TOIVO 2/21
VIHDOIN EHJIÄ RAJAT YLITTÄVÄ YHDESSÄ - TUEN PERHEASIOIDEN TARVE KAAPPAUKSEN SOVITTELU JÄLKEEN
+
OIKEUDEN PÄÄTÖKSIÄ
KUKA VOI HAKEA LAPSEN PÄIVÄKODISTA KAAPPAUSUHKATILANTEESSA?
+ TOIVON TALON VUOSI 2022
Kaapatut Lapset ry
Sisältö 2/2021 Kaapatut Lapset ry………………2 Hallituksen jäsenet……………...3 Toivon Talon kuulumiset………4-5 Puheenjohtajan palsta…………6
Oikeuden päätöksiä.......................7-8 Kriteerejä vuoroasumiselle ................. 9 Usein kysyttyä…………………...10-11 Oma tarina……………………...12–16 Ajatuksia toivosta
17
Lapsikaappaussovittelun oppeja Berliinistä…….18-21 Toivon Talon vuosi 2022 22-23 Toimintaamme tukevat ..................24
Päätoimittaja: Tarja Räisänen Toimitus ja taitto: Hillamaria Tuomi
Kuvat: s. 1, 6-7, 9, 11-14 ja 24 Unsplash.com, 4-5 Toivon Talon kuvituskuvia 6 (ylempi kuva) Minna Husu 16 Pexels.com 17 Pixabay 18-20 Hillamaria Tuomi (Ylempi kuva s. 19 MiKK) 21 CBFM-koulutuksen osallistuja
Kaapatut Lapset ry julkaisee kaksi kertaa vuodessa Toivotiedotuslehden jäsenilleen. Lehteä voidaan jakaa myös yhteistyöKumppaneille sekä erilaisissatapahtumissa. Toimintamme auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän, että äidin intressit mutta keskeisimmällä sijalla on lapsen etu ja oikeus olla joutumatta kansainvälisenlapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi. Yhdistyksen ylläpitämä tukija neuvontapiste Toivon Talo neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle. Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Kansalaisareenan, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Missing Children Europen jäsenjärjestö.
Yhteystiedot Puheenjohtaja Minna Husu 050 4751 017 puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen 044 2626662 tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi Suunnittelija Hillamaria Tuomi 045 8553055 suunnittelija@kaapatutlapset.fi Järjestösihteeri Torsti Henttinen 050 3392421 toimisto@kaapatutlapset.fi
Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki
Hallituksen jäsenet 2022 Puheenjohtaja: Minna Husu Varsinaiset jäsenet: Virpi Järvenpää, Nora Dadi, Riikka Agrebi, Nita Karlsson, ja Yanika Wilén
www.kaapatutlapset.fi
Varajäsenet: Dalia Mohamed ja Maiju Lehto
Facebook: @lapsikaappaus Instagram: @kaapatutlapsetry Twitter: @KaapatutLapset
Toivo 2/2021
3
Toivon talon kuulumiset Järjestökenttä elää muutoksen aikaa. Rahoitusta myllätään ja varsinkin kaupunkien rahoitus on vaakalaudalla. Samaan aikaan järjestöiltä odotetaan yhä enemmän tuloksia ja aktiivisuutta muun muassa sotemuutoksen ja uusien hyvinvointialueiden kanssa tehtävän yhteistyön myötä. Yhteistyö on muutenkin päivän sana. Tällä hetkellä teemme sitä erityisesti Amal ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työn, Familia ry:n, Miessakkien jaYhden Vanhemman Perheiden liiton VeNyvä-toiminnan kanssa. Kaikki yhteistyö tähtää siihen, että lapsikaappauksen kokeneet tai sen uhan alla elävät perheet saavat yhä paremmin palveluja ja tukea. Kaiken muutoksen keskellä haluamme pysähtyä miettimään sitä, mikä on kantanut toimintaa kaikki nämä vuodet: vertaisuus. Sen tarve ei ole muuttunut. Vertaistuki on saanut monta vanhempaa jaksamaan yli raskaan ajan, on kyse sitten ollut kaappauksesta tai sen uhasta. Myös rahoittajamme Veikkaus on ollut tyytyväinen toimintaamme. Kaikista uhkakuvista huolimatta rahoituksemme on säilynyt ennallaan. Ensi vuonna meitä on taas Toivon Talolla neljä työntekijää, sillä saamme vuodeksi rahoituksen palkata nuori oppimaan järjestön toimintaa.
Toivo 2/2021
4
Tuleva vuosi on yhdistyksemme 25. toimintavuosi. Heti tammikuussa järjestämme vertaisten koulutusviikonlopun, johon ovat tervetulleita niin uudet vertaisuudesta kiinnostuneet, kuin vanhat konkarit. . Keväämmällä on mahdollisuus kouluttautua kokemusasiantuntijaksi. Koulutusten lisäksi juhlavuotta tullaan viettämään monella muullakin tavalla. Kannattaa siis seurata sähköpostiaan ja tulla mukaan tapahtumiin. Ensi vuonna yhä useampi niistä järjestetään ainakin osittain etänä niin, että matka ei koidu esteeksi. Tätä kirjoittaessani on koko Suomessa talvinen pakkassää. Toivottavasti se kestää yli joulun ja koronasta huolimatta saamme kaikki viettää rauhallisen loma-ajan. Tarja Räisänen toiminnanjohtaja P.S. Olethan yhdistyksen sähköpostilistalla? Jos et vielä, niin lähetä viestiä Torstille toimisto@kaapatutlapset.fi ja kerro halustasi liittyä.
Toivo 2/2021
5
Vuosi lähenee loppuaan ja on aika sanoa näkemiin vuodelle 2021. Syksy meni todella nopeasti ja saimme hieman hellittää rajoituksia koronan takia. Toivottavasti teillä on ollut ihana ja lämmin syksy. Omasta ja toimiston väen puolesta toivotan kaikille Rauhallista joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022.
Kaapatut Lapset ry toivottaa hyvää joulun aikaa ja uutta vuotta 2022! Toivo 2/2021
6
Oikeuden päätöksiä Lasten joulunvietto eriuskoisten vanhempien luona – huomioitava myös perhe-elämän suoja ja uskonnonvapaus Lähde: Edilex
Hanukka-juhlalla taasen on Isälle ennen kaikkea kulttuurillinen merkitys. Käräjäoikeus oli määrännyt Vaikka Isän kertomusta hänen kouluikäiset lapset viettämään aina uskonnostaan ja joulunvietostaan onkin joululoman alun ja näin ollen joulun pyritty vastanäytöllä horjuttamaan ja ajan äidin luona. Käytännössä joulua tuomaan esille, että lasten joulu Isän vietettiin kristillisin menoin äidin luona on vaatimattomampi eikä ole vanhempien luona, jossa paikalla oli suomalainen joulu, hovioikeus katsoo, myös muita sukulaisia. Lapset olivat ettei asiassa ole tullut esille sellaista, viettäneet siten kaikki joulunsa. Myös joka osoittaisi Isän luona vietettävän isä oli aiemmin osallistunut näihin joulun olevan lasten edun ja heidän joulunviettoihin. huoltajansa uskonnollista vakaumusta vastaan. Äidillä on lasten yksinhuoltajuus. Käräjäoikeus katsoi joulun äidille Hovioikeus katsoo lasten edun tärkeäksi juhlaksi. edellyttävän, että heille tulee antaa oikeus tavata isäänsä joulun aikana Joululoman loppuosan lapset joka toinen vuosi. Tämä turvaa lasten ja viettäisivät isänsä kanssa, samoin isän oikeutta perhe-elämään kuin aina kolme päivää juutalaisen loukkaamatta vastaavasti Äidin hanukka-juhlan aikaan. Lisäksi he vastaavaa oikeutta tai lasten tai tapaavat isäänsä viikonloppuisin ja vanhempien oikeutta tunnustaa ja loma-aikoina. harjoittaa uskontoaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Helsingin hovioikeus 6.10.2021 on katsonut, että vanhemman ja Päätös Nro 1311, Diaarinumero S lapsen mahdollisuus saada viettää aikaa yhdessä on perustavaa laatua 20/1472 oleva osa perhe-elämän suojaa. Sen Lainkohdat: vuoksi tapaamisoikeuden rajoituksia Laki lapsen huollosta ja on arvioitava tiukemmin kuin muiden tapaamisoikeudesta: 1 § 1 mom , 2 § 1 vanhemmuuteen liittyvien oikeuksien mom, 9 § 2 mom 5.kohta Euroopan ihmisoikeussopimus: artiklat 8.1, rajoituksia. Isä on tuonut esille joulun olevan perhejuhla, ja että hänenkin jouluunsa Suomessa kuuluu perinteinä joulukuusi ja lahjat.
8.2, 9.1, Perustuslaki 10 1 1 mom, 11 §1 1 ja 2 mom, KKO 2017:54; KKO 2008:93 EIT:n ratkaisu asiassa Kokkinakis v. Kreikka, 25.5.1993, A 260, tuomion kohta 31 Toivo 2/2021
7
Oikeuden päätöksiä Tehtävänjakomääräykset, kun lapsen vanhemmat asuvat eri maissa Lähde Edilex Vanhemmat olivat lapsen synnyttyä sopineet lastenvalvojan luona yhteishuollosta. Isä on muuttanut pysyvästi asumaan Englantiin. Käräjäoikeus on äidin hakemuksesta määrännyt, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen sukunimestä ja uskonnosta, mutta äiti tekee yksin muut päätökset lapsen elämästä. Isällä on laaja tietojensaantioikeus. Äiti perusteli hakemustaan sillä, että isä ei Englantiin muuttonsa jälkeen ole olut kiinnostunut lapsen asioista. Koska isä ei antanut lausuntoa äidin hakemuksesta, teki käräjäoikeus päätöksensä äidin hakemuksen mukaisesti. Isä valitti päätöksestä hovioikeuteen. Siinä isä toi esiin, että hän on aktiivisesti etsinyt tietoja lapsen hyvinvoinnista, terveydestä, koulutuksesta ja sosiaalisista tarpeista. Hän ei ole siis ollut passiivinen lapsen asioissa. Hän on pitänyt yhteyttä lapseen puhelimitse, mutta viimeisen vuoden aikana äiti on estänyt puhelut. Koronan takia tapaamiset eivät ole olleet mahdollisia. Hovioikeuden pohdinnassa todetaan, että huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista. Laki antaa mahdollisuuden määrätä
tehtävänjaosta. Anna-Kaisa Aaltosen mukaan tilanteita, joissa sitä kannattaa käyttää, ovat sellaiset, joissa vanhemmilla ei ole lainkaan keskusteluyhteyttä, vanhempien yhteistyölle on käytännöllisiä esteitä vanhempien asuessa eri maissa tai vanhemmat ovat jo pidempään asuneet erillään ja lapsesta erillään asuva yhteishuoltaja on passiivisuudellaan tai toiminnallaan estänyt tai hankaloittanut lapsen asioiden hoitamista Tehtävänjakomääräyksillä voidaan estää tilanne, jossa toinen vanhempi kokonaan erotettaisiin lapsensa huollosta eli toiselle vanhemmalle annettaisiin yksinhuolto. Tehtävänjakomääräyksillä voidaan myös välttää vanhempien välisiä riitoja. Koska vanhempien yhteishuolto säilyy, samoin kuin kummallakin tietojensaantioikeus lapsen asioissa. Hovioikeus jätti tehtävänjakomääräykset voimaan. Se totesi, että vanhempien yhteistyö ei selvästikään ole sujunut ainakaan viimeisen vuoden aikana ja myös vanhempien asuminen eri maissa hankaloittaa lapsen asioiden hoitoa. Lapsen sukunimestä ja uskonnosta vanhemmat päättävät yhä yhdessä. Itä-Suomen hovioikeus 29.10.2021 Päätös Nro 573 Diaarinumero S 21/973 Lainkohta ja kirjallisuus:laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §, 5 § 1 ja 2 mom, 9 § 3 mom, 10 § 1 mom, Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa, 2014, s. 31 Toivo 2/2021
8
Kriteerejä vuoroasumiselle Vuoroasumiseksi kutsutaan järjestelyä, jossa lapsi viettää vähintään 40 prosenttia ajastaan sen vanhemman luona, jonka luona ei ole kirjoilla eli niin sanotun etävanhemman luona. Tämä järjestely turvaa usein hyvin lapsen oikeuden perhe-elämään molempien vanhempiensa kanssa. Vuoroasuminen toimii parhaiten, jos 1. vanhemmat ovat päätyneet vuoroasumiseen yksimielisesti ensisijaisena perusteenaan lapsen tarpeet, 2. vanhemmat jakavat vanhemmuuden sekä ottavat vastuun ja huolehtivat lapsen käytännön elämän sujumisesta (esim. kuljetukset, tarvittavat koulutavarat, harrastusaikataulut, tarpeelliset vaatteet ja varusteet), 3. vanhempien välinen yhteistyö lapsen asioissa toimii, 4. vanhemmat ottavat arjessa huomioon lapsen tarpeet ja suhtautuvat joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona, 5. vanhemmat välittävät toisilleen avoimesti tietoja siitä, mitä toisessa kodissa tapahtuu, 6. vanhempien kasvatukselliset lähtökohdat ovat lähellä toisiaan 7. lapsi itse on halukas ja kykenevä vuoroasumisratkaisuun, 8. vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen elinpiiri (koulu, päiväkoti, ystävät, harrastukset) pysyy samana kodin vaihtamisesta huolimatta, 9. lapsi kykenee ikänsä puolesta hahmottamaan omaa elämäänsä. Lähde. Anna-Kaisa Aaltonen, Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa 2020, s. 122
Toivo 2/2021
9
Kaappausuhka ja päiväkoti
Olemme eronneet ja meillä on yhteishuoltajuus. Saako ex-puolisoni hakea lapsen päiväkodista milloin haluaa? Pelkään hänen kaappaavan lapsemme.
Varhaiskasvatuksen henkilökunta ei voi estää huoltajaa hakemasta lasta. Opetushallituksen Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusoppaaseen on kirjattu seuraavaa lapsen hakemisesta varhaiskasvatuksesta: Jo ennen varhaiskasvatuksen alkamista on suositeltavaa käydä huoltajien kanssa keskustelu hakutilanteista: siitä kuka lapsen saa hakea, varahakijoista, mahdollisista poikkeavista hakuajoista sekä erityistilanteista. Henkilökunnan velvollisuus on hakutilanteessa varmistua siitä, että hakija on kykenevä ottamaan vastuun lapsen hoidosta ja turvallisuudesta. Lasta ei saa luovuttaa arvaamattomasti käyttäytyvälle tai väkivaltaiselle henkilölle. Jos lasta ei voida luovuttaa hakijalle, tulee henkilökunnan ottaa yhteys henkilöihin, joilla on oikeus hakea lapsi tai jotka ovat merkitty lapsen varahakijoiksi. Jos heihin ei saada yhteyttä, tulee ottaa yhteys lastensuojeluun. Lisäksi kunnissa on ollut ohjeita hakutilanteita varten esim. huoltoriitatilanteissa, että jos lähihuoltaja tuo lapsen päiväkotiin ja päiväkodilla ei ole tietoa, että etähuoltaja hakisi lapsen päiväkodista, etähuoltajan saapuessa päiväkodille asiasta keskustellaan hänen kanssaan ja tarvittaessa ollaan yhteydessä lähihuoltajaan.
Toivo 2/2021
10
Mikäli etähuoltaja ilmoittaisi noutavansa lapsen päiväkodilta esim. päiväkodille ilmoitetun tapaamissopimuksen tai lähihuoltajalta saadun tiedon vastaisesti päiväkodilla ei ole mahdollisuutta lähteä fyysisesti estämään tilannetta (mm. johtuen turvallisuusvastuusta koko päiväkodin ja muiden lasten osalta), vaan tällöin ollaan yhteydessä lähihuoltajaan sekä tarvittaessa tilanteen niin edellyttäessä lastensuojeluun ja poliisiin. Ohjeet ovat kuntakohtaisia. Kannattaa siis keskustella asiasta varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Erään kunnan turvallisuusasiantuntijan ohjeistus akuutteja lapsikaappaustilanteita varten oli, että tällöin päiväkoti ei välttämättä ole lapselle turvallisin paikka ja huoltajan tulisi harkita lapsen pitämistä poissa päiväkodista. Akuuteissa tilanteissa on varmasti hyvä myös konsultoida poliisia ja lastensuojelua. Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatuksen-turvallisuustyonorganisointi-ja-johtaminen varhaiskasvatus@oph.fi tai esiopetus@oph.fi.
Toivo 2/2021
11
Perheen tarina
Vihdoin Ingresi ehjiä yhdessä Teksti: ”Tiltu” Tapasin lasteni isän vuonna 2003. Aika pian muutimme yhteen ja elimme tavallista kahden aikuisen elämää. Vuonna 2006 syntyi ensimmäinen lapsemme ja sen myötä elämä, varsinkin omalla kohdallani, alkoi rytmittyä lapsentahtisesti, kun taas isä ei oikein osannut asettua aloilleen. Toinen lapsemme syntyi vuonna 2008. Seuraavana vuonna muutin lasten kanssa toiselle paikkakunnalle. Tämä oli meille molemmille vanhemmille henkisesti paras ratkaisu siinä tilanteessa.. Aika kului arjen pyörityksessä ja oltiin ihan hyvissä väleissä isän ja hänen uuden tyttöystävänsä kanssa, kuljetin lapsia isälle, sinne toiselle paikkakunnalle suunnilleen kerran kahdessa/kolmessa kuukaudessa melkein puoliväkisin, jotta lapset saisivat olla isänsä kanssa tekemisissä. Muistan eräänkin kerran,
kun sieltä oli luvattu hakea lapset suoraan päiväkodista, mutta ei haettu. Jouduin lohduttelemaan pettyneitä lapsia. Muutaman vuoden jälkeen myös minä löysin uuden ystävän. Tästä alkoivat tulikivenkatkuiset yhteydenotot isältä tai hänen sukulaisiltaan joko minulle tai miesystävälleni. Kiristettiin, uhkailtiin, haukuttiin, ei otettu lapsia sinne, ettei vaan saataisi vapaa-aikaa. Tästä alkoivat tulikivenkatkuiset yhteydenotot isältä tai hänen sukulaisiltaan. Lista kiusanteosta jatkui loputtomiin. Tilanne tuntui rauhoittuvan hiljalleen. Isä muutti avopuolisonsa kanssa Espanjaan ja alkoi ehdottelemaan, josko pojat lentäisivät sinne pääsiäiseksi hänen äitinsä mukana. Aikani tuumailtuani ja kun kuitenkin
Toivo 2/2021
12
lasten mummiin olin aina voinut luottaa lapsiin liittyvissä asioissa, päätin, että lapset saavat lähteä, jos haluavat ja hehän halusivat. Kassit pakattuna, passit mukana lapset sitten lähtivät sovitusti noin 1,5 viikoksi Espanjaan ja lasten mummi toisi heidät sitten minulle kotiin, kun itse palaa sieltä takaisin.
estäessäni lapsilta upean kokemuksen. He itsekin halusivat lähteä isänsä luo. Ehtoni oli, että lapset matkustavat aikuisen seurassa. Jo alussa kaikki meni eri tavalla, kuin oli sovittu: lasten piti lentää Tampereelta mummon siskon kanssa, mutta he lensivätkin HelsinkiVantaalta 16-vuotiaan sukulaispojan kanssa. Isän puhelimeen ei saanut aina yhteyttä.
Muutamaa päivää ennen kotiintuloa sain isältä puhelun, jossa hän ilmoitti, että lapset jäävätkin sinne vielä Kun lapset olivat olleet Espanjassa lisäajalle. En suostunut tähän. Arvelin, noin kolme viikkoa, aloin kyselemään että lapset eivät tulisi koskaan palautusaikaa. Sain vastaukseksi, pääsemään kotiin, jos se isän varaan etten tulisi näkemään lapsiani enää jäisi, mummin lennettyä sieltä koskaan. Seuraavan kahden Suomeen. kuukauden aikana sain puhua lasteni Puhelimessa isä kanssa vain viisi sitten hermostuikin ja Kun lapset olivat olleet kertaa. Samaan sanoi, etteivät he vaan Espanjassa noin kolme viikkoa, aloin kyselemään aikaan isä aivopesi tule. Soitin lasten lapsia mm. mummille, joka lupasi, palautusaikaa. Sain vastaukseksi, etten tulisi kertomalla, etten että tuo lapset ottaisi heitä enää sovitusti kotiin, kuten näkemään lapsiani enää kotiin ja jos koskaan. toikin. menisitte, niin Isä alkoi lähestyä joutuisitte minua viestein ja puheluin, tällä kertaa lastenkotiin ja kaikkea muuta ystävälliseen sävyyn. Hän piti kamalaa, mitä pienet lapseni eivät esitelmiä puhelimitse siitä, miten voineet käsittää. He sanoivat ihanaa lapsilla olisi siellä kesällä vielä viidennessä ja viimeisessä kerran, ennen kuin vanhemmalla puhelussamme, etteivät he enää alkaisi koulu. Viimeksikin se oli halua tulla kotiin minun luokseni. mennyt lasten näkökulmasta Näinä päivinä olin ottanut yhteyttä mukavasti. Ja kyllähän sen tiesin myös Kaapatut lapset ry:hyn, josta itsekin, että lapset olivat saaneet sain kullanarvoisia neuvoja ja sitä hienoja kokemuksia. Isä vakuutti, että olkapäätä, joka tiesi ja ymmärsi, että ei ala muuttelemaan sovittuja nyt oli tosi kyseessä. palaamisaikoja. Tein Pasilan poliisitalolla Ajattelin, että olisin huono äiti rikosilmoituksen ja parin päivän
Toivo 2/2021
13
päästä sieltä ilmoitettiinkin, että asiaa tutkitaan lapsikaappauksena. Aiemmin poliisi oli sanonut, että mitään ei ole tehtävissä, koska molemmat olemme huoltajia. Tutkija lupasi vielä soittaa isälle asiasta ja tarkentaa olisiko kyseessä kuitenkin väärinkäsitys. Isä sanoi myös tutkijalle, ettei aio palautta lapsia äidille.
muutaman kuukauden kuluttua. Isä muutti Suomeen parantaakseen asemaansa lasten asumisen ja huoltajuuden suhteen. Väliaikaismääräyksellä hän sai laajat tapaamisoikeudet, jota itse en voinut ymmärtää. Olihan isä rikostutkinnan alainen ja vielä lapsiin kohdistuneesta teosta. Tunsin tuskaa siitä, että joku vieras ihminen päättää lasteni elämästä ja ehkä en Heinäkuun lopussa isä suostui antamaan lapset Espanjassa äidilleni, saa enää olla se heille läheisin ei minulle. Jännitys oli aivan valtavaa, vanhempi, kuten heidän koko siihenastisen elämänsä. kun odottelin kahvilassa ja seurasin äitini kulkua tien toiselle puolelle. Lasten asuminen ja huoltajuus Sitten näin tutut kasvot ja kyyneleet määrättiin minulle. Tässä kohtaa taas tulvivat sellaisella paineella kerran ajattelin, että nyt se henkinen silmistäni, etten ollut nähdä mitään. helvetti olisi ohi. Tämä kaikki oli nyt Vihdoin olin saanut lapseni takaisin. käsitelty ja vihdoin saatiin keskittyä Kaikki epätoivo purkautui ja hetken arkeen ilman ahdistusta ja stressiä. kerkesin ajatella, että nyt tämä Olin taas väärässä. helvetti oli ohi. Olin väärässä. Nuorempi lapsi oli todella Meillä alkoi oikeudessa huoltajuuskiistan käsittely
takertuvainen, en voinut mennä mihinkään ilman, että lapsi olisi ollut
mukana. Vanhempi lapsista meni uuteen kouluun, sai kavereita ja näytti siltä, että hän oli päässyt omaan elämäänsä kiinni. Nuoremman aloittaessa koulun alkoivat ongelmat. Kun piti lähteä kouluun ja jäädä sinne, alkoi paniikinomainen huuto ja hysteerinen pakoon lähteminen. Lapsi oli kuin peura ajovaloissa, kun edes aioin lähteä koululta kotiinpäin. Päädyin käymään yhden kevätlukukauden ja yhden syyslukukauden lapsen mukana koulussa, jottei koulu jäisi käymättä.
Niin vaan tuli sekin päivä, että lapsi lähti kouluun itse. Oli saanut paljon kavereita ja eli vihdoin sitä menetettyä lapsuuttaan. voinut saada kavereita, kun oli aina kotona. Kaupassa käynti oli helpottanut kuitenkin, eikä enää siellä mennyt paniikkiin. Se oli hyvää treeniä sosiaalisiin tilanteisiin. Syksyllä sairaalakoulun alettua, ei se oikein onnistunut edelleenkään.
Tammikuussa 2017 alkoi osastojakso vaativan hoidon osastolla. Se ei Lapsi pääsi psykiatrisen lastensairaalan tutkimusjaksolle. Sen todellakaan ollut ahdistuneen lapsen paikka, mutta muuta ei ollut tarjolla. jälkeen hän jatkoi sairaalakoulussa. Oli otettava se vastaan. Vein Lapsi karjui pelosta joka kerta, kun jouduimme eroon. Istuin tuntien ajan jännityksestä ja pelosta oksentelevaa lasta aamuisin osastolle ja taas tuulikaapissa odottamasa. kertaantui muisto menneestä, lapsi Tuntui, että se tapahtui taas. Taas jäi osaston lukittujen ovien taakse meidät revittiin erilleen väkisin. Ei huutaen, itkien ja peläten niitä auttanut kuin vakuutella itselleni, lukkiutuvia ovia, joiden toiselle että tämä on lapsen parhaaksi ja puolelle minun oli jäätävä. lapsi olisi saatava taas ehjäksi. Rikkonainen lapsi ei saa samanlaista Alkoi psykoterapia, lääkitys, lähtökohtaa elämään kuin sellainen, keskustelut vanhemman kanssa, erilaiset tapaamiset, joissa arvioitiin jonka perusluottamusta ei ole rikottu. Se oli väärin, että joku rikkoi meitä kokonaisuutena ja erikseen, annettiin ohjeita ja myös tehtiin minun lapseni ja nyt minä keräilen perheilloissa yhdessä kaikkea kivaa. niitä palasia kasaan uudelleen. Noin 8kk osastoa ja alkoi Lopulta alkoi kesäloma ja kaikki oli tukihenkilön kanssa sopeutuminen taas paremmin. Lapsista isompi alkoi takaisin omaan kouluun. mennä ulos kavereidensa kanssa. Niin vaan tuli sekin päivä, että lapsi Nuorempi itkeskeli usein sitä, ettei hänellä ollut kavereita. Ajattelin, että lähti kouluun itse. Oli saanut paljon kavereita ja eli vihdoin sitä tämäkin siltä vietiin, lapsuus. Se ei uskaltanut mennä minnekään yksin menetettyä lapsuuttaan. Kävi eikä veljenkään kanssa kaksin. Ei se pelkäämättä kaupassa, meni Toivo 2/2021
15
kavereiden kanssa hampurilaiselle tai pelaamaan palloa. Oli viimein aivan kuin kaikki muutkin lapset. Onnellinen ja ehjä.
ottamaan vastaan sen kaiken mitä elämällä on hänelle tarjota.
Äitinä olen pakahtua onnesta, kun katson tuota kasvavaa nuorta miestä Isällä olisi ollut mahdollisuus tavata ja tiedän, että meillä on niin vahva lapsia vuosien jälkeen valvotusti ja side, ettei sitä kukaan pysty ikinä tutustua uudelleen heihin, mutta se ei enää rikkomaan. En myöskään isän omista syistä onnistunut, eikä koskaan tule unohtamaan sitä pientä tämä lapsi halunnut häntä edes ahdistunutta ja rikottua lasta, joka tavata. Isäsuhde on huono, ovat vuosia sitten palasi kotiin. Uskon, että puhelimitse yhteydessä ehkä kerran olen oman henkisen helvettini käynyt kolmeen kuukauteen ja nähneet tämän elämän osalta läpi, eikä ole muutaman kerran meidän mitään sellaista mitä meidän paikkakunnallamme. perheemme ei pystyisi selvittämään. Ollaan vihdoin ehjiä yhdessä. ● Nyt lapsi on teini. Itseluottamus on mallillaan ja hän suunnittelee jo peruskoulun jälkeistä elämäänsä jatko-opintojen suhteen. Hän on täynnä elämäniloa ja valmiina
Toivo 2/2021
16
Ajatuksia toivosta Toivo on uskoa siihen, että asiat voivat muuttua, jossakin on parempi päivä. Toivo on positiivinen tunne, joka voi ilmetä yhtä aikaa äärimmäisen haasteen ja pelon aikana. Toivo takaa luovuuden ja toiminnan haastavassa tilanteessa. Toivo on kyynistymisen vastalääke. Toivon yllä pitäminen on viattomuuden ja ystävällisyyden ylläpitämistä. Mitä sinä aloitat tai jatkat tänään kaikesta huolimatta? - Taina Laane (kirjailija, kouluttaja, työnohjaajaYTM, MAPP) www.tainalaane.com Muistiinpanoja Taina Laaneen luennosta ”Toivoa ja elämänvoimaa” KeskiUudenmaan yhdistysverkoston järjestöpäivässä 2.12.2021
Toivo 2/2021
17
Lapsikaappaussovittelun oppeja Berliinistä hakemassa
Teks�: Hillamaria Tuomi Kun pandemian, etätöiden ja matkustusrajoitusten jälkeen parikymmentä eri maista tulevaa amma�laista kokoontuu yhteen �laan, on alkujännitys taa�u. Se kuitenkin karisee nopeas�, kun osallistujat huomaavat olevansa yhteisen asian äärellä. Into ja usko sovi�elun mahdollisuuksiin yhdis� lapsikaappaussovi�elijakoulutuksen osallistujia Berliinissä 3.-9.10.2021. Reilun viikon koulutuksessa tutustu�in kansainvälisten perhe�lanteiden sovi�eluun ja kansainvälisiin perheoikeudellisiin käytäntöihin. Kaapatut Lapset ry:lle
sovi�elijan koulu�amisen mahdollis� osuuskunta Tradeka avustuksellaan. Osallistujien joukko oli todella kokenut ja monipuolises� jo aiheeseen koulu�autunut. Vaikka itse tunsin itseni tässä joukossa aloi�elijaksi, päivien kuluessa huomasin, e�ä kaikkia kuunnel�in ja pystyin myös antamaan jotain omasta kokemuksestani. Kurssilaiset edus�vat kansainvälisyy�ä myös omilla taustoillaan – tavalla tai toisella lähes jokaisella oli henkilökohtaista kokemusta enemmän kuin yhdestä kul�uurista. Lakia, kul�uurieroja ja konflik�jäävuoria
Toivo 2/2021
18
Koulutuksen sisältö oli monipuolinen katsaus rajat yli�ävien perheasioiden sovi�elun eri puoliin. Yhtä aikaa läsnä ovat kansainväliset lait ja sopimukset ja vanhempien välinen konflik� ominaispiirteineen. Unohtaa ei pidä myöskään kul�uurien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, jotka näkyvät esimerkiksi siinä, miten vanhempien roolit perheessä määri�yvät, mu�a myös siinä, miten vanhemmat – ja myös sovi�elijat – kommunikoivat keskenään. Tässä sovi�elumallissa sovi�elijat toimivat parei�ain. Koulutuksen järjestänyt saksalainen MiKK-järjestö koordinoi sovi�eluita pyrkien löytämään sovi�elijaparin, joka edustaa paitsi molempien vanhempien kieliä ja kul�uureita, niin myös eri sukupuolia ja erilaisia amma�taustoja siten, e�ä sekä lainopillinen e�ä psykososiaalinen amma�laisuus ovat eduste�uina. Näin pyritään varmistamaan, e�ä konflik�n eri puolet tulevat huomioiduiksi. Sovi�elijaparin moninmuotoinen tausta edistää myös luo�amuksen syntyä. Sovi�elijat eivät sil� ole vanhempien tukihenkilöitä, vaikka puhuisivat samaa kieltä tai edustaisivat samaa sukupuolta. Kuitenkin jo suomalaisissakin
Vuoden 2021 tuoreet lapsikaappaussovittelijat
eropalveluissa työntekijöiden naisenemmistöisyys on tunniste�u haasteeksi isien asioinnille, ja vastaavas� eri kul�uurista tuleva vanhempi voi kokea jäävänsä altavastaajaksi, jos amma�laisten joukko on kul�uurises� homogeeninen. Aivan kuten ko�maisessakin perheasioiden sovi�elussa, sovi�elijoiden on tärkeää ymmärtää konflik�n kiihtyvä luonne ja ainakin perus�etojen verran taustalla vaiku�avista psykologisista tekijöistä sekä vanhempien tunnereatkioista. Sovi�elussa tunteet ovat vahvas� läsnä, eikä niitä ole tarkoitus ohi�aa. Sovi�elijoiden on ensisijaisen tärkeää kuitenkin pysyä neutraaleina – tässä onkin sovi�elijan keskeinen taito, sallia ja o�aa vastaan tunteet, mu�a
Toivo 2/2021
19
pysyä sil� asiassa. Tätä koulutuksessa harjoitel�in roolipelien kau�a. Jokainen pääsi kokeilemaan sekä sovi�elijan e�ä vanhemman rooleja. Lapsikaappaus�lanteissa nopeus on val�a. Sovi�elun ei tule siis pitki�ää asian käsi�elyä. Lapsikaappaussovi�elua tyypillises� tarjotaankin juuri ennen kuin palautusasia käsitellään oikeudessa. Sovi�elu kestää kahdesta kolmeen päivää, joten prosessi ei veny sovi�elun vuoksi. Sovi�elussa käsitellään luonnollises� kysymystä lapsen paluusta tai uuteen maahan jäämisestä. Vanhemmat pääsevät keskustelun kau�a testaamaan erilaisia skenaarioita lapsen arjen järjestämiseksi. Lisäksi käsitellään kuitenkin monia muitakin asioita, kuten tapaamisoikeu�a, huoltajuusjärjestelyitä, asumisjärjestelyitä eri maissa, ja
MiKK julkaisee tietoa sovittelusta monilla eri kielillä. Suomi on verkostossa uusi maa, ja suomenkielistä esitettä ei (vielä) löytynyt.
oikeastaan mitä vain, mikä lapsen ja perheen arkea koske�aa. Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon lapsen paluusta, he voivat kuitenkin sopia esimerkiksi siitä, miten lapsi pitää yhtey�ä kumpaan tahansa vanhempaan riippuen siitä, mitä oikeus lopulta pää�ää lapsen palau�amisesta. Sovi�elu siis joustaa perheen tarpeen mukaan. Koulutuksessa kuul�in puheenvuoroja monilta eri vierailevilta asiantun�joilta. Omassa puheenvuorossaan tuomari Joanna Gu�zeit kertoi sovi�elun tuloksellisuudesta oikeuden näkökulmasta. Hän totesi, e�ä vaikka vanhemmat eivät pääsisi sovi�elussa yhteisymmärrykseen lapsen asuinmaasta, sovi�elu kuitenkin avaa ovia vanhempien väliselle kommunikaa�olle ja kääntää vanhempien huomion lapseen. Tämä voi puolestaan helpo�aa heidän kommunikaa�otaan jatkossa ja suojella huoltoriidan jatkumiselta. Lähtökohtaises� vanhemmat maksavat sovi�elun itse, mu�a esimerkiksi Saksassa keskusviranomainen voi tarjota sen. Vaikka lasku voi itse makse�una tuntua kalliilta, ei se ole suuri verra�una pitkän oikeustaistelun
Toivo 2/2021
20
aiheu�amaan taloudelliseen ja henkiseen hintaan.
Tuliaisina eläväinen ja toisiltaan oppiva verkosto Päällimmäisenä muistona koulutuksesta jäi osallistujien muodostama porukka. Osallistujien whatsapp-ryhmään kilahtelee viestejä viiko�ain, jollei päivi�äin. Siellä jaetaan kokemuksia sovi�eluista – ainakin kaksi sovi�elijaa on jo päässyt tositoimiin lapsikaappausten sovi�elussa – pohditaan rajat yli�äviä lakikysymyksiä, jaetaan �etoa ja kevennetään tunnelmaa. Paras tuliainen koulutuksesta on sovi�eluoppien ja uusien työkalujen lisäksi tämä verkosto. Jos koskaan kaipaan apua tai �etoa jostakin rajat yli�ävästä tai maakohtaisesta käytännöstä, on minulla yhden vies�n päässä parikymmentä kansainvälistä amma�laista Uzbekistanista USA:han.●
Koulutus päättyi todistusten jakoon. Hillamarialle todistuksen ojentaa MiKK-järjestön Ischtar KhalafNewsome
Cross border family mediator - lapsikaappaussovittelijan koulutus 50-tuntinen erikoistumiskoulutus valmistaa sovittelijoita käsittelemään rajat ylittäviä perheasioita, mukaan lukien lapsikaappauksia. Koulutuksen osallistujat oppivat kansainvälisestä lainsäädännöstä ja konfliktoituneiden tilanteiden sovittelusta moniammatillisen kouluttajatiimin ohjaamana. Lue lisää kansainvälisestä perheasioiden sovittelusta: https://www.mikk-ev.de/en/ https://crossbordermediator.eu/ Toivo 2/2021
21
TOIVON TALON VUOSI 2022 POIMINTOJA TOIMINTASUUNNITELMASTA Vuonna 2022 yhdistys täyttää 25 vuotta. Vuoden teemaksi on valittu perustoimintamme, vertaistuki ja muu vapaaehtoistyö.
Vertaisten viikonloppu 29. - 30.1.2022 Tervetuloa vertaisuuden perusasioiden äärelle ja tapaamaan muita, olit sitten vasta vertaisena toimimisesta kiiinnostunut tai jo kokenut vertainen. Alustavat ilmoittautumiset: suunnittelija@kaapatutlapset.fi
Kevät Perustietoa lapsikaappauksista verkkokoulutus on pilotointivaiheessa ja valmis koulutus julkaistaan keväällä 2022. Koulutus on suunnattu perheiden kanssa toimiville ammattilaisille, sote-alan opskelijoille ja vapaaehtoisille.
Voimalauantai
Koulutamme kokemusasiantuntijoita yhdessä Amal ry:n ja Familia ry:n kanssa keväällä 2022. Haluatko kehittää palveluita tai edistää tietoisuutta lapsikaappauksista ja niiden uhasta - tule mukaan! Kysy lisää: suunnittelija@kaapatutlapset.fi
Kadonneiden lasten päivän seminaari 25.5.2022. Lisätietoa seminaarin teemasta ja toteutuksesta myöhemmin.
Toivo 2/2021
21
Lisäksi:
Talvi
Toivo-lehti 2/22
Päivä- ja iltatapahtumia Viikonloppupäivystys Verkkoauttamista
Jouluinen virkistystapahtuma
Voimalauantai
Syksy
Monikulttuuristen yhden vanhemman perheiden olkkari Helsingissä ja muita ryhmiä tarpeen mukaan
Virkistystä ja koulutusta vapaaehtoisille: - Virkistystapahtuma - Kokijasta toimijaksikoulutusviikonloppu Voimaantumisviikonloppu järjestetään kesällä 2022
Kesä Tuettu loma lapsiperheille 25.-30.7.2022
Toivo-lehti 1/22
Järjestämme loman yhdessä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Loma tarjoaa vertaistukea ja rentoa yhdessäoloa järvimaisemissa. Hakuaika lomalle on 26.2. – 26.4.2022. Seuraa siis sähköpostiasi helmikuussa!
Toivo 2/2021
23
ALLI PAASIKIVEN SÄÄTIÖ