KAAPATUT LAPSET RY:N TIEDOTUSLEHTI 1 / 20
TOIVO
OMA TARINA: KAAPPAUKSESTA SELVIÄMISEEN TARVITAAN TUKEA PRO GRADU: NARRATIIVINEN TUTKIMUS KAAPATTUJEN LASTEN KOKEMUKSISTA JA SELVIYTYMISESTÄ LAPSIKAAPPAUKSET LISÄÄNTYNEET 2010-LUVUN LOPPUPUOLISKOLLA OIKEUSTAPAUKSIA MATKUSTUSLUVAT
KAAPATUT LAPSET RY Kaapatut Lapset ry julkaisee kaksi kertaa vuodessa Toivo-tiedotuslehden jäsenilleen. Lehteä voidaan jakaa myös yhteistyökumppaneille sekä erilaisissa tapahtumissa. Toimintamme auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän, että äidin intressit mutta keskeisimmällä sijalla on lapsen etu ja oikeus
olla joutumatta kansainvälisen lapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi. Yhdistyksen ylläpitämä tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle. Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Kansalaisareenan, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Missing Children Europen jäsenjärjestö.
YHTEYSTIEDOT:
SISÄLTÖ
Puheenjohtaja Minna Husu 050 4751 017 puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi
Kesätiedote 2020
Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen 044 2626662 tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi Suunnittelija Hillamaria Tuomi-Mark 045 8553055 suunnittelija@kaapatutlapset.fi
Toimistosihteeri 050 3392421 toimisto@kaapatutlapset.fi Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo Malmin kauppatie 26, 4. krs
00700 Helsinki
Hallituksen jäsenet ........................... 3 Tukirahasto........................................ 3 Toivon Talon kuulumiset ............... 4-5 Puheenjohtajan palsta ................... 6-7 Oma tarina: kaappauksesta selviämiseen tarvitaan tukea ............................. 8-11 Oikeustapauksia ....................... 12 - 13
Usein kysyttyä ............................ 10-11 Narratiivinen tutkimus kaapattujen lasten kokemuksista ja selviytymisestä16 - 20 Ajankohtaista: Lapsikaappaukset lisääntyneet 2010-luvulla ..................... 20 - 21 Tilastokatsaus ............................. 22-23 Toimintaamme tukevat .................. 24
Päätoimittaja: Tarja Räisänen Toimitus, ulkoasu ja taitto: Hillamaria Tuomi-Mark & Henna Kukkonen Kuvat: s. 1, 16 Pixabay.com, 3, 12, 20, 24 Unsplash.com
HALLITUKSEN JÄSENET 2020 Puheenjohtaja: Minna Husu Varsinaiset jäsenet: Virpi Järvenpää, Layla Ahonen, Marjo Norisalo, Anita Lassoued, Nora Dadi ja Yanika Wilén Varajäsenet: Riikka Agrebi ja Pia Heib
Anna tukesi ja lahjoita kaapattujen lasten tukirahastoon! Suomesta kaapataan vuosittain noin 20 lasta. Osa lapsista saadaan takaisin, osa jää kaappausmaahan. Surunsa lisäksi Suomeen jäänyt vanhempi joutuu usein taloudelliseen ahdinkoon maksaessaan kaappauksesta tai huoltokiistasta aiheutuneita kuluja – siksi kaipaamme apuasi! Voit tukea lapsikaappauksen tai haastavan kansainvälisen huoltokiistan kokeneita perheitä taloudellisesti, lahjoittamalla rahaa kaapattujen lasten tukirahastolle. Lahjoitusten avulla voimme auttaa perheitä esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen ja matkojen kustannuksessa. Suorita kertalahjoitus tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi. Kiitämme avustasi! Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi merkitsemällä verkkopankin maksussa summan lähteväksi tililtäsi joka kuukausi. Voit perua maksun koska vain verkkopankista.
Tukirahaston tilinumero: Nordea Malmi FI41 1369 3000 1092 12 Viitenumero: 123 Rahankeräysluvan numero: RA/2019/1113 Toimeenpanoaika ja -alue: Lupa on voimassa 1.1.2020 -31.12.2021 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Toivo 1 / 2020
3
TOIVON TALON KUULUMISET Koronavirus teki tästä keväästä ikimuistoisen. Kun kirjoitan tätä, ovat kaikki rajoitukset yhä voimassa ja olemme tehneet pääasiassa etätöitä. Jouduimme perumaan monta kivaa tapahtumaa, jossa olisimme voineet tavat teitä. Tätä lukiessanne alamme pikkuhiljaa palata normaaliin. Ensimmäisenä on voimaantumisviikonloppu heinä-elokuun vaihteessa. Seuraa siis sähköpostiasi. On tässä ajassa ollut hyvätkin puolensa: olemme ottaneet digiloikan ja lisänneet auttamista verkossa. Tästä suuri kiitos suunnittelijallemme Hillalle. On ollut myös aikaa tehdä kaikkea sitä, mikä arjen keskellä lykkääntyy. Visuaalinen ilmeemme on piristynyt ja nettisivumme tulevat yhä saavutettavammiksi. Tästä puolestaan kuuluu kiitos järjestöavustajallemme Hennalle. Kaikkein parasta tietenkin oli, että tiukkojen matkustusrajoitusten aikana ei kaapattu yhtään lasta. Yksi kevään ilonaiheista oli myös videokampanjamme 25.5. eli kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä. Siitä kiitokset vapaaehtoisillemme Annelle, Annettelle, Kirijille, Markulle, Miikalle, Minnalle ja Noralle sekä Toivo 1 / 2020
4
Familia ry:n Tanjalle ja Lyömätön Linja Espoossa ry:n Kostakselle. Löydät videon YouTube-kanavaltamme. Rajoituksia tai ei, kesä on tullut ja nyt on aika nauttia siitä! Tarja Räisänen toiminnanjohtaja
eteni jotakuinkin näin: Lapsi: Äiti lähethän sitten miun mukaan isän kotimaahan? Minä: En lähde, muistatko kun kerroin, että isä hakee sinut ja tuo takasin. Lapsi: Mutta kun mie haluan että äiti tulee mukaan. Minä: Tiedän mutta kuules, isän kanssa sulla on jännittävää ja hauskaa, pääset lentokoneeseen, eläinpuistoon, uimaan, ja saat leikkiä iskän ja siskon kanssa joka päivä monta tuntia! Lapsi: Mutta mie haluan että sie tuut mukaan ja otat illalla kainaloon. Minä: Tiedän kulta, ja sen tiedän, että sulle tulee ikävä ja mulle tulee, mutta se on normaalia, ja sitä paitsi isä lohduttaa sinua aina kun haluat kainaloon. Menet isän kainaloon. Ja ennen olet ollut aina kaksi viikkoa siellä mutta nyt olet vain yhden, aika menee tosi nopeasti ja sitten hups vain olet takaisin kotona! Lapsi: Lupaatko sitten, että ostat miulle tuliaisen? Minä: Jaajaa. No. Kun olet noin rohkea ja reipas reissulainen, niin ihan varmasti ostan kotiintulolahjan. Mitähän sie haluaisit? Lapsi: Munan. Ja miekan. Ja sählypallon. Minä: Ahaa. No jos lupaat pitää joka päivä hauskaa siellä, niin saat jonkun noista! Lapsi: Jee! Mutta nyt pitää nukkua, lopetahan äiti höpöttäminen. Minä: Hyvää yötä pikku pörrelö, äiti rak--
Facebook-päivitys julkaistu sen kirjoittaneen äidin luvalla. Tunnistettavat tiedot poistettu. Toivo 1 / 2020
5
Oletko saanut viranomaisilta tukea lapsikaappauksen yhteydessä? Jokaisen pitäisi saada laadukasta psykososiaalista tukea äkillisessä traumaattisessa tilanteessa. Palvelujärjestelmä on kirjava. Psykososiaalinen tuki auttaa toipumaan traumaattisista tilanteista silloin, kun tuki on järjestetty oikein. Psykososiaalinen tuki lyhyesti: •
Psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.
•
Psykososiaalinen tuki koostuu akuutista kriisityöstä ja kiireellisestä sosiaalityöstä.
•
Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen lähtökohtana on, että tukea tarjotaan aktiivisesti kaikille, jotka ovat kokeneet äkillisen järkyttävän tapahtuman tai esimerkiksi menettäneet äkillisesti läheisen ihmisen.
•
Keskeisiä psykososiaalisen tuen prosessin etenemisen vaiheita ovat hälytyksen vastaanottaminen, sokkivaiheen tapaaminen ja kriisitapaamiset, seuranta ja jälkihoito.
Kerro meille saitko tällaista tukea, kun lapsesi kaapattiin ja jos sait, niin oliko se tarvettasi vastaavaa. Työryhmä on suosittanut, että tuen antaminen äkillisissä kriiseissä muuttuisi ammatillisemmaksi ja samanlaiseksi koko maassa. Mukaan tuen tarjontaan otetaan myös kolmannen sektorin tahoja, eli esimerkiksi meitä järjestöjä. Vastauksesi auttaa meitä kehittämään omaa toimintaamme ja vaatimaan viranomaisilta oikeanlaista tukea juuri lapsikaappaustilanteissa.
Lähetä vastauksesi: tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi.
Kiitos jo etukäteen avustasi! Toivo 1 / 2020
6
Hei! Nyt on korona kohta toivottavasti voitettu ja palaamme kaikki takaisin normaaliin viikkorytmiin. Minulla on tietenkin ollut kiireistä sekä omassa liikkeessäni että sairaanhoitajana lastensuojelussa. Lastensuojelussa on tullut paljon kysymyksiä, miksi lapsemme ja aikuisemme voivat niin huonosti, että on tarvinnut toisaalta kiittää tätä koronaa. Ai miksi: vanhemmilla on toivottavasti ollut aikaa olla enemmän lastensa kanssa. Olen huomannut katukuvasta, että useammat maahanmuuttajataustaiset isät työntelevät rattaita, kun ennen vain äidit liikuttelivat vaunuja. Korona-aikana on tarvittu enemmän joustoja vanhemmilta puolin ja toisin. Näin saadaan hommat hoidettua ja toimimme kaikki lasten etujen puolesta. Yhdistyksen päivystyspuhelin ei ole oikeastaan soinut viikonloppuisin niin kuin se on ennen soinut. Toivon talolla asiat ovat sujuneet etänä oikein hyvin. Olen niin ylpeä teistä kaikista, että olette voineet tehdä työtä etänä näinkin paljon. Kaikkein eniten kaipaan meidän yhteisiä hetkiä, mutta toivottavasti pian nähdään. Voikaa hyvin ja pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne. Terveisin, Minna
Toivo 1 / 2020
7
KAAPPAUKSESTA SELVIÄMISEEN TARVITAAN TUKEA Kokemusasiantuntija ja Kaapatut Lapset ry:n hallituksen jäsen Nora kertoo tarinansa. Nora syntyi Suomessa seitsemänkymmentäluvun lopussa suomalaiselle äidille ja kuwaitilaiselle isälle. Vanhemmat erosivat Noran ollessa 2-vuotias, ja hän jäi äidin kanssa Suomeen asumaan. Isä kaappasi Noran 6-vuotiaana Kuwaitiin Yhdysvalloista, missä Nora oli tapaamassa isäänsä. - Minulla oli ihan tavallinen suomalainen keinoja ottaa äitiin yhteyttä. Saapueslapsuus, Nora muistelee aikaa Suomessa. saan Suomeen Nora sai apua soittamiseen lentokentän infosta, ja äiti tuli heti - Kuusivuotiaana minulla oli viimeinen lentokentälle. joulu täällä, Nora kertoo. Seuraavana kesänä Nora lähti äidin kanssa Yhdysval- Matka jatkuu toihin isää tapaamaan. Isä oli ehdottaPaluun jälkeen Nora oli Suomessa noin nut, että näin Nora voisi tutustua häkolme vuotta. -Aloitin suomen kielen neen. kurssit, mutta en oppinut kieltä. Yritin ja - Äiti uskoi isää, ja olisin itsekin tehnyt yritin, mutta mitään ei mennyt sisään, samoin, jos lapseni isä haluaisi rakentaa hän kertoo. TE-toimistosta Nora ohjattiin suhdetta lapseensa, Nora pohtii. Tältä psykologille. matkalta Noran isä kaappasi hänet Ku- Psykologi sanoi: ’Olet vihainen. Sinun waitiin, jonne Nora jäi 16 vuodeksi. kielesi, äitisi ja maasi kaapattiin sinulta. Isän kanssa Nora koki paljon niin henkis- On ihan normaalia olla vihainen’. Sen tä ja fyysistä väkivaltaa. - Isä oli sairas. jälkeen aloin oppia suomea, Nora muisTiesin, että se ei ollut normaalia, koska taa. Suomessa lääkäri arveli Noran oleminulla oli ollut normaali elämä Suomes- van masentunut, mutta Nora ajatteli, sa, Nora toteaa. että iloisena ihmisenä ei hän voisi olla Noin 20-vuotiaana Nora tuli pienen tyttä- masentunut. rensä kanssa Suomeen. Noran äiti ei tiennyt paluusta, sillä Noralla ei ollut
Suomessa Nora koki olevansa yksin ja kohtasi rasismia. Niinpä noin vuotta Toivo 1 / 2020
8
myöhemmin Nora muutti tyttärensä kanssa Kyprokselle, ja sieltä Bahrainiin.
Traumaterapia on ollut Noralle tärkeä käännekohta, joka auttoi ymmärtämään itseä ja muita ihmisiä. - Sain terapeutiksi uskomattoman ihanan ihmisen. Hän osasi tuoda kaikki asiat ulos, mistä sain motivaatiota, että voin vielä opiskella, tulla
- Suomi on vaikea maa. Täällä ei saa sellaisia kuulumisen kokemuksia, että kadulla joku hymyilee ja juttelee kanssasi. Kun ymmärtää tämän kulttuurin, voi todeta, että minulla on monikulttuurinen elämä, ja tämä on osa sitä. Vaikeina aikoina tämän hyväksyminen ei silti ole helppoa, Nora ajattelee nyt. Kyproksella Nora aloitti ensimmäisen psykoterapian. Hän tajusi tarvitsevansa apua, kun oli käyttäytynyt väkivaltaisesti tytärtään kohtaan. Terapiassa Nora ymmärsi, että haki apua, koska rakasti tytärtään. -Pyysin apua, koska en halua ikinä satuttaa lastani, Nora toteaa.
Suomeen palattuaan Nora huomasi stressin ja vihaisuuden taas nousevan, jolloin hän hakeutui Maria Akatemiaan keskustelemaan. Siellä terapeutti totesi, että Nora ei ollut ihminen, joka käyttää väkivaltaa, vaan hänellä oli traumoja. Silloin Nora muisti, että jo vuosia aiemmin hänelle oli suositeltu traumaterapiaa.
Kuva Noran perhealbumista
Kyprokselta Nora muutti Bahrainiin, jossa tapasi miehensä Alin. - Alin perhe ja Ali itse ovat auttaneet minua selviytymään, Nora kertoo. - Heiltä sain kokemuksen, että pystyn luottamaan uudestaan ihmisiin.
Toivo 1 / 2020
9
joksikin, Nora kertoo. -Minulla oli sellainen lapsi-Nora sisällä, joka jäi piiloon, koska pelkäsi. Sitten oli vihainen hahmo, joka voi sanoa kamalia asioita kenelle tahansa. Se on selviytymismekansimi, mikä oli aluksi outoa ymmärtää. Lopussa tiedän, että ne ovat kaikki minua, Nora kertoo traumaterapiassa oivalletuista asioista.
- Vanhemmille tulisi kertoa, että lapsen paluu voi olla vaikea. Vanhempi ehkä luulee, että kaikki menee ihan kuin ei mitään, ihan itsestään, Nora kuvailee. - Jos täällä tulee vaikeita aikoja, apua on saatavana. Takaisin tulevilla lapsilla voi olla traumaattisia kokemuksia, Nora pohtii. Myös aikuisena palaavien olisi tärkeää tietää, että apua on tarjolla.
Noran piti löytää kaikki aputahot itse: Noran selviytymisen kannalta tärkeitä - Minun piti lähteä etsimään itseäni. Jos ovat olleet myös läheiset, rakastavat en olisi lähtenyt pois täältä, en olisi löyihmiset eri elämän vaiheissa. Nuorena tänyt miestäni ja nykyistä perhettäni. En Kuwaitissa tukena oli isän olisi löytänyt niin hyvää äiti, joka muistutti Noraa psykoterapeuttia kuin Kypsiitä, miten vahva tämä oli. Aina on toivoa. -rokselta löysin. Tämä oli Minulla se kesti 16 minun elämäni matka, joka Palaava lapsi vuotta, mutta pää- piti käydä, Nora toteaa.
tarvitsee tukea
sin takaisin.
- On niin tärkeää, että niille, jotka pääsevät palaamaan takaisin, olisi tarjolla neuvoa, mitkä ovat parhaat askeleet ja mistä saa tukea, että pääsee eteenpäin. Itselläni kesti 20 vuotta. Jos apua saa nopeammin, silloin 20 vuotta voi olla vaikka neljä, Nora pohtii. - Totta kai minulla oli kaikista vaikein tarina. Eivät kaikki, jotka kaappaavat lapsensa, käytä väkivaltaa. Moni vain rakastaa lastaan, Nora muistuttaa, ja jatkaa: -Minun isäni oli sairas. Jos on ollut tällaisia kamalia asioita, pitää saada apua niin nopeasti kuin mahdollista.
Nora vaikuttaa kokemusasiantuntijana ja hallituksessa - Muistan, miten tapasin Kaapatut Lapset ry:n ensimmäistä kertaa Maailma kylässä -festivaaleilla. Menin pöydän luo, jossa oli meidän vapaaehtoisia. Kerroin tarinani nopeasti ja kysyin, miten voin auttaa?, Nora muistelee. - Yksi heistä alkoi itkeä ja sanoi: ”Nora, sä annoit nyt toivoa. Sanotko, että on toivoa”. Sanoin, että aina on toivoa, Nora toteaa. Nora muistuttaa, että internetin, sähköpostin ja Facebookin aikana lapset ja vanhemmat voivat löytää toisensa
Toivo 1 / 2020
10
helpommin. - Minulla se kesti 16 vuotta, mutta pääsin takaisin, Nora toteaa. Kaapatut lapset ry:n pisteelle osuminen oli Noralle tärkeä hetki. - Huomasin, kuinka minun tarinani vaikutti yhden ihmisen sydämeen ja hän sai vähän toivoa, Nora muistaa. Nora kävi Ensi- ja Turvakotien liiton kokemusasiantuntijakoulutuksen syksyllä 2019. Ennen kokemusasiantuntijakoulutusta Noraa oli jo kutsuttu puhumaan
kokemuksistaan monta kertaa esimerkiksi koulussa. - Silloin koin, että tämän voin ja osaan tehdä, Nora kertoo. Kokemusasiantuntijakoulutus oli hyvä kokemus. Koulutuksessa suunniteltiin eri pituisia puheenvuoroja ja opeteltiin tiivistämistä. Koulutus opetti myös kohderyhmän huomioimisen tärkeyden. Osallistujilla oli keskenään hyvin erilaisia kokemuksia. - Ajattelin: ’vau, elämä on täynnä ihmisiä, joilla on ollut niin erilaisia kokemuksia, mutta ne ovat olleet ihan yhtä vaikeita kuin omani’, Nora kertoo. Nora on vuonna 2020 myös Kaapatut Lapset ry:n hallituksen jäsen. - Hallitukseen liittyminen oli vähän jännittävää. Tuntui, että minä olen tärkeä muille ihmisille. Tiedän, että olen tärkeä perheelleni, mutta en ollut ajatellut, että olisin tärkeä toisille, Nora kertoo. Hallitustyö on ollut myös opettelua: - En vielä tiedä, mitä pitää tehdä, mutta on hyvä olla siellä. Opin, kun tehdään suunnitelmia, ja haluan tehdä lisää ja lisää. Haluan, että tämä järjestö kasvaa ja tulee kuuluisaksi. ● Ensimmäisen osan Noran tarinasta voit lukea Yhden vanhemman perheiden liiton Muuttuva perhelehdestä 2/2020.
Toivo 1 / 2020
11
OIKEUDEN PÄÄTÖKSIÄ
Lapsikaappaus ja törkeä vapaudenriisto R 18/1744 (Helsingin hovioikeus 17.4.2020) Vastaaja oli vienyt 14-vuotiaan nuoren ulkomaille ja ollut siellä hänen kanssaan runsaan vuoden. Hän vetosi siihen, että hän oli ollut huolissaan lapselle määrättyjen lääkkeiden haitallisista vaikutuksista. Hän oli päättänyt kokeilla, pärjäisikö lapsi ilman niitä. Syyttäjä oli vaatinut vastaajalle rangaistusta lapsikaappauksesta, törkeästä vapaudenriistosta ja törkeästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus oli katsonut syytteen näytetyksi kaikkien syytekohtien osalta. Vastaaja oli valittanut kaikista muista syytekohdista paitsi lapsikaappauksesta, jonka osalta asia oli jäänyt käräjäoikeuden tuo-
mion varaan. Hovioikeus katsoi, ettei lapsi ollut voinut antaa vastaajan menettelylle pätevää suostumusta, joten oli eristänyt lapsen tämän tutusta elinympäristöstä sekä lapsen Suomessa saamasta hoidosta. Hovioikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään vapaudenriistoon, joka oli kestänyt runsaan vuoden, ja siitä oli aiheutunut lapsen terveydelle vakavaa vaaraa. Vastaajan syyllisyyttä arvioitaessa voitiin ottaa kuitenkin huomioon se, että hänen menettelyynsä oli vaikuttanut vilpitön, joskin perustelematon huoli lapsen saamasta lääkehoidosta. Lisäksi vastaaja oli omaaloitteisesti toimittanut lapsen hoitoon sairaalaan ulkomailla noin viikon ajaksi ja palannut tämän kanssa Suomeen, kun he eivät olleet enää pärjänneet ulkomailla. Nämä seikat jossain määrin vähentävät hänen syyllisyyttään. Toivo 1 / 2020
12
Oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista rikoksista hovioikeus piti 1 vuoden 10 kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta. Lähde: Edilex
Turvaamistoimihakemus lapsen maasta viemisen estämiseksi oli hylättävä Helsingin hovioikeus on todennut, että lain mukaan vain huoltaja voi saada väliaikaismääräyksen turvaamistoimeksi lapsen poisviemisen estämiseksi. Päätös Nro 671 Kyseessä olevassa tapauksessa lapsi oli äidin yksinhuollossa. Isällä oli tiedonsaanti- ja tapaamisoikeus. Isä haki käräjäoikeudelta yhteishuoltoa ja myöhemmin määräystä, että lapsen passi otetaan viranomaisten haltuun ja äitiä kielletään sakon uhalla viemästä lasta pois Suomesta. Käräjäoikeus myönsi väliaikaisen turvaamistoimen, jonka siis hovioikeus kumosi (oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 § ja laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 190/2019).
räyksen lapsen huollosta ja erittäin kiireellisessä tapauksessa määrätä väliaikaisen turvaamistoimen ja lapsen sijoitettavaksi. Väliaikaiseen turvaamistoimeen on ryhdyttävä vain, jos asia on hyvin kiireellinen eikä muita toimia ehditä suorittaa. Koska turvaamistoimi on erittäin vakava toimi, voi sitä pyytää vain lapsen huoltaja. Isä olisi voinut pyytää väliaikaismääräystä lapsen huollosta silloin, kun laittoi vireille asian käräjäoikeudessa. Uhka lapsen maasta viemisestä on sellainen erityinen syy, että käräjäoikeus olisi voinut sen antaa. Silloin isä olisi voinut tarvittaessa hakea kiireellistä turvaamistoimea. Toivon Talon kommentti: Tämä osoittaa taas kerran sen, kuinka tärkeä on säilyttää lapsen huoltajuus. Jos on pientäkään uhkaa lapsen viemisestä pois maasta, ei sitä mahdollisesti suunnittelevalle vanhemmalle tule myöntää yksinhuoltoa. Yksinhuoltaja päättää yksin myös lapsen passista ja asuinpaikasta. Lähde: Edilex ●
Kumoamisen perusteet: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on ensisijainen. Sen mukaan oikeus voi antaa väliaikaismää-
Toivo 1 / 2020
13
USEIN KYSYTTYÄ Lapsen kanssa matkustaminen Kuulin, että matkustaessani lapsen kanssa ulkomaille mukana pitäisi olla toisen vanhemman lupa. Minulta ei ole koskaan matkoilla kysytty sellaista. Mihin sitä tarvitaan?
Vastaus: Kun alaikäinen lapsi matkustaa ulkomaille ilman toista huoltajaa, on suositeltavaa ottaa matkalle mukaan huoltajan lupa, jonka voi tarvittaessa esittää lähtö- tai kohdemaan viranomaisille.
Suomen lain mukaan yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä kaikista lapsen asioista, eikä toisella huoltajalla ole oikeutta viedä lasta ulkomaille ilman toisen huoltajan suostumusta. Laissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, miten suostumus tulee ilmaista. Vaikka lähtö Suomesta onnistuisikin, toisen valtion rajalla viranomaiset voivat vaatia kirjallista suostumusta. Vaikka erityisiä vaatimuksia ei olisikaan, on huoltajien kirjallinen suostumus aina hyvä olla olemassa. Huoltaja voi laatia suostumusasiakirjan itse. Lupa voi olla kohdemaan kielellä tai englanniksi. Kirjeessä on hyvä olla tiedot matkakohteesta, matkan pituudesta, kenen kanssa lapsi matkustaa sekä huoltajien allekirjoitukset ja yhteystiedot. Luvan antanut vanhempi voi mennä Digi- ja väestötietovirastoon (entinen maistraatti) ja todistetusti allekirjoittaa luvan siellä. Julkinen notaari vahvistaa allekirjoituksen, samoin luvasta otetut kopiot.
Toivo 1 / 2020
14
TARKISTA AINA alaikäistä koskevat matkustusvaatimukset kohdevaltion viranomaisilta (https://um.fi/ representation-of-foreign-states-infinland-or-in-the-nearest-country-tofinland). Jotkin maat määrittelevät tarkkaan, minkälainen luvan täytyy olla. Myös lentoyhtiöllä voi olla omia vaatimuksia.
Tiesitkö... Maistraatti on nykyään nimeltään Digi- ja väestövirasto. Uudistuksen myötä monia asioita voi hoitaa verkossa.
Yksinhuoltaja voi matkustaa lapsen Lue lisää: www.dvv.fi kanssa ilman toisen vanhemman lupaa. Yksinhuollon todistamiseksi voi Digi- ja väestövirastosta hankkia todistuksen väestötietojärjestelmästä, jossa näkyvät lapsen huoltajat. Sen voi saada myös englanniksi. Tämän todistuksen voi tarvittaessa esittää matkustaessa. Lähteet: Muuttuva Perhe 4/2019 Digi- ja väestötietoviraston julkinen notaari TanjaTuulia Tuominen
Lue lisää: •
Euroopan oikeusportaali: Lapsen poisvieminen: https://e-justice.europa.eu/ content_lawful_removal_of_the_child-289-fi.do?clang=fi
•
Sinun Eurooppasi: Alaikäinen matkustaja EU:ssa: https:// europa.eu/youreurope/citizens/travel/entry-exit/traveldocuments-minors/index_fi.htm
•
Digi- ja väestövirasto - todistukset väestötietojärjestelmästä: https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta
Toivo 1 / 2020
15
MEITÄ, VAIKKA Narratiivinen tutkimus kaapattujen lasten kokemuksista ja selviytymisestä Teksti: Sophia Lawson Hellu Käsittelin tammikuussa 2020 julkais-
lainen kokemus kansainvälinen lapsi-
tussa pro gradu -tutkielmassani kansainvälisiä lapsikaappauksia toisen vanhempansa kaappaamaksi tulleiden lasten näkökulmasta. Kaappauksen myötä perhesuhteet etsivät uusia muotoja ja ajoittain tilanteen kärjistyessä perheen sisäisestä säröstä tulee myös julkinen kysymys.
kaappaus sen uhreille on, ja millaisin
Tutkielman
muodostavat
kokemukset saavat myöhemmin las-
elämäkerralliset haastattelut, jotka on
ten elämässä. Lisäksi tutkielmassa tar-
toteutettu joulukuun 2017 ja tammi-
kastellaan, kuinka lapset sopeutuvat
kuun 2019 välisenä aikana. Kaikki
takaisin Suomeen kaappauksen pää-
haastateltavat löytyivät Kaapatut lap-
tyttyä, ja millaisin keinoin he selviyty-
set ry:n verkostojen kautta.
vät traumaattisista kokemuksistaan.
Tutkimustehtävänäni oli selvittää, mil-
Aikaisempaa tutkimusmateriaalia kan-
aineiston
keinoin lapset pyrkivät kokemuksistaan selviytymään niin tapahtumien aikana kuin niiden jälkeen. Narratiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia kansainväliseen lapsikaappaukseen voi liittyä, ja millaisia merkityksiä nämä
Toivo 1 / 2020
16
sainvälisiin lapsikaappauksiin liittyen
löytyy huomattavan vähän. Suomessa aiheesta on tehty muutamia pro gradu
vahva ihminen. Pystyisinkö mä kestämään niin paljon vaikeita asioita? Näkisinkö mä niin laajasti asioita kuin
-tutkielmia ja opinnäytetöitä. Kyseisissä päättötöissä ilmiötä on lähestytty pääasiassa
vanhempien,
erityisesti
äitien, kokemusten kautta tai rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kansainvälisesti aihetta on tutkittu hieman laajemmin, mutta hyvin vahvasti samoista lähtökohdista. Kaappauksen tiedetään kuitenkin vaikuttavan sen kaikkien osapuolten hyvinvointiin negatiivisesti. Siitä huolimatta kaappauksen tai kaappausuhan kokeneita lapsia ei olla huomioitu yhteiskunnan rakenteissa tarpeeksi tehokkaasti.
Haastattelujen perusteella kaappauskokemukselle annetuista merkityksistä syntyy kaksi erillistä, mutta toisiansa täydentävää uhrin ja selviytyjän tari-
naa. Ensimmäinen alkaa heti kaappausuhan ja sitä seuraavan kaappaustilanteen myötä. Kaapatut lapset saivat lapsuudentarinoissaan
passiivisen
roolin,
missä he olivat lähinnä tapahtumien kohteena. Haastateltavat kertoivat,
etteivät he todellisuudessa edes ymmärtäneet, mitä heidän ympärillään tapahtui. Kaappaus tapahtui täysin
Tästä syystä pro gradu -tutkielmassa
yllättäen, eikä vanhempi ollut osoitta-
perehdytään kansainvälisen lapsikaap-
nut lähdöstä lapsilleen minkäänlaisia
pauksen uhreiksi joutuneiden, jo ai-
merkkejä.
kuistuneiden lasten henkilökohtaisiin kokemuksiin. Pyrin tutkielmassani tuomaan esiin lasten omia näkemyksiä kaappaustapahtumiin liittyen, sillä tämä näkökulma näyttää usein niin tutkimuksissa kuin julkisessa keskustelussa unohtuneen.
Vaikka kaapannut henkilö oli kaikissa
tapauksissa lapsen oma vanhempi, herätti tilanne heissä turvattomuutta ja pelkoa. Kaappauksen aikana lapset käyttivätkin monia muun muassa erolapsille tyypillisiä selviytymiskeinoja, kuten
vetäytymistä,
torjuntaa
ja
omaan mielikuvitusmaailmaan häviäkasvanu turvallisessa perheessä, mikä on se ihanne, niin olisinko mä näin
mistä. Tässä vaiheessa tarinaa lapsen selviytymistä voidaan pitää lähinnä Toivo 1 / 2020
17
päivästä toiseen pärjäämisenä ja an-
nettu taakka kävi liian painavaksi.
nettuihin olosuhteisiin sopeutumise-
Omia tunteita ja kokemuksia oli käsi-
na. Turvallisten aikuisten puuttuessa
telty erityisesti terapian keinoin.
kaapatut lapset turvautuivat vanhimpiin sisaruksiinsa. Nuoresta iästään huolimatta he joutuivat usein ottamaan ikään kuin toisen vanhemman roolin.
Hetkeä, jolloin haastateltavat kokivat muuttuneen passiivisesta uhrista aktiiviseksi
selviytyjäksi,
ei
voida
osoittaa tarkasti. Uhrin ja selviytyjän tarinat esiintyvätkin osittain limittäin.
Kaappaustilanteen päätyttyä sopeu-
Selviytymisellä tarkoitetaan tässä yh-
tuminen Suomeen oli haastateltaville
teydessä prosessia, jolloin nuori alkaa
odotettua vaikeampaa, eikä se tapah-
työstämään tapahtunutta ja kokee
tunut kivuttomasti. Perillä odottivat
voivansa vaikuttaa oman tarinansa
uudet ongelmat; uusi kieli, kulttuuri ja
kulkuun.
vanhempi, josta viimeisimmät muis-
voidaan sanoa, että terapian aloitta-
tot olivat ajalta ennen lähtöä. Jälleen
minen toimi tutkimukseen osallistu-
kerran lasten oli luovuttava tutusta
neilla tämän vaiheen ponnahduslau-
ympäristöstä. Lapset kokivat kotiinpa-
tana. Selviytyminen näyttäytyy kerto-
luun muistuttaneen monilta osin
muksissa oman minän ja sisäisen tari-
kaappaustilannetta. Osalle haastatel-
nan uudelleenrakentamisprosessina.
tavista paluu tarkoitti yhteydenpidon katkeamista kaapanneeseen vanhempaan täysin.
Kertomusten
perusteella
Haastateltavat kokivat, että kaappaus oli vahvistanut heitä ihmisinä. Itsensä löytäminen ja kokemusten hyväksy-
Omat kokemukset herättivät nuorissa
minen osaksi omaa tarinaa mahdollis-
häpeää, eikä tapahtuneesta juurikaan
tivat pääsyn eteenpäin. Aikuistues-
keskusteltu kotona. Lisäksi voimakas
saan kaapatut lapset korostivat an-
tarve olla ”normaali”, samanlainen
teeksiannon ja ymmärryksen merki-
kuin muut nuoret, ei tehnyt heistä
tystä oman selviytymisprosessin ja
vastaanottavaisia juuri minkäänlaisel-
toipumisen
le ulkopuoliselle avulle. Tämä kuiten-
vanhempien tekemiä ratkaisuja ei
kin muuttui, kun vuosia yksin kan-
aina hyväksytä, pyritään niitä kuiten-
edellytyksenä.
Vaikka
Toivo 1 / 2020
18
kin jollakin tasolla ymmärtämään.
ventioita.
Haastateltavat kokivat, että vaikeat
Olisikin tärkeää, että palaaville lapsille
kokemukset olivat vahvistaneet hei-
ja heidän perheilleen on tarjolla esi-
dän luonnettaan ja tehneet heistä
merkiksi terapia- ja lastensuojelun
niitä ihmisiä, joita he tänä päivänä
palveluita. Palatessaan lapsi kaipaa
olevat. Vuosien työskentelyn myötä
tukea lähimmäisiltään, ammattilaisilta
kaappauskokemukset
hyväksyttiin
ja ympäröivältä yhteiskunnalta. Palau-
osaksi tarinaa, mutta ei omaa identi-
tuksen olosuhteilla voi olla pitkäaikai-
teettiä.
sia seurauksia aina aikuisuuteen asti.
jinä. Me ollaan selviytyjäperhe, ja mä oon tavannu paljon muita selviytyjäperheitä. Se on tosi inspiroivaa tavata ihmisiä, jotka vaikka vaikeista olosuhteista huolimatta on pärjän-
della vaikeita kokemuksia läpi, että löytää oman paikkansa. Koulu maistuu paljon paremmin, menestys tuntuu paljon paremmalta, hyvä kumppani, terveet lapset. Ehkä se ei olekaan niin paha. Se oli vain polku, joka minun piti kulkea. Olen ihan sujut sen kanssa. Olen sujut sen kanssa nykyään. Elämäni on ollut
Kansainvälisiä lapsikaappauksia tulisi tutkia yhä enemmän myös sosiaali- ja yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä, sillä lapset vaikuttavat olevan kaappauksen näkymättömiä uhreja. Vaikka kaappausajan traumaattisuus ymmärretään, sivuutetaan esimerkiksi kotiinpaluun sujuvuuden merkitys liian usein. Kun tiedämme tarkemmin
● Sophia Lawson Hellu. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
kaappauksen vaikutuksista lasten hyvinvointiin, voimme sen valossa alkaa rakentaa ennaltaehkäiseviä sosiaalija perhepoliittisia ratkaisuja ja inter-
Toivo 1 / 2020
19
LAPSIKAAPPAUKSET LISÄÄNTYNEET 2010-LUVUN JÄLKIMMÄISELLÄ PUOLISKOLLA
Suomesta ulkomaille kaapattujen lasten määrä on lisääntynyt hälyttävästi viime vuosina verrattuna 2010-luvun alkupuoleen. Sen sijaan Suomeen kaapattujen lasten määrä on pysynyt lähes ennallaan. 2010-luvun alkupuolella kaapattiin Suomesta keskimäärin 32 lasta vuodessa. Vuosikymmenen loppupuolella vastaava luku oli noussut 45 lapseen. Suomeen kaapattujen lasten määrä on pysynyt lähes ennallaan eli noin 14 lapsessa. -Lapsikaappausten määrässä näkyvät perheiden maahanmuutto, lisääntyneet kaksikulttuuriset avioliitot ja pakolaiset. Kahden kulttuurin liitot purkautuvat vielä useammin kuin samaa kulttuuria edustavien vanhempien liitot, Meillä on myös paljon perheen perustaneita maahanmuuttajia, joiden liitot hajoavat, selittää Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen. -Kaappauksen taustalla saattaa myös
olla epäonnistunut kotoutuminen. Jos parisuhteen purkauduttua ei ole mitään, mikä kiinnittäisi Suomeen, on ymmärrettävää, että syntyy halu muuttaa entiseen kotimaahan tai muualle mahdollisen työpaikan ja avoimemman sosiaalisen ympäristön perässä, pohtii Räisänen. -Lasta ei kuitenkaan saa viedä maasta ilman toisen huoltajan suostumusta tai syyllistyy lapsikaappaukseen, muistuttaa Räisänen.
Toivo 1 / 2020
20
Kärkimaat Ruotsi ja Viro
Sovintoratkaisut yleistyneet
Koko 2010-luvun eniten lapsia on kaapattu Ruotsiin ja Viroon. Espanja on myös yksi kärkimaista. Vielä vuosikymmenen alussa Yhdysvaltoihin kaapattiin lapsia toiseksi eniten, mutta loppupuolella vain kerran. Uusina kaappausmaina esiin ovat nousseet Irak ja Thaimaa.
Kun lapsikaappaus tapahtuu kahden Haagin lapsikaappaussopimuksen tai EU-maan välillä, on olemassa virallinen prosessi tilanteen ratkaisemiseksi. Jo 61 prosentissa tapauksista vanhemmat päätyvät ratkaisuun ilman oikeudenkäyntiä.
-Aiemmin lapsikaappaustilastoissa näkyivät selkeämmin ne maat, joista suomalaiset hakivat puolisoitaan. Nykyään näkyy myös maahan- ja maastamuutto. Kun lapsi kaapataan Viroon tai Irakiin, on kyseessä useimmiten kaksi tämän maan kansalaista, kertoo Räisänen.
-Vanhempien keskinäinen ratkaisu ei aina tarkoita, että lapsi palaa lähtömaahansa. Vanhemmat voivat myös sopia, että lapsi jää toisen vanhemman luo ja tapaa toista vanhempaa. Joskus vanhemmat eivät vuosien jälkeen jaksa enää taistella, vaan luovuttavat. Myös oikeudessa saatetaan päättää, että lapsen palauttamien ei olisi hänen etunsa mukaista tai jopa, että lapsikaappausta ei ole tapahtunut, muistuttaa Räisänen. Lapsikaappaus katsotaan päättyneeksi myös silloin, kun lapsi täyttää 16 vuotta.
Irakia lukuun ottamatta kaikki nämä maat ovat mukana Haagin kansainvälisessä lapsikaappaussopimuksessa, joten mahdollisuus saada lapset takaisin ovat hyvät. Myös Irak on liittynyt sopimukseen, mutta Euroopan Unioni ei vielä ole ratifioinut sitä Kaapatut lapset ry kannustaa vanhempia neuvottelemaan ja sopimaan puutteellisen lainsäädännön takia. lapsen asuinmaasta, sillä yleensä se Myös Suomeen kaapataan eniten takaa lapsen kannalta suotuisimman lapsia Ruotsista ja Virosta. Seuraavak- ratkaisun. Vaikka lapsi ei palaisikaan, si yleisimmin lapsia tuotiin Isoniin häneen on helpompi pitää yhBritanniasta, Yhdysvalloista ja Espan- teyttä ja ehkä myös tavata häntä. ● jasta.
Toivo 1 / 2020
21
TILASTOKATSAUS: VUONNA 2019 LAPSIA KAAPATTIIN USEIMMIN RANSKAAN JA IRAKIIN Vuonna 2019 Kaapattiin Suomesta 21 ja Suomeen 12 lasta. Kun otetaan huomioon aiempina vuosina kaapatut lapset, oli 67 lasta kaapattuna 52 vanhemmalta. LAPSIKAAPPAUKSET 2019
Minne Bosnia* Espanja* Irak Iran Italia* Iso-Britannia* Jordania Kenia Kiina Pakistan
"Vanhoja"
5 1 1
Uusia 1 1 2
Päättyi 1 1 1
Syy** S S S
1
2
S,P
Perheitä 1 1 4 1 2
2
2 3 1 1 1
P E L E S
1 2 1 1 1
3 2
S,E,P P
1
S
1 1 4 2 1
L E S S, P P
3 4 1 1 1 1 1 4 3 2
S S E
1 1 1 39
S,P,E
13
3 1 1 1
Puola* Ranska* Ruotsi* Saksa* Slovakia* Taiwan Tanska* Thaimaa* Turkki* Ukraina*
2 6
1 4 1 1
Valko-Venäjä* Venäjä* Viro* Yht.
1 1 1 29
21
1 1 1 31
Suomeen*
5
12
17
1 1 1 1 2
1 4 1
Toivo 1 / 2020
22
YHTEENVETO Suomesta
50
Suomeen
17
KAIKKIAAN
67
lasta kaapattuna vuonna 2019
Koskien
52
perhettä
Lähteet: oikeusministeriön ja ulkoministeriön tilastot vuodelta 2019 * Maa kuuluu Haagin sopimukseen ** E= ei palautusta, L = vanhempi luopunut, P= palautettu, S=sovintoratkaisu
Eniten lapsia oli Suomesta kaapattuna Ranskaan (10) ja Irakiin (7). Molempiin maihin kaappasi neljä vanhempaa. Vuoden 2019 aikana päättyi tilanne 39 Suomesta kaapatun lapsen kohdalla. Lapsista 18 kaapattiin maahan, joka on mukana Haagin kansainvälisessä lapsikaappaussopimuksessa (Sop 57/1994), joten on hyvät toiveet saada
heidät palautettua Suomeen. Kaikkiaan lapsia oli kaapattuna 23 maahan. Suomeen kaapattujen lapsien kohdalla kaikkien tilanne päättyi vuonna 2019. Viisi kertaa vanhemmat pääsivät sovintoon, neljä kertaa Helsingin hovioikeus teki päätöksen palauttaa lapset ja yhtä monta kertaa olla palauttamatta. Suomi noudattaa erittäin hyvin Haagin kansainvälistä
lapsikaappaussopimusta. ●
Seuraava Toivo-lehti ilmestyy joulukuussa - seuraa sillä välin meitä somessa ja tarkista sähköpostisi kuukausitiedotteiden varalta!
Toivo 1 / 2020
23
SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS (STEA) VEIKKAUKSEN TUOTOILLA HELSINGIN KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI KULUTTAJAOSUUSTOIMINNAN SÄÄTIÖ (OSK TRADEKA) OPINTOKESKUS SIVIS
