TOIVO
MITÄ ON LUVASSA VUONNA 2020?
STRATEGIA VUOSILLE 2020 - 2024
Kaapatut Lapset ry julkaisee kaksi kertaa vuodessa Toivo-tiedotuslehden jäsenilleen. Lehteä voidaan jakaa myös yhteistyökumppaneille sekä erilaisissa tapahtumissa. Toimintamme auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän, että äidin intressit mutta keskeisimmällä sijalla on lapsen etu ja oikeus
olla joutumatta kansainvälisen lapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi. Yhdistyksen ylläpitämä tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle.
Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Kansalaisareenan, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Missing Children Europen jäsenjärjestö.
Yhteystiedot:
Sisältö
Puheenjohtaja Minna Husu 050 4751 017 puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi
Talvitiedote 2019
Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen 044 2626662 tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi Kansalaistoiminnan ja viestinnän suunnittelija Hillamaria Tuomi-Mark 045 8553055 suunnittelija@kaapatutlapset.fi
Hallituksen jäsenet ............................ 3 Toivon Talon kuulumiset ................4-5 Puheenjohtajan palsta ...................6-7 Oikeustapauksia .......................... 8-10 Usein kysyttyä ............................ 10-11 Lapsenhuoltolaki uudistui ......... 12-15 Tiivistelmä toiminta-
suunnitelmasta 2020 ............... 16-17 Toimistosihteeri 050 3392421 toimisto@kaapatutlapset.fi
Strategia - arvoista kohti visiota 18 - 19
Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo Malmin kauppatie 26, 4. krs
Jouluntoivotus ................................. 23
00700 Helsinki
Perheen tarina: kahdeksan vuotta ilman lapsen tapaamisia...................... 20-22 Toimintaamme tukevat................... 24
Päätoimittaja: Tarja Räisänen Toimitus, ulkoasu ja taitto: Hillamaria Tuomi-Mark & Sonja Saikkonen Kuvat: Kansi, s 7; 14; 23: Unsplash.com; s. 6-7, 12 Pixabay.com, takakansi: Kuvia Suomesta/Joona Kotilainen, muut: yhdistyksen kuvituskuvia
Puheenjohtaja: Minna Husu Varsinaiset jäsenet: Virpi Järvenpää, Layla Ahonen, Marjo Norisalo, Anita Lassoued ja Yanika Wilén Varajäsen: Roope Mänttäri Hallituksessa on vuonna 2019 seitsemän varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Luvan antaneiden jäsenten nimet julkaistaan tässä lehdessä.
Suomesta kaapataan vuosittain noin 20 lasta. Osa lapsista saadaan takaisin, osa jää kaappausmaahan. Surunsa lisäksi Suomeen jäänyt vanhempi joutuu usein taloudelliseen ahdinkoon maksaessaan kaappauksesta tai huoltokiistasta aiheutuneita kuluja – siksi kaipaamme apuasi! Voit tukea lapsikaappauksen tai haastavan kansainvälisen huoltokiistan kokeneita perheitä taloudellisesti, lahjoittamalla rahaa kaapattujen lasten tukirahastolle. Lahjoitusten avulla voimme auttaa perheitä esimerkiksi oikeuskulujen ja matkojen kustannuksessa. Suorita kertalahjoitus tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi.* Kiitämme avustasi! * Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi merkitsemällä verkkopankin maksussa summan lähteväksi tililtäsi joka kuukausi. Voit perua maksun koska vain verkkopankista.
Tukirahaston tilinumero: Nordea Malmi FI41 1369 3000 1092 12 Viitenumero: 123 Rahankeräysluvan numero: RA/2017/1216 Toimeenpanoaika ja -alue: Lupa on voimassa 1.1.2018-31.12.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Toivo 2 / 2019
3
Veikkaus Oy on STEA:n kautta ollut suosiollinen meille. Avustusehdotuksessaan vuodelle 2020 se ehdottaa, että voimme muuttaa osa-aikaisen toimistosihteerimme toimen kokoaikaiseksi järjestösihteeriksi. Rekrytointi on alkanut, sillä toimistosihteerimme Sonja ehti ottaa vastaan toisen työn. Kiitos Sonjalle kuluneista vuosista, jätit isot saappaat täytettäviksi.
alle 29-vuotiaan nuoren. Tämä rekrytointi alkaa vasta vuoden 2020 puolella. Syyskokouksessa 2.11. hyväksyttiin yhdistyksellemme uusi strategia, joka esitellään toisaalla tässä lehdessä. Nyt onkin hyvä hetki katsoa, miten edellinen strategia toteutui. Visioksi asetettiin, että vuonna 2020:
Ensi vuonna palkkaamme myös Paik- ”Yhdistys on vakiinnuttanut paikkansa alansa asiantuntijana kotimaassa ka auki -ohjelman turvin vuodeksi ja kansainvälinen yhteistyö on käynyhden osatyökykyisen henkilön tai nistynyt. Yhdistys vastaa apua tarvitToivo 2 / 2019
4
sevien ja jäsenistön perheiden tarpeisiin entistä tehokkaammin ja yhdistyksellä on toimintaa eri paikkakunnilla.”
toimii niin sanottu mokuolkkari yhteistyössä Päksy ry:n kanssa.
Jos sinua kiinnostaa käynnistää toimintaa monikulttuurisille eroperheilStrategiakautena 2015-2019 olemme le omalla paikkakunnallasi, niin ole todellakin vakiinnuttaneet asemam- rohkeasti yhteydessä meihin. Mietime. Meiltä muun muassa pyydetään tään löytyisikö sinulle työparia ja kokonsultaatioapua ja lausuntoja entis- keillaan! tä useammin. Laatimamme kriteerisMarraskuun kuukausitiedotteessa on tö ”Apua lapsikaappausuhan arvioinvielä tarkemmin siitä, miten olemme tiin” on otettu käyttöön muun muasstrategiaa toteuttaneet. Olet saanut sa poliisin toimipisteissä ja sitä sen sähköpostiisi 29.11. käyttävät myös asianajajat ja tuomarit. Nyt lähdemme siis kohti uuden strategian toteuttamista, hyväksi koettuKansainvälinen yhteistyö on tiivistyja vanhoja toimintamalleja unohtanyt saatuamme jäsenyyden Missing matta. Tervetuloa mukaan täyttäChildren Europe’ssa. mään pienen yhdistyksen haasteita Suunnittelijamme Hilla on kouluttau- sen suuressa tehtävässä. tunut perheasioiden sovittelijaksi. Kaikkein ensimmäiseksi tosin rauhoiNyt meitä on kaksi ammattilaista tumme joulunaikaan ja sen mukatäällä Toivon Talolla. Olemme vienaan tuomaan lomaan. Ensi vuonna neet auttamista verkkoon muun mutaas tavataan! assa kaksi kertaa kuukaudessa pidettävä chat sekä erilaiset Facebookja WhatsApp -ryhmät. Tarja Räisänen Ainoastaan toiminta eri paikkakuntoiminnanjohtaja nilla ei ole käynnistynyt. Olemme niin pieni yhdistys, että vapaehtoisia ei ole löytynyt tarpeeksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Täällä meillä
Toivo 2 / 2019
5
Olen toiminut Kaapatut Lapset ry:n puheenjohtajana jo vuoden.
Olen 12-vuotiaan Vivianin äiti ja ollut mukana yhdistyksessä noin 8 vuotta. Olen yrittäjä ja myös sairaanhoitaja. Olen tehnyt vapaaehtoistyötä jo 15-vuotiaasta alkaen aloittaen sotilaskotisisarena Kouvolan sotkusta. Olen toiminut Lahden nuorten jengi-työnohjaajana ja Saapas-organisaatiossa. Nyt muutama vuosi sitten aloin toimia Walkersissa Aseman Lapsissa vapareissa. Siellä vierailen samoin kuin Lasten Turvatalossa, kun työltäni joudan. Minulla on suuri halu auttaa ihmisiä. Vuosi yhdistyksen puheenjohtajana on antanut paljon. Vuoteen on kuulunut paljon keskusteluja hädässä olevien lasten vanhempien kanssa. Oma kriisini ei tunnu enää niin suurelta
kuin se tuntui muutama vuosi sitten. Olen itse saanut yhdistykseltä paljon ja siksi halu auttaa onkin todella suuri. Aina emme voi auttaa, mutta varmaan kuunteleminenkin on suuri asia silloin, kun on todellinen hätä.
Toivo 2 / 2019
6
Vuosi 2019 on mennyt nopeasti. Kiitos luottamuksestanne. Ensi vuonna toivon saada paljon enemmän aikaiseksi, sillä
ideoita on paljon. Monikulttuurisuus tulee lisääntymään ja siksi tarvitsemme paljon vapaaehtoisia tekemään kanssamme työtä sekä vanhempien, että lasten auttamiseksi - unohtamatta meidän nuoria. On ihanaa saada hallitukseen innokkaita ihmisiä joiden kanssa on kiva toteuttaa uusia haasteita, kuten 6.12. järjestetty arabia-ilta. Oikein rauhallista joulua ja onnellista Uutta Vuotta kaikille.
Terveisin, Minna
Toivo 2 / 2019
7
Espanjaan
Viroon
Helsingin hovioikeus 24.9.2019, Päätös nro 1180, Diaarinumero H 19/2043
Helsingin hovioikeus 17.9.2019, Päätös Nro 1144, Diaarinumero H 19/2044 Lapsen virolaiset vanhemmat olivat Suomalaiset äiti ja isä olivat teheronneet ja lapsi oli jäänyt asuneet sopimuksen, jonka mukaan 10 maan isänsä kanssa Viroon. Touko-vuotias lapsi asui isänsä kanssa kuussa äiti haki lapsen Suomeen. pysyvästi ulkomailla. Äiti itse muutti Isä haki lapsen palauttamista. Äidin Alankomaihin. Äiti ei palauttanut mukaan he olivat sopineet, että lasta joululoman jälkeen. Lapsi oli koko perhe muuttaa Suomeen. jonkin aikaa kadoksissa, mutta löyÄidin mukaan isä ei tosiasiallisesti tyi Suomesta. Vaikka lapsi ei ollut käyttänyt huoltajan oikeuksia, vaan ehtinyt asua Espanjassa, oli hänet jätti lapsen usein isovanhemman jo ehditty kirjata sinne. hoitoon. Koska vanhemmat olivat yhdessä Hovioikeus totesi, että lapsi oli asusopineet, että lapsi saa muuttaa nut pysyvästi Virossa, isä oli käyttäpysyvästi ulkomaille, katsoi Helsinnyt huoltajan oikeuksia ja vanhemgin hovioikeus, että vakinainen pien yhteisistä muuttosuunnitelasuinmaa oli välittömästi muuton mista oli kulunut sen verran aikaa, jälkeen Espanja, jossa lapsi oli että voitiin katsoa isän muuttaneen aiemminkin oleskellut, jossa hänelmielensä. Lapsi oli siis palautettava lä oli ystäviä ja suhteet siellä asuViroon, jossa kaappausaikana oli viin isän uuden puolison sukulaisiin. myönnetty isälle yksin oikeus päättää lapsen asuinmaasta. Lähde: Edilex
Toivo 2 / 2019
8
-
Hakemus 15122/17, päätös julkaistu annettu 18.6.2019 Molemmat vanhemmat olivat venäläisiä. Lapsi syntyi Suomessa. Äiti lähti Venäjälle terveydellisistä syistä ja isä vei vuonna 2013 lapsen Norjaan äitinsä hoitoon. Äidin palattua Suomeen hän vaati isää hakemaan lapsen takaisin, kuten tapahtui. Lapsi asui Suomessa yli vuoden ennen alkuvuodesta 2015 tapahtunutta kaappausta. Äiti kaappasi lapsen saatuaan käräjäoikeuden päätöksen, jonka mukaan vanhemmilla on yhteishuoltajuus ja lapsi asui isänsä luona ja tapasi äitiään. Lapsi oli asunut isänsä kanssa jo aiemminkin äidin sairauden ja Venäjällä oleskelun takia. Helsingin hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen, korkein oikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Isä haki lapsen palautusta Suomen oikeusministeriön kautta vedoten Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen, jonka jäseniä molemmat maat olivat. Hän pyrki sovintoon äidin kanssa ilman tuloksia ja teki lopulta hakemuksen paikalliselle viranomaiselle. Toivo 2 / 2019
9
Äiti vastusti lapsen palauttamista vedoten, että lapsi oli jo sopeutunut Venäjälle, ei puhunut suomea, tarvitsi hoitoa, jota Venäjällä saa ja että isä on psyykkisesti sairas. Paikalliset lastensuojeluviranomaiset ja Venäjän lapsiasiainvaltuutettu puolsivat lapsen jäämistä äitinsä kanssa Venäjälle. Asiaa käsitellyt paikallinen tuomioistuin määräsi joulukuussa 2015 lapsen palautettavaksi Suomeen. Kaupungin oikeus puolestaan päätti, että lapsi saa jäädä Venäjälle äitinsä kanssa vedoten äidin esittämiin seikkoihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perusti päätöksensä Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen, YK:n lastensuojelusopimukseen ja Venäjän kansalliseen lainsäädäntöön. ●
Lapsen etsiminen ulkomailla ”Jos lapsi katoaa ulkomaille, niin miten häntä etsitään?” Vastaus: Keskusrikospoliisin Viestiliikennekeskuksessa (VLK) hallinnoidaan kansainvälisiä kuulut usasioita. Lyhyesti kuvattuna kuulutusasiat menevät prosessina seuraavasti: Kaapatun tai muuten kadonneen lapsen osalta alueellisesti toimivaltainen, lähtökohtaisesti tapahtumapaikan poliisilaitos tekee asiasta ilmoituksen ja laatii omassa järjestelmässään Schengenin tietojärjestelmään kuulutuksen lapsen turvasäilöön ottamiseksi. Viestiliikennekeskuksessa me teemme mm. laatuun liittyvät varmistukset ja varmistumme sekä tarvittaessa ohjaamme poliisin ottamaan tapaukseen muToivo 2 / 2019
10
kaan lastensuojeluviranomaiset. Tämän jälkeen me täällä VLK:ssa syötämme lapsesta Interpol-kuulutuksen. Lapsia koskevia kuulutuksia ei käytännössä koskaan julkaista avoimilla sivuilla. Kaappaajan osalta prosessi menee siten, että poliisin rikosilmoituksen perusteella syyttäjä voi päättää antaa henkilöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen (EAW), jolloin henkilö tulee ensin vangita poissaolevana käräjäoikeudessa. Syyttäjän EAW:n perusteella me täällä VLKssa syötämme kiinniotto etsintäkuulutuksen Schengenin tietojärjestelmään ja Interpolin järjestelmään. Se, julkaistaanko kuulutus julkisella sivustolla määräytyy lainsäädännön mukaan ja päätöksen tekee (usein meidän aloitteestamme ja suosituksen mukaan) tutkinnanjohtaja ja/tai syyttäjä. Julkaisulle tulee olla painava peruste. Jos syyttäjä ei tee EAWta käytämme soveltuvia olinpaikan selvittämistä koskevia etsintäkuulutuksia, joita ei juurikaan julkaista julkisella sivustolla. Mitä tulee etsintätoimien aktiivisuuteen, niin se vaihtelee tapauksittain. Jos meillä on aitoa tietoa siitä, missä kaapattu lapsi tai kaappaaja on, niin ilman muuta tehdään aktiivisia etsintätoimia KV-kumppaneidemme toimesta. Erityisesti EU:n ulkopuolisissa tilanteissa haasteellista on se, että kohdemaassa käsitys lapsen huoltajasta voi olla toinen ja jos siellä meidän käsityksemme mukaan kaapattu lapsi on kaapanneen vanhemman kanssa, niin he eivät ryhdy pyytämiimme toimiin koska pitävät asiain tilaa laillisena. Teemme osaltamme kaikkemme näissä erityisen vaativissa ja usein kiireellisissä akuuteissa tilanteissa. Hannu Kautto Rikostarkastaja KESKUSRIKOSPOLIISI
Lisätietoja: https://www.poliisi.fi/rikokset/ kansainvalinen_toiminta/ kansainvaliset_yhteistyokanavat https://www.interpol.int/ https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/ kotimaa/tilaajalle-7.3187110? aId=1.3125777 Toivo 2 / 2019
11
Lapsenhuoltolain uudistukset ovat astuneet voimaan 1.12.2019. Jos siis joulukuun 2019 jälkeen asioit vaikkapa lastenvalvojalla tai tuomioistuimessa, on uusi laki käytössä. Lakimuutosten tavoitteena on ollut vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten perheiden monimuotoistumiseen. Muutoksilla on pyritty myös vahvistamaan lapsen osallisuutta ja lapsen edun huomioimista. Tavoitteena on myös lasten asioita koskevien oikeudenkäyntiprosessien tehostaminen. Muutoksia huoltajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin
Lapsen huoltoon kuuluu myös lapsen ja vanhempien, mutta myös muiden lapselle tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen. HE 88/2018 mukaan tällä tarkoitetaan esimerkiksi sisaruksia, isovanhempia sekä sosiaalisia vanhempia. Hallituksen esityksen mukaan lapsella on myös oikeus luoda suhde sisaruksiinsa ja isovanhempiinsa.
Lakimuutosten myötä huoltajien velvollisuudet tarkentuvat. 1.12.2019 alkaen huoltajan velvollisuus on suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lain valmistelussa on katsottu, että esimerkiksi vieraannuttaminen, mutta toisaalta myös tapaamisoikeuden käyttämättä jättäminen ovat henkistä Vanhempien ja huoltajien tulee jatkossa ilmoittaa muuttoaikeistaan väväkivaltaa. Toivo 2 / 2019
12
hintään kolme kuukautta etukäteen, jos muutolla on vaikutusta lapsen huollon ja tapaamisoikeuden toteutumiseen. Tämä koskee siis sekä lapsen kanssa asuvaa, että lasta tapaavaa vanhempaa tai muuta huoltajaa. Velvollisuuden laiminlyönti voidaan huomioida myöhemmin lapsen asioista päätettäessä. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos ilmoittamisesta aiheutuisi vakavaa henkeen, terveyteen tai vapauteen aiheutuvaa uhkaa. Pieni muutos on tullut myös huoltajuuteen lapsen syntymän perusteella. 1.12.2019 alkaen, jos isyys tunnustetaan ennen lapsen syntymää neuvolassa, tulee isästä suoraan myös lapsen huoltaja, kun isyys vahvistetaan. Jos isyyttä ei ole tunnustettu ennen syntymää ja lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, äiti on yksin huoltaja, kunnes toisin sovitaan. Tehtävienjako huoltajien kesken, oheishuolto ja tiedonsaantioikeus lastenvalvojalla sovittaviksi Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, nämä voivat sopia keskinäisestä työnjaostaan lastenvalvojalla. Tehtävänjaon tulee olla lapsen edun kannalta perusteltu. Huoltajat voivat esimerkiksi sopia, että toinen huoltajista voi päättää lapsen koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevista asioista, mutta yhdessä päätetään lapsen passista, asumisesta ja uskonnosta. Ennen lakiuudistusta vain tuomioistuin on voinut vahvistaa tehtävienjaon.
•
Lastenvalvojalla tehtävien sopimusten kirjo laajenee
•
Lapsen osallisuus näkyy laissa monessa kohtaa
•
Vuoroasuminen kirjataan lakiin
•
Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään
•
Myös lapselle erityisen läheiselle henkilölle voidaan vahvistaa tapaamisoikeus
•
Olosuhdeselvitysprosessi tarkentuu
Tehtävien jakaminen huoltajien kesken saattaa helpottaa riitaisissa tilanteissa sopimista, ja se voi myös olla käytännöllistä rajat ylittävissä tilanteissa, joissa yhteishuoltajuus halutaan kuitenkin säilyttää. Lapsikaappausuhan ollessa läsnä kannattaa varmistaa, että jos huoltajien tehtäviä jaetaan, passi ja asuminen säilyvät yhdessä päätettävinä asioina. Lastenvalvoja voi myös vahvistaa vanhempien ja kolmannen henkilön sopimuksen siitä, että tämä kolmas henkilö on vanhempien tai yhden vanhemman ohella lapsen huoltaja. Tällöin puhutaan oheishuollosta. Myös oheishuollon tulee olla lapsen edun mukaista ja perusteltua. Oheishuolta-
Toivo 2 / 2019
13
jalla on samat oikeudet kuin huoltajil- sen edellytyksenä on, että lapsen ja la, mutta ei elatusvelvollisuutta. ko. henkilön välinen suhde on verVanhemmalle, joka ei ole huoltaja, tai rattavissa vanhemmuussuhteeseen. muuten lapsen elämässä mukana olevalle aikuiselle voidaan myös vahvistaa tiedonsaantioikeus lapsen asioissa. Tällöin hän ei ole huoltaja, mutta voi saada salassa pidettävää tietoa lapsen asioista esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulusta.
Tuomioistuin voi myös määrätä uhkasakon jo ”etukäteen”, jos on syytä epäillä, että tapaamisia tultaisiin estämään. Uhkasakko koskee yhä ainoastaan lapsen tapaamiseen luovuttavaa vanhempaa, ei tapaajavanhempaa.
Oikeudenkäyntiprosessin tehostaminen Uudistuneessa laissa huomioidaan lasten asioita koskevien oikeudenkäyntien kuormittavuus. Oikeuteen tehdyn hakemuksen voi uudistuneen lain myötä hylätä kirjallisessa menettelyssä, jos on ilmeistä, ettei aiemman päätöksen muuttamiselle ole Lakimuutosten myötä niin lapsen edellytyksiä. Lain mukaan lapsen kanssa asuvalla kuin tapaavallakin vanhemmalla on velvollisuus myötä- huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva vaikuttaa tapaamisoikeuden toteutu- asia on myös käsiteltävä joutuisasti, miseen. Vanhempien tulee myös Lakiin on myös nyt kirjattu aiempaa välttää kaikkea, mikä voi aiheuttaa tarkemmin olosuhdeselvityksen tekehaittaa lapsen ja toisen vanhemman misestä. Tuomioistuimen tulee jatsuhteelle. kossa määritellä aiempaa tarkemmin, mistä seikoista selvitystä pyydetään. Tapaamisoikeus on uudistuneessa Myös selvityksen tarkoitus on nyt laissa määritelty niin, että lapsi saa ajoittain olla vanhemman luona, tava- määritelty laissa. ta tätä muualla tai pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Lähtökohtana Lapsen osallisuutta vahvistetaan ovat kasvokkaiset tapaamiset, mutta esimerkiksi rajat ylittävissä tilanteissa Yksi lakiuudistuksen keskeisiä teemomyös muu, esimerkiksi videopuheluin ja on ollut lapsen osallisuuden huomioiminen. Uudistuneen lain myötä yhteyden pito voi tulla kyseeseen. huoltajan onkin kerrottava lapselle 1.12.2019 alkaen lapselle voidaan häntä koskevista päätöksistä ja tämän myös vahvistaa oikeus tavata hänelle elämään vaikuttavista asioista lapsen erityisen läheistä henkilöä. Päätöksen ikään ja kehitystasoon sopivalla tavaltästä voi saada tuomioistuimesta, ja Tapaamisoikeus tarkentuu Uutena lapsenhuoltolakiin on lisätty maininta, että lapsella on oikeus paitsi säilyttää, niin myös luoda suhde toiseen vanhempaan. Vaikka suhdetta ei vielä olisi, on lapsella siis oikeus saada sellainen.
Toivo 2 / 2019
14
la. Huoltajalla on myös velvollisuus keskustella lapsen kanssa tämän henkilökohtaisia asioita koskevista päätöksistä ja huomioida lapsen toiveet. Myös lastenvalvojalla asioidessa lapsen osallisuus näkyy. Lastenvalvojan tulee nimittäin varmistaa, että vanhemmat ovat ottaneet lapsen mielipteen huomioon. Toisinaan myös lastenvalvoja voi tavata lasta tämän mielipiteen selvittämiseksi, mutta pääsääntöisesti tämä on vanhempien tehtävä. Riitaisissa tapauksissa lapsen mielipide selvitetään olosuhdeselvityksessä. Lasta voidaan kuulla myös tuomioistuimessa, jollon tuomari voi käyttää asiantuntija-avustajaa. Alle 12vuotiasta voidaan kuulla oikeudessa vain, jos se on asian ratkaisemiseksi välttämätöntä eikä lapselle aiheudu siitä haittaa.
t
•
Huoltajien välinen tehtävänjako
•
Oheishuoltaja lapselle
•
Tiedonsaantioikeus lapsen asioissa
•
Vuoroasuminen
...Lisäksi yhä yksin- tai yhteishuolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus.
Uudistuneessa laissa säädetään tuetuista ja valvotuista tapaamisista ja vaihdoista. Valvottu tapaaminen on lain valmistelussa nähty yhtenä lapsikaappausten ennaltaehkäisyn keinona. Tuomioistuin voikin 1.12.2019 alkaen määrätä, että vakavan lapsiVuoroasuminen lakiin kaappausuhan ollessa läsnä, tapaava Vuoroasumisesta puhutaan, kun lapsi vanhempi luovuttaa oman ja mahdolviettää toisen vanhemman luona vä- lisesti hallussaan olevan lapsen passin hintään 40 % ja toisen vähintään 60 % tapaamisen ajaksi valvojalle. ● ajasta, loma-aikojen luonapito huomioiden. Uudistuneen lain myötä vuo- Lähteet: roasuminen on kirjattu lakiin. Lapsella voi kuitenkin yhä olla vain yksi osoite, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta ja tästä vanhempien tulee sopia tai 190/2019 tuomarin päättää vuoroasumisesta päätettäessä. Hallituksen esitys 88/2018 Lapsikaappausten ennaltaehkäisyä
Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 35/2016
Lapsikaappaukset ja niiden uhka on huomioitu lain valmistelussa.
STM:n koulutusmateriaali lakiuudistuksesta
Toivo 2 / 2019
15
Uusi strategia vuonna 2020
me valtakunnallinen järjestö, kaikkia yhteydenottajia emme voi tavata kasVuonna 2020 toimintaamme ohjaa vokkain, mutta neuvonta ulottuu laauusi strategia. Strategia vuosille 2020 jalle puhelimessa ja verkossa. Osallis-24 hyväksyttiin syyskokouksessa tumme myös vuonna 2020 Helsingin, 2019. Strategiasta kerromme lisää Espoon ja Keravan eron ensiapupistämän lehden sivuilla 18 - 19. Strate- teille. giatyötä on tehnyt henkilökunnan kanssa joukko vapaaehtoisia jäseniä. Vapaaehtoisemme päivystävät puheArvoista järjestettiin jäsenkysely kelinta viikonloppuisin ja juhlapyhinä, väällä 2019. jotta apua tarvitseva vanhempi saa silloinkin tukea. Vuoden 2020 toiminnan sisältöä ja toteutusta määrittävät toimintasuun- Vuonna 2020 suunnitelmissa on, että nitelmassa määritellyt tavoitteet. Alla suunnittelija kouluttautuu lapsikaapkerromme tiivistetysti, miten vaspaussovittelijaksi. Koulutuksen järjestaamme näihin tavoitteisiin. Koko tää Missing Children Europe. MCE toimintasuunnitelman saat luettavak- myös koordinoi maailmanlaajuista si ottamalla yhteyttä Toivon Taloon. lapsikaappaussovittelijoiden verkostoa, johon kuuluu noin 200 sovitteliTavoitteet 1 ja 2: Neuvonta ja yhteis- jaa. työvanhemmuus Tavoite 3: Voimaannuttaminen ja yhYhteistyövanhemmuuteen ja sovitte- teen saattaminen luun ohjaaminen on toimintalinjamJärjestämme yhden voimaantumisviime kantavia periaatteita. konlopun perheille kesällä 2020. ViiNeuvonnasta Toivon Talolla vastaa konloppu alkaa jo perjantaina, ja toiminnanjohtaja. Myös suunnittelija päättyy sunnuntaina. Emme järjestä osallistuu neuvontatyöhön erityisesti omaa tuettua lomaa, mutta tiedotamkaappausuhkatilanteissa. Koska olemToivo 2 / 2019
16
me muista sopivista tuetuista lomista. Järjestämme sekä keväällä että syksyllä koko päivän kestävän vertaistukitapaamisen pääkaupunkiseudulla. Pitkämatkalaisille tarjoamme näissäkin yöpymisen.
Vuonna 2020 järjestämme yhden Kokijasta toimijaksi -viikonlopun, joka keskittyy vertaisuuteen. Vertaisten verkkokoulutuksen suunnittelua on jo aloitettu vuonna 2019, ja tätä työtä jatketaan vuonna 2020. Panostamme myös siihen, että yhdistyksen piiristä Järjestämme kuusi keskusteluiltaa löytyy vertaisuuden lisäksi muuta pääkaupunkiseudulla. Mahdollistam- mielekästä vapaaehtoistoimintaa. me myös etäosallistumisen ja tarjoMuita vapaaehtoistehtäviä ovat amme tarvittaessa tulkkausta englan- muun muassa lastenhoito, varainhanniksi, arabiaksi tai venäjäksi. Virkistys- kintatyöryhmän vapaaehtoisuus ja tä perheille tarjoamme kahdesti vuo- vekrkovapaaehtoisuuden muodot. dessa – kesällä ja joulun alla pikkujouluteemalla. Tavoite 5: Vapaaehtoisista huolehtiminen Lisäksi tukea on tarjolla verkossa muun muassa Apuaeroon.fi-sivuston Vapaaehtoisille järjestetään keväällä chatissa kahdesti kuussa sekä eri sosi- virkistystapahtuma ja syksyllä kouluaalisen median kanavissa. Jokainen tuspäivä ajankohtaisesta aiheesta. sitä toivova saa oman henkilökohtai- Vapaaehtoisten jaksamista, kuulumisen vertaistukijan. sia ja palautetta kysytään vuosittain. Vertaisposti-uutiskirje jatkaa ilmestyHelsingissä kokoontuu kuukausittain mistä kahdesti vuodessa. Vertaisten monikulttuuristen yhden vanhemman voimavaroja tukee myös oma Faceperheiden vertaistukiryhmä, jota book-ryhmä. koordinoimme yhteistyössä Päksy ry:n kanssa. Päksy ry vastaa olkkarin Tavoitteet 6 ja 7: Yhteistyö muiden rahoituksesta. tahojen kanssa ja heille tiedottaminen
Tapahtumissamme tarjotaan lastenhoito ja lapsille järjestetään mielekästä toimintaa hoitajien ja vapaaehtoisten ohjaajien kanssa. Nuorten toimintaa koordinoidaan YVPL:n VeNyvähankkeen ja Mahis-rahoituksen kautta. Tavoite 4: Polku kokijasta toimijaksi
Yhteistyötahojamme vuonna 2020 ovat muut järjestöt, jotka työskentelevät mm. ero- ja monikulttuurisuusteemojen parissa. Lisäksi tapaamme poliisin, ministeriöiden, ja kaupunkien viranomaisia sekä monikulttuuristen perheiden kanssa työtä tekevien tahojen työntekijöitä ja konsultoimme ja annamme konsultaatioapua. ●
Toivo 2 / 2019
17
-
Toivo
Toivo - Rankassakin elämäntilanteessa piilee toivo. Turvallisuus - Lapsella on oikeus olla turvallisesti yhteydessä molempiin vanhempiinsa ja olla joutumatta lapsikaappauksen, muun väkivallan tai vainon kohteeksi. Turvattu vanhemmuus on luottamusta. Turvallisessa vanhemmuudessa suhde lapseen säilyy tilanteesta riippumatta. Myötätuntoinen kohtaaminen - Meihin yhteyttä ottava saa neuvoja ja tukea tilannettaan ymmärtäen ja ratkaisujaan kunnioittaen. Lapsen ääni - Lasta ei pidä vain kuulla vaan myös kuunnella hänen kokemuksiaan ja tunteitaan arvostaen Luottamuksellisuus - Voimme luottaa työntekijöiden ja vapaaehtoisten vaitioloon ja siihen, että jokaisen omia ratkaisuja kunnioitetaan
Toivo 2 / 2019
18
Yksilö Yhdistyksen ja yhteiskunnan toimet ja tuki auttavat vanhempaa selviämään traumaattisesta tilanteesta ja toimimaan lasten parhaaksi ja ymmärtämään sekä kuuntelemaan aidosti lasta. Yhdistys tarjoaa tukea kaapattuina olleille lapsille myös heidän aikuistuttuaan. Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talolta kaapatun lapsen vanhempi saa intensiivistä tukea pahimman kriisikauden yli. Tuen ja nevuonnan avulla sekä vanhemman että palautetun lapsen hyvinvointi lisääntyy.
Yhdistys Kaapatut Lapset ry on kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tunnustetumpi lasten oikeuksia puolustava järjestö, joka neuvoo ja tukee vanhempia, joiden lapsi tai lapset on kaapattu tai ovat kaappausuhan alla. Yhdistys on haluttu yhteistyökumppani ja tunnustettu hyvästä ilmapiiristään. Toivoa tuova tuki ulottuu maailman ääriin. Toivon Talo on jokaisen meidän sydämessä, josta tuki ja myötätunto ulottuvat kaikille toivoa tarvitseville. Toivon Talo on laajentunut paikaksi, jossa kaapatun lapsen vanhempi voi fyysisesti oleilla pahimman kriisin yli henkilökunnan ja vapaaehtoisten tukemana sekä palata kotiin vertaistuen kannattelemana.
Yhteiskunta Niin kaapattujen lasten kuin heidän vanhempiensakin kriisihoito ja jälkihuolto on kunnossa koko maassa ja pitkittyneen kaappausuhan aiheuttama trauma tunnistetaan. Lapsikaappauksia sovitellaan järjestelmällisesti Kaapatut lapset ry:n ja muiden Missing Children Europen sovittelijoiden avulla. Lapsikaappausten määrän kasvu saadaan pysäytettyä tiedon ja neuvonnan avulla.
Toivo 2 / 2019
19
Vuonna 2011 suomalainen, Suomessa syntynyt suomea äidinkielenään puhuva suomalaisen äidin ja kanadalaisen isän tytär, joka oli asunut valtaosan pienestä iästään Suomessa, katsottiin Haagin sopimuksen perusteella kuuluvan asumaan Kanadaan. Perusteluina olivat muun muassa isän uran tarpeet ja Kanadasta kolme vuotta ennen lapsen hankkimista ostettu omaisuus. Vanhemmat olivat kuitenkin tehneet lapsen syntymävuonna Helsingin sosiaaliviraston lakimiehen kanssa tuomioistuimen vahvistaman sopimuksen lapsen asumisesta äidin luona, mutta tämän ei katsottu asiassa merkitsevän.
Vuonna 2015 yhtään tapaamista ei ollut saatu järjestettyä äidille ja tyttärelle neljään vuoteen, vaikka asianhoidon osallisina ovat olleet vanhempien suomalaiset asianajajat, kanadalaiset asianajajat, Suomen ja Kanadan lastensuojelut, Kanadan poliisi ja kanadalainen korkein oikeus. Äiti on matkan varrella suostunut vapaaehtoisesti kunnallisiin ja yksityisiin valvottuihin tapaamisiin –
Tapaamisten puutteessa äiti j Skype-puheluin. Itse tehdyillä kyl teistaan. Kuvitus tarinansa kerto
Toivo 2 / 2019
20
ja tytär pitävät yhteyttä epäsäännöllisin lteillä tytär yrittää sinnikkäästi kertoa tunoneen äidin omistaman kuvan perusteella.
ilman syytä ja ilman oikeuden määräystä. Tällöin vanhemmat olivat vielä naimisissa, jolloin oikeus lapsen luonapitoon olisi pitänyt olla jo automaattisesti. Suomen lastensuojelu on vuosien varrella tehnyt yhteensä kolme virallista lastensuojeluilmoitusta ja yhden rikosilmoituksen Kanadaan – tuloksetta. Lastensuojeluviranomaiset ilmaisivat huolensa isän harjoittamasta vieraannuttamisesta jo vuonna 2011, pian sen jälkeen, kun tytär oli siirtynyt oikeuden päätöksen perusteella asumaan isän luokse Kanadaan. Ilmoitusten aiheena oli huoli lapsen tilanteesta, olosuhteista sekä lapsen tarve pitää yhteyttä Suomeen jääneeseen vanhempaansa. Äiti jätti vuonna 2015 hakemuksen tapaamisoikeuden esteiden poistamiseksi Haagin sopimuksen mukaisesti. Nyt, yli neljä vuotta myöhemmin asian käsittely on kesken, eikä äiti ole saanut tavata lastaan yrityksistä huolimatta. Yhteensä on siis kulunut yli kahdeksan vuotta siitä, kun äiti ja tytär ovat viimeksi tavanneet. Näiden vuosien aikana he ovat pitäneet yhteyttä Skypen välityksellä. Puhelut Skypessä toteutuvat epäsäännöllisesti, eikä peruuntuneiden puheluiden tilalle saada järjestettyä uusia. Vuonna 2019 äiti sai kesällä tiedon, että tyttären tapaaminen voisi vihdoin järjestyä Toivo 2 / 2019
21
Kanadassa. Tyttären isä oli antanut Hänelle jäivät maksettavaksi myös alustavan suostumuksen tapaamisen lentoliput Kanadaan ja takaisin, joita järjestämiselle. hän ei päässyt kokonaisuudessaan käyttämään. Äiti matkustaisi kaapattujen lasten tukirahaston avustamana tavatakÄiti odottaa yhä, neljä ja puoli seen tyttärensä kahdeksan vuoden vuotta hakemuksen jättämisen jältauon jälkeen. Tapaamispäivä oli keen, Haagin prosessin edistymistä sovittuna. ja mahdollisuutta tavata vihdoin Oikeuden päätöksen mukaisesti tapaamista tulisi valvomaan isän valitsema sosiaalityöntekijä, jonka luona kahden tunnin tapaamisen hinnaksi tulisi 180 €.
tyttärensä kasvotusten. ●
Vain päiviä ennen tapaamispäivää tapaamisjärjestelyihin alkoi tulla muutoksia muun muassa tapaamisessa läsnä olevien henkilöiden ja ajankohdan suhteen. Muutosten myötä tapaaminen ei ollut enää mahdollinen. Äiti oli odottamassa Euroopassa vaihtolentoaan Kanadaan, kun ilmeni, ettei tapaaminen tulisikaan toteutumaan. Näennäisesti esteitä tapaamiselle ei ollut, mutta käytännössä tapaamisen toteutuminen kävi mahdottomaksi. Jälkeenpäin ilmeni, ettei tytär edes ollut tietoinen, että äiti oli tulossa tapaamaan häntä. Äiti joutui korvaamaan tapaamiseen varatulle sosiaalityöntekijälle sovitut kulut. Toivo 2 / 2019
22
Toivon talon henkilรถkunta toivottaa rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2020!
Toivo 2 / 2019
23
SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS (STEA) VEIKKAUKSEN TUOTOILLA HELSINGIN KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI VAPPU JAKOBSSONIN RAHASTO KULUTTAJAOSUUSTOIMINNAN SÄÄTIÖ (OSK TRADEKA) LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ MAHIS / NUORTEN AKATEMIA OPINTOKESKUS SIVIS