Page 1

Kapitaali 1/2017

Markus Jäntin haastattelu

HenkilĂśkuvassa Tony Atkinson


Kapitaali 1/2017

Sisällysluettelo

Julkaisija

3 4 5 6 12 13 16

Pääkirjoitus

18

Henkilökuvassa Tony Atkinson

Yksi peruutettu ruotsin tunti ja kahdet excursiot

KTTO ry

Päätoimittaja Elina Aavila Lauri Vesala

Toimittajat

Satu Antila Miia Janatuinen Kasperi Kuuskoski Kim Kärkkäinen Julius Rissanen Hanna Sandell Eelis Seppänen Tom-Henrik Sirviö Ville Stålhandske Vili Vanhala Olli-Pekka Viitaharju

Taitto

Julius Rissanen Vili Vanhala Lauri Vesala

Kansikuva Lauri Vesala

Keskiaukeama- ja takakansikuva Pekka Korvuo

Painopaikka Picaset Oy

Painos 80 kpl

Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

20

24

Puheenjohtajan sana Opintovastaavilta Hallitus 2017 Kvartaalikatsaus R-Korneri

Haastattelussa Markus Jäntti Kommarikorneri


Pääkirjoitus

R

uotsalainen valtiomies Axel Oxenstierna kirjoitti vuonna 1648 kirjeessä pojalleen: ”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.” Lausahduksen ajatuksena oli rohkaista Westfalenin rauhanneuvotteluihin osallistunutta poikaa, joka epäili kykyjään kokeneiden diplomaattien seassa. Westfalenin rauhassa luotiin pohja nykymuotoiselle valtiojärjestelmälle, suvereeniudelle, itsemääräämisoikeudelle ja kansainväliselle oikeudelle. Nationalistisen internationaalin noustessa valtaan ympäri maailmaa nämä teemat ovat aivan yhtä ajankohtaisia kuin 1600-luvulla. Kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä vapaakaupasta ilmastonmuutoksen torjuntaan on pohjimmiltaan kyse trade-offeista menetetyn suvereeniuden, sekä toisaalta vapaamatkustamisen houkutuksen, ja yhdessä tekemisen etujen välillä. Tässä numerossa haastattelimme professori Markus Jänttiä, joka sittemmin nousi otsikoihin ilmoitettuaan Twitterissä eroavansa Helsingin yliopistosta ja VATTista Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuja koskevan seminaarin jälkeen. Joskin seminaarin kiihtynyt keskustelu tuskin oli Jäntin eron suurin, saati ainoa, syy, on tämä yhtä kaikki suuri menetys oppiaineellemme ja yliopistollemme.

Haastattelussaan Markus Jäntti toivoi taloustieteilijöiltä enemmän arvokeskustelua. Hän on kunniakseen ollut hyvin avoin vasemmistolaisesta ideologiastaan. Jostain syystä muidenkaan valtiotieteilijöiden, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa käytettyjen asiantuntijoiden ja median edustajien ideologisista taustoista ja niiden vaikutuksista erinäisiin arvioihin ei juuri keskustella asiallisesti. Valitettavan usein talous- ja muiden tieteiden keskeiset tulokset esitetään terveen skeptisyyden nimissä ideologisesti värittyneinä. Tähän syyllistyvät löytyvät ideologisen kartan joka kolkalta, mutta erityisesti äärilaidoilta. Meillä tulevilla (tai nykyisillä) asiantuntijoilla on suuri vastuu olla selkeitä siitä, mikä on faktaa ja mikä mielipidettä. Muuten tieteen ja asiantuntijuuden arvostus murenee entisestään ja maailmaa hallitaan entistäkin vähemmällä järjellä. Kapitaali toivookin poliitikoilta taloustieteellistä perusosaamista, ymmärrystä erilaisista trade-offeista, rehellisyyttä kansalaisia kohtaan ja arvoperusteisia päätöksiä ei-vaihtoehtoisiin faktoihin pohjautuen.

Lauri Vesala

PS: Kapitaali etsii aina uusia toimittajia, taittajia, kuvaajia tai vaikkapa juttuideoita. Jos haluat osallistua lehden tekoon tai avautua murheistasi, ota yhteyttä päätoimittajiin lauri.vesala@helsinki.fi ja elina.aavila@gmail.com!

3


Puheenjohtajan sana

U

usi vuosi on jo puolessa välissä ja KTTOn hallitus on jälleen ollut vauhdissa uusine kujeineen. Tänä vuonna hallitustoimintaan tuli selkeä sukupolvenvaihdos, kun monet pitkän linjan hallituslaiset eivät enää lähteneet uusille kierroksille. Onneksi fukseista ja toisen vuoden opiskelijoista löytyi jälleen kerran innostunutta ja motivoitunutta porukkaa jatkamaan KTTO:n perinteitä. Hallitus on jälleen kerran hyvin suuri 22 toimijalla, joista 7 on vanhoja hallituslaisia tuomassa kokemusta. Tavoitteena vuodelle on ollut pitää peruspaketti kasassa, mutta hioa kaikkea vielä paremmaksi (vaalikokouksessa kuultu: “samaa, mutta paremmin” tiivistää tavoitteen).

Keväälle isoksi mullistukseksi laskettiin pääsykokeen poistuminen. Hallituksen sisällä on jo käyty tiukkaa keskustelua siitä miten se tulee vaikuttamaan kansislaisten profiiliin ensi syksynä. Uudet valitut tutorit ovat valppaina perehdyttämään uutta kansissukupolvea. KTTO järjesti myös onnistuneen mainoskampanjan Facebookissa uudesta tutkintorakenteesta ja hakutavasta, jolla tavoitimme parikymmentä tuhatta henkilöä ja useita satoja klikkauksia kansiksen tutkintosivulle. Hallitus jää nyt kesälomalle odottelemaan syksyn rientoja.

Vuosi alkoi perinteisillä tapahtumilla. Helmikuun alussa sitsasimme Statuksen kanssa Suomi100-teeman hengessä, helmikuun puolenvälin tienoilla KTTO kävi valloittamassa Tampereella Akateemisen Kyykän mm-kisojen kentät ja perinteiset Kansissitsit huhtikuun alussa olivat perinteisen railakkaat yhteistyössä Aalto Economicsin kanssa. Yritussuhteet lähtivät myös vauhdilla liikkeelle. Kevään aikana olemme järjestäneet ennätysmäärän (??) excuja erilaisiin mielenkiintoisiin yrityksiin. Monia muitakin kontakteja uudet yrityssuhdevastaavat ovat jo saaneet aikaan, mutta niistä myöhemmin loppuvuoden aikana.

Julius Rissanen

4


Opintovastaavilta

H

ei kaikille Kapitaalin lukijoille! Olemme Hanna ja Ville, KTTO:n vuoden 2017 opintovastaavat. Meidän pääasiallinen tehtävä on informoida teitä kaikkia taloustieteen opintoasioista ja pitää teidät ajan tasalla käynnissä olevista muutoksista. Tällä palstalla käymme tiiviisti läpi tapahtuneet muutokset ja kerromme, mitä opintoasioiden saralla on odotettavissa tämän vuoden aikana.

mennessä painoon uusien koulutusohjelmien opintosuunnitelmat ovat juuri hyväksytty ja löytyvät muun muassa Opintopolusta (opintopolku.fi). Tutkintojen kurssirakenteet on siis jo päätetty, kurssien tarkempaa sisältöä työstetään myöhemmin keväällä koulutusohjelmien johtoryhmissä. Myös uusien ja vanhojen kurssien korvaavuuksista saadaan lisätietoa myöhemmin keväällä ja niistä välitetään opiskelijoille tietoa heti, kun päätökset on tehty.

Tuleva kevät on jännittävää aikaa – odotamme miten valinta ilman pääsykoetta koulutusohjelmaamme onnistuu. Lisäksi on mielenkiintoista seurata, miten taloustieteen kv. koulutusohjelman valintaprosessi onnistuu nyt, kun koulutusohjelmamme on muuttunut maksulliseksi (17 000 €) Euroopan talousalueen ulkopuolisille hakijoille. Hakuaika päättyi jo helmikuun alussa ja hakijoita tuli eniten valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja kolmanneksi eniten koko yliopistossa! Toivotaan, että tämä konkretisoituu myös suurena joukkona uusia kv. opiskelijoita ja siten saisimme lisää kanUudet koulutusohjelmat astuvat voimaan tänä sainvälistä vivahdetta maisteriopintoihin. syksynä. Eli toisin sanoen uudet fuksit, jotka valitaan ensimmäistä kertaa ilman pääsykoetta aloittavat automaattisesti uuden ohjelman mukaisen opiskelun. Muilla opiskelijoilla on siirtymäaikaa vuoteen 2020 asti. Tämän numeron Viime vuosi oli suurten muutosten vuosi yliopistolla. Iso pyörä -koulutusuudistus ja yliopiston laajat yt-neuvottelut ovat vaikuttaneet melkoisesti opiskelijoiden arkeen. Henkilöstövähennykset hallinnosta ovat valitettavasti näkyneet lisätyönä niin opetushenkilökunnalle kuin myös opiskelijoille. Muun muassa Aallon ja Hankenin kursseille täytyy opiskelijoiden muistaa itse pyytää opinto-oikeus ennen lukukauden alkua ja opiskelijan tulee itse siirrättää suoritetut kurssit HY:n Oodi-järjestelmään.

Mukavaa ja antoisaa opintovuotta kaikille taloustieteen opiskelijoille! Hanna Sandell ja Ville Stålhandske

5


KTTO:n hallitus 2017 esittäytyy Julius Rissanen, puheenjohtaja Tämän vuoden PJ Julius Rissanen opiskelee ensimmäistä vuottaan maisteriaan. Opintojen lähestyessä loppuaan hän haluaa tehdä vielä viimeisen ponnistuksen KTTO:n hyväksi johtamalla rakasta ainejärjestöään. Hallituksessa tämä vuosi tulee olemaan kolmas, jonka lisäksi kokemusta on yhdeltä vuodelta hallituksen ulkopuolelta KTTO:n KV-tutorina. Hallituksen ohella hän kirjoittelee KTTO:lle Kapitaaliin kvartaalikatsausta sekä R-korneria ja käy mur-

skailemassa dataa osa-aikatyönä. Vapaa-ajalla hän on talvisin intohimoinen laskettelija (älä kysy Japanin puutereista) ja kesäisin pyhittää mahdollisimman paljon aikaa perhokalastamiselle. Useimmiten juhlissa hänen kädestään löytyy jotain tavallista laadukkaampaa olutta tai viskiä sekä kuulemma keskustelu mistä tahansa talous- tai sijoitusaiheesta luonnistuu siltä seisomalta.

Vili Vanhala, varapuheenjohtaja Armon vuonna 2014 opintonsa aloittanut Vili lähti KTTO:n hallitukseen heti fuksivuonna eikä ole vieläkään päässyt hallitustoiminnasta eroon, vaan toimii vuonna 2017 tilavastaavana ja perinteisesti arvostetussa ja äärimmäisen vaativassa varapuheenjohtajan roolissa. Tämä Pohjois-Haagassa (Haagojen niputtaminen yhdeksi kokonaisuudeksi on suuri synti tämän entisen itähelsinkiläisen mielestä) asustava herrasmies on monilahjakkuus hommien kasaamisessa itselleen - hallitustoiminnan lisäksi hän kuluttaa vapaa-aikansa salibandykentillä milloin mitäkin tehden, on pilannut kaksi sukupolvea kansislaisia tuutorina, tekee liikaa töitä Kelan tulorajojen mielestä ja kiertää kaikesta huolimatta ainakin KTTO:n bileet. Huhujen mukaan Vili on joskus nähty jopa luennoilla tai opiskelemassa, mutta nämä huhut ovat yleensä todettu virheellisiksi. Omasta mielestään Vili on rento ja helposti lähestyttävä tyyppi, joka läsnäolollaan nostaa koko ryhmän ilmapiiriä ja haluaa niin hallitustyöskentelyn kuin elämän olevan nautittavaa ja rentoa, vaikka hommat tehtäisiinkin kunnolla. Kaikkien muiden mielestä hän on äärimmäisen rasittava höpöttäjä, joka ei ymmärrä olla hiljaa ja pilaa tunnelman aina ja kaikkialla. Vai-

kka hän toimiikin varapuheenjohtajana, ei häneen kannata missään nimessä luottaa - mikäli sinulla on tärkeää asiaa KTTO:lle, Vili unohtaa asiasi ja jättää ne hoitamatta, joten käänny tärkeissä asioissa kenen tahansa muun puoleen. Tilavastaavana hänellä on avaimet niin Uudelle kuin Kuppalaan, mutta vaikka Pohjois-Haaga onkin upeaa seutua, sieltä kestää 12-30 minuuttia saapua keskustaan, joten KTTO:n avaimet eivät hevillä tule päätymään kaikkia hyödyttävään käyttöön. Jokaisessa ihmisessä on yleensä jotain hyvää, ja erilaiset ihmiset ovat yleensä rikkaus. Vili on poikkeus, joka vahvistaa säännön - hän on juuri niin epämiellyttävä kuin miltä vaikuttaakin. Älä siis vaivaudu tutustumaan häneen, sillä tulet katumaan asiaa jälkeenpäin.

6


Hanna Sandell, 1. opintovastaava Hanna on ennestään tunnettu opiskelijakulttuuriin omistautumisestaan, mutta tänä vuonna hän päätti jälleen kerran todistaa olevansa valmis tekemään mitä vaan ja otti hoitaakseen tällä kertaa KTTO:n opintoasiat. Oletko kuullut Hervannasta, Herttoniemestä tai Espoon keskuksesta? Olet siis myös varmasti kuullut Hannasta. Sandels on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen haluamansa, ja tämä

kaiketi selittääkin hänen hyvät arvosanansa. Jos haluat piristystä aamuusi, niin lähesty Hannaa ja nauti hänen upeasta virneestään. Hannan edustuskunto kestää noin 30 minuuttia ensimmäisen juoman nauttimisesta, mutta 30 tunninkaan putki ei tainnuta häntä. Kannunkulmakemut ovat osoitus siitä, että Hannassa on potentiaalia lähiöbaarin emännäksi.

Ville Stålhandske, 2. opintovastaava 2. opintovastaavana toimii Ville Stålhandske. Hieman hiljaisena ja asiakeskeisyyteen pidättäytyvänä tyyppinä tunnetulle Villelle oli varsin luontevaa ryhtyä nimenomaan opintovastaavaksi. Opiskelemaanhan yliopistoon on tultu ;) Vaikkei hallituksessa olekaan tehty virallista työnjakoa kahden opintovastaavan kesken, kuuluu Villen vastuualueeseen erityisesti maisteriopintoihin kuuluvat asiat. Tämä on luonnollista, sillä Ville kirjoittaa samaan aikaan jo gradua aiheenaan forward-hintojen ennustekyky (ja on jollain ihmeellä onnistunut suorittamaan muut maisteritutkinnon kurssit). Koska opinnot ovat jo loppusuoralla, nyt oli mukavaa eli viimeinen hetki ryhtyä KTTO:n hallituksen jäseneksi. Villen vuosikurssia on hieman hankala määritellä. Opiskelut alkoivat vuonna 2012, mutta sen jälkeen meni muuta-

ma vuosi kokonaan töissä (lue: pankki tahtoi Villen maksavan kiltisti asuntolainaansa). Taloustiede on kiinnostanut Villeä jo nuorena, mutta silti vasta nyt hieman yli kolmekymppisenä on taloustieteen gradu työn alla. Nuoruudessa hän suoritti DI-tutkinnon ja päätyi sitä kautta töihin öljynjalostuksen pariin. Mutta koska insinöörinä ei päässyt siistiin toimistotyöhön vaan ulkoilmaan ihailemaan tislauskolonneja ja öljysäiliöitä, ehkä VTM-tutkinto lopulta vie Villen myös aitoon sisätyöhön.

7


Kim Kärkkäinen, työelämävastaava Jos töistä saisi noppia, perustaisin yahtzee-tehtaan. Valitettavasti työkokemuksen vaihtoehtoiskustannus on laskevat raja-arvosanat. Tavoitteeni työelämävastaavana on saada nostettua ekonomistien kysyntää ja allokoida taloustieteilijöitä useille

eri työnantajille. Nykäise hihasta, jos tunnet jonkun yrityksestä, joka olisi kiinnostunut tekemään yhteistyötä.

Miia Janatuinen, tiedotus- ja webvastaava Miia näki jo heti opiskelut aloitettuaan akateemisen vapauden mahdollistamat hyödyt, ja päätti muutamat nopat napsittuaan lähteä nauttimaan Australian lämmöstä loppuvuodeksi. Nyt palattuaan Suomeen Miia viettää toista fuksivuottaan tuplafuksina ja aloitti uransa KTTO:n tiedotusvastaavana nauttien vallasta ohjailla tiedonsaantianne. Tänä lukuvuonna hän on keulinut tahtia opiskeluissa kiinni, monitaiturina niin analyysi kuin ranskakin sujuvat kuin vettä vain – luennot tosin välillä vaihtuvat lounaisiin tai salilla rygettämiseen. Tämä suloinen ja pilkkeen silmäkulmassaan omaava Itä-Helsingin

kasvatti on hurmaava persoona, joka on eksyttyään hiljattain Punavuoreen kunnostautunut loistavana emäntänä ja kielinerona - hän saattaa puhua sinullekin ponnekkaasti eri kielillä fast hon pratar inte svenska und nicht auch Deutsch. Älä siis pelkää lähestyä Miiaa tiedottamiseen tai opiskelijaelämään liittyvissä asioissa. Sähköpostilistalle ei kannata kuitenkaan lähettää turhaa spämmiä ellei halua hänen ärsytystään niskaansa, hän saattaa nimittäin purra – käytännön kokemusta löytyy.

Eelis Seppänen, virkistysvastaava

Eelis päätyi hallituksen virkistysvastaavaksi, koska luuli pääsevänsä helpolla. Todellisuus iski kuitenkin heti hallituskauden alussa bileiden järjestämisvastuissa ja Kuppalan avainten muodossa. Hauska hallitusvirka siinäkin mielessä että olen absolutisti ma-pe klo 08-16. Virkistysansioiden takia on herännyt keskustelua tittelin muuttamisesta virkistysMESTARIksi.

Hän kokee olevansa ”vähän yli 20-vuotias” ja henkisesti lähempänänä yläastelaista. Viljelee kuulemma ”vanhushuumoria” mitä se ikinä tarkoittaakaan. Kyllähän asiat olivat oikeasti paremmin kun televisiosta näkyi vain YLE mustavalkoisena.

8


Olli-Pekka Viitaharju, vappu- ja ympäristövastaava

Karaokessa ylvästä ölinää Myrskyisä ilta Krapulainen kömpien laulaa Hilpeä Opa Kuppalaan marssii Opiskelija ääntelee Sulavaa itsensä hieromista tanssilattialla Vappuaatto kreisibailaamassa… Vappupäivänä Riemuiten Ullanlinnanmäelle Puiden havinaa hiprakassa Venäläinen skumppa!

Satu Antila, tapahtumavastaava

Satu on Espoon pahimmasta ghetosta kotoisin oleva fuksi, joka löysi itsensä syksyllä sivistyksen kehdosta Pohjois-Haagasta. Satun pesti bile...

“tapahtuma”vastaavana kuvaa hyvin hänen riehakkaasti mennyttä fuksivuottaan.

Kuvat: Pekka Korvuo

9


Elina Aavila, somevastaava ja Kapitaalin päätoimittaja Elina on ensimmäisen vuoden opiskelija Lauttasaari Kingdomista. (Noppien perusteella hän kylläkin olisi nollannen vuoden.) Kapitaalin päätoimittajan pesti lankesi puolivahingossa niskaan, mutta Elina on päättänyt suorittaa sen kunniakkaasti, ja luoda kaikkien aikojen Kapitaalin. Elinan tuhannet IG ja Snäp seuraajat kielii hänen someriippuvuudesta, ja tarpeesta esitellä 04am tapahtumia puolelle Suomea, siksi hän toimiikin KTTOn somevastaavana. Elinan voi nähdä

ajamassa ylinopeutta poliisit perässä, shoppailemassa, laskemassa skumppapullon tilavuutta, Etelä-Helsingissä (Virossa) tai muuten vaan pakenemmassa vastuuta. #Viinaarannasta. Elina on ottanutkin viinarahdin hommat ihan tosissaan. Analyysin luennot kuluukin yleensä viikonlopun bileitä suunnitellessa. Elina onkin harvinaisen ahkera emännöimään. Elina osaa myös olla vakavasti otettava, hänen 100% osallistuminen luennoille kielii nimittäin äärimmäisestä vastuuntunnosta.

Lauri Vesala, Kapitaalin päätoimittaja Lauri on fuksi, ellet ole jo huomannut tämän Kapitaalin numeron laadusta ja myöhästymisestä (Sori siitä!). Uhkarohkeana Vastuuntuntoisena hän lähti Kapitaalin päätoimittajaksi jonkun tunnistamattoman huutelijan näin vaalikokouksessa ehdotettua (kyseinen huutelija ilmoittautukoon vastaanottamaan kiitokset/kiroukset). Lauri on Suomen sivistyksen kehdon (vinkki: ei ainakaan Espoo) suurin lahja maailmalle heti kyseisen sivistyksen, Kasperin, Petteri Orpon ja miljardin muun asian jälkeen. Laurin voi tunnistaa noin kuudesta rastista analyysin

laskareissa tai lasista halpaa viskiä. Jos näin teet, tule juttelemaan vaikkapa politiikasta, sijoittamisesta, rahoitusalan työtarjouksista tai siitä, miten voisit palvella suurempaa hyvää, Kapitaalia.

10


Hallitus 2017 kokonaisuudessaan

Puheenjohtaja – Julius Rissanen Varapuheenjohtaja ja tilavastaava – Vili Vanhala Taloudenhoitaja – Aleksei Kutilainen Opintovastaavat – 1. Hanna Sandell 2. Ville Stålhandske Yritussuhde ja alumnivastaava – Joni Karras Työelämävastaava – Kim Kärkkäinen Ulkosuhdevastaava ja sihteeri – Kasperi Kuuskoski KV- ja sisäsuhdevastaava – Lilja Aaltonen Lukiosuhde ja HYY-vastaava – Meeri Seppä Kulttuurivastaava – Julia Kangasmäki Urheiluvastaava – Aleksi Valkola Tiedotus- ja webvastaava – Miia Janatuinen Somevastaava – Elina Aavila Sitsimestari ja tasa-arvovastaava – Rosa Zabihian Virkistysvastaava – Eelis Seppänen Vappu- ja ympäristövastaava – Olli-Pekka Viitaharju Tapahtumavastaava – Satu Antila Vuosijuhlavastaava – Sara Kurppa Virkailijajäsen – Nea Leino Kapitaalin päätoimittajat – Elina Aavila ja Lauri Vesala

11


*Kvartaalikatsaus Teksti: Julius Rissanen Kuvat: Financial Times, Yahoo Finance

K

esä on jo saapunut kvartaalin ilmestyessä. Aurinko paistaa Aleksandrian ikkunoista yhtä kirkkaasti kuin Suomen ensimmäisen kvartaalin talouskasvu. Suomen talous saavutti kovimmat kasvuluvut neljään vuoteen yltäen 1.2 prosentin kasvuun ensimmäisellä kvartaalilla verrattuna edelliseen kvartaaliin. Vuodentakaiseen kvartaaliin kasvua oli 2.7 prosenttia. Tällä saavutuksella Suomi ohitti jo Ruotsin, joka kasvoi BKT:llä mitattuna vain 2.2 prosenttia viime vuonna. Positiivistä Suomen kasvuloikassa on sen laaja-alaisuus: yksityinen kulutus, vienti ulkomaille sekä investoinnit kaikki kasvoivat alkuvuonna. Vienti kasvoi edellisestä neljänneksestä, jopa viisi prosenttia ja yhdeksän prosenttia 2016 verrattuna. Nalle Wahlroos on myös omalla panoksellaan nostanut Suomen ja Ruotsin välistä kilpailua. Nordea on alkanut selvittämään pääkonttorinsa muuttoa pois Ruotsista johtuen Ruotsin pankkien vakausrahaston alkavista maksuista, jotka olisivat Nordealla analyytikoiden mukaan kolmen sadan miljoonan luokkaa vuodessa. Ruotsin vakausrahaston erikoisuus kansainvälisesti on myös sen jatkuva luonne. Muissa maissa vastaavat rahastot perinteisesti lopettavat pankilta maksujen keräämisen kun tietty raja saavutetaan. Nordealle vuosien saatossa kumuloituvat maksut olisivat miljardien arvoiset. Uuden pääkonttorin potentiaalisimmiksi kohteiksi on veikkailtu Kööpenhaminaa sekä Helsinkiä. Kööpenhaminan etu-

na on jo siellä sijaitseva Nordean vahva edustus investointipankki ja markets puolella. Helsingissä vetovoimana toimii Nordean pääomistajan Sampo-konsernin vaikutus sekä euro valuuttana. EKP jatkaa epätavanomaista rahapolitiikkaansa pitäen perusrahoitusoperaatioiden koron tasan nollassa, maksuvalmiusluoton 0.25 prosentissa ja talletuskoron negatiivisenä -0.40 prosentissa. Omaisuuserien osto-ohjelmassa ollaan tehty huhtikuusta alkaen ostoja 60 miljardilla kuussa ja ostoja on tarkoitus jatkaa vähintään 2017 joulukuuhun asti. Viimeisimmissä kvartaalikatsauksissa läheisesti seuratun öljyn tuotantorajoitukset OPECin toimesta saivat toukokuun lopulla, kun Saudi-Arabia ja Venäjä ilmoittivat tekevänsä ”kaiken, mitä vaaditaan” säilyttääkseen rajoitukset. Toukokuun 25. päivä OPECin kokouksessa muutkin OPEC maat suostuivat jatkamaan tuotannonrajoituksia. Markkinat olivat kumminkin odottaneet vielä isompia leikkauksia ja öljyn hinta tipahti kokouksen jälkeen heti 6%, jonka jälkeen se on jatkanut hidasta liukuaan.

Suomen talous saavutti kovimmat kasvuluvut neljään vuoteen yltäen 1.2 prosentin kasvuun Yhdysvalloissa Trump on laittanut tuulemaan: NAFTA uusitaan, Pariisin ilmastosopimuksesta erotaan, Nato-maat manattu liian vähäisestä kontribuutiosta... New York Magazinen listauksesta ”All the terrifying things that Donald Trump did lately” sisältää kattavimman listauksen Trumpin ”saavutuksista”, jotka eivät tulisi mahtumaan edes koko Kapitaalin sivuille saatikaan kvartaalikatsaukseen. Vähäisin toive kvartaalikatsaukselta tässä vaiheessa on, että maailma ei ajatuisi kauppasotaan Trumpia vastaan. Isompana toiveena on, että jokin tulisi pelastamaan meidät tästä sekoilusta.

12


Ärräkorneri ‘magrittr’

T

Teksti: Julius Rissanen

ämän kertaisessa R-kornerissa keskitytään pakettiin nimeltä ’magrittr’. Esiin tuotava asia on hyvin yksinkertainen, mutta jatkoa varten on R-kornerin lukijoiden hyvä ymmärtää miksi tämä on niin merkittävä paketti R:n modernissa kehityksessä. Magrittr paketin ominaisuudet olisi monen mielestä pitänyt tuoda jo base-R:ään. R on funktionaalinen ohjelmointikieli (tämän merkityksestä ja seurauksista on tulevaisuudessa tarkoitus tehdä oma R-korneri kolumni), joka tarkoittaa yksinkertaisuudessaan, että R:ää ohjelmoidaan käyttämällä funktioita. Otetaan esimerkiksi funktiot sqrt(), mean(), sin() ja data x, jos haluamme laittaa kaikki funktiot yhteen eli laskea datasta x sen keskiarvon neliöjuuren sin-arvo kirjoittaisimme:

funktioita voidaan lukea ”oikeassa järjestyksessä” lähtemättä viimeisimmästä sulusta liikkeelle.

Yleistettynä:

x %>% f on sama kuin f(x) x %>% f(y) on sama kuin f(x,y) x %>% f %>% g %>% h on sama kuin h(g(f(x))) Pisteellä voidaan merkitä aiempaa arvoa x %>% f(y, .) on sama kuin f(y, x) x %>% f(y, z= .) on sama kuin f(y, z=x) Magrittr sisältää myös %T%, %$% ja %<>% operaattorit, jotka tulevat paljon harvemmin tarpeellisiksi eivätkä

sin(sqrt(mean(x))) Eikö näytäkin hankalalta? Periaatteessa koodia lähdetään lukemaan oikealta vasemmalle x:stä alkaen, jonka jälkeen katsotaan seuraava vasemmalla oleva funktio (mean) ja sitten sqrt() ja lopulta sin(). Magrittr luo tähän ratkaisun niin sanotulla pipe-operaattorilla: %>%. Miten pipe-operator sitten toimiiKuva1. Magrittr vs. perinteinen tapa kaan? Yllä mainittu esimerkki kirjoitetaan magrittr:llä mahdu tähän R-korneriin. Asiasta kiinnostuneet löytävät googlella huomattavasti selkeitä oppaita magrittr:n käytseuraavasti: töön myös harvinaisemmille operaattoreille. Tämän R-kornerin tavoitteena oli valmistuttaa lukijoix %>% ta tuleviin kikkoihin ja paketteihin, joiden esittelyssä tulmean %>% laan lähes aina käyttämään magrittr:n toiminnallisuutta. sqrt %>% Magrittr myös helpottaa oman koodin lukemista ja tekesin mään asioita ”funktionaalisesti”, joka on R:n kehityksen tausta-ajatus. Eli pipe-oprator antaa aikaisemmin olleen muuttujan tai funktion antaman arvon seuraa- Pystytkö tekemään esim. ’ekonometrian perusteiden’ tai ’data-analyysi R ohjelmistolla’ kurssien koodeista helppovalle funktiolle pipe-operaattorin jälkeen. lukuisempaa magrittr avulla? Tämä aiheuttaa sen, että funktioiden sisäisiä

13


14


15


Sir Anthony ”Tony” Atkinson Teksti: Kasperi Kuuskoski Kuva: University of Oxford

T

aloustieteen akateeminen maailma kohtasi menetyksen 1.1.2017, kun arvostettu ja pitkän uran tehnyt julkistalouden tutkija Sir Anthony ”Tony” Atkinson kuoli 72-vuotiaana Oxfordissa pitkäaikaiseen sairauteen. Atkinsonin työn merkitys julkistaloustieteelle on mittamaton – juuri niinä aikoina, kun vallitseva suuntaus korosti markkinoiden vapautta ja sääntelyn purkua, Atkinson rakensi ja ylläpiti eriarvoisuuden taloustieteellistä tutkimusta. Häntä voikin perustellusti kutsua nykypäivän taloudellisen eriarvoisuuden tutkimuksen isäksi. Atkinson syntyi Etelä-Walesissa 4. syyskuuta 1944, ja valmistui kandidaatiksi Cambridgen Yliopistosta parhain arvosanoin vuonna 1966. Jo vuoden 1967 syksyllä Atkinson aloitti julkistalouden opettamisen Cambridgessa yhdessä alan toisen uranuurtajan Joseph Stiglitzin kanssa, ja vuonna 1969 hän julkaisi ensimmäisen, Iso-Britannian köyhyyttä käsittelevän kirjansa. Atkinsonin kiinnostus eriarvoisuutta ja köyhyyttä kohtaan nousi hänen omien sanojensa mukaan 60-luvun alussa Hampurissa köyhässä sairaalassa tehdyn vapaaehtoistyön aikana. Luennoillaan Atkinson yhdisti hyvinvointi- ja julkistaloustieteen teoriaa käytännön tilastoihin. Pienenevien tuloerojen aikana huomio kiinnittyi lähinnä elintason mittaamiseen, ja laajempi hyvinvoinnin käsite taloustieteessä oli jätetty vähemmälle. Atkinsonin lähestymistapa oli siten poikkeava, ja sen merkitys ymmärrettiin vasta myöhemmin tulonjaon jälleen eriytyessä. Hän korostikin koko uransa ajan taloustieteen luonnetta ensisijaisesti yhteiskuntatieteenä, jossa erilaiset arvot ja hyvinvoinnin määritelmät vaikuttavat merkittävästi tuloksiin. Siirryttyään vuonna 1971 Essexin Yliopiston taloustieteen professuuriin Atkinson keskittyi tutkimaan optimaalisen verojärjestelmän rakennetta jälleen yhdessä Stiglitzin kanssa. Parin kuuluisin saavutus lienee Atkinson-Stiglitz-tulos, jonka mukaan tietyin oletuksin kulutusveroja ei tarvita lainkaan, vaan kaikki verotus tulisi hoitaa progressiivisen ansiotuloveron keinoin. Tulos on julkistaloustieteen tär-

• • • • • •

yntyi 4.9.1944 Caerleonissa, Walesissa. Syntyi 4.9.1944 Walesin Caerleonissa Kuoli 1.1.2017 Oxfordissa Koulutukseltaan “vain” taloustieteen kandidaatti Työskenteli muun muassa Nuffiel Collegessa, Oxfordin yliopistossa; LSE:ssä ja Cambridgen yliopistossa Erityisalat: Julkistaloustiede, köyhyys, tulonjako, mikrotaloustiede

keimpiä teoreettisia aikaansaannoksia, ja sen paikkansapitävyyttä oletusten muuttuessa on tutkittu laajalti. Tulokseen on usein vedottu pääomatulojen verotuksesta keskusteltaessa – pääomatuloverotus on verotusta tulevasta kulutuksesta, jolloin tuloksen mukaan pääomatulojen verotuksesta yksinomaan progressiiviseen ansiotuloverotukseen siirtyminen poistaisi vääristymiä vaikuttamatta tuloeroihin. Tuloksen toimivuuteen todellisuudessa vaikuttavat kuitenkin vahvasti sen oletukset, eivätkä Atkinson ja Stiglitz itse tällaista politiikkasuositusta koskaan esittäneet.

16


Essexin jälkeen vuodesta 1976 Atkinson toimi professorina Lontoon University Collegessa, London School of Economicsissa, Cambridgessa sekä viimein Oxfordin Yliopiston Nuffield Collegen johtajana vuoteen 2005 saakka. Näinä vuosina Atkinson keskittyi taloudellista eriarvoisuutta kuvaavien aikasarjojen kokoamiseen ja niiden tutkimiseen. Vaikka kysymykset eivät olleet uusia, Atkinson pystyi yhdistämään teorian historiaan ja empiriaan tuomalla tilastot laajasti saataville. Atkinsonin varsin merkittävä työ muodostikin pohjan muun muassa Thomas Pikettyn vuoden 2013 menestysteokselle Pääoma 2000-luvulla, jota kirjoittajan mukaan ei olisi voinut syntyä ilman Atkinsonia. Pikettyn, Atkinsonin ja kumppaneiden kokoamat tilastot ovat vapaasti saatavilla osoitteessa WID.world. Uransa aikana poikkeuksellisen tuottelias Atkinson kirjoitti yli 40 kirjaa ja julkaisi lähes 360 artikkelia. Tutkimusta hän teki elämänsä loppuun saakka. Edellä mainittujen professuurien lisäksi Atkinson toimi useissa yliopistossa vierailevana professorina ja vastaanotti monia kunniatohtorin arvoja. Atkinsonin korkein tutkinto oli kuitenkin vain kandidaatti. Akateemisen uransa ulkopuolella Atkinson taisteli köyhyyttä vastaan myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden kautta. Atkinsonin viimeiseksi jäänyt, maallikollekin lukemistoksi sopiva kirja Inequality – What can be done? yhdistää tutkimustuloksia 15 kohdan radikaaliin toimenpideohjelmaan, sisältäen mm. kovia veroja rikkaimmille, eräänlaisen julkisen sektorin takaaman ”vähimmäisperinnön” sekä suomalaisittain mielenkiintoisen osallistumistulon. Tätä perustulon vaihtoehtoa, jossa tulon määrää korotetaan yhteiskunnallista aktiivisuutta vastaan, Heikki Hiilamon johtama tutkimusryhmä ehdottaa nimittäin myös Suomessa käyttöönotettavaksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Atkinsonin kuolinpäivälle sattui myös Sipilän hallituksen perustulokokeilun aloitus.

syntyä ilman Atkinsonia. Pikettyn, Atkinsonin ja kumppaneiden kokoamat tilastot ovat vapaasti saatavilla osoitteessa WID.world. Uransa aikana poikkeuksellisen tuottelias Atkinson kirjoitti yli 40 kirjaa ja julkaisi lähes 360 artikkelia. Tutkimusta hän teki elämänsä loppuun saakka. Edellä mainittujen professuurien lisäksi Atkinson toimi useissa yliopistossa vierailevana professorina ja vastaanotti monia kunniatohtorin arvoja. Atkinsonin korkein tutkinto oli kuitenkin vain kandidaatti. Akateemisen uransa ulkopuolella Atkinson taisteli köyhyyttä vastaan myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden kautta. Atkinsonin viimeiseksi jäänyt, maallikollekin lukemistoksi sopiva kirja Inequality – What can be done? yhdistää tutkimustuloksia 15 kohdan radikaaliin toimenpideohjelmaan, sisältäen mm. kovia veroja rikkaimmille, eräänlaisen julkisen sektorin takaaman ”vähimmäisperinnön” sekä suomalaisittain mielenkiintoisen osallistumistulon. Tätä perustulon vaihtoehtoa, jossa tulon määrää korotetaan yhteiskunnallista aktiivisuutta vastaan, Heikki Hiilamon johtama tutkimusryhmä ehdottaa nimittäin myös Suomessa käyttöönotettavaksi. Kuriositeettina mainittakoon, että Atkinsonin kuolinpäivälle sattui myös Sipilän hallituksen perustulokokeilun aloitus. Vaikka toimenpiteiden toimivuudesta voi kiistellä, käy niistä selväksi Atkinsonin palo käytännön toimintaan yhteiskunnan muuttamiseksi. Viidenkymmenen vuoden uraauurtavan tutkimustyönsä lisäksi Atkinson muun muassa toimi useiden vuosien aikana aktiivina Labour-puolueessa ja lahjoitti Inequality:n tuotot hyväntekeväisyyteen. Atkinsonille myös taloustieteen perimmäinen tarkoitus oli maailman muuttaminen ja ihmiskunnan elämänlaadun parantaminen. Lähteitä The Economist

Vaikka toimenpiteiden toimivuudesta voi kiistellä, käy niistä selväksi Atkinsonin palo käytännön toimintaan yhteiskunnan muuttamiseksi. Viidenkymmenen vuoden uraauurtavan tutkimustyönsä lisäksi Atkinson muun muassa toimi useiden vuosien aikana aktiivina Labour-puolueessa ja lahjoitti Inequality:n tuotot hyväntekeväisyyteen. Atkinsonille myös taloustieteen perimmäinen tarkoitus oli maailman muuttaminen ja ihmiskunnan elämänlaadun parantaminen.

Financial Times The Independent http://www.hs.fi/muistot/art-2000005030956.html https://beatricecherrier.wordpress.com/2017/01/02/remembering-tony-at kinson-as-the-architect-of-modern-public-economics/ https://www.ucl.ac.uk/economics/news-library/january17/sir_anthony_ atkinson http://piketty.blog.lemonde.fr/2017/01/03/passing-of-anthony-b-atkinson/ http://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/selvitysosallistavan-sosiaaliturvan-malleista

17


Yksi peruutettu ruotsin tunti ja kahdet excursiot Teksti: Kim Kärkkäinen Kuvat: KPMG ja Keskuskauppakamari

K

ello lyö 7:50, makoilen sängyssä vielä kymmenen minuuttia – jos totta puhutaan, tekisi mieli nukkua paljon pidempään. Keitän kahvia kahdelle, juon kuppini tyhjään vatsaan ja lähden kohti Pasilan asemaa. On torstai aamu ja KPMG tarjoaa Aalto Economicsille ja muutamalle paikan päälle saapuvalle KTTO:laiselle aamupalan. Tavoitteeni on tyydyttää aamupalatarpeeni, oppia uutta ja raportoida siitä Kapitaalin päätoimittajalle. Saavun kymmentä vaille yhdeksän Töölönlahdenkatu 3:seen, joka on ihan steissin vieressä. Sonja Mikkola, HR advisory saapuu hakemaan excursiolaisia toiseen kerrokseen, jossa meitä odottaa aamupalapöytä. Tarjolla on keksejä, täytettyjä leipiä, appelsiinimehua, kahvia ja teetä. Nappaan lautaselle mukaan leivän, mehun ja mustan kahvin. Ilmapiiri on KYE:n ja KTTO:laisten kesken mukavan avoin vaikka kello on vasta yhdeksän. 11 KYE:läistä ja kolme KTTO-laista saavat yritysesittelyn Kalle Nurmiselta, joka toimii Head of Advisoryna. KPMG:llä on maailmanlaajuisesti 200 000 työntekijää, 1000 asiantuntijaa Suomessa, 23 eri paikkakunnalla. KPMG aloitti toimintansa tilitarkastuksella ja tällä hetkellä on kasvattanut toimintaansa yritysjärjestelyihin. Palvelumuotoja ovat IT- ja tietoturvaneuvonta; operatiivisen toiminnan kehittäminen, taloushallinto ja rahoitus jne… Ilmeisesti (lue: ”yllätys”) tietotekninen osaaminen on alati tärkeää ja tulevaisuudessa yhä useammassa työtehtävässä pitää osata käyttää tietotekniikkaa. KPMG:stä saa aika hyvän fiiliksen, he toimivat vastuullisesti ja konsultoivat paljon perhe- ja kasvuyrityksiä. KPMG:llä on käynnissä trainee-haku, joka on varmaan päättynyt, kun luet tätä, mutta se järjestetään myös syksyllä! Traineeksi haetaan 3-5. vuoden opiskelijaa, joka on innostunut, vastuullinen ja ei pelkää ottaa härkää sarvista kiinni. Tyypillinen trainee työskentelee 3-4kk, mutta löytyy paikkoja 2-8kk työrupeamille. Tuleva työpaikka voi aueta trainee-ohjelman käyneelle. Traineelle on tarjolla joustavat työajat ja mahdollisuus tutustua erilaisiin työtehtäviin yrityksen sisällä. Tiimityöskentely tulee tutuksi, jotkut pääsevät tapaamaan konsultoitavien yritysten johtoa… Jos kiinnostus heräsi, lue lisää KPMG:n sivuilta! Aamupalaexcursion loputtua lähdin kohti ruotsin tuntia. Ovea ei avata, onneksi myöhässä tullut opiskelija huomaa sähköpostinsa kautta tunnin peruuntuneen – muistutus: käy joskus myös HY-sähköpostissa. Noh, nyt on aikaa puhtaaksi kirjoittaa Ta5I-luentopäiväkirjaa. Klo 14 alkaa Keskuskauppakamarilla seuraava excursio! Siinä missä KPMG:llä oli hieno rakennus, on Keskuskauppakamarilla (hirveän pitkä nimi, tekisi mieli lyhentää KKK:ksi) WTC-rakennuksessa on upea hissi, jolla nousta 7-kerroksen käytäville. Tilat ovat toimistotiloiksi siistit ja tyylikkäät. KKK tarjoaa meille keksejä, karkkeja, kahvia ja teetä. Otin kupillisen mustaa kahvia ja totean, että se jäi kyllä KPMG:lle toiseksi. Keskuskauppakamari on käytännössä edunvalvontaliitto, ei niin näkyvillä kuin EK, mutta silti aika vaikuttava. KKK:lla on 20 000 jäsenyritystä, pienistä suuriin. Heidän agendanaan on 1. Saada verotus tasolle, jossa se tukee yrittämistä. 2. Byrokratian turhuudet pois. 3. Liikenneväylät auki. Viimeisin tuli yllätyksenä ja jäi hiukan auki. Kauppakamarit toimivat kukin itsenäisesti ja hallinnoivat omia alueitaan ympäri Suomea. Lopuksi saimme Johnny Åkerhol-

18


milta luennon Suomen talouden tilasta, joka oli tilastojen täyttämä, mutta silti hyvä ja milloinka ekonomistin luento ei olisi! Mikäli vertaa 90-luvun lamaa ja nykyistä talouden tilaa voidaan havaita melko isoja eroja. Åkerholmin mielestä nykyinen tilanne on ehkä jopa vakavampi. Hän toivoo, että politiikka- ja talouskeskustelut olisivat kauaskatseisempia ja kvartaalinäkökulma jäisi vain yritysten huoleksi. Nämä kaksi excursiota olivat KYE:n ja KTTO:n ensimmäiset yritysvierailut, joihin kutsuimme toisemme. Tämä on vasta alkua, mitä on luvassa edessä.

Toimitus haluaa tässä kohtaa huomauttaa, ettei Kapitaalin tarkoituksena ole mitenkään rinnastaa Keskuskauppakamaria Ku Klux Klaniin eikä se kahvikaan niin pahaa ollut.

19


Professori viisas Teksti: Tom-Henrik Sirviö Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

Julkistaloustieteen professori Markus Jäntti ihmettelee taloustieteen valikoivaa käyttöä talouspolitiikan formuloinnissa ja toivoo taloustieteilijöiltä enemmän keskustelua arvoista

L

oppukesästä 2000 Paavo Lipposen toinen, viiden puolueen hallitus suunnitteli laajoja, lähes kuuden miljardin veronalanalennuksia tuloveroihin. Tuolloinen Tampereen yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti ihmetteli näitä suunnitelmia Taloussanomissa ja kommentoi, ettei ollut sopiva aika toteuttaa laajoja veronalennuksia suhdannetilanteen vuoksi ja toisaalta sen tuottamien heikkojen työllisyyttä edistävien vaikutusten takia. Helsingin Sanomat vastasi kritiikkiin pääkirjoituksessaan Professori viisas (2.8.2000) ja suorastaan hyökkäsi Jänttiä vastaan: ”On tietysti hyvä, että joku tietää, kun valtiovarainministeriö ei ole asiaa oivaltanut, vaan aikoo alentaa veroja. Professorinkin on tietysti täysin sallittua esittää poliittisestikin värittyneitä kantoja. Sillä tavalla voi ajan myötä päästä vaikka monipuoluehallituksen asiantuntijaksi kansantalouskysymyksissä. Saisi statuksen ilman vastuuta.” Jopa nykyiseen paljon puhuttuun totuuden jälkeiseen aikaan verrattuna on vähintäänkin erikoista, että maan suurin päivälehti hyökkäsi tällä tavoin yksittäistä alansa huippututkijaa vastaan. Tammikuisena iltapäivänä reilu viisitoista vuotta myöhemmin Jäntti muisteleekin tapausta työhuoneessaan Economicumilla edelleen ihmeissään. Hän ihmettelee erityisesti, miksi Helsingin Sanomat loukkaantui Valtiovarainministeriön – jonka laatimia laskelmia käytettiin veronalennussuunnitelmien tukena – puolesta: ”Olen vahvasti siinä uskossa, että kriittistä keskustelua tarvitaan jos Helsingin Sanomat loukkaantuu Valtiovarainministeriön puolesta.” 2000-luvun alussa elettiin vahvaa nousukautta ja Jäntti huomauttaakin, ettei tarvitse olla suurikaan talouspolitiikan seuraaja ymmärtääkseen veronalennusten vaikutukset nousukauden aikana. 1993 taloustieteestä väitellyt Jäntti on kerennyt toimia muun muassa tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksella ja Suomen Akatemialla sekä professori-

na Tampereen ja Tukholman yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Vuoden 2015 lokakuusta alkaen hän on hoitanut Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteistä julkistaloustieteen professuuria. Jäntin tutkimus on käsitellyt erityisesti tulonjakoa ja taloudellista eriarvoisuutta. Tällä hetkellä hän tutkii esimerkiksi varhaiskasvatuksen laajentumisen vaikutuksia taloudelliseen liikkuvuuteen Suomessa ja Ruotsissa. Talouspolitiikan ja sen ongelmien kommentoiminen on kulkenut mukana Jäntin uran läpi ja hän on vakiokasvo eri medioiden haastattelemien talousasiantuntijoiden joukossa. Ongelmia suomalaisessa talouspolitiikassa riittää tälläkin hetkellä. Juha Sipilän hallituksen toiminta saa runsaasti moitteita ja erityisesti Jäntti huomauttaa hallituksen ”valtavan teknokraattisesta” näkemyksestä yhteiskunnasta. Hän nostaa esimerkiksi hallitusohjelmaan sisältyvän norminpurkupuheen. Jäntin mukaan siinä ajatellaan jokaisen normin olevan lähtökohtaisesti turha. Todellisuudessa normit ovat kuitenkin olemassa ratkaisuna johonkin oikeaan ongelmaan. Jäntti ei myöskään muista tilannetta tai hallitusta, jonka aikana samankaltaisella kiireellä laadittuja lakiesityksiä olisi jouduttu samalla tavoin vetämään takaisin. Hän toivoisikin, että politiikan sisällöstä huolimatta yhteisistä asioista huolehdittaisiin vastuullisesti – tällä hetkellä vallankahvassa olevien tapa johtaa yhteiskuntaa on suorastaan amatöörimäinen. Jäntti ihmettelee myös taloustieteen heikkoa ja valikoivaa käyttöä lainvalmistelussa ja talouspolitiikan formuloinnissa. Esimerkkinä hän käyttää liikenne – ja viestintäministeri Anne Bernerin (keskusta) valtuuttamana laadittua liikenneverkkoselvitystä. Jäntti huomauttaa, että selvityksen kaikkien lähteiden joukossa oli vain yksi taloustieteilijän laatima raportti. Selvityksen lähdeluetteloa lukiessa käykin silmiinpistävän selväksi taloustieteilijöiden laatimien ra-

20


porttien puuttuminen ja toisaalta juristien sekä konsulttiyhtiöiden raporttien vahva läsnäolo. Jäntti muistuttaa lisäksi, että yrityksen taloustieteen ja kansantaloustieteen välillä on ero, jonka hyväksikäyttäminen selvityksessä näkyy. Sen lähtökohtana on liikennepolitiikan valjastaminen yritysten hyväksi kuluttajille palveluita tarjoamaan. Jäntin mukaan toteutettavissa uudistuksissa – kuten sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa – lähdetään laajemmin-

käyttämiseen taloustieteessä. Jäntti kertoo olevansa itse vasemmistolainen ja mukana Vasemmistoliiton toiminnassa. Hän toivoo, että suomalaiset taloustieteilijät olisivat avoimempia omista lähtökohdista ja arvostuksistaan. Liian usein suomalaisessa keskustelussa arvovalinnat naamioidaan teknisiksi kysymyksiksi. Jäntti huomautti jo viime vuosikymmenen alussa Ylioppilaslehden haastattelussa (8.9.2000), että Suomessa taloustieteilijät jaetaan taloustieteilijöi-

Tällä hetkellä vallankahvassa olevien tapa johtaa yhteiskuntaa on suorastaan amatöörimäinen

kin enemmän tuottaja kuin kuluttaja edellä. Jäntti ei ymmärrä myöskään hallitusohjelmaan sisältyvää veroasteen ennallaan säilyttämisen vaatimusta. Hänen mukaansa on outoa lyödä veroaste lukkoon neljäksi vuodeksi eteenpäin. Jos veroaste nimittäin pidetään ennallaan, menoleikkaukset jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi toteuttaa talouspolitiikkaa. Jäntille onkin epäselvää miksi näin on. Hänen mukaansa mukaan tämä on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa arvovalinnat puetaan teknisiksi kysymyksiksi ja huomauttaa: ” Ei ole olemassa arvovapaata arviota mistään asiasta. ” Keskustelu kääntyykin laajemmin arvoihin ja niiden

hin ja vasemmistotaloustieteilijöihin: ”Porvarillista ja konservatiivista maailmankatsomusta pidetään ei-poliittisena, muut ovat poliittisia.” Hän kertoo erilaisen esimerkin tohtoriopintojensa aikaisesta vaihdosta yhdysvaltalaisesta taloustieteellisestä yhteisöstä. Hänen mukaansa tutkijat olivat Yhdysvalloissa hyvinkin avoimesti demokraatteja tai republikaaneja, eikä se kuitenkaan erityisemmin haitannut tutkijoiden kanssakäymistä. Vaikka muuten arvovalintoja ei taloustieteessä haluaisi tehdä, niin tilastotieteen ”perusjuoni” pakottaa tekemään niitä. Jäntti kertoo tilastotieteen erilaisista malleista ja niiden antamista erilaisista tulok-

21


sista, joiden takia on pakko tehdä arvostuksia: ”Jos arvostuksia ei tee, päätyy tekemään mitä sattumanvaraisimpia tulkintoja.” Hän viittaa Helsingin sanomien suuressa talouspoliittisessa keskustelussa kertomaansa esimerkkiin. Keskustelu koski sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Jollei arvostuksia tehdä avoimesti, tulee epähuomiossa arvottaneeksi samanarvoisiksi tilanteet, että keskoshoitoyksiköitä on synnytyssairaalassa liian vähän kuin että niitä on liikaa. Jälkimmäisessä tapauksessa on käyttämättömiä resursseja, mutta ensimmäisessä vauvoja voi kuolla. Keskusteltaessa taloustieteestä akateemisessa yhteisössä puhe kääntyy nopeasti hallituksen toteuttamiin suuriin yliopistojen rahoitukseen kohdistuviin leikkauksiin. Jäntti ihmettelee erityisesti päättäjien huoletonta ajattelua jättimäisten leikkausten vaikutuksista ja muistuttaa, että hallintohenkilökuntaa tarvitaan: ”Byrokratia on olemassa, koska yliopistoissa on paljon asioita, jotka täytyy byrokraattisesti selvittää.” Irtisanottujen tehtävät eivät sinänsä ole kadonneet, joten nyt ne ovat osa muiden – usein jo ennestään suurta – työurakkaa. Jäntti kuitenkin kiittelee Helsingin yliopistolle jäänyttä henkilökuntaa

suorastaan urhoollisesta työnteosta. Jäntti on toiminut tutkijana ja professorina useissa yliopistoissa, viimeisimpänä Tukholmassa. Hän huomauttaakin, että pelkästään Tukholman yliopistossa on enemmän taloustieteen professoreja kuin koko Suomessa. Suomalainen taloustieteellinen tutkimus on kuitenkin Jäntin mukaan hyvää, mutta sitä on yksinkertaisesti liian vähän. Vaikka aliresursointi on suomalaisessa yliopistomaailmassa taloustieteen – ja monien muidenkin alojen - ongelma, ovat suomalaiset taloustieteilijät hoitaneet pienten resurssien aiheuttamat haasteet hyvin. Esimerkiksi Jäntti nostaa HECER:in ja Economicumille muodostuneen kolmen yliopiston taloustieteen oppiaineiden ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen muodostamaa yhteisöä. Toisaalta tilastollisten aineistojen saaminen on parantunut Suomessa merkittävästi. Lisäksi Jäntti kiittelee ahkeria ja fiksuja opiskelijoita.

PROJEKTIPÄÄ PROJEKTIKOO PROJEKTISIH PROJEKTITYÖ PROJEKTIASS PROJEKTIAVU PROJEKTIJOH PROJEKTIVAS PROJECT MA HANKEPÄÄLL HANKESUUN PROJEKTIASI HANKEVASTA PROJEKTIKEH PROGRAM CO HANKENEUV PROJEKTINEU PROGRAM M HANKEASIAN EU-PROJEKTI HANKEVETÄJ PROJECT OFF PROJEKTINJO EU-HANKEKO EU-PROJEKTI HANKEJOHTA HANKESIHTE ICT-PROJEKT JOHTAJA TOIMINNANJ KEHITTÄMISP TOIMITUSJOH PALVELUPÄÄ TALOUSPÄÄL KEHITYSPÄÄL HALLINTOPÄ HALLINTOJO TOIMISTOPÄÄ KOULUTUSPÄ KUNNANJOH PÄÄSIHTEERI MYYNTIPÄÄL PÄÄLLIKKÖ MARKKINOIN YHTEYSPÄÄL OSASTOPÄÄL TALOUSJOHT MANAGER KEHITYSJOHT REHTORI YKSIKÖN PÄÄ TOIMISTONJO HENKILÖSTÖ KAUPUNGINJ APULAISJOH MYYNTIJOHT PERUSTURVA PANKINJOHT LASKENTAPÄ TUOTEPÄÄLL SOSIAALIJOH ASIAKASPÄÄ ASIAKKUUSP RAHOITUSPÄ OSASTONJOH ALUEPÄÄLLIK YKSIKÖN JOH OHJELMAPÄÄ ALUEJOHTAJ JÄRJESTÖPÄÄ OHJELMAJOH SENIOR MAN SIJOITUSJOH ASIAKASPALV RYHMÄPÄÄL DIRECTOR TIETOHALLIN KOULUTUSJO TOIMIALAJO PALVELUESIM KEHITTÄMISJ KANSAINVÄL TILASTOPÄÄL COMMUNICA SALES MANA PALVELUJOH SIVISTYSTOIM RISKIENHALL AVOPALVELU BUSINESS MA ASIAKKUUSJO FINANCIAL M TEAM LEADE TIETOPALVEL APULAISTOIM ALUEKEHITYS ESIMIES TIETOHALLIN APULAISOSA KUNTOUTUS PRODUCT MA JÄRJESTELMÄ AIKUISKOULU VICE PRESIDE SIJOITUSPÄÄ KASSANJOHT VARATOIMITU DEVELOPMEN SIJOITTAJASU APULAISKAU INTENDENTT EDUNVALVO TIIMINVETÄJÄ PAIKALLISJOH TARKASTUSP VALMIUSPÄÄ VUOROPÄÄL SUUNNITTEL APULAISTIED KORVAUSPÄÄ KANSAINVÄL OPETUSTOIM RATKAISUPÄÄ TEOLLISUUSN OPISKELIJAPA LUOTTOPÄÄL PARTNER YHTEISKUNTA YHTEYSJOHT ARVIOINTIPÄ ASSOCIATE E HANKINTAPÄ AIKUISKOULU ELINKEINOTO ELÄKEKÄSITT JAOSTOPÄÄL JOUKKOLIIKE JULKAISUPÄÄ KASVATUSJO KAUPUNKITU KIINTEISTÖPÄ KIRJANPITOP TYÖVOIMAN TYÖVOIMAO ASIAKASNEU ASIAKASSIHT

M J

Porvarillista ja konservatiivista maailmankatsomusta pidetään ei-poliittisena, muut ovat poliittisia

• Syntyi 15.5.1966 Helsingissä • Väitteli tohtoriksi taloustieteestä Åbo Akademissa 1993 • Työskennellyt muun muassa Tampereen ja Tukholman yliopistoissa sekä Tilastokeskuksessa • Erosi hiljattain VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteisestä julkistalouden professorin virasta • Tutkimusaiheita köyhyys, tuloerot, sosiaalinen liikkuvuus ja tuloliikkuvuus

22


PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PROJEKTIKOORDINAATTORI PROJEKTISIHTEERI PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PROJEKTIASSISTENTTI PROJEKTIAVUSTAJA PROJEKTIJOHTAJA PROJEKTIVASTAAVA PROJECT MANAGER HANKEPÄÄLLIKKÖ HANKESUUNNITTELIJA PROJEKTIASIANTUNTIJA HANKEVASTAAVA PROJEKTIKEHITTÄJÄ PROGRAM COORDINATOR HANKENEUVOJA PROJEKTINEUVOJA PROGRAM MANAGER HANKEASIANTUNTIJA EU-PROJEKTIKOORDINAATTORI HANKEVETÄJÄ PROJECT OFFICER PROJEKTINJOHTAJA EU-HANKEKOORDINAATTORI EU-PROJEKTINEUVOJA HANKEJOHTAJA HANKESIHTEERI ICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSJOHTAJA PALVELUPÄÄLLIKKÖ TALOUSPÄÄLLIKKÖ KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HALLINTOPÄÄLLIKKÖ HALLINTOJOHTAJA TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KUNNANJOHTAJA PÄÄSIHTEERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ PÄÄLLIKKÖ MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OSASTOPÄÄLLIKKÖ TALOUSJOHTAJA MANAGER KEHITYSJOHTAJA REHTORI YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ TOIMISTONJOHTAJA HENKILÖSTÖJOHTAJA KAUPUNGINJOHTAJA APULAISJOHTAJA MYYNTIJOHTAJA PERUSTURVAJOHTAJA PANKINJOHTAJA LASKENTAPÄÄLLIKKÖ TUOTEPÄÄLLIKKÖ SOSIAALIJOHTAJA ASIAKASPÄÄLLIKKÖ ASIAKKUUSPÄÄLIKKÖ RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ OSASTONJOHTAJA ALUEPÄÄLLIKKÖ YKSIKÖN JOHTAJA OHJELMAPÄÄLLIKKÖ ALUEJOHTAJA JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ OHJELMAJOHTAJA SENIOR MANAGER SIJOITUSJOHTAJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ RYHMÄPÄÄLLIKKÖ DIRECTOR TIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSJOHTAJA TOIMIALAJOHTAJA PALVELUESIMIES KEHITTÄMISJOHTAJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ TILASTOPÄÄLLIKKÖ COMMUNICATIONS MANAGER SALES MANAGER PALVELUJOHTAJA SIVISTYSTOIMENJOHTAJA RISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ AVOPALVELUNJOHTAJA BUSINESS MANAGER ASIAKKUUSJOHTAJA FINANCIAL MANAGER TEAM LEADER TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ APULAISTOIMISTONJOHTAJA ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESIMIES TIETOHALLINTOJOHTAJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ PRODUCT MANAGER JÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ VICE PRESIDENT SIJOITUSPÄÄLLIKKÖ KASSANJOHTAJA VARATOIMITUSJOHTAJA DEVELOPMENT MANAGER SIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ APULAISKAUPUNGINJOHTAJA INTENDENTTI EDUNVALVONTAJOHTAJA TIIMINVETÄJÄ PAIKALLISJOHTAJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ VALMIUSPÄÄLLIKKÖ VUOROPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELUJOHTAJA APULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KORVAUSPÄÄLLIKKÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA OPETUSTOIMENJOHTAJA RATKAISUPÄÄLLIKKÖ TEOLLISUUSNEUVOS OPISKELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ LUOTTOPÄÄLLIKKÖ PARTNER YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA YHTEYSJOHTAJA ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ ASSOCIATE EXPERT HANKINTAPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSJOHTAJA ELINKEINOTOIMENJOHTAJA ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ JAOSTOPÄÄLLIKKÖ JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ JULKAISUPÄÄLLIKKÖ KASVATUSJOHTAJA KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ TYÖVOIMANEUVOJA TYÖVOIMAOHJAAJA ASIAKASNEUVOJA ASIAKASSIHTEERI

PALVELUNEUVOJA ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA RESEARCH-KONSULTTI TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA

EU-AVUSTAJA TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI MAAKUNTASIHTEERI KAUPALLINEN SIHTEERI

TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA KEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERI SALON KAUPUNKI POHJOIS-KARJALAN TEHY RY TULLISIHTEERI TAMPEREEN TE-TOIMISTO SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY KANSLIASIHTEERI CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI VIENTISIHTEERI YHTEISTYÖN KESKUS SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU WÄRTSILÄ OYJ OPINTOTUKISIHTEERI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALIKEHITYS OY YHTYNEET KUVALEHDET OY KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY ADECCO FINLAND OY YMPÄRISTÖSIHTEERI KEPA SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO AHLSTROM OYJ ASUNTOSIHTEERI SOK SVENSKA STUDIECENTRALEN RF APULAISVEROSIHTEERI UUDENMAAN VEROVIRASTO TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA ARKISTONHOITAJA ÅBO AKADEMI TEATTERIKORKEAKOULU VAHINKOVAKUUTUS KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI ELISA OYJ UUDENMAAN LIITTO A-LEHDET OY KOULUSIHTEERI INVALIDILIITTO RY ÅLANDS LANDSKAPSREGERING AMIEDU KULTTUURISIHTEERI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN KURSSISIHTEERI METSÄNTUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE OSASTO OPINTOASIAINSIHTEERI POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO DESTIA AREK OY PAKOLAISSIHTEERI STOCKMANN OYJ ABP EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU CERTIA OY PÖYTÄKIRJASIHTEERI SUOMEN PANKKI ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS CMC/EUMM GEORGIA REKISTERISIHTEERI SVENSKA SOCIAL- OCH ETLA DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ TIEDESIHTEERI KOMMUNALHÖGSKOLAN ERNST & YOUNG OY EDUCODE OY TILASTOSIHTEERI TALOUSTUTKIMUS OY ESPOON MAISTRAATTI EDUSKUNNAN KANSLIA TOIMIALASIHTEERI AKTIA PANKKI OYJ FIM OY ELAN IT RESOURCE OY ALUEKEHITYSSIHTEERI CISION FINLAND OY FREELANCER ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO APULAISKAUPUNGINSIHTEERI HÄMEEN ELY-KESKUS HAMINAN KAUPUNKI EVIRA AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL EU-EDUSTUSTO BRYSSEL ELATUSTURVASIHTEERI ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY EUROOPAN PARLAMENTTI ELINKEINOSIHTEERI KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU FCG EFEKO OY HANKINTASIHTEERI KOUVOLAN KAUPUNKI HÄMEENLINNAN SEUDUN FIDIDA RY JAOSTOSIHTEERI LOGICA SUOMI OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ GREY-HEN OY TUTKIJA NURMIJÄRVEN KUNTA ISS PALVELUT OY HELSINGIN KAUPPAKAMARI ERIKOISTUTKIJA POHJOLA VAKUUTUS OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HELSINKI KYNNYS RY TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS HUHTAMÄKI OYJ PROJEKTITUTKIJA VALTION TALOUS- JA KAARINAN KAUPUNKI HUOLTOVARMUUSKESKUS TOHTORIKOULUTETTAVA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ IAET-KASSA TUTKIJAKOULUTETTAVA VEROHALLITUS KEMIRA OYJ IKEA OY TUTKIMUSAVUSTAJA VR-YHTYMÄ OY KILPAILUVIRASTO INARIN KUNTA TUTKIMUSASSISTENTTI A-KLINIKKASÄÄTIÖ KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ TUTKIJATOHTORI ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR MIGRATION (IOM) MRF TUTKIMUSSIHTEERI KIRKKONUMMEN KUNTA KYMENLAAKSON AMK INTERQUEST OY PROFESSORI LAHDEN KAUPUNKI LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TUTKIMUSKOORDINAATTORI PLAN SUOMI SÄÄTIÖ LAPIN ELY-KESKUS JÄMSÄN KAUPUNKI TUTKIMUSJOHTAJA POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU LAPIN LIITTO KAINUUN ELY-KESKUS TILASTOTUTKIJA PRICEWATERHOUSECOOPERS OY LOHJAN KAUPUNKI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. TUTKIMUSAPULAINEN SATAKUNNAN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KASVUN YHTEISÖT MATEMAATIKKO SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY TILASTOTIETEILIJÄ SITRA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU BIOSTATISTIKKO TURUN TE-TOIMISTO MIKKELIN KAUPUNKI KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO BIOSTAATIKKO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO NIRAS FINLAND OY KOILLISMAAN TYÖ- JA TUTKIMUSAMANUENSSI VÄESTÖREKISTERIKESKUS PELLERVON TALOUDELLINEN ELINKEINOTOIMISTO VANHEMPI TUTKIJA AKAVA RY TUTKIMUSLAITOS KOKEMÄEN KAUPUNKI MARKKINATUTKIJA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PIRKANMAAN AMMATILLISEN KONE OYJ TUTKIMUSKONSULTTI (DIAK) KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KONECRANES OYJ TUTKIMUSASIAMIES ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKESKUS SALPAUS YRITYSTUTKIJA ETERA - KESKINÄINEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN HELSINGIN KAUPUNKI ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ POHJOIS-SAVON LIITTO EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE HELSINGIN YLIOPISTO FINNAIR OYJ POLIISIHALLITUS KULUTTAJAVIRASTO KANSANELÄKELAITOS INNOLINK RESEARCH OY PSYCON OY KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TILASTOKESKUS KPMG OY AB RAASEPORIN KAUPUNKI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY THL LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI ULKOASIAINMINISTERIÖ ORION PHARMA OYJ SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TAMPEREEN YLIOPISTO OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO SPRING HOUSE OY LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS NOKIA OYJ PIRKANMAAN LIITTO STORA ENSO OYJ LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS SUOMEN LÄHETYSSEURA LIIKENNETURVA TURUN KAUPUNKI RAUTARUUKKI OYJ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKI SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY SUOMEN WORLD VISION RY LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO ESPOON KAUPUNKI SUOJELUPOLIISI SVENSKA HANDELSBANKEN AB MAANMITTAUSLAITOS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU SÄTEILYTURVAKESKUS AALTO-YLIOPISTO VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ MERIMIESELÄKEKASSA TURUN YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY METSO OYJ KONSERNIHALLINTO SISÄASIAINMINISTERIÖ KUNTAYHTYMÄ VAKUUTUSOIKEUS METSO PAPER OY EDUSKUNTA DELOITTE OY VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ESPOON TE-TOIMISTO VIESTINTÄVIRASTO MTT TALOUSTUTKIMUS VANTAAN KAUPUNKI FINPRO RY YRKESHÖGSKOLAN NOVIA NAD / POHJOISMAINEN NORDEA PANKKI SUOMI OYJ HANDELSBANKEN ÅLANDSBANKEN ABP PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA MAAHANMUUTTOVIRASTO HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY ABB INDUSTRY OY NESTE OIL OYJ OIKEUSMINISTERIÖ HYVINKÄÄN KAUPUNKI ARCADA-NYLANDS SVENSKA NOKIAN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINISTERIÖ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS YRKESHÖGSKOLA NORDISKA MINISTERRÅDET KEVA KOKKOLAN KAUPUNKI ASUMISEN RAHOITUS- JA NUORI SUOMI RY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO KEHITTÄMISKESKUS NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. TYÖTERVEYSLAITOS LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA NURMEKSEN KAUPUNKI ELÄKETURVAKESKUS LIIKENNEVIRASTO ATTENDO MEDONE OY NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LOUNAIS-SUOMEN AVI OIKEUSHALLINNON OP-POHJOLA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE TIETOTEKNIIKKAKESKUS LAPIN YLIOPISTO NET EFFECT OY ETELÄINEN TULLIPIIRI OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU TAPIOLA-RYHMÄ NOKIA SIEMENS NETWORKS ETELÄ-POHJANMAAN OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS SAIRAANHOITOPIIRIN KY. OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA VALTIOKONTTORI PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KESKUSLIITTO RY HELSINGIN TE-TOIMISTO PELASTAKAA LAPSET RY KUNTAYHTYMÄ OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ SUOMEN KUNTALIITTO POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN OY 4PHARMA LTD SUOMEN PUNAINEN RISTI PORVOON KAUPUNKI INSTITUUTTI (HEUNI) PARKANON KAUPUNKI TULLIHALLITUS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA EVLI PANKKI OYJ PFIZER OY PUOLUSTUSMINISTERIÖ TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA PUOLUSTUSVOIMAT RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UUDENMAAN ELY-KESKUS SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN GLAXOSMITHKLINEOY POHJANMAAN LIITTO VALTIONEUVOSTON KANSLIA KESKUSJÄRJESTÖ RY HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS POHJOIS-PIRKANMAAN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SEINÄJOEN KAUPUNKI HALTIK KOULUTUSINSTITUUTTI POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VALVONTAVIRASTO VALVIRA HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY. PIRKANMAAN ELY-KESKUS TAMPEREEN AMMATILLINEN IBM POHJOLA-NORDEN RY OULUN KAUPUNKI AIKUISKOULUTUSKESKUS ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO OSAAMISKESKUS PRIZZTECH OY VAASAN YLIOPISTO FINAVIA OYJ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA HELSINGIN JA UUDENMAAN FUJITSU SERVICES OY SAIRAANHOITOPIIRI/HUS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY ACCENTURE OY HELSINGIN DIAKONISSALAITOS KANSALLISKIRJASTO PÖYRY OYJ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY HELSINGIN OP PANKKI OYJ KEMIN KAUPUNKI RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KUSTANNUS OY AAMULEHTI ROVANIEMEN TE-TOIMISTO VARMA KIRKON ULKOMAANAPU KUUROJEN LIITTO RY SANOMA NEWS OY LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LIEDON KUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SAS INSTITUTE OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA TUTKIMUSKESKUS MTT SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA MANPOWER OY METSÄLIITTO MANDATUM SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SCHENKER OY ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN OULUN YLIOPISTO TUTKIMUSKESKUS SILTA OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN MIKKELIN TE-TOIMISTO SININAUHALIITTO RY KUNTOUTUSSÄÄTIÖ JAKOBSTAD MONIKA-NAISET LIITTO RY SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN OPETUSHALLITUS ROVANIEMEN KAUPUNKI NAANTALIN KAUPUNKI SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY SUOMEN AKATEMIA SIPOON KUNTA NORDIC INVESTMENT BANK SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS TNS GALLUP OY NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO KESKUSLIITTO RY TELIASONERA OYJ TURUN KAUPPAKORKEAKOULU OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS UPM-KYMMENE OYJ PIRKANMAAN TUTKIJAKOULU SOVAKO POHJOLA PANKKI OYJ VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ SOSIAALITURVAN TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA VAASAN KAUPUNKI VEROHALLINTO KUNTAYHTYMÄ STATFINN OY VALTION TALOUDELLINEN VÄESTÖLIITTO RY PRETAX TOIMIALAT OY SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA TUTKIMUSKESKUS YLEISRADIO OY PROMENADE RESEARCH OY DUODECIM ITELLA OYJ YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN JOENSUUN KAUPUNKI AUDIATOR OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI BARONA HENKILÖSTÖPALVELU RAISION KAUPUNKI SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY KUOPION KAUPUNKI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO RAJAVARTIOLAITOS SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN EUROOPAN KOMISSIO SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY ALUEHALLINTOVIRASTO FINANSSIVALVONTA SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO SUOMEN LÄHIKAUPPA OY POHJOIS-KARJALAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY SUOMEN PAKOLAISAPU RY AMMATTIKORKEAKOULU FORTUM OYJ SITO OY SUOMEN PELASTUSALAN SAMPO PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA SOMERON KAUPUNKI KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN KEHITYSVAMMALIITTO RY SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY SUOMEN TERVEYSTALO OYJ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO KERAVAN KAUPUNKI SUOMEN GALLUP OY SYSOPEN DIGIA OYJ TIETO FINLAND OY KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI KESKO OYJ SUPER RY TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIITTO ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS KIRKKOHALLITUS TARVASJOEN KUNTA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY ELÄKE-FENNIA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT ALLIANSSI RY TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY KUNTOUTUSKESKUS PETREA NUORISOTUTKIMUSSEURA RY SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY MAASEUTUVIRASTO OPSTOCK OY TAITOPROFIILIT OY TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN TIETOENATOR OYJ PORIN KAUPUNKI PIRKKALAN KUNTA KESKUSSAIRAALA TAYS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RIKOSSEURAAMUSLAITOS POHJANMAAN ELY-KESKUS

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän. Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme. Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

23


Herra Äärikapitalisti eli: kuinka lakkasin uskomasta valheisiin ja opin rakastamaan totuutta Teksti: Vili Vanhala Kuva: Pixabay.com Kapitalismille on olemassa kaksi määritelmää. Vaikka käytännössä jokainen ihminen maan päällä määrittelee kapitalismin toisistaan eroavalla tavalla (kuten esimerkiksi Kapitaalista 1/16 opimme…), kaikki määritelmät palaavat kahteen perusmääritelmään. Yleisemmin kapitalismi on ”talousjärjestelmä, joka perustuu tuotantovälineiden yksityisomistukseen ja vapaat markkinavoimat ohjaavat usein talouskehitystä ja tuotantopäätöksiä; loputtoman pääoman kasautumisen järjestelmä, jossa etusija on pääoman ikuisella kasvulla” (Wikisanakirja, viitattu 3.2.2017). Oikeamman ja harvemmin askeltilaa taloutta koskevassa keskustelussa saavan määritelmän mukaan kapitalismi on ”fasistien saastaa, joka tuhoaa maapallon ja tähtää työtä pelkäämättömän proletariaatin orjuuttamiseen” (Kommarikornerin suomi-fasismi-suomi – sanakirja, kustantajaa etsitään). Loppuvuoden 2016 suurin puheenaihe oli luonnollisesti se, onko Suomen pääministerin henkilökohtainen totuudenvälityskanava Yle hoitanut uutisointinsa yhtä reilusti ja puolueettomasti kuin Pravda Neuvostoliitossa, mutta tässä ohessa Yhdysvallat valitsivat 45. presidenttinsä. Virkaan tämän vuoden alussa astui ennakkosuosikkina toimineen entisen ensimmäisen naisen sijaan mies, jolla on jo kolmas vaimo menossa. Kuten kaikki tiedämme, Donald Trump tuli poliittiselle pelikentälle päätyrajan takana olevista puskista, jolloin hänen lopulliset poliittiset näkemyksensä ja tavoitteensa tulevat selville kunnol-

KO M

M

AR

IK OR N

ER

I

la vasta, kun hän pääsee ajatuksiaan toteuttamaan. Sitä ennen kaikki ennusteet ovat loppupeleissä enemmän tai vähemmän relevanttia spekulointia. Trumpissa mielenkiintoista on kuitenkin se, että hän on ja on yhä kapitalistisessa paratiisissa itselleen miljardiomaisuuden luonut bisnesmies. Kuten jo koti-Suomessa olemme huomanneet, kapitalisti ei muutu kansan palvelijaksi vaikka hän maata hallitsisikin. Ainakin synkässä pohjolassa vanhat tavoitteet ja suomalaisesta yrityskulttuurista omaksutut viestintäkäytännöt pysyvät, vaikka pääministerikausi olisikin puolivälissä. Management hoidetaan yhä niin kuin Perkele on pyhässä kirjassa määrännyt, kommunikaation paras muoto kirjepostin jälkeen ovat vihaiset sähköpostit – riippumatta siitä, lähetetäänkö ne oman talon tunaroivalle kesätyöntekijälle tai valtion mediatalon toimittajalle. Tältä pohjalta on hankalaa uskoa, että Donald Trump olisi poikkeus; liike-elämässä merkittävää uraa tehneistä tuskin kukaan on muuttunut pyyteettömäksi kansan etujen ajajaksi politiikassa koskaan. Reniumdiboridinkovana kapitalismin sanansaattajana Trump onkin lähtenyt tätä kirjoitettaessa luotsaamaan Atlantin takaisen mantereen Yh

Kapitalisti ei muutu kansan palvelijaksi, vaikka hän maata hallitsisikin

24


dysvaltoja kuin yritystä konsanaan. Yhdysvaljoka on kyllästynyt pyörittämään toimintaansa tojen presidentin pyrkimykset rakentaa muuri velkarahalla. Näin ollen yritys alkaa normaalietelärajalle eivät johdu muukalaisvihasta, eiväten kapitalististen yritysten tavoin luotsaamaan kä siitä, että meksikolaistaustaiset äänestäisivät toimintaansa suuntaan, joka mahdollistaa sen useammin demokraatteja – kyse on normaalispärjäämisen vapaassa markkinataloudessa. Kyse ta yrityksen kapitalismista. Yhdysvallat on tässä ei ole siitä, että yritys ei kannattaisi mahdolliyritys, joka luo tuotteita markkinoille. Yrityksen simman laajaa maailmanlaajuista tuotantoa, sillä toiminta on kuitenkin heikkoa, sillä yritys osyritykselle on toki optimaalista, että muuallakin taa kilpailijaltaan tuotteita yli kolmanneksella maailmassa tuotetaan hyödykkeitä. Tavoite saada enemmän kuin mitä yritys itse saa myynneisulkomaankauppa ylijäämäiseksi on vain osoitus tään. Tämän vajeen yritys joutuu siis kattamaan pyrkimyksistä saada United States of America velalla, mutta käännettä tilanteeseen ei ole ilCo:n kustannusrakenne muovautumaan niin, man radikaaleja toimia. Mitä siis tekee yritys, että velkaantumisen ja muilta ostamisen sijasta joka kuluttaa kilpailijansa tämä yritys panostaakin omaan tuotteisiin 128 prosenttia tuotantoon ja maksimoi tällä Kirjoituksen numeeriset faktat omasta tuotannostaan? Jattavoin omaa hyötyään. Tämä kaako yritys toimintaansa Tekstissä viitataan fasisteihin kahdek- tavoite ei ole kapitalismin vassiihen asti, että velkojien san (8) kertaa tainen, sillä yritysten tehtävänä antama rahavirta tyrehtyy, kapitalistisessa järjestelmäsjolloin seurauksena saattaa Kapitalisteja kutsutaan sioiksi yhden sä on nimenomaisesti tuottaa olla tietynlaisia epäpositii- (1) kerran voittoa omistajilleen. Valtion visia aspekteja? Vai onko tapauksessahan omistajia ovat Tekstissä on 1045 sanaa mahdollista, että yritys kaikki kansalaiset - sillä muuspyrkisikin muuttamaan Tekstin kirjoittamisen yhteydessä sa tapauksessa valtio tekisi työtä toimintatapojaan kan- kulutettiin yksi (1) kuppi kahvia vain esimerkiksi päämiehelleen nattavampaan suuntaan? tai päättäjilleen, mikä tuskin soTekstiä kirjoitettiin 74 minuuttia pii käsitykseen demokratiasta. Tässä kohtaa lukijat ha- Donald Trump mainitaan yhdeksän luavat kommentoida, että Kapitalistisiat yrittävät peitellä (9) kertaa yrityksen taloudenpito ja kommunismin ylivertaisuutta yrityksen elinolosuhteet kieltämällä valtion toimimisen eivät ole samat kuin valtion. Asia on juuri näin, niin kuin yritys – tällä lailla he yrittävät ryövätä mutta tämä johtuu valtioiden toimintaan sisäänkommunismin tuottamaa yhteiskunnallista hyörakennetusta kommunismista, jota ilman edes tyä mahdollisimman paljon itselleen. Fasistinen fasistiset valtiot eivät ole pärjänneet. Trumpin kapitalismi kannustaa ihmisiä perustamaan yripyrkimykset saada kauppa tasapainoon ovat toki tyksiä ja ryöväämään valtion tuottaman yhteisen voimakkaasti yrityskapitalistisia, mutta tässä hyvän ahneiden pörssikeinottelijoiden taskuun, kohtaa kannattaa palata siihen yleiseen kapitalismutta kapitalismin oikea ihanne – valtion toimin määritelmään, joka niin usein on nykyaikomiminen yritysten tavoin markkinavoimien jen fasistisissa yhteiskunnissa kohotettu valtion ohjaamassa kilpailutilanteessa – on suurempi toimintaa määrääväksi ohjeeksi: talousjärjesteltabu kuin katolisten pappien kyltymätön sekmä, joka perustuu tuotantovälineiden yksityisosuaalivietti Vatikaanin alapäättävissä elimismistukseen ja vapaat markkinavoimat ohjaasä. Kaikki valtion tehtävät terveydenhuollosta vat usein talouskehitystä ja tuotantopäätöksiä. sinkkiämpäreiden valmistukseen ja poliisivoi Kuten aiemmin todettiin, Yhdysvallat voidaan ajatella tässä yhteydessä yhdeksi isoksi yritykseksi jota markkinavoimat ohjaavat, ja

Donald Trump pelottaa kapitalisteja siksi, että hänen johdollaan Yhdysvallat näyttää, mikä kapitalismin todellinen luonne on

25


mista liikenneverkon ylläpitämiseen halutaan siirtää pois valtiolta, muutamien yksittäisten yksityisten yritysten alaisuuteen. Entä jos valtio hoitaisi näitä yrityksen tavoin? Ei onnistu, markkinavoimien mukainen yritystoiminta ei yhtäkkiä olekaan kapitalismia, jos sen hoitaa valtio. Ilmeistä onkin, että Donald Trumpin valinta maailman ainoan ydinpommeilla hyökänneen maan johtajaksi ei pelota kapitalisteja siksi, että johtajan näkemykset olisivat kapitalismin vastaisia. Donald Trump pelottaa kapitalisteja sik-

Muistutettakoon lukijoita tässä kohtaa siitä, että Kommarikorneri ei missään nimessä kannata Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä eikä hyväksy hänen toimintatapojaan, liittyivätpä ne sitten taloudellisiin päätöksiin tai missikisojen voittajan valintakriteereihin. Tästä huolimatta Kommarikorneri nostaa hattua Donald Trumpille, koska hänen toimintansa on osoittanut kapitalistien luoman fasistisen talousjärjestelmän epäkohdat paremmin kuin yksikään päättäjä koskaan maailmanhistoriassa. Tältä osin onkin harmillista, että kapitalismiin uskonnon lailla hurahtaneet eivät ole vieläkään heränneet h ar h ai s i s t a hallusinaatioistaan. He uskovat yhä, että kapitalismi tuo paratiisin maan päälle, vaikka tiedostavat äärikapit a list is en maan joutuvan ongelmiin lähitulevaisuudessa ja jopa saarnaavat äärikapitalistista johtajaa vastaan.

Yrityksen taloudenpito ja yrityksen elinolosuhteet eivät ole samat kuin valtion. Asia on juuri näin, mutta tämä johtuu valtioiden toimintaan sisäänrakennetusta kommunismista, jota ilman edes fasistiset valtiot eivät ole pärjänneet

si, että hänen johdollaan Yhdysvallat näyttää, mikä kapitalismin todellinen luonne on. Avoimuuden, yhteistyön ja kaikkien markkinatoimijoiden edun ajaminen johtaisi siihen, että kansalaiset niin suurten merten takana kuin edessä voisivat kokea ennen kokematonta hyvinvointia, johon vain kommunistinen toiminta voi johtaa. Sen sijaan kapitalismi, jonka luonteeseen kuuluu pääoman kasautuminen tuottavimmille ja pyrkimys päihittää muut kilpailijat ajaisi valtiot vain taistelemaan toisiaan vastaan aina kovemmilla tulleilla ja tuontirajoitteilla. Kansallisvaltioiden keskinäinen nokittelu ja pyrkimys naapuria parempaan tulokseen eivät ole mitään muuta kuin kapitalismia aidoimmillaan. Kaikenlainen kritiikki Trumpin päätöksistä pohjaten päätösten vaikutuksiin on vain erinomainen todiste siitä, millaista kaksitakaraivoista peliä kapitalismiin uskovat pelaavat: puhtaan kapitalismin vaikutukset myönnetään julkisesti negatiivisiksi talouskehitykseen sekä merten takaisissa valtioissa että kotimaassa, mutta puhdasta kapitalismia vastustetaan tästä huolimatta – samalla kapitalismin toimivuutta ylistäen.

Onkin selvää, että äärikapitalistinen taloudenpito ei tule toimimaan valtion tasolla. Miksi kapitalistinen talousjärjestelmä olisi ylivertainen, kun edes yhden kansan muodostama perusyksikkö, valtio, ei voi toimia kapitalismin oppien mukaan täydellisesti? Syy on yksinkertainen; kapitalismi ei ole koskaan tähdännytkään valtion ja sitä kautta Valtio OY:n omistajien, eli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Tällä lailla sorretaan ahkeraa proletaaria, joka ei pääse koskaan nauttimaan työnsä hedelmistä siinä määrin kuin hän ansaitsisi. Kaikessa fasistisuudessaan kapitalismi voidaankin vastaisuudessa määritellä porsastelevan porvariston keinona ryöstää tehokkuusajattelun nimissä kommunistisen taloustoiminnan kansalle ja kansalaisille tuottamat hyödyt niille muutamille yksittäisille yrityksille tai päättäjille, jotka levittävät uskonsa sanaa ja julistavat kapitalismin ihanuutta ja tuloksellisuutta muulle maailmalle. Määritelmä tullaan korjaamaan Kommarikornerin suomi-fasismi-suomi – sanakirjan 2. painokseen (Kustantajaa etsitään, julkaisu aikaisintaan 2018).

26


Have you got what it takes? Future Finance Professional The Future Finance Professional (FFP) programme gives you a unique experience and insight into the financial markets and us a chance to get to know you. You are assigned to a department within Nordea Capital Markets from May until September, and will take on challenging responsibilities all in close contact with the fast-paced financial markets. Selected highperforming FFPâ&#x20AC;&#x2122;s will be offered the possibility to enter the Extended FFP programme. For more information on the programme and the application period please visit www.nordeamarkets.com/FFP NordeaFutureFinanceProfessionalsFinland

27


Profile for Kapitaali

Kapitaali 1/17  

Vuoden 2017 ensimmäinen Kapitaali vihdoin täällä!

Kapitaali 1/17  

Vuoden 2017 ensimmäinen Kapitaali vihdoin täällä!

Advertisement