Kapitaali 4/16

Kapitaali 4/2016

Tässä lehdessä: - Henkilökuvassa Amartya Sen - Ärräkornerin lähtölaukaus - Teoriaa Trumpista ja Twitteristä

Kapitaali 4/2016 Julkaisija KTTO ry

Päätoimittaja Arto Salo

Toimittajat

Janne Einiö Lari Hokkanen Anton Nikolenko Miikka Päällysaho Tommi Salenius Petteri Salo Nea Tiililä Vili Vanhala Provokaattori

Taitto

Arto Salo Sara Kurppa Julius Rissanen

Kansikuva

Kasper Garam

Painopaikka Picaset Oy

Painos 80 kpl

Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

Sisällysluettelo 3 4

Pääkirjoitus

6 8 10 12

Venäjän talousnäkymät

18 20 22 24 26

Yritystukien todellinen syy

Puheenjohtaja -ja opintovastaavan palstat

Sen

Kvartaalikatsaus Ärräkorneri Henkilökuvassa Amartya

Trump ja twitter KTTO:n 57. vuosijuhlat Provokaattori Kommarikorneri

Pääkirjoitus

J

ouluinen tervehdys arvon lukijakunta!

Vuosi 2016 lähenee (onneksi) loppuaan. Totuttuun tapaan tämäkin vuosi oli hirvittävä kaikin puolin. Suomi sakkaa sosiaalisesti ja perusoikeudellisesti, talouskasvu on marginaalista, Brexit on realiteettia ja Yhdysvalloissa tapahtuu hasardeja uuden presidentin muodossa.

Hallitus harrastaa ahkeraa leikkaupolitiikkaa vaikeuttaen monien kansalaisten elämää entisestään.

Käytännössä kaikki pienituloiset osallisutvat talkoisiin enemmän kuin tykkäisivät.

Alkuvuodesta vapautettiin kauppojen aukioloajat, mikä tuhosi lukuisia pienyrittäjiä ja teki kaupanalalla työskentelevien ihmisten raatamisesta hankalampaa. Uusi alkoholilaki meni samaten tänä vuonna läpi, Suomessa siirrytään terveestä holhouksesta kohti anarkismia.

Nykyopiskelijan suurin taloudellinen huoli taas tulee siinä muodossa, ettei suoraan ilmaista rahaa heru enää samaan tahtiin. Opintorahaa leikataan 86€/kk, tukikuukausia vähennetään kahdella ja lainan osuutta korostetaan. Opintojen venähtämiseen annetaan entisestään huonommat mahdollisuudet, akateeminen vapaus kärsii! Opintolainan ja niiden parempien ehtojen kera opiskelijalle jää tosin enenmmän rahaa käteen, mutta sivuutetaan tämä yleisen ilmapiirin asian suhteen vuoksi.

Suomessa ei tätä nykyä ole sananvapauttakaan.

YLE:llä hiljennetään toimittajia sen minkä ehditään ja halliksen jäsenet lahjoittavat verorahoja sukulaisilleen häikäilemättömästi.

Tekeillä on uusi Tuntematon sotilas-elokuva. Päätähtinä näemme Putous-hahmoja ja b-luokan näyttelijöitä, joten siitä tullee samanlainen häpeäpilkku kuin edellisestä uudelleenfilmatisoinnista.

Särkänniemen delfinaario suljettiin. Delfiinit päätyivät epäilyttäviin olosuhteisiin etelään ja tiloista tehtiin sisäliikuntapuisto.

Suomesta ei tänäkään vuonna tullut jääkiekon maailmanmestaria. Olympialaisissa menestyttiin poikke-

uksellisen huonosti. Toisaalta saavutettiin lukemattomia pistesijoja, jotka lämmitävät monien mieltä.

Formuloissa voitti suomenkansalainen, joka ei puhu kieltä, näkee itsensä saksalaisena eikä ole ajanut Suomen lipun alla kuusitoistvauotispäivänsä jälkeen.

Euroviisut sujuivat yhtä hyvin kuin aina aiemminkin. Saara Aalto sijoittui jälleen vain toiseksi laulukilpailussa.

Helsinkitasolla Guggenheim sai jälleen kielteisen päätöksen. Ensimmäiselle yritykselle kaavailtu tontti päätyi koomisen maailmanpyörän ja parakkiuima-altaan valtaamaksi. Nähtäväksi jää, mitä upeaa rakennelmaa Eteläsataman alueelle saadaan väsättyä.

Ankeasta vuodesta -ja tulevaisuudennäkymistä huolimatta kiitän lopuksi lämpimästi kaikkia tämän vuoden lehtien tekoon osallistuneita! Samaten väistyvä päätoimittaja toivottaa Kapitaalin lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Valopilkkuna vuonna 2017 Kapitaalin vetovastuun ottavat Elina Aavila sekä Lauri Vesala.

PS: Kapitaali etsi alati uusia toimittajia ja tukihenkilöitä. Jos lehden sisältö miellyttää tai päinvastoin, niin kaikenlainen palaute on suotavaa ja toivottavaa. Kritiikit ja muunlaiset tiedustelut löytävät parhaiten perille sähköpostitse osoitteeseen kapitaali.ktto@gmail.com.

3

V

Puheenjohtajan sana

ähiin käy ennen kuin loppuu. Hieman haikein mielin kirjoitan tähän lehteen viimeistä kertaa puheenjohtajana. KTTO:n näkökulmasta vuosi on ollut erittäin onnistunut. Olemme hallituksen kanssa järjestäneet monta täysin uutta tapahtumaa, kuten Career Starter ja Yhteissitsit Otaniemessä, jotka ovat keränneet paljon kiitosta. Aina voidaan kuitenkin kehittyä ja mennä eteenpäin toivonkin seuraavan hallituksen keskittyvän erityisesti monipuolisen tiedottamisen ja tänä vuonna hyvälle alulle saatujen yrityssuhteiden kehittämiseen.

Ensi vuonna tai viimeistään muutaman vuoden sisällä valtsikan järjestökenttä tulee kokemaan suuria muutoksia, kun uudet laajemmat tutkinto-ohjelmat tulevat voimaan. Taloustiede pysyy ainoa aineena valtsikassa omana tutkinto-ohjelmanaan, eikä tämä muutos tule suoraan vaikuttamaan KTTO:n toimintaan. On kuitenkin hyvä pysyä tietoisena siitä, mitä ympärillä tapahtuu, jotta yhteistyö muiden valtsikalaisten kanssa toimii jatkossakin ongelmitta.

Suurimpina onnistumisina tältä vuodelta mainittakoon marraskuussa järjestetyt 57. vuosijuhlat.

Tänä vuonna juhlat todellakin olivat järjestömme näköiset ja erittäin upeat. Innolla odotan jo kutsua ensi vuoden vujuille. Katsotaan mitä seuraava hallitus keksii. Myös vuoden aikana työelämävastaavamme järjestämät kymmenen ekskursiota ovat kokonaisuudessaan huikea suoritus. Ja innokkaana futaajana on pakko vielä tuoda esille FC KTTO 59:n dominointi ja mestaruus yliopiston jalkapallosarjassa.

Lopuksi iso kiitos vielä omille tuutoreilleni, jotka alun perin saivat mut lähtemään mukaan hallitukseen :) Olisi moni kokemus ja uusi ystävä jäänyt saamatta ilman näitä KTTO:ssa aktiivisesti vietettyjä vuosia. Niin ja tietysti lämpimät onnittelut uudelle hallitukselle ja puheenjohtajalle! Henkilökohtaisesti voin vain toivoa, että teillä on yhtä hauskaa toimia tässä järjestössä kuin mitä itsellä on ollut. Pitäkää KTTO:n lippu korkealla ja ennen kaikkea tallessa!

Pedu PJ´16

Opintovastaavan palsta

M

ukavaa alkanutta talvea minun puolesta niin uusille fukseille kun vanhemmille opiskelijoillekin! Syksyn alettua myös opintoasiat ovat taas alkaneet edetä hurjaa vauhtia. Koulutusuudistus tosiaan kohteli meitä hyvin, kun saimme taloustieteelle kokonaan oman koulutusohjelman. Tämän koulutusohjelman johtoryhmät ovat tehneet kovasti töitä uusien ohjelmien eteen. Kandivaiheeseen on suunnitteilla jonkin verran muutoksia kurssitarjontoihin sekä sivuainekokonaisuuksiin. Maisterivaiheeseen suunnitellaan hiukan suurempaa muutosta. Jatkossa maisterivaiheessa valitaan opintosuunnaksi joko yleinen ekonomistikoulutus –linja tai taloustieteellinen tutkimus –linja, joka sopii erityisesti heille, jotka aikovat lukea itsensä vielä tohtoriksi. Kuitenkin kumpikaan linja ei tulisi sulkemaan pois mitään mahdollisuuksia. Yleinen ekonomistikoulutus olisi soveltavampi ja taloustieteellinen tutkimus olisi syventävämpi kokonaisuus.

Toinen suuri uudistus tullee taloustieteen pääsykokeeseen. Vuodesta 2017 eteenpäin taloustieteelle tullaan mitä luultavammin hakemaan ilman pääsykoetta. Valinta perustuu hakijoiden menestykseen ylioppilaskirjoituksissa siten että matikkaa ja äidinkieltä painotetaan eniten. Lisäksi jää mahdollisuus hakea jonkinnäköisen pääsykokeen kautta, mutta tämän väylän kautta otetaan vain 6 uutta opiskelijaa. Viime vuonna voimaan tullut ensikertalaiskiintiö säilyy jatkossakin.

Kaikki nämä uudistukset saattavat aiheuttaa hämmennystä, joten muistutan, että minulta tai Vililtä voi tulla vapaasti kyselemään opintoasioista. Tiedoksi fukseille ja muistutuksena muille, että facebookissa on myös ”taloustieteen opintoryhmä” –niminen ryhmä, jonne voi tulla vapaasti keskustelemaan opintoasioista. Sinne myös pyritään päivittämään uusimpia tietoja uudistuksien edistymisestä.

Hyvää syksyn jatkoa ja tsemppiä tuleviin tentteihin!

4

Nea Tiililä

Invest in your talent – Nordea Markets Do you want to unfold your talent with us?

We recruit talented people with great personalities who strive to exceed expectations and understand and commit to our customers’ needs.

The Future Finance Professional (FFP) program gives you a unique experience and insight into the financial markets and us a chance to get to know you during your assignment that runs from May until the end of September.

You will take on challenging responsibilities in close co-operation with our professional staff around the continuously changing financial markets. nordeamarkets.com/ffp Facebook: Nordea Future Finance Professionals Finland

Venäjän talousnäkymät Teksti: Anton Nikolenko

V

enäjän taloudella ei mene tällä hetkellä kovin hyvin. 2000-luvun alun 6-8 prosenttiyksikön vuosittainen kasvu on vaihtunut kohta kolme vuotta kestäneeseen lamaan. Nykyisten konsenssusennusteiden mukaan Venäjän BKT yltää vuoden 2013 huippulukeman vasta pitkällä 2020-luvulla.

Mikä on syynä tähän muutokseen? Tiedotusvälineissä yleisemmin esitetyt syyt ovat öljyn hinnan lasku ja Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet. Tämä on vain osatotuus sillä Venäjän talouskasvu hyytyi nollaan jo vuonna 2013, ennen öljyn hinnan laskua, Krimiä, Itä-Ukrainaa, Syyriaa ja muita mahtipontisia ulkopolitiikan sekoiluja. Öljyn hinnan romahtaminen ja vähemmässä määrin talouspakotteet ovat syventäneet kriisiä, mutta eivät ole aiheuttaneet sitä. Syy alhaisiin kasvuennusteisiin on se, että talouskasvun malli, jossa korkea öljyn hinta on siirtynyt kulutuksen kautta muille talouden sektoreille, on kohdannut rajoitteensa, joka on Venäjän poliittinen järjestelmä.

Valtio-opin tutkijat kuvaavat usein Venäjän järjestelmää sanalla neofeodalismi. Meille taloustieteilijöille tutumpi sana on rent-seeking. Maata hallitsee joukko turvallisuuspalveluissa uraansa tehneitä ihmisiä, joka palkitsee lojaalit jäsenensä läänityksillä joista nämä voivat kerätä omia veroja. Ainoa ero perinteiseen feodalismiin on se, että läänitykset ovat valtion instituutteja.

Aikaisemmin tämä näkyi suurissa valtion rakennushankkeissa, joiden alihankkijoiksi pääsi lähes poikkeuksetta presidentin lähipiiri. Tämän seurauksena Venäjältä löytyi maailman kallein silta, jalkapallostadion ja olympialaiset. Nykyään valtion budjetti on tiukilla, mutta lojaalisuudesta täytyy edelleen palkita, ja niinpä oikeuksia verottaa kuluttajia tai yrityksiä omaan taskuun on jaettu helpommin.

Otetaan muutama esimerkki. Tämän vuoden marraskuussa Venäjä päätti kieltää suolan tuonnin. Päätöksen suurin voittaja oli maan pääsyyttäjän poika, joka sattumalta osti kaksi Venäjän suurinta suolaa tuottavaa yritystä kesäkuussa. Viime vuoden lopussa Venäjällä otettiin käyttöön raskaan liikenteen tiekäyttömaksu. Järjestelmän kehitti presidentin kaverin pojan omistama yhtiö valtion takaamalla lainalla ja joka jatkossa saa noin kolmasosan järjestelmän keräämistä tuloista. Tosin kolme vuotta sitten uusi lainsäädäntö pakotti kaikki raskaat ajoneuvot asentamaan digitaalisen ajopiirturin, joka käytti Venäjän omaa gps-järjestelmää. Tämä laite maksoi yhden rekkakuskin kuukauden tulojen verran, mutta ei tarjonnut navigointipalveluita toisin kuin kymmenen kertaa halvemmat tavalliset autonavigaattorit. Digitaalinen ajopiirturi olisi voinut hyvin toimia alustana tiekäyttömaksujen keräämiseen, mutta valtio päätti toisin.

Tässä oli vain muutama esimerkki lukuisista tapauksista Venäjältä. Kaikissa maissa tehdään typerää lainsäädäntöä, mutta Venäjällä siihen on hyvin selkeät taloudelliset kannustimet. Maasta puuttuu myös vapaa lehdistö, joka kritisoisi näitä päätöksiä tai vaalit, joissa poliittisen johdon voisi vaihtaa. Koska uusien käyttömaksujen ja sääntelyn tavoite on kerätä rahaa tietyille ihmisille, niiden käytettävyyteen ei juuri kiinnitetä huomiota. Yrittäessään kerätä maksuja tietyille ihmisille, järjestelmä aiheuttaa moninkertaiset tappiot koko taloudelle. Näiden verojen, maksujen ja monopolien määrä on jatkuvasti kasvava, mikä nostaa kaiken taloudellisen toiminnan kustannuksia. Sen seurauksena Venäjälle on hankalaa houkutella investointeja edes yksinkertaiseen tehdastuotantoon, vaikka suurten kaupunkien ulkopuolella työnvoiman hinta on jo alempi kuin Kiinan itärannikolla.

6

PROJEKTIKOORDINAATTORI PROJEKTISIHTEERI PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PROJEKTIASSISTENTTI PROJEKTIAVUSTAJA PROJEKTIJOHTAJA PROJEKTIVASTAAVA PROJECT MANAGER HANKEPÄÄLLIKKÖ HANKESUUNNITTELIJA PROJEKTIASIANTUNTIJA HANKEVASTAAVA PROJEKTIKEHITTÄJÄ PROGRAM COORDINATOR HANKENEUVOJA PROJEKTINEUVOJA PROGRAM MANAGER HANKEASIANTUNTIJA EU-PROJEKTIKOORDINAATTORI HANKEVETÄJÄ PROJECT OFFICER PROJEKTINJOHTAJA EU-HANKEKOORDINAATTORI EU-PROJEKTINEUVOJA HANKEJOHTAJA HANKESIHTEERI ICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSJOHTAJA PALVELUPÄÄLLIKKÖ TALOUSPÄÄLLIKKÖ KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HALLINTOPÄÄLLIKKÖ HALLINTOJOHTAJA TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KUNNANJOHTAJA PÄÄSIHTEERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ PÄÄLLIKKÖ MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OSASTOPÄÄLLIKKÖ TALOUSJOHTAJA MANAGER KEHITYSJOHTAJA REHTORI YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ TOIMISTONJOHTAJA HENKILÖSTÖJOHTAJA KAUPUNGINJOHTAJA APULAISJOHTAJA MYYNTIJOHTAJA PERUSTURVAJOHTAJA PANKINJOHTAJA LASKENTAPÄÄLLIKKÖ TUOTEPÄÄLLIKKÖ SOSIAALIJOHTAJA ASIAKASPÄÄLLIKKÖ ASIAKKUUSPÄÄLIKKÖ RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ OSASTONJOHTAJA ALUEPÄÄLLIKKÖ YKSIKÖN JOHTAJA OHJELMAPÄÄLLIKKÖ ALUEJOHTAJA JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ OHJELMAJOHTAJA SENIOR MANAGER SIJOITUSJOHTAJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ RYHMÄPÄÄLLIKKÖ DIRECTOR TIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSJOHTAJA TOIMIALAJOHTAJA PALVELUESIMIES KEHITTÄMISJOHTAJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ TILASTOPÄÄLLIKKÖ COMMUNICATIONS MANAGER SALES MANAGER PALVELUJOHTAJA SIVISTYSTOIMENJOHTAJA RISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ AVOPALVELUNJOHTAJA BUSINESS MANAGER ASIAKKUUSJOHTAJA FINANCIAL MANAGER TEAM LEADER TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ APULAISTOIMISTONJOHTAJA ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESIMIES TIETOHALLINTOJOHTAJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ PRODUCT MANAGER JÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ VICE PRESIDENT SIJOITUSPÄÄLLIKKÖ KASSANJOHTAJA VARATOIMITUSJOHTAJA DEVELOPMENT MANAGER SIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ APULAISKAUPUNGINJOHTAJA INTENDENTTI EDUNVALVONTAJOHTAJA TIIMINVETÄJÄ PAIKALLISJOHTAJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ VALMIUSPÄÄLLIKKÖ VUOROPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELUJOHTAJA APULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KORVAUSPÄÄLLIKKÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA OPETUSTOIMENJOHTAJA RATKAISUPÄÄLLIKKÖ TEOLLISUUSNEUVOS OPISKELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ LUOTTOPÄÄLLIKKÖ PARTNER YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA YHTEYSJOHTAJA ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ ASSOCIATE EXPERT HANKINTAPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSJOHTAJA ELINKEINOTOIMENJOHTAJA ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ JAOSTOPÄÄLLIKKÖ JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ JULKAISUPÄÄLLIKKÖ KASVATUSJOHTAJA KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ TYÖVOIMANEUVOJA TYÖVOIMAOHJAAJA

ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA

TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI

TULLISIHTEERI TAMPEREEN TE-TOIMISTO SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TEHY RY KANSLIASIHTEERI CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY VIENTISIHTEERI YHTEISTYÖN KESKUS SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI OPINTOTUKISIHTEERI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALIKEHITYS OY WÄRTSILÄ OYJ KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY YHTYNEET KUVALEHDET OY YMPÄRISTÖSIHTEERI KEPA SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO ADECCO FINLAND OY ASUNTOSIHTEERI SOK SVENSKA STUDIECENTRALEN RF AHLSTROM OYJ APULAISVEROSIHTEERI UUDENMAAN VEROVIRASTO TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY ARKISTONHOITAJA ÅBO AKADEMI TEATTERIKORKEAKOULU AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI ELISA OYJ UUDENMAAN LIITTO VAHINKOVAKUUTUS KOULUSIHTEERI INVALIDILIITTO RY ÅLANDS LANDSKAPSREGERING A-LEHDET OY KULTTUURISIHTEERI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN AMIEDU KURSSISIHTEERI METSÄNTUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OPINTOASIAINSIHTEERI POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO DESTIA OSASTO PAKOLAISSIHTEERI STOCKMANN OYJ ABP EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU AREK OY PÖYTÄKIRJASIHTEERI SUOMEN PANKKI ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS CERTIA OY REKISTERISIHTEERI SVENSKA SOCIAL- OCH ETLA CMC/EUMM GEORGIA TIEDESIHTEERI KOMMUNALHÖGSKOLAN ERNST & YOUNG OY DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ TILASTOSIHTEERI TALOUSTUTKIMUS OY ESPOON MAISTRAATTI EDUCODE OY TOIMIALASIHTEERI AKTIA PANKKI OYJ FIM OY EDUSKUNNAN KANSLIA ALUEKEHITYSSIHTEERI CISION FINLAND OY FREELANCER ELAN IT RESOURCE OY APULAISKAUPUNGINSIHTEERI HÄMEEN ELY-KESKUS HAMINAN KAUPUNKI ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL EVIRA ELATUSTURVASIHTEERI ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY EU-EDUSTUSTO BRYSSEL ELINKEINOSIHTEERI KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU EUROOPAN PARLAMENTTI HANKINTASIHTEERI KOUVOLAN KAUPUNKI HÄMEENLINNAN SEUDUN FCG EFEKO OY JAOSTOSIHTEERI LOGICA SUOMI OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ FIDIDA RY TUTKIJA NURMIJÄRVEN KUNTA ISS PALVELUT OY GREY-HEN OY ERIKOISTUTKIJA POHJOLA VAKUUTUS OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPPAKAMARI TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS HELSINKI KYNNYS RY PROJEKTITUTKIJA VALTION TALOUS- JA KAARINAN KAUPUNKI HUHTAMÄKI OYJ TOHTORIKOULUTETTAVA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ HUOLTOVARMUUSKESKUS TUTKIJAKOULUTETTAVA VEROHALLITUS KEMIRA OYJ IAET-KASSA TUTKIMUSAVUSTAJA VR-YHTYMÄ OY KILPAILUVIRASTO IKEA OY TUTKIMUSASSISTENTTI A-KLINIKKASÄÄTIÖ KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ INARIN KUNTA TUTKIJATOHTORI ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR TUTKIMUSSIHTEERI KIRKKONUMMEN KUNTA KYMENLAAKSON AMK MIGRATION (IOM) MRF PROFESSORI LAHDEN KAUPUNKI LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO INTERQUEST OY TUTKIMUSKOORDINAATTORI PLAN SUOMI SÄÄTIÖ LAPIN ELY-KESKUS ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TUTKIMUSJOHTAJA POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU LAPIN LIITTO JÄMSÄN KAUPUNKI TILASTOTUTKIJA PRICEWATERHOUSECOOPERS OY LOHJAN KAUPUNKI KAINUUN ELY-KESKUS TUTKIMUSAPULAINEN SATAKUNNAN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN MATEMAATIKKO SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS KASVUN YHTEISÖT TILASTOTIETEILIJÄ SITRA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY BIOSTATISTIKKO TURUN TE-TOIMISTO MIKKELIN KAUPUNKI KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOU BIOSTAATIKKO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO NIRAS FINLAND OY KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO TUTKIMUSAMANUENSSI VÄESTÖREKISTERIKESKUS PELLERVON TALOUDELLINEN KOILLISMAAN TYÖ- JA VANHEMPI TUTKIJA AKAVA RY TUTKIMUSLAITOS ELINKEINOTOIMISTO MARKKINATUTKIJA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PIRKANMAAN AMMATILLISEN KOKEMÄEN KAUPUNKI TUTKIMUSKONSULTTI (DIAK) KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KONE OYJ TUTKIMUSASIAMIES ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO POHJOIS-KARJALAN KONECRANES OYJ YRITYSTUTKIJA ETERA - KESKINÄINEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUSKESKUS SALPAUS HELSINGIN KAUPUNKI ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ POHJOIS-SAVON LIITTO KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN HELSINGIN YLIOPISTO FINNAIR OYJ POLIISIHALLITUS EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE KANSANELÄKELAITOS INNOLINK RESEARCH OY PSYCON OY KULUTTAJAVIRASTO TILASTOKESKUS KPMG OY AB RAASEPORIN KAUPUNKI KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY THL LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI ULKOASIAINMINISTERIÖ ORION PHARMA OYJ SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO TAMPEREEN YLIOPISTO OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO SPRING HOUSE OY LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI NOKIA OYJ PIRKANMAAN LIITTO STORA ENSO OYJ LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS SUOMEN LÄHETYSSEURA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TURUN KAUPUNKI RAUTARUUKKI OYJ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY LIIKENNETURVA TAMPEREEN KAUPUNKI SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY SUOMEN WORLD VISION RY LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS ESPOON KAUPUNKI SUOJELUPOLIISI SVENSKA HANDELSBANKEN AB LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU SÄTEILYTURVAKESKUS MAANMITTAUSLAITOS AALTO-YLIOPISTO VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ TURUN YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA MERIMIESELÄKEKASSA SISÄASIAINMINISTERIÖ KUNTAYHTYMÄ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY METSO OYJ KONSERNIHALLINTO EDUSKUNTA DELOITTE OY VAKUUTUSOIKEUS METSO PAPER OY SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ESPOON TE-TOIMISTO VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY VANTAAN KAUPUNKI FINPRO RY VIESTINTÄVIRASTO MTT TALOUSTUTKIMUS NORDEA PANKKI SUOMI OYJ HANDELSBANKEN YRKESHÖGSKOLAN NOVIA NAD / POHJOISMAINEN MAAHANMUUTTOVIRASTO HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY ÅLANDSBANKEN ABP PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA OIKEUSMINISTERIÖ HYVINKÄÄN KAUPUNKI ABB INDUSTRY OY NESTE OIL OYJ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS ARCADA-NYLANDS SVENSKA NOKIAN KAUPUNKI KEVA KOKKOLAN KAUPUNKI YRKESHÖGSKOLA NORDISKA MINISTERRÅDET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO ASUMISEN RAHOITUS- JA NUORI SUOMI RY TYÖTERVEYSLAITOS LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMISKESKUS NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. ELÄKETURVAKESKUS LIIKENNEVIRASTO ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA NURMEKSEN KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LOUNAIS-SUOMEN AVI ATTENDO MEDONE OY NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY OP-POHJOLA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY OIKEUSHALLINNON LAPIN YLIOPISTO NET EFFECT OY CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE TIETOTEKNIIKKAKESKUS TAPIOLA-RYHMÄ NOKIA SIEMENS NETWORKS ETELÄINEN TULLIPIIRI OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ETELÄ-POHJANMAAN OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS VALTIOKONTTORI PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS SAIRAANHOITOPIIRIN KY. OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKEN HELSINGIN TE-TOIMISTO PELASTAKAA LAPSET RY ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KESKUSLIITTO RY SUOMEN KUNTALIITTO POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS KUNTAYHTYMÄ OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTI SUOMEN PUNAINEN RISTI PORVOON KAUPUNKI EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN OY 4PHARMA LTD TULLIHALLITUS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA INSTITUUTTI (HEUNI) PARKANON KAUPUNKI PUOLUSTUSMINISTERIÖ TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ EVLI PANKKI OYJ PFIZER OY PUOLUSTUSVOIMAT RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA UUDENMAAN ELY-KESKUS SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI VALTIONEUVOSTON KANSLIA KESKUSJÄRJESTÖ RY GLAXOSMITHKLINEOY POHJANMAAN LIITTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SEINÄJOEN KAUPUNKI HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS POHJOIS-PIRKANMAAN POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA HALTIK KOULUTUSINSTITUUTTI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VALVONTAVIRASTO VALVIRA HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PIRKANMAAN ELY-KESKUS TAMPEREEN AMMATILLINEN HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN OULUN KAUPUNKI AIKUISKOULUTUSKESKUS IBM POHJOLA-NORDEN RY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS O VAASAN YLIOPISTO FINAVIA OYJ OSAAMISKESKUS PRIZZTECH OY HELSINGIN JA UUDENMAAN FUJITSU SERVICES OY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA SAIRAANHOITOPIIRI/HUS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN ACCENTURE OY HELSINGIN DIAKONISSALAITOS KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY HELSINGIN OP PANKKI OYJ KANSALLISKIRJASTO PÖYRY OYJ KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KEMIN KAUPUNKI RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO VARMA KIRKON ULKOMAANAPU KUSTANNUS OY AAMULEHTI ROVANIEMEN TE-TOIMISTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LIEDON KUNTA KUUROJEN LIITTO RY SANOMA NEWS OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SAS INSTITUTE OY MANPOWER OY METSÄLIITTO TUTKIMUSKESKUS MTT SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MANDATUM SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN OULUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SCHENKER OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN TUTKIMUSKESKUS SILTA OY KUNTOUTUSSÄÄTIÖ JAKOBSTAD MIKKELIN TE-TOIMISTO SININAUHALIITTO RY OPETUSHALLITUS ROVANIEMEN KAUPUNKI MONIKA-NAISET LIITTO RY SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN SUOMEN AKATEMIA SIPOON KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS TNS GALLUP OY NORDIC INVESTMENT BANK SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TELIASONERA OYJ TURUN KAUPPAKORKEAKOULU NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO KESKUSLIITTO RY VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS UPM-KYMMENE OYJ OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLIN POHJOLA PANKKI OYJ VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PIRKANMAAN TUTKIJAKOULU SOVAKO TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ SOSIAALITURVAN VAASAN KAUPUNKI VEROHALLINTO POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA VALTION TALOUDELLINEN VÄESTÖLIITTO RY KUNTAYHTYMÄ STATFINN OY TUTKIMUSKESKUS YLEISRADIO OY PRETAX TOIMIALAT OY SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA ITELLA OYJ YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN PROMENADE RESEARCH OY DUODECIM JOENSUUN KAUPUNKI AUDIATOR OY PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI BARONA HENKILÖSTÖPALVELU PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) KUOPION KAUPUNKI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO RAISION KAUPUNKI SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN EUROOPAN KOMISSIO RAJAVARTIOLAITOS SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS ALUEHALLINTOVIRASTO FINANSSIVALVONTA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY POHJOIS-KARJALAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO SUOMEN LÄHIKAUPPA OY AMMATTIKORKEAKOULU FORTUM OYJ SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY SUOMEN PAKOLAISAPU RY SAMPO PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA SITO OY SUOMEN PELASTUSALAN SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN KEHITYSVAMMALIITTO RY SOMERON KAUPUNKI KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO KERAVAN KAUPUNKI SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY SUOMEN TERVEYSTALO OYJ TIETO FINLAND OY KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI SUOMEN GALLUP OY SYSOPEN DIGIA OYJ ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI KESKO OYJ SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS KIRKKOHALLITUS SUPER RY TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIIT KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO TARVASJOEN KUNTA ELÄKE-FENNIA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY KUNTOUTUSKESKUS PETREA NUORISOTUTKIMUSSEURA RY ALLIANSSI RY TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY MAASEUTUVIRASTO OPSTOCK OY SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAITOPROFIILIT OY TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUN

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.

Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

*Kvartaalikatsaus Teksti: Julius Rissanen Kuvat: Sori, ei tällä kertaa. Kansikuva: economist.com Syyslukukausi on jo pitkällä kun vuoden toisen puoliskon kvartaali ilmestyy ensimmäisen kerran.

Tällä kertaa tulemme käymään pikaisesti loppukesältä alkaneita isompia ilmiöitä sekä loppusyksyn pienemmän taloudellisen katsauksen

Brexitiä voitaneen pitää kesän tapahtumien huippukohtana, joka oli huipentuma tapahtumaketjulle vuodelta 2013 kun David Cameron lupasi järjestävänsä kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä. Uhkauksen tarkoituksena oli mahdollistaa parempien asetelmien järjestäminen neuvotteluihin EU:n kanssa.

Cameron voitti vaalit 2015 ja toteutti lupauksensa, joka huipentui 23. kesäkuuta 2016 Britannian kansalaisten äänestäessä EU:sta eron puolesta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kukaan ei varmaan tiedä tällä hetkellä täysin varmasti. Neuvottelut EU:n ja Britannian välillä tulevat käymään kuumimmillaan tulevan kevään aikana. EU:lla on insentiivi neuvotella Britannialle mahdollisimman kovat ehdot, jolla estettäisiin muiden maiden lähteminen perässä. Britannia tulee taas pyrkimään säilyttämään helpon pääsyn

8

EU:n sisäiselle kauppa-alueelle.

Suomen tullin mukaan Britannia on Yhdysvaltain jälkeen Suomen toiseksi suurin viennin ylijäämämaa n. miljardin ylijäämällä.

Toinen shokkiäänestys vallitsevalle Status Quolle tuli Trumpin voittaessa Yhdysvaltain presidentinvaalit 8. Marraskuuta. Trumpin hämmästyttävä vaaliralli ihmetytti rapakon molemmilla puolilla vaalia seuranneita, mutta mitä kaikkea (taloudellista) Trump lopulta uhkasi tehdä kampanjansa aikana? Seuraavana pieni listaus: Kauppasopimusten uudelleen neuvottelut. Ensimmäisenä tulilistalla tulee olemaan Nafta USA:n, Meksikon ja Kanadan välillä, josta Trump on uhannut läh-

”

ja Meksikon välille hän on uhkannut tuoda tullit (35 % Meksiko, 45 % Kiina olivat kampanjan aikana huudetut luvut). Veroja tullaan laskemaan. Korkein henkilöveroluokka tulisi tippumaan 39,6 prosentista 33 prosenttiin. Yritysten verotus (federal corporate tax) tulisi laskemaan 15 prosenttiin 35 prosentista. Trump lupasi toimiensa tuovan 25 miljoonaa uutta työpaikkaa 10 vuoden aikana ja tuplata taloudellisen kasvun neljään prosenttiin (kvartaalinhuomio: valtionvelkaa tuskin pystytään enää tuplaamaan Jenkeissä). Mitä kaikkea tullaan näkemään? Aika jättää nähtäväksi, mutta Trumpin kannat ovat jatkuvasti lieventyneet, joka voisi ra-

Trumpin kannat ovat jatkuvasti lieventyneet, joka voisi rajoittaa joitain muutoksia joita hän on ajanut.

teä pois mikäli USA ei ”pysty voittamaan Amerikalle” uudessa sopimuksessa. Kiinaa Trump syyttää kautta aikojen suurimmaksi valuuttamanipulaattoriksi. Kiinan

joittaa joitain muutoksia joita hän on ajanut. Loppujen lopuksi, jos vaaliralli jotain opetti Trumpista niin sen,

että koskaan ei voi tietää mitä tulee tapahtumaan. Ympäristön ja ilmastonmuutoksen puolustamiseen ei Trumpin hallinnolta tulla varmaankaan valitettavasti saamaan mitään tukea.

Kvartaalin sivuilla on jo pitkään seurattu OPECin sekoiluita öljykartellinsa kanssa. Syksy ei ilahdukseksemme tuottanut poikkeusta tälläkään kertaa. Syyskuussa OPEC saavutti yksimielisyyden ensimmäisistä tuotannonrajoituksista kahdeksaan vuoteen. Tavoitteena on tuottaa 32.533.0 miljoonaa barrelia päivässä.

Leikkauksen suuruuden ymmärtää OPECin seuraavassa kohdassa ilmoittamassa nykytuotannosta, joka on 33.24 miljoonaa barrelia, eli noin huima prosentin pudotus. Toisaalta päätöstä voidaan pitää sopimuksena, ettei ainakaan kasvateta tuotantoa. Markkinat tykkäsivät tästä lopputuloksesta ja öljy onkin ottanut reilun ponnahduksen, jota auttoi vielä marraskuussa ilmoitetut pienet lisäleikkaukset sekä Venäjän lupaukset myös osallistua tuotannonsäätelytalkoisiin vaikkei OPECilla olekaan mahdollisuutta valvoa sen toimintaa. Tällä hetkellä öljyn (crude oil) hinta markkinoilla on noussut takaisin yli 50 dollariin barrelilta syksyn n. 43 dollarin pohjista.

Syyskuussa Yhdysvaltain oikeusministeriö pelästytti Euroopan markkinat ilmoittamalla Deutsche Bankin saavan 14miljardin dollarin sakot vuoden 2008 MBS (mortgage backed securities) kaupoistaan. ”Parhaimmalla” hetkellä DB:n markkina-arvo laski n. 16miljardiin, joka asettaa sakkojen suuruudeen tiettyyn mittasuhteeseen. Markkinoilla nousi pelko uudesta Leh-

”

manista, varsinkin Saksan hallituksen ilmoituksen jälkeen, jossa he kieltäytyivät pelastamasta DB:tä. Yhtäläisyydet Lehmaniin löytyivät myös DB:n (Lehmanin) riippuvuudesta lyhyeen rahoitukseen. Markkinat rauhoittuivat (virheellisen) uutisen johdosta, jossa ilmoitettiin DB:n päässeen neuvottelutulokseen oikeusministeriön kanssa, vaikka oikeasti he olivat vasta lähdössä neuvottelemaan. Asiasta on tämän jälkeen vallinnut ”radiohiljaisuus”. Kvartaalin käsityksen mukaan neuvottelut ovat edelleen käynnissä.

Kvartaalin positiivisenä uutisena tällä kertaa on Suomen Pankin ilmoitus (13.12.2016), että Suomi on jättänyt taantuman taakseen. Kahdeksan vuotta jatkunut monetarinen elvytys alkaa vihdoin tuottaa tulosta. SP:n ennusteen mukaan Suomen tuotanto tulevina vuosina tulee pysymään hiukan yli prosentissa. Kas-

Toisaalta kvartaali kysyy mitä viennin edistämiseen tähtäävä kiky-sopimus tekee tällä hetkellä kasvua edes hiukan positiivisena pitävälle kotimaiselle kysynnälle? vun taustalla on pääasiassa vahva yksityinen kulutus, mutta vahva kotimainen kysyntä ja euroaluetta kovempi inflaatio on painanut vaihtotaseen alijäämäiseksi.

Kilpailukykysopimukselta odotetaan kumminkin pelastusta vaihtotaseeseen. Toisaalta kvartaali kysyy mitä viennin edistämiseen tähtäävä kiky-sopimus tekee tällä hetkellä kasvua edes hiukan positiivisena pitävälle kotimaiselle kysynnälle?

ÄRRÄKORNERI (R-korneri)

Seuraavalla sivulla alkava ärräkorneri on uusi kapitaalin vakiopalsta. Seuraavaksi ärräkornerin kirjoittajalta pieni briiffaus aiheeseen: “Monet kansislaiset välillä kärsivät R:n kanssa ohjelmoitaessa. Perustaidot ovat monella kunnossa, mutta hyvät paketit ja käytännöt puuttuvat. Itse innokkaana R käyttäjänä ajattelin aloittaa pienimuotoisen bloggaamisen R:stä Kapitaalille. Ensimmäisessä kornerissa esitellään Rmarkdown tiedostomuoto, jolla laskarien palauttaminen tulee helpottumaan huimasti. Jatkoa varten on pohdinnoissa esimerkiksi seuraavia paketteja: magrittr, ggplot2, dplyr, data.table ja aiheista ainakin: ”hyvät muuttujien ja funktioiden nimeämiskäytännöt” jne, mutta mikäli porukalla on joitain erityisiä ongelmia voi minulle tulla ehdottelemaan jotain tiettyä.”

9

Ärräkorneri - Rmarkdown Teksti: Julius Rissanen

Empiiristen laskarien palauttamisen pelastus! Tokan vuoden keväältä alkaen opiskelijat painivat monella kurssilla R-tehtävien palauttamisen kanssa. Hyvin usein olen nähnyt opiskelijoiden päämäärättömästi ajavan koodin ja sen jälkeen copypasteevan tulokset ja koodin wordiin, jolla he palauttavat tehtävät. On olemassa kumminkin helpompi keino. R markdown tiedostomuoto, joka automaattisesti integroi koodin ja tulokset sekä mahdollistaa niiden kommentoinnin ja vastausten kirjoittamisen samaan nättiin ulos tulevaan PDF-tiedostoon.

Rstudiossa voi kahdesta kohtaa avata markdownin pohjan. Ensimmäinen vaihtoehto on vasemmasta ylänurkasta pikänäppäin tiedostomuotoihin (Kuva1), jossa yleensä valitaan R script, tällä kertaa toisena vaihtoehtona oleva R Markdown. Toinen polku on ylärivistä valita ”File” -> New File

10

-> R Markdown.

Tämän jälkeen aukeaa pieni ik-

kuva2: Valintaikkuna avaamisen jälkeen kuna, jossa voi kirjoittaa Tiedoston nimen (title) sekä tekijäksi (author) oman nimen. HTML vs.

PDF valinnalla Outputiksi ei periaatteessa ole käytännön kannalta eroa. HTML tiedosto avaa outputin ensin ”selaimessa”, josta sen voi myös muuttaa PDF:ksi.

Alkuasetusten hyväksymisen jälkeen avautuu varsinainen Rmarkdown tiedosto. Ylärivissä oleviin neljään kohtaan (Title, author, date ja output) sekä näiden yläja alapuolella olevia viivoja ei voi poistaa, koska se rikkoo tiedostomuodon, mutta hipsujen sisälle voi vielä tässä vaiheessa muuttaa esim. tekijää, pvm tai otsikkoa.

Kuva1: Pikareitti Rmarkdownin käynnistämiseksi

Tämän alla näkyy esimerkkimalli Rmarkdownista, jossa on yleistä tietoa miten homma toimii. Nämä kaikki näkyvät lopputiedostossa jos niitä ei poista, mutta voimme käyttää tässä vaiheessa niitä esimerkkeinä.

R-koodit laitetaan ``` {r} ``` muotoisen ”blockin” sisään.

Blockit voidaan nimetä lisäämällä r perään vapaamuotoinen teksti ennen pilkkua. Pilkun jälkeen voidaan määritellä ominaisuuksia miten lopputiedostossa näkyy koodi ja tulokset. Yleisimpiä parametrejä (alla listattu ensimmäinen vaihtoehto arvoksi on oletus, jota ei tarvitse muuttaa mikäli et

halua sitä muuttaa): 1. eval = TRUE/FALSE, määrittää ajetaanko blockin sisällä oleva koodi, jos laitat eval = FALSE et voi käyttää muissa blockeissa tässä blockissa määritettyjä muuttujia, funktioita, tuloksia jne. Outputiin kumminkin tulostuu koodinpätkä.

2. echo = TRUE/FALSE, tulostetaanko koodi? Jos valitset FALSE, outputiin ei tule tässä blockissa olevaa koodia, mutta näytetään tulokset. Esim: lisäät blockiin koodin, joka piirtää kuvan, mutta et halua esitellä koodia, joka muodostaa kuvan. Valinta on echo = FALSE. 3. results = ’markup’/’asis’/’hide’/’hide’. Tulostetaanko blockin koodin tulokset? Markup on oletuksena oleva muoto tulostaa heti koodin jälkeen tulokset (muokkaa piilossa eräänlaiseksi markup-muodossa). asis = ’As-is’ eli käytännössä mitä tulee ulos niin printtaa suoraan (markup on yleisesti preferoitava muoto).

Hold siirtää blockin tulosteen aivan outputin loppuun. Hide piilottaa tulostuksen.

Kuva3: R-koodit markdownissa Nyt on koodit ja tulostukset menemässä nätisti automaattisesti PDF tiedostoon, mutta Markdown antaa mahdollisuuden myös kirjoittaa normaalin tekstieditorin tapaan.

Nämä tehdään R-blockien ulkopuolelle. Mikäli haluaa otsikoida tekstiään voi käyttää # tekstin edessä. Markdown tukee kuuteen häshtägiin asti otsikointia (#, … , …, ######).

Tekstin seassa pystyy myös viittaamaan aiemmin blockeissa määriteltyihin muuttujiin tai lisäämään yksinkertaisia laskutoimituksia lisäämällä `r ` muotoisen tekstin ja viittaamalla muuttujaan tai laskutoimitukseen hipsujen sisällä. Esim: kolme plus kolme on `r 3+3`, palauttaa outputiin ”kolme plus kolme on 6”. Toisaalta jos ollaan tallennettu aiemmin muuttujaan X tieto 6 niin nyt teksti: kolme plus kolme on `r x` palauttaa outputiin ”kolme plus kolme on 6”. Tekstin sekaan sullottavien muuttujien käytön hyödyn ymmärtää kun haluaa esimerkiksi viitata joihinkin regression kertoimiin, p-arvoihin, luottamusväleihin tai muihin muuttujiin joita ei erikseen jaksa kopioida käsin.

Uusia blockeja saa nopeasti lisättyä vihreästä C painikkeesta, joka näkyy kuva3 oikealla puolella ylhäällä. Kun olet valmis ja haluat luoda PDF:n klikkaa kuva3 näkyvää ”Knit kuva4: Markdown tiedosto, jossa teksti ja koodit näHTML” painiketta ja sinulle tulostuu valmiit laskarit. kyvät automaattisesti peräkkäin

Amartya Sen – (ainakin) taloustieteilijä, filosofi ja nobelisti Teksti: Miika Päällysaho ja Lari Hokkanen Kuva: National Institute of Health

I

12

ntialainen Amartya Sen palkittiin vuonna 1998 Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnolla Alfred Nobelin muistoksi – lyhyemmin taloustieteen Nobel-palkinnolla – tieteellisistä ansioistaan hyvinvointitaloustieteessä (welfare economics). Vaikka hänet tunnetaankin erityisesti lukuisista kontribuutioistaan taloustieteeseen, hän on arvostettu myös muiden yhteiskuntatieteiden ja filosofian piirissä. Käsittelemme tässä kirjoituksessa mahdollisimman yleistajuisesti Senin elämää ja tutkijanuraa taloustieteen ja filosofian piirissä. Kuten toivottavasti tulee ilmi, Senin töissä tieteenalojen raja-aidat ajoittain hälvenevät ja poikkitieteellisyys korostuu.

Amartya Kumar Sen syntyi 3. marraskuuta vuonna 1933 Santiniketanin kaupungissa, joka sijaitsee Manikganjin piirikunnassa Dhakan hallinnollisella alueella nykyisessä Bangladeshissa. Hän syntyi kaupungissa sijaitsevan Visva-Bharatin yliopiston kampusalueella, ja kuten hän toteaakin Nobel-säätiön julkaisemassa elämänkerrassaan, ”synnyin yliopiston kampusalueella, ja tuntuu siltä, että olen koko elämäni elänyt aina yhdellä tai toisella kampuksella”. Hänen isänsä Ashutosh Sen oli kemian professori Dhakan yliopistossa; äiti Amita Sen taas oli kuulun muinaisen ja keskiaikaisen intialaisen kulttuurin tutkijan Kshiti Mohan Senin tytär. Ei siis ihme, että myös Amartya Sen päätyi akateemiselle uralle. Oman kertomansa mukaan hänelle oli jo nuorena selvää, että hänestä tulisi jonkin alan opettaja tai tutkija.

Sen vietti suuren osan lapsuudestaan Dhakassa, jossa aloitti myös koulunkäyntinsä St. Gregory’s Schoolissa. Hän muutti kuitenkin pian Santiniketaniin, jossa aloitti opinnot Visva-Bharatin koulussa. Elämänkerrassaan hän kuvailee, kuinka koulun opetuksessa painotettiin koetulosten ja kilpailullisuuden sijaan uteliaisuuden löytämistä opiskeltavia asioita kohtaan. Hän oli myös vaikuttunut siitä, että oppisisältöjen suunnittelussa oltiin Intian kulttuuri- ja tiedeperinnöstä ammentamisen lisäksi

avoimia monille muille kulttuurisille ja tieteellisille näkökulmille.

Vuonna 1951 Sen siirtyi opiskelemaan Kalkutan Presidency Collegeen, jossa hän suoritti taloustieteen perustutkinnon matematiikka sivuaineenaan. Taloustieteen jatko-opinnot hän suoritti Cambridgen maineikkaassa Trinity Collegessa, jossa hänen optimaalisen teknologian valintaa koskeva väitöskirjansa hyväksyttiin vuonna 1959. Tämän jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Delhin, Oxfordin ja Harvardin yliopistoissa, London School of Economicsissa sekä lisäksi vieraillut muun muassa Massachusetts Institute of Technologyssa ja Stanfordin, Cornellin ja Berkeleyn yliopistoissa. Nykyisin 82-vuotias Sen hoitaa Harvardin yliopistossa Thomas W. Lamontin nimikkoprofessuuria ja toimii myös taloustieteen ja filosofian professorina.

Amartya Senin saadessa vuonna 1998 taloustieteen Nobel-palkinnon palkintokomitea painotti perusteluissaan hänen tieteellisiä ansioitaan erityisesti kolmella alueella: sosiaalisen valinnan teoriassa, hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden käsitteitä ja mittaamista koskevassa tutkimuksessa, ja kehitystaloustieteessä. Seuraavassa tarkastelemme Senin tutkimuksia kullakin alueella.

Sosiaalisen valinnan teoria

S

osiaalisen valinnan (social choice) teoriassa tutkitaan systemaattisin keinoin mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Kuinka yksilöllisiä ja kollektiivisia preferenssejä erilaisia vaihtoehtoja koskien voidaan sovittaa yhteen?

Millä periaatteilla ja säännöillä näitä preferenssejä tulisi aggregoida kollektiivisessa päätöksenteossa?

Millä perusteilla erilaisia vaihtoehtoja voidaan arvottaa ja vertailla keskenään? Millä periaatteilla ja mistä näkökulmista tehtyjä valintoja tulisi arvioida?

Amartya Sen korostaa, että hänen mielenkiintonsa tällaisia kysymyksiä kohtaan heräsi jo ennen kuin hän aloitti niiden varsinaisen tieteellisen tutkimisen. Opiskellessaan vuosina 1951–1953 Kalkutan Presidency Collegessa häneen vetosivat opetuksen korkean laadun ja innostavien opiskelijatovereiden lisäksi kanssaopiskelijoiden yleinen aktiivisuus ja mielenkiinto yhteiskunnallisia ja poliittisia ilmiöitä kohtaan.

Senin töissä tieteenalojen raja-aidat hälvenevät ja poikkitieteellisyys korostuu.

Yliopiston vasemmalle nojannut valtavirran opiskelijapolitiikka ja sen vahvan myötätuntoinen tasa-arvon viesti vetosivat häneen (vaikka hän ei puolueisiin liittynyt), mutta toisaalta tuon ajan vasemmistopolitiikka ei hänen mielestään kyennyt huomioimaan tarpeeksi kulttuurista monimuotoisuutta ja yleistä suvaitsevaisuutta eri yhteiskunnallisia ryhmiä kohtaan. Opiskeluaikanaan hän väitteli ja keskustelikin jatkuvasti poliittisista ja filosofisista aiheista. Nämä kokemukset saivat hänet kiinnostumaan hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden käsitteiden tutkimisesta sekä rationaalisen, demokraattisen päätöksenteon mahdollisuuksista ja rajoista.

Vuonna 1951 yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti Kenneth Arrow julkaisi vaikutusvaltaisen teoksensa Social Choice and Individual Values.

Teoksessa Arrow kehittää teoreettisen viitekehyksen, jolla voidaan arvioida, millaisia ehtoja erilaiset yksilöiden preferenssien aggregointisäännöt eli sosiaaliset preferenssit toteuttavat. Hän muodostaa viisi mielekkäältä vaikuttavaa periaatetta, jotka on sittemmin todettu taloustieteessä hyviksi.

Aggregointisäännön tulisi olla täydellinen

ja transitiivinen; ts. pitäisi olla mahdollista vertailla eri vaihtoehtoja ja laittaa vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen konsistentilla tavalla. Säännön pitäisi toteuttaa ns. Pareto-kriteeri: mikäli kukin yksilö pitää vaihtoehtoa x parempana kuin vaihtoehtoa y, myös säännön mukaan x on parempi kuin y. Kahden vaihtoehdon välinen järjestys pitäisi myös olla riippumaton muiden vaihtoehtojen välisestä järjestyksestä. Säännön pitäisi myös huomioida kaikki sellaisten yksilöiden preferenssit, jotka ovat täydellisiä ja transitiivisia. Lopuksi, sääntö ei myöskään saa olla diktatorinen, ts. se ei saa perustua täysin vain yhden yksilön preferensseihin.

Teoksessaan Arrow kuitenkin osoittaa, että mikäli yksilöiden määrä on rajallinen ja mahdollisia vaihtoehtoja on vähintään kolme, ei ole olemassa mitään tapaa muodostaa aggregoitua päätöksentekosääntöä, joka samanaikaisesti täyttäisi kaikki edellä mainitut periaatteet. Tulos tunnetaan yleisesti Arrow’n mahdottomuusteoreemana (impossibility theorem).

Monien taloustieteilijöiden tapaan tämä tulos ihmetytti suuresti myös Seniä, joka kiinnostui Arrow’n teoksesta opiskelutoverinsa Sukhamoy Chakravartyn innoittamana. 1960-luvun puolivälistä alkaen Sen alkoi tutkia mm., millaisia päätöksentekosääntöjä syntyy, kun joitakin Arrow’n periaatteista heikennetään, muutetaan tai jätetään pois. Hän kokoaa tutkimuksiaan ja esittelee Arrow’n mahdottomuusteoreeman tulkintaa ja implikaatioita laajasti vaikutusvaltaisessa teoksessaan Collective Choice and Social Welfare (1970).

Vuoroin matemaattisia ja filosofisia osia sisältävässä teoksessa Sen mm. tarkastelee, millä ehdoilla enemmistöpäätökset (majority choice) ovat toimivia (jolloin yksilöllä ei ole esimerkiksi kannusteita äänestää strategisesti vaihtoehtoa, joka ei olisi oikeasti hänelle mieluisin, tai manipuloida järjestystä, jossa vaihtoehdoista äänestetään). Lisäksi hän tarkastelee, kuinka sosiaaliset preferenssit voivat huomioida samanaikaisesti yksilön oikeudet osallistua päätöksentekoon ja muut Arrow’n mainitsemat periaatteet.

Sen teki uraauurtavaa työtä myös tuomalla vahvasti sosiaalisen valinnan teoriaan mukaan

Hän osoitti, että Pareto-kriteeri voi olla ristiriidassa liberaalin päätöksenteon kanssa.

13

pyrkimykset luoda tapoja vertailla yksilöiden välistä hyötyä ja hyvinvointia. Perinteisestihän taloustieteessä oli tyydytty siihen, että yksilöiden preferenssit ovat ordinaalisia eli yksilöt kykenevät vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja ja laittamaan niitä mieluisuusjärjestykseen. Tällöin kuitenkin mahdollisuudet yksilöiden välisen epätasa-arvon tarkastelemiseen olivat jääneet vajavaisiksi. Artikkelissaan The Impossibility of a Paretian Liberal (1970) Sen myös osoittaa, että Pareto-kriteeri voi olla ristiriidassa liberaalin päätöksenteon kanssa (ymmärrettynä tässä siten, että yhteiskunta antaa yksilön päättää itse asioista, jotka koskevat vain häntä itseään, riippumatta siitä, mitä yhteisön muut jäsenet olisivat mieltä asiasta).

Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus

A

14

martya Sen kertoo elämänkerrassaan nähneensä raadollisella tavalla, millaisia yksilöiden väliset erot hyvinvoinnissa voivat olla. 1940-luvun puolivälissä Intian poliittinen ilmapiiri muuttui jakautuneemmaksi ja hindujen, muslimien ja sikhien yhteisöt alkoivat identifioitua aiempaa enemmän omiksi ryhmikseen. Tämä näkyi myös kasvavana suvaitsemattomuutena muita ryhmiä kohtaan. Sen kertoo järkyttyneensä lapsena syvästi tapauksesta, jossa muslimimies, joka oli ollut uhkista huolimatta työskentelemässä elättääkseen perheensä, puukotettiin kuoliaaksi Dhakan hindualueella.

Hän kertoo myös vuoden 1943 Bengalin nälänhädästä, joka rajoittui lähes yksinomaan köyhimpiin kansanosiin. Nämä varhaiset kokemukset vaikuttivat osaltaan siihen, että Sen ryhtyi tutkimaan köyhyyden ja eriarvoisuuden käsitteitä ja kehittämään toimintamahdollisuusteoriaansa, joka selittää, kuinka yksilön vapaudet ovat yhteydessä näihin.

Kuten aiemmin mainittu, valtaosa Senin tutkimuksesta yhdistää filosofiaa, taloustiedettä ja hyvinvointiteoriaa. Innostuksen taloustieteen ja hyvinvoinnin filosofiseen pohdiskeluun hän sai siirryttyään 60-luvun alussa vierailevaksi tutkijaksi Cambridgeen Intiasta, missä hän toimi professorina. Cambridgessa hän sai vapauden tehdä neljän vuoden ajan mitä halusi ja päätti monien yllätykseksi keskittyä ainoastaan filosofiaan aiempien taloustieteen opintojen sijaan. Hänen toimintamahdollisuusteoriansa ja myöhemmin käsiteltävä rationaalisen valinnan teorian kritiikki nousevat myös tästä taustasta.

Senin toimintamahdollisuusteoria on liberaaliin perinteeseen pohjautuva hyvinvointiteoria, joka korostaa yksilöä ja hänen mahdollisuuttaan tehdä haluamiaan valintoja (tämä käsittely perustuu teokseen Inequality Reexamined (1992), joka on suhteellisen tekninen, mutta hyvä yleiskatsaus).

Hän lähtee siitä, että ihmiset ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja jokaisella on omat päämääränsä; perinteisen talousteorian tapaan hän ei ota kantaa päämäärien sisältöön. John Rawlsin kuuluisa oikeudenmukaisuusteoria on ollut inspiraationa Senin teorialle.

Siinä missä Rawls on kiinnostunut niin sanottujen primäärihyvien (tulot, älykkyys, terveys) tasa-arvoisesta jakaantumisesta, Sen huomioi, että primäärihyvät ei välttämättä muutu automaattisesti hyvinvoinniksi. Toisin sanoen pelkät erinäiset resurssit eivät riitä hyvinvoinnin tuottamiseen, vaan keskeistä on, kuinka ne voi muuntaa hyvinvoinniksi. Ihmisten välillä on hyvin suuret erot muuntamiskyvyssä yksilön kyvyistä, ominaisuuksista ja sosiaalisista rajoitteista riippuen. Erilaisuutemme takia tasa-arvo yhdellä muuttujalla kuten tuloilla ei tarkoita tasa-arvoa esimerkiksi lopputulemien tasolla. Senin mielestä hyvinvointikirjallisuudessa on keskitytty liikaa lopputulemien tasa-arvon tarkasteluun. Hedelmällisempää olisi keskittyä pohtimaan, kuinka parantaa ihmisten mahdollisuuksia saavuttaa lopputulemia.

Hyvinvoinnin ja vapauden määrästä kertovat toiminnallisuudet (functionings) ja toimintamahdollisuudet (capability to function). Toiminnallisuuksia ovat ne kaikki tekemiset ja olemiset (beings and doings), jotka yksilöllä on. Niitä ovat niin alemman tason tarpeet kuin korkeammankin tason kuten onnellisuus. Nämä ovat hänen saavutuksensa.

Toimintamahdollisuudet ovat ne kaikki mahdolliset toiminnallisuudet, jotka yksilö voisi todella valita.

Liberaali perinne näkyy Senin korostaessa vapautta valita: se on hänen mielestään keskeistä hyvinvoinnille. On kuitenkin tärkeää huomata, että vapaus valita on muutakin kuin ”pelkkää” valinnan vaihtoehtojen määrää, toisin kuin perinteinen talo-

Toimintamahdollisuusteoria korostaa yksilöä ja hänen mahdollisuuttaan tehdä haluamiaan valintoja. Sillä on ollut vaikutusta YK:n HDI-indeksin kehittämiseen.

usteoria olettaa. Senin mielestä pitää tarkastella sitä, miten yksilöt voivat valita näitä mahdollisuuksia.

Mitä suuremman määrän asioita yksilö voi todella valita, sitä parempi Senin mielestä. Kääntäen: suhteellista puutetta ja huono-osaisuutta ei voi palauttaa pelkästään resurssien määrään tai abstrakteihin negatiivisiin oikeuksiin (jolloin ihmisillä on teknisesti ottaen mahdollisuus toteuttaa itseään, muttei välttämättä käytännössä).

Tämän vuosituhannen tärkeimmässä teoksessaan The Idea of Justice (2009) hän kritisoi abstrakteja oikeudenmukaisuuskäsityksiä. Hän näkee, että oikeudenmukaista yhteiskuntaa voi parhaiten kehittää vertailevalla otteella ja perustuen reaalisiin tilanteisiin käsitteellisten ideaalien sijaan. Tämä pohjaa hänen ajatukseensa sekä yksilöiden että heidän aggregaatti-tason preferenssiensä epätäydellisyydestä: ihmiset eivät pysty päättämään yhdessä sellaista sosiaalisten tilanteiden joukkoa, joka tyydyttäisi kaikkia (Hédoin, 2013).

Teoria on käsitteellisellä tasolla vahva. Sen keskeinen haaste liittyykin operationalisointiin. Miten mitata toiminnallisuuksia tai toimintamahdollisuuksia, jotta teoriaa voidaan käyttää tehokkaan politiikan suunnittelun työvälineenä? Heikkouksistaan huolimatta teoria on ollut tärkeässä roolissa suunnatessaan huomiota ihmisten mahdollisuuksiin tehdä elämästään sellainen, kuin he itse haluavat.

Teoriaa on tunnetusti kehittänyt eteenpäin Martha Nussbaum, joka Senista poiketen on määritellyt ne toimintamahdollisuudet, joita yhteiskuntien kannattaisi kehittää. Sen on jättänyt tarkemman määrittelyn kullekin yhteiskunnalle itselleen. Sekä Senin että Nussbaumin versiot ovat olleet vaikutusvaltaisia kehitystaloustieteen ja yleisesti (kansainvälisen) kehitysajattelun piirissä. Toimintamahdollisuusteorialla on ollut vaikutusta esimerkiksi YK:n HDI-indeksin kehittämiseen.

Kehitystaloustiede ja nälkäkatastrofit

T

eoreettisen tutkimuksen lisäksi Amartya Sen on tehnyt myöhemmin myös soveltavaa ja empiiristä tutkimusta kehitystaloustieteen (development economics) alueella. 1970-luvun puolivälistä alkaen hän alkoi tutkia etenkin nälkäkatastrofien taustalla olevia syitä ja tapoja estää niitä. Senin empiirisistä tutkimuksista kenties tunnetuin on hänen teoksensa Poverty and Famines: An Essay on Entitlement and Deprivation (1981), jota hän alun perin työsti YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön (In-

ternational Labour Organization, ILO) toimeksiannosta.

Teoksessa Sen tutkii useita 1900-luvun nälkäkatastrofeja muun muassa Intiassa, Bangladeshissa ja Saharan alueen Afrikassa ja osoittaa, että niiden taustalla on itse asiassa hyvin harvoin laaja ruokapula. Sen sijaan syynä on useimmiten tiettyjen väestöryhmien nopeasti heikentynyt mahdollisuus hankkia ruokaa. Esimerkiksi sota, tulva tai kuivuus tietyllä alueella, joka heikentää ruoan tuotantoa tai mahdollisuuksia kuljettaa alueelle ruokaa, yhdistettynä tietyn väestöryhmän (esim. kaikkein köyhimpien) tarjoaman työpanoksen alentuneeseen kysyntään voivat hintamekanismin välityksellä johtaa tilanteeseen, jossa joidenkin ihmisten reaalitulot putoavat ruoan hinnan nopean kohoamisen takia niin paljon, että heillä ei ole tarpeeksi varaa ruokaan.

Heikentyneet ruoan omistus- ja käyttöoikeudet ovat siis tärkeässä osassa nälkäkatastrofien selittämisessä. Sen jatkoi 1980-luvulta eteenpäin nälkäkatastrofien tutkimista muun muassa Helsingissä sijaitsevan YK-yliopiston World Institute of Development Economics Research –instituutin (UNU-WIDER) kanssa.

Erilaisuutemme takia tasa-arvo yhdellä muuttujalla kuten tuloilla ei tarkoita tasa-arvoa esimerkiksi lopputulemien tasolla.

Rationaalisen valinnan teorian kritiikki

S

en tunnetaan myös rationaalisen valinnan teorian (RVT) kritiikistään. Teorian mukaan rationaalisten yksilöiden valinnat seuraavat preferensseistä, järjestykseen laitetuista vaihtoehdoista, ja tämä prosessi perustuu yksilön hyödyn maksimointiin. Hän ei ole kuitenkaan pyrkinyt luopumaan kokonaan teoriasta, vaan kehittämään sitä ottamalla huomioon tekijöitä, joita se ei vielä sisällä. Sen on kritisoinut voimakkaasti preferenssien selitysvoimaa valintakäyttäytymisessä (ks. yleiskatsaus Hédoin, 2013). Hänen mukaansa preferensseihin on vaikea saada kaikkia niitä kausaalisia voimia, jotka valintojen tekemiseen lopulta reaalisesti vaikuttavat. Senin keskeinen näkemys on, että rationaalisuuskäsityksen pitää olla jotain muuta kuin pelkkä sisäisen konsistenssin vaatimus egoistisella oletuksella lisättynä (Sen, 1977).

15

16

Lisätäkseen preferenssien selitysvoimaa hän tekee erotteluja käsitteisiin, jotka ovat klassisessa RVT:ssä itsestäänselvyyksiä. Ensimmäinen on oman hyvinvoinnin/hyödyn ja valinnan erottaminen. Ihmiset usein tekevät valintoja, jotka eivät lähtökohtaisesti lisää maksimaalisesti omaa hyvinvointia tai hyötyä. Hän halusi tuoda ’sosiaalisen’ preferensseihin mukaan. Hän tekee sen sitoumuksen käsitteellä (Sen, 1977). Sitoumus tarkoittaa, että henkilö tekee valinnan, vaikka se ei lisäisi hänen hyvinvointiaan/ hyötyään kaikista eniten. Teemme joskus tietoisesti asioita, vaikka niillä ei olisi suoraa kohottavaa vaikutusta hyvinvointiimme – joskus ne saattavat jopa laskea sitä, ja valitsemme silti vaihtoehdon, koska ajattelemme muita ihmisiä valinnoissamme.

Senin mukaan klassisen RVT:n toimijat ovat ”rationaalisia idiootteja” erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, koska he toimivat johdonmukaisesti, mutta eivät järkevästi tilanteen mukaan (Sen, 1977).

Hän pyrki selittämään monia valintakäyttäytymisen muotoja, jotka vaikuttavat aluksi preferenssien vaihtumiselta (transitiivisuus-aksiooma ei täyty) ja täten irrationaalisilta päätöksiltä. Senin mukaan monissa näissä tapahtumissa ei ole mitään irrationaalista, kun otetaan huomioon yksityisten preferenssien ulkopuoliset tekijät, kuten normit tai valinta-arkkitehtuuri (kuinka valinnat on esitetty). Hän ennakoi mielenkiintoisella tavalla kahden psykologin, Daniel Kahnemanin ja Amos Tverskyn (ks. esim. 1985) empiirisiä tuloksia kontekstin vaikutuksesta päätöksentekoon.

Yksilön yksityiset, mahdollisesti omaa etua edustavat preferenssit eivät välttämättä toteudu, koska ulkoiset rakenteet vaikuttavat valintoihin. Toisin sanoen hän haluaa erottaa paljastettujen preferenssien teorian (revealed preference theory) keskeisimmän behavioristisen opinkappaleen, jonka mukaan toteutuneet valinnat paljastavat preferenssit yksiselitteisesti. Teorian mukaan yksilön kerran valitessa x:n yli y:n, hän ei voi myöhemmin koskaan paljastaa preferoivansa y:tä yli x:n, kun x olisi valittavissa.

Oletetaan, että ihminen preferoi omenoi-

ta appelsiineihin ja appelsiineja ei minkään valitsemiseen (ja tietysti omenoita ei mihinkään). Juhlapöydässä on neljä hedelmää: kaksi omenaa ja kaksi appelsiinia. On ymmärrettävää, että ihminen valitsee omenan preferenssiensä mukaan. Mutta mitä jos pöydällä on yksi omena ja kaksi appelsiinia? Kohtelias ihminen valitsee yhden appelsiinin, koska usein normin mukaan on kohteliasta jättää kaikkia hedelmiä pöydälle. (Hédoin, 2013.)

Esimerkki osoittaa, että on rationaalista vaihtaa preferenssejä tällaisessa tilanteessa. Sen (1977) on myös pyrkinyt tuomaan eettiset periaatteet mukaan preferenssiteoriaan. Hän ehdotti ”toisen asteen preferenssejä”, joilla yksilöt pyrkivät määrittämään niin sanotusti normaalit, ensimmäisen asteen preferenssit. ”Toivoisin pitäväni [preferoivani] enemmän julkisten kulkuvälineiden käytöstä” on esimerkki tällaisesta ja se voi olla valintakäyttäytymisen suhteen vaikutusvaltainen.

Ajatukset eivät ole jääneet vastalauseetta.

Vaikutusvaltaisen kritiikin on antanut tunnettu taloustieteen filosofi Daniel Hausman (2012; Hédoin, 2013). Hän näkee preferenssit totaalisina vertailuina, joissa valinnantekijä on ottanut kaiken mielestään relevantin huomioon. Nämä syyt voivat vaihdella valintatilanteesta toiseen ja sisältää mahdollisesti myös sitoumukset ja muut ulkoa tulevat tekijät, joista Sen puhuu. Jos Hausman on oikeassa, Sen on määritelmällisesti väärässä, koska tarve erotella valinnat ja preferenssit katoavat (Hédoin, 2013). Ongelmana kritiikissä on, että silloin kaikki mahdolliset epäjohdonmukaisuudet voidaan rationalisoida, ja teoriasta tulee jossain määrin tautologinen.

Sen on myös sitä mieltä, että yksilö voi olla rationaalinen, vaikka hänen preferenssinsä eivät täyttäisi täydellisyys-aksioomaa, jota on pidetty yhtenä rationaalisuuden perusperiaatteena. Yksilö voi valita rationaalisen pohdiskelun perusteella suhteellisen hyvän vaihtoehdon, vaikka ei ennen valintatilannetta pystyisikään pistämään kaikkia vaihtoehtoja järjestykseen (Hédoin, 2013).

Senin keskeinen näkemys on, että rationaalisuuskäsityksen pitää olla jotain muuta kuin pelkkä sisäisen konsistenssin vaatimus egoistisella oletuksella lisättynä.

Lopuksi

A

martya Senin tuotteliaisuus ja tieteellisen työn laaja-alaisuus hakevat vertaistaan. Ei ole lainkaan liioiteltua todeta, että ainakin taloustieteen piirissä hän on yksi vaikutusvaltaisimmista henkilöistä koskaan. Varsinkin taloustieteen piirissä hänen tutkimustensa poikkitieteellisyys on myös

hyvin harvinaista. Kuten hän elämänkerrassaan toteaakin, tämä on ollut hänen työlleen hyvin hedelmällistä: ”While I am interested both in economics and in philosophy, the union of my interests in the two fields far exceeds their intersection.”

Kaiken kaikkiaan hänen töidensä ehkä suurimpana ansiona voidaan pitää etiikan ja humanismin tuomista keskeisemmäksi osaksi taloustiedettä, tehden näin tieteenalasta ystävällisemmän ja helpommin lähestyttävän. Tätä näkemystä tukee muun muassa, että saatuaan Nobel-palkinnon Sen sai Intiassa lempinimen ”taloustieteen Äiti Teresa”.

Tämä kirjoitus julkaistaan sekä taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö KTTO ry:n Kapitaali-ainejärjestölehdessä että filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry:n Minervan Pöllö -ainejärjestölehdessä. Miika Päällysaho on taloustieteen maisterivaiheen opiskelija ja Kapitaalin entinen päätoimittaja. Lari Hokkanen on yhteiskuntapolitiikan kandivaiheen opiskelija.

Lähteet: Amartya Sen. 2016. Wikipedia, the free encyclopedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Amartya_Sen (haettu 18.8.2016).

Arrow, Kenneth J. 1951. Social Choice and Individual Values. New York: Wiley.

Hausman, Daniel M. 2012. Preference, Value, Choice, and Welfare. Cambridge: Cambridge University Press.

Hédoin, Cyril. 2013. “Sen on Rationality, Commitment and Preferences” Työpaperi, University of Reims Champagne-Ardenne.

Jäntti, Markus. 1999. “Vuoden 1998 taloustieteen Nobel-palkinnon saaja: Amartya Sen” Kansantaloustieteellinen aikakauskirja, 95(1): 126-132.

Amartya Sen - Biographical. 2016. Nobel Media AB. http://www.nobelprize.org/nobel_ prizes/economic-sciences/laureates/1998/ sen-bio.html (haettu 18.8.2016).

Sen, Amartya K. 1970. Collective Choice and Social Welfare. San Francisco: Holden Day. ------. 2009. The Idea of Justice. Cambridge: Harvard University Press.

------. 1970. “The Impossibility of a Paretian Liberal” Journal of Political Economy, 78(1): 152-157.

------. 1992. Inequality Reexamined. Cambridge: Harvard University Press.

------. 1981. Poverty and Famines: An Essay on Entitlement and Deprivation. Oxford: Clarendon Press.

------. 1977. “Rational Fools: A Critique of the Behavioral Foundations of Economic Theory” Philosophy & Public Affairs, 6(4): 317-344.

Food for Thought. 2001. The Guardian. https://www.theguardian.com/books/2001/ mar/31/society.politics (haettu 22.8.2016).

Tversky, Amos ja Daniel Kahneman. 1985.

“The Framing of Decisions and the Psychology of Choice.” Teoksessa Environmental Impact Assessment, Technology Assessment, and Risk Analysis: Contributions from the Psychological and Decision Sciences, toim. Vincent T. Covello, Jeryl L. Mumpower, Pieter J. M. Stallen ja V. R. R. Uppuluri, 107129. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg.

17

Yritystukien todellinen syy Teksti: Janne Einiö

T

aloustieteilijöiden sisäinen vitsi on, että ekonomisteja kuunnellaan kyllä, kun he ovat eri mieltä keskenään, mutta kun he ovat kerrankin jostain asiasta samaa mieltä, niin sitten poliitikkoja ei kiinnosta. Esimerkkejä löytyy vaikka millä mitoin; maataloustukien ja vuokrasääntelyn vastustus, hiilivero jaa, yritystuet ei. Taloustieteen ja hallitusten talouspolitiikan ero on huomattava.

Miksi näin on, miksi esimerkiksi yritystukia jaetaan avonaisesti vuodesta toiseen?

Guggenheim. Se on yritystukien todellinen syy, ei niitä muuten pysty perustelemaan. Katsos kun vuonna 2016 valtaapitävät eivät voi enää käyttää kansalaisten rahoja omiin projekteihinsa Aurinkokuninkaan tyyliin, ja kun suomalaiset poliitikot lukevat, miten Kim Jong-Un käyttää miljoona euroa vuodessa viskiin ja sikareihin, niin kyllähän siinä kateelliseksi tulee. Poliitikot alkavat miettiä, oliko nyt sittenkään järkeä lähteä politiikkaan, kun ei siitä saa mitään kivaa. Hemmetin Timo Soini, kun meni lupaamaan, että Gug-gen-heimiin, eitulevaltionrahaa. Guggis olisi kiva saada – mieluiten veronmaksajien rahoilla. Yritystuet sopivat tähän tarkoitukseen mainiosti.

Eihän Guggenheim saanut yritystukia? Guggenheimin lobbaajat ilmoittivat suureen ääneen, että mukana on paljon yksityistä rahaa. Suuri osa rahasta olikin de jure yksityistä, mutta vähän samalla tavalla kuin Jenkeissä pizza on de jure vihannes. Suuri osa yksityisistä rahoittajista paljastuikin valtionyhtiöiksi. Valtionyhtiöiden varat, tai veikkausvoittorahat eivät ole yksityistä vaan julkista rahaa. Tai ainakin pitäisivät olla. Guggiksen tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti argumentoi hienosti maan tavan: ”Finnairista valtio omistaa yli 50 prosenttia, mutta sehän on listattu yhtiö. Siinä mielessä sen yksityisempi ei oikein voi ollakaan.” Sama maan tapa, joka jaksaa muistuttaa, että ”YLE on kansan omistama” sanookin valtionyhtiöiden varojen olevan yksityisiä. Rahoittajina oli myös ei-valtioyhtiöitä. Vihdoinkin yksityistä rahaa, Viking Line on sentään rehti yksityinen yritys. Not so fast. Monet näistä yrityksistä ovat saaneet yritystukia miljoonien arvosta. Suomi, tukiaisten luvattu maa, mahdollistaa julkisen rahan kierrättämisen seuraavasti: poliitikot antavat rahaa yrityksille -> yritykset lahjoittavat ”yksityistä rahaa” poliitikkojen suosimiin tarkoituksiin -> good times. Bernie Madoffkin jää kakkoseksi tälle keplottelulle.

Perkele, demarit taas siellä muiden rahoja haaskaamassa. Vitsikin kuuluu ”ulkona on niin kylmä, että jopa demarilla on kädet omissa taskuissaan”. Valitettavasti nykyään demarin tilalle voi laittaa minkä tahansa poliitikon, jopa kokkarin. Saattaa näyttää siltä, että matalampia veroja kannattava Kokoomus olisi verorahojen haaskausta vastaan, mutta ei oikeastaan. Kokoomuslaiset kun eivät vastusta verorahoilla mälläilyä per se, vaan vain silloin, kun Kokoomuksen äänestäjäkunta ei itse hyödy rahoista. Kokoomuksella ei siis ole ongelmia haaskata verorahoja Guggenheimiin, Keskustatunneliin, tulevaisuusraportteihin, ja epäsuoraan apteekkareille ja muille kilpailua vieroksuville tahoille.

Työväenpuolue Kokoomus on kunnostautunut viime vuosina naminamissa, johtajinaan Katainen-Romakkaniemi, tuo Suomen poliittisen suhmuroinnin Nixon-Kissinger-duo. Katainen on jo lentänyt helikopterilla Brysseliin, mutta Juho Romakkaniemi jaksaa vielä somessa päivitellä, miten juntteja ja kulttuurinvastaisia suomalaiset ovat. Usealle päivittelijälle oli ylivoimaista ymmärtää, että suomalaisten suhtautuminen Guggenheimiin taiteena ei ollut negatiivinen, vaan että kansa vastusti vain sen rahoitusta valtion kassasta. Tätä ei olisi pitänyt olla vaikeaa tajuta. Talousliberalismin, jonka MC Taakibörsta kiteytti osuvasti kappaleessaan Riskei on otettava, ”tekee mitä tekee, kuhan tekee sen omalla rahalla”, on Suomen kansa kulttuuripolitiikassa sisäistänyt hyvin. Ja sekös Kokoomusta harmittaa.

18

Ainoa argumentti Guggenheimille nykyisellä rahoituspohjalla on se, että se on niin saatanan hyvää taidetta, että veronmaksajat pitää laitaa maksamaan siitä. Onko se niin hyvää, sitä en tiedä, mutta tiedän, että kenelläkään kulttuuripöhinöitsijällä ei ole palleja sanoa tätä, vaikka olisivatkin sitä mieltä. ”Me tienataan tällä”, ”ei ole keneltäkään pois” ja ”maksaa itsensä takaisin” ovat paljon kivempaa sanottavaa kuin ”rahvas ei nyt ymmärrä taiteesta mitään”.

Kamoon, älä ole ilonpilaaja! Kulttuuri on tärkeää! Kansainvälisyys! Kaupunkikuva! Suomi 100 vuotta, ja mitä näitä nyt oli. Vihreiden ja Kokoomuksen, poliittisen naminamin suurimpien harjoittajien, Guggenheim-nousuhumalalle ei näyttänyt olevan loppua. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset olivat onneksi tässä se ilonpilaaja, joka sanoo kolmelta aamuyöllä ”etköhän ole juonut jo tarpeeksi”, ja aamulla ”I told you so”.

Viikonloppuja ihmisellä on noin 4000. Siinä kerkeää empiirisesti oppimaan, milloin on juotu liikaa, ja miten maksimoidaan koko viikonlopun hyvinvointi sunnuntai mukaan lukien. Toisin kuin joka neljäs vuosi, kun taas uusi satsi broilereita pöhinöissään pääsee tekemään ensimmäisellä hallituskaudellaan jotain megalomaanista hanketta, niin kansa muistaa, että ”we’ve been here before”, ja poliitikot eivät voi taaskaan ymmärtää suomalaisten impivaaralaisuutta ja negistelyä.

Kun veronmaksajien rahat ovat kyseessä, ilonpilaaminen kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin. ”Riski jättää tämä kortti katsomatta on suurempi”, totesi Vihreiden kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala. Ehkä Oskalan poliittiselle uralle kenties, mutta jos löytyy vaihtoehto, jossa todennäköisyys on pienempi, että veronmaksajat joutuvat maksumieheksi, (se ei ole Guggenheim), niin se kortti pitää käyttää mieluummin. Riski on bisneksen ydin, mutta myös se, että riskit otetaan omilla rahoilla.

Myös Hesari kunnostautui Guggenheimin lobbaamisessa. Se jo, että yksi Sanoman pääomistajista, Rafaela Seppälä, on Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksen jäsen sekä Guggenheim Helsinkiin -yhdistyksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, on maallikolle täysin riittävä syy olla uskomatta mihinkään, mitä HS kirjoittaa Guggenheimista. Sanomien lobbaus ei tietenkään suoraan tee Guggenheimista huonoa asiaa, mutta kulttuuritoimituksen surkeat argumentit tekivät. Kulttuuritoimittaja Vesa Siren – Hesarin ainoa, joka edes yritti puolustaa Guggenheimia älyllisesti – sortui ”analyysissaan” niin räikeään populistiseen heittoon, että edes Timo Soini ei olisi edes pystynyt siihen; että Guggenheim on matalapalkkaisille duunareille hyväksi: ”rakennustyöläiset sekä hotellien ja ravintoloiden siivoojat ja tarjoilijat voivat vielä harmitella Soinia, joka vie heiltä lisätienestien mahdollisuudet.” Tämä on vähän kuin sanoisi, että kannattaa roskata mahdollisimman paljon – se työllistää siivoojia. Parodiahorisontin ylitti myös Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen mietteet Guggenheimin vastustajista: ”antiamerikkalaisuuden, antikapitalismin, impivaaralaisuuden ja vihervasemmiston pseudoälykköjen liitto.” Kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe löysi vastustamisen syyn myös kapitalismikammosta ja Guggenheim-säätiön johtaja Richard Armstrong ”vastareaktiosta globalisaatiolle”.

Eihän Sirenin heitto edes loppujen lopuksi ollut populismia, se oli vain huono argumentti. Populismista on muovautunut trollin tapainen syytös, jonka voi heittää, kun ei jaksa ymmärtää vastapuolen argumentointia.

Jos kansa on samaa mieltä toimittajan kanssa, se on demokratiaa, jos eri mieltä, niin populismia.

Toinen asia, mikä jäi Guggen kannattajia ihmetyttämään, oli että miksi juuri Guggenheim? No, Guggenheim sattui vain olemaan se korsi, joka katkaisi kamelin selän. Kansa oli vain lopen kyllästynyt suhmurointiin. Mistä sitten tämä älytön suhmurointi johtuu? Miten sitä voi ennaltaehkäistä, onko se maan tapa? Miksi poliitikot niin häikäilemättömästi käyttävät verovaroja omiin tarkoituksiinsa? Vai uskoivatko he oikeasti Guggenheimin ylioptimistisiin positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin? Joka tapauksessa, vain omia etuja ajavia poliitikkoja löytyy joka maasta, eikä helppoa ratkaisua ole. Yksi defaitistinen vaihtoehto olisi, että kansanedustajien palkat kymmenkertaistettaisiin. Sitten heidän ei ainakaan tarvitsisi murehtia politiikan jälkeisistä tuloista. Ja voisi ajaa taksilla 24/7 omaan piikkiin.

Olen valmis kansanedustajien miljoonapalkkoihin. Suomen talous ei kaadu siihen, mutta kaverikapitalismiin ja samppanjasosialismiin saattaa kaatuakin.

19

Donald Trump ja teoria optimaalisesta Twitter-tilin sulkemisajasta

Teksti: Tommi Salenius Kuva: Newsweek

V 20

errattuna aikaisempiin Yhdysvaltain presidentteihin, tammikuussa virkaan astuva Donald Trump on aloittanut vihollisten pommittamisen hyvissä ajoin, nimittäin jo vaalikampanjansa aikana. Pommitus ei ole toki tapahtunut perinteisesti hävittäjien ja lennokkien avulla, vaan lähinnä aamuyön hämärissä Twitter-tilin kautta lähetettyjen merkkijonojen muodossa, mutta näillä kahdella on taloustieteen näkökulmasta eräs merkittävä yhdistävä tekijä: haitalliset ulkoisvaikutukset. Ja kuten minkä tahansa ulkoisvaikutusten, niin myös Trumpin twiittausten osalta voidaan tehdä optimointia ja antaa politiikansuosituksia.

Ajatellaan itsemme jonkun Trumpiin vaikuttavan auktoriteetin – esimerkiksi Twitterin toimitusjohtajan Jack Dorseyn – saappaisiin. Dorseyn tärkein motiivi toimitusjohtaja on maksimoida yrityksensä markkina-arvo, mutta voimme olettaa hänellä olevan mahdollisesti myös haluja parantaa yhteiskunnan hyvinvointia, minkä hän voi toteuttaa karsimalla ylilyöntejä sosiaalisessa mediassa. Oletetaan, että Twitterin vaikutuspiirissä – käyttäjinä tai sivullisina – olevista osuus β on ”allerginen” Trumpin viesteille ja vastaavasti α:n verran moni ihminen kannattaa Trumpin näkemyksiä. Twitterin markkina-arvo kasvaa tasaisella vauhdilla g, mutta osan tästä kasvusta syö Trumpin trollaus; toisaalta jos Trumpin fanipohja on todella iso, niin vastaavasti vastustajien joukko on pieni, jolloin twiittailuun puuttuminen söisi loppupeleissä yhteiskunnan hyvinvointia.

Oletetaan vielä, että Trumpin presidenttikausi kestää vain yhden kauden verran, jonka puitteissa Dorseyn tu-

lee tehdä ratkaisu, jäädytetäänkö presidentin Twitter-tili vai ei. Ongelma on siis seuraavan näköinen:

siten että:

Ratkaistaan tavallinen optimikontrolliongelma ottamalla mukaan apumuuttuja λ ja kehitetään Hamiltonin funktio:

ja ratkaistaan sen jälkeen Pontryaginin välttämättömät ehdot:

Koska Hamiltonin funktio on D:n suhteen lineaarinen, ongelmalla on reunapisteratkaisu, eli:

Voimme ratkaista λ:n yhtälöryhmästä helposti integroimalla suoraan λ’:n ja ratkaisemalla integraalivakion ehdon λ(4) = 0 perusteella, jolloin vastaukseksi saadaan λ(t) = 4 – t. Nyt voimme ratkaista ajankohdan, milloin Dorseyn kannattaa iskeä mahdollisesti jarrut päälle:

Tämän jälkeen malli pitää vaan kalibroida sopivilla parametreilla. Käytetään proxeina β:lle ja α:lle Clintonin ja Trumpin äänestysprosentteja presidentinvaaleissa, jolloin saamme arvion sulkemisajalle t = 4 – 0.481/0.46 ≈ 2.95. Eli yrityksen tuloksen ja yhteiskunnan kannalta parhaassa tapauksessa Trumpin Twitter-tili tulisi jäädyttää aivan kolmannen vuoden lopussa.

Vaikka saatu tulos tuntuu uskottavalta, mallissa on tietenkin selkeitä puutteita. Se ei ota esimerkiksi huomioon Yhdysvaltain työttömyyden kehitystä, Albanian kestävyysvajetta tai Trumpin solmion väriä, mutta näiden asioiden pohjalta on pakko tehdä oletuksia, jotta itse tutkimuksen substanssi pääsisi paremmin esille. Stokastiikan puolelle laajentuminen olisi mielenkiintoinen lisäys malliin; twiittaukset ovat selkeästi satunnaismuuttujia, joita voisi mallintaa esimerkiksi Poissonin jakaumalla (wink wink kaikki todennäköisyysteoriaa lukeneet!)

21

57. vuosijuhla kuvina Kuvat: Kasper Garam

i r o att

a k o rov

P

Kiljunen tulee, oletko valmis?

J

24

eesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.” (Luuk. 23:34.)

Tämä Sokrateen koulukunnan ajatus siitä, että pahuus johtuu tietämättömyydestä, auttaa ymmärtämään Kimmo Kiljusta ja hänen jengiään, jotka yrittävät siirtää eläkevaroja omiin riemurahastoihinsa. Perille täyteen ymmärrykseen asti tällä ajatuksella ei silti pääse.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa mediaa syytetään milloin huonojen ilmiöiden käynnistämisestä, milloin niiden voimistamisesta. Medialla väitetään olevan kaksoisrooli kaiken pahan munana ja kanana.

Esimerkiksi tänä vuonna moni on ollut innoissaan liittämässä Brexitiä, Trumpia ja eurooppalaisen äärioikeiston nousua yhteen, ja nimittämässä tätä totuuden jälkeiseksi ajaksi. Tällaiselle faktojen väheksynnälle on lueteltu monia syitä, kuten internetin aiheuttama tietoähky, perinteisen media murros ja talouskriisin aiheuttama ahdistus, joka vaikeuttaa ajattelua, mitkä kaikki ovat tietenkin median syitä.

Suurten ikäluokkien kiljuslaisiin tämä selitys ei oikein päde. Suurien ikäluokkien omahyväinen ja itsekäs käytös on jatkunut muuttumattomana jo kylmän sodan alkuvuosista lähtien, joten tämän päivän kouhotuksia nyt eduskunnassa käsittelyssä oleva eläkekusetusaloite ei ole.

Oikeastaan ei Brexitistä eikä Trumpistakaan voi syyttää mediaa ja tunnelman ihannointia ohi faktojen. Molemmat ovat oireita siitä, että demokratia ei ole kunnossa. Brexitin kohdalla äänestyksestä muo-

dostui luottamusäänestys David Cameronin johtamalle hallitukselle. Luottamusäänestys on jo käsitteenä aika vaikea käsittää. Mikä yhteinen päätös haluttiin epäluottamuslauseella tehdä? Jos äänestäjät eivät vastanneet esitettyyn kysymykseen EU-erosta, niin mihin kysymykseen he vastasivat?

Kun kansanäänestyksiä, vaaleja ja suoraa demokratiaa harrastetaan liian harvoin, ne ainutkertaiset tilaisuudet äänestää käytetään väärin ja äänestetään juuri siitä, mistä kukin itse haluaa riippumatta kysymyksestä. Sveitsissä tätä ongelmaa ei ole, koska kukaan ei jaksaisi viikosta toiseen olla lukematta postiäänestyksen senkertaisia kysymyksiä.

Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmän kohdalla lienee turha tässä edes alkaa perustella, miksi äänestäjä ei koe saavansa päättää. Eurooppalaisen äärioikeiston nousu sen sijaan johtuu vain ja ainoastaan siitä, että herra Putin Venäjältä rahoittaa harrastustoimintaa. Mies ehkä olettaa näin ruuhkauttavansa tuomioistuimet niin, ettei häntä siksi saataisi Haagiin. Hän unohtaa, että me emme Lännessä ole niin hyviä jonottajia kuin neuvostoihmiset ovat. Hänelle kyllä tarjotaan ohituskaistaa.

Provokaattorin täytyy myöntää, että jonkinlainen postfaktuaalinen ilmiö on kaikesta huolimatta puhjennut kukkaan, vaikka nämä ison maailman tapahtumat eivät sitä aidosti edustakaan. Meillä Suomessa Kimmo Kiljunen on vannonut, että eläkevarat jatkavat kovaa kasvuaan, vaikka ostovoimaindeksin vaikutus poistettaisi eläkkeistä ja eläkkeiden taso si-

dottaisi kokonaan palkkaindeksiin. Kaikki ovat nimittäin ennustaneet eläkevarojen tuoton noin kuusi prosenttiyksikköä liian alhaiselle tasolle – vuodessa.

Lisäksi palkkaindeksiin sitominen vaikuttaisi tehokkaasti köyhimpien eläkeläisten asemaan. On Kiljunen myös luvannut perua kansalaisaloitteen, jos sen toteuttaminen tuhoaisi suomalaisen eläkejärjestelmän.

Joka ainoa edellä mainittu Kiljusen lausunto on täyttä fiktiota ja hersyvän hauskoja jo sellaisenaan. Ei niitä tarvitse kuorruttaa millään, jotta niille voisi nauraa – paitsi, että Kiljusen gangsterijengi ei naura. Ne on tosissaan!

Jeesus auttaa ymmärtämään, että näillä vanhuksilla on jo niin pehmeät päät, että heidän näkövinkkelistään tämä on aivan vilpittömän hyvää toimintaa.

En osaa edes kuvitella, mikä se on se heidän näkökulmansa. Miksi tällaiset valheet uppoavat aikuisiin ihmisiin? Usein häpeäisin tätä itse myöntää, ja aina tunnen myötähäpeää, kun joku silmät kiiluen julistaa, ettei hän voi ymmärtää, miksi toinen on jotain mieltä. ”Se ei ole hyvä asia ja ylpeilyn aihe, että sä et ymmärrä, taukki!”

Suurille ikäluokille rakennettiin ensimmäisenä ikäluokkana Suomessa päiväkodit. Heille rakennettiin lisää kouluja. He pääsivät liian suurissa määrin yliopistoille (joita perustettiin heille uusia). Työttö-

myyttä ei ollut. Inflaatio maksoi asuntolainat. Eläkemaksuja ei maksettu. Kaikille piti saada autot ja tiet, joilla ajaa niitä. Nuorempien työmarkkina-asemasta päättivät yksissä tuumin suurten ikäluokkien sedät ay-liikkeissä ja työnantajablokeissa. Velkaannuttivat valtion ja kunnat. Työeläkeiän alarajaa ensin laskettiin vuoden tarkkuudella suuria ikäluokkia varten ja sitten nostettiin vuoden tarkkuudella, kun kaikki olivat päässeet eläkkeelle.

Nyt sitten pitää saada yli 70-vuotiaille maksuton sisäänpääsy uimahalliin ja suojelurahaan vähän korotusta, koska nämä ovat nyt ajankohtaisia asioita suurille ikäluokille.

Olen hämilläni, vaikka tunnistan suoran jatkumon.

Mikä on niin iso kuilu, että sen toiselta puolelta edellä kerrottu historia ei näytä edeltävän sotaveteraanisukupolven ja seuraavien sukupolvien ryöstöltä?

Miksi Kimmo Kiljunen ei häpeä itseään?

Jos jarrua ei paineta, juna kulkee eteenpäin. Luukkaan evankeliumista voi lukea, miten sille toisen poskensa kääntäjälle tapahtui. Edellä lainattu jae kuuluu kokonaisuudessaan näin: ”’Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.’ Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa…” Je ne suis pas Jésus!

Provokaattori

25

Unohtakaa jo Fixit – ratkaisu on Växit Teksti: Vili Vanhala Kuva: Pixabay.com

B

ritanniassa juhannuksen tiimoilla äänestyskoppiin raahautuneiden enemmistö merkkasi lipukkeeseen vapisevin käsin ja kyynel silmäkulmassaan ruksin sen rivin kohdalle, jossa lukit exit. Tai brexit, kuten kampanjaa hupaisasti alettiin nimittä niin keltaisessa, punaisessa, sinisessä ja hieman klorisoituun parapunaiseen vivahtavassa sokerikulöörinruskeassa lehdistössä. Kuin suomalaisilla konsanaan jääkiekon MM-loppuottelun jälkeen, tuloksesta riippumatta tuloksena oli valtakunnan kokoinen krapula, jonka oireet olivat hämmentävän samanlaiset aiheuttajasta riippumatta; BKT romahti, edellisillan tapahtumia puitiin jokaisessa tiedotusvälineessä ja toreilla ja Turussa alettiin mellakoida.

Kun kaamea brexitkankkunen alkoi olla ohi, ja pörssikurssitkin nousseet kuin mieliala ikuisen vapun aukiolla aamun ensimmäisen piikin jälkeen, yleiseurooppalainen keskustelu eurosta ja jopa EU:sta eroamisesta kiihtyi muuallakin kuin kanaalin toisella puolella. Monet poliitikot, taloustieteilijät ja vihreän kortin varjoon siirtyneen Esson vakiparlamentin jäsenet ovat päätyneet mielissään siihen tulokseen, että eurosta eroaminen olisi niin helppo tapa korjata kaikki ongelmat, riippumatta siitä johtuvatko ne jäykästä kansantalouden tuotantorakenteesta, pian maailmankartoille palaavan suuren ja mahtavan rauhanomaisten pommikoneiden parveilemisesta rajoilla tai siitä, että kotioloissa on ongelmia kun Mielikki on etääntynyt parisuhteessa ja syytä tähän ei tiedetä.

Euroopassa on haaveilta Grexitistä, Nexitistä, Spaxitistä, Frexitistä – tarkemmin ajateltuna kaikkien maiden euroero on päällystänyt sen tärisevän neuvottelupöydän jota eurooppalaisuudeksi kutsuttiin ennen kuin Suomi voitti euroviisut ja helvetti jäätyi. Suomen eroa pöydälle ovat tarjoilleet innokkaasti perussuomalaiset nuoret – siis emopuolueensa nuorisojärjestö, jonka suhde emopuolueeseen on

26

KO M M AR IK OR NE RI

sama kuin muillakin puolueilla; Nuoret ovat hulluja eikä heitä pidä ottaa vakavasti kunhan äänestävät puheenjohtajan taas eduskuntaan. Nämä ovat halunneet Suomen eroavan kokonaan Euroopan Unionista. Pelkästä eurosta eroa kansanäänestyksen kautta ajaa kaikille suomalaisille tunnetumpi vaikuttaja sekä kaikkien suomalaista politiikkaa seuraavien rakas lempilapsi, Paavo Väyrynen, tuo keskustan kunniapuheenjohtaja, Helsingin yliopiston broilerinkasvatustieteellisestä tiedekunnasta omalle alalleen politiikkaan päätynyt rehti Lapin mies.

Tässä kohtaa tekstiä lienee hyvä tehdä muutama asia selväksi hämmentyneille lukijoille. Kyllä, kommarikorneri on sitä mieltä, että EU on fasistien ja kapitalistisikojen juoni kansan orjuuttamiseksi. Koska ajamme voimakkaasti kaikkien kansojen rajat ylittävää kommunistista internationaalivaltaa, pidämme EU:ta hyvänä työkaluna matkalla päämäärää kohti. Saatuamme mahdollisimman paljon kansoja mukaan liittovaltioomme, on valta helpompi siirtää pois kapitalisteilta takaisin proletaarille; Olisi vaikeampaa saada ensin jokaiseen valtioon oikeamielinen valta ja sen jälkeen liittyä yhteen. Kyllä, kommarikorneri ajattelee, että eurosta eroaminen on askel pois liittovaltiosta ja siten kolaus haaveillemme kommunistisesta maailmanvallasta. Ei, kommarikorneri ei halua kansanäänestystä, koska ajattelemme teitä, suomen kansalaisia – kansalla on paha taipumus aina äänestää väärin. Kyllä, tiedämme, että Paavo Väyrynen kuvittelee olevansa kapteeni siinä raketissa, joka vie Suomi-neidoksi kutsutun kuningattaren jälleen maailman huipulle, mutta asennoitumistamme selventänee se, että emme uskoisi Paavo Väyrysen harteille edes Äkäslompolon vapaapalokunnan tukiyhdistys ry:n bingoillan vetovastuuta.

Kommarikorneri onkin pitkän harkinnan jälkeen päätynyt ratkaisuun, josta olisimme suostuvaisia jopa järjestämään kansanäänestyksen: Paavo Väyrysen on erottava EU:sta. On tutkittu – jos ei vielä ole, niin

teemme itse tutkimuksen ja suoritamme sen vertaisarvioinnin lähiökapakassa – että ihmiset päättävät oikeudenmukaisemmin, kun ei ole niin sanotusti oma nautaeläin kosteudenpoistouomassa. Näin ollen voisimme todistaa harvinaista tapausta, jossa kansa äänestäisi oikein.

Optimaalisinta olisi, että Keminmaa City eroaisi eurooppalaisten valtioiden lähes-liittovaltiosta hieman Brittien perässä. Tällä tavalla brittien tekemät virheet eroprosessissa pystyttäisiin välttämään, ja taloudellisesti sekä muutenkin olisi mahdollista erota jouhevammin. Toisaalta, mikä estäisi eroprosessin käynnistämistä vaikka heti? Onhan prosessia kontrolloimassa itse Väyrynen, joka ei ole tietääkseen erehtynyt viimeisen 22 vuoden aikana kertaakaan – eihän hän voi tehdä virheitä. Kaikki vastaväitteet ovat antiväyrysläisen median salaliittoa sekä eduskunnan suurien oikeistopuolueiden kuten Vasemmiston ja Kokoomuksen juonta, nämä kansan viholliset ovat liikkeellä vain pysäyttääkseen Väyrysen tekemästä työtä kansan parhaaksi, meidän onneksemme nämä eivät onnistu, vaan Paavo on yhä edustamassa Suomea EU-parlamentissa, ajamassa kansan etua.

Paavo Väyrysen eroaminen unionista mahdollistaisi sen, ettei koko Suomenniemen tarvitsisi tanssia Mr. Väyrysen kanssa ja todistaisimme viimein tilannetta, jossa demokratia pääsisi toteutumaan, kun yksi ihminen ei olisi jarruttamassa päätöksentekoa ja ohjaamassa puolue-eliitin ulkopuolelta puolueen linjanvetoja. Kommarikorneri ehdottaakin siis, että Väyryselle perustetaan oma paratiisi jonnekin kehäteiden taakse. Tämä Keminmaa City, jossa vihreä talous toimisi valtion taloudellisena veturina ja kaikki ihmiset palvoisivat varauksetta suurta johtajaa Paavo Matti Väyrystä. Tämä maa toiPelkkä brittien eropäätös sai misi turvasatamana niille, jotKirjoituksen numeeriset faktat aikaan kurssishokin niin britka haluavat elää armaan Väytien saarilla kuin muualla EuTekstissä on 898 sanaa rysemme oppien alaisuudessa, roopassa. Shokista kuitenkin ilman pelkoa siitä, että jotkut Fasismi mainitaan x kertaa toivuttiin, mutta tulevaisuus keskustapoliittisesti raa’at insieron realisoituessa on avoin nöörinplantut hyppivät silmil- Teksti kirjoitettiin tämän vuoden – on mahdollista, että brittien le. Jotta valtiossa kaikki meni- 7. kuussa, tekstiin saatiin idea klo talous syöksyy entisestään, si, kuten Paavo I haluaa, olemkun eron yksityiskohdat vii06:02 aamulla me valmiit antamaan Suomen mein selviävät. Kannattaakin maa-alueesta viivoittimella ve- tekstin marras- tai joulukuun muistaa, että lukittautuminen detyn, noin 2,109 metrin leaikana lukeneesta kontrolliry- omaan, oman maailmankatvyisen, Keminmaalta itärajalle somuksen mukaiseen maailulottuvan kaistaleen osaksi tä- hmästä 94% oli sitä mieltä, että maan on kuin tervetulokutsu tä uutta valtiota. Eihän valtio teksti ei ole enää ajankohtainen viidakkoon: Läpitunkemattovoi pärjätä ilman idänkaupman ryteikön läpi voi päästä paa ja suoraa yhteyttä ikuiseen yllättävän helposti, ja perilNeuvostoliittoon. Varmistaaklä voi odottaa inkakansan tai semme, että kaupankäynti ei alkiolaisten kauan sitten kätliikaa kärsi jäykästä valuutasta ja koska Paavon joh- kemä aarre. On kuitenkin pelättävä, että jos maailtama maa ei ymmärrettävistä syistä voi pitää vahvaa mankin mittapuulla merkittävä liike-elämän keskus valuuttaa, on luonnollista, että valtio saa oman raha- ja voimakas talous kuten Britannia syöksyy pelkän yksikkönsä. Suomen markkaa emme Väyryselle his- EU-eron takia, ei Suomen tai Keminmaan ero olisi toriallisista ja kulttuuris-nostalgisista syistä voi lah- yhtään helpommin kestettävissä. Tällöin viidakossa joittaa, mutta ehdotamme tämän valtion uuden va- olisi aluskasvillisuuden jälkeen luvassa vain tiheämluuttayksikön olevan Väykkä. Yksi Väykkä vastaisi pää kasvillisuutta ilman helppoa ulospääsyä. luonnollisesti sataa Sipilää.

Elämä Keminmaa Cityssä voisi olla päivänpaisteen Kun Paavon ero EU:sta on toteutunut, on todennä- valaisema, mutta jossain kohtaa laskeutuu ilta, ja köistä, että Suomen valtio muuttuu yhtenäisemmäk- pian huomataan päivänpaisteen vaihtuneen sateisi – ei siksi, että Paavo itsessään olisi merkittävä vai- seksi yöksi. kuttaja. Syy tähän olisi luonnollisesti se, että suomalaiset huomaisivat, että EU:lle ja eurolle on olemassa vaihtoehto ja he voivat liittyä tähän vaihtoehtoon.

KTTO ry:n hallitus vuodelle 2017 on järjestäytynyt!

Puheenjohtaja – Julius Rissanen Varapuheenjohtaja ja tilavastaava – Vili Vanhala Taloudenhoitaja – Aleksei Kutilainen Opintovastaavat – 1. Hanna Sandell 2. Ville Stålhandske Yritussuhde ja alumnivastaava – Joni Karras Työelämävastaava – Kim Kärkkäinen Ulkosuhdevastaava ja sihteeri – Kasperi Kuuskoski KV- ja sisäsuhdevastaava – Lilja Aaltonen Lukiosuhde ja HYY-vastavaa – Meeri Seppä Kulttuurivastaava – Julia Kangasmäki Urheiluvastaava – Aleksi Valkola Tiedotus- ja webvastaava – Miia Janatuinen Somevastaava – Elina Aavila Sitsimestari ja tasa-arvovastaava – Rosa Zabihian Virkistysvastaava – Eelis Seppänen Vappu- ja ympäristövastaava – Olli-Pekka Viitaharju Tapahtumavastaava – Satu Antila Vuosijuhlavastaava – Sara Kurppa Virkailijajäsen – Nea Leino Kapitaalin päätoimittajat – Elina Aavila ja Lauri Vesala