Sinun tarvitsee vain tarkistaa lasku ja vahvistaa se. Voit maksaessasi valita, onko maksupäivä eräpäivänä tai ennen sitä. Laskun voi laittaa maksuun myös automaattisesti, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia eräpäivästä.
E-lasku on kätevä ja ympäristöä säästävä tapa huolehtia siitä, että laskut tulevat ja maksut hoituvat ajallaan. E-laskun käyttöönotto tapahtuu omassa verkkopankissa. Käyttöönottoa varten tarvitset paperilaskusi viitenumeron.
Digipostipalvelu Kivra
E-laskun sijaan voit vastaanottaa laskumme digipostipalvelu Kivraan. Kivrassa voit maksaa ja arkistoida meiltä tulevat kaukolämpö- ja verkkopalvelulaskut. Maksaminen tapahtuu turvallisesti ja luotettavasti verkkopankkisi kautta. Kivraan jää arkisto
laskuistamme, joten voit käydä tarkastelemassa niitä milloin ja missä vain.
Palvelun voi jakaa toisen Kivraa käyttävän henkilön kanssa. Näin laskut voi käydä maksamassa kumpi vaan, ja molemmat pääsevät lukemaan arkistoituja laskuja ja muita dokumentteja, esimerkiksi sopimuksia. Kivra on siis kätevä myös silloin, kun hoidat jonkun toisen asioita.
Kivran yhtenä hyvänä puolena on sen muistutusominaisuus: se ilmoittaa uuden laskun saapumisesta ja eräpäivän lähestymisestä.
Kivran käyttöönotto ja käyttäminen ovat maksuttomia. Palvelua voi käyttää älypuhelinsovelluksella tai verkkoselaimessa. Lisätietoja: kivra.fi
Sähköpostilasku
Sähköpostilasku on paperiton lasku, jossa saat laskun maksuun tarvitut tiedot sähköpostiisi saapuvalla viestillä. Viestin liitteenä on lasku myös PDF-muodossa.
Sähköpostilaskun saat käyttöösi ilmoittamalla asiakaspalveluumme sähköpostiosoitteesi, johon haluat vastaanottaa laskusi (puh. 020 742 8205 tai asiakaspalvelu@kenve.fi).
Jätevesi antaa tarkkaa tietoa huumeidenkäytöstä
Jätevesi on kuin veri, siitä voidaan tutkia monenlaisia asioita, jopa samoja asioita, kuten huumejäämiä, koronavirusta ja poliota. Kemin jätevedestä tutkitaan muun muassa huumeita.
Jätevedenpuhdistamosta vastaava käyttöinsinööri Tomi Pakola kertoo, että jätevedestä voi tutkia monia ihmisten elämästä kertovia asioita.
Puhdistamaton jätevesi pitää sisällään muun muassa kaikki tartuntatauteja aiheuttavat mikrobit, joita viemäriverkoston alueella asuva väestö erittää vessa- ja pesuvesien joukkoon. ”Monenlaista voi tutkia, mutta pitää tietää mitä tutkitaan. Ei voi tehdä niin, että otetaan näyte ja katsotaan, mitä kaikkea sieltä löytyykään”, kertoo Kenven jätevedepuhdistamosta ja jätevesipumppaamoista vastaava käyttöinsinööri Tomi Pakola.
Kemin Energia ja Vesi Oy on mukana THL:n valtakunnallisessa jätevesien huumetutkimuksessa. Tutkimusta alettiin tehdä Suomen isoissa kaupungeissa vuonna 2012, Kemi hyppäsi mukaan vuonna 2018.
”Jätevedestä otetaan näytteet kahden vuoden välein, viimeksi tänä vuonna. Käytännössä se menee niin, että automaattinen näytteenotin ottaa jätevedestä 24 tunnin kokoomanäytteen viikon ajan joka päivä. Säiliöstä otamme näytteet käsipelillä pulloihin, pakkaamme kylmälaukkuun ja lähetämme nopeasti matkaan THL:lle”, Pakola kertoo.
Huumeiden käyttö lisääntyy
Tutkittujen näytteiden tulosten keskiarvosta lasketaan huumausai-
neiden käyttömäärät kyseisen puhdistamon toiminta-alueella. Kemissä huumeidenkäyttö on vuodesta 2018 hitaasti kasvanut. Trendi on sama koko maassa.
Amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat olleet tänä vuonna noin kolminkertaisia verrattuna jätevesitutkimuksen aloitusvuoteen 2012. Tämä voidaan todeta, kun tarkastellaan tuloksia 10 kaupungista lähialueineen (noin 43 % koko Suomen väestöstä), jotka ovat olleet alusta saakka mukana tutkimuksessa.
”Kemissä käytetään eniten amfetamiinia, jonkin verran MDMA:ta eli ekstaasia ja vähän kokaiinia. Isoja muutoksia ei ole tullut. Isompi käyttöpiikki oli vuoden 2020 keväällä ja 2022 syksyllä”, Pakola sanoo.
Etelä-Suomen trendihuume kokaiini näkyy pohjoisen kaupunkien jätevesissä ensimmäisen kerran vasta vuonna 2022.
THL:n jätevesitutkimuksen väestöpohja käsittää nykyisin lähes 60 prosenttia koko Suomen väestöstä. Se tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan vaikeasti tutkittavaan väestötason huumeiden käyttöön. Eri viranomaistietoja yhdistelemällä voidaan tutkia esimerkiksi huumekaupan rahallista arvoa tai käytettyjen huumeiden määrää verrattuna tehtyjen huumetakavarikoiden määriin.
Uudet verkkopalveluehdot voimaan 1.12.2024
Energiateollisuus ry on laatinut uudet yleiset verkkopalveluehdot (VPE2024), jotka Kemin Energia ja Vesi Oy ottaa käyttöön 1.12.2024 alkaen.
Noudatamme nykyisiä verkkopalveluehtoja (VPE2019) 30.11.2024 asti. Muutos ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä.
Olemme lähettäneet lokakuussa asiakkaillemme tiedotteen, jossa olemme kertoneet tarkemmin verkkopalveluehtojen muutoksesta. Verkkopalveluehdot ovat myös kokonaisuudessaan nähtävillä verkkosivuillamme www.kenve.fi/ palvelut/sahko/hinnasto.
Ropo Capital on nykyisin Ropo
Ropo Capital on nyt virallisesti Ropo. Brändiuudistus tuli voimaan 27.5.2024.
Ropo uudisti nimensä ja palveluidensa nimet. Uudistuksen myötä myös sähköpostiosoitteet ja verkkosivun osoitteet vaihtuivat. Ajantasaiset Ropon yhteystiedot löytyvät laskustasi.
Kaapelinäyttöjä ennätysmäärä
Laki velvoittaa verkkoyhtiöt näyttämään maankaivuyrityksille maanalaisten kaapeleiden sijainnit. Kenvellä näyttöjä on ollut tänä vuonna huomattavasti enemmän kuin tavallisesti.
”Normaalisti kaapelinäyttöjä on elokuun loppuun mennessä noin 700 tuntia. Vuonna 2024 niitä oli 1700 tuntia”, kertoo verkkojohtaja Petri Gyldén.
Näyttöjen lisääntyminen on johtunut ennen kaikkea kolmen valokuitufirman kaivutöistä Kemissä.
Näyttöjä on ollut tekemässä 3 - 4 kaapelinnäyttäjää, kun normaalisti on pärjätty yhdellä henkilöllä.
Virtaa kirjastosta
Loppuiko kännykästä akku? Ei hätää, apu löytyy kirjastosta! Voit lainata Kemin kirjastosta puhelimen laturia kirjastokortilla. Olemme lahjoittaneet kirjastolle 10 kpl latureita kirjaston asiakkaiden käyttöön.
Kaupunki vastaa hulevesiasioista
Meille tulee usein kyselyitä koskien hulevesiasioita ja hulevesilaskuja. Hulevesiasioista vastaa Kemin kaupunki ja pyydämme olemaan asiassa yhteydessä kaupungille. Hulevesilaskuista voit kysyä kaupungin talouspalveluiden numerosta 040 751 3596.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi 1,5 prosenttiyksiköllä 1.9.2024 alkaen
Suomen yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Uusi arvonlisäverokanta otettiin käyttöön automaattisesti ja muuttunut arvonlisäveroprosentti näkyy laskuilla. Asiakkailtamme muutos ei edellyttänyt minkäänlaisia toimenpiteitä. Hinnastot on päivitetty verkkosivuillemme muutoksen voimaantulon yhteydessä.
Arvonlisävero määräytyy energian ja veden toimitusajankohdan mukaan. Ennen 1.9.2024 käytettyä sähköä, lämpöä, vettä taikka muita palveluita koskevien maksujen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia ja tämän jälkeen käytettyä energiaa, vettä tai palveluita koskevien maksujen osalta puolestaan 25,5 prosenttia.
Datahub palvelee sähköasioissa
Fingridin Datahub asiakasportaalin kautta pääset tarkastelemaan sähkönkäyttöpaikkaasi ja sähkösopimuksiisi liittyviä tietoja. Etusivulla näet listattuna kaikki voimassa olevat sähkösopimuksesi sekä mahdolliset sähkönkäyttötietoihisi antamasi valtuutukset. Palvelun kautta voit myös seurata omaa energiankulutustasi halutulla aikavälillä. Palveluun kirjaudutaan Suomi.fi -tunnistautumisella: www.kenve.fi/ palvelut/asiointi/sahkoisetpalvelut/.
Kaukolämpö- ja vesiasioissa auttaa Online-palvelu
Kenven Online -verkkopalvelussa voit kirjautuneena käyttäjänä:
• seurata kaukolämmön ja veden kulutusta
• tarkastella omia laskutietoja
• päivittää yhteystietosi
• antaa käyttöoikeuden toiselle henkilölle, esimerkiksi puolisolle
• liittää useamman asiakkuuden samaan käyttäjätiliin
Vesimittarilukeman voit ilmoittaa Onlinepalvelussa ilman erillistä rekisteröitymistä. Palvelu löytyy Kenven sivulta www.kenve.fi/ palvelut/asiointi/sahkoisetpalvelut/
Siirin vinkit
Valaise pimeyttä tunnelmallisilla jäälyhdyillä
Näin onnistut:
1. Laita ämpäriin vettä, ei ihan täyteen, jotta ämpäri ei halkea.
2. Vie vesiämpäri ulos pakkaseen jäätymään.
3. Varmista, ettei vesi jäädy läpikotaisin. Lyhdyn keskellä pitäisi olla kohta, jossa on sulaa vettä. Ämpärin kokoinen lyhty jäätyy yleensä yön aikana 8 - 9 tunnissa.
4. Käännä ämpäri ylösalaisin, mielellään pehmeällä hangella. Koputtele irti tai kaada lämmintä vettä ämpärin päälle.
5. Koputtele reikä jäälyhdyn keskelle ja kaada vesi pois.
6. Sijoita lyhty haluamaasi paikkaan ja sytytä lyhtykynttilä jäälyhdyn sisälle.
Näin teet jäälyhdystäsi vielä hienomman:
Värillisiä jäälyhtyjä saat lisäämällä veteen elintarvikeväriä tai punajuuren lientä. Koristele lyhty jäädyttämällä veteen oksia, kukkia, käpyjä tai marjoja. Tulppaanilyhdyt onnistuvat, kun kiinnität tulppaanit astian reunaan pyykkipojilla. Täytä ämpäri vedellä hitaasti.
Kuvioi lautasliinalla:
Valitse mieleisesi lautasliina. Käytä paksusta liinasta vain uloin kerros. Leikkaa sopivan kokoiseksi ja kiinnitä lyhdyn ulkopintaan vedellä suihkepulloa käyttäen.
Ota yhteyttä
Kemin Energia ja Vesi Oy
Posti- ja käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi
Toimistomme on avoinna ma - pe klo 9.00 - 11.00
Verkkosivut: www.kenve.fi
Sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi
Meidän Energia & Vesi
Asiakaspalvelu: 020 742 8205
Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystysnumeroihin soittaminen on maksutonta.