KAAPATUT LAPSET RY:N TIEDOTUSLEHTI 2 / 18
TOIVO
HAASTATTELU: ISÄN MIELENOSOITUS KAAPATUN LAPSEN SAAMISEKSI TAKAISIN VANHEMMAN TARINA: EN TIEDÄ, MILLOIN NÄEN LAPSENI SEURAAVAN KERRAN ASUINPAIKAN MÄÄRITTELY LASTEN PALAUTTAMINEN RUOTSIIN VERKKOAUTTAMISTA KAAPATUT LAPSET RY:SSA TIIVISTELMÄ TOIMINTASUUNNITELMASTA 2019
Kaapatut Lapset ry Kaapatut Lapset ry julkaisee kaksi kertaa vuodessa Toivo-tiedotuslehden jäsenilleen. Lehteä voidaan jakaa myös yhteistyökumppaneille sekä erilaisissa tapahtumissa. Toimintamme auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän, että äidin intressit mutta keskeisimmällä sijalla on lapsen etu ja oikeus
olla joutumatta kansainvälisen lapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi. Yhdistyksen ylläpitämä tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle. Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Kansalaisareenan, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Missing Children Europen jäsenjärjestö.
Yhteystiedot:
Sisältö
Puheenjohtaja puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi
Talvitiedote 2018
Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen 044 2626662 tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi Toimistosihteeri Sonja Saikkonen 050 3392421 toimisto@kaapatutlapset.fi Kansalaistoiminnan ja viestinnän suunnittelija Hillamaria Tuomi-Mark 045 8553055 suunnittelija@kaapatutlapset.fi Tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo Malmin kauppatie 26, 4. krs
00700 Helsinki
Hallituksen jäsenet ............................ 3 Toivon Talon kuulumiset ................4-5 Yhteistyötä Euroopan laajuisesti ........................................6-7 Oikeuden päätöksiä........................8-9 Usein kysyttyä: Lapsen vakinainen asuinmaa .... 10-11 Vanhemman tarina: En tiedä, milloin näen lapseni seuraavan kerran ........ 12-15 Haastattelu: Isän mielenosoitus kaapatun lapsen saamiseksi takaisin ........ 16-19 Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta 2019 ................ 20-21 Verkkoauttamista Kaapatut Lapset ry:ssa .................................... 22
Päätoimittaja: Tarja Räisänen Toimitus, ulkoasu ja taitto: Hillamaria Tuomi-Mark & Sonja Saikkonen
Hallituksen jäsenet 2019 Puheenjohtaja: Minna Husu Varsinaiset jäsenet: Virpi Järvenpää, Layla Ahonen Varajäsenet: Roope Mänttäri Hallitus järjestäytyy ja aloittaa toimintansa tammikuussa 2019. Hallituksessa on vuonna 2019 kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Luvan antaneiden jäsenten nimet julkaistaan tässä lehdessä.
Anna tukesi ja lahjoita Kaapatut Lapset ry:n tukirahastoon! Suomesta kaapataan vuosittain noin 20 lasta. Osa lapsista saadaan takaisin, osa jää kaappausmaahan. Surunsa lisäksi Suomeen jäänyt vanhempi joutuu usein taloudelliseen ahdinkoon maksaessaan kaappauksesta tai huoltokiistasta aiheutuneita kuluja – siksi kaipaamme apuasi! Voit tukea lapsikaappauksen tai haastavan kansainvälisen huoltokiistan kokeneita perheitä taloudellisesti, lahjoittamalla rahaa kaapattujen lasten tukirahastolle. Lahjoitusten avulla voimme auttaa perheitä esimerkiksi oikeuskulujen ja matkojen kustannuksessa. Suorita kertalahjoitus tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi.* Kiitämme avustasi! * Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi merkitsemällä verkkopankin maksussa summan lähteväksi tililtäsi joka kuukausi. Voit perua maksun koska vain verkkopankista.
Tukirahaston tilinumero: Nordea Malmi FI41 1369 3000 1092 12 Viitenumero: 123 Rahankeräysluvan numero: RA/2017/1216 Toimeenpanoaika ja -alue: Lupa on voimassa 1.1.2018-31.12.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Toivo 2 / 2018
3
Toivon Talon kuulumiset Monivaiheinen vuosi lähestyy loppuaan. Tuntuu, että ne kuluvat aina vain nopeammin. Toivon Talolla teemme töitä innolla samoin, kuin aina ennenkin. Saimme kolmeksi kuukaudeksi yhdistyksen perustajajäsen Minna Liljan lisäavuksi. Tervetuloa!!
kanssa. Voimaantumisviikonloput ovat olleet yhtä suosittuja kuin ennenkin ja vertaiset ovat tavanneet kaksi kertaa toisiaan tukien ja muun muassa verkkoauttamista kehittäen. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan vertaisten porukkaan ja/tai verkkoauttajaksi, niin ota yhteyttä Hillaan
Uusien yhteydenottojen kannalta kulunut vuosi on ollut ennätyksellinen, niitä on lähes 90. Suuri osa uusista yhteydenotoista koskee nykyään maahanmuuttajaa. Emme usko, että suomalaisten ongelmat ovat vähentyneet, mutta aktiivinen tiedottamisemme on kantanut hedelmää ja yhä useampi löytää apua muuta kautta, kuten Internet-sivumme www.kaapatutlapset.fi.
Kuluneena vuotena olemme tiivistäneet yhteistyötämme hallituksen kehittämishankkeen Lapen kanssa. Olemme aloittaneet päivystyksen Espoon Eron ensiapupisteissä ja aloitamme myös Vantaalla ensi vuonna. Erotyötä olemme alkaneet tehdä myös Familia ry:n Toivo 2 / 2018
4
suunnittelija@kaapatutlapset.fi.
19.-20.1.2019. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsen pääsee Suurkiitokset kaikille kuluneena silloin mukaan. Saatte mahdollivuonna vertaisena, puhelinpäivys- suuden vaikuttaa strategiaan myös täjänä, lastenhoitajana, luottamus- kyselyjen kautta, joten seuratkaa henkilönä tai muuna vapaaehtoi- sähköpostianne. sena toimineille. Ilman teitä yhdistys ei pystyisi näin laajasti tukeTammikuussa on tulossa myös jämaan sen apua tarvitsevia. senkysely, johon toivomme mahdollisimman monen vastaavan. On aika kääntää katseet ensi vuo- Tarvitsemme teidän palautettanne teen. Se onkin tärkeä vuosi, sillä toiminnan kehittämiseksi ja rateemme uuden strategian. Strate- hoittajan vakuuttamiseksi toimingiatyö aloitetaan viikonloppuna nan tarpeellisuudesta. Toisaalla tässä lehdessä on tiivistelmä ensi vuoden toimintasuunnitelmasta. Jos haluat lukea koko toimintasuunnitelman, niin pyydä sitä meiltä, toimisto@kaapatutlapset.fi. Toivotan teille kaikille rauhallista ja turvallista joulua ja vuodenvaihdetta! Muista, että päivystyspuhelimemme toimii myös silloin vapaaehtoisten voimin numerossa 044 2626 662. Tarja Räisänen Toiminnanjohtaja
Toivo 2 / 2018
5
Yhteistyötä Euroopan laajuisesti Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen Vuosi sitten Kaapatut lapset ry hyväksyttiin Missing Children Europen (MCE) jäseneksi. Hyväksyminen ei ollut automaattista, vaan olimme ensin niin sanottu hakijajäsen vuoden, jonka aikana meidän toimintaamme seurattiin. MCE:n hallituksen jäsen, hollantilainen Coskun Cörüz kävi täällä paikan päällä tutustumassa meihin ja varmistamassa, että yhteistyömme toisen suomalaisen jäsenjärjestön, yllä pitäminen, joka monissa maisLasten Perusoikeudet ry:n kanssa sa tapahtuu vapaaehtoisten voitoimii. min. Suomessa puhelut ohjautuvat hätäkeskukseen eli valtiovalta hoiOlen ollut nyt kahtena vuonna taa tämän puolen. MCE:n yleiskokouksessa Brysselissä ja täytyy sanoa, että on ilo olla Nykyisessä strategiassa isona osamukana niin aktiivisessa ja innos- na ovat alaikäiset pakolaislapset, tuneessa porukassa. Organisaajotka katoavat Eurooppaan tulon tiossa on 32 jäsenyhteisöä 26 Eu- jälkeen. Lost in Migration roopan maasta. Monet jäsenjärseminaareja on pidetty jo useita. jestöt toimivat monipuolisesti lastensuojelun alalla. Lapsikaappauksiin liittyy strategian kolmas pääalue. Organisaatio kanJäsenyhteisöjen tärkeä tehtävä on nustaa vanhempia sovittelemaan 116 hotlinen eli kadonneiden las- lapsikaappaustapauksissa. Se on ten auttavan puhelimen 116 000 kouluttanut jo lähes 200 lapsiToivo 2 / 2018
6
Yhteistyö on jo kantanut hedelmää. Nykyään tiedämme, keihin ottaa yhteyttä, jos joku meidän yhteydenottajistamme tarvitsee apua jossain muussa Euroopan maassa. Aiemmin saimme usein odottaa vastausta pitkiä aikoja, mutta nyt, kun kuulumme samaan järjestöön, tulee vastaus nopeasti ja voimme auttaa omia yhteydenottajiamme entistä paremmin. Seuraava tavoitteemme kansainvälisellä saralla on, että saamme Kaapatut lapset ry:lle oman lapsikaappaussovittelijan. Kartoitamme koulutuksen kustannuksia ja etsimme rahoitusta sille, että suunnittelijamme Hilla voisi laajentaa työnkuvaansa tähän suuntaan. kaappaussovittelijaa. Valtaosassa Euroopan sisäisistä lapsikaappauksista vanhemmat pääsevät nykyään yhteisymmärrykseen lasten asuinmaasta. Lähes kolme neljästä Euroopassa kaapatuista lapsista kaapataan nimenomaan toiseen Euroopan maahan.
Missing Children Europen ensi kevään suuri tehtävä on laatia muistio uusille europarlamentaarikoille kaapattujen, karanneiden tai kadonneiden lasten tilanteen parantamiseksi koko Euroopan alueella. Olemme mukana tässä työssä.
Lue lisää: www.missingchildreneurope.eu
Toivo 2 / 2018
7
Oikeuden päätöksiä Vakinainen asuinmaa voi muuttua lyhyessä ajassa
lapsen asuinpaikka voi muuton myötä siirtyä hyvin nopeasti Suomeen, jos hänen keskeinen elinympäristönsä Perhe oli asunut sekä Suomessa että tosiasiallisesti siirtyy tällöin Suomeen Espanjassa ja lapsella on molempien Tässä arvioinnissa voidaan kiinnittää maiden kansalaisuus. Perhe on osta- huomiota muun muassa siihen, onko nut talon Suomesta ja aloittanut tääl- vanhempien tarkoituksena ollut, että lä yritystoiminnan. Lapsi on käynyt lapsi muuttaa pysyvästi asumaan Suotäällä neuvolassa ja hänelle oli varattu meen. päivähoitopaikka. Vanhemmat erosivat parin kuukauden kuluttua muuHovioikeus katsoi, että suomalainen tosta. Riitaa syntyi siitä mikä tuomio- käräjäoikeus oli toimivaltainen lapsen istuin on toimivaltainen päättämään asioissa. lapsen asioista, suomalainen vai espanjalainen. Lähde: Edilex
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain esitöiden mukaan
Toivo 2 / 2018
8
Lapset palautetaan Ruotsiin Haagin lapsikaappaussopimuksen keskeisenä tarkoituksena on turvata sopimusvaltioon luvattomasti viedyn tai sieltä luvattomasti palauttamatta jääneen lapsen pikainen palauttaminen, kun lapsi on viety vakinaisesta asuinmaastaan eli siitä perheympäristöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Sopimuksella pyritään ehkäisemään se, että vanhempi omavaltaisesti siirtää lapsen asuinpaikastaan toiseen valtioon saadakseen aikaan lapsen olosuhteissa sellaisen muutoksen, jolla voi olla merkitystä huoltoon liittyvien ratkaisujen ja toimivallan kannalta.
kaan lapset siirrettiin vanhempien yhteishuoltoon siinä tarkoituksessa, että he muuttavat Suomeen. Isä on tehnyt Suomessa muuttoilmoituksen lasten tuloa seuraavana päivänä. Äiti ryhtyi toimiin heti saatuaan tiedon lasten merkitsemisestä Suomen väestörekisteriin. Helsingin hovioikeus katsoi sen osoittavan, että hän ei ollut antanut suostumustaan pysyvään muuttoon. Näin ollen kyseessä oli luvaton palauttamatta jättäminen ja lapset on välittömästi palautettava Ruotsiin. Lähde: Edilex
Suostumus lapsen muuttoon ulkomaille merkitsee käytännössä usein sitä, että lapsen yhteydenpito toiseen vanhempaan heikkenee. Näin ollen on perusteltua edellyttää, että suostumus on annettu selvästi ja yksiselitteisesti ja tietoisena suostumuksen oikeudellisista vaikutuksista. Selvää on, ettei suostumukselta voida edellyttää määrämuotoa. Asian arvioinnissa on kuitenkin suojattava toisen osapuolen ja lapsen luottamusta vakavasti annettuun suostumukseen (KKO 2012:85, kohdat 31–32). Äidin mukaan lasten piti viettää lomaa Suomessa isänsä luona. Isän mu-
Toivo 2 / 2018
9
Usein kysyttyä Lapsen vakinainen asuinmaa ”Olen eronnut ja meillä on pieni lapsi, jonka kanssa toinen vanhempi on ollut paljon omien vanhempiensa luona toisessa maassa, ja jossa hänellä on oma asunto. Voiko hän muuttaa sinne lapsen kanssa? Meillä on yhteishuoltajuus, lapsi asuu tämän vanhemman luona. Tapaan lasta säännöllisesti. Lapsella on myös toisen maan kansalaisuus.” Vastaus: Lapsen asioista, kuten asuinpaikasta vanhempien erotessa päätetään lapsen vakinaisessa asuinmaassa. Lapsen kansalaisuudella ei ole merkitystä. Sylilapsen asuinpaikka voidaan määritellä siten, että otetaan huomioon vain sen vanhemman kautta muodostuneet siteet, joka vastaa lapsen päivittäisestä hoidosta. Tältä kannalta tarkasteltuna ratkaisevia ovat siteet, joita lapsella on jäsenvaltioon, jonka kansalainen tämä vanhempi on, ja jossa lapsi oleskelee juhlapyhien ja kyseisen vanhemman lomien aikana, jossa lapsen isovanhemmat ja sukulaiset asuvat, ja hänet on kastettu siellä ja että hän puhuu lähinnä kyseisen valtion kieltä. On kuitenkin mahdollista ottaa huomioon myös muita seikkoja ja erityisesti se, että lapsi oleskelee normaalisti tietyssä jäsenvaltiossa, että hänestä käytännössä huolta pitävä vanhempi työskentelee kyseisessä valtiossa, että lapsi käyttää kyseisessä valtiossa terveydenhuoltopalveluita ja että toinen vanhempi, johon lapsi on säännöllisesti yhteydessä, on kyseisen valtion kansalainen ja asuu siellä. Unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan todennut, että lapsen asuinpaikka on paikka, jossa hänellä tosiasiallisesti on elinpiirinsä keskus. Kansallisen tuomioistuimen asiana on määritellä, missä tämä keskus sijaitsee.
Toivo 2 / 2018
10
Ratkaisevaa on silloin: - se, että lapsi on yleensä asunut syntymästään vanhempien eroon asti heidän kanssaan tietyssä maassa - se, että vanhempi, joka on parisuhteen päättymisen jälkeen toiminut lapsen lähihuoltajana, oleskelee edelleen normaalisti lapsen kanssa tässä maassa ja työskentelee siellä, ja - se, että lapsi on säännöllisesti yhteydessä toiseen vanhempaansa, joka asuu edelleen tässä maassa. Seuraavat seikat eivät sitä vastoin ole pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asiassa ratkaisevia: - lapsen lähihuoltajan aikaisemmat oleskelut lapsen kanssa sen jäsenvaltion alueella, josta hän on lähtöisin, lomien tai juhlapyhien yhteydessä - se, mistä tämä vanhempi on lähtöisin, siihen perustuva lapsen kulttuurinen side tähän jäsenvaltioon ja hänen suhteensa mainitussa jäsenvaltiossa asuvaan perheeseen ja - mainitun vanhemman mahdollinen aikomus asettua lapsen kanssa tulevaisuudessa tähän valtioon. Kysymykseen ei siis voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jos vanhemmat eivät pääse lapsen asuinmaasta sovintoon, on asia ratkaistava paikallisessa tuomioistuimessa, joka päättää onko se toimivaltainen vai onko lapsen vakinainen asuinmaa toisessa valtiossa. Huomioon otetaan em. seikkojen lisäksi muun muassa missä lapsi on tai on ollut merkittynä väestörekisteriin, onko hänellä päivähoitopaikkaa ja missä hänen terveydenhuoltonsa on järjestetty. Asetus EY) N:o 2201/2003 8 artikla 1 Unionin tuomioistuimen ratkaisu, johon viitattu: http://curia.europa.eu/juris/ document/document.jsf? text=&docid=203428&pageIndex=0&doclang=fi&mode=req&dir=&occ=first& part=1&cid=813070
Toivo 2 / 2018
11
Vanhemman tarina
”EN
TIEDÄ, MILLOIN NÄEN LAPSENI
SEURAAVAN KERRAN” Ote Helka Beltin kirjasta Lapsellinen ero (Kustannusosakeyhtiö Kosmos, 2018). Kun lapsiperhe eroaa, parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus jatkuu. Kuinka järjestää lapsen elämä uudessa tilanteessa? Helka Belt on koonnut Lapsellinen ero -kirjaan 20 erilaisen perheen tarinat, jotka vaihtelevat aina onnistuneesta uusperheestä ulkomaiseen lapsikaappaukseen. Haastatteluissa nousevat esiin erotilanteiden ikävät puolet, kuten raastavat oikeudenkäynnit ja vieraannuttaminen mutta, myös mahdollisuudet kuten toimiva etävanhemmuus. Kirja tarjoaa runsaasti tietoa huoltajuusjärjestelyistä mutta myös vertaistukea ja lohtua.
Kuva: kustannusosakeyhtiö Kosmos
Helka Belt pitää suosittua Etä-äiti-blogia, jossa hän kirjoittaa vanhemmuudesta monesta näkökulmasta. Hänellä on kaksi lasta, jotka ovat molemmat erolapsia eri liitoista. Toiselle hän on etä-äiti.
Alekin ja Riitan (nimet muutettu) suhde oli alusta asti vuoristorataa, välillä erottiin ja sitten taas palattiin yhteen. Asiat sujuivat pitkiäkin aikoja hyvin, mutta lopulta Riitta ilmoitti haluavansa erota. Samoihin aikoihin Riitta tapasi italialaisen miehen, jonka perässä hän lähti Italiaan. Tilanne kuitenkin muuttui jo muutaman kuukauden kuluttua, kun nainen palasi Italiasta Suomeen. Hän halusi palata Alekin kanssa yhteen. Nainen astui jälleen Alekin elämään kuin ei olisi poissa ollutkaan. Hän alkoi puhua myös lapsitoiveistaan. Riitta oli aiemmin aina painottanut, ettei
missään nimessä halua lasta. Siksi Riitan yhtäkkinen mielenmuutos ja pakottava tarve hankkia lapsi tuntuivat kummalliselta, mutta Alek oli niin onnellinen kuullessaan, että saisi ehkä pian olla isä, ettei uhrannut Riitan äkilliselle mielenmuutokselle sen enempää ajatuksia. Jonkin ajan kuluttua Riitta tulikin raskaaksi. Jo ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä hän kuitenkin sanoi Alekille, ettei miehellä ollut mitään asiaa neuvolatapaamisiin. Riitan mielialat vaihtuivat alituiseen, ja riidat jatkuivat. Raskaus meni kesken, mikä oli kummallekin suuri pettymys. Pian tämän jälkeen koko edellisen vuoToivo 2 / 2018
12
den tapahtumaketju alkoi alusta: Riitta lähti Italiaan, oli siellä pari viikkoa, tuli takaisin, sanoi Alekille, että haluaa olla tämän kanssa yhdessä, ja tuli uudelleen raskaaksi. Jälleen ennen ensimmäistä neuvolaa Riitta alkoi riidellä kaikesta mahdollisesta ja sanoi haluavansa eron. Alek myöntyi eroon, koska hän halusi suojella Riitan raskautta. Hän aikoi kuitenkin pysyä tukena isän roolissa raskauden aikana ja vauvan synnyttyä.
Riitasta riippuisi, hän ei enää ikinä saisi nähdä lasta.
Jossain vaiheessa Riitta lakkasi vastaamasta hänen puheluihinsa, ja Alek sai kuulla, että Riitta oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen vedoten häirintään. Alek antoi hänen olla tämän jälkeen rauhassa. Kun lapsi syntyi, Alek meni synnytyssairaalaan. Hän toivoi kovasti saavansa nähdä vastasyntyneen lapsensa, mutta sanoi heti Riitalle, että poistuisi kyllä paikalta, jos tämä sitä toivoi.
Alekista tuntui, että Riitta oli vainoharhainen ja teki hänelle tahallaan kiusaa. Pahinta oli kuitenkin se, ettei hän voinut tavata lastaan. Oikeudessa ei hyväksytty lähestymiskiellon toimeenpanoa, mutta siellä sovittiin Alekin ja lapsen tapaamisista. Tapaamiset eivät kuitenkaan toteutuneet, kun Riitta ei vastannut Alekin yhteydenottoihin.
Riitta antoi Alekin jäädä sairaalaan, ja isä sai nähdä poikansa. Seuraavan kuukauden ajan Alek kävi usein Riitan ja vauvan luona. Sitten Riitan mieli muuttui jälleen; hänestä oli sittenkin parempi, ettei Alek enää kävisi heidän luonaan. Hän voisi kuitenkin tuoda poikaa näytille Alekille vaikka kaupungille, mutta kotiinsa hän ei miestä enää halunnut. Alek ihmetteli, miksi Riitta ei voisi tuoda vauvaa Alekin kotiin. Riitta ei kuitenkaan suostunut tähän, ja Alek suostui paremman järjestelyn puutteessa kaupunkitapaamisiin, vaikka tilanne tuntuikin pahalta. Miten tuollaisilla tapaamisilla saisi muodostettua kunnon suhteen lapseensa? Ensimmäinen tapaaminen meni hyvin, kunnes Alek pyysi, että he tunnustaisivat virallisesti hänen isyytensä. Riitta suuttui. Hänen puolestaan jatkossa Alek saisi hoitaa asiat viranomaisten kautta, ja jos se
Alek soitti monen monta kertaa lastenvalvojalle ja kysyi, mitä hän voisi tehdä. Hän kävi myös tunnustamassa isyytensä, mutta Riitta ei suostunut tunnustukseen. Samaan aikaan Riitta ja hänen äitinsä hakivat Alekille lähestymiskieltoa, jossa perusteeksi mainittiin asioita, joita ei ollut koskaan tapahtunut.
Alek oli jo niin suivaantunut, että haki isyydentunnustusta oikeuden kautta. Hän ei missään vaiheessa ollut epäillyt, etteikö lapsi olisi hänen, ja testituloksetkin vahvistivat lopulta asian. Käräjäoikeus määräsi Riitan osallistumaan isyydentunnustukseen. Käytännössä tunnustus ei muuttanut tilannetta. Ainoana poikkeuksena aiempaan oli se, että Alek alkoi maksaa elatusmaksuja. Riitalla oli yksinhuoltajuus, eikä hän suostunut yhteishuoltajuuteen. Hän ei edelleenkään suostunut järjestämään Alekille ja lapselle tapaamisia, joten Alek joutui jälleen kerran hakemaan käräjäoikeudelta apua. Kului kuukausia niin, ettei Alek nähnyt lastaan. Oikeudenistunnossa Riitta vetosi siihen, että uskoi Alekin vievän lapsen varmasti luvatta ulkomaille ja suostuisi vain valvottuihin tapaamisiin. Yleensä Toivo 2 / 2018
13
valvotut tapaamiset määrätään vain rikolliselle, kuten tuomari huomautti, eikä Alek sellainen ollut. Alek kuitenkin halusi nähdä lapsensa ja suostui Riitan vaatimukseen.
kustelemassa tapaamisajoista. Hän sai myös kuulla, että Riitta oli luopunut omistamastaan yrityksestä samoihin aikoihin. Riitta oli siis suunnitellut muuttoa jo pitkän aikaa.
Hän ehti tavata lapsensa valvotusti muutaman kerran ennen kuin Riitta lakkasi jälleen vastaamasta hänen puheluihinsa. Tähän ei saanut mitään yhteyttä. Alek ei suostunut antamaan periksi. Hän vaati uusia huoltajuuskäsittelyjä ja yhteishuoltajuutta kesällä 2017 lapsen ollessa jo 2vuotias. Käräjäoikeus ei näitä myöntänyt, mutta Alekin valitettua hovioikeuteen saatiin lopulta päätös yhteishuoltajuudesta. Samalla heille määrättiin tapaamisajat, ja vanhempien välillä yritettiin vielä kerran sovittelua.
Alek soitti heti poliisille ja teki rikosilmoituksen lapsikaappauksesta. Palautusilmoitus lapsesta on tehty oikeusministeriöön. Riitta on kuitenkin tehnyt lapsesta turvakiellon maistraattiin, eikä ministeriökään voi tehdä mitään, ennen kuin se kumotaan. Vasta sen jälkeen Alekilla on oikeus saada tietää lapsensa olinpaikka.
Odotetaan, odotetaan vielä vähän lisää. Odottaminen on jättänyt jälkensä, ja Alek ikävöi lastaan todella paljon. Syyttäjä on viimein todennut, että lapsikaappausrikos on tapahtunut, Riitalle on ilmoiSiellä Riitta myös pyysi Alekia allekirjoitta- tettu, että lapsi pitää palauttaa välittömaan luvan lapsen matkustamiseen vuo- mästi Suomeen. Mitään ei silti ole tehtäden 2017 loppuun asti. Ennen tätä Riitta vissä niin kauan kun Riitta ei vastaa yhteyoli pyytänyt elinikäistä matkustuslupaa denottoihin ja pysyttelee Italiassa, jossa lapselle, josta Alek oli kieltäytynyt välittö- hän on mennyt myös naimisiin. Onko mästi. Mikä silloin estäisi Riittaa viemästä mies sama kuin se, jonka luona Riitta vuolasta ikuisiksi ajoiksi ulkomaille? Nyt Alek sia sitten vieraili, sitä Alek ei tiedä. Suokuitenkin myöntyi vuoden loppuun voimessa Riittaa odottavat isot sakot siitä, massa olevaan matkustuslupaan. ettei tuonut lasta sovittuihin tapaamisiin, Alekin pahat aavistukset osoittautuivat sekä lapsikaappausrikoksen käsittely. aiheellisiksi, kun Riitta pian sovittelun jälkeen katosi ja vei lapsen mukanaan. Tietoisku: Laki lapsen huollosta sanoo, Alek otti heti yhteyttä käräjäoikeuteen, että yhteishuollossa vanhemmat päättäjoka määräsi sakkouhan Riitalle: jos hän vät yhdessä lasten asuinpaikasta. Maistei palaisi Suomeen, hänelle kertyisi sakraatin pitäisi ilmoittaa ja kysyä etävankoja joka kuukausi. hemman suostumus lapsen muuttoon. Vanhemmat kuitenkin kertovat, ettei näin Riitta ei kuitenkaan palannut. Alek alkoi kuitenkaan lähellekään aina tapahdu. pelätä lapsensa puolesta, ja hän soitti lastensuojeluviranomaisille. Järkytys oli Tapahtuneen johdosta Alekilla ei ole minvaltava, kun hänelle kerrottiin, että lapkäänlaista suhdetta lapseensa. Jos Alek sen asuinpaikkakunnaksi oli rekisteröity saisi yksinhuoltajuuden, hänen olisi helItalia. Riitta oli tehnyt muuttoilmoituksen pompi palauttaa lapsensa Suomeen. Alekin tietämättä jo niihin aikoihin, kun Huoltajuutta varten on tulossa olosuhhe olivat olleet sovitteluistunnossa kesdeselvitys Alekin asuinoloista ja elämäntiToivo 2 / 2018
14
lanteesta. Alekin mielestä kaiken kaikkiaan lasten asioita hoitavilla järjestelmillä Suomessa olisi toiminnassaan paljon parannettavaa. Hän on kokenut, että heidän tapauksessaan lapsen äiti on saanut tehdä mitä tahansa ja silti pitää lapsen huoltajuuden. Isänä hän puolestaan joutuu todistamaan yhä uudelleen, ettei ole rikollinen, hullu tai kaappaamassa lastaan ulkomaille. Riitta ei ole tullut oikeudenistuntoihin paikalle, ei ole vastannut haasteisiin eikä ole tuonut lasta sovittuihin tapaamisiin. Myöskään ketään ei tunnu juurikaan hetkauttavan, että äiti on kaapannut lapsensa luvatta ulkomaille.
mutta se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, on toistaiseksi vain suuri kysymysmerkki. Helka Beltiltä, kustannusosakeyhtiö Kosmokselta sekä tarinansa kertoneelta isältä on saatu lupa tarinan julkaisuun tässä lehdessä.
Kirjan julkaisun jälkeen käräjäoikeus määräsi lapsen asumisen isän luo ja Suomeen. Lapsen äiti valitti päätöksestä, mutta päätös säilyi ennallaan. Hovioikeuden päätöksessä sai painoarvoa myös äidin tekemä lapsikaappaus. Ainoat tahot, joista Alek on saanut todel- Lapsen tarkka olinpaikka ei ole tiedoslista tukea ja apua, on Kaapatut Lapset ry, sa, eikä isä ole vielä päässyt tapaamaan lastaan. Isä on hakenut täytänjoka on perustettu auttamaan kaapattutöönpanoa oikeuden päätökselle lapsen jen lasten vanhempia, sekä Alekin asihuollosta ja asumisesta. anajaja, joka on auttanut häntä vuosien mittaan paljon. Alek on surullinen tapahtumista, ja hän haluaisi nähdä lapsensa,
Toivo 2 / 2018
15
Haastattelu
ISÄN
MIELENOSOITUS KAAPATUN LAPSEN SAAMISEKSI TAKAISIN Suomesta Irakiin kaapatun pojan isä Hezha järjesti loka-marraskuussa 2018 mielenosoituksen Eduskuntatalon edessä oman ja muiden kaapattujen lasten asian esiin nostamiseksi. Haastattelimme isää mielenosoituksen jälkeen. Kertoisitko omasta tilanteestasi – mikä on henkilökohtainen tarinasi lapsikaappauksen suhteen?
uhattuna. Päätin tulla heti takaisin Suomeen tekemään tarvittavat rikosilmoitukset ja toimet. Nämä tehtyäni Olen kaapatun lapsen isä. Lapseni menin takaisin Irakiin poikani perään, kaapattiin tietämättäni kotoaan Suo- mutta lapseni äidin perheen vaikutusmesta. Minulle oli uskoteltu, että tä- valta yltää sellaiselle tasolle, että mimä oli pelkästään lomamatka. Paluu- nut, Suomen kansalainen, vangittiin lippukin oli vahvistettu. Tämä oli kau- neljäksi yöksi rikollisten kanssa ilman kana todellisuudesta, ja lapseni äiti dokumentointia. Tästä eivät vieläkään kertoi aikeistaan vasta kolmen viikon ole dokumentit kohdallaan enkä ole päästä lähdöstä, kun oli mennyt takai- saanut asiakirjoja, joissa selitetään, sin Irakiin. Silloin menin heidän luok- miksi minut pidätettiin. Tämä kertoo seen luullen, että vietän poikani naisen perheen vaikutusvallasta, sillä synttäreitä yhdessä Irakissa, kunnes minulla on nuhteeton tausta — jos lentäisimme takaisin Suomeen. tämä ei ollut itsestään selvää. Saatuani tietää lapseni kaappauksesta, olin shokissa ja henkeni oli
Olen asunut 9-vuotiaasta asti Suo-
Toivo 2 / 2018
16
nen kesti 1h ja purkaminen 30min. Tämä piti tehdä joka päivä, koska teltta oli vuokrattu. Toistaiseksi kaikki kulut ovat menneet omista varoistani, joita jouduin lainaamaan tämän kampanjan kustannuksiin. Ei ole helppoa isänä, jolle lähivanhemmuus myönnetty, mutta joka joutuu osoittamaan mieltä lapsen oikeuksien suojelemiseksi ja oman lapsensa sekä muiden kaapattujen lasten takaisin tuomiseksi omaan kotiinsa, Suomeen!
messa ja kasvanut länsimaalaisittain, koska vanhempani olivat poliittisia aktivisteja ja ateisteja. Mainittujen syiden ja meidän, minun ja siskoni, parhaan edun mukaisuuden takia, vanhemmat päättivät että menisimme Suomeen.
Koimme tiimini kanssa, että tämä mielenosoitus on tarpeellinen, jotta saadaan nämä asiat tietouteen. Samalla toivottiin, että löytyisi muita vanhempia, jotka kokevat kutakuinkin samaa, oli se sitten lapsen kaappaus tai pelko siitä.
Suuri rikos on tapahtunut näitä lapsia kohtaan, minun oma rakas poikani mukaan lukien. Suomen valtio ei kuitenkaan toimi sen enempää, kuin mihin sitä painostaa. Tässä on kuitenkin kyse lapsista ja kahdesta lapsien oiVietit 21 päivää Eduskuntatalon edes- keuksia suojelevasta kansainvälisestä sä kampanjoidaksesi kaapatun lapsesi sopimuksesta. Sekä Suomi että Irak takaisin Suomeen saamiseksi. Mikä ovat allekirjoittaneet Haagin sopimukvaikutti siihen, että ryhdyit tähän kam- sen sekä YK:n lasten oikeuksien sopipanjaan? muksen. Mistä sitten kiikastaa? Vietin 21 päivää eduskuntatalon edessä joka arkipäivä klo 8 – 18, 3x3 metrisessä teltassa, jonka kokoami-
Nämä rikokset ovat huolestuttavia, sillä ne eivät näytä päältä päin aiheuttaneen suurta vahinkoa, mutta
Toivo 2 / 2018
17
kun huomioidaan henkinen ja tunnetason pahoinpitely, jonka sekä kaapattu lapsi että vieraannutettu vanhempi joutuvat kokemaan, niin vahingon määrä on huolestuttavan pitkäaikainen. Lapsella voi kestää pitkään, kunnes hän paranee ja pystyy jatkamaan kehitystään esteittä.
nen, vaan päinvastoin muut vanhemmat ottivat yhteyttä ja kiittelivät, että jaksetaan tätä lasten eteen. Kyse ei ole enää itselleni vain pojastani, vaan tässä on kyseessä vakava asia. Pitää seisoa tämän aatteen takana.
Tämä mielenosoitus oli testi ja vahvistus siitä, kuinka paljon tälle on tarMillainen kokemus mielenosoitus vetta. Todellisuudessa lasten asiat sinulle oli? eivät hoidu, oli kyse sitten kaappauksesta tai Suomen rajojen sisällä oleMielenosoitus oli uuvuttava, sillä joka vista huoltajuuskiistoista, tapaamisoipäivä piti herätä klo 6, jotta ehti hykeuksista jne. En tiedä vielä tarpeeksi, vissä ajoin asettautua telttaan Edus- jotta voisin yksityiskohtaisesti moittia, kuntatalon eteen. Yhteensä tuli ismutta kiitos muiden vanhempien, tuttua melkein 160 tuntia, eli kokoyleiset teemat alkavat olla selkeitä. nainen työkuukausi. Kaiken muun Täten näen ja näemme erittäin tarolen laittanut elämässäni pitoon, kun- peelliseksi saada lisäpalveluja ja toines saan lapseni ja muut takaisin. mintaa lasten asioiden ja oikeuksien ajamiseksi ja suojelemiseksi. Tämän mielenosoituksen myötä tuli selkeäksi, että tapaus ei ole yksittäiLapsen parhaan edun mukaisuus pi-
Toivo 2 / 2018
18
täisi olla kaikki kaikessa. Eikä vain heittona, jota kaikki tuntuvat tekevän ilman konkreettista tulosta. Minkälaisista tuloksista sitten puhutaan? Hyvä alku olisi se, että Suomesta kaapatut lapset saataisiin kotiin ja keskityttäisiin vastaavien tapausten ennaltaehkäisyyn. Mitä terveisiä lähettäisit muille vanhemmille, jotka kamppailevat lapsikaappauksen tai sen uhan kanssa? Mistä itse saat voimia? Ette ole yksin, uskokaa kun sanon näin. Toistaiseksi joudun laittamaan omia varoja, joita ei ole, asian hyväksi, jotta saadaan vanhemmat yhdistettyä. Viimeisen kuukauden aikana olen päässyt puhumaan kuuden vanhemman kanssa, jotka käyvät samaa läpi. Ottakaa yhteyttä ja uskaltakaa tulla eteenpäin, yksin tämä ei onnistu. Älkää luovuttako. Luin jostain, että kaapatut ja vieraannutetut lapset olivat myöhemmin aikuisena sanoneet ”kunpa isi/äiti olisi jatkanut yrittämistä”. Uskokaa siis, kun sanon että ei kulu päivääkään ilman että itkisin huolesta poikaani. Puhuminen auttaa, mutta tekemisellä edesautetaan lasten takaisin tuontia koteihinsa turvallisesti. Miten koet Kaapatut Lapset ry:ltä saamasi avun ja tuen? Mikä on ollut hyvää ja mitä voisimme kehittää?
Kaapatut lapset ry:n väki on todella ystävällistä ja haluaa auttaa, kuten tarjoamalla ajoittaista henkistä tukea ja alkuvaiheen ohjeistusta. Mutta Kaapatut Lapset ry:n toimintakyky tai ulottuvuus on rajallinen silloin, kun lapsi on jo kaapattu. Onko jotain muuta, mitä haluaisit sanoa? ”Hezhwan I love you baby boy, daddy will get you and the others back from Iraq.” Suomi ja Irak tulevat tekemään mikä on oikein lapsia kohtaan, riippumatta ihonväristä tai kuka on kaapannut lapsen. Rikos on rikos!
Haastattelu: Hillamaria Tuomi-Mark Teksti ja sivujen 16-18 kuvat: Hezha (isä esiintyy omasta toiveestaan omalla etunimellään)
Haluatko kertoa oman tarinasi? Julkaisemme jokaisessa Toivolehdessä vanhemman tarinan, ja vanhempien tarinoita julkaistaan myös nettisivuillamme. Jos haluaisit kertoa omista kokemuksistasi, ota meihin yhteyttä: toimisto@kaapatutlapset.fi
Toivo 2 / 2018
19
Kaapatut lapset ry:ssä tapahtuu tiivistelmä toimintasuunnitelmasta vuodelle 2019 Strategiaa ja verkostoja
viemiselle, ja niinpä se saa jatkoa vuonna 2019. Nuoret voivat halutesVuosi 2019 on nykyisen strategiamme saan myös osallistua heille toteutettaviimeinen vuosi, ja vuonna 2019 ravan toiminnan suunnitteluun. Nuorkennetaan uusi strategia. Jäsenet te- ten toiminnassa teemme yhteistyötä kevät strategian, mutta Toivon Talo YVPL:n VeNyvä-hankkeen kanssa. koordinoi strategiatyötä ja järjestää tilaisuuksia strategian työstämiseen. Toimintaa vertaisille Ensimmäinen strategiatyön tilaisuus Järjestämme keväällä 2019 jo toiminjärjestetään 19.-20.1.2019. nassa mukana olevien vertaisten virVuonna 2019 tiivistämme yhteistyö- kistysviikonlopun. Kevään aikana järjestetään myös työnohjausta vertaisilverkostojamme entisestään monile vapaaehtoisten työnohjaajien tarkulttuuristen eroperheiden auttamiseksi. Jatkamme yhteistyötä myös joamana. eri lapsikaappausten ja niiden ennalLoppuvuodesta 2018 viimeisteltävää taehkäisyn kanssa työskentelevien Vertaisten opasta jaetaan vertaisille. viranomaisten kanssa. Myös Vertaispostia-uutiskirje ilmestyy kahdesti vuoden 2019 aikana, ja tarLasten ja nuorten toimintaa joaa vertaisille tietoa ajankohtaisista Lasten ja nuorten toiminnan kehittä- vertaisuuteen liittyvistä asioista. minen oli strategian mukainen pääteema vuonna 2018. Henkilöstövaih- Vuonna 2019 vertaisuutta viedään yhä enemmän verkkoon. Suunniteldokset vuoden aikana kuitenkin asettivat haasteita teeman eteenpäin mista verkkoauttamisen suhteen voit Toivo 2 / 2018
20
lukea lisää tämän Toivo-lehden sivulla vat olla esimerkiksi lasten toiminnan s. 22. toteuttaminen, varainkeruu, somekummina tai somelähettiläänä toimiToimintaan toivotaan mukaan myös minen, sekä tulkkaus– ja käännösapu. uusia vertaisia, joita toivomme saavamme mukaan ainakin viisi. Myös muuta kuin vertaisuuteen perustuvaa tarjotaan vuonna 2019 ja Voimaantumista perheille uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan. Myös vuonna 2019 järjestämme per- Viestintää eri kanavissa heille kaksi voimaantumisviikonloppua. Heinäkuussa järjestetään tuettu Tiedotuksemme tärkeimpiä kohteita loma kymmenelle perheelle. ovat jäsenet ja yhteydenottajat, mutta toisaalta myös ammattilaiset ja Toivon Talolla järjestetään kaksi vamuut perheitä työssään kohtaavat paan pulinan tapaamista, yksi huhti- tahot. kuussa ja toinen lokakuussa. Lisäksi järjestetään keskusteluiltoja yhdessä Pyrimme näkymään niin ammattilaiyhteistyökumppaniemme kanssa. sille suunnatuissa kuin perheiden Suunnitteilla on myös yhteinen versuosimissakin tapahtumissa. Näistä taistoimintaryhmä valtaväestön ja tiedotamme lisää sitä mukaa, kun maahan muuttaneille vanhemmille. osallistumiset varmistuvat. Voimaannuttavaa ja toivoa yllä pitävää tukea tarjotaan perheille vuonna 2019 myös verkossa. Suunnitteilla on ainakin verkkoluentoja ja chatteja vanhemmille.
Myös vuonna 2019 on tiedossa kaksi TOIVO-lehteä, tuttuun tapaan kesä- ja talvinumerot. Jäsenemme saavat myös tulevana vuonna YVPL:n ja Ensija Turvakotien liiton lehdet.
Muuta vapaaehtoistyötä
Vuonna 2018 olemme viestineet toiminnastamme aktiivisesti sosiaalisesVertaisuus edellyttää omia kokemuk- sa mediassa, niin Facebookissa, sia lapsikaappauksesta tai ainakin Twitterissä kuin Instagramissakin. kansainvälisestä huoltokiistasta. Pa- Tätä jatkamme myös tulevana vuonnostamme kuitenkin myös siihen, na. että meillä on tarjolla myös sellaisia vapaaehtoistehtäviä, joihin ei vaadita Koko toimintasuunnitelman omaa kokemusta yhdistyksen aihepiivoi pyytää luettavaksi meiltä, ristä. toimisto@kaapatutlapset.fi.
Muita vapaaehtoistyön muotoja voiToivo 2 / 2018
21
Verkkoauttamista Kaapatut Lapset ry:ssä Vuonna 2018 olemme kehittäneet verkossa tarjottavaa tukea lapsikaappauksen, sen uhkaa tai kansainvälisen huoltokiistan kokeneille perheille. Verkossa tarjottavaa apua vahvistetaan entisestään vuonna 2019. Lue tästä, miten voi tulla mukaan! Somelähettiläs
Chat-päivystäjä
...vie yhdistyksen viestiä eteenpäin omissa verkostoissaan jakamalla, tykkäämällä. Somelaähettiläs voi myös toimia eri kielillä.
...kohtaa apua hakevia ryhmä– tai yksilöchatissa ja antaa vertaisuuteen perustuvaa neuvontaa. Tukena vastaamisessa on aina yhdistyksen työntekijä.
Keskusteluryhmän moderaattori ...Pitää huolta, että keskusteluryhmässä säilyy luottamuksellinen ja hyvä ilmapiiri, ja auttaa aktivoimaan ryhmää. Voi samalla osallistua keskusteluun!
Muuta… Haluaisitko kirjoittaa blogitekstin kokemuksistasi? Löydätkö helposti tietoa ajankohtaisista asioista netistä? Tai jotain ihan muuta?
Verkkoauttamista kehitettiin 10.-11.11.2018 järjestetyssä koulutuksessa Helsingissä. Yhdessä luotiin suuntaviivoja sille, mihin suuntaan yhdistyksen verkossa tarjottavaa tukea tullaan viemään. Vuonna 2019 lähdetään käytännössä toteuttamaan koulutuksessa ja matkan varrella karttuneita ajatuksia. Tiedotamme tulevista koulutuksista ja käytännön askeleista verkkoauttamisen parissa sähköpostitse ja verkkoauttajien omassa Facebook-ryhmässä. Oletko kiinnostunut toimimaan verkkoauttamisen parissa? Ota yhteyttä kansalaistoiminnan ja viestinnän suunnittelijaan Hillaan (suunnittelija@kaapatutlapset.fi/045 8553055), niin mietitään sinulle sopivaa tehtävää ja sovitaan, miten pääset mukaan!
Toivo 2 / 2018
22
KIITOS TYÖMME TUKEMISESTA!
SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS (STEA) VEIKKAUKSEN TUOTOILLA ESPOON KAUPUNKI VANTAAN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI VAPPU JAKOBSSONIN RAHASTO ASIANAJOTOIMISTO KROGERUS OY LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ OPINTOKESKUS SIVIS TRADEKA
Toivo 2 / 2018
23
”TOIVO — KAIKEN PERUSTA, JOLLA JAKSAA ETEENPÄIN”
KIITÄMME TOIMINNASSAMME MUKANA OLLEITA —YHTEYDENOTTAJIA, LUOTTAMUSHENKILÖITÄ. VAPAAEHTOISIA JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA— JA TOIVOTAMME HYVIÄ HETKIÄ VUODELLE 2019!