Tampereen kauppakamarilehti 4/24

KAUPPA TAMPEREEN

KAMARI

Tampereen kauppakamarista asiantuntija EU-toimistoon I 18

Finncont on kiertotalouden ammattilainen I 34

Good Buy T-sarja!

T-sarja on hyvä ostos: se on tilava, muunneltava ja käytännöllinen, ja silti laadultaan ja tyyliltään aito Mercedes-Benz. Molemmilla sivuilla olevat liukuovet tekevät tila-autoon noususta helppoa ja tasaiseksi lattiaksi taittuvat takaistuimet mahdollistavat suuretkin tavaramäärät. Vahva varustelu sisältää mm. puheohjattavan MBUX-käyttöliittymän ja LED High Performance -ajovalot.

Vakiovarusteina mm:

• LED High Performance -ajovalot

• Älypuhelimen integrointi

• Thermotronic-ilmastointiautomatiikka

• Aktiivinen jarrutusavustin

• Sähköisesti sivuun taittuvat peilit

• Tummennetut lasit takana

Katso varastoajoneuvot veho.fi/hyotyajoneuvot/pakettiautot Varastoauto-T-sarjan ostajalle 10 000 € vaihtohyvitys!*

• Alas laskeutuvat sähköikkunat myös takana

• Istuinverhous Artico-tekonahkaa/Microcut-mikrokuitua

• Katveavustin, aktiivinen kaista-avustin sekä aktiivinen jarrutusavustin

• Euro NCAP -testissä 5 tähteä

Nyt erikoiserä huipputarjouksin! Kysy myyjältä lisää.

*Vaihtohyvityksen ehtona, että vaihtoauton katsastus on voimassa yli 5 kuukautta. Vaihtohyvitys koskee T-sarjan varastoautoja.

Arkirealismia lentoyhteyksien kehittämiseen

AVOIN markkinatalous elää viennistä, joka ylläpitää ja vauhdittaa talouskasvua. Kansainvälinen liiketoiminta tarvitsee luonnollisesti kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Monipuolinen lentokenttäverkosto on elintärkeä myös hyvälle huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle, ja nyt puhutaan koko Suomen edusta.

On valtion tehtävä luoda toimintaedellytyksiä suomalaisille yrityksille ja taata lentoyhteydet riittävän monesta maakunnasta maailmalle, ei ainoastaan harjoittaa kiinteistöliiketoimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suomen lentoliikennestrategia ja valtio-omisteisten Finnairin ja Finavian strategiat ovat perustuneet Venäjän ylilentojen tuomaan kilpailuetuun, joka on menetetty todennäköisesti pitkäksi aikaa. Strategiaan sisältynyt iso riski on ollut selvillä vuodesta 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Riskistä huolimatta yhtiöt jatkoivat toimintaansa samalla strategialla ilman poliittista ohjausta. Asiasta ei ole myöskään käyty julkista keskustelua esimerkiksi mediassa.

Ymmärrän hyvin, että tarvitsemme Suomeen yhden pääkentän ja sen tulee olla Helsingissä, mutta perustelut, joihin Finnair vetosi vetäytyessään Tampereelta tai joihin Finavia nojaa väittäessään Tampere-Pirkkalan kenttää kannattamattomaksi, ovat suorastaan harhaanjohtavia.

Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle Finnairin mukaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi luotu bussiyhteys tarjoaa toimivan matkaketjun vain osittain. Pirkanmaalaiset lentomatkustajat kulkevat edelleen henkilöautoilla yksin tai yhdessä Helsinki-Vantaalle tai yöpyvät siellä ehtiäkseen aamulennoille tai palatessaan vientimatkoilta ja muilta yritysvierailuilta.

Kysyntää lentoyhteyksille kyllä on. Tampereen seudulla sijaitsee esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävä puolustusteollisuuden keskittymä, jonka työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan niin sanottuja kaksoiskäyttötuotteita valmistavat yritykset. Toimialan suurimmat työllistäjät ovat kansainvälisestä kaupasta elävät yritykset, kuten Insta, Patria, Millog, Saab ja Nokia. Lisäksi seudulla on mittava joukko pieniä ja keskisuuria tietotekniikan ja teollisuuden yrityksiä.

Entäpä Puolustusvoimien rooli: Tampereen varuskunta on Suomen suurin Puolustusvoimien varuskunta, joka työllistää 1700 henkeä. Varuskuntaan kuuluvat Satakunnan lennosto, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta ja tutkimuslaitos. Suomen liittyminen Natoon kasvattaa myös näiden laitosten tarvetta käyttää Tampere-Pirkkalan lentoasemaa. Finavian esittämissä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevissa luvuissa ja euroissa Puolustusvoimien vaikutukset eivät näy. Tosiasiassa kenttä on kokonaistaloudellisesti erittäin kannattava.

Lentohäpeän luomasta paineesta huolimatta toivoisin pirkanmaalaisilta päättäjiltä arkirealistista otetta lentomatkustuksen merkityksen tunnistamiseen. Maakuntakenttien taloudelliset vaikutukset on nyt selvitetty kahdeksan kauppakamarin teettämässä tutkimuksessa. Siitä lisää tässä lehdessä ja Tampereen kauppakamarin www-sivuilla.

Käytetään kotikenttäämme! Air Baltic tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon Eurooppaan. Sen reittiverkosto on syytä sisällyttää kaikkien pirkanmaalaisten julkisten organisaatioiden matkustussääntöihin vientiyrityksistä nyt puhumattakaan.

54. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari

Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Erika Iijanen, puhelin 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

ANTTI ESKELINEN Toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari

Käytetään kotikenttäämme! Air Baltic tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon Eurooppaan.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaallla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala

Seuraava lehti ilmestyy 13.11.2024 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Kehity ammattilaisena

TAMKin jatkuvan oppimisen koulutuksissa

Oppimisen ei tarvitse loppua valmistumiseen.

Meillä opiskelu on nimittäin niin kivaa, että siihen jää koukkuun.

Selaa tarjontaamme: tuni.fi/kehityosaajana

Vastaus tekoälyn ongelmaan

TEKOÄLY osaa vastata moniin uteluihin, mutta ihmisen vastattavaksi jää se, miten tekoälystä tulee osa työpaikkojen normaaleja rutiineja. Jokaista AI-intoilijaa kohden on monta nuivaa, jotka eivät halua, uskalla tai viitsi käyttää aikaa asian opiskeluun ja sen vaikutusten mietiskelyyn.

Sitten Teknologiateollisuuden Leena Pöntynen ja Microsoftin Tia Ainola saivat idean, joka yhdisti yhteen ratkaisuun kolme hyvin erityyppistä tarvetta: tekoälyn käyttöönoton, julkisen sektorin tehokkuuden parantamisen ja nuorten kesätyöt.

Teknologiateollisuuden Jenni Taipalkosken vetämä ryhmä haastatteli yli 100 lukioikäistä hakijaa, joista 61 valittiin kahden viikon mittaiseen MyTech-kesätyöprojektiin.

Nuoret vierailivat Salesforcella, Microsoftilla, WithSecurella, Googlella, Tieteen tietotekniikan keskuksessa ja Nokialla ja kokeilivat erilaisia generatiivisen tekoälyn malleja. Sen jälkeen he suorittivat kaksi opintopistettä Kajaanin ammattikorkeakoulun Practical AI -kurssilla. Osa jatkoi suorittamaan Helsingin yliopiston verkkokurssin Elements of AI.

Hyvä jo näinkin, mutta idean kauneus asuu vaiheessa kaksi.

Yritysvierailujen jälkeen kumppaniksi lupautunut Kirkkonummi antoi nuorille tilaisuuden jakaa oppimaansa omille työntekijöilleen. Ohjattavien valikoima ulottui kirjastovirkailijasta kunnanjohtajaan. Työntekijät saivat henkilökohtaisen tekoälyavustajan – nuoren, joka tuntee tekevänsä jotain merkityksellistä.

Tekoälyn mahdollisuudet julkisen sektorin palveluissa ovat valtavat. Rutiineja oikomalla ja automatisoimalla voidaan saavuttaa tuntuvia tuottavuusloikkia. Tulokset eivät kuitenkaan kasva komiteoissa. Kipinä tähän ja todelliset ratkaisut syntyvät ihmisten työpöydillä, kun he jäävät miettimään ikiaikaisten toimintatapojensa mielekkyyttä.

Ja siihen tarvitaan usein jokin MyTechin kaltainen impulssi.

Kesätyöläiset saivat ponnistuksistaan 550 euron palkan. Kustannusten kattamiseksi Teknologiateollisuus laittoi pesämunan, Kirkkonummen kunta osallistui kesätyöseteleillä ja yritykset parin tuhannen euron panoksella kukin.

Liian usein kesätyökokemus on nuorelle vaivaannuttava, kun oikeaa tekemistä ei tahdo löytyä. Työpaikan järjestäneessä yrityksessä puhistaan, että loma-ajan niukkoja resursseja pitää käyttää nuorison paimentamiseen. MyTechin idea on helpottaa molempien tuskaa. Kesätyön räätälöinti on mahdollista ja jopa niin, että syntyy win-win-win -tilanne.

Työntekijät saivat henkilökohtaisen tekoälyavustajan – nuoren, joka tuntee tekevänsä jotain merkityksellistä.

Olennaista on myös se, että kaikki hakijat haastateltiin perusteellisesti. Sekin on hakijalle arvokas kokemus, vaikka ei tulisi valituksi. Se todistaa nuorelle, että hänet otetaan vakavasti. Olen seurannut toisenlaista työnhakua, kun inhimillisyydellään retostelevat yritykset ghostaavat nuoria hakijoita hävyttömästi. Hakemuksiin ei vastata ja puhelinsoitot tuuttaavat tyhjää.

MyTechin idea on hyvä ja pilottikin tehty. Miksei siis ajatusta voisi laajentaa kaikkialle Suomeen niin, että elinkeinoelämän paikalliset järjestöt, kunnat ja koulut ottavat asiasta kopin? Kysyin asiaa tekoälyltä ja se vastasi: Niin, miksei.

TAPAHTUU

Merus Powerille miljoonatilaus vihreän teräksen valmistajalta

n Ylöjärveläinen Merus Power on saanut ison kompensaattoritilauksen merkittävältä eurooppalaiselta järjestelmätoimittajalta. Kompensaattoreilla parannetaan vihreän terästehtaan energiatehokkuutta.

Meruksen järjestelmät maksavat tilauksen mukaisessa teholuokassa 4,5–6,5 miljoonaa euroa lopullisesta toimituslaajuudesta ja mahdollisesta laajennussopimuksesta riippuen. Kompensaattorit toimitetaan asiakkaalle vuoden 2025 aikana.

Vihreä teräs on terästä, joka valmistetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta vedystä. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä perinteisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.

Merus Power suunnittelee ja tuottaa innovatiivisia sähkötekniikan ratkaisuja, kuten sähkövarastoja, sähkönlaaturatkaisuja ja palveluita uusiutuvan energian ja teollisuuden tarpeisiin. Tampereen kauppakamari ja Nuorkauppakamari palkitsivat Merus Powerin Pirkanmaan vientipalkinnolla vuonna 2022.

Agco Power avasi puhtaan energian laboratorion

n Agco Power on avannut puhtaan energian laboratorion Nokian Linnavuoren tehtaallaan. Laboratorio on osa Agcon 70 miljoonan euron investointia Linnavuoreen, ja sillä tuetaan maatalouskoneisiin tarkoitettujen akkuja voimansiirtoratkaisujen kestävää kehitystä sekä testausta. Linnavuoressa kehitetyt ja val-

mistetut tulevaisuuden moottorit toimivat vähähiilisellä tai hiilettömällä sähköllä tai vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Puhtaan energian laboratorion lisäksi Linnavuoreen rakennetaan uutta tuotantotilaa sylinterinkansien ja portaattoman voimansiirron (CVT) osien valmistamiseen sekä koulutus- ja vierailukeskus. Uudelleenkunnostettujen moottoreiden (remanu facturing) toimitiloja laajennetaan uudella maalaamolla ja testaustiloilla. Uudisrakennukset kattavat yhteensä 11 000 neliömetrin alueen. Osa rakennuksista avataan tänä vuonna, ja muiden on määrä olla käyttövalmiina vuonna 2025.

NIMITYKSIÄ

Nimityksiä Tampereen kauppakamarissa 2024

Peer Haataja on nimitetty Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtajaksi päävastuunaan edunvalvonta.

Minni Rimpioja on nimitetty kehitysjohtajaksi päävastuunaan HHJ-koulutustuotteiden kehittäminen.

Susanna Keskinen on nimitetty palvelujohtajaksi päävastuunaan HHJ-palveluliiketoiminnan kehittäminen.

Pirkanmaan Talousfoorumi 2024

8.10.2024 klo 8:30, G Livelab

Maria Kalli on nimitetty Vexven toimitusjohtajaksi.

Paolo Pompei on nimitetty

Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2025 mennessä.

Roman Mertechev on nimitetty Tasowheelin toimitusjohtajaksi

Matti Sommarberg on nimitetty Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön Business Tampereen hallituksen puheenjohtajaksi.

Mari Kultalaakso on nimitetty Technopoliksen Tampereen liiketoimintayksikön johtajaksi.

Arja Laitinen aloittaa 1.11.2024 alkaen TampereMissio Palvelut Oy:n toimitusjohtajana ja TampereMissio ry:n toiminnanjohtajana.

Tutkimus antaa aineistoa ajankohtaiselle Liikenne 12 ­suunnitelman päivittämiselle. Suunnitelmassa linjataan myös lentoliikennettä ja selvitetään lentoasemien matkustusmääriä, joten oman kentän käyttäminen kannattaa aina.

Tutkimus paljastaa maakuntakenttien

taloudelliset hyödyt

Vientivetoiselle pirkanmaalaiselle teollisuudelle kansainväliset lentoyhteydet ovat elintärkeät. Nyt se on todistettu myös tutkimuksella.

Pirkanmaalla lentoliikenteestä riippuvaisten yritysten liikevaihto on 7,6 miljardia euroa. Työpaikkoja niissä on runsaat 16 000. Lentoliikenneriippuvaisten yritysten verotulojen osuus alueen kokonaisverokertymästä oli 384 miljoonaa euroa. Lentoyhteydet ovat erittäin tärkeitä ylimmän johdon, projektijohdon, myynnin sekä teknisen tuen ja huollon liikkumiselle, myynnille ja asiakastapaamisille. 34 prosenttia vastanneista yrityksistä sanoi, että esimerkiksi hankintojen tekemisessä ja tuottavuuden parantamisessa lentoliikenne on niille välttämätön.

Tiedot perustuvat kahdeksan kauppakamarin tilaamaan ja syyskuun alussa julkaistuun Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tutkimukseen. Se on laajin Suomessa koskaan tehty tutkimus lentoasemien ja lentoliikenteen vaikutuksista kansantalouteen. Siihen vastasi yhteensä 900 yritystä, jotka sijaitsevat Enontekiön, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kittilän, KokkolaPietarsaaren, Kuopion, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan lentoasemien vaikutusalueella. Pirkanmaalla kyselyyn vastasi 102 yritystä.

Lentoliikenne parantaa muiden alojen tehokkuutta

Tutkittujen 13 lentoaseman vaikutusalueella lentokoneriippuvainen liikevaihto – eli vienti – oli viime vuonna 38 miljardia euroa.

Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on riippuvainen lentoliikenteestä (19 %). Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 15 prosenttia (2,3 miljardia euroa). Kymmenen viime vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut 46 prosenttiin (23 miljardia euroa) tutkittujen alueiden investoinneista.

Tutkimuksen mukaan yli 98 prosenttia lentoliikenteen synnyttämistä vaikutuksista kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan.

– Lentoliikenteen tärkeimpänä yhteiskunnallisena merkityksenä voidaan pitää sen laajempia taloudellisia vaikutuksia muiden toimialojen suorituskykyyn ja kasvuun. Lentoliikenne parantaa muiden alojen tehokkuutta eli vaikuttaa katalyyttisesti, kertoo yksikönpäällikkö Katja Ojala tutkimuslaitos Proxion Plan Oy:stä.

Sotilasliikenne pitää

Pirkkalan vahvana

Suomessa on käyty keskustelua lentoasemien lakkauttamisesta ja lentoliikenteen palvelutason heikkenemisestä. Tutkimuksessa olleiden lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä on noin 21 miljoonaa euroa. Tutkimuksen perusteella alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään. Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen, kaikki selvityksessä mukana olleet lentoasemat ovat Suomelle vahvasti kannattavia.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistuttaa, että moni-

puolinen lentoasemaverkosto on välttämätön myös huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle Suomessa.

– Tampere-Pirkkalan lentoaseman vaikuttavuutta esittävissä tutkimuksen luvuissa ja euroissa eivät näy Puolustusvoimien vaikutukset. Kokonaistaloudellisesti TamperePirkkalan kenttä on erittäin kannattava, hän sanoo.

Ei kehitystä, ei tuloksia

Suomen viennistä 71 prosenttia keskittyy maakuntiin. Alueellisten lentoasemien liikenteessä ei ole tapahtunut muutosta 1990-luvun alun jälkeen. Sen sijaan Helsinki-Vantaan lentoliikenne on kehittynyt globaalien keskiarvojen mukaisesti.

– Kun käytetään kansainvälisistä tutkimuksista saatuja kertoimia, voidaan arvioida, että maakuntien kehittymätön lentoliikenne on aiheuttanut 9–19 prosentin (8–18 miljardin euron) menetyksen bruttokansantuotteessa. Työpaikkoja on jäänyt syntymättä 50 000 ja investointeja toteutumatta noin 600 miljoonan euron edestä.

– Voisiko tämä olla yksi syy siihen, että Suomen kilpailukyky ja tuottavuuskehitys ovat polkeneet paikallaan, pohtii tutkimuksen toinen tekijä, toimitusjohtaja Hanne Junnilainen Kiila Consulting Oy:stä.

Tutustu!

Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset ­tutkimus ja Tampere ­Pirkkalan alueelliset vaikutukset tampereenkauppakamari.fi

Kuva Laura Vanzo Visit Tampere

Teksti Päivi Eskelinen

”Jokainen hallituksessa ansaitsee tulla

Hallitusammattilainen, kasvuyhtiösijoittaja ja terveysjätti Pihlajalinnan pääomistajiin kuuluva Leena Niemistö kertoo seuraavansa ajan ilmiöitä hyvillä mielin.

– Monet asiat, joita olen itse edistänyt ja pitänyt tärkeinä jo 40 vuotta sitten, ovat voittavia juuri nyt, hän sanoo ja viittaa osallisuuteen, monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Niiden tavoitteleminen on tärkeää myös hallituksissa.

– Tahdon myös, että päätöksiä tehtäessä jokainen hallituksen jäsen tulee kuulluksi ja löydämme ratkaisut, joihin kaikki voivat sitoutua.

Leena Niemistö on koulutukseltaan fysiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Hänen ammatillisella urallaan merkittävä vuosi oli 2003, kun hän aloitti lääkärikeskus Dextran toimitusjohtajana. Sen myötä kuvaan tulivat terveyspalvelualan edunvalvonta- ja hallitustehtävät.

– Vuonna 2007 minua pyydettiin Ilmarisen hallitukseen. Se oli ensimmäinen hallituspaikka, joka ei liittynyt suoraan omaan

alaani, vaikka edustin toki myös terveysalaa ja perheyrittäjyyttä.

Verkostot kasvoivat ja laajenivat. Leena Niemistö muistaa yhtenä taitekohtana vuoden 2009, kun Dextra voitti Suomen laatupalkinnon ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana. Samana vuonna Niemistö palkittiin Veuve Clicquot Business Woman -tittelillä. Huomionosoitukset toivat paljon näkyvyyttä ja yhteydenottoja.

Dextrasta tuli osa Pihlajalinnaa vuonna 2012, ja seuraavat vuodet sitoivat Niemistön tiiviisti operatiivisiin tehtäviin. Hän vastasi varatoimitusjohtajana yhtiön yksityisrahoitteisesta terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.

– Kasvoimme noin 40 miljoonasta 400 miljoonaan, ja vuonna 2015 listauduimme pörssiin. Se oli kovaa juoksua, hän naurahtaa.

HHJ vahvisti perusosaamista

Leena Niemistön hallitusammattilaisen ura alkoi varsinaisesti vuonna 2016, kun hän jätti operatiiviset tehtävät ja siirtyi Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtajaksi. Täs-

sä tehtävässä hän on ollut näihin päiviin asti. Hän on lisäksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallituksen puheenjohtaja, Suomen Messut Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä Raisio Oyj:n, Yliopiston Apteekin ja Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallitusten jäsen. Kasvuyhtiösijoittajana hän on mm. Nexstimin, Nightingale Healthin, Vapauden hallitusten puheenjohtaja ja Digital Workforce Services Oyj:n hallituksen jäsen.

Siirtyminen hallitusammattilaiseksi sujui luontevasti.

– Sanotaan näin, että olen ollut monessa asiassa oman tieni kulkija. Olen oppinut paljon itsenäisesti, lukemalla ja kokemalla. Kävin aikoinaan myös Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin, ja se olikin oikein hyvä peruskoulutus.

Niemistö sanoo, että toimitusjohtajan työ kouluttaa hallitustehtäviin. Hallituksen johtamisessa noudatetaan pitkälti samoja pelisääntöjä kuin johtoryhmän johtamisessa. Vain perspektiivi on hieman erilainen.

– Kun hallituksen pääfokus tulee ehdottomasti olla strategisella tasolla, johtoryhmän pelikenttä on laajempi sisältäen sekä

Teksti Päivi Eskelinen

kuulluksi”

strategian valmistelun että sen toimeenpanon. Hallituksen puheenjohtajan on osattava ohjata hallituksen työskentelyä tehokkaasti siten, että strategiset kysymykset ja valinnat saavat niille kuuluvan painoarvon.

”Älä oleta, ota selvää”

Niemistö kertoo miettineensä puheenjohtajana paljonkin luottamuksen merkitystä.

– Kaikki on vain niin paljon helpompaa, kun hallitustyötä leimaa luottamus kaikkien osapuolten kesken. Puheenjohtajalla täytyy olla riittävän vahva mandaatti, ja hänen on saatava aidosti johtaa hallitustaan. Hän on henkilö, joka viestii toimitusjohtajalle. Kaikenlainen ohijohtaminen syö puheenjohtajan mahdollisuuksia onnistua tehtävässään.

Jotta puheenjohtaja saisi kaikki soittamaan yhteistä säveltä, Niemistö neuvoo tutustumaan hallituksen jäseniin huolellisesti.

– Olettamusten sijaan ottakaa selvää hallitusjäsenten osaamisesta ja kokemuksesta, keskustelkaa, tutustukaa. Kokouksissa olkaa tasapuolisia, jotta hiljaisemmat jäsenet eivät passivoidu ja lannistu.

Jäsenten osaamiseen perehtyminen kan-

Onko monimuotoisuudelle sijaa hallitustyössä?

TÄMÄN vuoden Hallituspaikkatapahtumassa paneudutaan hallitustyöskentelyn monimuotoisuuteen. Teemaa käsitellään käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvissa key note ­puheenvuoroissa, joita pitävät Alex Nieminen, Timo Ahopelto, Leena Niemistö ja Katri Saarikivi

Vuoden tärkein hallitustyön tapahtuma Hallituspaikka 2024 järjestetään 7.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. hallituspaikka.fi

Leena Niemistö sanoo, että puheenjohtajan on työskenneltävä voittaakseen hallituksensa luottamuksen. – Se tehdään keskustelemalla ja kuuntelemalla ja – kuten kaikessa johtamisessa – arvostavalla asenteella, hän sanoo.

nattaa, sillä osaamisista on todennäköisesti hyötyä myös yhtiön johtoryhmälle.

– Olemme tehneet yhteistyötä hallituksen ja operatiivisen johdon kesken hyvällä menestyksellä esimerkiksi Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa, Pihlajalinnassa ja Nexstimissä.

Toimitusjohtajan tuki ja sparraaja

Hallituksen puheenjohtajana Leena Niemistö kuvaa itseään toimitusjohtajan sparraajaksi ja tueksi ja kertoo toimivansa tulkkina toimitusjohtajan ja hallituksen keskinäisessä suhteessa.

– Pyrin luomaan kokouksiin turvallisen ja keskustelevan ilmapiirin. Johtamissani hallitusten kokouksissa toisaalta keskustellaan vapautuneesti onnistumisista iloiten, toisaalta työtä tehdään sitoutuneesti ja tehokkaasti pyrkimällä perusteltuihin johtopäätöksiin.

Naisia Niemistö haluaisi nähdä hallituksissa nykyistä enemmän.

– Kun naisten määrästä ja naiskiintiöstä alettiin aikoinaan puhua, asetuin kiintiöitä vastaan. Uskoin, että naisten määrä lisääntyy itsekseen ajan mittaan. Ehkä joudun pyörtämään kannastani. Asia ei taida edistyä muutoin kuin sääntelyn kautta varsinkin pienemmissä yhtiöissä.

Leena Niemistö toivoo, etteivät naiset kätkisi osaamistaan.

– Kun sitten pyyntö tai tarjous tulee, sanokaa rohkeasti kyllä.

– Harvoin on niin, että ensimmäinen tarjottu hallituspaikka vastaa odotuksia täydellisesti. Kannattaa edetä askel askeleelta ja hankkia kokemusta ensiksi vähän pienemmistä yhtiöistä.

Sitoudu ja väisty ajoissa

Leena Niemistön kausi useassa hallituksessa on päättymässä ensi keväänä.

– On hyvä, että hallitusjäsenyyksissä on kaudet, se on yhteisölle hyvä asia. Hallitukseen on sitouduttava, mutta on osattava myös väistyä.

Terveysalan lisäksi Niemistön sydän on sykkinyt aina vahvasti musiikille, oopperalle ja baletille.

– Koko lapsuuden ja nuoruuden ja vielä opiskeluaikanikin vietin pitkälti musiikin parissa, soitin klarinettia, ja olen ollut oopperan ja baletin suurkuluttaja kaksikymppisestä asti. Siksi myös kulttuurialan hallituspaikat ovat olleet minulle mieluisia, vaikka olen aina hallitukseen lupautuessani tehnyt työtä täydellä sydämellä, olipa ala mikä tahansa.

Niemistö arvelee, että hän vähentää hallitustehtäviä ensi kevään jälkeen.

– Sellaiset hallitukset kuitenkin kiinnostavat, joissa minulla on sekä annettavaa että opittavaa.

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Kunnon sisäinen kilpailu vain edistäisi mahdollisuuksia, kuten näimme näissä vaaleissa, joissa varsinaissuomalaisten saalis oli kaksi meppiä ja yksi varaedustaja. Otetaanpa tähänkin rinnastus urheiluun: Tampereen Pyrinnön Reetta Hurskeelle ja Lotta Haralalle ei taatusti ole ollut keskinäinen kilpailu haitaksi heidän nousussaan aitajuoksun globaaliin eliittiin.

Ei tullut mitalia EU-vaaleissakaan

NIINHÄN siinä kävi taas.

Yhtäkään pirkanmaalaista ei valittu EU-parlamenttiin kesäkuun vaaleissa. Pirkkalalainen kansanedustaja Ville Merinen päätyi varasijalle sdp:n listalla ja tamperelainen Perttu Jussila vihreissä alle 2 000 äänen päähän varasijasta.

Eli menestys oli samaa luokkaa kuin suomalaisilla urheilijoilla Pariisin olympialaisissa.

Nyt on menossa kolmas peräkkäinen ja kaikkiaan Suomen EU-jäsenyysajan neljäs kausi ilman pirkanmaalaista meppiä. Tyhjyys on siis enemmän sääntö kuin poikkeus. Tilanne on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että maakunnan väkiluku on lähes kymmenesosa koko maasta.

Ei tämä maailman- tai edes euroopanloppu ole. Ymmärrän hyvin näkemykset, joiden mukaan ns. oma meppi on lähinnä arvovalta-asia.

Edustus EU-parlamentissa ei toisi unionin tukirahoja Pirkanmaalle eikä automaattisia kilpailuetuja täkäläiselle elinkeinoelämälle. Mutta nykyajan kansainvälistyneessä elämänmenossa tarvitaan luontevia ”sillanpäitä” EUelimiin. Tuttu parlamentaarikko omalta alueelta olisi yksi tällainen ensiasteen kontakti Brysseliin.

Joku voi ajatella, että maakunnan edustuksen varmistaminen europarlamenttiin edellyttäisi äänten keskittämistä eli sitä että useiden pirkanmaalaisten olisi tuettava itselleen vieraan puolueen ehdokasta. Sehän taas olisi sitä paljon parjattua taktista äänestämistä ja kansanvallan hengen vastaista.

Olen eri mieltä. Oleellisin tekijä vaalimenestyksen hakemisessa on ehdokasasettelu. Maakunnasta olisi löydyttävä useita politiikan osaajia, joita motivoi eurooppalaisen lainsäädännön tekeminen.

Ehkä surullisinta kuitenkin on, että menestymättömyys EU-vaaleissa on osa laajempaa ilmiötä. Pirkanmaalta näytetään muutenkin pitävän haluttomasti yhteyksiä täältä lähtöisin oleviin kansainvälisiin osaajiin.

Kuluneena kesänä kotikaupungissaan Tampereella kävi esittäytymässä YK:ssa merkittävää uraa tekevä Lotta Tähtinen. Pääsihteeri António Guterres nimitti hänet maailmanjärjestössä taannoin kestävän kehityksen hallitustenvälisen tuki- ja koordinointiyksikön johtajaksi.

Tähtinen on työskennellyt YK:ssa jo noin neljännesvuosisadan ajan – vaikka hänellä ikänsä puolesta on virkauraa jäljellä vielä viitisentoista vuotta. Hän on monella tavalla samanlainen tapaus kuin Leena Maria Linnus, joka on noussut EU-virkauralla pääjohtajaksi asti.

Kun osaaja lähtee nuorena maailmalle ja etenee perustasolta huipulle, häntä ei usein tunnisteta tai muisteta kotikonnuilla kovin hyvin. Tai sitten jopa arkaillaan ottaa yhteyttä tilanteissa, joissa kontakteista olisi hyötyä.

Arkailun ajasta on siirryttävä kansainvälisen kunnianhimon kauteen. Yksi askel saisi olla se, että Pirkanmaan tavoite seuraavissa eurovaaleissa ilmaistaan monikossa: paikkoja eikä paikka.

Nyt on menossa kolmas peräkkäinen ja kaikkiaan Suomen EU­jäsenyysajan neljäs kausi ilman pirkanmaalaista meppiä.

AITO YSTÄVÄ TAHTOO YRITYKSESI PARASTA

Me Aito Säästöpankissa tahdomme kirittää yrityksesi kohti kasvua ja auttaa saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Huomioimme rahoituspäätöksissä aina yrityksesi tuloskunnon ja kokonaistilanteen. Autamme eteenpäin, hoidamme yrityksesi varallisuutta ja uskallamme sanoa myös ääneen, jos joku ratkaisu ei ole juuri tähän hetkeen sopiva.

Meiltä saat asiantuntevia neuvoja ja aidon ystävän tuen yrityksesi menestykseen.

Juuso Siltanen yritysasiakkuuspäällikkö 050 400 1968

Paula Kasakkamäki yritysasiantuntija 010 311 6582

Tuula Rautava yritysasiantuntija 010 311 6418

Eppu Kiiskilä sijoitusasiantuntija 050 338 9915

Hanna-Kaisa Mustasilta yritysasiantuntija 010 311 6515

Jani Kilpiä sijoitusasiantuntija 050 300 7605

Eerik Nieminen yksityispankkiiri 050 4434 792

Tero Mäkelä sijoitusasiantuntija 050 413 8571

Hanna Ulvila yksityispankkiiri 050 516 1309

Taina Vilppo yritysasiantuntija 010 311 6438

Sari Salmela yrityspankinjohtaja 045 324 7524

Virve Uusitalo sijoitusasiantuntija 050 516 1306

Anne-Mari Hahla pankkilakimies 045 611 2667

Jussi Tuuri sijoituspäällikkö 050 401 7078

Aito Säästöpankki | p. 010 311 6400 | saastopankki.fi/aito Puhelujen hinta pvm/mpm.

Pirkka Katajala pankkilakimies 040 741 0190

Henkilöstökumppanuutta rakennetaan avoimella ja aktiivisella viestinnällä.

Henkilöstöliiga täyttää Pirkanmaalla viisi vuotta! Vuodesta 2022 alkaen Tampereen toimistoa luotsannut Aleksi Hyytinen avaa yrityksen toiminta-ajatusta.

Pitkän tähtäimen joukkuepeliä

Jääkiekkoharrastuksesta on tarttunut Aleksille mukaan asenne, että yksittäistä peliä tärkeämpää on tehdä onnistunut kausi. Pelisilmä on aina pitkän tähtäimen tavoitteissa.

“Tavoitteena on, että asiakkaamme näkevät meidät pitkäjänteisenä kumppanina. Emme hae pikavoittoja, vaan kaikki työ tehdään asiakkaan etu mielessä, kuin olisimme samaa joukkuetta.”

Todella aktiivinen ja rehellinen viestintä on tekemisen keihäänkärki. ”Se on parasta, mitä voimme antaa. Keskenämme työkavereina, asiakkaiden, työntekijöiden ja työnhakijoiden suuntaan.”

Henkilöstöliiga

• Henkilöstövuokraus ja rekrytointipalvelut

• Vuosittain 1000+ työntekijää

• Perustettu vuonna 2006

Aleksi Hyytinen 040 196 8986 aleksi.hyytinen@henkilostoliiga.fi henkilostoliiga.fi

Itsenäisyydenkatu 25-27, Tampere Puutarhakatu 19, Turku Spaces Tripla, Helsinki

Työelämän kumppani

Tarjoamme liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys- ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

Olemme tukena

• henkilöstön osaamiseen kehittämisessä

• rekrytoinneissa

• muutostilanteissa.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Olli-Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230

Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240

Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428

Kati Kauranen, puh. 044 7906 379

Marko Uusitalo, puh. 044 7906 330 s-postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

Lue lisää: takk.fi/yrityksille

Maailman tamperelaisinta aikuiskoulutusta kaikkialleSuomeen

Nokian kaupungin hankintatapahtuma AGCO Power -areenalla klo 9–11. Nokian kaupunkikonserni ostaa vuosittain merkittävillä summilla esimerkiksi rakennuspalveluita, kaivinkoneurakointia, irtaimistoa yms. kaupungin infraan ja kiinteistöihin. Tule kanssamme aamukahville ja juttelemaan samalla ajankohtaisista hankinnoista!

Aamukahvit Taidetalolla klo 9–10.

Kannattavan kasvun porrastreenit on aamiaistilaisuus yrittäjille sekä yrityksen toimivalle johdolle, jotka haluavat kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa kannattavasti, lisätä yrityksen myyntiä sekä toimia tuloksellisesti asiakasrajapinnassa. Asiantuntijana kasvuvalmentaja Jari Moisio.

Yrittäjän Kasvubuusti-tapahtuma + minimessut. Inspiroidu huippupuhujista sekä verkostoidu muiden yrittäjien kanssa. Mukana Vincitin perustaja Mikko Kuitunen. Iltatilaisuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää omaa osaamistasi ja saada uusia ideoita liiketoimintasi kasvattamiseen. Paikkana Silta-kampus, Nokia.

Tilaa uutiskirjeemme ja lue lisää businessnokia.fi

Paluu Brysseliin

Tänä syksynä moni asia muuttuu Tampereen ja Pirkanmaan EU­ edunvalvonnassa. Rakenne on ravisteltu uusiksi ja toiminnan perustana on rahoittajien kanssa tehty palvelusopimus. Brysselissä yhteysjohtajana aloittanut

Harri Airaksinen tekee paluun EU­tehtäviin, joista hänen uransa aikoinaan alkoi.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli ­ Pekka Latvala

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy uutisoi huhtikuussa, että se ottaa hoitaakseen Tampereen ja Pirkanmaan EU-edunvalvonnan sekä kumppanuuksien ja rahoitusaktivoinnin palvelut.

Samalla julkaistiin Business Tampereen toimitusjohtajan Harri Airaksisen siirtyminen Tampereen ja Pirkanmaan uudeksi EUedustajaksi ja toimiston johtajaksi Brysseliin syyskuun alusta lähtien.

Tehdessämme tätä haastattelua elokuussa Airaksinen valmisteli muuttoa Brysse -

liin sekä työssään että yksityiselämässään. Hän kontaktoi rahoittajien ja sidosryhmien edustajia ja tapasi muiden EU-toimistojen edustajia. Koti Tammelassa oli pantu myyntiin. Brysselistä hän oli vuokrannut asunnon muutaman kilometrin päästä Tampereen uudesta EU-toimistosta, joka sijaitsee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimitiloissa.

– Toimistomme on käytännössä yksi huone, mutta puitteet ovat loistavat. Yhteiselo suomalaisen elinkeinoelämän etujärjestön kanssa on meille kaikin puolin hyödyllistä, Airaksinen sanoo.

Pari viikkoa heinäkuusta oli kulunut

Reppu selkään ja menoksi. Harri Airaksinen sanoo lupautuneensa EU­yhteysjohtajan tehtävään viideksi vuodeksi.

– Perinteisen edunvalvonnan sijaan nykyisin korostuvat oikeiden kumppaneiden hakeminen EU­rahoitteisiin projekteihin, seudun ja sen osaamisen markkinointi ja aktiivisuus verkostoissa, hän sanoo.

kielikylvyssä Villefrance-sur-Merissa. – Puhun ranskaa kohtuullisen sujuvasti, sillä opiskelin sitä jo yliopistossa ja olin opiskelijavaihdossa Ranskassa. Brysselissä olen työskennellyt aikaisemminkin, tosin siitä on jo 28 vuotta, mutta muistan hyvin, miten suotavaa oli osata muutakin kuin englantia.

Sidosryhmäsuhteista vastaava Airaksinen työskentelee EU-toimistossa aluksi yksin. Loppuvuodesta toimistoon aiotaan rekrytoida toinen henkilö päätöksenteon, rahoitusohjelmien ja -hakujen seurantaan sekä viestintään eri kohderyhmille.

Eikä tässä kaikki. Uuden mallin mukai-

sesti Business Tampere tuottaa EU-toimiston palvelut, mikä merkitsee sitä, että Brysselissä etulinjassa tehtävää työtä täydennetään ja jatketaan kotona Tampereella. Käytännössä se on esimerkiksi oikea-aikaisen rahoitusneuvonnan antamista yrityksille, kunnille ja tutkimusyhteisöille.

– Ilman vahvaa back office -yhteyttä työ Brysselissä jäisi narulla työntämiseksi, Airaksinen vertaa.

Back office -työtä aiotaan tehdä lisäksi asiantuntijaverkostossa, jossa on mukana EU-toiminnan rahoittajien edustajia. He välittävät taustaryhmänsä tarpeita ja viestejä edunvalvonnan tietoon.

Syntynyt 1968 Kuopiossa, Tampereelle 1970

1987 ylioppilas, Rellu eli Tampereen lyseon lukio

KOULUTUS

1993 yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto. Lisäksi ranskan kielen ja kirjallisuuden opintoja Tampereen ja Turun yliopistoissa.

URA

1.9.2024– Tampereen ja Pirkanmaan EU­toimiston johtaja Brysselissä 2016–2024 toimitusjohtaja, Business Tampere Oy 2017–2022 toimitusjohtaja, Visit Tampere 2007–2016 asiakasjohtaja, VTT Palvelut ja logistiikka

2005–2007 apulaiskaupunginjohtaja, Porvoon kaupunki

2001–2005 elinkeinojohtaja, Tampereen kaupunki 2001 viestintäpäällikkö, Media Tampere Ltd. 1996–2001 koulutuspäällikkö, Tampereen kaupunki

1998–1999 puolustusministeri

Anneli Tainan erityisavustaja Lipposen I hallituksessa 1995–1996 Euroopan parlamentin jäsenen Ritva Laurilan eritysavustaja 1993–1994 suunnittelusihteeri, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Tampereen kaupunginvaltuustossa kokoomuksen valtuutettuna kausina 2008–2012 ja 2016–2020.

”Tampereen kaupunkiseudun tarina on kunnossa. Olemme kyenneet vastaamaan trendeihin, jotka ovat olleet ajassa merkittäviä, ja osanneet valikoida, koska resurssit eivät riitä kaikkeen. Olen ylpeä, että olen saanut osallistua ohjelmaperustaisen elinkeinopolitiikan juurruttamiseen Tampereelle. Tampere on ollut edelläkävijä myös osaamista kokoavien yhteistoimintaverkostojen, ekosysteemien, hyödyntämisessä.”

Perheetön, asuu nykyään Brysselissä, loma­asunnon puolikas Torreviejassa Espanjassa.

HARRASTUKSET

golf, raviurheilu, kuntoilu, ranskan kieli. Pitkäaikaiset harrastukset maalaaminen ja grafiikka ovat toistaiseksi tauolla ajan puutteen takia.

”Omistan osuuden lämminveriravurista, Jakob K. Bokosta, ja käyn raveissa myös ulkomailla. Olen kuulunut pitkään Teivon raviradan hallitukseen, ja olen Teivon vuoden 2026 Kuninkuusravien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Jatkan tehtävissä muutostani huolimatta.”

TYÖSSÄ POHDITTUA

"Julkisrahoitettuun toimintaan tarvitaan lisää rohkeutta ja näkemyksellistä otetta. Mieluummin siis kymmenen päätöstä, joista kahdeksan on hyvää ja kaksi huonoa kuin että puserretaan vaivalla pari hyvää päätöstä. Asioita on saatava aikaiseksi, ja on hyväksyttävä tosiasia, ettei aina osu nappiin."

HARRI AIRAKSINEN

Esimerkiksi Tampereen kauppakamari on asettamassa verkostoon oman asiantuntijansa, jonka kautta pirkanmaalainen elinkeinoelämä saa ääntään kuuluviin.

EU-toimiston arvioitu budjetti vuodelle 2025 on noin 420 000 euroa. Sen rahoittavat Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton lisäksi kaupunkiseudun kunnat ja Tampereen korkeakouluyhteisö. Neuvotteluja rahoituspohjan laajentamisesta jatketaan vielä.

Toista kertaa EU-toimistoa perustamassa

Harri Airaksinen oli perustamassa myös Tampereen ensimmäistä EU-toimistoa, joka avattiin vuonna 1999.

– Olin ollut pari vuotta töissä Brysselissä, ennen kuin tulin Tampereen kaupungin virkamieheksi. Osallistuin kaupungilla työryhmään, jossa suunniteltiin EU-edustuksen tavoitteita ja ensimmäistä toimistoa. Pyöritin myös EU-koulutusohjelmaa kaupungin työntekijöille.

– Se oli kansainvälistymisen aikaa, ja tavoitteet olivat tietenkin toisenlaiset. Halusimme mukaan eurooppalaisiin verkostoihin ja kaupunkipolitiikkaan, ja lähdimme tekemään tunnetuksi Tamperetta ja Suomea tuoreena Euroopan unionin jäsenenä.

25 vuoden työ on tuottanut hyviä tuloksia.

– Meistä on tullut haluttu kumppani esimerkiksi älykaupunkien ja teollisuuden verkostoissa ja siruteknologiassa. Toivottavasti olemme sitä pian myös puolustus- ja turvallisuusalalla.

Tampereen kaupunkiseudulle tärkeimmät verkostot tällä hetkellä ovat suurten eurooppalaisten kaupunkien Eurocities, Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRIN ja älykaupunkien verkosto OASC.

Airaksinen sanoo, että nykyään toiminnassa korostuvat oikeiden kumppanien hankkiminen EU-rahoitteisiin projekteihin, seudun ja sen osaamisen markkinointi ja edellä mainittu verkostoituminen.

Hän alleviivaa rahoituksen hankintaa.

Edunvalvonnan rahoittajille palvelusopimus on hyvä malli. Puolitylysti sanottuna jos ei tule tulosta, ei tule myöskään rahoitusta. Ohjausryhmä asettaa työlle tavoitteet ja määrittää mittarit, ja lopuksi raportoidaan. Minusta se on reilua.”

– Olemme saaneet esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahaa pyöreästi 80 miljoonaa euroa vuosittain Pirkanmaalle, mutta voisimme hankkia sitä enemmänkin. Ohjelmarahoituksen lisääminen on mielestäni tavoitteiden kärjessä, sitä ei käy kieltäminen. Lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan ohjelmiin ennakoivasti, jotta niihin saadaan meille oikeantyyppisiä sisältöjä.

– Henkilösuhteet ovat edelleen tärkeitä, Brysselissä pitää olla läsnä, hän sanoo ja painottaa myös ”tuotteen” hyvää kuntoa. – Meillä on maailmanluokan yrityksiä ja osaamista, joita lähden markkinoimaan mielelläni.

Airaksisen mukaan mahdollisuuksia on vaikka mihin. Tästä todistaa vaikkapa EU:n viime keväänä tekemä rahoituspäätös, joka toi Tampereen yliopistolle 20 miljoonaa euroa puolijohteiden kehittämiseen. Yhdessä valtion vastinrahan kanssa summa nousee 40 miljoonaan, ja sillä Tampereen yliopisto osallistuu puolijohdetutkimukseen. Tampereelle rakennetaan myös siruosaamiskeskus. Summa on kaikkien aikojen suurimpia yksittäisiä yliopistolle kohdennettuja investointeja.

Viesti oli selvä: nyt pitää satsata!

EU-edunvalvonnan uudet kuviot perustuvat vuosi sitten tehtyyn selvitykseen, jota varten haastateltiin sekä rahoittajia että asiakkaita. Niiltä kysyttiin, miten EU-edunvalvonnan pitäisi uudistua.

– Tampereen seudulla on nykyään ihan eri tavalla potentiaalia kuin 25 vuotta sitten. Meillä hyvää ja kiinnostavaa osaamista monella alalla, kuten erityisesti puolustusja turvallisuusalalla, myös terveys- ja hyvinvointiteknologiassa. Nyt on uskallettava satsata, painottivat kaikki selvitykseen haastatellut tahot.

– Emme ole siis aloittamassa alusta, vaan uudistumassa nykyaikaan, Airaksinen muistuttaa.

– Haluamme palvella entistä paremmin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikassa,

teollisuuspolitiikassa ja yritysrahoituksessa. Emme unohda myöskään kuntia, joilla on omat EU-tarpeensa.

Business Tampere lisäsi pari vuotta sitten EU-rahoitushakujen neuvontaa ja yritysten aktivointia palkkaamalla rahoitusvastaaviksi Jari Aholan ja Mika Kolarin. – Kun EU-toimiston selvitystä tehtiin, ehdotin, voisiko EU-toimisto olla Business Tampereen palvelu, koska meillä oli jo rahoitusneuvontaa. Näin saisimme kokoon täydellisen paketin. Siitä idea sitten lähti ja sai kannatusta.

– Edunvalvonnan rahoittajille palvelusopimus on hyvä malli. Puolitylysti sanottuna jos ei tule tulosta, ei tule myöskään rahoitusta. Ohjausryhmä asettaa työlle tavoitteet ja määrittää mittarit, ja lopuksi raportoidaan. Minusta se on reilua.

Viiden vuoden rutistus

Idea EU-yhteysjohtajan roolista tuli Airaksiselle omien sanojensa mukaan vähän puskista.

– Ensin minua nauratti, mutta sitten ajattelin, että miksipä ei. Olen alustavasti lupautunut tähän tehtävään viideksi vuodeksi. Vuosi tai kaksi on liian lyhyt aika, viidessä vuodessa jo näkee, miten onnistumme. Ai, mitä sen jälkeen? Minähän alan olla silloin lähellä eläkeikää!

Vakavoiduttuaan Airaksinen sanoo lähtevänsä matkaan hyvillä mielin ja jättävänsä Business Tampereen tyytyväisenä seuraajalleen Harri Ojalalle

– Harri antoi hyviä näyttöjä jo operatiivisena johtajana, ja hän on verkostoitunut erinomaisesti teollisuuteen ja elinkeinoelämään. – Olin pitkälti muutosjohtaja ja saatoin Business Tampereen nykyiseen asentoon. Ehkä on niinkin, että yhdeksässä vuodessa annoin annettavani. Uusia näkemyksiä tulee, ja toiminta voi osittain muuttuakin, ja se on tervetullutta.

EU-toimiston uudet sivut avattiin

Tampereen ja Pirkanmaan EU­toimiston uudet verkkosivut on avattu osoitteessa tampere.eu.

Sivuilla on ajankohtaista tietoa muun muassa rahoitusmahdollisuuksista, lainsäädännöstä ja eurooppalaisista kumppanuuksista.

Kauppakamari vahvistaa EU-edunvalvontaansa,

oma edustaja Brysseliin

Tampereen kauppakamari vahvistaa EU-edunvalvontaansa. Kauppakamarissa asiantuntijana työskentelevä Katriina Nousiainen alkaa seurata tästä syksystä lähtien myös EU-asioita.

Nousiainen jakaa työaikansa EU-asioiden ja muiden tehtävien kesken siten, että hän työskentelee EU-asioiden parissa kaksi viikkoa kuukaudessa. Näistä toisen viikon hän on Brysselissä asemapaikkanaan Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto. Hän tekee EU-työtään kauppakamarin ohjauksessa.

– Katriinalla on aiempaa kokemusta työskentelystä EU-rahoitus- ja -kehityshankkeissa, joten meillä oli tehtävään omasta takaa sopivaa asiantuntijuutta, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen

– Kauppakamarin edustaja käyttää Brysselissä pirkanmaalaisen elinkeinoelämän ääntä. Hän viestii Brysselissä alueemme mahdollisuuksista ja toisaalta tuo EU-rahoitusmaailmaa ja verkostoja lähemmäs jäsenyrityksiämme. EU:n teollisuusstrategiassa suositaan kumppanuushankkeita, joten Euroopasta löytynee sopivia konsortioita, joihin yritystemme kannattaa pyrkiä mukaan.

– Rahoitusneuvojaksi tai hanketaloksi

emme ole ryhtymässä. Siihen tehtävään on asiantuntijat Business Tampereessa, Eskelinen tarkentaa.

Kauppakamarin päätös tukea EU-toimiston työtä henkilöresurssilla on Eskelisen mukaan kokeilemisen arvoinen idea.

– Toimimme tällä konseptilla aluksi puolitoista vuotta, minkä jälkeen jatkoa arvioidaan kokemusten perusteella.

EU lähemmäs pirkanmaalaisia yrityksiä

Business Tampereen kanssa solmitulle palvelusopimukselle perustuva uusi EU-edunvalvonnan toimintamalli ja Brysselin toimiston entistä tiiviimpi yhteys Tampereelle on otettu kauppakamarissa vastaan tyytyväisenä.

Eskelisen mukaan uusi toimintamalli kokoaa ja terävöittää seudullista EU-vaikuttamistyötä.

– Sitä on leimannut tähän asti hajanaisuus, toki eri toimijoilla täytyykin olla omia kanaviaan, mutta meillä on varaa kehittää myös seudullista yhteistyötämme. Varsinkin yrityksille EU on edelleen vähän hahmoton asia.

Eskelisen mukaan Pirkanmaa on hävinnyt esimerkiksi alueiden eroja tasoittavassa kansallisessa koheesiopolitiikassa Itä- ja Pohjois-Suomelle.

– Tähän on saatava muutos. EU-rahaa on saatava aiempaa enemmän suuriin infrahankkeisiimme, ja Horisontti Eurooppa -ohjelmasta jaettava EU-rahoitus tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin on ulotettava myös pirkanmaalaiseen puolustus- ja kaksoiskäyttötuotteita kehittävään teollisuuteen, Eskelinen luettelee kärkitavoitteita.

Aiempaa taustaa Brysselissä

Katriina Nousiaiselle Bryssel on ennestään tuttu, sillä hän on työskennellyt kaupungissa Länsi-Suomen Eurooppa-toimistossa. – Tavoitteeni on kauppakamarin edustajana varmistaa, että jäsenyritystemme on entistä helpompi hyödyntää EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Rakennan ja vahvistan verkostoja EU-toimielimiin, jotta voimme olla jatkuvasti perillä EU:n kehityssuunnista ja niiden vaikutuksista jäseniimme, hän linjaa. Katriina Nousiainen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Hän on opiskellut aluetiedettä sekä kunta- ja aluejohtamista. Ennen rekrytointiaan Tampereen kauppakamariin Nousiainen työskenteli Vaasan yliopistossa projektikoordinaattorina EU-rahoitteisessa avaruushankkeessa.

Katriina Nousiainen on tästä syksystä lähtien Tampereen kauppakamarin EU­asiantuntija ja ­ edustaja. Hän jatkaa edelleen myös kauppakamarin kaupan valiokunnan sekä laki­ ja verovaliokunnan sihteerinä.

Teksti Päivi Eskelinen

Väripesusta viherhyssyttelyyn – uskaltaako mitään enää sanoa?

VIHERPESU, ruskeapesu, sateenkaaripesu. Samalla kun vastuullisuus on muuttunut yritystoiminnan elinehdoksi niin asiakkaiden, henkilöstön, sijoittajien kuin lainsäädännönkin vaatimusten säestämänä, myös kritiikki on koventunut. Vastuullisuuden eri osa-alueiden valheellista tai harhaanjohtavaa viestintää kutsutaan yhteisnimellä väripesu.

Sen lisäksi että väripesu on itsessään ongelmallista, se on omiaan viljelemään epäluottamusta yritysten viestintään. Kun väripestyä humppaa tulvii brändiltä toisensa perään, kuulijan on vaikea tunnistaa, minkä sanoman taustalla on todellista toimintaa. Kyynistyvän kuluttajan silmissä aidotkin vastuullisuusviestit valuvat viemäriin pesuveden mukana.

Paraatiesimerkki sateenkaaripesusta on Pride, joka värjää monen brändin logon sateenkaarella kuukauden ajaksi. Tehdäänkö kaikissa näissä yrityksissä todella systemaattista työtä LGBTQ+-ihmisten oikeuksien eteen? Vai onko vain haluttu hypätä mukaan trendiin tai jopa nähty keino valjastaa yhdenvertaisuutta juhlistava liike tehokkaaksi ja tuottoisaksi markkinointikampanjaksi? Taustojen selvittäminen vaatisi ihmisiltä vaivaa ja aikaa, joita tuskin moneltakaan löytyy.

Ymmärrettävästi turhautuneet kuluttajat ovat alkaneet haastaa yrityksiä niiden väripesuyrityksistä. Yrityksissä kasvaa pelko somemyrskyistä ja mainehaitasta. Tämä huoli toimii kasvualustana viherhyssyttelyksi (greenhushing) nimetylle ilmiölle, jossa yritykset ovat hiljaa kestävyysohjelmistaan ja -teoistaan välttääkseen mahdollisen kritiikin.

Tulehtuneessa tilanteessa tarvitaan kipeästi pelisääntöjä, ja niitä on onneksi tulossa. Työn alla oleva EU:n Green Claims -direktiivi ottaa kantaa siihen, millaiset ympäristöväittämät ovat jatkossa kiellettyjä ja millaisin perustein

Vastuullisuusväittämien on perustuttava todellisuuteen, ja niille on esitettävä selkeät perustelut.

väittämiä saa esittää. Yleisluontoiset viestit vihreydestä ja ympäristöystävällisyydestä ovat jatkossa pannassa; vastuullisuusväittämien on perustuttava todellisuuteen, ja niille on esitettävä selkeät perustelut. Samoin saavat kyytiä muun muassa yritysten itse kehittämät ekologisuudesta vihjaavat logot ja tunnukset. Tavoitteena on palauttaa kuluttajien luottamus yritysten ja organisaatioiden viestintään.

Yritystä ei voi viestinnällä pestä vastuulliseksi. Uskon, että valtaosassa suomalaisia yrityksiä asioita tehdään jo nyt hyvin tai erittäin hyvin. Yritysten ei tulekaan heittäytyä ”eikö mitään uskalla enää sanoa?” -alhoon tai nähdä uusia säännöksiä rajoituksina, vaan toivottaa raamit tervetulleeksi, opiskella ne huolellisesti ja toimia niiden mukaan – läpinäkyvästi, totuudenmukaisesti ja todennettavasti.

Nyt ei siis ole hyssyttelyn aika. Kun tyhjänpuhujat suitsitaan, jatkossa todellisilla kestävyysteoilla – ja niistä kertomalla – pääsee erottumaan paljon aiempaa paremmin.

Operatiivinen johtaja ja strategi Luova arvotoimisto Trust Oy

MARIA ANTILA

1.-3.10.

TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS

Hallituksen puheenjohtaja Jari Ala­Pässäri (vas.), elokuussa aloittanut toimitusjohtaja Kari Heinilä ja myyntijohtaja Mika Vaherla uskovat, että jatkuva kehittyminen takaa EC Electro Centerille hyvän kilpailuaseman. – Laatu ja ajallaan etenevät toimitukset ovat meille avainasioita, kolmikko toteaa.

Menestyksen taustalla muutoksia kaihtamaton kehitystyö

Tamperelainen EC Electro Center Oy on tehnyt 30­vuotisen historiansa aikana useita rohkeita investointeja, joilla se on voinut vastata asiakkaidensa kehittyviin tarpeisiin.

Teksti ja kuvat Jari Runsas

EC Electro Center valmistaa sähkö- ja automaatioratkaisuiden lisäksi ohjausyksikköjä ja -keskuksia sekä kiinteistöautomaatio-, datakeskus-, muuntamotila-, lataus- ja energiavarastoratkaisuja. Lisäksi se tarjoaa mekaniikkaja sähkösuunnittelun palveluita sekä hyllytyspalveluja, jossa komponentit toimitetaan asiakkaiden varastoon valmiiksi hyllytettyinä. Tampereen Hankkiossa sijaitsevissa toimitiloissa on myös laaja 10 000 nimikkeen sähkö- ja automaatiokomponenttien varastomyymälä.

Yrityksen menestyksen taustalla on vahva omistuspohja ja muutosmyönteinen kehitystyö, joka on mahdollistanut kestävän kasvun.

– Olemme uskaltaneet investoida rohkeasti moderneihin työkaluihin ja pysyneet kehityksen aallonharjalla muutoksia pelkäämättä. Lisäksi yritys on sataprosentti -

EC Electro Center Oy

n avainhenkilöiden omistama n perustettu vuonna 1994 n päätehdas Tampereella, toimipisteet myös Akaassa ja Jämijärvellä n henkilöstöä noin 110 n liikevaihto 2023 noin 38 miljoonaa euroa n toimialansa viiden suurimman yrityksen joukossa Suomessa

sesti avainhenkilöidensä omistama, mikä on merkittävä vahvuus, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja yksi yhtiön perustajista, Jari Ala-Pässäri

EC Electro Center Oy aloitti toimintansa 1994 Pirkan MS-Kojeiston nimellä. Tarkoituksena oli luoda perustajille työpaikka työttömyyden vaihtoehdoksi.

– Päätimme rakentaa itsellemme työpaikan. Mukaan lähti seitsemän avainosaajaa ja yksi ulkopuolinen rahoittaja. Ajatuksena oli, että avainhenkilöt myös omistavat yrityksen. Tämä strategia on osoittautunut oikeaksi, Ala-Pässäri toteaa.

Sitoutunut henkilöstö

Omistajuus varmistaa avainhenkilöiden sitoutuneisuuden, mutta EC Electro Centerissä se ei rajoitu vain johtotasolle.

– Meillä on erittäin sitoutunut henkilöstö ja pitkät työsuhteet. Vaihtuvuus on hyvin pientä. Lisäksi tukenamme on tark-

Tampereen Hankkiossa sijaitsevien noin 9000 neliön toimitilojen yhteydessä on noin 10 000 nimikkeen sähkö ­ ja automaatiokomponenttien varastomyymälä.

kaan valittu partneriverkosto niin kotimaassa kuin maailmalla. Sen rakentaminen on ollut vuosien työ, Jari Ala-Pässäri toteaa. Haasteena on ikääntyvien osaajien korvaaminen uusilla tulokkailla.

– Oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat tarvitsisivat lisäkoulutusta työelämän vaatimuksiin. Vastavalmistuneilla on hyvät perustiedot, mutta käytännön taitoja tarvittaisiin lisää. Kädentaidot tuntuvat olevan katoavaa osaamista, mikä on erittäin harmillista.

Yrityksen toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Kari Heinilä korostaa henkilöstön tärkeää roolia.

– Arvostamme työntekijöidemme luottamusta. Panostammekin vahvasti henkilöstön hyvinvointiin ja kehittymiseen omassa työssään.

Jatkuva kehittyminen takaa tyytyväiset asiakkaat

Jatkuva kehittyminen on EC Electro Centerin toiminnan kulmakivi.

– Olemme aina pyrkineet pysymään ajan hermolla. 90-luvulla hankimme hydraulilävistimet ensimmäisten joukossa. Seuraava kehitysaskeleemme oli investointi laserkäyttöiseen 5D-aukotusrobottiin ensimmäisenä toimijana Suomessa. Meillä on myös tiettävästi ainoana alan yrityksenä automaattinen varastojärjestelmä.

Asiakkaiden ja toimittajien kanssa on tehty läheistä yhteistyötä alusta asti. EC Electro Centerin merkittävimpiä asiakkaita ovat satamien ja satamanosturien, kaivos-, paperi- ja lasinjalostusteollisuuden sekä merenkulun yritykset.

– Meidät tunnetaan siitä, että panostamme laatuun, ja että toimitamme tuotteet ajallaan. Pitkäaikaisimmat asiakassuhteemme

ovat jatkuneet koko 30-vuotisen toimintamme ajan, kertoo Jari Ala-Pässäri.

Asiakasyritysten vaatimuksiin kuuluvat nykyisin myös läpinäkyvyys ja panostukset kestävään kehitykseen. EC Electro Centerissä suunnataan huomiota muun muassa materiaalitehokkuuteen, hävikin ja kemikaalien minimointiin sekä energiankulutuksen tehostamiseen esimerkiksi maalämmön, maakylmän ja led-valaistuksen avulla.

– Maailma on nyt merkittävästi sähköistyneempi kuin 30 vuotta sitten ja 30 seuraavan vuoden aikana vauhti vain kiihtyy. Tuotekehityksen merkitys korostuu entisestään.

– Kehitämme edelleen palveluitamme ja syvennämme yhteistyötä asiakkaidemme kanssa, jotta voimme auttaa heitä olemaan teknisesti ja laadullisesti yhä kilpailukykyisempiä, Kari Heinilä lisää.

Tehdaslaajennus lisää mahdollisuuksia

EC Electro Center Oy:n tehdaslaajennus valmistui hiljattain, ja yritys sai 2400 neliötä lisätilaa. Hankkiossa on nyt yhteensä 9000 neliön toimitilat. Lisäksi toimipisteet löytyvät Akaasta ja Jämijärveltä, ja toimintaa on useilla eri paikkakunnilla.

– Tehdaslaajennus mahdollistaa erittäin isojen, raskaiden, sähköistettyjen ja modulaaristen ratkaisujen tuottamisen tehokkaasti ja linjamaisesti. Se tehostaa tuotantoa ja nopeuttaa läpimenoaikoja, mikä on asiakkaillemme merkittävä etu. Laatu ja ajallaan etenevät toimitukset ovat meille avainasioita, myyntijohtaja Mika Vaherla kertoo.

EC Electro Center tarjoaa osaamistaan asiakkaiden hankkeisiin jo suunnittelun alkuvaiheessa.

– Valmistettavuutta kannattaa miettiä jo

suunnitteluvaiheessa. Voimme auttaa asiakkaita kertomalla, miten tuotteet kannattaa valmistaa ja mitä asioita suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon. Kehitystyö voi kestää vuosia, joten on tärkeä löytää oikea suunta heti alussa. Silloin lopputuloksena on yleensä sekä teknisesti että kaupallisesti järkevin ratkaisu, Vaherla vakuuttaa.

Valtaosa tuotannosta viedään maailmalle

EC Electro Centerin tuotannosta valtaosa menee vientiin joko suoraan tai asiakkaiden kautta. Kotimaahan jää arviolta 15 prosenttia tuotannosta.

– Valmistamiamme ratkaisuja käytetään ympäri maailmaa. Olemme kuitenkin halunneet pysyä suomalaisena yhtiönä. Korona-aika muistutti meitä siitä, että valmistuksen pitäminen Suomessa on kannattavaa, Jari AlaPässäri sanoo.

– Selvisimme korona-ajasta yllättävän hyvin suuren varastomme ansiosta. Globaali komponenttipula aiheutti paikoin haasteita, mutta pohjamme oli riittävän kestävä, Mika Vaherla lisää.

Viime vuosi oli yritykselle erinomainen liikevaihdon lähes tuplaannuttua ja noustua 38 miljoonaan euroon.

– Kasvuvauhti oli hurja. Osin se johtui siitä, että meillä valmistui yhtäaikaisesti useita isoja projekteja. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, koska kansainväliset markkinat ovat ongelmissa. Uskon kuitenkin, että jatkamalla aktiivista yhteistyötä pitkään mukana olleiden asiakkaiden kanssa pystymme jatkamaan positiivisella ja kehittyvällä tiellä.

Koteja järjellä ja tunteella

Liiketilat Tampereen sydämessä

YIT Koti Asuntomyynti Tampere Hatanpään valtatie 11, 1. krs, palvelemme ma−pe klo 9−16 asuntomyynti.tampere@yit.fi p. 020 433 4635 (8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min kotimaan puheluista) facebook.com/YitKotiTampere, instagram.com/yitkoti

Myydään liiketila, hyvinvointi-, kauneus-, tilitoimisto ym. käyttöön. ALV-palautus hyödynnettävissä!

TAMPERE, TAMMELA Tampereen Ylärima Muuttovalmis. Kalevan puistotie 24 Valinnainen vuokratontti. B2018

Liiketila m² mh. vh. LT3 34,5 31 410 104 700 yit.fi/ylärima

Vuokrataan moderni liiketila kahdessa tasossa. Minikeittiö. Valmius pesutuolille, esim parturi/kampaamoon.

TAMPERE, KESKUSTA Tampereen Otavallanhovi

Arvioitu valmistuminen 11/2024

Otavalankatu 8 Oma tontti. B2018

Liiketila m² vuokra / kk B35 50,0 1172 + alv yit.fi/otavallanhovi

Luotettavat ICTratkaisut paikallisesti

Tarjoamme kattavan valikoiman yrityksesi tarvitsemia ICT-, tietoliikenne- ja tulostuspalveluita aina nettiyhteyksistä virtuaalipalvelimiin ja sähköpostipalveluista tuotannonohjausjärjestelmiin.

Olemme paikallinen, tuttu ja turvallinen kumppani. Autamme valitsemaan oikeat palvelut ja sovellukset. Tuemme käytössä ja vastaamme kokonaisuuden toiminnasta. Tutustu osoitteessa lounea.fi/yrityksille

Aluepäällikkö

Mika Ahola

puh. 044 3474 499 mika.ahola@lounea.fi

Asiakkuuspäällikkö

Marko Kavakko

puh. 044 7733 046 marko.kavakko@lounea.fi

lounea.fi/yrityksille

Otavallanhovin visualisointi

Yläriman visualisointi

Lounea Yritysratkaisut Oy

Haarlankatu 4 E 3. krs, 33230 Tampere

VARAA

13.10. MENNESSÄ

SUUNNITELMISSA KOKOUS, JUHLAT TAI KICK-OFF?

Olemme täällä apunasi. Hoidamme ammattitaitoisesti kaikki tilaisuutenne aina suunnittelusta toteutukseen. Olipa kyseessä sitten kokous, pikkujoulut, juhla tai iso tapahtuma.

Varaa syksyn, talven ja kevään tilaisuudet kampanjahintaan 13.10. mennessä.

Lisätietoa scandichotels.fi/meeting

Parhaisiin kokoushetkiin

Omaleimaiset kokous- ja juhlatilat Finlaysonin alueella

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS

• Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue • Tampere

• p. 010 4209 220

• www.tyovaenmuseo.fi

Kokous- ja juhlatilat Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereen keskustassa. Kokouksiin ja seminaareihin asianmukaisesti varustettu auditorio 70 hlölle, yritysja perhejuhliin juhlatila Galleria Bertel 70 hlölle. Tilauksesta myös ruokailut ja opastuskierrokset. Varaukset: p 0104 209 265, varaukset@tyovaenmuseo.fi

NORLANDIA TAMPERE HOTEL

• Biokatu 14 (Finnmedi 6-7), 33520 Tampere

• p. 050 384 4400

• www.norlandia.fi

• Viihtyisät huoneet liike- ja vapaa-ajan matkailijoille

• Aamiais-, lounas- ja päivällisbuffetit

• Café Care avoinna 24/7

• Räätälöidyt kokouspaketit

Seuraa meitä somessa @Norlandia Tampere Hotel niin kuulet ensimmäisenä huippueduista!

NOKIAN KARTANO

• Emäkoskentie 6, 37120 Nokia

• p. 040 823 4077

• nokiankartano@compass-group.fi

• facebook.com/nokiankartano

• www.compass-group.fi/ravintolat

Nokian Kartano tarjoaa upeat tilat ja miljöön kokouksille, juhlille ja koulutuksiin. Alueella kolme erillisrakennusta käytössä ja suuret piha-alueet. Rakennuksissa on terassialueita ja saunatiloja. Suunnittelemme ja toteutamme tilaisuuksia toiveidenne mukaan. Tehdään tapahtumastasi totta – yhdessä!

G LIVELAB TAMPERE

• Puutarhakatu 1, 33100 Tampere

• p. 050 590 5628 (myyntipalvelu)

• www.glivelab.fi/tampere

G Livelab Tampere on musiikkiklubi, jonka ytimessä on laadukas ohjelmisto, huippuluokan äänentoisto ja moderni design. Kaikkiin konsertteihin voit vuokrata 50 hengen VIP-parven tai tehdä ryhmällesi pöytävarauksen. Vuokraamme myös tilojamme 10–250 hengen yritysjuhliin, seminaareihin, perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin. Räätälöimme tilaisuudet aina asiakkaan toiveen mukaan.

UPEAT PIKKUJOULURISTEILYT MYYNNISSÄ!

Lähde laineille juhlimaan!

Pikkujoulukaudella aluksemme ovat lastattuina hyvällä ruualla, lämpimällä tunnelmalla ja musiikilla. Pikkujouluristeily on loistava tapa viettää pikkujoulua kaveriporukalla, tiimillä, perheporukassa tai vaikka kaksistaan! Hinta 65 € / hlö sisältää risteilyn, ruokailun ja ohjelman. Tule viettämään unohtumaton pikkujoulu laineilla!

pe 15.11. Jazz & Blues -pikkujoulut: Riku Poramo Trio pe 22.11  Suomirock Pikkujoulut: Juri Lindeman Solo la 23.11. Magic Sky -Pikkujoulut: Elmo Huovila pe 29.11. Rock-pikkujoulut: Luca Sturniolo to 5.12. Itsenäisyyspäivän aatto: Pamela Kilpeläinen ja Masi Luoma

Osta lippusi: www.hopealinjat.fi

Ryhmille: asiakaspalvelu@hopealinjat.fi

Varaa lumoavat puitteet

PIKKUJOULUILLE JA LOPPUVUODEN TAPAHTUMILLE

TAMPEREEN SYDÄMESSÄ!

Löydä kaupungin ainutlaatuisimmat tilat talven juhliin ja muihin tilaisuuksiin! Lapland Hotels Tampereen juhlatila Kero sekä Lapland Hotels Arenan aitiot ja kattoterassi Laawu saunatiloineen tarjoavat tilaisuudellesi lumoavan näyttämön. Tule ja nauti pohjoisesta vieraanvaraisuudesta!

LAPLAND HOTELS ARENA – KESKELLÄ TAPAHTUMIA

Lapland Hotels Arenassa olet keskellä tapahtumakaupungin sykettä. 5. kerroksen kokous- ja juhlamaailma on yhdistelmä elämyksiä ja mukavuutta.

Elämyksellinen Laawu Rooftop Terrace & Sauna sekä tilaussauna ja Tuohta-kabinetti 12. kerroksen maisemissa.

Tilat jopa 300 henkilön tilaisuuksiin.

Ainutlaatuiset aitiot kokoontumisiin ja Arenan tapahtumiin.

Ravintolapalvelut, jotka tarjoavat sykähdyttäviä makuelämyksiä parhaista raaka-aineista.

LAPLAND HOTELS TAMPERE – TUNNELMAA TILAISUUKSIIN

Lapland Hotels Tampere loihtii tilaisuudellesi lämpimän ilmapiirin, jossa syntyy taatusti ikimuistoisia hetkiä.

Ylimmän kerroksen sauna- ja juhlatila Kero, josta avautuu upea näkymä yli kaupungin.

Kaksi saunaa ja monipuolinen lounge-tila.

Ravintolapalvelut, jotka takaavat lumoavan makumatkan pohjoiseen.

Oma parkkihalli.

Millaista tilaisuutta olet järjestämästä? Kerro meille, niin luomme sinulle ehdotuksen ikimuistoisesta päivästä täynnä herkullista ruokaa ja pohjoisen taikaa!

Tampereen myyntipalvelu: +358 3 3830 100, sales.tampere@laplandhotels.com

ShowDINNER &

98,50 €

sis. ruokailun ja esityksen

KOLMEN RUOKALAJIN MENU

Kuohkeaa maa-artisokkakeittoa

Valitse pääruoka:

Palatsin lohta L, G tai Palatsin brisket tai Palatsin Vuohenjuustoa

Palatsin appelsiininen suklaakakku ja lehtikultaa

VEGAANINEN MENU

(laktoositon, pähkinätön ja vegaaninen sekä keiton leivän vaihtaessa myös gluteeniton)

Kuohkeaa maa-artisokkakeittoa

Palatsin tofua ja kevätkauden kasviksia

Appelsiini-suklaakakkua

Kun yritys tunnistaa ympäristölleen tuottamansa panoksen, sen on helpompi ymmärtää, mikä tekeminen on merkityksetöntä ja millä on todellista merkitystä asiakkaille, yhteiskunnalle ja koko planeetalle.

MIKSI toiset yritykset selviytyvät vaikeista ajoista paremmin kuin toiset? Tutkimusten mukaan tarkoituslähtöiset organisaatiot eli ”amerikaksi” purpose driven organizations ovat parempia innovoinnissa ja muutoksen johtamisessa. Niiden suorituskyky on parempi ja ne tuottavat paremmin. Tällaisten yritysten työntekijät ovat sitoutuneempia ja asiakkaat lojaalimpia, joten niiden resilienssi on parempi myös vaikeina aikoina.

Millainen sitten on tarkoituslähtöinen organisaatio?

Tarkoituslähtöisyys tarkoittaa sitä, että yrityksellä on selkeä ja merkityksellinen tarkoitus, joka ohjaa kaikkea sen tekemistä. Se vastaa kysymyksiin, miksi tämä yritys on perustettu, miksi yritys on tällä hetkellä olemassa ja miksi sen tulisi olla edelleen tulevaisuudessa olemassa.

Merkityksen löytäminen auttaa yritystä kohdentamaan toimintaansa. Kun yritys tunnistaa ympäristölleen tuottamansa panoksen, sen on helpompi ymmärtää, mikä tekeminen on merkityksetöntä ja millä on todellista merkitystä asiakkaille, yhteiskunnalle ja koko planeetalle.

Merkityksellisyyden kautta työntekijöiden itseohjautuvuus ja työhyvinvointi lisääntyvät. Kun organisaation tarkoituksesta viestitään selkeästi, on helpompi arvioida, teenkö asioita, jotka vievät yhteistä hyvää eteenpäin. Jokaisella ihmisellä on sisäsyntyinen halu olla arvokas ja merkityksellinen sekä tehdä merkityksellisiä asioita. Merkityksettömältä tuntuva puuhastelu aiheuttaa turhautumista ja väsymistä.

Merkityksellisyydestä puhuminen voi tuntua akuutin kassavajeen kanssa painivasta turhalta. Merkityksen löytäminen auttaa kuitenkin näkemään mahdollisuuksia ja löytämään keinoja, joiden avulla kiperältäkin tuntuvan tilanteen yli on mahdollista päästä. Kun ponnisteluille löytää merkityksen, löytyy myös kyky nähdä tämän hetken tilanne jatkumona historiasta tulevaisuuteen.

Amerikkalaiset ovat mestareita kommunikoimaan toisilleen tarinoiden kautta, joilla viestitään merkityksellisyy-

destä. Merkityksellisyys tekemisessä pohjautuu heidän puheissaan ja teoissaan yksinkertaistettuna usein yhteisöllisyyteen, perhearvoihin, vapauden tavoitteluun tai jopa silkkaan pakkoon. Kun koko perheen terveys riippuu työpaikan tarjoamista vakuutuksista, merkityksellisyys voi löytyä viime kädessä hengissä selviytymisen kautta. Merkityksellisyys ei ole päälle liimattuja naiiveja korusanoja, vaan välttämättömyys, joka tuottaa dollareita.

Kun amerikkalainen sanoo sinulle ”have a good one”, hän toivottaa sinulle mukavaa päivää. Toisaalta hän toivottaa, että saat hyvän päivän, mutta ennen kaikkea, että sinä teet itsellesi hyvän päivän. Merkityksellisyys ja toivo nähdään erheellisesti usein passiivisena tekemisenä – samanlaisena kuin Eero Raittisen klassikkolaulussa Toivotaan, toivotaan, jossa laulaja ei näe itseään aktiivisena toimijana maailmassa. Hän jättää paremman maailman ja rauhan tulevaisuuden haaveeksi – ja tietyllä tapaa myös tulevan sukupolven rasitteeksi.

Toivo kutsuu aktiiviseen tekemiseen, ja toivoa luodaan aktiivisilla toimenpiteillä. Leijona ei saisi koskaan syödäkseen, mikäli se vain istuisi kivellä vaanimassa saalista. Toivo saa sen hyppäämään kohti ohi juoksevaa antilooppia. Toivo paremmasta tulevaisuudesta saa marraskuussa amerikkalaiset vaaliuurnien ääreen – toivottomuus jäämään kotiin. Pyritään ja ponnistellaan yhdessä kohti merkityksellisyyttä ja toivoa henkilökohtaisesti, yritysmaailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Ainoastaan sillä tavoin voimme kukoistaa ja luovia optimisesti aikojen läpi, jotka vaativat meiltä enemmän kuin ennen.

Uusi kolumni syttyy kulttuurien kohtaamisesta

TAMPEREEN kauppakamarilehden uutena kolumnistina aloittava Karoliina Lehtonen kutsuu itseään kameleontiksi, joka mukautuu vaivattomasti erilaisiin kulttuureihin.

– Asuimme San Franciscossa viisi vuotta ennen koronaa, ja matkustamme paljon myös Ranskassa ja Italiassa, jossa minulla on sukua. Nautin vaikutteista ja kaikesta uudesta, jota syntyy kulttuurien yhdistämisestä.

Aviomies Timi Lehtosen työn takia Kaliforniaan aikoinaan muuttanut perhe sukkuloi edelleen työ- ja muissakin asioissa USA:n ja Suomen välillä. Pariskunta ei ole päästänyt sikäläisiä bisnesverkostojaan ja ystävyyssuhteitaan kuihtumaan.

Karoliina Lehtonen työskentelee toimitusjohtajana perustamassaan Booming Strategies & Marketing -yrityksessä, jota hän kuvaa bisnesdesign- ja muutostoimistoksi. Hänen ominta alaansa ovat kasvu- ja kansainvälistymisstrategiat, asiakasarvon kehittäminen, brändäys ja konseptointi. Näitä teemoja hän ai-

koo käsitellä myös kauppakamarilehden kolumneissaan ja höystää niitä kokemuksillaan ja havainnoillaan USA:sta. – USA, ja etenkin Kalifornia, on innovaatioiden, inspiraation ja kaupallistamisen kehto ja monissa ajan ilmiöissä – esimerkiksi diversiteetissä – paljon Suomea edellä. Tekoäly on kuuma asia myös siellä ja jo jokapäiväistä elämää.

Karoliina Lehtonen tunnetaan myös hallituspaikoistaan. Hän on tuonut eri markkinoiden tuntemusta Pirkanmaan Osuuskaupan hallitukseen jo viiden vuoden ajan ja soveltaa brändioppeja Visit Tampereen hallituksessa. Lisäksi hän kuuluu Hallituspartnereihin ja on nuorten hallitusammattilaisten osaamista kehittävän Future Boardin alumni.

– Asiakasarvon luonti ja ihmiseltä ihmiselle -ajattelun tuominen bisnekseen ovat sydäntäni lähellä, hän sanoo ja muistuttaa, että inhimillisyys ei sulje pois bisneksen tavoitteellisuutta ja kaupallisuutta.

Karoliina Lehtonen on kauppatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, ja hänellä on opintoja myös Palo Alton Institute for the Futuresta ja Stanfordin yliopistosta. Tähänastisella 15­vuotisella yrittäjänurallaan hän on ollut rakentamassa kolmea yritystä. Lehtosten perheessä on kaksi lasta.

Koulutuksia organisaatioiden osaamisen kehittämiseen; työyhteisöille, tiimeille ja yksilöille.

Vielä ehdit:

• Kiertotaloutta liiketoimintaan, hae 7.10. mennessä

• Turvallinen ja tehokas robotiikka, hae 9.10. mennessä

Alkaa marraskuussa:

• General Executive MBA Pori

• Projektijohtaja muutoksen mestarina

Alkaa joulu-tammikuussa:

• Tampereen JOKO -johtamiskoulutus

• Kestävä ja vastuullinen projektijohtaja

Jatkuvassa haussa:

• Kasva esihenkilöksi

• Yksilöllisesti räätälöitävä Executive MBA in Business Renewal

Kysy myös räätälöityjä koulutusratkaisuja, kuten sovittelu, esihenkilövalmennukset ja coaching.

Katso koko koulutustarjonta!

Lisätiedot: kehityosaajana@tuni.fi tuni.fi/kehityosaajana

Yritykset, on jälleen aika kutsua kansainvälisiä opiskelijoita kylään

Tampereen kauppakamari ja Tampereen ammattikorkeakoulu kampanjoivat jo kolmatta kertaa lähentääkseen yrityksiä ja kansainvälisiä opiskelijoita toisiinsa. Kutsu kansainvälinen opiskelija yritykseen -kampanja kannustaa nimensä mukaisesti yrityksiä kutsumaan opiskelijoita vierailulle. Vierailut ovat yrityksille maksuttomia, eivätkä ne sido jatkotoimiin.

– Sovimme yhdessä opiskelijoita vastaanottavan yrityksen kanssa vierailun ajankohdasta ja sisällöstä, kertoo lehtori Marita Tuomala TAMKin International Business -ohjelmasta.

Ilmoittautuminen syksyn kampanjaan on avoinna 25.9.–20.10. Käytännössä yritysvierailuja järjestetään läpi vuoden. Esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 20 kauppakamarin jäsenyritystä on kutsunut opiskelijavieraita TAMKista.

– Niiden seurauksena on syntynyt hyvä määrä harjoittelupaikkoja, ja olemme keskustelleet yritysten kanssa myös opinnäytetöiden tekemisestä. Mitään velvoitetta näiden tarjoamiseen ei kuitenkaan ole. Yritys voi käyttää vierailun vaikkapa liiketoimintansa esittelyyn ja nuoriin tutustumiseen, Tuomala kertoo.

– Kampanjalla tavoitellaan kaikenkokoisia yrityksiä, ja kaikki yhteydenotot yrityksistä otetaan ilolla vastaan.

Suuri osa haluaa työllistyä Suomeen

Vierailukampanjan taustalla on TAMKin kansainvälisten opiskelijoiden määrän kas-

vu viime vuosina. Vuonna 2023 TAMKissa oli yhteensä 1042 ulkomaista opiskelijaa, mikä on yli sata enemmän kuin edellisvuotena. Yhä useampi opiskelija on lähtöisin Euroopan ulkopuolelta.

Joissakin englanninkielisissä tutkintoohjelmissa ulkomaiset opiskelijat ovat jo enemmistö.

– Kv-opiskelijoilla ei ole yleensä tuntumaa suomalaiseen työelämään, joten tämänkin takia yritysvierailut ovat heille tärkeä kokemus, Tuomala sanoo. Hän muistuttaa, että TAMKissa kv-opiskelijoiden sisäänoton yhtenä tavoitteena on nuoren työvoiman hankinta ja kouluttaminen suomalaisiin yrityksiin.

– Kyselyjen mukaan asettuminen Suomeen valmistumisen jälkeen kiinnostaa heitä. Uusimman selvityksemme mukaan lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kvopiskelijoista haluaisi työllistyä tänne pysyvästi tai pitkäksi aikaa.

Kv-opiskelijoita ei ole suotta verrattu matalalla roikkuvaan hedelmään, joka yritysten kannattaa poimia talteen. On yhteiskunnankin etu, että vuosia Suomessa asuneilla, koulutetuilla ja maahan integroituneilla ihmisillä on mahdollisuus jäädä tänne.

Alku kansainvälistymiselle

Tuomalan kokemusten mukaan pk-yrityksissä on paljon tehtäviä, joihin kv-opiskelijoilla on sopivaa osaamista. Esimerkiksi kansainvälistymistä harkitsevalle yritykselle sopivalta kieli- ja kulttuurialueelta tuleva nuori on askel eteenpäin.

– Kv-harjoittelijan myötä koko työyhteisö ja ilmapiiri kansainvälistyy ja ymmär-

rys kansainvälisyydestä kasvaa.

TAMKin ja kauppakamarin kampanja on vahva viesti myös opiskelijoiden harjoittelupaikkojen puolesta.

– Ammattikorkeakoulussa harjoittelu pakollinen osa opintoja, ja ilman sitä opiskelija ei valmistu. Mietimme TAMKissa koko ajan keinoja, joilla harjoittelu sijoittuisi sujuvasti opintoihin. Harjoittelun voi jo tehdä lyhyissä jaksoissa, Tuomala kertoo.

Katsa hankki TAMKista avustajan messuille Pariisiin

Meriteollisuuden, erikoisajoneuvojen ja teollisuuden vaihteiden sekä hammaspyörien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Katsa Oy osallistuu vuosittain useille kansainvälisille messuille. Muutama vuosi sitten yritys hankki avukseen korkeakouluopiskelijan messuvalmisteluihin ja -matkalle Ranskaan. Viime keväänä sama tilanne toistui.

– Saimme TAMKista yhteydenoton juuri sopivaan aikaan. Suunnittelimme osallistuvamme Pariisin Intermat-messuille, ja meillä oli tarve sujuvasti ranskaa puhuvalle henkilölle, kertoo myyntipäällikkö Teemu Karppila

– Messuilla on todettu hyväksi lähestymistavaksi, että joku juttelee ohikulkijoiden kanssa ja johdattaa heitä tutustumaan ständiin, jolloin tekniset asiantuntijat pääsevät aloittamaan keskustelun. Olemme myös havainneet, että Ranskassa ensi kontaktit kannattaa tehdä ranskaksi.

Katsa sai TAMKista haastatteluun Karppilan mukaan kaksi hyvää kandidaattia. Valinta osui International Business -oh-

Teksti Päivi Eskelinen

jelmassa opiskelevaan Simon Jussufiin Koska työtehtävä oli pääosin messuilla, haastattelussa katsottiin hakijoiden ensivaikutelmaa ja selvitettiin heidän sosiaalisia taitojaan.

– Tehtävä ei istu kaikille. On osattava olla oma-aloitteinen ja rohkea. Simon vakuutti meidät, ja hän onnistuikin messuilla hyvin.

Karppila sanoo, että hyvin sujuneiden messujen jälkeen oli loogista tarjota Simonille kesätöitä.

– Hän on tehnyt monipuolisesti Ranskan markkinaan ja markkinointiin liittyviä tehtäviä, esimerkiksi markkinaselvityksen, ja kävi vaihdeliiketoiminnan johtajamme kanssa kesällä Marokossa, jossa meillä on uusia suunnitelmia.

Teemu Karppilan mukaan opiskelijat ovat olleet Katsalle todellinen resurssi, kun aikataulu on ollut tiukka ja on tarvittu erityistaitoja, tässä tapauksessa ranskan kielen osaamista ja vähän supliikkiakin.

– Näillä kokemuksilla opiskelijan ottaminen messuavuksi on mahdollista myös tulevaisuudessa. Iso plussa on myös kansainvälisen opiskelijan kulttuurintuntemus, Karppila sanoo.

Yritys, tule mukaan! Kutsu kansainvälisiä opiskelijoita vierailulle viimeistään 20.10.

Tammer Brands: harjoittelun tarjoaminen on vastuullisuusteko

KUN bränditalo ja maahantuontiyritys Tammer Brands sai opiskelijoiden harjoittelua koskevan yhteydenoton TAMKista, se nappasi ideasta kiinni nopeasti.

– Ajattelimme, että voisimme saada opiskelijoista tulevaisuuden osaajia tarjoamalla heille harjoittelupaikkoja ja arvokasta työelämäkokemusta. Sehän on hieno winwin-tilanne, sanoo henkilöstöpäällikkö Piia Lundberg

Tammer Brands työllistää pari sataa henkeä. Työntekijöiden koulutus- ja kulttuuritaustat vaihtelevat, ja yrityksessä käytetään työkielenä sekä suomea että englantia. Työtehtävät ovat monipuolisia: on esimerkiksi logistiikkaa, tuotetiedon ja toimitusketjujen hallintaa, markkinointia, it-tehtäviä, laadun ja vastuullisuuden tehtäviä ja taloutta.

– Tarjoamme kiinnostavia urapolkuja ja etenemismahdollisuuksia, ja meille on työllistytty ennenkin harjoittelun seurauksena. Kaksi harjoittelijaa yhden sijaan

Toukokuussa Tammer Brands järjesti vierailuiltapäivän, joka oli suunnattu TAMKin englannin- ja suomenkielisille kansainvälisen kaupan opiskelijoille. Sen jälkeen yritykseen alkoi tipahdella harjoitteluhakemuksia.

Lundberg kertoo, että he olivat varautuneet ottamaan hankinnan organisaatioon kuuluvaan tuotetiimiin yhden harjoittelijan keväällä ja toisen syksyllä. Kävi kuitenkin niin, että harjoittelijoita aloittikin keväällä kaksi, Mikael Räisälä tuotetiimissä ja Hassan Masood vastuullisuus- ja laatutiimissä. – Hassania kiinnosti tutustumisvierailulla vastuullisuusohjelmamme, ja hän oli kiinnostunut myös harjoittelupaikasta vas -

tuullisuustehtävissä. Sellaista paikkaa meillä ei ollut, mutta keskusteltuamme Hassanin kanssa harjoittelu päätettiin järjestää. Meillä oli sopivasti menossa projekti, johon pystyimme ottamaan opiskelijan oppimaan.

TAMKin kanssa tehtiin harjoittelusopimus

Tammer Brandsissa nuorten työelämäkokemuksen kartuttaminen on otettu niin vakavasti, että yritys on solminut TAMKin kanssa yhteistyösopimuksen harjoittelupaikkojen tarjoamisesta. Harjoitteluun otetaan sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita.

– Yhteistyö TAMKin kanssa on mahdollisuus myös meille. Harjoittelijat tuovat mukanaan tuoreita näkemyksiä, ja kaikki saavat uusia kokemuksia.

– Mielestämme harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on myös vastuullisuusteko. Harjoittelu antaa heille työkokemusta, jota ilman on nykyään todella vaikeaa työllistyä.

Harjoittelijoiden perehdytys ja oh jaus ovat Tammer Brandsissa hyvin hallussa. Harjoittelijalle nimetään oma ohjaaja, ja perehdytyssuunnitelma laaditaan sen mukaan, mihin tiimiin ja tehtäviin hänet sijoitetaan.

– On tärkeää, että harjoittelija kokee olevansa tiiminsä jäsen ja tutustuu koko organisaatioon. Lisäksi hänet tutustutetaan tahoihin, joiden kanssa tiimi tekee yhteistyötä.

– Hassanin harjoittelunohjaaja sanoikin osuvasti, että saamme kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelusta arvokasta palautetta siitä, miten otamme vastaan ulkomaalaistaustaisen uuden työntekijän, Piia Lundberg sanoo.

Merja Palokangas (oikealla) ja Aino Kuusava kertovat, että avoimina ja aktiivisina nuorina Mikael Räisälä ja Hassan Masood solahtivat työyhteisöön luontevasti. TAMKin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Tammer Brands ottaa jatkossa harjoitteluun sekä suomen­ että englanninkielisten tutkinto ­ ohjelmien opiskelijoita.

Harjoittelunohjaajat

Kuva Tammer Brands

Leikkausten ja muutosten merkitys saattaa olla yhteiskunnallisesti rahallista arvoaan suurempi.

ANNI SILTANEN johtava asiantuntija Kemianteollisuus ry

Maailma ei pyöri ilman koulutettuja tekijöitä

AMMATILLINEN koulutus on jälleen ollut otsikoissa, tällä kertaa aikuiskoulutukseen kohdistuvien rahoitusleikkausten vuoksi, joita kehysriihessä tuli sadan miljoonan edestä ja syyskuun alun budjettiriihessä kahdellakymmenellä miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Leikkausten ja muutosten merkitys saattaa olla yhteiskunnallisesti rahallista arvoaan suurempi, sillä vielä vuosi sitten ajateltiin vahvasti koulutuksen – myös ammatillisen koulutuksen – olevan erityissuojeluksessa.

Vielä ei ole täyttä varmuutta, mitä aikuiskoulutuksen leikkaukset tarkalleen ottaen teollisuudelle merkitsevät. Meitä huolestuttavat äärimmäisen merkityksellisen ja paljon hyödynnetyn täydennys- ja muuntokoulutuksen kohtalo ja viimeisimpien leikkausten jälkeen mahdollinen opettajakato. Kun aikuisten ja nuorten ammatillista toisen asteen koulutusta katsotaan yhtenä kokonaisuutena, saattavat strategia- ja hankerahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttaa esimerkiksi opettajaresursseihin ja siten sekä aikuisiin että nuoriin. Molemmat ovat teollisuudelle oleellisia kohderyhmiä.

Teollisuutena toivomme vaikutusten nopeaa analyysia sekä mahdollisuuksia käydä keskustelua päättäjien kanssa siitä, miten muuntokoulutus ja aikuisten alanvaihtajien koulutus jatkossa järjestetään. Kemianteollisuus tarvitsee sekä vastavalmistuneita että varttuneempia osaajia. Heille on pystyttävä takaamaan laadukas koulutus perustutkinnosta mahdollisiin jatko-opintoihin ja myöhemmin jatkuvan oppimisen piiriin. Ammatillisen koulutuksen on vastattava jatkossa teollisuuden tarpeisiin entistä paremmin. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä ja jatkuvaa vuoropuhelua teollisuuden, ammatillisen koulutuksen kentän ja valtionhallinnon välillä.

Kemianteollisuuden ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset: aiomme olla hiilineutraali ja luontopositiivinen teollisuuden ala vuoteen 2045 mennessä. Tätä tavoitetta turvaamaan tarvitsemme akateemista ja ammatillista osaamista; ammatillista etenkin niin kutsutun osaamisarvoketjun alkupäähän, kuten akku- tai vetyteollisuuden tuotantojen käynnistämiseen. Ilmastotavoitteita ei voi toteuttaa ilman tekijöitä, ja vaikka sekä digitalisaatio että automatisaatio muuttavat teollisuuden prosesseja, on prosesseista vastuussa kuitenkin aina ihminen.

Kemianteollisuudessa on Suomessa töissä noin 34 000 ihmistä, joista puolella on ammatillinen koulutus. Näin arvioimme olevan vastaisuudessakin. Yritysten kokemukset täydennys- ja muuntokoulutuksesta ovat olleet pääosin positiivisia. Täydennys- ja muuntokoulutuksen avulla on voitu vastata ketterästi esimerkiksi muuttuvan liiketoimintaympäristön, uudistuvan lainsäädännön ja vihreän siirtymän vaateisiin.

Osaamistason nostosta puhutaan kovasti, mutta keskustelu keskittyy vahvasti korkeakoulutukseen. Koulutus- ja osaamistason nosto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Jokaisella ei tarvitse olla korkeakoulututkintoa, mutta erinomaiset perustaidot pitäisi pystyä takaamaan perusopetuksesta toisen asteen kautta korkeakoulutukseen. Olemme Kemianteollisuus ry:ssä ottaneet kantaa esimerkiksi luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen laskusuhdanteeseen PISA-vertailussa ja olleet huolissamme vaikutuksista opintopolkuun, työelämään ja teollisuuden kilpailukykyyn. Haluamme taata sujuvan koulutusväylän kaikille ja kannustaa hakemaan lisäoppia läpi koko työuran.

Koulutuspoliittisessa keskustelussa tulisi kiinnittää huomiota ammatillisen osaamisen merkitykseen. Maailma ei pyöri ilman koulutettuja tekijöitä.

yhteydenotot ovat aina tervetulleita, sanoo Business Tampereen asiakasvastaava Raimo Vähämaa, jolle yritysten auttaminen on kunnia-asia.

YRITYSTEN YHDISTÄVÄ TEKIJÄ

Asiakasvastaava Raimo Vähämaalla oli ennätyksellinen vuosi. Uusia asiakaskontakteja hänellä oli liki kaksisataa. Tampereen seudulla menee nyt lujaa. Yksi maantieteen ilmiö voi olla kuitenkin ylikäymätön.

Business Tampereen sijoittumispalveluiden asiakasvastaava Raimo Vähämaan työtä on yritysten tukeminen. Hän auttaa löytämään toimipaikan tai tontin Tampereen seudulta. Hän luonnehtii itseään liimaksi yritysten, julkisen puolen ja kolmannen sektorin välillä.

– Tarjoamme perspektiiviä yrittäjille. Alueen asiantuntijana neuvomme, miten laajentaminen Tampereen seudulla on suotuisinta, Vähämaa kertoo ja jatkaa:

– Ohjaamme yritykset tarvittaessa konsulttien ja kiinteistönvälittäjien pariin. Meillä on kolmetoista ekosysteemiä, eli talon sisältä tulee paljon tarjokkaita.

ERITYISLUONNE

Työssään Vähämaa ja Business Tampere ovat erityisluonteisia. Business Tampere on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, joka edistää investointeja, houkuttelee osaavaa työvoimaa ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle. Vähämaalla on konstinsa työn vaatimaan taiteiluun eri toimialojen maailmojen välissä.

– Yritys ensin! Minulla on laaja kollegoiden verkosto muissa kaupungeissa. Jos tamperelainen kasvuyritys haluaa laajentaa toisaalle, en epäröi hetkeäkään soittaa muihin kuntiin, Vähämaa sanoo.

LISÄÄ: Raimo Vähämaa sijoittumispalveluiden asiakasvastaava raimo.vahamaa@businesstampere.com 050 505 2228

Vähämaan työssä painottuvat teollisuuden ja tietoliikenteen yritykset, mutta sijoittumispalvelua annetaan kaikille toimialaan tai kokoon katsomatta.

– Tyhjillään oleva tila tai urbaani kesanto on aina mahdollisuus, Vähämaa kertoo. HYVÄÄ ON HELPPO MYYDÄ

Vuoden lopuksi Vähämaa laskeskeli, että ennätykset paukkuivat: 180 uutta asiakasta. Hän on työskennellyt Business Tampereessa sen perustamisesta alkaen eli vuodesta 2009. Vuosivaihtelu on aiemmin asettunut 110–170 uuden asiakkaan välille.

– Olemme toimintamme aikana auttaneet yhteensä 1 200 yritystä sijoittumispalvelussa Tampereen seudulle. Olemme olleet mukana tuhansien työpaikkojen synnyssä ja satojen miljoonien eurojen investointien edistämisessä, Vähämaa kertoo.

Tampereella on Vähämaan mukaan yksi selkeä maantieteeseen liittyvä kivi kengässä, mihin muut seudun kunnat voivat tarjota helpotusta.

– Tampereelta voi olla vaikea löytää yli sadan tai mielellään jopa yli kolmensadan hehtaarin tontteja. Useat ympäryskunnat onneksi tekevät töitä ja ovat kovasti kaavoittamassa uutta, Vähämaa kiittelee.

Uudet

Kuvaaja: Petri Kangas

Kuvaaja: Tampere taivaalta

Eero Aarnion suunnittelema Puutilanjakaja on esimerkki rotaatiovalumenetelmällä valmistetusta kauniista sisustustuotteesta. – Finncont on valmistanut tuotteita rotaatiovalumenetelmällä jo vuosikymmenten ajan, sanoo talousjohtaja Niko Huusko.

Puhtaamman ympäristön asialla

Ympäristövastuullisia ja innovatiivisia kiertotaloustuotteita kehittävä Finncont haluaa maksimoida raaka­aineiden ja materiaalien kiertoa taloudessa ja minimoida ympäristön kuormitusta.

Teksti ja kuvat Jari Runsas

Finncont tarjoaa turvallisia ja pitkäaikaisia kiertotaloustuotteita ja -palveluja jätteiden keräykseen ja kierrätykseen. Lisäksi se tarjoaa ratkaisuja kemikaalien ja elintarvikkeiden turvalliseen kuljetukseen sekä varastointiin.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme toimimaan ympäristövastuullisesti, mikä haastaa myös meitä kehittymään jatkuvasti omien tuotteiden suunnittelussa. Meille on tärkeää löytää oikeat kumppanit, joilla on samat arvot, kiteyttää yhtiön talousjohtaja Niko Huusko

– Tällainen on esimerkiksi uusi kierrätysjärjestelmien jakelukumppanuus PWS Nordic AB:n kanssa. Yhteistyö mahdollistaa meille markkinoiden laajimman tuotevalikoiman perinteisissä jäteastioissa, ja samalla voimme lisätä kierrätysraaka-aineiden osuutta niiden valmistuksessa laadusta tinkimättä.

Kumppanuuden myötä PWS edustaa vastavuoroisesti Finncontin kierrätysjärjestelmiä Ruotsin-markkinoilla.

IBC-kontit edelleen tuotevalikoimassa

Yhtiön historia alkaa jo 40-luvulta, jolloin alun perin maalipurkkien ja metallipakkausten valmistukseen keskittynyt Mety Oy perustettiin Ylöjärvelle. Vuonna 1974 yhtiön toiminta laajeni Virroille, jolloin nestekontteja valmistava Finncont sai alkunsa. – Täällä alettiin valmistaa kemianteollisuudelle suunniteltuja IBC-kontteja, jotka ovat edelleen merkittävässä roolissa myynnissämme. Se on hyvä esimerkki tuotteesta, jolla on pitkä elinkaari. Kontti on myös räätälöitävissä asiakkaan vaativien tarpeiden mukaan, Niko Huusko sanoo.

Kemian- ja elintarviketeollisuuden tuotteista merkittävä osa menee vientiin. Tärkeitä vientialueita ovat Britteinsaaret, Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa, mutta Virroilta lähteneisiin tuotteisiin voi törmätä kaikilla mantereilla.

– Finncontin vahvuutena on oma Finncont Design Studio, joka tarjoaa asiakkaille tuotekehityksen pitkäaikaista kotimaista huippuosaamista. Se tukee kaikkia konsernin liiketoimintoja tuottaen uusia ja kehittäen jo olemassa olevia tuoteratkaisuja.

Voimakkaasti kasvava asiantuntijayritys

Finncontin tavoitteena on jatkuvuus. – Haluamme, että jätteet jatkavat elämäänsä uusina raaka-aineina. Näin tulevien sukupolvien ei tarvitse tehdä liian suuria myönnytyksiä valintojemme vuoksi, ja asiakkaamme voivat toimia ympäristövastuullisesti. Siksi kehitämme osaamistamme jatkuvasti. Yhdessä asiakkaidemme kanssa löydämme ratkaisuja tämän päivän ja huomisen haasteisiin, sanoo Finncont Groupin toimitusjohtaja Jyri Partanen

Finncont on sitoutunut tavoitteeseen olla hiilineutraali konserni vuoteen 2030 mennessä.

Vastuullisuus ei tarkoita kuitenkaan liiketaloudellisten tavoitteiden jäämistä takaalalle.

– Haluamme kasvaa voimakkaasti niin orgaanisesti kuin yritysostojenkin kautta. Epäorgaaninen kasvu on riippuvainen siitä, minkälaisia ostokohteita markkinoilla kulloinkin on, mutta se on vahvasti osa strategiaamme. Ostettavan yrityksen on kuitenkin tuotava synergiaetuja meidän toimintaamme, Partanen sanoo.

– Neuvotteluja on käynnissä koko ajan. Viimeisin yritysosto oli kuopiolaisen, kokonaisvaltaista polttoainehuoltopalvelua etenkin metsäkone- ja maarakennusyrittäjille

Finncont-konserni

n perustettu Virroille 1974 n ympäristöä säästävien tuotteiden ja ratkaisujen asiantuntijayritys n konsernin liikevaihto vuonna 2023 noin 37 miljoonaa euroa n konsernissa työskentelee noin 180 henkilöä n konserniin kuuluvat emoyhtiö Finncont Group Oy, Virroilla toimiva Finncont Oy sekä Finncont Ympäristötuotteet Lahdessa. Fuelk Oy sulautuu Finncont Oy:öön syksyllä 2024 n jälleenmyyjiä yli 10 maassa, vientiä eri puolille maailmaa

Finncontin tontilla käy päivisin kuhina, kun rekat hakevat noutovarastosta valmiita tuotteita asiakkaille toimitettavaksi.

tarjoavan Fuelk Oy:n hankinta alkuvuodesta. Yhtiön tuotanto siirrettiin Virroille.

– Fuel as a service on ratkaisu, jossa työmaalla olevan polttoainesäiliön sijainti välittyy GPS:n avulla polttoainetoimitukselle. Polttoaine tuodaan juuri sinne, missä sitä tarvitaan, jolloin palvelun käyttäjä pystyy keskittymään tuottavaan toimintaan. Työmaalla käytössä ovat meidän valmistamamme, tähän tarkoitukseen suunnitellut, hyväksytyt ja turvalliset polttoainesäiliöt. Tarvittaessa esimerkiksi metsäkonesäiliöt voidaan räätälöidä yrittäjän koneen väreihin sopivaksi, Niko Huusko kertoo.

Menestyksen kivijalat luotu vuosien aikana

Viiden vuosikymmenen toiminnan aikana Finncont on ottanut vahvan jalansijan toimialoillaan.

– Tuotannon prosessimme ovat vuosien aikana hioutuneet tehokkaiksi, mikä on yksi Finncontin vahvuustekijöistä, Niko Huusko arvioi.

– Talousjohtajan mieleen on myös se, että liiketoimintamme ovat hajautettuna eri toimialoille. Kaikki munat eivät ole samassa korissa, mikä tuo joustavuutta muuttuviin tilanteisiin.

Yhtenä Finncontin vahvuutena on myös osaava ja sitoutunut henkilöstö. Joukossa on todella pitkään yhtiössä työskennelleitä, useita yli 30 vuotta talossa olleita, jopa yli 40 vuoden työhistorian omaavia osaajia.

– Pysyvyys takaa sen, että hiljainen tieto ei karkaa niin helposti ulos yrityksestä.

Valtaosa henkilöstöstä on luonnollisesti paikallisia, mutta merkittävä osa tulee myös ympäristökunnista ja aina Tampereelta asti.

– Logistisesti Virrat on hyvä paikka toimia ajatellen liikenneyhteyksiä jokaiseen il-

mansuuntaan. Rekkaliikenteen kannalta tehtaamme sijaitsee varsin toimivassa paikassa, Huusko sanoo.

Rotaatiovalulla villitkin ideat tulevat todeksi

Finncont on valmistanut rotaatiovalutuotteita jo vuosikymmeniä.

Rotaatiovalu on kestävien pitkäaikaisten tuotteiden valmistusmenetelmä, jonka avulla mielikuvituksellisetkin ideat voidaan toteuttaa. Menetelmä mahdollistaa onttojen tuotteiden ja kotelomaisten rakenteiden toteutuksen niin isoille kuin pienille kappaleille.

Prosessi perustuu muotin pyörimiseen uunissa. Muottiin täytetään muoviraaka-aineannos ja muotti siirretään uunin lämpöön pyörimään. Muotin lämpötilan ylittäessä muoviraaka-aineen sulamispisteen, alkaa se muotin seinämiä pitkin virratessaan ja samalla sulaessaan muodostaa onton tuotteen seinämän. Tästä syystä onttoon muottiin muodostuu luonnostaan säiliömäinen rakenne.

Rotaatiovalumenetelmässä käytettävät muotit ovat kevytrakenteisia ja investoinneiltaan maltillisia, mikä mahdollistaa myös suurien tuotteiden valmistamisen pienilläkin valmistusmäärillä kilpailukykyisesti.

– Haluamme, että jätteet jatkavat elämäänsä uusina raaka­aineina, sanoo Finncont Groupin toimitusjohtaja Jyri Partanen.

Tee tärkeä näkyväksi

Yrityksen menestys perustuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön.

Palkitse uudella viiden vuoden ansiomerkillä.

ANSIOMERKIT.FI

Varattu Vapaa

TOMMI HÄRMÄ asianajaja, osakas Asianajotoimisto Merkurius Oy

IDA KOSKINEN counsel, asianajaja Asianajotoimisto Merkurius Oy

ESG ja vastuullistuvat sopimukset

HANKINTA- ja toimitussopimuksiin sisältyy nykyisin yhä useammin erilaisia vastuullisuusvaatimuksia. Tällaiset ESG-vaatimukset (Environmental, Social and Governance) kattavat yrityksen ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen, hallintotapaan ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät asiat.

Euroopan unioni on edistänyt vastuullisuussääntelyä muun muassa vuonna 2023 voimaan tulleella yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevalla direktiivillä (CSRD), jonka vaatimukset on Suomessa pantu täytäntöön tilintarkastus- ja kirjanpitolain muutoksilla. Myös uusi yritysvastuudirektiivi (CSDDD) astui voimaan heinäkuussa, ja sen kansallinen täytäntöönpano Suomessa tulisi tehdä 25.7.2026 mennessä.

Jo ennen tätä uutta sääntelyä etenkin suurten yhtiöiden sopimuksissa on ollut jo pidemmän aikaa mukana erillinen code of conduct -liite tai sopimuskohta, jossa on asetettu tietty minimitaso yrityksen vastuullisuustoimille. Tästä huolimatta vastuullisuusvaatimukset eivät silti ehkä aiemmin ole nousseet kovin keskeiseen rooliin sopimusneuvotteluissa. Viime aikoina sopimusten vastuullisuusvaatimukset ovat kuitenkin lisääntyneen sääntelyn myötä selvästi laajentuneet ja monimutkaistuneet. Velvoitteet eivät enää koske vain kaikista ilmeisimpiä

väärinkäytöksiä, kuten lapsityövoiman tai lahjonnan kieltoa, vaan sisältävät hyvinkin yksityiskohtaisia vaatimuksia liittyen esimerkiksi toimittajan sisäisiin prosesseihin ja koko tuotteen tai palvelun arvoketjuun aina raaka-aineista lähtien.

Monissa code of conduct -liitteissä toimittajalta vaaditaankin yleisesti ”kaikkien soveltuvien lakien, asetuksien ja viranomaismääräyksien” noudattamista, mikä laajentaa merkittävästi toimittajan vastuita. Vaatimusten noudattaminen tulee myös pystyä osoittamaan pyydettäessä. Usein mukana onkin myös konkreettisia toimitusketjun auditointi- ja raportointivelvollisuuksia.

ESG­vaatimukset koskevat toimittajan lisäksi yleensä koko alihankintaketjua raaka-ainetoimittajista lähtien. Jos koko hankintaketju ei ole kunnossa, voi toimittaja joutua vastuuseen sopimusrikkomuksesta alihankkijaportaan puutteiden vuoksi. Pitkissä sopimusketjuissa ESG-vaatimusten hallinnointi on ymmärrettävästi käytännössä haastavaa.

Tiukentuneiden ESG-vaatimusten myötä toimittaja voi rikkoa sopimusta, vaikka tuote tai palvelu olisi tuotettu virheettömästi ja oikea-aikaisesti. Sopimusrikkomuksista aiheutuvat seuraamukset vaihtelevat vahingonkorvauksista jopa sopimuksen purkamiseen. Toimittajan riskejä lisää se, että ESG-vaatimukset pyritään

usein jättämään sopimuksen vastuunrajoituksen ulkopuolelle. ESG-vaatimuksiin voidaan pyytää sitoutumaan myös kokonaan toimitussopimuksesta irrallisella dokumentilla, jolloin mitään vastuunrajoituksia ei myöskään sovelleta.

Miten ESG­riskejä sitten voi minimoida?

1. ESG­vaatimusten läpikäynti osaksi sopimusprosessia. ESG-vaatimuksiin on syytä suhtautua samalla tarkkuudella kuin muihinkin sopimusehtoihin ja -asiakirjoihin.

2. Muista vastuunrajoitus. Huolehdi siitä, että ESG-vaatimuksiin soveltuu vastuunrajoitusehto.

3. Hankintaketjun auditointi. Kartoita käytetyt alihankkijat ja arvioi täyttävätkö ne vastaavat velvoitteet, joihin olette itse sitoutuneet.

4. Sopimusten läpikäynti ja päivittäminen. Varmista, että kaikissa alihankintasopimuksissa on huomioitu ESG-vaatimukset, mukaan lukien erilaiset auditointi- ja raportointivelvoitteet, koko sopimusketjun osalta.

5. Koulutukset ja ohjeistus. Huolehdi oman henkilöstön ja alihankintaketjun riittävästä kouluttamisesta ja tarvittavien ohjeistusten laatimisesta sekä niiden käytännön implementoinnista.

TULEVAISUUDEN TAMPERE – ELINVOIMAINEN KESKUSTA

Tampere on valittu useana vuonna Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Miten säilytämme ”ykköskaupungin” aseman jatkossa? Keskeinen osa vetovoimaisuutta on kaupungin keskusta-alueen elävänä ja kehittyvänä pitäminen. Tulevaisuuden Tampere -seminaari käsittelee tätä positiivista haastetta, kärkiteemana keskusta-alueen edelleen kehittäminen huokuttelevaksi, toimivaksi, turvalliseksi ja monipuolisia palveluja tuottavaksi alueeksi. Yhteistyöllä kaupungin ja yrittäjien kanssa tämä onnistuu.

Torstai 21.11.2024 • klo 12–14.30

Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali

Kalevantie 2, 33100 Tampere

OHJELMA

11.15 Lounas

12.00 Tilaisuuden avaus

FT Rauno Ihalainen, Pirkanmaan Parhaaksi ry

12.05 Kaupungin tervehdys

12.15

Pormestari Kalervo Kummola, Tampereen kaupunki

Pääalustus: Mihin olemme matkalla

kaupungin ja sen keskustan kehittämisessä?

Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto

12.35 Alustus: Elinvoimaa keskustan kehittämisellä

Tampereella vuodesta 2011

Hankejohtaja Tero Tenhunen, Tampereen kaupunki

12.55 Alustus: Elinvoimaa yhteistyössä yritysten kanssa

Toimitusjohtaja Jenni Pöllänen, Pirkanman Yrittäjät

13.15 Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset

Moderaattorina työelämäprofessori Matti Apunen, Tampereen yliopisto. Osallistujat: Mari Vaattovaara, Tero Tenhunen, Jenni Pöllänen, elinvoiman palvelualuejohtaja

Pekka Salmi, Tampereen kaupunki ja päätoimittaja Sanna Keskinen, Aamulehti

14.25 Tilaisuuden päätös

Herastuomari Pekka Salminen,

Tampereen Sivistysyhdistys ry

14.30 Kahvit

Tapahtuman järjestävät Tampereen Sivistysyhdistys ry ja Pirkanmaan Parhaaksi ry yhteistyössä Tamereen kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjien kanssa. Yritykset 350 euroa, mikroyritykset (alle 10 työntekijää) 250 euroa ja yksityishenkilöt 80 euroa. Maksut tilille FI90 2046 2100 0415 48. Ilmoittautuminen 15.11. mennessä sähköpostiosoitteeseen eeolheikki@live.fi tai Google Formsilla (QR-koodi).

Kalervo Kummola

Mari Vaattovaara

Matti Apunen

Pekka Salmi

Tero Tenhunen

Jenni Pöllänen

Sanna Keskinen

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi

Kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille – tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Suorana lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon.

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa 10:een enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa. Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Tampereella järjestettävä Vientipäivä 6.11.2024 on suunnattu vientiä ja tuontia harjoittaville kansainvälistyville yri­

tyksille. Päivästä saat tukea, hyötyä sekä hyödyllisiä koulutuksia kansainvälistymisestä. Kauppakamarin Verkkoveropäivä 11.12.2024 on vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ja yrittäjien ajankohtaistapahtuma, joka tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja ­uudistukset sekä muut ajankohtaiset tilinpäätös­ ja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

KOULUTUKSIIMME: tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset­ja­tapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi (03) 230 0555

KAUPPAKAMARIN VERKKOVEROPÄIVÄ

Ke 11.12.2024 • klo 9.00–16.00 • striimi

Klo 9.00 Tilaisuuden avaus ja päivän käytännön asiat

Johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

Klo 9.10 Talouskatsaus

Pääekonomisti Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamari

Klo 10.00 Ajankohtaista verolainsäädännöstä Johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

Klo 10.30–10.45 Tauko

Klo 10.45 Ajankohtaista verolainsäädännöstä jatkuu

Klo 11.30–12.15 Lounastauko

Klo 12.15 Kirjanpidon ajankohtaiskatsaus

Senior Tax Advisor Risto Walden, Bilanssi Oy

Klo 13.45–14.00 Tauko

Klo 14.00 Ajankohtaista verosuunnittelusta

Veroasiantuntija, Tax Partner Ilkka Lahti, HL Tax & Legal Oy

Klo 15.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta

Asianajaja, työelämäprofessori

Marja Hokkanen, Aalto ­yliopisto

Klo 16.00 Tilaisuus päättyy

Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä luennoitsijoille chat-viestein. Verkkokoulutus tallennetaan ja osallistujat saavat tallenteen tilaisuuden jälkeen. Esitysaineistot jaetaan osallistujille sähköisesti.

Jäsenhinta 395 euroa (+ alv), normaalihinta 495 euroa (+ alv).

Pakettihinta viidelle osallistujalle 1560 euroa (+ alv).

Kuluton peruutus on mahdollinen viimeistään seitsemän vuorokautta ennen tilaisuutta.

Mikäli peruutus tapahtuu myöhemmin kuin seitsemän vuorokautta ennen tilaisuutta, veloitetaan koko koulutuksen hinta.

Ilmoittaudu mukaan: https://tapahtumat. kauppakamari.fi/ verkkoveropaiva_2024

Ilmoittaudu mukaan: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus

Tapahtuman pääyhteistyökumppanina

Ke 6.11.2024 • klo 8.30–16.00 • Tampere-talo

l Tilaisuus on tarkoitettu HHJ-alumneille eli henkilöille, jotka ovat käyneet HHJ-koulutuksen.

l Kokoonnumme kuohuvan ja verkostoitumisen merkeissä.

l Tule mukaan HHJ-alumnitreffeille ja tapaa muita hallitustyötä tekeviä ympäri Suomen!

Ilmouttaudu mukaan: hhj.fi >> tapahtumat

Syksyn HHJ-koulutukset ovat täyttyneet nopeasti. Loppusyksyn kursseilla on vielä muutama paikka vapaana – varaathan paikkasi pian!

HHJ 2024/11 • Kurssi järjestetään lähikoulutuksena Tampereella (vain muutama paikka vapaana)

l Tiistaisin (ja yhtenä keskiviikkona) 5.11., 12.11., 20.11., 26.11. ja 3.12.

HHJ-Puheenjohtajakurssi 2024/11 Tampere (vain muutama paikka vapaana)

l Ke 27.11. klo 11.15–16.30 ja to 28.11. klo 8.30–16.00

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: hhj.fi

Seuraava HHJ-tutkinto järjestetään keväällä 2025. Ilmoittautuminen on avoinna tiistaihin 7.1.2025 asti.

l Ennakkotehtävien vastausaika: 8.–29.1.2025

l Tutkintopäivän seminaari ja monivalintakoe: keskiviikkona 26.3.2025 klo 10.15–16.00

l Tutkinto järjestetään kokonaisuudessaan etäyhteyksin.

HHJ-tutkinnon suorittaneita on jo 8445 henkilöä!

Hyväksy y hallituksen jäsen HHJ -tutkinto on kaksiosainen kokonaisuus, joka sisältää ennakkotehtäviä ja varsinaisen tutkintopäivän. Oppija valitsee neljästä ennakkotehtävästä kaksi ja vastaa niihin määräajassa. Tutkintopäivänä ennakkotehtävät puretaan webinaarissa, minkä jälkeen on loppukokeen vuoro. – Ennakkotehtävistä voi luoda itselleen ainutkertaisen oppimiskokemuksen, vinkkaa vakuutustieteen tenure track -professori Timo Rintamäki Tampereen yliopistosta. Hän tarkastaa hallitusta ja hallitustyön organisointia koskevan ennakkotehtävän vastaukset yhdessä tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Ranniston kanssa.

– Kun hallituksessa tiedetään, miten asiat käsitellään, päätetään ja dokumentoidaan ja miten eri hallitusjäsenten roolit ja osaaminen vaiku avat kollektiivisiin päätöksiin, hallitustyöskentely saa varmuu a ja se sujuu, Timo Rintamäki sanoo.

Hallitusta ja hallitustyön organisointia käsi elevä ennakkotehtävä on jae u kolmeen teemaan: hallituksen kokoaminen ja kokoonpano, hallitustyöskentely ja päätöksenteko sekä hallitustyön arviointi ja kehittäminen. Joka teemasta on kysymyksiä.

– Kysymyksillä mitataan osallistujan kykyä jäsentää ja kehi ää hallitustyöosaamistaan. Ennakkotehtäviin vastaaminen kanna aa o aa myös opiskeluna, jossa haetaan tukea omille käsityksille ja tarkastetaan faktoja.

– Toivomme lisäksi teorian ja käytännön yhdistämistä sekä teemojen pohdintaa, mu a väl ämätöntä se ei ole, onhan moni vasta aloi anut hallitusrooliinsa kasvamisen HHJ-kurssilla.

HHJ-tutkinnon rakenne

Rintamäen mukaan vastaukset vaihtelevat juuri vastaajien kokemustaustan mukaan. Erilaisuus virkistää.

– Joku on valmistautumassa tulevaan hallitusuraansa, toinen on konkari ja tahtoo tuule aa ajatuksiaan tai hakea uusia työkaluja entistä systemaa isempaa työskentelyä varten. Kaikki lähestymistavat ovat arvokkaita. Usein saan vastauksista itsekin ahaa-elämyksiä, hän kertoo.

Lue lisää Timo Rintamäen mie eitä HHJ-tutkinnosta. Entä minkälaista on hänen mielestään hyvä hallitustyö?

Ilmoi autuminen alkaa osoi eessa hhj.fi

Ilmoi autuminen pää yy & ennakkotehtävien vastausaika alkaa

ILMOITTAUTUMINEN 4-5 viikkoa

Ennakkotehtävien palautus (vastausaika n. 3 viikkoa)

Tieto ennakkotehtävän hyväksymisestä / hylkäämisestä

TEKEMINEN JA TARKASTUS 5-6 viikkoa

Itsenäinen opiskelu

Tutkintopäivä: ennakkotehtävien purku webinaarissa ja monivalintakoe

Tutkinnon tulokset & HHJ-diplomien ja pinssien postitus

MUIHIN ENNAKKOTEHTÄVIIN TUTKINTOPÄIVÄ & TULOKSET n. 3 viikkoa

Hyväksy y hallituksen jäsen HHJ järjestää hallitustyön koulutusta, joka innostaa aloi amaan ja kehi ämään hallitustyöskentelyä. HHJ-koulutukset täydentävät toisiaan ja niissä edetään koulutuspolun tapaan yhä syvemmälle hallitustyöhön. Koulutuksissa on tarjontaa hallitustyötä tekeville ja sitä vasta harkitseville.

Kuva: Sari

Laapo i /

Tampereen yliopisto

Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa

7.11.2024

Millainen hallitus tuottaa arvoa? Hallituspaikka-tapahtumassa 7.11. avaamme hallitusten monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä, uskomuksia ja väitteitä avoimeen keskusteluun. Saamme vastauksia niin käytännön hallitustyön kuin tutkimuksenkin maailmasta. Löydämme ratkaisuja hallituksen kokoamiseen ja hallitustyön tekemiseen.

Tapahtuma tarjoaa:

• upeat puheenvuorot Leena Niemistöltä, Katri Saarikiveltä, Timo Ahopellolta ja Alex Niemiseltä

• satoja samanhenkisiä hallitusosaajia

• vapaata vuorovaikutusta ja verkostoitumista

Kaikessa mukana upea Hallituspaikan henki: suoraa puhetta, rentoa asennetta.

Lue lisää HALLITUSPAIKKA.FI

Liput myy

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen

www.moore.fi

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE p. 03 3142 9000 alfalaw.com

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Sutherland Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere

Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

We create wellbeing from cleanliness and build a sustainable future

Asianajotoimisto Jari Hytti

Aleksis Kiven katu 10 E 33210 Tampere

Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. (03) 3123 5100 www.tempolaw.fi

KAUPPA KAMARI

Seuraava printtilehti ilmestyy 13.11.2024

Teemana rahoitus

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy:

• Erika Iijanen, 044 246 4564, erika.iijanen@saarsalo.fi

• Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi

JARIHYTTI

TAMPEREEN

Mielenrauhaa liiketoimintaan

Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

“Kyllä se helpottaa, kun vastassa on aito ihminen, tuttu tyyppi, joka tuntee yritystoimintamme ja jonka kanssa pystyn sparrailemaan ja läpikäymään eri vaihtoehtoja.”

Eero Ojanen

Toimitusjohtaja

Lehtovuori Oy

• Oma yhteyshenkilö, suora numero

• Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko

• Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä

Antti Tuomi Asiakkuusjohtaja

Mira Hietanen

Asiakkuuspäällikkö

Sami Pietilä Senior Sales Manager OP Yrityspankki Oyj