Kapitaali 1/2015
Kapitaali 1/2015
Sisällysluettelo
Päätoimittaja
Taitto
3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 5 Opintosihteerin palsta 6 Kvartaalikatsaus 8 Hallitusesittely 17 Eduskuntavaalikatsaus 20 Nhl-Palkkakaton vaikutukset
Kansikuva
22 Provokaattori
Veikko Walta
Tekstit
Janne Einiö Julius Rissanen Tatu Vesterinen Provokaattori
Veikko Walta
Khoa Nguyen
Painopaikka Picaset Oy
Painos 80 kpl
Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.
NHL:ssä – kohti vakaampaa tulevaisuutta?
Pääkirjoitus Vihdoin on lehti ulkona! Vaikka olin jo lukioaikoinani lehtimies ja toimin aikani päätoimittajana, olin melkein unohtanut, millaista lehden tekeminen on: ideoimista, aikatauluttamista, pitkiä päiviä taittaessa ja uusien ratkaisujen etsimistä sekä paineen alla työskentelyä. Kuvittelisi, että tämänlainen projektiluonteinen työskentely jäisi erittäin selvästi mieleen. Hapuilun ja huonon ajankäytön vuoksi lehti on jokseenkin myöhässä ja piirun verran ohuempi kuin oli tarkoitus. Parempi myöhään kuin milloinkaan, kuitenkin. Toisaalta ei kaikki ollut unohtunut. Uuden luominen on palkitseva kokemus, varsinkin kun työn hedelmä on lopulta käsissä, ja siksi tähän pestiin hainkin. (Muuten, kiitos luottamuksesta, KTTO!) Paljon on asioita käsiteltävänä tänä vuonna, sillä monta mielenkiintoista tapausta on käynnissä. Itä-Ukrainassa on tulitauko (enemmän tai vähemmän toimiva semmoinen), eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja TTIP:n eli EU:n ja USAn välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä päätettäneen tänä vuonna. Suomen taloudesta voi sen enempää analysoimatta sanoa, että se on kuralla, ja että seuraava hallitus pääsee pohtimaan sitä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Meidän laitoksemme elämässäkin tapahtuu. Niiltä, jotka opiskelevat toiseen saman tason tutkintoon, melkein otettiin opintotuki pois, ja pian Valtiotieteellinen tiedekunta täyttää 70. vuotta. Kevät saapuu. Kapitaalitoimikunta toivottaa hyvää loppulukukautta lukijoilleen! Veikko Walta P.S. Kapitaalii etsii kirjoittajia, valokuvijia, kuvittajia ja taittajia. Jos kiinostaa, päätoimittajaan voi ottaa yhteyttä laittamalla viestin veikko.walta@helsinki.fi.
3
Puheenjohtajan palsta Noin kolme kuukautta sitten pidetyssä vaalikokousksessa valittiin jälleen uudet toimijat KTTO:n hallitukseen. Alkuvuosi on kulunut hallitustoiminnan käynnistämiseen sekä tulevien tapahtumien suunnitteluun. Ensimmäinen varsinainen tapahtumakin saatiin järjestettyä kun Alina-sali muuttui uskottavaksi lähiöksi gangsta-räppäreineen. Lisää sitsejä on kuitenki vielä luvassa. Maaliskuussa Casa Academican täyttää tulevisuuden ekonomistit, kun KTTO ja KY Economics järjestävät perinteiset Kansissitsit. Myöhemmin keväällä sitsataan vielä Mediankin kanssa. Pelkkää sitsaamista vuosi ei kuitenkaan tule olemaan. Luvassa on muun muassa mielenkiintoisia yritysvierailuita sekä erilaisia urheilutapahtumia. Tavoitteena on järjestää paljon erilaista ohjelmaa, jotta jokainen voi löytää itselleen mieluisaa toimintaa. Kaikki uudet ideat toimintaan liittyen otetaan mielellään vastaan. Joten jos mielessäsi on vaikka tapahtuma, jonka haluaisit KTTO:n järjestävän, ota yhteyttä hallitukseen, lupaamme ainakin harkita sen järjestämistä. KTTO:n hallituksen toiminnan tarkoitus on olla mahdollisimman avointa ja kaikki halukkaat pääsevät halutessaan toimintaan mukaan. Jos olet kiinnostunut bileiden järjestämisestä, ota yhteyttä bilevastaavaan, niin pääset mukaan biletoimikuntaan. Jos taas Kapitaaliin kirjoittaminen kiinnostaa, ota yhteyttä Veikkoon. Toivottavasti mahdollisimman moni lähtee toimintaan mukaan! Tsemppiä kaikille alkaneeseen kevätlukukauteen! Kyllä se vappu sieltä kohta tulee ja sitten onkin jo kesä. -Joona Widgrén
status-kTTO Gangsta-sitsit 6.2. - Kuvasaldoa
iva
aO Laur Kuva
Kuva Kii a Ruoko nen
4
Opintovastaavan palsta Hei vaan kaikille vanhoille ja uusille Kapitaalin lukijoille. Olen Nea Hänninen ja toimimme Iida Piipon kanssa KTTO:n opintovastaavina tänä vuonna. Minä ja Iida vastaamme siis opintoihin liittyvistä asioista KTTO:n hallituksessa, sekä pidämme yhteyttä niin oppiaineeseen kuin tiedekuntaankin. Iida keskittyy kandivaiheen opintoaiheeseen ja minä maisterivaiheen. Toki kumman vaan puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Viime vuonna oli paljon puhetta taloustieteen tutkintorakenneuudistuksesta, joka otettiin käyttöön viime syksynä. Tänä vuonna ei ole tulossa samassa mittakaavassa olevia opintoihin liittyviä uudistuksia. On kuitenkin todella tärkeää, että kursseista muistettaisiin antaa palautetta WebOodissa. Varsinkin uuteen tutkintorakenteen mukaisten kurssien palaute on erittäin tärkeää. Kurssien sisällöt voivat elää vielä, joten kaikki opiskelijoiden palaute on arvokasta. Myös valintakokeeseen on tulossa muutoksia. Tilasto- ja taloustieteeseen haetaan tästä vuodesta alkaen samalla valintakokeella. Aiemman valintakoekirjallisuuden lisäksi hakijoiden tulee osata myös lukion pitkän matematiikan oppimäärä. Jatkossa hakija voi siis hakea samalla kokeella molempiin oppiaineisiin. Syksyllä nähdään miten tämä vaikuttaa taloustieteen hakijamääriin. Toinen jo pitkään esillä ollut valintakoeuudistus on pääsykoekiintiöt ilman opiskelupaikkaa oleville. Tämä uudistus tulee kuitenkin käyttöön vasta 2016 ja kiintiöitä ei ole vielä päätetty. Mukavaa kevään jatkoa kaikille ja älkää epäröikö ottaa yhteyttä minuun tai Iidaan mikäli jokin asia askarruttaa. -Nea Hänninen
Kuva Laura Oiva
5
WTI crude oil ja EUR/CHF hintojen muutos 365 päivän sisällä. Öljy on sininen käyrä ja purppura EUR/ CHF-kurssi. Vertailuarvona on hinta vuosi sitten, Y-akselina hinnan muutos prosentteina.
*Kvartaalikatsaus
E
6
dellisen kvartaalikatsauksen jälkeen suurintä hämminkiä markkinoilla on jatkanut öljyn hinnan laskeminen. Öljyn hinta on on laskenut kesäkuun hiukan yli 110 dollarin huippuhinnoista tammikuun alle 50 dollariin barrelilta. Lasku kumminkin hiukan rauhoittui tammikuun lopulla ja on ollut havaittavissa hinnan tasoittumista 50 ja 60 dollarin välimaastoon. Öljyn arvon heilahtelu on tällä hetkellä täysin OPEC-maiden varassa. Mikäli Saudit kiristävät hintasotaansa Yhdysvaltain liuskeöljyä vastaan on oletettavissa vielä laskevia öljyhintoja, mutta muuten hinta tulee todennäköisesti asettumaan 50 ja 60 dollarin väliin, joka vastaa IHS-tutkimusyhtiön arvioimaa tämänhetkistä liuskeöljyn keski-
määräistä tuotantokustannusta Yhdysvalloissa. Vuoden alun yllättävimmästä liikkeestä vastasi Sveitsin keskuspankki (SNB), joka ilmoitti yllättäen 15. tammikuuta lopettavansa vuodesta 2011 asti voimassa olleen “frangilattiansa”, jolla keskuspankki oli pitänyt frangin arvon vähintään 1,20 CHF/ EUR. Saman päivän aikana oli Sveitsin frangi jo vahvistunut tasolle 0.85 CHF/EUR. Vuodesta 2011 olivat keskuspankin ulkomaisen valuutan varannot kasvaneet 480 miljardiin, joka vastasi 70% Sveitsin BKT:sta. Sveitsin sisällä olivat jo pelokkaat puheet alkaneet mahdollisista seurauksista, joita valuutan puolustukseen käytettävä rahanluonti voisi johtaa. EKP:n vihjailut tulevasta kvantitatiivisesta kevennyksestä olivat vaan lisänneet pelkoja yhä kasva-
Teksti Julius Rissanen Kuva Bloomberg.com
vasta intervention tarpeesta kiinteän valuuttakurssin puolustukseen. Sveitsi on hyvin vahvasti riippuvainen viennistä: noin 70% BKT:sta on vientiä. Vahvistunut frangi on aiheuttanut suurta huolta vientiteollisuudelle, mutta sitä on helpottanut frangin varma ja tasainen palautuminen. Kvartaalikatsausta kirjoittaessa oli CHf/ EUR noussut n. 1.06 tasolle. Toisesta isosta keskuspankki ilmoituksesta vastasi EKP noin viikkoa myöhemmin kun se ilmoitti kasvattavansa arvopaperien osto-ohjelmaansa. Laajennetussa ohjelmassaan EKP lupautuu ostamaan 60 miljardilla eurolla kuukaudessa euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yleiseurooppalaisten laitosten arvopapereita ainakin vuoden 2016 loppuun. EKP:n mukaan päätöksen takana on inflaation
“merkittävä hidastuminen” ja siitä aiheutuva uhka keskipitkän aikavälin hintakehityksen jäämiseksi heikoksi. Vanhassa ohjelmassa oli rajoituksena osto-ohjelman kohdistuminen pelkkiin katettuihin joukkolainoihin ja omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin, ja tärkein ero uudessa osto-ohjelmassa on arvopaperien rajoituksen poistaminen. Osto-ohjelman ilmoituksen seurauksena euron arvo on heikentynyt kaikkiin muihin merkittäviin valuuttoihin nähden. Osakemarkkinoilla kohokohtana voidaan pitää S&P 500 indeksin rikkoessa kaikkien aikojen suurimman indeksilukunsa 2096.99 (kirjoitushetkellä), myös Dow Jones Industrial Average huitelee ennätyslukemissa, kun se toisen kerran historiassa (1.kerta 23.12.2014) rikkoi 18000 pisteen rajan. Osakkeiden arvostustasot ovat pysynyeet historiallisesti katseltuna korkealla. S&P 500 P/E-luku kirjoitushetkellä on n. 17 (historiallinen keskiarvo n. 13).
Arvon Kapitaalin lukijat, Kapitaalin kvartaalikatsausta jo pitkään kirjoittanut Olli Hyytiäinen on siirtynyt syrjään kirjoittajan pallilta ja uusi vuosi toi uudet kujeet kun sain luvan ottaa kynän (läppärin) käteeni ja alkaa kirjoittaa tästä lähtien kvartaalia. Toimin viime vuonna KTTO:n hallituksessa sihteerinä ja olin myös auttamassa parin viimeisen Kapitaalin taiton kanssa. Innolla odotan, että pääsen jatkamaan kvartaalikatsauksen perinnettä ja tuomaan siihen jotain omaa näkemystäni. Hyvin todennäköisesti kirjoitusasuni hakee ainakin parissa ensimmäisessä Kapitaalissa hiukan vielä muotoaan. Tässä ensimmäisessäni keskityin lähinnä pariin suurempaan tapahtumaan alkutalven ajalta. Tavoitteenani on kumminkin tuoda esiin mahdollisimman laajasti talouden tapahtumia osake-, korko-, valuutta ja raaka-ainemarkkinoilta; yritysmaailmasta; kansantaloudesta; politiikasta; ja niin edelleen. Käytännössä tuoda mielenkiintoisimmat talouteen liittyvät tapahtumat ja trendit Kapitaalin lukijoille. Oma sijoituskokemukseni ja markkinoiden seuranta on jo perua lukion alkuajoilta, joten seuraisin kumminkin taloutta ja sijoitusmarkkinoita vapaa-ajallani ja täten luulen kvartaalin kirjoittajaksi hyppäämisen sujuvan sulavasti. Julius Rissanen
7
KTTO:n hallitus 2015 Kuvat: Hallituslaisten kotiarkistot
Joona Widgrén, puheenjohtaja Katsottuaan vierestä vuoden veljensä puuhia KTTO:n puheenjohtana, Joona päätti itse näyttää miten homma hoidetaan. Vantaan vankilassa vietetyt kesät sekä takana olevat 4 tai 5 (laskentatavasta riippuen) opiskeluvuotta takaavat Joonalle hyvät edellytykset puheenjohtajan pestistä selviytymiseen. Ainejärjestöpuuhien lisäksi Joona on osoittanut erinomaista kykyä suoriutua kaikista laskareista ja muista velvollisuuksista missaamatta yhtiäkään KTTO:n bileitä. Joonan intohimoihin kuuluu peliteorian, salkkareiden, intialaisen nuuskan ja NHL:n lisäksi myös KTTO:n hallituksen kaitseminen.
Sini Liukkonen, taloudenhoitajana Sini on hallituksessa jo toista vuotta. Kulttuurivastaavan hommista itsensä taloudenhoitajaksi junaillut Sini on Vihdin lahja Suomelle. Pesusienen lailla olutta imevä Sini on tuttu näky opiskelijatapahtumissa, mutta oluen imemisen ohella hän kuitenkin suoriutuu opinnoistaan kiitettävästi. KTTO:n pohjattoman kirstun päällä istuva taloudenhoitajamme Sini on ikuinen alkulohkokyykkääjä ja vannoutunut Robin fani. Vaikka et olisikaan alaston Pentti, niin tule ihmeessä tutustumaan!
8
Juho Heinisuo, varapuheenjohtaja Juho on kolmannen vuoden kansislainen ja hallituslainen, vaikka vannoikin kahden hallitusvuoden jo riittäneen. Ainejärjestötoiminnan puutteesta johtuvien tyhjien aukkojen mahdollisuus kalenterissa sai Juhon muuttamaan mielensä ja hakemaan hallitukseen uudelleen. Juhon sydäntä lähellä ovat tietovisat ja yksinkertaisten ratkaisujen etsiminen monimutkaisiin ongelmiin. Hänen mukaansa pakko on luovuuden lannoite ja tuottavuus alkaa kasvaamaan eksponentiaalisesti viimeisinä tunteina ennen deadlineja. Saatat törmätä Juhoon Exactumin käytävillä tai Uudella ylioppilastalolla – näin käydessä juttele ihmeessä!
Iida Piippo, 1. opintovastaava Kolmatta vuotta tätä ihanaa ainetta opiskelevalla Iidalla on takanaan jo muutama hallitusvuosi. Hänelle itselleenkin taisi tulla hiukan yllätyksenä, että kolmas vuosi hallituksessa lähtee käyntiin ja vielä opintovastaavan tehtäviä yhdessä Nean kanssa hoitaen. Iidaan voi hyvinkin todennäköisesti törmätä Hämiksellä laskareita ratkomassa tai muuten vain hajoilemassa. Riitoihin hänen kanssaan joudut vain, jos sotket Arkussa tai kommentoit ala-arvoisesti hänen kotipaikkaansa. Jos jotain huomautettavaa erityisesti kandivaiheen opintoasioista ja niiden edistämisestä tulee mieleen, kannattaa olla suoraan yhteyksissä Iidaan.
Nea Hänninen, 2. opintovastaava “Jos sitä nyt vielä yheks vuodeks lähtis hallitukseen.” Kolmatta vuottaan KTTO:n hallituksessa vaikuttava Nea kyllästyi toissa vuonna rahaan ja viime vuonna bileisiin, joten nyt hän otti opintoasiat hoitaakseen. Järvenpäästä suureen maailmaan lähtenyt Nea tuo vankalla hallituskokemuksellaan suuren lisäpanoksen tämän vuoden hallitukseen. Opiskelijariennot eivät kuitenkaan ole täysin taakse jäänyttä elämää, tästä kertovat Nean Instagram-tilin yleisimmät, jo käsitteiksi muodostuneet, hashtagit #pääpäivä ja #hulihuli. Jos vuoden aikana tulee kysyttävää opintoihin liittyen, kannattaa kääntyä Nean puoleen.
9
Tuomas Markkula, hyy- ja ulkosuhdevastaava Tämän pitkän ja komean KTTO:n kiintiöhipsterin tunnistaa pettämättömästä oranssi parta plus silmälasit -lookistaan. Helsingissä syntynyt ja syvällä Espoon metsissä kasvanut, ensimmäistä vuotta taloustiedettä opiskeleva, Tuomas osaa nauttia hyvästä ruuasta ja juomasta (etenkin juomasta), ja onkin elintarviketieteiden ylioppilaana osannut sivistää KTTO:laisia muun muassa broilerin syömisen synneistä. Kansantaloustieteen opiskelijat ry:n hallituksessa tämä nuori mies toimii HYY- ja ulkosuhdevastaavana. Huomattuaan, että kirpputorien kassavirtaa ei lasketa bruttokansantuotteeseen, ei liene yllätys, että Tuomaksen työpaikka löytyy second-hand-vaatteiden korporationalisoituneesta vastineesta, UFFilta. Kulturellin Tuomaan salaisiin paheisiin kuuluu Civilization IV:n pelaaminen. Kykeneekö hän tulevaisuudessa haastaa matematiikan dosenttimme kyseisessä pelissä? Tuomaan kengän koko vastaa normaalia intiaanikanottia, mutta tämä ei ole hidastanut menoa jalkapallokentillä. Iltaisin Tuomas sulattaa sekä sydämiä että voita, sillä hän rakastaa ruuanlaittoa. Edes lyhyt matematiikka ei ole estänyt Tuomasta saamasta loistavia arvosanoja ja hyviä ystäviä.
Antti Komu, urheiluvastaava
10
Antti on 23-vuotias KTTO:n fuksi Helsingin Töölöstä. Taloustiede valikoitui alaksi muutaman vuoden työnteon jälkeen, kun Antti päätti, että on parempi tienata paljon tulevaisuudessa, kuin vähän nyt. Antti työskentee Ullanlinnassa opetellen samalla paikallista kulttuuria tulevaisuutta varten. Antti on HIFK-fani henkeen ja vereen ja ensimmäisen syksyn aikana hän onkin oppinut, että “Hifkillä oli peli” on varsin validi syy siirtää kouluhommat seuraavaan päivään. Toimenkuvaan nähden ei-niin yllättäen urheilu on yleisestikin lähellä Antin sydäntä ja jääkiekon ohella futis ja salibandy kuuluvat lajeihin, joissa Antilta löytyy mielipide tilanteeseen kuin tilanteeseen. Antti on myös aktiivisesti mukana FC KTTO:n toiminnassa ja salibandytaustan omaavana pyrkii takaamaan, että viimevuotinen tappio VOO:lle perinteisessä salibandymatsissa ei toistu.
Ville Markkanen, web-vastaava ja tiedottaja Savon sellun tuoksuisesta sydämestä, Varkaudesta, kotoisin oleva Ville aloitti taloustieteen opinnot syksyllä 2013. Riehakkaan fuksivuoden jälkeen hän uskaltautui mukaan hallitustoimintaan ja vastaa nyt KTTO:n tiedottamisesta ja verkkosivuista. Tie Villen sydämeen kulkee hyvän oluen ja aamuyön pikkutuntien taksimatkan kautta. Liian ”etelän vetelää” toimintaa Ville ei arvosta, joten älä ehdota hänelle yhden pysäkkivälin matkustamista julkisilla. Päiväsaikaan Ville ei turhaa small talkia harrasta, mutta korvaa tämän hiljaisuuden korkojen kera auringon laskettua. Mutta oli sitten päivä tai yö, kannattaa mennä tutustumaan!
Nea Tiililä, vuosijuhla- ja lukiosuhdevastaava Lohjalta lähtöisin oleva Nea on tämän vuoden fuksi. KTTO:n hallitukseen Nea lähti mukaan jo heti ensimmäisenä vuonna, koska ei keksinyt yhtäkään syytä miksi ei. Hallituksesta napsahti vuosijuhlavastaavuuden ja lukiosuhteista vastaamisen pestit. Nea aikoo lukiosuhdepestin myötä parantaa KTTO:n tunnettavuutta seuraavan vuoden aikana, koska koki kyseisen opiskelupaikan löytymisen vaikeaksi. Lisäksi Nea aikoo saada kasaan hyvät vuosijuhlat, vaikka kokemusta kyseisistä juhlista onkin vain yhtien juhlien verran.
Jyri Yli-Villamo, ympäristövastaava Jyri on teekkari. Hän asuu Otaniemen ihmemaassa Espoossa, mutta poistuu sieltä silloin tällöin juhlimaan Helsinginkin puolelle. Muita kiintoisia seikkoja Jyristä: hiusten väri on tumman ruskea, kengänkoko on 42,5 ja pituus on 182cm. Jyri on myös palvellut maataan urhoollisesti vuoden verran armeijassa, aselajeista parhaassa, eli ilmavoimissa. Tämän ansiosta hän on reservin arvoltaan vänrikki. Yliopistolla Jyri ”opiskelee” ensimmäistä vuottaan, mutta opintojen etenemisen tahti ei kyllä päätä huimaa.. Tänä vuonna hän on kuitenkin vastuullisessa tehtävässä KTTO:n hallituksessa ympäristövastaavana!
11
Vili Vanhala, sihteeri Vili on Pukinmäestä kotoutunut Hertsikan kautta Haagaan... Haagan mies ei tunne sanaa ”väsymys”. Mies nukkuu aamuun ja bailaa yöhön. Vili harrastaa salibandya kaikissa muodoissa sekä olutta. Vili suorittaa opintonsa 4,99 keskiarvolla, mutta lineaarialgebran nelonen vainoaa häntä hautaan. Jos haluat tutustua Viliin, osta pullo Jallua ja vietä ilta hänen kanssaan. Vili on puoliksi mies, puoliksi adonis.
Maaria Koski, alumnivastaava Tänä vuonna aluminvastaavan virkaa toimittaa kolmatta vuottaan opiskeleva Maaria (kahdella a:lla Tampereelta). Maaria on tarmoa täynnä oleva ainejärjestötoimija, jolta ei jää hommat hoitamatta. Vuoden Kannunvalajien hallituksen taloudenhoitajana vietettyään Maaria ymmärsi kotinsa löytyvän KTTO:sta, joten hän palasi takaisin juurilleen KTTO:n hallitukseen. Maarialla on pettämätön musiikkimaku ja lempiartisteikseen hän mainitseekin Robinin ja Cheekin. Maarian huulilla on aina hymy, vaikka hän joskus hieman harmitteleekin, ettei hänen puhelimeensa saa Instagramia eikä Tinderiä. Opiskelunsa Maaria hoitaa tunnollisesti sekä valtsikan että kauppiksen puolella ja ehtii silti myös käydä piristämässä bileitä. Maaria on ehdottomasti tutustumisen arvoinen – muista kuitenkin puhua Tampereesta positiiviseen sävyyn hänen lähettyvillään!
Ville Pottonen, yrityssuhde,- työelämä- ja alumnivastaava
12
Ville on aito helsinkiläinen, entinen luxemburgilainen ja KTTO:n fuksi. Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa lukionsa käynyt Ville on dynaaminen ja ahkera opiskelija, joka suoriutuu opinnoistaan lähinnä kiitettävästi. Hallituksessa hän pitää huolen KTTO:n yrityssuhteista. Ville vaikuttaa myös fuksitoimikunnassa, jossa hänen tittelinsä on vaatimattomasti Financial coordinator of the freshman commitee. Villen näkee aina välillä kantavan tyylikästä laivaston putkikassiaan. Kuuleman mukaan Merisotakoulussa tarjoillaan erinomaista suklaakahvia. Entisenä luxemburgilaisena, tämä upseeri ja herrasmies pitää erityisesti keskieurooppalaisesta tummapaahteisesta kahvista. Villen voi nähdä erilaisten opiskelijatapahtumien lisäksi Alexandriassa opiskeluun uppoutuneena.
Antti Orlimo, suhde- ja 2. työelämävastaava Antti on Lahden anarkiaa Pasilaan paennut toisen vuoden taloustieteen opiskelija. Viime vuoden fuksitoimikunnan pestin jälkeen löysi hän tiensä KTTO:n hallitukseen suhdevastaavaksi sekä toiseksi työelämävastaavaksi. Tämän alfauroksen seurassa voit olla varma, että verbaalisia pommeja tippuu kuin tutteja vauvan suusta. Antin harrastuksiin lukeutuvat mm. snapchat, palomiesleuat sekä städäri. Antin löydät helpoiten allun 4. kerroksen ryhmätyötilasta, jota hän kutsuukin kodikseen. Antin arvosanat ovat priimaa, mutta niin on myös hänen pelikuntonsakin. Turusta Alinaan ja Lahdesta Tampereelle ovat tämän samoajamiehen vakioreittejä.
Pyry Lehtonen, tasa-arvovastaava Pyry on Tampereelta Helsinkiin muuttanut toisen vuoden KTTO:lainen ja hallituksen tasa-arvovastaava. Nykyisin myös Kannunvalajien yrityssuhdevastaavana vaikuttava sulavaliikkeinen herrasmies sopii jokseenkin täydellisesti kuvaukseen ”monta rautaa tulessa”. Pyry tekee tunnollisesti hämmentävän monia asioita samanaikaisesti ja joidenkin väitteiden mukaan hän ei juurikaan arvosta nukkumista, etenkään juhliessaan. Kiireestä huolimatta asioista valittamista Pyry ei pidä juuri minään. Elämän vastoinkäymisiin, kuten epäreiluihin tentteihin ja yllättäviin rusetinsolmimishaasteisiin Pyry suhtautuu sovittelevilla statementeilla eikä syljekään luovuttamiseen päin, vaikka heikkoina hetkinä on Pyrynkin suusta kuultu teloitustoiveita esimerkiksi joitain sivuainekurssejamme kohtaan. Hauskanpidon ja opintojen ohella Pyrylle on kuitenkin tärkeää pitää huolta myös omasta kunnostaan. Intohimoisena penkkipunnertajana tunnettu ja todistetusti opiskelijahaalari päällä maratonin juossut Pyry on uhonnut olevansa “pelottavan” kovassa kunnossa kesällä Herramme vuonna 2015. Nähtäväksi siis jää päätyykö Pyry mannerlaattojensa vuoksi jo Kumpulan geologien ensi syksyn opetusmateriaalien sivuille. Soljuvan freestyle -räppäyksen taitavan ja teräksisen absinttipään omaavan Pyryn kohtaa useimmiten pyhätöstämme Economicumilta tai KTTO:laisen raskaan arjen turvasatamasta, Hämikseltä.
13
Lauri Jauhiainen, PR- ja lippuvastaava Lauri edustaa hallituksen konkariosastoa ja on ottanut edellisvuosien ansiokkaiden suoritusten jälkeen tänä vuonna asiakseen KTTO:lle lipun hankkimisen. Mainiot edellytykset tehtävän suorittamisen antaa KTTO:laisten keskuudessa käsitteeksi muodostuneen Pasilan residenssin upseeris_tuvan kirjahyllystä, heti Marskin kuvan ja kurssipuukon yläpuolelta löytyvä laaja valikoima heraldiikkaopuksia. Turvallisuuskonsultti Jauhiaisen urakan muuttaa erityisen haasteelliseksi totutun kiireinen aikataulu - KTTO:n oma vuoden palomies on nimittäin seuraavaksi aikeissa siirtyä viemään taloustieteellistä osaamista maanpuolustuksen alalle. Laurin löytääkin syksytä lähtien yön pikkutunneilla Alina-salin tanssilattiata tai mittariauton nahkapenkkiä todennäköisemmin Kadettikoulun ensimmäisen vuosikurssin yhteistoimintaharjoituksista teltassa kipinää pitämästä.
Mattias Lagerspetz, matkavastaava Virossa nuoruutensa viettänyt Mattias on hallituksessa todellinen raskaan sarjan konkari – jo akateemisella urallaan pidemmälle ehtinyt kandidaattisherra. Hallituksessa hän toimii matkavastaavana eli käytännössä järjestää KTTO:n vuosittaisen Baltian opintomatkan – huhun mukaan tänä vuonna Saksanmaalle Frankfurtiin. Tehtävän suoritus tulee varmuudella olemaan menestyksekästä, koska Madden alkava hallituskausi on jo kolmas laatuaan. Kosmopoliitti Mattias on Helsingin yliopiston lisäksi suorittanut ensimmäisen opintovuotensa Tarton yliopistossa ja noppia on kertynyt myös Hankenin rahoituksen kursseilta. Tämä on selvästi kannattanut, koska asuinpaikasta Länsi-Pasilasta kelpaa aamun sarastaessa huristella junalla töihin yliopistota vastapäiseen pankkiin. Töiden jälkeen Mattias kehittelee rahoitusmalleja esimerkiksi Viron osakemarkkinoiden epätehokkuudesta, Tallinnan asuntomarkkinoista tai NBA:n tuloksista. Muutaman pikku viilauksen jälkeen mallit alkavat tuottaa niin hyvin, että päivätyöt voi huoletta lopettaa. Kaiken tämän lisäksi Madde on kunnostautunut FC KTTO 59’n riveissä ja myös futisjanarien matseja tuomaroidessa.
14
Adam Saada, tapahtumavastaava Viekas aavikkokettu Adam ratsasti kamelillaan Lohjalta Arabiaan - oi ironiaa - opiskelemaan AMK:hon muutama vuosi takaperin. Siellä eivät taatelit maistuneet, joten hän päätti riisua burkhan ja liittyä meidän taloustieteilijöiden joukkoon syksyksi 2014. Adamia et tapaa arkena missään, sillä hänen aikansa kuluu joko speksi- tai BJJ-treeneissä (brasilialaista jujutsua, mitä oikein kuvittelit), kuntosalilla tai pehmoilemassa kauniimman sukupuolen edustajien kanssa. Lähes olemattomasta läsnäolosta ja vapaa-ajasta huolimatta Adam suoriutuu kouluhommista vähintäänkin kiitettävästi ja on elävä todiste siitä, että matematiikka tosiaankin keksittiin aikoinaan Afrikassa. Adamin epäillään omistavan Harry Potter – elokuvista tutun ajankääntäjän, sillä hän ehtii myös jotenkin käymään FC KTTO ‘59:n otteluissa sekä opiskelijaelämälle ominaisissa iltariennoissa kerta toisensa jälkeen. Tämä kaikkien rakastama halinalle omaa algerialaisen alkuperänsä huomioiden epätavallisen kovan työmoraalin ja osallistuu kaikkeen koulun ulkopuoliseen toimintaan johon ikinä voikaan osallistua – hänen pituudestaan päätellen muun muassa viimeisimmän Hobitti-leffan kuvauksiin. Täten hän ryhtyi myös KTTO:n kuninkaaksi vuodelle 2015, kunnes kuuli että meillä Euroopassa on käytössä demokratia ja päätti tyytyä tapahtumavastaavan pestiin hallituksessa.
Sara Näätänen, kulttuuri- ja opiskelijakulttuurivastaava Paljasjalkainen Helsinkiläinen ja tämän vuoden fuksi Sara lähti KTTO:n hallitukseen puolivahingossa innostuttuaan vaalikokouksessa hallituksen toiminnasta. Hallituksessa Saran vastuualueiksi valikoituivat kulttuuri- ja opiskelijakulttuuri, joiden ylläpitämisen Sara kokee tärkeäksi. Kulttuurivastaavamme tavoite on huolehtia siitä, että jokaiselle löytyy jotain kivaa ja omanlaista ohjelmaa yliopistolta. Tulevana vuonna Sara aikookin nostaa KTTO:n kulttuuritietämyksen ja kulttuurielämykset uudelle tasolle, jotta taloustieteilijöiden puheenaiheiksi löytyisi muutakin kuin kiperät laskaritehtävät.
15
Alec Hölttä, bile- ja tilavastaava Alec Hölttä on KTTO:n oma iloruiske. Hän on aina hyväntuulinen ja tämä tarttuu myös muihin. Raskaankin luennon jälkeen Alecin kanssa voi jakaa naurut. Alec on kansainvälinen talousuros, joka on puoliksi puolalainen. Puola ei paljoa hänessä näy, paitsi välillä hän voi huutaa kurwa. Alec on asunut ympäri maailmaa, esimerkiksi Marokossa. Sieltäkö hän on perinyt maagiset pallonkosketustaidot? Varmat otteet näkyy myös elämänasenteessa; vaikka hän välillä onkin myöhässä luennolta, koska katsoi ja bettasi jalkapalloa, niin hän tietää mitä haluaa. Nälkä menestymiselle, mutta myös kebabille on suuri. Tätä jätkää ei kannata aliarvioida. Jos siis haluat perjantai-iltana mennä kokomoon olueelle tai mielesi tekee hyvälle juttuseuralle niin tässä on kaverisi.
Veikko Walta, Kapitaalin päätoimittaja
16
Veikko on opiskelunsa vuonna 2014 aloittanut tapanilalainen, joka osallistuu KTTO:n toimintaan auttamalla kaljatölkkien tyhjennyksessä, kertomalla huonoja vitsejä ja olemalla Kapitaalin päätoimitaja. Veikko - tai kavereiden kesken Vegetsu tai Spitaalis - lähti heti fuksivuotenaan toimittamaan Kapitaalia, sillä hänellä oli jopa aikaisempaa kokemusta pestiin lukiovuosiltaan. Herra päätoimittajan voi tavata yleensä olevan joissakin seuraavista olotiloista: stressaantunut, väsynyt tai päihtynyt, tai sitten hän on pelkästään ahdistunut jonkun toisen ihmisen kauheasta mielipiteestä, jonka hän luki jostain. Opiskelujensa ohella Veikko myy lihapullia huonekalushoppaajille Ikeassa, jossa on ollut jo töissä kaksi ja puolivuotta. Kolmen välivuoden jälkeen Veikko vihdoin ryhdistäytyi ja lähti opiskelemaan taloustiedettä, ainetta, joka paitsi hänestä auttaa ymmärtämään ihmisten käytöstä, myös varmistaa mielekkään työpaikan tulevaisuudessa. Ihmisenä Veikko pyrkii olemaan tunnollinen ja ystävällinen ja hänellä on laaja ystäväpiiri. Se ei missään nimessä tarkoita, etteikö siihen enää mahtuisi yhtään ketään! Jos kuulet Veikon valittavan jostain, se on todennäköisesti siitä, kuinka häneltä loppuu vuorokaudesta tunnit kesken. Nukkumisesta kun hän ei viitsi tinkiä (ainakaan kovin paljon).
S U A S T A K I L A A
V A T N DUSKU
E
Teksti Janne Einiö
Huhtikuussa järjestetään Suomen 37. eduskuntavaalit. KTTO:n syvien rivienhän mukaan eduskunnassa on tällä hetkellä pelkästään vasemmistopuolueita. Mutta nyt kasvavien tuloerojen, Syrizan, Pikettyn ja Beyoncen sanoin suunta on to the left, to the left. Katsotaan näitä puolueita.
a
Keskust
Kepu on nyt helvetin stacked, ehdokkaina Juha Sipilä, Matti Vanhanen, Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Pekka Puska muun muassa. Fantasy leaguessa tulisi murskavoitto, mutta pitää muistaa, että Matti Vanhanen Kepu pettää aina. Kapitaalin toimitus toivoo Pekka Puskaa raittius sosiaali- ja terveysministeriksi. For the lulz.
us
Kokoom
Uppoava laiva? Kokoomus on kokenut viime aikoina suurta henkistä pääomapakoa. Jyri Häkämies otti suunnaksi EK:n, Jan Vapaavuori lähti Euroopan investointipankkiin, Jyrki Katainen EU-komissaariksi, Sampsa Kataja hyväpalkkaisiin töihin ja Sauli Niinistö arvojohtajaksi. Vaikka Stubbin Twitter-game ja Ilkka Kanervan tekstiviesti-game ovatkin ihan omaa luokkaansa, niin vaikea sanoa realisoituuko se ääniksi. #cai-göran loikkaa rkphen #korjausliike Kapitaalin toimituksen saavutti tieto, että Hjallis Harkimo asettui Kokoomuksen ehdokkaaksi. Jos Hjalliksesta tulee pääministeri, toivon että YLE:n Eduskunnan kyselytunti -ohjelman nimeksi tulee Hjalliksen kansa.
17
t
okraati
dem Kristillis
Pakko sanoa, että Päivi Räsänen on Suomen aidoin politiikko. Räsänen on jatkuvasti pilkan kohteena, mutta Päivi ei peräänny. Kansan ei tarvinnut kuin vähän älähtää, niin Juha Sipilä perui oluenlaimentamissuunnitelmansa. Koko Suomen kansa, junteista kulttuurieliittiin vihaa Päiviä, mutta silti hän pystyy sanomaan, että Raamattu > laki. Pakko arvostaa. Päivi pysyy aina aitona ja rokkaa, koska jumalan rakkaus on ikuista. Kun Paivi Räsänen poistuu politiikan näyttämöltä, se tarkoittaa, että helvetti on jäätynyt – tai kaikki on jo kielletty.
Muutos
2011
Aka Perussuomalaisista erotetut. Kuka/ketkä tällä vaalikaudella erotetaan? ''Se oli läppä'' -tekosyykiintiö alkaa olla jo täynnä.
alaiset
om Perussu
Jytky 2.0? Vai tussahdus? Jussi Halla-aho ei ole ehdolla, hän lähti maahanmuttajaksi Brysseliin eurooppalaisten veronmaksajien elätiksi. Eduskunnassa Timo Soini ehti jo irtisanoutua rasismista, nähtäväksi jää irtisanoutuuko hän myös hallituksesta.
SDP Perussuomalaiset on ottanut SDP:n paikan virallisena duunaripuolueena, SDP:lle on jäänyt eläkeläispuolueen asema. SDP on niin eläkeläistynyt puolue, että siitä ei ole yhtäkään vitsiä, joka ei olisi jo vanha.
RKP RKP eli Ruotsinkielinen Kokoomuspuolue. No suomenruotsalaisia on Suomessa 5,3 prosenttia, eikä tämä tuskin tule vaaleihin mennessä muuttumaan. Hallituksessa tavataan! Viereistä salia pääsevät kansoittamaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi vaalipäivänä 19.4. valitut onekkaat. Sali eroaa sirkuksesta lähinnä siinä, että sirkuksessa ei ole tasaista kattoa. Kuva Wikimedia Commons
istoliitto
Vasemm
Vasemmistoliitto-Kokoomus-taistelua (Li Andersson vs. Susanna Koski, Paavo Arhinmäki vs. Cheek...) on aina viihdyttävää seurata. Luulisi, että taistelu olisi mehukkaampaa, jos toinen puolueista olisi hallituksessa ja toinen oppositiossa, mutta Kataisen sixpack näytti, että kyllä hallitustoveritkin siihen pystyvät.
iitto
Vihreä l
Hallitukseen mennään, kunnes taas aletaan puhua ydinvoimasta. Vihreät eivät varmaan saa aikaiseksi Haavisto-tyylistä hypeä, mutta MC Taakibörstä voisi silti tehdä comebackin, Ultra Bra myös.
Katsaus uusista puolueista
puolue
Kristalli
Uusi ilmestys puoluekartalla. Puolueen sivuilta: ''Puolueen näkemyksenä on korkeampi tietoisuus eli sydäntietoisuus. Tämä tarkoittaa ymmärrystä siitä, että kaikki olevainen on yhtä ja rakkaus on elämää luova ja ylläpitävä voima.'' Kansislaiset varmasti ihastuvat. Voi yllättää; 2011 jytky, 2015 kristalliyö?
lue
Viskipuo
Osallistuu vaaleihin Piraattipuolueen listoilta. Viskipuolue profiloituu sääntelyn ja holhouksen vastustajana. Ei tekemistä KTTO:n viskiklubin kanssa.
Kirjoittaja itse haluaa nähdä Jouko Pihon eduskunnassa. Profetioita!
Kapitaalin toimikunta esittää osaanottonsa Juha Sipilälle ja hänen perheelleen Tuomo Sipilän kuoleman johdosta.
19
Palkkakaton vaikutukset NHL:ssä – kohti vakaampaa tulevaisuutta?
V
20
NHL otti kovan palkkakaton käyttöön 2005-2012 työsopimuksessa, jota varjosti kauden 2004-2005 työsulku, jonka yhtenä perimmäisistä syistä olivat kohonneet palkkakustannukset ja pelaajien protesti palkkakattoa kohtaan. Perehdyin siihen, mitä vaikutuksia palkkakaton käyttöönotolla on ollut. Yleisesti voidaan olla montaa mieltä palkkakattojen hyödyllisyydestä liigaurheilussa. Kilpailu parhaista pelaajista liigoissa on monopolistista: seuroilla, joilla on paras taloudellinen tilanne ja eniten taloudellisia tukijoita, on myös paras valmius hankkia kalleimmat pelaajat riveihinsä ja nousta etulyöntiasemaan mestaruustaistossa. Pelaajien laatuun panostaminen kannattaa, koska joukkueen menestyminen liigassa lisää pääsylippujen kysyntää ja lipputuloja, joka puolestaan mahdollistaa yhä uusien pelaajien hankinnan, joka jälleen lisää seuran menestymistä ja niin edelleen. Näin päätellen voidaan periaatteessa perustella palkkakustannusten sääntelyn tarpeellisuus liigaurheilussa, jotta palkkakehitys ei vääristäisi liiaksi kilpailua johtaen yksipuolisiin tuloksiin muutaman joukkueen hallitessa ja kiinnostuksen laskuun urheilua kohtaan. Tapoja hallita palkkamenoja kokonaisuudessaan urheiluliigoissa on useita, joista yleisimpiä ovat kova palkkakatto, pelaajien tulospalkka ja kevyt palkkakatto, jossa katon ylitys johtaa taloudellisiin sanktioihin.
Teksti ja kuva Tatu Vesterinen
Palkkakatolla ei ole suoraa vaikutusta joukkueen tuloihin – kannattamisen taustalla on jotain muutakin kuin katsominen itsessään, sillä intensiivisen pelin katsomisessa paikan päällä on oma fiiliksensä. Fanitukseen vaikuttavat monet asiat: sosiaaliset tekijät, joukkueen suosio alueellisesti, yksilöllinen jännityksen haku ja niin edelleen. Jos olettaisimme että kaikkien NHL-pelaajien palkat puolittuisivat seuraavan yön yli, sillä tuskin olisi mitään vaikutusta siihen, käykö kannattaja katsomassa seuraavan pelin (on toki eri asia, haluaisivatko pelaajat luistella jäälle tällaisen oikeusmurhan jälkeen). Siispä niin kauan kuin palkkakehitys ei kasva liian korkeaksi suhteessa seuran tuloihin ja nosta lippujen hintoja liikaa, bisnes on vakaalla pohjalla. Palkkakatto hyödyttää siis omistajia, ja tasoittaa kova- ja pienipalkkaisimman pelaajan palkkoja. NHL:n palkkakaton käyttöönoton myötä (varsinkin pienten) seurojen arvo nousi ja palkkapaineet laskivat kun palkkakatto suhteutettiin seurojen tuloihin. Tilastojen valossa kaudesta 2003-2004 joukkueiden keskipalkka laski n. 44.4 miljoonasta dollarista 34.3 miljoonaan dollariin kaudella 2005-2006, kun liigahistorian ensimmäinen palkkakatto oli suuruudeltaan 39 miljoonaa dollaria. Rosterin valinnassa oli kuitenkin liikkumavaraa, sillä palkkakatto salli kokonsa puolesta muutaman kovapalkkaisen huippupelaajan hankinnan pelaajakohtaisen cap hitin ollessa 7.8 miljoonaa dollaria. Kauden 2014-
2015 palkkakatto on 69 miljoonaa dollaria, eli palkkakatto on noussut suuruudeltaan lähes kymmenvuotisen historiansa aikana 76.95%. Samanaikaisesti seurojen tulot ovat kasvaneet 75.57 miljoonasta dollarista kaudesta 20052006 123.33 miljoonaan dollariin kautena 2013-2014, eli 63.20% palkkakaton käyttöönotosta lähtien. Jotta maallikkokin ymmärtäisi politiikan palkkakattojen ympärillä, tarvitsee ymmärtää mistä se koostuu. Laskettaessa pelaajan sopimuksen arvoa joukkueet kohtaavat cap hitin, joka kuvastaa kuinka suuri osa pelaajan palkasta lasketaan palkkakattoon.
Cap hit muodostuu pelaajan keskipalkasta koko sopimuksen ajalta, eli vaikka pelaaja ylittäisi pelaajakohtaisen palkkakaton tiettynä kautena, sopimus on laillinen kunhan keskipalkka koko sopimuksen ajalta ei ylitä palkkakattoa. Tätä hyödyntäen monet seurat ovat tehtailleet rahakkaita sopimuksia niin että pelaajan palkka vähenee kohti sopimuksen viimeisiä vuosia. Mainittakoon esimerkkinä tällä kaudella (2014-2015) eniten tienaava pelaaja Shea Weber, joka tienaa 14 miljoonaa dollaria noin 7.8 miljoonan dollarin cap hitillä koko 14-vuotisen sopimuksen arvon ollessa 110 miljoonaa dollaria. Seurojen on myös pystyttävä pelaamaan valituilla korteilla. Jokainen sopimus pitää sisällään ylitai aliarvostusriskin, sillä koskaan ei voi tietää varmuudella kuinka hyvin pelaaja pystyy täyttämään tehtävänsä annetulla palkalla; synergia ketjukavereihin ei synny itsestään. Rahakkaan sopimuksen omaavan pelaajan kauppaaminen toiselle joukkueelle on myös vaikeaa, jos kovasti hypetetty pelaaja onkin yliarvostettu. Muutenkin, kuka pelaaja irtisanoisi vapaaehtoisesti rahakkaan sopimuksen, jos vain sekundaa on tarjolla? Tästä johtuen merkittävin seuraus palkkakatosta NHL:ssä on ollut ehkä se, että on äärimmäisen vaikea muodostaa täydellinen joukkue Stanley Cupin voittamiseksi polttamalla dollareita arvokkaimpiin pelaajiin. Pikemminkin seurojen on tärkeä pyrkiä muodostamaan kokonaisvaltaisesti paras mahdollinen rosteri pitkäjänteisen scouttaamisen, valmennuksen ja hyvien draftivalintojen tuloksena. Tämä on hyvä asia urheilulle, koska tasavahvat joukkueet saavat ihmiset kiinnostumaan liigan seuraamisesta; 7 eri joukkuetta on voittanut Stanley cupin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kiinnostava yksityiskohta: mikään tämänhetkisistä kolmesta arvokkaimmasta joukkuesta Toronto Maple Leafs (1300 miljoonaa dollaria), New York Rangers (1100 miljoonaa dollaria) ja Montreal Canadiens (1000 miljoonaa dollaria) - ei ole onnistunut voittamaan Stanley Cupia sitten vuoden 1993, jolloin Montreal Canadiens voitti viimeksi. Mikään näistä joukkueista ei ole edes päässyt finaaliin asti paitsi New York Rangers kaudella 2013-2014. Silti nämä joukkueet ovat takoneet parasta taloudellista tulosta vuodesta toiseen huolimatta menestyksestä. Jääkiekko on kuitenkin suositumpi laji Kanadassa verrattuna Yhdysvaltain eteläisiin osavaltioihin, joka näkyy myös lippujen hinnoissa ja seurojen arvossa. NHL-peliä pääsi vuonna 2013 katsomaan keskimäärin 62 dollarin hintaan. Vuonna 2013 lippujen hinnat olivat 40 dollarin tienoilla esimerkiksi Colorado Avalancen peleihin, Toronto Maple Leafsin lippujen maksaessa keskimäärin noin 127 dollaria. Lo-
pussa on linkkejä osoitteisiin joissa pääsee tutustumaan NHL:n liiketoiminnan tilastoihin tarkemmin. Palkkakaton sijaan on vaihtoehtoisesti ehdotettu, että olisi järkevämpää sopeuttaa palkkaus tehokkuustilastojen perusteella – näin liigan tehokkaimmat pelaajat saisivat luonnollisesti eniten lisiä palkkansa päälle. Asia ei tietenkään ole näin mustavalkoinen, sillä pelaajalla itsessään henkilönä voi olla joukkueessa oma rooli esimerkiksi ryhmähengen nostattajana, minkä vaikutusta joukkueen menestymisessä ei voi suhteuttaa tehopisteisiin. Lisäksi yksilön palkka riippuisi enemmän tai vähemmän pelatusta ajasta jäällä. Toisaalta on esitetty, että olisi tehokasta parantaa seurojen välistä palkkaepätasa-arvoa jakamalla voittoja liigajoukkueiden välillä ”verottamalla” palkkakaton ylittäviä joukkueita, eli käyttää kevyen palkkakaton mallia. Olisiko mallista hyötyä NHL:ssä? Monet pienet jääkiekkoseurat kärsivät taloudellisista vaikeuksista; Florida Panthersin, Columbus Blue Jacketsin, Carolina Hurricanesin, Arizona Coyotesin, Tampa Bay Lightningin ja St. Louis Bluesin bisnekset ovat tappiollisia. Voisiko pienten seurojen taloudellinen kompensaatio nostaa seurojen suosiota, vai onko jääkiekko sittenkin iso juttu vain Kanadassa? Tukemisen sijasta voisi kilpailullisesti olla järkevämpää, jos heikot joukkueet menisivät konkurssiin. Palkkakattoa vastaan voi esittää muitakin argumentteja. Yksittäisen pelaajan muodostama tuotto joukkueelle on sama riippumatta palkkakatosta – fanien määrä ei riipu pelaajien palkoista, vaikka seurojen kustannuksilla on vaikutusta lippujen hintoihin. Säännöstelemättömässä järjestelmässä käytettävissä olevat varat palkkauksessa riippuisivat käytännössä fanien maksuhalukkuudesta ja kannattajakunnan suuruudesta. Kiistämättä suurseurojen dominanssin kutistaminen on palkkakaton suurin hyöty, mutta vain aika tulee näyttämään palkkakaton lopulliset vaikutukset – pitkällä tähtäimellä palkkakatto tulee hidastamaan palkkakehitystä ja vähentämään konkurssiriskiä, sekä kannustamaan uusien kykyjen etsintää. On muistettava, että pelaaja pystyy halutessaan rahastamaan omalla brändillään, solmia sponsorisopimuksia, tai myydä pärstäänsä vaikka viiksivahamainoksiin (playoffit lähestyvät), joten pelaajan näkökulmasta palkka tuskin on tärkein motivaation lähde pelaamiseen – eivätköhän kaikki pelaa NHL:ssä pohjimmiltaan Stanley Cupista ja rakkaudesta peliin. Rahakas sopimus on toki statussymboli. Lisätietoa NHL:n taloudellisista tilastoista löytää esimerkiksi osoitteista statista.com, spotrac.com, forbes.com
21
i r to
t a ka
o v ro
P
V
uosi alkoi mukavasti Pariisin toimittajien murhilla ja Boko Haramin massateloituksilla. Monet kiirehtivät muistuttamaan etteivät kaikki muslimit ole terroristeja, ja kyseisten iskujen tekijät ovat vain pieni radikaali joukko. Tämä lausunto ei täysin vastaa todellisuutta. Sarjakuvakohusta toiseen olemme saaneet kuulla muslimimaiden johtajien lausuntoja siitä, että profeettaa pilkkaavat ansaitsevat kuoleman tai vähintään väkivaltaisen rangaistuksen, ja nämä lausunnot ovat hyvin linjassa muslimimaiden oikeuskäy-
22
”
tännön kanssa. Siinä mielessä Pariisin iskujen tekijöiden ideologia oli radikaali ainoastaan uuden kotimaansa mittakaavassa. Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta vaikuttaa helposti siltä että kaikki terroristit ovat muslimeja. Tämä on havaintoharhaa. Meidän vasemmistolaisessa hyvinvointivaltion paradigmassa Lontoon kaduilla mellakoiva nuoriso tai Fergusonissa omaa lähiötään polttavat afroamerikkalaiset ovat vain yhteiskunnan uhreja, joilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin varastaa telkkari, polttaa kauppa ja kertoa tv-kameroille kuinka kaltoin yhteiskunta heitä kohtelee antaessaan liian vähän vastikkeetonta rahaa. Olisi myös väärin väittää Islamin olevan rauhan uskonto. Kaikki ideologiat ja uskonnot si-
sältävät oikeutuksen väkivallan käytölle siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ideologia, jonka puolesta kukaan ei ole valmis kuolemaan ei selviä hengissä kovin pitkään. Toisessa maailmansodassa juutalaisille meinasi käydä huonosti, koska he eivät juuri tapelleet vastaan kun heidät suljettiin kuolemanleireille. Oman valtion perustamiseen mennessä kansakunnan itsetutkiskelu oli saatu päätökseen ja Israelista tuli maa joka oli hyvin innokas käyttämään väkivaltaa uhkien torjumiseen. Tämä ei ole juuri lisännyt juutalaisten suosiota, mutta ottaen huomioon että heitä ympäröivien maiden tavoitteet eivät juuri poikkea natsi-Saksan tavoitteista, he ovat pärjänneet aika hyvin. Väkivaltaisen islamin uhka ei ole mitenkään uusi ilmiö eurooppalaisesta näkökulmasta. 700-luvulla Arabeja vastaan taisteltiin Etelä-Ranskassa ja 1500-luvulla Ottomaanien merirosvot ryöstivät rannikkokaupunkeja Islannista Etelä-Amerikkaan.
Kaikki ideologiat ja uskonnot sisältävät oikeutuksen väkivallan käytölle siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ideologia, jonka puolesta kukaan ei ole valmis kuolemaan, ei selviä hengissä kovin pitkään.
Tietenkin tuohon aikaan kristityt olivat vähintään yhä väkivaltaisia kuin heidän eteläiset naapurinsa. Renessanssin jälkeen Eurooppalainen yhteiskunta otti etäisyyttä uskontoon ja hankki oikeutuksen väkivallan käytölle muista ideologioista. Vuonna 1798 Napoleon päätti vallata Egyptin. Ottomaanit vannoivat kuolemaa vääräuskoisille ja kaksi armeijaa kohtasivat Kairon edustalla. Lopputuloksena 29 ranskalaista ja 20 000 arabia saivat surmansa. Kampanja oli lopulta fiasko, mutta se oli täysin brittien laivaston ansiota. Britit dominoivat maailmaa muutenkin ko-
”
What ever happens, we have got The maxim gun, and they have not. Maxim gun oli maailman ensimmäisiä konekivääreitä, eivätkä britit pelänneet “radikaalia islamia”. Ei sen takia ettei sitä ollut olemassa, vaan sen takia etteivät he pelänneet käyttää ilmeistä ja suoraviivaista ratkaisua ongelmaan. Sittemmin länsimaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut tiettyjä muutoksia. Syntyvyys on laskenut ja koulutustaso noussut. Nykyään yhden lapsen kasvattamiseen käytetään yhtä paljon pääomaa kuin koko kylän lapsiin sata vuotta sitten,
Kapina huipentui siihen, että britit suostuivat noudattamaan yhtä paikallisten rakastamaa tapaa: kapinoitsijat teloitettiin sitomalla heidät tykin eteen ja ampumalla kuulan keskivartalon lävitse.
ko 1800-luvun ajan. He olivat (oikeutetusti) ylimielisiä kusipäitä, jotka eivät välittäneet vallattujen alueiden kulttuureista tai uskonnoista yhtään. 1857 intialaiset alkoivat kapinoimaan brittejä vastaan koska heitä loukkasi syvästi kaksi asiaa siirtomaaherrojen kulttuuri-imperialismissa. Ensinnäkin paikalliset palkkasotilaat saivat tietää, että luotien rasvaamiseen käytettiin nautojen ja sikojen rasvaseosta, ja aseiden lataaminen tuohon aikaan vaatii rasvatun luodin pitämistä suussa lataamisen aikana. Tämä loukkasi muslimeja ja hinduja yhtä lailla. Toiseksi, britit olivat kieltäneet paikallisen sati-perinteen, jonka mukaan leskien oli kohteliasta polttaa itsensä miestensä hautajaisissa. Tämän tavan kieltäminen ärsytti myös molempien uskontojen edustajia, koska onhan se nyt väärin jos 20 vuotta nuorempi nainen saa jäädä ilman miehensä valvontaa tähän maailmaan. Britit menettivät hetkeksi muutamia maakuntia, mutta valtasivat ne nopeasti takaisin. Kapina huipentui siihen, että britit suostuivat noudattamaan yhtä paikallisten rakastamaa tapaa: kapinoitsijat teloitettiin sitomalla heidät tykin eteen ja ampumalla kuulan keskivartalon lävitse. Vuonna 1885 profeetaksi julistautuneen Muhammad Ahmad bin Abd Allahin ryhtyivät kapinaan vääräuskoisia vastaan, valtasivat nykyisen Sudanin pääkaupungin Khartumin ja tappoivat brittiläisen kenraalin. Britit huokasivat syvään ja lähtivät selvittämään ongelmaa. Runoilija Hilaire Belloc tiivisti muutamaan riviin kuinka huolissaan britit olivat:
ja sellaisella panostuksella yksilön menettäminen sodassa on jo tosiaan tragedia. Lisäksi länsimaat sotivat keskenään pari maailmansotaa joiden seurauksena todettiin ettei sotiminen ole välttämättä niin hieno juttu. Syntyi pasifistista populismia kuten “war for peace is like fucking for virginity”. Erkki Tuomioja pohtii blogissaan olisiko Bin Laden sittenkin pitänyt saada oikeuden eteen. Jotkut hörhöt kyselevät eivätkö miehittämättömät lennokit ole myöskin terrorismia? No, eivät ole. Terrorismin tavoite on saavuttaa omia tavoitteita aiheuttamalla pelkoa. Lennokit vapauttavat maailman ihmisistä jotka aiheuttavat pelkoa. Bin Ladenin oikeudenkäynti olisi ollut tarpeetonta farssia. Ihmisille jotka haluavat leijua video-nauhoilla sanoen “mä tein sen, ja yritän tehdä sen uudestaan” pitää olla selvää että tällä on ikäviä seurauksia. Toisin kuin usein kuulee sanottavan väkivalta on silloin tällöin ainoa toimiva ratkaisu. Meillä on edelleen the Maxim gun, enää pitää vain rajoittaa vähän omahyväistä moralismia ja käyttää sitä hyvällä omallatunnolla.
23
Have you got what it takes? Future Finance Professional 2016 Apply to our Future Finance Professional (FFP) programme for summer 2016 in our Helsinki office. The FFP programme gives you a unique experience and insight into the financial markets and us a chance to get to know you. You are assigned to a department within Nordea Capital Markets from May until September, and will take on challenging responsibilities all in close contact with the fast-paced financial markets. Selected high-performing FFP’s will be offered the possibility to enter the Extended FFP programme. For more information on the programme and the application period please visit www.nordeamarkets.com/FFP NordeaFutureFinanceProfessionalsFinland
24
”
”
Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut. Antton
ERITYISAVUSTAJA VTM, M.A.
Tiesin koulutuksen antavan valmiudet monenlaisiin töihin. Anu
OSASTONJOHTAJA YKSITYISSEKTORILLA VTM
SINÄ OLET VAIKUTTAJA. Mutta millainen? Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.
26
27