Kaapatut Lapset ry:n tiedotuslehti Toivo 1/2021

Page 1

TOIVO

OMA TARINA: 2- JA 4-VUOTIAAT KAAPATTIIN SENEGALIIN

+

UUSI SISJÄRJESTELMÄ VOIMAAN JOULUKUUSSA

VALVOTUT TAPAAMISET

MATKUSTURAJOITUKSET EIVÄT VÄHENTÄNEET KAAPPAUKSIA

PUHELINPÄIVYSTYS


Kaapatut Lapset ry Kaapatut Lapset ry………………2 Hallituksen jäsenet……………...3 Toivon Talon kuulumiset………4-5 Puheenjohtajan palsta…………6 Terveisiä Toivon Talon kesästä. 7

Oikeuden päätöksiä.......................... 8 Mainos ................................................. 9 Usein kysyttyä…………………...10 Puhelinpäivystys ................................. 11 Oma tarina……………………...12–15 SIS-järjestelmä……….16-17 Miessakit ry:n erokriisiapua maahanmuuttajamiehille-hanke…….18-19 Matkustusrajoitukset eivät vähentäneet lapsikaappauksia………….2021 Lapsikaappaustilasto 2020 ........... 22 Lukuvinkkejä ......................................23 Toimintaamme tukevat ..................24

Päätoimittaja: Tarja Räisänen Toimitus ja taitto: Hillamaria Tuomi

Kuvat: s. 1, 8, 18, 23 ja 24 Unsplash.com, S. 6 Minna Husu 7 Hillamaria Tuomi 11 Shutterstock 13 - 14 Liisa Jokela 15 African Fashion Week Helsinki 16 Pexels.com

Kaapatut Lapset ry julkaisee kaksi kertaa vuodessa Toivotiedotuslehden jäsenilleen. Lehteä voidaan jakaa myös yhteistyökumppaneille sekä erilaisissatapahtumissa. Toimintamme auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän, että äidin intressit mutta keskeisimmällä sijalla on lapsen etu ja oikeus olla joutumatta kansainvälisenlapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi. Yhdistyksen ylläpitämä tukija neuvontapiste Toivon Talo neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle. Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Kansalaisareenan, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Missing Children Europen jäsenjärjestö.


Yhteystiedot Puheenjohtaja Minna Husu 050 4751 017 puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen 044 2626662 tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi Suunnittelija Hillamaria Tuomi 045 8553055 suunnittelija@kaapatutlapset.fi Järjestösihteeri Torsti Henttinen 050 3392421 toimisto@kaapatutlapset.fi

Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo Malmin kauppatie 26, 4. krs 00700 Helsinki

Hallituksen jäsenet 2021 Puheenjohtaja: Minna Husu Varsinaiset jäsenet: Virpi Järvenpää, Nora Dadi, Nita Karlsson,Dalia Mohamed ja Yanika Wilén

www.kaapatutlapset.fi

Varajäsen: Riikka Agrebi ja Anita Lassoued

Facebook: @lapsikaappaus Instagram: @kaapatutlapsetry Twitter: @KaapatutLapset

Toivo 1 / 2021 3


Toivon talon kuulumiset Korona ja sen mukanaan tuomat matkustusrajoitukset eivät vähentäneet lapsikaappauksia.Suomestakaapattiin viime vuonna 21 lastakuten edellisenäkin vuonna. Positiivistaon se, että sekä vuonna 2019 että

2020 kaapattiin vain yksilapsi maahan,joka ei ole mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa.Molemmilla kerroilla tämä maa oli Irak. Neljä yleisintä kaappausmaata viimeisen 10 vuoden aikana ovat olleet Ruotsi,Viro, Espanjaja Irak. Irak on ilmoittanut liittyvänsä Haagin sopimukseen. Täytyy vain toivoa, että se saamahdollisimman pian lainsäädäntönsäkuntoon niin, että sopimus voidaan ratifioida. Katsotäältä Haagin sopimuksen valtiot. Irakiin tapahtunut kaappaus oli näyttävästi esilläYlellä 8.6. Senverkkosivuilla oli erittäin koskettava artikkeli sinne kaapatustatytöstä.Onneksi tyttö on päässytjo palaamaan Suomeen, tuttuun ympäristöön. Minä pääsinYlen

aamu-TV:hen puhumaan asiastamme yhdessälakimies SaaraMalisen kanssa.Kaikessauutisoinnissa punainen lanka oli viranomaisten mahdollistamat lapsikaappaukset, joista mekin älähdämme säännöllisesti. Teemme parhaamme, jotta viranomaisten ja muiden perheiden kanssa työskentelevien tahojen tieto lisääntyisija näin saisimme lapsikaappaukset vähenemään. Kansainvälisenäkadonneiden lasten päivänä 25.5. järjestim-

Toivo 1 / 2021 4


me seminaarin Lapsikaappausuhkaelämän varjona. Siihen osallistui yli 70 ammattilaista.Olemme myös laatimassaverkkokoulutusta, joka tarjoaa perustietoa lapsikaappauksesta ja sen uhasta.Koulutuspaketti on valmis syksylläja sen jälkeen voit vinkata siitä oman perheesi kanssatyöskentelevälle taholle. Osallistuimme kesäkuun alussa ensimmäiseen virtuaaliseen Suomi-kylään. Viimeksi mainittu on Suomi-seuranjärjestämä kohtaamispaikka ulkosuomalaisille ja heidän kanssaantoimiville tahoille. Kiitos Perhe maailmalla -

projektille, jonka ”huoneeseen” pääsimme mukaan.Syksylläjulkaisemme omat nettisivumme vinkiksiniille, jotka suunnittelevat perheen perustamista toiseen maahan. Pitkäaikaiseenhaaveeseemme tarttui Humakin opiskelija Kirsi Anttila, joka on haastatellut ulkomailla eron läpi käyneitä vanhempia ja luo tietopaketin. Suunnittelijamme Hillamaria saasyksylläkoulutuksen kansainväliseksilapsikaappaussovittelijaksi.Jo nyt häneltä saaneuvotteluapua huolto- ja tapaamiskiistoihin, kun vanhemmat edustavat eri kulttuureja. Tavoitteena on, että jos vanhemmat eivät pysty yhteistyöhön lapsen asioissa,he kykenisivät

edes rinnakkaisvanhemmuuteen. Siinäon selkeästimääritelty kummankin vanhemman rooli lapsen elämässäniin, että he eivät joudu juurikaan tekemisiin toistensa kanssa,mutta lapsi saapitää yllä turvallista suhdetta molempiin. Kerromme tästälisäämyöhemmin, kun olemme kehittäneet ajatusta yhdessäEnsi-ja turvakotien liiton Turvassa-hankkeenja Ero lapsiperheessä-työmuodon kanssa. Myös te jäsenet,yhteydenottajat ja vapaaehtoiset olette mielessämme. Muistathan seuratakuukausitiedotettamme, jotta pysyt mukana tapahtumissa.Kerromme niistä myös somessa. Lämmintä ja turvallista kesääja syksyä!

Tarja Räisänen toiminnanjohtaja

Toivo 1 / 2021 5


Taas on aikaa vierähtänyt. Koko vuosi on ollut yhtä koronaa. Monet ovat olleet etätöissä. Varsinkin koko toimiston väki on tehnyt paljon työtä etänä. Minulle taas yrittäjänä ja sairaanhoitajana vuosi on ollut todella kiireinen. Nyt kun taas rajat aukesivat lentoliikenteelle, on alkanut puhelin soida. Siksipä onkin tärkeää, että meillä on viikonloppupäivystyksiä, sillä niin moni hätääntynyt äiti, isä ja sukulainen on ottanut yhteyttä. Pidänkin sitä erittäin tärkeänä, että meidän päivystyspuhelin palvelee jatkossakin viikonloppuisin. Toivon, että saamme lisää innostuneita, jotka voivat toimia päivystäjinä. Itse koronarokottajana olen huolissani vanhemmista, jotka vievät lapsensa pois turvallisesta ympäristöstä ilman, että lapset on rokotettu tai edes vanhemmat. Itse kyllä syyllistyn tähän, mutta olen ottanut huomioon kaiken ja toivon, että saan pian rokotuksen tyttärelleni. Koitetaan jaksaa vielä hetki. Pidetään toisistamme huolta ja muistetaan hyvä käsihygienia. Kiitos Toivon Talolle jaksamisesta ja kaikkea hyvää Teille!

Toivo 1 / 2021 6


Toivo 1 / 2021 7


Äiti sai lasten yksinhuollon käräjäoikeuden päätöksellä. Vaikka yhteishuolto on yleensä ensisijainen huoltomuoto, niin joissain tapauksissa vanhempi voi saada lasten yksinhuollon. Tällä kertaa sitä perusteltiin ensinnäkin sillä, että isällä on lainvoimainen karkotuspäätös kotimaahansa Nigeriaan. Hän on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen, mutta hänen olosuhteidensa katsotaan olevan epävarmat. Toiseksi isä ei puhu juuri lainkaan suomea, mikä voi vaikeuttaa lasten asioiden hoitoa. Hän voisi peri-aatteessa tehdä sen englanniksi, mutta käräjäoikeudessa kävi ilmi, että isä ei osannut vastata yksinkertaisimpiinkaan lasten huoltoa koskeviin kysymyksiin. Käytännössä äiti on yksin hoitanut kaikki lasten asiat. Lisäksi vanhempien välit ovat hyvin riitaisat. Äiti on joutunut salaamaan oman ja lastensa osoitteen väkivallan uhan vuoksi.

mahdollista karkotusta. Äiti on myös myöntänyt, että lapset ikävöivät isäänsä. Valvotut tapaamiset ovat pääasiassa sujuneet hyvin, lukuun ottamatta ensimmäistä. Ensimmäisessä valvotussa tapaamisessa isä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti äitiä ja tämän uutta puolisoa kohtaan. Tämän jälkeen tapaamiset on toteutettu vartijan läsnä ollessa ja joku muu kuin äiti on tuonut lapset paikalle. Isä on tuomittu kahden lapsen törkeästä seksuaalisesta väkivallasta. Hänen omat lapsensa ovat nyt samassa iässä kuin aiemman väkivallan uhrit. Tämänkin vuoksi tapaamiset toteutetaan valvottuina kerran kuussa. Lisäksi isä ja lapset voivat olla päivittäin yhteydessä puhelimitse tiettyyn kellonaikaan. Hovioikeus ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan. Lähde: Edilex 21.4.2021 ●

Käräjäoikeus katsoi, että lasten on hyvä tutustua isäänsä ennen tämän

Toivo 1 / 2021 8


Mainos

Voit tukea lapsikaappauksen tai haastavankansainvä lisen huoltokiistan kokeneita perheitä taloudellisesti, lahjoittamalla rahaa kaapattujen lasten tukirahastolle. Lahjoitusten avulla voimme auttaa perheitä esimerkiksi oikeudenkä yntikulujen ja matkojen kustannuksessa. Lahjoita helposti MobilePaylla: Avaa MobilePay-sovellus, valitse lä hetä , syö tä summa sekä lyhytnumero 37167 ja hyvä ksy maksu. Tukirahastontilinumero: Nordea Malmi FI41 1369 3000 1092 12 Viitenumero: 123 Rahankeräysluvan numero: RA/2019/1113 Toimeenpanoaika ja -alue: Lupa on voimassa1.1.2020-31.12.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Toivo 1 / 2021 9


Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Valvotussa tapaamisissa valvoja on koko tapaamisen ajan samassa tilassa lapsen ja tapaajavanhemman kanssa. Lapsikaappausuhka on yksi syy käräjäoikeudessa määrätä valvottuja tapaamisia. Vanhemmat voivat sopia niistä myös keskenään lastenvalvojan luona. Koska tapaamisten valvonnalla puututaan lapsen ja vanhemman yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan, valvottuja tapaamisia tulee pitää viimesijaisena vaihtoehtona. Niistä tulee mahdollisimman pian siirtyä tuettuihin tai valvomattomiin tapaamisiin. Tuetussa tapaamisessa valvoja on lähettyvillä, mutta ei koko ajan samassa tilassa lapsen ja vanhemman kanssa. Lapsikaappausuhasta tulee olla näyttöä, kuten että vanhempi on jo aiemmin kaapannut tai yrittänyt kaapata lapsen. Myös muunlainen näyttö voi riittää, kun sitä on tarpeeksi paljon. Verkkosivulla www.kaapatutlapset.fi löydät apua lapsikaappausuhan arviointiin. Voit myös ottaa yhteyttä neuvontapuhelimeemme 044 2626 662. Kaapatut Lapset ry

Toivo 1 / 2021 10


Mitä päivystäjätekee? Päivystäjäntärkein tehtävä on kuunnella soittajaaja neuvoa, milloin ottaa yhteyttä Toivon Taloon. Päivystäjän ei siistarvitse olla lapsikaappausten tai huoltajuusasioiden asiantuntija, sillä tärkeintä on kuunteleminen. Sopisikotehtävä minulle? Mukaan voi tulla monenlaisista lähtökohdista. Tärkeintä on halu auttaa silloin, kun huoli lapsikaappauksesta tai senuhasta herää.Olet ehkä toiminut aiemmin vertaisena meillä tai muualla tai sinulla on muunlaista kokemusta vaikeissaelämäntilanteissa auttamisesta. Sinulla voi olla omakohtaista kokemusta kaappausuhasta tai lapsikaap-

pauksesta. Puhelin on sinulle luonteva työväline. Tehtävä sopii myös sosiaalialaa opiskeleville, joilla on jo jonkin verran kokemusta alalta.Tärkeintä on kyky kuunnella ja halu olla hetken ajan soittajan tukena. Saat perehdytyksen ja käyttöösi päivystäjänohjeet. Miten päivystystoimii? Päivystys kestää pääsääntöisesti perjantai-illasta maanantaiaamuun. Koko aikaapuhelimen ääressäei tarvitse istua, vaan viikonloppua voi viettää normaalisti, kunhan pystyy seuraamaan puhelinta ja tarvittaessa soittamaan takaisin.Toivon Talon työntekijä on viikonlopun aikanapäivystäjän tavoitettavissa. Et siis jää yksin.

Toivo 1 / 2021 11


Teresa Diop nä kee tunnelin pä ä ssä valoa ja haluaa auttaa myö s muita nä kemä ä n sen lastaan, jotka olivat 2 ja 4 vuotta vanhoja tuolloin, tapaamaan kotimaahansa hänen äitiään, joka teki kuolemaa. Teresa järjesti lapsillensa kolme viikkoa vapaata päiväkodista ja pakkasi lapsille matkalaukut matkaan. Vielä tuolloin hän ei Aivan Vantaan Myyrmäen keskustassa osannut arvata, että tämä jäisi lapsien sijaitsee parturi-kampaamo viimeisiksi hetkiksi Suomessa. Hiuskimallus. Liike on toiminut vuodesta 2012, mutta sen uusi omistaja Teresa Diop aloitti Vielä tuolloin hän ei toimintansa helmikuussa 2020. Sisään astuessa tähän pieneen, mutta valoisaan salonkiin vastaanotto on aurinkoinen ja lämmin, vallitsevasta harmaasta säästä huolimatta. Tämän aurinkoisen, iloisen ja lämpöä huokuvan persoonan taustalla vaikuttavat tapahtumat, jotka sijoittuvat neljä vuotta takaperin, kun Teresa erosi silloisesta aviomiehestään, joka oli Senegalista lähtöisin.

aavistanut, että tämä jäisi lapsien viimeisiksi hetkiksi Suomessa.

Viikkoa myöhemmin hänen exmiehensä soitti hänelle, ettei hän tule enää koskaan näkemään lapsiaan. Tästä syntyi kuukauden kestävä prosessi Suomen ulkoministeriön, poliisin ja oikeusjärjestelmän kanssa jota Teresa kuvailee elämänsä Mies halusi viedä heidän kaksi yhteistä pimeimpänä ajanjaksona. Jonka

Toivo 1 / 2021 12


lopputuloksena hän sai avustetusti ostettua itselleen lentoliput Senegaliin, sekä paluuliput myös hänen lapsilleen. Teresa ei ollut koskaan aiemmin käynyt Senegalissa. Hän ei puhunut kieltä, jotta ymmärtäisi ihmisiä, kulttuuri oli vieras hänelle ja valtauskonto ja uskomukset kaukana hänen omistaan. Siellä ollessaan hän pelkäsi oman henkensä puolesta. Hän sai asua lastensa kanssa ajan, jonka hän vietti Senegalissa, mutta ei päässyt sopimukseen lapsiensa tuonnista takaisin Suomeen. Senegalissa oleva suku ja perhe olivat liittoutuneet häntä vastaan, eikä hänel-lä ollut mahdollisuuksia saada lapsia matkaansa. Hänen nykyinen vaih-toehtonsa olisi mennä asumaan yli vuodeksi Senegaliin ja taistella viranomais- ja oikeusteitse lapset itselleen. Hän ei kuitenkaan luota vieläkään niin paljon ex-miehen puoleiseen sukuun, saati oikeusjärjestelmään, että oikeus tapahtuisi siitäkään huolimatta. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Teresa elää tällä hetkellä tasapainoista, menestyvää ja onnellista elämää, joka säteilee hänestä. Hänen omien sanojensa mukaan hänellä oli kaksi vaihtoehtoa: ”Vajota vihaan ja takertua katkeruuteen tai antaa anteeksi niille, jotka ovat satuttaneet minua ja hyväksyä asiat kuten ne ovat ja uskoa, että Jumalalla on minulle parempi suunnitelma edessäpäin, kaikella on

tarkoituksensa”. Hän valitsi jälkimmäisen ja tämän päätöksen myötä hän löysi sisäisen rauhan ja hyväksynnän, sekä ymmärryksen muita ihmisiä kohtaan, miksi ihmiset tekevät pahaa

Toivo 1 / 2021 13


toisilleen. ”Toivon ex-mieheni saavan Jumalan kosketuksen ja rakkauden löytyvän hänenkin sydämeen.” Tänä päivänä Teresa kokee tärkeäksi avautua tästä asiasta ja puhua aiheesta antamalla muille naisille voimaa nähdä tunnelin päässä valoa, lannistumatta ja vajoamatta masennukseen, jotka kärsivät hiljaisuudessa ja epäilevät itseään. ”Olen vasta 34-vuotias nainen, joka on perustanut oman liikkeen omilla avuilla, Jumalan kanssa. Jos minulla olisi sydän täynnä vihaa ja katkeruutta, ei minulle olisi koskaan avautunut tällaisia mahdollisuuksia.” Hän näkee aina valoa: ”Tiedän, että vaikka lapseni ovat million miles away from me, tiedän kun aika on oikea Jumala tuo heidät takaisin minulle. Ja kun he tulevat, tiedän, että olen sellaisessa asemassa, että pystyn tarjoamaan heille paremman tulevaisuuden ja enemmän läsnäoloani.” ●

Tutustu Teresan kampaamoon: www.hiuskimallus.fi

Toivo 1 / 2021 14


Toivo 1 / 2021 15


Oli vuosi 2008 ja Pulinakerho Toivon talolla Stenbäckinkadulla Helsingin Taka-Töölössä. Nyt jo edesmennyt jäsenemme Julle Tuuliainen mittaili toimiston lattiaa ja värikkäällä kielellään siunaili sitä, että varastettu auto paikannetaan nopeasti ja palautetaan, mutta kaapattua lasta ei löydetä eikä pysäytetä. Siitä syntyi idea.

Pian jo keräsimme nimiä Euroopan parlamentille menevään adressiin. Siinä vaadimme kehittämään Schengen-alueen rajoille rekisteri, johon lapsikaappausuhan alla olevat lapset voisi ilmoittaa. Keräsimme 700

nimeä, joka silloisin keräysmenetelmin oli hyvä saavutus pienelle ja vielä melko tuntemat-tomalle järjestölle. Käännätimme adressimme englanniksi ja pyysimme mukaan kaikkia tiedossamme olevia sisarjärjestöjä Euroopassa. Yhtään vastausta emme saaneet. Otimme yhteyttä Suomen MEP:hin. Heistä Pia-Noora Kauppi teki asiasta kyselyn Euroopan komissiolle. Hän vei aloitettamme muutenkin eteenpäin Euroopan parlamentissa. Vuosien mittaan saimme satunnaisesti tietoa hankkeen etenemisestä, muun muassa osallistuimme asiaan liittyvään kyselyyn. Vihdoin vuonna 2018

Toivo 1 / 2021 16


kuulimme, että Euroopan Unionin asetusta Schengen-alueen rajojen tietojärjestelmistä (SIS-järjestelmä EU 2018/1861) aiotaan uusia. Joulukuussa 2021 uusi SISjärjestelmä tulee käyttöön. Suomessa asiasta on jo hallituksen esitys (HE 35/2021), joka toivottavasti etenee nopeasti eduskunnassa. SIS-järjestelmän uudistuksessa on kyse monista asioista. Meidän kannaltamme tärkeintä on, että siinä: • korostetaan lapsiin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisyä ja torjumista mm. väkivalta, pakkoavioliitto tai vanhemman kaappaus tai joita on muusta syystä estettävä matkustamasta • mahdollistetaan etsintä kuulutettujen biometrinen tunnistus • mahdollistetaan DNAtunnisteenkäyttö kadonneiden henkilöiden löytämiseksi.

ilmoituskynnyksestä ei tehdä liian korkeaa. Esityksessä korostetaan myös poliisin ja lastensuojelun kiireturvaamis-toimia, jotka jo nyt ovat käytössä. Aika näyttää, kuinka tehokas uusi järjestelmä on. Jos on olemassa jokin pilvenreuna, jolta Julle meitä katselee, niin suuret kiitokset hänelle idean isänä. Tätäkään lasta ei häneltä kaapattu! ●

Hallituksen esityksen poliisin ja rajavartioston yhteistyötä koskevissa asetuksissa korostetaan ennakollista kuulutusta, jos on olemassa konkreettinen ja ilmeinen riski lapsikaappauksesta. Keskusrikospoliisi kirjaa tiedot järjestelmään syyttäjän pyynnöstä. Esityksessä ei selkeästi määritellä, mikä on konkreettinen ja ilmeinen riski. Toiveemme on, että

Toivo 1 / 2021 17


Miessakit ry:n Erokriisiapua maahanmuu�ajamiehille 2022-2024-hanke vireille Miessakit ry on suunnitellut maahanmuuttajamiehille suunnatun valtakunnallisen eroauttamisen kehittämishankkeen. Avustushakemus Erokriisiapua maahanmuuttajamiehille -hankkeesta 2022- 2024 palautettiin STEA:lle toukokuun lopussa. - Monikulttuurisuus on tullut olennaiseksi osaksi asiakastyötämme. Erilaisista kulttuureista lähtöisin olevien miesasiakkaidemme määrä on lisääntynyt huomattavasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla, toteaa vastaava erotyöntekijä Kari Vilkko Miessakit ry:n Erosta Elossa -toiminnasta. Kaapatut Lapset ry ja Miessakit ry ovat allekirjoittaneet hanketta koskevan aiesopimuksen. Yhteistyö sisältää asiakasohjausta, verkostotoimintaa, erikseen sovittavaa asiantuntijuuden vaihtoa sekä viestinnällistä yhteistyötä. Yhteistyön sisältöjä täsmennetään hankekauden alussa. Jo aiemmin keväällä Miessakit ja Kaapatut Lapset ovat pohtineet yhteistyömahdollisuuksia. - Totesimme, että meillä molemmilla on paljon erotilanteeseen erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajataustaisia miehiä. Avun kehittäminen heille on tärkeä yhteinen tehtävämme, Vilkko huomauttaa. Valtakunnallinen hanke tarjoaa maahanmuuttajamiehille mahdollisuuden erokriisiin liittyvän tiedon lisäämiseen ja erityisesti eroon liittyvien tunteiden käsittelyyn. Työskentelytavoiksi on suunniteltu yksilöllistä tukea, neuvontaa,

Toivo 1 / 2021 18


vertaistukitoimintaa ja ryhmätoimintaa. Hankkeen aikana kohdattujen miesten erityistarpeet kartoitetaan ja heille tuotetaan maahanmuuttajamiesten ero-opas. Maahanmuuttajamiehiä kohtaaville ammattilaisille hanke tarjoaa konsultaatiopalvelua sekä maahanmuuttajamiesten kanssa tehtävän erotyön erityistarpeiden kartoitusta. Kohderyhmän ja heitä kohtaavien ammattilaisten näkemysten perusteella tuotetaan ammattilaisille maahanmuuttajamiesten kohtaamista tukeva opastus. Luvassa on myös Miessakkien toteuttama maahanmuuttajamiesten eroauttamisen koulutuskokonaisuus. ●

Miessakit ry:n tarkoitus on huolehtia miesten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, sekä kehittä ä pitkä jä nteisesti miesten yhteisvastuun ja keski nä isen auttamisen rakenteita. Tä tä tarkoitusta toteutetaan luomalla ja yllä pitä mä llä monimuotoista matalan kynnyksen vertaistoimintaa, tarjoamalla ammatillisia tuki- ja kriisipalveluja, kouluttamalla vertaisohjaajia sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia, olemalla mukana rakentamassa erilaisten organisaatioiden miestyö tä sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lä hde: www.miessakit.�i

Toivo 1 / 2021 19


MATKUSTUSRAJOITUKSET EIVÄT VÄHENTÄNEET LAPSIKAAPPAUKSIA Koronavuosi 2020 ei vaikuttanut lapsikaappausten määrään, mutta lähes kaikki lapset kaapattiin maihin, jotka ovat mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa. –Odotimme, että koronan aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi lapsikaappaukset olisivat vähentyneet viime vuonna, kertoo Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sekä vuosina 2019 että 2020 kaapattiin Suomesta 21 lasta. Suomeen kaapattiin viime vuonna vain kaksi lasta vähemmän kuin vuonna 2019. Kun otetaan huomioon aiempina vuosina kaapatut lapset, joiden kaappaus oli yhä ratkaisematta, oli viime vuonna 51 lasta kaapattuna, heistä 41 Suomesta ja 10 Suomeen. Lapsikaappaus on tilanne, jossa alle 16-vuotias lapsi viedään pois vakinaisesta asuinmaastaan ilman huoltajan suostumusta. Käytännössä kaappaaja on aina lapsen toinen vanhempi. Äidit ja isät kaappaavat lapsia suunnilleen yhtä usein. Niiden perheiden lukumäärä, joita lapsikaappaus kosketti, laski tuntuvasti. Vuonna 2019 perheitä oli 52, vuonna 2020 vain 35. Ero johtuu pääasiassa Toivo 1 / 2021 20


siitä, että vuonna 2019 onnistuttiin ratkaisemaan ennätyksellisen monta lapsikaappausta. –Lapsikaappaukset ratkaistaan entistä nopeammin, sillä yhä useampi maa on liittynyt Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Se antaa vanhemmille virallisen reitin hakea lapsia palautettavaksi. Esimerkiksi viime vuonna kaapattiin vain yksi lapsi maahan, joka ei ollut mukana sopimuksessa, iloitsee Räisänen. Tämä maa oli Irak. Viimeisen 10 vuoden aikana (2011-20) lapsia on Suomesta eniten kaapattu Ruotsiin (22 kertaa), Viroon (13 kertaa) ja Espanjaan (11 kertaa). Kaikki nämä maat ovat mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa. Neljänneksi eniten lapsia on kaapattu Irakiin. Tällöin kyseessä on yleensä kaksi irakilaista vanhempaa, joista toinen on palannut lasten kanssa entiseen kotimaahan. Suomeen lapsia on kaapattu eniten Ruotsista ja Virosta (kummastakin 17 kertaa) ja Yhdysvalloista (10 kertaa). Mikään taho ei tilastoi Suomeen tapahtuneita kaappauksia maista, jotka ovat Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolella. Tilastoissa ovat mukana vain ne tapaukset, joissa on otettu yhteyttä oikeusministeriöön tai ulkoministeriöön. Vanhemmat ovat saattaneet ratkoa asioita myös keskenään. Maahanmuuttajaperheissä ei välttämättä tunnisteta rikoksen tapahtuneen tai ei jostain muusta syystä oteta yhteyttä viranomaisiin. Tiedot perustuvat oikeusministeriön ja ulkoministeriön käsittelemiin lapsikaappaustapauksiin. ●

Toivo 1 / 2021 21


* maa kuuluu Haagin lapsikaappaussopimukseen ** E= ei palautusta, L = vanhempi luopunut, P= palautettu oikeuden päätöksellä tai vapaaehtoisesti Minne

Ennen 2020

Espanja* Irak

5

Iran

1

Kreikka*

Uusia 2020

3

1

L,P,

1

3

3

E

1 1

1

Norja*

Syy **

5

1

Marokko

Perheitä Ratkaisu lapsen osalta

1 2

1

2

L,P,

Ranska*

8

3

4

4

P,E

Ruotsi*

1

2

2

1

L,P,

1

1

saksa* Slovakia*

1

1

1

P

Thaimaa*

1

1

1

P

Turkki*

1

Ukraina*

1

1

1

E

1

E

2

2

Unkari*

1

1

Venäjä*

2

2

Viro*

1

1

20

21

26

15

0

10

9

6

Yht. Suomeen*

Suomesta Suomeen KAIKKIAAN Koskien

E,L,P

41 10 51lasta kaapattuna 35perhettä

Toivo 1 / 2021 22


Annamari Marttinen: Tässä meillä on kaikki nyt: (Tammi 2019) ”Pitkä stä aikaa lopetin kirjan kyyneleet silmissä .” Tarja Amanda tapaa miehen, joka kiinnostaa hä ntä heti. Mies on toisesta maasta ja tunnustaa toista uskontoa. Amanda ei itse pidä itseä ä n uskonnollisena. Tä ssä tarinassa kuitenkin uskonto on suurempi kysymys kuin kulttuurierot – jos niitä nyt voi erottaa toisistaan silloin, kun uskonto on samalla yhteisö . Sukella Amandan ajatuksiin ja tunteisiin, koe suuri rakkaus ja katso, onko se loppujen lopuksi suurin kaikista. Alice Zeniter: Unohtamisen taito (L’art de perdre). Otava 2019. “Tä mä teos osoittaa, miten tä rkeä ä on juuriensa tunteminen.” Tarja Ali perheineen eli hyvä ä elä mä ä Algeriassa, mutta hä n valitsi vä ä rin – ainakin uuden hallinnon mielestä . Ranskassa pakolaisperhe aloitti elä mä nsä alusta kö yhä nä ja kielitaidottomana. Perheen vanhin poika Hamid teki kaikkensa sulautuakseen valtavä estö ö n. Hä nen tyttä rensä Naima eheytyy vasta, kun hä n työ matkallaan Algeriaan alkaa tutustua juuriinsa ja sukunsa tarinaan.

Toivo 1 / 2021 23



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.