Verkko tihkuu lämpöä

Kemin kaukolämpöverkko on lähes 60 kilometriä pitkä. Sitä alettiin rakentaa 1970-luvun puolivälissä. Vanhin osa verkostosta on Valtakadun alla kulkeva betoninen siirtolinja. Verkoston vuodot tulevat parhaiten esiin talvella, kun maanpinta putkien päällä sulaa ja ruoho vihertää sekä sen sivulla on vielä hankea ja jäätä.

”Vuodot näkyvät meillä verkostossa kiertävän veden vajenemisena. Kun vettä pitää lisätä pahimmillaan 20 kuutiometriä vuorokaudessa, siitä tietää, ettei kyse ole enää normaalista hävikistä”, kaukolämpöinsinööri Virpi Miettunen sanoo.

Vuodon toteaminen on helppoa, mutta vuotokohtien paikantaminen vaikeaa. Virtaava vesi hakee omat uomansa ja koettelee ympäröivän materiaalin kestävyyttä paineellaan.

”Kaukolämpökaivoista voidaan nähdä, millä välillä vuoto on, mutta tarkemman kohdan löytämiseksi joudutaan katuja avaamaan ja kaivamaan usein pitkältä matkalta, ennen kuin varsinainen vuotokohta löytyy”, Virpi kertoo.

Useimmat vuodot löytyvät putkien liitoskohdista. Nykyisin liitokset tehdään hitsaamalla, eivätkä ne hevin petä. Vanhat liittimet ovat voineet ruostua tai pettää kovassa paineessa. Routakin voi vääntää metrin syvyydessä olevia putkia siten, että liitokset pettävät tai putkeen tulee reikä.

”Putkissa virtaa yli 100-asteista kuumaa vettä, joten ne lämmittävät maata sen yläpuolella. Maa voi sen vuoksi pysyä sulana ympäröivää aluetta pitempään. Jos sulana pysynyt alue alkaa laajeta tai nurmikko vihertää keskellä talvea, on hyvä syy epäillä vuotoa”, Virpi toteaa.

Kerro, jos epäilyttää

Vuodoista ja niiden epäilyistä pitäisi ilmoittaa kaukolämpölaitoksen päivystykseen tai Kenven asiakaspalveluun mahdollisimman pian.

Vuodon korjaaminen on usein kuukauden mittainen työmaa, joskus pidempikin. Samalla vaivalla pyritään korjaamaan ja järjestelemään viisaammin hulevesi-, viemäröinti- ja sähkölinjat, mikäli ne on aikoinaan asennettu toisistaan piittaamatta.

”Meidän omat työntekijät ovat ensimmäisenä vuotopaikalla selvittämässä tilannetta. Korjaustyö teetetään urakoitsijalla. Yleensä emme paikkaa vain vuotoa, vaan uusimme samalla koko putkiston vuotoalueella ja sen ympäristössä. Työ kestää pitkään, haittaa usein liikkumista ja ärsyttää ihmisiä, mutta ei sitä voi jättää tekemättäkään”, Virpi pahoittelee.

Kaukolämpöverkoston korjaamiseen varataan rahaa joka vuosi. Viime vuosi oli poikkeuksellisen hankala, kun vuotokohtia löytyi korjattavaksi kuusi.

”Vuotojen lisääntyminen voi johtua tarkemmasta seuraamisesta, minkä vuoksi ne havaitaan entistä herkemmin. Viime vuonna koko kaukolämpöverkosto kuvattiin helikopterista lämpökameralla, mikä antoi hyvän kuvan verkoston kunnosta ja saneeraustarpeista. Verkoston teoreettinen käyttöikä on 70 vuotta. Siihen pääseminen teettää meillä ja urakoitsijoilla jatkuvaa työtä”, Virpi sanoo.