Tampereen kauppakamarilehti 1_2025

KAUPPA TAMPEREEN KAMARI

Insinööreille lisää myyntiosaamista – Tampereen yliopistoon uusi professuuri I 8

Tampere seuraavalle tasolle – pormestariehdokkaiden ratkaisut I 10

ARKEA TURVAAMASSA

LUOTTAMUS ON ANSAITTAVA JOKA PÄIVÄ, SANOO NIKLAS MATTSSON. I 18

Vietä kesäpäivät

Viikinsaaressa!

Pelaa, sauno, syö ja juhli. Viikinsaari on monipuolinen tapahtuma- ja elämyssaari, jossa on runsaasti erilaisia tiloja monenlaisille toiminnoille. Saareen saavutaan laivalla aivan Tampereen ytimestä Laukontorilta, joka sijaitsee kivenheiton päässä Tampereen Keskustorilta. 20 minuutin laivamatka on ensimmäinen osa saarielämystä.

Saaren katseenvangitsija on yli 120 vuotias pitsihuvila, jossa toimii Tampereen vanhin kesäravintola. Yksityistilaisuuksissa suuri pääsali taipuu monenlaisiin erilaisiin kattauksiin ja upea pitsihuvila muuntuu loppuillasta vaikkapa discoksi.

Saaresta löytyy lisäksi 100 hengen paviljonki, katettu tanssilava ja 400 hengen katsomolla varustettu kesäteatteri, joka toimii tarvittaessa auditoriona. Huipenna kesäpäivä vaikka lavatansseihin tai pidä omat festarit. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Saaresta löytyvillä pelivälineillä on helppo pitää vaikka firman kesäolympialaiset Viikinsaaressa. Kisan jälkeen nautitaan rantasaunan löylyistä ja Pyhäjärven aalloista.

Saaren

tiloja ja toimintoja:

• Pitsihuvila ja lasiveranta

• Paviljonki

• Kesäteatteri

• Tanssilava

• Saarishop ja taidegalleria

• Rantasauna

Pyydä

• Café Hellmann

• Luontopolku

• Jalkapallokenttä

• Minigolf

• Monenlaisia kesälajeja ja harrastusvälineitä www.hopealinjat.fi • www.viikinsaari.fi • www.ravintolaviikinsaari.fi

meiltä tarjous yrityksesi tilaisuudesta!

Hallituksen puoliväliriihi

TAMPEREEN kauppakamari vaatii pääministeri Orpon hallitukselta selkeitä päätöksiä. Hallituksen tulee kohdentaa väyläinvestoinnit ja koulutusresurssit oikein sekä sijoittaa Murron työryhmän esittämän puolustushallinnon innovaatioyksikön ja startup-kiihdyttämön luontevasti Tampereelle, jonne puolustusteollisuus ja Puolustusvoimat ovat keskittäneet toimintonsa.

Kiireelliset liikenneyhteydet, kuten VT9, on laitettava liikkeelle välittömästi ja valtion tulee osoittaa hankkeelle puoliväliriihessä 95,1 miljoonaa euroa. Hallituksen kilpailukyvyn, kasvun ja turvallisuuden tavoitteiden kannalta on välttämätöntä käynnistää Väyläviraston investointiohjelman kiireisimmät liikennehankkeet tällä hallituskaudella. Pirkanmaan VT9 Alasjärvi–Käpykangas on Suomen ruuhkaisimpiin ja vaarallisimpiin kuuluva tieyhteys. Sen korjaaminen on odottanut rahojaan luvattoman kauan. Odotus on vaarantanut liikenneturvallisuutta, ja nyt edessä on välttämätön Olkahisten siltojen korjaus.

Koulutusresurssit kohdistuvat epäjohdonmukaisesti kasvun aikaansaamisen näkökulmasta. Osaamisen tason nosto vaatii toteutuakseen koulutuksen resurssien kohdentamista erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille, joiden takia Suomen kasvupotentiaali ei realisoidu. Nuorten ikäluokkien ja maahanmuuton keskittyessä suuriin kaupunkeihin koulutettavien määrä kasvaa entisestään, mutta nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tunnista tätä ongelmaa. Hyvä huono esimerkki on ammatillinen toinen aste, jossa valtion rahat ohjautuvat aloituspaikkoina alueille, joilla ei ole edes nuoria, saati koulutettavia, eivätkä kunnat joudu valtion rahoja edes palauttamaan vaan epäoikeudenmukainen alueiden välinen kohtelu jatkuu vuodesta toiseen. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa Pirkanmaan kunnat rahoittavat lähes 2000 opiskelijan koulutusta ilman valtion tukea. Tämä epäkohta on korjattava.

Toinen yrityksille tärkeä asia on puolijohdeala, joka on yksi merkittävimmistä kasvutoimialoista ja tuottavuuskehityksen vauhdittajista. Mikrosirujen kysyntä globaalisti on räjähtänyt digitalisaation myötä, ja Tampereella on runsaasti toimialaan liittyvää erityisosaamista. Suomi ja Tampere on eurooppalaisen puolijohdealan kärkijoukoissa kiitos Nokian ja Tampereen yliopiston. Puolijohdeosaaminen ja soveltaminen teollisuuteen vahvistavat suomalaisen teollisuuden globaalia kilpailukykyä. Valtion tulee panostaa siruosaamiseen ja houkutella ulkomaisia investointeja rahoittamalla tutkimuslaitosten ja yritysten yhteiskäyttöön soveltuvaa TKI-infraa sekä alan tutkimusta. Tampereen yliopiston sirusovelluskeskusta valtion tulee rahoittaa 20 Me lisäinvestoinnilla.

Kasvuriihen ehdottama puolustushallinnon innovaatioyksikkö ja startup-kiihdyttämö olisi luontevinta sijoittaa Tampereelle. Pirkanmaalla sijaitsevat alan keskeisimmät yritykset Nokia, Patria, Millog, Saab, Insta ja Nammo, puolustusvoimien innovaatiotoimintaa jo nyt tukevat tutkimuslaitos, järjestelmäkeskus, logistiikkalaitos ja Satakunnan lennosto, koe- ja tukilentolaivue sekä sadat teknologia-alan yritykset. Yhdessä järjestäytyneen klusterin kanssa ne tarjoavat valmiin kasvuympäristön innovaatio- ja kiihdyttämötoiminnalle. Poliisiammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja yritysten TKI-infroja on mahdollista jatkokehittää kaksikäyttötuotteiden testaamiseen. Kiihdyttämö olisi tarkoituksenmukaisinta perustaa kansallisena verkostona, jonka koordinaatio tapahtuisi innovaatioyksiköstä Tampereelta, jolloin myös puolustusteollisuuden kaksikäyttötuotteet voisivat hyödyntää tulevaisuudessa alueen korkeatasoista siruosaamista. Tampere on valmis ottamaan tämänkin haasteen vastaan.

55. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti)

Julkaisija ja kustantaja

Tampereen kauppakamari

Technopolis, Kalevantie 2 D, 5 krs., 33100 Tampere puhelin (03) 230 0555

www.tampereenkauppakamari.fi

Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

Toimitussihteeri Jenna Auranaho, puhelin 044 033 1303, jenna.auranaho@effet.fi Ilmoitusmyynti KruunuMedia Oy, Henna Anttila, puhelin 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi

Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki aineistot@kruunumedia.fi

Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 11 000 kpl

ANTTI ESKELINEN

Toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari

Pirkanmaan VT9 AlasjärviKäpykangas on Suomen ruuhkaisimpiin ja vaarallisimpiin kuuluva tieyhteys. Sen korjaaminen on odottanut rahojaan luvattoman kauan.

Jakelu Lehti postitetaan Tampereen kauppakamarin jäsenille ja sidosryhmille sekä jaetaan kattavasti yrityksiin Pirkanmaalla Lehden osoiteasiat Sinikka-Susanne Pesonen sinikka-susanne.pesonen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 28.4.2025 www.tampereenkauppakamarilehti.fi

Kun kasvu jää kukkaruukkuun

RISTO MURRON kasvutyöryhmän raportti julkistettiin helmikuun lopussa. Somen täytti mäiske perintöverosta ja sen varjoon jäivät 40 muuta ehdotusta kasvutoimenpiteiksi.

Tuskin kukaan kiinnitti huomiota ehdotukseen 4.12, jonka vauhdikas otsikko kuului: ”Finnveran rahoitusedellytysten vahvistaminen kehitys- ja kaupallistamishankkeiden rahoituksessa”. Siinä ollaan kuitenkin tekemisissä olennaisen kasvukysymyksen kanssa.

Mikä on takaus- ja rahoitusyhtiö Finnveran rooli yritysten kasvussa?

Finnveran tehtävä on sen omien sanojen mukaan täydentää rahoitusmarkkinaa ja taata pankkien myöntämää rahoitusta.

Finnvera on iso organisaatio, jossa on töissä 372 ihmistä. Sillä on mittavat, 12 miljardin euron valtuudet kotimaan lainoihin ja takauksiin. Tästä valtuudesta on kuitenkin liikkeessä vain 2,5 miljardia. Viime vuonna Finnvera myönsi yrityksille kotimaan lainoja ja takauksia 900 miljoonalla. Se on summana ällistyttävän, jopa hupaisan pieni.

Eikö Suomessa todella ole enempää hyviä ideoita?

Murron työryhmä arvioi aivan oikein, että ”uudentyyppisten kasvuhankkeiden ja uusien tuotteiden markkinapotentiaalin arviointi voi vaatia erilaista lähestymisKun elämä on jo hyvää, miksi riskeerata varallisuutta lisäkasvun vuoksi? Moni yrittäjä epäröi – ja niin kasvu jää tulematta.

tapaa riskinjaossa kaupallisten rahoittajien kanssa, riskien arvioinnissa ja rahoituspäätöksissä”. Tämä edellyttää Finnveralta ”monipuolisesti omien lainojen, takauksien ja viennin rahoitusinstrumenttien käyttöä”.

Finnvera on viime vuosina pyrkinyt omien kulujensa karsintaan. Koska takaaminen on helpompaa kuin luotottaminen, säästöjä syntyy, mutta kasvun näkökulmasta se on passiivinen. Rumasti sanottuna se on takausleimasin, joka kantaa pankkien yrityslainariskiä. Ja jäätymispisteeseen saakka varovaiset pankit mielellään lykkäävät julkisen takauksen piiriin niin suuren osan luotosta kuin mahdollista.

Oletetaan hyvin hoidettu yritys, joka tekee 20 miljoonan liikevaihtoa. Yrittäjällä on kuuden miljoonan euron varallisuus, joka on hänen aiempien ponnistustensa summa. Hän haaveilee laajentumisesta ulkomaille ja samalla siirtymisestä seuraavaan kokoluokkaan. Siihen tarvittaisiin, sanokaamme, kolme miljoonaa euroa.

Koska kyse on toiminnasta, jolle ei ole reaalimaailman vakuutta, pankkilainaa on vaikea saada. Ja koska ei ole pankkia, ei ole Finnveraa. Oman varallisuuden riskeeraaminen ei tunnu yrittäjästä houkuttelevalta. Elämä on jo melko hyvää, kannattaako minun riskeerata sitä lisävaurauden vuoksi?

Ja niin jää kasvu tulematta.

Siis: entäpä, jos Finnvera ottaisi aktiivisemman roolin pk-yritysten rahoituksessa?

Se otti rumasti siipeensä 15 vuotta sitten Fruugoverkkoportaalin rahoituksessa. Sen jälkeen se on yrittänyt välttää uusia virheitä ja on vetäytynyt takaajan rooliin, jossa se lähinnä vertailee pankin lainaesitystä yleisiin takausehtoihin.

Erilaiset työryhmät vaativat valtiolta rohkeutta tukea kasvua veropolitiikalla. Voisiko saman rohkeusrukouksen ulottaa Finnveraan?

Yhtiössä on uusi hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori, uusi toimitusjohtaja Juuso Heinilä ja uusi pk-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola. Pelin paikka, pojat: irtautukaa virastokulttuurista ja luokaa Finnveran nahka niin, että se jalkautuu yrityksiin ja tunnistaa – riskinkin uhalla – paremmin kasvun aihioita.

Vapaa

Logistinen napakymppi!

Timo Isolähteenmäki, p. 050 351 6507

Tanja Vuori, p. 050 437 1281

Inkeri Remsu, p. 044 423 5233 ylojarvenyritystontit.

Kannamme vastuuta kuntalaisten kukkarosta Siksi olemme

YHDESSÄ TAMPEREEN ASIALLA

Kirjanpitotoimisto Kaleva Oy

Itsenäisyydenkatu 25 lh. 5 33500 Tampere

Puh. 040 719 6468 info@kirjanpitokaleva.fi www.kirjanpitokaleva.fi

Haluatko yrityksesi toimipaikkaan, jossa se on ihmisten silmissä ja saavutettavissa?

Tullintorilla pääsette päivittäisasioinnin, vapaaajan ja bisneksen aktiiviselle kasvualueelle, jossa on helppo yrittää ja onnistua.

Ota yhteyttä ja kerro tilatarpeesi, niin katsotaan kuinka voimme auttaa.

Katso vapaat tilat!

Janne Toikka, Asset Manager | +358 050 5870 050 | janne.toikka@trevian.fi

tullintori.fi | trevian.fi

POK jatkaa investointeja Pirkanmaalla

n Pirkanmaan Osuuskauppa investoi vuonna 2024 uusiin toimipaikkoihin ja palveluihin sekä nykyisen verkoston kehittämiseen yhteensä 62 miljoonaa euroa. Hankkeista merkittävimpiä olivat Ylöjärven ja Valkeakosken S-marketien kasvattaminen Prismoiksi sekä ruoan verkkokaupan keräilykeskuksen rakentaminen Kangasalan Prisman yhteyteen.

Vuoden 2025 investoinnit ovat suunnitelmien mukaan noin 54 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet ovat Toijalan S-marketin laajentaminen, Lielahden ja Koivistonkylän Prismojen kokonaisuudistukset, Leinolan Salen laajentaminen S-marketiksi sekä Lamminpään S-marketin ja Kalevan Sale Hippoksen avaukset. Myös Lahdesjärven ABC:n liikennemyymälää uudistetaan ja sähköautojen latausverkostoa laajennetaan entisestään.

Alihankintayrityksille askelmerkit kohti Naton hankintaketjua

n Nato käyttää puolustushankintoihin vuosittain kymmeniä miljardeja. Hankinnat ovat julkisia kilpailutuksia, joissa suositaan Naton jäsenmaita. Hyväksymiskriteerit Naton hankintaketjuun ovat kuitenkin korkeat.

NIMITYKSIÄ

Maria Virtanen on toiminut Lempäälän kunnan elinvoimapäällikkönä vuodesta 2023 lähtien. Elinvoimapäällikkönä hän on toiminut kunnan johtoryhmän jäsenenä vastaten elinkeino-, työllisyys- ja maaseutupalveluista sekä elinvoimahankkeista, joihin lukeutuu muun muassa Lempäälän Asuntomessut 2026 -hanke.

Nato-jäsenyyden myötä myös suomalaisille teollisuus- ja alihankintayrityksille avautuu uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Tampereen Messut, Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan turvallisuusklusteri järjestävät yhteistyössä Alihankinta goes Nato -seminaarisarjan, jossa on mahdollista saada aiheesta lisätietoa sekä konkreettisia työkaluja, joilla yritys voi ottaa askeleen kohti Naton hankintaketjua.

Ensimmäinen seminaari järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.3.2025. Seminaarissa puheenvuoron pitävät muun muassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkö, eversti Jari Riihimäki, apulaisosastopäällikkö, majuri Raine Pölönen sekä hankinta-alan toimialapäällikkö, DI Taina Hurme. Yritysten kokemuksia Nato-hankinnoista avaavat SNTGroup Oy:n ja FY-Composites Oy:n edustajat. Finnish Operations Center Oy:n Teemu Anttila antaa askelmerkit Nato-markkinoille. Päivän lopuksi yrityksillä on mahdollisuus hakea Naton NCAGE-koodia tai päivittää jo hankittua koodia FOC:n työpajassa.

24 miljoonaa puolijohdeteollisuuden suunnittelualustan rakentamiseen

n Tampereen yliopisto on saanut yhdessä yhdentoista muun toimijan kanssa 24 miljoo -

nan euron EU-rahoituksen puolijohdeteollisuuden suunnittelualustan rakentamiseksi. Kahdestatoista eurooppalaisesta tutkimuslaitoksesta ja yliopistosta koostuvan konsortion tehtävä on luoda palvelualusta, Design Platform, joka kokoaa yhteen erilaisia työkaluja ja palveluita sirukehittämisen tueksi. Alusta on osa EU:n Siruja Euroopalle -aloitetta, jolla tuetaan eurooppalaisen puolijohdealan innovaatioita ja teknologisten valmiuksien kehittämistä.

Uusi suunnittelualusta tukee erityisesti eurooppalaisia startupeja ja pk-yrityksiä, joilla ei välttämättä ole kyvykkyyttä itse suunnitella ja valmistaa siruja. Aiemmin ohjelmassa on hyväksytty viisi laajaa pilottilinjaa sirujen valmistukseen liittyen ja näissä Suomesta ovat mukana Tampereen yliopisto ja VTT. Design Platform puolestaan rakentaa suunnittelupalvelua tukemaan näitä sirutuotannon pilottilinjoja.

– Tämä on erittäin merkittävä avaus sekä yliopistoille että yrityksille.  Suunnittelualusta madaltaa huomattavasti kynnystä käynnistää omien sirujen suunnittelu tietotekniikka- ja elektroniikka-alan yrityksissä, kertoo Tampereen yliopiston osalta hankkeen vastuullisena johtajana toimiva tietokonetekniikan professori Timo Hämäläinen

Tampereen yliopisto on ainoa pohjoismaalainen toimija 12 partnerin muodostamassa konsortiossa. Sen vastuulla on kasvattaa tietoisuutta Design Platformista ja alustan tuomista mahdollisuuksista EU:n laajuisesti.

Mikko Hautasaari aloitti Särkänniemen uutena toimitusjohtajana

den ylittävää siltaa, jonka pitäisi olla valmis kesään 2026 mennessä. Suunnitelmiin kuuluvat myös uusi kylpylähotelli ja monitoimiareena. Lisäksi tulossa on ravintolakatu ja köysirata. Keskeisenä tavoitteena on muuttaa alueen toiminta ympärivuotiseksi ja rakentaa Särkänniemestä Pohjoismaiden kiinnostavin matkailukohde. palvelu.

50-VUOTISJUHLAVUOTTAAN viettävän Tampereen Särkänniemi Oy:n uutena toimitusjohtajana aloitti maaliskuun alussa Mikko Hautasaari

Hän on yhtiön historian kolmas toimitusjohtaja. Särkänniemen edellinen toimitusjohtaja Miikka Seppälä siirtyi Tampereen kaupungin kehityspäälliköksi.

Tehtävä kiinnosti, sillä

hakijoita oli yli sata. Vuonna 1971 syntynyt Hautasaari on aiemmin työskennellyt Pirkanmaan osuuskaupan ravintola- ja liikennekaupan toimialajohtajana. Hän erosi tästä tehtävästä viime syksynä. Vaihdos osuu ajankohtaan, jossa Särkänniemi on suurten muutosten keskellä. Parhaillaan Särkänniemen edustalle rakennetaan uutta Kortelah -

Pj-gaalassa Tampereen kauppakamarin puheenjohtajan nuija vaihtui uusiin käsiin, kun Juhani Lehti (vas.) luovutti päätöksenteon arvokkaan symbolin seuraajalleen Jani Vilpposelle (oik.). Pj-gaalan juontaja toimi Jaakko Loikkanen.

Rohkeus uudistaa leimaa PJ-gaalassa palkittuja

TAMPEREEN kauppakamari palkitsi Puheenjohtajagaalassa Vuoden 2024 elinkeinovaikuttajana työministeri Arto Satosen ja Vuoden yritysjohtajana perheyritys TT Gasketsin Matti ja Aleksi Arpiaisen

Sastamalainen Arto Satonen on työministerikaudellaan ajanut määrätietoisesti muun muassa paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömille yrityksille, työrauhalainsäädännön uudistamista, vientivetoista palkkamallia ja työttömyysturvauudistuksia.

– Kaikki nämä toimet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa ja vahvistavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä, Satonen toteaa. Merkittävien työmarkkinauudistusten läpivienti ei Suomessa aina ole helppoa. Hallituksen aktiivinen rooli asioiden edistämisessä on ollut iso suunnanmuutos entiseen ja vaatinut rohkeutta. Uskallus uudistua on vienyt eteen-

päin myös yli 80-vuotiasta perheyritystä TT Gasketsia, joka ponnistaa Pohjoismaiden johtavasta tiivistysratkaisujen tarjoajasta globaaliksi toimijaksi. Yrityksen menestys on monen tekijän summa, jossa arvojen kunnioittaminen ja jatkuva innovointi kulkevat käsi kädessä.

– Yrityksessämme on monet asiat tehty hyvin jo aiempien sukupolvien toimesta. Tämä on luonut rohkeutta ja uskallusta uudistaa toimintaa. Meillä on opittu myös myöntämään, mitä emme osaa, ja olemme rohkeita kysymään neuvoa, kolmannen sukupolven yrittäjä Aleksi Arpiainen toteaa.

Teknologisesti vaativalla alalla yritys on säilyttänyt kilpailukykynsä ennakoimalla ja sopeutumalla muutoksiin. Matti arvioi sen johtuvan siitä, että yrityksessä on aina pyritty pysymään ajan hermolla ja ymmärtämään markkinoi den kehitystä.

Tampereen kauppakamari palkitsi Puheenjohtajagaalassa Vuoden 2024 elinkeinovaikuttajana työministeri Arto Satosen ja Vuoden yritysjohtajana perheyritys TT Gasketsin Matti ja Aleksi Arpiaisen.

Obama toukokuussa Tampereelle

n Yhdysvaltain entinen presidentti, demokraattipoliitikko Barack Obama vierailee toukokuussa Tampereella. Hän saapuu isännöimään Nokia Arenalla pidettävää A Conversation with President Barack Obama -tapahtumaa 13. toukokuuta.

Tapahtumassa Yhdysvaltain 44. presidentti pohtii oman presidenttikautensa pääteemoja ja aikaansa Valkoisessa talossa sekä näkemyksiään johtajuudesta. Obaman aikakauden on arvioitu tuoneen haasteista ja muutoksista huolimatta aiempaa vahvemman talouden ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan amerikkalaisille. Presidenttikautensa jälkeisen ajan hän on työskennellyt nimeään kantavan säätiön tehtävissä tukien kansalaisjohtajia ja seuraavien johtajien sukupolvien työtä Yhdysvalloissa.

Obama oli ensimmäinen afrikkalaistaustainen amerikkalainen, joka toimi Yhdysvalloissa presidentin virassa. Heti presidenttikautensa alkupuolella vuonna 2009 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto työstään ydinaseriisunnan ja maailmanrauhan puolesta. Nobelkomitean perusteluissa Obaman todettiin ponnistelleen poikkeuksellisen paljon kansainvälisen diplomatian ja ihmisten välisen yhteistyön puolesta.

Työllisyyden elpyminen näyttäisi alkaneen

n Alkuvuoden työllisyystilastot näyttävät varovaisia merkkejä siitä, että pahin on jäämässä taakse ja työllisyyden elpyminen on alkamassa. Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa oli työllisenä 5000 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavaan aikaan. Vaikka lukema oli edelleen pakkasella, oli se selvästi odotuksia parempi.

– Työttömyys pysyy edelleen sitkeästi korkealla, vaikka tilanne ei sentään ole enää heikentynyt. Nyt tarvitaan yrityksiltä rohkeutta investointeihin ja kuluttajilta säästämisen lopettamista, sillä edellytykset suhdanteen paranemiselle ovat olemassa, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa haettavaksi 65 600. Lukema on selvästi parempi kuin mi-

– Työvoiman heikko kysyntä oli talouden keskeisiä huolenaiheita viime vuonna. Kuluva vuosi käynnistyi näiltä osin pirteämmin, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Insinööreille lisää myyntiosaamista

Tampereen yliopistoon uusi professuuri

Tampereen yliopisto perustaa investointituotteiden ja teknologiapalveluiden myynnin professuurin, jonka tavoitteena on parantaa insinöörien myyntiosaamista ja vahvistaa suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Hanke toteutetaan elinkeinoelämän tuella, ja mukana ovat jo useat yritykset, kuten Sandvik, Metso, TT Gaskets ja Avant Tecno.

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailman huippuluokkaa, mutta monet yritykset kamppailevat tuotteidensa ja palveluidensa kaupallistamisen kanssa. Myyntiosaamisen puute voi rajoittaa merkittävästi yritysten kasvua ja kansainvälistä laajentumista. Uusi professuuri ja sen ympärille rakentuva koulutus- ja tutkimuskokonaisuus vastaavat tähän haasteeseen kehittämällä tulevien diplomi-insinöörien ja jo työelämässä olevien osaajien myyntitaitoja.

Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen korostaa yliopiston tiedotteessa hankkeen laajaa yhteiskunnallista merkitystä ja yritysmaailman vahvaa sitoutumista: – Aloite on poikkeuksellinen, koska

Tampereen kauppakamari linjasi tavoitteensa:

näin laaja joukko yrityksiä ja elinkeinoelämän toimijoita on lähtenyt mukaan tukemaan sitä. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeänä myyntiosaamisen kehittämistä pidetään suomalaisessa teollisuudessa.

Myyntiosaamista kaivataan teollisuudessa

Teollisen myynnin merkitys kasvaa jatkuvasti, erityisesti digitalisaation ja palveluliiketoiminnan kehittyessä. Perinteinen tuotekeskeinen myynti on muuttunut, ja yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän asiakaslähtöistä ajattelua, liiketoimintamallien innovointia sekä kykyä rakentaa pitkäaikaisia asiakassuhteita.

Tampereen yliopiston tiedotteessa professori Tuomas Ahola muistuttaa, että tek-

ninen osaaminen on suomalaisilla insinööreillä vahvaa, mutta myynnin ja markkinoinnin näkökulma jää usein taka-alalle: – Teknistä osaamista insinööreillä kyllä on, mutta myynnin asiantuntemusta tarvitaan rutkasti lisää. Yrityskenttä kiinnostui aloitteesta heti, ja rahoitusta on kertynyt jo yli 1,2 miljoonaa euroa.

Myyntiosaamisen kehittämisen tärkeyttä korostaa myös hankkeeseen lahjoittaneen Ata Gears Oy:n toimitusjohtaja Hanna Miettinen

– Siirryttäessä kiihtyvästi muuttuviin markkinoihin on tärkeää panostaa myyntiprosessien ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voidaan menestyä. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja myynti muuttuu. Vahva myyntiosaaminen ja sen ansiokas johtaminen eivät ainoastaan paranna yritys-

TAMPEREEN kauppakamari on julkaissut vuoden 2025 vaikuttamissuunnitelmansa, jossa linjataan keskeiset tavoitteet Pirkanmaan elinkeinoelämän edistämiseksi. Suunnitelma keskittyy neljään pääteemaan: sujuvat yhteydet, työvoiman tarjonnan varmistaminen, uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta sekä kilpailukykyiset kaupungit.

Vaikuttamissuunnitelma esiteltiin helmikuun alussa järjestetyssä tilaisuudessa,

jossa paikalla oli alueen elinkeinoelämän vaikuttajia, päättäjiä ja asiantuntijoita. Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund korosti julkistamistilaisuudessa liikenneyhteyksien tärkeyttä: – Pirkanmaan saavutettavuus on elinkeinoelämälle kriittinen tekijä. Meillä on paljon hankkeita, jotka ovat edenneet suunnitteluvaiheeseen, mutta toteutus ja rahoitus puuttuvat.

Vaikuttamissuunnitelmassa painote-

Teksti Jenna Auranaho

ten kilpailukykyä, vaan ne mahdollistavat asiakassuhteiden ylläpidon ja syventämisen, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa myynnin koulutus on jäänyt insinöörikoulutuksessa liian vähälle huomiolle.

– Myyntiä ei juurikaan opeteta, joten tämä professuuri on mahdollisuus, etenkin pirkanmaalaiselle teollisuudelle. Totta kai Ata Gears lähti mukaan rahoittamaan tällaista hanketta, Miettinen lisää.

Hankkeen tavoitteena on yhdistää myynti- ja teknologiaosaaminen entistä tiiviimmin jo osaksi insinöörikoulutusta. Tulevat diplomi-insinöörit saavat koulutusta teollisen myynnin erityispiirteistä, kuten investointituotteiden elinkaarikustannuksista, projektimuotoisista toimituksista ja kansainvälisistä markkinoista.

Koulutus ja tutkimus kansainväliselle tasolle

Hanke käynnistetään vaiheittain, ja ensimmäiset myyntiosaamiseen keskittyvät kurssit ovat tarjolla jo vuonna 2025. Laajempi koulutuskokonaisuus, mukaan lukien uusi teollisen myynnin pääaine, otetaan käyttöön vuonna 2027. Lisäksi Tampereen yliopistoon perustetaan teollisen myynnin tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on nousta kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi. Tutkimuksessa keskitytään muun muassa yritysten kanssa tehtäviin projekteihin, joilla kehitetään käytännönläheisiä ratkaisuja teollisuuden myynnin haasteisiin.

Myyntiosaamisen kehittäminen nähdään avaintekijänä Suomen teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun tukemisessa. Professuuri ja siihen liittyvä koulutus tulevat hyödyttämään niin suuria teollisuusyrityksiä kuin pk-sektoriakin, sillä tehokas myyntiosaaminen on ratkaisevaa kaikenkokoisille toimijoille globaalilla markkinakentällä.

Tampereen yliopisto kutsuu edelleen uusia yrityksiä mukaan tukemaan hanketta, jonka tavoitteena on nostaa suomalainen teollinen myyntiosaaminen kansainväliselle huipputasolle.

Yrittäjät toivovat ratkaisuja keskustan turvallisuushaasteisiin

Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ja Tampere Tunnetuksi ry selvittivät lokamarraskuussa 2024 toteutetulla kyselyllä yritysten näkemyksiä keskustan turvallisuudesta.

YLI 200 yrittäjän vastauksista käy ilmi, että turvallisuuteen kaivataan lisää panostuksia, jotta keskusta pysyy houkuttelevana ja elinvoimaisena.

Kyselyn tulokset esiteltiin 14. helmikuuta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa yrittäjät, asiantuntijat ja viranomaiset pohtivat yhdessä ratkaisuja keskustan turvallisuuden kehittämiseksi.

– Me haluamme nostaa esiin asioita, joihin pystymme vaikuttamaan ennen kuin tilanne karkaa käsistä, totesi Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund tilaisuuden avauksessa.

Yrittäjät kokevat turvallisuustilanteen heikentyneen

Kyselyn mukaan 86 prosenttia vähintään viisi vuotta keskustassa toimineista yrityksistä kokee turvallisuustilanteen heikentyneen. Erityisesti vähittäiskaupan ja kuluttajapalveluiden alalla muutos on koettu merkittäväksi – lähes 90 prosenttia vastaajista arvioi tilanteen huonontuneen, ja yli kolmannes kokee heikennyksen olleen huomattava.

Niistä yrityksistä, joilla on toimipaikkoja myös muualla Suomessa, lähes puolet arvioi Tampereen turvallisuustilanteen heikommaksi kuin muissa kaupungeissa. – Turvallisuus synnyttää vahvoja tunteita, ja jokaisella on oma kokemus siitä. Turvallisuuteen liittyy faktaa ja tilastoja, mutta se on myös tunnetta, Riikka Töytäri ,

Tampere Tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja muistutti tilaisuudessa.

Konkreettisia toimenpiteitä kaivataan

Yrittäjät toivovat tilanteen parantamiseksi näkyvämpää valvontaa, nopeaa puuttumista häiriötilanteisiin sekä keskustan siisteyden ja valaistuksen kehittämistä. Osa yrityksistä on jo ryhtynyt omiin toimiin, kuten lisännyt vartiointia tai panostanut henkilöstön turvallisuuskoulutukseen.

Avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli keskustan maineesta ja sen vaikutuksesta asiakasvirtoihin. Moni yrittäjä toivoo myös, että turvallisuustoimenpiteistä ja kehityshankkeista viestittäisiin aiempaa selkeämmin.

Ratkaisuja etsitään yhteistyössä

Poliisi ja kaupunki ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin muun muassa kaupunkisuunnittelun ja valvonnan keinoin. Lisäksi käynnissä on hankkeita, jotka tukevat ennaltaehkäisevää työtä sekä nuorten ja päihdeongelmaisten auttamista.

– Parannetaan alueita niin, ettei turvattomia paikkoja olisi ainakaan rakenteellisista syistä. Kamerat, valot ja yleinen siisteys ovat tässä avainasemassa, asiaa avasi Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula. Poliisi tekee valvontaa resurssiensa mukaan, mutta jo näkyvyys itsessään voi lisätä turvallisuuden tunnetta, muistutti Sisä-Suomen poliisin komisario Petri Kollanen

– Keskustan turvallisuuden parantaminen vaatii pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia toimia. Kaupungin ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö on avainasemassa tilanteen kohentamiseksi, muistutti Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jari Haapaniemi

taan valtateiden 3, 9 ja 12 kehittämistä sekä pääradan peruskorjausta. Kauppakamari korostaa tarvetta huomioida Länsi-Suomen merkitys maan taloudelle myös valtakunnallisissa liikenneratkaisuissa.

Osaajapulaa ratkomassa

Osaavan työvoiman saatavuus nousi vaikuttamissuunnitelman toiseksi päätee-

maksi. Suunnitelmassa korostetaan koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteensovittamista sekä kansainvälisen rekrytoinnin edistämistä.

– Työvoiman tarjonta on liian niukka suhteessa yritysten tarpeisiin. Tämä ei ole vain makrotalouden ongelma, vaan käytännön kysymys jokaiselle työnantajalle, totesi varatoimitusjohtaja Peer Haataja tilaisuudessa.

Kauppakamari pyrkii myös tuke -

maan paikallisia yrityksiä uudistumisessa ja kansainvälistymisessä. Näihin tavoitteisiin liittyen suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia, kuten koulutuksia, verkostoitumismahdollisuuksia ja asiantuntijapalveluja.

n Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan kauppakamarin verkkosivuilla.

Tampere seuraavalle tasolle

– pormestari ehdokkaiden ratkaisut

Kysymykset:

1. Sujuvat yhteydet

Tänä vuonna seitsemän puoluetta on asettanut ehdokkaansa Tampereen seuraavaksi pormestariksi. Tampereen kauppakamarilehti kysyi heiltä, miten kaupungin taloutta tulisi vahvistaa ja millä keinoilla elinkeinoelämää voidaan tukea. Lisäksi selvitimme, miten ehdokkaat kehittäisivät kaupungin palveluita ja yhteistyötä yritysten kanssa. Miten

Tampereen kasvu turvataan ja millainen rooli kaupungilla tulisi olla elinvoiman edistäjänä?

Miten aiotte edistää Tampereen ja Pirkanmaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä, kuten pääradan peruskorjausta, valtatie 9:n, Puskiaisten oikaisua ja lentoliikenteen saavutettavuuden parantamista?

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Miten Tampere voi houkutella ja pitää kansainvälisiä osaajia sekä varmistaa heidän sujuvan kotoutumisensa alueelle?

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pirkanmaan yritykset panostavat TKI-toimintaan ja kestävään kehitykseen. Mikä on kaupungin rooli uusien innovaatioiden kehittämisessä, jotta kasvua ja uutta liiketoimintaa saadaan aikaan?

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Miten varmistaisitte, että Tampereen keskustan saavutettavuus ja turvallisuus tukevat keskustan kaupallisuutta?

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Mitä toimenpiteitä aiotte toteuttaa, jotta Tampere olisi entistä yritysystävällisempi kaupunki esimerkiksi lupaprosessien ja kaavoituksen sujuvuuden osalta.

Kuva Marko Kallio Skyfox

1. Sujuvat yhteydet

Yhteinen edunvalvonta on tärkeää. Näitä tavoitteita edistäisin neuvottelemalla niistä vastaavien toimijoiden kanssa, eli erityisesti valtionhallinnon kanssa. Korostaisin liikenneyhteyksien merkitystä Tampereelle ja koko Pirkanmaalle. Pääradan peruskorjaukselle antaisin omasta puolestani suuren painoarvon. Vastaavasti Puskiaisten oikaisua en näistä tavoitteista ainoana edistäisi aktiivisesti. Lentoliikenteen osalta neuvottelukumppanina olisivat ennen kaikkea lentoyhtiöt.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Ensimmäinen edellytys on tunnettuus. Tamperetta pitää saada kansainvälisesti tunnetummaksi kaupungiksi. Suomi tunnetaan nykyään maailmalla entistä paremmin mutta ongelmana on, että Suomesta tunnetaan lähinnä Helsinki. Toinen edellytys on kaupungin viihtyisyys. Palveluiden pitää olla kunnossa, asumismahdollisuuksissa vaihtoehtoja ja kulttuuri- sekä vapaa-aikatarjonnan riittävää. Kolmantena on asenneilmapiiri, jonka pitää hyväksyä monenlaiset ja monista taustoista tulevat ihmiset.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Kaupungin pitää tukea yritysten panostuksia omalla toiminnallaan ja luoda mahdollisuuksia. Itse painottaisin erilaisia EU:n tuomia mahdollisuuksia ja Tampereen EU-toimiston sekä Business Tampereen osaamista asiassa. Tällä alueella tehdään jo menes-

tyksekästä toimintaa mutta uskon mahdollisuuksia olevan vielä enemmän. Näiden mahdollisuuksien piiriin pitäisi saada paremmin aiempaa enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tampereen alueella tapahtuva kasvupotentiaali on valtava.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Tampereen keskustan pitää olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla mutta pääpainon pitää olla joukkoliikenteessä ja kevyessä liikenteessä. Ratikka on Tampereella osoittanut joukkoliikenteen voiman. Pysäköinti pitää ohjata pääosin maan alle. Turvallisuutta parannetaan yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja poliisin kanssa. Keskustaan ja erityisesti aseman seudun läheisyyteen pitäisi tuoda jalkautuvia päihde- ja mielenterveyspalveluita, josta jätin tammikuussa valtuustoaloitteen.

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Kävisin säännöllistä keskustelua yritysten, yrittäjien ja heitä edustavien järjestöjen kanssa. EK:n vertailussa Tampereen seutu oli kolmanneksi paras alue yritystoiminnalle mutta nykyinen tilanne ei säily itsestään ja tässäkin on parannettavaa. Kaavoitusprosessien sujuvuudessa on paljon parannettavaa ja se korjaantuu kasvattamalla kaavoituksen henkilöresurssia. On selvää, että lupaprosesseja on sujuvoitettava eikä hallinto saa olla kasvun esteenä.

Tamperetta pitää saada kansainvälisesti tunnetummaksi kaupungiksi. Suomi tunnetaan nykyään maailmalla entistä paremmin, mutta ongelmana on, että Suomesta tunnetaan lähinnä Helsinki.

Mikko Aaltonen

Kokoomus: Kalervo Kummola, 79.

1. Sujuvat yhteydet

Ratapihan peruskorjaus lähtee liikkeelle keväällä, ja pääradan peruskorjausta tehdään jo etelämpänä. VT9:ää on lobattu voimakkaasti, ja on uskottava pääministerin ja liikenneministerin lupauksiin, että VT9 lähtee liikkeelle vielä tänä vuonna. Lakalaivan 3. kaista tarvitaan ennen Puskiaista, joka kuuluu enemmän Pirkkalalle ja Lempäälälle. Lentoliikenteeseen saamme toisen päivittäisen lennon Riikaan, toivottavasti myös maailmalle. Kävimme syksyllä tapaamassa SAS:n uutta johtoa, ja sen jälkeen neuvottelut ovat edenneet niin, että ainakin Tukholman yhteys avataan ensi vuonna.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Osaavan työvoiman saatavuus on kaupungin menestyksen edellytys. Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kotoutuminen vaatii sujuvia palveluita, kuten joustavia koulutuspolkuja, asumisen ratkaisuja ja perheille suunnattuja palveluita. Strateginen yhteistyö korkeakoulujen, yritysten ja kauppakamarin kanssa tukee kansainvälisten osaajien työllistymistä ja asettautumista Tampereelle.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Tampere tukee yritysten TKI-toimintaa edistämällä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä. Startupien kasvua vauhditetaan tukemalla kansainvälistymistä ja elinvoimaisten ekosysteemien rakentamista. Yrityksille tarjotaan tarvittavat tontit ja infrastruktuuri kasvun mahdollistamiseksi. Tampereen tu-

Vasemmistoliitto: Mikko Aaltonen, 48.

lee olla kansainvälisesti veto- ja pitovoimai nen kaupunki, jossa osaajat haluavat kiinnit tyä tänne. Tampere tukee myös esimerkik si kiertotaloutta ja energiatehokkuutta sekä toimii alustana älyliikenteelle ja hiilineutra liteetin rakentamiselle.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Tampereen keskustan elinvoima turvataan kehittämällä saavutettavuutta ja turvalli suutta. Keskustan pysäköintiratkaisut pidetään toimivina kivijalkayrittäjien tukemiseksi. Sähköpotkulautojen sääntelyä tehostetaan. Laadukkaat tapahtumat, kulttuuri-investoinnit ja toimiva joukkoliikenne lisäävät keskustan vetovoimaa. Poliisin kanssa tehtävää yhteistyötä ja valvontaa tulee entisestään syventää.

1. Sujuvat yhteydet

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Tampereen tulee olla yritysystävällinen kaupunki, jossa lupaprosessit ja kaavoitus etenevät sujuvasti. Tonttivarannon turvaaminen yrityksille ja startupien tukeminen luovat elinvoimaa. Kaupungin ja yritysten yhteistyötä vahvistetaan, ja innovatiivisia hankintoja kehitetään uusien ratkaisujen synnyttämiseksi. Olemme juuri perustamassa myös kaupungin ja yrittäjien välistä elinkeinopoliittista toimikuntaa.

Tampereen saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet on oltava pormestarin edunvalvontatyön ytimessä. Siksi on tärkeää keskittyä toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin, kuten päärataan, lähijunaliikenteeseen, ratikan jatkohankkeisiin sekä VT9 ja VT12 -kehitykseen. Sen sijaan kallis ja tarpeeton Puskiaisten moottoritie, joka toisi vain neljän minuutin aikasäästön ja kulkisi läpi kaupunkiseudun yhden suurimman yhtenäisen metsäalueen, ei ole järkevä – eikä valtio tule myöntämään siihen rahoitusta seuraavaan 50 vuoteen. Lentoliikenteessä tarvitaan markkinaehtoisesti lisää reittejä Tukholmaan ja muihin Euroopan hubeihin.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Osaavan työvoiman saatavuus on kaupungin menestyksen edellytys. Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kotoutuminen vaatii sujuvia palveluita, kuten joustavia koulutuspolkuja, asumisen ratkaisuja ja perheille suunnattuja palveluita.

Kalervo Kummola

Kansainvälistyminen on Tampereen menestyksen edellytys, oli kyseessä sitten pääomat, työvoima tai markkinat Tampereella valmistetuille tuotteille. Kansainvälisesti verkottuneena pormestarina sitoutuisin tekemään vaikuttavaa kansainvälistymistyötä, missä houkuttelisimme investointeja, yrityksiä ja osaajia Tampereelle. Lisäksi Tampereen korkeakoulujen KV-maisteriopiskelijoiden suomen kielen opintojen lisäämiseen, sekä kansainväliseen kouluun panostaminen on olennaista.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Tampere tukee innovaatioita tarjoamalla yrityksille TKI-ekosysteemejä, kuten sirutoiminnan alusta, Hiedanrannan kestävän kehityksen testialue ja Tarastenjärven kiertotalouskeskittymä. Kaupunki vauhdittaa yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä sekä mah-

dollistaa pilotointeja julkisissa palveluissa. Rahoitusinstrumenttien ja kehitysohjelmien kautta Tampere edistää kestävää kasvua ja uutta liiketoimintaa, varmistaen samalla, että innovaatiot hyödyttävät sekä elinkeinoelämää että kaupunkilaisia.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Tampereen keskusta säilyttää vetovoimansa yhdistämällä sujuvan saavutettavuuden ja turvallisen kaupunkiympäristön. Ratikka, toimivat vaihtoyhteydet ja paremmat kävely- ja pyöräilyolosuhteet helpottavat liikkumista, kun taas älyliikenne optimoi autoilun ja logistiikan. Turvallisuutta vahvistetaan valaistuksella, päihdejärjestötyötä tekevien tuella, yhteisöllisillä ratkaisuilla, tapahtumilla ja viranomaisyhteistyöllä, jotka luovat elävyyttä ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Tampere sujuvoittaa lupaprosesseja ja kaavoitusta digitalisaation ja selkeämpien käytäntöjen avulla. Yrityksille tarjotaan yksi keskitetty puhelinnumero nopeaan neuvontaan. Kaavoituksessa korostetaan ennakoitavuutta ja joustavuutta, ja liikehuoneistojen muutosluvat esimerkiksi ravintola- ja kahvilatiloiksi käsitellään viiveettä. Lisäksi vahvistetaan kaupungin ja yritysten vuoropuhelua elinkeinoneuvostolla, jotta kehitystarpeisiin voidaan reagoida tehokkaasti.

Kansainvälistyminen on Tampereen menestyksen edellytys. Pormestarina sitoutuisin tekemään vaikuttavaa kansainvälistymistyötä, missä houkuttelisimme investointeja, yrityksiä ja osaajia Tampereelle.

Jaakko Mustakallio

Jaakko Mustakallio, 37.

hankkeet ovat valtatie 9:n ja pääradan perusparannus sekä kapasiteetin kasvattaminen. VT9:n kehittäminen tukee myös Nurmi-Sorilan maankäytön suunnitelmia. Pääradan perusparannus on välttämätön, mutta ei lisää junavuoroja – Tampereen ja Helsingin välille tarvitaan lisää kapasiteettia. Oikorataa olisi edelleen syytä harkita, sillä se lyhentäisi matka-aikaa ja parantaisi junaliikenteen kilpailukykyä.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Kaupunki tekee jo paljon yhteistyötä yritysten kanssa kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi. Tilauskoulutus on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tarvitsemme myös muita keinoja, joista mm. yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät kansainväliset rekrytointikampanjat ovat olleet onnistuneita. Kotouttamista on edelleen kehitettävä, ja kaupungin on tarjottava vieraskielisille parempia palveluja. Lisäksi englanninkielistä lukiokoulutusta on lisättävä, jotta vieraskielisillä perheillä on paremmat koulutusmahdollisuudet.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Tampereella on tärkeä rooli innovaatioiden ja elinvoiman edistämisessä. Kaupunki voi tukea yrityksiä TKI-toiminnassa ja kestävässä kehityksessä tarjoamalla testiympäristöjä, edistämällä innovaatioekosysteemejä ja auttamalla hyödyntämään rahoitusmahdollisuuksia, kuten Business Finlandin ja EU:n tukia. Lisäksi kaupungin hankinnoissa on

syytä suosia kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja, mikä luo markkinoita ja kannustaa vähähiilisiin innovaatioihin.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Keskustan on oltava saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla, viihtyisä ja turvallinen. Maanalainen pysäköinti vapauttaa tilaa terasseille ja kaupunkivihreälle. Esteettömyys, hyvä valaistus ja siisteys lisäävät turvallisuuden tunnetta, etenkin iltaisin. Poliisin näkyvyys ja yhteisölliset tapahtumat ehkäisevät häiriöitä. Älykäs kameravalvonta ja digitaalinen opastus helpottavat liikkumista. Turvallinen ja vetovoimainen keskusta tukee

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Tärkeintä on jatkaa hyvää vuoropuhelua yritysten kanssa. Kaupungin eri toimijoiden tekemät yritysvierailut on otettu hyvin vastaan. Myös kaupungin ylin johto on vieraillut suurimmissa yrityksissä ja tätä jalkatyötä on jatkettava. Uutena yhteistyöfoorumina voisi toimia elinkeinopoliittinen toimikunta, joka loisi pysyvän rakenteen yrittäjien ja kaupungin välille. Lupaprosessien sujuvoittamista on edistettävä, erityisesti yritystonttien kaavoituksessa. On kuitenkin huomioitava, että osa lupaprosesseista perustuu lakiin, jota kaupungin on noudatettava.

1. Sujuvat yhteydet

Aion toimia aktiivisesti sen eteen, että Tampereen ääni kuuluu paremmin valtion tasolla. Nyt niin ei ole käynyt, vaan tierahat ovat valuneet muualle. Esimerkiksi pääministeri Orpon Varsinais-Suomi on saanut massiiviset panostukset ja lupauksen Turun tunnin junasta, kun taas Pirkanmaan hankkeet loistavat poissaolollaan. Pormestarin on koottava kaupungin, maakunnan ja elinkeinoelämän yhteinen ääni vaikuttamistyöhön, jotta hankkeet etenevät, kuten Hämeenkyrön Väylän kohdalla viime kaudella. VT9:stä on saatava päätös keväällä, muuten se jää toteuttamatta. Pääradan peruskorjaukseen on tulossa rahaa, mikä on hyvä, ja lähijunaliikennettä on kehitettävä.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Tampereella on tärkeä rooli innovaatioiden ja elinvoiman edistämisessä – kaupungin hankinnoissa on syytä suosia kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja.

Ilmari Nurminen

Lisätään kaupungin, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä rekrytointimalleja ja tukea kansainvälisten osaajien asettautumiseen. Tätä on monesti onnistuttu jo tekemään, mutta lisätään tietoisuutta yrittäjien keskuudessa. Työllisyyspalveluiden muututtua kaupungin on tuettava osaajien houkuttelua, ja perhepalveluiden on oltava selkeitä. Kielikoulutukseen on panostettava – Tredun S2opetuksen leikkaukset on peruttava, ja kurssit on turvattava.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyö on toiminut Tampereella hyvin. Siihen vaikuttavat myös välittömät henkilösuhteet. Pidetään yhteistyön kynnys ja vuorovaikutus edelleenkin välittömänä ja matalalla kynnyk -

Keskusta: Jouni Ovaska, 38.

sellä. Siten saadaan luotua uutta, ja kaupunki voi toimia tukena kasvussa. Innovaatioiden kehittämisessä auttaa myös tutkimusrahoitus, jota ohjataan kansallisesti tai EU:sta. Tampereen on oltava näissäkin neuvotteluissa aktiivisena. Korkeakoulumme ovat avainasemassa.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Tampereen keskusta on oltava saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Väylien rakentamista jatketaan niin, että kulkeminen on sujuvaa. Henkilöratapihan remontti on erittäin tervetullut. P-Hämpin laajennus etenee. Kaupungin länsipuolen kehittämistä tulee jatkaa myös mahdollisen Kunkun parkin suunnittelun osalta. Ratikkayhteyksien laajeneminen helpottaa kulkemista keskustaan.

Turvallisuuden lisäämiseksi kaupungin on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua poliisin ja muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin on oltava turvallinen aina ja kaikille. Poliisin tai vartijoiden läsnäolo voisi ennaltaehkäistä rikoksia ja rauhattomuutta.

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Kaavoituksen ja luvituksen on oltava sujuvaa ja palvelut helposti saatavilla. Tampereella on tällä hetkellä vajausta lakiosaamisessa rakentamislain uudistuksen ja kaavoituksen osalta. Tässä tarvittaisiin resursseja prosessien parantamiseksi.

1. Sujuvat yhteydet

Sujuvat liikenneyhteydet ja kaupungin saavutettavuus ovat keskeisen tärkeitä kasvavan, kansainvälisen kaupungin arjessa. Pääradalle tarvitaan peruskorjausta ja lisäkapasiteettia. Kyse ei ole vain nopeudesta vaan toimintavarmuudesta.

VT9 on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tieosuus, ja sen olisi pitänyt olla nelikaistainen Alasjärveltä pohjoiseen jo kauan sitten. Tämä erittäin kiireellinen investointi on saatava käyntiin.

Hyvät lentoyhteydet Tampereelta Euroopan keskeisiin kaupunkeihin tarvitaan ehdottomasti.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Pormestarin on koottava kaupungin, maakunnan ja elinkeinoelämän yhteinen ääni vaikuttamistyöhön, jotta hankkeet etenevät.

Jouni Ovaska

Joustavat ja nopeat lupaprosessit sekä työn ja arjen palvelut ovat keskeisiä. Mukava asuminen, sujuva liikkuminen ja perheen tarpeiden huomioiminen – olipa kyse puolison työstä, lasten koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta tai kieltenopiskelusta – edistävät viihtymistä ja kotoutumista. Myös vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet, kulttuuritarjonta ja kansainvälisten osaajien osallistaminen, omaan joukkoon kotoisasti mukaan ottaminen ja vapaamuotoinen kanssakäyminen on tärkeää.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

TKI-toimintaan ja kestävään kehitykseen panostaminen on uusien innovaatioiden, liiketoiminnan ja kasvun edellytys. Kaupungin on varmistettava laadukas ja kattava koulutus, jotta osaavaa työvoimaa riittää. Lisäksi sen rooli kannustavan ja joustavan toimintaympäristön luomisessa, tunnettuuden lisäämisessä sekä edunvalvojana ja vaikuttaja-

na kansainvälisten yksiköiden ja kehitysprojektien sijoittumisessa voi olla merkittävä. Myös viennin edistäminen on tärkeää.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Tampereen keskustan on oltava helposti saavutettava kaikilla kulkuneuvoilla. Liikennejärjestelyjen ja -ohjauksen on oltava selkeää. Lyhytaikaista kadunvarsipysäköintiä on oltava riittävästi.

Kasvavan kaupungin turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on laaja-alaisella, eri toimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä huolehdittava. Turvallisuuteen on panostettava.

Helposti saavutettava, turvallinen ja viihtyisä keskusta on vahva vetotekijä, mikä tukee myös keskustan kaupallisuutta.

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Lupaprosessien on oltava nopeita ja joustavia, ja palvelut on keskitettävä yhteen selkeään palvelukanavaan, myös digitaalisesti. Kaavoituksen tulee olla selkeää ja ottaa huomioon yrittäjien tarpeet sekä käytännön vaikutukset. Riittävä resursointi ja yrittäjäystävällinen palveluasenne ovat avainasemassa. Yrittäjiä on kuunneltava herkällä korvalla, ja heidän tarpeisiinsa on pyrittävä aina vastaamaan. VT9 on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tieosuus, ja sen olisi pitänyt olla nelikaistainen Alasjärveltä pohjoiseen jo kauan sitten.

Sari Tanus

Panostukset pääradan peruskorjaukseen, Tampere–Pirkkalaan ja VT9:ään ovat kannatettavia hankkeita, joilla parannetaan alueemme kilpailukykyä ja saavutettavuutta.

Lähtökohtaisesti ratkaisuja on haettava markkinaehtoisesti ja yhteistyössä yritysten kanssa lisättävä. Valtion tuen osalta yhteydenpito ja hyvät suhteet valtiojohtoon ovat etu.

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Tampereen on tavoiteltava korkeaa lisäarvoa tuottavaa maahanmuuttoa, ei päinvastaista. Koulutetut, työssäkäyvät ja toimeentulevat tulijat tarvitsevat aivan toisenlaista tukea työn ja arjen yhteensovittamiseen Suomessa kuin mitä kotouttamisemme perinteisesti tarjoaa.

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta

Kaupungin tehtävä on ensisijaisesti luoda ihanteelliset puitteet kasvulle ja liiketoiminnalle. Kaupunki tarjoaa infran, kohtuullisen verotuksen ja kevyen sääntelyn, jotta yrityksissä voidaan investoida, innovoida ja luoda kasvua. Kuntajohtoinen suunnitelmatalous ei ole monestikaan tarkoituksenmukaisin eikä taloudellisesti järkevin tapa pyrkiä luomaan työpaikkoja tai kasvua.

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Keskustan on oltava helposti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla – autoilua ei saa hankaloittaa järjettömillä rajoituksilla. Pysäköinnin on oltava riittävän edullista ja joukkoliikenteen toimittava sujuvasti. Turvallisuus puolestaan vaatii näkyvää poliisival-

vontaa ja tehokasta puuttumista häiriökäyttäytymiseen. Viihtyisä ja turvallinen keskusta houkuttelee asiakkaita ja yrityksiä, mikä tukee kaupallisuutta ja elinvoimaa.

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Verotuksen ja maksujen on oltava kohtuullisia, jotta Tampere houkuttelee uusia yrityksiä eikä aja nykyisiä pois. Kaavoituksen on oltava joustavaa ja ennakoitavaa. Lähtökohtaisesti yrityksiltä itseltään on kysyttävä, mitä ne tarvitsevat. Kaupungin ei pidä tukehduttaa yrittämistä ylimitoitetulla sääntelyllä.

Keskustan on oltava helposti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla –autoilua ei saa hankaloittaa järjettömillä rajoituksilla.

Joakim Vigelius

Kysymykset:

1. Sujuvat yhteydet

Miten aiotte edistää Tampereen ja Pirkanmaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä, kuten pääradan perus-korjausta, VT9, Puskiaisten oikaisua ja lentoliikenteen saavutettavuuden parantamista?

2. Työvoiman tarjonnan varmistaminen

Miten Tampere voi houkutella ja pitää kansainvälisiä osaajia sekä varmistaa heidän sujuvan kotoutumisensa alueelle?

3. Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pirkanmaan yritykset panostavat TKI-toimintaan ja kestävään kehitykseen. Mikä on kaupungin rooli uusien innovaatioiden kehittämisessä, jotta kasvua ja uutta liiketoimintaa saadaan aikaan?

4. Kilpailukykyiset kaupungit

Miten varmistaisitte, että Tampereen keskustan saavutettavuus ja turvallisuus tukevat keskustan kaupallisuutta?

5. Yrittäjyyden ja elinvoiman tukeminen

Mitä toimenpiteitä aiotte toteuttaa, jotta Tampere olisi entistä yritysystävällisempi kaupunki esimerkiksi lupaprosessien ja kaavoituksen sujuvuuden osalta.

Kuva Laura Happo

Kasvualueet kasvavat ja pienenevät alueet pienenevät, ellei pitovoiman ongelmaa ratkaista tällä välin.

KIRSI VISKARI

Tredun ammatillisen koulutuksen johtaja

Toisen asteen koulutuspaikat kasvukeskuksissa

SUOMEN väestökehitys jatkaa kaupungistumisen ja kasvukeskuksiin suuntautuvan muutoksen linjaa. Kun nuorten ikäluokkien pieneneminen ja väestön ikääntyminen ovat jo tunnettuja faktoja, maahanmuuton merkitystä on nostettu esille korjaavana tekijänä. Valitettavasti pelkkä maahanmuutto ei asiaa ratkaise, koska erityisesti pienten ja keskisuurten paikkakuntien pitovoima maahanmuuttajien osalta ei ole riittävää. MDI:n tuoreen väestöennusteen mukaan erityisesti osa Itä- ja Keski-Suomen maakunnista menettää huomattavan suuren osan maahanmuuttajista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Saman raportin vuoteen 2040 ulottuvien maahanmuuton eri skenaarioiden mukaan Tampereella ja kehyskunnissa väestönkasvu on yli 10%. Tämä kaikki tarkoittaa, että kasvualueet kasvavat ja pienenevät alueet pienenevät, ellei pitovoiman ongelmaa ratkaista tällä välin.

Kasvukeskuksien näkökulmasta ollaan siis eräänlaisen positiivisen haasteen parissa. Pirkanmaa ja erityisesti Tampereen kaupunkiseutu on kasvanut jopa ennakoitua nopeammin, ja koulutuksen vetovoima näkyy niin toisen asteen kuin korkeakoulujenkin hakijamäärissä. Pirkanmaalle haki lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen vuonna 2024 nuorten yhteishaussa noin 800 nuorta Pirkanmaan ulkopuolelta, merkiten pirkanmaalaisen hakukohteen ensisijaiseksi toiveekseen. Tampere kasvaa vahvasti myös maahanmuuton kautta, ja perheellisten maahanmuuttajien nuorien myötä kasvaa toisen asteen koulutukseen tulevien määrä. Alueelle kiinnittymisen ja pitovoiman kannalta onkin tärkeää, että myös tälle kohderyhmälle tarjotaan koulutuksen polut.

Ammatillisen toisen asteen koulutuksen osalta Pirkanmaalle kohdennettava rahoitus on jo pitkään laahannut jäljessä kasvavan alueen tarpeisiin nähden. Tällä hetkellä arvioidaan, että vaje on noin 15-20 miljoonaa euroa vuodessa. Eikä tämä liity ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin, vaan on pitkän kehitystrendin tulos. Viime vuonna päätetty aiemman tutkinnon omaavien rahoitusleikkaus toi vielä lisähaasteen, joka kohdistuu erityisesti ammatinvaihtajien ja työnhakijoiden kouluttamiseen, mutta myös siihen, miten mm. uusien teknologioiden osaamisia täydennetään.

Pirkanmaan valmistavan teollisuuden kasvu on ollut vahvaa, lukuun ottamatta juuri nyt käsillä olevaa taantumaa. On kuitenkin jo näkyvissä merkkejä positiivisesta käänteestä, joka nostaa jälleen osaavan työvoiman tarpeen keskiöön. Tilauskantojen ja viennin orastavat valopilkut, alueen nykyisten yritysten investoinnit sekä uusien alojen investointisuunnitelmat luovat odotusarvoa myös alihankinnan ja palveluliiketoiminnan suuntaan. Kun kasvu jälleen alkaa, törmäämme ensimmäisenä rakennusalan työvoiman saatavuuteen. Sen imussa tulevat muut alat, ja erityisesti pk-yritysten kentässä ammatillisen työvoiman osaaja- ja osaamistarve kasvaa. Tämä vaatii onnistuakseen tarpeeseen kohdistuvan koulutuksen, ja se puolestaan siihen tarvittavan rahoituksen.

*EPSI Rating henkilöasiakkaat

T E R V E T U L O A

A S I A K K A A K S E M M E

S U O M E N T Y Y T Y V Ä I S I M P I E N J O U K K O O N !

Löydät meidät osoitteesta Hämeenkatu 31, aivan Hämeenpuiston tuntumasta

Puh. 010 2484 700 poppankkitampere.fi

Työelämän kumppani

Meiltä saat liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämispalvelut mittatilaustyönä. Valttejamme ovat joustavuus sekä yritys­ ja yksilökohtaiset räätälöinnit.

Olemme tukena

• henkilöstön osaamiseen kehittämisessä

• rekrytoinneissa

• muutostilanteissa.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Olli­Pekka Tuomi, puh. 044 7906 230 Kimmo Rintala, puh. 044 7906 240 Rosa Hyvönen, puh. 044 7906 428 Kati Kauranen, puh. 044 7906 379 Marko Uusitalo, puh. 044 7906 330 s­postit muotoa etunimi.sukunimi@takk.fi

Lue lisää: takk.fi/yrityksille

Maailman tamperelaisinta aikuiskoulutusta kaikkialleSuomeen

JÄRJESTÄ

YRITYSTILAISUUTESI TAMMELAN STADIONILLA!

Tammelan Stadion tarjoaa erinomaiset puitteet unohtumattomien yritystilaisuuksien järjestämiseen.

Saat samasta paikasta paitsi tyylikkäät ja toimivat tilat, myös tilaisuuteesi sopivat ruoka- ja juomatarjoilut.

• Kokoukset

• Tyky- päivät

• Yritysjuhlat

Tanja Aho Tapahtuma- ja asiakkuuspäällikkö tanja.aho@tammelanstadion.fi +358 50 594 6665

Ota yhteyttä!

Sähkö- ja automaatiokeskuksia valmistava uusi tehdas otettiin Sarankulmassa käyttöön syyskuussa 2024. – Vaikka puolustusalan ratkaisut ja kybertuvallisuus nyt kiinnostavatkin kovasti, niin yhä edelleen alkuperäinen toimintamme – teollisuuden automaatio- ja sähköistysratkaisut, asennus, suunnittelu ja sähköautomaatiokeskusten valmistus – tuo yli 50 prosenttia liikevaihdostamme, Niklas Mattsson muistuttaa.

Rohkeasti kiinni

Kun Insta Group Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Mattssonin perheen äänivaltaa yrityksessä käyttävä Niklas Mattsson kertoo Instasta, hän kertoo rohkeudesta tarttua mahdollisuuksiin – ja historiasta, joka on nykypäivää. Äänessä on syvää arvostusta.

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuvat Olli-Pekka Latvala

Niklas Mattssonin vaari Finn Mattsson perusti Automatiikka-Asentajat Mattsson & K:nit -yhtiön Tampereen Sammonkadulle kellaritiloihin vuonna 1960. Myöhemmin nimi muuttui Instrumentointi Oy:ksi, vuonna 2006 Insta Group Oy:ksi. Se jatkoi kehitystään teollisuusautomaatioon, kyberturvallisuuteen, ohjelmistokehitykseen ja puolustusalaan keskittyvänä teknologiakonsernina.

Sarankulmassa yritys on toiminut 1970-luvun alusta. Tontilla on noin 30 000 neliötä toimitilaa, ja tonttimaata Ilmailunkadun varrelta ostettiin vastikään lisää.

kiinni mahdollisuuksiin

Perinteisesti moderni

Nyt julkisuutta saavat Instan kyberturvallisuuteen ja puolustusalaan liittyvät innovaatiot ja ratkaisut. Mattsson korostaa kuitenkin yrityksen juuria: teollisuuden automaatioasennukset ovat Installe merkittävä liiketoiminta edelleen. Viime vuonna asennukset olivat 15 prosentin osuudellaan yrityksen suurin yksittäinen liiketoimintaalue. Kaikkiaan teollisuuden osuus liiketoiminnoista on nyt noin puolet. Toinen puolet tulee ohjelmistokehityksestä, kyberturvasta ja puolustuksesta.

Historia on modernisti läsnä, sillä esimerkiksi yhteistyö Puolustusvoimien kans-

sa ja tietoturva olivat agendalla jo vuosikymmeniä sitten.

– Ensin yrityksessä keskityttiin teollisuuden instrumentointi- ja automaatioasennuksiin ja vuonna 1972 alkoi avioniikkayhteistyö Puolustusvoimien kanssa. Sitä yhteistyötä on tehty nyt yli 50 vuotta. Puolustusvoimien strateginen kumppani Instasta tuli vuonna 2015. Bensapumppuja ja niihin yrityskortteja yritys alkoi valmistaa yli 30 vuotta sitten – ja tietoturvaosaaminen alkoi kehittyä. Ensimmäinen oma hommani oli liimailla tarroja numeronäppäimiin – joten olin tavallaan kyberturvahommissa jo 1990-luvulla, Niklas Mattsson naurahtaa.

”Sopiva fokus, muttei liian jäykkää”

Yrityksen viimeisin sukupolvenvaih dos toteutettiin joulukuussa 2024, kun Markus Mattsson siirsi osake-enemmistön Niklas Mattssonille ja tämän sisarelle. Äänivaltaisin hallituksessa on Niklas Mattsson. Hän on kasvanut luontevasti Instaan, mutta työ perheyrityksessä ei ollut ensimmäisenä ammattivalinnoissa. – Halusin olla jääkiekkoilija aina noin 20-vuotiaaksi. Mutta toisaalta: jo Rellussa eli Tampereen lyseon lukiossa yhteiskuntaopin ja historian opettajan Ilpo Rantasen innostava ote herätti yhteiskunnallista ajat-

Insta rekrytoi noin sata henkeä vuosittain.

Rekrytointihaasteet ovat Niklas Mattssonin (toinen vas.) mukaan olleet vielä hallittavissa. Hallituksen varapuheenjohtajan kanssa kuulumisia vaihtavat automaatioasentajat

Pasi Anttila (oik.), Petri Niemi, Marko Perttula ja Henna Lappalainen.

teluani – vaikka en minä mitään poliittista uraa ajatellut. Sitten yliopistossa Amerikassa taloustieteiden opinnoissa luennot kysynnästä ja tarjonnasta havahduttivat: tässä on sitä jotakin! Aika omassa yrityksessä jääkiekkopelaajien agenttina sopimusneuvotteluineen oli hyvä koulu ihmisten kanssa toimimiseen.

Instaan Niklas Mattsson tuli ensin kesätöihin, ja opiskeluun kuuluneen työharjoittelun jälkeen hän jäi firmaan 24-vuotiaana. Hän on ollut mukana muun muassa innovaatio- ja kehitysyksikössä markkinointitehtävissä. Hallitukseen hänet valittiin 2010, varapuheenjohtajaksi 2015. Hallituksessa puhetta johtaa Markus Mattsson.

– Olemme isäni Markus Mattssonin kanssa hyvä parivaljakko, mietimme yhdessä asioita. Olemme aktiivisesti mukana, emme firmassa paikalla ihan päivittäin, mutta riittävästi ajan hermolla, ja pystymme tarpeen vaatiessa tekemään päätöksiä nopeastikin. Uskon vahvaan tiimiin ja osaavaan porukkaan, työntekijöihin, johtoon, hallitukseen. Ei menestymiseen ja johtamiseen ole olemassa mitään taikatemppuja, eikä tämä mikään yhden henkilön show ole.

– Pyrin olemaan kaikissa tilanteissa ja ihmisten kohtaamisissa oma itseni. Siihen joukkueurheilun harrastaminen on antanut hyvää oppia. Totta kai joka päivä voi ke -

hittää sitä, millainen on ja miten ajattelee. Instassa oppii kaikilta koko ajan jotain. Instaan palkattiin ensimmäinen perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja vuonna 1987, kun osake-enemmistö siirtyi Finn Mattssonilta Markus Mattsonille. Hallitukseen ensimmäinen riippumaton jäsen tuli 20 vuotta sitten. Nyt hallituksessa on seitsemän jäsentä, sitä laajennettiin juuri yhdellä uudella jäsenellä, kun yritysstrategian ammattilainen ja Ensto Invest Oy:n toimitusjohtaja Tero Luoma liittyi mukaan hallitukseen.

– Meille on tosi tärkeää, että hallituksessa on perheen ulkopuolisia jäseniä. He tuovat ison lisäarvon omalla osaamisellaan ja kiinnostuksellaan. Isän kanssa haluamme, että hallituksessa on rento meininki ja hyvä tunnelma: sopiva fokus, muttei liian jäykkää. Hierarkia pyritään pitämään matalana. Yrityksen etu ja nöyryys tekemiseen ajavat kaiken edelle.

Yksi Instan vahvuus on pitkäaikainen ja sitoutunut perheyrittäjyys.

– Perheyrittämisellä on oma, iso arvo, samoin kotimaisella omistuksella. Ostajaehdokkaita ja ostokyselyitä toki on ollut, mutta me aiomme pysyä perheyrityksenä. Tavoitteena on olla hyvin johdettu vakaa perheyhtiö, jossa innovatiiviset työntekijät tekevät merkityksellisiä hommia yhteiskunnan eteen. Tavoitteena on, että hallittu ja kan -

nattava kasvu jatkuu, että pidetään yllä hyvä draivi ja fiilis ja tehdään joka päivä työmme.

Arjenturvajoukkoina

Insta on 65 vuodessa kasvanut kellaritiloista noin 1200 ihmistä työllistäväksi huipputeknologian yritykseksi. Liikevaihto on kasvanut 14 vuotta peräkkäin, ja on nyt noin 180 miljoonaa euroa.

– Omistajilla on aina ollut tahto katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Nykyisen johdon edeltäjät ja edeltäjien edeltäjät ovat tehneet oikeita valintoja ja osanneet palkata pystyviä ihmisiä. Työt, joilla lähdettiin liikkeelle, ovat kasvaneet. Asiakassuhteet ovat pitkiä. Ja vaikka joskus menisi tappiolle, se mitä on sovittu, se tehdään. On oltu ketteriä, joustavia ja muuntautumiskykyisiä, Mattsson arvioi menestyksen avaimia.

Niin: ja osaava henkilöstö.

– Annamme jengille vastuuta ja tilaisuuden onnistua. Asiantuntijoillamme on vapaus ja velvollisuus tutkia uusia mahdollisuuksia ja reagoida ketterästi. Instalaisilla on tietty ammattiylpeys ja toisaalta nöyryyskin – luottamushan pitää ansaita joka päivä. Meillä on ollut ”raimohelmismäinen” tapa, ei ole tehty itsestämme numeroa. Jatkossa tarkoitus on nostaa osaamistamme entistä paremmin esiin.

Insta Group toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille turvallisuusluokan II (Salainen) salausratkaisun kriittisen tiedonsiirron turvaamiseen. Insta SafeLink Secret™ vastaa kansallisten turvallisuusviranomaisten ja muiden organisaatioiden tarpeisiin, kun ne siirtävät salassa pidettäväksi luokiteltua tietoa käyttöpaikkojen, datakeskusten, toimipisteiden ja verkkojen välillä. Instan tavoite on saada salaimelle myös NATO-S (Secret) hyväksyntä.

Niklas Mattsson uskoo menestykseen vaikuttavan senkin, että työllä, jota Instassa tehdään, on merkitystä koko yhteiskunnan kriittiseen infraan ja turvallisuuteen. Insta on turvaamassa esimerkiksi vedenjakelua, sähköverkkojen toimintaa, lämmöntuotantoa. Puolustusliiketoiminnassa se keskittyy muun muassa tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiin, verkottuneen puolustuksen järjestelmäintegraatioihin, kyberturvallisuuteen sekä nykyisen ja tulevan hävittäjäkaluston ylläpitoon ja huoltoon.

Voisi sanoa, että Instassa ollaan töissä arjenturvajoukoissa.

Entäpä tulevaisuuden haasteet?

– Rekrytoimme noin sata henkilöä vuosittain. Osaavan työvoiman saatavuus on aina ajankohtainen haaste, joskaan ei meillä rekrytoinnissa ole suuria ongelmia ollut. Selvästikin puolustusala kiinnostaa nyt, sinne hakeudutaan, ja Tampereella kaupunkinakin on vetovoimaa.

– Ylipäätään ajattelen ja elän enemmän mahdollisuuksien kuin haasteiden tai vaikeuksien kautta.

Nato ja sota

Niklas Mattsson uskoo maltilliseen kasvuun kaikilla Instan liiketoiminta-alueilla, mutta isoja loikkia hän arvioi voivan tulla ky-

Ajattelen ja elän enemmän mahdollisuuksien kuin haasteiden tai vaikeuksien kautta.”

NIKLAS MATTSSON

Syntynyt 1983 Los Angelesissa

Asuu Tampereen Tahmelassa, perheessä vaimo sekä 8- ja 6-vuotiaat lapset

KOULUTUS

Käynyt koulunsa Tampereella: ala-aste Pispassa, yläaste Klassillisessa, lukio Rellussa. Pelasi jääkiekkoa ja opiskeli Amerikassa kaksi vuotta: juoniorisarjassa Texasissa, yliopistosarjassa New Yorkin osavaltiossa. BBA-tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2009.

URA

Kesätyöntekijäksi Instaan vuonna 1999. TAMK:n aikana työharjoittelijaksi vuonna 2007.

Toimi myös jääkiekkoilijoiden pelaajaagenttina SM-liigan ja NHL:n suuntaan, myi osuutensa yrityksestä vuonna 2015. Insta Groupin hallitukseen vuonna 2010, toimitusjohtajana 11/2022–8/2023. Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2015 ja perheen äänivallan käyttäjä joulukuusta 2024.

berturvallisuudessa ja kansainvälistymisessä. Kansainvälistyminen etenee kumppanien kanssa.

– Nato ja Nato-maat hankkijoina tietysti avaavat uusia mahdollisuuksia – ei vain meille, vaan muillekin. Kilpailu on kireää, mutta emme me kilpailua pelkää. Työ on hyvin pitkäjännitteistä, jos vaikka miettii hävittäjäkoneiden hankintaprosessia.

Toisaalta esimerkiksi sota Ukrainassa on vaikuttanut merkittävästi paitsi droonien tuotekehitykseen, myös tuotekehityksen nopeuteen.

– Niin… kriisiaikana innovointikyvyn on pakko kasvaa ja kiihtyä.

Kansainvälisyyskään ei ole Instassa viime vuosien ulottuvuus. Asennusprojekteja tehtiin jo 1970-luvulla ympäri maailmaa. Bensan jakelumittareita toimitettiin ympäri Eurooppaa. 1990-luvulla Hornetien avioniikkahuolto lisäsi Instan kansainvälistä toimintaa. Kyberturvaan liittyviä ratkaisuja viedään jo nyt yli 50 maahan.

– Mutta ei meillä ole strategiassa kirjauksia ”vallata” tiettyjä markkina-alueita. Kansainvälistymme ikään kuin omalla painollamme. Uskomme kansainvälisyyden mahdollisuuksiin; sen kehittäminen on tavoite, muttei mikään pakko.

Suomen Nato-jäsenyys ja sota Ukrainassa ovat vaikuttaneet paitsi puolustus -

HARRASTUKSET

Golf, juoksu – maratonejakin – hiihto. ”Ylipäätään kestävyysurheilu. Jääkiekkoa en enää pelaa millään tasolla. Niin, ja penkkiurheilu.” Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksen, River Golf Oy:n ja Tamhockey Oy:n hallituksen jäsen.

MISTÄ SAAT VIRTAA?

”Koko Instasta, mielenkiintoisista töistä. Urheilu jättää jälkensä. Harrastan liikuntaa 4–5 kertaa viikossa, se on ihan elinehto.”

TOP 3 TAVOITTEET

”Pitää hyvää huolta yrityksestä ja työpaikoista. Olla hyvä työnantaja. Että yritys pystyy kasvamaan. Ei meillä mitään ”miljardiluokan” liikevaihtotavoitteita ole, mutta tavoite on mahdollistaa se, että toimivan johdon on mahdollisimman helppo tehdä työtään ja että meillä on huippuporukka töitä tekemään.”

teollisuustuotteiden kysyntään, myös ihmisten asenteisiin. Nato on muuttanut keskustelukulttuuria, nyt voidaan tehdyistä asioista jotain jo vähän kertoa. Instakin tiedotti juuri tammikuun lopussa uudesta kriittisen tiedonsiirron turvaamiseen liittyvästä salainteknologiasta sekä Insta Steel Eagle™ ER -droneratkaisun kehittämisestä yhteistyössä ukrainalaisen kumppanin kanssa.

Onko puolustusteollisuudesta tullut aikaisempaa hyväksyttävämpää?

– Kyllä, ja se näkyy. Suomessa puolustuksen merkitys on tosin ymmärretty paremmin kuin monissa muissa maissa, vaikka oli maassamme aiemmin negatiivisiakin asenteita. Uskon, että koronapandemia oli suomalaisille yhdenlainen ”esikoulu” huoltovarmuuden arvostamisessa. Kotimainen puolustusteollisuus on meidän jokaisen asia ja etu. Pirkanmaallahan puolustusteollisuus on vahva, ja on hyvä, että myös Tampereen kaupunki on lähtenyt tukemaan sitä.

Mitä turvallisuus sinulle merkitsee?

– Että Suomi pysyy Suomena. Haluamme olla työllämme Suomen kokonaisturvallisuuden tuottaja, huoltovarmuusketjun tärkeä toimija ja teollisen omavaraisuuden turvaaja. Haluamme kasvaa hallitusti ja olla hyvä työpaikka yli tuhannelle ihmiselle. Turvallisuutta sekin.

Pelastetaan palvelut!

Geronomi, AMK Kangasala

IG: janika_valtuustoon2025

Ehdolla

Vahvaa vaikuttuttamista paikallisesti ja kansallisesti

Pienyrittäjät elinvoiman lähteenä!

Elinvoima syntyy elinvoimaisista yrityksistä

PEER HAATAJA

Ehdolla Ylöjärven kaupunginvaltuustoon

Kunta- ja alueministeri ex-pormestari, YTT Tampere

www.annakaisaikonen.fi

Johtava oikeudellinen neuvonantaja OTL LL.M. Valkeakoski JANIKA AHO

”Pirhalla on vielä petrattavaa” www.petrataan.fi

www.stiinalahikainen.fi

SARI TANUS

Kansanedustaja, erikoislääkäri Tampere

STIINA LAHIKAINEN

Taloushallinnon asiantuntija, KLT Kangasala

Tehdä vetovo elämy

HANNA OJANIEMI

Ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon

Kattavat palvelut ja vastuullinen talous – läpinäkyvyyttä Pirhan kustannuksiin!

Jari Tuominen

Yrittäjä, Lakitilitoimisto Oy, Kauppatieteen maisteri, Kasvatustieteen maisteri Nokian kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen valtuustoryhmän PJ, Nokian Kokoomus ry PJ Olen ehdolla aluevaaleissa

KAUPPA KAMARI

TAMPEREEN LEHTI

Seuraava printtilehti ilmestyy 28.4.

Teemana yritysautoilu, logistiikka, rakentaminen ja teollisuus

Ota yhteyttä mediamyyntiin: KruunuMedia Oy

Henna Anttila p. 050 541 9943 henna.anttila@ kruunumedia.fi

Muista myös Kamarin uutiset -uutiskirjeen ja Tampereen kauppakamarilehden verkkolehden mainospaikat!

Glaston Finland Oy

PL 25, 33731 Tampere Puh. 010 500 500 etunimi.sukunimi@ glaston.net www.glaston.net

PunaMusta Oy

Puh. 010 230 8400 asiakaspalvelu@ punamusta.com www.punamusta.com

Ehdolla kunta- ja aluevaaleissa

kunta- ja aluevaaleissa

Mukana myös Hieno Tilaisuus -teemakokonaisuus

Hyvä viestintä ei ole sattumaa – mutta huono viestintä on

VIESTINTÄ on osa kaikkea, mitä teemme –niin ihmisinä kuin organisaatioina. Se näkyy sanoissa ja sävyissä, eleissä ja ilmeissä, lauseiden rakenteessa, pilkkujen paikoissa ja visuaalisessa ilmeessä. Se on asiakaskohtaamisia, sidosryhmäsuhteita, monikanavaista vuorovaikutusta ja median edessä lausuttuja sanoja. Jokainen teko – ja tekemättä jättäminen – on viestintää. Ja aina myös valinta.

Miksi viestintä on niin tärkeää? Koska se on tehokkain tapa vaikuttaa siihen, miten teidät nähdään ja koetaan. Parhaimmillaan se kertoo maailmalle juuri sen, mitä haluatte organisaatiostanne viestittää.

Mutta viestintä voi myös helposti epäonnistua. Hätiköidyt tai huonosti harkitut viestit voivat antaa väärän kuvan, aiheuttaa väärinkäsityksiä ja jopa haitata mainettanne. Pahimmassa tapauksessa karkotatte tärkeät kohderyhmät ja vaikeutatte omia mahdollisuuksianne menestyä. Useimmiten viestinnän ongelma ei kuitenkaan ole itse aiheutettu skandaali – vaan se, että kohderyhmänne ei yksinkertaisesti huomaa tai ymmärrä viestejänne. Hyvä viestintä ei synny sattumalta, vaikka toki sellaistakin välillä tapahtuu. Hyvän viestinnän taustalla on lähes aina selkeä tavoite, kohderyhmän ymmärrys ja tietoisia valintoja. Hyvä viestintä nojaa perusperiaatteisiin

1. Astu ulos kuplastasi Älä oleta – selvitä. Kuka on kohderyhmäsi? Mitä he ajattelevat? Missä kanavissa heidät tavoittaa?

2. Aseta mitattavat tavoitteet Miltä näyttää onnistunut viestintä teidän organisaatiossanne? Miten mittaatte sen vaikuttavuutta? Tehkää vertailua ja analysoikaa, mitä hyvän viestinnän toteuttaminen teiltä vaatii.

3. Ole selkeä – keskity olennaiseen

Ihmiset muistavat vain murto-osan kuulemastaan ja näkemästään. Tiivistä viestisi ja poimi siitä vielä ydinasia. Toista tätä viestiä.

Hätiköidyt tai huonosti harkitut viestit voivat antaa väärän kuvan, aiheuttaa väärinkäsityksiä ja jopa haitata mainetta.

4. Ole kiinnostava

Unohda kapulakieli ja alan sisäinen jargon. Muotoile viestisi kiinnostavasti eli kerro tarinoita, konkretisoi ja herätä tunteita. Näin viestisi pysyy mielessä.

5. Kuuntele ja reagoi Viestintä ei ole yksinpuhelua. Huomioi palaute, kiitä ja hyödynnä sitä viestinnän kehittämisessä.

6. Suunnittele, mutta älä jää kiinni yksityiskohtiin

Täydellisyyden tavoittelu voi tappaa viestinnän dynaamisuuden ja erityisesti ihmisten innon. Ketteryys on usein tärkeämpää kuin täydelliseksi hiottu viesti.

7. Valitse hetkesi viisaasti Aina suunniteltu hetki ei ole paras. Joskus kannattaa odottaa parempaa ajankohtaa tai muokata viestiä lennossa. Tämä ei ole suunnittelemattomuutta – vaan fiksua viestintää. Hyvä viestintä vaatii tahtoa, ei jättibudjettia

Tarvitaanko hyvään viestintään suuria budjetteja, ulkopuolisia konsulttiarmeijoita ja kuukausien valmistelua? Ei. Hyvä viestintä vaatii ennen kaikkea tahtotilaa.

ANNIKA KOIVU

toimitusjohtaja

Kaiku Tampere Oy

Kun viestintä on tietoista ja tavoitteellista, vaikutukset näkyvät nopeasti. Asiakkaat ymmärtävät paremmin, mitä tarjoatte. Sisäinen viestintä paranee, ja ihmiset ovat tyytyväisempiä. Organisaatiostanne jää entistä positiivisempi kuva – ja tavoitteiden saavuttaminen helpottuu.

Hyvä viestintä ei ole sattumaa, mutta huono viestintä on.

Miten teillä – ohjaako viestintänne teitä kohti menestystä, vai annatteko sattuman päättää?

Mitään muiden luomaa maailmaa ei kuitenkaan ole. Me luomme sen itse joka päivä asenteillamme, ajatuksillamme ja teoillamme – yhdessä.

Miten olla kyynistymättä, kun maailma palaa?

ALKUVUODESTA osallistuin illallisille, joissa pohdimme yhdessä, miten säilyttää toivo ja välttää kyynisyys, kun maailma ympärillä tuntuu olevan entistä pahemmassa kaaoksessa. Aihe kirvoitti paljon keskustelua. Ajatus kyynistymisen mahdollisuudesta tulee varmasti monelle mieleen seuratessa tämän hetken uutisia, jotka pursuavat otsikoita sodasta, luonnon katastrofeista, työttömyydestä, tekoälyn uhkakuvista ja kärjistyvästä polarisoitumisesta.

Kyynistyminen on seurausta pettymyksistä, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista tai jatkuvasta altistumisesta negatiivisille asioille. Kyyninen ihminen voi alkaa uskoa, että muut ajavat vain omaa etuaan, eikä mikään muutu paremmaksi. Kyynisyys on saanut vallan, kun ihminen kertoo itselleen, ettei hyvyyteen ja vilpittömyyteen kannata luottaa.

Meitä pommitetaan sosiaalisessa mediassa ja klikkiotsikoissa jatkuvasti negatiivisilla otsikoilla ja oman edun ajamisen gloorialla. Somemaailman ”gurut” joogatrikoissaan opettavat pitämään huolta omista eduista ja manifestoimaan itselle rahaa ja yltäkylläisyyttä. Piilaakson teknokraattimiljardöörit laittavat roskalaatikkoon omat arvonsa ja kritiikkinsä nykyistä maan presidenttiä kohtaan TikTokin miljardien jakamisen toivossa. Oman edun tavoittelusta on tullut yhteiskunnassamme entistä avoimempaa, hyväksytympää ja ikävä kyllä jopa arkipäiväistä.

Mutta juuri nyt elämme maapallon historiassa sitä hetkeä, kun meillä ei olisi piiruakaan varaa kyynistyä. Kyynistynyt ihminen tuijottaa omaa kokemustaan ja määrittelee maailman muiden käyttäytymisen kautta. Mitään muiden luomaa maailmaa ei kuitenkaan ole. Me luomme sen itse joka päivä asenteillamme, ajatuksillamme ja teoillamme

– yhdessä. Pelkästään oman vaurauden manifestoimisen sijaan meidän pitäisikin enemmän keskittyä havainnoimaan suhdettamme muihin. Suomalaisen filosofin ja kirjailijan Frank Martelan ajattelusta löytyy sama perusajatus. Hänen mukaansa hyvä elämä ei ole vain itsensä toteuttamista, vaan siihen kuuluu myös muiden tukeminen ja yhteistyö.

Makrotason asiat, kuten yhteiskunnalliset ja globaalit ongelmat, ovat lähtökohtaisesti monimutkaisia ja kaukaisia, eikä yksilö voi hallita niitä suoraan. Mikrotason asiat, kuten kohtaamiset, ystävällisyys ja pienet teot, ovat konkreettisia ja vaikuttavat suoraan omaan sekä muiden elämään. Koska yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat vahvimmat mikrotasolla, sen sijaan, että lamaantuu maailman epäoikeudenmukaisuuden edessä, kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä omassa arjessaan. Ja jos joku omaa laajempia vaikutusmahdollisuuksia, toivon, että hän käyttää niitä – eikä pelkästään valita asioista sosiaalisessa mediassa (suosittelen lukemaan tästä ”julkisesta suuttumisen” harhasta Rutger Bregmanin Moraalinen kunnianhimo-kirjasta).

Puhuimme yhdessä hallituksessa siitä, miten strategian tulisi laskeutua aivoista sydämeen. Toivon, että tämä tapahtuisi laajemmin, esimerkiksi maailman politiikassa. Jokainen voi aloittaa pienillä teoilla – suhtautumalla myötätunnolla ja ymmärryksellä lähellä oleviin ihmisiin. Pienetkin teot voivat saada aikaan suuria vaikutuksia, kun ne tapahtuvat oikeassa kontekstissa. Ja oikeaa kontekstiahan me emme voi tunnistaa kuin vaivoin vasta jälkeen päin. Emme voi tietää, olisiko pääsy taidekouluun tai saksalaiseen yökerhoon muuttanut maailman historiaa.

Toimitilojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakaskohtaamisiin tarkoitettujen tilojen monipuolisuuteen.

Henkilökohtainen palvelu Talenomin kasvun valttikortti

Suomen tilitoimistomarkkina on perinteisesti varsin vakaa. Markkina on kasvanut koko 2020-luvun reilun viiden prosentin vuosivauhdilla. Oululaislähtöinen Talenom on ollut yksi vahvimmin kasvaneista konserneista.

– Digitalisaation keskelläkin vahvuuksiamme ovat paikallisuus, erikoistuneet toimialatiimit ja henkilökohtainen palvelu, korostaa tilitoimistopalveluiden johtaja Maarit Haapanen

Talenom on perustettu vuonna 1972. Yhtiössä on jo pitkään panostettu kattavien tilitoimistopalvelujen lisäksi sähköisiin työkaluihin ja pitkälle automatisoituihin palveluihin. Talenom on kehittänyt oman ohjelmiston, jonka kehitystyössä tärkeänä elementtinä ovat ol-

Talenom

n Tilitoimisto- ja taloushallintopalveluita myyvä asiantuntijayritys

n Toimii neljässä maassa; Suomen lisäksi Ruotsissa, Espanjassa ja Italiassa

n Suomessa toimipisteitä on yhteensä 30

n Konsernin palveluksessa oli vuoden 2024 lopussa 1554 työntekijää

n Liikevaihdon vuosikasvu vuosina 2005–2024 noin 16 %

n Toimisto Tampereella vuodesta 2010, toimipiste Ratinankaaressa

n Talenomin pk-yritysbarometriin voi tutustua osoitteessa: talenom.com/fi-fi/blog/barometri/ talenom-pk-yritysbarometri-2-25/

leet oman toiminnan esiin tuomat toiminnalliset tarpeet.

Taloushallinnon ohjelmisto on ollut yhtiön ja sen asiakkaiden käytössä. Tämän vuoden alusta ohjelmistoliiketoiminta on eriytetty omaksi yhtiökseen, ja se muodostaa jatkossa konsernin toisen strategisen tukijalan. Nyt ohjelmisto on myös muiden kirjanpitäjien, tilitoimistojen ja heidän asiakkaidensa saatavilla.

– Elämme tämän suhteen mielenkiintoisia aikoja. On hienoa, että ohjelmamme kaupallistettiin, ja jatkossa sitä pääsevät käyttämää myös muut alan toimijat. Ohjelmaa kehitetään aktiivisesti myös tulevaisuudessa, Maarit Haapanen toteaa.

Vahvat kasvutavoitteet

Talenomin strategia on vahvasti kasvuhakuinen. Euroopan tilitoimistomarkkinan koko on noin 100 miljardia, josta Suomen osuus on vain noin yksi prosentti.

– Suomessa olemme digitalisaation kärkijoukoissa. Talenom on kansainvälistymisessä suunnannut maihin, jotka jakavat kanssamme samaa ajatusmaailmaa. Nykyiset kohdemaamme Ruotsi, Espanja ja Italia ovat valikoituneet sen pohjalta. Digitalisaation helpottaessa arkeamme asiantuntijoille jää

Teksti Jari Runsas • Kuvat Talenom

Talenomin tilitoimistopalveluiden johtaja Maarit Haapasen (vas.) mukaan vahvan ja vireän yritystoiminnan Pirkanmaa on yhtiölle tärkeä markkina-alue. Alueella on voimakas halu kasvaa, kehittyä ja uudistua. Talenomin Pirkanmaa-yksikkö vastaa Pirkanmaan alueen asiakkaiden paikallisesta palvelusta.

enemmän aikaa neuvoa, konsultoida ja pitää huolta asiakkaista, Maarit Haapanen toteaa.

Digitalisaatiota vauhdittaa muuallakin Euroopassa nyt työvoimapula sekä kasvava regulaatio, jotka laittavat etsimään tehokkaampia toimintatapoja. EU:n verkkolaskudirektiivi pakottaa jokaisen yrityksen ottamaan käyttöön ohjelmiston, joka mahdollistaa verkkolaskujen lähettämisen ja vastaanottamisen.

– Asiakaskäyttäytyminen muuttuu Euroopassa koko ajan kohti digitaalisia alustoja, ja siinä olemme vahvoilla. Samalla henkilökohtaisen palvelun merkitys korostuu, Maarit Haapanen arvioi.

Monien muiden toimialojen tapaan Suomen tilitoimistomarkkinalla tapahtuu koko ajan. Yrityskauppauutiset ovat viikoittaisia. Ala on silti edelleen hyvin pirstalainen. Suomessa oli vuonna 2023 Tilastokeskuksen mukaan 6261 tilitoimistoa, ja keskimääräinen yrityksen koko oli 2,2 työntekijää. Alalla on paljon yhden hengen toimistoja ja sivutoimisia yrittäjiä.

Vaikka Talenom on kasvuhakuinen yritys ja on onnistunut kasvustrategiassaan hyvin, liikevaihdolla mitattuna sen markkinaosuus Suomen kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden markkinasta on vain 6,2 prosenttia. Tämä mahdollistaa kasvun jatkossakin.

Kirjanpitäjästä asiantuntijaksi

Automaation vapauttaessa resursseja kirjanpitäjistä on tullut taloushallinnon ammattilaisia, oman alansa konsultteja. Myös heiltä vaadittavat ominaisuudet ovat muuttuneet.

– Omassa nurkassaan rutiininomaisesti numeroita pyörittävien kirjanpitäjien rooli on muuttunut asiakkaita vahvasti tukeviksi, henkilökohtaista palvelua tarjoaviksi taloushallinnon asiantuntijoiksi. Se on vaati-

nut alan työntekijöiltäkin isoa toiminnallista ja ajatuksellista muutosta. Vuorovaikutustaitojen rooli on kasvanut. Henkilökohtainen palvelu on meille kuitenkin tärkeä kilpailutekijä, Haapanen tunnustaa.

Talenomilla panostetaankin todella paljon henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi KLT-pätevyyden omaavia asiantuntijoita Talenomille on tällä hetkellä 137, ja heistä 30 työskentelee Pirkanmaan toimistolla.

Mahdollista kasvumarkkinan tuomaa osaajapulaa pyritään jo ennalta torjumaan muun muassa trainee-koulutusohjelmilla, joilla uusia työntekijöitä ajetaan sisään yrityksen toimintamalleihin.

Helppous, automaatio ja huolenpito

Talenomin strategian ytimenä on tärkeä kolmikanta: helppous, automaatio ja huolenpito. Maarit Haapanen korostaa myös paikallisuuden merkitystä. Tampereella Talenomilla on ollut toimisto vuodesta 2010. Vuonna 2012 toiminta otti kasvupyrähdyksen, kun yhtiö osti Tampereen Tilitoimisto Oy:n.

– Pirkanmaa on meille tärkeä markkina-alue. Täällä on paljon vahvaa ja vireää yritystoimintaa, ja toimintaympäristössä tapahtuu koko ajan. Alueella on voimakas halu kasvaa, kehittyä ja uudistua.

Osalle yrityksistä viime vuodet ovat kuitenkin olleet varsin vaikeita.

– Barometrimme mukaan merkkejä suunnan muutoksesta on nähtävissä, mutta vielä viime vuoden viimeisellä kvartaalilla Pirkanmaan pk-yritysten liikevaihdon kehitys oli niukasti miinusmerkkinen. Erityisesti huono joulukuu veti luvut miinukselle. Positiivista on se, että uusia yrityksiä perustetaan jatkuvasti enemmän kuin mitä vanhoja

poistuu, Maarit Haapanen toteaa.

– Me haluamme olla läsnä asiakkaidemme arjessa, niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Vaikka yrittäjät eivät enää kanna meille kuitteja mapeissa, haluamme olla tiiviisti heidän tukenaan ja sparrikaverinaan auttamassa menestymään. Henkilökohtaiset kohtaamiset ovat sen vuoksi tärkeitä ja liiketilojemme suunnittelussakin tämän mahdollistaminen on ollut tärkeässä roolissa.

– Meillä on myös tiettyjä toimialoja, joilla meillä on tarjota todella syvällistä osaamista ja toimialatuntemusta asiakkaillemme. Sellaisia ovat esimerkiksi rakennus-, ravintola- ja kuljetusalat.

Kauppakamari tarjoaa näköalapaikan

Talenom Pirkanmaa on vahvasti mukana myös Tampereen kauppakamarin toiminnassa. Yhtiöllä on edustus kahdessa eri valiokunnassa ja Maarit Haapanen on aktiivinen toimija Johtajaverkostossa.

– Olemme järjestäneet kumppaniemme kanssa kauppakamarin aamiaistilaisuuden ja seuraava on jo sovittuna. Johtajaverkosto vieraili juuri luonamme. Nämä ovat hyviä tapahtumia, joissa paitsi opimme uutta, pääsemme kuulostelemaan yritysten tilanteita ja mielialoja. Ne ovat näköalapaikkoja alueen yritystoimintaan. Suuri osa henkilöstöstämme osallistuu aktiivisesti kamarin eri tilaisuuksiin, Haapanen toteaa.

– Yritysten pitää kuitenkin tiedostaa, että pelkkä jäsenyys ei vielä anna mitään. Kannattaa olla aktiivinen, tutustua kamarin tarjontaan ja lähteä mukaan. Tässä on tarjottimella mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua!

Quo vadis, Saksa?

Mustapunainen koalitio?

SAKSAN liittopäivävaalien 23.2.2025 tulos ennakoi kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraattien (SPD) ns. suurta koalitiota. Kunhan karnevaaleista on selvitty, niin päästään hallitusneuvotteluihin, jotka vaalit voittaneen CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz on todennut pyrkivänsä päättämään pääsiäiseen mennessä. Merz toivoo vievänsä uudistussuunnasta viestittävän lainsäädäntöpaketin liittopäiville vielä ennen kesätaukoa. Hallitusohjelman pituuden ja tarkkuustason suhteen CDU haikailee takaisin Adenauerin (1949–63) parinkymmenen liuskan malliin, jossa tavoitteet on listattu yleisellä tasolla. (Vertailun vuoksi: Saksan edellisen hallituksen koalitiosopimus käsitti 171 sivua. Suomen hallitusohjelma on 244-sivuinen.) Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin poikkeusoloihin vedoten on puhuttu myös ”vuosi kerrallaan -ohjelmista”. Taustalla on kokemus Scholzin liikennevalokoalitiosta, jonka ohjelma osoittautui Venäjän hyökkäyssodan johdosta käyttökelvottomaksi jo päivä hallituksen muodostamisen jälkeen, koska se ei sallinut velanottoa.

Uuden hallituksen haasteet

Yhdysvaltojen Eurooppa-politiikkaan liittyvät epävarmuudet lisäävät painetta Saksan hallituksen nopeaksi pystyttämiseksi. Tällä hetkellä Eurooppa-vankkureita vetävät Ranska ja Iso-Britannia, kun taas Saksaa edustaa Scholzin vetämä toimitusministeriö. Saksan uuden hallituksen ääni on välttämätön päätettäessä Euroopan tulevaisuudesta. Vaalitulos osoittaa, että ns. valtavirtapuolueet ovat joutuneet ahtaalle sekä oikealta että vasemmalta. Vaalitulos oli SPD:lle kaikkien aikojen huonoin ja CDU:lle toiseksi huonoin, eli varsinaiset vaalivoittajat löytyvät äärilaidoilta –AfD:lla ja vasemmistolla on uusilla liittopäivillä riittävästi ääniä 2/3 enemmistön vaativan lainsäädännön blokkaamiseen.

Vaalien isoja teemoja olivat maahanmuutto, talous ja turvallisuus (sisäinen ja ulkoinen). Yhteisymmärrys näissä kysymyksissä ei välttämättä löydy helpolla. Sen sijaan energiapolitiikassa työnantaja- ja työntekijäpuolueet – ilman vihreitä – saattaisivat hyvinkin löytää yhteistä säveltä. Näin voisi päätellä puolueiden vaaliohjelmista. Kilpailukyvyn palauttaminen ja työpaikkojen säilyttäminen Saksassa yhdistää.

Kai Sauer on Suomen Berliinin suurlähettiläs. Kirjoittaja on tamperelaislähtöinen ja toiminut Suomen suurlähettiläänä Saksassa syksystä 2023 alkaen.

Ellei nyt muodostettava hallitus saa aikaan näkyviä tuloksia, niin seuraavissa vaaleissa 2029 ääripuolueiden vielä suurempi voitto näyttäisi todennäköiseltä. Horisontissa häämöttää myös vaalivuosi 2033, jolla on Saksassa Hitlerin 1933 valtaannousun johdosta vahva symboliarvo.

Vaaleanvihreällä polulla

Saksan heikon kilpailukyvyn yksi suurimmista selittäjistä on energian korkea hinta niin kuluttajille kuin teollisuudelle. Edullisten venäläisten kaasuntoimitusten lakkaaminen ja päätös keskellä energiakriisiä pitää kiinni ydinvoimaloiden sulkemisesta nosti Saksassa energian hintaa merkittävästi.

Valtavirtapuolueet kannattavat uusiutuvan energian laajamittaista lisäämistä. Myöskään kansallisista ja kansainvälisistä ilmastotavoitteista ei haluta peruuttaa – Saksan tavoitteena on ilmastoneutraalius jatkossakin vuoteen 2045 mennessä. Hiilidioksidin hinnoittelu saa eniten painoarvoa, kuten myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi tietyin reunaehdoin. Todennäköiset hallituspuolueet haluavat kompensoida hintojen nousua takaisin käyttäjille maksettavalla ilmastorahalla. Lisäksi keskusteluun ovat nousseet helposti markkinoitavat toimet, kuten nopeusrajoitukset, polttomoottorikielto ja nykyisen hallituksen laatiman lämmityslain kumoaminen.

Vety

Vetyyn satsattaneen Saksassa myös jatkossa. Vetykumppanuuksia Saksa on hakenut läheltä ja kaukaa. Odotuksia kohdistuu luotettaviin toimittajiin pohjoisessa. Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi ovat Nato- ja EU-kumppaneita sekä hyvien toimitusyhteyksien päässä.

Uusi hallitus saattaisi merkitä myös joustavampaa suhtautumista vedyn valmistustapaan, eli rajausta ei tarvitse välttämättä tehdä vain vihreään vetyyn.

Suomen ja Saksan vetykumppanuuden kehittäminen on edennyt hitaasti, vaikka Suomi tarvitsisi vedyn valmistamiseen sekä jatkojalostamisen kehittämiseen pääomia rajojemme ulkopuolelta. Energiayhteistyö Saksan kaltaisen talous- ja turvallisuuskumppanin kanssa edistäisi Saksan sitoutumista Itämeren alueeseen ja vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämänkin johdosta Saksan kanssa harjoitettava energiadialogi, jota mm. Tampereen kaupunki ja kauppakamari ovat tukeneet, on arvokasta.

Ellei nyt muodostettava hallitus saa aikaan näkyviä tuloksia, niin seuraavissa vaaleissa 2029 ääripuolueiden vielä suurempi voitto näyttäisi todennäköiseltä.

Tampereen kauppakamarissa asiantuntijana työskentelevä

Katriina Nousiainen seuraa EU-asioita, viestii EU:sta kauppakamarin jäsenyrityksille, luo yhteistyötä ja verkottaa toimijoita keskenään. Hän työskentelee osan työajastaan Brysselissä asemapaikkanaan Pirkanmaan EU-toimisto.

Seuraa Pirkanmaan EU-toimistoa verkossa ja LinkedInissä tampere.eu

Bryssel ei päätä puolestasi –

yrityksillä on enemmän vaikutusvaltaa EU-asioissa kuin yleisesti oletetaan

Teksti Katriina Nousiainen

”TAAS saatiin Brysselistä uusia direktiivejä, onko tähänkään yhdeltäkään yritykseltä kysytty mielipidettä”. Tämä ajatus vilahtaa monen yrityspäättäjän mielessä, kun he lukevat EU-päätöksistä. Osallistuin itse koulutukseen, jossa käytiin läpi EU-ennakkovaikuttamista yritysjohdon näkökulmasta. Haluan haastaa ajatustanne; mitä jos EU ei olisikaan pelkkä sääntelyn lähde, vaan strateginen työkalu, jolla voi parantaa omaa toimintaympäristöä ja kilpailuetua? Mitä jos seuraava iso muutos ei olisikaan yllätys, vaan mahdollisuus, johon on voitu vaikuttaa jo etukäteen?

Liian usein EU koetaan koneistona, johon ei voi vaikuttaa tai vaikuttaminen on ylivoimaisen haastavaa. Todellisuudessa vaikuttaminen on mahdollista – kunhan aloitat ajoissa. Vaikuttaminen on vähän kuin jalkapallopeli. Jos jäät seisoskelemaan ja katsomaan, mitä muut tekevät, huomaat nopeasti olevasi kaksi maalia perässä. Silti, hyvä joukkue voi vielä toisella puoliajalla kääntää pelin edukseen. (Vaikka jalkapallossa Mestarien liigassa ei suomalaiset joukkueet ole menestyneet, EU vaikuttamisessa meillä kuitenkin on helpommat saumat jatkoon). Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jos oma ääni halutaan kuuluville, se on tuotava esiin ajoissa. Tähän tarvittaessa alkuun apuna

kannattaa käyttää ammattilobbareita, joille vaikuttamisen pelikenttä on tutumpi.

Vaikuttaminen ei ole helppoa tai nopeaa, vaan edellyttää strategiaa, yhteistyötä ja oikeaa ajoitusta. Vaikuttaminen alkaa jo ennen kuin asiat etenevät Brysselissä. Aloitteentekijän, eli komission, ehdotuksiin voi vaikuttaa jo ennen kuin ne ovat virallisesti pöydällä. Yritysten on oltava mukana varmistamassa, ettei vahingollisia linjauksia synny. Ei puolustaen, odottaen ja sopeutuen, vaan aktiivisesti osallistuen jo silloin, kun linjauksia vasta hahmotellaan. Virkakoneisto ja päättäjät tarvitsevat tietoa, joka auttaa heitä valmistelussa ja neuvotteluissa.

Vaikuttaminen rakentuu verkostojen kautta, siitä, että tietää, kenelle puhua ja milloin – olipa kyseessä yritysverkostot, elinkeinoelämän järjestöt tai muiden EU-maiden kumppanit. Usein vaikuttaminen on tehokkainta silloin, kun mukana on useampi kumppani, mielellään eri maista, joka jakaa saman näkökulman – harvoin asioita ajetaan yksin, ja oikeiden kumppaneiden löytäminen on tärkeää. Erityisesti on hyvä muistaa, että vaikuttaminen ei ole varattu vain isoille toimijoille. Se, että pohjoispirkanmaalainen pk-yrittäjä nostaa heille tärkeän asian esille, voi vaikuttaa tuotantoketjussa myös suuriin, globaaleihin toimijoihin positiivisesti.

Selkeä ja rakentava viesti on viestinnän ydin – tavoitteena ei ole vain esittää vastalauseita, vaan tarjota ratkaisuja, jotka ovat sekä yritysten että päättäjien näkökulmasta uskottavia ja toteuttamiskelpoisia. Viesti on myös osattava tuoda esiin oikein: pelkkä toteamus, että asia on näin, ei riitä – tarvitaan konkreettisia esimerkkejä, dataa ja kykyä osoittaa, miten ratkaisut hyödyttävät sekä Suomea että koko Eurooppaa. Onnistunut vaikuttamistyö vaatii tietoa, rohkeutta ja valmiutta tarjota ratkaisuja.

Suomi tunnetaan rakentavana ja johdonmukaisena neuvottelukumppanina. Tämä on meidän vahvuutemme. Ennakkovaikuttamisella on onnistuttu taklaamaan epäedullista lainsäädäntöä ja vastaavasti regulaation avulla muokkaamaan pelikenttää, myös suomalaisten toimijoiden hyödyksi EU:n sisämarkkinoilla ja globaalissa kilpailussa. Ministeriöt, virkamiehet ja poliitikot muodostavat Suomen kannan – kun se on lyöty lukkoon, sitä ei yleensä muuteta. Siksi yritysten pitää olla mukana keskusteluissa jo silloin, kun linjauksia vielä valmistellaan. Työ usein maksaa vaivan heille, jotka osaavat ja haluavat olla mukana. Ne, jotka tuntevat pelin ja sen säännöt sekä aloittavat aikaisin, saavat etulyöntiaseman.

PETER RASMUSSEN

toimitusjohtaja, asianajaja

Asianajotoimisto Alfa Oy

Työntekijän irtisanominen helpottumassa vuoden 2026 alussa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ käynnisti helmikuun 2025 lopulla työsopimuslain muutosesityksiin liittyvän lausuntokierroksen. Esitettävien lakimuutosten tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä sekä purkaa työllistämisen esteitä, jollaisina nähdään mm. henkilöstön irtisanomisiin liittyvät oikeudelliset riskit. Työnantajan irtisanomisoikeuden lisäksi ministeriö esittää muutoksia myös irtisanomista edeltävään varoituksenantovelvollisuuteen sekä työn tarjoamisvelvollisuuteen irtisanomisen vaihtoehtona.

Työnantajan irtisanomisoikeutta koskevat muutosesitykset

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantaja voi irtisanoa vakituisen työntekijänsä kokonaisarvion perusteella vain asiallisesta ja painavasta syystä. Ministeriö esittää nyt, että jatkossa riittäisi pelkkä asiallinen syy ilman lisävaatimusta syyn painavuudesta. Muutos tähtää irtisanomiskynnyksen alentamiseen. Ministeriön työryhmä korostaa kuitenkin, ettei työsuhteita saisi jatkossakaan päättää mielivaltaisesti. Irtisanomiseen tarvittaisiin edelleen työntekijän moitittavaan käyttäytymiseen tai puutteelliseen työsuoritukseen liittyvä peruste. Mikä tahansa peruste ei riittäisi. Syyn asiallisuuden arvioinnissa tulisi keskittyä tapauskohtaisesti siihen, voitaisiinko työnantajal-

ta edellyttää kohtuudella työsuhteen jatkamista irtisanomisaikaa pidempään.

Työryhmämietinnön mukaan lakimuutos selkeyttäisi irtisanomisoikeutta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

l työntekijän rikkomukset ovat vähäisiä, mutta toistuvia;

l työntekijä on toiminut aiemmin moitittavalla tavalla ja syyllistynyt uuteen rikkomukseen, joka osoittaa samanlaista välinpitämättömyyttä työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa;

l työntekijä on alisuoriutunut työtehtävissään pidempiaikaisesti.

Nyt esitetyt muutokset eivät ole nykyiseen oikeustilaan nähden suurensuuria. Ilman työsopimuslain nimenomaista säännöstäkin työnantaja on voinut määrätyin edellytyksin päättää työsuhteen työntekijän alisuoriutumisen taikka pitkään jatkuneen puutteellisen työsuorituksen perusteella.

Työntekijän varoittamista ja työn tarjoamisvelvollisuutta koskevat muutosesitykset

Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa ilman varoitusta, jolla työntekijälle on ensin annettu mahdollisuus korjata työsopimuksen vastainen menettelynsä. Jos työntekijän olisi ilman varoitustakin pitänyt ymmärtää me -

OTTO SANTALA juristi, KTM

Asianajotoimisto Alfa Oy

Kirjoittajat ovat erikoistuneita yritysjuridiikkaan sekä avustaneet asiakkaitaan lukuisissa työsuhteen päättämistä koskevissa riitatilanteissa.

nettelynsä vakavuus ja moitittavuus, lakimuutoksen jälkeen varoitusta ei enää tarvittaisi. Tällainen tilanne voisi olla käsillä, jos työnantaja on antanut henkilöstöä koskevan ohjeistuksen, jota työntekijä nimenomaisesti ja tahallisesti rikkoo.

Varoitusta ei tarvittaisi muutosesityksen mukaan myöskään vakavissa rikkomustilanteissa, joissa työntekijä itsekin on tiennyt menettelynsä johtavan työsuhteen irtisanomiseen. Esimerkkinä on mainittu työntekijän työyhteisöön kohdistunut väkivaltainen käytös.

Lainvalmistelijat haluaisivat poistaa työnantajalta myös lähes kokonaan velvollisuuden selvittää, olisiko työntekijälle tarjottava yrityksessä irtisanomisen vaihtoehtona muuta työtä. Tämä ei kuitenkaan soveltuisi työntekijän työntekoedellytysten muutostilanteissa (esim. pitkäaikainen sairaus).

Lainvalmistelun aikataulu

Lainvalmistelun tavoitteena on, että hallitus antaisi lakimuutoksesta esityksen eduskunnalle kesäkuussa 2025. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Muutosesitys tulee aikaansaamaan eduskunnassa laajaa keskustelua, mikä voi vielä vaikuttaa aikatauluun.

UUDET JÄSENET

AFRY Finland Oy, suunnittelemme siltoja, rakennuksia, energiaratkaisuja, kiertotalousjärjestelmiä.

AJP-Finance Oy, omaisuudenhoitotoiminta

ATA-Henkilöstöpalvelut Oy / perustettava Tampere Oy, henkilöstövuokraus, rekrytointi

BM Certification Suomi Oy, sertifiointi ja koulutus

Capgemini Finland Oy, IT-konsultointi

Dachser Finland Oy, kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita, Euroopan maantiekuljetuksia, lämpötilasäädeltyä elintarvikelogistiikkaa, varastointipalveluita ja intermodaalikuljetuksia

ePrice Oy , verkkoportaalit, onlinepalvelut

Force Pirkanmaa Oy, muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut

Groveswing Oy, muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

Hek Kuljetus, tieliikenteen tavarankuljetus

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, muu urheilutoiminta

Ilmarinen, vakuutusyhtiö

Jttm Group Oy Ab, tupakkatuotteet

Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, julkinen yleishallinto Lifehair Oy, verkkokauppa, hygieniatuotteet.

LVI-Pitkälä Pirkanmaa Oy, lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus

Maxjas Oy, työstökoneiden suojaukset ja kunnossapitopalvelut

Neubau Finland Oy, muu liikkeenjohdon konsultointi

Niihama Riding Oy , ratsastuskoulu

Peanuts Group Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja kehitys, sekä ohjelmistoalan ja liikkeenjohdon konsultointi

Ramboll Finland Oy, yhdyskuntien, rakentamisen, teollisuuden ja kaupan sekä niihin liittyvien alojen suunnitteluja palvelutoiminta sekä konsultointi ja tutkimustoiminta sekä näihin liittyvä rakennustoiminta

ReleGo Oy, paikannuspalvelut

Sokotel Oy, hotellit

Solut Oy, tilitoimistopalvelut

Staffmax Oy, työvoiman vuokraus

Superstory Oy, strategiafasilitointi, strateginen tarinankerronta ja yhteiskunnalliset muutokset

Suunnittelutoimisto Bäst Före Oy, mainostoimisto

Ubitec Oy, yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden korjaus ja huolto Viestintätoimisto Kaiku Tampere Oy, viestinnän palvelut

Worknow Oy, suorahaku & henkilöstövuokraus

Pirkan Nuija -palkinto nostaa esiin hallitustyön merkityksen

Pirkanmaalla

Hallituspartnerit ry, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere lanseeraavat uuden Pirkan Nuija -palkinnon, joka myönnetään pirkanmaalaiselle pk-yritykselle sen menestyksekkään hallitustyön ansiosta.

Ensimmäinen palkinto jaetaan Tampereen kauppakamarin kevätkokouksessa 28.5.2025. Voittajan valitsee asiantuntijatyöryhmä, jossa on edustajia järjestäjätahojen lisäksi myös Tampereen kaupungilta ja Pirkanmaan liitosta. Kilpailuun voi ilmoittaa oman tai toisen yrityksen maaliskuusta alkaen Hallituspartnereiden verkkosivuilla.

Palkinnon tavoitteena on tuoda esiin hallitustyön vaikuttavuutta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Riippumattomat hallitusosaajat voivat tukea pk-yrityksiä strategiatyössä ja liiketoiminnan kehittämisessä.

Voittajayritys edustaa Pirkanmaata valtakunnallisessa Kultainen Nuija -kilpailussa, jonka voittaja julkistetaan 5.11.2025 Hallituspaikka-tapahtumassa Tampereella. Hallituspartnerit ry on myöntänyt Kultainen Nuija -palkinnon vuodesta 2011 yrityksille, joissa hallitustyö on tuottanut merkittäviä tuloksia. – Hyvä hallitustyö auttaa yritystä tunnistamaan mahdollisuuksia ja välttämään sudenkuoppia. Moni suomalainen pk-yritys on riippumattomien hallitusjäsenten avulla onnistunut uudistumaan ja kasvamaan, toteaa Hallituspartnerit ry:n hankevastaava Kari Sorjonen

Lisätiedot: Kari Sorjonen, Hallituspartnerit ry kari.sorjonen@tasowheel.fi | 0400 637 024 ja Teemu Kumpulainen, Hallituspartnerit ry teemu.kumpulainen@pjmaa.fi | 044 577 0522

28.5.2025 klo 17:00 28.5.2025 klo 17:00

Kauppakamari kouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi

Kauppakamarin koulutukset tarjoavat monipuolisen kattauksen ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrityksille – tarjonnasta löytyy vaihtoehtoja koko henkilöstölle!

Pituudet vaihtelevat puolen päivän koulutuksista laajempiin valmennuskokonaisuuksiin. Suorana lähetettäviin koulutuksiin voit helposti osallistua omalta koneeltasi.

Kouluttajina toimivat alansa osaavat ammattilaiset, jotka varmistavat, että saat aina ajantasaisimman tiedon.

Kauppakamareiden jäsenorganisaatioiden henkilöstö osallistuu koulutuksiin jäsenetuhinnalla. Aktiiviselle opiskelijalle suosittelemme kausikorttia, jolla voi osallistua jopa 10:een enintään päivän pituiseen etäkoulutukseen vuodessa. Lisätietoja kausikortista kauppakamarikauppa.fi.

Kauppakamarin koulutuksista löydät tutut suosikit sekä paljon uusia aiheita ja asiantuntijoita. Yhtenä ajankohtaisena aiheena jatkaa tekoäly, josta löytyy koulutuksia eri näkökulmista.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIMME: www.tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset-ja-tapahtumat tai www.kauppakamarikauppa.fi (vain striimit) info@tampereenkauppakamari.fi | (03) 230 0555

KOULUTUSTEN HENKILÖKOHTAINEN KAUSIKORTTI

HENKILÖKOHTAINEN KAUSIKORTTI on nyt enemmän – käytettävissäsi on yhteensä jopa 600 koulutuksen valikoima! Voit osallistua viiteen valitsemaasi verkkokoulutukseen kiinteällä vuosimaksulla, sekä opiskella joustavasti oman aikataulun mukaan KoulutusOnlinen verkkokoulutuksilla.

Suositut Työoikeuspäivä, Suuri Palkkapäivä, Johtamisen Ajankohtaispäivä, Tilinpäätös- ja veropäivä sekä Ennakkoperintä-koulutukset ovat loistavia tilaisuuksia päivittää tiedot ajankohtaisista teemoista Kausikortilla vuosittain.

Näin saat henkilökohtaisen Kausikortin + KoulutusOnlinen käyttöösi:

l Osta KauppakamariKaupasta. Jos olet kauppakamarin jäsen, muista rekisteröityä ja kirjautua sisään, niin saat Kausikortin jäsenetuhintaan!

l Kyseessä on 12 kuukauden kestotilaus, jonka voit irtisanoa milloin tahansa.

l Jäsenetuhinta 132,50 €/kk (+ alv), normaalihinta 176,25 €/kk (+ alv).

Saatavissa on myös yrityskohtainen Kausikortti, kysy lisää!

Kausikortti ei sisällä verkkokursseja, HHJ-koulutuksia, Klubeja, HAB:ia, Omistajastrategia-työkalua, matkaseminaareja, valmennuskokonaisuuksia, ajokortteja tai yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviä koulutuksia. Kausikortti on henkilökohtainen. Koulutuksen linkkiä ei saa jakaa eikä osallistumisoikeutta saa siirtää toiselle henkilölle. Kauppakamarilla on oikeus poistaa henkilöt, jotka eivät ole ilmoittautuneet koulutukseen. Koulutukset lähetetään suorana, eikä niistä ole saatavissa tallennetta. Kausikorttia ei voi yhdistää muihin etuihin tai tarjouksiin. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Katso muut koulutuksemme ja tapahtumamme: www.tampereenkauppakamari.fi/palvelut/koulutukset-ja-tapahtumat/

Hallitustyön tehokas ja käytännönläheinen tietopaketti

Oppimiskokemus ja koe, joka mittaa hallitustyöosaamista

HHJ-kurssin suorittaneita on jo yli 17 400! Liity joukkoon ja varaa paikkasi kevään HHJ-kursseilta.

HHJ-KURSSI

l HHJ-kurssi 2025/03 Tampere 18.3., 25.3., 1.4., 8.4. ja 15.4. l HHJ-kurssi 2025/04 Tampere 16.4., 23.4., 7.5., 14.5. ja 21.5. (Ei kurssia viikolla 18)

l HHJ-kurssi 2025/05 Tampere 13.5., 22.5., 27.5., 3.6. ja 10.6.

Tampereen kauppakamari järjestää keväällä 2025 neljä HHJ-kurssia. Kurssi soveltuu jo hallitustyötä tekeville tai hallituksen jäseniksi vasta aikoville. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. HHJ-kurssi on myös mainio paikka verkostoitua.

HHJ-kurssin suorittanut on oikeutettu osallistumaan suosittuun HHJ-tutkintoon.

HHJPUHEENJOHTAJAKURSSI

Hallituksen puheenjohtajalla on keskeinen rooli yrityksen menestyksessä. HHJ-puheenjohtajakurssilla luodaan perusta koko pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle. Kurssi syventää hallitustyöosaamista ja kehittää puheenjohtajana vaadittavia taitoja.

Kohderyhmä: HHJ-Puheenjohtajakurssi on hallitustyöosaamista syventävä, keskusteleva kurssi hallituksen puheenjohtajille ja puheenjohtajiksi aikoville ja yritysten omistajille. Tärkeässä osassa puheenjohtajakurssilla on myös osallistujien välinen keskustelu ja vertaisverkosto.

l HHJ-puheenjohtajakurssi 2025/04 Tampere

Ke 9.4. klo 10.00–16.30 ja to 10.4. klo 8.30–16.00.

Hallitustyöosaamista syventävä ja keskusteleva kurssi

Suomen laajin hallitustyön koulutusohjelma

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

HHJ on kasvanut yhdestä kurssista ja tutkinnosta kokonaiseksi pk-yritysten hallitustyön kehittämisohjelmaksi. Yhä useampi suorittaa kurssin ja kehittyy hallitustyöntekijänä. Haluatko kuulla tarkemmin? Tai tiedätkö henkilön, joka hyötyisi HHJ-koulutuksesta?

Tule kuulolle maksuttomaan, valtakunnalliseen verkkotilaisuuteen ke 21.5. klo 14–15!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset hhj.fi

HHJ-TUTKINTO

HHJ-tutkinto on osoitus hallitustyöosaamisesta

Tutkinto ei ole tentti kurssista tai kirjallisuudesta, vaan mittaa hallitustyöosaamista yleisellä tasolla. Tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJnimikettä. HHJ-kurssin pitää olla kokonaisuudessaan suoritettuna ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

l Kesän 2025 HHJ-tutkinto: to 10.4. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy ma 14.4. ennakkotehtävävaihe alkaa ma 12.5. ennakkotehtävävaihe päättyy ke 20.8. tutkintopäivä klo 10.15–16.00. Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

l Syksyn 2025 HHJ-tutkinto: to 11.9. ilmoittautuminen tutkintoon päättyy ma 15.9. ennakkotehtävävaihe alkaa ma 6.10. ennakkotehtävävaihe päättyy to 27.11. tutkintopäivä klo 10.15–16.00. Tutkintopäivä järjestetään etäyhteyksin.

Tutkintopäivässä ennakkotehtävien tarkastajat purkavat kaikki neljä ennakkotehtävää seminaarityylisesti. Iltapäivällä on monivalintakoe.

”HHJ-tutkinto oli erinomainen oppimiskokemus! Ennakkotehtävävaihe tarjosi pohdittavaa ja uusia oivalluksia. Parasta tutkinnossa oli mielestäni ennakkotehtävävaihe ja tutkintopäivän seminaariosuus, jossa tehtävät käytiin läpi. Seminaarista sai myös hyvät vinkit iltapäivän koeosuutta varten.”

HHJ Pro 5 -ohjelmaan haku on nyt auki! Suuren suosion saavuttanut HHJ Pro on suunnattu HHJ-kurssin, -tutkinnon tai -puheenjohtajakurssin suorittaneille ja jo kokemusta hankkineille hallitustekijöille.

Suomen laajin hallitusosaamisen kehittämisohjelma sisältää kahdeksan lähipäivän lisäksi hallitustyöaiheisen opinnäytetyön ja etätehtäviä, jotka hyväksytysti suorittanut voi käyttää HHJ Pro -nimikettä. Tampereella

on järjestetty tähän mennessä kolme

HHJ Pro -koulutusohjelmaa. HHJ Pro 4 päättyy maaliskuussa ja viides koulutusohjelma alkaa 25.9.2025. Hae mukaan nyt!

Pron saama palaute kaikista tähän mennessä toteutetuista ohjelmista on erinomaista:

l Yleisarvosana ohjelmasta kokonaisuutena 4,7 (asteikolla 1-5)

l Suositteluindeksi (NPS) 100

"Parasta oli huippuesiintyjät, aidot tarinat, kiinnostavat päivällisvieraat ja keskustelut muiden osallistujien kanssa. Erinomainen kokonaisuus, jota pystyn hyödyntämään työssäni."

Pääpaino Prossa on käytännön tapauksissa ja osallistujien keskustelussa sellaisista hallitustyön teemoista, joita aikaisemmilla kursseilla ei ole syvällisesti käsitelty.

Seuraavan Pro -ohjelman aikataulu:

l JAKSO I: 25.–26.9.2025

l JAKSO II: 6.–7.11.2025

l JAKSO III: 22–23.1.2026

l JAKSO IV: 19.–20.3.2026

Paikka: Tampereen Nokia Arenan viihtyisä Lapland Hotel Arena, jossa osallistujat myös majoittuvat.

Pron kokonaishinta, joka sisältää

l kahdeksan lähipäivän koulutuksen materiaaleineen l oheistehtävät ja materiaalit oppimisalustalla l opinnäytetyön ohjauksen ja tarkastuksen

l neljä yöpymistä yhden hengen huoneessa aamiaisineen Lapland Hotel Arenassa l kahdeksan päivän lounaan ja neljän päivän päivällisen sekä kokoustarjoilut kaikkina päivinä, on 8 900 euroa (+ ALV), joka suoritetaan kahdessa erässä, puolet ohjelman alkaessa ja puolet sen päätyttyä. Kustannukset jakaantuvat näin kahdelle vuodelle.

Pidätämme oikeuden aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin. Mikäli muutoksia tulee, siitä ilmoitetaan ilmoittautuneille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.hhj.fi ➡ koulutukset

– HHJ-koulutukset vaikuttivat minuun porttiteorian tavoin. Oppiminen koukutti ja halusin entistä väkevämpää tietoa, Tampereen Työväen Teatterin (TTT) toimitusjohtaja Janne Auvinen kuvaa Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ -koulutuspolkuaan.

Draaman kaari eteni näin: HHJ-kurssi oli Auviselle alkusysäys, jota seurasi kurssilla opitun paketoiva HHJ-tutkinto. Sen jälkeen vuorossa oli HHJ-puheenjohtajakurssi, ja loistavaksi lopuksi hän osallistui syventävään HHJ Pro -ohjelmaan.

HHJ-koulutusten aikaan Janne Auvinen työskenteli toimitusjohtajana tapahtumatalo Verkatehtaassa Hämeenlinnassa. Hänen pestinsä osui osittain vaikeisiin koronavuosiin.

– Olin ollut vain neljä kuukautta toimitusjohtajana ja ehtinyt sulkea talon ja lomauttaa koko henkilökunnan. Jos se painettaisiin historiankirjoihin sellaisenaan ilman selitystä pandemiasta, ei hyvältä näyttäisi.

– HHJ-koulutukset tukivat selviytymistämme. Palasin koronavuosien kokemuksiin vielä HHJ Pro -tutkielmassani, kun pahin kriisi oli jo ohi. Käsittelin tapahtunutta ja pohdin, mitä vastaavissa tilanteissa tarvitaan ja mitä toimitusjohtajan pitää itse ymmärtää pyytää hallitukseltaan.

Auvisen mukaan hallitus on hieno työkalu operatiiviselle johdolle, kun vuorovaikutus toimii.

– Yksi HHJ:n tärkeimmistä opeista oli, että tämä on kaksisuuntaista peliä.

– Kriisejä tulee ja myrskyjä vesilasissa nousee. Tällä hetkellä meillä on kaikkien kulttuurilaitosten tapaan kovat säästöpaineet. Käyn jatkuvaa vuoropuhelua hallituksen kanssa apunamme erilaiset skenaariot ja vaihtoehtoiset suunnitelmat, sillä leikkurista huolimatta riman on oltava korkealla. Pahinta tässä ajassa olisi tarjota ihmisille puolihuolimattomasti tuotettua hömppää.

Toimitusjohtaja Janne Auvinen kuvaa suhdettaan

TTT:n hallitukseen avoimeksi ja suoraksi. – Meillä puhutaan ja uskalletaan nostaa kissa pöydälle. Tarvittaessa vaikka koko eläintarha.

Lue koko haastattelu hhj.fi

Kuva: Kari

Sunnari/TTT

Laadukkaasti, asiakasta kuunnellen

www.moore.fi

Ota yhteyttä p. 020 794 0480 tampere@moore.fi

Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä

Asianajotoimisto Alfa Oy

Hatanpään valtatie 2a, 6. krs, 33100 TAMPERE 03 3142 9000 asianajoalfa.fi

Yrityksen lakipalvelut Oikeudenkäynnit Talojuristit.fi Perintösuunnittelu

Applex Asianajotoimisto Oy

Rautatienkatu 21 C

33100 Tampere

Puh. 010 2999 471 info@applex.fi www.applex.fi

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Kauppakatu 7

33200 Tampere

Puh. 010 684 1500 etunimi.sukunimi@eversheds.fi www.eversheds.fi www.eversheds-sutherland.fi

Asianajotoimisto Facta Oy

Tuomiokirkonkatu 15 A 8

33100 Tampere

Puh 03 230 3000 toimisto@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi

Asianajotoimisto Jari Hytti Oy

Aleksis Kiven katu 10 E 53

33210 Tampere

Puh. 03 273 0145 jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi

Koskikatu 7 A 1, 33100 Tampere, puh. 029 360 1200 www.kak-laki.fi

Keskustori 5 | 33100 Tampere 050 571 7327 office@merkuriuslaw.fi www.merkuriuslaw.fi

Asianajotoimisto Tempo Oy

Hämeenkatu 15 B

33100 Tampere

Puh. (03) 3123 5100 etunimi.sukunimi@tempolaw.fi www.tempolaw.fi

JARIHYTTI

Paikalliset

asiantuntijamme

yrityksesi tukena kasvussa kohti kansainvälisiä markkinoita

Kansainvälistyminen on luonteva tie kasvuun. Yhdessä asiantuntijoidemme kanssa löydät yrityksellesi vaivattomimmat, tehokkaimmat ja turvallisimmat tavat hoitaa yrityksen kansainvälistä laskutusta, maksuliikettä ja kauppaa.

Sinun ja yrityksesi tukena ovat Arja Soininen, Suvi Pääsky, Eila Nygren, Mika Vornanen ja Sami Pietilä.

Ota yhteyttä op.fi/tampere/yritykset/asiantuntijat

Asiakkaiden omistama jo 100 vuotta.