Kehotus. 1/2016 Well-being

KEHOTUS. 1/2016

JEKTIKOORDINAATTORI JEKTISIHTEERI JEKTITYÖNTEKIJÄ JEKTIASSISTENTTI JEKTIAVUSTAJA JEKTIJOHTAJA JEKTIVASTAAVA JECT MANAGER KEPÄÄLLIKKÖ KESUUNNITTELIJA JEKTIASIANTUNTIJA KEVASTAAVA JEKTIKEHITTÄJÄ GRAM COORDINATOR KENEUVOJA JEKTINEUVOJA GRAM MANAGER KEASIANTUNTIJA ROJEKTIKOORDINAATTORI KEVETÄJÄ JECT OFFICER JEKTINJOHTAJA HANKEKOORDINAATTORI ROJEKTINEUVOJA KEJOHTAJA KESIHTEERI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAJA MINNANJOHTAJA TTÄMISPÄÄLLIKKÖ MITUSJOHTAJA ELUPÄÄLLIKKÖ OUSPÄÄLLIKKÖ TYSPÄÄLLIKKÖ LINTOPÄÄLLIKKÖ LINTOJOHTAJA MISTOPÄÄLLIKKÖ LUTUSPÄÄLLIKKÖ NANJOHTAJA SIHTEERI NTIPÄÄLLIKKÖ LLIKKÖ KKINOINTIPÄÄLLIKKÖ EYSPÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ OUSJOHTAJA AGER TYSJOHTAJA TORI KÖN PÄÄLLIKKÖ MISTONJOHTAJA KILÖSTÖJOHTAJA PUNGINJOHTAJA LAISJOHTAJA NTIJOHTAJA USTURVAJOHTAJA KINJOHTAJA KENTAPÄÄLLIKKÖ TEPÄÄLLIKKÖ AALIJOHTAJA KASPÄÄLLIKKÖ KKUUSPÄÄLIKKÖ OITUSPÄÄLLIKKÖ STONJOHTAJA EPÄÄLLIKKÖ KÖN JOHTAJA ELMAPÄÄLLIKKÖ EJOHTAJA ESTÖPÄÄLLIKKÖ ELMAJOHTAJA OR MANAGER TUSJOHTAJA KASPALVELUPÄÄLLIKKÖ MÄPÄÄLLIKKÖ CTOR OHALLINTOPÄÄLLIKKÖ LUTUSJOHTAJA MIALAJOHTAJA ELUESIMIES TTÄMISJOHTAJA SAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ MUNICATIONS MANAGER S MANAGER ELUJOHTAJA TYSTOIMENJOHTAJA ENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ PALVELUNJOHTAJA NESS MANAGER KKUUSJOHTAJA NCIAL MANAGER M LEADER OPALVELUPÄÄLLIKKÖ LAISTOIMISTONJOHTAJA EKEHITYSPÄÄLLIKKÖ IES OHALLINTOJOHTAJA LAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ TOUTUSPÄÄLLIKKÖ DUCT MANAGER ESTELMÄPÄÄLLIKKÖ ISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ PRESIDENT TUSPÄÄLLIKKÖ SANJOHTAJA ATOIMITUSJOHTAJA ELOPMENT MANAGER TTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ LAISKAUPUNGINJOHTAJA NDENTTI NVALVONTAJOHTAJA NVETÄJÄ ALLISJOHTAJA KASTUSPÄÄLLIKKÖ MIUSPÄÄLLIKKÖ ROPÄÄLLIKKÖ NNITTELUJOHTAJA LAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ VAUSPÄÄLLIKKÖ SAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA TUSTOIMENJOHTAJA KAISUPÄÄLLIKKÖ LLISUUSNEUVOS KELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ TTOPÄÄLLIKKÖ TNER EISKUNTASUHDEJOHTAJA EYSJOHTAJA OINTIPÄÄLLIKKÖ OCIATE EXPERT KINTAPÄÄLLIKKÖ ISKOULUTUSJOHTAJA KEINOTOIMENJOHTAJA KEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ STOPÄÄLLIKKÖ KKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ AISUPÄÄLLIKKÖ VATUSJOHTAJA PUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ TEISTÖPÄÄLLIKKÖ ANPITOPÄÄLLIKKÖ VOIMANEUVOJA VOIMAOHJAAJA KASNEUVOJA

ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA RESEARCH-KONSULTTI

TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI MAAKUNTASIHTEERI

SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TAMPEREEN TE-TOIMISTO TULLISIHTEERI TEHY RY CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI KANSLIASIHTEERI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU YHTEISTYÖN KESKUS VIENTISIHTEERI TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI SOSIAALIKEHITYS OY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKISIHTEERI WÄRTSILÄ OYJ KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI YHTYNEET KUVALEHDET OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO KEPA YMPÄRISTÖSIHTEERI ADECCO FINLAND OY SVENSKA STUDIECENTRALEN RF SOK ASUNTOSIHTEERI AHLSTROM OYJ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY UUDENMAAN VEROVIRASTO APULAISVEROSIHTEERI TEATTERIKORKEAKOULU ÅBO AKADEMI ARKISTONHOITAJA AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA UUDENMAAN LIITTO ELISA OYJ KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI VAHINKOVAKUUTUS ÅLANDS LANDSKAPSREGERING INVALIDILIITTO RY KOULUSIHTEERI A-LEHDET OY ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU KULTTUURISIHTEERI AMIEDU TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE METSÄNTUTKIMUSLAITOS KURSSISIHTEERI AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN DESTIA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO OPINTOASIAINSIHTEERI OSASTO EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU STOCKMANN OYJ ABP PAKOLAISSIHTEERI AREK OY ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKKI PÖYTÄKIRJASIHTEERI CERTIA OY ETLA SVENSKA SOCIAL- OCH REKISTERISIHTEERI CMC/EUMM GEORGIA ERNST & YOUNG OY KOMMUNALHÖGSKOLAN TIEDESIHTEERI DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ ESPOON MAISTRAATTI TALOUSTUTKIMUS OY TILASTOSIHTEERI EDUCODE OY FIM OY AKTIA PANKKI OYJ TOIMIALASIHTEERI EDUSKUNNAN KANSLIA FREELANCER CISION FINLAND OY ALUEKEHITYSSIHTEERI ELAN IT RESOURCE OY HAMINAN KAUPUNKI HÄMEEN ELY-KESKUS APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL HÄMEENLINNAN KAUPUNKI AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI EVIRA HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ELATUSTURVASIHTEERI EU-EDUSTUSTO BRYSSEL HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ ELINKEINOSIHTEERI EUROOPAN PARLAMENTTI HÄMEENLINNAN SEUDUN KOUVOLAN KAUPUNKI HANKINTASIHTEERI FCG EFEKO OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LOGICA SUOMI OY JAOSTOSIHTEERI FIDIDA RY ISS PALVELUT OY NURMIJÄRVEN KUNTA TUTKIJA GREY-HEN OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI POHJOLA VAKUUTUS OY ERIKOISTUTKIJA HELSINGIN KAUPPAKAMARI KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ HELSINKI KYNNYS RY KAARINAN KAUPUNKI VALTION TALOUS- JA PROJEKTITUTKIJA HUHTAMÄKI OYJ HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ TOHTORIKOULUTETTAVA HUOLTOVARMUUSKESKUS KEMIRA OYJ VEROHALLITUS TUTKIJAKOULUTETTAVA IAET-KASSA KILPAILUVIRASTO VR-YHTYMÄ OY TUTKIMUSAVUSTAJA IKEA OY KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ A-KLINIKKASÄÄTIÖ TUTKIMUSASSISTENTTI INARIN KUNTA KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS TUTKIJATOHTORI KYMENLAAKSON AMK KIRKKONUMMEN KUNTA TUTKIMUSSIHTEERI MIGRATION (IOM) MRF LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO LAHDEN KAUPUNKI PROFESSORI INTERQUEST OY LAPIN ELY-KESKUS PLAN SUOMI SÄÄTIÖ TUTKIMUSKOORDINAATTORI ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ LAPIN LIITTO POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU TUTKIMUSJOHTAJA JÄMSÄN KAUPUNKI LOHJAN KAUPUNKI PRICEWATERHOUSECOOPERS OY TILASTOTUTKIJA KAINUUN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SATAKUNNAN ELY-KESKUS KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TUTKIMUSAPULAINEN SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS KASVUN YHTEISÖT MATEMAATIKKO MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU SITRA KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY TILASTOTIETEILIJÄ MIKKELIN KAUPUNKI TURUN TE-TOIMISTO KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU BIOSTATISTIKKO NIRAS FINLAND OY VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO BIOSTAATIKKO PELLERVON TALOUDELLINEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS KOILLISMAAN TYÖ- JA TUTKIMUSAMANUENSSI TUTKIMUSLAITOS AKAVA RY ELINKEINOTOIMISTO VANHEMPI TUTKIJA PIRKANMAAN AMMATILLISEN DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KOKEMÄEN KAUPUNKI MARKKINATUTKIJA KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ (DIAK) KONE OYJ TUTKIMUSKONSULTTI POHJOIS-KARJALAN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO KONECRANES OYJ TUTKIMUSASIAMIES KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ETERA - KESKINÄINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUS YRITYSTUTKIJA POHJOIS-SAVON LIITTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN HELSINGIN KAUPUNKI POLIISIHALLITUS FINNAIR OYJ EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE HELSINGIN YLIOPISTO PSYCON OY INNOLINK RESEARCH OY KULUTTAJAVIRASTO KANSANELÄKELAITOS RAASEPORIN KAUPUNKI KPMG OY AB KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TILASTOKESKUS ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU THL SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO ORION PHARMA OYJ ULKOASIAINMINISTERIÖ SPRING HOUSE OY OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TAMPEREEN YLIOPISTO STORA ENSO OYJ PIRKANMAAN LIITTO LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS NOKIA OYJ SUOMEN LÄHETYSSEURA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY RAUTARUUKKI OYJ LIIKENNETURVA TURUN KAUPUNKI SUOMEN WORLD VISION RY SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKI SVENSKA HANDELSBANKEN AB SUOJELUPOLIISI LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO ESPOON KAUPUNKI SÄTEILYTURVAKESKUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU MAANMITTAUSLAITOS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU AALTO-YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA MERIMIESELÄKEKASSA TURUN YLIOPISTO KUNTAYHTYMÄ METSO OYJ KONSERNIHALLINTO SISÄASIAINMINISTERIÖ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY DELOITTE OY METSO PAPER OY EDUSKUNTA VAKUUTUSOIKEUS ESPOON TE-TOIMISTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY FINPRO RY MTT TALOUSTUTKIMUS VANTAAN KAUPUNKI VIESTINTÄVIRASTO HANDELSBANKEN NAD / POHJOISMAINEN NORDEA PANKKI SUOMI OYJ YRKESHÖGSKOLAN NOVIA HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA MAAHANMUUTTOVIRASTO ÅLANDSBANKEN ABP HYVINKÄÄN KAUPUNKI NESTE OIL OYJ OIKEUSMINISTERIÖ ABB INDUSTRY OY KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS NOKIAN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINISTERIÖ ARCADA-NYLANDS SVENSKA KOKKOLAN KAUPUNKI NORDISKA MINISTERRÅDET KEVA YRKESHÖGSKOLA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO NUORI SUOMI RY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ASUMISEN RAHOITUS- JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. TYÖTERVEYSLAITOS KEHITTÄMISKESKUS LIIKENNEVIRASTO NURMEKSEN KAUPUNKI ELÄKETURVAKESKUS ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA LOUNAIS-SUOMEN AVI NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ATTENDO MEDONE OY METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY OIKEUSHALLINNON OP-POHJOLA NET EFFECT OY TIETOTEKNIIKKAKESKUS LAPIN YLIOPISTO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE NOKIA SIEMENS NETWORKS OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU TAPIOLA-RYHMÄ ETELÄINEN TULLIPIIRI OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ETELÄ-POHJANMAAN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA VALTIOKONTTORI SAIRAANHOITOPIIRIN KY. PELASTAKAA LAPSET RY KESKUSLIITTO RY HELSINGIN TE-TOIMISTO ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ SUOMEN KUNTALIITTO KUNTAYHTYMÄ PORVOON KAUPUNKI OY 4PHARMA LTD SUOMEN PUNAINEN RISTI EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA PARKANON KAUPUNKI TULLIHALLITUS INSTITUUTTI (HEUNI) TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PFIZER OY PUOLUSTUSMINISTERIÖ EVLI PANKKI OYJ RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA PUOLUSTUSVOIMAT SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UUDENMAAN ELY-KESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KESKUSJÄRJESTÖ RY POHJANMAAN LIITTO VALTIONEUVOSTON KANSLIA GLAXOSMITHKLINEOY SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJOIS-PIRKANMAAN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA KOULUTUSINSTITUUTTI POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS HALTIK VALVONTAVIRASTO VALVIRA POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TAMPEREEN AMMATILLINEN PIRKANMAAN ELY-KESKUS HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY POHJOLA-NORDEN RY AIKUISKOULUTUSKESKUS OULUN KAUPUNKI IBM PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN PRIZZTECH OY FINAVIA OYJ VAASAN YLIOPISTO OSAAMISKESKUS FUJITSU SERVICES OY HELSINGIN JA UUDENMAAN JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN SAIRAANHOITOPIIRI/HUS DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY HELSINGIN DIAKONISSALAITOS ACCENTURE OY KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU PÖYRY OYJ HELSINGIN OP PANKKI OYJ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY KANSALLISKIRJASTO RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KEMIN KAUPUNKI ROVANIEMEN TE-TOIMISTO KIRKON ULKOMAANAPU VARMA KUSTANNUS OY AAMULEHTI SANOMA NEWS OY LIEDON KUNTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KUUROJEN LIITTO RY SAS INSTITUTE OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA METSÄLIITTO MANPOWER OY TUTKIMUSKESKUS MTT SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MANDATUM SCHENKER OY OULUN YLIOPISTO ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SILTA OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN TUTKIMUSKESKUS SININAUHALIITTO RY JAKOBSTAD KUNTOUTUSSÄÄTIÖ MIKKELIN TE-TOIMISTO SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN ROVANIEMEN KAUPUNKI OPETUSHALLITUS MONIKA-NAISET LIITTO RY SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY SIPOON KUNTA SUOMEN AKATEMIA NAANTALIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TNS GALLUP OY RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS NORDIC INVESTMENT BANK KESKUSLIITTO RY TURUN KAUPPAKORKEAKOULU TELIASONERA OYJ NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN UPM-KYMMENE OYJ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS TUTKIJAKOULU SOVAKO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO POHJOLA PANKKI OYJ PIRKANMAAN SOSIAALITURVAN TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ VEROHALLINTO VAASAN KAUPUNKI POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA STATFINN OY VÄESTÖLIITTO RY VALTION TALOUDELLINEN KUNTAYHTYMÄ SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA YLEISRADIO OY TUTKIMUSKESKUS PRETAX TOIMIALAT OY DUODECIM YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN ITELLA OYJ PROMENADE RESEARCH OY SUOMEN AMMATTILIITTOJEN AUDIATOR OY JOENSUUN KAUPUNKI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO BARONA HENKILÖSTÖPALVELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO KUOPION KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS EUROOPAN KOMISSIO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN RAJAVARTIOLAITOS FINANSSIVALVONTA ALUEHALLINTOVIRASTO SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY SUOMEN LÄHIKAUPPA OY FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF POHJOIS-KARJALAN SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO SUOMEN PAKOLAISAPU RY FORTUM OYJ AMMATTIKORKEAKOULU SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY SUOMEN PELASTUSALAN KANGASALAN KUNTA SAMPO PANKKI OYJ SITO OY KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY KEHITYSVAMMALIITTO RY SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN SOMERON KAUPUNKI SUOMEN TERVEYSTALO OYJ KERAVAN KAUPUNKI TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY SYSOPEN DIGIA OYJ KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIETO FINLAND OY SUOMEN GALLUP OY KESKO OYJ ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO KIRKKOHALLITUS ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS SUPER RY TARVASJOEN KUNTA KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT ELÄKE-FENNIA TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY KUNTOUTUSKESKUS PETREA ALLIANSSI RY TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY OPSTOCK OY MAASEUTUVIRASTO SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAITOPROFIILIT OY TIETOENATOR OYJ PIRKKALAN KUNTA PORIN KAUPUNKI TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.

Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

pää(tön)kirjoitus.

“Hyvinvointia” “etsimässä” Mistä on tammikuun ensimmäiset päivät ja viikot tehty? Kuuluisista uuden vuoden lupauksista ja ajatuksista parannuksesta tai muutoksesta johonkin uuteen: “Aion lenkkeillä enemmän. Lopetan herkkujen syömisen. Tai alkoholin käytön. Pienennän hiilijalanjälkeäni.

Ehkä etsin jokaisesta päivästä jotain positiivista.”

Tämän kaltaisista puheista ja mietteistä on monen alkuvuosi tehty. Niin myös allekirjoittaneen. Huonoksi vitsiksi osaltaan muodostunut ”new year, new me”-lätinä kerää ivallisten naurahdusten lisäksi vuosittain kuitenkin ympärilleen myös ihmisiä, jotka syystä tai toisesta haluavat uudistaa itseään ja elämäänsä. Usein tuota muutosta ohjaa ajatus siitä, että sitä kautta hyvinvointi ja elämänlaatu kohenevat. (Harvoin olen ainakaan itse törmännyt tyyppiin, joka uuden vuoden lupauksenaan esimerkiksi aloittaa tupakan polton.)

Tässä omaa alkuvuotta pohtiessa, jäin miettimään sitä, mistä kaipuu tavoitella sitä “parempaa hyvinvointia” oikein kumpuaa? Mikä siinä kuluneessa vuodessa sitten jäi oikein vaivaamaan, kun jotain erilaista kohti haluaa tähdätä? Voinko huonosti kuluneena vuotena, jos nyt on tehtävä muutos parempaan? Kun oman itsensä ja oman hyvinvointinsa asettaa hieman suurempaan mittakaavaan, muistaa olevansa aika etuoikeutetussa asemassa. Uhkaa pommituksista tai nälkä kuolemasta ei näy ihan nurkan takana. Siitä huolimatta päivittäinen vihersmoothien juominen tuntuu tärkeältä osalta sen suhteen, että hyvinvointini saavuttaisi tietyn, paremman, tason.

Tämän lehden teon aikana tuli hyvinvointia mietittyä useasti – toki siihen mietiskelyyn liittyi myös alkanut vuosi ja elämäntaparemontit mediassa ja muualla noin muutenkin. Mitä se hyvinvointi sitten oikein on? Omalla kohdallani se saattaa tiistaina olla vihersmoothieita ja juoksulenkkejä, keskiviikkona puolestaan lasillinen punaviiniä, viltti ja Netflix.

Viikon aikana iloa arkeeni tuovat ja elämänlaatuani sitä myötä kohentavat niiin rääkkitreeni, bissellä käyminen, mielenkiintoiseen koulutyöhön uppoutuminen, ystävät, brunssit, lentolippujen varaaminen, juoksulenkki sateessa, uudet kengät, auringonvalo...you name it. Tuo hyvinvointi, “well-being”, joka niin valtavasti aiheuttaa päänvaivaa ja puhetta, on hurjan moniulotteinen asia jo yksilönkin elämässä. Saati sitten globaalisti katsottuna: BKT:n rinnalle on toki jo noussut muitakin kehityksen indikaattoreita, mutta talous kuitenkin edelleen pitää pintansa ja puolustaa itseään hyvinvoinnin pääasiallisena mittarina.

Kun BKT:tä kuitenkin tarkemmin miettii niin onhan se kyllä harvinaisen huono mittari.

Ei se ole raha, joka ihmisille on tärkeää ja mikä saa ihmiset voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin. Tämän lehden sivulla 12 erilaisista hyvinvoinnin mittareista voi lukea enemmän.

Itseäni ainakin ilostutti kovasti siellä mainittu onnellisuusmittari. Jo tuossa sanassa on jotain sellaista, mikä ohjaa hyvinvoinnin mittausta parempaan suuntaan, jos sitä kerran mitattava ja verrattava on.

Vuoden ensimmäinen Kehotus antaa täkyjä erilaisille tavoille ihmetellä ja mietiskellä hyvinvointia, mutta jättää se samalla paljon mainitsemattakin. Ehkä hyvinvoinnistakin voisi tulla sellaiseen kehitysmaatutkimusmaiseen lopputulemaan, että se on muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden tavoin vaihtelevaa, muuttuvaa ja kontekstisidonnaista.

Lähestymistapoja on useita ja tapoja buustata niin omaa kuin yhteiskunnallistakin hyvinvointia on vähintään yhtä monta. Jokainen keksiköön oman tapansa - ja toivottavasti myös toteuttaa sen kohdallaan.

Hyvää alkanutta vuotta 2016 lenkkien, raakakakkujen, ystävien - tai ihan sen sun oman hyvinvointijuttusi - parissa!

meeri.

Päätoimittaja on edistänyt hyvinvointiaan ja lievittänyt stressiään kuluttamalla tehokkaasti opintolainaansa

3

kehotus 1/2016 Well-being/ Being well

Päätoimittajat Meeri “El Hefe” Tiensuu Assi Pakarinen Konsta Naumi

vakiot. s.3 pää(tön)kirjoitus

Ulkoasu ja taitto

s. 13 hallituspalsta

Konsta Naumi

s.18 post scriptum

Kannen kuva Meeri Tiensuu

s.19 kehon kuvia

Kirjoittajat Meeri Tiensuu Assi Pakarinen Maija Lanteri Julia Kahelin Outi Hakkarainen Eva Nilsson Noora Isomäki Konsta Naumi

“Ideaali voisi olla, että huolehtisin Kehosta paremmin, kuin omasta kehostani.” s. 13

Printin ISSN 2342-9364

“..understanding that happiness is always there wherever you are and whoever you are with and you don’t need to be searching for it.” s.18

Verkkojulkaisun ISSN 2342-9488 Paino Picaset Painos 50 kpl Palaute kehotuslehti@gmail.com Julkaisija Kehitysmaatutkimuksen opiskelijat ry.

Kehotus saa HYY:n järjestölehtitukea

s. 19

4

vain tässä lehdessä. s.6-9 introducing: LiiKe ry. s.10-11 liikunta ja jalkapallo oli universaali kieli tansanialaisten ja suomalaisten kohtaamisessa s.12 miten mitata hyvinvointia? s.14-15 keho-people presents: my healthy life s.16-17 ei modernia kehitystä vaan hyvää elämää – vai sittenkin pelkkää vallanhalua?

“Taustalla on kasvava tietoisuus siitä, että ihmisten hyvinvointi ei lisäänny talouskasvun mukana ja bkt:n rinnalle tarvitaan uusia mittareita.” s.12

“Esimerkiksi aimara-intiaanien hyvää elämää vastaava käsite suma qamaña tarkoittaa yhdessä elämistä niin, ettei yksilöä voi erottaa yhteisöstä, yhteisöä ympäristöstä tai ympäristöä elävistä ja kuolleista, ihmisen henkisestä ja materiaalisesta puolesta.” s. 16-17

“Sports and physical activity is also not only essential for individual development but also for public health and wellbeing..” s.6-9

5

Introducing: LiiKe ry.

Sports and well-being are a constant trend and becoming a bigger part of the lives of the people all over the world. It is not only about the well-being in simple level like being fit and having healthy habits.

Well-being in broader sense can make a difference to a whole community. Kehotus had the chance to interview Maija from LiiKe - Sports & Development finding out interesting thoughts about the relationship of sports and development cooperation.

Text: Assi Pakarinen, Meeri Tiensuu & Maija Lanteri Pictures: LiiKe ry.

Combining sport and development cooperation is not a new idea as sport has been used as tool for decades in different humanitarian aid and development cooperation efforts. LiiKe - Sports & Development, however, remains the only organization fully concentrating on sport and health education in Finland yet more and more NGOs are having projects in which sport is used as a method for development.

Yet, nowadays the power of sport and play as a mean to achieve wider development objectives is recognized more widely and more officially. There’s still work to be done though as many still remain unconvinced of the impact sport can have on reaching wider development objectives.

Where did the idea about combining sport and development cooperation get started?

“Our executive director would give you a better answer because the whole organization came up from his inspiration and vision. Yet the Finnish Embassy in Tanzania also had an influence as they suggested that a Tanzanian football team should join the International Youth Football tournament Helsinki Cup. From there it all kind of started and now this summer there will be the 15th team of talented, young Tanzanian footballers participating Helsinki Cup. The players are not selected to the team only based on their skills, but more based on their motivation to study and learn. All players come from poor families who struggle to keep their children in schools especially after the so-called free primary education. Through the monthly support from the Finnish foster parents all

6

FC Vito players can continue successfully to secondary education and keep on practicing with the team.”

LiiKe sees sport as a common language among people. It is a fact that in all cultures all over the world people have always played games, danced, raced and done physical activities. The values of sport like fair play, fitness, teamwork, excellence and respect are universal. According to LiiKe sport, or in a broader definition physical activities, play a huge role e.g. in children’s and youth’s holistic development and teaches not only motoric skills but all those key values mentioned above. Through play and sport it is also easier to teach other sorts of things, say hygiene related issues that might be hard or complicated to understand otherwise. Also there will be stronger engram and difficult abstract cases become easier to understand in practice. These are the reasons why sport works also as a tool in teaching global education in Finland.

Why sports?

“At it’s best sports can be a unique and innovative method in achieving and striving for the sustainable development goals, but sport alone is not the answer of course. Yet because of its empowering and operative nature it can in many cases have a catalytic effect in achieving different objectives such as the recognition of human rights.

Sports and physical activity is also not only essential for individual development but also for public health and well-being and it boosts the culture of peace and builds bridges and canals of communication

between different people and groups. What has to be kept in mind is that sport is not the one and only solution for everything and planning development cooperation initiatives needs careful consideration on which means and tools are the best in practice in certain contexts and different areas of development. In other contexts sport is the answer and elsewhere there can be other more functional and efficient means to be used.”

How is the work divided between the global education (in Finland) and the development aid in the countries LiiKe works?

“LiiKe does global education in Finland especially in the sport institutes and among other professionals working in sports clubs and organizations as well as with teachers and teacher students in general. LiiKe wants to promote the importance of global education issues in the field of sport in Finland as well as offer professionals and other actors a fun and motivating tool to understand different global educational themes, which can be quite complex and hard to understand. Again through play and sport complex subjects such as social inequality can be introduced in a way that makes more sense. Through sport you tackle the subject deeper and it also makes you think about it in a broader way when you but your mind and body into the subject. We have e.g. been teaching people from young children to elders about the way of life in a

small village in Tanzania from a young lady’s point of view through dance and storytelling and people have been enjoying it a lot.

LiiKe makes development cooperation through sports mainly in the education sector. In Tanzania LiiKe has worked ever since the starting point. The Tanzanian organization Sports Development Aid has been a strong partner for LiiKe in three different locations: Mtwara, Singida and Lindi.”

During the past years LiiKe has had several projects and in all of them LiiKe has aimed to enhance education and also improve its quality in all levels.

The Tanzanian sector of education - which includes the state-owned primary and secondary schools, educational academies and the University of Dar es Salaam - have all been part of the Liike projects. In three different provinces where the results of learning have been very poor, LiiKe had “Education Through Sport” project. During the project all the sport venues were fixed and schools received several equipment useful for using sports in education. In addition the teachers and other staff were trained to deliver better lessons in physical education and via that the children were motivated to take part in the hobbies after the school as well. The results have been good ever since: sports motivate and activate the children to study harder as it is

7

usually the only place in the town or village where people can get the equipment for games and for playing.

LiiKe has also made projects that are targeted especially for girls and women to empower as they tend to drop out of the world of sports especially in the context of the global South. Moms & Daughters –project was aiming for adding the selfdetermination and self-confidence of girls and increasing their possibilities to attend school, instead of getting pregnant or married at an early age. At the same time they had Savings and Credits –courses about the practices of a small entrepreneurship.

Through these courses the women of the communities started to make common deals concerning the banking in the village and that provided a chance for them to get a small loan to start a small business. This was made with the help and support from the other women.

Is there any other same kind of organizations in Finland or abroad? Does LiiKe have cooperation among other actors?

“In Finland there is no other organization that does the same kind of combination of sport and cooperation. Many organizations, however, use sports as part of their projects. In the same sector there are multiple international organizations like Right to Play, Women Win, Moving the Goalposts, Beyond Sport etc…” (hint: sportanddev.org is a very useful platform for all the actors in the field of sport and development.)

At the moment LiiKe works only in Tanzania.

Tanzania has been partner for Finland for long time in many sectors. The executive director of LiiKe, Ari Koivu, has strong knowledge about Tanzania in geographical and cultural level so the context was familiar for him to start cooperation in Tanzania. It is important (for LiiKe) to know the country and the local partners to be able to provide a strong platform and sustainable actions.

LiiKe is willing and looks for expanding the work in other parts of Eastern Africa.

The work that is done in Tanzania includes many local actors as well. Sports Development Aid is the main local NGO that Liike cooperates with. Other partners are the University of Dar es Salaam, the Ministry of

8

Education and Vocation training as well as few educational academies. At the moment LiiKe has one project among the University of Jyväskylä and the University of Dar es Salam.

As we all know about the budget cuts and policy practises concerning development aid, also LiiKe has suffered from the latest decisions. As most of the money is coming from the government of Finland and from the Ministry for Foreign Affairs, budget cuts have affected to the work LiiKe does. The significance of private donations, as well as support of corporations, are becoming more and more important. As in all development aid work sustainability and long-term influences are in the heart of the work, there have been challenges to maintain this during the last year.

“In future NGOs need to compete over smaller resources that are available and the money will be given based on the best applications. That means that the applications really matter. In addition, the smaller organizations where the personnel are already minimized have struggled with the budget cuts. All the decisions about the new agenda for development aid came in such a short notice, that there was no time to prepare for it. That is why many good projects have forced to stop or at least projects have been limited as the money flows stopped so surprisingly.”

As many NGOs, also LiiKe is providing volunteer work. LiiKe has taken dozens of volunteers to teach and educate physical education in Tanzania. Volunteers are coming from different backgrounds from all over Finland. At the moment LiiKe has one volunteer in Lindi to help and support in coaching the football team of FC Vito that is coming to Helsinki Cup next summer.

LiiKe has existed for 15 years now. During the years LiiKe has done and learnt a lot. According to LiiKe it is important to learn from your own actions and this becomes even more crucial in the field of development cooperation. At the moment LiiKe is living in the breaking point on many levels: The organization has been forced to think about how to maintain and also same time improve the actions and projects as the money flows are constantly getting smaller. It is important to invest more to the cooperation with corporations to finance and continue the work in future.

KANSAINVÄLINEN LIIKUNNAN, KEHITYKSEN JA RAUHAN PÄIVÄN SEMINAARI HELSINGIN SANOMATALON MEDIATORILLA KE 6.4.2016 KLO. 9 - 12 Julistamalla kansainvälisen liikunnan, kehityksen ja rauhan päivän Yhdistyneet Kansakunnat ja Kansainvälinen Olympiakomitea ovat halunneet tunnustaa urheilun ja liikunnan roolin kulttuuristen rajojen rikkojana ja ihmisten mobilisoijana ympäri maailman. Kansainvälistä YK:n teemapäivää vietetään nyt kolmatta vuotta ja LiiKe – Liikunnan Kehitysyhteistyö järjestää jälleen päivän kunniaksi seminaarin,jonne kaikki liikunnasta ja kehityksestä kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan ajankohtaisista aiheista ja uusista tuulista liikunnan ja kehityksen kentällä.

Tänä keväänä seminaari koostuu paneelikeskusteluista, joissa käsittelemme erityisesti liikuntaa voimavarana ja välineenä turvapaikanhakijoiden kotouttamisprosessissa ja yleisesti sosiaalisen inkluusion vahvistajana. Lisäksi kehitysyhteistyön asiantuntijat kertovat kuulumisia toteutuneista liikunnallisista kehitysyhteistyöhankkeista eri puolilla maailmaa. Päivän seminaarin tarkoituksena on vahvistaa verkostoa, jossa liikunnan ja urheilun toimijat sekä hyväntekijät yhdessä edistävät liikuntaa ja urheilua ihmisoikeutena sekä voimana, joka tuo kaikenlaiset ihmiset yhteen ja rakentaa rauhaa.

Lämpimästi tervetuloa aamukahveille Sanomatalon Mediatorille keskiviikkona 6.4.2016 kl 9 -12!

Päivän aikana järjestetään Sanomatalon pihalla myös erilaista ohjattua ja vapaamuotoista liikuntaa kaikille innostuneille, jotensporttikamat päälle ja ennakkoluulottomasti liikkumaan iloisessa joukossa.

Voit seurata tapahtuman päivittyvää aikataulua ja ohjelmaa tapahtuman Facebook-sivuilta: Kansainvälinen urheilun ja kehityksen päivä. #idsdp

9

Liikunta ja jalkapallo oli universaali kieli tansanialaisten ja suomalaisten kohtaamisessa

Teksti:Julia Kahelin Kuva: LiiKe ry.

Kirjoittaja on alaansa todella ihastunut soon-to-be maisteri

10

Kesä 2015.

Sään puolesta ei parhaimmasta päästä, 2000-luvun kesistä ainakaan. Mutta Tansanian futarit, 11-vuotiaat motivoituneet ja mielettämän rohkeat pojat toivat todella suuren auringon mukanaan laskeutuessaan Helsinki-Vantaalle kesäkuussa 2015 ja meno vain lämpeni poikien kahden viikon vierailun ajan!

FC Viton joukkue oli Suomessa LiiKe ry:n tukemana pelaamassa jalkapalloa ja osallistumassa upeaan kulttuurien väliseen vaihtoon samanikäisten suomalaisjalkapalloilijoiden kanssa.

Kun FC Vito laskeutui kentälle alkoi ilo välittömästi. FC Viton joukkue, suomeksi FC Timantit, aloitti tervetuliaslaulun ja -tanssin heti terminaalien ovien avautuessa 12 keltaisiin joukkuverkkareihin pukeutunutta poikaa veti laulaen ja taputtaen rytmikkään ja äänekkään tanssin terminaalin sisääntuloaulassa.

Ajattelin, että tästä tulee hieman erilainen ja todennäköisesti aivan mahtava korkeakouluharjoittelu. Ja niin siitä tulikin.

FC Viton matka Helsinkiin oli kuitenkin alkanut jo paljon aiemmin kuin Dar es Salaamista, josta lentokone kohti Helsinkiä nousi ilmaan. Pojat ovat kotoisin Kilwa Masokosta, Tansanian kaakkoisosasta Intian valtameren rannalta. Suurin osa pojista oli kotoisin köyhistä perheistä ja yhteisöistä sekä vaatimattomista olosuhteista.

Kouluun saattaa olla erityisen pitkä matka ja perustarpeista on usein pulaa - sekä kotona, koulussa että koulumatkoilla. Suomen vierailu toimi pojille motivaattorina: jos jaksat käydä koulussa, pääset treenaamaan jalkapalloa. Lopulta osa pojista pääsi osaksi Suomeen lähtevää FC Viton joukkuetta.

Futiksessa ja liikunnassa on voimaa, joka hyödyttää ja tuo iloa yksilöille, yhteisölle ja parhaimmassa tapauksessa koko yhteiskunnalle. Siinä kehittyy tiimityöskentelytaidot, pelikaverin huomioonotto, oman ruumiin hallinta ja terveystieto. Liikunta on tärkeässä osassa kaikenikäisten aktivoimisessa

ja hyvinvoinnissa. Liikunta voi olla erinomainen väline radikalisoitumisen ehkäisyssä. Liikunta ei välttämättä vaadi paljon - tansanialaiset toivat mukanaan omia sanomalehdestä, muovipusseista ja naruista tekemiään futispalloja.

Muistetaan kuitenkin välillä katsoa ympärillemme - kuka jää liikunnasta ulkopuolelle ja miksi?

Olosuhteita, lajeja ja asenteita, joissa kaikilla on oikeus liikuntaan, voidaan vielä runsaasti kehittää.

Joukkueen vierailu oli varmasti vähintään yhtä arvokas kokemus suomalaisille kanssapelaajille kuin FC Viton pojillekin. Vierailun ensimmäisen viikon vietimme Eurassa globaalikasvatusleirllä. FC Vito ja Euran Pallon kaksi joukkuetta pelasivat, harjoittelivat ja oppivat yhdessä viikon ajan ennen Helsingissä pelattavaa turnausta. Leirin aikana vahvistui ainakin yksi ajatus: liikunta yhdistää lapsia ja aikuisia yli kielija kulttuurirajojen.

Liikunta ja jalkapallo oli vierailun universaali kieli, jonka avulla tytöt ja pojat leikkivät tuntikausia yhdessä!

Euralaiset yhteistyökumppanit olivat myös todella vieraanvaraisia isäntiä.

Helsinki-Vantaan tervetuliaistanssi oli kuitenkin vasta alkusoittoa kahden viikon aikana nähtäviin tansseihin ja iloon. Pojat olivat taitavia tanssijoita, joiden lanteet heiluivat ja rytmi tuli kuin luonnostaan, mikä innosti myös suomalaispojat osallistumaan kollektiivisiin tanssihetkiin. Tanssia käytettiin monin tavoin, sillä osoitettiin kiitollisuutta ja luotiin ajanvietettä.

Myös moni matkoista tehtiin tanssien ja laulaen.

Vuonna 2016 on vuorossa taas tyttöjen futisjoukkueen vierailu Suomeen. Tyttöjen pelaaminen ja oikeus liikuntaan voidaan toisinaan tunnistaa merkittäväksi muutokseksi islamilaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Ensi kesänä, jos mietit missä saisit aurinkoa, katso ihmeessä FC Vito-joukkueen peliaikataulut ja käy kannustamassa liikunnan universaalia kieltä Helsinki Cupin kentillä!

11

Miten mitata hyvinvointia?

Kirjoittajat: Outi Hakkarainen & Eva Nilsson

Ihmisten onnellisuus ei lisäänny talouskasvun mukana. Hyvinvoinnin mittaamiseen tarvitaan uusia mittareita.

Yleisesti tiedetään, että 1950-luvulla kehitetty bruttokansantuote mittaa talouskasvua eikä ihmisten hyvinvointia ja ettei se huomioi taloudellisen toiminnan ympäristölle aiheuttamaa haittaa. Silti se on saavuttanut valtioiden välisessä ”hyvinvoinnin” ja ”edistyksen” vertailussa monopoli- aseman. Se on pääasiallinen mittari myös useimpien maiden sisäpolitiikassa ohjaten niiden talouspolitiikkaa ja budjettipäätöksiä.

Bkt:ta on siis alettu käyttää arvioimaan asiaa, mihin sitä ei alkujaan ole kehitetty. Talous- ja yhteiskuntajärjestelmiä ohjaavat signaalit, jotka eivät ole kansalaisten hyvinvoinnin kannalta oleellisimpia. Seurantaväline on alkanut ohjata politiikkaa.

Hyvinvointia laajemmin huomioivia mittareita alettiin kehittää 1970-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa lähti liikkeelle kehittämisen toinen aalto.

Taustalla on kasvava tietoisuus siitä, että ihmisten hyvinvointi ei lisäänny talouskasvun mukana ja bkt:n rinnalle tarvitaan uusia mittareita. Kulutuksen kasvu ei tutkimusten mukaan nosta koettua hyvinvointia enää tietyn raja-arvon jälkeen.

Suomessakin hyvinvointi on laskenut 1990-luvun alusta lähtien bkt:n noususta huolimatta. Silti uusia mittareita ei ole huomioitu päätöksenteossa.

Organisaatiot kuten OECD, YK, Euroopan komissio, poliittiset tahot, yliopistot ja tutkimuslaitokset kehittelevät omia mittareitaan. Myös kansainvälisiä hyvinvointivertailuja tehdään yhä enemmän.

Mittarit voi luokitella brutto- kansantuloa korjaaviin ja ei-rahamääräisiin. Ensimmäiset muokkaavat bruttokansantuloa tai kansakunnan yksityisiä kulutusmenoja sellaisiksi, että niissä huomioitaisiin kaikki hyvinvointia lisäävä ja vähentävä toiminta.

Toisessa ryhmässä hyvinvointi suhteutetaan yleensä johonkin asetettuun tavoitetasoon, jonka vaihteluväli voi esimerkiksi olla 0–1 tai 0–100.

Tällaiset indeksit voivat sisältää lukuisia eri indikaattoreita ja muuttujia, useaan sataan asti.

12

Ensimmäisen ryhmän indikaattoreista keskeisimmäksi on noussut aidon kehityksen indeksi GPI (Genuine Progress Indicator). Sitä voidaan käyttää erityisesti pidemmän aikavälin kehitystrendien kuvaamiseen. Se kuvaa ympäristö- tekijöitä monipuolisesti ja kattaa melko hyvin myös yhteiskunnalliset tekijät. GPI:ssa ei ole mukana ihmisten omaa kokemusta hyvinvoinnista, vaan se kuvaa yhteiskunnan onnelliselle elämälle tarjoamia edellytyksiä.

Toisen ryhmän tunnetuin mittari on YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksi HDI (Human Development Index). Indeksin on tarkoitus tarjota yksinkertaista ja täsmällistä tietoa yhteiskuntien hyvinvoinnista ja kehityksen tasosta sekä mahdollisuus tuoda koulutus ja terveys kansainvälisen vertailun ytimeen.

Samaan ryhmään kuuluu ympäristöä painottava New Economics Foundationin (NEF) onnellisen maapallon indeksi HPI (Happy Planet Index).

Vuodesta 2006 julkistettu HPI mittaa kunkin maan tehokkuutta muuttaa maapallon rajalliset resurssit kansalaistensa hyvinvoinniksi. Sen kolme elementtiä ovat kyselylomakkeilla selvitetty tyytyväisyys elämään, eliniän odote ja ekologinen jalanjälki.

Eriarvoisuus heikentää hyvinvointia. Sitä mitataan etenkin gini- ja palma-kertoimilla. Gini kertoo, kuinka suuri osa tuloista tulisi jakaa uudelleen, jotta kaikki saisivat saman osuuden. Palma-kerroin vertaa rikkaimman kymmenen prosentin tuloja köyhimpään 40 prosenttiin. Lisäksi eriarvoisuutta on alettu huomioida hyvinvoinnin mittareissa.

Tekstissä on lainattu osia syyskuussa 2015 julkaistusta Kepan “Kasvunpakosta kestävään talouteen” (raporttisarja nro: 123), joka löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta kepa.fi/julkaisut/julkaisusarjat Käy tutustumassa aiheeseen lisää siis sieltä!

hallituspalsta.

Tästä lähtee

Teksti: Noora Isomäki

Kun sain tehtäväkseni kirjoittaa hallituksen palstan Kehotukseen, ajattelin kirjoittaa hassunhauskan tervehdyksen uudelta hallitukselta. ”Hei, tässä me ollaan. Kiva olla täällä.” Tai jotain.

Sitten sain Kehotuksen tunnetusti maagiselta päätoimittajalta kuulla, että teemana on ”terveys/ hyvinvointi plaaplaa”, joten inspiroiduin massiivisesti ja päätin kirjoittaa haudanvakavan ja täysin asiapitoisen tekstin tähänastisen yliopistoelämäni vaarallisuudesta niin kehoni kuin mielenikin terveydelle.

Kuten ilmeisesti Kehossa monesti aiemminkin, koostuu tämänkin vuoden hallitus lähinnä fukseista. Jokainen lukija varmasti tietää, ettei fuksisyksy ole kenenkään fyysiselle terveydelle kovinkaan hyväksi. Näin ei ollut myöskään omalla kohdallani. Voisin melkeinpä väittää, että fuksisyksy oli omalle henkilökohtaiselle terveydelleni erityisen vaarallinen. Kaikki alkoi jo ensimmäisellä viikolla, kun tämä pieni ja kovin viaton savolaistyttö sai tutustua akateemiseen juomakulttuuriin. Onneksi hyvät ja vastuulliset tutorimme pitivät sekä minut että muut fuksiystäväni elossa läpi esimerkiksi Valtava-festareiden, sekä lukuisten sitsien.

Tallinnan fuksiaisissa juuri näiden tutoreiden silmän välttäessä saimme mullistavan idean ja kiipesimme suureen roskalaatikkoon. Painovoiman laeista ymmärtämättöminä valtiotieteilijöinä emme olleet ottaneet huomioon, että pieneen rinteeseen pyörien päälle asetettu roskis saattaisi tämän seurauksena kaatua. Pikkuruista hampaanlohkeamista kuitenkaan tuskin voi pitää mittavana terveydellisenä haittana, vaan pikemminkin kauneudellisena ongelmana? Akateemisen urani olisi siis nyt parasta ottaa tuulta alleen, sillä missin, mallin, näyttelijän tai muun julkkiksen ura taisi kadota Tallinnan kaduille hampaansirpaleeni mukana. Muut haavat asfaltin kanssa ottamastani lähikontaktista jäivät onneksi kohtuullisen pieniksi.

Syksyn mittaan kehoni sai osakseen lisää pieniä vammoja muun muassa putoavan lautasen ja puuhun kiipeämisen yhteydessä. Suurin osa naarmuista haipui ajan myötä, mutta tapahtumarikkaasta ja onnellisesta fuksisyksystä jäivät muistuttamaan muutamat hassut arvet, sekä se lohjennut etuhammas.

Ilmeisesti nämä fuksisyksyn aikana osoittamani vastuullisuuden ja asiallisen käyttäytymisen merkit loivat minusta hyvää ja luotettavaa kuvaa, sillä sain kunnian ryhtyä Kehon vuoden 2016 hallituksen puheenjohtajaksi. Kiitos siitä. Ideaali voisi olla, että huolehtisin Kehosta paremmin, kuin omasta kehostani.

Kaikeksi onneksi tätä tehtävää minun ei tarvitse hoitaa yksin, vaan minulla on apunani aivan mahtava kymmenhenkinen tiimi, joka koostuu jo tämänkin jutun aikana tutuiksi tulleista fuksiystävistäni, sekä kahdesta tutoristamme, joiden tuki ja rakkaus meitä kohtaan ei suinkaan päättynyt orientaatioviikkoon, vaan tulee toivottavasti jatkumaan myös läpi hallituskauden. Koska terveyshän ei tietenkään rajoitu ainoastaan fyysisiin asioihin, me yksitoista yhdessä tulemme nyt vuoden 2016 ajan sekä pitämään yllä että koettelemaan toistemme mielenterveyttä.

Keho koko muun yliopiston mukana elää erikoisia, muutoksentäyteisiä aikoja, joista saattaa aiheutua terveydelle haitallista stressiä itse kullekin keholaiselle. Niinpä haluaisinkin tähän loppuun jakaa oman terveysvinkkini: Miksi juosta salilla ja seinää tuijottaen, kun ulkona käveleminen on hyväksi niin mielelle kuin ruumillekin? Koska Suomen talvella tuntuu kuitenkin olevan suunnitelmanaan väkivaltaisesti kaatumisesta seuraavilla päävammoilla vähintäänkin halvaannuttaa ulkonaliikkujat, joudun suosittelemaan kaikille sitä jo minulle niin monta kertaa ehdotettua välinettä – kypärää.

13

Keho-people presents: My healthy life Collected by: Konsta Naumi

We asked for advice on healthy life and well-being related issues from our readers and here are the results!

Main message seems to be that well-being is made of friends, relaxation and keeping a whimsical take on life. So don’t take life too seriously and take care of your self.

Ps. Kehotus takes no responsibility on the advice given, so use with caution!

How do you relieve your stress?

“Try to do something other than the stuff that stresses you, netflix is a friend and a enemy in this :)” -frankiesaysrelax

What is the best way to recover from not-sohealthy night of studentparty in Alinasali?

“Make coffee and then do a “Wellfare-walk” to the nearest store to buy karjalanpiirakka.”

-vihis “Only time helps…”

-Jeemursu “Going home before midnight” -CaptainObvious

14

“With hugs and cuddles” -Jervehdys “Run away (from stress)” -ImNotComingBack “Carpe Noctem” -LatinLover How do you make time for your social life? (family, friends, relationships...) “ I stare at the empty word-document wondering if I should start writing my essay and after making the decision I call my friends if they want to have a few beers.”

-vihis “By choosing only a few courses” -Jeemursu “Literally make time for it in the calendar, instead of assuming it will happen with its own weight.”

-Jervehdys

What do you think as unhealthy?

“Well I am not the fitness-type of person, so unhealthy for me is doing something in a way that you don't enjoy it” -frankiesaysrelax “Unhappiness, stress, worrying, overly selfcriticising and bacon. “ -vihis “Drinking too much” -Jeemursu

Describe your favorite jogging route. “ it's very short.”

-vihis

How to stay healthy?

“Dont obsess about it, concentrate on what makes you happy” -Jervehdys “Garlic, ginger and going abroad -3G’s

“I think constantly thinking about health and weight as one. Also thinking of food only in terms of what it includes and how many calories it has and forgetting the pleasure, taste and social aspects is not good, since obsessing about health on the expense of other things in life is unhealthy.”

-Jervehdys “Kaisa-talo and Alexandria” - SchoolSucks “Groupworks” -PeopleSuck What does happiness and well-being mean to you?

“Happiness for me is doing the things you love.”

-frankiesaysrelax “ Being satisfied.”

-vihis “This is way too difficult... but without well-being I'm feeling bad It means the goal of leading a healthy lifestyle, instead of happiness and wellbeing in order to be healthy”.

-Jeemursu “Flowers and cotton-candy” -yeahImSix

15

Ei modernia kehitystä vaan hyvää elämää – vai sittenkin pelkkää vallanhalua?

Teksti: Eija Ranta

Kirjoittaja on kehitysmaatutkimuksen tohtori ja tutkija Helsingin yliopistossa.

Mistä löytyy vaihtoehto länsimaiselle modernisaatiouskolle, talouskasvuideologialle ja ympäristön tuhoutumiselle? Bolivian radikaali vastaus pohjaa alkuperäiskansojen tietoon, maailmankuviin ja elämäntapoihin.

Etusijalla on hyvän elämän (vivir bien) ideologia, joka on alkuperäiskansoihin kuuluvan Evo Moralesin presidenttikauden aikana nostettu koko yhteiskuntajärjestyksen perustaksi.

Valtionhallinnon eri tasot, kehityspoliittiset linjaukset ja poliittinen retoriikka kiertyvät tämän uuden ajattelun ympärille.

Myös tammikuussa 2009 hyväksytty perustuslaki heijastelee hyvän elämän periaatteita. Se määrittelee Bolivian monikansalliseksi tai monikansaiseksi valtioksi (Estado Plurinacional de Bolivia). Tämä tarkoittaa kokoelmaa alkuperäiskansojen, kuntien ja läänien itsehallinnollisia alueita, joiden yhdistävänä eettis-moraalisena periaatteena toimii hyvä elämä.

Hyvä elämä viittaa yhteisölliseen elämäntapaan, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja henkinen hyvinvointi ovat yhteen kietoutuneita. Hyvä elämä on

16

olotila, jossa ihmiset, jumalat ja luonto ovat tasapainossa ja vastavuoroisessa suhteessa keskenään. Esimerkiksi aimaraintiaanien hyvää elämää vastaava käsite suma qamaña tarkoittaa yhdessä elämistä niin, ettei yksilöä voi erottaa yhteisöstä, yhteisöä ympäristöstä tai ympäristöä elävistä ja kuolleista, ihmisen henkisestä ja materiaalisesta puolesta.

Hyvän elämän ajatuksessa kiteytyy radikaali kehityskritiikki. Se on vastarintaa länsimaiselle kehitysajattelulle, joka bolivialaisten mielestä keskittyy liikaa talouskasvuun, ympäristön kannalta kestämättömään kulutukseen ja yksilökeskeiseen kilpailumentaliteettiin.

Hyvän elämän perusoletus on, ettei hyvinvointia voi saavuttaa ilman keskinäistä solidaarisuutta ja hyvinvoinnin tasaista jakautumista.

Hyvän elämän mukainen resurssien uudelleenjako koskettaisi niin intiaaniyhteisöjä, Bolivian kansallista tasoa kuin globaalia työnjakoakin.

Koska alkuperäiskansojen arki – työ, toimeentulo ja uskomukset – on perinteisesti ollut voimakkaasti kietoutunut maahan (pachamama) ja maa-alueiden

(tierra y territorio) hallintaan heidän omien poliittisten instituutioidensa kautta, sisältää hyvän elämän ajatus oletuksen radikaalista maanomistuksen, poliittisen päätäntävallan ja hallinnon uudelleenjaosta. Hyvä elämä tarkoittaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta.

Nämä ovat vuosikymmenien ajan olleet Bolivian intiaanikansojen ja globaalin alkuperäiskansaliikkeen tavoitteina.

Globaaliin työnjakoon, jossa Etelä on usein toiminut Pohjoisen pankkien, yritysten ja järjestöjen temmellyskenttänä, on puututtu kansallistamalla luonnonvaroja ja muita talouden pääsektoreita.

Valtio omistaa näistä nyt aikaisempaa enemmän suhteessa monikansallisiin yrityksiin. Kasvaneita verotuloja on ohjattu julkisen sektorin palveluihin, mikä on vähentänyt riippuvuutta avustusjärjestöistä ja kasvattanut hallituksen neuvotteluvaraa suhteessa kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja kehitysyhteistyötahoihin.

Köyhyys on laskenut voimakkaasti ja Bolivia on siirtynyt vähiten kehittyneestä maasta keskituloisten maiden kategoriaan.

Hyvän elämän keskiössä on siis bolivialaisten vastuu ja mahdollisuus määritellä itse oma kehityksensä; kansallinen, alueellinen ja ihmisryhmiä koskeva itsemääräämisoikeus.

Hyvä elämä bolivialaisena kehitysvaihtoehtona merkitsee suvereenisuutta ja uusia demokratian muotoja, toisin sanoen kokonaisvaltaista yhteiskunnallista – ja globaalia – muutosta.

Periaatteessa.

Käytännössä Bolivian hallitus ei ole noudattanut omia ideaalejaan.

Valtio on ottanut haltuunsa öljy- ja maakaasuvarat, ja hyödyntää niitä alkuperäiskansojen mailla. Toisin sanoen, valtio on syrjäyttänyt monikansalliset yritykset alkuperäiskansojen sortajana.

Tärkeää tuntuu olevan, että resurssit ovat nyt Bolivian valtion hallussa; ei se, onko niiden käyttö ja omistus reilua niitä kohtaan, jotka joutuvat ympäristötuhon keskellä elämään ja menettävät maansa ja elinkeinonsa.

Luonnonvarojen hyväksikäyttö on ristiriidassa sekä hyvän elämän filosofian mukaisten ympäristöarvojen että alkuperäiskansojen

itsemääräämisoikeuden kanssa.

Lisäksi valtio toteuttaa laajoja valtiojohtoisia kehitysprojekteja, esimerkiksi maanteiden rakentamista samaan tyyliin kuin Maailmanpankki aikoinaan. Valtio ajaa omaa agendaansa.

Se ei konsultoi niitä ihmisiä, joiden maat ja elinkeinot ovat rakentamisen vuoksi vaarassa. Tämä on jyrkästi ristiriidassa hyvän elämän ajatusten kanssa.

Evo Morales ja hänen tukijansa ajavat muutoksia perustuslakiin, joilla presidenttikausia ei enää rajoitettaisi kahteen. Morales voisi siis asettautua ehdokkaaksi ikiajoiksi.

Hän on jo nyt hallinnut Boliviaa kymmenen vuotta. Rotaatiota ei ole tapahtunut.

Alkuperäiskansojen yhteisöissä johtaminen tapahtui perinteisesti sykleittäin. Jokainen perhe oli vuorollaan vastuussa kylän ja yhteisön asioista, esimerkiksi vuoden ajan, jonka jälkeen johtoasema siirtyi toiselle. Rotaatio olisi hyvän elämän mukaista johtajuutta, ja uudenlaisten demokratian muotojen mukaista.

Kun tein tutkimusta Boliviassa vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, jo silloin eräs ministereistä kuitenkin kertoi, kuinka hän tuntee kolonialismin valtaavan hänen mieltään ja vartaloaan. Valta sisäistyy.

Demokratian ideaaleista siirrytään oman auktoriteetin varmistamiseen.

Autoritäärisellä johtamisella on pitkät ja rumat perinteet Latinalaisen Amerikan historiassa. Tulisi tehdä kaikkensa, ettei diktatuureihin enää palata; aikaan, jolloin ihmisiä katosi ja tapettiin. Ihmisoikeuksia rikottiin hallitsijan vallan nimissä.

Tulevaisuus on avoin ja haasteita riittää uudenlaisen elämän tiellä. Kansanvalta Bolivian malliin voi johtaa monenlaisiin lopputuloksiin. Se voi onnistua tai epäonnistua. Valta voi hajautua tai keskittyä. Käykö niin, että globaalisti vallalla olevat kategoriat vievät voiton, ja harmoninen hyvä elämäkin muuttuu pelkästään yksilöiden ja ryhmien taisteluksi rahasta ja vallasta?

Osa tekstistä on ilmestynyt aikaisemmin teoksessa Tiina Kontinen ja Juhani Koponen (toim.) Kehitysapukeisarin vaatekaapilla, Like 2011.

17

Post scriptum.

Lemons at the Himalayas Text: Assi Pakarinen

Bhutan, a small Himalayan state that is famous of Buddhism, red rice, mountains and happiness. Bhutan is the worlds (as far as I know) only state were Gross National Happiness is considered more important than Gross National Product when measuring the well-being of the nation.

Bhutan has created a happiness index which includes health, education, standard of living, use of time, good governance, nature, communality, cultural diversity and psychological wellbeing. The main point is not to measure how happy person feels at one specific moment but to measure how well the state has been able to create the possibilities to be happy. Happiness includes both inner and external factors and the state can influence the external factors of its people. Inner factors should be practiced by ourselves. In Bhutan mainly through Buddhist habits, such as meditation.

First Kehotus of 2016 was about well-being. We have engaged ourselves to understand the concept of development cooperation through sports, our day-to-day practices on how to survive through our lives and the meaning of well-being society as well as the Bolivian model of an alternative model of society. “Searching” for “well-being” was the title of our leading article. Putting quotation marks seems accurate since the concept of searching something and well-being are both controversial subjects.

I had a saying when I was a teenager: “happiness is overrated”. I was frankly very famous of it and happy that I had already understood the meaning of life on such a young age.

The saying was not about happiness being overrated on a negative sense, neither it was to be understood as unmeaningful or useless. In fact it was about understanding that happiness is always there wherever you are and whoever you are with and you don’t need to be searching for it.

There is a common saying: “when life gives you lemons, make juice out of it.” But when you taste it and it’s still bitter, what happens then? Then you should put sugar in it. What we need to do is to find some way or someone who puts sugar in glass or cup even when we are suffering from Sunday hangover and lying on our bathroom floor.

What if we would live in a country were the state’s main goal would be to create us the framework for happiness? Would we still be stressing about our workloads, getting mad when missing a bus and having to wait for it for 5 more minutes and not having time for basically anything and then end up lying on our bathroom floors? Or would we be searching for our inner happiness since the society has already taken care of our external well-being? Would we be meditating instead of commenting on the former prime ministers tweets on our Facebook pages?

Bhutan, I have never seen you, but I feel that you could be the sugar in my lemon. At least if I am not part of the unhappy minority and I am exiled from your territory.

18

kehon kuvia.

19