Meidän Energia & Vesi 1/2024

Meidän Energia & Vesi

Maanalaisessa verkostossa on jatkuvasti korjattavaa

Tärkeintä on saada hyvää perusruokaa lautaselle

Ykköslaatuista hanavettä – katso mihin hintaan!

Vauhdikas

Sähköverkon

Julkaisija:

Turvallisuus keskiössä

Suomi on juuri saanut uuden presidentin. Vaalikeskusteluissa korostuivat vahvasti turvallisuuteen liittyvät asiat. Suomen tuore Nato-jäsenyys tuo muutoksia Suomen kansainväliseen asemaan. Rajojemme ulkopuolelta maahamme kohdistuvat vaikuttamisyritykset ja kyberhyökkäykset ovat yleistyneet. Maailma on asettunut uuteen asentoon, jossa sinisilmäisyydelle ei ole sijaa.

Näinä poikkeuksellisina aikoina turvallisuus on vahvasti esillä myös yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Puhtaan veden häiriötön saanti, kiinteistöjen lämmitys ja sähkönjakelun luotettavuus ovat toimivan yhteiskunnan peruspilareita. Näiden asioiden merkitystä ei huomaa ennen kuin jotain puuttuu. Tästä saimme muistutuksen, kun helmikuun alussa Kemissä iso runkovesijohto rikkoutui ja koko kaupungin vedenjakelu katkesi. Hyvin nopeasti alkoi ilmetä ongelmia ja kauppojen vesihyllyt tyhjenivät.

Tämä on toki tiedossa myös sellaisilla tahoilla, jotka syystä tai toisesta haluavat aiheuttaa ongelmia yhteiskunnan toiminnalle. Esimerkkejä löytyy Ukrainasta. Ensimmäiseksi pyritään lamauttamaan yhteiskunnan toiminta aiheuttamalla vakavia häiriöitä sähkönjakeluun ja muuhun infraan.

Vaikka mitään välitöntä uhkaa ei tällä hetkellä ole nähtävissä, varautumista poikkeaviin tilanteisiin tehdään jatkuvasti. Kemin Energia ja Vesi Oy:llä on kaikissa liiketoiminnoissaan varautumis- ja valmiussuunnitelmat, joita päivitetään säännöllisesti. Fyysistä turvallisuutta on kehitetty lukituksin, aitauksin, kameravalvonnoin ja vartioinnein. Tietoturvaa kehitetään henkilöstön koulutuksilla ja järjestelmien testauksilla. Kriittisten materiaalien varastointia on laajennettu.

Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa on ollut yhtiössämme aina keskeistä. Viime aikoina sen tärkeys on entisestään korostunut.

Turvallista kevättä!

Mikko Kangasniemi

Toimittaja: Kati Jurkko

Kuvat: Taisto Saari

Paino: Punamusta Oy

Paperi: Maxi Silk 130 g/m 2

Painosmäärä: 10 500 kpl

Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin

Kemin Energia ja Vesi Oy sponsoroi Lämärit Cheerleadingia.

Vauhdikas ja näyttävä

cheerleading

Monipuolinen laji kiinnostaa tyttöjä Kemissä ja Torniossa

Cheerleading on 12 – 18-vuotiaiden tyttöjen neljänneksi suosituin liikuntaharrastus Suomessa. Kemin Lämäreiden cheerleadingissa on reilu 230 harrastajaa, pari sataa Kemissä ja kolmisenkymmentä Torniossa. Se on asukaslukuun suhteutettuna paljon.

”Harrastajamäärät kasvoivat, kun meidän kilpajoukkueet alkoivat saavuttaa kisamenestystä vuonna 2019 ja saimme näkyvyyttä medioissa”, kertoo Lämärit Cheerleadingin lajikoordinaattori Veera Valta.

Kisamenestys, esiintymiset ja talkootyöt tekevät Kemin harrastusmahdollisuuksia ja itse lajia tunnetuksi. Nykyään monet jo tietävätkin, että jääkiekko-otteluiden cheerleaderit on eri asia kuin cheerleading, jossa kisataan maailmanmestaruustasolla asti.

Hurjia taitoja harjoitellaan turvallisesti

Lämärit Cheerleadingin nuorimmat harrastajat ovat neljävuotiaita, vanhimmat nelikymppisiä. Ikäryhmissä on sekä harrasteettä kilpajoukkueita.

Cheerleading on rankka ja vaativa urheilulaji. Siihen kuuluu maa-akrobatiaa, nostoja, heittoja ja pyramideja. Niitä harjoitellaan turvallisesti ikätason ja taitojen mukaisesti. Kilpailujärjestelmässä on kuusi tasoa, joista kuudes on SM-taso. Kemin Lämärit kisaavat tasoilla 1 – 3. Eri tasoilla on eri säännöt.

”Esimerkiksi jos nostaa muutaman sentin liian ylös, tulee pisteistä vähennyksiä. Tai jos nostettava seisoo yhdellä jalalla ja sääntönä on, että saa seisoa ainoastaan kahdella jalalla, tulee vähennyksiä”, Valta antaa esimerkin säännöistä.

Kannustava ja itsetuntoa kohottava

Mikä lajissa kiehtoo? ”Lajin monipuolisuus, sen monet eri osa-alueet ja se, että se on joukkuelaji”, Valta luettelee ja nostaa esille lisäksi hyvän ilmapiirin: ”Lajissa kannustetaan paljon toisia, treeneissä ja kisoissa. Kisoissa kannustetaan myös toisia joukkueita, niitäkin, joita vastaan kilpailemme.”

Lajin harrastajalle esiintyminen voi antaa rohkeutta ja itseluottamusta.

”Tytöt saavat tästä itsevarmuutta. Kun laittaa kisapuvun päälle, voi kokea olevansa ihan eri ihminen ja uskaltaa – ja nauttii – esiintymisestä tuomareille ja yleisölle”, Valta kertoo.

Cheerleadingin harrastajamäärät Kemissä ja Torniossa ovat kasvaneet hurjasti viime vuosina.

Sähköverkon pitää olla vahva ja toimia kahteen

suuntaan

Kun ennen verkko vain jakoi sähköä asiakkaille, nyt sen pitää myös ottaa sähköä vastaan.

Sähköverkon vahvistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos haluaa alkaa sähkön pientuottajaksi. Pientuottajuus on yleistymässä, kun kotitaloudet liittävät aurinkosähköjärjestelmiään verkkoon.

”Riittävä sähköverkon vahvuus tarkoittaa sitä, että sähkönkäyttäjien oikosulkuvirrat ovat riittävät ja että jännite pysyy säädetyissä arvoissa. Tästä asiakkaan ei arjessaan tarvitse huolehtia, vaan se on verkkoyhtiön vastuulla ja osa verkon ylläpito- ja kehittämistoimia”, kertoo Kenven suunnittelija Pasi Tainio.

Vahvistaminen on kenttätyötä

Yleistyvät kotitalouksien pientuotantolaitokset ovat tehneet sähköverkon vahvuudesta näkyvämmän asian. Jos verkko ei ole tarpeeksi vahva, jännitetaso saattaa laskea liian alhaiseksi tai vastaavasti nousta liian korkeaksi. Asiakkaille tämä voi näkyä esimerkiksi valojen välkyntänä tai laitteiden toimintahäiriöinä.

Nyrkkisääntönä on, että taajamassa verkko on vahva, taajaman ulkopuolella vahvuus vaihtelee.

”Taajama-alueella, jossa sähkön kulutuspisteitä on paljon, muuntamoita on rakennettu tiheästi. Taajaman ulkopuolella puolestaan

sähkön kuluttajia on vähemmän, joten verkon kaapeleiden ja ilmajohtojen poikkipinnat eivät tarvitse olla niin suuret. Myös muuntamoita on harvemmassa”, Tainio selittää.

Jos kotitalous haluaa kytkeä aurinkopaneelijärjestelmänsä verkkoon ja myydä ylijäämäsähköä, tulee asiakkaan ilmoittaa ja selvittää verkkoyhtiöltä, onko verkon vahvuus riittävä, vai pitääkö sitä vahvistaa. Verkkoyhtiöön kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, jo suunnitteluvaiheessa.

Käytännössä verkon vahvistaminen tarkoittaa henkilövoimin tehtäviä töitä. Kenven asentajat lisäävät kaapeleita tai ilmajohtoja, vaihtavat niitä poikkipinta-alaltaan suurempiin tai suurentavat muuntamoita.

”Verkkoa on rakennettu pitkään ajatellen, että loppukäyttäjä vain kuluttaa sähköä. Kuluttajien sähköntuotanto on uusi asia, ja se vaatii verkolta erilaista kapasiteettia”, Tainio sanoo.

Kenven alueella verkkoa vahvistetaan verkon saneerausten yhteydessä. Toistaiseksi vahvistamisia ei ole jouduttu tekemään pientuottajien liittymisten vuoksi. Vahvistamiset, myös pientuottajien tarpeisiin tehtävät, kuuluvat verkkoyhtiön kehittämistoimiin. Verkon ylläpito- ja kehittämistoimet rahoitetaan verkkopalvelumaksuilla.

Kemin Energia ja Veden sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelma on tekeillä. Se tulee nähtäville ja lausuttavaksi alkukesällä.

Fingrid vahvistaa kantaverkkoa Kemin pohjoispuolella. Iso urakka valmistuu toukokuun puoliväliin mennessä.

Maanalaisessa verkostossa on jatkuvasti korjattavaa

Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus on kestävyysjuoksu ajan hammasta vastaan.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä Kemissä oli laaja, koko kaupunkia koskeva vesikatko. Se johtui kaupungin suurimman vesiputken halkeamisesta. Parin tunnin ajan vettä ei tullut tai paine oli heikko.

Sinänsä vesijohtovuoto ei ollut poikkeuksellinen. Niitä on Kemissä 10 – 15 kertaa vuodessa. Poikkeuksellista oli, että se tapahtui pääputkessa ja aiheutti niin laajaa häiriötä.

”Tämä oli yksi esimerkki siitä, että verkostossa on saneeraustarvetta”, sanoo vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.

Rapautuva verkosto yli kahden metrin syvyydessä

Kemin vesi- ja viemäriverkoston tilanne on sama kuin muuallakin Suomessa: putket alkavat 50–70-vuotiaina olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Niiden kuntoon vaikuttavat iän ohella putkimateriaali, maaperän olosuhteet ja se, miten putkisto on aikanaan rakennettu.

Verkoston kuntoa tutkitaan jatkuvasti. Esimerkiksi viemäriverkoston kuntoa kartoitetaan robottikuvauksilla, ja mahdollisia vesivuotoja havaitaan tarkkailemalla alueellisia vedenkulutuslukemia.

”Kuvaamme viemäreitä noin viisi kilometriä vuodessa. Vesivuotokuunteluita käytämme paikallistamaan vuotokohtia metalliputkissa. Alueellisen vedenkulutuksen selittämätön kasvu puolestaan kertoo, että jossain voi olla vuoto”, Hiltula kertoo.

Tietojen, tutkimusten, vuotojen ja putkiston merkittävyyden pohjalta Kemin Energia ja Vesi tekee jatkuvasti päivittyvän saneeraussuunnitelman ja toteuttaa sitä.

Saneeraukset rahoitetaan vesimaksuilla

Vesijohtoverkostossa oleva vuoto on hukkaan heitettyä rahaa, kun pumpattu ja puhdistettu vesi valuu vuotokohdasta maaperään. Valtakunnallisesti tällaista laskuttamatonta vettä on 17 – 18 prosenttia kaikesta tuotetusta vedestä. Kemissä sitä on vähän enemmän, reilu 20 prosenttia.

”Saneeraustarpeessa olevia vesijohtoja ja viemäreitä on lähes joka kaupunginosassa”, Hiltula tiivistää Kemin tilanteen.

Yhtiö saneeraa vesijohto- ja viemäriverkostoa vuosittain lähes kolmen kilometrin matkalta ja käyttää siihen keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa, mikä on neljännes vesihuoltoliiketoiminnan liikevaihdosta.

”Kemissä on vesijohtoverkostoa noin 200 km ja jätevesiviemäriverkostoa 170 km. Sen jälleenrakentamisarvo on 100 miljoonan euron luokkaa. Sitä ei siis pysty uusimaan kerralla, vaan saneeraus on jatkuvaa toimintaa”, Hiltula kertoo.

Saneeraukset rahoitetaan täysin vesimaksuilla, ei verovaroin.

”Vesimaksuissa on saneeraustarpeiden vuoksi korotuspaineita”, Hiltula toteaa.

Lue sivulta 12, mitä kaikkea vesimaksulla saa.

Helmikuun alussa rikkoutunut vesiputki sijaitsee lähes neljän metrin syvyydessä.

Joka päivä lähes 8500 ateriaa. Noin 120 työntekijää 40 toimipisteessä. Omistajina Lapin kuusi kuntaa ja Lapin hyvinvointialue.

Tärkeintä on saada hyvää perusruokaa lautaselle

Meri-Lapin kuntapalvelut Oy tuottaa omistajilleen pääasiassa ateriapalveluja. Yrityksen valmistamaa ruokaa syödään kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaalassa.

Virkistävää kyllä, yritys ei ole lähtenyt trendin mukaisesti keskittämään ruokien valmistusta yhteen isoon valmistuskeittiöön. Itse asiassa se kulkee osittain vastavirtaan.

”Olemme palauttaneet ruuanvalmistuksen Hepolan koulun ja Simon koulukeskuksen keittiöihin. Jonkin aikaa kuljetimme niihin

aterioita, mutta kuljetuskustannukset alkoivat nousta. Ja koska keittiöillä työskenteli osaavia ammattilaisia, ajattelimme, että eikö se ole järkevämpää tehdä ruoka siellä missä se syödäänkin. Ja näin ruuanvalmistus palautettiin. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, myös asiakkaat”, kertoo toimitusjohtaja Aulis Martikainen.

Ateriavalmistus hyötyy useista tuotantokeittiöistä.

”Jos yhdessä keittiössä on vaikka pitempi sähkökatkos, voimme siirtää tuotannon toiseen keittiöön. On merkittävä etu, että tuotantomme ei ole yhden tuotantokeittiön varassa. Hajautetun tuotannon

Tuovi Hätelä työskentelee työnjohtajana Ravintokeskus Meren keittiöllä.

edut tulevat esille muissakin häiriötilanteissa. Niitä emme tietenkään toivo, mutta olemme niihinkin varautuneet, Aulis sanoo.

Energian säästämisestä

Ateriavalmistus on täysin riippuvaista sähköstä ja vedestä. Koska toimintaa on 40 eri toimipisteessä ja keittiöt ovat toisen katon alla, vuokralaisen mahdollisuudet vaikuttaa energia-asioihin ovat vähäiset. Sähkön- ja vedenkulutuksen luvut ovat kyseisen kiinteistön, esimerkiksi koulun, kokonaisenergiankulutuksessa.

Energiankulutuksen seuraaminen eurojen ohella olisi Martikaisesta hyvä asia, mutta hän jää pohtimaan, kuinka paljon hyötyä tiedoista olisi.

”Ruoka on kuitenkin joka päivä tehtävä. Jos vaikka sähköä olisi kulunut vähän enemmän kuin edellisenä vuonna, pitäisi tietää, johtuuko se esimerkiksi siitä, että ruokaa on tehty enemmän tai keittiöön on tullut uusi laite? Pelkistä luvuista on vaikea vetää johtopäätöksiä keittiötasolle.”

Martikainen on ehdottomasti energiansäästämisen kannalla. Hän kuitenkin miettii, että energian säästämisessäkin on jossain se piste, jolloin pitää miettiä, onko se järkevää. Hän antaa esimerkin:

”Jos keittiöllä on tehokas ja nopea laite, joka syö paljon sähköä mutta säästää työntekijöiden aikaa, onko se parempi vai huonompi kuin hidas ja heikkotehoisempi laite, joka säästää sähköä mutta vie enemmän työntekijöiden aikaa? Aika ja ajansäästö on kuitenkin merkittävä tekijä.”

Paljon raaka-aineita

Meri-Lapin kuntapalvelut Oy on yritys, jonka taustalta voi lukea suomalaisen kuntapolitiikan vaiheita. Se aloitti liikelaitoskuntayhtymänä vuonna 2009. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhtymästä tuli osakeyhtiö 2022. Yhtiöittäminen oli tehtävä, jotta hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen ruokapalvelut voi jatkaa.

Tämän vuoden alusta yhtiö laajeni, kun siihen liittyivät Kolarin, Ylitornion ja Tervolan kunnat. Yhtiö tekee siis entistä enemmän ruokaa yhä laajemmalla alueella.

”Asiakkaamme haluavat hyvää perusruokaa. Meidän tehtävämme on saada se järkevästi asiakkaan lautaselle”, Martikainen kiteyttää.

Jotta pääsee käsitykseen, millaisista ruoka- ja raaka-ainevirroista yhtiössä vuositasolla puhutaan, on syytä kurkistaa luvun taakse. Mitä se tarkoittaa, että tehdään 8500 ateriaa päivässä? Se tarkoittaa muun muassa 60 000 litraa maitoa ja 25 000 kiloa perunoita vuodessa.

”Mielellään hankimme mahdollisimman paljon lähialueelta, paikallisilta tuottajilta. Valitettavasti määrät ovat niin suuria, että paikallista tarjontaa ei ole läheskään aina. Niinpä pidämme huolta toiseksi tärkeimmästä asiasta eli kotimaisuudesta. Siinä olemme onnistuneet hyvin. Vuonna 2022 kotimaisuusaste oli 92 prosenttia”, Martikainen kertoo.

Meri-Lapin kuntapalvelut Oy on Kemin, Keminmaan, Simon, Kolarin, Ylitornion ja Tervolan kuntien sekä Lapin hyvinvointialueen omistama. Yhtiö tuottaa omistajilleen ateriapalveluita, ict-, talous- ja henkilöstöpalveluita sekä asiantuntija- ja tukipalveluita.

Toimitusjohtaja Aulis Martikainen kertoo, että koko ajan mietitään prosessia, miten ruoka saadaan järkevästi asiakkaiden lautasille.

Tuotantokeittiön vuotuiset raaka-ainemäärät lasketaan sadoissa ja tuhansissa kiloissa.

Myyjän, ostajan ja muuttajan muistilista

Kotia myydessä, ostaessa tai vaihtaessa on tärkeää muistaa myös liittymät.

Omakotitalon, paritalon, mökin tai muun rakennuksen kaukolämpö- sähkö- ja vesiliittymät eivät vaihda omistajaa automaattisesti, kun kiinteistön omistaja vaihtuu. Liittymien siirrosta uudelle omistajalle pitää sopia aina erikseen ja tehdä siitä kirjallinen sopimus. Usein liittymien siirto kirjataan kauppakirjaan. Siitä voi myös tehdä erillisen luovutuskirjan.

”Liittymien omistajanvaihdoksesta pitää tehdä ilmoitus meille Kenveen. Ilmoituksen siirrosta tekee nykyinen liittymien omistaja. Ilmoituksen voi tehdä käymällä meillä asiakaspalvelussa, lähettämällä sähköpostia asiakaspalvelu@kenve.fi tai sähköisen lomakkeen kautta, joka löytyy verkkosivultamme. Tarvitset ilmoitusta varten omistajanvaihdoksesta kertovan asiakirjan”, kertoo asiakaspalveluvastaava Päivi Lahtinen.

Siirtopäivänä etäluemme kaukolämpö- ja sähkömittarit. Vesimittarin lukeman lukee ja ilmoittaa omistaja. Liittymien siirto uudelle

omistajalle koskee siis omistajuutta. Tämän lisäksi uuden omistajan kanssa tehdään käyttösopimukset. Veden liittymäsopimuksen siirrosta lähetetään asiakkaalle siirtoilmoitus. Kaukolämpöliittymän omistajan vaihdosta tehdään lämpöliittymän siirtoilmoitus uuden omistajan ja lämmön myyjän välillä.

”Sähkön osalta käytäntö on hieman erilainen: sähkön liittymästä ei lähetetä siirtoilmoitusta. Sähkösopimuksen tekee uusi omistaja tai vuokralainen valitsemansa sähkönmyyntiyhtiön kanssa. Sähkönmyyntiyhtiöltä tulee tieto uudesta sopimuksesta meille Kenveen, jonka johdosta verkkopalvelusopimus tulee voimaan samasta päivästä alkaen, kuin sähkönmyyntisopimus, Lahtinen kertoo.

Asunto-osakkeen omistajanvaihdon yhteydessä liittymiä ei tarvitse siirtää, sillä niiden omistajana on taloyhtiö. Asunto-osakkeeseen muuttajan on kuitenkin tehtävä sähkösopimus sähkönmyyntiyhtiön kanssa ja ilmoitettava isännöitsijälle muutosta.

Kenven asiakaspalvelu auttaa mielellään myös liittymien siirtoon liittyvien asioiden kanssa.

KUVA

Kuinka monta

akku- tai paristokäyttöistä laitetta kodissasi

on?

itse tuottaa syttymiseen tarvittavaan lämpötilan ja hapen. Tällainen palo on räjähdysmäinen.

LSaatat yllättyä. Kun lasket, kuinka monta kappaletta akkuja ja paristoja kotonasi on, luku on vielä isompi. Entä missä säilytät tyhjiä paristoja ja akkuja?

aatikon pohjalla lojuvat tai vaikka roskakaappiin erilliseen astiaan kerätyt akut ja paristot ovat iso turvallisuusriski. Jos akku tai paristo vahingoittuu tai niiden navat koskettavat toisiaan tai metallia, ne voivat herätä henkiin ”zombiakkuna” ja aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon.

Vaarallisimpia paristoja ovat neliskanttiset 9V-paristot ja pienet nappiparistot. Säilytyksen kannalta ongelmallisia ovat myös litiumioniparistot ja -akut. Niitä käytetään esimerkiksi mobiililaitteissa, sähkötyökaluissa ja sähköpolkupyörissä. Jos litiumioniakkuun tulee vika tai se vahingoittuu, siinä tapahtuu kemiallinen reaktio. Akku

Sähköpyörien ja -potkulautojen akut ovat tehokkaita. Siksi niiden palot ovat erityisen vaarallisia. Akut ladataan turvallisesti avarassa tilassa, kaukana palavista materiaaleista. Eteinen on erityisen huono paikka lataamiselle, sillä akkupalo sulkee monesti ainoan hätäpoistumistien.

Huolellisuus vähentää riskejä

Zombiakkujen vaaroilta vältyt, kun toimit huolellisesti. Kun paristot tai akut ovat tyhjiä tai et enää käytä laitetta, poista ne heti laitteesta. Teippaa virtanavat teipillä. Parasta olisi viedä paristot ja akut heti keräyspisteeseen. Jos haluat kerätä niitä isomman satsin, paras tapa säilytykseen on savinen tai peltinen kannellinen astia, jonka pohjalla on hiekkaa.

Akut ja paristot eivät kuulu sekajäteastiaan, vaan ne pitää aina viedä niille tarkoitettuun keräyspisteeseen. Sekajätteen jätteenkäsittelyssä esimerkiksi jäteautossa tai käsittelylaitoksessa ne voivat puristuksessa tai kolahtelussa syttyä palamaan.

Keräykseen palautetuista paristoista ja akuista voidaan palauttaa uusiomateriaaleina yli puolet kiertoon.

Paristoissa ja akuissa piilee näkymätön vaara. Napojen teippaaminen pienentää paloriskiä.

”Opin ajattelemaan laajemmin näitä hommia”

Pitkään asennustöitä tehnyt Aki Hanhisuanto opiskeli uuden tutkinnon työn ohessa.

Vielä tällä hetkellä Aki Hanhisuannon työpäivät kuluvat asennus- ja korjaustöiden parissa.

Kenven maastosuunnittelija ja verkostoasentaja Aki Hanhisuanto valmistui joulukuussa sähköverkkomestariksi. Opiskelupaikka oli OSAO:ssa, mutta erikoisammattitutkinnon opiskelu tapahtui työpaikalla Kemin Energia ja Vesi Oy:ssa projektitehtävän parissa.

”Projektina oli suunnitella ja toteuttaa yhden alueen ilmajohtojen muuttaminen maakaapeleiksi. Talviaikana, kun töissä oli hiljaisempaa, tein suunnitelmat, ja kesäaikana suunnitelmat toteutettiin”, Hanhisuanto kertoo.

Suunnittelu ja toteutus sisälsivät monia eri työvaiheita ja lukemattomia yksityiskohtia. Opintoihin kuului myös työnjohdolliset tehtävät, kuten tarjouslaskennat, maankäyttösopimusten tekeminen maanomistajien ja kaupungin kanssa, sopimukset ja yhteydenpito urakoitsijoiden kanssa sekä yhteistyö Kenven vesiosaston kanssa, joka rakensi samalle alueelle uudet vesijohdot.

tuja meidän alalle, joten niistä on tosi paljon hyötyä. Nykyään meillä on melkeinpä tapa, että nuoret työntekijämme hankkivat alan ammattitutkinnon”, hän sanoo.

”Mahtavaa, että saa työn ohella kehittää itseään”, hän kiittelee.

Uusia työmahdollisuuksia

Erikoisammattitutkinnon suorittamiseen oli pitkästä työkokemusta hänelle paljon hyötyä, kun monet asiat olivat jo entuudestaan tuttuja. Haasteena oli raivata tarpeeksi aikaa opinnoille sellaisina aikoina, kun asennustöitä oli paljon. Projekti kuitenkin eteni ja valmistui, ja tutkintopaperit Hanhisuanto sai joulukuussa.

Mikä oli opintojen parasta antia?

Kenve kannustaa opiskelemaan

Työnantajan tuki opinnoille oli tärkeää ja jopa edellytys.

”Se, että sain toteuttaa tämmöisen projektin Kenvelle ja käyttää siihen työaikaani ja työpaikan ohjelmistoja, mahdollisti opiskelun. Aina kun tarvitsin, sain apua ja tukea suunnittelijoilta ja esihenkilöiltä, ja he auttoivat mielellään”, Hanhisuanto sanoo.

35-vuotias Hanhisuanto on työskennellyt Kenvellä jo 15 vuotta. Kymmenisen vuotta sitten hän sai ensimmäiset kokemuksensa työn ohessa opiskelusta, kun hän suoritti energia-alan ammattitutkinnon.

”Molemmat koulutukset ovat kohdennet-

”Opin ajattelemaan laajemmin näitä hommia. Kun ennen saatoin montussa asennustöitä tehdessäni yksiulotteisesti miettiä, miksi joku asia tehdään tietyllä tavalla, niin nyt tiedän, että taustalla on joku syy. En myös ennen tiennyt kovin hyvin, mitä töitä muut tekee. Esimerkiksi että työnjohtajan puhelin soi paljon ja aina keskeyttää sen hetkisen työn, tai että erilaisiin lupa-asioihin menee niin paljon aikaa. Minulla on nyt parempi kokonaiskäsitys kaikesta”, Hanhisuanto pohtii.

Opintojen jälkeen hänestä tuli Kenven maastosuunnittelija. Vaikka toistaiseksi työt ovat jatkuneet käyttö- ja kunnossapitoasennusten parissa, hän kokee, että opinnot avaavat hänelle uusia työmahdollisuuksia. Tulevaisudessa opinnot saattavat vielä jatkua.

”Olen miettinyt, että opiskelisin vielä ammattikorkeakoulussa insinööriksi”, Hanhisuanto sanoo.

Sähkömittareiden vaihto varttiluettaviin mittareihin etenee aikataulussa

Tammikuun loppuun mennessä Kemin Energia ja Vesi oli vaihtanut noin 12 prosenttia kaikista mittareista. Ensimmäiseksi vaihdetaan vanhimmat mittarit, joissa ei ole katkaisulaitteita sekä mittarit alueilla, joissa ilmajohtoja vaihdetaan maakaapeleiksi.

Kerrostalokohteissa asukkaita tiedotetaan mittarinvaihdosta ja siitä johtuvasta 10 – 15 minuutin sähkökatkosta etukäteen tekstiviesteillä. Laajemmista, omakotialueita koskevista vaihdoista ilmoitetaan myös tekstiviestillä.

Yksittäisten omakotikohteiden kohdalla Kenven asentaja käy ovella ilman ennakkoilmoitusta. Kenven asentajat tulevat aina paikalle Kenven autoilla ja työasuissa, mukanaan kuvallinen henkilökortti. Kohteisiin, joissa mittari on asiakkaan tiloissa ja asiakas ei ole paikalla, asentajat jättävät yhteydenottolapun. Toivomme asiakkaan soittavan asentajalle lapussa olevaan numeroon ja sopimaan ajankohdan mittarin vaihdolle.

Ykköslaatuista hanavettä – katso mihin hintaan!

Hinta alle puoli senttiä litralta, kotiin toimitettuna ja poiskuljetettuna! Eikä siinä vielä kaikki!

Hanasta tuleva puhdas vesi on yksi osa laajaa vesihuoltojärjestelmää.

Saat samaan hintaan veden hankinnan, puhdistuksen, vesi- ja viemäriputkien kunnossapidon, vesihuoltojärjestelmän valvonnan 24/7 ja jäteveden puhdistuksen. Ja mikä parasta, vesi on erittäin korkealaatuista ja puhdasta pohjavettä. Kaikki tämä alle puoli senttiä litralta!

Puhdas ja edullinen hanavesi on meille arkipäivää. Monesti ei tule ajatelleeksikaan, kuinka laaja ja monimutkainen vesihuoltojärjestelmä sen takana on. Mitä vesimaksulla oikein saa?

Korkealaatuista pohjavettä

Kemi hankkii vetensä pääosin Meri-Lapin Vesi Oy:ltä ja pieneltä osin omista vedenottamoista. Kemiin pumpattavasta pohjavedestä noin 80% tulee Tervolan pohjavesialueilta ja noin 20% Kemin pohjavesialueilta

”Kemissä nautitaan korkealuokkaisista luonnon pohjavesistä, joista pääosa on niin hyvälaatuista, että se voidaan pumpata verkostoon lähes sellaisenaan. Tervolasta otettu vesi ei vaadi käsittelyä. Siihen lisätään vain hieman desinfiointikemikaalia, jotta veden laatu säilyy hyvänä myös verkostossa. Kemin pohjavesialueilta otetusta vedestä poistetaan vedenkäsittelylaitoksella humusta, rautaa ja mangaania”, vesihuoltojohtaja Juha Hiltula kertoo.

Puhdistettu vesi pumpataan vesijohtoverkostoon asiakkaiden käytettäväksi Kemin kaupungin alueella. Kemin Energia ja Vesi Oy:n vastuulla on lähes kaksisataa kilometriä vesijohtoverkkoa. Sen

kunnostaminen ja ylläpito vaatii jatkuvasti rahallisia panostuksia.

Alueellinen pohjavesijärjestelmä oli aikanaan iso ponnistus ja investointi. Se rahoitettiin pääosin asiakkaiden vesimaksuilla ja osin valtion vesihuoltoavustuksella. Vuosina 1998 – 2000 rakennettu alueellinen järjestelmä takaa, että vettä riittää: vedenottamoita ja vedenottokaivoja on neljän kunnan alueella yli 50.

Viemäröinti ja puhdistus samaan hintaan

Alle puolen sentin litrahintaan sisältyy myös jätevesimaksu, jolla kustannetaan viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Kemissä on jätevesiviemäriä noin 170 km ja viemäriverkostossa on jätevesipumppaamoita yli 50 kpl, joilla kiinteistöjen jätevedet pumpataan puhdistamoon, jossa ne puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Tänä päivänä itsestään selvältä tuntuva puhdistus on yllättäen aika uusi juttu.

”Kemissä jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön 1980-luvun alussa. Sitä ennen jätevesiä johdettiin suoraan vesistöihin. Puhdistus on merkittävä ympäristönsuojelutoimi ja se on paljon parantanut vesistöjemme tilaa”, Hiltula kertoo.

Samalla tavalla kuin puhtaan veden puolella, myös viemäriverkosto on laaja ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja kunnostusta. Nyt myös Kemin jätevedenpuhdistamo alkaa olla käyttöikänsä päässä.

”Uusi jätevedenpuhdistamo on nyt suunnitteluvaiheessa. Sen on tarkoitus olla käytössä vuoden 2028 loppuun mennessä”, Hiltula sanoo.

3000 kiloa räjähteitä ei kaatanut kaupungintaloa

Lokakuussa 1944 saksalaiset sotilaat yrittivät räjäyttää Kemin kaupungintalon ja samalla sen yläkerroksissa olevat vesisäiliöt. Vaikka pommit olivat järeitä, talo pysyi pystyssä, kiitos hissikuilujen ja lujan raudoituksen. Kaupungintalon yläkerroksien vesisäiliöt olivat myös tyhjillään räjäytyksen aikoihin, mikä vähensi yläkerrosten painoa.

Vuonna 1940 valmistunut kaupungintalon ja vesisäiliöiden yhdistelmä on tyyliltään niin kutsuttu vesilinna. Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmaan kuului päättäjien toiveesta myös hotelli, kirjasto, maistraatti, museo, raastuvanoikeus, ravintola ja teatteri, mutta niitä ei kuitenkaan toteutettu.

”Lapin lisää”

Valmistuessaan 50 metriä korkea, kapea tiiliseinäinen torni on varmasti näyttänyt aikalaisten silmissä pilvenpiirtäjältä. 13-kerroksinen rakennus oli Kemin ja koko Pohjois-Suomen korkein.

Saksalaisten räjäytys jätti rakennuksen seinään ammottavan reiän. Talo korjattiin ja samalla rakennettiin nelikerroksinen uudisosa, ”Lapin lisä”. 1960-luvulla rakennusta laajennettiin lisää, jolloin julkisivut päällystettiin laattapintaisilla betonielementeillä.

Vesisäiliöt sijaitsevat ylimmissä kerroksissa. Alun perin vesisäiliö oli 500 m3 suuruinen. Laajennusosan myötä säiliöitä rakennettiin lisää niin, että kaupungin vesisäiliöiden kokonaistilavuus on yhteensä 2000 m3 eli 2 000 000 litraa.

Vesisäiliöt ovat edelleen käytössä. Niiden tehtävänä on varastoida vettä ja ylläpitää painetta vesijohtoverkostossa. Säiliöissä myös varastoidaan vettä kulutushuippuja ja häiriötapauksia varten. Korkeutta tarvitaan, jotta vesi virtaa putkistossa.

Rakennuksen katolla on kahvio ja näköalatasanne, josta voi ihailla komeaa merinäköalaa. Kerrotaan, että kirkkaalla säällä katolta voi nähdä Ruotsiin asti.

Lähteet:

Kemiläinen, Kemin kaupungin tiedotuslehti 1/2020, kemi.fi ja Arkkitehtuurimuseo

Kaupungintalon ja vesitornin räjäytysyrityksestä kohta 80 vuotta

Räjäytys repi ammottavan aukon kaupungintalon seinään.

Vaihda sinäkin

kätevään

e-laskuun!

Jo yli puolet Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakkaista luottaa e-laskuun. Suosittelemme lämpimästi sähköisen e-laskun käyttöä. Siinä on monia etuja paperilaskuun verrattuna.

e-laskun hyödyt:

• Vaivaton: saat laskut suoraan mobiili- ja verkkopankkiisi ajasta ja paikasta riippumatta

• E-laskun tilaamisen jälkeen sinun ei tarvitse näppäillä maksun tietoja käsin

• Maksaminen on luotettavaa, nopeaa ja helppoa

• Säästät luontoa – e-lasku on ympäristöystävällinen valinta

Näillä tiedoilla saat e-laskun käyttöön omassa verkkopankissa:

• Laskuttajayhtiö: Kemin Energia ja Vesi Oy

• Laskutusaihe: Sähkölasku, kaukolämpölasku tai vesilasku

• Viitenumeron ja asiakasnumeron löydät paperilaskustasi

Kysy lisää e-laskun tekemisestä asiakaspalvelustamme, puhelimella ma - pe klo 8.30 – 15.00 numerosta 020 742 8205 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@kenve.fi

Tekstiviestit tiedottavat

Tiedotamme asiakkaillemme tekstiviesteillä sähköön, kaukolämpöön ja veteen liittyvistä häiriötilanteista ja suunnitelluista katkoksista. Sähkökatkoista tiedotetaan, kun ne kestävät useamman tunnin. Vesikatkoista ja veden laatupoikkeamista lähetetään tekstiviesti matalalla kynnyksellä. Jotta saisit tärkeät tekstiviestit puhelimeesi, huolehdithan, että meillä Kenvessä on ajantasainen puhelinnumerosi. Voit ilmoittaa puhelinnumerosi asiakaspalveluumme 020 742 8205 tai asiakaspalvelu@kenve.fi.

Laivalastillinen puunkuorta katoaa lämpölaitoksen pihasta parissa viikossa.

Haasteita kotimaisen polttoaineen saatavuudessa

Kemin kaukolämpölaitoksen pihalla olevat massiiviset hake- ja kuorikasat ovat seurausta suomalaisen puuntuotannon sivuvirtojen sekä metsäenergian saatavuuden haasteista.

Kahtena talvena Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpölaitoksen pihalla on ollut valtavia hake- ja kuorivuoria. Tämä johtuu polttoaineen eli puuraaka-aineen pulasta. Tämä puolestaan johtuu Venäjän puuntuonnin loppumisesta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

”Kun puuta ei tule Venäjältä, kotimaisen puun käyttö energialaitoksissa ja teollisuudessa on kasvanut. Hinta on noussut ja siitä on nyt pulaa”, kertoo Kemin Energia ja Vesi oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.

Kemin Energia ja Vesi Oy tarvitsee puuta, tarkemmin sanottuna metsäenergiaa ja kuorta, kaukolämmön tuotantoon. Kaukolämmön kuluvan talven kokonaisenergiatarpeesta 20 – 25 % ostetaan Metsä

Fibren tehtaalta ”putkea pitkin”, loput tuotetaan polttamalla metsäteollisuuden sivutuotteita sekä metsäenergiaa.

Tilanne on väliaikainen Kotimaisen puuteollisuuden sivutuotteiden saatavuusongelmissa on käännytty länteen.

”Ostamme puunkuorta Ruotsista. Sitä tulee meille laivalastillinen kerrallaan, noin kerran kuussa”, Peurasaari kertoo.

Laivalastillinen tarkoittaa yli sataa täysperävaunurekallista puunkuorta. Kun laivalasti puretaan ja ajetaan kaukolämpölaitoksen pihalle, kuorikasa on valtava. Kauan kasa ei kuitenkaan pihalla vanhene.

”Se poltetaan parissa viikossa. Toki kevään tullen, kun lämmitystarve vähenee, kasat pienenevät ja varasto ajetaan alas”

Metsä Fibren tehtaan koekäyttö jatkuu elo-syyskuulle. Kun tehtaan tuotanto sen jälkeen kunnolla käynnistyy, polttoainetta eli puunkuorta ostetaan tehtaalta, eikä sitä enää tarvitse tuoda muualta. Myös tehtaalta ostettavan lämpöenergian määrä kasvaa 40 – 45 prosenttiin kokonaistarpeesta.

”Siirrymme silloin kaukolämmöntuotannossa lähes kokonaan lähienergian käyttöön”, Peurasaari sanoo.

Siirin vinkit

Mämmiä, mämmiä!

Mitäpä jos kokeilisit tänä pääsiäisenä uusia mämmireseptejä? Tai ainakin voisit käyttää pääsiäiseltä jääneen mämmin ruokiin ja jälkiruokiin. Itse tehty rukiinen mämmi käy hyvin esimerkiksi sämpylä- tai lihapullataikinaan. Makea kaupan mämmi sopii parhaiten jälkiruokiin

Vinkkejä mämmisiin jälkiruokiin:

• Kääretortun täytteeksi sopivat mämmi ja kirpsakka puolukkasurvos maitorahkan ja vatkatun vaniljavaahdon kanssa.

• Tekaise mämmijäädykettä: sekoita mämmiä vähän sulaneeseen vaniljajäätelöön, lisää sokeroituja puolukoita. Kaada kakkuvuokaan, peitä kelmulla, pakasta ja syö seuraavana päivänä.

• Helppoon mämmimousseen tarvitset vain mämmiä, vaniljavaahtoa ja tuorejuustoa. Laita jälkiruokakuppiin kerroksittain mämmiä, vaniljamoussea eli mämmillä maustettua vaniljavaahdon ja tuorejuuston sekoitusta ja päällimmäiseksi vaniljavaahtoa.

• Mämmin kanssa sopivat myös ihanat lakat. Kasaa kerroksittain annosmaljoihin mämmiä, appelsiininkuorella maustettua kermavaahto-rahkaseosta ja päälle lakkahilloa.

• Mämminen kuivakakku maistuu myös hyvältä! Lisää mämmin joukkoon sokeri, sulatettu voi, munat, vehnäjauhot ja sooda. Kypsytä 200 asteisessa uunissa kakkua noin 50 minuuttia.

500gMÄMMIKAKKU: (itsetehtyä) mämmiä 3dl sokeria

5dl jauhoja

5 munaa

200g voita

1tl leivinjauhetta

1tl soodaa Hyvää pääsiäistä!

Ota yhteyttä