Meidän Energia ja Vesi 1/2023

Meidän Energia & Vesi

Sähkön mittausta vartin tarkkuudella

Saneerausta ja uudistuksia eri puolilla kaupunkia

Paloautojen eväinä sähkö ja vesi

Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 1/2023

Tässä numerossa

Ilmasto muuttuu

Tammikuussa pitäisi olla reilusti pakkasta ja lunta. Tätä kirjoitettaessa, 24.1., ulkona on kolme plusastetta ja vettä sataa. Säätila on vaihdellut alkutalven aikana voimakkaasti, eikä kunnon pakkasia ole vielä ollut. Meren jäätyminenkin on ollut kovin hidasta.

Yhden talven lämpötilojen perusteella ei pidä tehdä laajempia päätelmiä, mutta tilastojen valossa suunta on selvä. Muutos on ollut erityisen voimakasta 2000-luvulla ja erityisesti talvet ovat leudompia kuin ennen.

Ulkolämpötila on keskeisin kaukolämmön ja sähkön kulutukseen vaikuttava tekijä. Tosin viime vuonna lämpötilan rinnalle kulutusta heilauttelevana tekijänä tuli sähkön säästäminen. Energiayhtiöissä lämmitystarpeen vertailuissa apuna käytetään Ilmatieteenlaitoksen julkaisemaa lämmitystarvelukua, josta myös käytetään nimitystä astepäiväluku. Viime vuosi oli lämmin ja lämmitystarveluku oli lähes yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Tämä näkyi selkeänä laskuna kaukolämmön myynnissä ja sähkön siirrossa.

Vuodet eivät ole veljeksiä ja lämpimän vuoden jälkeen voi tulla myös viileä vuosi, kuten vuosi 2021 oli. Lämpimiä vuosia on kuitenkin yhä useammin ja muutos näkyy laajasti ympärillämme. Eteläiset lajit, niin eläimet kuin kasvitkin, työntyvät pohjoisemmaksi ja ennen harvinaiset vitsaukset, kuten punkit, hirvikärpäset ja metsiä tuhoavat hyönteiset ovat tulleet valitettavan tutuiksi. Asuntoaan lämmittävän kuluttajan kukkaro kiittää lämpenevistä talvista. Energiayhtiölle lämpeneminen tuo sen sijaan uudenlaisia haasteita. Huippukulutuksen mukaan mitoitettu kaukolämpöputkisto tai sähköverkko täytyy kuitenkin ylläpitää, vaikka asiakkaiden energiankäyttö laskee.

Aurinkoisia keväthankia!

Mikko Kangasniemi

Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy

Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami

Toimittaja: Taisto Saari

Kannen kuva: Taisto Saari

Paino: Punamusta Oy

Paperi: Maxi Silk 130 g/m 2

Painosmäärä: 10 500 kpl

Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Kaukon päivän uinnit perinteiseen tapaan

Maaliskuun kolmantena Kemin Uimahallin altaissa

vietettiin Kaukon nimipäivää ja polskittiin samaan tapaan kuin pandemiaa edeltäneenä aikana.

Kemin uimahallin kävijämäärät ovat tänä talvena selvästi nousseet muutaman vuoden takaisen remontin ja koronarajoitusten tekemästä pudotuksesta. Viime vuonna uimahallissa kirjattiin yli 120 000 käyntikertaa, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin parina edeltäneenä vuotena.

Energiakriisin vuoksi hallissa on pyritty käyttämään sähköä aiempaa säästeliäämmin, mutta käyttäjien mukavuudes -

ta ei ole tarvinnut sen vuoksi kovin paljon tinkiä. Hallin saunat ja valaistus saavat virtansa suurelta osin hallin katolla olevista aurinkopaneeleista, ja altaiden vedet pidetään sopivan lämpöisinä Kenven toimittamalla kaukolämmöllä.

Kaukon päivä on suomalaisen kaukolämpöalan vuosittainen merkkipäivä. Kenve juhlii Kaukon päivää vuosittain tarjoamalla asiakkailleen vettä, lämpöä ja energiaa ilmaisella uimahallivuorolla Kemin uimahallissa.

Sähkön mittausta vartin tarkkuudella

Pyrkimys yhä reaaliaikaisempaan sähkönkulutuksen mittaamiseen velvoittaa Kenven uusimaan noin 15 000 etäluettavaa sähkömittaria viiden vuoden sisällä.

Uusilla mittareilla kulutustiedot välittyvät sähköyhtiölle varttitunnin välein.

Hyvin moni suomalainen seuraa omaa sähkönkulutustaan tarkemmin kuin koskaan ennen. Tähän saakka kulutustiedot on voinut katsoa tunnin tarkkuudella esimerkiksi Fingridin ylläpitämästä datahubista tai seuraavan vuorokauden aikana sähkön myyntiyhtiön netti- tai matkapuhelinsovelluksesta.

Varttimittaus perustuu EU:n ja Energiaviraston päätöksiin, jotka on vahvistettu valtioneuvoston asetuksella. Päätöksen taustalla on pyrki-

mys hillitä energiankulutusta ja ilmastonmuutosta ohjaamalla sähkönkäyttäjiä tekemään kestäviä valintoja.

”Kyse on isosta investoinnista ja asennusurakasta, jota ei voi jättää tekemättä. Kenve on kilpailuttanut mittareiden hankinnan yhdessä kahdeksan muun sähkönjakeluyhtiön kanssa, millä mittareiden hintoja on saatu jonkin verran tingittyä”, mittausinsinööri Jukka Kreivi kertoo.

Suomalaiset tykkäävät harmaasta väristä. Uudet etäluettavat sähkömittarit ovat tämän näköisiä.

Isojen jännitteiden parissa tarvittiin aikoinaan isoja työkaluja. Timo Perttula (vasemmalla) ja Jukka Kreivi esittelevät pihtejä, joilla vaihdettiin aikoinaan muuntajien varokkeita.

Asentaminen käy joutuisasti

Varttimittaus antaa sähkön käyttäjille entistä tarkemmat tiedot sähkön kulutuksen seuraamiseksi ja järkevien päätösten tekemiseksi. Nyt käytössä olevilla etäluettavilla mittareilla varttimittaus ei onnistu, joten ne on vaihdettava uusiin.

”Ensimmäiset etäluettavat mittarit asennettiin 1996. Nykyisin käytössä olevia alettiin asentaa 2007. Vuodesta 2013 lähtien kaikki mittarit ovat olleet etäluettavia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Elektroniikkalaitteille 10 – 15 vuoden käyttöikä alkaa olla sellainen, että ne pitäisi vaihtaa kohta muutenkin”, Jukka toteaa.

Mittareiden vaihdon Kenve tekee omana työnään. Asennusajasta sovitaan asiakkaan kanssa. Kenven asentajat tulevat paikalle aina Kenven autoilla, ovat pukeutuneet Kenven työasuun ja kuljettavat mukanaan kuvallista henkilökorttia, joista asiakas voi varmistaa, että mittarinvaihtaja on oikealla asialla.

”Asentaminen on melko nopea toimenpide: irrotetaan kytkennät, ruuvataan vanha mittari irti, kiinnitetään uusi tilalle ja laitetaan piuhat pai-

koilleen. Jos asiakas on sovitusti paikalla, vaihtaminen sujuu yleensä muutamassa minuutissa”, sähkömittareita 48 vuotta asentanut Timo Perttula sanoo.

Luotettavaa tietoa kulutuksesta

Kenven nykyiset etäluettavat mittarit välittävät mittaustiedot pääasiassa sähköverkon kautta keskittimille, joista ne luetaan käyttäen GSMtekniikkaa. Haja-asutusalueella käytetään pääasiassa GSM-tekniikkaa jokaisella käyttöpaikalla, jolloin tieto kulkee langattomasti matkapuhelinverkkoa pitkin jakeluyhtiön tietokantaan. Uudet mittarit luetaan jatkossa myös suoraan tietokantaan.

Tieto siirtyy automaattisesti mittarilta laskutukseen saakka. Kenenkään ihmisen ei tarvitse käydä lukemia läpi, jos ne pysyvät etukäteen määriteltyjen hälytysrajojen sisällä.

”Kodin elektroniikka, esimerkiksi led-valaisimet, vanhanpuoleiset televisiot ja virtalähteet saattavat aiheuttaa nykyiseen luentajärjestelmään tiedonsiirron häiriöitä. Uusissa mittareissa häiriöiden vaikutus pienenee suoraluennan ansiosta”, Jukka Kreivi sanoo.

Seurannasta kulutuksen hallintaan

Ennen etäluentaan siirtymistä sähkömittarit käytiin lukemassa vuosittain paikan päällä. Sähkölaitoksen toimistossa kaupungintalolla oli kaksi henkilöä vakituisesti niillä töin. Ennen etäluentaa käytiin läpi vaihe, jossa asiakkaat itse ilmoittivat mittarilukemansa kortilla.

”Kyllä sieltä ihan rehellisiä lukemia tuli. Alakanttiin laitetut lukemat olisivat kostautuneet myöhemmissä laskuissa”, Timo Perttula sanoo.

Etäluentaan siirtyminen merkitsi arvio- ja tasauslaskutuksesta luopumisesta. Toteutuneeseen kulutukseen perustunut laskutus vaati totuttelua, sillä talviajan kulutushuippujen hinta tuli monelle yllätyksenä.

Kemissä käytettyjä sähkömittareita on valmistettu monessa maassa. Vioittuneet mittarit usein korjattiin ja kierrätettiin vaihdon jälkeen seuraavalle asiakkaalle.

”Melko pian ihmiset oppivat varautumaan siihen, että talvella laskut ovat isompia ja kesällä selvästi pienempiä”, Kreivi kertoo.

Timo Perttula on asentanut ja huoltanut sähkömittareita vuodesta 1975 lähtien. Loikka sen ajan laitteista etäluettavien mittareiden nykyisiin ja tulossa oleviin ominaisuuksiin on melkoinen. Mittareiden valmistajat kehittelevät tuotteisiinsa jatkuvasti uusia ominaisuuksia, joilla sähkön kulutusta voidaan ohjata hallitusti.

”Induktiomittarissa alumiinikiekko pyöri sitä nopeammin, mitä enemmän mittarin läpi kulki virtaa. Elektronisia mittareita alettiin asentaa Kemissä noin 1983 ja nyt sitä sitten ollaan tässä esineiden internetissä”, Timo toteaa.

Aivan alussa sähkönkulutusta mitattiin lampunpitimen ja hehkun väliin ruuvattavalla mittarilla, josta nähtiin montako kynttilää huonetta valaisee.

Kenven voimalinjojen rakentamisessa on ryhdytty käyttämään alumiinikaapeleita. Viime kesänä kuparinetsijät selvisivät hengissä ihmeen hyvällä tuurilla yrittäessään varastaa jännitteistä kumikaapelia, jolla oli väliaikaisesti korvattu ilmajohtoa.

Sähkö-, vesi- ja viemäriverkostojen saneeraaminen ja uudisrakentaminen

jatkuvat tänä vuonna entiseen tahtiin. Viime vuoden puolella aloitettuja kohteita viimeistellään ja uusia aloitetaan eri puolilla kaupunkia.

Saneerausta ja uudistuksia eri puolilla kaupunkia

Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaikille toimialoille suurin yhteinen kohde on Karjalahdella aloitettu Bilteman rakennustyömaa. Liikunta-, tennis- ja keilahallin sekä autopesulan purkaminen uuden liikerakennuksen ja parkkipaikan tieltä teettävät töitä niin sähkö- kuin kaukolämpöpuolellakin. Veden osalle jää vesi- ja viemärijohtojen vetäminen uusien rakennusten tonteille.

Tekemistä riittää myös uimahallin yhteyteen rakennettavan uuden urheiluhallin alueella. Hallin rakentaminen edellyttää jonkin verran muutostöitä Kenven verkostoihin, jotta rakentajat pääsevät laittamaan sähköt, lämmöt ja peseytymismahdollisuudet valmiiksi ennen ensi vuoden lopulla tapahtuvaa hallin käyttöönottoa.

Piuhoja piiloon ja vesihuolto kuntoon

Sahansaaren alue saatiin viime kesänä Kenven osalta valmiiksi. Sähkötöissä seuraava isompi työmaa on Paattion ja Lautiosaaren välillä, missä Tornionkadulle asennetaan uusi keskijännitekaapeli. Reitin varrella

olevia pienjänniteilmajohtoja laitetaan samalla maahan.

Paattion alueella tehtävillä muutostöillä mahdollistetaan Fingridin 110 kilovoltin voimalinjatyömaan onnistuminen. Fingridin työmaan alta voidaan samalla purkaa pois Kenven keskijänniteilmajohtoa esimerkiksi Ketankarista.

Sähköverkoston saneeraaminen Syväkankaan vanhimmalla asuinalueella viedään kesän aikana loppuun. Sotisaaressa saneeraustyöt jatkuvat nyt Myllyniementien suunnalla, jossa tehdään myös vesi- ja viemäriverkoston saneerausta.

Kemin eteläosissa vesi- ja viemäriverkostoa saneerataan PikkuBerliinin alueella. Koivuharjulla vesipuolen urakoitsijat ryhtyvät töihin Tapaninkadulla ja Peurasaaressa Peurankadulla.

Kaupungin keskustassa laajennetaan hulevesiviemäröintiä kolmessa kohteessa. Samassa yhteydessä saneerataan vesi- ja viemäriverkostoa. Kenve vastaa hulevesiverkoston suunnittelusta ja urakoinnin kilpailuttamisesta hulevesiverkostosta vastuussa olevan Kemin kaupungin puolesta.

Kemin kaukolämpöverkko elää vanhimmilta osiltaan viidettä vuosikymmentään. Paineen alaista ja roudan koettelemaa verkostoa on korjattava ja uusittava sekä suunnitellusti että yllättäen.

Verkko tihkuu lämpöä

Kemin kaukolämpöverkko on lähes 60 kilometriä pitkä. Sitä alettiin rakentaa 1970-luvun puolivälissä. Vanhin osa verkostosta on Valtakadun alla kulkeva betoninen siirtolinja. Verkoston vuodot tulevat parhaiten esiin talvella, kun maanpinta putkien päällä sulaa ja ruoho vihertää sekä sen sivulla on vielä hankea ja jäätä.

”Vuodot näkyvät meillä verkostossa kiertävän veden vajenemisena. Kun vettä pitää lisätä pahimmillaan 20 kuutiometriä vuorokaudessa, siitä tietää, ettei kyse ole enää normaalista hävikistä”, kaukolämpöinsinööri Virpi Miettunen sanoo.

Vuodon toteaminen on helppoa, mutta vuotokohtien paikantaminen vaikeaa. Virtaava vesi hakee omat uomansa ja koettelee ympäröivän materiaalin kestävyyttä paineellaan.

”Kaukolämpökaivoista voidaan nähdä, millä välillä vuoto on, mutta tarkemman kohdan löytämiseksi joudutaan katuja avaamaan ja kaivamaan usein pitkältä matkalta, ennen kuin varsinainen vuotokohta löytyy”, Virpi kertoo.

Useimmat vuodot löytyvät putkien liitoskohdista. Nykyisin liitokset tehdään hitsaamalla, eivätkä ne hevin petä. Vanhat liittimet ovat voineet ruostua tai pettää kovassa paineessa. Routakin voi vääntää metrin syvyydessä olevia putkia siten, että liitokset pettävät tai putkeen tulee reikä.

”Putkissa virtaa yli 100-asteista kuumaa vettä, joten ne lämmittävät maata sen yläpuolella. Maa voi sen vuoksi pysyä sulana ympäröivää aluetta pitempään. Jos sulana pysynyt alue alkaa laajeta tai nurmikko vihertää keskellä talvea, on hyvä syy epäillä vuotoa”, Virpi toteaa.

Kerro, jos epäilyttää

Vuodoista ja niiden epäilyistä pitäisi ilmoittaa kaukolämpölaitoksen päivystykseen tai Kenven asiakaspalveluun mahdollisimman pian.

Vuodon korjaaminen on usein kuukauden mittainen työmaa, joskus pidempikin. Samalla vaivalla pyritään korjaamaan ja järjestelemään viisaammin hulevesi-, viemäröinti- ja sähkölinjat, mikäli ne on aikoinaan asennettu toisistaan piittaamatta.

”Meidän omat työntekijät ovat ensimmäisenä vuotopaikalla selvittämässä tilannetta. Korjaustyö teetetään urakoitsijalla. Yleensä emme paikkaa vain vuotoa, vaan uusimme samalla koko putkiston vuotoalueella ja sen ympäristössä. Työ kestää pitkään, haittaa usein liikkumista ja ärsyttää ihmisiä, mutta ei sitä voi jättää tekemättäkään”, Virpi pahoittelee.

Kaukolämpöverkoston korjaamiseen varataan rahaa joka vuosi. Viime vuosi oli poikkeuksellisen hankala, kun vuotokohtia löytyi korjattavaksi kuusi.

”Vuotojen lisääntyminen voi johtua tarkemmasta seuraamisesta, minkä vuoksi ne havaitaan entistä herkemmin. Viime vuonna koko kaukolämpöverkosto kuvattiin helikopterista lämpökameralla, mikä antoi hyvän kuvan verkoston kunnosta ja saneeraustarpeista. Verkoston teoreettinen käyttöikä on 70 vuotta. Siihen pääseminen teettää meillä ja urakoitsijoilla jatkuvaa työtä”, Virpi sanoo.

Kemin kaukolämpöverkon vanhimmat putket sijaitsevat keskustan etelälaidalla. ”Ei kannata paikata pelkästään vuotokohtaa, kun samalla tien avaamisella voidaan estää tulevia vuotoja vaihtamalla putket pitemmältä matkalta”, Virpi Miettunen sanoo.

Kenve nuukailee

omassa kulutuksessaan

Kemiläisten sähkön, veden ja lämmön saannista huolehtiminen sekä jätevesien puhdistaminen ei onnistu ilman sähköä. Kemin Energia ja Vesi Oy joutuu ostamaan käyttämänsä sähkön samaan tapaan kuin muutkin kuluttajat. Sen vuoksi sähköä käytetään säästeliäästi myös Kenven omissa toiminnoissa.

Kemin Energia ja Vesi Oy kokosi syksyllä energiapulan uhatessa asiantuntijansa yhteen miettimään, miten yhtiön omissa toiminnoissa voitaisiin sähkön kulutusta vähentää. Työryhmän tuloksena syntyi pitkä lista pieniä asioita, joista vuositasolla syntyy huomattavat säästöt.

Sähkö-, vesi- ja kaukolämpöverkosta huolehtimiseen tarvitaan kymmeniä autoja, joten suurimmat sähkönsäästökohteet löytyivät autojen lämmittämisestä.

”Kovin paikka meidän porukoille oli luopua autojen sisätilalämmittimistä, kun oli totuttu lähtemään lämpimällä autolla, jonka ikkunoita ei tarvinnut rapata”, säästötyöryhmää johtanut käyttöinsinööri Pekka Paavola kertoo.

Taakse jäämässä oleva talvi on todellakin ollut poikkeuksellisen lauha. Sen vuoksi säästöohjelman vaikutuksia on ollut vaikea mitata ja kulutusta verrata aikaisempiin vuosiin. Mutta joka osastolla on tehty muutoksia, jotka varmasti ovat vähentäneet sähkön kulutusta.

”Halogeenilamppuja on vaihdettu led-polttimiin sisällä ja ulkoalueilla, betonisten ajoluiskojen lämmittämisestä ovien edessä on tingitty, vesikourujen lämmitys kytketty pois ja opeteltu sammuttamaan valot tiloista, joissa ei ketään ole. Ollaan opeteltu käyttämään sähköä ja arkista maalaisjärkeä samaan tapaan kuin kotonakin”, Pekka toteaa.

Kenvellä on paljon kalustoa ja tarvikkeita, jotka täytyy säilyttää lämpimissä tiloissa. Varastoissa sähkön kulutusta on vähennetty ilmalämpöpumpuilla. Isot ovet laitetaan kiinni nopeasti halleista lähdettyä.

”Turvallisuudesta ei tingitä, mutta kaikki tehdään, mitä voidaan tehdä pro-

Pekka Paavolan vetämä työryhmä löysi suurimmat sähkön säästökohteet parkkipaikalta. Led-lamppujen valaiseman alueen lämpötolpat on varustettu nyt ajastimilla, jotka jakavat sähköä oikeaan aikaan ja todelliseen tarpeeseen.

sesseja ja turvallisuutta vaarantamatta. Jokainen osasto ja säästökohde täytyy katsoa erikseen. Esimerkiksi jätevesilaitoksella, joka on minun vastuullani, täytyy pitää sisäilman laatu terveellisellä tasolla, joten ilmastointia ei voi kokonaan kytkeä pois päältä”, Pekka perustelee.

Ilman sähköä meistä kukaan ei enää pitkälle pärjää, mutta jokainen voi omilla tottumuksillaan ja asenteellaan vaikuttaa käyttämänsä sähkön määrään.

”Suurin säästö saadaan asennemuutoksesta; sammutetaan tietokoneet ja valot, kun lähdetään huoneesta, ei jätetä hallien ovia auki ja pidetään autot lämmityksessä vain tarvittavan ajan. Isot säästöt kertyvät pienistä puroista. Tietenkin meidän pitää energiayhtiönä näyttää kestävän toiminnan mallia muillekin”, Pekka sanoo.

Lämpökeskus Keminmaahanmuutti

Kaukolämpöä alettiin jakaa

Kemissä 1975 erillisissä

verkoissa, joissa jokaisessa oli oma polttoöljyllä toimiva lämpökeskuksensa. Keminmaahan myyty lämpökeskus valmistui 1982.

Eteläntien Teboilin vieressä kemiläisten kaukolämmönsaantia 40 vuotta varmistamassa ollut lämpökeskus lähti vuoden vaihteessa pitämään huolta keminmaalaisten tarkenemisesta.

Karjalahdelle rakennetun uuden biolämpölaitoksen käyttöönoton jälkeen vanha lämpökeskus kävi Kemissä tarpeettomaksi. Loppuvuodesta tehdyillä kaupoilla varmatoiminen laitos siirtyi hoitamaan vara- ja lisälämpölaitoksen tehtävää Keminmaan Energia ja Vesi Oy:ssä. Nyt keskus odottaa kaukolämpöverkkoon kytkemistä Keminmaan energiayhtiön tontilla kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen vieressä.

Keminmaahan muuttanut lämpökeskus pystyy tuottamaan lämpöä 12 megawatin teholla, mikä riittää koko Keminmaan kaukolämpöverkon tarpeisiin. Öljyllä toimiva laitos on pidetty hyvässä kunnossa ja toimii luotettavana vara- ja lisälämmön tuottajana silloin, kun pääkattila on pois käytöstä tai sen tehot eivät kovilla pakkasilla riitä.

Pelastuslaitoksen ajoneuvojen on oltava joka hetki valmiina hälytystehtäviin. Tulipalot jäisivät sammuttamatta ilman sähköä, vettä ja lämpimässä hallissa säilytettävää kalustoa.

”Paloasemalla on paljon kalustoa, joka vaatii lämmintä tilaa. Kylmää varastotilaa voisi olla enemmän, jotta kaikki tarvittava olisi lämpimässä hallissa helposti saatavilla”, Harri Virtanen toteaa.

Paloautojen eväinä sähkö ja vesi

Kemin paloaseman tulipunaiset ajoneuvot odottavat vesisäiliöt täytettyinä seuraavaa tehtäväänsä Kemin paloaseman hallissa paineilma- ja sähköverkkoon kytkettyinä.

”Ajoneuvot täytyy pitää latauksessa koko ajan, jotta niiden tietokoneet, radiot ja muut laitteet ovat toimintakunnossa, kun hälytys tulee. Ilman sähköä täältä ei liikkeelle päästä”, Kemin paloasemasta vastaava palomestari Harri Virtanen sanoo.

Lapin hyvinvointialueen pelastustoimen operaatiokeskus sijaitsee Rovaniemen paloasemalla. Operaatiokeskuksen tehtävänä on pelastustehtävien johtaminen ja seuraaminen sekä tilannekuvan ylläpito ja pelastustoimintaan liittyvien tukitoimien tuottaminen Lapin maakunnan alueella.

Häiriötilanteissa tai isoissa pelastustehtävissä operaatiokeskuksen tehtävät voidaan tuottaa myös Kemin paloaseman operaatiokeskustiloista.

Sähkön jakeluhäiriöiden varalta Kemin paloasemalla on varavoimakone, jolla aseman toiminta ja hälytysvalmius voidaan varmistaa 40 tunnin ajaksi.

”Meillä ei ole ollut sellaisia myrskytuhoja kuin esimerkiksi Savossa, jossa sähköt ovat olleet poikki päiväkausia. Eikä tykkylumikaan ole aiheuttanut katkoksia täälläpäin moneen vuoteen”, vanhempi palotarkastaja Jarno Honkala muistelee.

Vesi varmin sammuttaja

Kemin paloasema vastaa pelastustehtävistä Kemin lisäksi Simon, Keminmaan ja Tervolan alueella ja toimii Tornion paloaseman tukena. Meri-Lapin suurteollisuus, ympäröivä maaseutu ja Lapin liikenneolot aiheuttavat pelastushenkilöstölle monenlaisia tehtäviä.

Energiakriisin vaikutukset eivät palotarkastajan mukaan ole ainakaan vielä näkyneet paloturvallisuudessa.

”Ihmiset seuraavat sähkön kulutusta ja pitävät kodinkoneita silmällä entistä paremmin. Tulisijojen käyttöönotto pitkän tauon jälkeen on voinut aiheuttaa ongelmia, kun hormi ei ole vetänyt ja savut on tulleet huoneeseen. Sen takia hormin kunto kannattaa aina tarkastaa ja ainakin nuohota se kunnolla. Muutkin lisälämmittimet voivat kasvattaa tulipalon riskiä varsinkin, jos niitä ei ole ammattilainen asentamassa”, Honkala muistuttaa.

”Pieni palo on helppo sammuttaa. Käryävän kahvinkeittimen tai mikroaaltouunin sammuttamiseen riittää usein sammutuspeitto”, Virtanen toteaa.

”Tervolaan ei kannata lähteä navettapaloa sammuttamaan kovin pienen vesisäiliön kanssa. Tehtailla ei vesi lopu, niissä on hyvät sammutusvesiverkostot. Kaupungin kohteisiin päästään niin nopeasti, että ensimmäisen auton vesi riittää siihen saakka, kunnes muut tulevat avuksi”, Honkala sanoo.

”Säiliö saadaan tyhjenemään kuudessa minuutissa, jos paineet pannaan täysille, ja hana väännetään kokonaan auki. Yleensä niin ei kannata tehdä, sillä monesti palo sammuu paremmin kevyemmällä sumutuksella”, paloesimies Jani Ruonala kertoo.

Paloasemalla isoimman sammutusauton säiliö täyttyy vesijohtovedellä puolessa tunnissa.

”Vettä voidaan ottaa esimerkiksi maastopaloissa joesta tai järvestä, mutta sen jälkeen säiliötä pitää pestä, ettei niihin ala kasvaa levää”, Harri Virtanen sanoo.

Kalusto ja miehet

puhtaiksi

Kemin paloasemalla työskentelee 33 henkilöä. Heistä 27 tekee vuorotyötä. Työtä tehdään vuorokausi yhteen menoon ja sen jälkeen pidetään kolme vuorokautta vapaata.

Lämpöä, sähköä ja vettä tarvitaan sammutuskaluston ja -henkilöiden huoltamiseenkin melkoinen määrä.

Paloasemalla on oma autonpesuhalli, johon mahtuu kaksi ajoneuvoa kerralla. Käytetyt paloletkut laitetaan likoamaan ja pestään kerran viikossa pitkällä pesulinjalla. Vaatteensa pelastushenkilöstö voi pestä talon omassa pyykkituvassa. Hyvin varusteltu kuntosali ja suihkut ovat ahkerassa käytössä.

Eikä niin tulista tehtävää Suomessa olekaan, etteikö sen jälkeen tekisi mieli saunoa.

”Minusta meillä on hyvät ja toimivat tilat. Varmasti parhaat koko Lapin läänissä”, Harri Virtanen kehuu taloa, jossa paloaseman väellä on alkanut kymmenes vuosi.

Pelastusajoneuvot on pidettävä aina latauksessa, jotta niiden sisältämä tietotekniikka on hälytyksen tullessa heti käytettävissä.

Vettä kuluu sekä letkuttamiseen että letkujen pesemiseen. Pesun yhteydessä tarkistetaan letkujen kunto ja paineensietokyky.

Kemissä juodaan tutkitusti laadukasta talousvettä

Veden laatua seurataan viikoittain veden alkulähteiltä aina kuluttajien hanoihin saakka. Vesinäytteitä otetaan niin Kemiin vettä toimittavan Meri-Lapin Vesi Oy:n pohjavedenottamoilla ja käsittelylaitoksella kuin Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesijohtoverkostoon liitetyissä kiinteistöissä eri puolilla Kemiä.

Veden laadun tarkkailua tehdään terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Veden laadun tarkkailun perustana on terveydensuojelulain mukainen veden hankinnan ja jakelun riskinarviointi, jonka terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt.

Kemin Energia ja Vesi Oy:llä on oma vesilaboratorio, jossa tutkitaan itse toteutettavan viikoittaisen käyttötarkkailun näytteitä eri puolilta Kemiä. Yhtiön henkilökunta ottaa käyttötarkkailunnäytteet eri puolilla Kemiä sijaitsevien julkisten ja yksityisten kiinteistöjen hanoista. Lisäksi otetaan niin sanottuja viranomaisnäytteitä, joiden vesianalyysit teetetään ulkopuolisessa ja akkreditoidussa vesilaboratoriossa.

Kemissä jaettava vesi on laadultaan hyvää. Sen laatu täyttää kaikki sosiaali- ja terveysministeriön antamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Mikrobiologiselta laadultaan hanavesi on selvästi pullovettä parempaa.

Teksti Juha Hiltula Taustakuva pixabay.com

Kemiläisten vesihanoista tulee hyvälaatuista pohjavettä. Laborantti Jaana Nousiainen kerää talousvesistä näytteitä eri puolilta Kemiä päivittäin ja varmistaa laboratoriokokeilla, että vesi täyttää selvästi kaikki talousvedelle asetetut vaatimukset.

Datahub näyttää kulutustietosi kaikkein

tarkimmin

Fingrid Oy:n hallinnoima datahubjärjestelmä nopeuttaa, yksinkertaistaa ja tehostaa kaikkien osapuolten toimintaa, kun sähkösopimuksiin, sähkön käyttöpaikkaan ja asiakkaisiin liittyvät tiedot sijaitsevat nyt yhdessä ainoassa paikassa. Sähkömittareiden uusimisen jälkeen voit tarkastella kulutustietojasi varttitunnin tarkkuudella.

Kun teet uuden sähkösopimuksen, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön välillä kulkee datahubin kautta. Kemin Energia ja Vesi Oy vastaa mittaus- ja käyttöpaikkatiedoista, kun taas asiakastietojesi ylläpidosta vastaa pääasiassa se yhtiö, jolta sähkösi ostat.

Älykkäiden etäluettavien sähkömittareiden avulla jokaisesta käyttöpaikasta kertyy päivittäin paljon tietoja, joiden käsittelyä ja hyödyntämistä datahub sujuvoittaa. Tietojen keskittäminen auttaa esimerkiksi kehittämään mobiilisovelluksia, joiden avulla sähkön kuluttajille voidaan tarjota aivan uudenlaisia palveluja.

Oman tai omien sähkönkäyttöpaikkojen kulutustietoja voit siis seurata yhdestä järjestelmästä jakeluverkko- ja sähkönmyyntiyhtiöstä riippumatta.

Palveluun kirjautumisessa käytetään suomi.fi-palvelun tarjoamaa luotettavaa kirjautumista. Henkilötunnus takaa asiakkaalle turvallisen pääsyn datahubin asiakasportaaliin, jossa asiakas pääsee katselemaan omia tietojaan sekä myöntämään osapuolille valtuudet datahubissa oleviin tietoihinsa.

älypuhelimella tai tietokoneella Suomi.fi-tunnusten avulla.

Lisätietoja datahub-järjestelmästä löytyy esimerkiksi Fingridin nettisivuilta https://www. fingrid.fi/datahub. Myös Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaspalvelu vastaa mielellään datahubia koskeviin kysymyksiin.

Toimitusvelvollinen sähkönmyyjä – siis mikä?

Sähkönmyyjän toimitusvelvollisuudella varmistetaan, että kaikilla kotitalouksilla ja pienillä sähkönkäyttäjillä on aina vähintään yksi taho, jolta he saavat varmasti sähkösopimuksen. Toimitusvelvollinen myyjä ei saa irtisanoa tekemäänsä sopimusta.

Kenven sähköverkon alueella toimitusvelvollinen sähkönmyyjä on Oulun Energia eli nykyiseltä nimeltään Oomi Oy. Oomin kuuluu tarjota kaikille alueemme kotitalouksille ja pienkäyttäjille toistaiseksi voimassa olevaa sähkösopimusta.

Asiakkaina voimme kaikki tehdä sopimuksen minkä tahansa muunkin sähkön myyntiyhtiön kanssa. Myös Oomi voi tarjota meille muitakin kuin toimitusvelvollisuustuotteita.

Toimitusvelvollisuustuotteen hinta ja sopimusehdot ovat samat kaikille asiakkaille. Toimitusvelvollisen tuotteiden hinnat ja sopimusehtojen pitää olla julkisesti alueen kaikkien pienten sähkönkäyttäjien nähtävillä esimerkiksi sähkönmyyjän verkkosivuilla.

Toimitusvelvollisuustuotteen hinnan pitää olla kohtuullinen, mutta tappiokseen tai alle markkinahintojen ei toimitusvelvollisen sähkönmyyjän tarvitse tuotteitaan myydä. Sen pitää olla kohtuullinen myös sähkön myyjälle.

Energiavirasto ei ole määritellyt, mikä toimitusvelvollisen tuotteen hinnan kuuluu olla. Sana kohtuullinen on herättänyt paljon keskustelua ja ihmettelyä. Energiavirasto on saanut kohtuullisen hinnan tasosta useita tutkintapyyntöjä, jotka ovat parhaillaan käsittelyssä.

Datahubiin voit kirjautua

Kohtuus ja varmuus verkkopalvelumaksun perusteina

Sähkön jakeluverkkomaksujen hinnoittelu on tasapainottelua kohtuullisuuden ja toimintavarmuuden kanssa. Sähköverkkoja on kehitettävä ja pidettävä kunnossa, vaikka kulutus ja verkkoliiketoiminnan tulot vähenevät.

Energiakriisi on vähentänyt sähkön kulutusta, mikä näkyy suoraan verkkopalveluyhtiön vähenevinä myyntituloina. Sähköverkon toimitusvarmuudesta huolehtiminen ei silti ole yhtään aiempaa halvempaa. Verkkopalveluyhtiöiden paineet verkkomaksujen korottamiseen kasvavat, mitä kuluttajien on nykyisessä energiatilanteessa vaikea ymmärtää tai hyväksyä.

Energiavirasto määrittelee sähkön siirrolle hintakaton, jota verkkopalvelumaksuja perivät yhtiöt eivät saa ylittää. Toimintavarmuudesta huolehtiminen on pakottanut Kenvenkin nostamaan verkkopalvelumaksuja, mutta korotusten jälkeenkin ne on voitu pitää selvästi hintakaton alapuolella. Energiavirasto myös valvoo, että hinnoittelu pysyy kohtuullisena ja että verkkopalveluyhtiö toimii siten, ettei sähkön jakelun toimintavarmuus vaarannu.

Verkkopalvelumaksusta iso osa on valtiolle tilitettävää veroa. Arvonlisäveron lisäksi kuluttajilta peritään energiaveroa ja huoltovarmuusmaksua. Kenvelle jäävä osuus verkkopalvelumaksusta vaihtelee, viime vuosina se on ollut noin puolet laskun loppusummasta.

Sähkön verkkopalvelumaksu koostuu paikallisesta perusmaksusta ja liittymän haltijan omaan energiankulutukseen perustuvasta maksusta eli siitä määrästä kilowattitunteja, joita mittariin kertyy laskutuskauden aikana. Jokainen voi sen vuoksi vaikuttaa omalla energian kulutuksellaan laskun sähkönsiirtomaksun lopulliseen summaan. Verkkopalvelumaksuun ei vaikuta se, mistä sähköyhtiöstä kuluttaja sähkönsä ostaa.

Verkkopalvelumaksulla katetaan:

• Investoinnit ja kunnossapito

• Fingridin verkkopalvelumaksut

• Hävikkisähkö

• 24/7 päivystys

• 15 000 sähkömittarin luentaa, 131 400 000 lukua vuodessa.

Tulevaisuudessa tuo kerrotaan neljällä.

Paperi- vai e-lasku?

Monet kemiläiset luottavat edelleen paperiin ja näkevät kovasti vaivaa laskujensa maksamiseen – muutenkin kuin rahaa tienaamalla. Ympäristöä ja rahaa säästävä e-lasku helpottaa elämää, mutta silti sen käyttöönottoa arastellaan. Kyselimme muutamalta kemiläiseltä heidän valintojaan.

Tiina Korpikoski

E-lasku tietenkin, koska se on niin helppo, ei tarvitse itse tehdä mitään ja laskut tulee maksettua ajallaan. Kännykkäsovelluksella on helppo seurata sähkönkulutusta. Paperilaskuista en tykkää yhtään, niistä tulee vain paha mieli.

Simo Kannelsuo

Molemmat käyvät. Minusta paperilaskusta on helpompi katsoa kulutustietoja. Minulla on tapana laittaa laskut mappiin, niin pystyn myöhemmin näkemään, mihin rahat on menneet ja mitä sähkö on milloinkin maksanut. Pidetään perinnettä yllä, vaikka Kemissä ei enää paperia tehdäkään.

Mari Kekäläinen

Ilman muuta e-lasku. Se on niin vaivaton. Meillä mies tutkii laskut ja seuraa sähkön kulutusta. Sehän onnistuu hyvin kännykälläkin.

E-lasku on kätevä ja ympäristöä säästävä tapa huolehtia siitä, että laskut tulevat ja maksut hoituvat ajallaan. Laskun oikeellisuutta on helppo seurata joko verkkopankissa tai tietokoneella Kenven online-palvelussa osoitteessa www.ropo-online.fi. E-laskun käyttöönotto tapahtuu omassa verkkopankissa.

Näillä tiedoilla voit tehdä suoramaksu- tai e-laskuvaltuutuksen:

Laskuttajayhtiö: Kemin Energia ja Vesi Oy

Laskutusaihe: sähkölasku, kaukolämpölasku tai vesilasku Viitteen ja asiakasnumeron löydät viimeksi tulleesta laskustasi. E-laskun tekemisestä saat lisätietoja www.kenve.fi.

Sähkön, veden ja kaukolämmön maksamiseen ja perintään liittyvissä asioissa voit soittaa numeroon (017) 366 7043 (ma-pe klo 8–20, la klo 10–15) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: kenve@ropocapital.fi

Siirin vinkit

Sähkön kulutuksen seuraamisesta on tullut hyvin yleinen harrastus. Niin kuin monessa muussakin koukuttavassa ajanvietteessä, uusia vaihtoehtoja ja välineitä kulutukseen mittaamiseen ilmaantuu tarjolle tämän tästä.

1. Jos haluat tietää edellisen vuorokauden sähkön kulutuksesi, lataa älypuhelimeesi sähkön myyntiyhtiön sovellus. Useimpien sähkönmyyjien sovellukset näyttävät myös kuluttamasi sähkön hinnan.

2. Jos haluat tietää, paljonko olet kuluttanut sähköä tunnin aikana, ota käyttöösi datahub. Mittareiden uusimisen jälkeen voit nähdä kulutuksesi varttitunnin tarkkuudella. Liittymän haltijana voit valtuuttaa esimerkiksi muut perheenjäsenesi seuraamaan datahubin tietoja.

3. Jos haluat tietää, paljonko yksittäiset sähkölaitteesi kuluttavat sähköä, hanki töpselin ja pistorasian väliin laitettava mittari. Vertaamalla mittaustulosta uusien vastaavien laitteiden kulutustietoihin voit päätellä, ovatko kodinkoneesi ja muut vempaimesi uusimisen tarpeessa. Tarvittaessa mittarin voit noutaa meiltä lainaan.

Kemin Energia ja Vesi Oy

Posti- ja käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi

Toimistomme on avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.00

Verkkosivut: www.kenve.fi

Sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

Asiakaspalvelu: 020 742 8205

Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystysnumeroihin soittaminen on maksutonta.