Tampereen kauppakamarilehti 5/2024

KAUPPA TAMPEREEN

KAMARI

Kari Neilimo elää uransa kolmatta vaihetta I 14

Uusi rahoitusopas kannustaa kekseliäisyyteen I 8

ELÄMYSTEN JÄLJILLÄ

MIIKA LIPIÄINEN SANOO, ETTÄ IHMISILLÄ ON IKIAIKAINEN TARVE KOKEA ELÄMYKSIÄ. I 18

YLELLISYYTTÄ ARKEEN.

ERIKOISVARUSTELLUT JA -HINNOITELLUT

EQA JA EQB BUSINESS EDITION -MALLIT. ETUSI JOPA 5 181 €.

Kompaktin kokoluokan katumaasturi EQA ja jopa seitsemän hengen monikäyttöinen EQB nyt Business Edition -malleina. Molemmat tarjoavat huippuvarustelun ja pitkän sähköisen toimintamatkan.

EQA:lla pääsee yhdellä latauksella jopa 556 km ja EQB:llä jopa 531 km.

Uuden EQA- tai EQB-mallin ostajalle varuste-edun (arvo jopa 3 000 €) lisäksi Nokian Renkaat talvirengaspaketti hintaan 990 € (edun arvo 2 181 €). Voimassa 17.10.–31.12.2024. Rajattu erä.

Lue lisää veho.fi/eqa-eqb-business-edition

MALLEISSA VAKIOVARUSTEINA MM.

• Uudistettu MBUX-käyttöjärjestelmä

• ARTICO-tekonahka-/CUPERTINO-kangasverhoilu

• 18” kevytmetallivanteet

• Nappanahkaverhoiltu urheilullinen monitoimiohjauspyörä

• Mukautuva DISTRONIC-vakionopeussäädin

EQA Business Edition alk. 53 550 € | Toimintamatka jopa 556 km

EQB Business Edition alk. 55 550 € | Toimintamatka jopa 531 km

Mercedes-Benz EQA 250+ Business Edition kokonaishinta alk. 53 550 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim. kulut 600 €). Etu jopa 5 181 € (EQA 250+ Business Edition vrt. EQA 250+ -malli vastaavin varustein+Electric Art -paketti (PTD), etu 3 000 €, ja varustetasoa vastaavat talvirenkaat kevytmetallivantein esim. Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 -nastarenkaat, etu 2 181 €, etu yhteensä 5 181 €). Vapaa autoetu 735 €/kk, käyttöetu 675 €/kk. CO 2-päästöt (WLTP) 0 g/km, EU-keskikulutus 14,5 kWh/100 km. Mallin toimintamatka pelkällä sähköllä jopa 556 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 35 €/kk. Mercedes-Benz EQB 250+ Business Edition kokonaishinta alk. 55 550 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim. kulut 600 €). Etu jopa 5 181 € (EQB 250+ Business Edition vrt. EQB 250+ -malli vastaavin varustein+Electric Art -paketti (PTD), etu 3 000 €, ja varustetasoa vastaavat talvirenkaat kevytmetallivantein esim. Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 -nastarenkaat, etu 2 181 €, etu yhteensä 5 181 €). Vapaa autoetu 765 €/kk, käyttöetu 705 €/kk. CO 2-päästöt (WLTP) 0 g/km, EU-keskikulutus 15,3 kWh/100 km. Mallin toimintamatka pelkällä sähköllä jopa 531 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 37 €/kk. Lämpötila, ajo olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Ajotietokoneiden kieli: suomi. Kuvan autot lisävarustein. Rengaskampanja on hyödynnettävissä ainoastaan uusiin kauppasopimuksiin ajalla 17.10.–31.12.2024 ja se koskee rajoitettua erää uusia Mercedes-Benz EQA, EQB ja CLA-malleja sekä rajattua erää Nokian Renkaiden rengasmalleja. Auto on rekisteröitävä 31.12.2024 mennessä. Etu sisältää varustetasoa vastaavat talvirenkaat kevytmetallivantein.

Huolto: 010 569 8080 Ma–pe 7.30–18

VEHO.FI

mukainen matkapuhelu- (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm).

Taloutta ja osaamista

TÄTÄ kirjoittaessani lumisade on peittänyt maan taas valkoiseen vaippaan. Nuorempana sammakkoprofessorina ja säätilatarkkailijana kuitenkin tiedän, että tämäkään tuhti ensilumi ei jää maahan pysyvästi. Vertaus sopii hyvin taloussuhdanteeseemme. Nousukauden alkua on povattu kristallipalloista ja ennustuskorteista jo hyvän aikaa. ”Orastavia kasvun merkkejä on ilmassa”, mutta pienen varaslähdön jälkeen tukevampi kasvu näyttää siirtyvän aina puolen vuoden päähän. Taitaa taas olla yksi kylmä talvi aluillaan talouskehityksessä.

Toiset ekonomistit eivät vaikuta olevan asiasta kovin huolissaan. He luottavat historiallisen kehityksen olevan tae tulevasta. Aurinko nousee jokainen aamu idästä, ja taantuman jälkeen tulee vuorenvarmasti nousukausi. Ennemmin tai myöhemmin.

Tätä näkökulmaa ovat perustellusti haastaneet kansainvälisemmästä näkökulmasta katsovat analysoijat. Talouksien suorituskykyä ja valtionvelan kehitystä tarkasteltaessa pelkästään muut Pohjoismaat ovat ohittaneet Suomen suorituksen. Olemme roikkuneet kohta 20 vuotta samoissa lähtökuopissa muiden Pohjoismaiden parantaessa juoksuaan. Voiko edessämme olla tilanne, että hiljaa paikallaan polkien lopulta upotamme itsemme suohon, josta ei ole pois pääsyä ilman että kaverit tulevat apuun?

Perusoptimistina kuitenkin tiedän, että tulevaisuuden avaimet ovat omissa taskuissamme. Kansallamme on ollut vahvuuksia, joita käyttämällä olemme aina päässeet eteenpäin, myös pitkäkestoisista haasteista. Ratkaisu ei ole kuitenkaan lähteä Saksan tielle eli valita joku kansallinen ’megatrendihanke’, kuten vaikkapa vety, ja uskoa että tällainen yhden asian liike jotenkin maagisesti vetää meidät taas kestävään kasvuun. Näin ei ole koskaan käynyt Saksassakaan, eikä näin käy Suomessa. Ainoa tie kestävään kasvuun on palata perusasioiden kuntoon laiton ääreen. Vähemmän ideologiaa ja sääntelyä, enemmän realismia ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja parantamista.

Toiminnan kehittäminen lähtee ihmisistä. Siksi oli johdonmukaista havaita kauppakamareiden osaajakyselyn tuloksista, että vaisusta suhdannetilanteesta huolimatta osaavan työvoiman tarve ei ole hävinnyt minnekään. Erityisen huomionarvoista on toisen asteen osaamisen tarve, joka on jäänyt toistuvasti taka-alalle poliitikkojen painottaessa kilvan korkeakoulutuksen kasvattamista. Aiempi 70 prosentin korkeakoulutusaste oli utopiaa, mutta nyt elinkeinoelämä viestii, että 50 prosentin tavoitekin on johtamassa siihen, että toisen asteen osaajien määrä ei riitä.

Olisi toki hienoa, että pystyisimme nostamaan Suomen niin korkean lisäarvon taloudeksi, että uudet työpaikat syntyisivät pääosaltaan korkean teoreettisen osaamisen tehtäviin. Tämä ei kuitenkaan ole realistista edes jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Kehitettäessä korkean lisäarvon ja tuottavuuden ratkaisuja etenkin valmistavassa teollisuudessa tarvitaan aina myös tuotannon osuus. Sitä ei voi siirtää alhaisen kustannustason maihin kokonaan ilman että menetetään tuotejohtajuuteen tarvittava osaaminen.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia Tampereen kauppakamarin toimintaan osallistuneita ja sidosryhmiämme tästä nelivuotiskaudesta, johon olen saanut osallistua puheenjohtajana. Toivotan erähenkisesti kaikille, varsinkin ison kalan pyytäjille, kireitä siimoja ja muillekin kauppojen metsästäjille kuumia piippuja!

JUHANI LEHTI Puheenjohtaja Tampereen kauppakamari

54. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari

Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Erika Iijanen, puhelin 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

Vähemmän ideologiaa ja sääntelyä, enemmän realismia ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja parantamista.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala

Seuraava lehti ilmestyy 17.3.2025 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Menestyksen mahdollistaja

Kasvata yritystäsi luottavaisin mielin – Finnvera on tukenasi, kun tarvitset rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen. Olemme rahoituksen ratkaiseva palanen. Yhdessä rakennamme vahvempaa taloutta Suomeen.

finnvera.fi

Siltarumpujen kumina

ALUEPOLITIIKAN maine on hitaasti vajonnut hassuuden ja hölmöyden välimaastoon. Maakuntien siltarummut, moottoritiet ja peltihallit ovatkin mainio komiikan lähde. Olen itsekin naureskellut aluepolitiikalle Suomen kalleimpana ideana.

Euroopassa on kuitenkin virinnyt uusi keskustelu, jonka teema on ns. place-based policy, siis aluepolitiikan uusi versio. Tämä keskustelu on osa huolta valtiontukikilpailusta, jossa Euroopan suurimmat taloudet kaatavat järjettömiä summia suoriin yritystukiin. Niihin Suomi ei pysty mitenkään vastaamaan. Mutta jotain pitäisi tehdä.

Keskusteluun liittyi teollisuusfilosofi Björn Wahlroos, joka ehdotti yhtenä ratkaisuna investointi- ja kasvuongelmiin erityistalousalueita. Varsinkin Itä-Euroopassa ne ovat toimineetkin toivottuun suuntaan ja saaneet houkuteltua kaivattuja sijoituksia. Mutta eroaako tämä lopulta mitenkään väsähtäneestä siltarumpupolitiikasta?

Wahlroos sanoo, että erityistalousalueiden ydin ei ole rahan kaataminen perämetsiin vaan pitkäaikainen investointisopimus. Yritys sitoutuu sijoittamaan johonkin paikkakuntaan vuosikymmeniksi ja se odottaa tietysti vastapalveluksia: yhteyksiä, sääntelyn tarkastelua, työ -

voiman ja raaka-aineitten saannin helpottamista ja tietysti veronkevennyksiä.

Näitä neuvotteluja käydään eri puolilla jo nytkin, mutta – sanoo Wahlroos – meillä niitä on käyty eri toimijoiden kanssa ilman koordinaatiota.

Samalla jää vähemmälle huomiolle se kysymys, mitä muuta yritys voisi tehdä kuin rakentaa tehtaan. Voisiko se osallistua esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja terveysasemien rakentamiseen? Kyllä, sanoo Wahlroos. Sellaisia sopimuksia tehdään muualla ja tämä on se ympäristö, jossa Suomi kilpailua käy.

Vastaväitteet on helppo arvata. Mihin vedettäisiin erityistalousalueen raja? Ja virkamiehet huokailevat: Mitä vastaamme kaikille muille, jotka haluavat osansa helpotuksista? Ja jos malli sisältää veronkevennyksiä, se on valtiontaloudelle mahdoton taakka.

Mutta selvää on sekin, että jos juutumme suremaan tätä, saamme odottaa suuria teollisuusinvestointeja pitkään.

Wahlroosin idea ei tarkoita, että meidän on saatava tehdas johonkin Pohjois-Karjalan tai Kymenlaakson kuihtuvaan kuntaan hinnalla millä hyvänsä. Enemmänkin tulkitsen sen niin, että paremminkin voiva maakunta, jolla on mielikuvitusta ja joustavuutta, voi rakentaa kansainväliseen investointikilpailuun kiinnostavan tarjouksen.

No, onko meillä?

Erityistalousalueiden ydin ei ole rahan kaataminen perämetsiin vaan pitkäaikainen investointisopimus.

Yksi palikka voisi olla sopeutuva työvoimakoulutus, joka sovitussa ajassa tuottaisi vastauksen investoijan osaamistarpeisiin. Mutta hankalaahan se on; helpompaa on naureskella ja ohittaa ajatus markkinatalouden vastaisena.

Olemme liian pieni, sanoo kunta. Olemme liian suuri, sanoo valtio. Asia ei oikeastaan kuulu meille, sanoo maakunta. Ja sitten kaikki kokoontuvat seuraavaan seminaariin suremaan tilanteen vakavuutta.

Ihannemaailmassa tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä. Toiseksi parhaassa maailmassa voi olla, että puhdasoppisuutemme on vielä kalliimpaa hölmöilyä kuin aluepolitiikan klassikkotuote, moottoritie maakunnallisen poliitikon kotiportille.

Odotuksissa käänne parempaan

PIRKANMAAN talouskatsaus 2024 ja Tampereen kauppakamarin yritysbarometrin tuoreet tulokset julkaistiin Talousfoorumissa lokakuussa. Pirkanmaalla liikevaihto laski tammi-kesäkuussa 2024 lähes kaikilla päätoimialoilla. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 21,3 miljardia euroa, mikä on 2,9 prosenttia pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Lii-

Framery palkittiin

Vuoden 2024 päähankkijana

n Älykkäitä työtiloja valmistava Framery Oy palkittiin Vuoden 2024 päähankkijana Alihankinta-messuilla lokakuussa. Palkinnon myöntää Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry.

Yritys on kehittynyt nopeasti vuoden 2010 start up -vaiheesta kansainväliseksi menestystarinaksi ja markkinajohtajaksi. Yli 90 prosenttia Frameryn liikevaihdosta tulee viennistä, ja sen tuotteita käytetään lähes sadassa eri maassa. Asiakkaat ovat tunnettuja globaaleja yrityksiä, kuten Microsoft, Tesla, Siemens ja McDonald’s. Palkitsemisen perusteina olivat muun muassa Frameryn innovatiivisuus, voimakas taloudellinen kasvu ja tuloksellisuus sekä vastuullinen toimintatapa.

kevaihdon odotetaan laskevan myös loppuvuoden aikana, mutta loivemmin. Yritysten odotukset ovat elpyneet ja niiden arviot liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä ovat plussalla. Talousfoorumin henki oli, että käänne parempaan tapahtuu taloudessa ensi vuonna.

pirkanmaantalous.fi

Xortec investoi uuteen ladontalinjaan

n Lempäälässä sijaitseva elektroniikan sopimusvalmistaja Xortec Oy investoi uuteen pintaliitoskomponenttien ladontalinjaan ja kasvattaa tuotantoaan.

Xortec kalustaa teknisesti erittäin vaativia piirilevyjä. Kalustaminen tarkoittaa, että piirilevylle juotetaan tarvittavat komponentit. Uuden ladontalinjan käyttöönotto on merkittävä askel, joka vankistaa Xortecin markkina-asemaa ja tukee sen kasvutavoitteita. Lisäksi investointi tukee tuotekehitystä ja sallii nopean reagoinnin markkinoiden muutoksiin.

Xortecin liikevaihto oli 4,74 miljoonaa euroa vuonna 2023. Yritys työllistää 30 henkilöä.

NIMITYKSIÄ

Mika Hannula on valittu Tampereen ammattikorkeakoulun rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa.

Markus Heikkilä on nimitetty 11.9. Joscon Oy:n kiinteistöneuvonantojohtajaksi. Hänet on myös kutsuttu yhtiön osakkaaksi.

Kuva Eija Ranua

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut uudistuvat,

yritysten henkilökohtainen palvelu lisääntyy

Eskelinen

Julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa tapahtuu ensi vuonna isoja muutoksia, kun TE-toimistot lakkaavat ja niiden palvelut siirtyvät kunnille ja kaupungeille. Tampere on varautunut uudistukseen hyvissä ajoin.

Kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluissa kehitettiin viime vuonna entistä yrityslähtöisempi rekrytoinnin malli, jossa keskeistä on työnantajien henkilökohtainen palvelu. – Yritykset eivät välttämättä tunne työnantajille suunnattuja julkisia palveluja kovin hyvin. Siksi Tampere pyrkii tuomaan palvelut mahdollisimman lähelle työnantajia, Rekrytointipalvelut-tiimiä johtava Sami Heikkilä kertoo.

Uuteen toimintatapaan siirryttiin joulukuussa 2023, jolloin rekrytointikoordinaattorit aloittivat soitot yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. Rekrytointikoordinaattoreita on kahdeksan, ja kukin vastaa omasta asiakassalkustaan eli hänelle nimettyjen yritysten palvelusta.

– Koordinaattorit ovat kertoneet ensimmäisessä puhelussaan Tampereen kaupungin maksuttomista rekrytointipalveluista ja sopivat yrityskäynnistä. Voi olla, että yrityksellä ei ole palvelutarpeita juuri silloin, mutta käynnin tarkoituksena onkin antaa neuvo-

Maksuttomat rekrytointipalvelut yrityksille:

l Ilmoitus julkisille kanaville tai hiljainen haku

l Ehdokkaiden kartoittaminen

l Esihaastattelut ja ehdokasesittelyt

l Harkinnanvaraisten taloudellisten tukien konsultointi

l Kansainvälisen rekrytoinnin palvelut

l Rekrytointivideoiden toteutus

l Koulutukset rekrytoinnin tukena

l Kesätyöseteli ja maksuton ilmoitusalusta kesätyöpaikoille

Rekrytointikoordinaattorit ovat tavoitettavissa osoitteesta tyonantajat@tampere.fi

Rekrytointikoordinaattorit kertovat saaneensa uudesta palvelumallista hyvää palautetta yrityksiltä. – Henkilökohtainen kontakti on nykyaikana väkevä väline, Susanna Saarijärvi kiteyttää. Kuvassa edessä vasemmalta Janne Kaakinen, Susanna Saarijärvi, tiiminvetäjä Sami Heikkilä, Miska Halén, Jenni Tuviala ja Miika Aaltonen.

ja myös vastaisen varalle. Kerromme lisäksi yrityspalveluista, jotka koskevat koulutusta, liiketoiminnan kehittämistä, verkostoitumista ja yritysten sijoittumista.

–Yritykset ovat ottaneet palvelun vastaan myönteisesti. Lähes puolet ensimmäisistä yhteydenotoista johti yrityskäyntiin.

Työntekijöitä etsitään verkostomaisesti

Rekrytoinnin asiantuntijoina koordinaattorit keskittyvät yritysten avustamiseen työvoiman hankintaa koskevissa asioissa.

– Palvelu voi aluksi olla vaikkapa selkeän ja houkuttelevan työpaikkailmoituksen luominen Työmarkkinatorille työnantajan puolesta tai hiljaisen haun avaaminen.

Hiljaisessa haussa sopivan työntekijän löytämiseksi työskennellään taustalla verkostomaisesti: Yksi tiimi etsii työnhakijoista yrityksen tehtävään mahdollisesti soveltuvia henkilöitä ja esihaastattelee heidät. Sen jälkeen valitut henkilöt esitellään rekrytointikoordinaattorille, joka varmistaa vielä heidän soveltuvuutensa asiakasyrityksen tarpeisiin. Vasta sen jälkeen hakijat esitellään yritykselle.

– Yleensä yritys saa parissa viikossa 3–5 esihaastateltua ehdokasta sekä konsultaation mahdollisista kuuluvista harkinnanvaraisista taloudellisista tuista, kuten palkkatuesta tai rekrytointilisästä.

Sami Heikkilä kuvaa uuden toimintamallin aloitusta lennokkaaksi.

– Rekrytointitiimillä on ollut tänä vuonna yli 800 yritystapaamista, joiden lisäksi on käyty 2000 puhelinkeskustelua yritysten kanssa. Yritykset ovat hakeneet kauttamme työntekijöitä eri alojen palvelu-, tuotanto- tai asiantuntijatehtäviin. Noin kolmasosassa toimeksiannoista yritys on palkannut esittelemämme ehdokkaan.

Heikkilä painottaa, että yritysten palvelu on jatkuvaa tekemistä, sillä rekrytarpeet muuttuvat.

– Rekrytointikoordinaattorit pitävät säännöllisesti yhteyttä vastuullaan oleviin yrityksiin, jotta he voivat reagoida nopeasti heidän palvelutarpeisiinsa.

Myös yhteistyötä yksityisten palvelutarjoajien ja oppilaitosten kanssa kehitetään.

– Julkinen sektori ja henkilöstöpalveluyritykset tekevät yhteistyötä jo nyt. Voimme esimerkiksi hakea työnhakijoita henkilöstöyritysten asiakkaille, Heikkilä kertoo.

Teksti Päivi

Kieltävä vastaus rahoittajalta ei aina tarkoita, että peli olisi kokonaan poikki. Oikea aika voi olla hetken päästä.

Uusi opas kannustaa kekseliääseen

Rahaa!-oppaan kirjoittanut

Pekka Ketola neuvoo yrittäjiä etsimään tavanomaisesta poikkeavia rahoituslähteitä.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

Suomessa perustetaan vuosittain yli 40 000 yritystä. Lähes kaikilla on rahoitustarpeita elinkaarensa jossakin vaiheessa.

– Suurin osa perustettavista yrityksistä on 1–2 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Ne ovat Suomen talouden selkärankaa. Jos yritykset pääsevät kasvupolulle ja pystyvät palkkaamaan uusia ihmisiä, myönteiset vaikutukset laajenevat nopeasti, Pekka Ketola sanoo.

Useita yrityksiä perustaneella ja keksijänäkin tunnetulla Ketolalla oli yritysten rahoitusoppaan kirjoittamiselle paitsi kansantaloudellisia myös henkilökohtaisia syitä. Sisältöä ovat ohjanneet ajatukset, että toimialarajoja voi ylittää luovasti ja omaa taustaansa ja henkilökohtaisia taitojaan kannattaa hyödyntää rahoituslähteitä etsiessä.

– Jos jollakin alalla on sovellettu onnistuneesti esimerkiksi yhteisöllistä rahoitusta, mikä estää kokeilemasta samaa metodia toisaalla, hän sanoo.

Sopii myös keksijöille

Oppaassa on kaksi osaa: yritys ja sen elinkaari sekä varsinainen rahoituslähteitä käsittelevä osuus. Ketola onkin verrannut opastaan Sudenpentujen käsikirjaan. Siitä löytyy monipuolisesti vastauksia kysymyksiin yrityksen perustamisesta tai keksinnön rahoittamisesta lähtien.

Aluksi kirjassa hahmotetaan yrittäjyyttä ja yrittäjän edessä avautuvaa maisemaa.

– Tästä puhutaan yleisesti aika vähän. Yrittäjäkursseilla käsitellään kyllä perusasioita, liiketoimintasuunnitelman tekoa ja sen sellaista, mutta entä jos yrittäjällä ei ole yhtään rahaa? Mistä silloin aloitetaan?

Yksi kokonaisuus on varattu keksijöille, sillä Ketolan mukaan he ovat monesti väliinputoajia sekä tiedonjakamisessa että rahoituksessa.

– Keksijällä on yleensä aina idea prototyypistä, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen,

kun prototyyppi on valmis? Kun ollaan alussa, ei voi tietää näistä asioista. Käsillä on unelma, joka on vasta muuttumassa toiminnaksi.

Kirjassa puhutaan reilusti myös siitä, mitä pitää tehdä, jos kaikki menee pieleen, tulee konkurssi tai toiminta tyssää alkuunsa.

Rahoituksen hankinta on useita tekoja

Kirjassaan Pekka Ketola ei tyydy esittelemään tuttuja rahoituslähteitä, vaan marssittaa niiden lisäksi esiin liudan vähemmän tuttuja ratkaisuja: mesenaatit, family office, for us, by us (FUBU) -rahoitus, joukkorahoitus… Lisäksi hän tarkastelee rahoituslähteiden tarjontaa alueittain ja kansainvälisesti ja esittelee rahoituksen hankinnan apuvälineitä, kuten tekoälyä ja tietokantoja.

Ketola muistuttaa, että rahoituksen hankinta ei ole koskaan vain yksi teko. Se on monta asiaa tietyllä aikajanalla.

– On oltava useita rahoituslähteitä, ja niitä pitäisi olla myös varalla. Yrittäjä voi ajatella, että kunhan saan tuo yhden tietyn, muhkean summan, ongelmani ratkeavat. Mut-

PEKKA KETOLA on pitkän linjan yrittäjä, innovaattori, filosofian tohtori Tampereen yliopistosta ja Tampereen kauppakamarin uuden liiketoiminnan valiokunnan jäsen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, innovaatiojohtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä.

– Minua ovat aina hieman ärsyttäneet perinteiset rahoitusinfot, joissa mahdollisuudet ovat hyvin samantapaisia. Voisiko olla jotain muutakin, ajattelin, ja siitä se idea sitten lähti, hän kertoo.

rahoituksen hankintaan

ta jos rahaa ei tulekaan, taas ollaan lähtöpisteessä.

– Viestini on, että pyrkikää suunnitelmallisuuteen, ja toivon, että kirjani antaa virikkeen entistä ammattimaisemmalle tekemiselle varsinkin yrittäjyyden ensimetreillä.

Punaisena lankana innovatiivisuus

Kirjan punaisena lankana on innovatiivinen rahoitus, jolla tarkoitetaan normaalista poikkeavia lähestymistapoja rahoitukseen. – Kyse ei ole kikkailusta, vaan harkitusta strategiasta ja sen toteutuksesta, Ketola huomauttaa ja antaa esimerkkejä rahoituslähteistä, joista yrittäjillä ei yleensä ole tietoa. Henkilöön perustuvalla rahoituksella Ketola viittaa yrittäjän mahdollisesti edustamaan erityisryhmään. Tämä voi avata ovia, jotka pysyvät muilta suljettuina. Tekijänä voi olla esimerkiksi sukupuoli, ikä, vammaisuus tai etnisyys. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustaville yrittäjille löytyy pohjoismaisia ja eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja. Sovellusalan rahoituksella tarkoitetaan

rajatuille toimialoille tarjolla olevia julkisia ja yksityisiä rahoitusmahdollisuuksia: avustuksia, lainoja, yrityshautomoita, säätiöiden rahoituksia, kiihdyttämöjä sekä enkeli- ja pääomasijoittajia.

Yhteisöllisestä rahoituksesta löytyy kiinnostavia esimerkkejä.

– Yrittäjän ja yrityksen ympärillä on yleensä yhteisö, tai sellaisen voi kehittää. Yhteisöllinen rahoitus tarkoittaa yhteisön tarpeiden ja liiketoiminnan tavoitteiden yhteensovittamista, jolloin rahoitus tai muu resurssi voi järjestyä yhteisön avulla, Ketola kertoo.

Esimerkkejä yhteisöllisestä rahoituksesta löytyy läheltä. Esimerkiksi kun Vuoreksessa tehtiin Ilves-jalkapallokenttä, se jaettiin ostettaviksi neliöiksi, joita ihmiset lunastivat itselleen. Näin saatiin kokoon osa rahoituksesta.

Eteenpäin neljän idean taktiikalla

Pekka Ketola tiivistää oppaansa neljä kantavaa ideaa: uteliaisuus, suunnitelmallisuus, luottamus ja ammattimaisuus.

– Olkaa liikkeellä uteliain mielin, älkää

menkö yli siitä, mistä aita on matalin. Toiseksi olkaa suunnitelmallisia. Rahoituksen hankinnan on perustuttava suunnitelmaan, jota aletaan toteuttaa systemaattisesti ja tekemällä tarvittavat korjausliikkeet.

– Kaikkein tärkein viestini on, että kaikki perustuu osapuolten luottamukseen. Pelkkä pyytäminen ei riitä, yrittäjän on myytävä yritysideansa. Sen eteen pitää tehdä työtä.

Ammattimaisuudella Ketola viittaa sinnikkyyteen.

– Kieltävä vastaus rahoittajalta ei tarkoita, että peli olisi kokonaan poikki. On oltava valmis kokeilemaan uudestaan. Siltoja ei pidä polttaa ja lyödä luukkuja kiinni, sellainen on kovin epäammattimaista. Oikea aika voi olla hetken päästä.

Rahaa! — Rahoitusopas suomalaisille yrittäjille, pienille yrityksille, startupeille & keksijöille, Vastapaino 2024

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Toinen valaiseva diplomaattimuistelo on syntynyt Petri Tuomi-Nikulan kynästä. Tätä kirjaa voi puhtaalla omallatunnolla mainostaa etenkin pirkanmaalaisille, vaikka tekijä onkin syntyjään keskipohjanmaalainen ja tehnyt työuransa pääosin Helsingissä – käyden useiden vuosien komennuksilla myös Bonnissa, Wienissä, Roomassa ja Budapestissa.

Tampere oli

Lipposen tähtihetki

DIPLOMAATIT ovat ehdoton suosikkini ammattikuntien joukossa. Heitä tuntuu yhdistävän viiltävä älykkyys, sydämen sivistys, jopa kyky itseironiaan sekä toisaalta taito vinoilla esihenkilöilleen (poliitikoille) niin, etteivät nämä aina edes huomaa.

Lisäksi heille ominaista on kyky vaieta asioista, joiden ääneen lausuminen voisi vaarantaa jonkun turvallisuuden. Niinpä diplomaatit suhteellisen usein eläkkeelle siirryttyään antautuvat muistelemaan.

Tänä syksynä olen lukenut kaksi hersyvän mielenkiintoista muistelukirjaa, joita kehtaan suositella muillekin. Toisen on kirjoittanut J. P. Pulkkinen saksalaisesta HansFriedrich von Ploetzistä, joka palveli maataan muun muassa ulkoministeriön valtiosihteerinä sekä suurlähettiläänä Lontoossa ja Moskovassa.

Hans von Ploetz ansaitsee kunniatittelin Suomen lännettymisen kummisetä. Mikä hänen kulloinenkin asemansa olikin, hän osasi olla paikalla antamassa järkeviä ohjeita aina, kun tilanne sitä vaati. Kirjasta paljastuu esimerkiksi se, miten hän helmikuussa 1994 ilmestyi EU-jäsenyysneuvottelujen kiihkeissä loppuväännöissä ilmaisemaan Suomen valtuuskunnalle, kuinka näiden kannattaisi arvioida taktiikkaansa uusiksi.

Viesti meni perille erityisesti siksi, että tämä saksalainen ryhtyi yhtäkkiä puhumaan selvää suomea. Silloiselta ulkoministeriltämme Heikki Haavistolta pääsikin parahdus: ”Kuka tää mies on?”

Muutkin kuin Haavisto saavat nyt perinpohjaisen vastauksen kysymykseen Pulkkisen kirjasta Diplomaatti –Hans-Friedrich von Ploetzin eurooppalainen odysseija (Gummerus).

Olin paikalla Erilaista diplomatiaa (Teos) -kirjan julk kareissa. Siellä oli myös entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka intoutui tilaisuudessa Tuomi-Nikulan kehumisen lisäksi hehkuttamaan Tampereella lokakuussa 1999 pidettyä Euroopan unionin huippukokousta. Se on myöhemmissä arvioissa nostettu yhdeksi noin tusinasta tärkeimmästä tapahtumasta koko unionin historiassa.

Petri Tuomi-Nikula oli EU-puheenjohtajuuskauden pääsihteerinä vastuussa myös Tampereen huippukokouksen järjestelyistä. Siksi hänen persoonallisella tyylillä laaditusta opuksestaan löytyy kiinnostavia kertomuksia lokakuun 1999 tapahtumista. Sen muistelija tosin on jättänyt mainitsematta, että kokouksessa toimi yhtenä avustavana virkailijana nuori Alexander Stubb, joka sai esihenkilöltään Antti Satulilta moitteita, kun hänen tietokoneeltaan kaikui formulapelin räyheitä ääniä aina presidenttien ja pääministerien kokoustilaan asti.

Eurooppa-neuvoston erityisistunnosta, kuten sisä- ja oikeusasioita linjanneen huippukokouksen virallinen nimi kuuluu, tuli aivan äskettäin kuluneeksi 25 vuotta. Samaan aikaan täyttyi 30 vuotta siitä, kun suomalaiset hyväksyivät kansanäänestyksellä maamme liittymisen EU:hun.

Jotenkin tuntuu, että Tampere ei vieläkään ole oppinut täydellä ylpeydellä kantamaan kunniakasta osaansa eurooppalaisessa historiassa. Uutta tilaisuutta vastaavanlaiseen kansainväliseen profiloitumiseen ei ehkä toiste tule.

Jotenkin tuntuu, että Tampere ei vieläkään ole oppinut täydellä ylpeydellä kantamaan kunniakasta osaansa eurooppalaisessa historiassa.

VERKOSSA

Tapahtumasi ansaitsee erityisen paikan!

OSAAMALLA ONNISTUT

JOUSTAVASTI MONIMUOTO-OPINTOINA

■ Johtamisen ja esihenkilötyön koulutukset, Seinäjoki, alk. 4.2.

■ Luontoalan at, Luonto- ja eräopas, alk. 31.3.

■ Further Qualification In The Food Industry (oppisopimuskoulutus)

JOUSTAVASTI VERKOSSA

■ Liiketoiminnan at, alk. 4.2.

- myynti ja markkinointiviestintä, sihteeripalvelut, taloushallinto

■ Tuotekehitystyön eat, alk. 28.1.

■ Turvallisuusvalvojan eat, jatkuva haku

■ Erityisruokavaliopalvelujen eat, Dieettikokki, jatkuva haku

LYHYTKOULUTUKSET JA TUTKINNON OSAT

■ Pneumatiikan perusteet tuulivoima-alalla 12.11.

■ Hydrauliikan perusteet tuulivoima-alalla 18.11.

■ Palvele ja myy paremmin, alk. 4.2.

■ Työpaikkaohjaajana toimiminen, jatkuva haku at = ammattitutkinto eat = erikoisammattitutkinto KATSO NÄMÄ JA MUUT MAHDOLLISUUDET sedu.fi/verkossa

#TuhansienOsaajienTarina

HAKIJAPALVELUT

p. 040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi

Jokainen tilaisuus on t i l a i s u u s !

Finlayson Meetings yhdistää upean tunnelman ja asiantuntevan palvelun, joka tekee päivästäsi ikimuistoisen.

Varaa päiväsi nyt ja anna meidän hoitaa loppu!

Kokoukset

Tapahtumat

Juhlat

Tapaamiset

Aamiaiset

Lounaat

Illalliset

Hybridikokousten tekniikka

Kuva: Janne Saajos

Henna Järvelä (vas.), Dilnaz Zhumabayeva, Helena Ukkola, Essi Pöppönen, Aarne Mattila, Ruchira Liyanage

Kutsu yrityslähettiläät kertomaan yliopistoja opiskelijayhteistyön mahdollisuuksista

Tampereen yliopisto tarjoaa yhteistyötä erityisesti tutkimus­ ja kehittämistoiminnan, osaamisen kehittämisen ja uusien osaajien rekrytoinnin tueksi. Yrityslähettiläät auttavat löytämään tarpeitasi vastaavia asiantuntijoita, ratkaisuja ja yhteistyömuotoja yliopiston piiristä.

Kutsu yrityslähettiläät tapaamiseen, kun haluat esimerkiksi

• tiiviin tietopaketin yliopiston tarjonnasta

• kuulla opiskelijayhteistyön hyödyistä ja mahdollisuuksista

• tunnustella yhteistyömahdollisuuksia oman tutkimus- ja kehittämistoimintasi tueksi

• edistää yhteistyön käynnistämistä ajankohtaisessa kehittämistarpeessa

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Jätä yhteystietosi ja toiveesi sähköpostitse tai verkkosivujen yhteydenottolomakkeella. Yrityslähettiläämme ottavat sinuun yhteyttä sopiakseen vierailun ajankohdasta ja sisällöstä.

Voit myös itse tehdä varauksen verkkosivuilla suoraan yrityslähettiläiden varauskalenteriin.

yrityslahettilaat@tuni.fi tuni.fi/yrityslahettilaat

Yrityslähettiläät ovat Tampereen yliopiston opiskelijoita eri aloilta. Tänä lukuvuonna tiimi on saanut vahvistusta myös kansainvälisistä osaajista.

”Kansainväliset opiskelijat tuovat maailman ovellesi.  Heidän monipuoliset oivalluksensa voivat avata uusia markkinoita, saada aikaan innovaatioita ja haastaa perinteisen ajattelun. He ovat todistaneet sinnikkyytensä sopeutumalla elämään uudessa maassa: se antaa valmiudet tarttua haasteisiin ja tukea yrityksesi globaalia laajentumista. Palkkaamalla kansainvälisiä opiskelijoita yritykset sijoittavat paitsi osaajiin myös tulevaisuuteen, jossa maailmanlaajuiset yhteydet luovat uusia mahdollisuuksia.”

Ruchira Liyanage

”Työnhakijoiden pehmeiden taitojen arviointi voi olla haastava tehtävä; yritykset voivat kuitenkin olla varmoja siitä, että jokainen kansainvälinen opiskelija on rohkea, valmis haastamaan itsensä ja sietämään epävarmuustekijöitä sekä etsimään ratkaisuja ennakoivasti. Muutto toiseen maahan on valtava muutos. Se varustaa yksilön uteliaisuudella, sinnikkyydellä ja sopeutumiskyvyllä uusiin ympäristöihin.

Korkeasti koulutettuina he tutustuvat suomalaiseen työkulttuuriin jo yliopisto ­ opintoprojektiensa kautta, joten perehdytys tarvitaan vain itse työtehtäviin, ei koko kulttuuriin. Vaikka kielimuuri saattaa näyttäytyä lyhyen aikavälin esteenä, pitkällä aikavälillä se tarjoaa yrityksellesi pääsyn kansainväliseen lahjakkuuspooliin ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.”

Dilnaz Zhumabayeva

Kampusklubi

Kampusklubi kutsuu mukaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskehittämisestä, uusimmasta tutkimustiedosta, verkostoitumisesta ja näkyvyytensä lisäämisestä Tampereen korkeakouluyhteisössä.

Yritys saa klubijäsenyyteensä perustuvia, valikoituja yliopistopalveluja ja etuja sekä pääsyn Kampusklubin tapahtumiin ja toimintaan

kampusklubi.fi

Pulmaperjantai

Onko organisaatiollanne kehittämis ajatus, jonka jalostaminen hyötyisi uusista näkökulmista?

Idea voi liittyä esimerkiksi:

• tuote- tai palveluidean toteuttamiseen

• tuotteen, palvelun tai prosessin kehittämiseen

• uuden teknologian tai menetelmän käyttöönottoon

• haasteisiin, joihin ei löydy ratkaisua suoraan markkinoilta

Maksuttomassa Pulmaperjantaipalvelussa korkeakouluyhteisön asiantuntijat antavat nopeaa suunnittelutukea idean eteenpäin viemiseksi.

Kysy lisää: yrityspalvelut@tuni.fi tuni.fi/pulmaperjantai

Kuva Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Hallituksen on kysyttävä

toistuvasti itseltään, toimiiko se riittävän hyvin. Pystymmekö alkemistiajatteluun ja tuottamaan kultaa?

Saavuttaja, konsensuksen etsijä, alkemisti

– Yritysten hallituksissa toimiminen on ollut elämäni kolmas suuri punainen lanka yliopistossa ja liike-elämässä tekemieni työurien lisäksi. Strategisen ajatteluni juuret ovat hallitustyöskentelyssä, Kari Neilimo sanoo tuoreessa elämäkerrassaan.

Vuorineuvos, taloustieteiden tohtori Kari Neilimo täytti viime keväänä 80 vuotta. Lokakuussa hänestä julkaistiin Sanna Seiko Salon kirjoittama elämäkerta Strategi – Kari Neilimon ura ja elämä. Kirja alkaa Viipurissa syntyneestä, vahvojen naisten matriarkaatissa kasvaneesta ja veturinkuljettajan ammatista haaveilleesta pojasta, jota elämä heilautti useasti uusille raiteille.

Tampereen yliopistossa liiketaloustieteen professorina toimineen Neilimon uran suunta muuttui syksyllä 1987, kun häntä pyydettiin Pirkanmaan Osuuskaupan hallitukseen. Pirkanmaan Osuuskaupan jälkeen hän siirtyi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:hon, jonka pääjohtaja hän oli vuosina 2002–2007. Hänen kaudellaan osuuskaupoista ja SOK:sta kasvoi nykyinen S-ryhmä.

Kari Neilimoa pyydettiin mukaan, sillä osuuskaupat tarvitsivat sekä strategista osaamista että uudenaikaista, hyvää hallintotapaa, corporate governancea. Nämä termit toistuvat tiuhaan myös hänen Tampereen kauppakamarilehdelle antamassaan haastattelussa, jossa hän avaa hallitustyönsä periaatteita.

Koko elämä post it -lapuilla

Kari Neilimo saapuu haastatteluun ripein askelin ja kertoo joutuneensa matkallaan vii-

vytyksiin. Noh, varsinaisesta myöhästymisestä ei voi puhua, mutta tietenkään hän ei jätä pahoittelematta asiaa. Hyväntuulista, välitöntä puhetta pulppuaa.

Elämäkerran julkaisuun on aikaa pari päivää.

– Minulle on ehdotettu lukuisia kertoja elämäkertaa talouselämän vaikuttajan näkökulmasta. Vasta kun Sannan kanssa aloimme ideoida tarinallista, journalistiseen tapaan kirjoitettua elämäkertaa, innostuin. – Kirjaprosessi oli hieno kokemus. Haastatteluja kertyi noin sata tuntia, ja lopulta kokonainen seinä täyttyi elämääni jäsentäneistä post it -lapuista. Näin jälkikäteen katsottuna elämäntapahtumat kytkeytyivät toisiinsa yllättävänkin johdonmukaisella tavalla.

Menossa uran kolmas vaihe

Nykyään Kari Neilimo keskittyy uransa kolmanteen vaiheeseen, jolla hän tarkoittaa hallitustyöskentelyä yrityksissä ja kolmannella sektorilla. Hän on mukana noin kymmenessä hallituksessa puheenjohtajana tai jäsenenä. Lisäksi hän on luennoinut Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ -kursseilla ja osallistuu edelleen HHJ-koulutuskokonaisuuden kehittämiseen.

Neilimo on kuulunut HHJ-tutkintolautakuntaan siitä lähtien, kun Tampereen kauppakamari ja Hallituspartnerit ry perustivat HHJ-kurssin vuonna 2005.

– HHJ-kurssin perustaminen oli tärkeä teko aikana, jolloin hallitukset olivat yleisesti minä, vaimo ja kahvipöytä -mallia. Innovaatioksikin sitä voidaan sanoa, Neilimo sanoo.

– HHJ:sta on tullut eräänlainen ajokortti tai green card hallitustyöskentelylle. Sillä osoitetaan, että henkilöllä on valmiudet alkaa toimia hallituksessa ja nostaa osaamistasoaan.

Kari Neilimo on ollut arvostettu ja pidetty HHJ-luennoija. Hänen alaansa ovat taloushallinnon datan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen sekä raportointi hallitustyöskentelyssä.

– Puhun myös strategisesta johtamisesta sekä hyvän hallintotavan mallista ja siitä, miten hallitus asemoituu yrityksen johtamisjärjestelmässä. Miten toimitusjohtaja ja hallitus jakavat tehtävänsä siten, ettei tehdä päällekkäistä työtä, eikä toinen ala häärätä toisen tontilla? Miten johtoryhmän ja hallituksen yhteistyötä rakennetaan?

– Pidän näitä hallitustyön keskeisinä asioina, jotka aina vain jaksavat kiinnostaa minua.

Neilimo luennoi liki vuosittain myös 1970-luvulla perustetussa Johdon koulutusohjelmassa, JOKO:ssa, joka sekin syntyi Tampereen kauppakamarin aloitteesta. Kauppakamarista otettiin yhteyttä Neilimoon ja kauppatieteiden tohtori Juha Näsiin, joilla oli yhteisiä näkemyksiä liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisestä.

– JOKO kehitettiin, sillä Suomi oli hy-

Teksti Päivi Eskelinen • Kuva Marek Sabogal

vää vauhtia kansainvälistymässä, ja kauppakamarissa tunnistettiin tarve nostaa yrityksien päällikkötason johtamisosaamista.

Myöhemmin Neilimo osallistui Lappeenrannan teknillisen yliopiston merkonomista ekonomiksi -ohjelman rakentamiseen ja oli mukana luomassa Tampereen yliopiston General Executive MBA eli GEMBA-ohjelmaa. Hän oli myös GEMBA:n ohjelmajohtaja.

– Olen usein lähtenyt mukaan, kun on luotu uutta. Innostun helposti, ja pidän itseäni sillä tavoin innovatiivisena, että haen vähän riskilläkin uusia ratkaisuja ja avauksia. Kesämökkimme saunan naulakossa riippuu vanha partiovyöni, jonka soljessa lukee ”ole valmis”. Se kelpaa ohjenuorakseni edelleen.

Kun data loppuu, otetaan avuksi intuitio

Kari Neilimo vaatii yritykseltä, jonka hallitukseen häntä pyydetään. Kari ei ole mikään joo-joo-mies, vahvistaa elämäkertaan haastateltu Toivo Sukari, joka pyysi Neilimoa ahdingossa olleen kalustetalo Maskun hallituksen puheenjohtajaksi. Yritys pääsi saneerauksesta etuajassa.

– Minua kiinnostavat ja kiehtovat varsinkin keskisuuret perheyritykset, sillä niissä on hyvää sisäistä dynamiikkaa. Kun yrityksessä päätetään koneinvestoinnista tai uuden tietojärjestelmän hankinnasta, asiat alkavat yleensä edistyä nopeasti, kun byrokratiaa ei ole, Nelimo sanoo.

– Tykkään siitäkin, että perheyrityksessä omistajat ovat mukana hallituksessa, useinhan he myös työskentelevät yrityksessä. Heidän liiketoiminnan ymmärryksensä on syvää, mistä seuraa, että päätöksentekoon päästään nopeasti.

Itseään Kari Neilimo ei päästä yhtään vähemmällä.

– Kysyn aina itseltäni, onko minulla jotain annettavaa, ennen kuin lupaudun hallitukseen. Yritän ennen kaikkea vahvistaa yrityksen hallitustyöskentelyssä strategista ajattelua eli isoja linjoja, painotuksia ja kilpailuedun hankintaa.

– Hallituksella on paljon tehtäviä, jotka koskevat tätä päivää: seurantaa, raportteja, budjetteja. Näiden lisäksi hallituksen on katsottava tulevaan, vähintään kahden kolmen vuoden päähän, joku sanoo jopa viiden vuoden päähän. Jos hallitus ei tee tätä, kukaan muukaan ei sitä tee.

Ilman intohimoa hallitustyö jää pintapuoliseksi. Lisäksi tarvitaan intuitiota, jon-

Tuore elämäkerta piirtää kuvan Kari Neilimosta työlleen intohimoisena, tarvittaessa riskejä ottavana ja vähän kärsimättömänä johtajana, joka vaatii itseltään ja työyhteisöltään. Toisaalta hän kannattaa ruotsalaista diskuteerauskulttuuria, kaihtaa management by perkele -johtamista ja arvostaa myös pehmeät arvot huomioivaa intuitiota päätöksenteossa.

Tampereen kauppakamari palkitsi Kari Neilimon Vuoden elinkeinovaikuttajana vuonna 2015.

pitää olla isot korvat eli hänen on kuunneltava, mitä ihmiset sanovat ja muotoilla keskustelun perusteella päätökset. Tämä on puheenjohtajan ominaisuuksista ehkä tärkein. Konsensuksen hakijana hänen on löydettävä lopputulema, joka tyydyttää hallituksen kaikkia jäseniä.

– Yleensä jokaisessa hallituksessa on henkilö, jolla on asioihin oma, poikkeava näkökulma, joka haastaa, on jopa ylikriittinen. Puheenjohtajan on hallittava tällaisetkin tilanteet. Ruotsalaisen keskustelukulttuurin kannattajana arvostan myös eriäviä mielipiteitä, ja koen tehtäväkseni luoda uutta keskustelupintaa, jotta näitä erilaisia näkökulmia syntyisi.

Vertaamalla puheenjohtajaa alkemistiin Neilimo viittaa keskiaikaiseen ideaan jalostaa kultaa perusmetalleista.

– Hallituksen on pidettävä koko ajan tavoitteenaan saada yrityksestä entistä parempaa tulosta. Tämä koskee kaikkea: tietojärjestelmiä, hankintaa, tuotantoa, henkilöstön osaamista, yhteishenkeä.

– Tässä on aina kehitettävää. Puheenjohtajan on kysyttävä toistuvasti itseltään, toimimmeko hallituksessa riittävän hyvin. Pystymmekö alkemistiajatteluun ja tuottamaan kultaa?

ka sisältöä Neilimo avaa kirjassa pohtiessaan Spar-kauppaketjun ostamista pääjohtajakautenaan.

– Isoissa kysymyksissä data loppuu aina, hän toteaa ja tarkoittaa sitä, että päätöksenteossa on aina sumea puoli, josta ei ole faktaa. Silloin nojataan kokemukseen.

– Hallituksen pöydälle tulee numerotieto, mutta hallituksen jäsenet – jos ovat fiksuja –peilaavat numeroita myös intuitiivisesta kulmasta ja hyödyntävät pehmeää tietoa.

Hyvä hallitus luo kultaa

Hallituksen puheenjohtaja on Kari Neilimon mukaan saavuttaja, konsensuksen etsijä ja alkemisti.

– Hallitus on aina tavoitteen asettaja, saavuttaja, koska sen keskeinen tehtävä on olla omistajan agentti. Sen on otettava huomioon tavoitteet, jotka omistaja asettaa yritykselleen. Perheyritysmalli on tässäkin hyvä, sillä perheyrityksessä tavoiteasetanta on yleensä selkeää.

Neilimo muistuttaa, että hallitus on kollegio ja puheenjohtaja primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa.

– Tämä tarkoittaa, että puheenjohtajalla

Aina voi parantaa

Kari Neilimo sanoo karsineensa hallituspaikkojaan ja valikoivansa entistä tarkemmin, mihin hän lähtee mukaan. Hallitustyön analysoinnista kirjoittamalla on tullut yhä tärkeämpää. Tarkastelussa ovat sekä yksityiset että julkisen toimijan omistamat yhtiöt. Neilimo kuuluu ryhmään, jossa pohditaan HHJ:n kehitystä ja tulevaisuutta.

– HHJ on hyvä tuote perustajilleen ja hyödyllinen yrityksille ja koko Suomelle. Perusasiat HHJ:ssa ovat kohdillaan ja koulutuksen painotukset strategiassa, taloudessa ja hyvässä hallintotavassa kuten pitääkin. Mutta aina voi parantaa! Kannatan tässäkin kovaa tavoitetasoa, vaikka pehmeän diskurssikulttuurin kannattaja olenkin, Neilimo naurahtaa. Neilimo kertoo esimerkiksi miettineensä, voisiko HHJ:hin tuoda tekoälyavusteista, vuorovaikutteista verkko-oppimista. – Jotkut kokonaisuudet sopisivat itsenäisesti opiskeltaviksi moduuleiksi. Tekoäly voisi arvioida vastausten laatua ja antaa uusia tehtäviä. Kuten eräs ystäväni osuvasti aina sanoo, tekoäly on tukiäly, täydelliseksi tekoälyfaniksi tunnustautuva Neilimo sanoo.

Kuva WSOY

LUODAAN MENESTYSTARINA YHDESSÄ

#BUSINESSNOKIA

Nokia on tunnettu tehtaista ja kansainvälisistä menestystarinoista. Sijaintimme valtaväylien ja rautatien varrella sekä lentoaseman läheisyydessä tekee yrityselämästämme elinvoimaista.

Nokian kaupunki luo erinomaiset puitteet yritystoiminnalle. Tarjoamme elinkeinoelämän kehityspalveluita yrittäjyydestä kiinnostuneille, yrityksen perustamista suunnitteleville ja yritystoimintaa kehittäville. Asiantuntijamme ovat sitoutuneita tukemaan yrityksiä oikeanlaisten toimitilojen etsinnästä hedelmällisten verkostojen luomiseen.

Me varmistamme, että Nokialla yrityksillä on parhaat edellytykset kehittyä, kasvaa ja lisätä kilpailukykyään. Kauttamme löydät tarvitsemasi asiantuntemuksen, räätälöitynä ja maksutta. Liity joukkoon! BUSINESSNOKIA.FI

Työelämäprofessori tislaa elämyksiä

Idea suomalaisesta ruisviskistä piti Miika Salmi Lipiäistä otteessaan yli vuosikymmenen ajan, ja tänä aikana hän oivalsi jotain tärkeää elämysten syntymisestä.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala

lman Kyrö Distilleryä en olisi tässä, Miika Lipiäinen sanoo tehtävästään Tampereen yliopiston elämystalouden työelämäprofessorina.

Oikeastaan pitää peruuttaa vielä Kyrön tislaamoa edeltävään aikaan, jolloin laskentatoimen maisteri Lipiäinen porhalsi eteenpäin korporaatiourallaan. Hänellä nimittäin on intohimo.

Lipiäinen rakastaa viskiä.

– Työskentelin 2010-luvulle tultaessa Glaxo Smith Klinella muutoksenhallinnan projekteissa Euroopassa. Olen harrastanut pit -

kään viskejä, ja Lontoossa pääkonttorilla työskennellessäni kävin ahkerasti messuilla ja maisteluissa. Niissä kuvioissa kohtasin ruisviskin.

Tästä se lähti.

– Päässäni alkoi kehittyä merkitysten triangeli: Suomi, ruis ja viski. Puhuin ruisviskistä kaikissa paikoissa, paasasin ja maistatin. Sitten kohdalleni sattui oikeanlainen porukka, joka innostui samalla tavoin ja oli valmis kokeilemaan.

Lipiäinen alkoi neljän kaverinsa kanssa suunnitella ruispohjaisia alkoholijuomia valmistavan tislaamon perustamista.

– Kiersimme Suomen ja Euroopan tislaamoja. Soitettiin niihin ja pyydettiin päästä käymään, harjoittelemaan tai töihin vaikkapa vain viikonlopuksi. Hankittiin tietoa rahoituksesta ja myyntikanavista ja kyseltiin baareilta ja tukkureilta, mistä niiden parhaat juomat tulevat. Purimme ketjua auki asiakaspäästä.

– Meistä kukaan ei ollut varakkaasta suvusta, joten se oli kirjaimellisesti heittäytymistä ja laskelmointia: Jos otamme henkilökohtaisia lainoja tuon verran, pinoamme ne yhteen ja otamme niitä vastaan lisää lainaa firmalle, päästään aloittamaan. Ja jos menee

mönkään, summat ovat edelleen sellaisia, että pystymme maksamaan ne takaisin työllämme.

Pohjatyössä kului kaksi vuotta, kunnes idea tiivistyi toiminnaksi ja koneet käynnistettiin Isossakyrössä vuonna 2014. Kyrö Distillery oli syntynyt.

Viisikko ja ruisviskin salaisuus

Kyrö Distilleryn tunnetuimmat tuotteet ovat kansainvälisesti palkitut Kyrö Malt -ruisviski sekä ruispohjaan yrteistä uutettu Napue

Gin. Tuotteet on valmistettu alusta pitäen itse. Lipiäisen mukaan perustajaviisikolla ei ollut aluksi hajuakaan, miten viskiä valmistetaan ”oikein”, joten he alkoivat tehdä sitä omalla tavallaan.

– Koko ideahan lähti ihmettelystä, miksi emme suomalaisina käytä viskin raaka-aineena ruista.

– Eri maiden viinakulttuurit syntyvät siitä, mitä maassa kasvaa. Kun viljaa varastoidaan, se voi alkaa vahingossa käydä ja sitten käymistuotetta tislataan. Näin ovat syntyneet grappa, vodka, pontikka tai konjakki. Mutta Suomessa, jossa syödään valtavasti ruista,

perinne on jostakin syystä poikki. Tämän me halusimme korjata.

– Napue Ginissä sama juttu. Googlasimme aluksi, miten giniä valmistetaan. Paikallisuus oli meille tärkeää tässäkin, joten poimimme luonnosta marjoja, juuria ja varsia, uutimme, tislasimme ja kokeilimme yhä uudelleen.

Perustajien osaamisesta Miika Lipiäinen sanoo nauraen, että Kyrön-vuosina he kohosivat amatööri plus -tasolle.

– Alkoholin tislaaminen on tuhansia vuosia vanha juttu, se kyllä maailmalla osataan, mutta me loimme siihen pienen, tari-

nallisen innovaation. Teimme meidän maaperämme ja ruokakulttuurimme mukaisen viskin.

Eteenpäin akateemiseen maailmaan

Miika Lipiäinen oli Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja vuodet 2012–2022. Nyt hän on luopunut kaikista yrityksen operatiivisista tehtävistä, mutta on edelleen tislaamon taustayhtiön Rye Rye Oy:n osakas.

– Mielessäni kyti haave väitöskirjasta. Olin jo pari kertaa yrittänyt irrottautua kirjoitustyöhön, mutta aina se siirtyi. Lopulta tein päätöksen ja jäin opintovapaalle.

Lipiäinen käsittelee väitöskirjassaan viskiä kategoriana ja tutkii, miten sitä määritellään.

– Miksi viski nähdään edelleen pääasiassa keski-ikäisen valkoisen miehen juomana? Samanlaisia kategorioihin sitoutuneita, yhteisesti luotuja merkityksiä tulee esiin myös julkisesti käytävissä ”taisteluissa” esimerkiksi polttomoottoriautot vastaan sähköautot.

Koska väitöskirjan kirjoittaminen sujui ja keskittyminen ajatustyöhön tuntui hyvältä, Lipiäinen alkoi miettiä, voisiko hänen elämässään syntyä jotain uutta tällä kertaa akateemisessa maailmassa.

– Tästä noin kuukausi eteenpäin kuulin, että Tampereen yliopisto hakee elämystalouden työelämäprofessoria.

Kaiken takana ovat merkitykset

Työelämäprofessori eroaa professorin tehtävästä siten, että perinteisten akateemisten meriittien sijaan valitulta edellytetään elinkeinoelämässä, julkisella tai kolmannella sektorilla saavutettuja poikkeuksellisia ansioita.

Syyskuun alussa tehtävässä aloittanut Lipiäinen sanoo yhdistävänsä Kyrö Distillery -taustaansa, aiempaa uraansa kansainvälisissä yrityksissä ja tietenkin elämänkokemustaan.

Suomessa käytävää keskustelua elämyksistä ja elämystaloudesta Lipiäinen pitää osin vanhanaikaisena. Myös alan akateeminen sisältö on vielä vaatimatonta.

– Julkisessa keskustelussa on jääty vähän jumiin valittamaan ja ihmettelemään, miksi ruotsalaiset tai tanskalaiset osaavat niin hyvin esimerkiksi kaupan konsepteja. Sen sijaan kannattaisi miettiä, miksi nuoriso

valitsee esimerkiksi Normalin tai ostaa vaatteita nimenomaan Arketista.

– Itsekin ajattelin asioita pitkään brändien pohjalta, mutta Kyrön-vuodet käänsivät katsomustani ja syvensivät ymmärrystäni.

– Brändihän elää ihmisten päässä vain jos brändillä on heille jokin merkitys. Merkitykset ovat siis se tärkein kerros, ja sieltä kumpuavat myös elämykset. Elämyksellä on aina jokin merkitys kokijalleen. Merkitystä voi silti olla vaikeaa tunnistaa, sitä ei ehkä osata sanoittaa.

Lipiäinen haluaa lisätä ymmärrystä elämysten merkityksestä ihmiselle.

– On hahmotettava elämyksellisyyden ja merkitysten välistä sidosta, ja kun pohdimme merkityksiä, tuomme samalla esiin kokijoiden ja asiakkaiden näkökulmaa.

– Ajattelen, että ehkä suurin potentiaali syntyy inhimillisen näkökulman lisäämisestä, olipa kyse sitten markkinoinnista, strategiasta tai kaupallisista sovelluksista. Osaamme hyvin kvantitatiivisten menetelmien ja numeroiden yhdistämisen markkinointiin, ja näin pitää digitaalisessa maailmassa ja datamassojen aikakautena ollakin.

– Mutta ruohonjuuritasolla, siellä missä merkitykset syntyvät, siellä tarvitaan laadullista, ihmistä ja yhteisöä ymmärtävää tutkimusta.

Elämysten living lab Tampere

Elämystalouden professuuri toteutetaan Tampereen yliopiston ja Tampereen kaupungin strategisena yhteistyönä. Professuuria rahoittavat kaupungin lisäksi Noho Partners, Tampereen kauppakamari, SM-liiga, Jääkiekkosäätiö, Tampereen liikesivistyssäätiö ja Tampereen Messut.

Elämystalous kasvaa kohisten Pirkanmaalla. Vuonna 2022 sen liikevaihto oli jo 600 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki onkin tukenut viime vuosina vahvasti tapahtumateollisuutta ja elämystalouden kehittämistä.

– Professuuri ja kaupungin tavoitteet ovat erittäin hyvä match. Tampere voi olla kuin living lab, elävä laboratorio. Tampereen kaupunkiyhteisössä on mahdollista luoda uudenlaista elämyksellistä liiketoimintaa ja testata sitä tutkimuksessa. Esimerkiksi kun kaupungissa on iso tapahtuma, tutkijat voivat päästä kaupungin avulla sellaisen datan äärelle ja tutkimustilanteisiin, joihin olisi muutoin jopa mahdotonta päästä.

– Elämystalous kehittyy ja vahvistuu,

kun yhdistetään eri toimijoita mukaan elämystalouden arvoketjuun.

Eroon elämysten krääsäkulutuksesta

Miika Lipiäinen haluaa nostaa esille myös elämysten vastuullisuuden. Hän kuvaa nykyaikaa pienten sijoitusten elämystaloudeksi, johon kuuluu loputon sisältöjen virta: musiikkia Spotifysta, kirjoja BookBeatista, videoita somekanavista.

– Pienten sijoitusten elämystaloudessa planeetan kestävyys ei ole samalla tavalla uhattu kuin matkustukseen ja turismiin perustuvassa kuluttamisessa, mutta nyt esille nouseekin yksilöiden ja yhteisöjen henkinen kestävyys. Se on vaakalaudalla.

– Ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta sosiaaliseen kestävyyteen ei ole suunnattu huomiota samassa mitassa, vielä. Suomi voisi pyrkiä kestävän elämystalouden mallimaaksi, jossa tutkitaan ja luodaan sosiaalista kestävyyttä tukevia uusia bisnesmalleja.

Kyse on vakavasta asiasta. Sosiaalisen kestävyyden heikentymistä ennustavat ilmiöt, kuten syntyvyyden romahtaminen tai vihapuheen ujuttautuminen normaaliin kanssakäymiseen.

Lipiäinen puhuu myös elämysten krääsäkulutuksesta.

– Krääsä voi olla materiaalista ja kognitiivista. Elämysten krääsäkulutus näkyy lisääntyvänä ahdistuksena, tunnekuohuina ja kuormituksena. En kuuluu leiriin, jossa kielletään kaikki some-platformit ja yritetään kelata kehitystä taaksepäin. Regulaatioilla muutos ei onnistu, sillä ihmisellä on ikiaikainen tarve kokea elämyksiä.

– Ajattelen jälleen vastuullisia bisnesmalleja. Suomessa on kansainvälisesti merkittävää peliteollisuutta, jonka kanssa voisimme keskustella addiktioita aiheuttavista pelimekaniikoista.

– Elämystalouden ohjelmassa näitä asioita ei ratkaista, mutta muutos saadaan alkuun herättämällä julkista keskustelua ja tekemällä ilmiöitä näkyviksi.

Marraskuun Miika Lipiäinen viettää tutkijavaihdossa Oxfordissa ja Tokiossa. Hän hankkii ainesta omaan väitöskirjaansa, mutta etsii samalla sopivia kansainvälisiä kontakteja.

– Tavoitteemme on saada kovan tason akateemisia silmäpareja katsomaan Tampereelle, hän sanoo.

MIIKA SALMI LIPIÄINEN

Syntynyt 1980 Nurmijärvellä

Asuu Helsingissä puolisonsa kanssa KOULUTUS

2024– väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto 2008 laskentatoimen maisteri, Jyväskylän yliopisto

2018 Hyväksytty Hallituksen Jäsen HHJ-tutkinto

URA

1.9.2024– elämystalouden työelämäprofessori, Tampereen yliopisto 2012– perustajaosakas, Kyrö Distillery Company 2012–2022 toimitusjohtaja, Kyrö Distillery Company 2011–2013 muutosjohtaja, analyytikko, Glaxo Smith Kline 2009–2011 projektipäällikkö, Suomen Ekonomit ry 2008–2009 asiantuntija, PricewaterhouseCoopers

2024– Transmeri Logistics, hallituksen jäsen

2024– Lykke Kahvitilat, strateginen neuvonantaja

2024– Intune Drinks, UK, strateginen neuvonantaja

MIIKA LIPIÄISEN TOP 4 -ELÄMYKSET: Pelaaminen ”Olen kunnon nörtti ja koodannut itsekin pelejä.”

Musiikki ”Aloitin aikuisiällä rumpujen soittamisen, soitan lähinnä jazzia. Bändimme nimi on Vallila gintet. Rumpalilla on tärkeä rooli: olet taustalla, mutta pidät yllä rytmiä ja huolehdit, että bändi toimii.”

Arsenal. ”Käyn katsomassa jalkapalloa Lontoossa. Sieltä saan spektaakkelielämyksen kerta toisensa jälkeen. Oma pelaajaurani Lahden Kuusysissä jäi lyhyeksi.”

Viski. ”Olen saanut maistaa vaikka mitä ja vaikka missä, nyt tykkään pelkästään hyvistä mauista. Hienoja viskejä löytyy niin mallas- kuin ruisviskeistä.”

Sydämestäni olen yrittäjä, mutta olen myös tällainen teoreettinen asioista jauhaja. Joskus siitä syntyy hieman identiteettiristiriitaa, enimmäkseen kuitenkin iloa ja tyydytystä.

Pohjoisen lumo on parasta yhdessä nautittuna

Tampereen sydämessä!

Loppuvuoden unohtumattomimmat tilaisuudet varataan nyt! Varmista seurueellesi upeat puitteet joululounaille ja loppuvuoden kokouksiin.

Voit myös kiittää tai muistaa tärkeitä henkilöitä lahjakortillamme, joka avaa ovet Lapin lumoavaan maailmaan keskellä kaupunkia.

LAPLAND HOTELS ARENA – KESKELLÄ TAPAHTUMIA

Lapland Hotels Arenassa olet keskellä tapahtumakaupungin sykettä. 5. kerroksen kokous- ja juhlamaailma on yhdistelmä elämyksiä ja mukavuutta.

Elämyksellinen Laawu Rooftop Terrace & Sauna sekä tilaussauna ja Tuohta-kabinetti 12. kerroksen maisemissa.

Tilat jopa 300 henkilön tilaisuuksiin.

Ainutlaatuiset aitiot kokoontumisiin ja Arenan tapahtumiin.

Ravintolapalvelut, jotka tarjoavat sykähdyttäviä makuelämyksiä parhaista raaka-aineista.

LAPLAND HOTELS TAMPERE – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN

Lapland Hotels Tampere loihtii tilaisuudellesi lämpimän ilmapiirin, jossa syntyy taatusti ikimuistoisia hetkiä.

Ylimmän kerroksen sauna- ja juhlatila Kero, josta avautuu upea näkymä yli kaupungin.

Kaksi saunaa ja monipuolinen lounge-tila.

Ravintolapalvelut, jotka takaavat lumoavan makumatkan pohjoiseen. Oma parkkihalli.

VARAA KOKOUSPAKETTI NYT – SÄÄSTÄ 15 %!

Varauskoodilla KOKOUSTARJOUS2025 saat kokouspaketeistamme 15 %:n alennuksen tammi–maaliskuun aikana toteutuviin kokouspaketteihin.

Lähetä tarjouspyyntö 5.12.2024 mennessä Tampereen myyntipalveluumme. sales.tampere@laplandhotels.com, +358 3 383 0100

Suomalainen kulttuuriperintö toimii muurina menestykselle

EN halua olla floppi – Suomessa minulla on sellainen fiilis, että täällä ei saa mokata, avaa artisti Alma kansainvälistä valloitustaan dokumentoivassa elokuvassa. Herkkä kommentti kuullaan poikkeuksellisen nousun päälle, kun hän on kiertänyt intensiivisesti maailmaa, sanoittanut Hollywood-tähti Miley Cyruksen albumille ja voittanut useamman kansainvälisen palkinnon. Milloin on tarpeeksi menestynyt, ettei olisi floppi? Jos onnistumispiikin jälkeen onkin tasaisempaa, onko silloin epäonnistunut?

Olemme kasvaneet maassa, jossa omille maailmanvalloittajillemme on kerta toisensa jälkeen ennustettu, kuinka maitojunalla tullaan takaisin. Elämme maassa, jossa vakavastikin otettava uutismedia julkaisee artistien olympiastadionkeikoista usean kohu-uutisen verran negatiivisia lillukanvarsia. Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa -ajattelu elää ja myy hyvin ja toimii samalla myrkyllisenä iskuna luovuudelle ja rohkeudelle.

Erottuminen altistaa arvostelulle, suuret haaveet lannistamiselle ja toiveiden tavoittelu pettymyksille. Merkittävin unelmien kaataja kuiskii meille uhkakuvia, kädet ja jalat tiukasti jarruilla omien korviemme välissä – pessimisti ei tunnetusti pety.

Mitä pahaa pettymyksissä on? Pettymykset ovat väistämätön osa elämää, välttelee niitä tai ei. Mitä jos vaihtaisikin hövelille vaihteelle, jossa ne korkeimmatkin haaveet voisivat toteutua? Mitä jos kuuseen kurkottamalla latvassa aukeaa mielettömät maisemat ja auringon lämpö, vaikka tuuli tarttuukin siellä voimakkaammin kuin rungon juurella?

Sillä mille itsemme jatkuvasti altistamme, on suuri vaikutus sisäiselle rohkeudellemme. Mitä sisältöä kulutan tiedostaen ja tiedostamatta, minkälainen lähipiirini ja työympäristöni vaikutus minuun on? Onko minulla tilaa olla minä, saanko tukea ja vahvistusta luottaa itseeni?

Elämme maassa, jossa erottuminen altistaa arvostelulle, suuret haaveet lannistamiselle ja toiveiden tavoittelu pettymyksille.

Oman äänen löytäminen, sen käyttäminen ja näyttäminen vaatii itselleen uskollisuutta ja paljon rohkeutta. Sama pätee brändeihin, myyntiin ja markkinointiin. Brändien takana vaikuttavat tuntevat ihmiset, brändejä tulkitsevat ja kuluttavat tuntevat ihmiset. Menestyvien brändien taustalla on uskallettu ottaa oma kynttilä pois vakan alta, on päästetty irti jarruista ja kaasutettu kohti potentiaalia tietämättä varmasta maaliin pääsystä.

Rohkeus ruokkii rohkeutta, seuraava askel on aina helpompi ottaa. Harha-askeleetkin opettavat – kuoppa ei syö, kun sinne ei jää asumaan. Suuntaa voi aina vaihtaa, kunhan askel on autenttinen ja se kulkee.

Olen tehnyt seuraavasta sukupolvesta inspiroivan havainnon: Z-sukupolvelta tuntuu puuttuvan häpeän tunne tai ainakin sen rajoittava vaikutus. Internet kädessä kasvaminen on altistanut heitä enemmän maailmankansalaisiksi, eikä meidän häpeäkulttuurimme ole saanut heistä niin vahvaa otetta.

Ennustan, että pian maailmalla on roppakaupalla nykyistä enemmän rohkeita suomalaisia brändejä. Onneksi ajatusmallimme ovat uudelleenohjelmoitavissa ja me aikaisemmatkin sukupolvet voimme oppia jättämään häpeän kyydistä ja tarttumaan entistä rohkeammalla otteella rattiin.

PIA ROPO

Luova johtaja, yrittäjä Love it creative studio

KAROLIINA LEHTONEN

Oikeiden kysymysten asettamisesta voi oppia enemmän kuin oikeiden vastausten etsimisestä.

Oikean päätöksen tekemisestä

TEKOÄLYN mukaan päätös on oikea silloin, kun tavoitteet on saavutettu, seuraukset ovat myönteisiä ja kestäviä ja riskit on minimoitu. Hienoa! Sitten vain tekemään sellaisia päätöksiä! Tämä lause sisälsi ironiaa, sillä kaikkihan me tiedämme, että päätöksenteko ei ole näin yksioikoista.

Strategisessa ennakoinnissa päätöksenteon onnistumista ei mitata sillä, miten oikeaan päätös on osunut jälkikäteen mitattuna tai miten paljon se on tuottanut hyötyä jälkikäteen arvioituna. Sen sijaan päätöstä arvioidaan sen pohjalta, kuinka laajasta näkökulmasta asiaa on lähestytty, miten monta eri tekijää päätöksenteossa on huomioitu ja kuinka monimuotoinen on ollut päätöksentekijöiden joukko. Eli arviointi perustuu siihen, miten hyvin on varmistettu päätöksenteon onnistumisen edellytykset.

Näillä kriteereillä voisi sanoa, että olipa Amerikan presidentinvaalien lopputulos mikä tahansa, lopputulos on hyvä. Päätöstä pääsee ainakin tekemään hyvin monimuotoinen kansakunta. Ongelma on, että eri tekijöiden huomioiminen laajasti päätöksenteossa on vaikeutunut viime vuosikymmenen aikana huomattavasti. Luulisi, että asia olisi toisin, onhan meillä pääsy aikaisempaa laajempiin tietomassoihin. Annapa kun selitän, miksi näen tämän eri tavalla.

Strategisessa ennakoinnissa ajatellaan, että jokaisen päätöksentekoa hämmentää ennakkoasenteellinen ajattelu, omat silmälasit, joilla katsoo maailmaa. Nämä silmälasit ovat usein arvojen, kasvatuksen, kokemusten ja kulttuurin muotoilemat. Tällaisten silmälasien olemassaolo ei ole väärin, vaan hyvin inhimillistä. Omat ajattelun vinoumat pitää vain tunnistaa ennen päätöksentekoon ryhtymistä.

Ongelma on, että nykyisellä digitaalisella aikakaudella meidän on miltei mahdotonta tunnistaa, miten algoritmeilla höystetyt kuplamme tekevät näkökulmastamme ennakkoasenteellisen ja vinoutuneen. Vinoumaa lisäävät

trollit, informaatiosota, ihmisten kuratoimat tekoälyn vastaukset ja julkisuustemput. Valeprofiilit suoltavat kommenttikentät täyteen agitoivia mielipiteitä. Meidän aikaisempaa nopeammin leimahtavat tunteemme ovat lopputulosta sosiaalisen median tykkäysnappuloista ja peukuista, joilla haetaan välitöntä tyydytystä. Cancelointikulttuuri on puolestaan seurausta siitä, että algoritmit työntävät meidät yhä kauemmaksi toisistamme polarisoituneisiin reunoihin. Vaihtoehtoisia näkökulmia ei tarvitse ymmärtää tai muuttaa, sillä ne voi mukavan kliinisesti deletoida omasta kuplasta pois.

On helppoa ohjata poliittinen keskustelu pois olennaisesta epäolennaiseen. Meidän on vaikea tunnistaa jälkeenpäin, kuinka moni arvioi oikeasti äänestämänsä ihmisen poliittista näkemystä vai oliko päätöksenteon pohjalla yksiulotteisesti Taylor Swiftin äänestyskäyttäytyminen tai Elon Muskin arpomat miljoonat. Äänestäjiä saadakseen poliitikon on kannattavampaa osallistua Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan kuin keskusteluohjelmaan, jonka teemana ovat poliittiset agendat.

Päätösten tekemisestä olen tullut tulokseen, joka pätee hallitustyöskentelystä henkilökohtaiseen elämään: tärkeämpää kuin etsiä oikeaa vastausta on pohtia, olenko löytänyt kaikki tärkeät kysymykset. Mitä arvoja päätökselläni vahvistan? Miten tämä päätös vaikuttaa ympäristööni? Onko päätökseni pitkällä aikavälillä kestävä vai maksimoiko se ainoastaan lyhyen aikavälin hyötyjä? Mitä intuitioni sanoo päätöksestäni?

Kysymyksiä on useita ja niiden luonne kertoo paljon kysyjän arvomaailmasta. Välillä oikeiden kysymysten asettamisesta voi oppia enemmän kuin oikeiden vastausten etsimisestä.

AITO YSTÄVÄ TAHTOO YRITYKSESI PARASTA

Menestys vaatii työtä, mutta myös luotettavan kumppanin liiketoiminnan tueksi.

Aito Säästöpankista saat aidon ystävän tuen yrityksesi kasvuun ja vahvat hartiat suurempienkin hankkeiden ja investointien tueksi. Kiritämme yrityksesi menestykseen ja hoidamme myös yrityksesi varallisuutta.

Juuso Siltanen yritysasiakkuuspäällikkö 050 400 1968

Paula Kasakkamäki yritysasiantuntija 010 311 6582

Eppu Kiiskilä sijoitusasiantuntija 050 338 9915

Tuula Rautava yritysasiantuntija 010 311 6418

Jussi Tuuri sijoituspäällikkö 050 401 7078

Hanna-Kaisa Mustasilta yritysasiantuntija 010 311 6515

Jani Kilpiä sijoitusasiantuntija 050 300 7605

Eerik Nieminen yksityispankkiiri 050 443 4792

Tero Mäkelä sijoitusasiantuntija 050 413 8571

Taina Vilppo yritysasiantuntija 010 311 6438

Outi Rouhiainen yritysasiantuntija 044 338 1533

Virve Uusitalo sijoitusasiantuntija 050 516 1306

Hanna Ulvila yksityispankkiiri 050 516 1309

Anne-Mari Hahla pankkilakimies 045 611 2667

Anna-Kaisa Lampinen sijoitusasiantuntija 050 516 1271

Pirkka Katajala pankkilakimies 040 741 0190

Aito Säästöpankki | p. 010 311 6400 | saastopankki.fi/aito Puhelujen hinta pvm/mpm.

Akira Ropo rakentaa Johtajaverkoston ohjelmaa periaatteille, jotka ovat ajankohtaisuus, aiheiden moninaisuus, kiinnostavuus ja erilaiset näkökulmat. – Edellytän alustajilta hyvää asiantuntijuutta, koska kuulijat haluavat keskustella ja vähän haastaakin.

Kyselyn mukaan Johtajaverkostoon liitytään yleensä uuden oppimisen perässä. Halutaan tavata tuttuja kollegoja ja tutustua uusiin ihmisiin muiltakin toimialoilta. Johtajaverkostoa on kutsuttu myös ideahautomoksi ja ideoiden testialustaksi.

Johtajaverkostoon saa tulla sellaisena yksi asia on kielletty: yksinpuhelu

Teksti Päivi Eskelinen

Kuva Joonas Cavén, Love it Creative

Tampereen kauppakamarin Johtajaverkosto on kasvanut kuin vaivihkaa erittäin suosituksi keskustelufoorumiksi ja kohtaamispaikaksi.

– Kyseessä on ennen kaikkea vertaisverkosto, jossa osallistujilla on mahdollisuus oppia toisiltaan, määrittelee Johtajaverkostoa luotsaava Tampereen kauppakamarin yhteyspäällikkö Akira Ropo. Myyntijohtajaverkostosta aikoinaan alkunsa saanut Johtajaverkosto toimii kolmatta kautta ja sen toimintaperiaate on yksinkertainen: se tarjoaa tavoitteellisia ja teemoitettuja foorumeja pirkanmaalaisille johtajille verkostoitumiseen ja oman johtamisosaamisensa kehittämiseen.

– Lukuisiin verkostoihin kuuluneena ja omien kokemusteni pohjalta olen pyrkinyt rakentamaan Johtajaverkostosta yhteisöllisen tilan, jonka keskiössä on vuorovaikutus, Akira kertoo.

Toimialariippumattomaan verkostoon kuuluu kaikenikäisiä johtajia. On konkareita ja tulokkaita, johtajia pankki- ja rahoitusalalta, lakitoimistoista, markkinoinnista ja viestinnästä, teknologia- ja it-aloilta ja teollisuudesta. Yksinyrittäjille verkosto on osoittautunut suorastaan henkireiäksi.

Verkostotapaamisten määrä on kasvanut vuosittain. Esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden aikana niitä on järjestetty viitisentoista. Tapaamisissa asiantuntija-alustukset toimivat sytykkeinä keskustelulle, ja tunnelmaa leimaa epämuodollisuus.

– Opin nopeasti alkuaikojen kokemuksista, että monologeista on päästävä eroon. Liiallinen asiantuntijatieto vain uuvuttaa, ja tilaisuuden anti jää laihaksi. Briifatessani puhujaa sanonkin, että todennäköisesti keskustelu alkaa ennen kuin pääset osuutesi loppuun, Akira kertoo.

Megatrendejä ja ihmisen kokoisia teemoja

Tapaamisten teemat Akira Ropo poimii tekemistään kyselyistä, joita hän tekee verkostolle säännöllisesti. Ideoita putkahtelee lisäksi Johtajaverkoston aktiivisesta WhatsApp-ryhmästä.

– Joskus inspiroidun jostakin ihmisestä niin paljon, että haluan hänet puhumaan verkostolaisille, ja kauppakamarin tilaisuuksien vieraita kuuntelen tietenkin erityisen tarkkaavaisesti.

Teemat käsittelevät pitkälti johtamista, mutta välillä puheenaiheena ovat megatrendit, kuten tekoäly, ennakointi tai vastuullisuus.

– Käsittelemme tietenkin myös aina ajan-

– Kun yleisössä on jäätävän kovaa osaamista, keskustelut tapaamisissa ovat tasokkaita ja lennokkaita. Tässä lisäarvon luonnissa olemme mielestäni onnistuneet hyvin. Asiantuntijoiden puheenvuorot ovat vain yksi osa tilaisuuksien ohjelmasta. Mukana on lisäksi pienryhmätyöskentelyä ja kokoava loppukeskustelu. Akiran mukaan rakenne toimii.

kuin on, mutta

kohtaisia myyntiä ja henkilöstöasioita sekä muutokseen valmistautumista. Monesti puhujalla on teemaan oma lähestymiskulma, mikä tekee esityksestä erityisen kiinnostavan. Juuri tällaista särmää puhujilta odotetaan.

– Edellytän esitykseltä aitoa asiantuntijuutta, koska kuulijat keskustelevat ja hyvällä tavalla vähän haastavatkin toisiaan. Puhujan ikä ei tosiaankaan ole mikään kriteeri, tärkeintä on, että hän hallitsee asiansa.

Koolla aina sopivan kokoinen joukko

Verkostoon kuuluu nykyään runsaat 80 johtajaa. Teemojen erilaisuuden ansiosta väki verkostotapaamisissa vaihtuu, mikä pitää yllä keskustelujen monimuotoisuutta.

– Verkostossa on ”kantiksia”, ja silti tilaisuudet eivät ole sisäänpäin lämpiäviä, eikä niistä sellaisia saa tullakaan. Mukana on aina uusia ihmisiä, myös seuraavien kertojen puhujia, jotka tulevat aistimaan tilaisuuden

KEVÄÄKSI 2025 SOVITTUJA TEEMOJA:

TAMMIKUU: Aira Eirola | Miten kehität johtamistasi?

HELMIKUU:

Mikko Kuuppo | Asiakaskohtaamisessa onnistumisen avaimet

Johanna Saari ja Salla Aaltonen | Näin työmotivaatio säilyy muutoksessa

MAALISKUU:

Ilkka Halava | 16 vuoden degrowth-kokeilu – joko riittää?

HUHTIKUU: Eeva-Maija Hiekkataipale | Moderni rekrytointi ja osaajapula

TOUKOKUU: Aino-Mari Kiianmies | Johda arvoilla, älä sattumalla

Lue lisää Johtajaverkoston sisällöistä ja verkostoon hakemisesta tampereenkauppakamari.fi

henkeä etukäteen.

Akira Ropo käyttää verkostoisännän oikeutta rajata tarvittaessa verkostotapaamisiin osallistuvien määrää. Liian isossa tai toisaalta liian intiimissä joukossa keskustelu voi tyrehtyä ja osallistumisen kynnys kasvaa liian korkeaksi.

– Kahdenkymmenenviiden, korkeintaan kolmenkymmenen hengen joukko on mielestäni paras.

Tällä hetkellä Akiran työpöydällä on ensi vuoden ohjelma.

– Yleensä tässä vaiheessa olen lyönyt lukkoon seuraavan vuoden ohjelman, mutta nyt pidän sitä tarkoituksella osittain auki. Ennusteen mukaan ensi vuonna talous alkaa toipua, ja haluan siihen liittyviä teemoja. Toisaalta jos uhkakuvat Euroopassa alkavat toteutua, siihenkin on varauduttava.

– Haluan, että teemamme resonoivat nykyajan kanssa ja verkosto pysyy pulssilla, Akira sanoo.

Käytännönläheistä, hyödyllistä, puhuttelevaa, osallistavaa. Jäsenet ovat kutsuneet Johtajaverkostoa jopa valmennusohjelmaksi. Tällä viitataan valmentavaan otteeseen, jollaista henkilöstöjohtamisen ja -valmennuksen asiantuntija Virpi Ojakangas käytti Johtajaverkoston lokakuun tapaamisessa. JOHTAJAVERKOSTO

Valtionyhtiöllä olisi erityistehtävänään tieverkon ylläpitäminen ja kehittäminen. Tärkeät hankkeet voitaisiin toteuttaa etupainotteisesti vuosien odottelun sijaan.

HANNA KALENOJA

Liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Keskuskauppakamari

Pitäisikö valtion tieverkko yhtiöittää?

KATTAVA, palvelutasoltaan hyvä liikenneverkko on tärkeä peruspalvelu sekä elinkeinoelämälle että kansalaisille. Liikenne on elinehto kaupalle, teollisuudelle ja palveluille. Korkeatasoinen liikenneinfra on Suomelle erityisen tärkeää, sillä takamatkaa kaukana päämarkkinoista on voitu kuroa kiinni kilpailukykyisillä liikennepalveluilla ja liikenteen ja logistiikan digitalisaatiolla. Nämä palvelut edellyttävät alustakseen kattavaa, korkeatasoista liikenneinfraa.

Liikenneverkkojen korjausvelka on kasvanut jo 4,2 miljardiin euroon. Korjausvelasta leijonanosa – noin 2,5 miljardia euroa – on tieverkossa. Hallitus on tänä vuonna ohjannut tieverkon korjausvelan kasvun hillitsemiseen erillisrahoitusta noin 250 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna luvassa on 200 miljoonan euron erillisrahoitus.

Orpon hallituksen investointiohjelma tuo kaivattua lisärahoitusta liikenneinvestointeihin noin 1,8 miljardin euron summalla. Ilo on kuitenkin lyhytaikainen, sillä valtion omaisuuden myynnillä rahoitettava investointiohjelma päättyy hallituskauden lopussa. Julkisen talouden haasteet varjostavat valtion budjettia, joten valtion budjettirahoitteista liikenneverkon kehittämismäärärahaa on samaan aikaan leikattu.

Väyläomaisuuden kehittämisen tulevaisuudennäkymät ovat tulevalla budjettirahoituksella karut. Valtion väyläomaisuuden arvo on noin 20 miljardia euroa. Valtion budjetissa väyläverkon kehittämiseen ja ylläpitoon on pitkällä aikavälillä budjetoitu vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Tästä väyläverkon kehittämiseen kohdistuisi vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, joka on vain noin 2,5 prosenttia väyläomaisuuden arvosta.

Liikenneverkon rahoitusta haastavan yhtälön ratkaisemista ei helpota poliittinen päätöksenteko liikennehankkeista. Suurista, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavista uusista liikennehankkeista, kuten miljardiluokan investoinneista uusiin ratakäytäviin, on toki perusteltua päättää poliittisesti. On kuitenkin aiheellista pohtia, onko mielekästä viedä eduskuntaan päätettäväksi myös pienien kehittämishankkeiden toteutus. Väylävirasto voisi yli 400 henkilötyövuoden asiantuntemuksellaan priorisoida ja toteuttaa kehittämishankkeet.

Ratkaisua liikenneverkon pitkäjänteiseen rahoitukseen on haettu 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka hyväksyttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Ohjelma näyttää kuitenkin muotoutuvan hallituskausittain päivitettäväksi ja sitoutuminen pitkäjänteiseen ohjelmaan on ollut laimeaa.

Keskuskauppakamari on esittänyt ratkaisuksi väyläverkon hallintaan valtion tieverkon yhtiöittämistä, jolloin valtion verkkoyhtiölle ohjattaisiin tienkäyttömaksuina osa liikenteestä kerätyistä, lähes 4,5 miljardin euron verotuloista. Valtionyhtiöllä olisi erityistehtävänään tieverkon ylläpitäminen ja kehittäminen. Saavutettavuuden lisäksi tärkeitä tavoitteita ovat liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen.

Valtionyhtiö voisi käyttää väyläomaisuudesta kertyvää vahvaa tasettaan lainoittamaan liikenneinvestointeihin tarvittavaa rahoitusta. Tärkeät, taloudellisesti kannattavat hankkeet voitaisiin toteuttaa etupainotteisesti vuosien odottelun sijaan. Liikenneverkon kehittämisinvestoinnit kohdistettaisiin liikennetaloudellisin ja liiketaloudellisin perustein painottaen niitä kehittämiskohteita, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetustarpeiden ja kansalaisten liikkumistarpeiden kannalta tärkeimpiä.

MEIDÄT ON VALITTU 13. KERTAA SUOMEN

PARHAAKSI PANKIKSI

Tehdään yhdessä hyvää. Pöytävaraukset: 041-533 7889/Anuliisa tai tamperemissio.fi/joululounas

TERVETULOA ASIAKKAAKSEMME SUOMEN TYYTYVÄISIMPIEN JOUKKOON!

Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta.

*EPSI Rating henkilöasiakkaat puh. 010 2484 700 poppankkitampere.fi

Tervetuloa!

uutta näkökulmaa!

Toimitko esihenkilötehtävissä tai kehitätkö organisaatiosi palveluja, tuotteita tai prosesseja?

TAKKin koulutuksista saat varmuutta, toimintamalleja ja ideoita omaan tekemiseesi – ja kirsikkana kakun päälle työelämässä arvostetun tutkinnon.

nyt haussa

• Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto verkkototeutus, oppisopimus, 23.1.2025–31.3.2026

• Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto oppisopimus, 4.2.2025–27.2.2026

Hyväntekeväisyyslounaan järjestää: TampereMissio ry

• Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, palvelumuotoilukoulutus oppisopimus, 18.3.2025–17.3.2026 Oppisopimuskoulutuksissa oppiminen tapahtuu pääosin työssä omalla työpaikalla.

Lisätiedot takk.fi

Väre Oy

n valtakunnallinen energiapalveluyhtiö ja yksi Suomen suurimmista sähkönmyyjistä n toimipisteet Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Joensuussa

n tavoitteena olla edelläkävijä kokonaisvaltaisten energiapalvelujen tarjoajana n kotimainen omistuspohja: Savon Voima, Alva-yhtiöt, Kuopion Energia sekä Lappeenrannan Energia perustivat Väreen 2018. Kymenlaakson Sähkö liittyi ryhmään 1.1.2024.

n Tampereen Energian sähkönmyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyivät Väreelle 1.7.2024.

n asiakkaita palvelee 65 energia-alan osaajaa n palveluja: sähkösopimukset ja salkunhallintapalvelut, uusiutuva energia ja sähkön alkuperätakuut, energiatehokkuuspalvelut, aurinkovoimalat yrityksille, sähköautojen latausratkaisut yrityksille ja taloyhtiöille

Sähköyhtiö, joka yrittää myydä mahdollisimman vähän sähköä

Energiapalveluyhtiö Väre auttaa asiakkaitaan optimoimaan omaa sähkönkulutustaan niin, että lasku pienenee. Työkaluina ovat energiasovellus, kulutustarpeiden mukaan kehitetyt sähkösopimukset ja uudet energiaratkaisut yrityksille ja kuluttajille.

Tampereen Energian sähkönmyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyivät Väreen asiakkaiksi heinäkuun 2024 alusta. Samalla Väreestä tuli yksi suurimmista sähkönmyyjistä Tampereen Energian verkkoalueella. Energiapalveluyhtiöiden keskittymisen ja yrityskauppojen taustalla on energiamarkkinoiden voimakas muutos tällä vuosikymmenellä. Sähkönmyynnistä on tullut valtakunnallista kuluttajaliiketoimintaa, mikä vaatii suuret panostukset. Väreen isompi yrityskoko ja valtakunnallisuus mahdollistavat kilpailukykyisten sopimusten ja palvelujen tar-

Teksti Jari Runsas • Kuva Markus Aspegren

että tulossa on korkean hinnan ajanjakso kuin nähdä se myöhemmin sähkölaskulta, Tommi Riikonen sanoo.

joamisen. Iso toimija pystyy myös paremmin reagoimaan muutoksiin tiukasti kilpailulla sähkömarkkinalla.

– Väreelle Tampereen seutu on tärkeä alue. Jatkamme Tampereen Energian työtä ja haluamme olla osa paikallista yhteisöä. Meidät on otettu mahtavasti vastaan. Olemme käyneet paljon keskusteluja paikallisten yritysten ja kuluttajien kanssa sähkömarkkinasta ja mahdollisuuksista säästää sähkönkulutuksesta erilaisten palvelujen avulla, kuvaa Väreen yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Tommi Riikonen

Suojaa hintariskeiltä

Väreellä on Tampereella noin 15 asiantuntijan toimipiste, jonka henkilöstö koostuu myynnin, markkinoinnin sekä it:n ja datatiimin ammattilaisista. Tampereen tiimit ovat osa Väreen valtakunnallista 65 energiaosaajan verkostoa, joka tarjoaa energiapalveluja ja sähköä kaikenkokoisille yrityksille. Palveluita tarjotaan myös yhteisöille, taloyhtiöille ja julkiselle sektorille.

– Meillä on talo täynnä energia-alan

asiantuntijoita. Ratkomme asiakkaiden haasteita, teemme valmistelevaa ja konsultoivaa työtä sekä kehitämme uusia palveluja yhdessä asiakkaidemme kanssa, Tommi Riikonen tiivistää.

Esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämisessä Väre tarjoaa yrityksille merkittävää apua.

– Hoidamme aurinkovoimalatoteutuksen yrityksen puolesta esiselvityksestä ja suunnittelusta asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon asti. Aurinkopaneelit ovat yritysten vastuullista toimintaa. Samalla kun yrityksen energianhankintakustannukset pienenevät, myös sen hiilijalanjälki pienenee.

Yritysasiakkaat voivat hankkia Väreeltä salkunhallintapalvelua. Salkunhoidon ammattilaiset konsultoivat markkinoiden hintakehityksestä ja antavat toimenpidesuosituksia, joitta sähkönhankinta olisi mahdollisimman riskitöntä. Tavoitteena on suojata asiakkaan sähkönhinta nousuriskeiltä ja arvioida edullisimmat ostojen ajankohdat mahdollisimman hyvin. Yrityksille näkemys vuoden keskihinnasta on usein tärkeämpi kuin sähkön lyhyen ajan hinnanmuutokset.

Kysyntäjoustolla ja sovelluksella tavoitellaan säästöjä

Yritykset tai yhteisöt, joiden toiminta sallii tuotannon ja sähkönkulutuksen säätämisen tarpeen mukaan, voivat osallistua niin sanottuun kysyntäjoustoon. Siinä sähkönkulu-

tuksen ohjaamisesta ja varallaolosta maksetaan asiakkaalle korvaus. Yrityksen energiakulut supistuvat ja sähkönkäyttö voi muuttua ansaintakeinoksi. Vuositasolla säästöt voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Kysyntäjousto soveltuu hyvin muun muassa teollisuuden yrityksille, suurille taloyhtiöille ja liikehuoneistoille, kaupoille, kasvihuoneille, kylmävarastoille, datakeskuksille sekä vedenpumppaamoille.

Väreellä on myös palveluja, joilla voidaan vähentää energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Yhtiön kehittämä Väppipalvelu auttaa kuluttajia saavuttamaan säästöjä omassa sähkönkulutuksessaan.

– Palvelu ennakoi hintapiikkejä ja ohjaa kulutusta hinnaltaan halvempiin ajankohtiin, Riikonen kertoo.

Viimeistään energiakriisi opetti suomalaisille, että kulutuskäyttäytymisellä on vaikutusta sekä omaan talouteen että valtakunnalliseen sähkön toimitusvarmuuteen. Yrityksille Väre tarjoaa helppokäyttöisen raportointijärjestelmän, jonka avulla sähkömarkkinoita ja omaa sähkösalkun tilannetta voi seurata reaaliaikaisesti.

– Kehitämme tuotteitamme ja palveluitamme niin, että asiakkaillamme olisi mahdollisuus kuluttaa sähköä mahdollisimman vähän, Riikonen sanoo.

ILVEKSEN ILOINEN ITSENÄISYYS 5.12.2024

Tule juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä Ilveksen legendaariseen itsenäisyysjuhlaan!

Tapahtuma on täynnä mahtavaa ohjelmaa, ainutlaatuista tunnelmaa, ikimuistoisia kohtaamisia sekä tietysti herkullista ruokaa ja juomaa. Illan esiintyjinä nähdään RESSU REDFORD ja LEGENDAARINEN, 40-VUOTISTA URAANSA JUHLIVA DINGO. Loppuillasta tanssilattian kuumentaa Dj PartaMatti ysärihitteineen. Luvassa on live-energiaa ja järjetön määrä hittejä – kaikki yhdellä lipulla.

Tapahtuma on todellinen tamperelainen klassikko, ja tänä vuonna täynnä nostalgiaa, juhlitaanhan sitä nyt peräti 32. kerran. Tule mukaan juhlimaan yhdessä ystävien tai vaikkapa työporukan kesken! Tapahtumalipun lisäksi on saatavilla upeita VIP-paketteja. VIP-paketit sisältävät huippuartistien lisäksi herkullisen buffetruokailun Ball Roomissa tai ravintola Amarillossa valintasi mukaan, sekä vauhdikkaan DIVET-SHOWN.

TAPAHTUMAN PUKUKOODI: cocktail

LIPPUVAIHTOEHDOT

TAPAHTUMALIPPU: sis. Pääsylipun tapahtumaan ja narikan. 39 €/hlö

VIP-ILOINEN ITSENÄISYYS: Sis. Pääsylipun tapahtumaan, narikan ja buffetruokailun Amarillossa. 89 €/hlö

VIP-NOSTALGIA: Sis. Pääsylipun tapahtumaan, narikan ja buffetruokailun Ilveksen tyylikkäässä Ball Roomissa. 109 € /hlö

Varaukset LIPPU.FI

Yli 10 hlö varaukset: p. 0300 870 030 / sales.tampere@sokoshotels.fi

Kruunaa juhlapäivä varaamalla edullinen majoitus kätevästi saman katon alta Original Sokos Hotel Ilveksestä! www.sokoshotels.fi

VESA TURKKI

Partner, asianajaja, varatuomari Eversheds Asianajotoimisto Oy

ISMO KALLIONIEMI

Partner, asianajaja Eversheds Asianajotoimisto Oy

AKSELI VON KOCH

EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies, patenttiasiamies Eversheds Asianajotoimisto Oy

Tekoälyn oikeudellinen sääntely nyt –

mitä

pitää ymmärtää kulmahuoneissa?

TEKOÄLYÄ koskeva sääntely-ympäristö kehittyy AI:n teknologisen kehityksen luotijunan perässä. Merkittävää sääntelyä tapahtuu sekä kansainvälisessä että kansallisessa lainsäädännössä. Oikeudellisen sääntelyn kehitys on kuitenkin teknologista kehitystä huomattavasti hitaampaa. Mitä yrityksen johdossa pitää ymmärtää lainsäädännön kehityksestä juuri nyt?

Tekoälyyn liittyvät oikeudelliset haasteet voivat olla monimutkaisia ja kattavat useita alueita, kuten immateriaalioikeudet, henkilöstöhallinnon kysymykset, liikesalaisuuksien suojan, kyberturvallisuuden ja yksityisyydensuojan.

Yritysjohdon on pohdittava:

l Mihin tarkoituksiin ja miten laajasti tekoälyä käytetään?

l Miten varmistetaan sääntelyn noudattaminen?

l Mitä riskienhallintatoimenpiteitä on otettu käyttöön?

Elokuussa 2024 voimaan tullut EU:n tekoälyasetus (AI Act) pyrkii varmistamaan tekoälyn turvallisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen. Asetus koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, jos niiden tekoälyjärjestelmiä käytetään EU:ssa. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja

että niiden toiminta kunnioittaa EU:n perusoikeuksia ja arvoja.

Sopimuksissa ja hankintaprosesseissa yritysten on kiinnitettävä erityistä huomiota vastuullisuuteen ja riskienhallintaan. Sopimuksissa tulee määritellä selkeästi osapuolten vastuut, erityisesti autonomisten tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä.

Asiakastietojen käytössä ja tietosuojassa GDPR:n noudattaminen on keskeistä, ja yritysten on varmistettava myös arkaluonteisten tietojen suojaaminen. Koska tekoälyn kouluttaminen vaatii paljon dataa, yritysten tulee rajoittaa palveluntarjoajien oikeuksia käyttää dataa muuhun kuin nimenomaan sovittuun tarkoitukseen.

Immateriaalioikeuksien näkökulmasta yritysten on varmistettava, että niiden käyttämä data on asianmukaisesti lisensoitu. Lisäksi tekoälyn tuottama sisältö voi aiheuttaa immateriaalioikeudellisia haasteita, erityisesti jos ihmisen rooli tekoälyn tuotoksissa on vähäinen.

Yritykset voivat joutua myös pohtimaan, patentoidaanko tekoälyteknologia vai pidetäänkö se liikesalaisuutena. Patentointi antaa vahvan suojan kilpailijoita vastaan, mutta edellyttää teknologian yksityiskohtien julkistamista. Liikesalaisuuden säilyttä-

minen edellyttää puolestaan vahvoja salassapitojärjestelyjä.

Henkilöstön kouluttaminen immateriaalioikeusriskeistä on myös olennaista. Yritysten tulee ylläpitää hyväksyttyjen tekoälytyökalujen listaa ja varmistaa, ettei yrityksen liikesalaisuuksia pääse vuotamaan tekoälyä käyttäessä yleiseen koulutusdataan.

Yritysjohdon tärkein tehtävä on tunnistaa ja hallita tekoälyyn liittyviä oikeudellisia riskejä. Teknologian ja sääntelyn kehitystä on seurattava jatkuvasti, ja yritysten on mukautettava toimintaansa vastaamaan kehittyvää sääntelyä. Tekoälyyn liittyvät riskit tulee käsitellä huolellisesti sopimuksissa, sillä tavalliset IT-sopimukset eivät välttämättä kata tekoälyn erityisriskejä.

Tehokas riskienhallinta auttaa yrityksiä välttämään maineen tahriintumista ja sääntelyn rikkomista sekä ennaltaehkäisee oikeudellisia riitoja. Tekoälyn käyttö tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta se edellyttää säännösten tuntemusta ja noudattamista.

Kolmikulmassa olet kaiken keskellä

Uudistunut Kolmikulma on vetovoimainen työnteon ja vapaa-ajan keskus Jyväskylän keskustassa. Se tarjoaa toimintaasi yksilölliset tilat ja runsaat arjen palvelut. Parkkihallissa on yli 500 autopaikkaa. Tuo yrityksesi huippupaikalle, joka palvelee monipuolisesti työntekijöitäsi, asiakkaitasi ja tuottavaa liiketoimintaa. Kolmikulma.fi

Tullintorilla yrityksesi onnistuu

Tampereen Tullintorilta saat yrityksellesi räätälöidyt toimitilat keskellä vilkasta kaupunkielämää, asiakasvirtoja ja yhteyksiä. Kauppa- ja toimistokeskuksen tuntumassa sijaitsevat mm. Tamperetalo, Nokia Arena, runsas hotellitarjonta ja rautatieasema. Tartu tilaisuuteen ja tuo yrityksesi kaupungin ytimeen. Tullintori.fi

Agore tarjoaa yrityksille moderneja kaupunkikeskustojen kauppapaikkoja ja toimistotiloja. Tutustu tilavalikoimaamme!

Ota yhteyttä ja kerro tilatarpeesi! Janne Toikka, +358 50 587 0050, janne.toikka@trevian.fi

Tampereen kauppakamarissa asiantuntijana työskentelevä

Katriina Nousiainen seuraa EUasioita, viestii EU:sta kauppakamarin jäsenyrityksille, luo yhteistyötä ja verkottaa toimijoita keskenään. Hän työskentelee osan työajastaan Brysselissä asemapaikkanaan Pirkanmaan EU-toimisto.

Seuraa Pirkanmaan EU-toimistoa verkossa ja LinkedInissä tampere.eu

Kilpailukykyä ja kasvua EU:sta – miten Pirkanmaa voi hyötyä?

KILPAILUKYVYSTÄ ja innovaatioista puhutaan tällä hetkellä paljon Brysselissä – aivan kuten myös digitalisaatiosta, kestävästä kehityksestä ja turvallisuudesta. Nämä teemat tulevat näkymään myös uuden komission ohjelmissa. Arvio on, että komissio aloittaa 1. joulukuuta 2024.

EU:ssa tähyillään jo seuraavaa rahoituskautta 2028–2034 (MFF multiannual financial framework). Teemojen ja painotusten valinta on alkamassa, joten nyt on korkea aika vaikuttaa Brysselin suuntaan, seurata tulevien rahoitusohjelmien valmistelua ja ennakoida tulevien linjausten vaikutusta omaan TKI-toimintaan. On tärkeää, että uudet teemat ja rahoitusohjelmat istuvat meidän vahvuuksiimme.

Erityisen tärkeää Pirkanmaalle on sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien kaksoiskäyttötuotteiden rahoituksen varmistaminen. Tällä hetkellä Horisontti-ohjelmasta ei voi hakea rahoitusta kaksoiskäyttötuotteiden kehittämiseen, niitä ei voi edes mainita hakemuksissa. On varmistettava, että Suomen kanta on selkeä ja kaksoiskäyttötuotteiden TKI-rahoitus turvataan.

Nykyistä ohjelmakautta on kuitenkin jäljellä kaksi vuotta, ja tarjolla on vielä monia mahdollisuuksia. Business Tampere, Business Finland ja EU:n omat toimielimet jär-

Yhteistyökyvystään tunnetun Pirkanmaan kannattaa koota voimansa myös EU-hankkeissa.

jestävät yrityksille verkostoitumis- ja rahoitustilaisuuksia. Niissä voi esittäytyä ja hakea kumppaneita.

Pirkanmaan EU-toimiston kautta on mahdollista osallistua myös kansainvälisiin brokerage-tilaisuuksiin, jotka avaavat ovia EU-konsortioihin ja uusiin yhteistyökuvioihin. Tämä on resurssien viisasta käyttöä ja voi tuoda yrityksille sellaista kansainvälistä näkyvyyttä, jota ei muuten olisi mahdollista saavuttaa.

Mikäli yritys on kiinnostunut EU-hankkeista, konkreettista apua saa Business Tampereesta. Pirkanmaalta löytyy myös useita yrityksiä, verkostoja ja organisaatioita,

esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue ja Tampereen korkeakouluyhteisö, joilla on kokemusta ja käytännöllistä tietoa EU-hankkeista.

Kauppakamarina pyrimme auttamaan yrityksiä viestinnän keinoin ja luomalla kontakteja Brysselin kautta koko Eurooppaan. Tavoitteena on saada pirkanmaalaiset toimijat kuuluviin ja näkyviin entistä paremmin ja kasvattaa rooliamme meille tärkeissä verkostoissa. Näin korjaamme entistä enemmän hyötyä myös EU:sta.

Pirkanmaa onnistuu alueena jo ”ihan hyvin” kotiuttamaan EU-rahaa ja saamaan alueelle EU-rahoitushankkeita, myös niitä kaikista kilpailluimpia TKI-hankkeita. Parantamisen varaakin on, ja siihen tarvitaan kaikkia osapuolia. Kannustan nappaamaan kiireisiin kalentereihin tilaa tapaamisille. Syntyisikö meillä idea hankkeesta, jota voisimme alkaa rakentaa yhdessä?

Yhteistyökyvystään tunnetun Pirkanmaan kannattaa koota voimansa siis myös EU-hankkeissa. Se ei ole vain hyödyllistä, vaan välttämätöntä pärjätäksemme eurooppalaisessa kilpailussa. EU on paljon enemmän kuin rahaa; se on vakauden ja yhteistyön alusta, jonka ansiosta yritykset voivat turvallisesti investoida ja kasvaa.lee joka kuukausi myös Brysselissä asemapaikkanaan Pirkanmaan EU-toimisto.

Teksti Katriina Nousiainen

UUDET JÄSENET

Airu Remontit Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Alex & Wilis Oy / Hotelli Alexander, hotellit

Alucat Catamarans Oy, muiden metallituotteiden valmistus

Ammattiopisto Luovi Oy, keskiasteen ammatillinen koulutus

Armstrong Next Oy, rekrytoinnnit, suorahaut ja henkilöarvioinnit

Asuntopalvelu Lampi Oy, kiinteistönvälitys

BC Nokia Näädät Oy, urheilutapahtumat

CeeDee Auditors Ky, tilintarkastuspalvelu

Data Design Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Empereur Oy, huonekalujen, taloustavaroiden ja rautakauppatavaroiden agentuuritoiminta,

Ewepartners Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Fimtest Oy, sähköasennus

FINEST-Asennus Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Finneoplan Oy, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen tukkukauppa

Finnish Operations Center Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Grenkeleasing Oy, toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden vuokraus ja leasing

Harjula Production ltd, ohjelmatoimistot ja manageripalvelut

HT Sähköasennus Oy, sähköasennus

Hämeen Rakennuspelti Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Interiori Oy, sisustussuunnittelu

Johto Advisors Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

JPH Group Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

Kalmar Finland Oy, nosto- ja siirtolaitteiden valmistus

Kameratori Oy, valokuvausalan vähittäiskauppa

Kanerva Yhtiöt Oy, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa

Kerdiili, konsultointi

Klaravik Finland Oy, verkkoportaalit

Konepalvelu Väissi Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

Koneurakointi Pasi Yliluoma, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Kymppisähkö Oy, sähköasennus

Lakitoimisto KPF, lakiasiaintoimistot

Laura HR Invest Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Lumenloimu, graafinen muotoilu

Maanrakennus Maisematie Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

Maria Peltoniemi, leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus

Missing-Link Oy, turvallisuusjärjestelmät

Mouhijärven Betoni Oy, betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin

Nawia Oy, rekrytointipalvelut Oy Forostar Service Ltd, elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa

Pirkanmaan Lattia-Asennus Oy, lattianpäällystys ja seinien verhoilu

PMP-Asennus Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Pohjola vakuutus, vahinkovakuutusyhtiöt

Pumento Oy, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta

R.Aaltonen Oy, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa

Tampereen kauppakamarin jäsenhuoltosoitot ovat hyvässä vauhdissa. Henna Anttila (vas.) ja Reetta Salo Kruunu Mediasta soittavat marraskuun loppuun mennessä yli 500 jäsenyritykseen ja keräävät palautetta kauppakamarin toiminnasta. – Haluamme olla hyvin perillä siitä, mitä jäsenillemme kuuluu. Tarvitsemme lisäksi tietoa, mitkä palvelut ja tilaisuudet ovat erityisen hyödyllisiä ja minkälaisia kehitysehdotuksia yrityksillä on, hallintopäällikkö Reetta Heinonkoski sanoo.

Raising Strong, muu liikkeenjohdon konsultointi

Rakennustyö Yltävä & Väisänen Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Raktop Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

ReMaPo Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

RKH Raskaan Kaluston Huolto Oy, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Sanpal Oy , asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Sata-Pirkan Rakennuspalvelu Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

SDG-Asiantuntijat Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

STJ-Asennus Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Supercritical Oy, soitinten valmistus

Sähkö-Syte Oy, sähköasennus

Sähkötyö Erkkilä Oy, sähköasennus

Tampereen Teknillinen Seura ry, muualla luokittelemattomat muut järjestöt

Tana Oy, muiden metallituotteiden valmistus

Texus Oy, muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa

Tilintarkastus Mäkinen & Co Oy, tilintarkastuspalvelu

TKT-Group Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus

Valmentimo oy, business coaching

Vetter Communications Oy, suhdetoiminta ja viestintä

Ylö-Asbest Oy, maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut

Ylöjärven Kaivupalvelu Oy, rakennuspaikan valmistelutyöt

Ylötek Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Syyskokous ma 25.11. klo 17

G Livelab Tampere, Puutarhakatu 1, 33100 Tampere

Sääntömääräisten asioiden lisäksi on syyskokousesitelmä, jonka pitää työministeri Arto Satonen

Kutsu on lähetetty sähköpostitse loka-marraskuun vaihteessa toimitusjohtajille/yksikönjohtajille.

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi

Kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille – tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Striiminä lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi. Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon. Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa kymmeneen enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa. Lisätietoja kausikortista www.kauppakamarikauppa.fi.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN TILAISUUKSIIMME: tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset-ja-tapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi (03) 230 0555

Lämmin kiitos kaikille syksyn tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneille!

Nähdään tilaisuuksissamme taas ensi keväänä – aurinkoista syksyä!

Varmista nyt paikkasi kevään 2025 kurssilla!

l HHJ-kurssi 2025/02 Tampere: 5.2., 12.2., 19.2., 5.3. ja 12.3. HUOM! Ei kurssia viikolla 9.

l HHJ-kurssi 2025/03 Tampere: 18.3., 25.3., 1.4., 8.4. ja 15.4.

l HHJ-kurssi 2025/04 Tampere: 16.4., 23.4., 7.5., 14.5. ja 21.5. HUOM! Ei kurssia viikolla 18.

l HHJ-kurssi 2025/05 Tampere: 13.5., 22.5., 27.5., 3.6. ja 10.6.

Seuraava HHJ-tutkinto järjestetään keväällä 2025 Ilmoittautuminen on avoinna tiistaihin 7.1.2025 asti.

l Ennakkotehtävien vastausaika: 8.–29.1.2025 l Tutkintopäivän seminaari ja monivalintakoe: keskiviikkona 26.3.2025 klo 10.15–16.00 l Tutkinto järjestetään kokonaisuudessaan etäyhteyksin.

Pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajakurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Kurssilla luodaan pohja pk-yritysten hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle ja se sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville.

l HHJ-puheenjohtajakurssi 2024/11

Tampere

Keskiviikkona 27.11. klo 11.15-16.30 ja torstaina 28.11. klo 8.30-16.00

l HHJ-puheenjohtajakurssi 2025/04

Tampere

Keskiviikkona 9.4. klo 11.15-16.30 ja torstaina 10.4. klo 8.30-16.00

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi

Finlaysonin alue puittee kasvuun.

toimitilat.varma.fi/finlaysoninalue

Kai Niinimäki A sset Manager 040 729 8144

kai.niinimaki@varma.fi

Katso alueen vapaat tilat : Tartu tilaisuuteen ja järjestä ikimuistoinen tapahtuma. Meillä viihdytte aamusta iltaan asti. Varaa tilasi nyt! finlaysonmeetings.fi

Finlayson Meetings on uusi täyden palvelun kokous- ja tapahtumakeskus Tampereen sydämessä.

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen

VERO- JA MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE p. 03 3142 9000 alfalaw.com

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit

Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Sutherland Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8

33100 Tampere

Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

KAUPPA KAMARI

Asianajotoimisto Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere

Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 www.tempolaw.fi

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

JARIHYTTI

Mielenrauhaa liiketoimintaan

Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

• Oma yhteyshenkilö, suora numero

• Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko

• Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä

“Perheyrityksenä meillä on sellainen tekemisen malli, että hyvällä joukkueella ja yhteistyöllä päästään parhaisiin lopputuloksiin. Ihan niin kuin tämän OP:n yritystiimin kanssa.”

Ensio Haapanen toimitusjohtaja Kattokeskus Oy

OP Tampere

Tarja Niemi asiakkuusjohtaja

Janette Karvonen asiakkuusasiantuntija, maksuliike ja kassanhallinta

Juha Palolampi rahoitusjohtaja Rahoitusyhtiöpalvelut

Leena Heininen talouspäällikkö Kattokeskus Oy