Tampereen kauppakamarilehti 5/2023

KAUPPA TAMPEREEN

KAMARI

Valtatie 3:n yritysvaikutukset selville I10

Kiekko kuuluu kaikille I13

SYDÄMESTÄÄN POPPAMIES

”Me yrityslähettiläät tarjoamme kattavan kuvan Tampereen yliopiston yrityksille tarjoamista palveluista. On ollut mukavaa tavata erityyppisten yritysten edustajia ja esitellä yliopistomme repertuaaria, ja kiinnostusta on ollut paljon. Laajasta tarjonnasta yritys voi valita tarvitsemansa palvelut, ja olemme tarvittaessa auttaneet eteenpäin. Yhteistyö tuo mukaan uusia kykyjä opiskelijoista sekä yliopiston näkökulman ja osaamisen yritysten arkeen.”

Ihminen ratkaisee.

Kutsu yrityslähettiläät

tapaamiseen – saat tietoa ja tukea yhteistyöhön

Yrityslähettiläinä toimivat eri alojen opiskelijat vierailevat yrityksissä, kartoittavat yritysten tarpeita ja kertovat yliopistoyhteistyön mahdollisuuksista.

Tampereen yliopisto tarjoaa yhteistyötä erityisesti tutkimusja kehittämistoiminnan, osaamisen kehittämisen ja uusien osaajien rekrytoinnin tueksi. Kutsu yrityslähettiläät tapaamiseen, kun haluat esimerkiksi

l tiiviin tietopaketin yliopiston tarjonnasta

l kuulla opiskelijayhteistyön hyödyistä ja mahdollisuuksista

l edistää yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoimintasi tueksi

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

Jätä yhteystietosi ja toiveesi sähköpostitse tai verkkosivujen yhteydenottolomakkeella. Yrityslähettiläämme ottavat sinuun yhteyttä sopiakseen vierailun ajankohdasta ja sisällöstä. Voit myös itse tehdä varauksen verkkosivuilla suoraan yrityslähettiläiden varauskalenteriin.

yrityslahettilaat@tuni.fi tuni.fi/yrityslahettilaat

Tunnetko Kampusklubin?

Kampusklubi kutsuu mukaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskehittämisestä, uusimmasta tutkimustiedosta, verkostoitumisesta ja näkyvyytensä lisäämisestä Tampereen korkeakouluyhteisössä.

Yritys saa klubijäsenyyteensä perustuvia, valikoituja yliopistopalveluja ja etuja sekä pääsyn Kampusklubin tapahtumiin ja toimintaan

Katso lisää: kampusklubi.fi

Kuva

Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Milla Tuomela (vas.), Ella Lehto, Pietari Kokko, Markus Salonen ja Sami Joronen.

Saavutettavuus painaa yritysten sijoittumispäätöksissä

VASTUULLISET ja kestävästi toimivat suomalaiset yritykset hakeutuvat hyvien liikenneyhteyksien ääreen ja helposti saavutettaville alueille. Myös osaavan työvoiman läheisyys vaikuttaa myönteisesti yritysten sijoittumispäätöksiin. Yritysten toimintaympäristön ennustettavuus ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ratkaisevasti yritysten kilpailukykyyn ja siten yritysten tulevaisuuden suunnitteluun.

Yli puolet yrityksistä valitsee sijaintipaikkansa näiden tekijöiden perusteella. Keskuskauppakamarin vuonna 2016 tekemä, valtakunnalliseen yrityskyselyyn pohjautuva selvitys osoittaa, että viisi tärkeintä yritysten sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavaa tekijää ovat sopivan työvoiman saatavuus, liikenneyhteydet, markkinoiden läheisyys, alueella on kasvukeskus sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tampereen läntinen ohitustie, jonka varrelle on rakentunut tiheästi erilaista elinkeinotoimintaa: palveluita, kauppaa ja teollisuutta.

Läntisen ohikulkutien eli valtatie 3:n ongelmana Tampereen kaupunkiseudulla on nykyisin liikenteen välityskyvyn riittämättömyys. Liikenteessä on suuria sujuvuusongelmia aamu- ja iltaruuhkan aikaan sekä viikonloppuisin. Sääksjärven ja Lakalaivan eritasoliittymien kohdalla on myös liikenneturvallisuuspuutteita. Valtatie 3:n liikenne lisääntyy tulevaisuudessa lähialueen muuta liikenneverkkoa nopeammin Tampereen seudun hyvin vahvasti kasvavan maankäytön vuoksi (Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2021). Tampereen seutukunta tarvitsee 2030-luvulla lisää kaavoitettuja työpaikka- ja teollisuusalueita sekä tontteja asukkaiden tarpeisiin. Ylivoimaisesti kestävin suunta seutukunnan kasvulle on etelä, joka on poliittisesti valmistellussa, voimassa olevassa maakuntakaavassakin varattu kasvun mahdollistajaksi.

Pirkanmaan liitto osallisti ja sitoutti nykyisen maakuntakaavan valmisteluvaiheessa elinkeinoelämää kaavatyöhön. Elinkeinoelämä hyväksyi ja tuki julkisen toimijan maakuntakaavapäätöksiä sekä linjauksia. Kestävän ja vastuullisen yritystoiminnan perusedellytys on ennustettava toimintaympäristö, johon yritysten tulee voida luottaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtatie 3:n oikaisua ja niin sanottua kakkoskehää on vietävä eteenpäin perusteellisen valmistelun avulla vastuullisen elinkeinotoiminnan ja seutukunnan kasvun turvaamiseksi.

53. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja Tampereen kauppakamari

Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555 www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Päivi Eskelinen, puhelin 040 189 6569, paivi.eskelinen@tampereenkauppakamari.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 12 000 kpl

ANTTI ESKELINEN toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari

Valtatie 3:n liikenne lisääntyy tulevaisuudessa lähialueen muuta liikenneverkkoa nopeammin.

Jakelu 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 8 000 kpl Postin yritysosoitteistolla Lehden osoiteasiat reetta.heinonkoski@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 7.2.2024 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Mureneeko Eurooppa valtiontukiin?

HARVARDISSA vaikuttavan ekonomisti Dani Rodrikin tutkimusryhmä teki kartoituksen, jonka mukaan vuonna 2017 merkittävien teollisuuspolitiikkainterventioiden määrä maailmassa oli 228 kappaletta, viime vuonna 1568 kappaletta. Muutamassa vuodessa valtion sekaantuminen teollisuuden ratkaisuihin on siis seitsenkertaistunut.

Toisin sanoen teollisuuspolitiikka on palannut – ja rytinällä. Kauniisti ilmaistuna teollisuuspolitiikka on teollisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamista. Rumempi tulkinta on se, että valtiot lupaavat yrityksille kilpaa erilaisia tukia ja lupia, jotta saavat vastineeksi teollisia investointeja.

Lyhyt veikkaus tämän kisan lopputuloksista: Suomen käy huonosti.

Investointituet ovat etukäteisiä bonuksia esimerkiksi siitä, että yritys valitsee kohteekseen juuri tietyn maan. Suurimmillaan ne ovat miljardiluokkaa. On päivänselvää, että tähän kilpailuun Suomi ei kykene osallistumaan. Ja vaikka voisikin, näillä summilla voitto voi maksaa yhtä paljon kuin tappio.

Kierre käynnistyi amerikkalaisten reaktiona kiinalaisen teollisuuden voittokululle. Presidentti Bidenin Inflation Reduction Act on 369 miljardin tukihirviö, joka pakotti EU:n pohtimaan valtiontukien kynnyksen madaltamista.

Kilpajuoksu rikkoo EU:n perusideaa avoimista sisämarkkinoista, jossa valtiontukia käytetään vain poikkeustapauksissa.

Varsinkin Saksa ja Ranska ovat halukkaita lähtemään mukaan teollisuuspolitiikan kilpajuoksuun, koska suurina talouksina ne pystyvät siihen.

Euroopan sisämarkkinoiden avautumisen jälkeen olemme odottaneet 30 vuotta seuraavaa suurta voittoa. Digitaalisten sisämarkkinoiden piti olla sellainen, mutta vaivihkaa sen edelle ovat nousseet ”teollisen suvereniteetin” kaltaiset iskusanat. Niillä pyritään valmistavan teollisuuden pikavoittoihin; ajatus on tukien avulla kuroa nopeasti kiinni teknologista takamatkaa ja pitkän aikavälin investointivelkaa.

Eurooppalaisittain asian tekee vakavaksi se, että kilpajuoksu rikkoo EU:n perusideaa avoimista sisämarkkinoista, jossa valtiontukia käytetään vain poikkeustapauksissa. Tämä periaate on ollut Suomen kaltaisen pienen avotalouden näkökulmasta korvaamattoman arvokas.

Jos sisämarkkinoiden eetos kärsii tappion, se on raskas isku EU:n sisäiselle yhtenäisyydelle.

Mutta jotain on tässä tilanteessa meidänkin tehtävä, jotta politiikka ei menetä uskottavuuttaan. Ihmiset kysyvät, onko Suomi puhdasoppisuudessaan taas yksin nurkassa. Suomessa on hahmoteltu teollisuuspolitiikan uutta operaattoria Teollisuussijoituksen Tesin sateenvarjon alle. Siihen sijoitettaisiin Business Finlandin Venture Capital -yhtiö, Ilmastorahasto ja Oppiva Invest. Järjestely kuulostaa byrokraattien käsikirjan perustempulta. Kerätään vanhat rahat uuteen pussiin, ravistellaan ja voilà! – olemme reagoineet määrätietoisesti maailman asettamaan haasteeseen.

Seuraavaksi voisi miettiä ratkaisuna esimerkiksi sitä, voisimmeko uudistaa lupajärjestelmän tai koulutuspolitiikan todellisen kilpailuedun lähteeksi. ”Meiltä Euroopan liukkaimmat luvat!” Tai: ”Osaavaa työvoimaa suoraan koulun penkiltä, taatusti tuoreena, kaikkiin tarpeisiin!” Tämän luulisi kiinnostavan suurkapitalistiakin.

SUOMEN ASIANAJAJALIITON JÄSENYRITYKSIÄ

Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1

33100 Tampere

Puh. 010 548 6060 www.actas.fi

• Lempäälä, Ideapark • Sastamala • Valkeakoski

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hämeenkatu 20 A, 6. Krs 33200 TAMPERE 03 3142 9000 alfalaw.com

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Asianajotoimisto Applex Oy Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@ eversheds.fi www.eversheds.fi

Asianajotoimisto Facta Oy Tuomiokirkonkatu 15 A 8 33100 Tampere Puh (03) 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Aleksis Kiven katu 10 E

33210 Tampere Puh. (03) 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Rödl&Partner Affiliate

ASIAKKAAN ASIALLA

JO YLI 20 VUOTTA!

Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta. Tervetuloa tutustumaan asiakkaitaan lähellä olevaan pankkiin. puh. 010 2484 700 www.poppankki.fi/kurikan-osuuspankki/tampereen-konttori

Tampere

Lex ia A sianajot oimi st o Te chnop olis Yliopistonrinne , A-talo Kalevantie 2, 33100 Tamp ere puh +358 3 260 200 0 lexia .fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi

Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. (03) 3123 5100 Neuvottelutilat Mäntässä Rinnepolku 3 sopimuksen mukaan www.tempolaw.fi

JARIHYTTI

Lecklé laajensi

HR-palveluihin

n Liike- ja verojuridiikkaan sekä yrityskauppakonsultointiin erikoistunut Lecklé laajentaa HR-palveluihin. Asiantuntijatiimiin kuuluu huippu-urheilussa pätevöityneitä henkilöitä, kuten Tapparan fysiikkavalmentajana toiminut Tommi Pärmäkoski, pitkän uran SM-liigavalmentajana tehnyt Tuomas Tuokkola ja urheiluvaikuttaja Markku Haapasalmi. Tiimiin liittyvällä Juuli-Maria Vuorella on pitkä ja monipuolinen kokemus ihmisten sekä työyhteisöjen valmentamisesta. HR-tiimin vetäjänä toimii johtamisen valmentaja SamiPetteri Kivimäki – Lecklé tukee asiakkaidensa liiketoimintaa ja omistajastrategiaa. HR-palvelut täydentävät tätä kokonaisuutta hyvin sekä itsenäisenä palveluna että muun osaamisemme osana, sanoo Lecklén toimitusjohtaja Jouni Sivunen

Hyötykeräys aloittaa yhteistyön Van Wervenin kanssa

n Hyötykeräys Oy ja sen tytäryhtiö Hyötypaalaus Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen kovien muovien keräämisestä ja

kierrättämisestä Van Wervenin kanssa. Van Werven on kansainvälinen kovien muovien keräykseen, lajitteluun ja käsittelyyn erikoistunut kiertotalousyhtiö, jolla on toimintaa kuudessa maassa.

Yritykset kehittävät Suomeen kovien muovien kierrätysjärjestelmän.

– Otimme käyttöön jo ennen yhteistyötä uutta teknologiaa ja ympäristöystävällisen kuljetuskaluston varmistaaksemme, että eri materiaalit, kuten kovat muovit, saadaan talteen ja toimitettua kierrätykseen mahdollisimman tehokkaasti, kertoo Hyötykeräyksen ja Hyötypaalauksen toimitusjohtaja Lauri Jokinen

Kovat muovit kattavat monenlaisia esineitä ja materiaaleja, mukaan lukien muovipakkaukset, rakennusalan muovit, teollisuuden sivutuotteet ja käyttötavarat.

– Kovien muovien kierrätysmahdollisuudet ovat valtavat, ja niiden tehokkaalla kierrättämisellä pystytään korvaamaan merkittävä osa neitseellisistä raaka-aineista, Jokinen sanoo.

Pirkanmaan Jätehuollon jätekeskuksissa pilotoidaan syksyn aikana kotitalouksien kovamuovin vastaanottoa. Muovijäte tulee käsittelyyn Hyötykeräyksen laitokselle, josta se lajitellaan ja rouhitaan uusioraaka-aineeksi.

Olli Ikäheimon johtamassa paneelissa alansa tunnelmia avasivat Jussi Tanhuanpää, Maarit Vähäsaari, Janne Tamminen ja Päivi Itkonen-Melartin.

mutta merkit Pirkanmaan

PIRKANMAAN taloudessa kuluva vuosi on ollut toistaiseksi kohtuullisen hyvä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Maakunnan suurin toimiala teknologiateollisuus on pitänyt yllä koko teollisuustoiminnan vauhtia.

Yrityskummitoiminta tehostuu Pirkanmaalla

n Pirkanmaan Yrityskummit aloittaa yhteistyökumppaniensa kanssa Kuntakummi-hankkeen. Hankkeessa kehitetään kuntakohtainen palvelu tukemaan yritysten kasvua ja menestystä. Samalla vahvistetaan yrityskummipalveluiden paikallista saatavuutta Pirkanmaalla. Hanke aloitetaan nykyisten toimintatapojen kartoituksella ja pilottikuntien valinnalla. Pirkanmaan Yrityskummien yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan kuntien elin-

keinotoimet ja elinkeinoyhtiöt sekä Pirkanmaan Yrittäjät paikallisyhdistyksineen. Elokuuhun 2025 kestävän hankkeen projektipäällikkönä toimii Sari Neva-aho Pirkanmaan Yrityskummeista. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman hankkeen suojelijana on kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen

Pirkanmaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden tammikesäkuussa 4,2 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 0,7 prosenttia. Teollisuuden vientiliikevaihto kasvoi Pirkanmaalla 5,7 prosenttia ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Viennin arvioidaan ylittävän tänä vuonna ensi kertaa kymmenen miljardia euroa.

– Vuonna 2022 maakunnan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa 40 miljardia. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotisjaksolla toimialojen liikevaihto on edelleen kasvanut. Varsinkin teknologiateollisuudessa ja palveluissa on ollut hyvä veto, summasi johtaja Markus Sjölund Pirkanmaan Talousfoorumissa esitellessään maakunnan tuoreet toimialakohtaiset talousluvut.

– Vuoden 2023 huhti-kesäkuuta tarkasteltaessa huomataan, että joillakin toimialoilla liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. Rakentamisen toimialalla kasvu supistui 2,5 prosenttia. Myös metsäteollisuuden sekä kumi-, kemikaali- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi laskuun. Tampereen kauppakamarin tänä syksynä tekemä jäsenkysely kertoo, että yritysten

Kuva Visit Tampere, Laura Vanzo

taloudessa

Kuva Jari Salopino

kertovat jarrutuksesta taloudessa vahva alkuvuosi,

odotukset ovat heikenneet verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen ja kevään 2023 kyselyyn. Sjölundin mukaan barometristä ei ole silti luettavissa merkittävää laskua.

– Suurin osa vastaajista uskoo liikevaihtonsa säilyvän edellisvuoden tasolla. Toisaalta vientiyritysten tilauskanta on heikentynyt viime syksyn ennätyksellisiin lukuihin verrattuna. 43 prosenttia raportoi aiempaa heikommasta tilauskannasta.

– Uskon, että kaikesta huolimatta vuodesta 2023 tulee Pirkanmaalla vielä kasvun vuosi, mutta vuodesta 2024 on vaikea sanoa. Jäsenkyselyymme vastanneista jo 43 prosenttia sanoi, että suurin este liiketoiminnalle on tällä hetkellä riittämätön kysyntä, Sjölund kertoi.

Ilonaiheita on useita

Vaikka Pirkanmaan kehitys on kohtuullinen koko Suomen kuvaan verrattuna, epävarmuutta luo vientialojen tilauskirjojen oheneminen. Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen oli huolissaan myös investointipäätösten vähäisyydestä.

Paikallisista ilonaiheista suurimpia on Tampereen henkilöratapihan korjauspäätös. – Henkilöratapihan uudistamisella on rakennusalaa piristävä vaikutus. Logistisia yhteyksiä parantaessaan se luo jatkossa mahdollisuuksia uusille investoinneille. Positiivisuutta luo myös Suomen Nato-jäsenyys varsinkin turvallisuus-, puolustus- ja ICT-yrityk-

sille, miksei muillekin. Kolmantena on nostettava esiin European Chips Act, Euroopan sirusäädös, ja sitä koskeva oma kehitysohjelmamme.

Rakennusalalla toiveet paremmasta siirtyvät

Talousfoorumin paneeleissa yritykset kertoivat omasta ja toimialansa näkymistä. Sumuisinta on rakentamisessa. Kun vuonna 2021 aloituksia oli Suomessa noin 47 000, tälle vuodelle niitä ennakoidaan vain noin 15 000.

– Myös korjausrakentaminen on taittunut laskuun, vaikka samalla korjausrakentamisen velka kasvaa. Toive paremmasta on rakennusalalla siirtynyt eteenpäin, katseet ovat nyt vuodessa 2025, Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää arvioi.

POP Pankin johtaja Maarit Välisaari kertoi kuluttajien ja yritysten epävarmoista tunnelmista.

– Toistaiseksi kotitaloudet eivät ole turvautuneet isoin joukoin lyhennysvapaisiin, mutta jos työllisyys tästä heikkenee, ehkä näin käy. Kuluttaminen on vähentynyt, mutta ei niin paljon kuin muualla Euroopassa. Tampereen kauppakamarin valiokuntamatkalla Saksassa saimme juuri kuulla, että siellä sukanvarteen säästetään ahkerasti.

Korkokehitystä Välisaari arvioi varovasti.

– Kristallipallo olisi kiva, mutta kun sitä ei meillä ole. Analyytikot ovat arvioineet,

että korkoa laskettaisiin ensi vuonna. Koska emme osaa ennustaa, voimme aina varautua arkijärjellä ja korkosuojauksilla.

Tampereen Stockmannin tavaratalonjohtaja Päivi Itkonen-Melartin kuvasi kuluttajien käyttäytymistä hintatietoiseksi ja harkitsevaksi.

– Kuten talouskatsauksen luvut osoittivat, alkuvuosi oli kaupan alalla ikään kuin koronasta vapautumista, asiakkaat liikkuivat. Toisella kvartaalilla tapahtui muutos.

– Ostopäätösten harkitseminen ei ole pelkästään huono asia. Se on myös ymmärrettävää, sillä esimerkiksi kodin tuotteita hankittiin paljon koronan aikana. Positiivista on uuden tavaran ostamisessa laatuun panostaminen. Siihen kytkeytyy second hand eli kun ostetaan, ostetaan laadukasta, jota on mahdollista kierrättää.

”Tästäkin selvitään”

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Jenni Pölläsen johtamassa paneelissa keskusteltiin ruokakaupan, palvelujen ja elämystalouden tunnelmista. Luottamus, että tästäkin myllerryksestä selvitään, oli vahva. Omaa siivousyritystään johtava Sera Palttala kertoi, että rakennusalan vaikeudet ovat heijastuneet siivousalalle.

– Rakennusalalta ei tule enää tarjouspyyntöjä loppusiivouksista. Viime kevään ilmiö oli, että ikkunanpesutilaukset hiljenivät. Jos asiakas saa huippukovan sähkölaskun, palvelun jättäminen hankkimatta on ymmärrettävää.

Palttala näkee tässä ajassa kuitenkin mahdollisuuksia.

– Meille tuli paljon potentiaalista työvoimaa Ukrainasta. Työelämän monimuotoisuus on lisääntynyt, on toimittava vastuullisesti ja panostettava vihreisiin arvoihin. Myös työnantajamielikuvaa on mietittävä, jotta saamme riittävästi työvoimaa jatkossa.

K-Supermarket Hämeenkyrön ja K-market Kyröskosken kauppias Mikko Valtonen oli samoilla linjoilla.

– Kustannusten noustessa on tarkasteltava tapojaan tehdä, ja kun paine säästämiseen kasvaa, arvioidaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Videotoimisto Kojun toimitusjohtaja Heikki Oinonen kertoi, että pienen yrityksen on mietittäviä tarkoin omia peliliikkeitään.

– Jos kassa on pieni, etsitään luovia ratkaisuja. Pienelle ja rosoiselle on onneksi kysyntää, tärkeintä on idea, sosiaalisessa mediassa suositun Porisuhdeneuvojan tuotantoon osallistunut Oinonen muistutti.

n Tutustu Pirkanmaan talouskatsaukseen 2023 täältä. www.pirkanmaantalous.fi Talouskatsauksen toteuttavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan liitto ja Business Tampere.

Valtatie

3:n oikaisun vaikutukset: 1600 uutta työpaikkaa ja sujuvuutta liikenteeseen

Lempäälä tilasi viime keväänä yritysvaikutusten arvioinnin valtatie 3:n oikaisusta Lempäälän ja Pirkkalan välillä. Lokakuussa julkaistu raportti sisältää useita myönteisiä vaikutuksia paitsi Lempäälälle, myös Tampereen seudulle, Pirkanmaalle ja koko Suomelle.

VUOSIKYMMENET puheena ollut valtatie 3:n oikaisu eli niin sanottu Puskiaisten oikaisu on valtion tiehanke, joka on Pirkanmaan Elykeskuksessa yleissuunnitteluvaiheessa. Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö tarkensi raportin julkaisutilaisuudessa, että raportissa paneudutaan vain tieoikaisun taloudellisiin ja yrityksiä koskeviin vaikutuksiin.

– Lempäälälle on tärkeää arvioida aina yritysvaikutukset. Teimme näin myös hakiessamme asuntomessuja. Saamme raportista taustamateriaalia oikaisusta aikanaan annettavaa kunnan lausuntoa varten.

– Kuntalain mukaan kuntalaisia ovat kaikki, jotka maksavat veroa kuntaan ja joilla on omaisuutta kunnassa. Siten myös yrityksillä on oikeus antaa näkemyksensä asioista, Rämö perusteli.

Selvitystä varten haastateltiin kahdeksaa kuljetus- ja logistiikka-alan ja tuotantotoi-

minnan yritystä. Valtatie 3 on yrityksille kuljetusten valtakunnallinen pääväylä sekä pääkaupunkiseudulle että Pohjanmaan suuntaan. Kuljetusmäärät ovat merkittäviä, mutta vaihtelevat yrityksittäin. Pitkämatkaisessa ajossa on keskimäärin 20–100 rekkaa päivittäin. Kuljetuksia tehdään edestakaisin eli valtatie on käytössä molempiin suuntiin. Lisäksi kuljetetaan paikallisesti.

Merkittäviä säästöjä, uusia työpaikkoja

Lempäälä-Pirkkalan välillä on nykyisin kuljetusten aikatauluihin vaikuttavia liikennehäiriöitä. Ruuhkat aamuisin, iltapäivisin, kesäperjantaisin ja Pirkkahallin tapahtumien takia pidentävät matka-aikoja. Tie on onnettomuusherkkä varsinkin Lakalaivassa.

Raportin mukaan valtatie 3:n oikaisu Lempäälän ja Pirkkalan välillä lyhentäisi matkan pituutta 9 kilometriä. Keskimääräinen matka-ajan lyhennys olisi noin 10 minuuttia. Tästä seuraa merkittäviä aikasäästöjä, jotka ovat vuodessa 1000–5000 tuntia eli noin 17–83 vuorokautta yritystä kohden. Yhteenlaskettuna vuosittainen aikasäästö on noin 290 vuorokautta.

Matkan pituuden ja matka-ajan lyheneminen tuovat kustannussäästöjä 100 000–500 000 euroa vuodessa yritystä kohden. Yhteensä säästö on noin miljoonaa euroa vuodessa.

– Oikaisulla on merkittävien yritysvaikutusten lisäksi iso taloudellinen merkitys Lempäälälle, sillä työpaikat tuovat veroeuroja, to-

tesi elinkeinoyhtiö Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Ahti Laakso Lempäälän selvityksen tehnyt Sitowise on tehnyt aikaisemmin vastaavia isojen väylähankkeiden vaikutusten arviointeja. Niiden mukaan väylähankkeilla on ollut myönteisiä vaikutuksia työpaikkojen määrään. Esimerkiksi Tampereen läntinen kehätie on luonut noin 10 000 uutta työpaikkaa kymmenessä vuodessa. Se tarkoittaa 75 prosentin lisäystä työpaikkamäärään.

– Lempäälässä on suunnitteilla uusia työpaikka-alueita Sääksjärvelle. Alueelle tehdään osayleiskaavaa, joka perustuu valtatie 3:n oikaisuun ja lentoasemalle vievään uuteen 2-kehätiehen. Kaavan mukaiset työpaikka-alueet toisivat Lempäälään 1600 uutta työpaikkaa, mikä tarkoittaa 20–25 prosentin lisäystä nykyiseen työpaikkojen määrään, Laakso kertoi.

Lempäälässä on paljon tukku- ja vähittäiskauppaa, kuljetus- ja logistiikkayrityksiä sekä varastointiin ja rakentamiseen liittyvää yritystoimintaa. Kuljetusmatkojen lyhentyminen ja liikenteen häiriöiden vähentyminen merkitsevät kustannussäästöjä ja vaikuttavat myös kuljetusten hinnoitteluun. Oikaisulla on positiivisia vaikutuksia työvoiman saatavuuteen ja entistä sujuvampaan työmatkaliikenteeseen.

Oikaisu vauhdittaa lisäksi kiinteistömarkkinoita. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle sijoittuville yritystonteille on kysyntää. Toimitilarakentaminen lisääntyisi, ja alueelle jo sijoittuneiden yritysten arvo nousisi.

Valtatie 3:n oikaisun rakentamisen työl-

Heidi Rämö ja Ahti Laakso esittelivät Lempäälän Kehityksen tilaaman yritysvaikutusten selvityksen. Antti Eskelisen mielestä elinkeinoelämän kuuleminen on esimerkillistä.

Tampere-Pirkkala lentoasema

Pirkkala

Sarankulma Lakalaiva

Linnakorpi

Vaihtoehdossa 1 valtatie 3 viedään uudelle linjaukselle Puskiaisten ja Linnakorven välillä. Nykyisen valtatien osuudet parannetaan siten, että syntyy yhtenäinen moottoritie Lempäälän Marjamäestä Pirkkalan Linnakallioon. Kokonaisuudessa on mukana uusi 2-kehätie Sääksjärven ja TamperePirkkalan lentoaseman välillä.

Lempäälä

Lahdesjärvi

Särkijärvi

Sääksjärvi

Puskiainen Kulju Helsinkiin

Vaihtoehto 1: valtatie 3:n uusi yhteys

Vaihtoehto 2: valtatie 3:n parantaminen nykyiselle paikalleen

Uusi 2-kehätie

2-kehätien jatke

listävät vaikutukset ovat huomattavat, yhteensä noin tuhat henkilöä. Tästä Pirkanmaalle kohdistuva osuus on 300–500 henkilöä. Oikaisun rakentaminen ja Sääksjärven osayleiskaavassa arvioidut työpaikat työllistäisivät yhteensä 2000 henkilöä.

”Oikaisu on aluekehityshanke”

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistutti oikaisun kansantaloudellisista vaikutuksista, sillä valtatie 3 on kansallinen ruokakuljetustie ja keskeinen teollisuuden kuljetusväylä pohjois-etelä-akselilla. Kyse on kasvun varmistamisesta ja luotettavan toimintaympäristön turvaamisesta yrityksille.

– Oikaisun tarve on seurausta myös kaupungistumisesta. Kaupungit ja kaupunkiseudut kasvavat, ja kehitys tuo lisää liikennettä. Tämä on vääjäämätöntä.

– Jos katsotaan investointien asettumista Suomessa, Länsi-Suomen teollisuusvyöhykkeelle on suunnitteilla tuulivoiman ja vetytalouden investointeja. Sen sijaan Pirkanmaalla on aika tyhjää. Kun teemme maakuntakaavaan perustuvia aluevarauksia ja liikenneväyliä, mahdollisuudet investoinneille on otettava huomioon.

– Valtatie 3:n oikaisu ei ole siten pelkkä liikennehanke. Näen sen ehdottomasti myös

aluekehityshankkeena, jollainen ratikka on ollut Tampereelle, Eskelinen tiivisti.

Maastolinjauksesta valmistui video

Oikaisun ympäristövaikutuksista on keskusteltu julkisuudessa paljon. Ahti Laakso muistutti, että oikaisu sijoittuu talousmetsään, jossa sijaitsevat virkistysreitit turvataan.

Heidi Rämö kertoi Pirkanmaan liiton tekemästä seudullisesta selvityksestä, jossa kartoitettiin kuntalaisille tärkeitä virkistysja vapaa-ajankäyttökohteita.

– Kuntalaisten kartalle merkitsemät kohteet eivät osu oikaisulle.

– Olemme tehneet oikaisun linjausta havainnollistavan videon, jotta ihmiset näkisivät konkreettisesti alueen, jolla tielinjaus kulkee. Ymmärrän julkisen keskustelun kuitenkin hyvin, sillä suunnittelussa ollaan vielä ylätasolla. Asiat konkretisoituvat yleensä vasta asemakaavavaiheessa.

Pirkanmaan Ely-keskuksessa parhaillaan tekeillä olevan suunnitelman arvioidaan valmistuvan kesään 2024 mennessä.

n Raportti valtatie 3:n oikaisun elinkeinovaikutuksista ja havainnevideo suunnitelluista linjauksista https://www.lempaala.fi/vt3/

Logistiikan GLi Yhtiöt pyrkii hiilineutraaliksi ja aikoo kasvattaa sähköautojensa määrää. – Yhdeksän minuutin säästö on todella paljon sähköauton kapasiteetille. Oikaisu on suorastaan pakko tehdä, jotta teollisuus ja kuljetus pärjäävät jatkossa, hallituksen puheenjohtaja Kristian Lella sanoi.

Emballator Metalpak Oy kuljettaa materiaalinsa rekoilla, joita yritys lastaa päivittäin 5–12 kappaletta. – Matka-ajoilla ja ajokilometreillä on toiminnallemme suuri merkitys. Oikaisu sujuvoittaisi myös työmatkaliikennettämme, kehityspäällikkö Ossi Ojansivu kertoi.

Lahteen

Kangasala

Pakko kasvattaa Eurooppaa

STRASBOURG on keskipieni kaunis ranskalaiskaupunki Saksan rajalla. Kävin lokakuussa siellä EU-parlamentin istuntoviikkoa seuraamassa.

Ei jäänyt hyvä mieli.

Ensin liehuivat Belgian ja Ruotsin liput puolisalossa sen takia, että edellisenä iltana oli Brysselissä tapettu kaksi ruotsalaista jalkapallofania.

Sitten järkytyttiin taas Lähi-idän tilannetta, kun satoja ihmisiä kuoli gazalaiseen sairaalaan tehdyssä iskussa.

Kolmantena iltana parlamentin jäseniä ja työntekijöitä jäi istuntotaloon yliajaksi, koska tunnistamattoman aseistetun henkilön kerrottiin liikkuvan alueella.

Viikkoa leimasivat myös raitiolinjojen katkokset ja kouluihin kohdistuneet pommiuhkaukset. Kaduilla liikkui jatkuvasti rynnäkkökiväärein varustettuja sotilaspartioita.

Turvattomuus ja epävarmuus leimaavat valmistautumista seuraaviin EU-vaaleihin, jotka pidetään ensi kesäkuussa. Niiden alla tullaan taatusti puhumaan paljon geostrategiasta.

Hienolla sanalla viitataan siihen, mitä asioita Euroopan pitäisi ajaa maailmassa. Tarkemmin sanoen millaisia arvoja pienellä EU:lla on tarjota suuressa globaalissa yhteisössä.

Aivan niin, Eurooppa on pieni. Unionin asukasluku on noin 450 miljoonaa eli tuollaiset kuusi prosenttia koko planeetan ihmismäärästä. Se unohtuu usein meiltä pirkanmaalaisiltakin, jotka usein jäämme tuskailemaan sitä, miten pystymme turvaamaan pikkuisen Suomen edut (muka) suuressa EU:ssa.

Unioni voisi olla selvästi suurempi tekijä maapallolla esimerkiksi ottamalla jäsenikseen valtiot, jotka ovat halunneet jo vuosien ajan liittyä mukaan. Niinpä ensi vuoden vaalien keskeisiä kysymyksiä on esimerkiksi Ukrainan tuleva jäsenyys. EU on sössinyt geostrategiassa. Se ei pystynyt vakuuttamaan Britanniaa yhteisen elämän järkevyydestä. Se ei pystynyt kannustamaan Turkkia valitsemaan eurooppalaista tietä, Venäjästä nyt puhumattakaan.

Ukrainan ja muiden nykyisten ehdokasmaiden kohdalla ei ole enää varaa tyriä. Toinen asia, jossa on pakko onnistua, on maahanmuuton hallinta. Sekin Euroopan on kyettävä vihdoin kohtaamaan Eurooppana, ei yksittäisinä jäsenmaina.

Kirjoittaja on pirkkalalainen tietokirjailija ja toimittaja.

Paljon on Euroopan unionissa muuttunut sinä aikana, kun Suomi on ollut sen jäsen – kohta 30 vuotta. Se näkyy myös EU-parlamentin arkityössä.

Paradoksi on, että samalla kun maailma ympärillä on vain suurentunut, on monen europarlamentaarikon työ ”pienentynyt”. Yllättävän moni suomalainen meppi kokee nyt olevansa erityisesti oman maansa, alueensa tai maakuntansa asialla Brysselissä ja Strasbourgissa.

Toiset kokevat olevansa jopa korjaamassa Suomen hallituksen ja eduskunnan epäonnistumisia jäsenmaiden keskinäisissä väännöissä.

Eurooppalaisia lakeja säädetään entistä enemmän jättimäisinä paketteina. Etenkin komissio tykkää tehdä isoja kokonaisuuksia. Parlamentin työstä tulee pienten, mutta usein huipputärkeiden yksityiskohtien hiomista – tai suoranaista korjaamista.

Tämä ei ollut EU:n alkuperäinen idea, mutta tähän on tultu. Eurooppa ei tule vähään aikaan valmiiksi, mutta sen on pakko pyrkiä parempaan.

Merkittävintä, mitä kukin meistä voi lähitulevaisuudessa tehdä tavoitteen eteen, on äänestää seuraavissa EU-vaaleissa 9. kesäkuuta 2024.

Aivan niin, Eurooppa on pieni.

Unionin asukasluku on noin 450 miljoonaa eli tuollaiset kuusi prosenttia koko planeetan ihmismäärästä.

Asuntorakentamisen talvesta tulee vaikea

ENSI talvesta veikataan asuntorakentamisessa hyvin hankalaa. Rakennusmarkkinoiden tutkimusyritys Foreconin mukaan asuntojen aloituksissa pohja on saavutettu, mutta tuotannollisesti mennään edelleen alaspäin. – Kun hankkeet valmistuvat, uusia ei tule tilalle. Käännekohta parempaan on joskus ensi vuonna, mutta sen tarkempi määrittäminen on vaikeaa, johtava asiantuntija Markku Riihimäki sanoo.

Foreconin uusin rakennus- ja kiinteistöalan barometri esiteltiin Pirkanmaan Rakentajien PIRA-päivillä marraskuun alussa.

– Pudotus ei tullut yllätyksenä, mutta sen vaikutukset ovat olleet odotettua voimakkaammat. Koska asunnoissa on ollut lievää ylitarjontaa, markkinatilanne salli tiukan jarrutuksen. Kuluttajat ja varsinkin sijoittajat lykkäävät nyt ostoja, jolloin myös aloitukset tippuvat, kun entistä tarjontaa riittää ja asuntoja on vielä valmistumassa. Riihimäen mukaan rakennusalan tilanne muistuttaa vuoden 2008–2009 finanssikriisissä nähtyä.

– Pudotus oli vastaavanlainen, nopea ja jyrkkä, mutta toipuminen tapahtui silloin nopeasti, koska asuntorakentamisen markkinatilanne oli toisenlainen. Asunnoista oli jonkin verran pulaa ja Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksesta ARA:sta tuli uusia tukimuotoja. Oli luontaista kysyntää. Nyt tilanne on erilainen lievän ylitarjonnan takia,

ja siksi toipuminen voi olla hitaampaa. Asuntorakentamisen kurja tilanne on saanut julkisuudessa paljon näkyvyyttä. Toimitilarakentamisessa tilanne on Riihimäen mukaan huomattavasti parempi.

– Toimitilat tasapainottavat rakentamisen koko kuvaa. Vaikka myös sillä sektorilla näkymät ovat heikentyneet, tilanne ei ole verrattavissa asuntorakentamiseen.

– Rakentamisen potentiaali on hyvä, sillä elinkeinoelämällä on investointiaikeita enemmän kuin koskaan. Niistä vasta pieni osa on toteutunut ja osa jää toki toteutumatta, mutta potentiaalia periaatteessa on. Aikeet keskittyvät pitkälti energiarakentamiseen ja yleisesti teollisuus- ja varastorakentamiseen. Pirkanmaa ei ole ollut toistaiseksi suurimpana hyötyjänä, mutta ei taso ole huonokaan, vaikka isoja hankkeita ei ole lähtenyt alkuun samalla tavoin kuin rannikkoseuduilla.

Korjausrakentaminen on kärsinyt rakentamisen hinnannoususta ja kiinteistöalan yritysten vaikeutuneesta tilanteesta korkojen ja rakentamisen yleisen kustannusten nousun takia.

– Korjaushankkeitakin lykätään, ja näkymä myös sillä puolen on kääntynyt negatiiviseksi.

Minkälaisia ennusmerkkejä paremmasta pitäisi tulla?

– Korkojen tasaantuminen on keskeis-

Veskaa remontoidaan hiilineutraaliksi kauppakeskukseksi

KAUPPAKESKUS Veskaan valmistui kesällä 2023 yli 10 000 neliömetrin aurinkopaneelikenttä, joka tuottaa vuodessa 800 megawattituntia sähköä. Aurinkovoimala kattaa yli 60 prosenttia kiinteistön ylläpidon sähkönkulutuksesta. Investoinnin ympäristövaikutukset ovat merkittävät, sillä aurinkovoimalan arvioidaan leikkaa-

van kauppakeskuksen hiilidioksidipäästöjä noin 65 000 kiloa vuodessa.

Aurinkosähkön avulla Veska saavutti Pirkanmaan ensimmäisenä kauppakeskuksena energiatehokkuusluokka A:n. Kauppakeskukselle myönnettiin lokakuussa myös kansainvälisesti arvostettu BREEAM Very Good -ympäristösertifikaatti.

tä, ja lievästi laskusuuntainen odottama olisi hyvä asia. Tässäkin on psykologiaa, tarvitaan tottumista uuteen korkotasoon. Asuntokaupan piristyminen olisi hyvä merkki. Se kertoisi kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta.

Riihimäen mukaan väkisin parempaa kohti puskeminen ARA:n avulla ei toimi nyt.

– Varainsiirtoveron huojennus oli hyvä asia, koska asuntokaupan piristyminen olisi tärkeää.

– Kuluttajilla ei ole ongelmaa asunnonostamisessa sinänsä, sillä rahoitus toimii, tarjontaa riittää ja hinnat ovat laskeneet. Kunhan vain olisi uskallusta! Rahalla täytyy olla tietysti hinta, mutta lainanottajalle on merkitystä, onko korko neljä, kaksi vai yksi prosenttia. Laskeva suunta olisi toivottava.

Tampereen tilannetta Riihimäki pitää kaikesta huolimatta hyvänä.

– Huippuluvuista on tultu alaspäin, mutta Tampereella ei ole näkyvästi ylitarjontaa, sillä voimakas väestönkasvu kuittaa sen. Asuntokauppa on kyllä vaisua, kuten koko Suomessa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Aare Invest Oy osti Veskan vuonna 2017 ja aloitti kauppakeskuksessa vaiheittaisen peruskorjauksen. Veskassa on tehty viime vuosina merkittäviä energiatehokkuutta parantavia ja käyttökustannuksia hillitseviä muutoksia, kuten kaukolämpöjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön. Vuosina 2018–2021 kiinteistön rakennusautomaatio remontoitiin kokonaan. Kustannussäästöjä on saavutettu liikeohjatulla LED-valaistuksella ja valokuitukaapeloinnilla.

Veskan laajennus aloitetaan vuonna 2024.

– Partolan alue kiinnostaa yrityksiä, joten aloitamme kauppakeskuksen laajentamisen. Veskaan on tulossa uusia palveluntarjoajia, ja myös tapahtumatuotantoa lisätään, kertoo toimitusjohtaja Marko Kuusisto

Oma aurinkovoimala nosti Veskan energiatehokkuusluokkaan A Pirkanmaan ensimmäisenä kauppakeskuksena.

Tampereen kaupungin itse tuottama hoiva oli 40 prosenttia kalliimpaa kuin yrityksiltä ja järjestöiltä ostettu hoiva.

Kallista hoivaa vai kalliita päätöksiä?

KULUVAN syksyn aikana sote-alasta on keskusteltu paljon. Hyvinvointialueiden taloudelliset ongelmat ovat nousseet esille lähes päivittäin. Paljon on ollut puhetta myös siitä, miten ostopalveluista on säästettävä, koska ne ovat kalliita. Rohkenen olla eri mieltä.

Olemme Hyvinvointiala HALI ry:ssä tehneet vuosittain selvityksiä ikäihmisten hoivan kustannuksista. Selvitykset tehdään aina edellisen vuoden tilinpäätöstiedoista. Selvitämme, kuinka paljon julkisen sektorin eli kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien (jatkossa hyvinvointialueen) itse tuottama ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa, ja vertaamme sitä siihen kustannukseen, joka julkiselle tulee saman palvelun ostamisesta yritykseltä tai järjestöltä. Tavoitteemme on saada kustannukset läpinäkyviksi, jotta hyvinvointialueilla voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja hankintoja.

Tänä syksynä valmistui vuoden 2022 selvitys, jonka luvut olivat karut: Tampereen kaupungin itse tuottama hoiva oli jopa 40 prosenttia kalliimpaa kuin yrityksiltä ja järjestöiltä ostettu hoiva.

Olemme tilanteessa, jossa hyvinvointialueet eivät tunne oman palvelutuotantonsa yksikkökustannuksia. Kun ei tiedetä tarkkaan, mitä mikäkin palvelu maksaa, ei voida tehdä järkevää vertailua tai hyviä hankintapäätöksiä. Ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa hätäisesti karsitaan toimivista ja edullisista ostopalveluista, vaikka todellisuudessa itse tuotetut palvelut ovat kalliimpia. Myös yrityksille ja järjestöille maksettava korvaus voi jäädä liian pieneksi. Se johtaa yritysten ja järjestöjen toimintaedellytysten heikentymiseen.

Jatkossa sote-palveluja pitää pystyä tuottamaan enemmän suhteellisesti pienemmällä rahalla. Jotta tämä on mahdollista, tulee hyvinvointialueiden tuntea tarkkaan oman tuotantonsa kustannukset. Hallituksen esitys kansallisesta sotekustannusten laskentamallista saa täyden tukeni. Tämä mahdollistaisi paitsi julkisen sote-palvelun kustannuksen vertailun yrityksille ja järjestöille maksettavaan hintaan, myös palveluiden kustannusten vertailun hyvinvointialueiden välillä.

Palveluntuottajien vertailun lisäksi toimiva tapa hillitä kustannuksia on selvittää, miksi joissain yksiköissä onnistutaan työssä paremmin kuin vastaavan asiakaskunnan omaavassa yksikössä toisaalla.

Myös laatua pitäisi päästä vertailemaan. Edullisemmasta hinnasta huolimatta yksityiset toimijat pärjäävät laadussa varsin hyvin. THL teki vanhuspalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn syksyllä 2022. Tuloksissa valtakunnallisesti kymmenen parhaimman hoivakodin listalla on seitsemän yksityisen palveluntuottajan hoivakotia. Pirkanmaallakin kolmesta parhaimmasta hoivakodista listan ensimmäinen ja kolmas ovat yksityisten palveluntuottajien ylläpitämiä.

On selvää, että tarvitsemme myös jatkossa sekä julkisia että yksityisiä sote-palveluja. Yhteistyö hyvinvointialueiden ja yritysten välillä on välttämätöntä, jotta voimme tulevaisuudessakin taata kaikille hyvän hoidon ja hoivan.

ARJA LAITINEN

va. toimitusjohtaja

Hyvinvointiala HALI ry

Tampereella ei enää tarvitse jäädä mistään syystä lajin harrastustoiminnan ulkopuolelle. Special Hockey osallistuu seuraavan kerran turnaukseen 11.11. Hakametsän jäähallissa. Karjala-turnauksen kanssa samaan aikaan pidettävän tapahtuman tukijana on Suomen Jääkiekkoliitto.

Ilves lisää jääkiekon yhdenvertaisuutta: ”kiekko kuuluu kaikille”

Tampereen Ilveksessä ajatellaan, että jääkiekosta riittää kaikille. Seura perusti viime keväänä erityisryhmien Special Hockey -joukkueen, ja tästä syksystä lähtien Ilveksessä on pelattu liikuntavammaisten parajääkiekkoa.

Teksti Päivi Eskelinen

– LAJIN yhdenvertaisuuden lisääminen on linjattu Ilveksen strategiaan Kiekko kuuluu kaikille -teemalla. Pyrimme luomaan mahdollisuuksia myös heille, jotka eivät pysty osallistumaan tavalliseen joukkuetoimintaan, Ilves ry:n jääurheilujaoston toiminnanjohtaja Hannu Toivo sanoo.

– Ilves haluaa kehittää jääkiekkoa kaikkien lajina. Se sopii niin erityisryhmille kuin

tavallisille harrastajille, jotka haluavat kehittää lajitaitojaan ja huolehtia hyvinvoinnistaan.

Special Hockey -toiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, joilla on esimerkiksi lievä tai keskivaikea kehitysvamma, ADHD, Aspergerin oireyhtymä, psykososiaalisia tai motorisia haasteita, jalkaortooseja tai kuulovamma.

– Special Hockey -toiminnalle oli Tampereella kova kysyntä. Aloitimme toiminnan viime keväänä näkyvästi esittäytymällä IlvesLukko-pelitapahtumassa. Mukaan ilmoittautui saman tien kymmeniä harrastajaksi haluavaa, kertoo erityisryhmien kiekosta aloitteen Ilvekselle tehnyt Tommi Lundgren. Hän oli perustamassa samanlaista toimintaa myös Poriin Ässiin muutama vuosi sitten.

Kokeiluna alkanut toiminta on vakiintunut tänä syksynä. Mukana on reilut parikymmentä lasta ja nuorta. Harjoituksia ohjaa lapsesta asti jääkiekkoa pelannut ja junnukiekkoilijoita pitkään valmentanut Tommi. Hänen

On se ihmeellistä. Vähän aika sitten olin pelkkä koululainen ja nyt tällainen jääkiekkoilijanuori.

Special Hockey -joukkueen pelaaja

työparinaan on Special Hockey -joukkueenjohtaja Tanja Lundgren. Taustajoukoissa on lisäksi pelaajien avustajia ja iso joukko vanhempia

Tommi Lundgren työskentelee kehitysvammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Tanja Lundgren on lastensuojelun ammattilainen ja Kissanmaan Perhetukikeskuksen

Kuva Aarno Vuorinen

johtaja. Molemmat ovat luonnollisesti suuria kiekkoilun ystäviä.

– Special Hockey -toiminta antaa vastapainoa työlleni, sillä ison yksikön johtaminen ja hallinnollinen työ ovat kaukana lasten ja nuorten kanssa tehtävästä perustyöstä, Tanja sanoo.

– Jääkiekko on hieno laji, ja tällainen toiminta on todella palkitsevaa. Tavoitteet kohtasivat, kun Ilves antoi puitteet ja tuen toiminnan aloittamiselle, Tommi lisää.

Pelaamisen iloa lapsille, vertaistukea vanhemmille

Joukkue kokoontuu Sentteri-jäähallissa Kaukajärvellä. Väkeä käy harjoituksissa paljon, sillä myös pelaajien vanhemmat ovat ottaneet toiminnan omakseen.

– He ovat Special Hockeystä yhtä innostuneita kuin jälkikasvunsa. Moni oli ajatellut, ettei oma lapsi tai nuori pääse koskaan kokemaan kiekkoilua, ja nyt se onkin mahdollista vammasta, diagnoosista tai muusta haasteesta huolimatta. Joukkueen ympärille on kasvanut vertaisverkosto vanhemmille. Käytävällä puhutaan kaikesta ja jaetaan arjen selviytymisvinkkejä, Tanja ja Tommi kertovat. Harjoitusten järjestämisessä käytetään luovuutta. Koska pelaajat ovat iältään 5–25-vuotiaita, joukkue jaetaan kahteen ikäryhmään, jotka pelaavat kaukalossa omilla puoliskoillaan. Keskialue varataan pelaajille, jotka eivät osallistu kumpaankaan ryhmään. – Meille saa tulla mukaan, vaikka ei pystyisi autismin tai muun syyn takia osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Keskialueella on tavallaan reenit reenien sisällä. Siellä voi teh-

Tamperetta sanotaan kiekon pääkaupungiksi, mutta ilman parajääkiekkojoukkuetta se ei olisi nimensä veroinen. Ilveksen tiimi Hannu Toivo (vas.), Tommi Lundgren, Nemo Pajula ja Tanja Lundgren tekevät työtä jääkiekon yhdenvertaisuuden puolesta.

Nemo Pajulan tähtäimessä paikka Paraleijonissa

NEMO Pajulan loukkaantuminen vakavasti lokakuussa 2022 Ilveksen alle 18-vuotiaiden jääkiekon SM-sarjan ottelussa muistetaan hyvin Tampereella. Nuorukainen lensi taklauksessa rajusti vasten laitaa, jolloin häneltä murtui kaksi selkänikamaa. Vuoden kuluttua tapahtuneesta hoitojen ja kuntoutuksen jäl-

keen on varmistunut, ettei Nemon kävelykyky palaudu.

Nokia Arenan aulaan saapuu energinen ja positiivinen nuori keltavihreään sävytetyssä pyörätuolissa.

– Voin hyvin. Käyn kuntoutuksessa kerran pari viikossa, punttisalilla 3–4 kertaa vii-

dä asioita omalla twistillä, Tommi Lundgren kuvaa.

Special Hockey -toiminnalla on samoja tavoitteita kuin juniorikiekkoilulla yleisesti. Se pyrkii kehittämään pelaajien oma-aloitteisuutta, toiminnallisuutta ja toisten huomioonottamista. Harjoitteluun haetaan lisämotivaatiota järjestämällä otteluja ja turnauksia muiden erityisryhmien kiekkoa järjestävien seurojen kanssa. Vastaavaa toimintaa on ainakin TPS:ssä, Ässissä, Lukossa ja Kärpissä, ja pääkaupunkiseudulla pelaa eri seuroista koottu yhteisjoukkue.

– Otteluissa tavoittelemme tietenkin voittoja, mutta tärkeintä on, että kaikki saavat mahdollisuuden pelata, sillä kiekko kuuluu kaikille, Lundgrenit muistuttavat.

kossa, ja sunnuntaisin on kiekkoreenit. Sitten on muuta häppeningiä ja kouluakin pitää käydä. Elän tavallista nuoren miehen elämää, Tredussa urheilumerkonomiksi opiskeleva Nemo kertoo.

Ilveksen parajääkiekkotoiminnan alullepanija on fysioterapeutti Eveliina Markovaara. Laji oli ehtinyt jo hiipua Tampereella, kunnes Markovaara otti yhteyttä Ilveksen Hannu Toivoon. Sillä seurauksella Ilves kokosi tälle kaudelle parajääkiekkojoukkueen. Siihen kuuluu 12 rekisteröitynyttä pelaajaa. – Toiminta on vielä alussa, mutta sitä kehitetään. Tavoitteena on nostaa Ilves parajääkiekon SM-sarjaan, Toivo kertoo.

Parajääkiekon SM-sarjassa on tällä kaudella neljä joukkuetta, ja sarjaa pelataan turnausmuotoisesti viikonloppuisin. Nemo harjoittelee Ilveksessä mutta pelaa välillä lainalla riihimäkeläisessä Kiekko-Nikkareissa. Nemon kilpailuhenki on kova.

– Faija löi minulle luistimet jalkaan kolmevuotiaana. Kahta Kooveessä kulunutta kautta lukuun ottamatta pelasin koko ajan Ilveksessä yhteensä 12 vuotta ennen loukkaantumistani.

– Haluan olla voittamassa Ilvekselle parajääkiekon Suomen mestaruuden, hän naulaa tavoitteen.

SM-kilpasarjan lisäksi parajääkiekossa on maajoukkuetoimintaa. Nemo on ollut jo mukana Paraleijonien maajoukkueleireillä. Seuraava leiri on joulukuussa.

– Tähtään paikkaan parajääkiekon maajoukkueessa ja olympiajoukkueessa. Suomi on tässä lajissa vielä pieni maa, mutta haaveeni on olla nostamassa Suomi paralympialaisiin, hän sanoo.

n Ilveksen Special Hockey -toiminta ja parajääkiekko esittäytyvät yleisölle Nokia Arenassa 18.11. ennen Ilves–SaiPa-peliä.

Kuva Päivi Eskelinen

Muutoksen ytimessä on ihminen

MUUTOKSIA on ollut aina. Nyt isoja muutoksia on niin paljon, että koko maailma keikahtelee jatkuvasti. Elämme jatkuvan muutoksen keskellä. Pandemiat, sodat, inflaatio, korkojen nousu, rakenneuudistukset, digitalisaatio, tekoäly – lista tuntuu olevan loputon. Organisaatiot eivät elä omassa kuplassaan irrallisena suuren maailman myllerryksestä vaan ovat jatkuvasti mukana muutosten pyörteissä. Organisaatiot muodostuvat ihmisistä, ja jos ihmiset eivät tee muutoksia toiminnassaan, organisaatiot eivät muutu.

Muutosviestintä on olennainen osa muutosten johtamisessa. Jotta eri osapuolet voivat sitoutua muutokseen, tarvitsevat he tietoa ja ymmärrystä oman tekemisensä kannalta. Minulla on tapana sanoa, että tieto ei luo tuskaa vaan oivalluksia. Oivallukset synnyttävät keskusteluja, ja keskustelut herättävät ajatuksia. Ajatukset kehittyvät ajan myötä ymmärrykseksi, ja yhteisen ymmärryksen myötä ryhdytään lopulta tavoitteiden mukaisiin tekoihin –kohti haluttua muutosta.

Muutoksen tukijalkana on suunnitelmallinen viestintä. Kun muutos on jatkuvaa, voi muutosviestinnän ajatella olevan hyvää perusviestintää. Viestintä on johtamisen tärkein työkalu, strategiasta arkipäivän tekoihin saakka. Jos jossain niin muutostilanteissa viestinnän onnistumisen merkitys korostuu. Suunnitelmallinen viestintä on jokaisen muutoksen tukijalka.

Muutoskyvykkyys vaatii ihmiseltä mielen joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Näitä ruokitaan vuorovaikutuksella ja sisäisellä viestinnällä. On helpompaa hyväksyä muutoksia, kun pelkotiloja ja huhuja ei päästetä syntymään. Tarvitaan siis viestintää, jatkuvaa vuorovaikutusta ihmisten välillä ja ennen kaikkea avoimuutta.

Muutos lähtee ihmisestä. Me ihmiset olemme kovin erilaisia ja suhtaudumme muutoksiinkin eri tavoin. Toinen nopeammin, toi-

Viestintä on johtamisen tärkein työkalu, strategiasta arkipäivän tekoihin

saakka.

nen hitaammin, ja kolmas vastustaa viimeiseen saakka. Siksi muutosta tavoittelevan toiminnan ja viestinnän pitää olla pitkäjänteistä, ymmärrettävää, oikea-aikaista ja innostavaa. Muutosten tuoman keskeneräisyyden keskellä viestinnällä luodaan ja ylläpidetään sallivaa ja kannustavaa ilmapiiriä.

Muutos lähtee aina ihmisestä. On ymmärrettävä, että pohjimmiltaan viestintä on yksilöiden välistä vuorovaikutusta. Se on aina kahdensuuntaista, ja onnistuakseen se vaatii myös molemminpuolista luottamusta. Tietoa ei siis voi vain pudottaa ihmisten päähän ja odottaa heidän sopeutuvan. Huolellinen ja ihmislähtöinen viestintä on muutoksissa se tekijä, jolla ratkaisevat muutokset lopulta saadaan aikaan.

Tiedolla saadaan siis aikaan tekoja, ja teoillahan on tunnetusti vaikutuksensa. Parhaimmillaan viestinnällä ja siten myös muutosviestinnällä saadaan aikaan merkittäviä, jopa maailmaa mullistavia vaikutuksia.

PIA HIRVONEN viestinnän tekijä, kehittäjä ja vaikuttaja Kumppania Oy

Poppamies on pärjännyt viime vuosina hienosti Supercrushtuotemerkkitutkimuksissa. Se on päihittänyt mielikuvissa Tabascon, Kikkomanin ja Texas Peten sekä suomalaisia valmisruokabrändejä. – Kun ensimmäisen kerran saimme parhaat arvosanat, ajatukseni suomalaiseen tyyliin oli, että on tapahtunut virhe. Sitten ajattelin, miten ihmeessä säilytämme mielikuvan, Caj Sjöman nauraa.

Asennetta ensi puraisusta lähtien

Kun Caj Sjöman kuuli ensi kerran Poppamiehen arvoista ja toimintatavoista, hän ajatteli, että tämä on arvo-ohjatuin yritys, jonka hän on koskaan tavannut. Tekemisen meininki säväytti kuin napakasti potkaiseva chili.

Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala

ENSIKSI keitetään kahvit, eikä se ole mitä tahansa sumppia. Pavut jauhetaan, ja pian keitin alkaa pulputtaa.

– Pavut on korjattu costaricalaisen sopimusviljelijämme plantaasilta, Poppamiehen toimitusjohtaja Caj Sjöman kertoo höyryävän kahvimukin takaa.

Olemme mauste- ja kastikebrändinä tunnetun Poppamiehen päämajassa Kangasalan Lentolassa. Päämajaan on keskitetty asiakaspalvelu, johto, markkinointi ja tuotekehitys. Se on myös Poppamiehen logistiikkakeskus valtavine varastoineen. Tänne rahdataan suomalaisten ja ulkomaisten sopimusvalmistajien Poppamies-tuotteet, ja täältä ne toimitetaan edelleen jälleenmyyjille ja muille asiakkaille. Tänä

vuonna maailmalle toimitetaan yli 2,5 miljoonaa Poppamies-tuotetta.

Yritys muutti Kangasalle pari vuotta sitten, kun seinät edellisessä toimipaikassa Lakalaivassa tulivat vastaan. Päämajassa Poppamiehen tuotevalikoiman laajuus ja volyymit hahmottuvat. Erilaisia Poppamies-tuotteita on yhteensä runsaat 140, joista noin 60 on kuluttajatuotteita. Loput menevät elintarviketeollisuudelle ja suurkeittiöille.

Kuluttajan mieleen Poppamiehestä hiipivät ensimmäiseksi tujut srirachat ja muut chilikastikkeet, mutta tosiasiassa valikoimaa on paljon enemmän. On barbeque- ja texmex-kastikkeita, sinappeja, ketsuppeja, majoneeseja, rubeja eli kuivamausteita,

snackseja ja karkkeja. Nallekarkkien nimi on Napalmi Nalle. Ei ehkä ihan pienimpien tenavien suosikki.

Sjöman oikaisee, ettei Poppamies-tuotteiden pointti ole tulisuudessa vaan makuaistia kiihottavassa mausteisuudessa. Slogan ”asennetta ruuanlaittoon” kertoo, mistä on kyse. Chili saa puraista ja valkosipulikastike on oikeasti hyvin valkosipulinen, mutta niiden ei ole tarkoitus turruttaa.

Poppamiehen tuotteista noin 60 prosenttia valmistetaan Suomessa, loput muun muassa Portugalissa, Tanskassa ja Costa Ricassa. Yhtiön sopimusviljelmät sijaitsevat perhetiloilla Portugalissa ja Costa Ricassa. Kaikki tuotteet perustuvat Poppamiehen omiin resepteihin, jotka syntyvät into-

himoisesti ruuanlaittoon asennoituvan yrityksen perustajan Marko Suksen käsissä. Markkinoinnista vastaa asiaansa yhtä vakavasti suhtautuva Mika Lyly. Lyly ja Suksi. Ja homma luistaa hyvin? – Vastuunjako menee osapuilleen näin: Marko miettii, mitä on pullon sisällä. Mika päättää, miltä pullo näyttää. Minun tehtäväni on liikuttaa pulloa, Sjöman kuvaa.

Yrittäjätarina säväytti

Caj Sjöman tuli toimitusjohtajaksi vuoden 2019 alussa. Siihen asti tehtävää oli hoitanut Poppamiehen vuonna 2008 perustanut Marko Suksi, jonka mieli askaroi mieluum-

min reseptiikan kuin taseiden ja laskelmien parissa.

Sjöman ja Suksi tapasivat sattumalta eräällä epäonnisella lentomatkalla. Sjöman työskenteli mobiileja rahoituspalveluja tuottavalla Ferratumilla ja oli palaamassa työmatkalta kotiin, kun iltalento Tukholmasta Tampereelle peruttiin. Seuraavana aamuna hän valitsi varhaisen lennon Helsinkiin ja huomasi tutut kasvot.

– Muistin, että sama mies oli ollut odottamassa lentoa Tampereelle. Rupateltiin siinä, ja kun minulla sattui olemaan auto Helsinki-Vantaan lentoasemalla, tarjosin Markolle kyytiä Tampereelle.

Automatkalla Marko Suksi kertoi yrittäjätarinansa.

Nokialla systeemiarkkitehtina ennen Poppamiestä työskennellyt Suksi oli tutustunut työmatkoillaan chilikastikkeisiin, jotka olivat Suomessa tuolloin vielä uutta. Myös Markon kaverit ihastuivat eksoottisiin herkkuihin ja pyysivät tuomaan niitä itselleen. Innostuksen paisuessa Suksi jätti uransa Nokialla, alkoi ideoida uutta liiketoimintaa ja kehitti ensimmäisen oman kastikkeensa. Poppamies oli syntynyt.

– Kun Marko kuvasi tapaansa johtaa Poppamiestä, ajattelin itsekseni, että tämä on arvo-ohjatuin yritys, josta olen koskaan kuullut. Arvot eivät olleet korulauseita, vaan yrityksessä tosiaan elettiin niiden mukaisesti. Tehtiin sitä, mitä rakastetaan, ja tavalla, jota itse arvostetaan. Vaatimustaso on korkea.

– Itsellänikin on yrittäjätaustaa, ja Markon tarina resonoi minussa vahvasti. Matkasta mieleeni jäivät Markon sanat, kun hän harmitteli, ettei aikaa jää tuotekehitykselle, sillä firman kasvaessa kaikki aika hupeni myynnin johtamiseen, talous- ja henkilöstöasioihin.

– Kului pari kuukautta ja silloisessa työpaikassani aloitettiin jälleen uusi organisaatiouudistus. Silloin totesin, että tämä on nähty, ja soitin Markolle. Niin että kaikki on alun perin lentoyhtiö SASin syytä, Sjöman nauraa.

Poppamiehen somerumpu paukkuu

Caj Sjöman sanoo, ettei yksikään hänen tähänastisista Poppamies-vuosistaan ole ollut niin sanotusti normaalivuosi.

– Ensimmäinen vuosi meni elintarvike-

CAJ SJÖMAN

syntyy 1967 Kangasalla

KOULUTUS

1987 puhelinasentaja

URA

2019 – toimitusjohtaja, Poppamies Oy, ja yrittäjä, Caj Sjöman Consulting Oy

2013–2018 verkkomaksamisen ja mobiilipankin rakentaminen, CIO ja johtoryhmän jäsen, Ferratum Group

2010–2012 Site Director, Stream Global (Helsingborg, Sweden)

2009–2010 maajohtaja, Teleperformance Finland Oy

2003–2008 operatiivinen johtaja (Suomi, Baltia ja Puola), Anthill Customer Services Ab 1996–2002 IT-ulkoistuspalvelujen operatiivinen johtaja, WM-Data

1992–2002 yrittäjä, toimitusjohtaja, Suomen PC-tuki

1987–1993 IT-huolto- ja myyntipäällikkö, Hämeen Tietopalvelu Oy

PERHE

Vaimo Ulla ja neljä aikuista poikaa. Koti Tampereella.

HARRASTUKSET

Kalastus, sienestys, ruuanlaitto, valokuvaaminen. Viimeisin koukuttaja on perhosidonta. Olen perheen kokkaaja ja kokeilija. Reissuvuosinani minulla oli tapana tehdä ruokaa perheelle pakkaseen. Bravuureitani ovat risotot, lasagnen valmistan hartaasti ajan kanssa lasagnelevyistä lähtien. Matkoillani olin aina kiinnostunut paikallisista ruuista. Vastaan ei tullut koskaan ruokaa, jota en olisi syönyt, vaikka erikoisuuksia kannettiin eteen. Ruoka on yksi elämän suurista nautinnoista.

MOTTO

Back to basics. Johtajana haluan keskittyä olennaiseen.

MISTÄ SAAT VIRTAA?

Luonnossa liikkuminen on minulle hyvin tärkeää. Tykkään melomisesta, ja kalareissuja teen mieluiten soutamalla. Sienestän jonkin verran, mutta tärkeintä on silloinkin päästä metsään.

– Monella yrittäjällä on taustallaan tietynlaista hulluutta ja riskeistä viis veisaamista. Riskitietoisista harvoin tulee yrittäjiä.

Kun positiivisia signaaleja alkaa tulla, uskon tunnelman muuttuvan nopeasti.

alan liiketoimintaan perehtymisessä ja kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan arvoketjujen hallinnan opiskelussa. Toinen vuosi alkoi tarmokkaasti. Tammikuussa 2020 loimme hienon suunnitelman alkaneelle vuodelle. Seuraavassa kuussa rutistimme sen roskiin.

Koronakevät 2020 oli kaikille yrityksille käänteentekevä, mutta Poppamiehessä siihen reagoitiin hyvissä ajoin. Caj Sjömanilla oli omia asiakkaita Aasiassa, ja hän oli hyvin perillä taudin etenemisestä. – Konsultoin sivubisneksenä aasialaista pankkia rahanpesun tunnistamisessa. Olin aikeissa matkustaa helmikuun alussa Singaporeen, mutta näytti siltä, että korona levisi siellä nopeasti. Peruin matkan, ja aloitimme saman tien toimet Poppamiehessä.

Koronarajoitusten aikana Poppamies ei kaivautunut poteroon, päinvastoin. Viidakkorumpu alkoi paukkua entistä lujemmin.

– Markkinoinnistamme suurin osa on sosiaalisessa mediassa. Ymmärsimme, että kun ihmiset jäävät kotiin, heillä on aikaa surfailla netissä, joten lisäsimme näkyvyyttämme. Ihmiset eivät päässeet matkustamaan mutta kaipasivat maailman makuja. Tarjosimme kaukokaipuuseen kivoja ja helppoja ratkaisuja.

– Vuosi oli meillä ihan hullu, tavara virtasi. Saimme kaikki tilaukset toimitettua, sillä olimme ostaneet sisään niin paljon tuotteita kuin saimme irti. Varasto pullisteli, ja hankimme väliaikaista lisätilaa. Meidän etumme on, että tuotteissa on pitkät päiväykset eivätkä ne vanhene käsiin. Tuotteella voi olla myyntiaikaa kolmekin vuotta. Koronan aiheuttaman myyntipiikin jälkeen on ollut tasaisempaa.

– Pärjäämme kohtuullisen hyvin. Ennustaminen on tällä hetkellä todella vaikeaa, joten seuraamme lukuja ja kassavirtaa tarkasti ja justeeraamme toimintaa tarvittaessa.

– Suurin haaste tällä hetkellä on yleinen mindset. Maailmantilanne pitää uhkakuvia esillä, ja ihmiset ovat varuillaan. Se vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Mutta kun positiivisia signaaleja alkaa tulla, uskon tunnelman muuttuvan nopeasti.

Sopimusviljelmät ovat makuasia

Sjöman tähdentää, että elintarvikkeissa laatu on kriittinen asia, ja kumppaniin on voitava luottaa. Poppamiehen periaatteena on ol-

lut alusta pitäen, ettei se etsi halvimpia yhteistyökumppaneita vaan toimii vain sertifioitujen tuottajien kanssa. Se osallistuu esimerkiksi chiliensä tuotantoon taimien istutuksesta alkaen.

Portugalin sopimusviljelijä on keskittynyt luomuchileihin. Costa Rican maatila taas kompensoi kaikki päästönsä ja noudattaa vastuullisia toimintaperiaatteita kunnollisten työolojen järjestämisestä lähtien. Paikallinen yliopisto auditoi vuosittain tilan hiilineutraaliuden.

– Costa Ricassa otetaan ilmastokysymykset todella vakavasti, Sjöman huomauttaa.

– Plantaasit ovat valtavia, ja ilmastonmuutos on viljelijöille oikeasti uhka. Sadot pienenevät ja tuhoeläimet lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen seuraukset valuvat tuotteiden saatavuuteen ja lopulta kuluttajahintoihin.

Poppamiehessä halutaan pitää raakaaineen kasvatus ja tuotanto lähekkäin. Se on makuasia.

– Kun esimerkiksi meidän scotch bonnet -chilisatomme korjataan sopimustilalla, se keitetään korjuutuoreena ja pullotetaan saman tien. Jos valmistaja hankkisi ensin chilit matkojen takaa, maku olisi ihan toinen.

Myös Poppamies kompensoi kuljetustensa hiilijalanjälkeä ja valvoo tiukasti tuotteidensa laatua.

– Jokainen sisään tuleva tuote-erä testataan maistamalla ennen kuin se vapautetaan myyntiin. Lisäksi teemme mikrobiologisia testejä. Poppamiehessä varastohenkilöstössä on useampi kokki, joten ammattitaitoa löytyy omasta takaa.

Uusia vientimaita mietitään

Poppamiehen tuotteita menee neljääntoista maahan, ja uusia markkinoita katsellaan. Caj Sjöman on mukana Tampereen kauppakamarin alkuvuodesta perustamassa kansainvälisen kaupan työryhmässä, josta hän kertoo saaneensa hyviä vinkkejä ja kokemusperäistä tietoa.

Viennin rakentamisessa tie on kuitenkin pitkä, ja elintarvikealalla se on tavallistakin mutkikkaampi.

– Eurooppa on vielä suhteellisen helppo, koska eri maiden regulaatiot ovat samantyyppisiä, mutta kun mennään esimer-

kiksi Jenkkeihin tai Japaniin, kuvaan astuvat logistiset ja tuotetiedon hallinnan haasteet. Tuotetiedoissa on avattava kaikki tuotteen etiketin paperista kuin muovikorkin koostumuksesta lähtien ennen kuin päästään pullon sisältöön eli itse tuotteeseen. Aika raskasta.

It-velhosta Poppamieheksi

Urastaan ennen Poppamiestä Caj Sjöman kertoo aloittamalla tarinalla tasavallan tietokoneeksi kutsutusta Commodore 64:sta. – Olin nuori mies ja ostin rikkinäisen Commodoren ihan vain kokeillakseni korjata sen. Onnistuin, ja niinpä marssin konekorjaamoon ja tarjouduin töihin. Minusta tuli tietokonekorjaaja. Seuraavaksi siirryin tietokoneiden myyntiin.

1990-luvun alussa tietokoneet olivat vasta yleistymässä ja ihmisillä riitti kysyttävää.

– Yhtenä perjantai-iltana, kun olin puhelimessa neuvonut yhtä asiakasta, ajattelin tuskastuneena, että jokin ratkaisu on löydyttävä. Ja idea syntyi! Perustin kaverini kanssa puhelinneuvontaa antavan Suomen PCtuen.

Suomen PC-tuki saattoi olla yksi maailman ensimmäisistä atk-tukea kuluttajille antavista yrityksistä.

– Suomen PC-tuki sai hirveän buustin Microsoftin julkaistua Windows 95 -käyttöjärjestelmän. Voi että palvelulle oli kysyntää.

Vuonna 1996 ruotsalainen IT-konsultointiyhtiö WM-Data osti Sjömanin yrityksen, ja hän siirtyi sen palvelukseen. Ura jatkui ruotsalaisessa yhtiössä IT-ulkoistuspalvelujen operatiivisena johtajana. Ennen Poppamiestä Sjöman työskenteli Ferratumilla kansainvälisissä tehtävissä, matkusti, asui osittain ulkomailla ja lopulta väsyi alituiseen liikkumiseen ja eroon perheestään.

– Oli viikkoja, jolloin saatoin istua lentokoneessa 70 tuntia.

– Poppamies oli minulle arvovalinta. Olen nauttinut jokaisesta työpäivästäni. Moni meistä on täällä iältään plus neljäkymmentä, ja silti tämä on nuorekkain työyhteisö, jossa olen koskaan ollut. Tekemisen into palaa.

Onnistuneen brändin taustalla on ”pirunmoinen savotta” ja hitunen

Hyvin hoidettu brändi puhuttelee ja tuntuu tuoreelta vuosikymmenestä toiseen, mutta hoitamattomana se eltaantuu nopeasti kuin jääkaappiin unohtunut maito.

Miksi jokin tuote tuntuu omalta ja itselle niin sopivalta, että sen valitsee aina muiden tuotteiden joukosta? Mikä on se juttu, joka tekee tuotteesta ylivertaisen muihin nähden? Näitä pohdimme tamperelaisen mainostoimisto Oivalluksen omistajayrittäjä Tapio Unton kanssa. Hän on suunnitellut brändejä ja kampanjoita niin autonhoitotuotteille kuin luksustraktoreille ja näkee vuosikymmenten kokemuksella tuotebrändien pinnan alle. Tapio Untoa työllistää tänäkin päivänä brändi, jonka syntyhistoria ulottuu vuosikymmenien taakse. Yhteistyö alkoi, kun lihatalo HK Scanilla työskennellyt Harri Tamminen ja HK Scanin markkinointia tehnyt Tapio Unto kohtasivat ja alkoivat keskustella markkinoinnin mahdollisuuksista. – Harrilla oli kirkas näkemys, että suo-

malaista syötäväksi kasvatettua lihaa pitäisi markkinoida premium-lihana. Tällä nostettaisiin lihakarjan arvostusta ja kunnioitettaisiin lihan kotimaisuutta, Tapio Unto kertoo. Harri Tamminen seurasi omia visioitaan ja perusti Lihatukku Tammisen. Yritys keskittyi aluksi lihan hankinnassa suomalaisiin rotukarjatiloihin, joilla eläimet saavat liikkua ja toimia lajityypilliseen tapaansa. Lihatuotteet leikattiin käsityönä, ja ne olivat jäljitettävissä tiloille asti. Tässä Tamminen oli alallaan edelläkävijä.

Lihatukku Tamminen kasvoi nopeasti ja hankki entistä suurempaa markkinaosuutta. Se otti valikoimiinsa myös vastuullisesti kasvatetun suomalaisen karitsan- ja porsaanlihan. Oman brändin rakentaminen kävi välttämättömäksi, ja sen luomisen Tamminen uskoi Tapio Unton Oivallukselle.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen

Tapio Unto kutsuu itseäni oivallusjohtajaksi. Hän kehittää ja kasvattaa ideoita ja vainuaa trendejä säätiloja ennustavan viljelijän tavoin. Maamies hänestä piti alun perin tullakin.

Brändiarkkitehdin oma valinta:

Bollinger

TAPIO Unton valinta aikaa kestäneestä ja timanttiseksi hiotusta brändistä on Bollinger. Iso-Britannian hovin virallinen samppanja ja James Bondin suosikkijuoma sijoittuu vuosittain maailman arvostetuimpien samppanjabrändien kärkeen. – Bollingerin samppanja valmistetaan huolellisesti ja valikoiduista rypäleistä. Tinkimätön laatu, pitkäaikaiset kumppanit ja raaka-aineen jäljitettävyys ovat samalla tavalla merkityksellisiä Tammisen brändityössä. Lasi kuohuvaa tai hyvä pihvi ovat arjen luksusta, jonka voi sallia itselleen silloin tällöin.

sattumaa

Aikaa kestävää laatua

Puhuessaan brändin rakentamisesta Tapio Unto vertaa sitä useasti arkkitehdin työhön. – Jos minulla olisi parempi matikkapää, olisin todennäköisesti arkkitehti. Nyt olen brändiarkkitehti. Olen myös maatalon kasvatti ja käsillä tekijä, jolla on ollut halu luoda ympärilleen kaunista ja tehdä maailmasta vihreämpää jo kauan ennen kuin puhuttiin kestävästä kehityksestä ja vihreästä siirtymästä.

Tapio Untolle Tammisen brändin rakentaminen sopi paremmin kuin hyvin. Oivallusta ja Tammista yhdistävät samat arvot. – Arvostamme laatua, kestävyyttä ja pysyvyyttä kertakäyttökulttuurin sijaan. Näiden pohjalta aloitimme myös Tammisen brändin rakentamisen.

– Pohdimme, miten erottaudumme muista, ja mietimme tilanteita, joissa asiakas haluaa oikein hyvää lihaa. Mitkä asiat ohjaavat hänen valintojaan? Mielikuvissamme vaelsimme maalle ja pelloille, mutta miten toisimme esiin Harrin aiemmin esiin nostaman tunteen premium-tuotteista?

Työtä tehtiin ajatushautomotyyppisesti. – Istunnoissa testasimme ajatuksia, kehitimme uusia ideoita ja pyrimme yhteisiin näkemyksiin. Ajattelimme brändiä ihmisenä. Millainen hän olisi? Loimme brändipersoonan, johon kohderyhmä pystyy samaistumaan. Toimme mukaan food artist -ajattelua, taidetta ja maaseutumaista tunnelmaa, mutta modernilla tavalla.

– Millainen brändi olisi sitten sanoiksi muutettuna? Tammisen tapauksessa sanoja olivat maskuliininen, inspiroiva, rouhea. Entä millä äänensävyllä brändistä viestittäisiin vuosi toisensa jälkeen? Näillä elementeillä brändimielikuvaa juurrutetaan tähtäimen ollessa kymmenien vuosien päässä.

Luovuutta, luottamusta, tahtoa

Pohjatyötä Tapio Unto kuvaa ”pirunmoiseksi savotaksi”, joka on vain tehtävä.

– Brändityö on tekijälleenkin jatkuvaa opiskelua. Pitää kyetä heittäytymään, ja on hienoa, jos löytää ympärilleen edelläkävijöitä ja näkijöitä. Minä olen onnekseni löytänyt.

– Tietenkin myös yritys, jolle tekee duunia, vaikuttaa suuresti. Jos joutuisi syöttämään palloja koko ajan, mutta ne eivät palaisi koskaan takaisin, ei syntyisi uutta. Homma kävisi tosi raskaaksi.

Johdon on suvaittava kokeellisuutta ja tehtävä strategisia päätöksiä: tätä tavoitellaan ja tähän uskotaan.

– Se on vähän kuin avioliitossa olemista, tahtomista ja suvaitsemista. Ei kukaan pysty sanomaan varmasti, että juuri nämä valinnat johtavat menestykseen. Täytyy vain uskoa.

Kokkiohjelmia ja mustan värin voimaa

Heti alussa päätettiin Tammisen Rotukarjatuotteiden kohderyhmästä. Nyt ei puhuteltaisi ensi sijassa perheenäitejä ja -isiä, jotka työpäivän päätteeksi sutaisevat tenavilleen pikaisen lihamakaronilaatikon tai pastakastikkeen.

– Yksi ratkaisevista askelista otettiin, kun televisiossa alkoi pyöriä Top Chef Suomi -sarja. Sarjassa käytettiin Rotukarja-tuot-

teita. Ne pääsivät sananmukaisesti huippukokkien hyppysiin.

Kulinarismin iloa levittäviä kokkiohjelmia alkoi tulvia kaikilta kanavilta, ja laadukkaisiin raaka-aineisiin perustuva ruuanlaittoharrastus levisi kotikeittiöihin. Tähän trendiin Rotukarja-tuotteet istuivat mainiosti.

Top Chefin seurauksena myös kauppa kiinnostui. Kun Tamminen sai tuotteitaan Stockmannin, S- ja K-ryhmän valikoimiin, erottautumisesta tuli erittäin tärkeää.

– Stockmannille pääseminen oli meille iso juttu, mutta se ei yksinään riittänyt. Kauppias hoitaa osaltaan menekkiä, mutta brändi rakennetaan itse. Asiakkaalle voi olla arvovalinta, mitä hän poimii ostoskoriinsa. Ehkä hän haluaa valita parhaat raaka-aineet, kokata niistä huolella, kattaa ystävilleen pöydän. Siinä on merkityksellisyyttä, johon Tammisen brändi osui.

– Poimimme huomion Tammisen tuotteille uudenlaisilla visuaalisilla elementeillä. Olimme ensimmäinen elintarvikealan toimija, joka otti käyttöön pakkauksissa ja mainonnassa mustan värin.

– Mustasta keskusteltiin todella paljon suunnitteluvaiheessa. Sitä pelättiin kuin kuoleman laaksoa, mutta onneksi emme perääntyneet tai päätyneet kompromissiin. Musta herätti ansaitusti huomiota, se näytti hyvältä ja uudelta. Sittemmin moni on seurannut perässä.

Hoitamaton brändi kuihtuu

Tapio Untolle on ollut tärkeää, että hän voi seisoa sataprosenttisesti työnsä takana.

– Olen vieraillut Tammiselle toimittavilla rotukarjatiloilla. Kohtasin mahtavia sukutarinoita ja -tiloja, toisaalta nuoria, rohkeita yrittäjiä, jotka ajattelevat ja tekevät toisin.

Hän painottaa myös brändityön pitkäjänteisyyttä.

– On aikamoinen työ pitää brändi tuoreena ja kiinnostavana, mutta sen on pakko elää ajassa. Brändin unohtaminen omiin oloihinsa on sama asia kuin unohtaisi maidon jääkaappiin. Jossakin vaiheessa se alkaa maistua eltaantuneelta.

– Brändiä tuuletetaan ja sen visuaalisia elementtejä viilaillaan ja modernisoidaan, mutta hyvin hienovaraisesti. Hyvät osiot, jotka purevat kohdeyleisöön, säilytetään, ja mukaan tuodaan kerroksittain uutta raikastamaan brändiä.

– Toimintomme ovat hiilitasapainossa vuoteen 2028 mennessä, Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Anssi Asikainen lupaa.

Kunnianhimoiset

ympäristötavoitteet ohjaavat Kiillon toimintaa

Yli satavuotias perheyritys Kiilto on tehnyt lupauksen ympäristölle. Yhtiö haluaa olla alansa ympäristöjohtaja ja muun muassa saavuttaa hiilineutraaliuden seuraavien viiden vuoden aikana. Vihreä yrityskulttuuri ohjaa kaikkea Kiillon tekemistä arjen rutiineista innovaatioihin.

KIILTO kehittää, valmistaa ja myy kemianteollisuuden ratkaisuja neljällä eri liiketoiminta-alueella, joita ovat rakentaminen, teollisuuden liimat ja palonesto, ammattihygienia sekä kuluttajatuotteet. Konserni työllistää lähes 800 kiiltolaista Pohjoismaissa sekä Itämeren ympäristövaltioissa Ukrainassa, Baltiassa ja Puolassa.

Yhtiön tarina alkoi vuonna 1919 Pispalassa, pienessä hiusvesi- ja kenkäplankkitehtaassa. Alkuun se valmisti rohdoskaupoille kosmeettisia aineita, kenkätehtaille maaleja, kiillokkeita, vahoja ja liimoja sekä huonekalukauppiaille spriilakkoja ja kiilloketta. 1960-luvulla yhtiö päätti keskittyä liimatuotantoon ja siihen läheisesti liittyviin tuotteisiin. Pari vuosikymmentä myöhemmin toiminta laajentui puhtausalalle.

– 1980-luvun lopulla alkoi kansainvälistyminen. Ensimmäinen kansainvälinen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin, ja nykyään Kiilto toimii yhteensä yhdeksässä eri maassa. Laajentuminen on toteutettu pääasiassa perustamalla tytäryhtiöitä, mutta joukossa on myös muutama yritysosto, Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Anssi Asikainen kertoo.

– Tätä nykyä asiakkaamme ovat pääosin kansainvälisiä. Olemme vahva paikallinen toimija kaikilla markkina-alueillamme.

Tuntoaistit avoimina

Kiillolla ollaan juuri aloittamassa uutta strategiatyötä. Sen yhteydessä tarkastellaan niin liiketoiminta- kuin markkina-alueita avoimin silmin.

– Nykyiset liiketoiminta-alueemme ovat pysyneet samoina melko pitkään. Liikevaihdollisesti merkittävimpiä ovat rakentaminen ja ammattihygienia, joiden kummankin liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa. Teollisuuden liimojen ja paloneston osuus on noin 40 miljoonaa ja pääosin kotimaan markkinoilla olevan kuluttajaliiketoiminnan noin 20 miljoonaa, Asikainen laskeskelee.

– Kaikkia liiketoiminta-alueita kehitetään aktiivisesti, ja uusia projekteja on käynnissä useita. Yhteinen nimittäjä kaikissa on vahva Kiilto-brändi. On mahdollista, että uusiakin aluevaltauksia tehdään jollain aikavälillä. Meillä on vahva halu uudistua ja kasvaa, joten skannaamme markkinoita hyvin aktiivisesti. Alueellisesti meitä kiinnostaa etenkin Itämeren ympäristö. Yhteistä kehityshankkeille ovat niiden

Teksti Jari Runsas

Kuva Jari Runsas

ympäristövastuullisuus ja innovatiivisuus. Uusin lanseeraus on uraauurtava liimasidos. Debonding on Demand -ratkaisu antaa mahdollisuuden avata jo kertaalleen liimatut pinnat esimerkiksi lämmön avulla. Käytännössä ikuiseksi suunnitellun liimasidoksen hallittu avaaminen lisää merkittävästi rakennus- ja remonttimateriaalien kierrätysastetta ja mahdollistaa näin jätteen määrän minimoimisen.

Ympäristön eteen tehty töitä jo pitkään

Ympäristövastuu ei ole uusi asia kiiltolaisille. Yhtiössä on jo vuosia tehty päätöksiä vihreiden innovaatioiden näkökulmasta.

– Olemme olleet liikkeellä etunojassa. Ensimmäiset aurinkopaneelit tehtaamme katolle asennettiin jo 2000-luvun alkupuolella. Meillä taitaa edelleen olla Suomen suurin rakennuksen katolle asennettu aurinkovoimala, Asikainen huomauttaa.

Teollisuusprosesseissa syntyy paljon ylijäämäenergiaa, jota on jo pitkään hyödynnetty Kiillon omien kiinteistöjen lämmityksessä. Syyskuussa 2022 yhtiö aloitti energiayhteistyön Lempäälän Lämmön kanssa. Lämpimänä vuodenaikana syntyvää hukkalämpöä ohjataan nykyisin Lempäälän kaukolämpöverkkoon.

Kiillon ostaman kaasuenergian määrä on vähentynyt merkittävästi, mikä on helpottanut Kiillon omien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.

– Toimintomme ovat hiilitasapainossa vuoteen 2028 mennessä, Anssi Asikainen lupaa.

– Jos kaikki Suomen teollisuuden prosessien ylijäämälämmöt kierrätettäisiin, uuden energian tuottamisen tarve voisi vähentyä jopa 20 terawattituntia. Se vastaisi kolme kertaa Helsingin kaupungin vuotuista kaukolämpötarvetta.

Innovaatiot auttavat vaikeiden aikojen yli

Kotimaisen rakennusteollisuuden suurista vaikeuksista huolimatta Kiillon johdossa ollaan rauhallisia.

– Uudisrakentamisen osuus asiakkuuksistamme on suhteellisen pieni. Meidän tuotteidemme käyttäjinä korjausrakentamisen toimijat ovat selvästi merkittävämmässä roolissa. Sillä puolella ennusteet eivät ole yhtä vakavia. Osaamisellemme on kysyntää.

– Yksi vahvuuksistamme on ammattilaisarjen ymmärtäminen. Toimimme lähellä asiakasta aina sieltä suunnittelupöydästä rakennusten ylläpitoon asti. Isoihin kehityshankkeisiin tarvitaan toki kumppaneita. Syyskuussa lanseerasimme uuden SUPER Healthy Buildings -ekosysteemin, joka kokoaa yhteen rakennetun ympäristön innovaattorit. Tavoitteena on mullistaa rakennetun ympäristön vastuullisuus.

Kiilto jakaa osaamistaan avoimesti myös asiakkailleen. Moni alan toimija on osallistunut Kiillon järjestämiin koulutuksiin, joiden tavoitteena on varmistaa rakentamisen oikeat ja kestävät toimintamallit.

Visio vuoteen 2080

Kiilto kertoo visionsa ulottuvan vuoteen 2080. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa maailmassa se herättää ajatuksia.

– Visiosta päätettäessä vuosi 2080 oli tasan yhtä kaukana kuin mitä Kiillolla oli jo historiaa takanaan. Se oli eräänlainen puolenvälin krouvi.

– Toimintaympäristön ennakoitavuus on viimeisten vuosien aikana ollut todella heikko. Korona, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio ja niiden mukanaan tuomat isot haasteet esimerkiksi raaka-aineiden saatavuudessa ovat pakottaneet toimimaan innovatiivisesti ja tekemään nopeita ratkaisuja. Yllätyksiä on varmaan luvassa jatkossakin.

Asikainen pitää yhtenä Kiillon vahvuutena sen omistajapohjaa.

– Yrityksen ja henkilöstönkin kannalta on hyvä, että omistajalla on kasvot. Kiillolla ja sen omistajilla on vahva halu kasvaa ja kehittyä. Strategian aikajänteen ei varmaan ole järkevää olla pidempi kuin maksimissaan viisi vuotta. Jatkumoa on kuitenkin oltava, ja visioomme valittu vuosi 2080 on viesti siitä, että katsomme pitkälle eteenpäin.

Kilpailu kiristyy alalla kuin alalla. Jatkuvat muutokset erottavat jyvät akanoista. – Kiiltolaisuus kantaa meitä. Sen ytimessä ovat vahva sitoutuminen, osaaminen ja ihmisten kehittyminen. Toimimme hyvin lähellä asiakasta, ja innovaatiotoiminnassa olemme pystyneet luomaan itsellemme kansainvälistäkin kilpailuetua. Näihin tukeutuen olemme kyenneet rakentamaan hyvin vahvan taloudellisen pohjan, joka kantaa myös vaikeampien aikojen yli, Anssi Asikainen vakuuttaa.

Kiillon tuotteilla on vahva asema etenkin korjausrakentamisessa. Uudisrakentamisen tämän hetken ongelmat eivät sen vuoksi ole vaikutukseltaan yhtiölle kovin merkittävät.

Kiilto

n Kiilto Oy on osa konsernin emoyhtiötä, Kiilto Family Oy:tä. Muut yhtiöt ovat KiiltoClean Oy ja Intermedius Oy n Perustettu vuonna 1919, toiminut Pispalassa ja Hatanpäällä ennen muuttoa nykyiselle tehdasalueelle Lempäälään n 800 kiiltolaista yhdeksässä maassa n Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa (2022) n Toiminnan ydinajatuksia ympäristöjohtajuus, läheisyys ja sitoutuminen tulevaisuuteen n Yhtiön visio asetettu vuoteen 2080, toiminnan hiilineutraaliustavoite vuoteen 2028

Kiillon Lempäälän tehdasalueen kiinteistöjen katoilta löytyy Suomen suurin katolle asennettu aurinkovoimala.

Kuva Kiilto

Kuva Kiilto

Miten

varmistamme Pirkanmaan elinvoiman ja yritysten kilpailukyvyn tulevaisuudessa?

MAANANTAI 20.11.2023, KLO 12.00–14.30

TECHNOPOLIS YLIOPISTONRINNE, HÄGGMAN-SALI KALEVANTIE 2, TAMPERE

SEMINAARIOHJELMA

11.15–12.00 Lounas, Ravintola Aleksis

12.00–12.05 Avaus, herastuomari Pekka Salminen, Tampereen Sivistysyhdistys ry

12.05–12.15 Kaupungin tervehdys Tampereen pormestari Kalervo Kummola

12.15–12.45 Valtiovallan toimet Pirkanmaan elinvoiman vahvistamiseksi Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen

12.45–13.15 Suomen ja Pirkanmaan mahdollisuudet menestyä uudessa toimintaympäristössä toimitusjohtaja Mika Maliranta, Työn ja talouden tutkimus Labore

13.15–14.25 Paneelikeskustelu kenraalimajuri, johtaja Jari Mikkonen, Puolustusvoimien logistiikkalaitos rehtori Keijo Hämäläinen, Tampereen yliopisto toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Tampere-talo toimitusjohtaja Mika Maliranta puheenjohtajana toimitusjohtaja

Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

14.25–14.30 Päätös, FT Rauno Ihalainen, Pirkanmaan Parhaaksi ry

14.30 Kahvit

TILAISUUDEN JÄRJESTÄVÄT Tampereen Sivistysyhdistys ry ja Pirkanmaan Parhaaksi ry yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa. Seminaarin hinta yrityksiltä 350 e/edustaja ja 80 e/yksityishenkilö. Maksut tilille FI90 2046 2100 0415 48.

Ilmoittautuminen 17.11. mennessä Google Formissa tai eeolheikki@live.fi

Kalervo Kummola Anna-Kaisa Ikonen Mika Maliranta

Antti Eskelinen

Keijo Hämäläinen

Jari Mikkonen

Paulina Ahokas

TIMO JARMAS

osakas, asianajaja, varatuomari

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kohti palkka-avoimuutta

EUROOPAN parlamentti ja neuvosto antoivat 10.5.2023 palkka-avoimuusdirektiivin (EU) 2023/970, jolla pyritään lisäämään palkkauksen läpinäkyvyyttä ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa erityisesti palkkaeroja poistamalla. Direktiivi tulee implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöämme 7.6.2026 mennessä.

Sukupuolten palkkaeroja on yhä, tosin jäsenmaiden välillä on eroja. Suomessa sukupuolten palkkaero on jäsenmaiden keskiarvoa suurempi (noin 16 %). Syitä palkkaeroille on useita, kuten naisten yliedustus matalapalkkaisissa palvelualan töissä ja hoitovastuun epätasainen jakautuminen. Rakenteelliset ongelmat muodostavatkin monimutkaisia haasteita samanpalkkaisuudelle.

Palkka-avoimuusdirektiivissä määritellyt velvoitteet koskevat kaikkia työnantajia niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, ja direktiiviä sovelletaan kaikkiin työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Palkka-avoimuusdirektiivin mukaan työnantajien on annettava tieto kriteereistä, joita käytetään palkan, palkkatasojen ja palkkakehityk-

UUDET JÄSENET

AAA-Palvelut Oy, telemarkkinointiyritys

Aluroster Oy, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta Arkkitehtitoimisto NOAN Oy, arkkitehtitoimisto Asensiot Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Asianajotoimisto Merilampi Oy, asianajotoiminta BestPak Oy, aaltopahvin sekä paperi- ja kartonkipakkausten valmistus

Bo-Rik Company Oy / WFC Kuntokeskus, kuntosali

Cervi Talotekniikka Oy, talotekniikka, huolto ja urakointi Comatec Mobility Oy, koneja prosessisuunnittelu

EHTATYÖ OY, muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta

Festum Accounting Oy, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu

sen määrittämisessä. Työntekijöillä on puolestaan oikeus pyytää ja saada kirjallisesti tietoja yksilöllisestä palkkatasostaan ja keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä sellaisten työntekijäryhmien osalta, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä.

Palkka-avoimuusdirektiivissä säädetään myös palkkaraportoinnista. Vähintään sata työntekijää työllistävien työnantajien on raportoitava nais- ja miestyöntekijöiden välisistä palkkaeroista organisaatioissaan. Jos raportointi osoittaa, että perusteettomia palkkaeroja on ja ero on suurempi kuin viisi prosenttia, työnantajalla on velvollisuus laatia yhteinen palkka-arviointi ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin eron poistamiseksi.

Yksi palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteista on edistää palkkauksen läpinäkyvyyttä ennen työsuhteen aloittamista. Direktiiviä sovelletaankin osin myös työnhakijoihin, joilla on muun muassa oikeus saada tieto tehtävästä maksettavasta alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä siten ja siinä vaiheessa rekrytointia, että tietojen perusteella on mahdollista käydä läpinäkyvä palkkaneuvottelu. Rekrytoinnissa on ylipäätäänkin kiinnitettävä huomiota su-

Finemor Oy, konsultointi, sijoitustoiminta

Gugguu Oy, muiden vaatteiden ja asusteiden valmistus

Jankon Kuljetus Oy, tieliikenteen tavarankuljetus

JJC Operations Oy, liikkeenjohdon konsultointi

Joscon Oy, rakennuttaminen, valvonta ja kiinteistöjohtamisen asiantuntijapalvelut

JussIT Finland Oy, atk-laitteistoja ohjelmistokonsultointi

JV-Kiinteistöhuolto Oy, kiinteistönhoito

Kalliola Aku Johannes, kiinteistöhuolto

Kanala Galleria/K-Market Tahmela, valintamyymälät (yli 100, alle 400 m2)

Keiturin Sote Oy, terveyskeskusja vastaavat yleislääkäripalvelut

Kiilunen Consulting, kirjanpitoja tilinpäätöspalvelu

Kirjanpitotoimisto Kaleva Group

Oy, pääkonttorien toiminta

Kuljetusliike OT-Kiito Oy, kuljetus- ja nostopalvelut

PETRA SNÄLL

asianajaja Eversheds Asianajotoimisto Oy

kupuolineutraalisuuteen (työpaikkailmoituksen ja tehtävänimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja) ja prosessin syrjimättömyyteen, eikä hakijan palkkahistoriasta saa kysellä.

Palkka-avoimuusdirektiivin mukaan työntekijällä, jolle on aiheutunut vahinkoa jonkin samapalkkaisuuden periaatteeseen liittyvän oikeuden loukkaamisen tai velvoitteen rikkomisen vuoksi, on oikeus vaatia ja saada kyseisestä vahingosta täysi korvaus tai hyvitys. Lisäksi toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittaessa oikeus puuttua työnantajan moitittavaan menettelyyn.

Ottaen huomioon voimassa olevan kansallisen lainsäädäntömme, palkka-avoimuusdirektiivi ei tuo mukanaan juurikaan uusia velvoitteita työnantajille. Jo nyt vähintään 30 henkilöä työllistävillä työnantajilla on tasa-arvolain nojalla velvollisuus edistää palkkatasaarvoa ja selvittää sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja palkkakartoituksen avulla. Tasa-arvolaki sisältää myös palkkaavoimuusdirektiiviä vastaavia säännöksiä tietojen antamisesta, seuraamuksista ja oikeussuojakeinoista.

Kuljetusliike Sorapyörä Oy, tieliikenteen tavarankuljetus

Lassila & Tikanoja

Ympäristöpalvelut, jätehuolto & kiertotalous

LH Sähkö Oy, sähkötyöt ja -asennus

MRI Tuomi/K-Market Kalkku, valintamyymälät (yli 100, a lle 400 m2)

Nordic Inertial Oy, ohjelmistojen valmistus

NOSTE Productions Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Näkemysverstas Luotzi Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Olfactomics Oy, kaasusensorit

Pareto Software Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Petteripiste Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

POF Group Oy, asuntomarkkinointipalvelut

Ramudden Oy Tampere, muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing

Rengasliike Askosaari Oy, rengasmyynti

Ruokahäjy Oy/K-Supermarket Tammelan Stadion, isot supermarketit (yli 1000m2)

RuokaVibat Oy/K-Market Kissanmaa, valintamyymälät (yli 100, alle 400 m2)

Sporty World Oy, liikunta-, hyvinvointi- ja tapahtumapalvelut

Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry, taide ja kulttuuri

Tiko’s Rent Oy, autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing

Tmi Erika Alander/K-Market Apiankatu, valintamyymälät (yli 100, alle 400 m2)

Urban sales, myynti, agentuuritoiminta. Verisuren turvallisuuspalvelut

Väre Oy, energiapalvelut, energian tuotanto

Wonderwell’s Ky, paperija toimistotarvikkeiden

vähittäiskauppa

Ylöjärven palvelutalosäätiö

Kaksikko sr, vanhusten yhteisöllistä ja ympärivuorokautista asumista

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA 2023

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi

Syksyllä 2023 kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille. Tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle! Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Suorana lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon. Vuoden 2022 asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,3/5. Myös nettosuositteluindeksi NPS oli hyvällä tasolla (62).

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa kymmeneen enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa. Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

HHJ on kasvanut yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi. Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä. Haluatko kuulla tarkemmin? Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta?

Keskustelemassa hallituksen puheenjohtaja Sami Somero, Hallituspartnerit ry Tampere sekä johtaja, HHJ-kehitys Ismo Salminen, Tampereen kauppakamari.

TORSTAINA

9.00–16.00

TECHNOPOLIS

YLIOPISTONRINNE, KALEVANTIE 2

Kauppakamarin Veropäivä on vuosittainen valtakunnallinen kiertue, joka on suunnattu taloushallinnon ammattilaisille ja yrittäjille. Tänä vuonna uudistettu ajankohtaistapahtumamme tarjoilee keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut ajankohtaiset tilinpäätös- ja veroasiat tiiviinä, käytännönäheisenä pakettina.

Jäsenetuhinta 420 €(+ alv), normaalihinta 840 €(+ alv). Ilmoittaudu viimeistään 2 päivää ennen tilaisuutta: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus

9.00 Tilaisuuden avaus

Veropäivän puheenjohtaja, johtava veroasiantuntija

Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

9.05 Ajankohtaista Pirkanmaan taloudesta

Johtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari

9.15 Vuoden 2024 talousnäkymät

Pääekonomisti Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamari

9.45 Uudistuva verolainsäädäntö

Johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

10.15 Kahvitauko

10.30 Uudistuva verolainsäädäntö jatkuu

11.00 Yrityksiä ja niiden omistajia koskeva uusi oikeuskäytäntö

Johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

12.00 Lounas

12.45 Tilinpäätöstietojen ja tunnuslukujen tulkinnan merkitys yrityksen johdolle, tilinpäätöksen laatijalle sekä yrityksen sidosryhmille

KHT, KTM Henry Kampman, Revisium Oy

13.30 Tauko

13.45 Ajankohtaista kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä

KHT, KTM Henry Kampman, Revisium Oy

14.30 Kahvitauko

14.45 Yrityksen ja yrittäjän yleisimmät verokysymykset Veroasiantuntija Jukka Koivumäki, Helsingin seudun kauppakamari

HHJ on kokonaisuus, jonka osat täydentävät toisiaan

15.45 Yhteenveto ja päätössanat Veropäivän puheenjohtaja, johtava veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari HHJKURSSI HHJPUHEENJOHTAJAKURSSI

l Hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti

l Hallitustyötä jo tekeville ja siitä kiinnostuneille

l Soveltuu hyvin myös toimitusjohtajille, yrittäjille, muille johtavassa asemassa oleville, rahoittajille ja kuntayhtiöiden hallitusjäsenille

l Oppimiskokemus ja koe, joka mittaa hallitustyöosaamista

l Vain HHJ-kurssin suorittaneille

l Tutkinnon suorittanut on oikeutettu käyttämään arvostettua HHJ-nimikettä

l Hallitustyöosaamista syventävä ja keskusteleva kurssi

l Hallituksen puheenjohtajille ja puheenjohtajuudesta kiinnostuneille

l Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma l HHJ-koulutusta ja hallituskokemusta hankkineille hallitustekijöille ja hallitusammattilaisuudesta kiinnostuneille

Kevään ensimmäisille HHJ-kursseille voi nyt ilmoittautua, varaa paikkasi!

l HHJ-kurssi 2024/02 Tampere

Viitenä iltapäivänä viikon välein: 6.2., 13.2., 20.2., 5.3. ja 12.3.

l HHJ-kurssi 2024/03 Tampere

Viitenä iltapäivänä viikon välein: 20.3., 27.3., 3.4., 10.4. ja 17.4.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu ilmoittautumaan suosittuun

HHJ-tutkintoon. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.

HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

Järjestyksessään 36. tutkinto järjestetään keväällä 2024 seuraavasti:

l ti 28.11.2023 ilmoittautuminen tutkintoon alkaa

l ma 8.1.2024 ilmoittautuminen tutkintoon päättyy

l ti 9.1.2024 ennakkotehtävävaihe alkaa

l ma 29.1.2024 ennakkotehtävävaihe päättyy

l ke 20.3.2024 tutkintopäivä klo 10.15–16.00.

Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on varsinainen monivalintakoe.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen hhj.fi

HHJ Pro 4 -ohjelmaan haku on nyt auki! Suuren suosion saavuttanut HHJ Pro on suunnattu HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille. Suomen laajin hallitusosaamisen kehittämisohjelma sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä.

Pääpaino Prossa on käytännön tapauksissa ja osallistujien keskustelussa sellaisista hallitustyön teemoista, joita aikaisemmilla kursseilla ei ole syvällisesti käsitelty. HHJ Pro -ohjelmassa käsitellään mm. hallituksen kriisitilanteita, omistajayhteistyötä, tulevaisuuden ennakointia, systemaattista strategiaohjausta, kasvun mahdollistamista, toimitusjohtajayhteistyötä ja kestävää liiketoimintaa hallituksen näkökulmasta.

HHJ-puheenjohtajakurssi 2024/03 Tampere

To 7.3. klo 11.15–16.30 ja pe 8.3. klo 8.30–16.00

”Parasta oli ryhmän keskustelut ja luennoitsijoiden laaja kokemus ja siihen pohjautuvat esitykset.”

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➞ koulutukset

Nyt se on vihdoin täällä! Nimittäin HHJ BoardCastin toinen tuotantokausi. Ota kuunteluun Spotifyssa ja YouTubessa!

JAKSO I: ARVONTUOTTO l 26.–27.9.2024

1. päivä: "Tulevaisuuden hallituksen on tuotettava merkittävästi enemmän arvoa."

2. päivä: "Hallituksen arvo punnitaan kriisissä."

JAKSO II: ENNAKOINTI l 14.–15.11.2024

1. päivä: "Omistajat ovat hallitukselle voimavara ja lähtökohta."

2. päivä: "Hallitus varmistaa tulevaisuuden suunnan."

JAKSO III: SUORITUSKYKY l 23.–24.1.2025

1. päivä: "Hallitus varmistaa, että tavoitteet saavutetaan."

2. päivä: "Toimitusjohtajan onnistuminen on hallituksen sydämen asia."

JAKSO IV: KESTÄVYYS l 20.–21.3.2025

1. päivä: "Hallitus pitää yhtiön kestävällä polulla."

2. päivä: "Tulevaisuuden hallitustyö alkaa tänään. Oletko valmis?"

Pidätämme oikeuden aikataulu­ ja ohjelmamuutoksiin. Mikäli muutoksia tulee, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille.

Hallitustyö alkaa omistajanäkemyksen määrittelystä

KUN pk-yrityksessä arvioidaan, miten sen omaa hallitustyötä pitäisi kehittää ja kuinka päästäisiin alkuun, pitkän linjan hallitusammattilainen antaa pätevän neuvon.

– Omistajien on ensiksi mietittävä, mitä he haluavat yhtiöltään 5–10 vuoden aikajänteellä, A-Insinöörit-konsernissa hallitus- ja johtotehtävissä yli 30 vuoden uran tehnyt Heikki Käkönen sanoo.

– Aktiivisesta omistajuudesta on ryhdytty puhumaan laajemmin vasta viime aikoina. Onneksi, sillä se on hyvä tapa kehittää yritystä ja varmistaa, että yhtiön hallitus vie toimintaa yhteisesti sovittuun, omistajien toivomaan suuntaan.

Heikki Käkönen sai ensimmäisen hallituspaikkansa vuonna 1999, kun hänet kutsuttiin A-Insinöörien osakkaaksi. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet nimitettiin A-Insinöörit-konsernin hallituksen puheenjohtajaksi. Lisäksi hän on työskennellyt urallaan yli 20 hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana.

– Taustaltani olen rakentaja ja minulla on tekninen koulutus, mutta kiinnostuin varhain yrityksen kehittämisestä ja johtamisesta. Opiskelin niitä työn ohessa sillä seurauksella, että aloin nähdä uudenlaisia mahdollisuuksia myös A-Insinööreissä. Herätin ajatusta, että mekin voisimme saada enemmän lisäarvoa hallitustyöstä.

A-Insinöörit alkoi kehittää hallitustyötään perinteisellä tavalla. Aluksi hallitukseen kuului pelkästään yhtiön omistajia ja joh-

– Nautin ohjaamisesta ja asioiden käsittelystä vuorovaikutteisesti. HHJ-puheenjohtajakursseille osallistuu henkilöitä erilaisilla kokemustaustoilla, mikä on hienoa. Saan kursseilla usein itsekin ahaa-elämyksiä, Heikki Käkönen kertoo.

toa, kunnes mukaan pyydettiin ensimmäinen ulkopuolinen jäsen. Hänellä oli osaamista, jota hallituksessa juuri silloin tarvittiin. Valinta osoittautui mainioksi ja johti pian toisen ulkopuolisen asiantuntijan hankintaan.

– Näinhän se yhtiöissä yleensä menee. Kun rohkeus kasvaa, yhtiön hallituksessa saattaa olla lopulta yli puolet ulkopuolisia jäseniä tai se koostuu kokonaan heistä. Tällä tavoin voidaan hankkia osaamista, jota yhtiöstä ei ole saatavissa orgaanisesti.

Puheenjohtaja huolehtii, että hallituksessa soi yhteinen sävel

Pari vuotta sitten A-Insinööreissä tehtiin omistusjärjestelyjä, joiden jälkeen Heikki Käkönen jatkoi neuvonantajana ja AINS Investment Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Nykyään hän keskittyy lähinnä rakennus- ja kiinteistöalalla toimivien yhtiöiden hallitustyöskentelyyn. Hänellä on kuusi hallituspaikkaa, joista kolmessa hän toimii puheenjohtajana. Lisäksi hän kouluttaa Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-puheenjohtajakursseilla.

Puheenjohtajalta odotetaan aktiivisuutta, kun hallitus tehtäviensä mukaisesti kehittää yhtiötä ja varmistaa, että omistajan tahtoa noudattavaa strategiaa toteutetaan. Puheenjohtajan on osattava myös tukea ja kannustaa yrityksen operatiivista johtoa.

– Hallituksen puheenjohtaja on kuin orkesterinjohtaja, joka saa kokonaisuuden soimaan. Tässä tehtävässä hän käyttää hyödykseen hallituksen koko osaamispotentiaalia ja yksittäisten hallitusjäsenten asiantuntemusta.

– Olen aina sanonut, että hallitus on päätöksentekokone, eikä päätöksiin kykenemättömällä hallituksella ole mitään virkaa. Puheenjohtaja on se, joka ohjaa hallituksen työskentelyä suuntaan, jossa päätöksiä syntyy, Heikki Käkönen tiivistää.

Lue koko haastattelu hhj.fi

l Lakisääteinen tilintarkastus

l Veroneuvontapalvelut

l Sisäinen tarkastus

l Neuvontapalvelut

l ICT-varmennuspalvelut

idmanvilen.fi tampere@idmanvilen.fi p. 020 794 0480

Valitse osaava tilitoimisto!

AMARON OY*

Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, 33100 Tampere puh. 040 539 2290

Aila Kangas aila.kangas@amaron.fi www.amaron.fi

TAMPEREEN

KAUPPA KAMARI

Seuraava printtilehti ilmestyy 7.2.2024

Teemana koulutus ja osaaminen

Vuoden 2024 ilmestymispäivät ja teemat

1 • 24 7.2. koulutus, osaaminen

2 • 24 13.3. liikenne, logistiikka

3 • 24 24.4. rakentaminen

4 • 24 25.9. koulutus

5 • 24 13.11. rahoitus

Ota yhteyttä mediamyyntiin, Saarsalo Oy:

• Erika Iijanen, 044 246 4564 erika.iijanen@saarsalo.fi

• Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi

Muista myös Tampereen kauppakamarilehden, verkkolehden ja Kamarin uutiset -uutiskirjeen mainospaikat!

TILKON OY*

Hämeenkatu 13 B a-rappu, 4. kerros 33100 Tampere puh. 010 320 9020 Ilse Alander www.tilkon.fi

Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla. * merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja www.taloushallintoliitto.fi glaston.net effet.fi ely-keskus.fi tesc.fi ansiomerkit.fi

Mielenrauhaa liiketoimintaan

Mahdollistamme kasvun ja pienennämme riskejä olipa kyseessä rahoitus, uudet investoinnit tai vaikka kansainvälisen rahaliikenteen reaaliaikainen seuranta.

“Kyllä se helpottaa, kun vastassa on aito ihminen, tuttu tyyppi, joka tuntee yritystoimintamme ja jonka kanssa pystyn sparrailemaan ja läpikäymään eri vaihtoehtoja.”

Eero Ojanen

Toimitusjohtaja

Lehtovuori Oy

• Oma yhteyshenkilö, suora numero

• Paikallinen toimija, nopea ja sujuva päätöksenteko

• Koko verkoston osaaminen yhden soiton päässä

Antti Tuomi asiakkuusjohtaja

Mira Hietanen asiakkuuspäällikkö Maksuliike ja kassanhallinta

Sami Pietilä Senior Sales Manager OP Markets