Meidän Energia ja Vesi 1/2020

Meidän Energia & Vesi Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 1/2020

Saamme tehdä työtä, jolla on merkitystä Biolämpölaitoksen rakentaminen vauhtiin huhti-toukokuussa

Energiaasioissa on elettävä muutosten edellä

Muutoksen tuulet puhaltavat Energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen astui vuoden alussa askeleen eteenpäin, kun vesiyhtiö sulautui emoyhtiöönsä Kemin Energia ja Vesi Oy:öön. Sulautumisella saamme synergiaetuja monialayhtiön käytännön toiminnassa. Asiakkaalle sulautuminen tarkoittaa sitä, että hänen sähkön, veden ja kaukolämmön toimituksiin liittyvät palveluntarpeensa hoidetaan saman katon alla. Ennen kesälomakautta saamme kehittämistoimemme siihen vaiheeseen, että Kalkkinokantien toimitalon asiakas- ja puhelinpalvelu on energia- ja vesiasioissa yhteinen.

Samanaikaisesti päättyy sähkön siirtolaskutusta koskeva ostopalvelusopimus ja laskutus siirtyy yhtiön oman henkilökunnan hoidettavaksi.

Vuoden alku on toiminnan arvioinnin aikaa, kun mitataan edellisen vuoden onnistumisia ja suunnitellaan tulevaa. Itseäni arviointi koskettaa tänä keväänä aiempia vuosia enemmän, sillä jäljellä ei ole montaa työpäivää ennen huhtikuussa alkavia eläkepäiviä. Taaksepäin katsoessa tuntuu, että reilun neljänkymmen vuoden työura energia-alalla, johon viimeisenä sisältyy kahden vuosikymmenen pituinen ajanjakso energiayhtiön toimitusjohtajana, on mennyt nopeasti. Työuraani on sisältynyt monenlaisia muutoksia ja hankkeita; sähkömarkkinoiden avautuminen, energialiiketoiminnan yhtiöittäminen Kemissä, päästökaupan alkaminen, kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen rakentaminen Kemiin ja energia- ja vesiliiketoiminnan yhdistäminen. Yksin en ole yhtiön asioita tietenkään hoitanut, vaan koko ajan olen saanut tehdä työtä yhteistyössä ammattitaitoisen henkilökuntamme kanssa.

Meidän Energia & Vesi 2 |

1/2020 Meidän Energia & Vesi

Luovutan Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtajan tehtävän hyvällä mielellä seuraajalleni Mikko Kangasniemelle. Yhtiön energiaverkot ovat hyvässä kunnossa, sähkön siirtohinnat ovat valtakunnallisissa hintatilastoissa halvimmassa kolmanneksessa ja kaukolämmön hinta on noin 10 prosenttia valtakunnan keskiarvoja halvempi. Yhtiö on rakentamassa biolämpökeskusta, joka vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä valmistuessaan vähentää lämmöntuotannon turpeen käytön ja hiilidioksidipäästöt yhteen kolmasosaan vuoden 2018 tasosta.

Vesihuollossa tilanne ei ole vielä yhtä hyvä, sillä vesihuoltoverkoissa on useiden miljoonien eurojen suuruinen korjausvelka, jonka hoitamiseksi on laadittu tulevaa kymmenvuotiskautta koskeva investointiohjelma.

Korjausinvestointien toteuttaminen on jo aloitettu, ja toteuttamista helpottaa vuoden alussa tapahtunut vesiyhtiön sulautuminen emoyhtiöön.

Syntynyt sähkö-, lämpö- ja vesihuoltopalveluista vastaava monialayhtiö tarjoaa toiminnallisesti ja taloudellisesti aiempaa leveämmät hartiat palveluiden kehittämiseen ja tarvittavien investointien toteuttamiseen.

Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvistä yhteistyövuosista ja toivotan Kemin Energia ja Vesi Oy:n uudelle toimitusjohtajalle ja hänen henkilökunnalleen onnea ja menestystä heidän hoitaessaan kaikille kemiläiselle tärkeitä arjen palveluita; sähköä, lämpöä ja vesihuoltoa.

Anne Salo-oja

Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy Päätoimittaja: toimitusjohtaja Anne Salo-oja Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami

Toimittaja: Taisto Saari Kannen kuva: Taisto Saari Paino: Punamusta Oy Paperi: Lumisilk 130 g/m2 Painosmäärä: 11 520 kpl Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Kaukonpäivä on vettä, lämpöä ja energiaa Kaukonpäivän uinti järjestettiin Kaukon päivänä 3.3. jo neljättä kertaa. Kenven tarjoamaa uintikertaa Kemin uimahallissa osataan odottaa.

- Tapahtuma kytkeytyy monella tavalla toimintaamme: Kauko viittaa tietenkin kaukolämpöön, vesi taas kaupunkilaisille elintärkeään vesihuoltoon ja uintiin ja saunan lämmitykseen tarvitaan paljon energiaa, Kenven johdon assistentti Katja Martimo perustelee. Suuren suosion vuoksi tapahtuma on porrastettu uimahallin kanssa siten, että uimarei-

ta riittää tasaisesti aamusta iltaan. Niin kävi tälläkin kertaa. Altaissa riitti loisketta läpi koko aukioloajan.

- Kaukon päivä sattuu sopivasti koulujen hiihtolomaviikolle. Hiihto- ja luistelukeleistä riippumatta kävijöitä on ollut joka vuosi useita satoja, Martimo sanoo.

Tänä vuonna tapahtuman järjestäminen oli pitkään epävarmaa uimahallin kattoremontin vuoksi. Vaikeuksien jälkeen korjaukset saatiin valmiiksi hyvissä ajoin ennen Kaukon päivää.

- Hieno homma, että uimahalli ehdittiin saada nyt kokonaan käyttökuntoon eikä perinne päässyt katkeamaan, Katja Martimo kiittelee.

Meidän Energia & Vesi | 3

Mikko Kangasniemi

Energia-asioissa on elettävä muutosten edellä

Huhtikuussa Kenven toimitusjohtajan vastuun ottava Mikko Kangasniemi on kehitellyt sähkönjakelua Lapissa kymmenkunta vuotta.

Kemin Energia ja Vesi Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Mikko Kangasniemi on tehnyt pitkän uran sähköverkkojen parissa Rovakaira Oy:ssä. Jalasjärvellä syntynyt Pohjanmaan kasvatti on sopeutunut Lappiin hyvin. ”Samanlaista puuroa täällä syödään kuin muuallakin”.

4 | Meidän Energia & Vesi

Lapin suurimman sähköjakeluyhtiön, Rovakaira Oy:n kehityspäällikön tehtävistä Kenven johtoon siirtyvä Mikko Kangasniemi on intoa täynnä.

- Motivaatio on huipussaan. Rovakaira on puhtaasti sähkön jakeluyhtiö, jolla ei ole vastuullaan kaukolämpöä eikä vesihuoltoa. On todella mielenkiintoista päästä mukaan uuden tekniikan pariin ja oppiman uutta. Tällaisesta muutoksesta saa itsellekin lisää virtaa, Mikko Kangasniemi hehkuttaa.

Rovakairan toimintoja Mikko Kangasniemi ehti kehitellä reilut kymmenen vuotta. Viime vuosina hänen työssään tärkein kehittämiskohde on ollut sähkömittareiden etäluenta.

- Laki edellyttää, että kaikilla ihmisillä pitää olla pääsy omiin sähkön kulutustietoihinsa. Kaikilla yhtiöillä pitää olla online-järjestelmä, mutta jostain syystä niiden käyttäminen on jäänyt vähäiseksi. Syytä tähän on ihmetelty. Sähkön hinta on muihin elinkustannuksiin verrattuna edullista. Ehkä omat kulutustiedot eivät kiinnosta, koska sähkö on niin halpaa, Kangasniemi pohtii.

Sähkön siirtohinta tuntuu kiinnostavan kuluttajia varsinaista sähkön hintaa enemmän, ja sen perään kysellään tämän tästä kaikkialla Suomessa. Ainakin julkisuudessa kaikkein suurin mielenkiinto kohdistuu energian alkuperään eli siihen, mistä energiaa tehdään ja miten se vaikuttaa ympäristöön.

- Ilmastonmuutos ja päästöasiat ovat nyt kaikkialla tapetilla, ihan ahdistukseen asti. Energian tuotantoon kohdistuvat kovat paineet, ja kaikille tuotantomuodoille löytyy vastustajansa. Toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia koko ajan eikä kukaan varmuudella tiedä, mitä tuleman pitää, Kangasniemi miettii.

Uutta tekniikkaa turpeen tilalle Karjalahdella rakenteilla oleva uusi kaukolämpökattila on Kangasniemen mukaan hieno osoitus siitä, miten Kemissä on reagoitu alan muutoksiin hyvissä ajoin.

- Norjalaiset saavat nostaa öljyä ja myydä sitä, mutta suomalaiset eivät saa nostaa turvetta ja käyttää sitä. Näin se vain menee, siihen on sopeuduttava ja hakea tilalle uusia ratkaisuja, juuri sellaisia kuin tämä Karjalahdella tekeillä oleva Kenven iso investointi on, Kangasniemi toteaa.

Uusiutuvan energiapuun polttaminen on laajalti hyväksyttävää, kun päästöt pidetään kurissa tämän hetken parhaalla tekniikalla. Uudet voimalaitokset rakennetaan 30 vuoden käyttöikää silmällä pitäen.

- On hyvä, että energiapaletti on monipuolinen, eikä olla vain yhden tuotantomuodon varassa. Alalle tyypillistä on, että teknologia kehittyy evoluution kautta. Uuden sukupolven laitokset ovat aina edeltäjiään parempia. Esimerkiksi tuulivoimaloiden yksikkökoot ovat kasvaneet ja korkeudet nousseet niin, että tuulienergia on monin paikoin kaikkein edullisin energiamuoto, vaikka kaikki energiatuet jätettäisiin pois laskuista, Kangasniemi sanoo.

Pohjanmaalta lappilaiseksi Jalasjärvellä 55 vuotta sitten syntynyt Mikko Kangasniemi opiskeli sähkövoimatekniikan diplomi-insinööriksi Tampereella. Valmistuttuaan

hän toimi erilaisissa tehtävissä ABB:lla 17 vuoden ajan. Rovaniemelle Mikko Kangasniemi kulkeutui Vaasan kupeessa toimineen Hiirikosken Energia Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä. Nykyisin pieni sähköyhtiö on osa Vaasan Sähkö Oy:tä.

Pohjalaisen miehen oppiminen lappilaisten tavoille on sujunut Mikko Kangasniemen mukaan helposti. Myös perhe eli vaimo ja kolme tytärtä ovat viihtyneet pohjoisessa hyvin.

- Samanlaista puuroa täällä syödään kuin muuallakin. Joskus kyllä lappilaisten kanssa jutellessa mietityttää, mitähän tuo oikeasti tarkoittaa – aina ei voi varmuudella tietää, onko toinen aivan tosissaan. Työntekoa se ei ole koskaan haitannut, Kangasniemi naurahtaa.

Rovakaira Oy on liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään melko tarkalleen Kenven kokoinen. Kenven toimintaympäristö poikkeaa kuitenkin Kangasniemen aiemmasta työpaikasta selvästi.

- Kemin sähköverkko on selkeä kaupunkiverkko, joka suurelta osaltaan on kaivettu maan alle, minkä ansiosta sähkökatkot ovat harvinaisia. Myrskyt eivät ole viime vuosina aiheuttaneet pohjoisessa Suomessa tuhoja, mutta se ei ole tae tulevasta. Vielä se tulee uusi Maurimyrskykin, joka aiheuttaa laajoja tuhoja ja sähkökatkoja pohjoisessa, Kangasniemi ennustaa.

Myrskytuulia tavallisempi harmi pohjoisessa on tykkylumi.

- Tykkylumi saattaa toisinaan aiheuttaa ylimääräistä harmia, mutta säännöllisellä partioinnilla ja raivauksilla katkot voidaan pitää kurissa.

Onneksi pohjoisen puut ovat niin matalia, että niiden aiheuttamat vauriot sähkölinjoille ovat paljon pienemmät kuin etelässä, Kangasniemi vertailee.

Kenven johtamisessa Mikko Kangasniemen toimenkuva laajenee ensimmäisen kerran kaukolämmön ja vesihuollon pariin. Varsinkin vesipuolella hän myöntää olevan paljon opiskeltavaa.

- Tiedän, että vettä tulee hanasta ja putkia tarvitaan paljon, jotta se saadaan johdettua koteihin ja niistä puhdistamolle ja takaisin luonnon kiertoon. Teknisessä mielessä vesihuolto on minulle aivan uusi alue.

Kenvessä on varmasti asiantuntemusta ja osaamista myös sillä puolella, mutta ilman muuta aion opiskella sitäkin, etten jää pelkästään kuulopuheiden varaan, Kangasniemi lupaa.

Sen verran Mikko Kangasniemi on vesilaitosten ja puhdistamojen kehitystä seurannut, että osaa varautua kasvaviin vaatimuksiin myös silläkin alueella.

- Kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella – sähkönjakelussa, kaukolämmössä ja veishuollossa – toimintaamme säädellään monenlaisilla velvoitteilla ja lupaehdoilla, jotka kiristyvät sitä mukaa kuin teknologia kehittyy. Meidän pitää joka sektorilla seurata aikaamme ja pystyä täyttämään odotukset kaikissa tilanteissa, Mikko Kangasniemi korostaa.

Meidän Energia & Vesi | 5

Eläkkeelle valmistautuva Anne Salo-oja:

Saamme tehdä työtä, jolla on merkitystä “Minun ei ole koskaan tarvinnut itselleni perustella, miksi me tätä työtä tehdään.

Olemme pystyneet huolehtimaan asiakkaistamme ja pitämään energioiden hintatason keskimääräistä edullisempana.

Minusta me olemme onnistuneet hyvin”, Kenven toimitusjohtaja Anne Salo-oja sanoo. Hänen yli 40 vuotta kestänyt uransa kemiläisten energia- ja vesiasioiden parissa vaihtuu huhtikuun alussa eläkepäiviin.

Anne Salo-oja sulkee työhuoneensa oven viimeisen kerran toimitusjohtajana maalis-huhtikuun vaihteessa.

6 | Meidän Energia & Vesi

Sähköalan insinöörin tehtävät eivät olleet syntyperäisen kemiläisen haaveissa ykkössijalla lukion jälkeen. Uravalintaansa Anne Salo-oja on silti tyytyväinen.

- Valmistuttuani insinööriksi Vaasasta pääsin heti vuonna 1978 Kemin sähkölaitokselle koulutustani vastaaviin töihin. Ensimmäiset vuodet työskentelin puhtaasti tekniikan parissa, mistä on ollut suuri etu myös johtotehtävissä. Tässä työssä on täytynyt osata avata energiaalan kuvioita muun muassa päättäjille, jotka eivät niihin ole ennestään kovin hyvin perehtyneet. Ymmärrystä on onneksi löytynyt eikä hyviä suunnitelmia ole tarvinnut perua, Anne Salo-oja kertoo.

Energialaitos oli kaupungin liikelaitos 1998, kun Anne Salo-oja sai sen johdettavakseen. Pari vuotta myöhemmin liikelaitos muuttui kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi ja Salo-ojan titteli toimitusjohtajaksi.

- Osakeyhtiön johtamisessa oli paljon uutta opittavaa. Kun liiketoiminnan kauppasopimus kaupungin kanssa oli tehty, Kemin Energia Oy:lle jäi melkein tyhjä kassa. Ensimmäisinä viikkoina piti kieltää kaikki ostamiset ja hankinnat, jotta palkat saatiin maksettua. Siitäkin selvittiin, Salo-oja muistelee.

Energia-ala on ollut jatkuvassa muutoksessa sähkön keksimisestä lähtien. Anne Salo-ojan kohdalla alan suurimmat myllerrykset alkoivat liikelaitoksen aikoihin. Sähköasiakkaat ovat vuodesta 1998 lähtien voineet päättää vapaasti, miltä yhtiöltä he sähkönsä ostavat. Seuraava iso askel Kemin Energialle oli hankkiutuminen Oulun Sähkömyynnin osakkaaksi 2001.

- Halusimme tuolloin luopua sähkön myyntiin liittyvästä liiketoiminnan riskeistä, jotka pienessä sähköyhtiössä on huomattavia, varsinkin kun yhtiöllä ei ole omaa sähkön tuotantoa.

Meillä oli vain pieni sähkön tuotanto-osuus Kemijoelta. Oulun Sähkönmyynnin laajentumishankkeiden käynnistyessä viime vuonna Kenve irtaantui hankkeesta ja myi omistamansa Oulun Sähkönmyynnin osakkeet Oulun Energialle, Anne Salo-oja kertoo.

rissä asuu puolet kemiläisistä ja lämpöä toimitetaan lukuisiin liike- ja julkisiin rakennuksiin.

Myös kaukolämmityksessä kehitys etenee kovaa vauhtia. Rippikouluiässä olevan lämpökeskuksen viereen samalle tontille Karjalahdella on tänä vuonna nousemassa uusi pääasiassa energiapuuta käyttävä biolämpökeskus.

- Turpeen käyttö vähenee kolmannekseen kuten myös hiilidioksidipäästöt vuoden 2018 tasosta, Salo-oja lupaa.

Puupohjaiseen energiaan siirtymisen taustalla ovat luonnollisesti ilmastotavoitteet. Turpeen käyttö energiantuotantoon vähenee vääjäämättömästi päästöoikeuksien hinnannousun ja turpeen verotuksen kiristyessä.

Lähellä tuotettua lämpöä Sähkölaitoksen lisäksi Anne Salo-oja sai Kemin Energia Oy:ssä ja sitä edeltäneessä liikelaitoksessa vastuulleen kaukolämmön tuotannon ja myynnin. Kenve tuottaa nykyisin myymästään kaukolämmöstä itse 80 prosenttia, loput tulevat Metsä-Fibren Kemin tehtaalta. Kenven toimittaman kaukolämmön pii-

Rainer Porko neuvoi Anne Salo-ojaa talon tavoille 42 vuotta sitten. Porkon oma ura kemiläisten sähkönjakelussa kesti 48 vuotta.

Meidän Energia & Vesi | 7

Nykyinen kaukolämpölaitos jää ensi talvena uuden käynnistyttyä toissijaiseksi kattilaksi. Sekin on muutettavissa puulle, mutta se vaatii teknisiä muutoksia, sillä ilman turpeen polttoa kattila nokeentuu.

Kenvessä seurataan tiiviisti myös Metsä-Fibren Kemin biotuotetehdashanketta.

- Jos Metsä-Fibren suunnitelma Kemin tehtaan uusimisesta toteutuu, olemme tietenkin kiinnostuneet tekemään yhteistyötä, Salo-oja sanoo.

Vesihuolto kaipaa kunnostusta Kemin Energia Oy osti vuonna 2016 Kemin Vesi Oy:n tytäryhtiökseen.

Vesiyhtiön henkilöstö siirtyi saman tien emoyhtiö Kemin Energia ja Vesi Oy:n palvelukseen jatkamaan entisiä tehtäviään. Nyt vuoden vaihteessa vesiyhtiö sulautettiin kokonaan emoyhtiöönsä.

- Olemme nyt kaikkien kemiläisten palvelijoita. Kaikki kemiläiset ovat meidän asiakkaita jossakin muodossa, Anne Salo-oja toteaa.

Anne Salo-ojan mukaan Kemissä juodaan hyvälaatuista pohjavettä – varsinainen tuote on silläkin puolen kunnossa, mutta vesijohto- ja viemäriverkostossa on parantamisen varaa.

- Kun Kemin Vesi siirtyi meille, olin kyllä selvillä, että verkostoissa on korjausvelkaa, vain sen laajuus yllätti. Sama ongelma koskee suurin piirtein kaikkia Suomen vesilaitoksia, joita on vähän toista tuhatta.

Pienissä vesiyhtiöissä ei ole pystytty tekemään remonttia ajoissa, eikä palveluiden hintaa voida nostaa niin paljon, että verkostot saataisiin kerralla kuntoon, Salo-oja kertoo.

Vesihuollon on kustannettava omat kulunsa itse, samoin kuin Kenven muidenkin liiketoimintojen.

- Vesipuolta ei voida tukea sähkön tai kaukolämmön tuloilla. Jokaisen liiketoiminnan on tultava toimeen omillaan. Fuusion ansiosta toimintaa voidaan tehostaa hyödyntämällä samoja järjestelmiä, kuten asiakaspalvelussa ja laskutuksessa. Myös verkostojen rakentamisessa ja korjaamisessa on voitu lisätä suunnitelmallisuutta ja yhteis-

työtä, kun asioista päätetään saman talon sisällä Salo-oja havainnollistaa.

Asiakkaille Kenve on jo muutaman vuoden ajan näyttäytynyt yhtenä yrityksenä. Firman autosta ei sivullinen pysty päättelemään, ovatko liikkeellä sähkö-, kaukolämpö- vai vesihuollon henkilöt.

- Kaikki me olemme samaa Kenveä. Työt, vastuut ja olosuhteet ovat erilaisia, mutta isot asiat hoidetaan samalla tavalla joka puolella, Anne Salo-oja sanoo.

Viimeistä kevättään Kenven palveluksessa toimiva Anne Salo-oja on Kenven asemaan ja tilanteeseen tyytyväinen.

- Sähkön siirtohinta on meillä käyttäjäryhmästä riippuen 13 – 20 prosenttia edullisempi kuin Suomessa keskimäärin. Sähköverkostossa meillä ei ole tarvetta tehdä kovin suuria investointeja. Yli 80 prosenttia meidän sähköjohdoistamme on kaapeloituna maan alla, minkä ansiosta pitkiä ja laajoja sähkökatkoksia sattuu harvoin. Myös kaukolämmön hinnassa olemme valtakunnan keskiarvon alapuolella, ja silti voimme toteuttaa biolämpökeskusinvestoinnin nostamatta taksoja, Anne Salo-oja kertoo.

Kenven onnistuminen kemiläisten energian, lämmön ja vesihuollon turvaajana kertoo Anne Salo-ojan mielestä tehokkaasta toiminnasta.

- Henkilöstömäärä on vuosien saatossa vähentynyt, vaikka toiminta on laajentunut kolmelle liiketoiminta-alueelle. Yt-neuvotteluja meidän ei ole tarvinnut onneksi koskaan käydä. Toisaalta olemme voineet palkata myös uusia ihmisiä. Kenven ovet eivät ole käyneet vain yhteen suuntaan, Salo-oja toteaa tyytyväisenä.

Anne Salo-oja on sulkemassa kohta itse Kenven oven viimeistä kertaa työpäivän päätteeksi.

Oven kolahdusta hän odottaa tyytyväisenä mutta samalla vähän haikein mielin.

- Aprillipäivästä lähtien minun ei tarvitse enää elää kalenterin armoilla, mikä tuntuu houkuttelevalta. Toisaalta kun on melkein 42 vuotta saman talon palveluksessa, ihmisiin ja asioihin ehtii kiintyä. Mutta nyt on aika tehdä nuoremmille tilaa, Anne Salo-oja toteaa.

”Aprillipäivästä lähtien minun ei tarvitse enää elää kalenterin armoilla, mikä tuntuu houkuttelevalta.”

8 | Meidän Energia & Vesi

Siirtomaksulla pidetään verkko kunnossa Maakaapeloinnin ansiosta pitkät sähkökatkot ovat Kemissä harvinaisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan sähkön käyttäjät pitävät verkon toimitusvarmuutta tärkeämpänä asiana kuin sähkön hintaa. Kyselyn mukaan 46 prosenttia vastaajista haluaa parantaa toimitusvarmuutta, vaikka sen vaatimat investoinnit lisäisivät sähkön siirtohintaa – toki vain maltillisesti.

Kemissä sähkön toimitusvarmuus näkyy myös keskimääräistä edullisempana siirtohintana. Tutkimus paljasti, että ihmiset eivät kovin hyvin tunne sähkön siirtohinnan muodostumista. Verojen osuutta vähätellään ja sähköyhtiön perimää osuutta siirtomaksusta arvioidaan yläkanttiin.

- Sähköyhtiö kerää asiakkailtaan sähköveron, joka kokonaisuudessaan tilitetään valtiolle. Verot olisi syytä eritellä sähkölaskussa selkeämmin. Toisaalta selkeintä olisi, jos verkkoyhtiöt eivät joutuisi keräämään kansalaisilta lainkaan sähköveroa, Energiateollisuus ry:n sähköverkkkoasiantuntija Ina Lehto sanoo.

Kun ihmisiltä kysytään, mihin sähkön siirrosta perittävät maksut käytetään, he Lehdon mukaan osaavat luetella tärkeimmät kohteet,

mutta eri kohteiden painoarvot heittävät totuudesta. Käytännössä sähköverkkoasiakkaat maksavat siitä, että sähköverkko on olemassa ja valmiina palvelemaan sähkönkäyttäjiä.

Petri Gyldén vertaa sähköverkkoa vesijohtoon: sekin pitää rakentaa suurimman kulutuksen mukaiseksi, vaikka enimmän osan vuotta veden käyttö jäisi kauaksi maksimista.

- Sähköverkon pitää olla niin ”jämerä”, että siihen mahtuu kaikki se virta, mitä kulutushuippujen aikana tarvitaan, Gyldén toteaa.

Kenven perimästä siirtomaksusta verojen osuus on 40 prosenttia, sillä sähköveron lisäksi laskun loppusummaan lisätään arvonlisävero. Verojen ja kantaverkkomaksujen jälkeen sähköverkkoyhtiölle jää koko sähkölaskun summasta kolmasosa.

- Sähköverkkoyhtiön pelivara on aika marginaalinen. Meidän täytyy pitää kiinteät kustannukset kurissa ja toiminta tehokkaana. Siinä me olemme onnistuneet. Pystymme hyvin pitämään sähköverkkoa yllä ja kunnostamaan sitä suunnitellusti. Meillä Kenvessä ei ole paineita sähkön siirtomaksun nostamiseen, Petri Gyldén sanoo.

Myynti, siirto ja verot kukin noin kolmannes kuluttajan sähkön hinnasta

19,4 %

Tilanne 1.11.2019 Kotitalouskäyttäjä, kulutus 5000 kWh / vuosi

26,0 %

12,1 % Hankinta

Kantaverkko

Myynti

Sähkövero

Jakeluverkko

ALV

9,3 %

2,4 % 30,8 %

Lähde: Energiavirasto

Meidän Energia & Vesi | 9

Biolämpölaitoksen rakentaminen vauhtiin huhti-toukokuussa

Kemin kaukolämpöverkostossa kiertää ensi vuonna pääosin biopolttoaineilla lämmitettyä vettä. Erilaisten kiinteiden polttoaineiden käytön mahdollistava tekniikka varmistaa laitoksen käytettävyyden pitkälle tulevaisuuteen.

Viime syksynä aloitettuja perustustöitä päästään jatkamaan huhtikuussa. Toukokuun loppupuolella päästään nostamaan kattilan osia paikoilleen ja rakentamaan seiniä niiden ympärille. Uusi laitos otetaan käyttöön vuoden vaihteessa.

- Biolämpölaitoksen ansiosta kaukolämmön tuottamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi. Samalla myös Kenven oman tuotannon osuus kaukolämmön tuottamisesta kasvaa kun olemme oma10 | Meidän Energia & Vesi

varaisia lämmöntuotannossa, kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari toteaa.

Kemissä kaukolämpö on ollut käytössä jo 45 vuoden ajan, 1970-luvun energiakriisistä lähtien. Ensimmäiset vuosikymmenet lämpö tuotettiin öljylämpökeskuksilla ja vuodesta 1990 myös ostolämmöllä Kemi Oy:stä. Oma kiinteän polttoaineen lämmöntuotanto alkoi vuonna 2006, jolloin Karjalahden nykyinen laitos valmistui.

- Oma kiinteän polttoaineen lämmöntuotanto nähtiin silloin asiakkai-

Uusi lämpölaitos kohoaa kuvassa tontin oikeaan laitaan ja uusi seulomo sen eteen aidan viereen.

Kaivinkone avaa väylää henkilöliikenteelle Etelänväylän puolelle.

den kannalta parhaana vaihtoehtona. Laitos suunniteltiin ensisijaisesti turpeen polttamiselle sen hetken parhaan tietämyksen mukaisesti.

Vastaavia kattiloita tehtiin tuohon aikaan muuallakin Suomessa. Päästökauppa kuitenkin muutti suhtautumista turpeeseen vuodesta 2010 lähtien, ja vuonna 2021 alkavalla kolmannella päästökauppakaudella turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole taloudellisesti kannattavaa, Jani Peurasaari toteaa.

Uudenlaista arinatekniikkaa Nykyisen kattilan muuttaminen vastaamaan tulevan päästökauppakauden vaatimuksia vaatii teknisiä muutoksia, jotta siinä pystytään käyttämään pelkästään puupolttoaineita. Nykyisen kattilan tehot eivät enää riitä, kun uusia asiakkaita tulee joka vuosi lisää. Peurasaaren mukaan

uuden laitoksen rakentaminen on kaukolämpöasiakkaiden kannalta järkevin vaihtoehto. Investoinnin avulla kaukolämmön hinta voidaan pitää nykytasolla – ilman sitä kaukolämpölaskut kasvaisivat.

- Kaukolämmön hintaa on tarkistettu viimeksi vuonna 2015. Silloin hinta laski viitisen prosenttia, Jani Peurasaari muistelee.

Uusi biolämpölaitos ei tee nykyistä laitosta tarpeettomaksi. Biolämpölaitos tekee kaukolämmön peruskuorman ympäri vuoden ja nykyinen laitos toimii talvikaudella säätävänä kattilana.

Uuden biolämpölaitoksen kattila ja laitteet tulevat pääosin kotimaasta. Myös rakennustöiden kilpailutuksessa paikalliset ja lähiseudun yritykset ovat pärjänneet hyvin.

Päälaitteet toimittaa suomalainen KPA Unicon Oy. Kattilalaitoksia jo 30 vuoden ajan Suomeen ja ulkomaille toimittanut yritys tuo Kemiin uudenlaista tekniikkaa.

Meidän Energia & Vesi | 11

- Biolämpölaitoksen kattilan alle tulee KPAU:n kehittämä kekoarina.

Siinä on monta pyöreää arinaa päällekkäin. Alimman halkaisija on noin 10 metriä, arinoiden halkaisijat kapenevat ylöspäin noustessa.

Joka toinen arina on kiinteä, joka toinen pyörii. Arinat pyörivät eri suuntiin, jolloin keskeltä ylös nouseva polttoaine varisee arinoille tasaisesti ja palaa puhtaammin. Kun polttoaine on liikkeellä koko prosessin ajan, palamattomia partikkeleita jää jäljelle hyvin vähän, Peurasaari kertoo.

Kekoarinan päällä on vesiputkikattila, jonka veden arinalla palava polttoaine lämmittää.

Kattilapiirin veden lämpö siirretään vaihtimen välityksellä kaukolämpöverkon veteen. Kaukolämpöverkkoon lähtevän menoveden lämpötila on 70 – 115-asteista riippuen ulkolämpötilasta. Kierroksen tehnyttä kaukolämpöverkon paluuvettä käytetään ottamaan talteen savukaasujen hukkalämpö. Sen vuoksi paluulämpötila pitää olla mahdollisimman viileää, jotta savukaasut saadaan jäähdytettyä mahdollisimman hyvin.

Tämän ns. ilmaisen energian osuus on 20 – 25 prosenttia laitoksen tuotannosta.

- Moni kaukolämpöasiakas ihmettelee laskussa mainittua jäähdytysmaksua. Sillä pyritään kattamaan ne kustannukset, joita aiheutuu, kun vesi lähtee kiinteistöstä liian lämpimänä. Jos kaukolämpölaitokselle palaava vesi on liian lämmintä, savukaasujen lämmöntalteenotto ei toimi kunnolla. Vettä pitää siis jäähdyttää, jotta savukaasujen lämmöntalteenotossa kerättävä ”ilmainen energia” saadaan talteen. Jäähdytysmaksu laskussa osoittaa, etteivät kiinteistön laitteet tai säädöt ole aivan kohdallaan, Peurasaari sanoo.

Kenven kaukolämpöverkossa on noin 450 asiakasta, ja uusia asiakkaita tulee joka vuosi puolisen kymmentä. Yli puolet kemiläisistä on kaukolämmityksen piirissä. Pääosa energiasta toimitetaan kerros- ja

rivitaloille sekä julkisille rakennuksille. Omakotitaloja on mukana pari kymmentä, ne kaikki sijaitsevat runkolinjan vieressä.

- Kaukolämpö on edullinen, ympäristöystävällinen, käyttövarma ja asiakkaalle vaivaton lämmitysmuoto. Biolämpölaitoksen rakentumista asiakkaat eivät huomaa muuten kuin Karjalahden maisemassa, Jani Peurasaari toteaa.

Maisema muuttuu Muutos Karjalahden maisemassa alkaa näkyä toukokuussa, jolloin uusia laitteita nostellaan paikoilleen noin kuuden viikon ajan. Laitteet tulevat maantiekuljetuksena ”jonain kesäisenä yönä”, kuten Jani Peurasaari toteaa. Kattilan ympärille aletaan rakentaa teräsrunkoisia alumiiniseiniä päänostojen jälkeen.

Uudesta laitoksesta tulee reilu 20 metriä korkea eli suurin piirtein nykyisen kokoinen. Arkkitehtuurikin sointuu vanhan rinnalle, hopeanharmaita seiniä koristellaan sinisellä tehostevärillä.

Kattilarakennuksen lisäksi Karjalahden tontin kulmalle rakennetaan polttoaineen vastaanotto ja seulomo, joiden perustuksia aletaan tehdä keväällä. Seulottu polttoaine siirtyy kattilaan kuljetinta pitkin.

Polttoaineena biolämpölaitos käyttää metsästä saatavaa energiapuuta sekä teollisuudesta sivutuotteena saatavaa kuorta ja sahanpurua. Lisäksi laitoksella voidaan hyödyntää lähitienoon rakennus- ja puusepänteollisuuden sivuvirtoja eli kilpukoita ja muita puutähteitä.

- Polttoaine tulee rekoilla suoraan polttoaineen vastaanottoon tai tontilla olevalle asvalttikentälle, josta se siirretään vastaanottoon pyöräkuormaajalla. Polttoainekentällä oleva polttoaine toimii huoltovarmuusvarastona. Turvallisuussyistä haluamme pitää henkilöliikenteen erillään raskaasta liikenteestä. Raskaalle liikenteelle eli polttoainerekoille on oma portti alueen pohjoislaidalla. Nykyinen pääportti jää huoltoportiksi ja henkilöliikenteelle avataan uusi portti Etelänväylän puolelle, Peurasaari perustelee.

Biolämpölaitoksen työt on aikataulutettu niin, että kattilan alle saadaan ensitulet vielä ennen joulua, varsinainen koekäyttö alkaa tammikuussa ja laitos on valmis keväällä 2021. Uuden laitoksen toiminta varmistetaan nykyisellä henkilöstöllä. Kaukolämpötoiminnassa Jani Peurasaaren kaverina on yhdeksän työntekijää ja neljä toimihenkilöä.

- Henkilöstö odottaa uutta laitosta suurella mielenkiinnolla. Onhan se hienoa päästä käyttämään alan uusinta tekniikkaa, Jani Peurasaari hehkuttaa.

Tulevaa laitosta ajetaan nykyisestä valvomosta.

Kaukolämpöasentajat Marianne Tuokila ja Jarmo Vesterling odottavat uuden laitoksen käynnistymistä mielenkiinnolla.

12 | Meidän Energia & Vesi

Verkon rakentajat odottavat vilkasta kesää

Viime kesänä aloitettujen töiden loppuun vienti Kivikon alueella on sähkönjakelussa tulevan kesän isoin rakennuskohde.

Kemin sähköverkko on suurelta osalta jo maan alla, minkä ansiosta sähkön toimitusvarmuus on hyvällä tasolla. Ensi kesän rakennustöissä asiakkaiden arvostamaa toimitusvarmuutta parannetaan entisestään.

Kenven sähköosaston tulevan kesäkauden työlistalla on parikymmentä rakentamiskohdetta. Suurin työmaa on Kivikolla, jossa viedään loppuun viime kesänä aloitetut kohteet. Sähköverkon maanrakennustöissä käytetään paikallisia urakoitsijoita. Kenven väki vastaa sähköverkon kytkennöistä ja työn valvomisesta.

- Viime syksynä talvi pääsi yllättämään meidät jo marraskuun alussa ja työt jouduttiin pistämään tauolle suunniteltua aikaisemmin, verkkojohtaja Petri Gyldén kertoo.

Kemissä sähköverkko on niin hyvässä kunnossa, ettei rakennuskauden lyheneminen muutamalla viikolla ole suurikaan ongelma.

- Meillä ei ole sähköpuolella korjausvelkaa. Vanhaa sähköverkkoa,

muuntajia ja jakokaappeja voidaan korvata uusilla järkevään tahtiin, Gyldén sanoo. Toimitusvarmuusvaatimukset eivät ole aiheuttaneet tarvetta investointien kasvattamiseen.

Kemin sähköverkolla on pituutta noin 850 kilometriä. Siitä 700 kilometriä on maakaapelia, pylväiden varassa roikkuu enää 150 kilometriä.

- Meidän kaapeleista on maan alla 82 prosenttia, ja maakaapelia tulee lisää sitä mukaa, kuin johtoja joudutaan uusimaan. Tavoitteena on päästä yli 90 prosenttiin. Sataa prosenttia ei tavoitella, sillä haja-asutusalueella on kohteita, joissa ilmajohto on kustannustehokkain vaihtoehto toteuttaa, Gyldén perustelee.

Kesällä saneerataan myös vesijohtoja ja viemäreitä Vuonna 2020 vesiliiketoiminnan investointien pääpaino on verkostojen saneerauksessa. Verkostoja saneerataan Haukkarin kaupunginosassa Nällinkadulla, Haukkarinkadulla ja Pulkamonkadulla, Sauvosaaressa Asemakadulla sekä Rytikarissa Karjalankadulla.

Saneerauksissa uusitaan vesijohto ja jätevesiviemäri. Lisäksi Haukkarissa alueen kuivatusta parannetaan rakentamalla alueelle uusi kaupungin hulevesiviemäri.

Saneerauskohteiden rakentaminen alkaa keväällä ja rakentaminen tapahtuu pääosin kesäaikaan.

Kadulla olevien vesihuoltoputkien uusimisen yhteydessä kiinteistön omistajilla on mahdollista tilata katutöiden urakoitsijalta tonteillaan olevien liitosjohtojen uusintoja ja saostuskaivojen poistoja.

Saneerauskohteiden lisäksi vesiosasto rakentaa vuonna 2020 uudet vesihuoltolinjat yhdelle uudelle asuntokadulle eli Tammistonkadulle Nauskassa.

Meidän Energia & Vesi | 13

Kaukolämpöasentaja Matti Haataja viihtyy vaihtelevassa ja monipuolisessa työssä.

Kaukolämpöasentaja kierroksella Kaukolämmityksen idea vaikuttaa yksinkertaiselta: keitetään vettä valtavassa kattilassa ja kierrätetään sitä suljetussa putkiverkostossa rakennuksesta toiseen. Tosiasiassa kaukolämmön tuottaminen ja välittäminen asiakkaille on paljon monimutkaisempaa ja vaatii jatkuvaa tarkkailua.

Kemin kaukolämpölaitoksella tehdään työtä kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Lisäksi jokainen kaukolämpöasentaja päivystää vuorollaan myös öisin. Yksi heistä on seitsemän vuotta lämpölaitoksella työskennellyt Matti Haataja.

- Työ on vaihtelevaa ja monipuolista. Työilmapiiri on hyvä, eihän tästä pienellä porukalla muuten mitään tulisikaan, Matti Haataja kertoo.

Lämpölaitosta ohjataan yhdestä valvomosta kuin mitä tahansa teollisuuslaitosta. Vaikka tietotekniikkaa on laitoksessa paljon, kaukolämpöasentajat käyvät ainakin kerran päivässä kiertämässä läpi laitoksen toiminnot.

- Käydään katselemassa ja kuuntelemassa, ovatko laitteet ja paikat kunnossa. Alkavia vuotoja kun ei heti tietokoneelta pysty näkemään eikä epäilyttäviä ääniä kuulemaan, Haataja sanoo.

Kymmenien pumppujen, sähkölaitteiden, säiliöiden, putkien ja 14 | Meidän Energia & Vesi

mittareiden merkityksen ymmärtäminen ottaa aikansa. Uusi työntekijä joutuu yleensä seuraamaan kokeneemman asentajan perässä vuoden päivät, ennen kuin pystyy itsenäisesti vastaamaan tekemisistään. Matti Haataja aloitti työnsä kunnossapitotehtävistä, eivätkä ne tehtäväkuvan laajentumisen jälkeenkään kokonaan jääneet pois.

- Kunnossapitotyöt pyritään tekemään suunnitellusti, mutta joskus täytyy vika korjata heti, ettei tule isompaa vahinkoa. Tärkeintä on, että asiakkaiden ei tarvitse palella, Haataja toteaa.

Konetekniikan perusteiden ja fysiikan lisäksi kaukolämpöasentajan on hyvä olla perillä myös kemiasta, jota tarvitaan kaukolämpöveden laadun tarkkailussa.

- Tällaisessa laitoksessa pitää ottaa huomioon, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Vaihtoehtoja on monesti paljon, ja sehän tästä työstä tekee niin mielenkiintoisen, Matti Haataja sanoo.

Lämmönjakelu varmistetaan tarvittaessa ottamalla öljypolttimet käyttöön. Päivittäisellä kierroksella käydään katsomassa, että kaikki kolme öljylämpölaitosta ovat toimintakunnossa.

Savukaasupesurin avulla puhdistetaan piipusta lähtevät höngät. Lämmönvaihdinten avulla savukaasuista kerätään talteen myös lämpö.

Kaukolämpölaitoksella on ikää 14 vuotta, silti monet säiliöt ja putket kiiltävät edelleen kuin uutena.

Polttoaineen mukana tulee myös palamattomia materiaaleja. Naulat ja muut raudat napataan kiinni magneettien avulla. Polttoaineen tasalaatuisuus varmistetaan seulomalla. Isot kappaleet jatkavat matkaansa murskaajan kautta.

”Tärkeintä on, että asiakkaiden ei tarvitse palella” Leijupetikattilassa leijuu 800 – 900 -asteinen hiekka. Turpeen mukana tuleva luonnonhiekka ei kestä sellaisia lämpötiloja, vaan paakkuuntuu eikä palamiseen tule tarpeeksi happea.

Hiekkaa tarvitaan myös vesien suodattamiseen.

Vähän yli puolet laitoksen käyttämästä polttoaineesta on puuta.

Meidän Energia & Vesi | 15

Lillin vinkit E-lasku ja suoramaksuvaltuutuksen uusiminen Kemin Vesi sulautettiin vuoden vaihteessa emoyhtiöönsä, Kemin Energia ja Vesi Oy:hyn.

Asiakkaille tämä näkyi ensimmäisen kerran helmikuun vesilaskussa, joka lähetettiin kaikille asiakkaille paperisena Kenven nimissä. Myös e-lasku- ja suoramaksuasiakkaat saivat paperisen laskun.

Saatuaan paperisen laskun asiakkaat voivat antaa pankilleen uuden valtuutuksen e-laskutukseen tai suoramaksuun. Vanhat e-lasku- ja suoramaksuvaltuutukset eivät ole enää voimassa, vaan asiakkaan tulee antaa uusi valtuutus uudelle laskuttajalle eli Kemin Energia ja Vesi Oy:lle.

Kenven asiakaspalvelut hoidetaan nyt yhdeltä luukulta Peurasaaren toimitalosta.

Samasta asiakaspalvelupisteestä hoidetaan kaikki liittymäasiat sekä vastataan niin sähkö-, vesi- kuin kaukolämpöön liittyviin kysymyksiin.

Ohjeet e-laskuvaltuutuksen tekemiseen: • Tee verkkopankissa uusi e-laskusopimus • Valitse e-laskusopimukseen laskuttajaksi Kemin Energia ja Vesi Oy, Vesilasku • Anna viitenumero uusimmasta Kemin Energia ja Vesi Oy:n lähettämästä vesilaskusta

Ota yhteyttä Kemin Energia ja Vesi Oy Postiosoite: PL 1100, 94701 Kemi Käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi Toimistomme avoinna: ma-pe klo 8.30-11.30 ja 12.30-15.00 verkkosivut: www.kenve.fi sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

16 | Meidän Energia & Vesi

Vaihde: (016) 259 303 (ei laskutusasiat) Asiakaspalvelut: sähkö (08) 5584 3101, lämpö (016) 259 352, vesi (016) 259 657 Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141