TOIVO
PALAUTUKSET RUOTSIIN LAPSIKAAPPAUSTILASTOT 2018
Kaapatut Lapset ry julkaisee kaksi kertaa vuodessa Toivo-tiedotuslehden jäsenilleen. Lehteä voidaan jakaa myös yhteistyökumppaneille sekä erilaisissa tapahtumissa. Toimintamme auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän, että äidin intressit mutta keskeisimmällä sijalla on lapsen etu ja oikeus
olla joutumatta kansainvälisen lapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi. Yhdistyksen ylläpitämä tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle. Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Kansalaisareenan, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Missing Children Europen jäsenjärjestö.
Yhteystiedot:
Sisältö
Puheenjohtaja Minna Husu 050 4751 017 puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi
Kesätiedote 2019
Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen 044 2626662 tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi Kansalaistoiminnan ja viestinnän suunnittelija Hillamaria Tuomi-Mark 045 8553055 suunnittelija@kaapatutlapset.fi
Toimistosihteeri Sonja Saikkonen 050 3392421 toimisto@kaapatutlapset.fi
Hallituksen jäsenet ............................ 3 Toivon Talon kuulumiset ................4-5 Oikeuden päätöksiä........................6-7 Ohjeet lapsen palauttamisen täytäntöönpanossa ristiriitaisia .....8-9 Usein kysyttyä ............................ 10-11 Lapsen tarina ............................. 12-15 Tietoa ilmiöstä: Yhteisöllinen vaino .................... 16-19 Lapsikaappaukset 2018 .................. 20 Lapsikaappausten kärkimaat 2008 - 2018 ..................................... 21 Kuulumisia ammattilaisseminaarista ........... 22-23 Toimintaamme tukevat................... 24
Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo Malmin kauppatie 26, 4. krs
00700 Helsinki Päätoimittaja: Tarja Räisänen Toimitus, ulkoasu ja taitto: Hillamaria Tuomi-Mark & Sonja Saikkonen
Puheenjohtaja: Minna Husu Varsinaiset jäsenet: Virpi Järvenpää, Layla Ahonen, Marjo Norisalo ja Anita Lassoued Varajäsen: Roope Mänttäri Hallituksessa on vuonna 2019 seitsemän varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Luvan antaneiden jäsenten nimet julkaistaan tässä lehdessä.
Suomesta kaapataan vuosittain noin 20 lasta. Osa lapsista saadaan takaisin, osa jää kaappausmaahan. Surunsa lisäksi Suomeen jäänyt vanhempi joutuu usein taloudelliseen ahdinkoon maksaessaan kaappauksesta tai huoltokiistasta aiheutuneita kuluja – siksi kaipaamme apuasi!
Voit tukea lapsikaappauksen tai haastavan kansainvälisen huoltokiistan kokeneita perheitä taloudellisesti, lahjoittamalla rahaa kaapattujen lasten tukirahastolle. Lahjoitusten avulla voimme auttaa perheitä esimerkiksi oikeuskulujen ja matkojen kustannuksessa. Suorita kertalahjoitus tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi.* Kiitämme avustasi! * Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi merkitsemällä verkkopankin maksussa summan lähteväksi tililtäsi joka kuukausi. Voit perua maksun koska vain verkkopankista.
Tukirahaston tilinumero: Nordea Malmi FI41 1369 3000 1092 12 Viitenumero: 123 Rahankeräysluvan numero: RA/2017/1216 Toimeenpanoaika ja -alue: Lupa on voimassa 1.1.2018-31.12.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Toivo 1 / 2019
3
Järjestöissä vuosi jakautuu selvästi neljään osaan, kuten vuodenajat täällä pohjoisessa. Alkuvuosi kevätkokoukseen asti katsotaan menneeseen. Sitten hieman hengähdetään kesän ajan, kunnes alkaa tulevan vuoden suunnittelu heti elokuussa. Joulun aikaan taas hengähdetään.
kisterin kaappausuhan alla olevista lapsista. Aloite lähti meiltä vuonna 2008. Asiat siis etenevät, vaikka hitaasti.
5. Kuuban ja EU-maiden välillä on ratifioitu Haagin kansainvälinen lapsikaappaussopimus (lisäksi vuonna 2019 myös Guyana on liittynyt uuteTänä syksynä tullaan katsomaan vielä na maana Haagin sopimukseen). pidemmälle eteenpäin, sillä syyskoVapaaehtoistyötä tehtiin yhdistykseskouksessa on tarjolla strategia vuosilsämme viime vuonna 3767 tuntia. le 2020-24. Sitä on hallituksen ja ToiNäistä 31 vertaista tuki toisia vanvon Talon henkilökunnan lisäksi laatihempia 1031 tuntia. Uusia henkilömassa strategiatyöryhmä, joka kooskohtaisia vertaissuhteita alkoi 19, tuu jäsenistä. Kiitos teille kaikille, jotnäiden päälle jatkuvat vielä lukuisat ka vastasitte keväällä strategiatyön suhteet edellisiltä vuosilta. Vertaistuensimmäisen vaiheen kyselyyn arvoiskea annettiin myös Facebookissa ja ta ja visiosta. erilaisissa someryhmissä. Muita vaMutta katsotaan vielä hieman men- paaehtoisia kuin vertaisia meillä on neeseen. 17. Vuoden 2018 viisi suurinta ilonaihetta Olemme saaneet valmiiksi suunnitteolivat: lijamme Hillan johdolla uuden Vertaisen oppaan. Julkaisemme oppaan 1. Nuorten toiminta lähti innokkaapiakkoin myös internet-sivuillamme. seen alkuun 15 nuoren voimin yhteisLämmin kiitos kaikille oppaan tekoon työssä VeNyvä-hankkeen kanssa. Täsosallistuneille vertaisillemme! tä voit kysyä lisää Hillamarialta. Uusia yhteydenottajia oli 81. Yhtey2. Saimme 10 koulutettua verkkodenotot koskivat 114 lasta. 72 proauttajaa. sentissa oli kyse äidin asiasta ja 28 3. Poliisi on ottanut käyttöönsä laati- prosentissa isän asiasta. Maahanmamme listan lapsikaappausuhan muuttajia oli kolmannes. Uusista yhtunnistamisesta. teydenotoista 28 prosenttia koski lap4. Euroopan parlamentti on määrän- sikaappausta ja 72 prosenttia kaapnyt SIS-järjestelmään lisättäväksi re- pausuhkaa tai muuta kansainvälistä lapsikiistaa. Lapsikaappaustilaston Toivo 1 / 2019
4
löydät toisaalta tästä lehdestä.
Ajatelkaa, kaikki tämä, vaikka osan vuotta toimimme vajaalla henkilöstöKaikkiaan Toivon Talon neuvonta kosmäärällä. Ilman jäseniä, vapaaehtoisia ketti 110 perhettä. Lapsikaappauksiin, ja yhteistyötahoja tämä ei olisi mahniiden uhkaan tai muihin kansainvälidollista, kuplassa emme ole, emmekä siin lapsiasioihin liittyviä yhteydenhalua olla. ottoja oli 1228. Tavoitimme satoja eroperheiden kanssa työskenteleviä Nyt on aika vuosittaisen levähtämiammattilaisia Erofoorumissa, Valtasen. Toivon Talo on toki avoinna koko kunnallisilla lastensuojelupäivillä ja kesän teitä varten, lomailemme vuoLapen tilaisuuksissa. rotellen. Tapahtumiakin on pitkin kesää, niistä saat lisätietoa sähköpostisYhdistyksen omiin tapahtumiin oli sa ja Facebookissa. 158 osallistumiskertaa, joista aikuisten osallistumiskertoja oli 91 (58 %) Lämmintä, ja ennen kaikkea turvallisja lasten 67 (42 %). Tapahtumiin osal- ta, kesää teille kaikille! listujia oli yhteensä 83 eri henkilöä, joista lasten ja aikuisten määrät olivat lähes tasan: 42 aikuista ja 41 las- Tarja Räisänen ta. Toiminnanjohtaja Aikuisosallistujista naisia oli 35 (83 %) ja miehiä 7 (17 %). Lapsista tyttöjä oli 21 ja poikia 20. Eniten osallistujia oli ikäryhmässä 30-62 vuotta (yhteensä 40 hlö, 48 %), seuraavaksi eniten ikäryhmässä 7-17 vuotta (30 hlö, 36 %). Internetsivustollamme oli käyntikertoja 4527 ja sivuilla näyttökertoja yhteensä 9236. Suomesta (n. 78 %, ulkomailta käsin (n. 22 %). Facebookissa meillä on 632 tykkääjää. Instagramissa 203 ja Twitterissä 259 seuraajaa. Muista käydä klikkaamassa itsesi joukkoon!
Toivo 1 / 2019
5
Väkivallan uhka ei riitä palauttamatta jättämisen syyksi Helsingin hovioikeus on tehnyt hil-
myös Suomen lainsäädännössä
jattain kaksi päätöstä palauttaa lapset (Lapsen huollosta ja tapaamisoikeuRuotsiin, vaikka lasten palautusta vaa- desta annettu laki eli huoltolaki). Lap-
tineen isän on toisessa tapauksessa
sen palauttamista koskeva hakemus
väitetty ja toisessa todistettu olevan
voidaan hylätä, jos on vakava vaara,
väkivaltainen.
että palauttaminen saattaisi lapsen
Haagin lapsikaappaussopimuksen päätavoite on turvata lapsen pikainen palauttaminen asuinvaltioonsa. Sopi-
alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin.
muksen tarkoittama menettely on tarkoitettu nopeaksi ja tehokkaaksi sekä sen vuoksi myös yksinkertaiseksi. Asiassa tutkitaan siis vain palauttamisen edellytykset ja mahdolliset esteet, eikä menettelyssä tutkita lapsen huoltoa koskevia kysymyksiä. Sopimuksen mukaan lapsi voidaan jättää palauttamatta vain tilanteessa,
jossa hänet jouduttaisiin lähettämään sotatoimialueelle tai hän joutuisi elämään esimerkiksi pakolaisleirissä tai vastaavissa kannaltaan selvästi haitallisissa olosuhteissa. Lapsen palauttamisesta on säädetty
Toivo 1 / 2019
6
Koska sekä Suomi että Ruotsi ovat
täytyä lapsen palauttamisesta, jos on
Euroopan unionin jäsenvaltioita, so-
toteutettu riittävät järjestelyt lapsen
vellettavaksi tulevat myös tuomiois-
suojelemiseksi hänen palauttamisen-
tuimen toimivallasta sekä tuomioiden sa jälkeen. tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003
(Bryssel IIa -asetus) määräykset.
Haagin sopimuksella on pyritty muun ohella siihen, ettei lasta koskevien riitojen oikeuspaikkaa omavaltaisesti muuteta, ja että hakijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvien väittei-
Myös mainittu asetus edellyttää lap-
den paikkansapitävyys voidaan par-
sen palauttamista tämän alkuperäi-
haiten todeta perheen yhteisessä
seen asuinpaikkavaltioon Haagin sopi- asuinpaikassa. muksessa määrätyllä tavalla. Asetuksen mukaan tuomioistuin ei voi kiel-
Lasta ei palauteta hakijalle, vaan hänet palautetaan asuinpaikkavaltioonsa, jonka viranomaisten tulee huoleh-
tia lapsen suojelemisesta. Jos huoltaja, jonka luona lapsi asuu, voi palata lapsen kanssa, ei vakavaa vaaraa pääsääntöisesti voida katsoa aiheutuvan. Päätös Nro 1587, Diaarinumero H 18/2364 Päätös Nro 576 Diaarinumero H 19/797 (Lähde: Edilex)
Toivo 1 / 2019
7
Tarja Räisänen toiminnanjohtaja Olemme olleet huolissamme muutamasta tapauksesta, jossa lapsi on päätetty palauttaa Haagin sopimuksen nojalla. Hovioikeuden päätöksen täytäntöönpanossa ei ole kuultu lasta eikä vanhempaa. Lapsi on saatettu erottaa tai pyrkiä erottamaan ainoasta läsnä olevasta vanhemmasta odottamaan palauttamista. Joskus on olemassa riski siitä, että lapsi piilotetaan palautuspäätöksen täytäntöönpanon estämiseksi. Näin tapahtuu kuitenkin harvoin. Edes piilottamisen pelko ei saisi olla syynä erottaa lapsi vanhemmasta ennen kuin toinen vanhempi on tullut häntä hakemaan. Lapsen kuuleminen palautuksen täytäntöönpanon toteuttamisessa on tärkeää. Hän ei ole paketti, jota vanhemmat tai viranomaiset siirtävät paikasta toiseen. Nyt myös apulaisoikeuskansleri on puuttunut epäselviin ohjeisiin ja ottanut kantaa erään lapsen pa-
Toivo 1 / 2019
8
lauttamisen täytäntöönpanossa tapahtuneisiin virheisiin. Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa kysyttiin, mitkä ovat käytettävissä olevat toimenpiteet lapsen palauttamismääräystä täytäntöön pantaessa, ja mitkä ovat kihlakunnanvoudin ja johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät ja keskinäiset vastuut. He näkivät tehtävänsä ja vastuunsa ristiriitaisesti. Hovioikeuden tehtyä päätöksen lapsen palauttamisesta toiseen Haagin lapsikaappaussopimuksen valtioon, oli lapsi ollut lähes viikon sijoitettuna vastaanottokotiin. Mikään tuomioistuin tai viranomainen ei ollut tehnyt päätöstä sijoittamisesta. Näin ollen päätöksestä ei voitu tehdä valitusta. Sinänsä lapsen etua ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut loukattu, vaan moite koski viranomaisten toimivallan ja tehtävien kirjaamista ja saattamista lainvoimaisiksi. Apulaisoikeuskansleri on esittänyt oikeusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle, että he harkitsisivat säädösten ja ohjeiden uudistamista. Toivottavasti silloin määrätään myös lapsen kuulemisesta ja kuuntelemisesta täytäntöönpanon yhteydessä. (Lähteenä käytetty Edilexiä. Apulaisoikeuskanslerin lausunnon diaarinumero: OKV/1784/1/2017, antopäivä: 9.5.2019) Kirjoitus on julkaistu myös blogissamme osoitteessa www.kaapatutlapset.fi. Toivo 1 / 2019
9
Lapsikaappausten ennaltaehkäisy passintarkastuksen yhteydessä ”Mitä mahdollisuuksia passintarkastajalla on selvittää, onko lapsi lähdössä maasta luvalla vai luvattomasti?”
Vastaus: Rajavartiolaitoksen toimivalta kansainvälisillä rajanylityspaikoilla, joista laissa säädetään erikseen, sekä rajavalvontaa suorittaessaan ulko- ja sisärajoilla, perustuu valtion laatimaan virkaehtosopimusasetukseen. Tarkemmin toimivalta määritellään vielä rajavartiolaissa, joka antaa rajatarkastajalle tehtäväänsä suorittaessaan saman toimivallan mikä poliisilla on, tarkoittaen muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tarpeellisin toimenpitein ja rajatapahtumien, sekä maahantulo- ja maastalähtöedellytyksiä koskevaa tutkintaa. Euroopan parlamentti on säätänyt vielä erikseen Schengen-alueiden rajasäännöstön, joka velvoittaa Euroopan unionin jäsenvaltiosta riippumatta rajatarkastajalta tiettyjä toimenpiteitä toimivaltansa puitteissa. Maastalähtötarkastuksessa passintarkastajan ensisijainen työkalu luvattoman maassa oleskelun tai maastalähdön toteamiseen on asiakkaan esittämä matkustusasiakirja, eli passi. Passintarkastuksessa selvitetään passin aitous ja tarkastetaan myös, että passi kuuluu oikealle henkilölle. Tarkastajan toimivaltaan rajanylityspaikoilla kuuluu myös henkilöllisyyden selvittämisen lisäksi oikeus saada tietoonsa kansalaisuus, asuinmaa ja osoite, jossa asiakas on kirjoilla. Jos henkilötietoja ei saada, henkilöllisyys selvitetään henkilötuntomerkkien avulla. Kansainvälisillä rajanylityspaikoilla on käytössä tarvittavat tunnistuslaitteet sekä rekisterit ja yhteydet toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa, jolloin henkilöllisyys voidaan todentaa hyvinkin nopeasti. Alaikäinen tarvitsee aina maasta lähdettäessä oman passin (tarvittaessa myös viisumin tai oleskeluluvan) sekä toisen vanhemman suostumuksen matkustaToivo 1 / 2019
10
miseen, jos lapsi matkustaa maasta vain toisen vanhempansa kanssa. Kirjoittajalla on kokemusta etenkin Venäjällä laadituista suostumuksista, jotka ovat erittäin yksityiskohtaisia ja niissä läpikäydään tarkasti, kuka matkustaa kenenkin kanssa ja mitkä ovat matkan tarkoitukset ja maassa oleskelun kestot. Epäselvissä tapauksissa maastalähdön tarkoitus tarkastetaan aina ll-linjalla, jolloin myös rajatarkastajan toimivaltaan tulee muutoksia. Näissä tilanteissa tarkastus koskee myös henkilöiden hallussa olevia esineitä, matkatavaroita sekä kulkuneuvoja. Tarvittaessa rajatarkastuksesta otetaan yhteys perheenjäseniin ja sukulaisiin, sekä lisäksi muihin toimivaltaisin viranomaisiin olosuhdeselvityksen ja matkustuksen tarkoituksen selvittämiseksi, joko kotimaan, tai vastaavasti kansainvälisiin viranomaistahoihin. Rajatarkastuksissa on käytössä koostetusti useita eri valtakunnallisia tietolähteitä eri viranomaisilta ja tarkastajilla on myös pääsyoikeudet kaikkiin näihin tietoihin, kuten poliisillakin on.
Kirjoittaja on entinen virassa toiminut rajavartija, 10 vuoden palveluksen aikana työpisteinä olivat muun muassa itärajan kansainvälinen rajanylityspaikka, sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman rikostutkintayksikkö.
Toivo 1 / 2019
11
Teksti ja kuva: Virpi Kurvinen Lyhennelmä Uusi Tie-lehdessä toukokuussa 2019 julkaistusta jutusta. Juttu on julkaistu kirjoittajan ja haastateltavan luvalla. Lapsikaappauksen uhriksi joutunut Sofia Majuri on työstänyt menetyksiään koko aikuisikänsä.
oli tullut Suomeen jatkamaan akateemisia opintojaan. Avioliittoa varjostivat monenkirjavat ongelmat. Riitaisuuksien syynä eivät olleet pelkästään uskontoon ja kulttuuriin liittyvät kysymykset.
- Olin puolivuotias, kun vanhempani erosivat. Minua piiloteltiin siitä asti, koska isäni oli uhannut kidnapata minut, Sofia kertoo. Helsingistä Karachiin Kulttuurishokki tuntuu kaukaiselta asialta Sofia Majurin kauniissa opiskelijakodissa Yasmine-koiran pyöriessä jaloissa. Sofialla on kuitenkin kokemus ilmiöstä äärimmäisissä olosuhteissa. Hän on yksi sadoista vuosikymmenten aikana Suomesta kaapatuista lapsista. Tarina alkoi jo ennen hänen syntymäänsä. Sofia uskoo, että hänen äitinsä halusi miehen, joka ei polta, käytä alkoholia ja on uskonnollinen. Äiti meni naimisiin kemian maisteriksi valmistuneen muslimin kanssa, joka
Sofia Majuri eli turvatonta ja levotonta nuoruutta pääkaupunkiseudulla, kun hän joutui sairaalahoitoon. Sieltä hän ei koskaan palannut kotiin äitinsä luokse, vaan lähti sukulaisten järjestämän saattajan kanssa ”maan alle”.
- Vietin neljä kuukautta Suomessa epätietoisena siitä, mihin päädyn, hän kertoo. Sitten tytölle kerrottiin, että hän pääsisi isänsä luokse. Sofia luuli, että hän lähtisi isän uuden perheen luokse Yhdysvaltoihin. Jossain vaiheessa Toivo 1 / 2019
12
matkan aikana hän tajusi olevansa matkalla Pakistaniin. Kone laskeutui Karachin lentokentälle. Ensimmäisen yön isä ja tytär viettivät moskeijassa.
ti. Käännytysyrityksiltä hän ei kuitenkaan välttynyt. Kerran yksi sukulaismies ajoi Sofiaa takaa ja huusi, että ”Olet muslimi ja pakistanilainen, koska isäsi on pakistanilainen ja musli- Imaami otti meidät vastaan. Jännitin mi!”. ja yritin olla kohtelias. Ojensin käteni kätelläkseni häntä. Se olikin raskas - Hän uhkasi hakata minut, ellen virhe, ja sain nuhteet, koska islamin käänny. Pääsin karkaamaan muurin mukaan mies ei saa kätellä naista, yli ja menin isän serkun luokse pahän sanoo. koon, Sofia kertoo. Kielimuuri ja kulttuurishokki
Sofia oli kadoksissa kaikkiaan kymmenen kuukautta. Tästä ajasta hän oli puoli vuotta kaapattuna Pakistanissa. Sofian isä palasi Yhdysvaltoihin perheensä luokse kesken Sofian kaappauksen.
Sofia Majuri täytti Pakistanissa 15 vuotta. Isän äiti kohteli tyttöä hyvin, mutta yhteisen kielen puuttuminen vaikeutti kommunikointia. Isän äiti kuitenkin ehti kiintyä tyttöön ja kutsui tätä hellittelynimellä - Lopulta onnistuin lähettämään kir”Maasatke” (suom. Minun kuuni) jeitä äidilleni, joka otti yhteyttä Suomen ulkoasiainministeriöön, Sofia - Sanakirjan avulla pystyimme puhukertoo. maan vähän englantia sukulaisteni kanssa. Silti olin täysin ummikko vie- Kokemusasiantuntijaksi elämäntarinaa raassa maassa, ja koin vahvan työstäen kulttuurishokin. Perustarpeeni tyydyPääsy Pakistanista Suomeen ei tuonut tettiin, mutta vointini oli silti huono. Sofia Majurille helppoa elämää. EnKärsin voimakkaasta koti-ikävästä ja nen Suomeen paluuta Pakistanin ja itkin päivittäin. Setäni varoitti, että Suomen viranomaiset sekä Sofian silmäni sulavat, Sofia muistelee. sukulaismies neuvottelivat siitä, miKaikki isän sukulaiset tiesivät tytön ten tytön paluu järjestettäisiin ja miolevan kristitty, ja hänen sallittiin esi- ten Suomessa toimittaisiin. Suomessa merkiksi lukea Raamattuaan avoimes- Sofia asui aluksi äitinsä luona. Äidin
Toivo 1 / 2019
13
elämäntilanne oli kuitenkin kuormittunut, ja siksi Sofia sijoitettiin SOSLapsikylän oppilaskotiin ja sieltä lastenkotiin, jonka yhteydessä toimivassa peruskoulussa hän sai suoritettua yhdeksännen luokan loppuun.
Sofian vierailu isän uusperheessä huipentui ”suomalaiseen jouluun”. Sofia valmisti suomalaisia ruokia, kuten riisipuuroa, lohta ja hankki pöytään piparkakkuja. Hän antoi myös kaikille lahjat. Isä sai kuvia Sofiasta ja tämän kuvankauniista, suloisesta tyttärestä. Sofia on valmistunut lastenhoitajaksi. Pöytää koristi pieni pöytäkuusi. Sofian Takana on myös lyhyeksi jäänyt avioyllätykseksi isä pyysi tytärtään lukeliitto, josta syntyi nyt jo aikuinen maan Raamattua. tyttö. Tällä hetkellä Sofia opiskelee Seinäjoella vuoden pituisessa koulu- - Isä pyysi, että luetaan jouluevanketusohjelmassa kokemusasiantuntijak- liumi, ”Kun se kuuluu lukea”. Luin sen si. Oman, osin hyvinkin traumaattisen suomeksi ja englanniksi, Sofia kertoo. elämäntarinan työstäminen on ollut Sofian ollessa Yhdysvalloissa isä työlästä, mutta välttämätöntä ja myös myönsi, ettei hän tiennyt mitä teki, palkitsevaa. kun järjesti tyttärensä kaappauksen Isä myönsi virheensä Pakistaniin. Hän myönsi, että se ei ollut oikea ratkaisu, vaikka islamin Traumaattinen kokemus kaapatuksi mukaan isällä onkin oikeus päättää tulemisesta ei vienyt isän kaipuuta. lastensa elämästä. Sofian isä tilasi aikuiselle tyttärelleen matkan Yhdysvaltoihin jouluna 2014. - Aikoinaan isä koki tekevänsä oikein, Isän uuteen perheeseen kuuluivat kun lähetti minut isoäidin hoiviin. Hän vaimo, kolme tyttöä ja poika. Matkaa yritti myös etsiä minulle sopivaa aviosävyttivät monenlaiset kulttuurierot miestä, jonka aina torjuin. Olinhan ja kulttuurien väliset törmäykset. vasta 14-vuotias teini, Sofia muistuttaa. Suomessa opetetaan erilaisia kohteliaisuussääntöjä kuin pakistanilaisessa Perheyhteyden puute altistaa yksinäikulttuurissa. Kyse oli pikkuasioista, syydelle mutta ne tuntuivat pahalta, hän Kohtaaminen isän kanssa oli merkittämyöntää. vä, ja periaatteessa Sofia kokee pääs-
Toivo 1 / 2019
14
Sofia Majuri. Kuva: Virpi Kurvinen
seensä sopuun isänsä kanssa. Lapsuuden ja nuoruuden ratkaisevien vuosien aikana hän ei kuitenkaan koskaan saanut apua isältä niissä kysymyksissä, joissa olisi sitä tarvinnut. Isän läsnäolon, rakkauden ja tasapainoisen perhe-elämän puuttuminen ovat aiheuttaneet vakavia vaille jäämisiä.
- Isän piti rekisteröidä minut tyttärekseen myös Yhdysvalloissa, mutta prosessi oli kesken, kun hän kuoli. Jäin siksi muun muassa perinnöttä. Kovinta on kuitenkin se, että isän uusperhe ei pidä minua aidosti perheenjäsenenä. Minulla ei ole enää mitään yhteyksiä puolisisaruksiini, Sofia kertoo surua silmissään.
Vuosi kohtaamisen jälkeen Sofian isä kuoli yllättäen. Äkkikuolema tapahtui lentokentällä, kun isä oli ollut matkalla Pakistanista Kaliforniaan. Suomen järjestelmässä Sofia oli virallisesti isänsä tytär.
Juttu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https:// uusitie.com/kahden-kulttuurintormays-karjistyilapsikaappaukseksi/
Toivo 1 / 2019
15
”Eromme jälkeen ex-puolisoni ilmestyi usein paikkoihin, joissa olin, vaikka asuin isohkossa kaupungissa. Ihmettelin, mistä hän saa tiedon liikkeistäni. Aloin huomata, että paikalla oli aina ennen ex:n saapumista hänen etnistä taustaa edustavia miehiä.”
Suomen rikoslaissa vainoaminen on määritelty toistuvaksi ja ei-toivotuksi uhkailuksi, yhteydenottamiseksi, seuraamiseksi ja tarkkailemiseksi, joka on omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta. Vainon keinot ovat monet ja se on sekä väkivallattomia että väkivaltaisia tekoja. Se voi olla uhkailua, pelottelua, kontrollointia, perättömien tietojen levittämistä, omaisuuden tuhoamista, ei-toivottuja lahjoja, teknologian avulla seuraamista tai aiheettomia lastensuojelu- ja rikosilmoituksia.
”Kaupungilla käydessäni minua aletaan usein seurata. Seuraajia voi olla yksi tai useampi mies ja he ovat expuolisoni kanssa samaa etnistä ryhmää. He kävelevät perässäni ja kun pysähdyn, he pysähtyvät vierelleni. Joskus olen joutunut pyytämään, että siirtyisivät edes kauemmas, koska Äärimmillään vaino kärjistyy henkeä seisovat niin lähellä.” uhkaavaksi väkivallaksi. Parisuhteen aikainen väkivalta ja pakottava kont-
Toivo 1 / 2019
16
rolli lisäävät vainon riskiä eron jälkeen ja vaino on usein jatkumoa parisuhteen aikaiselle väkivallalle. Eron jälkeinen vaino on sukupuolittunut ilmiö ja pääsääntöisesti sen uhri on nainen. Yhteisöllinen vaino on yksi vainon muoto. Yhteisöllisellä vainolla tarkoitetaan vainoa, jossa vainoaja saa tukea vainotekoihin omalta yhteisöltään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vainon uhria seuraavat, tarkkailevat ja uhkaavat ex-puolison lisäksi hänen tuttavat ja läheiset. Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen ja perättömien tietojen levittäminen yhteisön sisällä ovat myös osa yhteisöllistä vainoa.
tuttavansa kuitenkin seurasivat meitä aina julkisilla paikoilla ja kotimme ulkopuolella oli usein ihminen tarkkailemassa. Tätä oli vaikea todentaa, koska en tuntenut kaikkia meitä seuranneita ja heitä oli useita. Lähestymiskiellon päättymisen jälkeen exmieheni vahvisti pelkoni todeksi toteamalla yhteiselle lapsellemme, että meitä oli seurattu koko lähestymiskiellon voimassaolon ajan.”
Vaino vaikuttaa aina uhrin hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Se on vahingollista perheen lapsille, vaikka varsinainen vainon kohde olisikin vanhempi. Vainottu joutuu kaventamaan turvattomuuden vuoksi elinpiiriään, mikä vaikuttaa koko perheen arkeen muun muassa töissä ja koulussa käyntiin, Yhteisöllinen vaino liittyy vahvasti yhteisöllisiin kulttuureihin, joita Suo- sosiaalisiin suhteisiin, ulkoiluun ja messa edustavat muun muassa patri- harrastuksiin. arkaalisista kulttuureista tulevat maahanmuuttajat, tiiviit uskonnolliset Vainotilanteet pitkittyvät erityisesti yhteisöt sekä romaniyhteisö. Yhteisöl- tilanteissa, joissa pariskunnalla on lisellä vainolla on vainottujen kokeyhteisiä lapsia. Näin näyttää käyvän man mukaan yhteyksiä ”kunniaan” myös yhteisöllisessä vainossa. Yhteiliittyvään väkivaltaan, koska siihen set lapset sekä heidän huoltoon ja liittyy häpeä naisen eropäätöksestä tapaamisiin liittyvät asiat mahdollistasekä yhteisön hyväksymä yritys tark- vat kontrollin ja vallan käytön jatkukailla ja kontrolloida naisen eron jäl- misen parisuhteen päättymisen jälkeistä elämää. keen. Joissakin tilanteissa yhteisölliseen vainoon liittyy myös pelko lapsi”Lähestymiskiellon voimassaoloaika- kaappauksesta. na viranomaisilla oli käsitys, että exmieheni oli jättänyt meidät rauhaan. ”Ex-puolisoni on jo useamman vuoden Hän ei pitänyt meihin yhteyttä eikä ajan asunut toisella paikkakunnalla, seurannut. Todellisuudessa hänen mutta yhä edelleen meitä seurataan Toivo 1 / 2019
17
ja tarkkaillaan. Pahimmillaan vieras ihminen on kuvannut lapseni leikkiä leikkipuistossa. Myös lapsi tunnistaa vainotilanteet ja on alkanut pelätä expuolisoni etnisen ryhmän miehiä. Olen joutunut rajaamaan perheemme liikkumista julkisilla paikoilla. Emme voi käydä kaupungin keskustassa, leikkipuistoissa emmekä kesäisin uimarannoilla.”
asuinpaikkansa turvakiellon avulla.
”Minun on epäilty kuvittelevan tilanteita, joissa tulen seuratuksi. On ehdotettu, että olen niin viehättävä, että herätän huomiota tai traumatisoitumiseni aiheuttaa aiheetonta pelkoa. Toiminta on kuitenkin hyvin läpinäkyvää ja minulle tehdään ilmeillä ja eleillä selväksi, että minua tarkkaillaan. Minussa halutaan herättää pelKeskeinen keino vainon lopettamisek- koa. ” si on yhteydenpidon ja kohtaamisten selkeä rajaaminen. Rikosilmoituksen ”Minulle on ehdotettu useita kertoja tekeminen ja lähestymiskiellon hake- toiselle paikkakunnalle muuttoa. Se minen ovat parhaiten toimivat keinot, on kuitenkin iso päätös jättää kaikki vaikka ne eivät tuo täydellistä turvaa taakseen. Olen myös huolissani, että yhteisölliseltä vainolta. Vainon toex-puolison yhteisö on niin tiivis ja teennäyttäminen on aina haastavaa ulottuu niin monelle paikkakunnalle, ja se vaikeutuu, kun vainoajia on usei- että meidät löydetään joka tapaukta eivätkä he ole kaikki uhrin tunnis- sessa.” tettavissa. Tukikeskus Varjo keskittyy valtakunPerheet, joihin kohdistuu yhteisöllistä nallisesti eron jälkeisen väkivaltaisen vainoa, kohtaavat yhä eri auttajataho- vainon kohteena elävien perheiden jen puolelta paljon epäuskoisuutta. turvallisuuden lisäämiseen ja vainoaYhteistyö poliisin ja muiden toimijoi- misen ennaltaehkäisyyn. Se on Mikden kanssa on kuitenkin tärkeää. Tur- kelin Viola -väkivallasta vapaaksi ry:n vallisuuden lisäämiseksi vainon uhri ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteitarvitsee ympärilleen toimivan autta- nen keskus, joka tarjoaa ohjausta ja javerkoston, jossa hänen tilanteensa neuvontaa suoraan asiakkaille sekä tunnistetaan ja otetaan vakavasti, tukea ja konsultaatiota ammattilaisilkoska äärimmillään vaino voi johtaa le. Tukikeskuksen kautta saa myös naiseen tai lapseen kohdistuvaan vertaistukea. henkirikokseen tai perhesurmaan. Vaikeissa pitkittyneissä vainotilanteis- Tukikeskus Varjo toivoo yhteydensa perheet joutuvat muuttamaan toi- ottoja yhteisöllistä vainoa kokevilta ja selle paikkakunnalle ja salaamaan heidän parissaan työskenteleviltä, Toivo 1 / 2019
18
jotta ilmiön tunnistaminen vahvistuu ja löydetään toimivia keinoja sen lopettamiseksi.
-
Oulu: Tuire Tikkanen 040 135 0200 tuire.tikkanen@oetk.fi Mikkeli: Jonna Brandt 050 594 7459 jonna.brandt@violary.fi
Pia Marttala 044 774 2303 pia.marttala@violary.fi
Toivo 1 / 2019
19
Minne Irak Iran Italia* Jordania Kenia Kiina Puola*
"Vanhoja" 3 1 1 3 1 1
Ranska*
Päättyi 2018 1
1 1 6
Ruotsi* Senegal Slovakia* Somalia
1 2 1 1
Sudan Taiwan Thaimaa* Turkki* Ukraina*
1 1 1 1 1
Valko-Venäjä* Venäjä*
1 1
Viro* Yhteensä:
Uusia 2018 3
2 1 1 2 1
22
2 16
1 6
Suomi*
3
16
12
Suomesta
38
Suomeen KAIKKIAAN
19 57
lasta kaapattuna vuonna 2018.
Lähteet: Oikeusministeriön ja Ulkoministeriön tilastot vuodelta 2018 Toivo 1 / 2019
20
-
Ruotsi Viro Espanja Saksa Yhdysvallat Irak Thaimaa Turkki Venäjä Norja
24 13 11 8 8 7 6 6 6 5
Huom. Maakohtaisessa erittelyssä on kyse tapauksista, ei lasten määrästä!
Toivo 1 / 2019
21
-
Järjestimme seminaarin lapsiperheiden, lapsioikeudellisten asioiden ja lapsikaappausten parissa työskenteleville ammattilaisille Helsingissä perjantaina, 24.5.2019. Päivä oli valikoitunut kansainvälisen kadonneiden lasten päivän läheisyydestä, jota vietettiin 25.5. Seminaarin huomattavan moniammatilliseen yleisöön kokoontui hieman yli 50 kuulijaa. Tilaisuudessa puhumassa olivat Raja-
-
vartiolaitoksen, Helsingin kaupungin sosiaalitoimen ja Keskusrikospoliisin edustajat sekä rikosprosessin käyttöä lapsikaappausten ratkaisussa pro gradussaan tutkinut lakimies. Lisäksi julkaistiin vuoden 2018 lapsikaappaustilastot, jotka löytyvät myös tästä lehdestä. Kaikkien puhujien puheenvuoroissa korostettiin viranomaisyhteistyön tärkeyttä. Rajavartiolaitoksen, poliisin Toivo 1 / 2019
22
ja sosiaaltoimen yhteistyö näyttäytyi puheenvuoroissa sujuvana ja tuloksekkaana.
sen palautusta Suomeen.
Annettaessa toimintaohjeita lapsikaappausasioiden hoidosta tulee huoRajavartiolaitoksen puheenvuorosta mioida, että jokaisen tapaus on yksiselvisi, että alaikäiseen matkalle lähti- löllinen, mutta on silti mahdollista jään kiinnitetään rajatarkastuksissa kunta- ja kaupunkitasolla antaa toiaina erityistä huomiota. Tämä on käy- mintaohjeita lapsikaappaustilanteitäntö koko Schengen-alueella. Lisäksi den varalta. kuultiin, että jos ilmoitus mahdollisesKaikissa seminaarin puheenvuoroissa ta lapsikaappauksesta tulee Rajavarkuultiin yhteistyön tärkeydestä. Toitiolaitokselle muun viranomaisen, kuten lastensuojelun kautta, voidaan mivat yhteistyökanavat auttavat lapsitilanteessa tulkita tehdyksi jo jonkin- kaappauksen tehokkaassa ennaltaehkäisyssä ja toteutuneen kaappauksen laista arviota tilanteesta, mikä mahratkaisussa. Seminaarissa esiintyneidollistaa asian ripeän hoitamisen. den tahojen lisäksi tärkeitä toimijoita Keskusrikospoliisin puheenvuorossa lapsikaappausasioissa kotimaassa taas kuulimme myös ennaltaehkäise- ovat oikeus- ja ulkoministeriö, jotka vän työn tärkeydestä, sekä erilaisista myös seminaarin puheenvuoroissa käytössä olevista kuulutuksista ja toi- nousivat esiin tärkeinä yhteistyötamista, joita käytetään kaappauksen jo hoina kaikille tahoille. toteuduttua. Lapsikaappausuhan ollessa kyseessä poliisi voi kirjata ns. S- Osallistujien oma asiantuntemus täydensi ilahduttavasti päivän sisältöä, ja eli sekalaisilmoituksen, johon kirjataan tietoja mm. lapsesta ja passista. osallistujien kommenteista myös kuuNäin tiedot ovat valmiina, jos tilanne limme lisää siitä, miten montaa ammattialaa oikeusavusta järjestöjen muuttuu akuutiksi ja kaappaus on tekemään eroauttamiseen lapsikaaptapahtumassa. pausteema saattaa koskettaa. Sosiaalitoimella on myös tärkeä rooli lapsikaappausten ennaltaehkäisyssä Osallistujilta saadun palautteen pemuun muassa kiireellisten turvaamis- rusteella seminaari tuli tarpeeseen toimien keinoin. Sosiaalitoimen edus- tiedon tarvetta lapsikaappauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn liittyen on taja kertoi, että sosiaalityöntekijät ovat myös hakeneet kaapattuja lapsia lasten kanssa työskentelevien amulkomailta, kun heidät on siellä tavoi- mattilaisten keskuudessa, kuten myös tettu. Sosiaalitoimi voi myös tilanne- kiinnostusta asiaan perehtymiseen ja käytäntöjen kehittämiseen. kohtaisesti tukea taloudellisesti lap-
Toivo 1 / 2019
23
SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS (STEA) VEIKKAUKSEN TUOTOILLA HELSINGIN KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI VAPPU JAKOBSSONIN RAHASTO
KULUTTAJAOSUUSTOIMINNAN SÄÄTIÖ (OSK TRADEKA) LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ MAHIS / NUORTEN AKATEMIA OPINTOKESKUS SIVIS ASIANAJOTOIMISTO KROGERUS OY